Click here to load reader
Upload
marianne-kettunen
View
93
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Esitys - Ympäristökasvatuspäivät 2013
Citation preview
www.ieep.eu @IEEP_eu
Ekosysteemipalvelut tuottavat hyvinvointia
Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE
4 lokakuu 2013
Ympäristökasvatuspäivät 2013
Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo
• Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
• Miten luonto tukee ja tuottaa hyvinvointia?
• Mikä on luonnon arvo?
• Miksi ja mihin tietoa ekosysteemipalveluista ja luonnon arvosta tarvitaan?
Sisältö Picture © IEEP Web
Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web
Ekosysteemipalvelut: ”hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta”. - Millennium Ecosystem Assessmentin 2005 mukaan -
Ekosysteemipalvelut = luonnon tuottamien hyötyjen kirjo Hyödyt = luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, ekologiset prosessit
Ylläpitävät / tukipalvelut (eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille)
- Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.) - Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.)
- Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo)
Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web
Tuotantopalvelut (eli ekosysteemin kyky tuottaa
resursseja)
- Ravinnontuotanto
- Veden tuotanto
- Raaka-aineiden tuotanto (puutavara, kuitu, biopolttoaine)
- Lääkeaineiden ja biokemikaalien tuotanto (lääkekasvit, luonnon kosmetiikka jne.)
- Koristekasvien ym. tuotanto
- Geneettisen materiaalin tuotanto
Säätelypalvelut (eli ekosysteemin hyödylliset
säätelevät prosessit)
- Ilmaston säätely
- Ympäristöriskien säätely ja torjunta
- Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus
- Veden pidätys ja virtauksen säätely (esim. tulvat, pohjaveden muodostuminen)
- Eroosion ehkäisy ja maaperän ravinteikkuuden säätely
- Pölytys
- Tuhoeläinten ja tautien torjunta
- Melun säätely
Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemin aineettomat
hyödyt)
Luonnonpiirteiden säilyttäminen, jotka tukevat / tuottavat seuraavia
- Virkistyskäyttö ja matkailu
- Esteettiset arvot
- Taide, tiede ja teknologinen kehitys
- Koulutus ja kasvatus
- Henkiset ja uskonnolliset kokemukset
- Kulttuuriperimä ja -identiteetti
- Kulttuuripalveluista seuraava henkinen ja fyysinen hyvinvointi
© Kettunen & ten Brink 2013
Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web
© SYKE Web, based on Millennium Ecosystem Assessment 2005
Biodiversiteetin rooli Picture © IEEP Web
Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut • Biodiversiteetti perustana kaikille palveluille • Resilienssi: biodiversiteetti varmistaa
ekosysteemien palautumiskyvyn
• Kattavuus: Kattava ymmärrys siitä kuinka laajasti
yhteiskunnan, talouden ja ihmisten hyvinvointi riippuu toimivasta luonnosta
• Kestävyys: Kestävämpää päätöksentekoa luonnon
rajojen ehdoilla, luonnon suojelua samalla tukien
• Reiluus: Reilumpaa luonnon hyötyjen käyttöä eri
toimijoiden välillä (markkinahyöty vs. ei-markkina hyöty)
• Kannattavuus ja arvo: Suojellut / suojelualueet eivät
ole sosio-ekonomisesti arvottomia!
Miksi ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web
Kattavuus: EP riippuvuussuhteet Picture © IEEP Web
Tukipalvelut & biodiversiteetti
Tuotantopalvelut / Kulttuuripalvelut
Säätelypalvelut
Esim. tuotantokasvit, marjat ja sienet
Pölytys, veden kierto jne.
Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen
Esim. puuntuotanto
Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne.
Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen
Kestävyys: ES vaihtosuhteet Picture © IEEP Web
• xxx
Biodiversiteetin & ekosysteemien tila
Biodiversiteetin & ekosysteemien tila
Hiilivarasto/sidonta
Hiilivarasto/sidonta
Reiluus: ES maantiede Miten ”tuotetaan”, kuka hyötyy, missä hyödytään? Picture © IEEP Web
Pictures © M. Kettunen
Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta
Alueelliset hyödyt: Kaupalliset luonnon tuotteet Veden kierto / puhdistus
Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Viljakasvien pölytys Puhdas juoma- ja uimavesi Mökkimaisema
Kansalliset hyödyt: Kaupalliset luonnon tuotteet Ruokaturvallisuus Kansanterveys Kansallinen kulttuuriperintö Matkailu
Kannattavuus ja arvo Picture © IEEP Web
Näkyvät arvot: • Markkinalliset
tuotantopalvelut,
• Matkailu
Näkymättömät arvot:
• Markkinattomat tuotantopalvelut,
• Säätelypalvelut,
• Muut kulttuuripalvelut,
• Tukipalvelut,
• Biodiversiteetti
Esim. tuotantokasvit, marjat ja sienet
Pölytys, veden kierto jne.
Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen
Esim. puuntuotanto
Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne.
Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen
Kalastus
• Globaalisti n. miljardi ihmistä riippuvaisia kaloista ravinnonlähteenä (ensisijainen proteiininlähde) (FAO 2002, State of World’s Fisheries and Aquaculture)
• Riistokalastus aiheuttaa vuosittain yli US$ 50 miljardin tappiot (World Bank ja FAO 2009)
• Pohjoismaissa kalastuksen kansallinen markkina-arvo n. EUR 27 miljoonaa, EUR 110 miljoonaa ja EUR 2 miljardia / vuosi (Suomi, Ruotsi, Norja) (ks. Kettunen et al. 2013)
Virkistyskalastus Pohjoismaissa
• yli 6 miljoonaa virkistyskalastuksen harrastajaa (European Anglers Alliance 2002)
• 30 - 50% väestöstä / maa harrastaa kalastusta (per vuosi) (Suomi, Ruotsi ja Norja) (Sievänen and Neuvonen 2010, Statistics Sweden 2012b and 2012c, Statistics Norway 2012)
• Saaliin arvioitu rahallinen arvo n. EUR 80 mil (Ruotsi) (Garpe 2008 )
Kalastus Picture © SYKE kuvapankki R. Lumiaro
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
Marjat (Turtiainen ja Nuutinen 2011)
• Pohjoismaissa kerätään marjoja 12 -13 mil. kg / maa / vuosi (Suomi ja Ruotsi)
• Kerätyn sadon arvo EUR 11 – 32 mil / maa / vuosi (Suomi - Ruotsi)
Sienet (Turtiainen ja Nuutinen 2011)
• Pohjoismaissa kerätään sieniä 400 – 500 tuhatta kg / vuosi (Suomi - Norja)
• Kerätyn sienisadon arvoksi arvioitu EUR 1 – 1.8 mil (Suomi - Norja)
Riista (ks. Kettunen et al. 2012)
• Pohjoismaissa n. 170 000 – 311 000 metsästäjää / maa (Tanska – Suomi)
• Riistan arvioitu rahallinen arvo vaihtelee EUR 44 – 125 mil / maa / vuosi (Norja – Ruotsi)
Marjat, sienet ja riista Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen
• Globaali: Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) (TEEB climate issues update 2009)
• Globaali: luonnon hiilivarastot kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta, pitkällä aikavälillä jopa US$ 3.7 biljoonan kokonaissäästöt. (Eliasch 2008, US$ 3.7 trillion in net present value)
Pohjoismaat
• Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) EUR 1 876 miljoonaa (Matero et al 2007)
• Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) SEK 29-46 miljardia (2001 SEK) (n. EUR 3.3 – ~5.2 miljardia) (Gren and Svensson 2004)
Ilmaston säätely - globaali Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
• Australia: Canberran kaupunki istuttanut 400 000 puuta paikallisilmaston säätelyä silmälläpitäen (Brack 2002)
• Hyödyt: ilman puhdistus, hiilen sidonta ja energiasäästöt
• Arvioidut säästöt: US$ 20 – 67 miljoonaa 2008-2012
Ilmaston säätely - paikallinen Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva
Tarkemmat viitteet ks. TEEB for Local and Regional Policy and Management www.teebweb.org
• Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä
• EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä
• Euroopassa hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo EUR 22 miljardia / vuosi (Gallai et a. 2009)
Pohjoismaat
• Suomi: pölytyksen rahallinen arvo EUR 18 / 3.9 / 38 mil / vuosi (tietyt viljat / mustikka
ja puolukka / kotipuutarhat, Lehtonen 2012)
• Tanska: hyönteispölytyksen arvo n. EUR 60 - 90 mil / vuosi (DKK 421 - 690 miljoona,
Axelsen et al. 2011)
• Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo n. EUR 21 - 37 mil / vuosi (SEK 189-325 mil ,
Pedersen 2009)
Pölytys Picture © SYKE kuvapankki J. Lehmuskallio
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
• Ekoturismi on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista
• Ekoturismiin liittyvä rahankäyttö kasvaa 20% vuodessa (CBD 2012)
Pohjoismaat
• Tanska: n. 70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010)
• Norja: n. 50% norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012)
• Ruotsi: ulkoiluun liittyvä kulutus luo n. 75 000 työpaikkaa (Fredman et al. 2010)
Matkailu ja virkistyskäyttö
Picture © P. A. Wainwright
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
Pohjoismaat
• Viheralueita käyttävät tai alueiden lähellä asuvat ovat vähemmän stressaantuneita kuin muut (Grahn and Stigsdotter 2003, Hansen and Nielsen 2005)
• Viheralueiden lähellä asuvat ovat todennäköisimmin normaalipainoisia kuin muut (Hansen and Nielsen 2005)
• Tanska: Ikkunanäkymä luontoon ja luonnossa liikkuminen laskee stressaantuneen verenpainetta (Hartig et al. 2003)
• Suomi: Kaupungin viheralueet luovat positiivisia tunteita (Tyrväinen et al. 2007)
• Suomi: biodiversiteetti vähentää allergian todennäköisyyttä
• Lapset, jotka asuvat lähellä luontoa ovat vähemmän atooppisia kuin lapset, joilla ei säännöllistä pääsyä luontoon (Hanski et al. 2012)
Terveys Picture © SYKE kuvapankki T. Heikkilä
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/
EU:n Natura 2000 alueet
• Kokonaishyödyt: EUR 200 – 300 miljardia / vuosi vs. kokonaiskustannukset EUR 5.8 miljardia / vuosi
• Hiilivarasto: 6.9 miljardia tonnia CO2
• Arvo EUR 600 – 1 130 miljardia / vuosi
• Virkistyskäyttö ja turismi: 1.2 – 2.2 miljardia vierailupäivää / vuosi (min)
• EUR 50 – 90 miljardia matkailutuloja / vuosi (visitor expenditure in 2006)
• EUR 50 – 85 EUR miljardia EUR matkailun tuomia epäsuoria tuloja / vuosi
• 4.5 – 8 miljoonaa työpaikkaa (FTE) / vuosi
Lähde: http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/financing/docs/Estimating_economic_value.pdf
Suojelualueet ja hyvinvointi Picture © SYKE kuvapankki U-M Liukko
Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web
Rockström et al. 2009. Planetary boundaries: Exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society 14(2).
Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web
Talous ja ekosysteemipalvelut
• xxx
Picture © IEEP Web
Tukipalvelut (eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille)
- Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.) - Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.)
- Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo)
Tuotantopalvelut (eli ekosysteemin kyky tuottaa
resursseja)
- Ravinnontuotanto
- Veden tuotanto
- Raaka-aineiden tuotanto (puutavara, kuitu, biopolttoaine)
- Lääkeaineiden ja biokemikaalien tuotanto (lääkekasvit, luonnon kosmetiikka jne.)
- Koristekasvien ym. tuotanto
- Geneettisen materiaalin tuotanto
Säätelypalvelut (eli ekosysteemin hyödylliset
säätelevät prosessit)
- Ilmaston säätely
- Ympäristöriskien säätely ja torjunta
- Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus
- Veden pidätys ja virtauksen säätely (esim. tulvat, pohjaveden muodostuminen)
- Eroosion ehkäisy ja maaperän ravinkkuuden säätely
- Pölytys
- Tuhoeläinten ja tautien torjunta
- Melun säätely
Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemin aineettomat
hyödyt)
Luonnonpiirteiden säilyttäminen, jotka tukevat / tuottavat seuraavia
- Virkistyskäyttö ja matkailu
- Esteettiset arvot
- Taide, tiede ja teknologinen kehitys
- Koulutus ja kasvatus
- Henkiset ja uskonnolliset kokemukset
- Kulttuuriperimä ja -identiteetti
- Kulttuuripalveluista seuraava henkinen ja fyysinen hyvinvointi
© Kettunen & ten Brink 2013
Vain markkinahyödyt huomioitu!
Ei huomioitu!
Vain markkinahyödyt huomioitu!
Ei huomioitu!
Miten luontoa arvotetaan? Picture © IEEP Web
- Luonnon arvolla on monta indikaattoria
- Arvottaminen ≠ rahallinen arvottaminen
- Ei sisällytä luonnon / monimuotoisuuden / suojelun itseisarvoa
- Luonnon rahallinen arvottaminen on usein vaikeaa
- Luonnon rahallinen arvottaminen ei saa olla itsetarkoitus
Rahallinen
Määrällinen
Laadullinen
Vielä tunnistamattomat arvot
Luonnon arvon / arvottamisen hierarkia
Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle Suomessa
• 1 EUR sijoitus suojelualueiden hoitoon tuo kävijöiden kautta takaisin n.10 EUR / lähialue
• Metsähallituksen ja Metlan selvitys auttoi ehkäisemään suojelualueiden hoidon budjetin leikkausta
Tukea suojelulle Picture © SYKE kuvapankki P. Sormunen
Lähde: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/eraasiatjaretkeily/virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle/Sivut/Kansallispuistoihinsijoitetutrahatpalautuvatmonikertaisina.aspx
Tulvasuojelua Napa River Basin, Kalifornia
• Tulvasuojelua varten jokialueen tulvien säätelykyky ennallistettu (veden pidätys ja virtaumien säätely)
• Pienentynyt tulvariski ja tulvavahingot
• Yli US$ 1.6 miljardin säästöt tulvan torjuntatoimissa
Kust.tehokasta tulvasuojelua Picture © SYKE kuvapankki T. Unto
Tarkemmat viitteet ks. TEEB synthesis reports www.teebweb.org
Kust.tehokasta kaupunkisuunnittelua Picture © SYKE kuvapankki P. Ferin
Rakennettu kosteikko Nummelassa - Kustannustehokkain tapa hallita hulevesiä : 1 ha kosteikkoa EUR 62 000 EUR vs. 1m
hulevesiputkistoa EUR 50 000 EUR - Lisää biodiversiteettiä - Virkistyskäyttömahdollisuuksia Salminen et al. in Kettunen et al. (2012): http://www.teebweb.org/wp-content/uploads/2013/01/TEEB-Nordic-Synthesis-Report.pdf
Ekosysteemipalvelumaksut
• Ruotsi, Lysekil: Sinisimpukan viljelijöille maksetaan tukea siitä, että simpukkaviljelmät puhdistavat kunnan jätevesiä (typpi)
• Säästöt n. 100 000 EUR / vuosi verrattuna perinteiseen jätevedenpuhdistukseen
• Ranska, Vosges vuoristo: Vittel-yhtiö tarvitsee luonnollisesti puhdasta vuoristovettä pulloveden tuotantoon
• Yhtiö maksaa alueen viljelijöille siitä, että maankäyttömuodot ovat kestäviä ja takaavat veden laadun säilymisen
Innovatiivisia ratkaisuja kestävälle käytölle Picture © IEEP M. Kettunen
Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web
www.ieep.eu @IEEP_eu
Marianne Kettunen
Senior Policy Analyst IEEP /
Vieraileva tutkija SYKE
IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.
Kiitos ! Picture © IEEP Web
Lisätietoa Picture © IEEP Web
• The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) (2008 - )
• Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic
• TEEB Water and Wetlands (2013)
• TEEB Green Economy (2012)
• Kettunen & ten Brink (2013) Social and Economic Benefits of Protected Areas - An Assessment Guide