2 1990

ITIOrssN 0356-5440

TURUN RA]TIOTEIDEN HYVIÄ JA HUONOJÄ AIKOJA

-r9[B

RAITIO 2_19S0

Krister Engberg

ULKOMAÄNKIRIEENVAIHTURI UUDISOI

Koska yhdistykemme lehti RAITIO omalra osatraanp)rkii laajentamaan jåsenistönsä maåilmankuvaa, on scpäållånyt peslala työ- vaån ei pålkkålistoiltenså utko-naånkirjeenvaihturin. Kåytännön syrsrä kirjeen\aihlurin sijoiruspåil*a on Hehinki. josla käqin hän lutki:-lee maåilman menoa. Sijoituspaikaslaan hän llst}.)rväin silloin tållöin lähremään muualle, joka l;ely;iihiukan hankaloirraa raportoinliå. Käylössäån häne11äon kuitenkin seuran arkistoon tulevat ulkomaiset alanlehdet, joita hän lupaa jarkossa åhkerasri sireerala.

Ilman alån kirjållisuuden suomaå apua on liihinensirnmäis€en a il*eliin pyrilty kokoamaan ftuulJmtans. menovihjeitä meille suomalaisjlle tutusaa Tukholmasrå. Minne voi harrasråja csin. påivän risteity åsuunnata askeleensa, jos haluaa plsyä oikeilla raireillaja lö}1äå jotain harastustansa s lråvaa. Tässå muurå-mia kohreita:

OdenplanItse aukio oli aikanaan tärkeå solmukohta Tuklolmanraitioliikenteesså. Nykyåän raitiovåunujen sijasta p],sä-keille p,6åhq'våt bussit. Odenplanin maanalaisen ase-mallahan sijaitsee Tukholman mielenkiintoinen rai-tiovaunumuseo (sisåånkåynti asemån laiturilla seisovanmuseovaunun kohdalta). Museosta voi myös ostaa kai-kenlaista alaan liittyvåä (kirjojå, kortteja, vanhojaliikennekåntoja, pienoismalleja j,rn.). Muiden museoi,den tavoin kiinni maanånlåisin.

Maan pinnalle palannuttå harrastajaa saattavat kiin-nosLaa myös seuraa!åt lähitienoon liikkeet:

1:43 (Odengatan 38), mly autojen pienoismalleja,sek?i vanhoja eltä uusia. Valikoimasta on löt'tlnyt mm.salisalaisen NZG:n Scånia CN1l2, Volvo nivelbussi jaTeknon vanhat Scaniåt ja Volvo! (haflinaisempia) -kaikki nåmå SL:n våreissä.

Muutama sata metriå tåstå liikkeestä sijaitsee kirja-kauppa MARGIES (Surbrunnsgatan 23), joka onedkoistunur vain kulkun€uvoja, låhinnå autoja, käsit,televäåd kirjallisuuteen (myös busseja ja ratikoita).

Kannattaa myös mainita Karlbergsvågenillå (Oden-planilta 400 m) sijaitseva Motorbokhandeln. Hyvåvalikoima kirjallisuutta mm. linja-autoista. Ongelmanaliikkeen aukioloajar: keskiviikkoisin klo t7 jälkeen ialauantaisid keskipäivållå. Muulloin kiinni.

Kansi: l/anhoja hy/iå jn huonoja aikoja Tunn raiio.

Wrcben siwn hlvat

HKL 90 hesidentintinnan edustalla.

HKL (ö Raurcnewori a, aulora4n a kerro iin edelli-sessd numetossa. Kuva: Bo Ahlnäs

RAITIO 2_1990

Raitiolinjat 12 ia 2lNiin, pohjoissuomalainen huhu todellakin kcrtoo, ertäjäljellå olevåt raitiolinjat ovar såaneet takaisin omarvanhat linjanumeronsa, jotka niillå oli ennen vuoden1967 suuria mullistuksia. Linja l2 lähiee nykyäånAlvikistå ja linja 2l (ent. Södra Lidingöbanan) Rop-stenin maanalaisen åsemalta. Molemmilla linjoilla onvaunuja uudistettu ja Lidingössäkin on nållvissä SL:nsininen våri.

Östra stationPaikka on ollut todelliden kapeåråide- ja låhiliikenne-hanastajien mekka. Suuri osa radad kalustosta onollut tämän wosisadan alkupuoleltå (tai ainakin kes-kivaiheilta), mutta sitå on alettu uudiståå rajuun !ah-tiin viime vuonna. Silti yhä varmaan lulevaisuudessa-kin näkemisen arvoine[ låhiliikennerauratie. Asemalralåhtevållå Roslagsbananilla voi matkustaa SL:n kokoläänin kittavalla turistikortilla (hinta \.uonna 1989 40kruunua, oikeutraä myös sisäänpädslfn raitioliemuse-oon).

SaltsiöbananToinen lähiliikennerala, joka alkaa Slussenilta. Kalustouuttaa, maanalaisen kalustoa muistutta!åa.

Muita kohteitåHobbybokhandeln (Pipersgatan 25, T Rådhuset). Juna-

, lentokole-, raitiovaunu-, bussi- (hevos-) yms. kirjaui-suulla. Aukioloaikojakin on lisärry, auki viimeistcntietojen mukaan joka arkipåivå klo 12 jälkeen.

Muita kiinnostuksen kohteita saattavat olla vaikkapakksaksmusder (leikkikalumuseo) Mariarorgetilla jaSkårholmeninen suuri kirpputod samannimisen esikåu-pungin ostoskeskuken valtavassa parkkitalossa, jostasaattaa lö''täå mitä tahansa harnstukiin kuuluvaasaati kuulumatonlakin.

TukholmasE kuuluu, enå raitiovaunumuseo muuttaå1.4.1990 Söderhalleniin eli SL:n varikolle låhelle Dan-viktullenia, jossa museo saa huomattavasli nylryislåsuuremmat toimitilat ja måhdollisuuden asettaa esillemyös liikkuvaa kalustoå. Halleille ja museolle pääsee

esim. ajamalla bussin 46 etelåiselle päätcpysåkille taivaikkapa kävelemållå Vikinglinjan satamaterminåalista,joka on iah nuutaman sadan metrin päässå. Kan'nattaa käydä lutustumasså.

HKL 117 Lauttusaarcssa. K va: Bo Ahlnös

yhdeks(u matkan otnnibussa4alwu 4qJuwn loppu,

Pikaraitiotie Espooniou kkoli ikenteen ratkaisu na

Pikaraitiollen si€ysa6ema ei ole kallis monumenlli. Laitutit ja

-katoks€l palveleval kuen raulat€lllåkin. llman pitkiå liukLrporlahamyös siirtyminen asemall€ kåv nop€åsli. Rautal€llle tyypillinen

'd1 :.:

A

d(.'

mahdolllslaa jouslavauud€n aik€dauluihin: Nope-at vuorol voivat ohlttaa ioka Pysäklllå pysåhlyvä vaund. PiirrosJohn Zettsrborg

Johdantor:' sooon liikenneolot ovat koko Helsinqrn seudun lapaånEiehittvneet onqelmatilanleeseen. Liikenne on kisva_nul yli tidverkon k;pasite€tin ia liik€nn€yhteydet ovatjåä-neef i;lkeen taåiåmien svnnystå ia kasvusta. Espoossa tä-ma ilmenee ruiyrannos6a iåävåylien, erityise;ti Liinsi-väylån ruuhkaantumisena ja puutteellisina Pohiois-etelä-suuntaisina yhteyksinå.

Helsingin seudun liikenleelle on oUut tyyPillistä kuntå-keskeisvts. K?i!'tännössä liikennevhtevdet suuntautuvålHelsinfiir keskristaan. Tamä selkkå- on iehn)4 aluem sis?ii-set Doikittaisvhtevdet hitåiksi iå omalta osaltaån kåsvatta-nut'henkjlöaltoilfu å. Näyltöni tästå on kehåteiden liiken-teen raju kasvu viime v-uosina ja nykyin€n ruuhkautumj-

Espoossa ovat k-åupunkiråkenne ja kunnållin€n liiken-nesuunnitielu tukeneet henkrldautoliik€nn€ttä. Henkilöåuton käyttö on nyt sdavuttamassa lakipisteensä. H€lsin-qin niemelle ei yksink€rtåisesti mahdu enemPäå autoja.seudun mdantiede ei myöskiån salli suuremPia moottori-teitä, eik:i ruuhkååntuminen olekåan kiinni tien våan liit-tymien kaPasiteetista.

4

Espoon liikenneongelman ratkaisuksi on tutkittu Etelä-Espön liikenteen iåriestämistä ioko linia-åutoin tai Hel-si;gin metron ia linja-autosyöttöliikenteen yhdist€lmänäLinia-autoratkåisu on its€ asiåssa nykylilånteen jalkamis-tå. Metrc-vaiito€hto ei ole taloudellisesti Perustellavissaeikä s€ myöskäån råtkåise muun EsPoon ia EsPoon sisäisen liikenteen ongelmia.

Toistaiseksi tutfumattomaksi on iätetty EurooPassa ja

USA:ssa kiiytettv kevyt kjskoliik€nn€. KauPunkeia onuseita: Saåme'nto, San Diegq Podland,' Karlsruhe,Bochum,Diisseldod, Gr€noble, Lille, Nåntet St.Etienne...

Helsingin raitioti€t edustavat eråstå kevyen kskoliiken-teen sovallusta. Råitiotiet ovåt liikennejä4estelmänä erit-täin ioustavia. Såmankrn iå4estelmän Puitteissa kåPasit€t-ti ia nopeus on vaihdeltavissa linja-autoista metron arvoi-hin.

Pikåråitiolieiäriestelmä on ioustavä myös kustdnnul€il-taan. Sekii raAan €ttå krlusion kustannuksel vaihtelevathalutun kåpasiteetin ja nop€uden mukaan. Laitteiden Pit-kån tekniaen kå!.ttöiän ansiostå päåomakustdnnukselovat pitk?illä aikåiälillä alhaiset.

RA1T10 2-1990

Raitiotetden kehitysxeryen Hs kolTTken'te en hlstorla.a.

Erään måärittelyn mukaån råitiotie on kadulle rakenn€t-Ltu råutatie. Raitiotiet syntyivät viime vuosisadan lo-pussa kåupunkien ja esikåupunkien liikenneiärjest€lmik-si. Ne olivat halvempia ia yksinkertaisempia kuin rautalei-den paikållisliikenne ia luotettavampia ja mukavampiakuin hevosk;rryt. Raitioleiden oheksi moniin suur-kiupunkeihin penrstettiin keskustå-ålueella maan allakulkevia liikenneiä4estelmi;i maanalaisla. Liikenteen si-ioittamiseen tunnel€ihin pakotlival tiivis kdupunkiråken-ne iä ahlaat kådut. Påriisiin rakennettu måanalain€n sainimekseen M€tro.

Railioliik€nn€ alkoi Helsingissä vuonna 1 89O Kiyn(iotmam divath€voset, koska aluksl 6l ohti varmoja siitä, ovatko sähköjohdotturuallisia.

Raitiot€itä kehitettiin voimallisesti 1940luvulle asti. Sil-loin åutot€kniikl€ oli kehittynyt niin pitk-äIe, €ttä oli mah-dollisla rakentåå vksiitåis€n raitiovåunun kaDasireetiinyltävä linjå-auto. Useissa kaupungeissa, mm. flelsingissäjulkisen liikenteen låaientaminen tehtiin linia-auioin.USA:ssa yleinen trendi oli julkisen liikenteen låklåuttami-nen ja siirtJminen henkjlöautoiluun.

Raitiovaunujen ja maanalaisten kaluston tekninen kehit-täminen pysåhtyi 1960-luvun alkuun. Siihen mennessä oliEuroopan maissa uusittu ennen solia ia 40-luvulla raken-nettu kalusto, mutla iåiestelmiä ei laäiennettu. Suom.,ssåoli räitiotiejä4estelmä vielä Helsingissi ia Turussa. Turus-sa tehtiin 60-luvulla päätös råitioliikenteen låkkauttami-sesta ja liikenne päåttyi l.uonnå I972.

Helsingissä raitioverkko oli saavuttanut nylg/isen laa-juutensa 60luvun alussa. Aikaisemmin esikåutunkeihinulottuneita linjojå ei jatkettu kåupungin kasväessa. Sensijaan kåsvuennusteiden perusteella päätettiin maanalai-sen

. ra u latiev€rkon perustamisestå. Nimeksi vålittiin pa-

Raitiotiet säivivåt Helsingisså, kos-ka ne ovat linja-auloja hafuemmat.

Helsingin räitioliikenteen låkkruttamista hårkittiin,multa kannättavuuslaskelmat osoittivat sen Iinia-åutoiaedullis€mmaksi. Liikennelaitoksen pitk:tn aikavålin suu;-nitelma tehtiin sitten sen pohialta, että raitioliikenne onkantakaupungin liikenteen runko ainakin vuoteen 2000asti. Samalla päät€ttiin kaluston uusimisesta ja nivelrai-tiovåunujen toimituket alkoivat vuonna 1973.

J oukkolllken,te en uusl aik@

l:0Juvulla oli råitiovaunuia valmistettu sosialistisissåumaissa ja Keski-Euroopassa. Mållit olivat l95Gluvullasuunniteltuja. Monissa kaupungeissa kåluston uusimis-tdrve toleut€ttiin oslamalla vaunuia liikenteen loDeitavis-ta kaupungeista. Helsinkjin tilatut nivelraitiovainut oli-vat ensimmäiset uuden polven vaunut maailmasså. M€r-kittävä edistysaskel oli puolijohdetekniikan kiy ö vau-

RÄrrro 2-1990

nun.nopeuden säädösså entisten mekaanisten jå4estelmi_€n slaan.

Ruotsissa lopetlivåt useat kåupungil raitioliikente€nsiirryttäessä oikeanpuoleiseen liikarteiseen. Tukholmas-sa perustettiin maanalaiseen (Tunnelbana) iä bussiliiken-teen laåjentamiseen. Maanalaista plrilliin laaientåmaankolmelle toiminnassa oueelle esik;upunkirådajje, Ros-lagsbanall€, Såltsiöbanalle ja Nockeby6analle. Råd;t pää-tettiin säilJiltåä esikaupunkiråtoina. Kåp€araiteinen Ros_lågsbdna alkoi_ uusiå kalustoa 80-luvulla, Såttsjöbanålterakennettiin ilmajohtovirroituk€llå toimiva ;uunnostukholmalaisesta maanalaisen kålustosta 70-luvulla jaNockebybanalla liikennöine€t raitiovaunut pääteftin mö-dernisoida.

Hi€man yllåttäen voimakas kasvupotentiaåli ldvtvi 8Gluvulla USA:stå, iossa kiskoliikenndäri€stetmia *Åstet-tiin uudelleen moniin kåupunkeihin. USAlaiset iåriestel.mäl vaslååvat sakälaisiå Stådt-Bahn -ratoia. Kaksi- tainelivåunuinen, noin 2,4 metriå teveä iunå tiikennöi sek;kåduilla ettå nopeillå, k tuliikenteeltä €riltisi :j rata-osuuksilla-

_ Helsinki on yksi harvoista kåupunSeista, jotkå vielä 8Gluvulla perustivat maanålåisen iäriestelmän. Suurin osamaanalaisista on peräisin jo vuosisadan ålusta ,a jä4estel-miä on kehilelty ia laåienne u pääasiassa maån bäältäliikkuviksi. Sakankielisissä maissa näitå iåriesretmiå kut-suiaan nimellä -U-bahn". Ne erottaa Stadt-Bahn -radoisrålähinnä vain virroitustapa: Stadt-Bahn eli esikaupunkiiu-na virroillaå ilmåiohdosta, måånalain€n U-bahn_sivuvir-

Raitiotie-, metrq ia junaliikenteenrationalisoirni synnwi

stadt-Bahnin, pikaraitiotien.

Stadt-Bahn syntyi Linsi-Saksassa Toluvun alusså, kunraideiäiestelmien kehityks€en ale iin panostaå. Tåvoit-teena oli rationalisoida useista eri iäriestelmistå koolluliikenn€verklo siten, että yhdenlais€lla kålustolla voidaanåjaå kaikenlaisilla radoillå: Syntyi kiisite "Stådt-Bahn", iotavarten suunnileltiin standardikålusto. Stadt-Bahn -vaunu-

E

el-LO)

Hannoverilainen Sladt-Bahn -vaunu tyyppiå 6000 (oikåatta) hetsin,kiläisen nivelvaunun vi€r6sså, Seksalaisvaunu on 10 cm helsinki-låislå leveämpi. Samoia vaunuja velmistetaan myös Hetsinginraideleveydollä.

ja rakennettiin eri raideleveyksille ja eri korkuisille laituri-rak€nteille soveltuviksi. Periaatteena oli, että sama kalus-to toimii raitiovaununa, maanalaisena ja esikaupunki-junana (=pikaraitiotienä).

St o,dt-B q,'r'r J iiLrt este,mii

CtådFBahn'vaunuia valmislaval omina versioinaanLruseät saksalaiset vaunutehtaat. Vaunu on yleenså kåk-siosainen nivelvaunu, mutta niitä on tehty mnsaasti myöskolmiosaisina. Tavallinen l€vevs on 2500 mm, iolloin vau-nuun mahtuu neliå penkkirivia (2+2). Vaunuien matkus-tåjamäärå on 150-200, kolmiosaisina lähes 300 h€nkeä.

Vaunussa on molemminpuoliset ovet sekii ohjaamotmolemmisså päissä. Näin oll€n liniojen päätepisteet eivätedellytå paluusilmukoitå. Linjat voivat luont€vasti ollamyös yksiraiteisia. Kåksiråiteisten linjojen pysäk-kien lai-turil vbidaan rakentaa våpååsti. Ovet sallival vaihlelevanlaiturikorkeuden.

Vaunujen huippunopeudet ovat 100 km/h luokkaa.Vaunut sov€ltuvat kuitenkin kiiäntvrnään kadunknlmissaja niillä voidaan nousta jopa jlrkeinpiä mäkiå kuin mitåkrduille yleensä rakennelaan. Yksikkdj:i voidåan kylkeåyhteen tavallisesti n€liä yhden kuljetlajån ajeitavaksi.

Tulkisrd joukkoliikennettä hoidetåan linja-autojen lisäksiI erilåisin kiskoliikenneiäriestelmin. Lisåksi on muutåmiå

-poiki<euksellisia ratkåisuja; jotkå eivät ole ylei\tyneet. tsi-merkkinä mainittakoon Wiipp€rtalin riippurata.

Metro, pikaraitiovaunu ia raitiovau-nu ovat vain ed kokoisia lunia.

Kiskoliikennejä4estelmistä on k:iytösså erilaisia nimiä.Tärkeimmät erot ovat kuilenkin våhäisiä, periaatt€€ssa onkyse vain erikokoisistå rautateistä. Oheinen taulukko sel-ventää k;iyt€ttyjä nimityksiä.

Liikenn€välineen nimellin€n kapasiteelti riippuu yhte-nä yksikkonå kulkevan junan matkustaiåmåårästå sek;itiheimmästä mahdollisesta vuorovälistå. Vuoroväli ei var-sinaisesti riipu kålustosta, vaan radasta ja is€marakennel-mista. Junan nopeus vaikuttåa kåpasiteettiin vuorovilinkautta: Suurella nopeudella turvaetäisyys kasvaa.

Nimellinen kapasite€tti saavutetaan linjaosuuksilla. To-dellisuudessa kåpasileetti määräytly asema- ja terminaa-lt;iiestelyistä sek; siitä, mit€n nopeasti ihmiset siirlyvätvaunuun jd vdunusta. Kåpasiteetti on ldskettava niissäolosuhteissd, ioissa sen tarve on suurin, eli ruuhki-åikoi-na. Tällöin katuliikenteestä erotetut jä4estelmät kutenomalla ratalinjalla kulk€vå pikäraitiovaunu, ovat ylivoi-maisia.

Maksimikapasiteetin ohella kiinnostava asia on kå-pasileelin ioustavuus, eli miten kustannukset muuttuvdti<-apasiteetiir tarpeen laskiesså. Såhköjuna- ja metrojärjes-telmien kapasite€tti on iouståmato& koska junat ja asematovat suuria. Stadt-Bahn -ty,?pinen pikaraitiotiejä4estel'mä on ylivoimainen joustavuudeltaan.

Suuri kåpasiteetti ei merkitselyhyttä matka-aikaa.

Kapasiteettia enemmån on matkustaia kiinnostunutmatka-ajasta. Se ei suinkåan riipu yksin huip-punopeudesta/ vaan pysähdysten mäårästå ja junan kiih-tyr'yydestä. ruuri pysåhdykset tekevät katuliikenteenruuhkissa ja liikennevaloj€n ohiaamana toimivan linja-au-ton tai raitiovaunun matka-ajaltaan hitaaksi. Nåmä haitatvoidaan välttää vain erottamalla toukkoliikenne katulii

Staclt-Bahn -vaunut kulkevat yhtåhyvin keskustan kaduillakuin nopeilla pikaradoilla.

StadFBahn -iunat liik€nnöivät kåduilla, lunneleissa sek;jeristetvillä rataosuuksilla. Esimerkiksi Diisseldorfissa voimdtkultaa päärautatieåsemalla messuk€skukselle Stddt-Båhnillå. Alkumatk-å tåittuu kådun keskellä kut€n Helsin-gissä Mannerheiminti€llå. Sitten linjd sukeltaa tunneliin.l'unneliosuudeltå on kolme asemaa ja osuus alittaa ladjånpuislon seki joen. Viim€inen osuus on erisletty rataosuus.iokå pääh)'y t€rminaaliin. Sekä lällä että tunneliosuudellavaunun nopeus on lähes 100 km/h.

Eri Jiirl estelmlen aertallu

Kåytetty nimilys Henkilölu-kutoksikkö

Suurin no- Raidele- Pienin laar-

Raitioti€ 40 120 60 80 2.2-2.5 1000-1524

llmajohto 15 0,5 0,4

EsikaupunkiralaPikaraitiotieStadlBahn

100-200 ao-100 2,4-2,7

U-bahnUnd€rqround

160'400 80-t20 2,H,3 (1000)1435-1524

Sivukisko 250 4

PaikallisjunaLocaltrain

400-600 100-140 2,8-3,1 llmaiohlo 400 10 4

HELSINGINSEUDULLA

Linia-aulo 60,11d) a0 15 0,5 0,4

162 60 2,3 1000 llmaiohlo400 90 3.2 't524 Sivukisko 250 4 2

Dm7 kiskoauto 200l,) Polttonest€ 400 10 4

VR såhköiuna 5004) 120

Taulukko 1 . Eri joukkoliikenn€vålineiden tunnuslukuja.1 ) El la*koja lähd€tieloja2) Kaksiakselinen aulo nivelauto

3) Kahden vaunun yneenlaskettu kapasiteetti, seisomapaikat ar-viollu4) Seisomapaikat arviohu

RAITIO 2-1990

l-ehtoia. Hdluttu nopeusväåtimus edellyttåä, että liiken-ne tapahrLru kåtuliikenreesrä eri ään. Tällöin ei ole rajoi_luksena kåtuliikenteen nopeusrajoitus ia liikenne voidåanhoitåd ailatauluF noudallaen iå silen ilman ruuhkautu_

dellä €sitetlstä vaatimuksista seutaa muutamia lisä-

Riittävå nopeus vainkatuliikenteestå eristettynå,

Sek;i haja-asutusluonne ellä suuntåutuminen eri tahoil-leniheuttaa. että yhden yksikön taloude isen kåpasiteerintulee olld keskimjärin ålhåinen.'loisin sanoen j,hden re_hoklaan pääväylin siiastd tarvitadn useitå eri suunliinjohtavia väyliä, ioille matkat iakautuvar.

Merkittävää on, että edellå mainitut vaatimukset teke-vät sek; liniå-dutoon että påikallisiunadn tai metroon so_veltuvan rallåisun huonosli Espooseen soveltuvaksi.

Ral.oliikenne voidaan hoitaa nopÄasri tasrn.iltbesiip rurElna;hun rata sijoit€raan karuhikenleesia eri 6€n. Toisin kui'n maroraal

Pikaraitiojärj estelmä sovellettuna EspooseenLiTkenneaiittneen aa.o;tbnukset Espoossa

^ semdkaavaltdån Espoo on hyvin haianainen. Iiheim_I Imin on rakennettu Etelä-Estoo, iosla on suurehkoia

tdaiämia ia niiden valinen dlue dientdioasutusra. Työpaik-koja ja lyöpdiklakeskittymiä o'n vähän venättuna vaes-toön. Ed€lleen suuri osa åsuk-kåisti suuntad tvömatkånsåHelsingin niemelle. Tyopaikkäkeskjtrymien' mä?irä onkis!amässa, samoin se osuus työmåtkoista, joka suuntau_tuu muualle Suur-Helsinkiin k"uin vdinkesk;stdan. ydin-keskustan osuus korostuu ositråin ihteyksien säteittåisenrakent€en vuoksi

Jårjestelmän on sovelluttava myösmuuhun kuin Helsingin keskustaån

suuntautuvaan liikenteeseen_

Lirkenn€välineen lulisi olla selldinen, etti se ovst!,v Dåt_velemain eri suunliin, ei ainoastaan Helsinsin llsk',icri,"kohdisluvaa liikennettä. Tämån seikdn merf,tys on kasva-va. Pientalo-,a haja-asutusralenreen vuoksi'vähimmäis-kdpisileetin tulisi olla pieni. Liikenneverkon tiheyden tu-Iisi olla nykyisen linia-åuloverkon tuokl<aa.

Älueen låäiuuden vuoksi kesumåärjisen matkustusno-peuden lulisi olla våhintään 40 kjn/h Iuok_kåå, iolla iäries_telmå olisi kilpdilukykyin€n autoitun tanssa. Matkirslus-muLavuuden vuoksi pääosan måtkoista _ kävlänndssälydmatkrliikenteestä - tulee voidd tapahtua ilnian kulku-v;lineen vaihtoa. Nykylilånteen vuokii iäriestetmän k;vt-töönottoäjan tulisi olla pdrin vuod€n Iuokkaa.

Jdrj estel'Iriim ao'lln.ta.

RAITIO 2_1990

Metroverkosta ei voida taloudellisesti tehdä kyllin tiheää.Merro tdi juna sekä linia-autoin toteutettu sy6ttöliikenneovat k€hno kompromissi.

Bussi ia metro soveltuvatEspooseen huonosti.

Plkaraitiotien rnahdo isuutta ei oleedes tnkittu.

- Parhaiten soveltuvat vaihto€hdot ovat raitioti€ tai esi_krupunl\iråta eli pikaraitiotie. Näistä rjitiotie siin:j muo_dossa kuin se on toteutetiu Helsingiss:i ei tåvtä aikålax-lunmu*åisen liikennöinnin €htoa. Rätutiikenieen ioukos_sa kulkiessaan sillä on samåt rajoitukset kuin linja-äuto å.

Pikåraitiotien sov€ltuvuus on pårås, ioskin sen tävde i_nen kåluliikenleestä €rottamine; iohtåå vaunun vaifi tami_seen tultaessa vanhall€ kaupunkiålueelle. Vaunun !aihtovoidaän vålttää, mikäli rditiötie ja esikåupunkiratå on rå_kennettu siten, euä vaunut voivat liikdnöidä toislensaradoilla, (Raideleveys, kuormaulottuma seki virroitusjar-jestelmä ovat samar.)

T utkitut toteutusmahdollls uude tqekä linjå-auloliikenteen idtkämista että m€lron råkentä_L-rmista Espooseen on tutkittu mittavasti yTVrn selvilvk_s€sså vuodellå 1987. Molemmåt tavat €dellJdtäväl Iisä'in-vestointejå jå uusien väylien rak€ntamistå-. MetroradåniatLåminen on tutlittu M;tinkytään asti. Riittävå kuormi.tus metroll€ järjestetään tuomå å käyttåiiä metroasemi ebusseilla useiden kilometrien päästä._

Linja,autoiiikenteen kehittäminen maksaisi (1987 rahas_sa) 500 Mmk Metro ia syö öliikenne sämalle matkusrdir.määrålle måLsaa I'20O Mmk enemmän. S),lrnå tähän onmetron mdssiivisuus. Ki)rtökuslånnusten €nnuslaminenoli epävårmempåa. Jouklioliikenteen osuuden kehi vessänykyisellä tavalld bussiiäriestelmå on mvös kivltdk'.srån_nuksiltdan halv€mpi. Merron k;!, ö rutåe busit, halue--meksi, jos ioukloliikenteen osuris kjsvaisi noin 40 %:srå60 %riin. Kokemukret iiämetrosta eivåt kuitenkaan tuekasvun ennustetta.

Harvan Iinjdverkostonsa ja useiden kjlometrien åsema-välin vuoksi metron rinnal,a ioudutaan aina y äpirämäånmdånpäällistä liikennettä. lritevaisuudessa'kasiava osalastä Irikenteestå on jokå tåpaukessa iärjesteträvä muullatavoin krin nykyisin dies€lbussein.

Helsingin ydinkeskustan bussilinioien muu amisestarailiolinjoiksi on jo periaaueessa päåie v. Suunnilelmatiulkjstettiin mdrråskuussa. Setvitiksessj on rajoitultuydinLeskustan liikenteeseen. Esik;upunkeihin ul;rruviaIinioiå ei rakenneta keskustålinioien idpaan 200:n metrinpys;kkjvälein, kuten €i raken neij esikai punhen buss in-jojakåan. Stddt-Båhn n'ryppisten vainuien (pikardi-tiotien) kiyttö selvitetään'e-rilåeen.

P iko,r altiotie uerrattuna lryo,{,utoon Ja,metfoon

T)ikårailiotien idea perustuu rosiasiadn, että vaunun no-r peus määräytyy väylän rakenteesta. Aivan såmoin onlinja.aulojenkin laitd: Vaikkå bussin huioounoDeus måh-dollislåa 100 kjn/h nopeuden, ei kaupunlikesklsrassa t.rilaaidmå-ålueella ruuhkissa y etå kuin t0 km/h tes-

1

Vain taa.iamien välisillå siirtfnäosuuksilla - jos ne ovatmoottorit€itå - voidaan saavuttaa huippunopeus h€tk€l-lisesti.

Nopeus riippuu våylåstå,ei kalustosta.

Metro on ftk€nnettu siten, että koko linjasto on nopeaasiirtvmåosuutta. Tåmån vuoksi m€trossa matkustamisenkeslånopeus on korkea. Keskinopeus alkaa laskea voi-makkäasti, ios asemav:ili on alle 2 kJn.

Korkea nbpeus edellyltää loivia kådrt€ita. Nåin ollenmebolinja on rakennettavå suoraki, asemia on harvoinjamatkuslajat on kerättåvä liityntäliikenteellä. Metron no-peus on sit€n mahdollista kokonåismatkä-ajan kustan-nuks€lla. Våihtoaikojen vuoksi kiiylännön melrojä4estel-mä ei ole kilpailukykyinen moottoritietå kulkevån bussinkanssa.

Vaikka itse metrossa matkustaminen on nop€ata ja help.poa rnyös mn. vammaisille ia lastenvaunuille, on bussi-metro -järjeslelmä kokonaisuutena hank lampi kuin pelk'k;i bussi. Metrovaunuihin siirtvminen on nopeata useidenovien ja låtlian tasollå olevan iaiturin ansiosia. Lii$mlälii-kennetti hoitavat bussil ovdt kuitenkin rakent€€ltåan ny-kyisten kaltåisia pienine ovineen ja porlaineen. Liikunå-esteisille olisi helpompaa, jos heidån k€nan bussiin pääs-tyään ei tarvistisi vaihtaa siitä pois.

Kä)tännössä on metro todettu huonoksi vaihtoehdoksihenkildautoilulle. M€tro jopd lisä; auton kjyttöä, vaikkåasemien yhleydessä onkin hyvin tarjolla paikoiluslilaa.Syy tih;n on siinä, ettei liikennetdrve kohdistu pelkiisläånmetron toiseen päätepisteeseen. Metrossa måtkustajallapitåisi p€rille päästäkseen olla toinen auto sillå asemalla,jolla hån jää metrosta pois. Tämä ei ole mahdollista, jasiksi koko matka sujuu helpommin autolla.

Rrrtd,aerkon peruspilrteet -Esl,oossa

Espoolainen pikaraitioti€jä4€st€lmä toteutettaisiin met.ro-bussi -jäiestelmån tavoin. Ol€€llisin ero on tärk€impi-en liitj,ntäbussilinjojen korvååminen räitiolinjoilla. Kisko-tus pidetään mahdollisimmån palion erillään kåtuliilen-

Pikarailjolie voidaan ja nihä on myös sioitstlu tunneliin. llmajohto-viroit$ ei ole lunneliin viennin esl€, Melroa pi€nemmån kuor-maulotiumån amlosta tunnelisen sijåan on metrctunnelia pi€nam-pi - ja halvempl. Pika€llioleitä on sijoit€tiu myös vålitlömåstikadunpinnan alapuolelle. Kåtuliikemeelle jää enemmän lllaa, mutlase €i häirilse kiskoliikennenä.

teestä myös linjan taajåmaosuuksilla. Siirtymåosuudenmuodostaa suurelle nopeudelle rakennettu päåratä.

Pikaraitiotiellå SoukastaHelsinkiin 20 minuutissa.

Taaiamaosuuksien keskinopeus voidaan katuliikentees-tä eristettynä nostaa 30 km/h luokkäan. Siirtymäosundenkeskrnopeus pysyy korkeana, T0 km/h luokassa myösruuhka-aikana. Tämå johtuu pääasiassa siitii ettei radälla

I

asemilla.

ole henkilöautoja. Toisaaltå siitä, ettå liikenne on mahdol-lista jå4€ståå ja myös pitåä tarkoin aikataulutettuna vuo,rokaudenajasta riippumatta. Esimerkiksi Soukasta Suo,menojalle taajamaosuudella ja siitä Helsingin keskustaanpikålinjalla kulkien olisi matka-aika noin 20,5 minuuttia.(Måtkå 17,5 km, keskjnopeus 5l km/h, pysähdykset kåi-killa pysäkeillä ja asemilla.) Aikåtaulua voidåan nopeut-taa vi€lä tåstä pikåvuoroirr iotka eivåt pysåhdy kaiblla

Pikarailiotie on erittäin nopea. Soukasla Helsjngin keskuslaanulolluvan linjan alkuosuudella on pysäkkejä lih6ätl. Matka Suo-m€nojan asemalle keslåä siksi låhes 10 minuutlia. Tapiolassaollaan pikaradan aslosla jo 16 minuutin kulutlua ja Hslsingissä noln

Aikntaulujen ansiosta myös busseille lyJpillinen ruuh-knuluminen keskustdn päåteasemalla välletään. Lisäelu-na on pääteterminaalin pieni koko, koskä aikataulut€ttupikaraitioliikenne ei edellytä kaluston seisottamista ter-minaalissa nuhkien aiheuttåmien häiriöiden tasaamisek-si.

Pikaraitiotiellä saavutetaan useita etuja. Matkustajankannalta tårkeintå on vaunun vaihdon poistuminen ja ko-konaismalkä-ajan lyh€neminen. Veronmaksäjalle lärkeätäon oleellinen kustannusetu metron rak€ntamiseen verråt-runå. Jousravuulensa vuoksi pikåråiriov€rko voidåånulollaa huomallavasli laajemmalle ja sen rakentaminenvähentåå raskasta katurak€ntahista.

Espoon sisäisten liikenneyhteyksien jä4eståmiseksi onedessä liikenneväylien lisärakenlaminen. Kaluverkon rd-kenlamiselle pikårailioverkon rakenlaminen on h)ruä

Pikaraitiotie on e nomainenvaihtoehto mrn. Kehå 2:lle.

Uusien pääkatuj€n (esim. K€hå 2) sijoittaminen nykyi"seen asemakaavaan on vaikeata ja rakentaminen edellyt-täå rakennuskannan ja viheralueiden tuhoamista. 4-kåis,tåiset påäk dut on sijoitellava etäälle asutuksesla. Ne vaa-li!al hehtaarien suuruisia liilt).rniä ja rinnåkkaiskätujå lii-kenteen vi€miseksi sinne, misså asunnot ja työpaikåt ovat.Itse kädun leveys on 30 metrin luokkaa, mutta lisäraken-tamisen ja suojavyöhykkeiden vuoLsi maan nettotarve onhuomattavasti suurempi.

Vaikka metrorala on 4-kåislaisla kalua kapeampijd suGjavyöhyke lähes olematon, on sillå pitkilti samat haitatkuin kaduilla. Asemat liityntäliikent€en bussiterminaalei-neen sekä radan rinnakkaiskadut aiheuttavat samoja hait-toia kuin bussiliikenteen vaatimat 4-kåistaiset väylät.

2-riiteinen pikåräitiotien rata on kustannuksiltaan linja-auloliikenle€lle sovelluvaa kålua halvempi ia kapeampisek;i melu-jd saastehiitoista vapaa. Ralaai voidaair tehdäiyrkempiä mutkia kuin 4-kåiståiseen kåtuun. Siten rrråvoidaan sijoittaa asemakaavaån kåtuå helpommin ja vå-hemmin muutoksin. Rata ei myöskåån lisåä henkilöauto-liikennettä.

RAITIO 2_1990

ilmajohto, iotta linia- ia pysäkkialueita €i tarvitse eristäåyleisön liikkumiselta ia tasoristeyks€t ovat tawittå€ssamahdollisiå.

Vaunun ovi- ja porrasråk€nne voisi olla sellainen, eltä sesauii seki kiskon että lattian tasolla olevån laiturin. Nänon helppo råtkåista pyörätuolein ia lastenvaunuien kånssaliikkuminen. Espooss? liikennöivät vaunut kainattaå ra-k€ntaa suuremmiksi kuin nykyiset Helsingin vaunut.Vaunujen levent:iminm lisää krpasit€€ttia.

Teknlset gksttytsko'ndo't

aunujen huippunopeuden tulee olld 100 tun/h jå mini-mikåarresäteen l5 m. Virroitusiäriesielmän oi oltåva

Taalamien radat alhaisolle,päärata suurelle nopeudelle.

Taajama-alueella rata voidaån rakentaa 50 km/h no-p€udelle, mik;i såästää huomattavasti kustannuksiå. Taa-jamien.välisillå alu€illå tai pääråtaosuuki a radan iå it-m4oldon geometria sovitetaån tåpauksesta riippuen 70_100 km/h nop€udelle. Suurin iunän pituus vdi påårata-osuuksilla olla,[-6 vaunuå, tååiamaoluuksilla 2'vaunuatai yksi nivelvaunu.

Laiturirakenteet voivat päärataosuuksilla olla lat-tiatasolla- kun taaiamåosuuk;illa voidaan grytyä kjskon-lasoll€ tehtyihin låiturcihin. Y-leensä asema--ja pysekkira-kenteina riittää laituri ia katos, iolloin as€mieil låistannuk-set ovat merkityk;ettömiå. Kaavoituksella voidaan lokisallia liik€rakentamistå risteysås€mim Vht€ytem, muttakustannukret tulevat silloin trittäiien, ei'tiik€inetåitoks€nhart€ille. Päin vastoin måå-;lueelta voidaan peliå vuok-raa.

Raldeleaegs

T) åideleveys ei ole oleellin€n kysymys pikaraitioiåiries-l\teLnän nopeuden tåi tehokkuuden kannåltå. Heliin-gissii kiFössä olevalla 10fi) mm:n råideleveydeltå on to-teutettuna tuhansia blometr€iå rautatie- ia råitioiäriestel-miå. Näillä råutat€illå mm. Keski-Euroobassa liik6nnöi-dåån VR:n dieselvetureiden kokoisten Jetureiden v€tä-millå junilla 100 km/h nopeudella. Råid€levey[ä r;f-keämpi seikka on kuormaulottumå ja laitur€iden

-mitoitus.Laiturikorksus €i ol€ o€ikka loka eståisi metron ia ralttotten dsteyt-lämis6n, Hannov€rilaisessa S-bahn -junassa on ykslnk€daisenportaikkom€kanismln åvulla mahdottista käytåå sekå korokk€itastlä lalliatasollaolevlalailureita.

_ Nykyin€n suuntaus on rakentaa nivelvaunuja. KaikkiaEspoolaisia vaunuia ei liene iärkevää råke;taa nivel-vaunuiksi, ios våunun l€vittämisellä matkustajårnäåräkåsvaå ioka tapåuksesså. Sen suaan våunut on si'ytä ra-k€ntaa yht€isajoon soveltuviksi; mitä Helsingin- i,aunuieiväl enää ole. Yhteisajo tårkoittaa, että useitä hoottori-vaunuia voidaan k,'tkeä yhden kulieiiajan ohiåamaksi ju-nåksi. Tållöin voidåan iunan pituulla muuttaa suorituslgl-vyn kirsimättä ia henkilökuntåa lisäåmåttä.

Espoossa raideleveys on kysymys siitå, halutåanko iår-jestelmän liitbrvän johonkin nykyiseen iäriestelmääh. Tåtååsiaå ei ratkäise yksin raidele_veys. VR:n rataverkkoon liil-tämisen esteenä on iunien kiiyltöiånnit€: VR:llä 25'000volttiå, m€bossa 750 jå råitioteillä 600 volttia.

Melroon liittämis€n ongelma on metrovaunui€n suurilev€ys, johon låitunrakentaet on sovitettu. Metrovåunuienleveys on liiån suuri kådullå kulkeville våunuille. Toinenongelma on liik€nteen tasapaino. Espoolaisillå pikårai-tiovaunuilla ei olisi miel€käsiå liikennitidä Rautatientoriaidemmäksi, koskå sitä vårten on io m€hokålusto. Näinollen olisi maan ålle loufuttava päätetelminaali.

$:{ae{n(=

Pikarailioti€n linia ei vaadi raskaita rak€nteila. llmajohdon ånsiostarala €l ols vålitlömåsli hengsnvaarallinen. Teejamasta (kwassålauslalla) rala voidaan viedå kuvan tapaan puistoaluesn läpipää-

RAITIO 2_1990

radalle. Koska pikaraitioliellä 6l olå katujen lapatsta mstu- ja tika-haittoia, s€ €i tuhoa puistoalu€€n vitktstyskåyfiiiå. Katuston Ek€n-n€ mahdollblaa myös ykskaiteison rataosan käytön.

Melro raksnnettuna Krvenlahlesn. Melrovaihlo€hdossa raidelii-kenne supistuu kahle€n H€lsinkiin ioHavaan rataan. Raideliik€nneei palvele Espoon sisåistä liikennetlä. Hsnkilöaulo- ja bussiliiken'ne lisäår8y ia metrclnv€sloinnin lisäksi on kåfenävä runsaastirahaa kalwerkon rakentamis€en.

Metroon liittvmisen ainoaksi hvö'dvksi iäisi mahdolli-suus kåvttäå L;ullasaaren ia Rautälieåseman välistä rata-liniaa -j muttd ei asemia - yhdessä metron k nssa. Tämåhyöly luskin on sijtä åiheutuvien vaikeukien ra kustan-nistån arvoinen, kun råta voidaan linidtå esimerkrksiRautatiekadun satamaradan linjaa myöt€n Rautatie-asemall€ maan päälläkin.

Vaunuien leveys tårkeämpikuin €ideleveys.

Jos råideleveyd€ksi valilaan 1000 mm, ovat EsPoon iaHelsingin'äriestelmåt teknisesti yhteenliitettävissä vainvähäisin v;ikeuksin. Mahdollisesii leveämPinä esPoolai-set vaunut eivät sovi Helsingin linjastolle ilmån rata' japysäkkirakenleiden muutoksia. Helsingin nykyisellä rata-i/ärkolla ei ol€ kåpasit€€ttid Espoon vaunuille. S€n sijaanhelsinkiläisiä linioia olisi mahdollista iåtkåa osiliain Es-Doon rataverkolle, €simerkiki Munkkniemeslä.' l'eknisestä yhteensopivuudestä olisi hyötyä sek; kalus-lon ellä rataverkon ylläpidosså. HKL:Ila on jo 1000 mm:nkalustod iå iärjeslelmi€n yleiswden vuoksi koneita ja ma-leriaaleia on helposti hånkillavissa. Metro tukeutuu VR:npdlveluihin ia köneisiin, ioskin uudet VR:n rdtåtyökoneetäiväl mahdu metrolinialle. VRrn kuormauloituman mu-kais€t työkoneet ovai iiian leveitä myös Pikåråilioverkol'le.

VRrn ia metron kånssa yhteisestä raid€leveydestä ei siisole koiin suurtå hyölyå. Kånsainvälisesti katsoen iårke-vämpi vaihloehlo olisi k€skieurooPpalaisen 1435 mm:nråidåldevden kävttö. koskå sille öii olemåsså valmistalzlusto- å konelariontaa. Nykyisistä jä4eslelmistä enitenon hyötyä yhleensopivuudesta HKLrn råitioteiden knns-

Luon tos L'Jr/,o,aerkokst

T)ahimmat liikenteen on8elmat ovat Etelä-EsPoo jå Ta-l- Diola - l,eDDåvaara -väli. Pikaraitioverkon voisi aloii-tåa'rakentamåflä pääradan Rautdtientori - Lauttasaari -TaDiola - Olari - Soukka - Kivenlahti sekä haararadanTabiolasta Leppävaaraan. Vaihtoehtona voisi olla linja Ta-pidla - Poh'ois:Tapiola - Mankkaa - Nihlisiltå - Kilo.' Seuraavassa vaiheesså voisi pääralaa jatkaa Suo-menoiån lienoilta haårautuen Nöykkiön ia Latokåskenkåutta Espoon keskukseen. Sieltä påärådan voisi edell€eniohtaa Jorvin, Lippdiärv€n ja Kårakållion sekä mahdolli-Sesti Lintuvaaran kautta Leppävaaraan.

10

Plkarallloverkko Espoossa. Nopeat päåEdal kulkevat sekå ilä-lånsi- enä pohjois äeläsuunnissa. Raldeve*ko palvelee sekäsi_såisiå yhleyksiä enä liikennettä Helsinkiln ja Varnaalle- Lukuisatsivuladal koNaavat s€kä bussl- etlä henkilöauloliikennefl ä.

Huokeha sivuratolaliityntäliikenteen sijaan.

Pääradan ohessa rakennettaisiin sivuraloja yhdistä-må:in pääradastä sivuun iääviä taajamia Pådrdtaan Sivu-ratolen toiminta vaslåisi metrolle suunnileltua syöttolii-kennettå, mutta sivuradalta tulevål vaunul voivat jdtk?apåäralaa €simerkiksi Rautatientorille Helsingin keskuståniermindåliin åsti. Kapasit€etin kåsvattamiseki ia hentjlö-kunnan säästämiseksi sivuradoilta tulevia vaunuja voitai-siin kvrkeä yhden kuliettaian hoitamdksi iunaksi.

sivirato'€i liniåus olisi sellainen, että hitråisinÅ Åikoina,öisin tai pyhinä linjastoa voitaisiin liikennöidä terminaa-lien välillå sivuråtojen kautta ki€rtå€n.

Pääradat linjattava kokopåäkaupunkiseutua ajatellen.

Pikaraitiotien rata on huokein,4-kaistainen katu kallein våylå,

RAITIO 2_1990

Täyd€llisen hyödyn saamin€n pikaraitioverlostå edel-lvttå; vhteislvöiä seudun kuntien kesk€n. Fspoon kannat-tä oteallisia khityskohteita olisi Munkkiniemen jå ehkäRuskeasuon råitioliniojen yhdiståminen EsPoon linjåverk-koon. Tärkeätä olisi myös luodå päärata k€håteiden liikent€€n keventämiseksi. Mahdollinen linjaus olisi LePPä-vaara - Konala - Tuomarinkylä - Tapaninkylå - Tikkurila

Hakunila. Hakunilassa tultaisiin luultavasti törmää'mään metroon, ellei io silloin olisi kiynyt selväki olevånhalv€mpaa rakentaa Hakunila - M€llunmäki -yhteys Pi-karaitiotienå.

Yhteislyö H€lsingin kanssa on edellytys Helsingin Le\-kustaan suuntautuvån liikenteen iåriestämisessä. EsPoonliniaston luonleva liittymin€n Helsingin verkostoon onhlaän palv€lutåson edellytys. lhånteellisinla olisi, elleiHelsingin keskustaan tåi sen luntumaan tawitsisi raken-tåa pättelerminaalii, vaån linjat kulkisivat keskustån lipikäupungin toiselle puolelle.

I<ustannuksetFFårkl.oia kustannuksia on ilman perusteellisla lyöliI mahdoton årvioida.Ratalinian räkenlaminen on oleellinen kustannuseri,

mutta hinta riippuu voimakkåasti maasto-olosuhleista.Nykyisellä tekniikalla kållioon louhittu lunneli on hrl-vempi kuin silla tai avolinia råutalietä rakenneltdessa.

Viimeksi rakennettu kilometrin metro-osuus KontulastaMellunmäkeen ftaksoi asemineen 1lO Mmk. Martinlaak-son radan tlyppinen 2-raiteinen sähköistetty raltatiemaksaa nykyhinnalla 20 - 25 Mmk/km ilman aiemia, joravoi pitää myös Espoolaisen metroradan hintana. pik;fai_tioradan hintaluokka on 15 Mmk/km. Raitiotien rakenta_minen valmiille kadulle maksaa kakiråiteisena noin 3Mmk/km, jota voi pirää pikjraitioia4esletmån läåjama_osuuksien hrntåha_

4-kåistainen moottoritie täaiamassa makda 100Mm!/9n,80 km/h nopeudelle t;hty 2-kåisrainen maan_tie l0 Mmk/kn. Kehitertäessä iouUioliikennettä Iinia_au_lon vdrassa, on kåytännösså rakennettava 4-kåislåisiå Ke_

mååräinen kilometrihinta on lask€lmissa alhaisemDi lo.dcllisia_ kustånnuksia nostaa myös sum'lien koria:iminenlykyrahaan. htelä-Espoon m€tron hinndlla voiäaan ra_kentåå koko Espoon katlåva pikåraitiotieiäriestelmä, iokåorrsr laåjuudeltaån kåksinkertainen Hetsingin nykyi;eenraitiojä4€stelmään venattuna.

ton vårassa, on käytånnösså ttava 4-kaistaisia Ke-hä,t:n tlyppisiä våyliä (kulen Keh;2). Linia-autojen pla-radat mdksävdt siten ioDa enemmän k"in merr^n r;,r,rradat mdksävdt siten jopa enemmän kuin m€troh räddt.l'ikåraitiotien rdddn jå dsemien rakennuslustånnuksetovat huomattavasti måtrorataa tai moottoritietä alhåis€m,

Halvin matkustajapaikka onpikaraitjovaunussa.

. Helsingissä on railioverkon laijentamisesta p:iätelly pe_

riaåtteessa, multå kaupungin rajoien utkopudte e nig;e_

,.Tärkeimmät kiiyltökuslannuks€t ovåt ener8ia jd palkdt.Myös- tässä vertaitussa pikaråitiovaunu tutä Jarittisirn_mdtsr suuren malkuståiamäårän, hwän hvötvsuhteen iäkevye-n rakenteen ansiosla. pikaraitiovåunin

!tUpttot rä_tannuket ovat selvästi alhaisemmat kuin auioitå. pika,railiovåunuj€n kä)4tö- ja ylläpilokustannuksissa on lasle-va trendi, kun Iinja-åutoien kohdalla tr€ndi on nouseva.s)ynä ovåt mm. melu- ja saåstenormien tiuLentuminen.

Metron hinnalla saa kaksihelsinkiläistå raitiojärjestetmää.

Pikaraitiotie våhentää katurakenta-mista ia säästäå rakennusmaata.

Nivellinja-aulo maksaa noin l,l Mmk pikåraitiovaunu7 Mmkja merrojunaykikkd 24 Mmk pikjraitiovaunun iamelron tekninen käyttöikä on 40 - 80 vuottå, linja_auton'7- 10 vuolta. Kun ötetaan kätuston käv öik; iuomioon_maksavat malkustajapåikir itmdn korkoja seuraavasti:bussi 1400 mk/v, pikåiåiriovaunu 800 mk/v jd metro lZ00mk/v. Pikiraitiovåunu on selvästi hålvin_

Matinkylään ulottuvan metron hinnaksi on lask€ttuvuonna 1987 1700 Mmk Kivenlahteen asti kustannrksernousisivat yli 2000 Mmkn. Itäm€troon ve.rattuna keski_

LopuksirFel,niseltä kånnalla ia tåloude isten tårkeiden arvioi-I den p€rusteella pikårailiotie näyttää sovelluvån hwinbspoon ja koko Helsingin seudun tiikenlees€en. Lisåkii senäyttää pitkän aikavälin kustannuksiltaån selvästi edulli_simmalta vaihtoehdolta.

Perusteellista ja åsiantuntevaa tutkimusta Dikåraitioiär_iesrelmästå ei kiritenkåan ole tehty. Metrost; ia linjå_:u-loistä tehdyn selvityksen tuloksei osoittåvat moleinmathuonoiksi vaihtoehdoilcsi

Metro on liiån kallis ia jäykkä. Väestdpohiå ei ole kyllinsuun metron järkevälle kåytölle. Metroll; ei voida rätkais-la muun kuin Etelä-Espoon tiikennerårpeitd.

Helsingin keskustaån kulk€vien bussien määrää ei voi_da. råjattomasti kasvattaa. Dieselmoottorin ympäristöon_gelrnat tulevat kasvathmaan bussien hankinfa-,'kiyttö_ jaylläpitokustannuksiå.

Näistä syistä on syytä selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.Suomessa on kokemusla råitioteisrä ia metrostd. Stadt_

Eahn -ii4esrelmiä on kåytössj run,aasii Keski_Euroooas_sd. Siellä on myös kokemuksiå tii(enteen ha innollis;ståiä4estämiseslä silloin, kun reitit kulkevat useiden kuntien

Iikaraitiotiejäiestelmån perustamisen lustannuLselnrppuvat investointitahdistå. Inv€stointien ne otameenla<k€miseksi on otettava huomioon vaihroehtotse, ii"_ l,katurakentamisen pois iäåminen. Samoin on otettava huå-mioon yli 2/3-osaa pienempi rakennusmaan tdrve kddun_rakentåmis€en veråtlnn,

. Kållston id rakenteiden pitkin iän ansiosrå pikdrai-

tioliehen perustuvan lådesteimän låaientaminen tilee au-toiä4€stelmåä halvemmåksi.

viä ratkaisuja ei ole voitu tehdå, vaikka liikenneong€lmarsitä ed€llvttäisivätkin-

1990luiulla Helsingin liikennetaitos porsraa viimeiset50-luvun Iopullå vålmisretut raitiovaunui. Niiaen korvaa_miseksi on suunniteltu hankittavåksi vaunuja, joissa mm.Idlliätåso olisi nykyistä matalåmmålld. Vaunui voitåisiinvalmistaa myös hieman leveämmiksi ia isommalle huip_punopeudell€ kuin enliset vaunut. Silen ne soveltujsivatkeskustdn låtuliikenteen lisäksi myös nopeåan esikåu-punhliikenteeseen.

Päakaupunkiseudun liikenteen iäriesläminm on kun_lien )hleinen _kysymys_, kuten on iyrkjmys rnetronUnulottamisestå Espoon alueelle.

Alkavalla vuosikymmensttå on tåhtävä päålds 30:n vanh€nluvanhelsinkilåisen vaunun uusimisesla, Kannaltaisiko nåmä vaunullehdä Stadt-aahn -tyyppisiksi ja hankkja sama a vaunuja myösEspoose€n?

-!

, 'lilFil-RAITIO 2.19 9 O l,..ttirtåro

Uusia raitioteitä pääkaupunkiseudullePikaraitiotie Espooseen Ja raitiolinja TikkurilastalentoasemallePitåka'lr'purtkiseudun iulkisen l'akentee'r r<ehittä.rJntseltr oaahtoehdot .iuat olleet lunq. metto taabnssit, gelslrrlcl hdolttl troltakk<inso" ehfrtkå ttlr-kau'ni€r!€t su,stu eet tilo.srnaafl rl'ttst, autolaedcs kaupunglnaa'läruston päåtiiksellö. RoLtlotteikon Helsrnlca on taJannut kcskusto.n Llke -

Joleltrsd. ulkbpttolelle metron Ultgfttdllrkeftteeksl.

Kansalalsllike Plkaro'ltlotle Espooseen

\ /uonna 1985 kirjoitlamani yl€isönosistoldioitus oliV kjmmok-&,eena Espoon Vihreille, joila ei miell),ttänyt

metron oheen sunniteltu mittava bussi- ja henkilöautolii-kenne. Kijroituksen perusteella espoolaiset vihreät SonjaSuotamo ja Marketta Hom ottivat yhteyttä ja plysivätasiantuntuaksi. Toiminta organisoitin kansalaisliikkeeksi,jolla åsiåll€ såataisiin kånnatusta yli puolu€råjoien.

Kansalaisliikkeen toiminnan tavoitteena on såada råi-tioti€vaihto€hto mukåan Espoon liikenneratknisuja valit-taessa. Liike on toiminul rakentavassa hengessä. Liikkeenedustaiat ovat mm. k;iyneet viemässå pikaraitiotietouttasuoraan Espoon kaupungin johdoll€, jonka vastaanotto olimyönteinen. Vuoden 1987 liikenneselvilyksessä YTV !er-täsi ainoåståan metma iå pelkk;jä bussiliikenn€ttå. Räi-tiotien rakentamista ei edes otettu tutkittavaksi vedoten"Helsingin malliin", jossa raitiovaunut kqlkevat muun lii-kente€n seassa keskusta ruuhkautuneilla kaduilla.

I(ansalalslllkke en tolllriJttaKansalaisliike on levittånyt tietoa pikaraitiotiestä. Se on

jåiestänyt ti€dotustilaisuuksia espoolaisille, mukaan onkutstlu myös virka- ja luoltamusmiehiä. Yleisölle on tie-don lisäksi jaetlu esilettä. Julkiseen sanaan on ollu yh-teydessä. Liikkeen edustajat ovat €siint)meet radioasemi-en aamuohjelmissa ja pikåraitiotie on ollul vårsin näyttå-våsti esillä lehdisså, Helsingin Sanomia ia LJutta Sudmeamyöten. Myös televisioon päästän€en vielå keväån aika-

Kaikli halukkaat ovat luonnollisesti vapaåt tulemaanliikleen loiminlaan mukaån, sillä k;ytånnön työtåkin onrunsåasti. Kevåän aik-ana mm. iåi€sietäån gailup, jonkatulolcsena odoletaan saalavan espoolåisten selv:i tuki pi-kåraitiotielle.

Ro,ltloti3gh,tlii V(rn,t(I(Ille

Vantaalla jätlivät liikemiehet Jorma Sarsila ja Lauri WeeterberB viime vuonna kåupungille aloitieen raitiolinjanrakentamis€sta Tikkurilan aseman ja lentoaseman våliil€.Aloitteessa ei suinkaan vaadittu kåupunkja rakentamaanrataa, våan ilmoitettiin, ellä

'Tittäiät haluavat itse raken-

taa radan. Asetelma on ollut niin outo, ettei käupunginhållinto ole osånnut ottaa vielä asiaan kåntaå.

Perust€ttavan Vantaan raitioliniat Oy:n nimiin tehdvnåloitteen taustana ovat åluståvat låsk;lmat railioliniå;tdkrnnattåvana liik€toimena. Raitioliniån kåpasiteelikai onkåavailtu 2 miljoonåå maikustaiaa vuodesså, joka on vainviidesosa lentoaseman matkusiajamäärästå pårin vuoden

päåstå. Lentomatkustajien lisäksi linia palvelisi alueentyöpaikkaliikenn€ttä, joka nyt on pitkilti henkilöautoilunvarassa. Sen vuoki raitioverkon peruståmisesta ovat ol-leet kiinnostuneita myös alueen yritykset.

Lentoas€mallehan on kaavailtu myös junayht€yttä. Rai-tioliniå ei ol€ tälle hankkeelle kilpailiiå. Sen kåpasitee ijättää valtaosan lentomatkusta,ista vi€lä vuosiksi maåntie-liikenteen varaan. Päin vastoin raitiolinjai ävulla voidäannykyist€n lentoliikenteen lilausbussien matkustajia saådahoukutellubi miellyttävämpään iunakylriin.

Vo''i'l. oslttein ko,dull(rAlustava liniaus kulkee Tikkurilan äs€malta Valkoisen-

lähteen lien vieresså Tursulantielle ja sieltä maåstossal€ntoåseman pääralennukselle. Linid iärioaa erinomåisenyhteyden lentoasemalta sekii tulevaisuudessa Tikkurilas-sa pysäht''viin kaukoiunitn että asemalle nousevaan ho-telliin. Radan varteen tulisi myös paikoitustalq josta olisikilomelrien kävelyå nop€ampi yhleys lenloasemdn odo-tushåll€ihin.

Teknisesti kalusto olisi kehittynyttä. Ovirakennelmatolisivat kåksineuvois€t, jotta s€kii lenloas€målla ettå pai-koilustalon iå hotellin pysäkeillä lattiåt olisivdt laiturinlasossa. Näin matkustaftinen matkåtavaroiden ja pyöräl-listen matkalaukluieh kånsså on mahdollisimman help-poa. Myös sisustukiessa plrittäisiin lentomåtkustaiiå tyi-d)4tävään tåsoon.

Vaunut tulisivat tod€nnäköisimmin kahteen suuntåanaiettåviksi ja ratalinja osin yksiraiteiseksi. Sillå såästetäänkustannuksia ratå- ja laituriråkenteissa seki tehtäisiin ra-dan päätepislqärjestelyt hotellillå yksinkerlaisemmiksi.Koko iä4estelm:i muistultaisi silen suuresti TukiolmanRoslagsbanaa toteutettuna modemilla tekniikalla.

Mllloln oJetdan?

Espoossa on kysymys suurista ratkaisuistå ja Helsinkihaluaa Espoon jatkämaån metroa. Kyse on suurelta osinkahden kunnan väisestä liikenteestä, josta kumpikiin eivoi päättää yksin. Espoon tilanne €i siksi ole helppo.

Vantaalla saallaa raitiovåunu kulkea hyvinij; pannrolmen vuoden päåstä. Yksilyinen rahoitus on jo iårjes-tyksesså ja ratalinjan alustavå suunnittelu valmisiuiee tä-män kevään aikana. Poliittinen suhtautuminen on myötä-mielistä, eiki ralkaisu edellytä sovitleluå muiden tahoienkånsså. Päin vistoin liikeiteen kiynnistyminen koi[uuuseiden tahojen eduksi.

12 RAITrO 2-1990

'. ',,, a>--*}1 t !,>!-1' - - -:--lp a

-..1

(;=

,]KYLÄ

TIKKURlLA

VANTAA

KATTMANS

Rai.iotieliaja on aiarcltu kulkevan TikkuÅla asenaho Lntokentålk Valkoiscn åhicenidå\E*fl

,:-'-T,

Poikittaisliikenteeseen halutaan nopeutta jatäsmällisyyttä; kustannukset murto-osa metrosta

Espooseen

Pikaraitiotielinj a poikkiHelsingin esikaupunkien

LTtriHT F|FTTLEOST' EFFEET-IVE, FE.S7' & CANVEN'EN1'

SACRAMENT(I, SAN DIEG(I,

SAN JOSE, P(IRTIANII, CIEVEI.AND,

.. CAI.GARY, KARISRUHE, B(ICHUM,

WURZBURG, GREN(IBI.E, [II.[E, NANTES,

ST. ETIENNE, EDM(INT(IN, ESP(l(l?...

Raitiovaunulla

T4 RAITIO 2_1990

:l

E

Hekingin sanoftät, tiinainä 3_ huhtik!uta 1990

:JtcJ!oTt!Go:l!ocoJ

oo

|!o:c.

t!p

Helsingin kaupunki suunnnrebcuutta nopeaa kehamålsu raibo_tieliriåa, roka uloIluisi l!äkerktr!-scsra ainå Espoon LeDD,jvaaraanråakkå. Prkärail'oric vhd6DNitoisiinss kymnenkunra idhrö.ä.

Poithrålsliikente.n kehn!}mFsessA ollaan Dådlvnåsså rarriolre-linjaan, kosia silla on merronedur: råsndll'syys jå såånno[.svys. Hinnalraan se idä kurrenkrnnuno.osaan metron kusrannuk-

Linian kusrannuksiksi iaosbäår-I'kkö Tino Mv[tmötd iiikjnne-suunnnreluosänolrs anior 20-25miljoonåa narkkaå tilomedltå.Pintancroon vcraltuna råiio,tieliojån rakenlamiskdanrukserjälivår norn puot.en.

Bussiliikenreer Doik'lrarti.io,BH.csingrssä on lisirry. rnurra 'oi-Aelmar ovar iäån€er. Kehå I ibussilinjar juuiNvat henkilöauro-ruuhkiin. Bussiliilenne ä hait-raåva epåhrkluus rekee vaihdotpoikittaisliniojen ia säreitåi$enHeisin8ir keskusraån suuntautu-vien linjojen välillå satrumanva-raniksi.

Pikaratikkapuikkelehtisilähiöiden kaltta

Kun perilleruloaikäa on mah-dolon aruorda erutåreen. po,kir.låissuuntra$a kulieme((a kär..rään paljon säreniäsiä linjoja: elikäydåän laihtamassa bussia Hel-singin keskusrassa. Poikj&isenjoukkoliikenre€n puutreellisuuson myös lisänn]'l benkilöåutonkäynöå poikirraisliikenteessti.

Joukkoliikenrcen keskntähi-nen Kehä lll€ on kauDunkisum-nitrelu*asrossa lodeui vaikeaksijå kalliitsi. Oleelisla on myös,eiiä kehåä kulkeva joukkoliiker-re ci hvoita asuinalueira sånaltaravallå kuin rairroUehnla, jokåpuikkel€hrii llhiöid€n kaurta.

Bussipysåkn Kehå I:n vånellajååvär cfiiälle käyt0ijislä. Kehånereldpuolelle sioirruva ranior'e-linjs pysrry parrs' pahelenaannvkyisiä åsukkaiG, synnyträrnååDrcrfi'r vaneen uuna asuluna,

Kun kehånårnen rarrioUelniapvriräån saåmåan luoden l9O2loppuun rnennessa rehHvåån!leiskaavan ta.ke|lnutseen hu-taan. naankäyuöå Kehä l:n ere-låpuolella aioraan sanaliå tehos-

Raitiolinja ontäsmällinetr j8säämöllinen

Kaupunkisuunnitleluvi.aslonmukåan kehandiDen mn|ouehniaolis, nopea, räsmdlln€n Jå säij;.nöllinen. Våihuminen säreittäi-sih vhrevksirn rehdåan helpoksr

Nopesksi !å rofien reke€ se.enå pysåkinvälir olar o kiå_ ks-krmåånn kilomernn mithKi,Xeslrnoteudessa påå5ladn råilöin35 kilom€riin run;'sså. Mvös r,i-kenreen sujuvuutecn kiinnitetäånhuomioh mn. råkentamalsmahdollisuuksien mukaan kiskorka'Dien wuun Jå nsreykser pai-korn enrasoon Xislokarua votr,arIiilennöidå mto5 bu$il. murlaheniilöauroitr! liskokalu on k,etleny.

Ra,deleveys on 'oto

!a Lorau.nuk'skojen nykyrn.n ie\evs etiDerli lar VR:n raidelevels i.kron runsas Duolilorsra lheirid:

L,ntau! Oulunkuå{å irt .nouda$aå vanhan iterroniemenradån liniauna. Tmo MvttvmåenDuka,D vanhoE krsr<ori i; r.,iren\san voidå tayr$d hyödyksi,våikla akselil.veys ot,si sama,srxä råta on niin huono$' L'h.trossa. Myllymiien mukaån suurinetu rånhasta radåsla on, eriä s.on jåuänyr mdåtrkåyröön ryhjåt

RatikallaLatokartsnoonja viikkiin

Rairioriel'njsn våtaan 20 kito-merrn prrurnen reilli on Dirn.tvkaupunk,suunn,rrelu\1rarr'ossasuhreellisen Grkasd. Itäkeskuk-sessa linjan käåniöDaika å rali-Ioiden on suunnireitu kieruvånnykyisen bussirerminaåtin. Tåmäcdellyrtåli, exå bussiliikenne Irä-leskuksessa on vähenrlnyt, ctrvuoeaaren merro on valhtr

Iläkcskuksesh linia luhr.. Vå-rikkorierå lånre€!. ;ol!h Roihu.pelloD reollisuusalueen ja rsurs.rien rcirtiå viikkiin. Lrtoka å.nossa råunrie sååttaa Doil.iaViikir[cn pohJo'spuol. ; uunaasunroåluerla palvelerhaan.

Tlisrå länreen lirystarkuu Hen.ronleh.n råt8a Veräiånn,.nkauna Oulunkyltån, ioss; OutLrn-k!,Iän arelnan kohdålra se tåhn.ryy Norflåljennerå pohrolseenKäsk]'nhålrUånrielle.

Sirå pirhn nriksr kolisutrel,"valMaunuiaån ja edelleen Pirkkotan-rietä Eliel Saarisentielle ia sentarkenå noiktr EsDoon

-rada.

Huopdlahijessa. Hiooalahdeseradai al, on ka,ve U runneti ropårik!mm€!r,j uuoua rLren r.i,ivanetr, mulla asnkkaiden vaslus-rus on aioa kaaranur hankkeen.Haagala'sren hartäpatr\ryden run.rien virkam,ehel p afar raråosuullå lrnran roteultabisen kån.

vihdin'ien l,ilennevnovra{åLnJa rartaa P'råjä;mi;r,e$poikki PirejåDmåen rcotiisuus.alueen ja Pajamaen Espoon puo-l.lh. Espoon puolella rcr i on'-auli'. mu a suora fie Leppå.våa!åan johraa \trmon ta Perk-kaan launa mnlaradan erelåpuo.

RAITIO 2_1990 15

Raitioliikenteen kehittäm issuunnitelrna

oAikajäJme

Raltiollni as to

Raitioltikenteen kehittäfiissuunnitelDan edellyttänåtlinjasto_ ja våylåratkatsut on toteutettava vajheittainraui*gyto.t nuutokslin ja uusien ratoien rakeotaoisdahdol-ltsuuk;iin sopeuttaen. Tånän iohdosta raitiollikenteenkehittå.nissuunnttelEa kåslttåä:

a. Aikajänteelle 7990 - 7997 laadittm perustanissuunni-telEon ja toteuttaDisen pohja&sl talkottetun suuDni-telnan sekä

b, Periaatetasoisen hehotelnan raitioliikenteen kehittå-niseksi aikajänteeflå 1998 - 2005 siten' että tätäsuunnitelnaa kehitetäån edelleen oaar <äyttötietojentarkentuessa.

Raitioliikenteen kehittånissuuDnitelDan toteuttaDisenkå[rnnist&lineD ja 30 vanhsn raitiovaunun korvaaDinenedättyttavat uuilen raitiovaunussljan hankkiEista' Muussa

tap"rrkse."" raitioliikermettä jouduttsisiin katsauskau-della supistanasn noin 25 l:11a.

Tavoitteena on, ettå aikajärmette 1990 - 1997 koskevaraitioliikenteen kehittö.oistå ja kalustohsr&intaa sekäratainvestoioteja koskeva perustadispååtös saataisiinalkusyksys tä 1990.

r99o-1997

Raitioliikenteen kehittäoisen ensinDåLsessa vaiheessa'7990- 1997 ehaloteta€n toteutettavaksi seuraavat linias-tojårjestelyt faitioliikenteessä:

Railtiolinja 1, Kauppatori-Käpylä' ja 1A' Eira-Käpvlä'

Raitiolinjat 1/1A ehdotetaol säilyteltäväksi reiteiltäänja liike;etarjonnaltaao nykyisenå' Raitiolinjat 1/1A

-;vat erityisesti asioilti- ia työnatkaliikenteen ksnnaltanykyislllä reiteillään vå1ttåi!ått6oåt' Niiiden linjojenyirtlinen l.ate on kuitenkin varsin alhainen, vain 301'joten liikeDnetarjonnsn lisåiiEine!! tåss6 vaiheessa eiole oahdollista eikä perusteltua.

Rattiolir!.ia 2, Kauppatori-Liojat.

Raitloliltja 2 on perusteltua ja tarpeellista johtaa Se_

naalintorilta AleksanterlnkaduD kautta KatajanokalleKanavakadtm nytqristå raittotierataa pitkin kuitenki.n si-ten, ettå raitLollnJalle 2 rskemetaan pååtepysäkki lai-vaternioaalin läheislryteen. R&itiounJan 2 avulla saaalaanKatajanokalta yhteys Haksnieoen toPin suuntaan sekå sa-.0a11a parannettua ja varnistettua Katsjattoker ioukkolii-kenneyhteykslä .

t6 RAITIO 2-1990

Egfligfi!.iqq_jE, Eira-KaI lio-Töötö_Kauppatori _Ei ra i a3T, Elra-Kauppatori-Töötö-Kat 1io-Er;;- -- - --- - --'- "Raitiolinjen 38 ja 3T reittl tulee katsauskauden ajsn!tsIvrea" nykyisenä, turuunottanaita i;;;äöidiä_ti-suunnitelnaan liittw&f leitinrruutosta Manne.heiDin_tief tå Seloaonkedun ja Fredrikinkadun kautta a"t.åI."i"-dulle.

Raitiolinja 4,

RaitiottnJsn 4nykyisenå.

Xata j anokka-MunkkinieEi.

reitti ja liikennetarjonta såilytetääJI

KataJsnoksn raitioråta on perusteltua sililyttää nykyi_seIIä Kanavakadun sillan kåuttå ruu.evafra- reitiiiå] -r.o._

I'- try3 T1l.t porhaiten parveree xaialanJt;-;rlä-l;työDatkaliikennettå. Kstaj€nokan päätepysäkkiatueell a ånsuorrtettava påätepysåkln uudelleensijoittabirlen e.iiri._neiden Deluhaittojen poistaDiseksl i.- "efr""

tari."i" i, " ",

RaitiotlnJa 5, Kauppatort-Töölöntori.

Kåsitelty kohdassa 2.5.

Raitiolinja 6, Htetalah !i -Rautatientori _Arabi a.

Raiti.olinja 6 oa perusteltua såilyttäå nykJ.isellå rei_,:,illåär.r. Siing vaiheessa, kun Hieia-lahde;r; .J;;;;.."KaEU- Ja raitioyhteys ItäDerenkadulfe, poistuu raitiolin_li_6 l{yii* päätepysäkki Hietarahdesiå. Raitiori;i;ireo on varattava uusi kåäntöpaikka Hie talshdentorj I ta.

l:*:tT;u1*T..uaupunsin oaankäytön suunnitLerun yhtey_oesså se-Lvite*tän raitiolinja 6:n reitin ruutta.tsnehååf _lisuude! Arabisn rannar uudåIle asun Loa-Lueel t e.

Baitioflnja 74, Rautatientori-T6ö1ö_pasila_Rautatientorijå 78, Rautatientori-pasila-Töölö-Rautatientori.

Raitiolinjat 7A/?B on perustettua såityttää reiteiltåänja lii kenne tarjonnaf taajl n-ykyisenä.

llll:ltli"lt: 78 rsJ<ennelaan nykyis!ä tojoivanpi vara_raidejärjestely ltessukeslcuksen edustalle n."t.ti.f Ui"Jn_kadutle-

Rairiofinja 8, nuoholshti_Sörnäinen_Vallila.

Raitiolinja I jatketa€n Ruoholahti_suuDnitelDan nukaises_ti- å_tueen rskents-misaikataulua noudattsen ir-;ä;;;"fi :de1le asuntoalueefte. Rairiofinjsn g peutepysa*ti iäri]lessa såHll4r nykyisenå paava] inii rkol la.

RÄITIO 2_1990I7

Uusl raitiolinja 9, Kauppatorl-Sö!.lråinen-IlEaLa.

Påsiloiden Das.Dkäyttö edellyttåå uuden raitiolinJan pe-rust€rDista ja r€kentadista Ilealasta Pasilan ssenan kaut-ta Sörnåisten netroaseEalle sekå edelleen HakaDleEeotorinja Sneubaninkadun kautta aluksi Kauppatorille. Katuyh-teydeo val[istuttua Hietalahdesta Itåderenkadulle johde-taan raitiolinja 9 SneUEanirkadulta Aleksanterinkedunkautta Bulevardilfe ja edelleen ltänereDkadun kauttaSalrlsaareen, JoUoin tåDä ItulJa tarjoaa hrJrvåt yhteydetRuoholahdesta Bulevardin Ja Erottajan kautta Aleksånte-liDkadun suuntaart.

Raitiolinja 10, Punavuorl-Kalppj.-Pikku-Huopalahtt.

RaitioliDja 10 Johdetaan Pikku-Huopalahden asuntoalueellevuonna 1991. Ketsauskauden aja!! raitiolinja 10 on perus-teltua säilyttåå ouutoin lrykyj.sellå reittllåtn Ja liiken-.letarjonnaltaan nykytsenå.

Raitiof iikenteen Eatkustajanäärät

Kehitt&otssuunniteloan nukalsen linjaston natkustaja-je.Eäerä \,.uoDna 1997 on n. 58 diljoonaa natkustajaa.Raitiolil.kenteen ratkustajaDåärå vuoma 1989 olt 49Eiljoonaa [atkustajaar joten latkustaJa!åårån U.såys onnoin 1q l.

Kohde

Uuslen ratojen rakenta$ineD

Edellä esitetyD raitiolinjaston kehittäninen edeuyttäävuoteen 1997 Eermessä seuraavien uuslen ratoien rakenta_Eiste:

Uutta rataa RakentaDis- Rakents.nis-

kn 1)kustsnnus ajankohtanilJ.ok

3. F1entng"inkatu-Alekgis Kiverikatu-Ratapihantie sekåPasilsikatu-Radiokatu 6,4

1. Mannerheinintie -Pikku-Huopala}Iti

2- Kr.uunuvuorenkatu-Laivaterninaali

4. saloEonkatu-Fredri-kinkatu

5. fiie telahdenranta-Itämerenkåtu

6. ItäDeleDkatu-Jätkgsaari

1,5

0,4

7,5

1,4

7,9

4,5

L9,4

4,3

4,7

3,9

1990

'99r-7992

1992-1995

1995-1996

1996-1997

7997

Yhteenså 14,1 q4,7

l8

1) Yksisuuntaisene ratana ilnoltettuna.

RAITIO 2-1990

KaLustotarve

Ede1läesitelryD linjastojårjestellm Eukaj.sesti raj.tiolii-kentee[ kehittösinen edellyttåå linioittain ruuhkaliiken-teessä seuraavia vaununääriå :

Linjå Va(mut

116

101013966

.l x)

.i,1

vuorovåIi

1A2

3T46'lA7BI9

7,|

66577767

Yhr. 100

x) VaunuDäårä esitetty lopulliseUe linja11e' Salnisaa-ri - I1oala.

Nykyinen vsnhin raitiovaunusaria, 30 kpL neli-sl<selisiaraitiovaunuja, Joudutaan lopFMkqytebtynä poista[aanlähivuosina. Raitioliikenteen säityttåniseksi Dykylaajui-sena tarvitaan poistettavlen laitlovaunujen tilalle25 kp1 uusis nivelrai tj.ovaunui a.

Vuonna 1997 ruuN<a.Iiilenteesså t€rvitaan kaikkiaan 100vaunua. Kaluston kokonaistarte on 118 vauua kåyttösuh-teen oLlessa 852. uusia nivelråitiovaunuia tulee har*kiakatkkiaan 40. Tässå hankinta[åårässå on kaksi vaunua va-ralle Iiikenteenllsäyksiå varten.

Uualen nivelraitiovåunusarjan, 40 kpl, budietåiirinen kus-tannusarvio on 340 Dilj. nk oukaanluettuna vaihto- javaraosat sekä vaunuihin hankittavat inforsaatio- ja lii-kenteenohjaus- yD. laitteet. Uusi vaunusarja tulee hatik-kia vuosina L992 - 1997.

RAITIO 2-1990 l9

Kehittä.oisvaihe 1998-2005

Raitiolinja 1 jatketaan (äpylåstå oulunky1åintietä 0u1un-kylän aseEalle.

Yleiskaavan tarkistuksen yhteydesså suunnitellaan iavarataan raitlolinialle 1 kååntöpail4(a ou1(mkylän ase-BaIle.

Raitiotinja 2 säilyy entiseDå.

Raitiolinja 3Bl37

Uikåli Topeliuksenkadusta nuodostetaan ioulkoliikenneka-tu, johdetaan raitiolinja 3B/3T Topeliuksenkadur ja Nor-deskjöldiDkadm kautta. Topeliuksenkadun nuuttaBinenjoukkoliikermekaduksi edellyttåä autotunDelin raken-ta.elsta Paciuksenkadulta Leppåisuolle.

Raitiolinja 4 såilJry entisenä.

Raitlolinja 5

Raltiolilkenneyhteyksien ja liikeffletaFionnan parantaDi-seksi aluee1la Runeberginl<atu - keskusta - Aleksanterin-katu. on perusteltua ottaa käyttööD uusi raitioltnia 5'Kauppatori - TööIöntori. Tätå linjaa on nahdollista nyö-heonin Jatkaa TööIöotortlta Helsinginkadun' LåintisenBrahenkadun, Sturenkadun ja Kustaa Vaasan kadut! kauttaInti.ankstlulle .

Raittolinja 6

Raitiolinjan 6 Jatkarisnåhdotlisuudet Arablasta Latokar-tanon uuteen joukkolilkenneteroinaaliin selvitetään.

Raj.tiolinja 6 jatketaan HielaLahdesta Tefakkaladun kauttaHietalahden yli rakennettavan sillan kautla Jåtkäsaareensiten, että täoä t:ata yhtyy Ruoholahdesta tulevaall rai-tiofataan. TänåI! 1i6äksi raitiolinioille rakeDnetaan oaakääntöpalkka Jåtkåsaareen.

Rattiolilrjojen 7Al78 reitti säilytetäiin nvkyisenä.

Raitiolinjafl 8 reititi säilytetäön entisenä.

Raltiolinla q, IlBa1a _ Kauppatori johdetaan Bulevardinkauttg Itånerenkadulle ja Saloisaareen siinå vaiheessa,kun katuyhteys Hietalahdesta Itåinerenkadulle sen nahdol-listaa.

Raitiolinja 10 johdetaan Pikku-Huopalahdesta Huopalahdenasenalle seta etelässä KorkeavuoreDkadun ja Kapteeninka-dun kautta Merikaduue ia edelleen l{unkkisaareen jaHernesaar€en, nikåli alueen uudet oaa$kåyttösuunnitelnattoteutuvat katsauskauden alkana.

20 RAITIO 2-1990

Raitioliikenteen Eatkus taj a-nåäråt

Kehittiinisvaiheen 199g _. 2OO5 kokonaisuudessaar toteudut_tua raitioliikenteen, na rkus tåj aoäärå "rå"ilääiu .""r."Eukaan on 70 _ gO mjljoonaa eatkustajaa.

Ratojen rakenta.Einen

Kehittå_Disvaiheen I99g _ 2OO5 linjasEojärjestelyt edet_lyttåvät 15 - 20 kn:n raitiorad€n rat enta-Äista,-;ont<akustannusarvio. on 45 _ 6o ntrj. ,t<.

(alus to tarve

Raitioliikenteen kehittä.Eisvaihe 7998 - ZOOS edellyttåä16 - 20 uuden Iisårairiovaunun i,_f,r.irt"t", -lJiiå" Orra_jetåärinen kustaDnusar_vio on n. 140 _ fZO niii. nartf<aa.Tarksn vaununåäpän Eäårlttälinen on nalåottisia vastaslinå vaiheessa, kun ehdoteltujen linjastolisä;sten rei_tit ja linjaston f iikennöinti on yksiiyiskohtj"".ti .,oi_ru näårite11å.

palvelutekijät

RaitioliikenteeD Datka-slkojen lyhertö-eiseksi ja laitio_liikenteen sujuvuuden varsistaniseksi varatas.n uusilLerataosuuksille raitioliikenteelte onat kaistat eekå rai_tl.oliikennettå suosivat liikennevalot risteyksiin. i,b,ösnykJdsen raltl.overkoston alueella 1isätåån ;shdoUisuuk_sien auka€n onia kaistoJa sekä liikennevaloetulsuuksia.

Raitioliikenteessä otetaan käyttöön vaunujen jatkuvakierto sekä pysåkkiaikojen tyhentäniseksi ja pysåkkieotoiolvuuden parantafiiseksi siirrytåån pysåkld&äytånttön,jossa kaikista ovista noustaa.n ja poistutaar.

Raitiolliketlteen suJuvuuden parantaniseksi J6 natka_aiko_jen lyhentåniseksi on keskusta_aluee11a tarfeellistarakentsa Mannerheiointien aLitse j a1a-rlkulku tunnelei ta.Nänå tulee saada viihtyislksi Ja turvallislksi.Kåvelyt$neleista tulee lskentaa yhteydet ra.itiotie_pysåkeille.

Uudessa raitiovaunukalustossa tulee påäseä Ds}IdollisiDnannatalaan lattiaan vaunuun nousenisen ja poistu_oiseD hel_potts-Eiseksi ja nopeuttafiiseksi sekå liikuntaesteistennatkanteon helpottaniseksi raitioliikenteessä.

Raitioliikenne tulee tåhdistaa Eahdollisuuksien EukaanDetroon ja VR:n Iähiliikenteeseen sekä nuuhun 1iikentee-seeD vaihtoyhteyksien parantaniseksi.

Keskustsn keskeiset pysäkit sekä raitiovaunut tulee va_rustaa autooaattlsilla infornaatio_ ja opastustaitteillanatkustuspalvelun par€ntanlseksi.

Raitioliikenteen I iikennöioisa,iat sekå vuorovälit jaliikennetarjonta oitoitetaan hwän palvelutason ja rai_tioliikenteen kilpaitukwyD säilyttåioisen edelt-yrtåi_oäl1ätavalIa.

RAITIO 2-19902L

N.

K

(Nisl

-$ -El

Seir raFnarel?splkrrF öLisöfjö'rd.en

svadhat1en i)HÄ](A

HAGE N

1I

ARKENrSro "t

.:

\ \ a\ Vå4o!åat

A\ F1_r)B/e,h'l"''9\\ .rap \\"<f)I rvpp

frPq\

RArr10 2-1990

S eu,t'a?ttir etYs el k ii.

2-r994

. Föl isöfidrrle tA uustasaau1,,f,s64r'o/aen i).:-,1

15lia

HAKAHAGEN

aiD

sa \v-"4 ..

n,

1A. )n#'i,,';,iti;3_{ äJ):^\\ 1r,1o), \\-oåL '$Br&

".r2\; )^lkä

rSroF] KEN \l

.:L nar rro

4v/ f79#;,::::23

I

Vuosih/mmenten tåkaa

Uutta kalustoa

Oli alun toisella Icymmeneltå kultaisen kolmef,fmmen-Iuwn loppupuolella ja varsil kiinnosrunut kaikeslaliikenteestå piktupoikien tapaan. Tunnistin ajån mit_taan eri vaunuqypit numerosarjoineen ja linjareitittulivat myös tutuiki.

Suomen talous eli tuolloin voimakasta nousukauttaja tavallinenkin kansalainen uskoi tulevaisuut€en.Kansainvälisestikin Suomi sai tunnustusta. Meillesuotiin woden 1940 Olyrnpiakisojen järjesdminenJapanin jouduttua luopuftaan niistå sisåisten vaikeuksiensa takia.

Innolla valmistaudultiin nåihin kisoihin. Rakennet-tiin stadion ja muut urheilualueet. Liikenreen odotcltiin kasvavan voimakkaasti ja niin myös raitioricyhtii)suunnitteli kalustonsa uusimista ja paranlamista.

Niinpå Saksasta ostettiin 24 Linke,Holfmanin val,mistamaa pedvaunua. Odotin jånnittyneenå näidcnvaunujen ilmestlmistå katukuvaan. Kerroltiinhan nii-den olevan uutta yksisuuntaista tyyppiå, eli siis sellais-ta, jossa oli ovet vain oikealla siwlla. Eräänå kauniina påivänå havaitsin sitten kaukaa lähestyvän kolmo-sen linjan launun tummana hahmona, mutla siihcnliiletty perävaunu loisti kirkkaan vihrcånä ja kelraiscna. Ja tosiaan vasen L1lki ovettomana. Numerokinpainui heti mieleeni - 351. Se jatkoi siten pcr:ivaunujen numerosarjaa. Mieli teki heli pääslå ajolullc!åhån komeuteen. Isän ja äidin kanssa jourui lrylliiselittelemäån åika lailla ennenkuin lippurahar heltisi,vä1.

Rahat hskussa silien \ain p).säkille odottelemaanuutta vaunua. Pari kolmosta sai mennå ohitse cnnen-kuin oli uuden vaunu aika saapua, Vaunun saåvutuaptsäkille ja ovien a\.zuduttua, sisäån. Ensiki håmmäs-D4ti vaunun valoisuus entisiin vaunuihin verråttuna jase sai vaunun \,åikutlamaan suuremmalla kuin enlisct.samankokoisia ne kuilenkin olivat. Slyksi arvioinkaron våalean kerman vårin ja päårysillojcn vrs!mmanpuoleisten ovien paikalla olevan kahden suurcnikkunan. Istuinjårjestys ei ollur muurrunur. Sei6emånpenkkiriviå, kaksi ja yksi. Yhden isturrava kåytlivänoikealla puolella. Mutta ne istuimet, poissa oliv:lrkovat puup€nkit. Tilalla olivat silloin muodissa olcvalputkituolir, joihin oli sijoitettu kitkkaanpunaise! nåh-kaiset istuinosat ja selkänojat. Niihin suorastaan uppo-si ja olo oli niinkuin laiskanlinnassa. Ensi-ihasrelunmentyä aloin tarkkailla ykiryiskohria. Tuulerus olijärj€stelly ikkunoiden yläosan saranoidulla yläosalll.vausun metalliset helat ja muut osat olivat muu(u-neet entisestä messingisrä hopeanhohravaan nikhuk-seen tai kromaukseen. Eausillån keskellä oli p),sly-tanko, jonka yläosaan oli sijoire(u uuauulena ja ylelli-syytenå kello. Nåir sitten olin saanut tyydyrerryå xteli,aisuuteni pahimmat himot ja saatoin låhteå kotiin.

Uutuus viehåtti niin påljon markustajia, etlå näihinpltittiin moottorivaunua enemmån normaalin tilanlecnollessa påinvastainen. Vaunusarjan ensimmäiset vaunutsijoitettiin Kallion kolmoslinjall€ (nylryinen 3B). Odo-tin, ettå Töölön kolmoncn olisi saanut seuraaval.olihan kolmoset minun 'oma linja" eli linja, jota cnilen kåytin. Näin ei kuitenkaan hpahtunul, vaan scu-raavat vaunur suoite(iin Munkkiniemen ja nck)sonlinjoille.

Koko vaunusarja käsitti vaunut 351,374, joka jakau-tui kahteen osaån: ennen talvisotaa saatuihin 351-360ja sen jälkeisiin 361-374. Alkupään vaunuissa oli silto-jen kåsikaiteet metallisel, jotl..a talviåikaan olivatjälitåviin kylmåt. Myöhemmisså vaunuissa ne oli vaih-dettu låmpimåmpåån aineeseen. Vaunujen kellor eivätkeståneet ja \,?rsin nopeasti ne håvisivät \åunuista.Takaikkunan ylåpuolella oleva valaistu linjanumerokil-pi oli tavallaan myös uutuus, tosin vastaavanlainen olijo kymmenessä As€a-moottorivaunusså.

Helsingin kaupungin otettua raitiotiet håltuunsaliikennelaitos muutti vaunujen numeroinnin siten, etrånumerosa4irsta HRO 351-374 t\rli HI<L'107-1U.

ereisen sivun h0aL:

HKL 222 Votvo I Helko 1956 ltihrlösta Malnlin lenlo'

HKL 231 liniala 62, HKL 408 liniaua 71 Mannenvi'

nifiiellL

24 RAITIO 2-1990

tfli

r

I

lI,;

- rå6

7

ll'z

tlPrIl'11 2 Lrrl

'l

,i

HKL 86 Rautatientoi a.

Töötön ntapihalla oleva kaksoi:vaitule.Vaihteessa merkinn "Pateht HaduraSwitch" jo "Hadfields Ltd Sheffieb".Kuva: M.Alanei 1972

nerciien sivun tamperclaket sini:et bussit:

TaKL 105 Scania-vabis Capirol C76l3V IAjoLJi lq(i, poistettu 1977

Kuw: A.Helntan 13.1_1973

TaKL 171 AEC 9631E I Vatmet 1956

Kuva: A.Heufian I 3. 1. 1 973

TaKL 200 Sca a-Vabis BF7358V|4S IAjokki 1959, poittetdl 1978

Auton katolla on joMinoutotinjojen

Kuva: MAIamei 1 3.1. 1 973

)

,

26 RATTTO 2-1990

1l&

ro 2-1990

a

11 -

#

r{,!

;ir!tlIttt:sw

aHt

nn

RAITIO 2-r9902B

HELSINGIN BUSSILINJOJAPertti Leinomäki

Linja 6r Vallilo-Malmtn hsutåusmeå

23.5. 1946-26.9.I946 (torsraisin)

Linjr 63

15.4.t917

8.6.1947

n.keså 19481.',t.t9561.1.196130.4.1964

Linja 62

31.8.1953-

28.8.195529.8.r955-31.8.1958t;7.195615.1.1962-30.4.1964

Linj^ 72

13.10.1958-31.10.1958

1.6.1959-10.10.1959t.4.19$-31.10.196024.4.1961-15.11.196124.4.1962-31.10.1962t.4.1963-1.11.19631.4.1964-2.11.1964

Rt (kut€n nylgisin)...Hämeenrie-(nykyinen)Viikinrie-H€lsingintie-Malmin håutausmaajatkertiin Malmin lentoasemalle(useimmilla vuoroilla; osa käänryiTullivuorentien kohdalla)kaikki vuorot k€nlälle astikulje(ajarahastuslinjan nimeksi Malmill lentokenttälopetetru

Ra-...Hämeentie-Viikintie,Vanha,kaupunki(Pornaistenkuja^y'iikinmåentie)Rl...Viikinrie-Viikinkytä (nyk.Malmin kirjaston kohdalla)kulje(ajarahastus alkoiRr-...Viikintie-Pihlajamåentie-pih-lajamåki (nyk. ostårin kohdalla)linja siirtyi Hetsinki-Maaseutu-Lii-kenne OyJle.

20.4.1965-31.10.1965

I: ...Sö Ranhtie-Vithonvuorcnkatu-Påäskylånrinne-Pääslg/länkatu-Låula-tarhankatu-Sörnäisrenkatu,Vihrll-neslukkutotiII: Sörnäistenkåtu-LåulatarhankctuSö Rantarie-Siltasaarenkatu - U n io -

ninkaru,KtLinjanumeromuuros linjaksi t2:vuosina 1967-68 Verkkosaareen/Kal-asatåfta (Kalsa), vuosina 1970-72åjettu Kalsaan ja Vihannesrukkuto,rille. Silakkamarkkinoitlen aikoihinf2.9.71, 10.9.72 ja 9.9.73 aje[u l2:nkilvillä Rt-Verkkosaari kto 9-18

I: Sörnåinen Verkkosåarcnkatu-vanha Talvirie,Työpajankåru,T),nnyrinlekijänkatu-Lautalarhankalu,Hameenlie-Helsinginkalu-Etäintarhän-tie-Mänlymåenrie-Toivonkatu-Mirnnerheimintie,Lapinmäentie-pirajiin,mäenti€-Strömbergintie-Slrömbcrgi n

II: ...Työpajankatu-Varastokaru-Verkkosaarenkatu Sö...Strömbergintie-Pitäjånmäcn I ic-Pajamäkilyhenne(y Srrömbergillepitennelly Pajamäetteuusi apulinia 71A Sörnäinen-Stra)nrbergin tehdasnumeromuutoksetj 50 ja 50A

katumuutokia jåtetty mainiBemlrra

1.1.r966

Linjå 71

1.9.1958

22.9.t958

31.8.19591.9.19601.9.r965

1.1.1966

Editä pieniäSörkassa.

I: Kauppatori-Mariankatu,Liisan-katr-Siltasaarenkatu-Hämeentie-Lautatarhankaiu-Sörnåistenkatu,Vihannestukkurori

(paluu) ...Unioninkaru-Kr

Viereisen sivun kuvat:TaKL 2t8 Scania.Vabis BF7557V / Ajokki lao)Kuva: M"4lamei l8.l 0.1975

TaKL 138 Scania-Vabb BF6IVA I Ajokki t953, kotiuusitht 1966, poistettu 1977Kuta: M.A\ane 23.3.1972

TaKL 406 Scania-Vabb 8F11059A15890 / Lahtten Au-tokoti 1972 luovutettu pelohtnna e tggsKuva: M.Alameri 28.5.1971I: ...Siltasaårenkatu-Sörnåislen -

Rantatie-Lautatarhankatu-Sölnåis-tenkåtu-VihannestukkutoriII: kuin ennen

29

BAITTO 2-1990

rURUNJOUKKOL"'GNNEloovuorrAp90

JUHLANÄfiELY1.5. - 30.9.1990.Liikenneloiloksen vo.i.lollo Linnonk. 67.Esillö on oionewoiol800luwn roitiovou-

TURUN KAUPUNGIN TIIKENNELAITOS. IURUN MAAKUNTAMUSEO

vanbå lunnian$oisa. taikille rurru M/S Korkeasaarion ny hu\ikäyrbssd. Kölme salonkia ra dinömaiserulko\ansitilar, Alus on rakennenu v 19.19 ValmerinSuomenl'nnån klakalla F juun e aotryUllolånnelh 160 d sisariloEsa li\åLs' 90,{Lmrni,l-llr. ma\ lap4irein, 250 m{l,uiåJaa

HISTORIIKKI

vdheer oino roiliowu-

liikenle€n kehttömi-

PAIXALLISLIIKENNE90.NÅITIELYFoikollisliikenn€gdivillö29.-31 .&1990 Turun

^.1€5s!l(€6lukesso. Kol-

s€lmu, poikollisl jikenne

Varustarno:

Meri-matkat Oy, Helsinki

NÄYmLYMATKANJUHLAIIPPU4.5 -30.9.1990 myr/dy$leistoriff iliilrcnte€nlippury'rfttlö juhlo-

30 RAITIO 2.19 9 O

VIISIKI'MMENLUVUN SINISI/i BUSSEJAJukka Hannikainen

Nror 81-90Scånia-Vabis B22V / Kaia v.tg4g-50korit uusirtu v.1959-60 HKL,GtelKo

nro rek.nro käyttöön

1.12.4918.12.4929.12.4931.12.49

5.1.50

20.1.50

20.1.50

4.2.50

4.2.50

17.2.50

Pulavuosinå råkcnneuiin Iisåäniyny ä Iirkenneltä var-

ttr. ,,.,

"*r'" vabis -sårjå. Koska uusiå åurojå eiolru, saatu slrten woden 1940. oli selvåä, eltei sodaniäplt(åynlL tstissing_NAC _kålusto pr5tynyt suoriuru.

maån lrrtennelarpeesta edes rrydylåvasii. Osa Bussr_ngeIsra

-oI jrat!€llur lis:jksi sora-aikana ia sen jåtkecn-

Krn ftuotma-åutoina. Tuonrilisenssit olivat hånkalasti5åata!ittå. loska rane Uusisla liniå_aulon alustoisla olihuurava..läpi vållakunnan. NämÄ Scånial varustetriinpura'åJane,,rwpi iein korein: puukehiklo. joka !erhoit_lIn vanerilla jå maalåltjtn, On selvåä. ellci scnaikaisil.rä.retua Ja låhes jatkuvilla ylikuormillå aietråessa korilvolneet kovin pitkäån pys,å koossa. Lisåksi sään !ai-r{ulukset olivat rakennellå huomåtkvasti koctelleet.snspå päädy[iin korien uusimiseen. loska Scanianåruslåt jå kojre otrvat jo tuo oin ke5l:iviä. Kehikolrenr n lroliilirerijlsestå Hcllolla ja muu varusrelulK-L:n..fiorJaamo å Vållitassa. Uuden korin utkonåkdoI metko

_pelfuste y jå sisusluke5sa oli muistå sar_torsta.poikkeåvia värivalinroja. penkir olivar verhoitlulllleålla begamoidilla jå sisäverhous oti sinihårrnaalaikl-le,"få. Mainiltakoon victå. eltå kojelaulu muistu(i:.1:I..n . I"d1ol, kurn mirrarisroa. Athrperåise ä

:::11:.,i"i9r: kävrertiin påaåsiassa rånsi- ja pohjois.ncrslngrn t kentees!ä. kun laas uudelta koriljå ;iillåajclllln p-åaåslarsa ruuhkatiikenlcesså låhes kaiki a

:,L"':1, .^",:T:l:'1 ajo!'uoroja oti nrmiko5sa tinjoi aoöA lå 5U. Lisäksi muistan varå-autonä bussin nro gO

lljvjr':"I.:." vietä eraäna tauånrainå krvår-kesälrå

l:1..,'lljrlT. e .. Mgi^i[åkoon vietå. e(ä jojdenkin

våunujen rckhreröjnli muullui korircmontin ihreydes-sä.

818283u85

AN-5034N,542AN-623AN-628AN-627/A't-497AN,7r0lAN-448AN-?09/AZ-454AN-794/BY-568All-793/AE-553AO-55',7 tBZ.a39

n.9100 mm2400 mn5334 mm

uusiltu

29.9.59r8.6.5924.11.5930.12.59

3.1.59

5.5.59

11.2.@

?3.3.fi

12,5.@

30.4.60

poisrettu

7.6.679.11.616.6.65.5.67

17.1.67

7.6.61

9.11.66

29.3.66

30,12.65

2.3.6

Uuden kodn:Pituus 10500 mmkveys 2500 mmAks.våli 5900 mmRengaskoko 10.00.20'Is1.

Seis.2433

Nror 116-120Iryland Tiger psl / Helko v.1948korit uusi[u v.1958 HKL/...

Nro Rek.nro kåy uon uusirru116 A-834/ Po$lertu

-._ AA-814 j.9.48 Jt.J.58 2o.4.t,2117t A-a7']

."^ 11.8ir i0.9.48 o.j.58 tJ.o.(,Jr18 A-847/

-,^ AA_447 13.10.48 16.5.58 30.5.63119 A-tltzt.^^ AB-IJz 30.10.48 1r.4.s8 2.7.s.63t20 A-t028t

AB_28 30.10.,18 23.7.5a 13.6.63

'll7 AC-r28 varustelru johdintenpuhdistusvlroillimjllå

Sårjan auloL olivat varuslellu 4_sylintefisellå kun((ll.rJa ork€anpuoteisella ohjaukselta. Koricn puotcrta rJrote0u.\rrvär vielå Is30_luvun råkcnnerra p;ukehrkoi a j:rpula-åJan.tapåan vaneriworåuk\(llå. loka ci runncrust.j: r(9vlnraan säånkesrä!å. Niinpå nåihinkin åur,,ihrIlol lerllavå koriremlli v.t958. Aulujå taylelrirn atkJl(-Iärsclli korilla påärsiassä kc\k:r\rati;r,,i a, nrLr'rr:ruudella kori å ne oli\at otoltistJ Lrlu"r,la mm L:,,rrlasaåren.ruutkaliitenr(e.sa. Sijo usvrrikko otr vJ.,i.sta..rvot tantten Ruskcdsuo. Korin stsL\lui vä\tå\, pJ:r

:i.lli,i':li* 8i.q0. muuå r.eyl.,nd(i..i irrunann,k.,.o-uvat sisätlå veJetly punai5c a rärj ä. Måin tjk.onvrcrå. ella autosså nro It? oli JohdinJut,.tinjan LLdr-reenpotstorirroitlimet ja ilmeisesti kar"r"ruisen il-leydessä se rai io kolmånnet rekisterikitpcnså.

87

&9

89

90

Uusi kori:Pi(uuskveysAls.väliRengaskoko edesså210.0ft20", takana 9.0&20'

RÄI TIO 2 - t9SO

Seis. 2?

31

AIKATAULUTJ. Oksanen

Mikot, joilla tässå yhteydesså ei tarkoitela mikoaal-touuneja vaan mikotietokoneita ovat löytåneet tiensäkaikkialle. Myös tåmå artikkeli toimireuan RAITIOontietolelykkeellä, jossa siitå sitren kirjasinlajia ja muitamäärittelyjä muuttamalla saadaan uudelleen kirjoittå-malta aikaiseki lehden siwja. Näppåråå! Mutta, mut-ta.. paitsi, ett?i aikataulutoimittajaparkaa kiusataan n).tvielå silläkin seikalla, ett?i alkuperäisen tektin tåytyyolla vailla kirjoitusvirheitå, voi sattua muutakin hår-millisla. Kuren sellaisra. errä valmiiksi kirjoile u julluhäviäå levyklerltå! Se on mahdollisra esimerkit<si'format'-komennolla. Tärnå kåyköön selityksenä sille,miksi en käsittele kesån 1989 aikauuluja nyt kut€nkrcnologiden jårjestj.s vaatisi, vaan palåan niihin ke-sån 1990 yhreydesså (ios jakan). Muutenkin lieneehyvå ottaå aikaa kiinni n,'t, kun RAITTOn ilmestymis-tihels toivottavasd on palautunut normaaliki i'uoden1989 hieman harvasta.

Kiinniotto onnistuu sikålikin hlvin, ettå viime nu-merossa luli selvitettyå tilanne kesåån -89 asti. senmentyä eli 1.9.1989 palattiin jålleen talviaikatåuluun.Mu$toksena 31.5.1989 påättFeeseen tilanteeseen oli,ettå vuorcn 24 sunnuntaiillan lähtö Porvoo[kadultaklo 18.11 oli muuttunut 18.10:een. Eikå sitten mitåånmuuta. Nåin pååståånkin siften suoraan seuraavaanmuutosajankohtaan, joka oli 1.1.1990. Kaikkihån tokiovat jo fässii vaihe€ssa tietoisia suurimmasta woden-vaihteen muuloksesta - linjan 10 lyhentämis€s!ä. Mur-ta kåydåån asiaan linjoittain.

Linjalla I (lA) tehtiin ma-pe - påivinä rä,sremontti.Kierrosajat eivät sanottavasti nuuttuneet, mutta en-simmäisen liikennöintitunnin (klo 6-7) lrorovälitharvenivåt 6-8 minuutista 10 minuuttiin. Samanlaista-han on tapahtunut aiemmin muillakin linjoillå, n 1 siismyös 1Alla. Ha ennus liitqne€ yleiseel! työajanlyhenemiseen. Samalla henkilökunnalla ajetaan linjaaedelleen, mutta muutaman vuoron työpäivån lyhemä-minen pudottaa kerryvien qötuntien mååråä riittåvitsti.Samassa yhteydesså ykkösen tilanne'tormalisoitui'sillåkin tavalla, errä worosta 2 tuli lavanomainenvakiovuoro (aiemminhan \'lroro 2 ajoi aamuruuhkåssaja iltaruuhkan alusta liikenteen loppuun) ja vuoiosta104 tavanomainen ruuhkaworo (aiemmin ns. kokopäi-våruuhkaworo). Lukuunottamala aamun ensimmåis!?ituntia ykkösen ja lA:n lriorovålit jåivå! ennalleen,joskin lähtöminuutit muuttuivat. Ennalleen jåi siissekin kummallisuus, joka on ollut olemassa 1.1.199alkaen: årki-illan worovälit klo 18 jälkeen ovat 15-15-15-10 eivåtkå esim. tåsavålir 14 minuuaria. Linjan1A ilrapåivån viimeinen låhtö Perämiehenkadultasiirtyi muuten uudelle tudnille. Niin pitkålle kuinaikataulutoimittaja jakaa muistaa on viimein låhtöollut 16.54 - myös silloin kun Perämiehenkadulla kåvikäånlymåsså 2A 2,1.190 alkaen se on ollut 17.00!

Jos joku RAITIOn lukijoista on aamuvarhaisella kutjeksinut mainituilla kulmilla eli Eirassa , oli slynäsitten varhainen llös, ulos ja lenkille" rai paluu cdct-lisen illan pippaloista - ja nåhnyr linjån 2 vaununlåhtevån Peråmiehenkadulta, voi hån olla rauhållisinmielin. Ei ole l(ysymls unenpöpperöstå, eikä liqjls!.!stä tarvilse tehdå mittiuslupauksia. Havainto onai n oikea. Nimittåin 2.1.1990 alkaen woto 107 onlåhlenyl Koskelasta linjan lA tunnukiin ja ajanulhallista Sturenkadun ja Måketänkadun dsteyksecn,josta linjan 1A reittiå Peråmiehenkadulle. Siellä vau-nuun vaihdetaan linjan 2 tunnukset ja klo 6.58 onlåhtö linjale 2 Peråmiehenkaru-Linjat! Ei linja 2kokonaisuudessaan ole pident).nrt - onhan se ollutihan tarpeeksi pitkä jo entuudesraankin, vain Umliyksi låhtö tekee poikkeuken. Linjan 2 muutokserjohtuvåt pääosin limittåmisesrå linjan l kanssa Kåuppatorilla. Myös kaklosella on aamun ensimnåisellätunnilla l0 minuutin i'uotovålit aikaisemman 7:n si-jaan.

Kåikki \,l.roroaikataululehder paine[iin uudelteonvuodenvaihteessa voimaan tulleena. Hikisen urakanjålke€n koko juttu osoirraurui kuplaksi. Aikataulu-muubksia ei ollut juuri lainkaan, pois luclluina linjål1, 1A, 2 ja 10. 'Iyöaikalaskelmar jålleen kerran muul,tuivat - siinå koko selitys. Jos aivan tarkkoja otlaanniin ediden ruuhkaworojen påiväå lyhenneIiin 0,1...1kierrosta: linjalla 4 woro 136 lähtee halliin Kar:l-janokalta klo 17.29 eikä Munkkiniemesu klo 18.04kuten ennen ja kuutosella vuoro 155 ajaa Hieklahdes,t^ kf,o 17.29 låhdöllä suoraan Koskelaan kåymäläArabian kååntöpaikassa sekä linjalla 8 vuorolta 182on supistettu lähdöt 17.34 Paavalin kirkolk ja18.01(H) Salmisaare,sta.

Linjan l0 muutos oli tietl,sri wodenvaihreen suurin.Supistus pidennyksen edellå, sillä vuoclen verran Kuu-sitien lenkin kaarevat kiskot saåvat vonkua lrympinvaunujen alla, siaaen mäs vallitsee rauha, jonka rikkoojokin ykinåinen harjavåunu. Toivottavasti se ei johd:tnivelvaunun kellahtamiseen kyljelleen, josla taas synL)]modenlaistakin meteliå. Ensi vuonna kympillä päåsecmelkein Håagan paloasemalle- Pikku Huopalahdcnkiskot ovat pitkäån odottaneet vaunuja päälleer, mut-ta ensin on saatava kuntoon osuus Kuusilie - Ruskca-suo. Ja hyvå on tietysti vetäå ajojohdinkin uudcllcosuudelle, ettei kaikki kalusto keräånny sinne.Mutta asiåan! Kierroken lyheneninen on noin 5,10minuuttia. Lyhennys haukkasi linjalta 10 myös yhdenvuoron muiia påivinä paitsi sunnuntaisin. Vuoroå 96on turha yrittäå etsiå \åunun ikkunasta - sitä ci olc.sivumennen sanolluna påljon muilakln !uoronum(rul-ta nåyttäå puuttuvan, mulrå ilmeisesai siitä sD/stä, elrjniitå ei ole viitsitty veivata näkyviin. Sunnunkisinlinjalla l0 on edelleen viisi vuorca. Vuoro 91 on nylmyös pyhåpåivinä huristelemassa Manskua edestakai-sin.

RAITIO 2-1990 32

Må-pe - päivinä on liikenne jonkin verran aikaisem-paå tiheämpåå. Ruuhkå-aikaM vuorovälit ovåt 6-7minuuttia (ennen 7). I-auanaaisin yhden vuoron puut-tuminen on puoleskan harventanut tasaiset 9 minuu-tin vålil 9-10 minuuriksi. Sunnunraiein. jolloin !uorojåsiis on yhtå paUon kuin Ruskeasuollakin käännytläes-så, on 9-10 minuutin vuorovålil aikaisemman 10,11minuutin sijaan.

KAIUSTO

Liikennöivien vuorojen määrä on supistunut kaikkiaanyhdellå. Kaluslossa ei ole tapahtunua muutokia, elleiotetr huomioon. ettå våunu 43 on ainakin jonkinaikaa poissa kuvioisra. Neliakelisiakin siis yhä låwitaan. Ne on kaikki 1.1.19m alkaen sijoitettu Koske-laan, josta niilä liikennöi maananraisra perjantaihin 19kappalctta. Linjat, joilla näitå vaunuja nåkly ovarlutut 1, 1A' 2, 6 ja 8. Linjalla 2 kaikki vaunut ovatedellecn neliakelisia, kuutosella vain pari ruuhkavuo-roa. Ykkösellå ja kahdeksikolla on näitä vaunuja sekåvakio- e(tå ruuhkavuoroissa.

HALLIT

Joitain vuosia sirren nåyui silrä, ettå Töölön hallinnerkitys våhenee våhenemistään ja pian kaikki vuorotovat Koskelassa. Nyt tilånne on loinen. Töölöön onsijoiretlu cnaislå cnemmän vakiovuoroja, joren lauån-laina ja sunnunlaina samoinkuin aina myöhäisillallakinon Töölössä vilsketrä. Jo aikaisemmin kåikki linjan 10vuorot sijoitertiin Ti)ölöön. Nyt linjan 4 vuorot 35, 39jå 4l seurasivat perissä. Samalla siirrettiin linjån 6ruuhkavuoro 155 ja linjan 8 ruuhkavuorot 181 ja 182Töölöstå Koskelaan. Koska luoror 35 ja 39 ajavaalauåntaina ja sunnuntajna yöliikenreessä ne Iähtevätsilloin poikkeukelliscsti Koskelasta ja palaavat sinne,mutta vastapainoki vuorot 16 (3B), ja 37 sekå 42 (4)ovat vastaavåsli viikonvaihtcessa Toölö<tä operoivia,

HALLIREITIT

lnpuksi tähän rakkaaseen åihceseen. Hallireittikaavioton tåssä numerossa uusiuu, sillå niihin on lullutmuutoksia. Niilä on rehry jortåin jo ennen viimelammikuun L påiväå, mutta nyt tuli lisää. Hallireit-linumcror nåytlåvåt elåvän tilanrcen mukaan. Niiopålinjan 2 käyttämär hallireirrinumcrot 607-609, jotkaaikaisemmin - worojen ollessa sinne sijoitelluina -alkoivaa tai påättyivåt Töölösså on våihdetru Koske-laan. Samoin linian 10 hallireitil ovar kaikki tierystiTöölöön liittyviä. Kun hallireitit nykyisin ovar linja-kohtaisia, on olemassa räsmålleen pärillekkåisiå reir-linumeroita. Esimerkkinä vaikkapa 603 (linja 1) ja607 (linja 2\. Kumpikin kulkee Koskclasra reiliäKuslaa Vaasanlie - Håmeenlie - Sturcnkatu - L?inti,nen Brahenkatu - Helsinginkatu - Kaarlenkalu - Viides linja - Porthaninkatu - Siliasaarcnkalu - Unionin,katu - Liisankåtu - Snellmaninkatu - Alcksanre nkatu- Unioninkatu - Kauppatori. Mutla 603 on linja-ajoa

jo Sture*adun ja Måkelånkadun risleykesrå, k!ntaas 607 on sitå vasta Toisen linjan jå Siltasaarcnkä-dun leikkaukesra! Hallireillien vuoden kummiljaincnon 609 Koskelasta kulen 607 Kaupparorille sii(ä cdclleen Peråmiehenkadulle ja vielä takaisin Kaupparorittcsekä linjaa 2 seuraten Diakonissalairoksen pirijlc-pysäkille. Joten aikaisemmin mainittu linjan 2 vuoro107 ei itse asiassa olekaan linjalla 1A eika 2 vaanhallireitillåån! Otå siitä nlt sitten selvää.

PÄHKINÄ PURTAVAKSI

Tåsså päivänä muutamana eräs seuramme jäsen lqsyiaikataulutoimirtajalla, missä Helsingisrå löyrly pysäkki,jonka samaan tolppaan on kiinnitelty sekå aulo- crliiraitiolinjan pysäkkimerkki. Kysyjä tiesi itse 2 Ulläistipysäkkitolppaa. Aikataulutoimiflaja epäili uscåmpirkinolevan ja toistaiseki olen varmishnut 9 kappalc(ä.Mukaan otetaan myös scllaiset p'4åkit, joissa brscisclmerkit o!åt saman sädekatoken rcunassa kiinni. Miet,tikååpä! Samassa yhteydcsså olen tullut havainnccksi,ettå mitiovaunu ei olekaan ajoneuvo! Eråän pysäkinedellä nået on liikennemerkki, ioka kicllåa rlonruvoilla ajamisen varustertuna lisåkilvellä'Ei koskclinjaa 51'. Sen sijaån linjan I ja lA vaunur siirå ijx-vat kun kiskot sinne vievåt. Helsinginhdrn jå Länlisen Brahenkadun kulmauksessa on puolcstaan oikcrllckåånlymisen kieltåvä merkki lisäkilvcllå "Ei koskclinja-auloja eikä takseja". Kuircnkin aika montaa paivässå linjan 1, 1A jå 38 vaunut käänlyväl mcrkinvasaåisesti. Siis råitiovaunujen ei joko a) tårvilsc väli!tää liikennemerkeistå b) kuljenajien on katsottavatoisaalle tai c) heidån on oltåva paaruneita rikollisia,joille moinen pikkurike ei missään tunnu. Eipä ihmc,ettå useimmilen kunipyörin liikkuva on slfllincnkolaritilantecssa. Miksihån raitiovaunur nuulen pyslih-tlvåt liikennevaloissa sielläkin missä ei ole S, ,, ->-valoja?

RAITIO 2-1990 33

röölöru unlltHat[ireitit a tueetta

He\singinkaturzr,o?9'!"31'T

{,*'1,1'2^1"'61?, 615 '

or ' --

-*s5€o

SGö

-ID

c.t!=fJE.

ci

5..i

625 , 692

617 - 619

627 - 628639 - 6t+2

667 - 670

675 - 678693 - 695

S ibetiuk senkatu612, 611, 621. 612,6)9,f69,672,68

621.628.631. 640. 66',1 , 668

a

s

0,

=rtg'E .--

E

3 -c.c: -tao .1

="_

Runeberginkatu

619, 621, 628., 631, 640, 661, 668

612, 617 ,6?s,62',t . 632, 639, 669 ,672,675 , 611, 692

RATTTO 2-1990

I"IKN 93

:611,612 i

iOekloii-61U ...

SLS

i6-o ij

KAP

5!

+v

Sö

2,öN

,$,\\ d-

"\\$d\ä

86979 82.

f,xants rt rzn

q\\?ri\\+r\\a+\9o\

651- 663671-6',t 4681- 682

iIALLIREITIT1.1 .1990

Kaavioon on merkitty 1.1.1990 kåytössåolevaf rcitit Kauilå kulkumerkinnåt ovåt

itnan ensinnäistå nuneroå

KST

71 75

Alzsl I

bs?j

PVK@

'12

70

- ö\\

TOosa.aheka rftå

foisåe llå

t040e0924

'Fr3FZl

EIRRAITIO 2-1990

PMK

og-t

35 41 a

35

I

RAITIOLI IKENTEEN VUOROT TÄLV I A l KATAULUSSA 198-C) 9O

Oheisessa luettelossa on mainittu raitioliikenteen vuoronumerot ' vau-n,rivvpit, siJ oitlLshö I I 1t j d ! 1 ikennaii nt i Fäivät ta lvi aikatauluss'l19BB 89, 01 .01 . 1990 alkaen.

Sardkkeet: Ä = vuoron nro, B = kaluito (v=rltrlial<selirr*r.1, muut riiv':l.rårrnujo, neljdkseliset liil(enni)ivat vdir, ma-pe) C = sljoltushalLl' D

= linla(t), jc'rIld vuor,:, Irrkenrröi -ja E " liikennointiPiivät (X)

+) t,iiitee Tö;llii:rtä, t'."r l,'ri, TL;ij1ö;in O) Läl-tee li{'-'rk':!ditn, Fnlöa !ioe-il(e-

6 RArrlO 2-1990

c D Emp la 5u

ABCDEmP la su

1 KH 1,1A X X

2 v " 1,1Ä X X

3 v " 1,14 X X

4 v " 1,14 X X

5 " 1,1A X X6 " 1.1A X X

656667

TAXXXTAXXX7A X X X

74757677

'78XXX'7BXXX'78XXX'7AXXX

11t213T4

16T7

19

XXXXXXXXxxxXXXX X+)XXXXXXXXX

XXx

7v"8v"9v"

222

3B3B3B3B3B3B3B

TöKHTöKH

81 v " 8a2"883 " 884"885v"886v"8

XXXxxxxxxxxxxxxXXX

91 Tö 10 x x x92"10xxx93 " 10 x x x94 " 10 x x xss " 10 x x x

2425

2a293031

3TXXX3TXXX3TXXX3TXXX3TXX3TXX3TXXX3TXXX3TXXX

TöKH

Tö

KH

t(J1 lltL 1. r,4tO2 v " 1,14 X103 " 1,1Ä X104 v " t,1A X1o5 v " t-1Ä X1o7 v " I\,2 X111 " 38 x

X123 " 3T1,34 Tö135136

Xxx

444

34"4XXX35 Tö 4 X X0) x0)36 " 4 x x37 KH 4 X X+) X+)3839 To 4 X X@) X@)

4041.42KH4XX+)43Tö4X

153 v KH 6154 v " 6155 " 4,6164- " Tö -1l165 " 7At66 " 7A

xxXTXX

78X'78X

174175

5354

56575859

6XX6XXX6XXX6XXX6XXX6XXX6XXÅ

KH 1411a21831841A5

xxxXx

III88

KH

xx

191 Tö 10192 " 10

X xx7A

HAI-LISTÄ LTNJÄLLE: LINJÄLTÄ HÄLI.I II{:Uäänäntäi - p.riåntåi 01.02.1990 luiien

5.415 _43

5.44

5.,5a6. 036.066.13

6,346_42

6.52

7.247.27

14,33

1't.4514.5615.0115.04

5.45

5.50

5.5q

?.42

a.1a4.29

734

2A93

19195

3t136L92

113991

9236

135

191

165134

639641627

69564r

64t

639

693619

693

639639

639693

695

4.36

9.0a

9.14

9.249.31

16.01t4.02

1S.0514.091€.1114,1374.22le.23

1a_ 3a20.3520.5520.572L.t62\.3\22,OL22_5t23- O1

23.32

16619113479213616543

136191t64

734

t92165

2A11

t75166

249527

93

919235

EÄLLIsTÄ LINJÄT-LEI IINJÄLTI IINIIIN.

642

642

642654544

664

664624616

564

614624

624

642

642540

38 6ta

38 51A31 62A

3'r 62a31 62å38 61A

624

t75 7B7B

10

10

7R

10

3T3B?t

3B3T

10

7B

3T107B

1010

3T

3B

1038

10

3T

?B

107B

Lauant.i 01.01.1990 luki€n

10 6953t 6273! 519

10 69310 69510 5954 63931 627

36 6173't 62738 517

639

693

693

42

9527

93

2A

36162411

L3,3715.46

16,1516.25

19.5920.3520.5722,4r

23_0123.L3

23.26

20.3520.572L.7022.O\22.3t23.O7

23.25

23.16

1136162A

2724l3

93

92

47

SulnuntÄi 01-01.1990 luki.n

1010

3B10

6.556.59

9.31

10,1310,24

3!103T

10t0

1395

9192

91

4137

139324

RArrro 2 - 199037

KOSKEl-A r-jtIDöT HÄLII S!Ä LINJÄLL,!

t<OSKELA I-ÄTDöT HÄ!!I SlI LINJALIE

IiaänÄntai _ 9e!jÄnt.i 01 01 1990 'lkä6n

Läuåntai 01-01.1990 älkö6n

k10 liniå '6itti ]{10

a 6413't 6233T 525

1,1Ä 60538 6134 635

g 6413! 611

6 653

38 6136 651

6 6413! 5116 6513I 62L

6 653

a 68138 5116 651

2 6076 651a 6416 6516 641

a 641

aoro , linjÄ r€itii

107 v 1Äi,2 609?4 7R 67123 3T 62\

101 1,1Ä 501a4 6 651

155 4 63529 3t 6231A 38 6136 1,1Ä 601

25 gl 621111 38 61176 7b 67742 4 635

2 ! 1.1Ä 60165 7Ä 6633a 4 63137 4 631t7 3! 611alv € 6414 v 1,1Ä 601

a2 A 64131 3T 62183 t 641a4 a 641

155 6 65t103 !,11 603IA2 v A 6411os v 1,1Ä 603153 v 6 651101 1,1Ä 60310? v 2 647104 v tÄ 601164 v € 6al102 v 1,1Ä 601145 v a 541!54 v 6 6511A! v A 6611A3 g 641

5,375.3e4.39

5.41

5.425.435 .46

5.51

5,58

5,59

su.nuntai 01.01.1990 .lk.en

a 64138 6133',1 6233T 625

39 611

g 6a1

I 6016 6531 60378 6713t 6116 651

4 6354 6311 6013T 6216 653

6.016.05

7,IL

8.26g.3aa.559.L79.25

linjå ieitti klo

7t 67j 7 lL7B 6?t 7.2238 5!3 7 273! 61! 4 34?Ä 663 9 A?7Ä 661 9 22a 6a1 9.294 635 9304 63L 9.316 651 9.373T 623 9 395 653 945?B 67L 9 553'r 62! 9.557Ä 663 9-5938 611 10 07a 6A1 11 05

?B 67138 611

€ 6413T 6211 6016 65i3T 621

3! 611

38 511

31 6211 60i

6 651

6 6513 6al38 611

3! 61:

33 611

6 65:

5.34

5.36

5.415.42

5-45

5,46

5.50

5.515 -54

5.55

5.54

6.026.055.04

6.t26.166 .176.14

263o

104 v5

15

145 v19

lO2 v

L

55103

66a5vl256

123105 v

a6v

3v

141 v5A

lA2 e

103

6,245.36

6.4r

6.51

6.576,59

7.1t?,\27.2L7,24

7.33

14.20

14.59t5.o2

t5.37

a2

30

573

65a6

36

3156

1A

a123

2

26

a315

7256

5929

F!

o

r Lrnran 1Ä kiLvillå hållrstå sturenxadull' ådell€€n lÄrn roittiå P€-

.;i:;;.r";;,ii; -i;i, rtå rrnian 2 kirvin DictoniesåråiLöx'crrå

v - n.ltå](E6lin€n vaunu (n:ot 1-30) I liikent6'5Eå våin oa-Pe

llmån derkintåÄ - niv€lvåunu

H.rri!.ittipiit;os on toiEåällt tå3sii RÄlTIOn nse'o3så

6.43

6.50

6.536.446.55

6.56

25

19

a3

3€59295A

31

35

a156a51223571565

261A

a2

39

FÄLLI INÄJOT

ViikonFåiwicn yhdist6lnå 01.01-1990 ruk i.n

I 15,10 1

L 77.25 3

20.54 56

a 6a2

4 636

a 642

6 652I 6A274,2 6AAa 642

B 642I 602

6 6521 502

I 602

6 6a21,1Ä 604

I 6A22 604

a 6a238 6L23T 622

a 642

a 6426 652

a 642

6 642

27.25

21.2e

23.L223.1323, t623,la

23.29

38 612

1,1l 6023B 6t2a 642

1.1Ä 6023'r 6221.11 602

3R 6t23 6e26 6546 552

a 6423't 62238 612

a 642

3T 622

a 642a 6823t 6123't 622

4 63231 612

n 4223t 6143T 6244 6424 632

1982

311

!2a354596555

1566

7557a1

265A

a2

35

1S

3€394229

3436

23.3323.3523.3623.17

23.47

7.521.542,46

2.O92.10

I- iÄan.nta13tå PerJdntaihtn Dl - nålnlnt.tet. lauantÄihin

ilnin m.kintåå pvå-så!.kl6.een - Joka päivå/yö

RAITIO 2-1990 39

LIIKENNEUUTISIAA.rto Hellman

HÄNXI

Myytåvänå tåydellinen sa4a Raitioita Uln8-4/1982,yhteenså 20 numerca, hinta 200 mk. Soita J.Rauhalapuh.tiedot mediasiiulla.

KORJAITÄYAA

Raitio 1-1990:ssä teimme pari hamittavaa kadunnimi-vfuhettå: Artikkelissa "Raitiowunut ja liikennevalofs.31 oli numerolla 121 maitittu Eteläinen ja Pohjoi-nen Rautatiekatu väädsså taiwtusmuodossa. Tåsså olioikein. PååtepFäkillå s.40 mainittiin linjojen 52, 55,55A ja 503 uudesta reitistå. Tien nimi on oikeastiVåinö Auerin katu.

TULEVIA TAPAIITI]MH

4.5,m.9.Turun jouktoliikentean satawotisjuhlanäyrtely varikol-la.

13.-14.6.l-AL:n linja-autonäyttely Oulussa.

29-31.8.Paikalisliikennepåivien kalustonä]'ttely Turun messu"keskuksessa.

POIKIGAVIA TAPAHT{JMIA

15.2,Heti puolenyön jälkeen kaatui vaunu 43 linjalla 3TTöölöntodlle johtavån vaihreen jålkeen. Ennen vaunua43 oli ha4avaunu k?iänq'nyt torin siwraireelle. 3T:nkuUettaja ajoi ylinopeutta vaihreeseen eikå huomannu!sen poikkeukellista asedtoa. Neljä matkustajaa louk,kaantui.

Mannerheimintien Eitioliikenne oli myös luona yönåpoikki putkitöiden takia (ollut useåna yönå). Niinpålinjoja 3 ja 4 liikennöiliin Hakaniemen kautta.

SEKAIAISH TAPAIITUMIÄ

1.1.

Måtkalippujen hinnat nousivat.

Liikelairos-VR muutli lastenlipun ikärajaa:- korkeintaan kaki alle kuusivuotiasta saa maksu[å

seurata 17 vnotta tå'ttånlttä måikustajaa- lastenlippuja myydåån 6-16 -vuotiailleVR on myös hylänn)'t kuukausilipun ja mry nyr 30päiviin lippuja. Kuukausilippu oli voimassa aina oslo-påi*ln numeroiseen påivåån seunavassa kuusså, kun30 påivän lippu on voimassa oslopäivåså nimen mu-kaisesti el€enpäin. Jos osti kt-lipun esim 31.1., oli sevoimassa 28.2.(tai karkausvuonna 29.2.) saakka; t4.7.ostettu oli voimassa vielå 14.8. Ajopåiviå tuli siisvaihtelevasti 29-32.Suomenlinnan Liikenne Oy:n kertaliput ovat ny! his-toriaa ja sillä kelpaavat kaikki yh@istariffi- ja seutuli-pu!. Suomenlinnan liikenteesså otettiin myös rarkas-lusmakulaki kåyttÖön. IGuppatorin ja Suomenlinnanterminaaleissa sekå m/f Ehrenswårdissä on uudelkertalippuautomaatit. Automaatin lcyljessä on kilpi:

40

Cåle Sweden, Ilatukilpi Oy. Auro maateista saa ai-kuisten ja lasten kertalippuja (yhteis- ja seurularifii).Automaatri uatii tasaiahån loimiakeen. Alumiinisetkolikot civät kelpaa. Lipun, joka poikkeaa kaikestaennen nåhdystå, takana on mm teksti: system caleform 8-m. Lipussa mm iroitettava \arkislusosa" j8edttåin selvä påiväys. Lipputaji käy selvi e tunnuskoo,deilla

Oslo Sporvei on juhlistanut raitiovaunujen menestJs-tåän nimeåmällå 14.9.1989 kuusi uutta nivelvaunua jayhden modernisoidun neliakelisen nivelvaunun tun-nettujen eurooppalaisten raitiovaunukaupunkien mu-kaan. Kaupunkien nimet on maalaltu vaunujen sivuillesiten ettå S?g-sarjan nivelvaunu 114 on nimeltåån'Helsinki'. Muut ovat 101 Du"sseldorf, 102 Göteborg,121 Grenoble, 726 Oslo,l27 Baset ja 269 Norrköping.

Hong Kongissa on viime vuonna uusitru sikäläinenkaapelirata ja funikulaari nimeltään peak Tramway.Kaikli uusirtiin kalusloa myöten 20.6.-3.8. välisenäaikåna eräån sveitsilåised yhtiön roim€sta. Alihankk!joita oli Isosra-Britanniasta, håvallasta, I-änsi-sakasraja Suomesta. Emmc vain tiedå mitä sinne tåältå vie-liin. Peak Tramway ei ole mikåän leikkirata, sillåkunnostuksen jålkeisen kahden ensimmäisen kuukau-den aikana sillä oli kuUetexu jo 700 000 markusrajaa.Liikennettå hoideraad kahdellå vaunuparilla.

22.12.Linjan I vuoro 5 kahdeksan åikaan; Hl-Kaarlenkatu_Helsingi n katu-Håmeent ie-S turenkåau-... Edc lli n e nvuoro oli jåånya iumiin "loukkåantumiscn" vuoksi.

16.1.

Håvainto klo 19.00 aikaan syJnä putkityöt Bulevardit,la:-Linja 6 ajoi Kirurgi,Bussilinja 6X ajoi Erouaja-Hietatahti

ME'IROLINJÄ

10. ja ll.kuukausiMuutos metrovaunujen sisåvalaistukessa, Ovien koh,dalla olevat 'håtävalof palavat myös normaalilitån-teessa.

Metrovarikolle rakennehan lisåå hallirilaa. Vuonna1971 valmistuneen hallin lrylkeen on rakenreilla aina,kin kaksiraiteinen (2 oviaukkoa) ilmeisesti läpiajcllavåhalli.

6.-7.1.Ensimmåiset ulkomainokser kiinniredin metrojunienkylkiin. Tammikuun loppuun mennesså mainokia eikuitenkaan ole nälqnyt kuin muutamåssa junassa,koska mainosrilåa mJ]\,å yritys ei ole saannua kåuppaaainakaan alkuun kulkemaan, Oman hankaluutensaaiheuttaa mainosten kiinnittäminen, koska melrojuniensäilytyshallissa voidaan kerralla junaa siirtämäftå liima,ta mainokia vain junan lairurinpuoleiselle seinämältc.Viereisellä ratteella oleva juna on tiian låhellå jalisähaittåna ova! virråkiskot. Niinpä mainosten liimaa-minen aiheuttaakin ylimääråistä vaihtotyötä varikolla.

23.1.

Melron illaliikenteesså kåytössä o eesla jårjesletmasrr.jossa kahden vaunuparin junasta loisen vaunuparinloinen vaunu pidetriin suUetruna, joudu(iin luopu-maan toistaiseksi, koska ilkivaltaa tekevä nuorisoonnistui päåsemåän suljeltuun vaunuun. Suljctunvaunun käyttöön mentiin 25.10.1990 juuri ilkivallanesaämiseksi, murra nyt ynpyrä sulkeutui. parhaillaanturkilaan yhden våunuparin mi aislen Junien käylrdåilraliikenteess?i ja viikonlopun hitjaisina arkoina.

Tammikuusså on lunneliasemien'radantakaisef mai-nostelineet uusittu. Metron linjakaavio on nyl kahdenmainospaikan pituinen. Muutostyöt on rehty arki-iltaisin klo 21 jälkeen, jolloin osaa linjastå on liikcnnöity yksirait€isena.

Uusi SRS:n arkistoluettelo ilmestynee länå \.uonna.Arkistoa on tårä nykyå noin kolme kuutiometriä -tiedoki niille, jotka haluavat syyskokouksessa kilvoi_tella arkislonhoilajan våpaasta toimestå.

1.10.1941Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy myi Oy SrrömbergAbtle Helsingin maataiskunnan Pitåjänmäkeen 45hengen Sisu-Hercules bussin nro 75 ilman moottoria,Autoa on tarkoirus käyttåå akkubussina linjalla pitä_jånmäki - Töölö.

POIKKEUSREITTEJÄ

6.12.Linja 4liikennöi n 17.15 alkaen Kauppatori-Munk-kiniemi, bussilinja 4X IGrajanokalle.

Linjat 38 ja 3T n 17.00-17.30 våli Posriralo-Töölönkisahalli Mannerheimintien kautta ylioppilaidcn soih-lukulkueen !1roksi.

BAIflO 2-r990

4L

AUTOLINJAT RAITIOLINJAT

1.10. ll.kuukausiLäpi-yönlinjat: Våistöraidetyöftåa Morsiamenkådun p]säkin ja Mor-01N Rautatieltori - Konala 3/4 låhtöä siamenkadun risteyksen välillä. Raraa siirretään lrym-02N Rautatientori - Kannelmåki 3/4 låhlöå nenkunla metdä etelään edelleen ykiraiteisena.03N Rautatientod - Kontula M 3/4 låhtöå04N Iuk€skus M - Reiherintie 2/3 låhtöä Bulevardilla ja Postitalolla on woden koeajan ranska-05N Koskelantie - Jakomåki 2/3 låhtöä lainen låpinäkyvåsrå muovista tehty p',såkkikaros.06N Koskelantie - Iluttasaari 3/4 lählöå Varusteisiin kuuluu penkld ja vålomainoslaulu. Rans-07N Kosk€lantie - Siltamäki 2/3 låhtöå kalaisiin toiletteihin verrattunå kåtokessa ei ole raus-

tamusiikkia eikå se tuoku hajuvedelle.

27.11. 31.12,Reittimuutos linjoilla 938 ja 93N suunnassa IK-HN. Liikennöitiin viimeisen kerran linjaa 10 reitillå KirurgiUusi reitti lK - Marjaniementie - Tulisuontie Ruskeasuo. Påivånvalon aikaan olivat linjalla vaunurReittimuutos linjålla 97 ldo 10:stå alkaen ja linjalla 10O, 38, 56, 39 ja 91; iuoror 92-96. Mikåli vaihtoja ei97N. Uusi reittiosuus: - Vanhanlinnantie - Vartioky- iapabtunut lähti viimeisenå Ruskeasuosta vaunu 56läntie - Kiviportintie - Itåviiylå ". luorossa 94 klo 23.26 Töölön hålliin.

1.12. l.l.Reirti ja aikataulumuutoksia läplyöniinjoilla: Alettiin liikennöidä linjaa 10 reitillå Kjrurgi - Kuusi-03N Rautatientori - Mellunkylä 3/4 lähtöä rie.(XN lukeskus - I-aajasalo 2B lähtöä

** HROin wosikertomus 1 9: **6-12- Uusis mtaosia mkennettii( RDsk€asuon plsåkille 156Poikkeusreittejä itsenåisyrsjuhlien iuoksi (Lisåtiedot m pituinen raidesilmukka vaihteineen k?iånnekohdakiarkistosta). uudelle linjalle 9.

4.9.39 aloitettiin liikenne uudella linjalla 9 Erottajalta24.12. Rusk€asuolle 10 min våliajoin. Liikenne linjalta HMetsälån Liikenne Oy ajoi jälle4n ilmaislinjoja Mal- muutettiin samanaikaisesri siren, ettå yksi vaunu valiftimin ja Honkanummen hautuumaille sek?i Malmista liikennertå Ruskeasuolta Haagåan 15 min väliajoin.Hietaniemelle.

?Å.1.Linjala 72 kuultiil jouluriedorus ja STA:n mårkusta- Ajojohro on poisrettu Tilkan p)Eäkin ereläpääsräjille joulutervehdys. Aiini oli kuitenkin 'vakioääni". alkaen Ruskeåsuolle. Mannerheimintie, Korppaanmå-

entien ja Koroistentien risteykesså valmistaudutaanMuuten yhteistariffiliikente€sså tutut kuviot (Lisåtie- alikulkukåfåvån tekoon. Kiskotus poisteraiin helmi,dot aakistosta). kuun åikåna Tilkasta pohjoiseen.

27.:29.12.

Linjaa 71V ei liikennöity.

22,12.-1.1.Linjaa 9T ei liikennöity.

KALUSTO

31.3.

22.4.

5.6.

26ltolt9t

89flnO

890 '7

28.1. 6.6. 8m2/645. SL 4763 Kauppa.orilla kloHavaittiin, että ltpiyönlinjat ovat saane€t jo monin 14.påikoin normaalit p,säkkikilvet käsinpiirreftyjen sijås-ta. Kesällä todettiin Linnamäellä olevan vanhan kaksiak-

1.2. :i*:x ä":i,'#'lxi::"di:*l:å"';i,?i::: ij,,:l:Linjan 05N reirri muuttui; ajetaan Kehä Ilrå pois låhellä Rainbow'ra.Malmin liitqmåsså ja €delleen Tattariha4unrien kau!ta Jakomåelle. 16.6. 8908 Kehä III:lla koekitvin.

42

14.10. 95nB keltavihreå (ensimmåinen väriå vaihtanutNrII).

16.11. 144/6sA

19.11.

8962197, a963191, 8964/94. Viimeiset vuoden 1989autot alkåvat olla liikenleesså. ylläluetellur kolmeautoa ovat ensimmåiset 2,6 metriä leveiit autot HKL:llä.. (8962-6). Kuljettaja a on åsiasta kenova kilpivaihteenvalitsimen yläreunassa. Autoissa 8962_6 onmyös uuruulena 7-scgmen(i. ja jå pislemarriisinåyl_roon perustuval automaaltiset linjakjlvet edessd, oi_keålla siwlta ja takana sekä SISÄLLÄ. Numeroidenkolo on jonkinverrån pienempi kuin mihin viimeai_KOrna on totu u. mulla linjanumero on suurempikuin niissä busseissa. joihin on vaihderru koneellisejliliikuteltavat "rärit'.

Autorekisteröinnin nykyinen periaate on antaa autollemrkå tahansa vapåana oleva rekistcrilunnus. Rekisre_rinumero ei ole enäå vålttåmätu sama kuin autonkolfie viimeislä numeroå. Siki €m. busseissa on au.19n ny.mgrg oikeanpuoleisen etulampun vieressä pie_nin valkoisin numeroin

20.11.

23.11.

2',t.11.

8956/95

8965194A

4966.D1

9.2.Vaunussa

.29 havailiin ykipolvinen virroirin ja nctjisuuntavilkkuå.

14.2.

Autossa 8960.linjalla 95 havåilliin sisålinjånumero.Kotelon ylålaidåssa on setvenråvå leksti ,lin,;numero,mjki lassä lapauksessa oli valile(avaa. sill; se näyltiåulon olevan linja a 45.

15.2.

Myi:.-a-uro_ssa 8948 linjalla 95 havaitriin sisätinjånume_ro. Tällä kerlaa paloi I8? låmppua ]htäaikaa. Nornv sr s'€llä räähå oli pimeånä.

Palsranpiråjän hielestå on ollu! ennelkin sillåi, e(äkaiftld mikå on yli pakollisen varustuken on jokoepäkunnossa tåi sitå ei kåytetä (tai osata käytlää).

HKLin railiorievaurioisså kiyllämä vuodella 1972peråisin ole!" MeIsu-hålyt)Eauro piti maathkuussakorvara uudella åutolta. Kyseinen auio. jonka runnusnumero on Ji), on sijoiteltu Töötön halliin vaikka sconkin r€kisterdily Håågan patoasemalte. Vanha .155navaltriin.hätytysåjossa vietä maåliskuun puotivatissjMannerheiminriellå rapahruneen yliajon rakia.

MySEOIy_SSn on sijoitelu Koske]aan ja ne ovarnykyåån 157, 2& see\ 314 (Sisu BT,69CR / Wiimav.1973). Johdinautot ovat eniiser

Itäisesså auloliikenneykikössä woden l9g9nror 8947-66.Auroien 8qj2-6 linjanumerol ovar pimedssähuonolukuiset. Ne valaistaan ålhaålta ilösp:iin.

26.1.

auloista

melko

Vaunussa 7 havaittiin netjä suunlavilkkua; kkakulmis_sa symmetrisesti vastaavilla paikoilla etukulmien kans_sa on myös vilkut.

MUUTEN: Vaunut t-15 ja 16-30 täytrivål viime vuon_na 30 vuo a. Såmanikiiser bussil lienevår harvinaisiamobiiliharvinaisuukia ja museotavaraa.

Varhan vuoden 1989 autoissa 894?_61 on kauko-ohjår-tavat linjåkilver. Autossa 8958 on plaähtly-kil;enyläpuolella såmantainen koreto. Sisus ;n ku enkinerilainen- Se on läynnä pieniå punaisia lamppuja jaKun nurå syt}1etåän sopivasli tulee linjånumero nåky-viin. H:immåsryltävåå. Valm$taja on Vanrron Oy,Keravå. Omien laskujeni muka;n Iåi e€ssa on 192pienlä lamppua, muodostuvat numerot ovat kakilamppua pakuja.

7.2,

HKL:n laltakunta päåtti tilata uusien raitiovaunujenrakenneselviryker eri stmisrajilra.

BAIIO 2-1990

ROMUTETUT BUSSIT -lisraan iälkoa (RaiIlu l-r990):

293.a9336, 341, 348, 356, 35a, 362, 3$, 369, 37O, 3,74.

25,4.a9429, 543, 548, 563, 574, 577.

10.5.89512, 514, s27, s30.

31.5.89419, 546, 569, 616.

r3.6.894t4, 5U, 545, 561, 564, 56a,573, 578, 655, 658, 803.

26.7.89833, 835.

43

2A-8-89

426, 430' 54L, 562, 5A2, 584, 589, 610, 612.

r8.9.89333, 338, 33q 34O, 342, 344, 3s2, 354, 359, 36n, 366,36it , 372, 832, 834, 839, 981.

5.10.89341, W, 313.18.10.89632, 633, 631, 639, g\642, ffi,71O,824.

.lo.a9421, 516, 590.

24.11.89422, 634, 635, 656, 813, 829, 83O.

23.r.fr42a, 58€, 752.

vuonna 1990 HKL:lle tulee uusia busseja seumavasti:Viisi nivelautoa Ruhaan, 25 kakiah€lista Ruhaan ja15 kaksiakelista Koskelåan.

Nivelvaunujen idritFtilanne 21.2.198OiNr Wihreåkeltais€t: 31-59, 61, 62, 64, 66-68, 70.

Nr Vora.ssiharmåat uusin numeroin: 60, 63, 65.

Nr Vora.ssihamaat vanhoin numeroin: 69.

Nåisrå 65 on otettu helmikuun lopulla VH:iin re-nonttiin jå maålålaal s:lman tie! vihreäki.

Nr U-sårjasta våin 95 on jålkkäleen vihenetty joh-tuen siitä, eltå vaunu oli viime kolmesta osspuolestaSeunhuoneen kohalalla tapahtuneessa måUisså, josså

henkilöauto iäi kåhden ed suuntaa[ kulkeneen nivel-vaunun våliin. Korjaustyöt olivat mittavat, joren sovit-tiin saman den maalauskin.

Våunuja l-15 ja 16-30 kunnostellaån yhå vain eikähylåtä lähivuosinakaan. Vauluun 9 on juud tehtypaljon peldtöiti ja påklausta. ja se on siirrelty maa-laamoon, ilmeisesti kokonaan uudelleen maalattavaki.Vaunu 14 on jo seumavana VH:ssa työn alla.

Hiomavaunuun 2119 suudnitellaan mittavaa remonttia,mm. uualet vesisåiliöt muovista, nykyisellåån kun ruos-tetta kerqy venttiileihin ja vettä valuu hukkaan. suun-nirteilla oo myös hydmulinen ha4a kiskojen puhdista-miseksi s€kä jonkinlainen painevesisJ,steemi. Tavoi(tee-na on Laiken töhnån ja lehtikeroksen poistaminenkiskoilta ennen hiomakiven kosketusta.

Töölötorin vaihte€ssa kumottu våunu 43 on VH:ssa,jossa se kunnostetaal kevåtk€sän aikana.

Pikku-Valmetit ovat yhå samat kuin viimeksi, eli 332,

337,33A, 339, 35ZlIl ja 3(t2. Ne säilyvål toistaiseki,vaikta VH:ssa on jo tiladpuutetta. Varmemmaksivakuudeki muistettakoon, ettå 352lII on entinen 356( nha numero påistaa låpi). Sisåpuolella vaununnumero on vaihdettu 356:sta 352:ksi. Tarkkaa ryötä.Miståån ei kokematon huomaa, ettå våunu on alunpe-rin 356.

Mui$utetaan vielå kail&iå, ettå hå4avaunujen harja-moottoreina on kåytetty romutettujen piklu-Valmetienmoottorefta.

Raitiovaunujen sijoittelu halleiruin 22. 2. lg90 Qinja-liiketrteen munuja ei luercltu);

vållilan vlåhalli klo 10.50Raide 1: 2123 - 2124 - 2122 - 2l2o - 2l2l - zl18R^ide 2: 2126Raide 3: 157 - 135 - 139Raide 4i 338 - 352/II - 181 - 169 - 684 - 1506

Raide 5i H-1 -332+505-}{4-719-761Raide 6: 339 - 3m - 615 - kahdella liikkuvalla lavelil'la neljå fi:n nivelosaaRaide 7: 337 - 362 - kåksi VTS-teliåRaide 8: 43 (se kaadetru)

Vållilan alahalli2119 remontissa

H 4 on ainoa moottorilon museovåunu, kummankinpåån ajolg/tkin on AEG:n.Harjavaunujen peråpäån låatikoista seumava kokoerit-rcly:pie'ri'. 2122, 2lzikeskikokoinen: 2124iso: 2\2O, 2121itma 21:

[9!89!s kb r1.0sRai@en I peråmutkassa H-2Råiteen 1 vieresså hallin peräkulmassa: kolme lumiau-Iåa, nto 27 (museon nro 4), numeion (museon nro

5) sekå numerorcn (museon nrc 6). Kal6i puukårrynpyöräparia akeleine€n ja vetopålkkeineen (museonnrot 8 ja 9), lumivaunu (museon nro 7, malli "30-4O') sekii yksi kumipyödpari akeleineen.

Töölö. vanha halli (tuleva museo?) klo 12.05Raide 1: 313 (takapåå entiste(y letkuineen kaikkineen)Raide 2: 91 (puunattu ja imuroilu, aika hlvän näköi-nen) - 605 - 625 (perät edellå)Raide 41 331+521Lisäksi raiteon 4 edesså pressun alla metron koejunanirlileikattu ohjaamo.

Töölö. våunuhalliRaide 7: 165 - U3 - 11 - 19 (muut pakeroiru vihrc-ään pressuun, lt läpinäkyvåån)Raide 12: 5&2 (raite€n perimmäisenå, vihreån pressunalla)

44

FAtTtO 2-1990

TURT]N T'IITEISTARIFFI T. 1.kertalippulasten kertalippul0 rnatkan ko til0 natkan konri, lapser iaerityisryhmår50 mtk kortti, koululaisetkuukausikorttikolmen kkn kortti tkuraisillewosikortti; henk.kohtainenwosikortti; haltuakohtainenmatkåilijalippu

IAKL:N HINNAT t.l.tgSo

kertalippulåsten kerlalippu10 mårkan kortti10 matkan kortti lapsell0 matkan kortri eriMsrvhmår30 malkan korlri aik;isiitekuukausilippukuukausilippu lapserwosilippu; henk.kohtainenvuosilippu; halrijakohtainen nf,,iiätrtr,trffi,J$,frftT-H

19905mk2,5043 mk

20 mk50 mkl15'11k215 n*1100 mk1600 mk15 mk

6mk3mk47 mk21 mk25 mk111 mk140 mk100 mk1400 mk2100 mk

HKL: n rekryt oi n t ima inoksen.rdtt lkokoi nen pikaraitiov".._Itrvltustd keväärtå I 990.vuonna 1ees.

^:;;;j;i;,';;;:':,"':::1i9" sijs ljikenreeseen jo

parl kuukautta "i*ui.årnåi"'

raKaraltiotie Esoooseen iulkisiipiirroksen t"i"r-rqJ"i"l."'-lfstä.."aunusLa nro 2002 påtu*.nku-Ltenkjn, .iia""iiå.i""r"f1_tä, ta""a es Ltetään. pääasia ontärr ais i a hi p_h"o_;;;"_;;;;:i.:j.'l.i;l"li?:"åii.:"f ir'å::,;,,..

ITIOPAIKKAINULLE...

RAITIO 2-1990

... tulevaisuuteen, kehitykseen.

45

Lippulali

Kertaseutulippr.r, arkuisetKertaseutu ippu, lapset 7,'16 v

Ennakkoon myytävä kertaseutulippu,a kuiset

Ennakkoon myytävä kertaseutulippu,lapset 7-16 v

Junissa myytävä kertaseutul ppu,arku set

Junissa myytävä kertaseLJtul ppu,apset 7-'16 v

10 matkan seutulippu, aikuiset10 matkan seutulippu, lapset

10 matkan selrtul ppu, erityisryhmåt

- hels nk läis lleespoola sillekaunia slaisilevantaa aisi e

30 pävän seutulppLr, a ku set(maksuosa)

- he sinkiäisilie

- espoo aisile

- kauniaislars lle

- vantaalaisrlle

30 päivän seutulippu, apset 7 16 v(maksuosa)

- hels nkllåis lle

- espoola siilekaun ais aisillevantaalaisile

30 pä vän seutu ippu, eritylsryhmåt(maksuosa)

he s nk iä silleespoo a sil-a

- kaun a slaisrle

- vantaalaisileMatkailijaseutulippu, aikuiset

-'l vuorokausi

- 3 vuorokaufta5 vuorokautta

Kuntien sisäiset liput (yhden vyöhykkeen liput) kelpaavatkunkin kunnan s såisilä inioilla sekä seutu njoila, injatun-nuksila varustetuissa lählliikenteen junissa ja U-linlo lla sten, että Hels ngin sisäisetlipLrt ke paavat Helsing na uee la,Espoon sisäiset liput kelpaavat Espoonja Kauniaisten a uee -la sekä Vantaan sisä set liput kelpaavat Vantaan aluee la.Poikkeuksia ovat:

a Ulinjoila eivät ke paa kertaliputa Helsingin sisäisistä lpu sta kelpaavat U-linjoilla ainoas-

taan 10 matkan lputa Helsingin sisäisillå yölinjo lla pertäån normaa inl.naksun

lisäksi aikuisten kerta ip!n hinta, kuitenkin niin, että va-p6a ipuilla matkustavilta ei peritä yömaksua. L sämaksuk-s kelpaa myös aikuisten ennakkoon myytävä kerta ippuja kenalippu, jossa on vaihto-oikeutta jäljellä.

a HKL:n jatkoyhteyslipp! ei kelpaa seutulinjoilla, ulinjoilaeikä lähiiikenteen junissa Heis ng n alueen ulkopuolela

a Mellunmäen metToåsemale päåttyvilä linjoilla 14, 40,517 ja 546 ke paavatmyös Helsingin sisäiset lput He sin-gin alueen ja metroaseman välisilä matkoila.

Lipun L puntunnus hinta mk

5101/905102/94

5111/90

5112/90

5121194

5122p4

52A1pA

5202/9052A3/90

HE

K

5301/90H

K

5302/90HE

K

5303/90HE

K

5711t905731/90575T190

5712lSA573219A5752/90

58t 1/905A21tgA5B3r/90

12,006,00

12,40

6,00

12,OO

6,00

92,00

46,00 a Vantaan s säiset liput kelpaavat iilteessä B rna nittujen46,00 iniolen lisäksilinjalla 517 Vantaan alueenja metroaseman

välisillä matkoila.

Seutuliput kelpaavat kunkln k!nnan sisäisillä linjo lla, seutu-linio lla, lnjatunnuksila varustetu ssa lähiliikenteen jun ssaja Ulinjoila seuraav n poikkeuksin:

a U-linioilla eivåt kortaseutuliput kelpaa

260,00275,O4275,40300,00

r30,00137,50137,50150,00

130,00137,50137,50150,00

48,0096,00

144,00

24,4048,0012,O0

65,0090,00

110,00

35,0045,0055,00

Eio-,t\vIl1

tr Lisää1isääMatka lilaseutulippLl, lapset

- 1 vuorokausi

- 3 vuorokautta

- 5 vuorokaufta

Helsinki-korfti, aikuiset

- I vuorokausl

- 2 vuorokautta3 vLrorokautta

Helsinkikortti, lapset

- I vuorokaus

- 2 vuorokautta

- 3 vuorokautta

Henkilökuntaseutu ppuSeutuvapaalippu, erityisryhmätrLlipg!eI Je!tuvaeglllpqu

46

Iiri?rit 'l

I

5812/905822/90583290

5901905S0390590990

RAITIO 2-1990

Helsi ng in sisäinen tarilfi Espoon ja Kauniaisten sisäinen tarifliLippulaJr Lipun

tunnusLipLrn

hinta mkLippulaji Lipun Lipun

hinta rnkKertalippu, aikuisetKertalippu, iapset 7,16 v1Ennåhl,oon myytäva I ertalippu,

arlLiselEnnal.koon myytävä lertaltppu,

lapset 7- l6 v10 matkan hppu, alkLriset10.aatkan lippu, lapset 7-16 v'll0 mdtIan a ennus]tppu,

elålelä set. rnva rd tkoululaiset, varusmiehet

l0 matl an ålennusiippLr,65 v läyttåneet elå[e arset30 päivän rppu, aik{riset30 påivän lippu, lapset 7-16 v30 pä vån alennusltppu,

elaLe diset, rnvaldrtkoulu/a set, varLrsmlehet

30 pärvån alennuslippu,65 v täyttäneet eläkeläiset

KertalippLr, aik!isetKerta ippu, lapset 7 j6 vEnnakkoon myytävä kertalippu.

arKuJsetEnnalkoon myytavä l.ertalippu.

lapset 7-16 vJunissa myyravd t ertat ppir,artuisetlunrssa mvytävä I erta|ppu.

lapset 7-16 v

1101/901102/90

1111/90

1112/901201/9O1242/9A

1243/94

120419a1301/901302/90

1303/90

1304/90

14A1l9A1411/901421/901431/9014411501451/901461/90

6,502,50

6,50

2,5058,0014,00

2101/9A2102190

2111190

21121902121/90

2122/902201/9A22A2190220319A

2301/SA2302t902303/902501t502511/90

25021902512/90

't,00

3,50

1,DO

3,507,0a

3,5058,0029,0029,00

150,0075.0075,00

10 matkan lippu. aikuiset14,00 l0 matkan lrppu, apset 7_t6 v

^^ ^^ 10 måtlan |ppu. ertysryhmåt

r i: XX 30 pärvan irppu. art urset';; :: JU parvan tpOLr. laoset 7_ 16 v'',-" 3u parvån tppu, eritvtsrvhmälIoululars]ioou. a kuriei kevär

syl.sy''-' routuiarslrppu, tapset 7_16 v

VuosilippuKoko vLtosr1. puo ivuosi2. puolivuosi1. neljånnesvuosl2. neljännesvuosi3. ne jännesvuosi4. neljånnesvLrosl

Jatkoyhteys ippu, aikuisetJatkoyhteyslippu, lapset 7'1 1 v.lnvalidten vapaalippuHKL:n vapaaiippuTiapäinen vapaalippuKoulula shpp!r

- kevät

- syksy

kevätsyksy

Vantaan sisäinen tailfiLippu aji

Kertalipp!. alkLrisetKerta ippu, lapset 7 16 vEnnål.i oon myytävå I,ertatrppu,

Ennal koon myytåvä kertåiipp!.lapset 7 tO v.

Junisså myytåvä | ertahppu.6rku setJunrssa myytävå keft lippu,

låpset 7-16 vl0 matkan iippu, aikuisetl0 matkan Lppu, apset 7.16 v10 måtlan lippu. er tv srvhmät30 pärvan rppu, arkulset30 päivän lippu, taoset 7-16 v30 pä vån rppu, erityrsryhmåtKoululaislippu. tapset 7 l6 v

kevätsyksy

Lipun Lipuntunnls hinta mk

4101/90 7,004102/90 3,50

4111190

4112/904121/9O

7,40

3,507,0a

4122/90 3,504201/90 60,0042A2/90 30,0042c3tSA 30.004301/90 ]40,00r'3029a 70,004303/90 70,00

4542/9045121904901/90

90,00

1350,00675,00675,00337,50337,50337,50337,50

Vuosialennuslippu, 65 vKoko vuosi1. puolivuosi2. puoiivuosi1. nejännesvuos2 neljännesvuosi3. neliännesvuosi4. ne jännesvuosi

1404/901414/901424/901434/901444/90'1454/90

1464/90

900,00450,00450,00225,00225,O0225,A0225,00

1211/901212/901903/901901/90

175/90

1306/901305/90

20,0010,00

Vapaalippu

JATKOYHTEYSLIPUT

Pääkaupunkiseudunjou kkol i i kenteen pu hel in neuvo nta

huhtikuusta alkaen OIO IIIpalvelee arkisin kto 7-Ig sekä

lauantaisin ja sunnuntaisin *to i-tZ.Jatkoyhteyslippu on kaukoliikenteen (matka yli 75 krn)junit-laja linja-autoilla Helsinkiin rLtteviIe matkustaiiIe myytävä tip-pu Se l.e'paå _lelsi'gr^ ssårs,lrå Injotta ta länirrikentednju'issa qelsrngrn alueeld rei seut-li-Jo lla e rå J linjort a).

Jatkoyhteyslippu on voimassa lermauspäivän ja sitä seuraa-van vuorokauden klo 24.00 asti.Lippulajeina ovat aikusten la lasten {7-16 vuotta) liput. Kau-(ol rl,e"teF" llppu on näyrettdvå pyyderråessä.

RAITIO 2 -1990

YTVD!

47

Vantaan suunta

13631731

Espoon suunta87

28542412AA

Va ntaan sisä i nen tariffr1314

408586

543544545546

Espoon sisäinen taiffi87

Hel sing i n si säi ne n tariffi4747770v

VANIAA

ESPOO

Plt å rl mlt I

HELSIHKI

\ H E LSINK IItkyll.

Poilkeus ei koske Mäkkylän seisakeTta, jol,a on /Espoon puolella.

48 RATTTO 2 - 1990

Valn 30 pälvän liput

Ni hin leimauslaitte si n, jo ssa on kellolarte, asetetaan kello-naikala päivämäärä ha lista lähdettäessä osoitta maa n todellsta aikaa. Laitteen kelo sliftää sen lä keen ajan, ioten siitäe Id, virso h-olehrid li'la l. N'ih;n tc'mauslaiteisi;n ja'ssa e'ole kellolaitetta, sekä leimauspihtethin kellanatka asetetaanaina aikataulun mukaan tai, jas vaunu lähtee aikataulustaanmyöhässä, senhetkisen lähtöajan mukaan. Mikä i ei-|,ausaika vordaan asettaa vain kymmenen minuutin tarkkuudela,_åletaan vii"ei_en - n.l-Lttl-tJ otta^ d.(d huom oo .

Kellonaika muutetaan yleensä päätepysäkillä. Hal isla lähdettäessä ke lonajaksi merktään lähtöaika ensimmä seltäpåätepysäklltä (el koske le mauslaitetta, jossa on ke lo a te).S l.l-]ukoissa, jo ssa matkan saa aloittaa ennen päälepysäk-k ä, I ppLr leimataan päätepysäkiltä lähdön rnukaan.

Vuorokauden varhtuessa k o 24 001ä keen on varm stettava,että eirnaus aitteen kelonajan tunnit ovat alassa 00.

POIKKEUKSET

N/etron lityntä inloi la ja bussi nloi a 51, 52, 54, 56, 57, 59,69, 14, 72, 73, 14, 75, 76, 775, 74, tgv,544,545 )a 546asetetaan ke Ionaika20min myöhä semmäksi(ede le)jajosna \Loov;ion pidamp tu 20 -n-ulriå. åsFle-åa_

ke onaika ko. inlan si oisen vuoroväl n p tuisen ajan lähtöakaa myöhä semmäks (edele)

Suuntaan metro' iityntäl nja matkustettaessa on lityntä ind d rppua larkastetraesså vå rioaitä 89 -i'uLrlidK ertol nla la3B/Tkel ona ka rnuutetaankel otto.nirnleimauslaitteisiin Porvoonkadun påäteasemalla. Kelonaka asete-taan 20 minuuttia ähtöaikaa myöhäisemmäksi (edelle).L njoiia 7A ja 7B muutetaan ke lottomin leimauslaitteis in ja

leimausp hteih n kel onaika Messukeskuksen pysäk lä.Kellonaika asetetaan 10 minLruttia lähtöaikaa myöhäisem-mäksi (edele).

Linjalla 512 kellonaika asetetaan 10 mnuuttra lähtöaikaamvöhäise.nmäksi (edel e).

Espoon suunna la asetetaan kello a te seuraavi la pitk I ålinjo la30m nuuttia edele tode listaaikaa;31,67,166, 168,247,249, 2A5, 2A1 ,288, 324, 331, 337, 345, 503, 504, 505la Nurmijärven L nja Oyin u koisen ikenleen I njoi la Esimlos ähtöaikaonklo 12.10, kellolaiteasetetaanaikaan 12.40

Vantäan suunna la keilolaite asetetaan seuraavi la /inioi lå 30^ rn-u_r a eoo le rodeilsrd at ad. A72.484 5 5 bJ.680.131 , 735 )a 943

SeLrdun ulkopuolelta tulevilla Injo lla He sinkin alettaessaasetetaan pihdeisså olevå keltolaite arkaan, joka 6n 30 m -nuuttra a kaisempi kuin saapumisa ka Hetsink in. Esim. jossaapurlr saika He s nkiin on k o14 00, asetetaan lei.nausdihleh dlå lJ30 åhde ;.r\å rles.norsto.v\p'slen I.,oen prhte fIn asetetåan oilea åhioä k,

RAITIO 2'1990 49

a@>+

PL 234SF4O531 HEISINKI

54 43KoP Hki-Aleksanrerinkatu 103160-1fi3w

RAITIO ISSN 0356-54,10 13. wosikerta

päåtoimittaja Ismo Irppänen (90) 564 7302 (\)(90) 595 ?93 (k)

toimitussihteeri Jorma Rauhala (90) 107 2951 (t)(90) 873 5836 (k)

uutijtoimiuaia Arlo Hellman (90) 321 066 (k)aikataulutoim. Jarmo Okanen

Kustantaja suomen Raitiotieseura ry

Painopaikka AAM-Yhtiöt Oy, Helsinki, 1990

llm!5tyy neliåni vuo&i3€.

Otamme jatkuvasti vastaan julkaistavaksi larkoiteltujaartikkeleita ja kuvia. Avustuket plydelään lähetlåmään posriosoilleeseemme tai niislä voi sopia L'irnitussihteerin kanssa. Uutisluonloiset avustukscl voiilmoitaaa myös suoraan uulistoimirtajallc.

khti jaetaan maksuttomana jåsenlehlenä

ocoptright Suomel Raitiotieseura ry 1990

Aikaisemmin ilme,styneiui RAITIOita on vielå saatava

na. Täydennå n''t kokoelmiasi.

198: 1, 41979]. 3l9m', \ 2, 3tgal: \ 2, 3, 41982t l, 21984: 3, 41985, 3, 419'.2,3,419aT 1,2,3, 41983: 1,2,3, 4

Tilauket SRS:n postisiinolilin kautla; hinla 10 mknumerolta.

SUOMEN RAITIOTIESEURA ry

Perustettu 16. 1. 1972

Johtokunta:puheenjohtaja IsmoIrpPånellvarapuhe€njohtåja Jorma . Rauhalasihteeri lrrry Kärkkiiinenrahastonhoitaja Perttilrinomäkiarkistonhoitaja AnoHellmanjåsenvarajäsen

ArkistoArkistoa koskevat tiedustelut ja lainausasial hoitaaarkistonhoitaja, puhelin iltaisin (fl) 321 066. Arkisto-luettelo on ilmestlnlt viimeksi 1. l. 1986

Jåsenmaksut:60 mk 20-59 -!'uotiaat50 mk muut ikäryhmåt ja perheenjäsenet300mk kannåtusj?isenet

TILiAA RATIKKAPAITA!

Kansalaisliike Pikaraitiotie EsPooseen myylogollaan varustettuja college- ja T-paitoja.

Co[eget 150 lnlq T-paidat 80 n*K@t XXL - S, 15o, l1rc, 130. C.ll€g€r tdbblå ja vaal@ slnldå,

aikubten koot lisåksi mu6tå ial valkoinn. Ttaldat valkohittTllåukset PsP 3989 39gO lal Puh 803 5690/sonla suolsdo

Takakansi:

Ruskeasuo - Pilla!-Huopalahti -uudisrakennus sellabenatarh te oli kEsölatussa 1989. Ylimmössa huassa I<orP-

paanndentietä Mötäwton sillan luono itödn pditlAlemmbsa latvissa sama tie mu*i4 kauemPono

ftoasddullo.Ktlvd : L. Kåt kkÅinen ö. I 9 89

Ari OksaToivo Niskanen

RÄrrro 2-1990 50

Lir:llnnäeh uusih huvitaite on tbnö ASEAI vaunu HKL ls2 wodetta jgJ|. netat jokin '/liosi sitkn tömökin ynunoli Valilan halipåssind H-6. Knto a ore,ra kitpi maibitsee ,"i"ri ,t*."' ilt r^"*i"' _at mKuva: P.Leinomöki 1989

llinen lKL 520 Sbu I Detta-ptan Maarianhamibassa ahvenanmaataisi a rckbtetikiryiUö ÅLG 802.Kuva: L Rauhala 2 2. 7. I 988

.te

RAITIO 2-1990 51

: tv'-