Rockiin uskomme

Rockiin uskomme.

Mutta mihin uskoo rock?

’This is my music, it makes me proud,these are my people and this is my crowd

These are crazy, crazy, crazy, crazy nightsThese are crazy, crazy, grazy, crazy nights

And they try to tell us than we don’t belongBut that’s alright, we’re millions strongYou are my people, you are my crowd,

this is our music, we love it loud

These are crazy, crazy…’

Mistä ovat rockin arvot kotoisin?Miten rock määrittelee oikean ja väärän?Miten rock määrittelee hyvän ja huonon?

Lyhyt kurkistus rockarvojen

menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen

Rockillakin on omat arvonsa, oli jo paljon ennen

kun niistä alettiin edes puhua yritysmaailmassa.

Rockin arvoista on kuitenkin puhuttu vähän.

Vaikka ne ovat meille arkipäivää, itsestään selvä jaolennainen osa jokapäiväistä

ajatteluamme, puhettamme ja työtämme.

Rockin arvot ovatkin mielenkiintoisella tavalla piilossa ja läsnä yhtä aikaa.

Mutta se on varmaa, että moni yritys olisi haltioissaan, jos sillä olisi

yhtä vahvat arvot kuin rockilla.

Rockin aikakautena maailma on muuttunut paljon, mutta rockin arvot hyvin vähän.

Intro:

Millaisia arvoja edustaa sellainen musiikki, jonka kautta voi aina kertoa

toisille musiikin ystävillekuinka väärää ja huonoa musiikkia

he kuluttavat?

Millaisia ovat sellaisen musiikin arvot, jotka pakottavat tuntemaan

jatkuvaa häpeää(ainakin osasta) omasta historiastaan?

Rockpuhe osaa jatkuvasti määritellä itsensä myös sen kautta mistä ei saa pitää ja nauttia.

Siksi sen peruskalustoon on kuulunut käsite:

GUILTY PLEASURES.=

Levyjä, joista pitäminen on parasta pitää rockpiireiltä salassa.

Guilty pleasures -levyjen olemassaolo

on vain osoitus siitä, kuinka vahvat rockin arvot ovat olleet ja

kuinka vahva vaikutus niillä on ollut.

On tuntunut täysin luonnolliselta, että on olemassa musiikkia, josta

ei saa pitää eikä nauttia!

Lyhyt katsaus rockarvojensukujuuriin

’I want to entertain people.That’s my whole life to my last breath.’

(Elvis Presley)

’Pelkän’ viihdyttämis-arvon sijaan

Rock halusi enemmän.

autenttisuuden Se halusi, että rock otetaan (myös) vakavasti.

Se halusi olla populaarimusiikin erikoistapaus.

Se vaati rockilta omia arvoja, joista keskeiseksi nousi

Autenttisuuden*, aitouden vaatimus

*Autenttinen, autenttisuus: aito, väärentämätön,todenperäisyys, omakätisyys

autenttisuus

Autenttisuus ilmenee/ perustellaan hyvin erilaisilla tavoilla,

sen ovat vuodet todistaneet.Sen osoituksena voi olla esim. että:

Rockartisti kirjoittaa laulunsa omasta elämästään

Rockartisti luo teoksiinsa oman mielikuvitusmaailmansa

Rockartisti pukeutuu flanellipaitaanRockartisti luo rohkeasti oman imagonsa

Rockartisti ei pidä meteliä itsestäänRockartisti pitää meteliä hotellihuoneessa

Rockartisti sanoo käyttävänsä kaupallista koneistoahyväkseen ajatustensa välittämisessä

Rockartisti on uskollinen faneilleen

Rockartisti haluaa ottaa etäisyyttä faneihinsa

Rockartisti elää rock’n’roll elämäntapaa

Rockartisti on kasvanut ulos rock’n’roll elämäntavasta

Rockartisti sanoo, ettei hän vähääkään välitä siitä, mitä hänen levyilleen tapahtuu niiden julkaisemisen jälkeen

Rockartistilla on oikea asenneRockartisti levyttää levy-yhtiölle, jolla on asennetta

Rockartisti kertoo sisällyttäneensä uuteen levyynsä tietoisia popkoukkuja

Rockartisti kertoo välttäneensä helppojen popkoukkujen käyttämisen uudella levyllään

Rockartisti palaa juurilleen

Rockartisti etsii jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja

Rockartisti tekee uuden intiimin akustisen levyn

Rockartisti käyttää uudella levyllään ennakkoluulottomasti hyväkseen uutta teknologiaa

Miten tähän on tultu?

blues, r&b, country

’korkea taide’

rock taiteena(1966-67>)

rock & roll

’teinipop’

romanttinen autenttisuus

’teollinen pop’

avantgarde

’taidepop’

moderniautenttisuus

autenttisuus

’vasta-kulttuuri’

blues, r&b,country

rock & roll

rock & roll syntyi ’kansan musiikkina’, populaarina musiikkina

vaati erottautumista aikuisten viihdemusiikista

ja synnytti myöhemmin epäilyn aikuisrockin aitoudesta

’oikeana’ rockina

rock & roll syntyi uuden nuorison uutena, omana musiikkina

vasta-kulttuuri

rock taiteena(1966-67>)

yhteisöllisyyden ja vaihtoehtoisuuden hengen:’me’ (vastakulttuuri) vastaan

’he’ (valtakulttuuri)

1960-luvun vastakulttuuri

toi rockiin

myöhempi versio:vaihtoehtoinen / marginaali / ’indie’ / ’alt’

vastaan keskitien musiikki

’korkea taide’

rock taiteena1966-67>

rockin nostaminen taiteeksi populaarina

musiikkina:

vaati erottautumista kaupallisistamotiiveista

vasta-kulttuuri

’korkea taide’


avantgarde

noustakseen taiteeksirock alkaa kehittää ’korkean taiteen’

1800-luvulla synnyttämää

jahyvin ylläpitämää

myyttiä:

omaehtoisesta, luovasta

taiteilijasankarista

’korkea taide’


avantgardenoustakseen taiteeksirock lainaa

avantgarde-taiteenarvot

jatkuvasta uudistumisestaja

rajojen rikkomisesta

ja alkaa soveltaa niitä

loistavalla menestyksellä

1960-luvun puolivälin molemmin puolin, erityisesti New Yorkissa, San Franciscossa ja Lontoossa,

syntyi uusi rockboheemien sukupolvi.Heidän ajatuksillaan ja tekemisillään oli merkittävä

vaikutus siihen, että rockista kasvaa

vakavasti otettava musiikki-ilmaisun muoto

Andy WarholGreenwich Village

New York

San Francisco beatnikitHaight-Asbury

’jazz&blues scene’taidekoulut

Britannia/Lontoo

’From his art school friend Stuart Sutcliffe John Lennon learned of the french impressionists,

whose rebellion against accepted values made that of Rock and Roll seem marginal. Van Gogh, even more than Elvis Presley,

now became the hero whom John Lennon measured the world’

(Beatles-historijoitsija Philip Norman)

Q: What was the first thing, art-wise, which moved you?

Bryan Ferry: I think it was the first time I saw a really strong production,which was..the opera La Boheme..

It had quite a strong effect on me, the whole thing of bohemian life,

the romantic life, the sacrifice of art’

(Bryan Ferry 1985)

’I was trained in graphic design..When the Who started, I used to say: Listen,

we should look right, we should walk a particular way, should talk in a particular way.

We should look different from other people. After a concert is over, if we go to talk to people,

we should maintain a facade’

(Pete Townshend)

’Andrew Oldham (Rolling Stones’ manager) has little interest in Stones’ ’authenticity’.

’There was no production. It was just a Blues roots thing…I knew what I was looking at. It was Sex.’

(Andrew Oldham 1984)

1960-luvun loppupuoli:

Rocklehdistö syntyy.

Sen välityksellä rockin arvot alkavat

määrittyä, kehittyä ja levitä…

autenttisuuden, aitouden rockin keskeisenä arvona

artistien luovuuden ja omaehtoisuuden korostaminen

synnyttivät yhdessä

kaupallisten arvojen epäily/vastustus

rockin

synty uuden nuorison omana musiikkinaja osana vastakulttuuria

&

&

on läheistä sukua autenttisuudelle, mutta on käsitteeltään suppeampi,

se on osa rockin kapinallisuusmyyttiä

Katu – uskottavuus*

*uskottava: todentuntuinen, vakuuttava

THE MONKEES,goodbye.

Tässä vaiheessa rockin kehitystä oli tullut aika sanoa:

(see you later)

Little girls

sekä

Goodbye

Bob Dylan

Welcome,

Wellcome,Neil Young

Jos romanttinen käsitys taiteilijasta sisälsi oletuksen taiteen tekemisen itseriittoisuudesta,

’taidetta tehdään taiteen vuoksi’, rockin uusi boheemia joutui miettimään

suhdettaan kaupallisuuteen

sillärockista oli tullut koko ajan kasvava osa

massamarkkinoita

single-levyt•psykedeelinen rock•progressiivinen rock•singer-songwriters

taidepop

keskeisenä vastauksena oli tehdä ero kaupallisen popin

ja vakavasti otettavan rockin välille

pop

albumit

•tinkimättömyyden ideaali•musiikkia ei tehdä rahasta

•ei myönnytyksiä kaupallisille paineille •ei yleisön kosiskelua

Rock

Rockin piirissä syntyi

’The public merely asks for what it can understand, whereas the true artist ought to aim at an achievement

which cannot be measured by popular standards.’

(J.S. Bach-historioitsija Johann Forkel, 1802)

’Those who compose because they want to please others,and have audiences in mind, are not real artists..They are merely more or less skillful entertainers’

(Säveltäjä Arnold Shönberg)

Rockin tinkimättömyys-arvovoidaan sekin historiallisesti johtaa

’korkean’ taiteen romanttisesta taiteilijakäsityksestä

Rockin arvot eivät tuomitsekaupallista suosiota sinänsä,

mutta rockin piirissä tuo suosio on ansaittava;

taiteellisilla ansioilla, kovalla työllä,

oikealla tyylillä, oikealla asenteella ym.

Kaupallisuus on peikko silloin kun

on tuntunut siltä, että kaupalliset motiivit

ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet, tai niiden on annettu vaikuttaa,

musiikin sisältöön

’HIM ylitti viime viikolla Yhdysvalloissa 500 000 kappaleen myynnin eli kultalevyrajan.

Se oli paitsi historiallinen saavutus myös osoitus yhtyeen pitkänäköisestä työstä,

työn laadusta ja oikeaan osuneista ratkaisuista.’

(Jarkko Jokelainen, Nyt-liite, lokakuu 2006)

ei ole tinkimätöntä, koska

lähtöoletuksena on, että sitä tehdään laskelmoiden

ja kaupalliset paineet vesittävät

tavalla tai toisella sen sisällön

teollinen pop

Välihuomautus:Iskelmämusiikissa

autenttisuus ja musiikin tekemisen ehdotmäärittyvät paljolti

yleisön ja sen odotusten kautta:

’Katri-Helena katsoo olevansa valmis viemään musiikkialaulelmalliseen suuntaan ja uskoo sen sopivan myös yleisölle.

Kiehtovasta laulelmapuolesta huolimatta Katri-Helena vakuuttaapysyvänsä pois ’sellaisista oudoista maailmoista’, joista kuulijat

eivät häntä tunnistaisi.’(Metro-lehti, syyskuu 2006)

’Yölintu, tanssiorkesteri, saa porukat liikkeelle...Suomalaisilla tanssiestradeilla yhtye on omiensa edessä,

heitä varten yleisönsä palvelijoina…Yölintu on oikea yhtye, syntynyt eikä tehty.’

(Yölintu: ’Kaikki parhaat’, kansiteksti 2003)

Väli-huomautus: tapaus jazz

’Jukka Perkon keksintöä, kunnianosoitusta Suomen iskelmän kruunattomalle kuninkaalle, Olavi Virralle, voidaan syystä sanoa

uuden löytämiseksi jazzilmaisussa. Se on yllättävä, se on epäsovinnainen. Taas kerran jazz

on kyennyt lunastamaan alati odotetun uudistumiskykynsä’

M.A. Numminen, Jukka Perkon ja Hurmio-orkesterin ’Music Of Olavi Virta’-levyn kansiteksti, 2000

Rockissa1970-luvun punk & uusi aalto edustivat

uutta autenttisuuden vaihetta

Autenttisuus määriteltiin nyt musiikillisen lähestymistavan (’do-it-yourself’) ja tuotanto- ja

jakelukanavamuodon (pienet indie-levy-yhtiöt) mukaan

Tuosta ajasta lähtien rockin kaupallisuuden vastustuksenkeskeisiä ilmenemismuotoja on ollut

ideologinen jako

pieniin ja suurin levy-yhtiöihin

Autenttinen, ’aito’,’oikea’ rock

määritellään useasti seuraavilla termeillä:

tinkimätöntäomaperäistäuutta etsivää

rankkaahaastavaa

kunnianhimoista

’Epäaito, ’väärä’ rock(tai musiikki)


laskelmoituaimitoivaa

vanhan toistoasentimentaalista

kaavamaistakeskitietä

Ei ole sattumaa, että nämä määritteet

’epäaidosta’/ väärästä musiikista

määrittelevät pääosin sitä musiikkia, joiden

kuluttajakunta koostuu

naisista.

Eli onko rockin arvoilla sukupuolta?

On.

’Epäaito, ’väärä’ rock(tai musiikki)


laskelmoituaimitoivaa

vanhan toistoasentimentaalista

kaavamaistakeskitietä

Ylivoimainen enemmistö rockin tekijöistä on miehiä.

Ylivoimainen enemmistö rockkirjoittajista on miehiä.

Lähes kaikki tanssi/klubi-dj:t ovat miehiä.

Lähes kaikki levytuottajat ovat miehiä.

Lähes kaikki a&r-miehet (’a&r-men’) ovat…

miehiä.

Ylivoimainen enemmistö (rock) levyjen keräilijöistä on miehiä.

’For most young white performers the ’realism’ of the blueswas contrasted to the ’soppiness’ of teen pop in terms of

masculine versus feminine sensibility.

As the discourses of art and truth fed into popular music-making, the boundary between pop and rock

became boundaries of gender.

To take music ’seriously’…was to be a man;to giggle and scream and sigh was to be a woman.’

(musiikkitutkija & rockkriitikko Simon Frith, 1987)

Rockin autenttisuuden vaatimus synnyttirockin sukupuolen

myyttinen katu kuuluu miehille.

Naiset ovat käyttäneet sitä vain matkatakseen ostoksille.

Populaarikulttuurin historiassa

Mutta naisten näkeminen vähempiarvoisina kuluttajinaei ole ominaista vain rockille.

Jo 1800-luvulla korkeakulttuurin piirissä miesten luoma taidemaailma katsottiin edustavan

autenttisuutta kun taas naiset ’pelkkinä romanttisten kertomusten kuluttajina’

edustivat alempiarvoista massakulttuuria.

Muoti, tv:n saippuaoopperat, sentimentaaliset laulut,poptähdet ym. ovat kaikki vuorollaan olleet populaarikulttuurin

muotoja, joiden alempi arvostus on ollut sidoksissa naissukupuoleen niiden kuluttajina.

’Fan’ Sana otettiin käyttöön 1800-luvun loppupuolella,

jolloin sitä alettiin käyttää nimityksenä niistä naispuolisista teatterinkävijöistä,

jotka mieskriitikoiden mukaan tulivat teatteriin, eivät suinkaan katsomaan itse näytelmää

(mikä olisi ollut oikea tapa), vaan palvomaan miesnäyttelijöitä

(mikä oli väärä tapa).

Kirja:Mick Hornby: High Fidelity, 1995

Elokuva:Stephen Frears & John Cusack:

High Fidelity 2000

Kertoja, levykaupan pitäjä Rob Fleming:

’Matkalla (tyttöystäväni) Lauran äidin luokse kuuntelemme Lauran äänittämää kokoomanauhaa, jolla esiintyvät Simply Red ja

Genesis ja Art Garfunkel, joka esittää kappaleen ’Bright Eyes’.

(Tuon matkan aikana) käyn ehkä katkerimman taistelun, mikä miehen ja naisen välillä on koskaan käyty.’

’Miten voit pitää sekä Art Garfunkelista että Salomon Burkesta. Yhtä hyvin voisi sanoa tukevansa sekä israelilaisia että palestiinalaisia’.

’Rob, oikeastaan se ei ole lainkaan sama asia. Art Garfunkel ja Salomon

Burke tekevät poplevyjä, israelilaiset ja palestiinalaiset eivät’.

’Etkö tosiaan huomaa, mikä ero on kappaleilla ’Bright Eyes’ ja Got To Get Get You Off My Mind?’

’Tietysti huomaan. Toinen kertoo kaniineista, toinen on torvisoittoa.’

Torvisoittoa! torvisoittoa! Puhaltimia ne ovat! Jumalauta!

’No, jos minun pitäisi sanoa, kumpi niistä kahdesta on parempi, päätyisinehdottomasti Solomoniin. Hän on aito, musta ja legendaarinen ja

ties mitä. Mutta minä pidän kappaleesta ’Bright Eyes’. Minustasiinä on kiva sävel ja muusta en oikeastaan välitä.

Kauheinta tietysti on, että minä jo tiedän, mikä ero niissä on,että minulla on asiasta selvä, tietoon pohjautuva näkemys.’

Lehden lukijat, aviopari Clare Lake (38) ja Steve Lake (39)laitetaan arvioimaan toinen toistensa mielimusiikkia:

Word, November 2006:

Clare:’Steve is just a musical fascist, he thinks he is on some higher plane…

I don’t hate all his music, I quite like Arctic Monkeys..But please don’t get me started on ’complicated music’..

I mean this man has a Van Der Graaf Generator album. I hate those bands! On one of our first dates Steve took me to a Sisters of Mercy gig!

Why would anyone think that was a good idea!’

Steve:’I try to be ambivalent, but it’s hard.

Clare is a product of the pop world…listening to Duran Duran at an impressionable age…

And (now) there’s a truly dreadful…Corinne Bailey Rae.She’s totally inoffensive..like Keane…

What really annoys me is the stuff like Josh Stone -it means nothing. It just something to dance to.

Kun rockin autenttisuusvaatimukset yhdistyvät popmusiikin oletettuihin lakeihin

ja naisten perinteiseen asemaan musiikin tekemisen hierarkiassa,tuloksena voi olla tämänkaltaisia arkielämän lausahduksia:

’Kiva kesätukka, levy-yhtiökö käski leikata?’

-miesopiskelija PMMP:n Paula Vesalalle Sibelius-Akatemian kahviossa

(Ilta-Sanomat, lokakuu 2006)

Useimmiten se kiteytetään sanaan:

keskitie,mainstream

Rockpiireissä keskitietä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, mitä termin

käyttäjän itsensä arvostama ja kuluttama musiikki ei ole.

Väärä musiikki?

Mielenkiintoisen käsitteestä tekee se, ettämusiikinkuluttajat eivät tiettävästi käytä tuota sanaa

puhuessaan musiikista.

Vai oletteko kuulleet ihmisten puhuvan mielimusiikistaan sanoilla:

’Pidän eniten keskitiestä’

’In the big picture of pop music, I dont’ know if what I’ve created is seen as being important or that necessery,

at least not if you ask the experts.

I was tapped righty after ’Pianoman’: I didn’t write substantive music, my records were overproduced,

I played too many ballads.Oh, and of course my favourite:

’He studied piano’.

That stuff bothered me a long time.’

(Billy Joel, 2002)

Erityisen väärää musiikkia: Ylituotettu keskitien balladi

Ote Maria Mustosen kolumnista (Rumba 8/2005), aiheena ruotsalaisen Frida Hyvösen debyyttialbumi ’Until Death Comes’:

’Kiltti tyttö’ tai ’runotyttö’ eivät ole rockideologian sisäistäneen lausuminamitään mairittelevia määreitä.

Oikea rock ei ylipäätään ole kilttiä, eikä etenkään kilttien tyttöjen toimintaa.Kiltti tyttö kulkee yleisesti hyväksyttyä keskitietä

eikä voi siten olla kovin rock.Kovat tytöt ovat paljon kiinnostavampia, he soittavat rockia

melkein kuin miehet.

Mistä minä tiedän, että Frida Hyvönen on kiltti tyttö?.. En mistään. Lokeroin hänet sen enempää ajattelematta vain siksi, että

hänen instrumenttinaan on piano.Vaikeuteni suhtautua naispuolisiin artisteihin on selvä asennevamma.

Asennevammani vuoksi olen kokenut vaikkapa Tori Amosin flyygeleineen jotenkin epämääräisen ärsyttäväksi,

kun taas Tom Waits tai Nick Cave puolestaan ovat pianon takana pelkästään uskottavia’.

Kiltit tytöt soittavat pianoa

Miten rockin arvot ilmenevät musiikista kirjoitettaessa tai sitä palkittaessa…

’On the Way To Wonderland’ on jäntevästi toteutettua käyttöpoppia…

’Diamondisilla’ etäisesti Musen mieleen tuova riffailu yhdistyy umpipoppiseen kertosäkeeseen…

Mukavana, mutta haasteettomana debyyttinä ’On The Way To Wonderland’’on albumi, jonka

kaikinpuolinen turvallisuus pistää epäilemään, ettäkypäräpakko on säädetty koskemaan jo rockin soittoakin’

(Sunrise Avenuen debyyttilevyn arvostelu, Soundi heinäkuu 2006)

’6 Feet Under-bíisin tehneellä viisikolla on nimittäin yhtä paljon tapporiffin tajua kuin Alice In Chainsilla,

yhtä paljon bensankatkuista katuasennetta kuin Smackilla ja yhtä paljon halua kurittomaan heittäytymiseen kuin The Mars Voltalla’

(Full Diesel-yhtyeen esittely, Soundi lokakuu 2006)

tapporiffi

bensankatkuinen katuasenne

kuriton

heittäytyminen

Rock Pop

käyttöpoppi

umpipoppinen kertosäe

kaikinpuolinen turvallisuus

Private Linen uuden albumin…’Biisit ovat monipuolisempia sikäli, että melodioita ja

koskettimia on enemmän, mutta myös rankempia elementtejäon lisätty. Vaikka tuotanto on huolitellumpaa, niin kaiken kaikkiaan

meininki on särmikkäämpää kuin debyytillä.’

(Private Linen Sammy Aaltonen, ’Evel Knievel Factor’-albumin mediatiedote, lokakuu 2006)

rankkaasärmikästä

melodistahuoliteltua

riittävän: ei liian:

Rock Pop

Räkäisen vimmaista garagepunk-nillitystä hurmaavasti kimittävällä vokalistilla’’Viisitoistavuotisen täydellisyyden tavoittelun psykedeelisen huumeinen

kristallisoituma’’Rujo, syvä, ’tuskaan jälkeen helpotus’-albumi’

’Katurock komistui entisestään kun siihen uitettiin lisää Chuck Berryä, soulia ja southern boogieta’

’Aidosti inhimillinen ja koskettava. Antonyssa ei ole mitään teennäistä’’Katu-uskottavin hybridi hulluutta ja herkkyyttä sitten..’

(Rumba-lehden kriitikkoäänestys 2005, Rumba joulukuu 2005)

’Mudhoney pysyy marginaalibändinä.Bändin johtaja Mark Alm pitää edelleen kiinni

musiikillisesta ehdottomuudesta.’

(Helsingin Sanomat, Mudhoney-yhtyeestä kertovan artikkelin otsikko ja kuvateksti, heinäkuu 2006)

’Säveltaiteen valtionpalkinto 2006 Dave Lindholmille’ ’Dave Lindholmilla on ollut ratkaiseva merkitys omaehtoisen

suomirockin syntymisessä ja esiintulossa 1970-luvulla.. Tuotteliaalla urallaan Lindholm on esimerkki oman näkemyksensä

tinkimättömästä toteuttamisesta. Nopeasti ja vaistonvaraisesti työskennellyt muusikko on vaihtanut sujuvasti lennosta niin laulukieltä kuin esityskoneistoakin.

Oman materiaalinsa lisäksi Lindholmia kiitetään myös vahvana ja uskottavana tulkkina eritoten rakastamalleen bluesille’.

(Ote Säveltaidetoimikunnan perusteista)

Perusteluissa ovat esillä kaikkiromanttisen autenttisuuden perusarvot:

•omaehtoisuus, oma näkemys (ei kopioitua), •tinkimättömyys (ei kaupallisia ym. ’ulkomusiikillisia’ myönnytyksiä), •vaistonvaraisuus (ei laskelmoitua), •tulkinnan uskottavuus (perinne- ja tyylitietoisuus), •rakkaus musiikkia kohtaan (motiivien vilpittömyys, esim. musiikkia ei tehdä rahasta)

’Teosto-palkinnolla halutaan edistää suomalaista luovaa säveltaidetta

nostamalla esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia ja teoskokonaisuuksia.

Maija Vilkkumaan ’Ei’ on monipuolisen lauluntekijän teossarja, joka muodostaa vahvan, ehjän ja ilmavan kokonaisuuden…

Vilkkumaa kuvaa syvästi…ja käyttää sanaa monitasoisesti ja yhdistää sen…omaperäiseen sävelkieleen…

Veli-Matti Puumalan pianokonsertto ’Seeds of Time’ jaTuomari Nurmion ’Kinaporin kalifaatti’ jakavat puoliksi Teosto-palkinnon.

Yhteistä näille teoksille on tinkimättömyys ja ehdottomuus omassa musiikkilajissaan…

Tuomari Nurmion ja Alamaailman vasaroiden..soundimaailma ja sanoitukset ovat väkeviä ja vääristelemättömiä.’

(Teosto-palkinnon lehdistötiedotteet 2003 ja 2005)

’Esikoisalbumiaan ’Perhonen’ selvästi vahvempi ’V.I.P’ tuo Janesta esille monia uusia puolia…

Kappaleiden rokahtavampi yleisilme..Biisien tekstit kertovat tyttöjen omasta elämästä..

Albumia on työstetty..arvostetussa Inkfish-studiossa…Groove-henkinen ’Tuli’…

’Sade sotki parvekkeen’ on Egotripin Knipin käsialaa..Jane kunnostautui levyä varten myös biisinkirjoittajina..

(Jane-yhtyeen 2. albumin mediatiedote, huhtikuu 2006)

’Vihdoin Suomi saa uskottavan pop-artistin rockmiesten joukkoon…Levyllä ’One Step Closer’ Ves Rain osoittaa kykynsä

niin laulajana, säveltäjänä kuin tuottajanakin…’I Just Wanna Say’ on…sielukas balladi…säilyttäen kuitenkin

katu-uskottavuutensa puhtaana rakkauslauluna.’

(Ves Rainin ensi-levyn mediatiedote, lokakuu 2006)

Geri Halliwell (ex-Spice Girls)

’At a time when real pop stars are in short supply, Geri Halliwell is the genuine article.

According to Geri, ’Passion’ can be seen to chart her development as both vocalist and songwriter.

’I think this album catches me at a real transitional point as songwriter.’Passion’ is Geri’s most cohesive and ambitious album yet.An accomplished and impressive showcase for Geri’s skills

as a songwriter and vocalist, structurally, the album is based around extreme forms of emotion, from passion and love through fear.’

(Geri Halliwellin 3. sooloalbumin ’Passion’ mediatiedote 2006)

’Eiköhän uskottavuus hävinnyt viimeistään, kun lähdimme The Rasmuksen lämppäriksi’

(Jukka Nikunen, Deep Insight, Rumba lokakuu 2006)

Rockin autenttisuus-määrittelyt ovat

vuosien varrella muuttuneet, laajentuneet ja hienojakoistuneet.

Tuossa viidakossa auttaa ehkä etenemään, jos ottaatarkasteltavaksi kaksi autenttisuus-käsitteen ’perusmuotoa’

(jolla on niilläkin taustansa ’oikean’ taiteen filosofiassa)

’teollinenpop’

’moderniautenttisuus’

tuotteistus

kaavamaisuus

perinne- ja ’juuritietoisuus’

yhteisöllisyys

usko rockilleominaiseen sointiin

asteittaiset tyylimuutokset

vilpittömyys, suoruus

teknologian ’piilottaminen’

tyttöfanit

tuttuus

kaupalliset motiivit

teknologianvälttämättömyys

rock

(Rockin osalta lähde: Keir Keightley , 2001)

’romanttinenautenttisuus’

kokeilu

artistikeskeisyys

avoin sointikenttä

radikaalit tai nopeattyylimuutokset

ironia, sarkasmi, roolipeli

teknologian korostaminen


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus

perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu

yhteisöllisyys artistikeskeisyys

usko rockille avoin sointikenttäominaiseen sointiin

asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset

vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli

teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen

tyttöfanit

tuttuus



Velvet Underground


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus



usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin




tyttöfanit

tuttuus



Bruce Springsteen


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus


artistikeskeisyys

usko rockille ominaiseen sointiin avoin sointikenttä




tyttöfanit

tuttuus



’Suomirock’

yhteisöllisyys

kaupalliset motiiivit


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus







tyttöfanit

tuttuus


Madonna


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus







tyttöfanit

tuttuus


Beatles



moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus







tyttöfanit

tuttuus


U2



moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus







tyttöfanit

tuttuus



Radiohead


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus

kaavamaisuus







(tyttö)fanit

tuttuus



Lordi

Mitä on tapahtumassa?

Rock lähestyy poppia, pop rockia

Suurten levy-yhtiöiden rockartistienmarkkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän

popin kokonaistuote-ajattelua;artistit & yhtyeet nähdään brändeinä,

joiden luomisessa syntyy uusia yhteistyökumppanuuksiaja markkinointimahdollisuuksia

Toisaalta poptähtien markkinointiin haetaan tukearockin ’autenttisuus-kentältä’:

pop-tuotannoissa käytetään maineikkaita rock/ r&b-tuottajia, korostetaan poptähtien omaa panosta

uravalinnoissa ja musiikkia koskevissa päätöksissä,luodaan kuvaa vilpittömyydestä, korostetaan tähden

yhteisöllisiä juuria, ironisoidaan tähteyttä ym.

’The company that best exemplifies the marriage oftechnology and pop culture is Apple.

They understand music.The iPod is probably the greatest pop object

since the electric guitar.No money will change hands, but we will make

an Apple commercial that’s as good as any video.We, as band, are fans of Apple.’

(Bono, U2, 2004)

business, taide, pop, design, teknologia, rock yhdistyvät…

Syksy 2006:

Rhino -levy-yhtiö julkaiseeMonkees-yhtyeen

1967 ilmestyneen 1. levyn

Deluxe Limited Edition 2-cd:nä, jolla stereo- ja monopainokset

levystäsekä

17 harvinaista raitaa yhtyeen tuotannosta!

’The Monkees should be in the Rock and Roll

Hall of Fame.’

(Mojo, November 2006)

Kaupallisesta popistakin syntyy,ainakin ajan kanssa,autenttista rockia

The Monkees: The Monkees (Deluxe Edition)***** (Soundi, syyskuu 2006)

kaavamaisuus


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock

tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu

artistikeskeisyys





tyttöfanit

tuttuus


Monkees: 1960-luku

yhteisöllisyys

teknologian välttämättömyys

kaavamaisuus


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock


artistikeskeisyys





tyttöfanit

tuttuus


Monkees: 2000-luku

yhteisöllisyys


konventiot


moderniautenttisuus

teollinen pop

rock


artistikeskeisyys





(tyttö)fanit

tuttuus


PMMP

yhteisöllisyys


?

?

? ?

?

?

Uusi digitaalinen teknologia murentaa tätärockestetiikan 60-luvulta lähtöisin olevaa peruspilaria,

albumia kokonaisena taideteoksena

Albumeista biiseihin?

’I don’t have iPod by choicebecause I hate what it does to the concept of an album.

I love albums that cohere, that have light and shade, a beginning, middle and end,

that couldn’t be listened to in any other order’

(Sarah Cohen, Time Out-lehden toimittaja, syksy 2006)

Rockhistorian kaltoimmin kohdeltu musiikinkuluttajaryhmäsaa/on jo saanut uuden arvonnousun

Fani kokee arvonnousun

Fanius entisenä ’kulttuurin varjotaloutena’*on nousemassa musiikkialan

talouden toivotuimmaksi kuluttajaominaisuudeksi;fani ’sitoutuneena kuluttajana’ /

’kanta-asiakkaana’

*populaarikulttuuritutkija John Fisken termi

Rockin sitominen pelkästään nuoruuteen (edelleen) vähenee ja rockin aikuisuus aletaan hyväksyä

(ja samalla käsite aikuisrock joutuu väistymään)

’On okei vanhentua’(Eppu Normaalin ’Sadan vuoden päästäkin’

-levyarvion (**** tähteä) otsikko, Rumba 2004)

’Ovat vuodet vierineet ja roolit vaihtuneet, nuoret vanhenneet ja lapset kasvaneet,

nykyään olen kahden lapsen isä, vähän aikaa sitten lapsi itsekin’

(Neljä Ruusua: ’Pyhäinmiestenpäivä’, 2006)

Rock aikuistuu

…jopa laulun aiheena:

Yhteisöllisyys kasvaa ja kaventuu

Musiikin uudet jakelutiet ja kulutusmahdollisuudet/tavattulevat korostamaan musiikin sisällön syntymistä vasta

’yleisönsä kautta’.Tämä voidaan nähdä paluuna 1960-luvun yhteisöllisyyteen.

Toisaalta yhteisöllisyyden käsite kaventuu/on kaventunut samanmielisten yhteisöiksi.

Rock-/musiikki-yleisöt jakaantuvat eri makukulttuureiksi,joilla kaikilla on omat autenttisuus-määritelmänsä ja

tapansa erottautua muista.

…What we have today..a situation where music is almost

exclusively talked about in terms of other music, and creativity has become reduced to taste games.

Ability to disinvest and reinvest your subcultural capital is whatthe art of ’cool’ is all about these days. Avoiding the obvious is

paramount.’(Rockkriitikko Simon Reynolds, 2004)

’Its obviously no longer acceptable to discriminate against people on the grounds of their class.

So we found other ways.Rock snobbery is one of them.’

(Word, November 2006)

For rock writers, critical judgement is too often the same thing

as the presentation of self. The review is written to show the writer’s own credibility.

Writing about rock means defining an in-group, keeping the wrong sorts of sounds/people out,

rather than attempting do draw people in, to expand a record’s reach.

(Both (Greil) Marcus and (Richard) Williams do something) that is surprisingly rare in rock criticism:

They listen to the music first and then try to understand it;

most everyday critics start from their assumptions of what a sound or group is all about and

write about it accordingly.

(Simon Frith 2002)

• ’Siinä missä Blink -182 on (pääosin tarkoituksellisen) koominen frat-bändi, Good Charlotte on jo silkkaa radiopoppia syntisineen. Pop-punkista on jäljellä enää viitteitä -tilalle ovat tulleet diskorytmit, The Killers-vaikutteet (levyn paras biisi The River) ja hevahtavat pop-tunnelmat (The Rasmukselta kuulostava Break Her Heart). Balladit ovat silkkaa Back Street Boysia särökitaroilla.

Good Morning Revival kuulostaa miljoonan dollarin levyltä..nyt on aika pestä korvat ja vaihtaa tämä levy Roky Erikson & The Aliensiin. Mädätkää!

(Good Charlotten ’Good Morning Revival’-levyn (Sony-BMG) arvostelu, Rumba 2007)

’Myös musiikilliset referenssit ovat kohdallaan. Day of Deliriumissa

vivahtavat Magenta Skycode ja Cure, Nothing But The Skyssa Hanoi Rocksin Tragedy. Muualla skaala venyy maukkaasti Blurista T. Rexiin ja The Sweetiin.’

(Jann Wilde & Rose Avenuen ’Tokio Okei’-levyn arvostelu, Rumba 2007)

Good Shoes ’..are a music journalist’s dream…

Good Shoes..encapsulates everything that makes our indie saturated music world good.

’It’s all here…Arctic Monkeys-style gritty suburban tales..The directness and bold swagger of Razorlight..

The paranoid mind of The Kooks..Now add a small streak of melancholy from The Cureand a thick layer of Futureheads jerky indie pop and

we are almost there.’

(Notion Magazine, October 2006)

Ok Go ’..may not have had the commercial success that they deserve,

but that’s what is great about the band’

(Notion Magazine, October 2006)

’Jos tavallinen tallaaja etsii vaihtoehtoja mainosradiosurinaan, saattaa hän joutua jonkin poliittisesti korrektin

musamaun omaavan asiantuntijan uhriksi. Näiden eksperttien levyhyllyt ovat ehkä enemmän

lukemisen kuin kuuntelemisen hedelmiä.Yksittäisen musiikki-intoilijan on vaikea saada äänensä kuuluville

tämän hyvän maun konsensuksen läpi –vaikeaa vaan ei mahdotonta.

Älkää välittäkö asiantuntijoista…Uskaltakaa kuunnella Vaya Con Diosia, Maroon 5:ia, Rushia ja

Mick Jaggerin soololevyjä selkä suorana.Historia tulee osoittamaan, että olitte oikeassa.

Paitsi jos Rushista puhutaan.’

(rockmuusikko ja –kriitikko Patrik Dalhblom, HBL, lokakuu 2005)

Avoimuutta etsimässä:

Onko rockin luovuus ja rohkeus kaventunut avoimesta mahdollisuuksien etsimisestä

kulloinkin ’oikeiden’ vaikutteiden keräämiseksi jahyvän maun osoitteluksi?

ne perinteiset ’ulkopuoliset’ kaupalliset ja markkinalliset paineet

itse muusikoiden/toimittajien/rockin ’sisäpiirin’ käsitykset siitä, mikä kulloinkin on

’oikeata’ ja ’poliittisesti korrektia’ musiikkia?

Jos noin on, voidaan kysyä, eikö

rockin luovuutta ja musiikin tekemistärajoita yhtä hyvin kuin

myös

Rockiin uskomme.

Maailma on täynnä hyvää musiikkia.

Ja hyvää rockmusiikkia.

Mutta uhkaako rockin tulevaisuutta se, että siitä on tullut liian sovinnaista suhteessa itseensä?

Onko rock rakentanut itsellensä sellaiset aidat, jota se ei uskalla rikkoa?

Onko rock menettämässä kykynsä yllättää itse itsensä?

’There’s nothing wrong with being deep and meaningless’

(Joe Elliott, Def Leppard, 1992)

’Songs become meaningful when people use themin their everyday lives’

(Rockkriitikko Chuck Eddy, 1997)

No moreGuilty Pleasures!

Outro:

Just Pleasures..

Musiikki:

Susanna and the Magical Orchestra: Crazy Crazy Nights, 2006 (alkuper. Kiss 1987)

Yö: Rakkaus on lumivalkoinen, 2003The Velvet Underground: I’m Waiting For the Man, 1967

The Monkees: Kellogg’s Jingle (mainos), 1966Art Garfunkel: Bright Eyes, 1979

The Monkees: (Theme From) The Monkees, 1966Shania Twain: I’m Gonna Getcha Good! , 2002

Kirjallisuutta:

Keir Keighley: Reconsidering rock(kirjassa Frith, Straw & Street: The Cambridge Companion to

Pop And Rock, 2001)

Simon Frith & Howard Horne: Art Into Pop (1987)

Simon Reynolds: Lost In Music. Obsessive record collecting(kirjassa Weisbard: This is Pop, 2004)

Simon Reynolds & Joy Press: The Sex revolts –gender,rebellion and rock’n’roll (1995)

Chuck Klostermann: IV –A Decade of Curious People andDangerous Ideas (2006)

Chuck Eddy: The Accidental History of Rock’n’Roll -A Misguided Tour Through Popular Music (1997)

Kembrew McLeod: Authenticity Within Hip-Hop and Other Cultures Threatened with Assimilation (1999)

Nick Hornby: High Fidelity (1995)(suom. ’Uskollinen äänentoisto’ , 1996)

Simon Frith: Performing Rites-On the Value of Popular Music (1996)

Simon Frith: Fragments of a Sociology of Rock Criticism(kirjassa Jones: Pop Music and the Press, 2002)

Vesa Kurkela: Hittilistat ja rockasenne –Rockin ja popinestetiikkaa etsimässä

(kirjassa Torvinen & Padilla: Musiikin filosofia ja estetiikka, 2005)

Art & Photos

Rockiin uskomme