Upload
timoaro
View
526
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Kuntarakennelain vaikutukset Satakunnassa
VTT, Timo Aro
18.11.2012
SISÄLTÖ I Hallituksen esitys kuntarakennelaiksi - Tausta - Sisältö - Kriteerit
© Timo Aro 2012
Kaikki alkoi jo
tästä…
© Timo Aro 2012
”Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta
kokonaisuudesta…Kunnat saavat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen
kautta vai perustumalla yhteistoiminta-alueen ”
© Timo Aro 2012
”Kuntauudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä. Suomessa uudistuksia pohjustetaan aina tummilla sävyillä: ihmiset vanhenevat, talous on synkkä, tämä sanoma on aina sama. Tanskassa uudistus onnistuttiin myymään ”Uusi Tanska” nimellä. Kuntakoko suureni ja päästiin eroon maakunnista ja maakuntaverosta…Tanskan malli on houkuttelevan yksinkertainen. Uudistuksen seuraukset eivät olleet ruusuisia, mutta se onnistuttiin myymään” - Tutkija Siv Sandberg, Kuntalehti 2/2012 -
”Uudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä…”
© Timo Aro 2012
Järki ja tunteet
© Timo Aro 2012
Kuntauudistuksen tausta
© Timo Aro 2012
hallitusohjelman linjaukset vahvoista peruskunnista
• Tavoitteena elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa
• Vahva peruskunta
– muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista
– riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista pl. erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut
– Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön
– Vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen
© Timo Aro 2012
kuntarakenneuudistuksen perustelut rakennetyöryhmän selvityksessä
© Timo Aro 2012
kuntarakenneuudistuksen tavoitteet
• Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa
• Vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia
• Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle
• Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa
• Vastata hallitusohjelmassa asetettuihin vahvojen peruskuntien tavoitteisiin
© Timo Aro 2012
”…Päätöksenteossa tulisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa muun muassa sille,
miten kuntajaon muutos vaikuttaisi alueen kokonaisetuun. Uusien kuntien tulee täyttää kuntajaon kehittämisen tavoitteet siten, että kuntien yhdistymisen
edellytyksiä katsotaan koko alueen näkökulmasta…”
- Kuntarakennelaki 4 § -
© Timo Aro 2012
kuntarakenneuudistus on vain yksi osa laajaa kuntien uudistamiseen liittyvää kokonaisuutta
Kuntarakennelaki: - Uudistuksen keskiössä - Sisältää uudistuksen kriteerit - Kolme pääkriteeriä: jos yksikin
toteutuu selvitysalue - Selvitysalueiden oltava alueellisesti
eheitä toiminnallisia kokonai-suuksia
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen:
- Selkeämpi ja yksinkertaisempi laki 1.1.2015 alkaen osana kuntaraken-neuudistusta
- Nyt noin 50 määräytymis-perustetta jatkossa vähemmän
- Arno Miettinen selvitysmies
Kuntalain kokonaisuudistus: - Kunnan hallintoa ja päätöksen-
tekomenettelyä koskeva yleislaki - Tavoitteena vähentää erityis-
lainsäädännön tarvetta - Työvaliokunta ja neljä jaostoa
(johtaminen, demokratia, talous ja markkinat)
Kuntien tehtävien arviointi: - Määritetään kuntien tehtävät ja
niihin liittyvät uudistustarpeet - Kuntien tehtävien ja velvoitteiden
vähentäminen - Uusien kuntien velvoitteet ja
vapaudet Sote palvelurakenneuudistus:
- Palvelurakenteen uudistaminen
osana kuntarakenneuudistusta - Rahoitus- ja järjestämisvastuu
pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla
- ERVA-alueet, vahvat peruskunnat ja muut sotealueet
© Timo Aro 2012
Satakunta: Porin alueen Uusi Kunta
muodostuisi kahdeksasta
nykyisestä kunnasta.
Asukasluku 120 749
asukasta.
Rauman alueen Uusi Kunta
muodostuisi kolmesta
kunnasta. Asukasluku 47.874
asukasta
Kankaanpään alueen Uusi
Kunta muodostuisi viidestä
kunnasta. Asukasluku 20.691
Euran, Säkylän ja Köyliön
Uusi Kunta 20.034 asukasta
Huittisten, Kokemäen ja
Punkalaitumen Uusi Kunta
21.931 asukasta
© Timo Aro 2012
mitä on tähän mennessä tapahtunut kuntauudistuksessa?
VM:n yhteenveto
kuntien lausunnoista (22.5.2012)
Hallituksen iltakoulun
linjaukset ja tiedonanto (5.-
6.6.2012)
Kuntarakenteenuudistamista
ohjaavat kriteerit
(27.6.2012)
Sosiaali- ja terveyden-
huollon palvelu-ryhmän väli-
raportti (31.5.2012)
Kuntarakenne-lain sisältö ja
lausuntokierros (15.11.2012)
© Timo Aro 2012
Kuntarakennelain sisältö
© Timo Aro 2012
LAUSUNTO (19.11.2012-
7.3.2012)
SELVITYS (- 30.11.2013)
PÄÄTÖS
(viimeistään 1.4.2014
mennessä)
YHDISTY-MINEN
(2015-2017)
kuntarakennelain toimeenpano kunnissa
© Timo Aro 2012
aikataulu tästä eteenpäin
Kuntarakennelakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle viikolla 47 ja lausuntoaika päättyy 7.3.2013
Hallituksen esitys kuntarakennelaista siten, että tulee voimaan 1.5.2013 (todennäköisesti viivästyy jonkin verran)
Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä. Mikäli kunta ei ole tehnyt esitystä siihen mennessä, valtionvarainministeriö määrää tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen
Kuntien on kuitenkin ilmoitettava valtionvarainministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä
Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa Nykyinen kuntajakolaki muutetaan paremmin sisältöä kuvaavaksi
kuntarakennelaiksi, johon lisätään säädökset uudistuksen tavoitteista, selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja poikkeamisesta
© Timo Aro 2012
selvitysalueet ja selvitysvelvoitteet
• Kunnilla on selvitysvelvollisuus, jos täyttävät yhdenkin kolmesta selvitysperusteesta – Väestöpohja ja palvelurakenne – Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne – Kuntien taloudellinen asema (kuntatalous)
• Kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään selvitysperuste täyty, jos se rikkoo alueen toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen
• Selvityksen tavoitteena saada aikaa esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistyssopimus
• Selvityksen tulee sisältää vähintään: – Suunnitelma palveluiden ja hallinnon järjestämisestä sekä palvelujen
tuottamisesta selvitysalueella – Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan – Selvitys taloudellisesta tilanteesta – Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä
lähidemokratian toteutumisesta – Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista – Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta
© Timo Aro 2012
Kuntarakennelain kriteerit
© Timo Aro 2012
selvitysperusteen toteutumiseen liittyvät kriteerit
PALVELU- JA VÄESTÖPOHJA
-kriteerit (2)
ELINVOIMA -kriteerit (3)
KUNTATALOUS -kriteerit (6)
© Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
1. palvelu- ja väestöpohjakriteerien täyttyminen Satakunnan kunnissa
© Timo Aro 2012
Kriteeri 1a: Väestöpohja vähintään 20 000 asukasta
1 265
1661
1 848
1 945
2 003
2415
2 599
2 804
3304
3353
4 673
5780
5 844
7504
7 922
10 638
12 078
12 424
13554
39 820
83133
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000
Kiikoinen
Siikainen
Honkajoki
Lavia
Jämijärvi
Pomarkku
Karvia
Köyliö
Merikarvia
Luvia
Säkylä
Nakkila
Eurajoki
Harjavalta
Kokemäki
Huittinen
Kankaanpää
Eura
Ulvila
Rauma
Pori
Pori ja Rauma ovat ainoat
kunnat, jotka täyttävät
väestöpohja-kriteerin
Joka toisessa kunnnassa (173)
alle 6000 asukasta. Nakkila Suomen mediaanikunta
(5780 asukasta).
Vain 56 kunnassa (16 %) kaikista
kunnissa väkiluku ylittää 20 000
asukkaan rajan.
© Timo Aro 2012
Kriteeri 1b: Syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta
10
12
13
15
20
20
22
23
24
35
45
53
65 68
69
98
112
123
143
403
823
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900
Siikain…
Kiikoin…
Lavia
Jämijä…
Honka…
Karvia
Pomar…
Köyliö
Merik…
Luvia
Säkylä
Nakkila
Harjav…
Kokem…
Eurajoki
Huittin…
Kanka…
Eura
Ulvila
Rauma
Pori
10 kunnassa syntyvän
ikäluokan koko vähintään 50
lasta Satakunnassa (2008-2010)
Joka kolmannessa kunnassa (136)
syntyi alle 50 lasta vuodessa ja joka neljännessä alle
30 lasta koko maassa (2008-
2010)
© Timo Aro 2012
2. työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Satakunnan kunnissa
© Timo Aro 2012
Kriteeri 2a: Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 %
52,4
57,6
64,9
66,7
76,3
77,1
78,1
82,5
85,9
85,9
88,7
92,3
98,4
102,1
104,3
104,3
107,4
109,7
112,7
119,3
130,4
0 40 80 120 160
Luvia
Köyliö
Pomarkku
Ulvila
Nakkila
Kiikoinen
Lavia
Jämijärvi
Kokemäki
Merikarvia
Siikainen
Karvia
Huittinen
Rauma
Eura
Eurajoki
Pori
Kankaanpää
Honkajoki
Säkylä
Harjavalta
Joka viides kunta ylittää 100 %:in
rajan koko maassa. Harjavallan
työpaikkaomavarai-suusaste (%)
3:nneksi korkein koko maassa
Kunnan työpaikkaomavaraisuus jää alle 80 %:in
raja-arvon 114 kunnassa
© Timo Aro 2012
Kriteeri 2 b: Pendelöinti keskuskuntaan vähintään 25 %
0
0
0
0
0
0
0
11,5
11,8
11,8
12,2
15,1
15,6
18,2
24,5
26,5
28,1
40
42,2
42,2
49,1
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Eura
Huittinen
Kankaanpää
Karvia
Kokemäki
Rauma
Pori
Siikainen
Lavia
Harjavalta
Honkajoki
Säkylä
Merikarvia
Kiikoinen
Jämijärvi
Nakkila
Pomarkku
Köyliö
Eurajoki
Luvia
Ulvila
Kunta kuuluu sa-maan työssäkäynti-alueeseen, jos pen-
delöinti keskus-kuntaan ylittää 10
%:in rajan
Jos pendelöinti keskuskuntaan
ylittää 40 %:in ra-jan, käytännössä sa-maa toiminnallista aluetta: neljä kun-taa Satakunnassa
© Timo Aro 2012
Eurajoki (43,2%)
Harjavalta (65,2%)
Honkajoki (75,2%)
Jämijärvi (57,4%)
Kankaanpää (80,8%)
Karvia (77,5%)
Kiikoinen (47,1%)
Kokemäki (63,7%)
Köyliö (37,7%)
Lavia (52,2%)
Luvia (35,2%)
Merikarvia (69,8%)
Nakkila (43,4%)
Pomarkku (46,2%)
Siikainen (64,5%)
Säkylä (62,3%)
Ulvila (35,9%)
Eura (68,4%) Huittinen
(72,0%)
Rauma (80,3%)
Pori (84,8%)
15,8%
41,3%
12,3%
27,1%
48,5%
25,7% 11,2%
42,0% 17,1%
22,2%
16,2%
24,4%
11,2%
11,9%
Satakunta/pendelöinti yli 10 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)
Eura (12 507), Köyliö (2824),
Säkylä (4703) yht. 20 034 as.
Eura, Köyliö ja Säkylä eivät
muodosta Tilastokeskuksen
luokituksen mukaista
työssäkäyntialuetta.
10,3%
Sastamala
21,4%
Sastamala
12,2%
12,8%
14,0%
Pyhäranta
41,1%
(kuuluu
Uudenkaupungin
työssäkäyntialuees
een)
Porin työssäkäyntialue:
Pori (83 032), Merikarvia
(3347), Siikainen (1654),
Pomarkku (2460), Ulvila
(13 606), Harjavalta
(7540), Nakkila (5788),
Luvia (3322) yht. 120 749
as. (+ Kokemäki 7987 as)
Kankaanpään
työssäkäyntialue:
Kankaanpää (12 135),
Honkajoki (1878),
Jämijärvi (2041), Lavia
(1994) yht. 18 048 as.
Rauman työssäkäyntialue:
Rauma (39 715), Eurajoki
(5923) yht. 45 638 as.
© Timo Aro 2012
Eurajoki
Harjavalta
Honkajoki
Jämijärvi Kankaanpää
Karvia
Kiikoinen
Kokemäki
Köyliö
Lavia
Luvia
Merikarvia
Nakkila
Pomarkku
Siikainen
Säkylä
Ulvila
Eura
Huittinen Rauma
Pori
27,1%
48,5%
25,7%
41,3%
24,4%
42,0%
22,2%
Satakunta/pendelöinti yli 20 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)
Pyhäranta
41,1% (kuuluu Uudenkaupungin
työssäkäyntialueeseen)
•Kankaanpää (12 135),
Jämijärvi (2041) yht. 14
176 as.
• Pori (83 032), Pomarkku
(2460), Ulvila (13 606),
Nakkila (5788), Luvia
(3322) yht. 108 208 as.
• Rauma (39 715), Eurajoki
(5923), Pyhäranta (2236)
yht. 47 874 as.
• Köyliö (2824), Säkylä
(4703)
yht. 7527 as.
21,4% Sastamala
© Timo Aro 2012
Eurajoki
Harjavalta
Honkajoki
Jämijärvi Kankaanpää
Karvia
Kiikoinen
Kokemäki
Köyliö
Lavia
Luvia
Merikarvia
Nakkila
Pomarkku
Siikainen
Säkylä
Ulvila
Eura
Huittinen Rauma
Pori
48,5%
41,3%
42,0%
Satakunta/pendelöinti yli 40 % (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus)
Pyhäranta
41,1%
(kuuluu Uudenkaupungin
työssäkäyntialueeseen)
• Pori (83 032), Ulvila (13
606), Luvia (3322) yht. 99
960 as.
• Rauma (39 715),
Eurajoki (5923), Pyhäranta
(2236) yht. 47 874 as.
© Timo Aro 2012
Porin keskustaajama-alueella asuu 93 000 asukasta. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue
© Timo Aro 2012
Yhdyskuntaperusteen kriteeri täyttyy, jos alueen yhdyskunta-rakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta
Yhdyskuntaperus-teen kriteeri
täyttyy Porissa, Ulvilassa,
Nakkilassa ja Harjavallassa Satakunnassa
118 000 ihmistä asuu 30 kilometrin, kuuden kunnan muodostaman kehän sisällä ”Porin torista”
Lähde: Tilastokeskus,
© Timo Aro 2012
työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperuteen toteutuminen
Satakunnassa
Kiikoinen
1/3 Pomarkku
2/3
Luvia
2/3
Lavia
1/3
Nakkila
3/3
Köyliö
1/3
Jämijärvi
1/3 Ulvila
3/3 Harjavalta
1/3
Eurajoki
1/3
© Timo Aro 2012
kuntatalouskriteerit Satakunnan kunnissa
”Kriisikunnan” kriteerit: 1. Kunnan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden (30§)
korotusta (tulorahoituksen määrä, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin jne.)
2. Asukasta kohti laskettu kunnan lainakanta ylittää kaikkien kuntien keskimäääräisen lainamäärän vähintää 50 %:lla
3. Kunnan taseesssa on kertynyttä alijäämää 4. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin
kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % (omavaraisuusaste= oman pääoman suhde
koko pääomaan) 6. Kunnan suhteellinen velkaantuminen on enemmän kuin 50 % (suhteellinen
velkaantuneisuus = kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun)
© Timo Aro 2012
kunta täyttää kriisikunnan tai kriisiytyvän talouden kriteerit jos…
Kunta täyttää kriisikuntakriteerit, jos viimeisessä ja sitä edel-
täneessä tilinpäätök-sessä alittuvat valtion-osuudesta annetun lain
63a §:n mukaisen arviointimenettelyn
raja-arvot
Kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit, jos
viimeisessä tai kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä
em. Kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä tai viimeisessä
tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on
vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä
tilainpäätöksessä on kertynyttä alijäämää
© Timo Aro 2012
Kriteeri 3a: Vuosikate euroa asukasta kohden 2010-2011 (kriteeri negativiinen vuosikate)
-32
43
83
127,5
145
154
157,5
160
206
209
230
263
263,5
296
332
363
376
396,5
449
492,5
1782
-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000
Jämijärvi
Kiikoinen
Luvia
Köyliö
Kokemäki
Siikainen
Kankaanpää
Ulvila
Harjavalta
Honkajoki
Pomarkku
Nakkila
Lavia
Eura
Pori
Rauma
Merikarvia
Säkylä
Karvia
Huittinen
Eurajoki
Negativiinen vuosikate vain
Jämijärvellä
Vuosikate keskimäärin 421 euroa per asukas
koko maassa keskimäärin
vuosina 2010-2011
© Timo Aro 2012
Kriteeri 3b: Lainakanta keskimäärin vuosina 2010-2011 (kriteeri lainakanta 50 % korkeampi
kuin koko maan keskiarvo =2956 €)
0
29
80
424
523
564,5
770
1011
1048
1166
1178
1238
1307
1398,5
1496
1514
1754,5
1882,5
2019
2164
2460
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Harjavalta
Rauma
Karvia
Nakkila
Merikarvia
Kiikoinen
Siikainen
Säkylä
Pomarkku
Eurajoki
Eura
Ulvila
Huittinen
Köyliö
Jämijärvi
Luvia
Kokemäki
Kankaanpää
Pori
Lavia
Honkajoki
Kuntien keskimääräinen
lainakanta 1 957 € vuosina 2010-
2011
Koko maassa 12 kuntaa,
joilla lainaa alle 100 € asukasta
kohden
© Timo Aro 2012
Kriteeri 3c: Taseen yli- tai alijäämä (kriteeri tase alijäämäinen 2010-2011)
-1834
-761 -403
-145 0
155
177
179
420
504
542
574
637
642
986
1178
1501
2347
2527
3244
6660
-3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
Lavia
Honkajoki
Säkylä
Köyliö
Jämijärvi
Kankaanpää
Kokemäki
Pori
Luvia
Ulvila
Eura
Huittinen
Nakkila
Pomarkku
Kiikoinen
Siikainen
Merikarvia
Harjavalta
Rauma
Karvia
Eurajoki
Koko maassa kuntien taseessa
ylijäämää keskimäärin 1301 €
per asukas. Alijäämäisiä kuntia
yhteensä 75
Eurajoella toiseksi eniten kumula-
tiivista ylimäämää asukasta kohden
koko maassa. Karvia 8. ja Rauma 15.
© Timo Aro 2012
18 18
18,75 18,75
19 19 19
19,5 19,5 19,5
19,75 19,75 19,75 19,75 19,75
20 20 20 20
20,25 20,75
16,5 16,75 17 17,25 17,5 17,75 18 18,25 18,5 18,75 19 19,25 19,5 19,75 20 20,25 20,5 20,75 21
Eurajoki Rauma
Harjavalta Pori
Karvia Kiikoinen
Luvia Eura
Merikarvia Ulvila
Huittinen Jämijärvi
Kokemäki Nakkila
Pomarkku Kankaanpää
Köyliö Säkylä
Siikainen Honkajoki
Lavia
Kriteeri 3d: Tuloveroprosentti keskimäärin 2010-2011 (kriteeri tuloveroprosentti 0,5 %
korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo =19,57)
Koko maan painotettu keskiarvo 19,57, jonka alle jää
10 kuntaa Satakunnassa
© Timo Aro 2012
Kriteeri 3e: Suhteellinen velkaantuneisuus % (kriteeri suhteellinen velkaantuneisuus
enintään 50 %)
9,8
10,5
13,65
18,7
19,7
23,2
23,25
24,4
27,35
28,7
29,1
29,7
33,8
35,8
37,6
38,6
40,6
40,8
41,3
46,4
53,45
0 10 20 30 40 50 60
Karvia
Harja…
Rauma
Merik…
Nakkila
Kiikoi…
Köyliö
Siikai…
Eura
Euraj…
Poma…
Huitti…
Ulvila
Honk…
Jämijä…
Lavia
Koke…
Luvia
Pori
Kanka…
Säkylä
Suhteellinen velkaantuneisuus
keskimäärin 44,5 % kaikissa Suomen
kunnissa
Karvian suhteellinen
velkaantuneisuus neljänneksi alhaisin
koko maassa vuonna 2010.
Harjavalta 6:nneksi alhaisin
© Timo Aro 2012
Kriteeri 3f: Omavaraisuusaste % (kriteeri omavaraisuusaste vähintään 50 %)
29,4
37
37,7
41,5
43,6
52,5
60,4
61,3
61,8
64,1
64,3
64,8
66,2
73
76,7
80,2
81,3
86
88,9
89,6
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Lavia
Honkajoki
Kankaanpää
Kokemäki
Jämijärvi
Luvia
Pomarkku
Säkylä
Köyliö
Pori
Ulvila
Eura
Huittinen
Nakkila
Siikainen
Merikarvia
Eurajoki
Rauma
Harjavalta
Karvia
Neljä pohjois-satakuntalaista
kuntaa ja Kokemäki jäävät
alle 50 %:in rajan.
Karvian omavaraisuusaste oli 5:nneksi, Harja-vallan 6:nneksi ja Rauman 8:nneksi korkein vuonna
2011
© Timo Aro 2012
kuntatalousperusteen toteutuminen Satakunnassa
Jämijärvi
3/6
Lavia
3/6
Honkajoki
3/6
Säkylä
3/6
Kankaanpää
2/6
Köyliö
2/6
Kokemäki
2/6
© Timo Aro 2012
toteutuuko selvitystarve?
Pää
krit
ee
ri 1
: P
alve
lu-
ja v
äest
öp
oh
ja
• KAIKKI PL. PORI JA RAUMA
• 11 kuntaa ikäluokan koko:
• Säkylä
• Luvia
• Merikarvia
• Köyliö
• Pomarkku
• Karvia
• Honkajoki
• Jämijärvi
• Lavia
• Kiikoinen
• Siikainen
Pää
krit
ee
ri 2
: El
invo
ima
• 10 kuntaa
• Nakkila
• Ulvila
• Pomarkku
• Köyliö
• Luvia
• Harjavalta
• Kiikoinen
• Jämijärvi
• Lavia
• Eurajoki
Pää
krit
ee
ri 3
: K
un
tata
lou
s
• 0 kuntaa
© Timo Aro 2012
poikkeamisperusteet
• Poikkeamisperiaatteet koskevat selvitysaluetta, mutta ei selvitysvelvollisuutta
• Kunnan pitää aina erikseen hakea poikkeusta • Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palveluperusteesta
(erilliset neuvottelut). Jos hakee poikkeusta työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennekriteerin osalta, ministeriö voi määrätä erillisen kuntajakoselvityksen
• Poikkeuksen voi saada, jos kunnalla on edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä eikä poikkeaminen estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista alueella
• Muut poikkeamisperusteet liittyvät harvaan asutukseen tai kieleen
© Timo Aro 2012
yhdistymisavustuksen määrä
• Yhdistymisavustuksen saaminen edellyttää, että kuntien yhdistyminen on kuntarakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden mukainen
• Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella.
• Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan, jos liitoksessa on mukana talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa per talousperusteen täyttävän kunnan asukas ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden
ASUKASMÄÄRÄ/KUN-TIEN LUKUMÄÄRÄ
ALLE 20 000 20 000-50 000 50 000-80 000 YLI 80 000
2 2 000 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000
3-4 3 000 000 4 500 000 5 000 000 6 000 000
5-6 4 000 000 5 500 000 6 500 000 8 000 000
Yli 6 5 000 000 7 000 000 8 000 000 10 000 000
© Timo Aro 2012
valtionosuudet
• Jos yhdistyminen vuosina 2014-2017 vähentää kuntien valtionosuuksia verrattuna kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta
• Korvauksen edellytys on, että yhdistymisesitys on tehty 1.4.2014 mennessä
© Timo Aro 2012
kunnanvaltuuston rooli
• Päätöksenteko kuntien yhdistymisessä perustuu pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen
• Valtioneuvosto voi hylätä kuntien yhteisen esityksen, jos esitetty yhdistyminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä
• Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta määrätyissä tilanteissa, kuten vaikea taloudellinen asema, joka edellyttää kunnan asukkaiden palveluiden turvaamista (ns. PAKKOLIITOS -pykälä?)
© Timo Aro 2012
henkilöstön asema
• Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014-2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena (=viiden vuoden irtisanomissuoja)
• Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi
• Yhdistymisselvitykset ja –esitykset valmisteltava yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa
© Timo Aro 2012
Kuntauudistuksen paradoksi on se, että
kaikki ovat täysin yksimielisiä
kuntauudistuksen tarpeellisuudesta ja
täysin erimielisiä sisällöstä eli miten se käytännössä tehdään
© Timo Aro 2012
K I I T O S !
© Timo Aro 2012