Upload
tekes
View
639
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Regulaatio, Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö
Citation preview
Regulaatio
-energiatehokkuudesta liiketoimintaa seminaari
Paasitorni 22.5.2012 Teppo Lehtinen
3
Regulaatio
Synergiaa vai törmäämisiä?
14.5.2012
Kansalliset rakentamista koskevat linjaukset
Yhteisöpolitiikka EU säädökset
Kansallinen regulaatioympäristö
Kansallinen politiikkaympäristö painottaa
energia-asioita
Valtioneuvoston periaatepäätös
energiatehokkuustoimenpiteistä 2010, mm:
Kehitetään korjausrakentamisen neuvontaverkostoa ja
korjausrakentamisen kokonaisvaltaista viestintää ottaen huomioon myös
rakennusten energiatehokkuuden näkökulma. (YM)
Uudisrakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain. (YM)
Korjausrakentamista ja sen osana energiatehokkuuden parantamista
tuetaan kannustavin ja kohdennetuin taloudellisin ohjaus- ja
tukitoimenpitein. (YM)
Asuntokohtaisten vesimittareiden asentamisesta uusiin rakennuksiin
ohjataansäädöksin. (YM)
Vaatimuksia ulotetaan korjausrakentamiseen uusittavana olevan
rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pohjalta. (YM)
Rakennusten suunnittelun, käytön ja ylläpidon elinkaaripohjaisten
työkalujen käyttöönottoa edistetään. (YM)
Korjausrakentamisen suunnittelun ja asiakaslähtöisen toteutuksen
toimintamallien kehitystä ja käyttöön ottoa edistetään yhteistyössä
rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden kanssa. (YM)
6
7
Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian
uusiminen +ohjelma öljyriippuvuuden
alentamiseksi
Kansallinen EU strategia ilmasto- ja energiasioista
Energiaverotarkennuksia - mm. energiaintensiivinen teollisuus,
maatalous, liikenne..) TEM:n energiatehokkuus toimikunnan esitykset
ERA 17
Ilmastopaneeli
Tiekartta vuoteen 2050 -sisältäen aikaikkunan 2030-2035?
EU-päästötavoitteen 30 prosenttiin nostamisen vaikutukset
Ilmastolaki - esitys + päätös ilmastolain säätämisestä
- päästökaupan ulkopuolinen sektori Rakennusten energiatehokkuussäädösten
tiekartta lähes 0-energiarakentamisille 2020 mennessä
Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita
”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”
Kansallinen politiikkaympäristö painottaa
energia-asioita, hallitusohjelma
Parannetaan rakentamisen energiatehokkuutta säädöksin ja
muulla ohjauksella sekä luomalla kannustimia. (s. 71)
Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuus-
vaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti
kustannustehokasta. (s. 71)
Määritellään todelliset päästövähennysmahdollisuudet
rakennuskannassa, erityisesti julkisissa rakennuksissa ja
asuntokannassa, sekä millä aikataululla, rahoitus- ja
kilpailutusmalleilla sekä teknisillä ratkaisuilla ne ovat
saavutettavissa. (s.71)
• Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä
rakennuskannassa. (s. 72)
Energiantarve
Ym
päristö
vaik
utu
kset
Energiatehokas Nykytilanne
uusiu
tuva
fo
ssiii
linen
ERA 17 toimintaohjelma www.era17.fi
Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia
Vipupotentiaali on nyt korjausrakenta-
misessa -asuntokannan ominaiskulutus
EU targets 2020
EU:n asettamat raamit
EU säädöksistä
EPBD 2010/31/EU (Energy Performance of Buildings
Directive) –rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on
keskeisin EU tason säädös, mm.:
• Uudis- ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset
energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset
Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee
olla ”lähes nollaenergiarakennuksia”
Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa
Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai
vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt
Revision 2010 implementointyö käynnisssä
EU säädöksistä
RES 2009/28/EC
• Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan energian edistämiselle.
• Sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista
lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta
energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista
lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä.
• Jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennus-
säännöksissään ja -määräyksissään edellytettävä
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian
vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti
kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.
EU säädöksistä
ECODESIGN DIRECTIVE 2009/125/EC
• Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa
kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin
(2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU).
• Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen
suunnittelun vaatimukset. Jos tuote ei täytä sille asetettuja
vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille.
• Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan
tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka
auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan
tuotteen.
• Direktiivien nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia
vaatimuksia euroopan komission asetuksina, jotka ovat
sellaisinaan voimassa myös Suomessa.
HUT/Kurnitski [2008]
Finnish
regulation recast
2012
New finnish building regulations 2010 30% cut heating
energy and again 2012 –20% of total energy consumption =
remarkable jump for the sector in 4 y
Uudisrakentamisen määräykset 1.7.2012 - lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun
Lämpöhäviöt Kokonaisenergia
Kokonaisenergiatarkastelu
• Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään
rakennustyyppikohtainen yläraja - > E-luku
• E-luvun laskennassa huomioidaan myös rakennuksen
käyttämän energian tuotantomuoto
• Lämmityksen lisäksi myös ilmanvaihto, kuluttajalaitteet,
valaistus ja lämmin vesi
• Eri energialähteille määritetty energiamuodon
kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä
E-luku = rakennukseen ostettu energia x energianmuodon kerroin
Miksi energiamuodonkerroin? Erilaisia energialähteitä,
joista osa suoraan rakennuksessa hyödynnettävässä muodossa,
toiset taas esim. poltetaan rakennuksessa lämmöksi.
Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta
Suomi
primäärienergia
Energiamuodon
kerroin
asetuksessa
Eurooppa
primäärienergia
Fossiiliset 1 1 1
Sähkö 2,2 1,7 2,5
Kaukolämpö 0,9 0,7 -
Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1
Energiamuodon vaikutus kaikissa Pohjoismaissa huomioitu määräyksissä Rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla.
E-luku kokonaisenergiatarkastelussa
• E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta:
Rakennuksen standardikäyttö
Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei
voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla
Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kWh ostoen.
0,76 kWhSähkö 1,7
Kaukolämpö 94%:1,33 kWh ostoen.
0,93 kWhKaukolämpö 0,7
Öljykattila 81%:1,54 kWh ostoen.
1,54 kWhFossiilinen
polttoaine 1,0
Sähköpatterit 100%: 1,0 kWh kulutus
Suora sähkö100%:1,0 kWh ostoen.
1,7 kWhSähkö 1,7
Pellettikattila 75%:1,66 kWh ostoen.
0,83 kWhUusiutuva
polttoaine 0,5
Energiamuodon kerroin
Lämmitystapa
Lattialämmitys 80%:
1,25 kWh kulutus1 kWh
Lämmitystavan kokonaisenergia-
tarkastelu
x
x
x
x
x
=
=
=
=
=
Lämmitys-tarve
Rakennusluvan edellytyksenä ovat vuotuiset
E-luvut, joita ei saa ylittää
Pientalo Pinta-alan mukaan
Rivitalo 150 kWh/m2
Asuinkerrostalo 130 kWh/m2
Toimistorakennus 170 kWh/m2
Liikerakennus 240 kWh/m2
Majoitusliikerakennus 240 kWh/m2
Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kWh/m2
Liikuntahalli (pois lukien uima- ja jäähalli) 170 kWh/m2
Sairaala 450 kWh/m2
Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset
E-luku on laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimusta
Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu
asunnon koosta
0
50
100
150
200
250
300
0 50 100 150 200 250
Lämmitetty nettoala (m2)
E-l
uku
(kW
h/m
2)
Suorasähkö
Passiivitalo+takka
Suorasähkö
pasiivitalo
Kaukolämpö, normi
Suorasähkö
Matalaenergia +takka
Maalämpölämpö, normi
Pelletti, normiÖljylämmitys
MatalaenergiaEi vaatimusta
Täyttää E-lukuvaatimuksen
Ei täytä E-lukuvaatimusta
Ei vaatimusta
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja
korjausrakentaminen
”2. Tässä direktiivissä säädetään vaatimuksista, jotka koskevat: a) rakennusten ja rakennuksen osien kokonaisenergiatehokkuuden
laskentamenetelmän yleistä yhteistä kehystä; c) vähimmäisvaatimusten soveltamista energiatehokkuuteen, kun
kyse on: i) olemassa olevista rakennuksista, rakennuksen osista ja
rakennusosista, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia; ii) rakennusosista, jotka muodostavat osan rakennuksen
vaippaa ja joilla on merkittävä vaikutus rakennuksen vaipan energiatehokkuuteen, kun niitä jälkiasennetaan tai korvataan; ja
iii) rakennuksen teknisistä järjestelmistä, kun ne asennetaan tai korvataan tai kun niitä parannetaan;
d) kansallisia suunnitelmia lähes nollaenergiarakennusten
lukumäärän kasvattamiseksi; • ….
22.5.2012 25 Teppo Lehtinen, Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
Kustannustehokkaat energiaparannukset
toteutetaan muun korjaamisen yhteydessä
HO: Säädetään korjausrakentamiselle
energiatehokkuusvaatimukset, joiden
toteuttaminen on taloudellisesti
kustannustehokasta.
Lähtökohtana on suunnitelmallisen
kiinteistönpidon edistäminen ja
energiatehokkuuden kytkeminen osaksi
tehtäviä korjaus- ja uusimistoimenpiteitä.
Vaatimukset koskisivat korjauksia, joiden
yhteydessä voidaan kustannustehokkaasti
parantaa energiatehokkuutta.
Viranomaislupaa edellyttävissä
toimenpiteissä vaatimukset ovat työväline
kiinteistöjen omistajille, suunnittelijoille ja
rakennusvalvonnoille.
26
Korjausrakentamisen energiatehokkuuden
ohjausjärjestelmä valmistelussa
MRL muutoksia
Perusteet laissa
Valtioneuvoston / YM:n asetus
Lakia täydentäviä yksityiskohtaisia (teknisiä) säännöksiä
Ohjeita, esimerkkejä
Säädösten joustavan tulkinnan
Säädösten yhtenäisen soveltamisen tueksi
Tapauskohtaisen harkintakäytännön
Energiatodistus -myynti-ilmoituksia Pariisi
19.4.2012
Energiatodistuksen uusiminen EPBD rev
2010 perusteella
Energiatodistus on EU:n tasolla säädetty työkalu, jolla
voidaan helposti vertailla eri rakennusten
energiatehokkuutta (vrt. autojen ominaiskulutus,
pesukoneiden luokitus)
Energiatodistus tarvitaan vain uudisrakentamisen,
myynnin ja vuokrauksen yhteydessä sekä lisäksi esille
laitettuna isoissa viranomaisten käytössä olevissa
rakennuksissa
Energiatodistus on jo käytössä uudisrakentamisessa
(laskennallinen) sekä vanhoissa rakennuksissa
pientaloja lukuunottamatta (laskennallinen/toteutunut)
29 5.3.2012
Energiatodistuksen uudistuksen pääsisältö
1/2 Energiatodistuksen tulisi niveltyä 2012 energiamääräyksiin
– Rakennuskohtainen todistus (poikkeuksena ”Kamppi” -tyyliset)
– Energiatodistuksen luokitus perustuu rakennukseen eli
laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen (E-luku +
standardikäyttö + energiamääräysten D3 laskentasäännöt)
– Energiamuodon ympäristövaikutukset huomioidaan
– Kokonaisenergiankulutus lasketaan lämmitettyä nettoalaa kohden
Tavoitteena luotettavuuden ja selkeyden lisääminen
– pätevöityneet tekijät
– laadunvalvonta
– selkeä yksi tapa laatia todistus
– rakennusten todellinen vertailukelpoisuus paranee, kun käyttö ja
käyttäjät eivät vaikuta luokitukseen
30 5.132012
Energiatodistuksen uudistuksen pääsisältö
2/2 Pitkäikäinen luokitusasteikko, joka toimisi myös
vuonna 2020 lähes nollaenergiataloille
Siirtymäaikoja suunnitteilla todistusten tekijöiden määrän ja laadun varmistamiseksi, esim. omakotitalot
Direktiivin uudet velvoitteet täytetään mm. – valvonta
– seuraamukset
• Kustannuksiltaan kohtuullinen
• Todistuksissa lisätietona ostoenergiankulutus • laskennallinen tieto pakollisena • toteutunut kulutus vapaaehtoisena kun olemassa
31 5.3.2012
Kansallisen ohjauksen kehittyminen
keskustelussa
Energiatehokkaassa rakennuksessa kaikkiin osa-
alueisiin pitää vaikuttaa
Laadukas rakentaminen ja kokonais-
suunnittelu
Hyvä lämmöneristys
Lämmön talteenotto
ilmanvaihdosta
Ulkovaipan ilmanpitävyys
Hyvä sisäilmasto
Energiatehokkaat laitteet
Energian tehokas käyttö
YM
Rakentamis-
määräykset
Kuluttajat
ja muut
toimijat
TEM
YM
Muutoksen vuosikymmen 2010 - 2020
Rakentamista ja korjaamista ohjataan pitkälle
energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön
edistämisen lähtökohdista –linjaukset jo olemassa
Rakennusten talotekniset ja rakenteelliset ratkaisut
muuttuvat enemmän kuin 30 vuoteen
Väestön keski-ikä vanhenee nopeasti
Korjausrakentaminen tulee väistämättä
Huolto- ja ylläpitopalvelujen kysyntä kasvaa
kiitos
14.5.2012