Liiallisen istumisen aiheuttamat riskit ja objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus

Liiallisen istumisen aiheuttamat riskit ja objektiivisesti mitattu

suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus

Tommi VasankariPauliina Husu

Taustalla kaksi isoa ”murrosta”

• Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen).

• Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta – vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.

Osion nimi | sivunro

Suomen Lääkärilehti 25-32/2014

Nykykäsitys liikunnasta ja istumisesta

• Kyselytutkimusten mukaan puolet työikäisistä ja reilu neljännes eläkeikäisistä suomalaisista liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi.

• Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja.

• Itsearviointeihin perustuvat menetelmät yliarvioivat fyysistä aktiivisuutta ja aliarvioivat paikallaan vietettyä aikaa objektiivisiin mittauksiin verrattuna.

Kehityspolku kaiken liikkeen mittaamiseen

• Vuonna 2010 UKK-instituutti tutki markkinoilla käytössä olevat fyysistä aktiivisuutta mittaavat laitteet ja totesi, että hyviä kiihtyvyysmittareita kyllä löytyy, mutta jokaisella valmistajalla on oma tapa suodattaa ja tulkita tuloksia.

• Käynnistettiin pitkä kehitysprojekti, jonka lopputulos oli universaalisti kaikkien kiihtyvyysmittareiden raakadatan tulkitsemiseen soveltuvat algoritmit. Menetelmä on testattu, kuvattu ja raportoitu alan lehdissä.

• Uusilla algoritmeilla kyetään luokittelemaan paikallaanolo sekä jalan tapahtuva liikkuminen.

Työmatka pyöräillen

Aamulenkki mutta muuten leppoisa sunnuntai

0

170

340

510

680

850

1020

9:0

0:0

0

9:2

0:0

0

9:4

0:0

0

10

:00

:00

10

:20

:00

10

:40

:00

11

:00

:00

11

:20

:00

11

:40

:00

12

:00

:00

12

:20

:00

12

:40

:00

13

:00

:00

13

:20

:00

13

:40

:00

14

:00

:00

14

:20

:00

14

:40

:00

15

:00

:00

15

:20

:00

15

:40

:00

16

:00

:00

16

:20

:00

16

:40

:00

17

:00

:00

17

:20

:00

17

:40

:00

18

:00

:00

18

:20

:00

18

:40

:00

19

:00

:00

19

:20

:00

19

:40

:00

20

:00

:00

20

:20

:00

20

:40

:00

21

:00

:00

21

:20

:00

21

:40

:00

22

:00

:00

22

:20

:00

Katsauksen ydintulokset

• Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä.

• Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen.

• Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2 %.

• Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 t päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5 %.

Katsauksen ydintulokset

• Runsas päivittäinen istuminen näyttääkin olevan tupakoinnin, liikunnan puutteen ja lihavuuden kaltainen riskitekijä.

• Vaikka tietoa onnistuneista istumisen vähentämisen hankkeista on vielä kovin niukasti, voidaan nyt jo istumista pitää merkittävänä riskitekijänä ja asialle tarvittaisiin suosituksia.

• Jo nykytiedon valossa voidaan sanoa, että paljon päivittäin istuvia tulisi neuvoa vähentämään istumista liikunnan lisäämisen ohella.

Tarkoitus

• Kuvata suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta ensimmäistä kertaa objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla mitattuna:

– eri tehoiseen aktiivisuuteen käytetty aika

– paikallaan vietetty aika

– terveysliikuntasuosituksen (kestävyysliikunta) toteutuminen.

Aineisto

• Terveys 2011-tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotos

Alaotos, n=4916

Osallistujat, n=2455

Kiihtyvyysmittaus, n=2055

Käytti mittaria, n=1863

Täytti käyttökriteerin, n=1598

Kriteeri + ikärajaus 18-85, n=1589 (33 %)

≥ 4 päivää,≥ 10 tuntia/päivä

Kiihtyvyysmittaus, 7 vrk

• Hookie AM 20 (Traxmeet Ltd Espoo)

• Kerää tietoa kaikesta liikkumisesta todellisina kiihtyvyyksinä (100 Hz).

• Liikkumattomuuden ja fyysisen aktiivisuuden luokittelu:– makuulla olo, istuminen <1,5 MET

– paikallaan seisominen <1,5 MET

– kevyt aktiivisuus 1,5-3,5 MET

– reipas aktiivisuus 3,5-6 MET

– rasittava aktiivisuus >6 MET

Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

Yhteenveto Terveys 2011 -tutkimuksen tuloksista

• Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen.

• Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain vajaa kymmenesosa valveillaoloajasta.

• Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista täytti terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta.

Jatkossa tarvitaan:

• keinoja paikallaanolon vähentämiseen ja kevyen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen

• lisätietoa objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden terveysyhteyksistä

• lisätietoa väestötutkimuksissa käytettyjen fyysisen aktiivisuuden kysymysten pätevyydestä suhteessa objektiivisesti mitattuun aktiivisuuteen

• kansalliset suositukset istumisen enimmäismäärälle.

KIITOS!

www.ukkinstituutti.fi