Embed Size (px)
Citation preview
KUOPION ALUEEN MENESTYS 2000-LUVULLA
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
29.1.2015, Kuopion kaupunginteatteri
Odottamattomia kohtaamisia -seminaari
”Heitä itsesi susille”! - Tulevaisuustutkija Elina Hiltusen neuvo haastavissa muutostilanteissa -
KUOPIO -KESKEISYYS!
SISÄLTÖ
① Kuopion (=lue Pohjois-Savon) menestys nyt ja tulevaisuudessa
② Miksi yhdet alueet ovat houkuttelevampia kuin toiset?
③ Kuopion alueen brändi aluerakenteen näkö-kulmasta
I KUOPION MENESTYS NYT JA TULEVAISUUDESSA
Analyysin kohteena oli 26 kaupunkia.
Lähtökohtana:
1. Kaupunkien vertailu saman-aikaisesti usean eri teeman (5) ja muuttujan (20) avulla
2. Alueiden kehityksen analysoimi-nen samanaikaisesti absoluuttis-ten ja suhteellisten arvojen perus-teella
3. Alueiden kehityksen analysointi keskipitkällä aikavälillä vuosien 2005-2013 välisenä aikana.
Analyysin aineistona olivat Tilastokes-kuksen ja Kuntaliiton tilastot vuosien 2005-2013 välisenä aikana. Ajanjakso jaettiin muutosdynamiikan tunnista-miseksi kahteen aikajaksoon: vuosien 2005-2009 ja 2010-2013 kehitykseen.
Analyysi saatavissa osoitteesta www.timoaro.fi
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI
Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013
ANALYYSIN OSA-ALUEET JA MUUTTUJAT ALUETALOUS TYÖLLISYYS INNOVATIIVISUUS VETO-
VOIMA SOSIAALINEN TASA-ARVO
Bruttokansantuote asukasta kohden
Työpaikkojen määrän kehitys
Korkea-asteen tutkin-non suorittaneet yli 15-vuotiaasta väes-töstä
Väestönlisäys Pitkäaikaisten toi-meentulotuki-asiakkai-den osuus 26-64-vuo-tiaista
BTV-indeksi Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kehitys
Koulutustasomittain (VKTM) koko väestön osalta
Taloudellinen huoltosuhde
KELA:n sairatavuus-indeksi
Kunnallisverotulot asukasta kohden
Työllisyysaste Tutkimus- ja tuotekehi-tysmenot asukasta kohden
Väestöllinen huolto-suhde 2013 ja ennuste 2030
Asuntokuntien tulo-erot Gini -kertoimella
Yritysperustanta suhteessa yritys-kantaan
Työttömyysaste Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
Vieraskielisten määrän kehitys
Sosiaali- ja terveys-toimen nettokustan-nukset asukasta koh-den
Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin muuttujittain korkeimman tai parhaimman arvon perusteella: arvo perustuu viimeisimpään eli vuosien 2010-2013 keskiarvoon tai viimeisen käytettävissä olevan tilastovuoden arvoon.
Suhteellista elinvoimaa analysoitiin muuttujittain muutos- tai kasvuprosentin perusteella: vuosien 2010-2013 keskimääräistä arvoa verrataan vuosien 2005-2009 keskimääräiseen arvoon
Muutamia esimerkkejä Kuopion positiosta suhteessa muihin kaupunkeihin…
Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina 2005-2013
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
BKT oli asukasta kohden korkein
Helsingin, Vaasan ja Rauman seuduilla
Kuopion seudun BKT:n muutos %
4:nneksi korkein
Kaupunki BKTA asukasta kohden keskimäärin 2005-2009
BKTA asukasta kohden keskimäärin 2010-2012
Muutos abs. euroa per asukas 2010-2012 /2005-2009
Muutos % 2010-2012 /2005-2009
Lappeenranta 28672 33835 5163 18 Seinäjoki 27219 31408 4189 15,4 Rauma 35283 40460 5177 14,7 Kuopio 29084 33043 3959 13,6 Kokkola 31558 35572 4014 12,7 Joensuu 25175 28160 2985 11,9 Kajaani 24399 27312 2913 11,9 Mikkeli 24839 27696 2857 11,5 Vaasa 37552 41753 4201 11,2 Lahti 25873 28643 2770 10,7 Rovaniemi 26804 29656 2852 10,6 Turku 31648 34362 2714 8,6 Pori 27780 30159 2379 8,6 Jyväskylä 27391 29541 2150 7,8 Helsinki 44108 47502 3394 7,7 Espoo 44108 47502 3394 7,7 Vantaa 44108 47502 3394 7,7 Hyvinkää 44108 47502 3394 7,7 Lohja 44108 47502 3394 7,7 Kotka 28301 30119 1818 6,4 Tampere 33464 35367 1903 5,7 Hämeenlinna 28259 29877 1618 5,7 Oulu 32985 33259 274 0,8 Kouvola 30588 29818 -770 -2,5 Porvoo 43844 40396 -3448 -7,8 Salo 42678 26588 -16090 -37,7
Muuttuja kuvaa alueen kokonaistuotannon kehitystä. BKT:hen lasketaan yhteen kaikki arvoa tuottava taloudellinen toiminta yhteiskunnassa eli kaikki tavaratuotanto ja palvelut.
Kunnallisverotulot asukasta kohden vuosina 2005-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset; Kuntaliitto
Tulot määräl-lisesti pääkaupun-
kiseudulla kor-keimmat. Suh-teellinen nousu
korkein Porissa ja Rovaniemellä
Kuopion kun-nallisverotettavat
tulot kasvoivat suhteellisesti
5:nneksi eniten
Kaupunki
Kunnallisverotulot per asukas keskimäärin 2005-2009
Kunnallisverotulot per asukas keskimäärin 2010-2012
Muutos abs. euroa pe asukas
Muutos %
Pori 2430 2909 479 19,7 Rovaniemi 2478 2950 472 19 Hyvinkää 2821 3350 529 18,8 Kajaani 2477 2942 465 18,8
Kuopio 2503 2969 466 18,6 Seinäjoki 2515 2962 447 17,8 Rauma 2730 3211 481 17,6 Lappeenranta 2550 2988 438 17,2 Oulu 2603 3051 448 17,2 Lohja 2746 3208 462 16,8 Mikkeli 2412 2814 402 16,7 Kokkola 2466 2866 400 16,2 Helsinki 3244 3759 515 15,9 Jyväskylä 2523 2913 390 15,5 Kouvola 2665 3079 414 15,5 Salo 2433 2805 372 15,3 Vantaa 3111 3580 469 15,1 Vaasa 2772 3191 419 15,1 Tampere 2715 3123 408 15 Porvoo 3010 3447 437 14,5 Hämeenlinna 2672 3043 371 13,9 Turku 2603 2950 347 13,3 Lahti 2597 2941 344 13,2 Kotka 2775 3125 350 12,6 Joensuu 2329 2622 293 12,6 Espoo 3685 4144 459 12,5
Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisveroista, yhteisöveron osuudesta ja kiinteistöverotuloista. Kunnallisverojen osuus on noin 85 % kunnan kaikista veroista
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2005-2012
Määrällisesti suurin lisäys
Vantaalla, Espoos-sa ja Kuopiossa.
Suhteellisesti eniten Vantaalla,
Seinäjoella ja Kuopiossa.
Kaupunki Yksityisen sektorin työ-paikkojen määrä keskimäärin 2005-2009
Yksityisen sektorin työ-paikkojen määrä keskimäärin 2010-2012
Yksityisen sek-torin työpaikko-jen absoluutti-nen muutos
Yksityisen sektorin työ-paikkojen suhteellinen muutos %
Vantaa 66099 71567 5468 8,3 Seinäjoki 15522 16662 1140 7,3
Kuopio 23619 25285 1666 7,1 Espoo 78018 81562 3544 4,5 Rovaniemi 11572 12084 512 4,4 Hyvinkää 11022 11499 477 4,3 Vaasa 21867 22800 932 4,3 Joensuu 17806 18143 337 1,9 Oulu 48176 48961 784 1,6 Jyväskylä 34382 34890 509 1,5 Hämeenlinna 16242 16376 134 0,8 Tampere 74396 74996 600 0,8 Helsinki 242407 243397 990 0,4 Kokkola 11011 11036 26 0,2 Mikkeli 12141 12048 -93 -0,8 Lappeenranta 18967 18741 -225 -1,2 Kajaani 8383 8243 -140 -1,7 Porvoo 10902 10660 -242 -2,2 Lahti 28953 28208 -745 -2,6 Turku 58122 56501 -1621 -2,8 Pori 21441 20688 -754 -3,5 Rauma 12069 11552 -517 -4,3 Kotka 15019 14000 -1019 -6,8 Lohja 10020 9240 -780 -7,8 Kouvola 19980 18231 -1749 -8,8 Salo 16967 14218 -2749 -16,2
Kuopion yksityi-sen sektorin työ-
paikat lisääntyivät suhteellisesti ja
määrällisesti
3:nneksi eniten
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin työpaikkojen kehityksen
Työllisyysasteen kehitys vuosina 2005-2012
Työllisyysaste korkein pääkaupun-kiseudulla. Muutos korkein Kajaanissa, Kuopiossa ja Kokko-
lassa
Kaupunki Työllisyysaste % keskimäärin 2005-2009
Työllisyysaste % keskimäärin 2010 - 2013
Työllisyysasteen muutos %-yksikköä 2005-2013
Kajaani 63,0 64,5 1,5
Kuopio 65,2 66,5 1,3 Kokkola 68,9 70,1 1,2
Pori 65,5 66,4 0,9
Lappeenranta 65,4 66,3 0,9
Rovaniemi 64,3 65,2 0,9
Mikkeli 66,9 67,7 0,9
Seinäjoki 71,5 72,3 0,7
Joensuu 61,4 61,7 0,3
Jyväskylä 65,3 65,5 0,2
Vaasa 71,1 71,1 0,0
Hyvinkää 73,3 73,2 -0,1
Lahti 65,7 65,4 -0,3
Oulu 66,2 65,9 -0,3
Hämeenlinna 70,9 70,6 -0,3
Rauma 69,9 69,5 -0,3
Helsinki 72,1 71,7 -0,4
Kouvola 66,5 66,0 -0,5
Lohja 74,5 73,9 -0,7
Espoo 76,6 75,8 -0,8
Vantaa 76,3 75,5 -0,8
Turku 66,5 65,5 -1,1
Tampere 67,2 66,1 -1,1
Porvoo 75,3 74,1 -1,2
Kotka 64,4 62,6 -1,8
Salo 72,4 68 -4,4
Kuopion työllisyysaste
keskitasoa, mutta suhteellinen
muutos %
toiseksi paras
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Muuttuja kuvaa 18-64-vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaanvanikäiseen väestöön
Väestönlisäys vuosina 2005-2013
Väestönlisäys oli suhteessa asu-kaslukuun suu-rinta Espoossa, Oulussa ja Sei-
näjoella vuosina 2010-2013
Kuopion väestönlisäys
suhteessa asukaslukuun
6:nneksi ripeintä vuosina
2010-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kaupunki Väestönlisäys yhteensä abs. 2005-2013
Väestönlisäys % per vuosi keskimäärin 2005-2009
Väestönlisäys % per vuosi keski-määrin 2010-2013
Muutos %-yksikköä 2010-2013 /2005-2009
Turku 1379 0,2 0,8 0,6
Kuopio 1984 0,4 0,9 0,5 Rauma -682 -0,3 0,1 0,4
Joensuu 770 0,2 0,6 0,4
Helsinki 22163 0,8 1,2 0,4
Espoo 16638 1,4 1,6 0,2
Vaasa 2256 0,7 0,9 0,2
Lappeenranta 577 0,1 0,3 0,2
Tampere 8575 0,8 1 0,2
Oulu 11622 1,3 1,5 0,2
Pori 538 0,1 0,2 0,1
Mikkeli -309 -0,1 0 0,1
Lahti 2576 0,5 0,6 0,1
Kouvola -2038 -0,5 -0,4 0,1
Vantaa 11913 1,2 1,2 0
Kotka 35 0 0 0
Seinäjoki 3794 1,4 1,4 0
Kokkola 1593 0,7 0,6 -0,1
Kajaani -116 0 -0,2 -0,2
Jyväskylä 6703 1,1 0,9 -0,2
Rovaniemi 2378 0,8 0,6 -0,2
Hyvinkää 1763 0,8 0,5 -0,3
Hämeenlinna 2480 0,8 0,5 -0,3
Salo 1633 0,6 0,2 -0,4
Porvoo 1808 0,8 0,4 -0,4
Lohja 2084 0,9 0,4 -0,5 Muuttuja pitää sisällään kaikki väestönkehityksen osatekijät eli luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja siirtolaisuuden.
KELA:n sairastavuusindeksin muutokset vuosina 2005-2012 (koko maa=100)
Kaupunki KELA:n sairas-tavuusindeksi keskimäärin vuosina 2005-2009
KELA:n sairas-tavuusindeksi keskimäärin vuosina 2010-2012
Muutos % 2010-2012 /2005-2009
Seinäjoki 100,6 97,9 -2,7
Vantaa 91,1 89 -2,3
Espoo 77,4 76,6 -1
Porvoo 89,1 88,2 -1
Joensuu 106,5 105,8 -0,7
Helsinki 90,3 89,7 -0,7
Lappeenranta 99 98,5 -0,5
Vaasa 92 91,5 -0,5
Kouvola 104,6 104,3 -0,3
Lohja 96,2 95,9 -0,3
Salo 96,5 96,4 -0,1
Hyvinkää 96,3 96,2 -0,1
Kuopio 114,4 114,4 0 Jyväskylä 99,4 99,7 0,3
Mikkeli 105,4 105,7 0,3
Turku 97,6 98,1 0,5
Kotka 109,3 109,8 0,5
Tampere 95,8 96,6 0,8
Oulu 107 107,9 0,8
Rauma 92,2 93 0,9
Hämeenlinna 94,9 95,9 1,1
Kajaani 111,5 113 1,3
Rovaniemi 104,8 106,2 1,3
Kokkola 99,3 100,8 1,5
Lahti 98,8 100,4 1,6
Pori 101,1 104,7 3,6
Kuopion ja Kajaa-nin sairastavuusin-deksi merkittävästi
korkeammalla tasolla
Sairastavuusin-deksi oli alhaisin
Espoossa ja korkein Kuopiossa vuosina
2010-2012
Lähde: THL, SotkaNet -tietokanta
Muuttuja kuvaa kuinka tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (100). Indeksi perustuu kolmeen vakioituun muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuu-teen työikäisistä ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavien osuuteen alu-een väestöstä
Yksityisen sektorin osuus kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina 2005 ja 2013
Seutukunta T&K-menoista yksityisen sektorin osuus % 2005
T&K-menoista yksityisen sektorin osuus % 2013
Muutos %-yksikköä
Seinäjoen 59,8 69,1 9,3
Vaasan 82,7 83,6 0,9
Porin 81,6 82,1 0,5
Salon 99,7 99,9 0,2
Helsingin 67,5 67,2 -0,3
Rovaniemen 20,4 19,9 -0,5
Rauman 89,2 88,0 -1,2
Joensuun 24,4 22,9 -1,5
Oulun 80,0 78,3 -1,7
Lappeenrannan 49,2 47,2 -2,0
Tampereen 80,0 77,6 -2,4
Hämeenlinnan 72,0 69,0 -3,0
Turun 55,0 51,8 -3,2
Lahden 86,5 79,5 -7,1
Kuopion 29,0 20,1 -8,9
Kotkan 87,4 77,1 -10,3
Mikkelin 52,9 42,1 -10,8
Kajaanin 61,1 48,5 -12,6
Jyväskylän 53,9 36,1 -17,9
Kouvolan 92,2 57,6 -34,6
Porvoon 98,1 0,0 0,0
Lohjan 79,9 0,0 0,0
Kokkolan 0,0 60,6 0,0
Yksityisen sektorin osuus t&K –me-noista korkein
Salon, Rauman, Vaasan ja Porin
seuduilla vuonna 2013
Kuopion seudulla yksityisen sektorin osuus TK-menoista
toiseksi alhaisin Rovaniemen
jälkeen!
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Kuopio sijoittui absoluuttisen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen ja suhteellisen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen.
Talouden, työllisyyden ja veto-voiman osalta Kuopio kuului muutos- ja kehitysdynamiikal-taan parhaaseen viidennek-seen
Absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman osalta tulokset 40 muuttujan osalta:
1. Vaasa
2. Helsinki
3. Espoo ja Seinäjoki
5. Kuopio ja Vantaa
7. Oulu
TULOKSET
II MIKSI YHDET PAIKAT OVAT
VETOVOIMAISIMPIA KUIN TOISET
Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?
Alkuetu
Sijainti- tai
saavutettavuusetu
Demografinen etu Rakennettu eli strateginen etu
Mentaalinen etu
Alueen veto-voima
- Tulevaisuususko - Positiivinen
retoriikka - Jatkuva toisto ja
vahvistaminen - Hyvät tarinat - Positiiviset mieli- ja
mainekuvat - Yhtenäisyys ulospäin
- Yhteinen tahtotila - Vahvuuksien ja
kärkien vahvistaminen
- Strategiset valinnat - Monipuolistaminen - Keskeiset toimijat
”kimpassa” - Tuloksellinen
edunajaminen
Kuntien välinen määrällinen muuttoliike vuosina 2009-2013
Vuosina 2009-2013 tehtiin keskimäärin 894 000 muuttoa vuodessa: 65 % muutoista kuntien sisäisiä, 30 % kuntien välisiä ja 5 % maan rajat ylittäviä. Noin neljä viidestä muutosta kaupunkiseutujen sisäisiä muuttoja.
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita, muiden ikäryhmien osuus vähäinen. Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Nuorten ikäryhmien muuttoalttius kaksinkertaistunut vuosien 1987-2013 välisenä aikana.
Vuosina 2009-2013 muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta (104/320) ja joka neljäs kaupunkiseutu (17/70). Nuorista 15-29-vuotiaista sai muuttovoittoa alle 30 kuntaa. Alueellinen eriytymiskehitys kasvaviin ja voimakkaasti supistuviin alueisiin.
Muuttovoittoisten seutujen sisäinen kehitys: Nurmijärvi –ilmiöstä Helsinki –ilmiöön (keskuskaupunki vs. kehyskun-nat, urbaanit arvot ja asenteet, talouden suhdannevaih-telut, pankkien kiristynyt luotonanto, maan arvonmuodos-tuksen logiikka)
Vyöhykkeinen kasvu- ja liikennekäytäviin perustuva kehitys
Maahanmuuttodynamiikan kasvava merkitys kaikissa kunnissa ja kaikilla kaupunkiseuduilla
Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret seudut* (9)
+61 882
Muut Manner-Suomen
seudut (54)
- 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
Sisempi kaupunkialue
+267 304
Ulompi kaupunkialue
+257 368
Kaupunkien kehysalue
+120 317
Maa-seudun paikallis-keskus
-11 331 Kaupungin läheinen
maaseutu
+27 385
Harvaan asuttu
maaseutu
-113 705
Ydin-maaseutu
-92 724
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
”Puolet Suomen asunnoista sijaitsee paikkakunnilla, joilla asuntojen hintoja on vaikea arvioida, koska kauppaa käydään niin vähän. Suomen asuntomarkkinoiden aidosti toimiva tukiranka sijaitsee viidellä alueella. Ne ovat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. Näitä Pauna kutsuu sote-kaupungeiksi” - Ari Pauna, Optio 27.11.2014 ja HS 25.1.2015 -
Kuopion seudun sijoitus muuttovetovoimassa 70 kaupunkiseudun joukossa vuosina 2004-2014
2005: 34.
2004: 55.
2006: 13.
2007: 15.
2008: 9. 2009: 7.
2010: 11. 2011: 6.
2012: 5.
2013: 5.
2014: 3.
0
10
20
30
40
50
60
70
2004 2006 2008 2010 2012 2014
Kuopion seudun huima nousu yhdessä vuosikymme-
nessä kärkijouk-koon!
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 5000 10000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Kuopio oli
5:nneksi muuttovetovoi-
maisin kunta (320) vuosina 2009-2013
20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
Kuopion SEUTU oli
6:nneksi muuttovetovoimai-sin kaupunkiseutu (70) vuosina 2009-
2013
Kuopion muuttoliike vuosina 2010-2014
56 % 42 %
2 %
Sisäinen muuttoliike
Kuntien välinen muuttoliike
Suomen rajat ylittävä muuttoliike
tulomuuttoa keskimäärin vuodessa Kuopion seudulle (2005-2013)
MISTÄ MUUTTAJAT TULIVAT KUOPION SEUDULLE VUO-SINA 2005-2013?
Noin joka neljäs tulomuuttaja muutti muualta Pohjois-Savosta: eniten Ylä-Savon seudulta
Joka neljäs tulomuuttaja naapurimaa-kunnista: Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueelta
Noin joka viides muuttaja tuli Uudelta-maalta
Joka kymmenes tulomuuttaja Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta
Muiden maakuntien osuus noin viidennes
Kuopion seudulle tulomuutettiin seuduittain tarkasteltuna eniten Helsingin (16,4 %), Ylä-Savon (11,5 %), Joensuun (7,2 %), Varkauden (6,1 %) ja Koillis-Savon seuduilta (6 %).
Pohjois-Savo 27 %
Uusimaa 16 %
Pohjois-Karjala 9 %
Etelä-Savo 8 %
Keski-Suomi 8 %
Pohjois-Pohjanmaa
6 %
Kainuu 7 %
Muut 19 %
Tulomuuttajien osuus % maakunnittain
MUUTTOJEN MOTIIVIIT 1 (2)
KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT:
Alueen yleinen kehitys: alue- ja paikallis-talouden dynamiikka, alueen toimiala-rakenne, osaamiskeskittymät, alueen tulevaisuudennäkymät,
Alueen työ ja työpaikkakehitys: työllisyys-tilanne, palkkataso, etenemismahdol-lisuudet, potentiaaliset työ- ja uramahdol-lisuudet,
Opiskelu: Koulutustarjonta, koulutuspaik-kojen vetovoima, opiskelija- tai korkea-koulukaupungin status, sijoittumis-mahdollisuudet tutkinnon jälkeen jne.
Sijainti: Liikenneyhteydet, saavutet-tavuus, aika- ja matkaetäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko jne.
MUUTTOJEN MOTIIVIIT 2 (2)
PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT: Asuminen: asuin- ja elinympäristön laatu,
vaihtoehtoiset asumisen mahdollisuudet, erilaiset asuinalueet, asuinalueen brändääminen jne.
Mieli- ja mainekuvat: alueeseen liitetyt todelliset ja oletetut mieli- ja mainekuvat
Alueen yleinen ilmapiiri: helppo tulla ja lähtö, lähestyttävyys, fiilistekijät jne.
Vapaa-aika: harrastusmahdollisuudet, vapaa-ajan palvelut, luonnonläheisyys, urbaanit arvot tai luontoarvot.
Vetovoimamarkkinat: tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.
Viiteryhmät: samaistumisen kohteet
MUUT VETOVOIMATEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,
sukulaiset, henkilökohtaiset verkostot)
ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty-vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevai-suuden kannalta poten-tiaalisiksi paikoiksi
TULEVAT TULOMUUTTOVIRRAT KUOPION ALUEELLE
”Normimuuttajat”
päästään kiinni tulomuuttajien mää- rällisellä ja laadullisella profiloinnilla
Paluumuuttajat
henkilökohtaiset siteet Kuopion seudulle, joihin päästään kiinni sekä kyselyiden että syntymäpaikan määrittelyn jälkeen
Potentiaaliset muuttajat
ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka ovat jollain tavoin ilmaisseet halunsa muuttaa Kuopion seudulle
ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka voivat muuttaa Kuopion seudulle, mutta eivät itse vielä tiedosta sitä
=Paikkojen välinen kilpailu ja paikan laatu ratkaisee muuttovalinnan
Kenen kanssa Kuopion seutu käy kilpailua?
III KUOPION BRÄNDI ALUERAKENTEEN NÄKÖKULMASTA
Lähde: Facebook –kyselyyn liittyvien kommenttien vastaukset eriteltynä
MUUTAMIA KOMMENTTEJA…
”Minulle tulee mieleen tori, kalakukko ja savolaisten lupsakka luonne. Satakuntalaiset ovat vaatimattomia, mutta savolaiset eivät todellakaan ole”
”Kierot savolaiset, vastuu siirtyy kuulijalle, veljmies tjsp patsas, pujion torni, kalakukko, karvareuhka (karvalakki mallia jätkä). Itsekkin siellä aikoinaan muutaman vuoden asuneena”
”Hassu murre, Itä-Suomi jossain kaukana, farmaseuttikoulutus, Pelastusopisto, luminen talvi, tori-idylli. Eri maailma kuin Länsi”
”80 kauhun päivää Puijon pyörivässä tornissa, Savon mafia. Toisaalta voisin kyllä asia Kuopiossa, koska ihmisten kanssa tulee hyvin juttuun. Kokonaan toinen juttu on, saako sieltä todellisen ystävän. Ovat joskus kyllä hauskojakin”
”Puijo, Kallavesi, Tahko lähellä. Profiili matkailussa, en tunne isompia yrityksiä alueelta. Kalakukko, Kalpa ja KUPS”
”Hassu murre joka naurattaa. Kallaves. Vähän outo yhdistelmä tiedettä ja höpötyskulttuuria joka näyttää toimivan. Vetovoimainen. Kaukana”
”Sieltä tulee ensimmäisenä mieleen, että mitään ei voi sanoa suoraan. Kaikki luetaan rivien välistä”
KUOPION BRÄNDITEKIJÄT ALUERAKENTEEN NÄKÖKULMASTA
① Kuopion lähestyttävyys: ”helppo tulla, helppo olla” –mielikuvat, ilmapiiri ja tunnelma, myönteiset fiilistekijät
② Asemointi itäisen ja keskisen Suomen kasvu-keskukseksi: laajan alueen kasvukeskus, ei vain Pohjois-Savon (vrt. Oulun ja Tampereen asemointi), viettelevät siirrot ympäröivälle alueelle painostavien siirtojen sijaan.
③ Itäisen ja keskisen Suomen edunajaminen ja puolestapuhuminen: muiden luottamus ja vahvistus Kuopion asemalle, Kuopio alue kasvot ulospäin Pohjois-Savon sijaan, yhteinen vihollinen a’la Oulu
④ Paluumuuttajien hyödyntäminen: positiivisten tari-noiden ja esimerkkien jatkuva esille tuominen, sujuvan arjen korostaminen a’la pienisuuri yliopisto-kaupunki
⑤ Savolaisuuden ylikorostaminen tai häivyttäminen: totaalinen on/off –päätös, lupsakkuus vs. kieroilu, puhuminen vs. tekeminen jne.
ELÄMÄN KOLME TÄRKEINTÄ KYSYMYSTÄ 1. MISSÄ ASUN? 2. MITÄ TEEN? 3. KENEN KANSSA?
YHTEYSTIEDOT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
E-mail: [email protected]
HTTP: www.timoaro.fi
Twitter: @timoaro
Phone: 045 6577890
