Kestävä kilpailukyky ja innovaatiotoiminnan ulottuvuudet

Vesa HarmaakorpiTuotantotalouden tiedekunta

30.5.2013

Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka

− Kolmoisvelkaantuminen1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin

pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi.

2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme lastemme lautasilta.

3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla. Työpahoinvoinnin kustannukset 40 Mrd. vuodessa (TTL)

Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa.

Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.

Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja niiden haasteet

− Innovaatiojärjestelmien kehittäminen− Innovaatiojärjestelmät eivät pysty vastaamaan avoimen innovoinnin haasteisiin − Tieteen ja käytännön heikko vuoropuhelu rajallisten resurssien hukkakäyttö− Järjestelmät ovat siiloutuneita innovaatiopotentiaalin heikko hyödyntäminen

− Johtamisen ja prosessien kehittäminen− Tuottavuutta revitään ihmisistä prosessien sijaan− Organisaatiossa olevaa osaamista ei saada hyödynnettyä− Verkostomaisten toimintatapojen hyödyt jäävät käyttämättä

− ICT:n kehittäminen− ICT nähdään liiaksi vain teknisenä asiana eikä osana liiketoimintaprosesseja− ICT:tä ei osata tai uskalleta soveltaa uudella tavalla− Avoimuus on vasta tulossa; suljetut järjestelmät estävät avoimen innovoinnin

Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen

Innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Johtamisen ja prosessien kehittäminen

ICT:n kehittäminen

TUOTTAVUUS-INNOVAATIOT“Productivity is not everything but

in the long run it is almost everything” (Krugman 1994)

“Production and use of knowledge is at the core of value-added activities, and innovation is at the core of growth” (Archibugi and Michie 1995)

“Europe suffers of productivity gap preventing sustainable growth“ (EU)

“80% of growth is explained by increased productivity; 80% of the increased productivity is explained by innovation” (Cooke, 2005)

Miten innovaatioita?

Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%) Science, technology, innovation (STI)

Käytäntölähtöisesti (96%) Doing, using, interacting (DUI)

Tiedontuotannon moodit

Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa kognitiivista.

Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa konteksteissa.

Footer

Innovaatiotoiminnan moodit

Footer

Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1)

Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a)

Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b)

Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit – Suurtuotannon edut

Yhteenkietoutunut moninaisuus – Innovaatioalustat

Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen – Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen

Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma –Taloudellinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – Institutionaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen pääoma

Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit

Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot (innovaation osat ensisijaisesti materiaa)

Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot (innovaation osat ensisijaisesti ihmisiä)

Tiedontuotannon logiikka Homogeeninen Heterogeeninen Heterogeeninen

Keskeisimmät innovointimenetelmät

Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset)

Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät)

Keskeisimmät kohdeorganisaatiot

Suuryritykset, Teknologiagasellit

Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset, julkinen ja kolmas sektori

Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

Yliopistot Ammattikorkeakoulut, Yliopistot

Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaatiot

Tuottavuusinnovaatiot kestävän kilpailukyvyn luomisessa

Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus

”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä vaikuttavasti soveltaen”

Tutkimuksen osa-alueet:

Tuotantotalouden tiedekunta numeroina

Opiskelijamäärä: − Tuta: 839 hlö− Tite: 358 hlö

Jatko-opiskelijamäärä: − Tuta: 75 hlö− Tite: 13 hlö

Kokonaishenkilökunta: 130 hlö

Professuurit: 17 hlö

Valmistuneiden lukumääriä (v. 2012)

Tekn. kandidaatti 96

Diplomi-insinööri 167

Tohtori 11