Upload
januss
View
426
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
History.
Citation preview
36. Itsenäisen Suomen ongelmia
Taustaa: itsenäistyminen ja sisällissota
Suomi oli itsenäistynyt epävakaissa ja riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto)
Heti itsenäistymisen jälkeen Suomi ”ajautui” veriseen sisällissotaan
Vihkotyö: kopioi miellekarttapohja vihkoosi ja etsi kirjasta tietoa siihen (s.18 ->). Min. 3 tietoa per pampula.
36. Itsenäisen Suomen ongelmia
Vankileirit
Kuningas vai presidentti?
Kansakunnan eheytys
Suhteet itään
Ahvenanmaan-kysymys
Vankileirit:• 40000 punaista vankileireillä -> huonot olot (taudit, ruuan
puute)• Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan Moskovassa
1918• SDP uuteen nousuun Tannerin johdolla
Suomesta tulee kuningaskunta: • Itsenäisyysjulistuksen (1917) mukaan Suomi tasavalta• Kuninkuushankesyyt: 1) Vahvan johtajan kaipuu 2) Monarkiaperinne
(Ruotsi / Venäjä)• Kuningas Saksasta -> Hessenin prinssi Friedrich Karl (10/1918)• Saksa hävisi IMS -> Karl luopui kruunusta (12/1918)• Eduskunta valitsi K.J Ståhlberg 1. presidentiksi (25.7.1919)
Hessenin prinssi Friedrich Karl (Väinö I) – Suomen
kuningas 67 päivää
K.J. Ståhlbergin (1919-1925)
Kruunu Suomen ja Karjalan kuninkaalle, Ahvenanmaan
herttualla, Lapinmaan suuriruhtinaalle, Kalevan ja
Pohjolan isännälle
Kansakunnan eheytys:• Punavankeja armahdettiin• torpparivapautuslaki ja Lex Kallio (1922) ->
torppareille omaa maata viljeltäväksi• Oppivelvollisuus (1921) -> koulutus kaikille lapsille
Mm. omien tilojen saaminen ja koulunkäynti rauhoittivat yhteiskuntaa.
Suomen suhteet itään: • Suomalaisia vapaaehtoisia osallistui rajakahakoihin Itä-
Karjalassa (heimosodat)• Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän vuonna 1920
AKS ajoi ”suomensukuisten heimojen yhteenliittämistä” -> Suur-Suomi -aate
Suomi sai rauhanneuvotteluissa Petsamon maa-alueen, mutta joutui luopumaan Repolan ja Porajärven pitäjistä.
Taustaa: Mannerheimin miekkavala
Taustaa: retkiä mm. Viroon, Aunukseen, Inkeriin. Viron vapaussota ainoita merkityksellisiä taisteluita
Ahvenanmaan-kysymys:
= Ruotsin ja Suomen välillä käyty kiista Ahvenanmaan omistuksesta (1918-1921)
• Kansainliitto ratkaisi asian Suomen hyväksi• Alue demilitarisoitiin (aseista vapaa vyöhyke)
Ahvenanmaalla hyvä sijainti (kauppa / sota)
Nettipätkät
• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=6154 (Tarton rauha)
TiivistelmäSuomen itsenäisyyden alku oli kivikkoinen. Itsenäisyysjulistus syntyi riitaisissa,
jonka jälkeen syttyi veriseen sisällissota. Lisäksi IMS loi epävakautta etenkin talouteen.
Sisällissodan hävinneen osapuolen eli punaisten (torpparit, työväenliike) asema oli pitkään tukala. Päätekijät olivat teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP saa merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytetään lakiuudistuksilla (Lex Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman pientilan perustamisen.
Sisällissodan sodan luoma kaaos ja monarkiaperinne sai oikeiston ajamaan Suomeen vahvaa kuningasta. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin tehtävään, mutta hanke kariutui Saksan tappioon IMS:ssa. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919-1925).
Suhteet naapurivaltioihin olivat myös kireät. Neuvosto-Venäjän kanssa kitkaa aiheuttivat suomalaisten heimosotaretket. Tilanne rauhoittui Tarton rauhan (1920) myötä, jolloin rajat vahvistettiin. Ruotsin kanssa kiistaa oli Ahvenanmaan omistuksesta (Ahvenanmaan-kysymys). Lopulta Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaa julistettiin aseista vapaaksi vyöhykkeeksi.
Taustaa: Viron-retken komentajat Ekström ja Kalm
Vihkotyö: kirjoita seuraavat kysymykset vihkoon
• 1) Mikä oli vasemmiston asema sisällissodan jälkeen?
• 2) Miksi Suomeen tuli hetkellisesti kuningas?
• 3) Miten kansakuntaa eheytettiin sodan jälkeen?
• 4) Ahvenanmaan-kysymys?
vastustivat
Monarkiaa
• suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä
• puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista
• sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi.
kannattivat
• pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä
• puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista.