Embed Size (px)
Citation preview
ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA
PAPUA
MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.11.2016, Oulu
PERIAATTEESSA ON…
Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin maakunta = ELINVOIMAINEN!
OULU –oikeasti Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Tiedon, osaamisen, logistiikan ja liikenteen solmukohta: erityisesti kansainväliset lentokentät Oulussa ja Kuusamossa sekä päärata Ouluun. Vahvaa koulutus- ja tutkimusosaamista sekä huippuinnovatiivisia yrityksiä
Alueen muutosketteryys ja teknologinen kyky jatkuvaan uusiu-tumiseen rakennemuutosten jälkeen. Edunajaminen toimii!
Nuorten = tulevaisuuden maakunta! Ikärakenne Euroopan nuorimpia ja suhteellinen kilpailuetu muuhun Suomeen kasvaa
Omalla tavallaan vahvat seutukeskukset ja käynnissä olevat suurhankkeet maakunnan alueella
Mutta…
Roustaaminen: Julkisuudesta tutun henkilön herjaamista, pilkantekoa, ilkeilyä ja kevyttä kettuilua, mutta pohjimmiltaan kertoo hyvän-tahtoisesta kohteen kunnioittamisesta
Hyvä sparrausmenetelmä: Soveltuu meto-dina alueelliseen kehittämiseen, strategia-työhön ja ylipäätään kehittämisen kohteena olevan organisaation tai alueen kehittämisen kipupisteiden tunnistamiseen
Case Seinäjoki: Seinäjoen strategiatyö on hy-vä käytännön roustausesimerkki (keskustelu-tilaisuuksia, työpajoja, asiantuntijablogeja ja asukkaiden palautetta).
…EHKÄ PAIKALLAAN KEVYT
ROUSTAAMINEN
”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suora-sukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Pori-laiselle v#%&¤u on merkki välittä-misestä”
AIVAN ALUKSI PUOLUSTUS-
PUHEENVUORO…
5 POHJOIS-POHJANMAAN
ROUSTAUSKOHDETTA
1.Oulu –riippuvuus?
2.Sijaintihaitta?
3.Nuoret ja osaajat karkaavat!
4.Viimainen ilmapiiri ja tunnelma?
5.”Etelän elätti”?
1. Oulu –riippuvuus?
OULU Mikä olisi Pohjois-Pohjanmaan
positio ilman Oulua? Oulun seudun osuus (%)
Pohjois-Pohjanmaasta eräillä tunnusluvuilla: BKT:sta Väkiluvusta 59,6 % Työpaikoista 61,7 % Avoimen sektorin
työpaikoista 63,7 % T&K –menoista 96,3 % Ja niin edelleen…
OULUN VAIKUTUSALUE
Kartassa on tarkasteltu Oulun vaikutusaluetta
asukkaiden ja työpaikkojen suhteen kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä (30, 60 ja 90 minuuttia Oulun keskustasta)
Oulun 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 240.000 asukasta (58,5 % maakunnan asukkaista) ja sijaitsee noin 56 000 työpaikkaa
Oulun 60 minuutin vyöhykkeellä asuu 286 400 asukasta ja sijaitsee 66 599 työpaikkaa: tunnin aikaetäisyydellä Oulusta asuu yhteensä 69,8 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista
Oulun 90 minuutin vyöhykkeellä asuu yhteensä 379 270 asukasta (92,5 % koko maakunnan asukasluvusta) ja sijaitsee yhteensä 89 500 työpaikkaa:
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
6/10 7/10
2.
Sijaintihaitta?
ASUKASMÄÄRÄ TYÖPAIKKAMÄÄRÄ
A
B
C
D
E
F
20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta asuu 212 600 asukasta
100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta asuu 318 600 asukasta
200 kilometrin etäisyydellä (C) asuu yhteensä 640 700 asukasta
300 kilometrin etäisyydellä (D) asuu yhteensä noin 1 miljoona asukasta
500 kilometrin etäisyydellä (E) asuu noin 2,7 miljoonaa henki-löä (48,8 % koko maan asuk-kaista)
20 kilometrin etäisyydellä
(A) Oulusta sijaitsee 49 900 työpaikkaa
100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta sijaitsee 63 900 työpaikkaa
200 kilometrin etäisyydel-lä (C) sijaitsee 159 600 työ-paikkaa
300 kilometrin etäisyydellä (D) sijaitsee 272 300 työ-paikkaa
500 kilometrin etäisyydellä (E) sijaitsee 715 200 työ-paikkaa (45,6 % koko maan työpaikoista)
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
Vai sijaintietua?
1.Päärata
2.Kansainvälinen lentokenttä
- Oulun lentokentällä 758 100 ja Kuusamon lentokentällä
noin 58 000 matkustajaa syyskuun loppuun mennessä 2016
- Helsinki-Vantaan kotimaan liikenteestä 1/3 osa tulee Helsingin ja Oulun välisestä liikenteestä
3.
Nuoret aikuiset ja osaajat karkaavat!
15-29 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2015
Pohjois-Pohjanmaa kärsi -6 300 hlöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2015
Pohjois-Pohjanmaa kärsi suurimmat muuttotappiot 15-29 –vuotiaista ja vähäisimmät muuttotappiot 30-54 –vuotiaista.
Pohjois-Pohjanmaa sai lapsista ja yli 55-vuotiaista muuttovoittoa
Graafissa on kolmen ikäryhmän (15-29) nettomuutto vuosina 2000-2015: alueen muuttotappiot nuorista ja nuorista aikuisista yhteensä noin 7 200 henkilöä eli keskimäärin 450 henkilöä vuodessa!
-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
15-19 20-24 25-29
Yksi avainryhmä
Yksi avainryhmistä
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016
KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO POHJOIS-POHJANMAALLA VUOSINA 2000-2013
204
49
-75 -66 -4
-148
48 68
-155
-218
-381 -383
-236
-368
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Pohjois-Pohjanmaa kärsi -1 665 henkilöä muuttotappiota korkea-asteen suorittaneista vuosina 2000-2013 eli keskimäärin -119 henkilöä vuodessa
Pohjois-Pohjanmaan muuttotappiot korkea-asteen suorittaneista kasvaneet vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien määrä on laskenut 2010-luvulla aikaisempaan kehitykseen verrattuna: varsinkin tulomuuttajien määrässä merkittävä vähennys vuosina 2012-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Analyysi: Timo Aro 2016
POHJOIS-POHJANMAAN 25-29-VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2000-2015
Pohjois-Pohjanmaa kärsi 25-29 –vuotiaiden ikäryhmästä muuttotappiota yhteensä -2 754 henkilöä vuosina 2000-2015
Pohjois-Pohjanmaa kärsi tappiota 14 maakunnalle ja sai voittoa neljästä maakunnasta vuosina 2000-2015
Pohjois-Pohjanmaa sai suurta muuttovoittoa Lapista ja Kainuusta, mutta kärsi merkittävää tappiota Uudellemaalle ja Pirkanmaalle 25-29 –vuotiaista muuttajista
-2976
-643
-214
-127
-86
-72
-71
-64
-50
-48
-28
-20
-9
-5
5
45
390
1219
-3500 -3000 -2500 -2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500
Uusimaa
Pirkanmaa
Keski-Suomi
Varsinais-Suomi
Kanta-Häme
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Päijät-Häme
Pohjanmaa
Satakunta
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Pohjois-Savo
Ahvenanmaa
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Kainuu
Lappi
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tulomuutto Lähtömuutto
-2 976 HENKILÖÄ TAPPIOTA 25-29 –VUOTIAIDEN IKÄRYHMÄSSÄ VUOSINA 2000-2015
POHJOIS-POHJANMAAN 25-29 -VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO UUDENMAAN KANSSA VUOSINA 2000-2015
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016
4.
Viimainen ilmapiiri ja tunnelma?
Onko
Pohjois-Pohjanmaa
ynseä,
ahdasmielinen ja
koppava
VAI
hauska,
suvaitse-vainen ja
mukava alue?
35
28 26 25
23 23
19 18 18 18 17 17
13 13 13 12 12 12 11
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)
N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
Miksi Tampere on niin paljon houkuttelevampi kuin Oulu
Alueen kuusi vetovoimatekijää
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja
työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko)
2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut)
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.)
4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.)
5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)
6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
5. ”Etelän elätti”?
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN TASAUS MAAKUNNITTAIN 2016 (miljoonaa euroa)
Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa asuinpaikasta riippumatta (kustannus ja tarve-erojen tasaus sekä tulopohjan tasaus)
Uusimaa ”maksaa” verotulotasausta muille maakunnille 521 miljoonaa eu-roa vuonna 2016: Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus 84 % tasauksesta! Verotulotasausta maksaa 30 (313) kuntaa (88 kuntaa vuonna 2005)
Pohjois-Pohjanmaa sai tulotasausta määrällisesti eniten maakunnista eli yhteensä 170 miljoonaa euroa vuonna 2016
-521
27
28
30
33
36
43
49
64
66
72
73
82
99
99
111
118
170
-600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300
Uusimaa
Etelä-Karjala
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Kanta-Häme
Kymenlaakso
Kainuu
Satakunta
Päijät-Häme
Varsinais-Suomi
Lappi
Etelä-Savo
Pirkanmaa
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Miljoonaa euroa vuonna 2016
Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN TASAUS MAAKUNNITTAIN 2016 (euroa per asukas)
Uudenmaan verotulotasaus oli noin 320 euroa asukasta kohden
Muut maakunnat saavat tasausta Varsinais-Suomen 139 eurosta Pohjois- Karjalan 602 euroon per asukas vuonna 2016
Pohjois-Pohjanmaan maakunta sai verotulotasausta 414 euroa asukasta kohden eli kuudenneksi eniten kaikista maakunnista suhteessa asukaslukuun vuonna 2016
-318,7
138,8
161,1
165,2
189,7
202,4
206,8
220,7
317,5
399,1
399,6
405,4
413,9
427,2
489,0
573,2
577,8
602,4
-400,0 -200,0 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Kanta-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Satakunta
Päijät-Häme
Pohjois-Savo
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Etelä-Savo
Kainuu
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot
25,2 33,0
34,2 40,6 41,0
44,9 45,2 45,4 46,0
47,1 47,6 47,7
50,2 51,0
51,9 52,6 52,6 53,0 53,6 53,9 54,1 54,1 54,5 55,0
58,5 59,1
59,9 60,3
62,1
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0
Kempele
Oulu
Raahe
Ylivieska
Pyhäjärvi
Liminka
Muhos
Ii
Kuusamo
Kalajoki
Oulainen
Pyhäjoki
Haapajärvi
Haapavesi
Hailuoto
Siikajoki
Sievi
Tyrnävä
Pyhäntä
Utajärvi
Nivala
Reisjärvi
Alavieska
Lumijoki
Merijärvi
Siikalatva
Kärsämäki
Taivalkoski
PudasjärviVALTIONOSUUKSIEN OSUUS (%) KUNNAN VERORAHOI-TUKSESTA KUNNITTAIN 2015 (konsernitaso)
Graafi kuvaa valtionosuuksien osuutta kunnan verorahoituksesta (=verotulot + valtionosuudet) vuonna 2015
Pohjois-Pohjanmaalla valtionosuuk-sien osuus oli keskimäärin 40,3 % verorahoituksesta vuonna 2015
Valtionosuuksien osuus ylitti 50 % verorahoituksesta 17 alueen kun-nassa ja jäi 12 kunnassa alle 50 %:in
Ääripäät vaihtelivat Kempeleen 25,2 %:sta Pudasjärven 62,1 %:iin vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä
EAKR JA ESR-RAHOITUS MAA-KUNNITTAIN EUROA PER ASU-KAS PER VUOSI VUOSINA 2014-2020
Graafi pitää sisällään EAKR- ja ESR-rahoituksen maakunnittain asukasta kohden vuodessa ohjelmakaudella 2014-2020
Pohjois-Pohjanmaa saa maakun-nittain tarkasteltuna 7:nneksi eniten aluetukea asukasta koh-den ohjelmakaudella 2014-2020
Aluetukea saa asukasta kohden laskettuna eniten Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä vähiten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
ESR/as./v.
EAKR/as./v.
EU
-tu
ki/
as./
v (
eu
ro
a)
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Silti…
Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi
suurin maakunta
Oulu –oikeasti Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian logistiikan ja liikenteen solmukohta: erityisesti kansainväliset lentokentät Oulussa ja Kuusamossa sekä pääradan kaksoisraide Ouluun
Alueen ketteryys ja erityisesti teknologinen kyky jatkuvaan uusiutumiseen rakennemuutosten jälkeen. Vahvaa koulutus- ja tutkimusosaamista.
Nuorten = tulevaisuuden maakunta! Ikärakenne Euroopan nuorimpia
Omalla tavallaan vahvat seutukeskukset ja käynnissä olevat suurhankkeet maakunnan alueella
Alueen edunajaminen kansallisella tasolla enemmän kuin kunnossa!
+
Pohjoisen ja puolen Suomen puolestapuhuja ja –tekijä!
Vahvoja tulevaisuuden kasvualoja ja vahvaa tulevaisuuden tekemistä!
Alueen edunajaminen ja edunajamisen rakenteet kunnossa!
(Huippu)osaajat ja tutkimuspuitteet valmiina!
Huippuosaamista muun muassa langatto-massa tekniikassa, puuosaamisessa ja -tuotteissa, matkailussa, kone- ja metalliteollisuudessa, ruuantuotannon arvoketjuissa jne.
…RIITTÄÄ PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA!
