Digibarometri 2015 -kuviopaketti

Käyttö

Edellytykset

Vaikutukset

1

5

1

Julkinen

3

2

12

2

Yritykset

2

4

2

2

Kansalaiset

5

2

7

12

Kokonaissijoitus: 2 (+1)

+3 -8 +1

+15

-3

– -4

+2

– –

+2

+2

–

– +1

Kuvio 1

Suomen kokonais-, taso-, sektori-ja solukohtaiset sijoituksetDigibarometrissa.

Suomi sijoittuu toiseksi Digibarometrin kokonaisindeksissä. Suomi on ykkösenä edellytyksissä mutta vasta viides käytössä. Sijoitusten muutos viimevuotiseen verrattuna kursiivilla. Suomen merkittävin parannus on tapahtunut yritysten käytössä. Suurin tippuminen liittyy kansalaisten vaikutuksiin.

31,437,839,241,442,845,848,751,652,954,555,256,256,858,059,159,462,067,169,870,0

74,972,7

ItaliaBrasilia

IntiaKiina

VenäjäSaksa

ItävaltaBelgia

RanskaIrlantiIsrael

Iso-BritanniaJapani

ViroEtelä-Korea

SveitsiYhdysvallat

AlankomaatRuotsiNorja

SuomiTanska

Kuvio 2

Digibarometri: Kokonaisindeksi.

Pohjoismaat ovat Digibarometrinkokonaisindeksin kärjessä. Italia on Digibarometrin surkimus.

Lähde: Indeksin laskentatapa ja rakenne käyvät ilmi liitteen kuvauksesta. Tiedot ovat vuodelta 2014. Maa saa arvon 100 (arvon 1), jos se on paras (huonoin) kaikissa mukana olevissa osatekijöissä.

-10,9-9,2

-6,1-4,7

-3,5-3,3-3,0

-1,3-1,2

0,80,81,02,12,7

2,93,03,94,15,35,97,2

2,9

Iso-Britannia (-6)Saksa (-6)

Ruotsi (-3)Intia (-1)

Etelä-Korea (0)Kiina (-1)

Norja (-1)Yhdysvallat (+1)

Sveitsi (+2)Itävalta (+1)

Viro (+1)Brasilia (0)

Alankomaat (+1)Belgia (+1)Suomi (+1)

Israel (0)Irlanti (0)

Ranska (+1)Venäjä (+2)Tanska (+3)Japani (+4)

Italia (0)

Kuvio 3

Digibarometri: Kokonaisindeksin muutokset edelliseen barometriin verrattuna.

Viime vuoden Digibarometriinverrattuna eniten sijoitustaan on nostanut Japani (+4 sijaa), toiseksi eniten Tanska. Indeksiarvo on kohentunut eniten Italialla (+7,2), vaikka sen sijoitus ei muutukaan. Sijoitukset heikkenevät eniten Isolla-Britannialla ja Saksalla, joilla myös indeksiarvojen laskut olivat suurimpia.

Lähde: Indeksin laskentatapa ja rakenne käyvät ilmi liitteen kuvauksesta. Tiedot ovat vuosilta 2013 ja 2014. Vaakapylväissä on raportoitu indeksilukujen muutokset. Maan perässä suluissa on puolestaan sijaluvun muutokset.

37,638,539,039,139,540,642,945,147,347,848,549,249,851,751,852,655,356,456,960,1

74,470,7

ItaliaRanska

Iso-BritanniaItävalta

ViroSaksaIrlanti

BrasiliaBelgia

IntiaJapaniIsraelKiina

VenäjäYhdysvallat

NorjaSveitsi

Etelä-KoreaAlankomaat

RuotsiSuomi

Tanska

Kuvio 4

Digibarometri: Yritykset.

Yritysten digitaalisuus on parhaissa kantimissa Pohjoismaissa. Yritysvertailun häntäpäässä ovat Italia ja hieman yllättäen Ranska ja Iso-Britannia.

Lähde: Indeksin laskentatapa ja rakenne käyvät ilmi liitteen kuvauksesta. Tiedot ovat vuodelta 2014. Maa saa arvon 100 (arvon 1), jos se on paras huonoin) kaikissa mukana olevissa osatekijöissä.

30,130,237,237,938,251,451,653,455,756,657,757,858,059,360,267,969,3

75,075,776,880,1

70,8

ItaliaIntiaKiina

BrasiliaVenäjä

SaksaItävalta

ViroIrlantiIsrael

Etelä-KoreaRanskaBelgiaJapaniSveitsi

YhdysvallatIso-Britannia

SuomiAlankomaat

RuotsiNorja

Tanska

Kuvio 5

Digibarometri: Kansalaiset.

Kansalaisten digivertailussa Suomi on kakkosryhmän parhaimmistoa.


26,330,537,338,539,645,449,755,559,660,362,562,562,863,364,966,469,570,273,6

80,681,4

76,6

ItaliaBrasilia

KiinaVenäjä

IntiaSaksaBelgia

ItävaltaIsrael

Iso-BritanniaRanskaJapaniSveitsi

Etelä-KoreaIrlanti

YhdysvallatAlankomaat

TanskaRuotsiSuomiNorja

Viro

Kuvio 6

Digibarometri: Julkinen.

Julkisen sektorin vertailussa Viro on paras maa – Norja tiukasti kannassa.


32,233,637,341,043,644,545,152,254,655,155,961,861,962,064,065,966,468,368,972,775,879,4

IntiaKiina

BrasiliaVenäjä

ItaliaItävalta

SaksaIrlanti

RanskaIsrael

BelgiaEtelä-KoreaYhdysvallat

Iso-BritanniaSveitsi

ViroJapaniNorja

AlankomaatRuotsi

TanskaSuomi

Kuvio 7

Digibarometri: Edellytykset.

Suomella on vertailun parhaatedellytykset digitaalisuudenhyödyntämiseen.


31,642,647,347,547,748,250,251,652,853,653,755,055,455,655,857,065,7

69,770,173,279,6

66,7

ItaliaSaksa

ItävaltaBrasilia

ViroJapani

IntiaVenäjä

KiinaBelgia

RanskaIso-Britannia

SveitsiEtelä-Korea

IsraelIrlanti

YhdysvallatSuomi

AlankomaatRuotsiNorja

Tanska

Kuvio 8

Digibarometri: Käyttö.

Paradoksaalisesti Suomen haasteena digin käytössä ovat hyvät edellytykset ja niiden myötä usein aikaisin alkanut hyödyntäminen –monet vanhat ja kalliit järjestelmät kelpaisivat romukoppaan.


19,129,235,636,238,345,649,750,551,854,254,254,655,558,758,859,960,263,066,668,669,571,8

ItaliaBrasilia

IntiaVenäjä

KiinaBelgiaSaksa

RanskaIso-Britannia

ItävaltaIrlantiIsrael

JapaniYhdysvallat

SveitsiEtelä-Korea

ViroAlankomaat

RuotsiNorja

TanskaSuomi

Kuvio 9

Digibarometri: Vaikutukset.

Suomi on kärjessä vain neljässä vaikuttavuuteen liittyvästä kahdestatoista mittarista. Erinomainen kokonaissijoitus tulee tasaisen suorituksen ansiosta.

Lähde: Indeksin laskentatapa ja rakenne käyvät ilmi liitteen kuvauksesta. Tiedot ovat vuodelta 2014. Maa saa arvon 100 (arvon 1), jos se on paras (huonoin) kaikissa mukana olevissa osatekijöissä

27,634,237,639,039,239,643,445,247,447,948,248,849,049,355,356,256,363,3

64,364,364,7

64,1

ItävaltaIrlantiIsraelItalia

Iso-BritanniaSaksaIntia

NorjaViro

SveitsiKiina

YhdysvallatRanskaBrasilia

BelgiaVenäjä

AlankomaatRuotsiSuomiJapani

Etelä-KoreaTanska

Kuvio 10

Digibarometri: Yritysten edellytykset.

Yritysten edellytyksissä Tanska onykkönen ennen Etelä-Koreaa jaJapania.


34,134,635,937,537,944,046,851,951,951,951,951,954,955,656,857,458,758,959,762,9

77,068,8

ViroRanskaJapani


SaksaIrlanti

VenäjäKiinaIsraelIntia

BrasiliaNorja

RuotsiEtelä-Korea

ItaliaYhdysvallat

SveitsiAlankomaat

BelgiaSuomi

Tanska

Kuvio 11

Digibarometri: Yrityskäyttö.

Ruotsi ja Norja ovat yllättäen heikkoja yrityskäytössä.


16,523,331,234,136,438,440,344,246,747,648,248,548,749,552,554,958,359,059,561,0

82,379,6

ItaliaBelgia

RanskaBrasilia

ViroSaksa

Iso-BritanniaJapani

VenäjäEtelä-KoreaYhdysvallat

IrlantiIntiaKiina

ItävaltaAlankomaat

NorjaIsrael

SveitsiRuotsiSuomi

Tanska

Kuvio 12

Digibarometri: Yritysvaikutukset.

Italia löytyy taas yritysvaikutusten peräpään valvojana. Hyvin ei mene tässä vertailussa myöskään Belgialla ja Ranskalla.


12,920,435,341,942,847,550,554,456,957,960,160,361,563,869,672,172,474,074,079,4

90,084,9

IntiaKiina

VenäjäBrasilia

ItaliaSaksaIrlanti

ItävaltaIsrael

Etelä-KoreaBelgia

RanskaViro

YhdysvallatSveitsiJapani

Iso-BritanniaAlankomaat

NorjaRuotsiSuomi

Tanska

Kuvio 13

Digibarometri:Kansalaisten edellytykset.

Kansalaisten edellytyksissä Suomi on toisena ennen Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa. Heikoimmat kansalaisten edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat BRIC-maissa.


21,144,945,149,450,351,455,555,755,856,156,659,060,462,363,5

75,278,785,187,091,692,8

73,6

ItaliaBrasiliaJapani

ViroEtelä-Korea

VenäjäItävalta

IntiaIsraelIrlanti

RanskaSaksaKiina

BelgiaSveitsiSuomi

YhdysvallatIso-BritanniaAlankomaat

RuotsiNorja

Tanska

Kuvio 14

Digibarometri:Kansalaisten käyttö.

Kansalaisten käytössä Suomi sijoittuu seitsemänneksi. Muiden Pohjoismaiden ohella edellemme menevät Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.


22,826,427,528,731,745,348,048,449,352,1

56,557,257,758,860,360,461,764,365,165,866,7

55,0

IntiaItalia

BrasiliaVenäjä

KiinaItävalta

SaksaSveitsi

ViroBelgiaSuomi

RanskaIsrael

Iso-BritanniaTanskaIrlantiJapaniRuotsi

Etelä-KoreaYhdysvallat

NorjaAlankomaat

Kuvio 15

Digibarometri:Kansalaisvaikutukset.

Suomi romahtaa sijalle 12 kansalaisvaikutuksissa, mutta onnistuu sentään kepittämään Viron.


19,530,431,439,748,449,352,352,754,763,063,272,273,473,674,075,875,976,277,487,5

90,690,6

BrasiliaVenäjä

KiinaIntia

SaksaItalia

BelgiaItävaltaRanskaJapani

Etelä-KoreaIsrael

TanskaIrlanti

YhdysvallatSveitsi

Iso-BritanniaRuotsi

AlankomaatNorja

SuomiViro

Kuvio 16

Digibarometri:Julkisen sektorin edellytykset.

Julkisen sektorin edellytyksissäSuomi on vertailun paras maayhdessä Viron kanssa. Suomipäihittää varsin selvällä erollamuut Pohjoismaat.


16,424,935,943,043,945,846,248,548,851,4

59,459,659,863,463,464,567,868,269,069,873,2

57,9

ItaliaSaksaBelgia

IntiaSveitsi

BrasiliaKiina

ItävaltaIso-Britannia

VenäjäSuomi

ViroEtelä-Korea

IsraelYhdysvallat

JapaniAlankomaat

RuotsiIrlanti

TanskaRanska

Norja

Kuvio 17

Digibarometri:Julkisen sektorin käyttö.

Digitaalisuuden julkisen käytön kärjessä ovat Norja, Ranska ja Tanska. Suomi romahtaa puolenvälin alapuolelle – ero Norjaan on hurja.


14,326,233,934,336,247,753,656,760,361,262,162,262,864,666,967,168,268,576,781,2

93,581,2

ItaliaBrasiliaVenäjä

KiinaIntia

IsraelIrlanti

Iso-BritanniaBelgiaJapaniSaksa

YhdysvallatRanskaItävalta

AlankomaatEtelä-Korea

TanskaSveitsiRuotsiNorja

SuomiViro

Kuvio 18

Digibarometri:Julkiset vaikutukset.

Julkisten vaikutusten indeksissä ykköspallille tulee ylivoimaisella erolla muihin Viro. Heikoiten menestyvät Italia ja BRIC-maat.


Kuvio 19

Verkkokaupan kiertokulku.

Verkkokaupan prosessissa on monta eri vaihetta, eikä ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mitä tarkalleen ottaen tulisi mitata, kun verkkokauppaa tutkitaan

Lähde: Kirjoittajan hahmotelma.

951

1191

1797

2570

3371

1

14

44

161

373

Islanti

Suomi

Norja

Tanska

Ruotsi

Pohjoismaiden ulkopuolelle (sis. Iso-Britannia, Saksa,Ranska, Benelux-maat, Espanja, Italia sekä Puola)Muihin Pohjoismaihin

Kuvio 20

Liikevaihto verkkokauppamyynnistä toisiin Euroopan valtioihin (milj. €).

Suomeen verrattuna Ruotsin ulkomailta tulevien verkkokauppatilausten liikevaihto on noin kolmin-, Tanskan kaksin- ja Norjan 1,5-kertainen. Jopa piskuinen Islanti on haastamassa Suomea.

Lähteet: PostNord – Verkkokauppa Euroopassa 2014, s. 37, 41; PostNord – Verkkokauppa Pohjoismaissa 2014, s. 45. Laskentakaava: Asiakkaiden lukumäärä × Keskimääräinen ostoksiin käytetty summa (maittain eriteltynä). Valuuttojen vaihtokurssit noteerattu 1.1.2014. Huomioidut taloudet kattavat n. 90 % Euroopan unionin BKT:sta.

85,0%

4,2%

7,1%

1,6%

2,1%

Ei harjoita Internet-myyntiä

Internet-myyntiosuus alle 1 %

Internet-myyntiosuus yli 1 %



Kuvio 21

Internet-myynnin osuus suomalaisten yritysten liikevaihdosta vuonna 2013.

Vain alle kuudesosa suomalaisyrityksistä harjoittaa verkkokauppaa. Näistäkin yrityksistä yli joka neljännellä verkkokaupan osuus liikevaihdosta oli alle prosentin.

Lähde: Tilastokeskus (2014): Tietotekniikan käyttö yrityksissä, osa 4: Sähköinen kauppa

57%

52%

33%

14%

13%

43%

48%

67%

86%

87%

Urheiluvälineet

Koti & puutarha

Lelut

Urheiluvaatteet

Muoti

Suomalaiset yritykset Ulkomaalaiset yritykset

Kuvio 22

Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten osuus eri tuoteryhmien mainosklikeistä 2014.

Viidestä kategoriasta kolmessa suomalaiset päätyvät useimmiten ulkomaisille verkkosivuille. Muodissa vahva enemmistö valuu ulkomaille.

Lähde: Perustuu Googlen mainoskanavien kautta toteutuneisiin mainosklikkeihin vuoden 2014 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Suomalaisten mainosklikit koti- ja ulkomaisten yritysten verkkosivuille

35%

41%

63%

77%

88%

43%

48%

67%

86%

87%

Urheiluvälineet

Koti & puutarha

Lelut

Urheiluvaatteet

Muoti

20142013

Kuvio 23

Ulkomaisten yritysten osuus kaikista mainosklikeistä Suomessa vuosina 2013 ja 2014.

Yhä suurempi osuus kaikista klikeistä valui ulkomaisille verkkosivuille kaikissa muissa kategorioissa, paitsi muodissa.

Lähde: Perustuu Googlen mainoskanavien kautta toteutuneisiin mainosklikkeihin vuosien 2013 ja 2014 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä

5

6

9

10

Suomi

Norja

Ruotsi

Tanska

Kuvio 24

Kuinka monelta markkinalta suurim-mat kaupan alan yritykset tavoittelevat asiakkaita vuonna 2014.

Keskimäärin suomalaiset tavoittelevat mainosklikeillä asiakkaita 5 maan markkinoilta. Tanskalaiset tähtäävät tuplasti suuremmalle määrälle markkinoita.

Lähde: Perustuu Googlen mainoskanavien kautta toteutuneisiin klikkeihin 2014 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Suurimmat suomalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset sekä norjalaiset kaupan alan yritykset, mainosklikit kotimarkkinalta ja ulkomailta

15%

46%

56%

59%

Suomi

Norja

Tanska

Ruotsi

Kuvio 25

Ulkomailta tavoiteltujen asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista vuonna 2014.

Suomalaisten yritysten klikeistä alle kuudesosa tulee ulkomailta. Tanskassa ja Ruotsissa yli puolet.

Lähde: Perustuu Googlen mainoskanavien kautta toteutuneisiin mainosklikkeihin vuoden 2014 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Suurimmat suomalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset sekä norjalaiset kaupan alan yritykset, jotka ylipäätään tavoittelevat asiakkaita ulkomailta

16%

53%

56%

55%

15%

46%

56%

59%

Suomi

Norja

Tanska

Ruotsi

20142013

Kuvio 26

Ulkomailta tavoiteltujen asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista vuosina 2013 ja 2014.

Suomalaisten yritysten ulkomaisten asiakkaiden osuus on pienentynyt.

Lähde: Perustuu Googlen mainoskanavien kautta toteutuneisiin mainosklikkeihin vuosien 2013 ja 2014 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Suurimmat suomalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset sekä norjalaiset kaupan alan yritykset, jotka ylipäätään tavoittelevat asiakkaita ulkomailta

Käyttö

Resurssit

Virtualisointiohjelmisto

Kuvio 27

Pilven periaate.

Avaininnovaationa pilvipalveluissa on tiedon tallennus-, käsittely- ja siirtoinfrastruktuurin sekä käyttötarpeiden välissä virtuaalisen liikennepoliisin tavoin hääräävä ohjelmakerros, joka erottaa käyttötarpeet ja niiden tyydyttämisen toisistaan.

Lähde: Kirjoittajien hahmotelma

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Suomi

Ruotsi

USA

Kuvio 28

Maakohtainen kiinnostus pilvipalveluihin Google Trends -datan valossa.

Vuoden 2010 alussa ruotsalaisten kiinnostus pilvipalveluihin oli korkealla suomalaisten ollessa vielä unessa. Yhdysvalloissa kiinnostus pilvipalveluihin oli huipussaan vuoden 2011 alkupuolella, jonka jälkeen sitä tuli business as usual ja intensiivisin mielenkiinto kääntyi jo toisaalle. Suomessa pilvihuippu saavutettiin vasta syksyllä 2014.

Aineistolähde: Google Trends. Kuviossa hakujen määrä ajalla 01/2010–12/2014 on indeksoitu maittain siten, että korkeimman pilveä sivuavien hakujen lukumäärän kohta = 100.

5,06,06,08,08,08,010,011,012,012,013,013,013,014,015,015,015,017,019,019,021,022,024,028,028,029,038,039,040,043,051,0

RomaniaLatviaPuola

BulgariaKreikkaUnkariKypros

SaksaRanskaItävaltaLiettua

LuxembourgPortugali

EspanjaTsekki

ViroSlovenia

MaltaEU28

SlovakiaBelgia

KroatiaIso-Britannia

IrlantiAlankomaat

NorjaTanskaRuotsi

ItaliaIslantiSuomiKuvio 29

Pilvipalveluiden käyttö.

Pilvipalvelujen käytössä Suomi on EU28-maiden kärjessä, kun mitataan yritystasolla maksullisen pilven käytön yleisyyttä edes jossain sovelluksessa.

Lähde: Eurostat Information societystatistics. Tiedot ovat vuodelta 2014. %-osuus vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä

Kuvio 30

Eri maksullisten pilvipalveluiden käytön yleisyys Suomessa.

Suomessa joka kolmas yritys on ostanut sähköpostitoimintojapilvipalveluna.

Lähde: Eurostat Information societystatistics. Tiedot ovat vuodelta 2014. %-osuus kaikista vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä

7,0

15,0

19,0

20,0

20,0

27,0

33,0

Laskentatehoa

Asiakkuuden hallinta

Tietokantojen ylläpito

Toimisto-ohjelmat

Kirjanpitosovellukset

Tiedostojen tallennus

Sähköposti

Kuvio 31

Eri maksullisten pilvipalveluiden käytön yleisyys Ruotsissa.

Ruotsissa yleisin muoto ontiedostojen tallennuspalvelut.


10,0

10,0

12,0

15,0

17,0

22,0

26,0

Laskentatehoa


Toimisto-ohjelmat



Sähköposti


Kuvio 32

Eri maksullisten pilvipalveluiden käytön yleisyys Virossa.

Sähköposti on yleisin pilvipalvelun muoto Virossa.


1,0

2,0

3,0

6,0

6,0

7,0

9,0

Laskentatehoa



Toimisto-ohjelmat



Sähköposti

Julkinen sektorilead userina

Tietoturva,yksityisyys

Vaikutusveroihin

Julkinen TKI-tuki ja kumppanuus (PPP)

Käytännöt, laki, sopim.

Tietovirratyli rajojen

Tietoisuus, opetus ja osaaminen

Pilven käytönedistäminen

Kauppa- jakilpailuvaik.

Pilveä sivuavia politiikkanäkökohtia

Laajakaistaninfravaatim.

Standardit, yleiset alustat

Kasvu- ja yritysvaik.

Laajuuden ja vaik. mittaus

Kuvio 33

Pilveä sivuaviapolitiikkanäkökohtia.

Pilvi nostaa esiin useita yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ilmeisimmin pilven käyttö on riippuvainen molempiin suuntiin nopeasta ja kattavasta laajakaistayhteydestä, jonka vastinajat ovat pieniä.

Lähde: Muokattu Figure 5 julkaisussa OECD 2014, CloudComputing: The Concept, Impactsand the Role of Government Policy,v.gd/4YkRi7.

Yhteiskunta

KuluttajaYritys

Internet

Digitalisaatio

Verkkoon kytketyt älykkäät

tuotteet ja palvelut

Kuvio 34

Digitalisaatio, Internet ja sen kolme osa-aluetta, yhteiskunta, teollisuus (teollinen Internet) ja kuluttajat (esineiden ja asioiden Internet IoT ja kaiken Internet IoE).

Vasta laitteissa ja palveluissa syntyvä tieto ja yritysten kyvykkyys analysoida sitä ja rakentaa sen varaan uusia palveluita tekevät niistä älykkäitä.

Lähde: Kirjoittajien hahmotelma.

93,095,095,095,095,096,096,096,096,097,099,0

100,0100,0

YhdysvallatVenäjäSveitsi

KiinaJapaniIsraelIntia

Etelä-KoreaBrasilia

NorjaSaksaItalia

Iso-BritanniaIrlanti

ViroRanskaItävalta

BelgiaRuotsi

TanskaSuomi

Alankomaat

Liitekuvio 1

Yritysten laajakaistakäyttö.

%-osuus yrityksistä, joilla käytössään laajakaistainen Internet-yhteys.

Lähde: Eurostat Informationsociety statistics. Tiedot ovat vuodelta 2014.

21,927,028,231,431,635,337,0

39,339,740,040,743,143,443,746,949,249,353,267,674,4

38,7

BrasiliaIsrael

ViroItävalta

ItaliaIntia

SaksaIso-Britannia

SuomiSveitsi

KiinaIrlanti

YhdysvallatNorjaBelgia

AlankomaatRanskaTanskaRuotsi

VenäjäJapani

Etelä-Korea

Liitekuvio 2

Tekniset valmiudet pilvipalvelujen hyödyntämiseen.

Maa saa arvon 100 (arvon 1), jos se on vertailumaiden paras (huonoin) kaikissa kuudessa osatekijässä.

Lähde: Cisco Systems (2014, http://v.gd/778NsI). Tiedot ovat vuodelta 2014.

38,049,049,051,051,054,059,059,0

61,062,063,070,0

61,0



Etelä-KoreaBrasiliaItävalta

IrlantiAlankomaat

ViroSaksa

RuotsiTanskaRanskaSuomi

Iso-BritanniaBelgiaNorjaItalia

Liitekuvio 3

ICT-alan rekrytoinnissa ei vaikeuksia.

%-osuus rekrytoivista yrityksistä, joilla ei ollut vaikeuksia löytää ICT-alan asiantuntijoita.

Lähde: Eurostat Information societystatistics. Tiedot ovat vuodelta 2014.

6,37,58,18,39,3

9,69,710,011,612,4

9,4

YhdysvallatVenäjäSveitsiNorjaKiina

JapaniIsraelIntia


AlankomaatItalia

Iso-BritanniaRanska

IrlantiTanskaSuomiBelgia

ItävaltaSaksa

RuotsiViro

Liitekuvio 4

IPv6 valmius www-sivuilla.

%-osuus eniten vierailluista www-sivuista, joilla on AAAA kattavuus nimipalvelintietueissa.

Lähde: Euroopan komissio, IPv6 Observatory. Tiedot ovat vuodelta 2014.

1,71,9

2,02,02,12,12,12,22,22,22,22,22,22,3

2,0

VenäjäSveitsi

RanskaKiinaIsraelIntia

BrasiliaJapaniRuotsiSuomi

ItävaltaSaksaNorjaBelgiaIrlanti

TanskaEtelä-KoreaAlankomaat

ItaliaYhdysvallat

ViroIso-Britannia

Liitekuvio 5

ICT-osaaminen työtehtävissä.

Työikäisten (25-54 v.) ICT-osaaminen 0:sta (ei koskaan käytössä) 4:än (käytössä päivittäin).

Lähde: OECD Skills Outlook 2013; Survey of Adults Skills (PIAAC) 2012, Table A4.10. Tiedot ovat vuodelta 2012.

11,013,013,013,015,017,018,018,0

22,023,023,026,0

21,0



Etelä-KoreaBrasiliaRanska

ViroRuotsi

Iso-BritanniaItalia

IrlantiItävalta

AlankomaatSuomiBelgiaSaksaNorja

Tanska

Liitekuvio 6

Sähköisen toimitusketjun hallinta.

%-osuus yrityksistä, jotka jakavat sähköistä tietoa toimitusketjussa.


11,012,012,015,021,024,028,028,029,038,039,040,051,0




SaksaRanskaItävalta

ViroBelgia


AlankomaatNorja

TanskaRuotsi

ItaliaSuomi

Liitekuvio 7

Yritysten pilvipalvelukäyttö.

Osuus yrityksistä, joilla on aktiivisia pilvipalvelusopimuksia.


11,015,022,025,027,030,031,532,033,033,034,0

39,241,045,0

37,0

YhdysvallatVenäjä


BrasiliaIso-Britannia

ViroIrlantiNorjaItalia

SaksaEtelä-Korea

ItävaltaTanskaRanska

AlankomaatSuomiSveitsiBelgiaRuotsi

Liitekuvio 8

ERP-järjelmien käyttö.

%-osuus yrityksistä, jotka käyttävät ERP-järjestelmiä.

Lähde: OECD Measuring the Digital Economy: A New Perspective2014. Tiedot ovat vuodelta 2013.

4,25,37,37,57,67,67,77,87,98,38,38,48,68,68,68,88,98,98,99,09,39,5

BrasiliaItalia

VenäjäIrlantiBelgia

KiinaSaksaIntia


ViroJapani

YhdysvallatIsrael

Etelä-KoreaSveitsi

AlankomaatRanskaTanska

NorjaRuotsiSuomi

Liitekuvio 9

Viestintäteknologia täyttää yritysten tarpeet.

Maa saa arvon 10 (arvon 0), jos kyselyvastaajat katsovat maassa tarjotun/sovelletun viestintäteknologian täyttävän yritysten tarpeet erinomaisesti (erittäin huonosti).

Lähde: IMD(2014, s. 426, muuttuja 4.2.06). Tiedot ovat vuodelta 2014.

5,05,06,06,06,06,06,06,07,07,07,08,08,0

8,08,08,08,08,0

8,0


Etelä-KoreaVenäjäBelgia

ViroRanska

KiinaIrlanti

IntiaBrasilia

SaksaJapani

ItaliaTanskaSveitsiSuomiRuotsiNorja

ItävaltaIsrael

Alankomaat

Liitekuvio 10

Missä määrin verkkoperusteinen ICT on vaikuttanut pk-yritysten kasvuun.

Keskiarvovastaus asteikolla 1:stä (vähän) 10:een (paljon).

Lähde: World Wide Web Foundation. Tiedot ovat vuodelta 2014.

1,41,42,42,52,53,33,43,64,24,75,15,25,35,87,17,4

9,710,210,617,2

9,5

ViroRanska

ItaliaJapani

AlankomaatItävalta

Iso-BritanniaSaksa

Etelä-KoreaYhdysvallat

NorjaBelgiaSveitsiRuotsiIsrael

TanskaIrlantiSuomi

IntiaBrasilia

KiinaVenäjä

Liitekuvio 11

ICT-pääoman kasvukontribuutio.

Keskimäärin promillea vuodessaaikavälillä 2003-2013.

Lähde: The Conference Board Total Economy Database™, January 2014, http://www.conference-board.org/data/economydatabase/. Tiedot ovat vuodelta 2013.

16,016,016,020,024,025,027,027,030,033,0

41,072,0

40,0




ViroRanskaBelgiaItalia

SaksaRuotsiNorja


ItävaltaSuomiIrlanti

Tanska

Liitekuvio 12

Yritysten sähköiset hankinnat.

%-osuus yrityksistä, jotka käyttävät sähköistä tietoverkkoa ostoissaan.


1,210,113,616,622,324,225,726,026,528,528,8

32,634,434,635,736,438,038,840,140,243,0

30,9

IntiaBrasilia

KiinaVenäjä

ItaliaIrlantiIsrael

ItävaltaViro

YhdysvallatJapaniSuomiRuotsiBelgiaSaksa

Iso-BritanniaNorja

Etelä-KoreaRanska

AlankomaatTanskaSveitsi

Liitekuvio 13

Nopean (väh. 2 Mbit/s) laajakaistan yleisyys.

Tilaajien määrä suhteessa väestöön, %:a.

Lähde: ITU World TelecommunicationICT Indicators 2014. Tiedot ovat vuodelta 2013.

3,221,444,344,746,051,553,057,160,162,362,864,867,277,485,787,292,8104,9105,3107,3120,5123,5

IntiaKiina

SveitsiSaksaBelgia

BrasiliaIsrael

RanskaVenäjä

AlankomaatItävalta

ItaliaIrlanti

ViroNorja

Iso-BritanniaYhdysvallat

RuotsiEtelä-Korea

TanskaJapaniSuomi

Liitekuvio 14

Aktiivisten mobiililaajakaistakäyttäjienosuus.

%:a väestöstä.

Lähde: ITU World TelecommunicationICT Indicators 2014. Tiedot ovat vuodelta 2013.

4,34,34,54,96,06,26,26,36,36,36,36,46,46,46,66,66,66,66,6

6,76,9

6,7

KiinaEtelä-Korea

IntiaVenäjä

ItaliaYhdysvallat

RuotsiBrasiliaRanskaJapani

ViroIso-Britannia

SaksaTanska

AlankomaatIrlantiBelgiaNorjaIsrael

SuomiItävaltaSveitsi

Liitekuvio 15

Digitaalisen sisällön monikanavainen saavutettavuus.

Vastaajien keskimääräinen arvo asteikolla 1:stä 7:ään. Korkeampi arvo tarkoittaa, että digitaalinen sisältö on paremmin saavutettavissa.

Lähde: WEF Executive Opinion Survey2013 ja 2014. Tiedot ovat vuodelta 2014.

38,043,043,046,049,053,056,057,058,062,0

68,071,0

64,0




SaksaItalia

IrlantiItävaltaRanskaBelgia

ViroNorja


SuomiRuotsi

Tanska

Liitekuvio 16

Internet-osaamisen saatavuus.

%-osuus väestöstä, jolla on keski- tai korkean tason internet-osaaminen (osaamista väh. kolmessa kuudesta osa-alueesta).


4,85,56,77,37,88,08,28,28,28,38,38,58,78,88,98,99,19,19,2

9,39,4

9,3

BrasiliaItalia

VenäjäIntia

IrlantiKiina

Iso-BritanniaBelgiaSaksa

ItävaltaViro

JapaniYhdysvallat

IsraelEtelä-Korea

RanskaSveitsiTanska

AlankomaatSuomiNorja

Ruotsi

Liitekuvio 17

Ihmiset tavoitettavissa sähköisin viestintävälinein.

Maa saa arvon 10 (arvon 0), jos kyselyvastaajat katsovat ihmisten olevan tavoitettavissa sähköisin viestintäteknologian välinein erinomaisesti (erittäin huonosti).

Lähde: IMD (2014, s. 426, muuttuja 4.2.07). Tiedot ovat vuodelta 2014.

46,048,049,055,058,060,0

62,063,063,065,069,070,073,0

60,0

YhdysvallatVenäjä


Etelä-KoreaBrasiliaRanskaSveitsiSaksa

ItävaltaItaliaViro

SuomiBelgiaIrlanti

AlankomaatIso-Britannia

TanskaRuotsiNorja

Liitekuvio 18

Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa.

%-osuus Internet-käyttäjistä, jotka ovat mukana sosiaalisissa verkostoissa.


28,332,442,656,957,358,958,966,270,2

72,076,076,277,679,079,981,284,7

70,6

VenäjäKiinaIntia

BrasiliaViro

ItaliaIsraelIrlantiBelgia

Etelä-KoreaJapani

ItävaltaRanskaSuomi

YhdysvallatNorja

RuotsiAlankomaat

SveitsiSaksa

TanskaIso-Britannia

Liitekuvio 19

Ostanut tuotteita tai palveluita Internetistä.

%-osuus kuluttajista, jotka ovat ostaneet Internetin välityksellä vuoden aikana.

Lähde: OECD Measuring the Digital Economy: A New Perspective 2014. Tiedot ovat vuodelta 2013.

1,41,51,71,91,91,9

2,02,02,02,12,12,12,22,2

2,0

VenäjäSveitsi

RanskaKiinaIsraelIntia

BrasiliaJapani

Etelä-KoreaItalia

ItävaltaIrlantiSaksa

SuomiViro

BelgiaRuotsi

Iso-BritanniaNorja


Tanska

Liitekuvio 20

ICT-osaaminen kotikäytössä.

Työikäisten (25-54 v.) ICT-osaaminen 0:sta (ei koskaan käytössä) 4:än (käytössä päivittäin).

Lähde: OECD Skills Outlook 2013; Survey of Adults Skills (PIAAC) 2012, Table A4.10. Tiedot ovat vuodelta 2012.

37,354,960,862,762,762,764,764,768,668,6

70,670,676,578,486,392,296,196,1100,0100,0

70,6

Iso-BritanniaSveitsiTanskaRuotsi

ItävaltaIntia

BelgiaKiina

IrlantiVenäjä

NorjaSuomiSaksa

BrasiliaViro

ItaliaIsrael

YhdysvallatRanskaJapani

Etelä-KoreaAlankomaat

Liitekuvio 21

ICT:tä hyödyntävä yhteiskunnallinen osallistuminen.

Indeksiarvo nollasta sataan, jossa korkeampi arvo kuvaa maan laajempaa hyödyntämistä.

Lähde: United Nations E-Government Survey 2014. Tiedot ovat vuodelta 2014.

7,09,013,015,015,015,016,0

19,021,024,052,0

19,0




BelgiaItalia

AlankomaatItävalta

ViroSaksa

RanskaRuotsiSuomi

Iso-BritanniaTanska

NorjaIrlanti

Liitekuvio 22

Sähköisen liiketoiminnan osuus kaupan liikevaihdosta.

%:a vähintään 10 hengen yritysten liikevaihdosta (ml. EDI).

Lähde: Eurostat Information societystatistics. Tiedot ovat vuodelta 2014. Suomen luku koskee koko yrityssektoria, koska Suomi ei ole pystynyt tuottamaan luotettavaa tietoa Eurostatille.

3,43,63,94,04,74,75,05,25,25,25,25,25,35,45,45,6

5,75,75,85,85,9

5,6

ItaliaBrasiliaVenäjä

IntiaIrlantiKiina

RanskaYhdysvallat

SaksaIsrael

TanskaIso-Britannia

JapaniItävalta

BelgiaEtelä-Korea

SuomiSveitsiRuotsiNorja

ViroAlankomaat

Liitekuvio 23

Peruspalvelujen parempi saavutettavuus ICT:n myötä.

Vastaajien keskimääräinen arvo asteikolla 1:stä 7:ään. Korkeampi arvo tarkoittaa, että ICT:llä on ollut merkittävämpi vaikutus palvelujen saavutettavuudessa.

Lähde: WEF Executive OpinionSurvey 2013 ja 2014. Tiedot ovat vuodelta 2014.

5,314,728,733,434,053,860,763,369,070,170,373,0

88,594,297,2100,2101,5103,5135,3136,7

73,3

IsraelIntiaKiina

VenäjäBrasilia

ViroItalia

Etelä-KoreaJapaniIrlantiSaksa

RanskaItävalta

SuomiBelgia

AlankomaatIso-Britannia

YhdysvallatNorja

SveitsiRuotsi

Tanska

Liitekuvio 24

Terveydenhoidon mobiilisovellukset.

Mobiiliyhteyttä hyödyntävien terveydenhoitosovellusten lukumäärä 100 000 asukasta kohden.

Lähde: Yankee Group. Tiedot ovat vuodelta 2014.

83,089,091,094,096,097,098,098,098,098,098,0

100,0100,0

99,0

YhdysvallatVenäjä



SaksaRanskaItävaltaSveitsiBelgiaRuotsi

TanskaNorja


AlankomaatSuomi

ViroItalia

Liitekuvio 25

Tietoturvahuolet eivät estä kansalaisten viranomaisasiointia Internetissä.

%-osuus 16-74-vuotiaista henkilöistä, jotka ovat käyttäneet Internetiä viimeisten 12 kuukauden aikana.


4,74,84,95,45,45,95,96,06,16,26,76,76,86,97,17,37,37,47,57,57,77,9

BrasiliaItalia

VenäjäKiina

BelgiaItävalta

IntiaEtelä-Korea

SaksaJapani

ViroAlankomaat

Iso-BritanniaRanska

IsraelTanskaIrlantiNorja

YhdysvallatSveitsiRuotsiSuomi

Liitekuvio 26

Teknologinen regulaatio tukee yritystoiminnan kehittämistä ja innovaatiotoimintaa.

Maa saa arvon 10 (arvon 0), jos kyselyvastaajat katsovat maassa sovelletun teknologisen regulaation tukevan yritystoiminnan kehittämistä ja innovaatiotoimintaa erinomaisesti (erittäin huonosti).

Lähde: IMD (2014, s 433, muuttuja 4.2.20). Tiedot ovat vuodelta 2014.

3,73,83,93,94,44,74,84,85,05,05,05,15,15,15,15,25,25,2

5,55,55,9

5,3

ItaliaVenäjäBrasilia

IntiaKiina

BelgiaIsraelSaksa

RanskaIrlanti

TanskaSveitsiJapaniRuotsi

ItävaltaAlankomaatYhdysvallatEtelä-Korea

SuomiIso-Britannia

NorjaViro

Liitekuvio 27

ICT:tä sivuavan lainsäädännön edistyksellisyys.

Vastaajien keskimääräinen arvo asteikolla 1:stä 7:ään. Korkeampi arvo tarkoittaa parempaa lainsäädäntöä.


5,05,07,07,08,08,08,08,08,08,08,09,09,0

9,09,09,09,09,0

9,0


Etelä-KoreaKiina

BrasiliaVenäjä

IntiaTanskaRuotsi

RanskaJapani

ItävaltaIrlantiBelgia

ViroSveitsiSuomiSaksaNorjaItaliaIsrael

Alankomaat

Liitekuvio 28

ICT:n hyödyntäminen julkisessa tiedottamisessa.

Keskiarvovastaus asteikolla 1:stä (harvoin) 10:een (erittäin usein).

Lähde: World Wide Web Foundation2014. Tiedot ovat vuodelta 2014.

20,040,044,044,048,048,052,054,062,063,0

76,079,081,0

76,0

YhdysvallatVenäjä



ItaliaIso-Britannia

IrlantiBelgia

ViroRanska

SaksaItävalta

AlankomaatSveitsiSuomiNorja

RuotsiTanska

Liitekuvio 29

Kansalaisten sähköinen viranomaisasiointi.

%-osuus kansalaisista, jotka hakevat viranomaistietoa Internetin välityksellä.


58,061,172,774,276,879,885,087,187,287,588,088,6

94,888,9



BrasiliaItalia

SaksaEtelä-Korea

BelgiaItävalta

ViroAlankomaat

Iso-BritanniaRanskaRuotsi

TanskaNorja

SuomiIrlanti

Liitekuvio 30

Yritysten sähköinen viranomaisasiointi.

%-osuus yrityksistä, jotka palauttavat viranomaislomakkeita Internetin välityksellä.

Lähde: OECD Measuring the Digital Economy: A New Perspective 2014 Tiedot ovat vuodelta 2012.

7,09,012,013,014,015,019,019,021,022,025,030,0

6,0



Etelä-KoreaBrasiliaSuomiSaksaItalia

BelgiaAlankomaat


RuotsiRanskaTanska

NorjaViro

Irlanti

Liitekuvio 31

Julkisten sähköisten tarjousjärjestelmien käyttö yrityksissä.

%-osuus yrityksistä, jotka lähettävät tarjouksen julkisen sähköisen järjestelmän kautta (eProcurement).


50,454,359,860,666,166,967,767,770,170,974,874,875,677,2

87,492,994,594,597,6100,0

77,2

Iso-BritanniaSveitsi

IntiaBrasilia

KiinaTanska

SaksaIrlantiBelgiaRuotsi

VenäjäItävalta

ItaliaNorja

ViroSuomiIsrael

AlankomaatYhdysvallat

JapaniEtelä-Korea

Ranska

Liitekuvio 32

Julkisten online-palvelujen laajuus ja laatu.

Indeksiarvo nollasta sataan, jossa korkeampi arvo kuvaa maan parempaa laajuutta/laatua.

Lähde: United Nations E-Government Survey 2014. Tiedot ovat vuodelta 2014.

3,23,74,04,14,34,64,64,74,74,84,84,84,95,05,05,05,0

5,25,35,35,8

5,1

ItaliaBrasilia

IntiaVenäjäBelgia

YhdysvallatRanska

KiinaIrlantiIsraelSaksa

Iso-BritanniaTanskaJapani

ItävaltaSveitsi

AlankomaatSuomiRuotsi

Etelä-KoreaNorja

Viro

Liitekuvio 33

ICT parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta.

Vastaajien keskimääräinen arvo asteikolla 1:stä 7:ään. Korkeampi arvo tarkoittaa ICT:n suurempaa vaikutusta.


2,83,74,14,24,34,44,64,64,64,74,74,84,84,84,84,95,0

5,05,25,35,7

5,0

ItaliaBrasilia

IntiaVenäjäRanskaBelgia

ItävaltaTanska

KiinaIso-Britannia

IrlantiSaksa

SveitsiJapani


IsraelSuomiNorja

RuotsiEtelä-Korea

Viro

Liitekuvio 34

Julkiset toimet ICT:n hyödyntämisen edistämiseksi.

Vastaajien keskimääräinen arvo asteikolla 1:stä 7:ään. Korkeampi arvo tarkoittaa, että julkiset toimet ovat lisänneet enemmän yleistä ICT:n hyödyntämistä.


0,00,00,00,01,01,02,02,02,03,03,03,04,05,05,05,05,06,06,0


Etelä-KoreaIsraelIrlanti

IntiaBrasilia

KiinaJapaniSaksaItalia

AlankomaatSveitsiRuotsi

ItävaltaViro

VenäjäRanska

NorjaBelgia

TanskaSuomi

Liitekuvio 35

Julkisen tiedon vaikuttavuus taloudessa.

Keskiarvovastaus asteikolla 1:stä (vähäinen) 10:een (suuri).

Lähde: World Wide Web Foundation 2014. Tiedot ovat vuodelta 2014.

1,31,51,71,81,81,91,92,02,02,0

2,02,02,02,02,02,02,02,02,02,02,0

2,0

KiinaVenäjä

ItaliaEtelä-Korea

IsraelIso-Britannia

TanskaYhdysvallat

ViroSveitsiSuomiSaksa

RuotsiRanska

NorjaJapani

ItävaltaIrlanti

IntiaBrasilia

BelgiaAlankomaat

Liitekuvio 36

Viestintäpalvelujen kilpailullisuus.

Maa saa arvon 2 (arvon 0), jos kaikki 19 tarkasteltua viestintäpalvelutyyppiä ovat kilpailtuja (monopolisoituja).

Lähde: ITU. Tiedot ovat vuodelta 2012.

Käyttö

Edellytykset

Vaikutukset

JulkinenYritykset Kansalaiset

Liitekuvio 37

Digibarometrin viitekehys

ICT täyttää yritysten tarpeet

Vaikutus pk-yritysten kasv.

ICT-pääoman kasvukontrib.

Yritysten sähköinen hankinta

Kyber-turvall., kansalaiset

Teknologinen regulaatio

Hyvä ICT-lainsäädäntö

Hyvä julkinen nettitiedotus

Yritysten laajakaistakäyttö

Valmiudet pilvipalveluihin

Helppo rekrytoida ICT-henk.

Sivustojen IPv6 tuen yleisyys

Nopean laajakaistan yleisyys

Mobiililaajakaistan käyttö

Digisisällön saavutettavuus

Nettiosaamisen saatavuus

Julk. e-asiointi, kansalaiset

Julkinen e-asiointi, yritykset

Julkiset e-hankkinat, yrit.

Julkisten e-palv. laajuus

ICT-osaaminen työtehtävissä*

Toimitusketjun sähk. hallinta

Yritysten pilvipalvelukäyttö

ERP-järjestelmien käyttö

Tavoitettavuus sähk. välinein

Aktiivisuus sos. mediassa

Verkkokaupan osuus hank.

ICT-osaaminen kotikäytössä

ICT ja julkinen tuottavuus

Julkinen tuki ICT:n hyödynt.

Julkisen tiedon vaikuttavuus

Kilpailun kireys ICT-palv.

Yhteiskunnallinen e-osallist.

e-kaupan liikevaihto-osuus

ICT tukee julkisia palveluja

Terveydenhoidon mobiilisov.

Käyt

töEd

elly

tyks

etVa

ikut

ukse

t

JulkinenYritykset Kansalaiset

Liitekuvio 38

Digibarometrin muuttujat

Data & Analytics

Digibarometri 2015 -kuviopaketti