KARTTOJA KUNTIEN VÄLISISTÄ

KANTOKYKY- JA OLOSUHDE-

EROISTA

Kartta-aineiston muuttujat

Seuraavat kartta-aineiston muuttujat on valittu siten, että niitä voi hyödyntää maakunta- ja sote –uudistusten valmistelussa kuntien välisten olosuhde- ja kantokykyerojen havainnollistamiseksi. Osa muuttujista lienee sellaisia, joiden painoarvo on merkittävä alueiden tulevan rahoituksen perusteena/kriteerinä

Muuttujat ovat seuraavat: 1. Kuntien verotulojen osuus (%) koko verorahoituksesta vuonna 2014 2. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2030 3. Työikäisen väestön muutos % vuosina 2015-2030 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot euroa per asukas vuonna 2014 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin vuonna 2014 6. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2012 7. Työllisyysaste (%) kunnittain vuonna 2014 8. Työpaikkaomavaraisuusaste (%) kunnittain vuonna 2013 9. Vieraskielisten osuus (%) väestöstä vuonna 2014 10. Nuorten 15-24 –vuotiaiden nettomuutto kunnittain vuosina 2010-2014

Jokaisen kartan yhteydessä esitetään muuttujaan liittyvä selite ja tehdään

keskeiset nostot karttaan liittyvistä tulkinnoista. Jokaiseen karttaan liittyy kuntakohtainen Excel-aineisto, jossa ovat kuntakohtaiset absoluuttiset ja/tai suhteelliset arvot

Kuntien verotulojen osuus (%)

koko verorahoituksesta 2014

Yli 80 %

70-79,9 %

60-69,9 %

50-59,9 %

40-49,9 %

Alle 40 %

Lähde: Kuntaliitto; VM/KAO

Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Kuntien verotulojen osuus (%) koko verorahoituksesta 2014

Kuntien verorahoitukseen laske-taan kuntien verotulot (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverot) ja val-tionosuudet: kartassa on kuvattu kuntien verotulojen osuus suh-teessa koko verorahoitukseen

Kuntien verotulojen osuus vaihteli Espoon 97,8 %:sta Ranuan 30,7 %:iin

Verotulojen osuus oli enemmän kuin neljä viidesosaa yhteensä 20 kunnassa, jotka kaikki olivat Hel-singin, Tampereen tai Turun kehyskuntia!

Valtionosuuksien osuus oli vero-tuloja suurempi yhteensä 95 kun-nassa (kartalla punaisella olevat kunnat)

Väestöllinen huoltosuhde

kunnittain vuonna 2030

Alle 70 (31 kuntaa)

70-84 (91 kuntaa)

Yli 85 (195 kuntaa)

Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2030

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);

Analyysi Timo Aro 2016

Väestöllinen huoltosuhde kuvaa työ-

ikäisten (15-64 v.) osuutta suhteessa lapsiin (0-14 v.) ja eläkeläisiin (yli 65-vuotiaat)

Väestöllinen huoltosuhde on optimaa-lisin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Poh-janmaalla ja pistemäisesti muilla suurilla tai keskisuurilla seuduilla

Huoltosuhde on ennusteen mukaan kilpailukykyisin Helsingissä (50), Tam-pereella (54,3), Turussa (54,9), Espoossa (56,2), Vantaalla (56,4), Vaasassa (57,6), Jyväskylässä (57,7) ja Oulussa (59,2)

Väestöllinen huoltosuhde ylittää kriittisen rajapyykin 100 noin joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030!

Työikäisen väestön muutos (%) vuosina 2015-2030

Työikäisellä väestöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä väestöennusteen mukaan 22-62- vuotiaiden ikä-ryhmän suhteellista muutosta kunnittain vuosina 2015-2030 (keskimääräinen työmarkkinoille tuloikä ja työmarkkinoilta poistumisikä)

Sinisellä ovat kunnat, joissa työikäisen väestön mää-rä kasvaa väestöennusteen mukaan vuosina 2015-2030. Punaisella ovat kunnat, joissa työikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kun-nassa (317) vuosina 2015-2030 eli alle joka kuudennessa kunnassa! Työikäisen väestön määrä nousee määrällisesti eniten Helsingissä (+34.477), Espoossa (+18.919), Vantaalla (+9.868), Oulussa (+9.326), Tampereella (+8.146) ja Turussa (+5.504)

Työikäisen väestön määrä nousee Manner-Suomessa suhteellisesti eniten Pirkkalassa (+17,6 %), Luo-dossa (+15,8 %), Limingalla (+14,2 %), Espoossa (12,5 %), Kauniaisissa (+11,9 %), Lempäälässä (11,6 %) ja Helsingissä (+9,1 %)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo Aro 2016

Sosiaali- ja terveyden- huollon tarvevakioidut menot 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tarvevakioidut menot vaihtelivat 2.040 eurosta (Muurame) 5.386 euroon (Pelkosenniemi) asukasta kohden vuonna 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot jäivät alle 2 400 euron 23 kunnassa: kunnat olivat suurten tai keskisuurten kaupunkiseutujen kehyskuntia

Tarvevakioidut menot ylittivät 5000 euroa per asukas kahdessa kunnassa (Salla ja Pelkosenniemi) ja yli 4000 euroa yhteensä 40 kunnassa

Suurista ja keskisuurista kaupun-geista menot olivat alhaisimmat Espoossa (2.296 €) Vantaalla (2.485 €), Oulussa (2.511 €) ja Jyväskylässä (2.529 €)

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tarvevakioidut menot 2014

(mediaani 3.286 €/asukas)

Yli 4.829 €/asukas

4.271-4.828 €/asukas

3.713-4.827 €/asukas

3.155-3.712 €/asukas

2.599-3.711 €/asukas

Alle 2.598 €/asukas

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen

Kartta: Timo Aro 2016

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin vuonna 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarve-vakioidut menot saadaan suhteutta-malla kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin

Jokaiselle kunnalle lasketaan asukas-kohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa koko maan keskiarvoon.

Tarvekerroin jää alle koko maan kes-ki-arvon (1,00) yhteensä 74 kunnassa: kunnat ovat pääasiassa suurten kau-punkiseutujen kehyskuntia ja niiden keskuskaupunkeja!

Tarvekerroin ylitti arvon 1,20 yhteensä 93 kunnassa vuonna 2014: kunnat sijaitsevat pääasiassa linjan Pori-Lap-peenranta yläpuolella

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tarvevakioitujen menojen

tarvekerroin (koko maa=1,00)

Alle 1,00

1,00-1,09

Yli 1,10

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen

Kartta: Timo Aro 2016

THL:n sairastavuusindeksi

(100=koko maa)

Alle 85

86-99

100-119

Yli 120

Lähde: THL, SotkaNet –tilastoindikaattorit;

Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi (koko maa=100)

Kartta kuvaa kunnan sairastavuutta suhteessa koko maan väestöön. Indeksissä huomioidaan seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Koko maan indeksin arvo on 100

Sairastavuusindeksi on alhaisin (=ter-vein väestö) Ahvenanmaalla: 10 alhaisimman sairastavuusindek-sin kunnasta 8 sijaitsee Ahvenan-maalla.

Sairastavuusindeksi on selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi metro-polialueen vaikutusalueella, suurilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikkoseudulla

Sairastavuusindeksi on pääasiassa keskimääräistä korkeampi Pori-Lappeenranta –linjan pohjoispuolel-la

Työllisyysaste (%) kunnittain vuonna 2014

Kartta kuvaa 18-64 –vuotiaiden

työllisten osuutta suhteessa kunnan vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2014

Työllisyysaste oli korkein Ahvenan-maan kunnissa ja muissa ruotsin-kielisissä kunnissa sekä alueellisesti Pohjanmaalla ja Uudellamaalla: yli 80 %:in työllisyysasteeseen ylsi yhteensä 7 kuntaa ja yli 75 %:in tasoon 38 kuntaa

Työllisyysasteen vaihteluväli oli erittäin suuri kuntien välillä Manner-Suomessa: Luodon 82,1 %:sta Sallan 54,7 %:iin

Työllisyysaste oli alhaisin pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Keski-Suomen kunnissa

Työllisyysaste (%)

kunnittain 2014

Yli 75 % (38 kuntaa)

70-74,9% (67 kuntaa)

67-69,9 % (48 kuntaa)

63-66,9 % (86 kuntaa)

57-62,9 % (61 kuntaa)

Alle 57 % (17 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Kartta kuvaa kuntien työpaikkaoma-varaisuusastetta eli kunnassa olevien työpaikkojen määrää suhteessa kun-nassa asuvien työllisten määrään: jos arvo on korkeampi kuin suhdeluku 100, niin kunnassa on enemmän työ-paikkoja kuin työllisiä

Työpaikkaomavaraisuusaste ylittää 115 % yhteensä 15 kunnassa: työ-paikkaomavaraisuusaste oli korkein Maarianhaminassa (177,2 %), Harja-vallas-sa (139,4 %), Pietarsaaressa (132,3 %), Pyhännässä (129,7), Hel-singissä (129,3 %) ja Säkylässä (128,3 %)

Työpaikkaomavaraisuusaste jää alle 70 %:in yhteensä 77 kunnassa. Alhai-sen työpaikkaomavaraisuuden kunnat ovat pääosin suurten kaupunkien kehyskuntia. Alhaisin omavaraisuus-aste on Manner-Suomen kunnista Pornaisissa (43 %), Vesilahdessa (44,1 %) ja Luodossa (44,4 %)

Työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuonna 2013

Yli 115 % (15 kuntaa)

100-114,9 % (58 kuntaa)

90- 99,9 % (77 kuntaa)

80 – 89,9 % (52 kuntaa)

70 – 79,9 % (38 kuntaa)

Alle 70 % (77 kuntaa)

Työpaikkaomavaraisuusaste (%) kunnittain vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti: Kartta ja data: Timo Aro 2016

Vieraskielisten osuus (%)

väestöstä vuonna 2014

Vieraskielisillä tarkoitetaan muita

kuin suomen-, ruotsin- tai

saamenkielisiä. Vieraskielisiä oli

keskimäärin 5,7 % koko väestöstä

vuonna 2014: mediaanikunnassa

osuus oli vain 1,9 % (Virrat)

• Vieraskielisten osuus vaihteli

kunnittain Vantaan 14,4 %:sta

Reisjärven 0,2 %:iin

• Vieraskielisten osuus oli korkein

Vantaalla (14,4 %), Helsingissä

(13,5 %), Espoossa (13,3 %),

Föglössä (11,8 %) ja Närpiössä

(10,7 %)

• Vieraskielisten osuus ylitti koko

maan keskiarvon 24 kunnassa,

jotka sijaitsivat pääasiassa

pääkaupunkiseudulla, Ahvenan-

maalla, Pohjanmaalla ja suurissa

kaupungeissa

Vieraskielisten osuus (%)

kunnittain vuonna 2014

Yli 8 %

5 - 7,9 %

4 - 4,9 %

3 - 3,9 %

2 – 2,9 %

Alle 2 %

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016

NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014

Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kuntaa eli 10 % kunnista vuosien 2010-2014 väli-senä aikana. Yhdeksän kymmenestä kun-nasta (299) sai muuttotappiota nuorista

Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muutto-voittoa suuret ja monipuoliset koulutus-kaupungit: Helsinki (+25 009), Tampere (+13 025), Turku (+11 237), Oulu (+6 505) ja Jyväskylä (+6 200). 11 kuntaa sai yli tuhat henkilöä muuttovoittoa nuorista vuosina 2010-2014

Nuorista kärsivät eniten muuttotappiota suurten kaupunkien kehyskunnat ja yksit-täiset maakunta- ja seutukeskukset.

35 kuntaa kärsi yli 500 henkilöä muutto-tappiota nuorista vuosina 2010-2014

Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014

muuttovoittoa (18 kuntaa)

muuttotappiota (299 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

LISÄTIETOJA:

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

timokaro@gmail.com

www.timoaro.fi

@timoaro

045 6577890