Osuuskunnan hallintoja sen kehittäminen

Osuuskunta

Osuuskunta on yhteisö, jossa ei jäsenten eikä osuuspääoman määrää ole ennalta määrätty.

Osuuskunnan tarkoitus on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi

harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan

tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai

muulla tavalla.

Osuuskuntalaki 1488/2001

Demokraattinen jäsenhallinto osuuskunnassa• Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia

demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista.

• Perusosuuskunnissa jäsenillä on yhtäläinen äänioikeus: jäsen ja ääni -periaate.

• Luottamushenkilöt ovat vastuussatoiminnastaan jäsenistölle.

• Ilman kykyä kuunnella jäsenistöä ei voi menestyä osuuskunnan hallinnossa.

• Ilman tahtoa ja taitoa tehdä päätöksiä ei myöskään voi menestyä osuuskunnan hallinnossa.

Osuuskunnan hallinnon tehtävät

• Osuuskunnan menestyksen kannalta aivan ratkaisevaa on, että jäsenet ymmärtävät valita pätevät hallintohenkilöt.

• Osuuskunnan hallinto päättää yrityksen toiminnan suunnan ja valitsee osaavat henkilöt johtamaan käytännön toimintaa. Ratkaisevan tärkeää on valita pystyvä toimitusjohtaja.

Osuuskunnan kaksoisluonne

• Osuuskunta toimii jäsenistönsä suuntaan omistajiensa demokraattisena jäsenyhteisönä ja markkinoiden suuntaan tehokkuutta ja tulosta tavoittelevana yrityksenä.

• Jäsenyhteisön kärkenä on hallituksen puheenjohtajana ja yrityksen kärkenä toimitusjohtaja. Heidän yhteistoimintansa onnistuminen on tärkeää.

Osuuskunta, osakeyhtiö, koserni, osuustoimintaryhmä ja

järjestöt

•Osuuskunnan hallinnon suorituskyky tarkoittaa myös sitä, että jäsenistön nimeämä hallinto osaa toimia tarpeen mukaan menestyksellisesti myös osuuskunnan omistamien osakeyhtiöiden, oman osuustoimintaryhmän ja osuustoiminnan kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen hallinnossa.

Osuuskunnan hallintoelimet

• Yrityksen hallintoelinten tehtävänä on johtaa yrityksen henkilökuntaa ja liiketoimintaa.

• Osuuskunnan hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

• Tilintarkastajat ja hallinnon tarkastajat ovat valvovia elimiä ja raportoivat omistajille. Ne eivät ole hallintoelimiä.

• Osuuskunnan kokous ja edustajisto käyttävät ylintä päätösvaltaa, mutta ne eivät ole osuuskunnan hallintoelimiä.

Osuuskunnan kokous ja edustajisto

• Osuuskunnan kokous käyttää jäsenten päätäntävaltaa. Tämä on omistajien vallan käyttöä.

• Vuosittain pidetään vähintään yksi varsinainen osuuskunnan kokous.

• On mahdollista pitää myös ylimääräisiä kokouksia.• Pienissä osuuskunnissa käytännössä mahdollinen

jäsenten yksimielinen päätös vastaa osuuskunnan kokousta.

• Suurimmissa osuuskunnissa vaaleilla valittava edustajisto korvaa osuuskunnan kokouksen. Tehtävät ovat kummallakin samat.

• Osuuskunnan kokouksella ja edustajistolla ei ole minkäänlaista operatiivista valtaa.

• Osuuskuntademokratia ilmenee henkilö ja ääni –periaatteena osuuskunnan kokouksessa ja edustajiston vaaleissa.

Osuuskunnan kokous

• Osuuskunnan kokouksen tehtävä on osuuskunnan keskeisimmistä asioista ja tärkeimmistä resursseista päättäminen.

• Osuuskunnan kokous päättää mm. hallituksen tai mahdollisen hallintoneuvoston jäsenten valinnasta, tuloksen käyttämisestä, sääntöjen muuttamisesta, jäsenten osuusmaksuvelvollisuudesta, osuuskunnan sulautumisesta ja osuuskunnan purkamisesta.

• Vuosittain järjestettävä varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestäo päättää tuloslaskelman ja taseen vahvistamisestao päättää tuloksen (ylijäämän) käyttämisestäo päättää vastuuvapauden myöntämisestäo valitsee hallituksen tai mahdollisen hallintoneuvoston jäsenet

sekä tilintarkastajat (ei pakollinen pienissä osuuskunnissa).

Osuuskunnan hallintoneuvosto

• Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnalla on hallintoneuvosto.

• Valitsee hallituksen jäsenet ja usein myös toimitusjohtajan.• Valvoo, että hallitus ja toimitusjohtaja toimivat

osuuskuntalain ja osuuskunnan sääntöjen mukaisesti.• Hallintoneuvoston jäsenet toimivat tärkeinä

tiedonvälittäjinä jäsenistön ja osuuskunnan johdon välillä.• Liikesalaisuuksista ei saa kertoa edes osuuskunnan

jäsenille. • Jäsenillä ei ole oikeutta tutustua hallintoneuvoston ja

hallituksen pöytäkirjoihin (poikkeuksena enintään 10 jäsenen osuuskunnat).

• Oikeiden henkilöiden valitseminen hallitukseen ja toimitusjohtajaksi on hallintoneuvoston tärkein tehtävä. Väärät valinnat on nopeasti mutta harkiten korjattava. Tämä vaatii perusteellista harkintaa, vaan ei joukon hurmoshenkeä.

Osuuskunnan hallintoneuvoston

puheenjohtaja• Laki kertoo roolista rajoitetusti: kutsuu koolle hallintoneuvoston,

johtaa puhetta kokouksessa ja käyttää tasatilanteissa ratkaisevaa ääntä.

• Laki ei tunne puheenjohtajien osalta niitä valtaoikeuksia, joita heillä tosiasiassa on. Puheenjohtajalla on merkittävästi suurempi rooli kuin muilla hallintoneuvoston jäsenillä.

• Puheenjohtaja aistii käydyn mielipiteenvaihdon perusteella vallitsevan kannan ja vetää keskustelut yhteen sekä muotoilee päätöksen.

• Puheenjohtaja käyttää hallintoneuvoston ääntä ulospäin.• Hallintoneuvoston puheenjohtaja on tavallisesti varsin hyvin

informoitu osuuskunnan asioista, sillä hän osallistuu yleensä hallituksen kokouksiin, valvoo hallintoneuvoston edustajana hallituksen toimintaa ja on yhdysside hallituksen ja hallintoneuvoston välillä.

• Puheenjohtajalta odotetaan harkitsevaa ja laaja-alaista johtajuutta.

Osuuskunnan hallitus• Hallitus on yrityksen tärkein hallintoelin.• Hallituksen jäsenten valintaan ja osaamiseen

on kiinnitettävä suurta huomiota. • Hallituksen tärkein tehtävä on osaavan

toimitusjohtajan löytäminen.• Hallituksen tehtävänä on yhteistyössä

toimitusjohtajan kanssa määritellä yrityksen strategiset linjaukset ja valvoa niiden toimeenpanoa.

• Hallituksen tehtävänä ei ole puuttua yrityksen operatiiviseen johtamiseen. Rooliero toimitusjohtajan kanssa on pidettävä selvänä.

Osuuskunnan hallitus• Hallitukseen kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän

jäsentä. Säännöillä voidaan määrätä enemmänkin jäseniä. Useampijäsenisessä hallituksessa on oltava puheenjohtaja.

• Hallituksen kokouksen pitämisestä on ilmoitettava kaikille hallituksen jäsenille, muuten kokous on laiton. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet sen jäsenistä.

• Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi, mutta säännöillä voidaan myös vapaasti määrätä toimikauden pituudesta.

• Hallituksessa voi olla varajäseniä. Alle kolmijäsenisessä hallituksessa on oltava vähintään yksi varajäsen.

• Laissa ei ole määrätty hallituksen jäsenille erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.

• Hallituksessa päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

• Toimivassa hallitustyöskentelyssä pyritään keskustelujen kautta yksimielisiin päätöksiin.

Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja

• Valmistelee yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa hallituksen päätettäviksi tulevat asiat.

• Toimii tarvittaessa toimitusjohtajan keskustelukumppanina.

• On laajalti linkki yrityksen omistajakuntaan.• Varmistaa hallituksessa kaikkien jäsenten

yhteisen edun toteutumisen. • Johtaa hallitusta ja sen edustajana

toimitusjohtajaa. Toimitusjohtaja johtaa yritystä ja sen henkilökuntaa. Roolit tulee pitää selkeänä.

Osuuskunnan toimitusjohtaja

• Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja ja yleensä näin onkin.

• Hallitus voi valita toimitusjohtajan, vaikka säännöissä ei olisikaan määräyksiä toimitusjohtajasta.

• Toimitusjohtaja voi olla hallituksen, mutta ei hallintoneuvoston jäsen.

• Tehtävänä on hoitaa ja johtaa osuuskunnan päivittäistä toimintaa ja osuuskunnan organisaatiota osuuskunnan edun ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

• Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa sellaisessa asiassa, joka osuuskuntalain ja sääntöjen mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistyö• Huolellinen asioiden valmistelu ja toistensa informointi.• Elävä keskusteluyhteys hallituksen kokousten välillä.• Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat

parhaimmillaan työpari, joka sitouttaa omistajat/jäsenet yhtenäiseksi voimaksi strategian taakse.

• Puheenjohtajan pitää tukea toimitusjohtajaa. Suhde perustuu luottamukseen - ”Osittainen luottamus ei riitä”. Rakentava kritiikki kuuluu asiaan. Toimitusjohtajan tulee tuntea tuki. Molemmat tunnistavat ja tunnustavat sovitun työnjaon.

• Tuki ja kemioiden yhteensopivuus ovat erityisen tärkeää yrityksen kohdatessa vaikeita aikoja.

Osuuskunnan jäsenhallinnon vahvuudet

• Jäsenet tuntevat hallinnon vertaisekseen.• Jäsenyhteisön perimmäiset odotukset ja tarpeet

välittyvät yrityksen päätöksentekoon.• Hallinto tuntee jäsenistön toiminnan ja sen ongelmat.• Hallinto on sisäistänyt osuustoiminnan arvot siten,

että tasapuolisuus, yhdenvertaisuus ja kohtuullisuus heijastuvat yrityksen tarkoitusperiin ja pitkäjänteiseen, tehokkaaseen ja yhteiskuntavastuulliseen toimintaan.

• Sanotaan, että ”osuuskunnat käyttävät kaikkia yrityselämässä mahdollisia yritysrakenteita ja toimintatapoja, mutta osuustoiminnallisten arvojen täytyy tulla itseltä”. Hallinto on tämän takuuna.

• Hallinnon koostumus kuvaa koko jäsenistöä.

Osuuskunnan hallinon sudenkuopat

• Hallinnon paikat käsitetään kunniaviroiksi. Yrityksen kannalta parhaat voimat eivät ole hallinnossa.

• Hallinto on liian raskas ja kankealiikkeinen.• Hallinto on etääntynyt jäsenistöstä eikä tiedä jäsenistön

tahtoa.• Hallinto mielistelee jäsenistöä eikä tee tarvittavan lujia

päätöksiä.• Kaikkinainen johdon sisäinen ”nokittelu ja maton alta

vetäminen” johtaa ongelmiin. • Informaatio ei kulje.• Demokratia aiheuttaa päättämättömyyttä ja menestykseen

johtavat päätökset jäävät puuttumaan tai myöhästyvät. • Koulutuksen ja osaamisen puute.• Jäljitellään osakeyhtiöitä ja menetetään omat vahvuudet.• Hallintoneuvostot lopetetaan kun ei ole tehty selväksi

niiden roolia. Samalla menetetään kytköksiä jäseniin.

Osuuskunnan hattu päässä

• Osuuskunnan hallinnon jäsen edustaa vain ja ainoastaan osuuskuntaa ja päätökset tehdään osuuskunnan parhaaksi - tämä korostuu hallituksessa.

• Osuuskunnan tavoitteet tulee asettaa siten, että pyrkiminen osuuskunnan tavoitteisiin täyttää pitkällä aikavälillä myös jäsenistön tavoitteet.

• Muut luottamustehtävät ammattiliitossa tai kunnassa eivät saa vaikuttaa päätöksentekoon.

• On pystyttävä vaihtamaan roolihattua, kun siirtyy kokouksesta toiseen.

• Myöskään kotikylän, kotiseudun tai maakunnan ja tuotantosuunnan tms. osaetu ei saa vaikuttaa, vaan päätökset tulee tehdä osuuskunnan kokonaisedun näkökulmasta.

• On syytä etsiä aina osuuskunnalle parasta ratkaisua esimerkiksi rakennemuutoksissa ja muissa päätöksissä, vaikka niillä ei saisikaan välitöntä suosiota jäsenistön keskuudessa.

• Jos osuuskunnan hallintohenkilö ei ole osuuskunnan puolella, kuka sitten on?

Osuuskunnan hallinto tulevaisuudessa

• Hallituksen strategiseen osaamiseen erityishuomio.

• Jäsenten mahdollisuus riittävään ajankäyttöön.

• Hallintoneuvoston roolin löytäminen osuustoiminnallisuudesta.

• Kouluttautumisvelvollisuus.

Pienosuuskunnan hallinto tulevaisuudessa

• Hallitukseen tarvitaan asiantuntemusta ja osaamista. Pienenkin osuuskunnan hallitukseen valittava parhaat voimat.

• Myös pienten osuuskuntien hallinnon kehittäminen ja koulutus tärkeää.

• Pienessäkin osuuskunnassa vetovastuu on syytä olla yhdellä henkilöllä, käytännössä yleensä valittavalla toimitusjohtajalla.

Pellervo-Seura osuuskunnan hallinnon kehityksen tukena• Pellervo-Seura tuottaa palveluita, jotka

tukevat osuustoiminnallisia yrityksiä niiden luottamus-hallinnon valmiuksien kehittämisessä

• Opaskirjat• Osuustoiminta-lehti• Pellervo-Instituutin koulutus• Seminaarit• Juridinen neuvonta• Monipuolista tietoa yritysten

toimintaympäristöstä