Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 07.03

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013Kiinteistölautakunta

07.03.2013

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus TilinroPL 2200 Fabianinkatu 31 D +358 9 310 1671 0201256-6 800012-6263700099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 10 Faksi [email protected] http://www.hel.fi/kv +358 9 310 36512 FI02012566

Kokousaika 07.03.2013 klo 16:00 - 18:19

Kokouspaikka Kiinteistöviraston neuvotteluhuone Espa (Fabianinkatu 31 D, 4. krs)

Läsnä

Jäsenet

Pakarinen, Pia puheenjohtajaHamid, Jasmin varapuheenjohtajaDas Bhowmik, ElinaHytti, AnttiKlemetti, TapioPihlaja, KirsiRantanen, MariRantanen, TuomasSademies, Olli

Muut

Kousa, Tuuli kaupunginhallituksen edustaja95 - 102 §, klo 16:00 - 18:06

Penttilä, Hannu apulaiskaupunginjohtaja95 - 101 §, klo 16:00 - 17:54

Tuuttila, Juhani vs. virastopäällikköSarin, Teuvo vs. osastopäällikköHiltunen, Arto tilakeskuksen päällikkö

95 - 101 §, klo 16:00 - 17:51Uutela, Marjo viestintäpäällikköMontell, Kristina lakimiesTirkkonen, Pekka suunnittelupäällikkö

asiantuntija96 §, klo 16:02 - 16:37

Haaparinne, Peter toimistopäällikköasiantuntija97 §, klo 16:39 - 17:04

Qvisen, Tom projektipäällikköasiantuntija97 §, klo 16:39 - 17:04

Haapanen, Sami toimistopäällikköasiantuntija98 §, klo 17:05 - 17:49

Puheenjohtaja

Pakarinen


07.03.2013


Pöytäkirjanpitäjä

Montell

Esittely

Virastopäällikkö Tuuttila§ 95 - 96, 99 ja 118 - 122

Tilakeskus Hiltunen§ 100 - 101

Tonttiosasto Tuuttila§ 97 - 98 ja 102 - 117


07.03.2013


§ Asia

95 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

96 Vp/2 Kiinteistöviraston tilinpäätös vuodelta 2012

97 To/6 Kiinteistön ostaminen Östersundomista

97 To/6 Köp av fastighet i Östersundom

98 To/17 Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien varausehtojen muuttaminen hallintamuotojen osalta

99 Vp/3 Kiinteistölautakunnan esittelysuunnitelma kevätkaudelle 2013

100 Tila/1 Heltech Haagan koulutusyksikön vesikattokorjauksen rakennustekniset työt; urakoitsijan valinta

101 Tila/2 Talonrakennukseen osoitettujen määrärahojen alakohtien väliset siirrot vuonna 2012

102 To/1 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen valtuustoaloitteesta koskien kaupungin asuntorakentamisen kustannuksia Helsingissä

103 To/2 Oikaisuvaatimus muun muassa maavuokran alentamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevasta kiinteistölautakunnan päätöksestä (Suutarila, tontti 40137/15)

104 To/3 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kruunuvuoren Haakoninlahti 2:n asemakaavasta nro 12130

105 To/4 Asuinrakennusten tontin (AKR) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Vartiokylä, Myllypuro, tontti 45156/8)

106 To/5 Suostumuksen antaminen Helen Sähköverkko Oy:lle käyttöoikeuden lunastamiseen

107 To/7 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle 47. kaupunginosan (Mellunkylä) Kotikonnuntie 10:n ja Leikkikuja 2:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12175

108 To/8 Asuntotontin (kerrostalo) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Suurmetsä, Alppikylä, tontti 41297/1)

109 To/9 Teollisuustontin vuokraaminen Relino Pipe Oy Ab:lle (Tapanila, Tapaninkylä, tontti 39374/15)

110 To/10 Hakemus maanvuokran korotuksesta luopumiseksi Hitas-sääntelyn


07.03.2013


päättymisen yhteydessä (Katajanokka, tontti 8016/2)

111 To/11 Hitas-sääntelyn merkitseminen vuokralaisen hakemuksesta päättymään tontin maanvuokrasopimukseen (Katajanokka, tontti 8010/1)

112 To/12 Toimitilatontin vuokraaminen FSR Consulting Oy:lle ja Toiminimi Axel Straschonoylle perustettavan yhtiön lukuun (Pikku-Huopalahti, tontti 16707/7)

113 To/13 Pakastamo Oy:lle vuokratun teollisuustontin vuokrasopimuksen muuttaminen (Pitäjänmäki, tontti 46054/7)

114 To/14 Rakennuksen arvon hyväksyminen vuokraoikeutta siirrettäessä (Konala, tontti 32020/7)

115 To/15 Alueen vuokraaminen Suvilahdesta Flow Festival -tapahtumaa varten

116 To/16 Esitys kaupunginhallitukselle kolmen asuinpientalokorttelin (AP) varaamiseksi Honkasuon alueelta sekä kortteleita koskevan varaussopimuksen tekeminen Oulun Rakennusteho Oy:n kanssa (Malminkartano, Honkasuo, tontit 33350/1, 33351/1 ja 33352/1)

117 To/18 Esitys kaupunginhallitukselle Länsisataman Jätkäsaaren korttelin nro 20801 varauksen jatkamiseksi, varauksen siirtämiseksi sekä varausehtojen tarkistamiseksi (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20801/1)

118 Vp/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

119 Vp/5 Pyydetyt kaavalausunnot

120 Vp/6 Viraston tiedotuksia

121 Vp/7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

122 Vp/8 Asiantuntijoiden kuuleminen (Vp/2, To/6 ja To/17)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (182)Kiinteistölautakunta

Vp/107.03.2013


§ 95Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pihlajan (varalla Das Bhowmik) ja Tuomas Rantasen (varalla Hamid) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Esittelijävs. virastopäällikköJuhani Tuuttila

Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pihlajan (varalla Das Bhowmik) ja Tuomas Rantasen (varalla Hamid) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

EsittelijävirastopäällikköJaakko Stauffer


Vp/207.03.2013


§ 96Kiinteistöviraston tilinpäätös vuodelta 2012

HEL 2013-001974 T 02 06 01 00

Päätös

Lautakunta päätti hyväksyä kiinteistöviraston vuoden 2012 tulosbudjetin seurannan.

Käsittely

Lautakunta kuuli asiantuntijana asian osalta suunnittelupäällikkö Pekka Tirkkosta.


LisätiedotPekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36637

pekka.tirkkonen(a)hel.fiMarja Sario, taloussuunnittelija, puhelin: 310 36425

marja.sario(a)hel.fi

Liitteet

1 Tilinpäätös 2012

Otteet

OteTaske

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee hyväksyä kiinteistöviraston vuoden 2012 tulosbudjetin seurannan.

Tiivistelmä

Vuoden 2012 toiminta

Kiinteistöviraston sitovat tavoitteet toteutuivat kaikilta osin.

Ulkoisten maanvuokrien osuus oli 153,2 miljoonaa euroa, mikä ylitti sitovan tavoitteen 144 milj. euroa 9,2 milj. eurolla. Luovutetun asuinrakennusoikeusmäärän osalta vuoden 2012 tavoite 225 000 k-m² ylitettiin ja toteuma oli 248 800 k-m². Kuluneen vuoden aikana toimitila-rakennusoikeutta luovutettiin kaikkiaan 47 100 k-m².


Vp/207.03.2013


Sitovana tavoitteena seurattiin myös uusien aravavuokra-asunnonsaajien määrää. Toteuma oli 2 983 kotitaloutta, mikä ylitti tavoitteen 2 900.

Tilakeskuksen sitovana tavoitteena oli tyhjien tilojen osuus tilakannasta 7,0 %. Tyhjien tilojen osuus tilakannasta oli 7,0 % sisältäen myös varatut tilat.

Kiinteistöviraston tuottavuus parani edelliseen vuoteen nähden 6 prosenttiyksikköä. Tuottavuuden kasvu johtui mm. asuntotonttien uusien vuokrasopimusten suuresta määrästä sekä virastossa toimintavuonna toteutetuista merkittävistä kulusäästötoimista.

Käyttötalous

Valtuuston hyväksymä käyttötalouden talousarvio ja lautakunnan hyväksymä tulosbudjetti toteutuivat valtuuston hyväksymien sitovuustasojen mukaan. Kiinteistöviraston (ilman tilakeskusta) käyttötalouden menoissa saatiin tulosbudjettiin nähden noin 1,1 milj. euron säästö. Tulot ylittyivät 12,2 milj. euroa. Tulojen ylitys johtui maanvuokratulojen kasvusta sekä muista esimerkiksi maankäyttösopimuksiin perustuvista tuloista.

Tilakeskus on nettobudjetoitu osasto ja toimintakate näin ollen tilakeskuksen sitova tavoite. Toimintakatetavoite ylittyi 3,8 milj. eurolla.

Investoinnit

Investointitulot

Maanmyyntitulotavoitetta ei saavutettu. Maata myytiin 78,2 milj. eurolla tavoitteen ollessa 85 milj. euroa.

Investointimenot

Maan hankintaan käytettiin 77,1 milj. euroa. Talonrakennusinvestointeja tehtiin 171,1 milj. eurolla.

Esittelijä

Kiinteistölautakunta hyväksyi 22.2.2012 kiinteistöviraston toimintasuunnitelman ja tulosbudjetin vuodelle 2012. Toimintasuunnitelman seurantaraportti sisältää osastojen yksityiskohtaisemmat raportit sekä taulukko-osan, jossa on käyttötalouden ja investointien toteumatiedot.


Lisätiedot


Vp/207.03.2013


Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36637pekka.tirkkonen(a)hel.fi

Marja Sario, taloussuunnittelija, puhelin: 310 36425marja.sario(a)hel.fi

Liitteet

1 Tilinpäätös 2012

Otteet

OteTaske


To/607.03.2013


§ 97Kiinteistön ostaminen Östersundomista

HEL 2013-002204 T 10 01 00

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti ostaa *********************************** Immersbyn kylässä sijaitsevan kiinteistön Stormåsaskiftet RN:o 4:89 (kiinteistötunnus 91-440-4-89) rasituksista vapaana 400 000 kauppahinnasta seuraavin ehdoin:

1. Kauppahinta maksetaan kaupantekotilaisuudessa.

2. Myyjä vastaa vuoden 2013 kiinteistöverosta.

3. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja, jotka ilmenevät liitteenä nro 1 olevasta kauppakirjaluonnoksesta.

Käsittely

Lautakunta kuuli asiantuntijoina asian osalta toimistopäällikkö Peter Haaparinnettä ja projektipäällikkö Tom Qviseniä.

EsittelijäosastopäällikköJuhani Tuuttila

LisätiedotTom Qvisen, projektipäällikkö, puhelin: 310 34201

tom.qvisen(a)hel.fi

Liitteet

1 Kauppakirjaluonnos2 Tarjous3 Kartat

Otteet

Ote Otteen liitteetMyyjä Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaLiite 1

Maanhankintatoimisto Liite 1Liite 2Liite 3

Hallinto-osasto Liite 1Liite 2Liite 3


To/607.03.2013


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättänee ostaa *********************************** Immersbyn kylässä sijaitsevan kiinteistön Stormåsaskiftet RN:o 4:89 (kiinteistötunnus 91-440-4-89) rasituksista vapaana 400 000 kauppahinnasta seuraavin ehdoin:

1. Kauppahinta maksetaan kaupantekotilaisuudessa.

2. Myyjä vastaa vuoden 2013 kiinteistöverosta.

3. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja, jotka ilmenevät liitteenä nro 1 olevasta kauppakirjaluonnoksesta.

Esittelijä

Tarjous

Myyjien kanssa on päästy päätösehdotuksen mukaiseen neuvottelutulokseen. Tarjous on liitteenä nro 2. Myyjät ovat hyväksyneet liitteen nro 1 kauppakirjaluonnoksen.

Kiinteistötiedot

Kiinteistö sijaitsee Östersundomin koillisosassa Puronniityntien läheisyydessä haja-asutusalueella. Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa ja idässä Helsingin kaupungin omistamaan kiinteistöön, lännessä oleviin rakennuspaikkoihin ja muuten maa- ja metsätalousmaahan. Rakentamattoman kiinteistön kartat ovat liitteessä nro 3.

Kiinteistön pinta-ala on noin 3,8 hehtaaria. Maastoltaan alue on tasaista kovapohjaista metsätalousmaata.

Östersundomin yleiskaavan luonnosvaihtoehdossa B, jonka Östersundom-toimikunta 9.2.2012 päätti esittää kunnille jatkosuunnittelun pohjaksi, kiinteistö on osittain merkitty pientalovaltaiseksi rakentamisalueeksi. Kiinteistö kuuluu Helsingin kaupunginhallituksen 23.6.2008 (943 §) yleiskaavan laatimista varten määräämään rakennuskieltoalueeseen.

Käydyt neuvottelut

Maanomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on päästy tarjouksen mukaiseen neuvottelutulokseen kiinteistön ostamisesta kaupungille. Kauppahinta vastaa noin 10,50 euroa/maa-m². Kauppahintaa voidaan kiinteistön sijainti ja luonne huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä. Hinta on kaupungin Östersundomissa noudattamien hinnoitteluperiaatteiden mukainen.


To/607.03.2013


Kaupan perustelut

Kiinteistö rajoittuu kaupungin omistamaan noin 20 hehtaarin kokoiseen kiinteistöön.

Kiinteistön hankinta helpottaa alueen kaavoitusta ja on siten kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukainen.

Helsingin kaupunki omistaa tällä hetkellä Östersundomissa noin 1 145 hehtaaria maata eli noin 38 % maa-alueesta. Helsingin omistus Östersundomissa ilmenee liitteestä nro 3.


LisätiedotTom Qvisen, projektipäällikkö, puhelin: 310 34201

tom.qvisen(a)hel.fi

Liitteet

1 Kauppakirjaluonnos2 Tarjous3 Kartat

Otteet

Ote Otteen liitteetMyyjä Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaLiite 1

Maanhankintatoimisto Liite 1Liite 2Liite 3

Hallinto-osasto Liite 1Liite 2Liite 3


To/607.03.2013


§ 97Köp av fastighet i Östersundom

HEL 2013-002204 T 10 01 00

Beslut

Fastighetsnämnden beslöt att av ***************************** köpa den i Immersby belägna fastigheten Stormåsaskiftet RNr 4:89 (fastighetsbeteckning 91-440-4-89) fri från gravationer för en köpesumma om 400 000 euro på följande villkor:

1. Köpesumman betalas vid köpetillfället.

2. Säljaren svarar för fastighetsskatten för år 2013.

3. I övrigt tillämpas stadens normala villkor vid fastighetsköp som framgår ur köpebrevsutkastet i bilaga nr 1.

Behandling

Fastighetsnämnden hörde som sakkunniga i ärendet byråchef Peter Haaparinne och projektchef Tom Qvisen.

FöredragandeavdelningschefJuhani Tuuttila

UpplysningarTom Qvisen, projektchef, telefon: 310 34201

tom.qvisen(a)hel.fi

Bilagor

1 Köpebrevsutkast2 Offert3 Kartor

Utdrag

Utdrag Bilagor till utdragetSäljaren Bilaga 1

Omprövning, fastighetsnämndenMarkanskaffningen Bilaga 1

Bilaga 2Bilaga 3

Förvaltningsavdelningen Bilaga 1Bilaga 2Bilaga 3

Beslutsförslag


To/607.03.2013


Fastighetsnämnden torde besluta att av ***************************** köpa den i Immersby belägna fastigheten Stormåsaskiftet RNr 4:89 (fastighetsbeteckning 91-440-4-89) fri från gravationer för en köpesumma om 400 000 euro på följande villkor:

1. Köpesumman betalas vid köpetillfället.

2. Säljaren svarar för fastighetsskatten för år 2013.

3. I övrigt tillämpas stadens normala villkor vid fastighetsköp som framgår ur köpebrevsutkastet i bilaga nr 1.

Föredraganden

Offerten

Det med säljarna uppnådda förhandlingsresultatet motsvarar beslutsförslaget. Offerten finns i bilaga nr 2. Säljarna har godkänt köpebrevsutkastet i bilaga nr 1.

Fastighetsuppgifterna

Fastigheten ligger på Bäckängens glesbygdsområde i nordöstra delen av Östersundom. Fastigheten gränsar i norr och öster till en av Helsingfors stad ägd fastighet, i väster till befintliga tomter och i övrigt mot jord- och skogsbruksmark. Kartor över den obebyggda fastigheten finns i bilaga nr 3.

Fastighetens areal är ca 3,8 hektar och utgörs av skogsmark med god bärighet.

I utkast B till generalplan för Östersundom har området anvisats som byggnadsområde för småhus. Östersundom kommittén beslöt 9.2.2012 att förslaget till den gemensamma generalplanen för Östersundom bereds utifrån detta alternativ. Skiftet ingår i det område där byggnadsförbud enligt stadsstyrelsens beslut 23.6.2008 (943 §) råder.

Förhandlingar

Vid förhandlingarna med markägarna har uppnåtts ett förhandlingsresultat som motsvarar offerten. Köpesumman motsvarar ca 10,50 euro/m². Köpesumman kan med beaktande av områdets läge och egenskaper anses godtagbart för staden. Priset är i enlighet med de prissättningsgrunder staden följer i Östersundom.

Motiveringar

Fastigheten gränsar till en av staden ägd fastighet på ca 20 hektar.


To/607.03.2013


Köpet av fastigheten underlättar planeringen av området och är därigenom i enlighet med stadens markpolitik.

I Östersundom äger Helsingfors stad nu ca 1 145 hektar, vilket utgör ca 38 % av landarealen. Helsingfors stads markägor framgår ur bilaga nr 3.

FöredragandeavdelningschefJuhani Tuuttila

UpplysningarTom Qvisen, projektchef, telefon: 310 34201

tom.qvisen(a)hel.fi

Bilagor

1 Köpebrevsutkast2 Offert3 Kartor

Utdrag

Utdrag Bilagor till utdragetSäljaren Bilaga 1

Omprövning, fastighetsnämndenMarkanskaffningen Bilaga 1

Bilaga 2Bilaga 3

Förvaltningsavdelningen Bilaga 1Bilaga 2Bilaga 3


To/1707.03.2013


§ 98Asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien varausehtojen muuttaminen hallintamuotojen osalta

HEL 2013-003002 T 10 01 01 00

Päätös

A

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus muuttaisi asuntotuotantotoimikunnalle varatun asuinkerrostalotontin 20007/15 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuodot muutetaan välimallin tuotannosta (Hitas) valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.

B

Lautakunta päätti muuttaa asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 varausehtoja siten, että rahoitus- ja hallintamuotoa muutetaan välimuodon tuotannosta sääntelemättömään tuotantoon, sekä tontin 45146/6 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuoto muuttuu Hitaksesta asumisoikeustuotantoon.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistötoimi on selvittänyt kaupunginhallituksen kehotuksen perusteella mahdollisuuksia lisätä asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoa muuttamalla olemassa olevia tontinvarausten hallintamuotoja.

Kiinteistövirasto on yhteistyössä asuntotuotantotoimiston, talous- ja suunnittelukeskuksen asuntotuotantotiimin ja aluerakentamisprojektien kanssa käynyt läpi ne mahdolliset tontit, joiden rahoitus- ja hallintamuodon muuttaminen valtion tukemaan vuokratuotantoon on mahdollista asumiselle ja maankäytölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä teknistaloudelliset seikat huomioiden. Lisäksi on arvioitu kahden asuntotuotantotoimikunnalle varatun Hitas-tontin muuttamista sääntelemättömään tuotantoon.

Käytyjen neuvotteluiden perusteella sekä kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet huomioiden asuntotuotantotoimiston tontinvarauksien mahdollisia hallintamuodon muutoskohteita valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon olisi Jätkäsaaren projektialueella sijaitseva tontti 20007/15. Muutoksen jälkeen korttelikohtainen asuntokannan hallintamuotojakauma painottuisi säänneltyyn vuokratuotantoon, mutta Jätkäsaaren alueen asuntokanta pysyisi yhä monipuolisena. Lisäksi mahdollista on tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 rahoitus- ja hallintamuodon muuttaminen sääntelemättömään vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.


To/1707.03.2013


Käsittely

Lautakunta kuuli asiantuntijana asian osalta toimistopäällikkö Sami Haapasta.


LisätiedotSami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fiPekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fiJaana Yli-Paunu, tekninen asiantuntija, puhelin: 310 31805

jaana.yli-paunu(a)hel.fi

Liitteet

1 Att:n ehdotus rahoitus- ja hallintamuotojen muuttamiseksi2 Kartat

Otteet

OteKaupunginhallitusAtt

Päätösehdotus

A

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus muuttaisi asuntotuotantotoimikunnalle varatun asuinkerrostalotontin 20007/15 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuodot muutetaan välimallin tuotannosta (Hitas) valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.

B

Lautakunta päättänee muuttaa asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien 10589/5-12 ja 10587/11 varausehtoja siten, että rahoitus- ja hallintamuotoa muutetaan välimuodon tuotannosta sääntelemättömään tuotantoon, sekä tontin 45146/6 varausehtoja siten, että tontin rahoitus- ja hallintamuoto muuttuu Hitaksesta asumisoikeustuotantoon.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistötoimi on selvittänyt kaupunginhallituksen kehotuksen perusteella mahdollisuuksia lisätä asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoa muuttamalla olemassa olevia tontinvarausten hallintamuotoja.


To/1707.03.2013




Esittelijä

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma

Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2012 hyväksyä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2012 (AM-ohjelma). Kaupunginhallitus kehotti 29.10.2012 AM-ohjelman täytäntöönpanopäätöstä koskevassa päätöksessä (päämäärä II) kiinteistövirastoa selvittämään mahdollisuudet lisätä asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoa tekemällä esityksen olemassa olevien tontinvarausten hallintamuotojen muutoksesta asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman toteuttamiseksi.

AM-ohjelman mukaan asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta 3 600 asuntoa toteutetaan kaupungin luovuttamille tonteille. Asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakauma määräytyy ohjelman mukaan siten, että 20 % asuntotuotannosta toteutetaan valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona (1 000 asuntoa, joista 250 erityisryhmille), 40 % ns. välimuodon asuntotuotantona (Hitas-, osaomistus-, asumisoikeus-, opiskelija- ja nuorisoasunnot 2 000 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja) ja 40 % vapaarahoitteisena sääntelemättömänä omistus- ja vuokra-asuntotuotantona (2 000 asuntoa, joista 700 vuokra-asuntoja).


To/1707.03.2013


Asuntotuotantotoimiston (jäljempänä Att) AM-ohjelman mukainen tuotantotavoite on 1 500 asuntoa vuodessa, josta puolet eli 750 asuntoa tulisi toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona.

Katsaus asuntotuotantotoimiston ja koko kaupungin asuntotonttien varaustilanteeseen

Tällä hetkellä kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 14 000 asunnon rakentamista varten eli noin 1,23 milj. k-m². Varauskanta mahdollistaa siten lähes neljän vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon (3 600 as/vuosi) ja asuntoja lähes 31 000 asukkaalle.

Asuntomäärien mukaan laskettuna koko varauskannasta noin 22 % on varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 41 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 37 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Kaupungilla on varattuna tontteja opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoon noin 540 asunnon rakentamista varten ja erityisasumisen hankkeita varten noin 530 asuntoa vastaava määrä. Tavallisia ara-vuokra-asuntoja on varattuna rakennuttajilla yhteensä noin 2 600 asunnon rakentamiseksi. Kaupungin tontinvarauskanta noudattelee hyvin asetettuja tavoitteita niin määrällisten tavoitteiden kuin rahoitus- ja hallintamuotojakaumankin suhteen.

Att:lle on varattuna tontteja noin 5 700 asunnon rakentamista varten, joka vastaa laskennallisesti noin 3,8 vuoden Att:n tuotantotavoitteiden mukaista tuotantoa. Att:n suhteellinen osuus kaikista tontinvarauksista on lähellä tavoitetasoa (42 %) ollen 41 % kaikista tontinvarauksista.


To/1707.03.2013


Rahoitus- ja hallintamuodottain tarkasteltuna on tällä hetkellä Att:lle varattu valtion tukemaan säänneltyyn vuokratuotantoon 41 % (2 312 asuntoa), sääntelemättömään vapaarahoitteiseen tuotantoon 3 % (197 asuntoa) ja välimuodon tuotantoon 56 % (3 193 asuntoa).

Helsingin kaupungin koko varauskannasta valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon varatuista tonteista noin 75 % on varattu asuntotuotantotoimistolle ja välimuodon tonteista hieman yli puolet eli 56 %.


To/1707.03.2013


Asuntotuotantotoimiston tontinvarausehtojen muuttaminen


Mahdollisuuksia muuttaa asuntotuotantotoimikunnalle varattujen tonttien rahoitus- ja hallintamuotoja rajoittaa erityisesti hankkeiden suunnittelutilanne sekä kaupungin tavoite toteuttaa alueellisesti monipuolista rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa. Hankkeiden rahoitus- ja hallintamuodon muuttaminen tonttien osalta, jotka ovat jo urakkatarjouskilpailuvaiheessa tai rakennuslupavaiheessa, hidastaisi merkittävästi tonttien ja asuntorakentamisen toteutumista. Myöskään alueilla, joissa on jo lähtökohtaisesti nykyisellään runsaasti säänneltyä vuokratuotantoa (ara-tuotantoa), ei ole syytä toteuttaa lisää vastaavaa rahoitus- ja hallintamuotoa. Yleisesti voidaan todeta, että alueellinen rahoitus- ja hallintamuotojakauma on lähtökohtaisesti suunniteltu tukemaan kaupungin asumisen ja maankäytön tavoitteita.


Tonttikohtaiset perustelut

Kaupunginhallitus varasi 31.10.2011 asuntotuotantotoimikunnalle Jätkäsaaresta tontin 20007/15 asuntorakennusten suunnittelua varten 30.6.2013 saakka seuraavasti: Asuinrakennusoikeudesta noin 50 % (4 000 k-m²) on toteutettava vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas I –ehdoin tai muuna ns. välimuodon tuotantona ja noin 50 % (4 000 k-m²) valtion tukemana vuokra-


To/1707.03.2013


asuntotuotantona. Rakennusoikeutta on yhteensä 8 000 k-m² eli noin 100 asunnon rakennuttamista varten.

Nykyisessä tilanteessa koko Länsisataman alueen arvioitu lopullinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma vastaa melko hyvin AM-ohjelman tavoitteita siten, että välimuodon osuus jää hieman tavoiteltua pienemmäksi. Tarvittaessa aravuokratuotannon määrää voitaisiin kuitenkin maltillisesti nostaa, sillä tämän hetkisen arvion mukaan 20,9 % koko projektialueelle valmistuvista asunnoista tulisi olemaan aravuokratuotantoa. Tämän hetkisen tontinvaraustilanteen mukaan Att:lla on Länsisatamassa tontinvarauksia asuntojen mukaan laskettuna seuraavasti: säännelty vuokratuotanto (aravuokra) 40 % (665 asuntoa) ja välimuoto 60 % (991 asuntoa).

Tontin 20007/15 hallintamuodon muuttaminen kokonaan valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten olisi mahdollista Jätkäsaaressa. Rakentaminen alkaa Att:n ilmoituksen mukaan vuoden 2015 aikana.

Kaupunginhallitus varasi asuntotuotantotoimikunnalle 23.2.2009 tontit 10589/5-12, As Oy Helsingin Kaupunkivillat, yhteensä 1 400 k-m² ja 8 asuntoa, omatoimisen ryhmärakennuttamisen organisoimista varten vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja ja 30.1.2012 tontit 10587/4-9, As Oy Helsingin Satamavillat, yhteensä 1 050 k-m² ja 6 asuntoa, jotka on sittemmin yhdistetty tontiksi 10587/11 vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten. Tontit sijaitsevat Sörnäistenniemen asemakaava-alueella. Asemakaava nro 11780 on tullut voimaan 16.1.2009.

Kiinteistölautakunta muutti varausehtoja 22.3.2012, koska suurinta osaa Kalasataman ensimmäisen kaava-alueen kaupunkipientaloista ei tultaisi toteuttamaan omatoimisena ryhmärakennuttamisena, vaan kohteet rakennettaisiin valmiiksi. Tontteja muutettiin koskemaan normaalit Hitas-ehdot ja niiden vuokrausperusteet päätettiin tarkistaa.

Kaupunkipientaloihin tulee suhteellisen isoja asuntoja ja niiden kokonaishinta kohoaa korkeammaksi kuin Hitas-asuntotuotannossa yleensä. Tonttien 10587/11 ja 10589/5-12 hallintamuodot on mahdollista asuntopoliittiset ja teknistaloudelliset seikat huomioiden muuttaa vapaarahoitteisten asuntojen rakennuttamista varten. Rakentaminen alkaisi alkuvuodesta 2014.


To/1707.03.2013


Kaupunginhallitus varasi asuntotuotantotoimikunnalle 30.1.2012 Myllypuron Vartiokylästä tontin 45146/6, 8 200 k-m² ja 59 asuntoa, välimuodon tuotantona toteutettavien asuntojen suunnittelua varten. Tontti on ollut tarkoitus jakaa kahteen eri hallintamuotoon, puolet Hitas-tuotantoon ja puolet asumisoikeustuotantoon. Alueen asemakaava nro 10937 on muun ohella tullut voimaan 19.9.2003.

Myllypuron asuntokannan hallintamuotojakauma on nykyisten asuntopoliittisten tavoitteiden valossa vino siten, että aravuokra-asuntojen osuus on 28 % alueen asuntokannasta. Välimuodon asuntoja on Myllypurossa vain alle 10 % asunnoista. Asuntopoliittiset näkökulmat huomioiden voidaan tontin 45146/6 rahoitus- ja hallintamuoto muuttaa asumisoikeustuotantoon.

Yhteenveto rahoitus- ja hallintamuodon muutoksista

Asuntotuotantotoimikunnalle aikaisemmin varattujen tonttien rahoitus- ja hallintamuotojen muutos tontilla 20007/15 valtion tukemaan vuokratuotantoon mahdollistaa kokonaisuudessaan 50 asunnon (4 000 k-m²) tuotantoa vastaavan määrän lisäyksen.

Rahoitus- ja hallintamuodottain tarkasteltuna olisi varausesityksen jälkeen Att:lle varattu valtion tukemaan säänneltyyn vuokratuotantoon 41,4 % (2 362 asuntoa), sääntelemättömään vapaarahoitteiseen


To/1707.03.2013


tuotantoon 3,7 % (211 asuntoa) ja välimuodon tuotantoon 54,9 % (3 129 asuntoa). Kokonaismäärä pysyy samana eli 5 702 asuntoa.

Rahoitus- ja hallintamuotojen muutokset Hitas-tuotannosta sääntelemättömään tuotantoon tonteilla 10587/11 ja 10589/5-12 helpottanevat Sörnäistenniemen alueen rakentumista kaupunkirivitalotyypin osalta. Myllypuron tontin 45146/6 osalta voidaan todeta, että asumisoikeustuotanto mahdollistanee alueen rakentumisen asuntopoliittiset tavoitteet saavuttaen.

Seuraavan kerran uusia tontinvarauksia esitetään laajemmassa määrin loppuvuodesta 2013. Tällöin varattaviksi tulee todennäköisesti tontteja muun muassa Kruunuvuoren Haakoninlahden, Honkasuon ja Kuninkaantammen sekä Haagan Isonnevan alueilta. Alueilta pyritään löytämään lisää tontteja asuntotuotantotoimistolle valtion tukemaan säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon. Varausten yhteydessä tulee huolehtia myös siitä, että tontteja varataan riittävästi myös sääntelemättömään asuntotuotantoon. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus esittää tontteja varattaviksi myös erityisasumisen hankkeita varten.



sami.haapanen(a)hel.fiPekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fiJaana Yli-Paunu, tekninen asiantuntija, puhelin: 310 31805

jaana.yli-paunu(a)hel.fi

Liitteet

1 Att:n ehdotus rahoitus- ja hallintamuotojen muuttamiseksi2 Kartat

Otteet

OteKaupunginhallitusAtt


Vp/307.03.2013


§ 99Kiinteistölautakunnan esittelysuunnitelma kevätkaudelle 2013

HEL 2013-002840 T 00 01 01

Päätös

Lautakunta päätti merkitä esittelysuunnitelman tiedoksi.


LisätiedotTeuvo Sarin, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 36419

teuvo.sarin(a)hel.fi

Liitteet

1 Esittelysuunnitelma kevätkaudelle 2013

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee merkitä esittelysuunnitelman tiedoksi.

Esittelijä

Kiinteistölautakunnalla esitettävistä asioista laaditaan puolivuosittain esittelysuunnitelma. Suunnitelmaan pyritään ottamaan ne odotettavissa olevat asiat, jotka ovat merkityksellisiä tai joiden voidaan odottaa herättävän etukäteen yleisempää mielenkiintoa. Luettelosta ilmenee asioiden arvioitu käsittelyaika sekä valmistelija, jolta voi saada lisätietoja.


LisätiedotTeuvo Sarin, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 36419

teuvo.sarin(a)hel.fi

Liitteet

1 Esittelysuunnitelma kevätkaudelle 2013


Tila/107.03.2013


§ 100Heltech Haagan koulutusyksikön vesikattokorjauksen rakennustekniset työt; urakoitsijan valinta

HEL 2013-001876 T 02 08 03 00

Kiinteistökartta G5 P3, Ilkantie 3

Päätös

A Lautakunta päätti sulkea Rakennus Omera Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska tarjous ei täyttänyt vaadittuja referenssejä (5 kappaletta). Urakoitsijan toimittamat referenssit eivät kaikelta osin vastanneet toteutettavaa vesikattoremontinurakkaa vaatimustasoltaan viimeisen viiden vuoden aikana.

B Lautakunta päätti hyväksyä halvimman tarjouksen antaneen Rakennus Oy Antti J. Aholan tarjouksen Heltech Haagan vesikattokorjaushankkeen kokonaisurakan töistä arvonlisäverottomaan 2 198 000 euron kokonaishintaan.

C Lautakunta päätti oikeuttaa HKR-Rakennuttajan tekemään urakkasopimuksen edellä mainitun hyväksytyn urakoitsijan kanssa ja vastaanottamaan urakan.

D Lautakunta päätti oikeuttaa tilakeskuksen kiinteistöyksikön rakennuspäällikön tilaamaan työn HKR-Rakennuttajalta.

E Lautakunta päätti oikeuttaa tilakeskuksen kiinteistöyksikön rakennuspäällikön käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimuksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään 263 000 euroa.

Esittelijätilakeskuksen päällikköArto Hiltunen

LisätiedotJari Miettinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 76399

jari.miettinen(a)hel.fiJouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334

jouko.snellman(a)hel.fi

Otteet


Tila/107.03.2013


Ote Otteen liitteetTarjouksen jättäneet Muutoksenhaku

hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta

Tilakeskus

Päätösehdotus

A Lautakunta päättänee sulkea Rakennus Omera Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska tarjous ei täyttänyt vaadittuja referenssejä (5 kappaletta). Urakoitsijan toimittamat referenssit eivät kaikelta osin vastanneet toteutettavaa vesikattoremontinurakkaa vaatimustasoltaan viimeisen viiden vuoden aikana.

B Lautakunta päättänee hyväksyä halvimman tarjouksen antaneen Rakennus Oy Antti J. Aholan tarjouksen Heltech Haagan vesikattokorjaushankkeen kokonaisurakan töistä arvonlisäverottomaan 2 198 000 euron kokonaishintaan.

C Lautakunta päättänee oikeuttaa HKR-Rakennuttajan tekemään urakkasopimuksen edellä mainitun hyväksytyn urakoitsijan kanssa ja vastaanottamaan urakan.

D Lautakunta päättänee oikeuttaa tilakeskuksen kiinteistöyksikön rakennuspäällikön tilaamaan työn HKR-Rakennuttajalta.

E Lautakunta päättänee oikeuttaa tilakeskuksen kiinteistöyksikön rakennuspäällikön käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimuksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään 263 000 euroa.

Tiivistelmä

Kohde on vuonna 1968 valmistunut 3-kerroksinen koulurakennus. Päärakennuksen vesikate ja lapeosuudet uusitaan räystäsrakenteineen, koska nykyinen vesikate on käyttöikänsä päässä. Vesikatto on rakenteeltaan käännetty tasakatto. Materiaalina on huopa, joka on päällystetty singeli-kiviainespinnoituksella. Tasakattoon liittyy neljä erillistä jyrkkälappeista kateosuutta, joissa vesikatteena on harmaaksi maalattu rivipelti.

Esittelijä


Tila/107.03.2013


Kustannukset

Urakkatarjousten perusteella laskettu arvonlisäveroton kustannusarvio on 2 628 000 euroa Joulukuun 2012 hintatasossa, joka alittaa hyväksytyn hankesuunnitelman enimmäishinnan tarjoushintaindeksillä korjattuna 9,3 %.

Tarjouspyyntömenettely

HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut hankkeen EU-menettelyn mukaisesti käyttäen avointa hankintamenettelyä.

Hankkeesta on julkaistu ilmoitus sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa.

Urakkatarjoukset

HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut kohteen urakan.

Rakennusteknisistä töistä lähetettiin tarjouspyynnöt 8 urakoitsijalle, joista 5 jätti tarjouksen määräaikaan 7.2.2013 klo 13.00 mennessä. Tarjousten arvonlisäveroton vaihteluväli on 2 198 000 - 2 815 000 euroa.

Tarjouksen jättänyt Rakennus Omera Oy:n ei täyttänyt asetettuja kelpoisuusvaatimuksia referenssien osalta. Täten se on suljettu pois tarjouskilpailusta.

Aikataulu

Rakentaminen alkaa toukokuussa 2013 ja valmistuu joulukuussa 2013.

Rahoitus

Hankkeen rahoitus on talousarvion ja taloussuunnitelman vuosien 2013 - 2017 rakentamisohjelmassa vuonna 2013 toteuttavana hankkeena.


LisätiedotJari Miettinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 76399

jari.miettinen(a)hel.fiJouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: 310 40334

jouko.snellman(a)hel.fi

Otteet

Ote Otteen liitteetTarjouksen jättäneet Muutoksenhaku

hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta


Tila/107.03.2013


Tilakeskus


Tila/207.03.2013


§ 101Talonrakennukseen osoitettujen määrärahojen alakohtien väliset siirrot vuonna 2012

HEL 2013-002799 T 02 02 00

Päätös

Lautakunta päätti siirtää tilakeskuksen talonrakentamiseen, kohtaan 8 02 01, Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet, varattuja varoja seuraavasti:

- alakohdasta 8 02 01 02, Sosiaalitoimen uudisrakennushankkeet, siirretään 600 000 euroa alakohtaan 8 02 01 01, Opetustoimen uudisrakennushankkeet

- alakohdasta 8 02 01 03, Terveystoimen uudisrakennushankkeet, siirretään 700 000 euroa alakohtaan 8 02 01 01, Opetustoimen uudisrakennushankkeet

- alakohdasta 8 02 01 04, Muut tilakeskuksen uudisrakennushankkeet, siirretään 500 000 euroa alakohtaan 8 02 01 01, Opetustoimen uudisrakennushankkeet.


LisätiedotIrmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fiMårten Lindholm, hankeohjelmoija, puhelin: 310 31831

marten.lindholm(a)hel.fi

Liitteet

1 INV_toteuma_ 2012_alakohtien väliset siirrot (3 yritys 22022013)

Otteet

OteKaupunginhallitusTalous- ja suunnittelukeskusTaloushallintopalvelutTilakeskus

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee siirtää tilakeskuksen talonrakentamiseen, kohtaan 8 02 01, Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet, varattuja varoja seuraavasti:


Tila/207.03.2013




- alakohdasta 8 02 01 04, Muut tilakeskuksen uudisrakennushankkeet, siirretään 500 000 euroa alakohtaan 8 02 01 01, Opetustoimen uudisrakennushankkeet.

Esittelijä

Talousarviossa on määritelty, että kaupunginvaltuustoon nähden sitovia määrärahoja ovat menot kohtatasolla. Investointiosassa lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä alakohtien välisiä siirtoja.

Talousarviossa talonrakentamiseen kohdalle 8 02 01, Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet, on varattu uudis- ja lisärakentamishankkeisiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi ylitysoikeuksineen 46,1 miljoonan euron määräraha. Määräraha on jaettu viiteen alakohtaan.

Kiinteistölautakunta päätti 13.12.2012 ja 7.2.2013 alakohtien välisistä määrärahasiirroista neljännen investointiennusteen ja alustavien toteumien perusteella. Kirjanpitojärjestelmän raportoinnin epäselvyyksien takia kiinteistölautakunnan 7.2.2013 tekemä päätös perustui vääriin toteumatietoihin. Nyt esitetyssä päätösesityksessä tehdään vaadittavat korjaukset ennen tilinpäätöstä 2012. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin osoitettuja määrärahoja ei ylitetä.

Määrärahasiirrot ovat:



- alakohdasta 8 02 01 04, Muut tilakeskuksen uudisrakennushankkeet, siirretään 500 000 euroa alakohtaan8 02 01 01, Opetustoimen uudisrakennushankkeet

Liitteenä on taulukko alakohtien välisistä siirroista vuonna 2012.


Tila/207.03.2013



LisätiedotIrmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: 310 42319

irmeli.grundstrom(a)hel.fiMårten Lindholm, hankeohjelmoija, puhelin: 310 31831

marten.lindholm(a)hel.fi

Liitteet

1 INV_toteuma_ 2012_alakohtien väliset siirrot (3 yritys 22022013)

Otteet

OteKaupunginhallitusTalous- ja suunnittelukeskusTaloushallintopalvelutTilakeskus


To/107.03.2013


§ 102Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen valtuustoaloitteesta koskien kaupungin asuntorakentamisen kustannuksia Helsingissä

Pöydälle 07.03.2013

HEL 2012-013814 T 00 00 03

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti panna asian pöydälle.


LisätiedotPekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle kaupungin-valtuutettu Kauko Koskisen ja 18 muun kaupunginvaltuutetun aloitteesta seuraavan lausunnon:

Maankäytön tavoitteista ja säännelty vuokra-asuntotuotanto

Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2012 hyväksyä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2012 (AM-ohjelma). Toteutusohjelmassa linjataan Helsingin kaupungin asuntoja maapoliittiset periaatteet. Toteutusohjelman mukaan asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta 3 600 asuntoa toteutetaan kaupungin luovuttamille tonteille. Asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakauma määräytyy ohjelman mukaan siten, että 20 % asuntotuotannosta toteutetaan valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona (1 000 asuntoa, joista 250 erityisryhmille), 40 % ns. välimuodon asuntotuotantona (Hitas-, osaomistus-, asumisoikeus-, opiskelija- ja nuorisoasunnot 2 000 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja) ja 40 % vapaa-rahoitteisena sääntelemättömänä omistus- ja vuokra-asuntotuotantona (2 000 asuntoa, joista 700 vuokra-asuntoja).

Tällä hetkellä kaupungilla on varattuna tontteja kokonaisuudessaan lähes 14 000 asunnon tuotantoa varten eli noin 1, 23 milj. k-m². Asuntomäärien mukaan laskettuna koko varauskannasta noin 22 % on


To/107.03.2013


varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon (ARA) eli noin 3 000 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Helsingin asuntotuotantotoimistolle (Att) on varattu noin 5 700 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Valtion tukemaan säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon on näistä tontinvarausehdoissa osoitettu 42 % (noin 2 400 asuntoa). Rahoitus- ja hallintamuodon mukaan tarkasteltuna säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon varatuista tonteista noin 77 % on varattu asuntotuotantotoimistolle. Käytännössä asuntotuotantotoimisto rakennuttaa siis valtaosan säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon osoitetusta tuotannosta Helsingissä. Vuonna 2012 Helsingissä valmistui kokonaisuudessaan 842 valtion tukemaa vuokra-asuntoa.

Rakentamisen kustannuskäsitteistä ja -muodostumisesta yleisesti

Rakennuksesta aiheutuvat kustannukset voidaan karkeasti jakaa investointi- ja ylläpitokustannuksiin. Säännellyn vuokra-asuntotuotannon yhteydessä voidaan investointikustannuskäsitettä laajentaa termiin hankinta-arvo, jota Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) käyttää tarkasteltaessa hankkeiden taloudellisuutta. Rakennuksen hankinta-arvo termi sisältää kaikki hankkeen toteutumisesta aiheutuneet kustannukset (rakentamisesta välittömät investointikustannukset eli rakennuskustannukset yleisimmin), erilaiset liittymismaksut (kunnallistekniikka) sekä tontista (maa-alueesta, osto/vuokra) aiheutuvat kustannukset. Lisäksi hankinta-arvo voi sisältää mahdollisia harkinnanvaraisia lainoituksen ulkopuolelle jääviä kustannuseriä. Hankinta-arvo voi sisältää myös hankkeen rahoitus- ja markkinointikuluja, jotka siten hankinta-arvossa lasketaan rakennuskustannuksiin kuuluviksi. Hankinta-arvo on tavallaan osin laajasisältöisempi kuin käsite rakennuskustannukset. Hankinta-arvo ei kuitenkaan sisällä tiloissa tapahtuvan toiminnan vaatimia investointeja.

Yleisesti tarkasteltaessa rakennuskustannus (rakentamisesta aiheutuva investointikustannus) muodostuu keskeisesti asuntotuotannossa tarvittavien tilojen määrästä ja laadusta (tilaohjelma), lainsäädännön kautta tulevista itse rakennukseen ja elinympäristöön kohdistuvista vaatimuksista (turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys), suunnitteluratkaisuista (yksittäiset fyysiset ratkaisut, massoittelut), olosuhdetekijöistä (sijaintiin liittyvät ominaisuudet, perustamisolosuhteet, maaperä jne.) ja tonttikohtaisista sekä kaavallisista ominaisuuksista (rakennusoikeus, hankekoko, erityiset määräykset). Lisäksi rakennuskustannuksiin vaikuttavat oleellisesti myös talouden suhdanteet (markkinatilanne, kilpailu) ja hankkeen toteuttamismuodot ja -aikataulut sekä päätöksenteon oikea-aikaisuus.

Hankekohtaisten vaatimusten yhteys rakennuskustannuksiin


To/107.03.2013


Helsingin uudet asuinalueet rakennetaan asukasrakenteeltaan tasapainoisiksi kokonaisuuksiksi, joiden kaupunkikuva on korkeatasoinen riippumatta alueelle rakennettavien talojen rahoitus- ja hallintamuodoista. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteena säännellyn vuokratuotannon pitäisi sisältää samoja kaupunkikuvallisia, toiminnallisia ja ympäristöllisiä laatuarvoja kuin vapaarahoitteinenkin tuotanto. Vastaavasti edellä kuvattujen kaupunkiympäristöllisten arvojen lisäksi myös lainsäädännöstä tulevat vaatimukset ovat samoja niin säännellylle kuin sääntelemättömällekin tuotannolle. Muuttuviksi tekijöiksi tästä näkökulmasta jää olosuhdetekijät, suunnitteluratkaisut ja suhdanteet.

Olosuhdetekijät

Olosuhdetekijät ovat rakennuskustannusten kannalta merkityksellisiä ja aiheuttavat esimerkiksi pohjarakentamisen kautta hankkeelle merkittävästi kustannuksia. Helsingissä on nykyisin hyvin tavanomaista, että pohjaolosuhteet ovat vaativia ja aiheuttavat massiivisia esirakentamistoimia ja esimerkiksi alueellisia stabilointeja. Myös suojautuminen liikennemelulta ja pienhiukkasilta aiheuttaa kustannuksia.

Olosuhdetekijät kohdistuvat periaatteessa suoraan hankkeeseen ja sen yhteydessä tehtäviin päätöksiin sekä realisoituvat suunnittelussa ja toteutuksessa. Pelkästään vaativat perustamisolosuhteet voivat aiheuttaa rakennuskustannuksissa 10 - 20 % kokonaiskustannuksia nostavan vaikutuksen.

Suunnitteluratkaisu, laadulliset tekijät

Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset laatuarvot sekä lainsäädännöstä tulevat vaatimukset heijastuvat kaavaratkaisun kautta myös rakennussuunnittelussa tehtäviin valintoihin. Rakennussuunnittelussa voidaan tontille sijoitettava rakennus suunnitella ja toteuttaa monin eri tavoin. Suunnitteluvaihtoehtojen väliset vaikutukset voivat keskenään olla suuriakin rakennuskustannusten näkökulmasta. Vastaavasti myös kaavan suunnitteluratkaisu voi sitoa rakennuskustannuksia pelkästään laadullisten tavoitteiden kautta huomattavasti, kuten esimerkiksi autopaikkojen sijoittelu tontilla rakennusrungon sisälle tai pihakannen alle. Helsingissä erityisesti autopaikkojen järjestäminen on haasteellista ja tämä nostaa rakennuskustannuksia huomattavasti verrattuna muihin kaupunkeihin, joissa pysäköintipolitiikka on mahdollisesti ratkaistu toisin. Toisaalta kohtuuhintaisessa vuokra-asuntotuotannossa on autopaikoituksen järjestämisessä toisinaan annettu kaavassa määritetyssä autopaikkanormissa helpotusta.

Laadullisia vaatimuksia voivat myös olla kaavamääräykset esimerkiksi velvoite yhteis- ja kerhotilojen määrästä, vajaasti rakennettavista


To/107.03.2013


kattokerroksista tai vaikkapa huoneistosaunoista. Eli osaltaan kaavassa määritellyillä laadullisilla asioilla on myös rakennussuunnitteluun siirtyvä vaikutus. Yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä ei itsessään yksittäisenä määräyksenä ole rakennuskustannusten kannalta ylikorostuvan suurta merkitystä, vaan niiden merkitys ilmenee kokonaisuudessaan erityisesti rakennussuunnittelun vapausasteiden sekä eri taloudellisten suunnitteluratkaisujen mahdollisuuksien löytämisen rajoittumisena tältä osin. Tällä on yhteys toteuttamiskelpoisuuteen ja rakennuskustannuksiin tätä kautta.

Lainsäädännöllisistä suunnitteluratkaisuun vaikuttavista vaatimuksista voidaan mainita muun muassa esteettömyys, velvoite väestönsuojan rakentamisesta sekä erilaiset energiansäästöön liittyvät määräykset, joiden rakennuskustannuksia korottava vaikutus on ilmeinen. Toisin sanoen nykymääräysten mukainen tuote on aivan eri kuin esimerkiksi vielä kymmenen vuotta sitten. Nämä asiat peilautuvat rakennusten tehokkuuden vajaantumiseen sekä suunnittelun ja toteutuksen monimutkaistumiseen, joilla on lopulta suora yhteys rakennuskustannuksiin. Helsingissä esimerkiksi vuonna 2012 luovutettujen tonttien varausehdoissa on noudatettu rakentamismääräyskokoelmaa tiukempia energiatavoitteita (A-energialuokka) sekä esteettömyystavoitteita.

Suhdanteet, markkinatilanne, kilpailu

Talouden, markkinoiden ja suhdanteiden näkökulma on merkityksellinen rakennuskustannuksissa, hankinta-arvossa. Yleisesti voidaan todeta, että pelkästään suhdanteiden vaihtelu voi johtaa siihen, että sinällään toteuttamiskelpoista hanketta ei urakkatarjousten niukkuuden tai urakkatarjoushintojen korkean tason vuoksi ole järkevää viedä eteenpäin. Myös toimijoiden vähyys sekä preferenssit osallistua säännellyn vuokra-asuntotuotannon urakkatarjouskilpailuihin johtanevat osaltaan myös korkeisiin kustannuksiin. Teknisesti vaikeissa kohteissa on varmasti myös edellä kuvattujen olosuhdetekijöiden ja vaikean suunnitteluratkaisun osalta kyse kohdekohtaisesti riskinkantokyvystä ja tämä johtaa luontaisesti korkeampiin urakkatarjoushintoihin ja siten korkeampiin rakennuskustannuksiin.

Johtopäätöksiä

Rakennuskustannusten muodostuminen on siis hyvin monen tekijän kumuloituva yhteissumma. Osaa tekijöistä voidaan hallita helpommin ja osaa vaikeammin. Yksittäisesti nostettuina tekijöinä on Helsingissä tavanomaisilla vaikeilla perustamisolosuhteilla (yl. olosuhdetekijät) ja pysäköinnin järjestämisellä (yl. suunnitteluratkaisu) suurin merkitys Helsingin korkeampiin rakennuskustannuksiin. Lisäksi merkityksellisiä


To/107.03.2013


ovat markkinoiden toimivuus, suhdanteet, tekniset haasteet ja tätä kautta muodostuva urakkatarjoushintataso. On siis ilmeistä, että jos samaan kaavaratkaisuun kohdistuu hyvin tiukat kaavamääräykset (suunnitteluratkaisu, laadulliset tekijät), vähäinen rakennusoikeus, huonot perustamisolosuhteet (olosuhdetekijät) ja ajankohdallisesti sekä tuotannollisesti väärät ratkaisut (urakkatarjousten vähäisyys ja hintataso), on lopputuloksena todennäköisesti huomattavasti kalliimpi ratkaisu rakennuskustannusten näkökulmasta kuin muissa kaupungeissa tavanomaisena pidetty rakentamisen kustannustaso.

Pyrittäessä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tulee kaavoituksessa pyrkiä minimoimaan olosuhdetekijöiden rakennuskustannuksiin tulevat vaikutukset. Kaavoituksessa tulisi jo lähtökohtaisesti esimerkiksi maaperäolosuhteiden osalta pyrkiä sijoittamaan ja massoittelemaan rakennukset sekä mitoittamaan rakennusoikeus oikein siten, että hankekohtaiset perustamiskustannukset (olosuhdetekijät) olisivat mahdollisimman vähäiset ja hankkeissa olisi mahdollista saavuttaa kokonaistaloudellisuus. Vastaavasti myös pysäköintijärjestelyjen ratkaisua tulisi erityisen tarkkaan suunnitella. Muun muassa Ruoholahden, Herttoniemenrannan ja Arabianrannan kaavaratkaisuissa tehokkaasta rakentamisesta huolimatta on autopaikoitus sijoitettu osittain maantasoon ja mahdollistettu näin myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttaminen. Samoin Kruunuvuoren Haakoninlahti 1 kaava-alueella on näistä näkökulmista tarkastellen hyvin osoitettu soveltuvimmat tontit valtion tukemaan säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon ja onnistuttu siten vähentämään rakennuskustannuksia nostavia tekijöitä.

Kiinteistötoimi on myös pyrkinyt tontinluovutuksen keinoin lisäämään uusien rakennusalan toimijoiden etabloitumista Helsinkiin sekä pyrkinyt näin edistämään rakennusalan kilpailua. Lisäksi on pyritty erilaisin kannustimin lisäämään asuntotuotantotoimistolle kohdistuvan säännellyn tuotannon urakkatarjoushalukkuutta ja yleistä kiinnostuvuutta.

Rakentamisen kustannuksia ja rakennusalan markkinoita on tutkittu monessa eri yhteydessä, esimerkiksi kilpailuviraston selvityksiä 1/2008 ”rakennusalan markkinoiden toimivuus-ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia”. Viime vuosien aikana on myös kaavoituksen yhteydessä kehitetty kustannusarvioinnin menetelmiä sekä lisätty kustannustietoisuuden kulkua eri hallintokuntien välillä suunnittelusta toteutusvaiheeseen. Kustannustietouden parantamiseen tulee edelleen panostaa. Kumppanuuskaavoituksella on tavoiteltu myös kustannustietouden lisäämistä kaavoitusvaiheessa.

Rakentamisen kustannuksia tulisi jatkossa tarkastella myös suhteessa koettuun asumisen ja elinympäristön laatuun eli, tuovatko asetetut


To/107.03.2013


laadulliset tavoitteet ja tätä kautta korkeammat rakennuskustannukset rakennuksen loppukäyttäjälle huomattavaa arvoa elinympäristön tai asumisen laadun kohoamisena. Oikeaa rakennuskustannusta ei sinällään ole, vaan kyse on tavallaan tavoitteiden täyttämisestä suhteessa panoksiin eli kokonaistaloudellisuudesta. Tässä yhteydessä olisi hyvä tutkia rakentamisen normituksen tiukkuutta ja tarpeellisuutta sekä saavutettavia hyötyjä; lähinnä energiamääräyksiä ja esteettömyyttä. Näiden korottava kustannusvaikutus on selvä, mutta ovatko tiukat normitukset lopulta hyödyllisiä ja tarkoituksenmukaisia koetun laadun ja arvon kautta tarkasteltuina niin kohtuuhintaisessa tuotannossa kuin myös muussa asuntotuotannossa.

Esittelijä

Kauko Koskisen ja 18 muun kaupunginvaltuutetun valtuustoaloite:

Allekirjoittaneet edellyttävät, että kaupunginhallitus selvittää, miksi mm. aravavuokra-asuntojen rakennuskustannukset ovat Helsingissä oleellisesti muuta maata korkeammat.

Hallintokeskus pyytää kiinteistölautakunnan lausuntoa kaupunginvaltuutettu Kauko Koskisen ja 18 muun kaupunginvaltuutetun aloitteesta 15.3.2013 mennessä.




Liitteet

1 Koskinen Kauko valtuustoaloite Kvsto 10.10.2012 asia 36

Otteet

OteKaupunginhallitus

Päätöshistoria

Talous- ja suunnittelukeskus 25.2.2013

HEL 2012-013814 T 00 00 03

Kaupunginvaltuuston 12.9.2012 § 249, hyväksymän asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteuttamisohjelman yhtenä tavoitteena on alueellisen asukasrakenteen pitäminen monipuolisena.


To/107.03.2013


Asukasrakenteen yksipuolistumisen ehkäisemiseksi Helsinki pyrkii turvaamaan rahoitus- ja hallintamuodoiltaan monipuolista asuntotuotantoa koko kaupungin alueella. Helsingin uudet asuinalueet pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan kaupunkikuvaltaan korkeatasoisiksi riippumatta alueelle rakennettavien asuintalojen hallintamuodoista.

2000-luvulla rakennetut tavalliset ara-vuokra-asunnot ovat pääosin tulleet kaupungin omistukseen. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoitteena on edistää kohtuuhintaista ja laadukasta asuntotuotantoa. Pienten ja keskisuurten rakennusliikkeiden vähäisyys pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinoilla on vaikuttanut viime vuosina saatujen urakkatarjousten vähäisyyteen sekä uudiskohteiden tarjoushintojen nousuun, jotka osaltaan ovat vaikeuttaneet kaupungin omaa asuntotuotantoa. Kilpailuvirasto on julkaisemassa selvityksen pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinoiden toimivuudesta kevään 2013 aikana.

Pääkaupunkiseudulla suuri osa uudisrakennustuotannosta joudutaan toteuttamaan rakentamiseen heikosti soveltuvalle maaperälle. Helsingissä erityisesti satama- ja teollisuustoiminnoilta vapautuvilla alueilla pohjaolosuhteet ovat rakentamiselle haastavia.

Helsingin kaupunki huolehtii luovuttamiensa tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta ja alueellisesta esirakentamisesta. Esirakentamisesta huolimatta rakennusten perustamiskustannukset ovat suuret huonolle maaperälle rakennettaessa erityyppisten paalutusten, kantavien alapohjarakenteiden tai tukimuurien rakentamisesta syntyvien lisäkustannusten seurauksena. Myös joidenkin alueiden jyrkkäpiirteiset maastonmuodot lisäävät tonttien rakennuskustannuksia.

Talous- ja suunnittelukeskus on selvittänyt julkaisussaan Asuinkerrostalojen rakentamisen ohjauksen kustannustarkasteluja (julkaisu 6/2009) kaavamääräysten kustannusvaikutuksia rakennusten hankintahintoihin teoreettisin laskelmin. Selvityksen tuloksena kaavamääräysten kustannuksia korottaviksi vaikutuksiksi, huomioimatta alueen maaperäolosuhteita tai autopaikoituksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, saatiin enimmillään noin 12 %:a hankkeen hankintahinnasta. Maaperästä aiheutuvien perustamisen lisäkustannusten ja autopaikoituksen järjestämisen kustannusvaikutukset ovat selvityksen mukaan yhteensä noin 20 %:a hankintahinnasta. Selvityksen yhteydessä ei tutkittu kaavamääräysten vaikutuksia rakennuksen elinkaaren aikana syntyviin kustannuksiin, kuten tuleviin käyttö- tai korjauskustannuksiin, eikä kaavamääräysten vaikutuksia rakennetun ympäristön esteettisiin arvoihin.


To/107.03.2013


Valtion korkotuettujen asuntojen laatu- ja kustannusohjauksesta vastaa koko maassa Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Hankkeiden suunnittelun ohjauksesta on lopullisesti vastuussa kuitenkin aina kohteen rakennuttaja. Korkotukilainsäädäntö edellyttää, että hankkeiden toteuttamisessa noudatetaan pääsääntöisesti kilpailumenettelyitä. ARA varmistaa aina hankekohtaisesti, että kulloinenkin hanke on suunnitelmien laatutasoon, paikallisten asuntomarkkinoiden hintatasoon sekä vallitsevaan rakentamisen suhdannetilanteeseen nähden hinnaltaan oikeantasoinen.

Alueellisiin rakennusurakkatarjousten hintoihin ja niiden eroavaisuuksiin vaikuttavat yleisesti palkkatason, materiaalihintojen sekä suhdanteista riippuvan katetason alueellinen ja ajallinen vaihtelevuus. Yksittäisen rakennuksen rakennuskustannuksiin vaikuttavat oleellisesti myös hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdyt ratkaisut.

Kaupunginhallitus päätti, 29.10.2012 § 1186, asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteuttamisohjelman täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta vastaamaan erillisselvityksen teettämisestä Helsingin rakennusmarkkinoiden toimivuudesta. Selvitys pyritään saattamaan valmiiksi vuoden 2013 aikana.

Kaupunginjohtaja päätti asettaa johtajistokäsittelyssä, 14.11.2012 § 93, asuntotuotantoprosessin sujuvoittamistyöryhmän laatimaan ehdotuksen asuntotuotannon edellytysten parantamisesta Helsingissä. Työryhmän tarkoituksena on löytää asuntotuotantoprosessia nopeuttavia ja tehostavia sekä kustannuksia alentavia toimenpiteitä. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus asuntotuotantoprosessin sujuvoittamisesta kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon näkökulmasta. Työryhmän loppuraportin on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä.

LisätiedotMari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, puhelin: 310 25823

mari.randell(a)hel.fi


To/207.03.2013


§ 103Oikaisuvaatimus muun muassa maavuokran alentamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevasta kiinteistölautakunnan päätöksestä (Suutarila, tontti 40137/15)


HEL 2011-006118 T 10 01 01 02

Päätös



LisätiedotMaria Mannisto, tonttiasiamies, puhelin: 310 36454

maria.mannisto(a)hel.fiMartti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: 310 36449

martti.tallila(a)hel.fi

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee hylätä ******************* oikaisuvaatimuksen kiinteistölautakunnan päätöksestä 14.6.2012 (360 §) hylätä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40137 tontin nro 15 maanvuokran määräaikainen tarkistaminen sekä jättää tutkimatta toimivallan puuttumisen perusteella vaatimukset melusuojauksen parantamisesta ja projektiryhmän maksaman meluaidan rakentamisosuuden palauttamisesta esityslistalla tarkemmin mainituin perustein ja todeta, ettei oikaisuvaatimus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tiivistelmä

Kiinteistölautakunta päätti 14.6.2012 (360 §) hylätä *************************************** hakemuksessa esitetyn vaatimuksen Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40137 tontin nro 15 maanvuokran määräaikaisesta tarkistamisesta ja päätti jättää tutkimatta vaatimukset toimivallan puuttumisen perusteella melusuojauksen parantamisesta ja projektiryhmän maksaman meluaidan rakentamisosuuden korvaamisesta esityslistalla tarkemmin mainituin perustein.

Samalla lautakunta päätti hallintolain 2 luvun 8.2 §:n perusteella siirtää tutkimatta jätettyjen vaatimusten osalta asian jatkokäsittelyn meluaitoja rakentavalle Helsingin kaupungin rakennusvirastolle.


To/207.03.2013


****************** on tehnyt oikaisuvaatimuksen mainitusta päätöksestä. Hän on oikaisuvaatimuksessaan esittänyt määräaikaista alennusta tontin 40137/15 maanvuokraan ja vaatinut kaupunkia korvaamaan tontin rajoille rakennetun meluaidan kustannukset.

Kiinteistölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimusten hylkäämistä. Lautakunnan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimivaltaa ei ole ylitetty, päätös ei ole muutoinkaan lainvastainen eikä sitä tulisi tarkoituksenmukaisuussyistäkään muuttaa.

Esittelijä

Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen

Oikaisuvaatimuksen yleiset edellytykset

Kuntalain 89 §:n mukaan mm. lautakunnan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen lautakunnalle. Päätökseen, josta voi tehdä oikaisuvaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 92 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen kuntalain 95 §:n mukaan päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua pöytäkirjan otteen lähettämisestä ja kunnan jäsenen, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun määräaikaa laskettaessa (MääraikaL 2 §). Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Oikaisuvaatimuksen muodolliset edellytykset

Oikaisuvaatimusta ei ole tehty yhdessä tontin 40137/15 toisen vuokralaisen kanssa. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuksen tekijällä ei voida katsoa olevan asiassa yksin asianosaisasemaa. Sen sijaan oikaisuvaatimuksen tekijä on kunnan jäsen eli helsinkiläinen.

Kiinteistölautakunnan pöytäkirja 14.6.2012 on asetettu nähtäville 29.6.2012. Pöytäkirjanotteet on lähetetty 2.7.2012. Oikaisuvaatimus 5.7.2012 on toimitettu kaupungin kirjaamoon 6.7.2012, jolloin siinä on pyydetty oikeutta täydentää sitä myöhemmin. Hakija on myöhemmin täydentänyt oikaisuvaatimustaan 9.8.2012 päivätyllä kirjelmällä, mikä on toimitettu kirjaamoon 16.8.2012. Oikaisuvaatimus voidaan siten katsoa tehdyksi säädetyssä määräajassa.


To/207.03.2013


Oikaistavaksi vaadittu päätös

Oikaistavaksi vaadittu päätös ilmenee edellä mainitusta Tiivistelmä-kohdasta.

Oikaisuvaatimus

****************** on tehnyt mainitusta kiinteistölautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Hän on oikaisuvaatimuksessaan esittänyt määräaikaista alennusta tontin 40137/15 maanvuokraan ja vaatinut kaupunkia korvaamaan tontin rajoille rakennetun meluaidan kustannukset, koska meluaitojen rakentaminen kuuluu hakijan käsityksen mukaan lähtökohtaisesti kaupungin velvollisuuksiin.

Oikaisuvaatimuksen perustelut pääpiirteittäin

Oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt vaatimuksilleen seuraavat pääasialliset perusteet:

- Meluntorjunta on yleisesti ja lain perusteella kaupungin tehtävä.

- Lasinpuhaltajantien ryhmärakennuttamisprojektissa aloitteentekijänä on ollut Helsingin kaupunki, joka on kaavoittanut tontit, piirtänyt tonteille tulevan talomallin, ulkoasun ja sen sijoituksen, valinnut rakennuttajakonsultin sekä markkinoinut hanketta yhdessä rakennuttajakonsultin kanssa. Edellä mainitun osalta hakija viittaa tiettävästi maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyihin asemakaavan sisältövaatimuksiin muun muassa terveellisyyteen kohdistetuista vaatimuksista. Tällä tarkoitetaan, että rakentamiseen osoitetaan vain alueita, jotka muun muassa meluntorjuntanäkökohtien perusteella ovat tarkoitukseensa sopivia.

- Kaupungin hankkeelle valitsema rakennuttajakonsultti oli suullisesti ilmoittanut hakijoille ennen ryhmärakennuttamisprojektiin liittymistä, että projektiin kuuluu meluaidan rakentaminen. Konsultin hakijoille toimittamassa kustannuslaskelmassa ei kuitenkaan ollut huomioitu meluaidan kustannuksia, minkä perusteella hakijat oman ilmoituksensa mukaan olettivat, että kaupunki kustantaa meluaidan rakentamisen.

- Hakijan käsityksen mukaan tontin vuokran pitää olla pienempi, jos meluaidan kustannukset kuuluvat tontille.

Oikaisuvaatimuksen perustelut ilmenevät kokonaisuudessaan oikaisuvaatimuksista 5.7.2012 ja 9.8.2012, jotka ovat liitteinä nrot 2 ja 3.

Vastaus oikaisuvaatimukseen


To/207.03.2013


Asemakaavan muutokseen nro 11460, joka on tullut lainvoimaiseksi 25.5.2007, sisältyy erillispientalotonttia 40137/15 koskeva merkintä meluaidasta. Kaavamuutoksen mukaan po. tontin rajalle on rakennettava vähintään 2 metriä korkea melulta suojaava aita, ja kaavakartassa on merkintä noin 41 metriä pitkästä meluaidasta, josta 36 metriä on tontin etelärajalla ja 5 metriä tontin itärajalla.

Tieto tästä 2 metriä korkeasta meluaidasta sisältyi rakennuttajakonsultin laatimaan Lasinpuhaltajantien ryhmärakentamistonttien 40137/15 - 28 markkinoinnissa käytettyyn kirjalliseen esittelyaineistoon, minkä hakija on itsekin aikaisemmin tuonut esille.

Asiassa on olennaista huomata, ettei kiinteistövirasto ole tontin hakuaikana ilmoittanut tai millään muullakaan tavalla sitoutunut siihen, että kaupunki rakentaisi tontin rajoille meluaidan.

Sen sijaan kiinteistövirasto on viestittänyt ryhmärakennuttamisen pelisäännöistä toistuvasti eri yhteyksissä, kuten muun muassa tonttiosaston internetsivuilla. Niissä on selvästi kerrottu, että jokainen Lasinpuhaltajantien ryhmärakennuttamishankkeeseen ryhtyvä on oman talohankkeensa tilaaja, rakennuttaja ja maksaja. Hakijat ovat ryhmärakennuttamisprojektiin liittyessään ymmärtäneet tontille 40137/15 rakennutettavan omakotitalon, talousrakennuksen ja esitteeseen piirrettyjen pensaiden kuuluvan tontin vuokralaisten maksettaviksi ja siten ryhmärakennuttamisprojektiin kuuluviksi. Samalla lailla he ovat ymmärtäneet tai heidän olisi ainakin pitänyt ymmärtää kaavaan ja esitteeseen tontille merkityn meluaidankin kuuluvan.

Oikeus- ja viranomaiskäytännön mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on riittävien selvitysten tekeminen ja rakennusten/rakenteiden suunnitteleminen ja rakentaminen kulloinkin voimassa olevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn rakennusluvan mukaan.

Rakennusvalvontaviraston 13.7.2010 (434 §) myöntämän rakennusluvan mukaan tontin 40137/15 vuokralaiset ovat velvolliset toimittamaan suunnitelman asemakaavassa velvoitetun meluaidan rakentamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle ennen rakennushankkeen aloituskokousta.

Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on myöntänyt oikaisuvaatimuksen tekijän hankkeelle rakennusluvan vuonna 2010, ja hakijan vuokratontille rakennettu uudisrakennus on otettu käyttöön 29.8.2011.

Oikaisuvaatimuksen tekijä perustelee maanvuokran alentamista koskevaa vaatimustaan ainakin pääasiallisesti sillä, että hän katsoo


To/207.03.2013


saaneensa kaupungin valitsemalta rakennuttajakonsultilta harhaanjohtavia tietoja. Hakija on muun muassa ilmoittanut, että konsultti oli kertonut heille meluaidan kuuluvan ryhmärakennusprojektiin mutta että meluaidan osuutta ei ollut merkitty kustannusarvioon. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo kaupungin syyllistyneen suunnitteluvirheisiin, joista kaikista on hakijan oman ilmoituksen mukaan aiheutunut hakijalle lisäkustannuksia ja haittaa tontin alentuneen käytettävyyden vuoksi.

Hakijan ja hänen puolisonsa vuokratontti sekä sen vieressä sijaitsevat 13 omakotitalotonttia on kaupunginhallituksen päätöksellä 17.8.2009 varattu Notocom Oy:lle 31.12.2009 saakka rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamista varten kaupungin omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että varauksensaaja noudattaa tonttien toteutuksessa soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä ryhmärakentamisen toteutusperiaatteita.

Hakijan esittämien perustelujen osalta esittelijä toteaa, että kiinteistötoimi valmistelee kaupungin tonttien varauspäätökset ja valvoo niiden varausehtojen noudattamista. Sen sijaan kiinteistötoimi ei vastaa rakennushankkeiden toteutuksesta. Tämän vuoksi kiinteistötoimi ei esimerkiksi laadi eikä teetä rakennushankkeille kustannuslaskelmia. Jos varauksensaajan tai tässä tapauksessa sen lukuun toimineen rakennuttajakonsultin laatima kustannusarvio on ollut virheellinen tai siitä on puuttunut meluaidan osuus, kiinteistötoimi ei luonnollisesti vastaa miltään osin hakijalle virheen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta, kustannuksista tai vahingosta. Toisaalta tässä yhteydessä on syytä todeta, että po. laskelmasta on systemaattisesti tonttien markkinointivaiheessa käytetty nimitystä ”kustannusarvio” eikä ”kustannuslaskelma”, kuten hakija nyt ilmoittaa.

Selvyyden vuoksi todetaan, että hakijan yhdessä puolisonsa kanssa hallitseman tontin ja Tapulinkaupungintien yhteiselle rajalle on rakennettu asemakaavan mukaisesti noin 2 metriä korkea melua vaimentava umpiaita osana ryhmärakennusprojektia.

Oikaisuvaatimuksesta ei ilmene, että kiinteistövirasto on osallistunut edellä mainitun aidan rakennuskustannuksiin. Kaupunki on maksanut 26.10.2011 puolet eli 9 580,25 euroa aidan 19 160 euron suuruisista rakennuskustannuksista. Ryhmärakentajat ovat yhdessä saman suuruisin osuuksin maksaneet kokonaiskustannusten toisen puoliskon. Tästä johtuen hakija on puolestaan maksanut 700 euron suuruisen osuuden eli noin 4 % aidan kokonaiskustannuksista.

Selvyyden vuoksi todetaan, ettei kiinteistövirastolla olisi ollut velvollisuutta suorittaa mainittua tai mitään muutakaan osuutta aidan


To/207.03.2013


kustannuksista. Asiassa on kuitenkin kohtuusyistä päädytty kustannusjakoon. Kiinteistötoimi ei rakenna meluaitoja tonteille eikä yleisille alueille.

Lisäksi hakija on omalla kustannuksellaan rakennuttanut meluaidalle noin 5 metrin pituisen jatko-osan ryhmärakennuttamisprojektin päätyttyä.

Mitä tulee hakijan vaatimukseen maanvuokran alentamista sillä perusteella, että meluaidan kustannukset olisivat tulleet vain hakijan maksettaviksi, niin väite on edellä kerrotun mukaisesti virheellinen ja perusteeton.

Hakijan mukaan kysymys on sopimusrikkomuksesta, vaikka kaupunki ei ole sitoutunut missään kohdin meluaidan rakentamiseen.

Tontti on ollut vuokralaisten vapaassa hallinnassa ja vuokrasopimuksen mukaisessa asuinkäytössä hakemuksessa väitetyistä meluhäiriöistä huolimatta. Tontin käyttömahdollisuuksien ei voida siten saadun selvityksen perusteella esittelijän mielestä arvioida maanvuokralain 16 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla olennaisesti vähentyneen. Pikemminkin olosuhteet ovat meluntorjunnan osalta parantuneet aidan rakentamisen ym. johdosta.

Edellä ja jo kiinteistölautakunnan päätöksen 14.6.2012 (360 §) esityslistalla esitetyin perusteluin esittelijä katsoo, ettei maanvuokran alentamisvaatimus perustu lakiin ja/tai sopimukseen eikä asiassa ole muutoinkaan esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella po. kiinteistölautakunnan päätöstä tulisi muuttaa tai se tulisi kumota.



maria.mannisto(a)hel.fiMartti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: 310 36449


Liitteet

1 Kiinteistölautakunnan päätös 14.6.2012 (360§)2 Oikaisuvaatimus 5.7.20123 Oikaisuvaatimus 9.8.20124 Oikaisuvaatimus 4.7.2012

Otteet

Ote Otteen liitteetHakija Kunnallisvalitus,


To/207.03.2013


oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätösEsitysteksti

Kaupungin sisäisetLiark Oy


To/307.03.2013


§ 104Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kruunuvuoren Haakoninlahti 2:n asemakaavasta nro 12130

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kruunuvuoren alueen asemakaavasta nro 12130 seuraavan lausunnon:

Maanomistus ja -hallinta

Helsingin kaupunki omistaa lähes koko alueen. Alueelta ei ole tehty vielä tontinvarauksia. Kaava-alueen pinta-ala on noin 14,4 hehtaaria. ST1 Oy omistaa pienen alueen eteläosassa. Puheena oleva alue tullaan hankkimaan kaupungin omistukseen Koirasaaren aluejärjestelyiden yhteydessä.

Maaperä sekä tonttien ja yleisten alueiden rakennettavuus

Suunnittelualue on vanhaa öljysatama-aluetta, jonka maaperä on jo pääosin kunnostutettu. Kaava-alueella on entisiä öljy-yhtiöiden suoja-altaita (yksi kokonaan, kaksi osittain), joissa on edelleen pilaantunutta maata. Kyseisille alueille on laadittava riskinarvioinnit ja varauduttava pilaantuneiden massojen poistoon. Kaava-alue on maaperältään suurelta osin avokalliota, osin louhetäyttöä. Alueen itäosassa on ylin maakerros paikoin savea. Kaava-alueen maaperä ja merenpohja ovat rakennettavuudeltaan hyviä sekä mahdollistavat hyvin yleisten alueiden ja tonttialueen kustannustehokkaan rakentamisen.

Asuinrakennusten (AK, A) korttelit

Kaavaehdotuksessa osoitetuista asuntotonteista (AK, A) kaava-alueen itäosaan sijoittuvat A-korttelialueen korttelit nrot 49295, 49296 ja 49297 soveltunevat sijaintinsa ja rakentamiskustannustensa puolesta luovutettavaksi laatu- ja/tai hintakilpailulla sääntelemättömään asuntotuotantoon. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuva kortteli nro 49287 soveltunee kaavan tavoitteita mahdollisimman hyvin toteuttavan ratkaisun löytämiseksi luovutettavaksi laatukilpailulla. Kaava-alueen keskiosiin sijoittuvista kortteleista nrot 49288–49291 on mahdollista luovuttaa soveltuvimmat tontit välimuodon tuotantoon sekä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. AH-tonttien ja asukkaiden yhteiskerhotilarakennuksen rakennuttamista varten on tarkoitus perustaa alueellinen palveluyhtiö kevään 2013 aikana.

Erityisalue (E)


To/307.03.2013


Alueen eteläosaan sijoittuu liikuntaviraston merellinen tukikohta, joka palvelee koko Helsingin ranta- ja vesialueita. Tonttiin 49294/1 sijoittuva merellinen tukikohta toteutetaan liikuntaviraston toimesta. Kaavamääräysten tulisi olla tältä osin mahdollisimman väljiä, jotta rakennusta voidaan hyödyntää joustavasti alueen julkisten palvelutarpeiden kehittyessä.

Kaavamääräys päiväkotitoimintojen sijoittamisesta

Kaavamääräyksellä (pk) on osoitettu rakennusalan osa korttelissa nro 49295, johon tulee sijoittaa päiväkodin tiloja. Kaavamääräys tulisi muuttaa velvoittavasta sallivaan muotoon, jolloin päiväkodin rakentamistarve arvioitaisiin tontinluovutuksen yhteydessä.

Pysäköintiratkaisut

Kaavan laadinnan yhteydessä on tutkittu kolmen korttelin nrot 49290, 49295 ja 49296 pysäköintijärjestelyjen vaihtoehtoja. A-kortteleiden pysäköintilaitoksissa ei ole pilareita, vaan pihakansi tukeutuu suoraan ulkoseinien varaan. Pysäköintiratkaisu on A-kortteleiden osalta hyvin paikalleen suunniteltu ja mahdollistaa olosuhteisiin, sijaintiin ja ympäröivään rakennuskantaan nähden teknistaloudellisesti mielenkiintoisen ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun. A-kortteleiden rakentamisessa voidaan varautua talojen ja pysäköintilaitosten eriaikaiseen valmistumiseen, mutta suunnittelu tulisi tehdä samanaikaisesti. AK-kortteleissa eriaikainen toteutus ei ole mahdollista. Pääosa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon pysäköintipaikoista saadaan sijoitettua ja toteutettua kohtuuhintaisesti Mirandankujan ja Ellidankujan LPA-tonteille.

Lopuksi

Nyt puheena oleva asemakaava nro 12130 luo edellytykset viihtyisän ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen asuinalueen toteuttamiselle. Kaava-alueen tontit sekä yleiset alueet ovat hyvin suunniteltuja, ja kaava mahdollistaa monimuotoisen ja toteuttamiskelpoisen asuinalueen. Alueen suotuisat maaperäolosuhteet mahdollistavat osaltaan myös AK-kortteleiden kustannustehokkaan rakentamisen. A-kortteleiden toteutus on haasteellista, mutta ottaen huomioon merellisen sijainnin, alueen kohtalaiset perustamisolosuhteet sekä kaavoitusvaiheessa laaditut pysäköintisuunnitelmat on kortteleiden toteuttaminen mahdollista.

Kiinteistölautakunta puoltaa kaavan hyväksymistä lausunnossa esitetyin huomioin.



To/307.03.2013




Liitteet

1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 13.11.2012, 386 §2 Sijaintikartta3 Asemakaavaehdotuksen nro 12130 kartta, päivitetty 13.11.20124 Havainnekuva 13.11.20125 Kruunuvuorenrannan havainnekuva 13.11.2012

Otteet

OteKaupunkisuunnittelulautakunta

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kruunuvuoren alueen asemakaavasta nro 12130 seuraavan lausunnon:

Maanomistus ja -hallinta

Helsingin kaupunki omistaa lähes koko alueen. Alueelta ei ole tehty vielä tontinvarauksia. Kaava-alueen pinta-ala on noin 14,4 hehtaaria. ST1 Oy omistaa pienen alueen eteläosassa. Puheena oleva alue tullaan hankkimaan kaupungin omistukseen Koirasaaren aluejärjestelyiden yhteydessä.

Maaperä sekä tonttien ja yleisten alueiden rakennettavuus

Suunnittelualue on vanhaa öljysatama-aluetta, jonka maaperä on jo pääosin kunnostutettu. Kaava-alueella on entisiä öljy-yhtiöiden suoja-altaita (yksi kokonaan, kaksi osittain), joissa on edelleen pilaantunutta maata. Kyseisille alueille on laadittava riskinarvioinnit ja varauduttava pilaantuneiden massojen poistoon. Kaava-alue on maaperältään suurelta osin avokalliota, osin louhetäyttöä. Alueen itäosassa on ylin maakerros paikoin savea. Kaava-alueen maaperä ja merenpohja ovat rakennettavuudeltaan hyviä sekä mahdollistavat hyvin yleisten alueiden ja tonttialueen kustannustehokkaan rakentamisen.

Asuinrakennusten (AK, A) korttelit

Kaavaehdotuksessa osoitetuista asuntotonteista (AK, A) kaava-alueen itäosaan sijoittuvat A-korttelialueen korttelit nrot 49295, 49296 ja 49297 soveltunevat sijaintinsa ja rakentamiskustannustensa puolesta luovutettavaksi laatu- ja/tai hintakilpailulla sääntelemättömään asuntotuotantoon. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuva kortteli nro


To/307.03.2013


49287 soveltunee kaavan tavoitteita mahdollisimman hyvin toteuttavan ratkaisun löytämiseksi luovutettavaksi laatukilpailulla. Kaava-alueen keskiosiin sijoittuvista kortteleista nrot 49288–49291 on mahdollista luovuttaa soveltuvimmat tontit välimuodon tuotantoon sekä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. AH-tonttien ja asukkaiden yhteiskerhotilarakennuksen rakennuttamista varten on tarkoitus perustaa alueellinen palveluyhtiö kevään 2013 aikana.

Erityisalue (E)

Alueen eteläosaan sijoittuu liikuntaviraston merellinen tukikohta, joka palvelee koko Helsingin ranta- ja vesialueita. Tonttiin 49294/1 sijoittuva merellinen tukikohta toteutetaan liikuntaviraston toimesta. Kaavamääräysten tulisi olla tältä osin mahdollisimman väljiä, jotta rakennusta voidaan hyödyntää joustavasti alueen julkisten palvelutarpeiden kehittyessä.

Kaavamääräys päiväkotitoimintojen sijoittamisesta

Kaavamääräyksellä (pk) on osoitettu rakennusalan osa korttelissa nro 49295, johon tulee sijoittaa päiväkodin tiloja. Kaavamääräys tulisi muuttaa velvoittavasta sallivaan muotoon, jolloin päiväkodin rakentamistarve arvioitaisiin tontinluovutuksen yhteydessä.

Pysäköintiratkaisut

Kaavan laadinnan yhteydessä on tutkittu kolmen korttelien nrot 49290, 49295 ja 49296 pysäköintijärjestelyjen vaihtoehtoja. A-kortteleiden pysäköintilaitoksissa ei ole pilareita, vaan pihakansi tukeutuu suoraan ulkoseinien varaan. Pysäköintiratkaisu on A-kortteleiden osalta hyvin paikalleen suunniteltu ja mahdollistaa olosuhteisiin, sijaintiin ja ympäröivään rakennuskantaan nähden teknistaloudellisesti mielenkiintoisen ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun. A-kortteleiden rakentamisessa voidaan varautua talojen ja pysäköintilaitosten eriaikaiseen valmistumiseen, mutta suunnittelu tulisi tehdä samanaikaisesti. AK-kortteleissa eriaikainen toteutus ei ole mahdollista. Pääosa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon pysäköintipaikoista saadaan sijoitettua ja toteutettua kohtuuhintaisesti Mirandankujan ja Ellidankujan LPA-tonteille.

Lopuksi

Nyt puheena oleva asemakaava nro 12130 luo edellytykset viihtyisän ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen asuinalueen toteuttamiselle. Kaava-alueen tontit sekä yleiset alueet ovat hyvin suunniteltuja ja kaava mahdollistaa monimuotoisen ja toteuttamiskelpoisen asuinalueen. Alueen suotuisat maaperäolosuhteet mahdollistavat osaltaan myös AK-kortteleiden kustannustehokkaan rakentamisen. A-


To/307.03.2013


kortteleiden toteutus on haasteellista, mutta ottaen huomioon merellisen sijainnin, alueen kohtalaiset perustamisolosuhteet sekä kaavoitusvaiheessa laaditut pysäköintisuunnitelmat on kortteleiden toteuttaminen mahdollista.

Kiinteistölautakunta puoltaa kaavan hyväksymistä lausunnossa esitetyin huomioin.

Tiivistelmä

Alue on osa tulevan Kruunuvuorenrannan tehokkaimmin rakennettua aluetta. Pääosalle aluetta on suunniteltu kerrostalovaltaisia asuinkortteleita, jotka sisältävät eri talotyyppejä sekä suuria yhteispihoja. Idänpuoleiset korttelit muodostuvat kolmikerroksisesta rivitalojalustasta, josta nousee viisikerroksisia lamelliosia. Suurkortteleita rajaavat viidestä kuuteen kerroksiset asuinrakennukset. Kaava-alueen itäreunalle on suunniteltu asukkaiden käyttöön tuleva rantasaunarivistö sekä asukastila. Alueen eteläosaan sijoittuu liikuntaviraston merellinen tukikohta.

Alueelle rakennetaan 89 350 k-m² asuntoja, 2 400 k-m² toimitiloja sekä 1 200 k-m²:n kokoinen omalle tontille sijoittuva päiväkoti.

Kaava-alueen reunoilla esteettömin merinäköaloin sijaintinsa puolesta sijoittuvat korttelit soveltuvat luovutettavaksi hinta-laatu- ja/tai hintakilpailulla sääntelemättömään tuotantoon, muut keskiosiin sijoittuvat tontit soveltunevat välimuodon ja kohtuuhintaiseen tuotantoon.

Velvoittava kaavamääräys päiväkotitoimintojen sijoittamisesta kortteliin nro 49295 tulisi muuttaa sallivaan muotoon.

Asemakaava nro 12130 luo edellytykset viihtyisän ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen asuinalueen toteuttamiselle. Kiinteistölautakunta puoltaa kaavan hyväksymistä lausunnossa esitetyin huomioin.

Esittelijä

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 13.11.2012 lähettää 49. kaupunginosan Kruunuvuoren Haakoninlahti 2:n (Laajasalo, Tahvonlahti) alueen asemakaavaehdotuksen nro 12130 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kaavaehdotuksen kokonais-rakennusoikeus on noin 92 950 k-m².

Lausuntopyyntö


To/307.03.2013


Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää asemakaavaehdotuksesta lausuntoa 31.1.2013 mennessä. Lausunnon antamiselle on annettu lisäaikaa 15.3.2013 saakka.




Liitteet

1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 13.11.2012, 386 §2 Sijaintikartta3 Asemakaavaehdotuksen nro 12130 kartta, päivitetty 13.11.20124 Havainnekuva 13.11.20125 Kruunuvuorenrannan havainnekuva 13.11.2012

Otteet

OteKaupunkisuunnittelulautakunta

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 12.02.2013 § 38

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Kadut, torit ja aukiot

Bussipysäkin läheisyyteen Haakoninlahdenkadun varteen, Saaristolaivankadun ja Mirandankujan väliselle alueelle suunniteltujen puiden tilantarve tulee tarkistaa. Osa puista tulee poistaa asemakaavaehdotuksesta, mikäli tilaa ei ole riittävästi. Mirandankujalle ei ole mahdollista sijoittaa poikittaista pysäköintiä liian suuren pituuskaltevuuden takia.

Korttelissa 49295 sijaitsevalle päiväkodille tulee varata alue päiväkodin saattoliikennettä varten. Kortteli 49293 on suunniteltu alueen asukkaiden yhteiskäyttöiseksi harrastus- ja kokoontumistilaksi, jossa on asukkaiden merenrantasaunoja.


To/307.03.2013


Rakentaminen edellyttää riittäviä tilavarauksia kunnallistekniikalle ja siksi rakennusvirasto pyytää tarkistamaan eritoten Haakoninlahdenkadun eteläpään mitoituksen.

Asemakaavassa tulee tehdä riittävät tilavaraukset alueelle suunnitellulle automaattiselle jätteenkeräysjärjestelmälle. Imuputkien vientien ja maaston korkeuserojen asettamat vaatimukset tulee huomioida asemakaavassa. Tonteille tulee merkitä aluevaraus imujätteen keräyspisteen sijoittamiselle.

Alueelle syntyneiden lumimassojen pitkiä kuljetusmatkoja tulee aina välttää, joten asemakaavaan tulee merkitä tilavaraukset lumimassojen välivarastointia varten.

Korttelin 49287 itäkulma Astridinkadun ja Haakoninlahdenkadun risteyksessä tulee täydentää merkinnällä, joka estää ajoneuvoliikenteen liittymän sijoittamisen tontin tähän kohtaan.

LPA-alueille ei tule osoittaa ohjeellista jalankulkua, vaan jalankulku osoitetaan normaalisti kadulle, ja puiden sijoittamista suoraan asuintalojen ikkunoiden eteen tulee harkita uudestaan.

Asemakaavaan on merkitty julkinen yhteys korttelin 49287 läpi pohjoiseen Haakoninlahdenpuiston suuntaan. Jotta yhteys toimii, tulee vielä varmistaa, että se voi jatkua jouhevasti etelän suuntaan Frejankujalle.

Puistot

Ilonpuiston rantaviiva tulee merkitä koko pituudeltaan asemakaavaan nykyisen rantalinjan kohdalle puiston eteläpäässä olevalle sillalle asti. Näin vältytään rantamuurilta ja täytöltä. Tämän lisäksi Ilonpuistossa tulee merkitä huoltoliikenneyhteys myös öljysäiliön merenpuoleiselle portille.

Asemakaavaluonnoksen eteläisin osa on merkitty puistoksi/erityisalueeksi (VP/E), jonne saa rakentaa luiskia, varasto- ja huoltorakennuksia LV- ja E-korttelialueiden käyttöön. Koska tämä alue palvelee ensisijaisesti venesatama-aluetta (LV) ja erityisalueita (E), jolle saa rakentaa merialueiden hoitoa ja toimintoja palvelevia rakennuksia, aluetta ei pidä merkitä puistoksi vaan se tulee olla kokonaisuudessaan esimerkiksi erityisaluetta, joka palvelee venesatama-aluetta (LV/E).

Rakentamiskustannukset

Asemakaavan toteutuksen kustannukset ovat rakennusviraston vastuulla olevien katujen, torien ja aukioiden osalta noin 5 miljoonaa ja Ilonpuiston osalta noin 500 000 euroa.


To/307.03.2013


Ylläpitokustannukset

Katujen, torien ja aukioiden ylläpito maksaa noin 50 000 ja Ilonpuiston noin 30 000 euroa vuodessa. Venesataman eteläpuolella olevan muurin ja ehdotuksessa VP/E-alueeksi merkityn kohdan kustannukset eivät sisälly arvioon.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavaehdotusta nro 12130 edellä esitetyin huomautuksin.

Käsittely

12.02.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutos: Poistetaan päätösehdotuksen kolmannen kappaleen viimeinen virke.

29.01.2013 Pöydälle

EsittelijäkaupunginarkkitehtiJukka Kauto

LisätiedotBirgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640

birgitta.rossing(a)hel.fiJenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

jenna.i.ikonen(a)hel.fiEila Suojala, projektinjohtaja, puhelin: 310 39786

eila.suojala(a)hel.fi

Helsingin Energia -liikelaitos 31.1.2013

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Helsingin Energian lausunto liitteenä 1.

LisätiedotJouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936

jouni.kivirinne(a)helen.fi

Pelastuslautakunta 29.01.2013 § 21

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslautakunta päätti todeta, että rakennus- ja aluesuunnittelussa on huomioitava pelastustieohjeen antamat mitoitusperusteet, sekä RakMK E1:n määräykset erityisesti koskien sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyjä.


To/307.03.2013


Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§

EsittelijäpelastuskomentajaSimo Wecksten

LisätiedotJuha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235

juha.rintala(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveysvirasto 28.01.2013

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää sosiaaliviraston/sosiaalilautakunnan lausuntoa Kruunuvuorenrannan Haakoninlahti 2 -alueen asemakaavaehdotuksesta, Kslk 13.11.2012 § 386. Määräaika on 31.1.2013.

Asemakaava-alue on osa tulevan Kruunuvuorenrannan tehokkaimmin rakennettua aluetta. Pääosalle aluetta on suunniteltu kerrostalovaltaisia asuinkortteleita, jotka sisältävät eri talotyyppejä sekä suuria yhteispihoja. Alueen eteläosaan sijoittuu liikuntaviraston merellinen tukikohta, joka palvelee koko Helsingin ranta- ja vesialueita. Alueen eteläosaan sijoittuu linja-auton ja raitiovaunun päätepysäkit. Itärannalle on suunniteltu asukkaiden käyttöön tuleva rantasaunarivistö sekä suurempi asukastila esimerkiksi juhlatilaisuuksiin. Alueelle rakennetaan 89350 k-m2 asuntoja, 2 400 k-m2 toimitiloja ja 1 200 k-m2 kokoinen omalle tontille sijoittuva päiväkoti.

Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Tahvonlahden osa-alueella entisen Laajasalon öljysataman eteläosassa Koirasaaren pohjoispuolella. Kruunuvuorenranta on yksi 2010- ja 2020-luvun merkittävimmistä asuntotuotantokohteista Helsingissä. Vanhat öljysäiliöt on purettu ja niiden paikalle rakentuu uusi merellinen kaupunginosa, joka tarjoaa asunnot noin 12 000 asukkaalle.

Lausunto

Sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että Kruunuvuorenrannan alueelle ei ole toistaiseksi suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteitä. Asemakaava-alueen kaavamääräysten mukaan asuinkerrostalojen korttelialueella rakennusten kahdessa alimmassa kerroksessa saa olla liiketiloja ja julkisia palvelutiloja. Tämä mahdollistaa jatkossa tarvittaessa palvelujen sijoittamisen alueelle.


To/307.03.2013


Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Alueen kaavamääräysten mukaan asuntoon ja porrashuoneeseen tarvittava esteetön sisäänkäynti saadaan järjestää pihan puolelta. Tämä ei ole asukkaiden ja rakennusten käyttäjien kannalta tasa-arvoinen ratkaisu. Rakennukset tulee suunnitella siten, että kaikkien rakennuksen käyttäjien tulee voida käyttää samaa sisäänkäyntiä riippumatta henkilön liikkumiskyvystä.

Alueelle sijoittuvan asukastilan toteuttaminen on tärkeä tulevien asukkaiden lähipalvelumahdollisuuksien toteutumiselle. Julkisten tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus on hyvä huomioida.

Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Laajasalon keskus Yliskylässä, jossa sijaitsee mm. terveysasema. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden vuoksi selkeät ja esteettömät lähiliikenteen ja kevyenliikenteen reitit lähipalvelukeskukseen sekä muiden palvelujen ääreen ovat välttämättömiä.

LisätiedotPirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 08.01.2013 § 5

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

EsittelijäympäristöpäällikköPäivi Kippo-Edlund

LisätiedotEeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012 § 386

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Ksv 1662_1, Laajasalo, Tahvonlahti

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti


To/307.03.2013


lähettää 13.11.2012 päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) kortteleita 49287 - 49297 sekä puisto-, vesi- ja katualueita sekä venesatamaa koskevan asemakaavaehdotuksen nro 12130 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Päätösjakelu

kaupunginhallitus

hallintokeskus, Vartiainen

13.12.2011 Ehdotuksen mukaan

29.11.2011 Pöydälle

EsittelijäasemakaavapäällikköOlavi Veltheim

LisätiedotTyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441

tyko.saarikko(a)hel.fiJouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fiKaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fiMatti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fiMervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221

mervi.nicklen(a)hel.fiHeikki Palomäki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37312

heikki.palomaki(a)hel.fiSanna Ranki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37124

sanna.ranki(a)hel.fiLauri Sipilä, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094

lauri.sipila(a)hel.fi

Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 19.10.2012

HEL 2011-004839 T 10 03 03

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa.

LisätiedotMerja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: 310 36121


To/307.03.2013


merja.lehikoinen(a)hel.fi


To/407.03.2013


§ 105Asuinrakennusten tontin (AKR) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Vartiokylä, Myllypuro, tontti 45156/8)

HEL 2011-005672 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta K5 P3, Alakiventie 6

Päätös

Lautakunta päätti vuokrata Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Y-tunnus 0912770-2) Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin nro 45156 tontin nro 8 (os. Alakiventie 6, pinta-ala 8 212 m²) asuntotarkoituksiin ajaksi 1.3.2013 - 31.12.2075 ja muuten seuraavin ehdoin:

1

Tammikuun 1. päivästä 2014 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 4 284 euroa vuodessa sekä sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.

Vuokra maksetaan vuosittain neljässä yhtä suuressa erässä. Eräpäivät ovat 1.3., 15.4., 15.7. ja 15.10.

Tontin vuosivuokrasta peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

Kalenterivuodelta (1.1. - 31.12.) perittävä kokonaisvuokra on 31.12.2013 saakka 64 089 euroa, jolloin vuokra-ajalta 1.3.2013 - 31.12.2013 perittävä vuokra on 53 408 euroa.

2

Vuokra-alueelle on rakennettava valtion korkotukilainoitettuja asumisoikeusasuntoja.

3


To/407.03.2013


Vuokralainen on velvollinen osaltaan noudattamaan kaupunginhallituksen varauspäätöstä 19.4.2010 (502 §) sekä sen lisäehtoja.

4

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan asemakaavan muutoksen nro 10937 määräyksiä, ellei niistä myönnetä poikkeamispäätöstä.

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat sekä noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.

5

Tontin 45156/8 vuokralainen on velvollinen noudattamaan tonttien 45156/7 ja 45156/8 välillä 14.6.2012 allekirjoitettua sopimusta rasiteluonteisista oikeuksista.

Kaupunki ei vastaa mistään po. rasitteista eikä yhteisjärjestelyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista eikä rasitteiden ja yhteisjärjestelyjen perustamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Kaupunki ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli tässä sopimuksessa havaitaan vastaisuudessa virheitä ja / tai puutteita, eikä vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli kyseisten tonttien välillä ei ole sovittu kaikista kiinteistöjen toteuttamisen ja / tai käytön edellyttämistä rasitteista.

6

Vuokra-alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus (Tontti 45156/6, Alakiventie 2, Helsinki, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 16.8.2011). Tutkimuksessa alueella ei todettu pilaantunutta maata, eikä alueella ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Kynnysarvon ylittävä pitoisuus tulee ottaa huomioon kaivettavien massojen sijoittamisessa.

Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon. Kaupunki korvaa ennen vuokrasuhteen alkua tapahtuneesta pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista.

7

Siltä osin kuin hanke sijoittuu katu- tai puistoalueelle, hanke on suunniteltava yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusviraston katu-


To/407.03.2013


ja puisto-osaston kanssa. Vuokralainen on velvollinen hankkimaan hankkeelleen katu- ja puisto-osaston myöntämän sijoitusluvan, ellei katu- ja puisto-osasto toisin määrää.

8

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston toimintaohjetta kaivettavista ja louhittavista massoista sekä kaadettavista puista. Ohje on päivitetty viimeksi 15.11.2012.

9

Vuokralainen on velvollinen hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista varmistamaan vuokra-alueen rakentamiskelpoisuuden rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta.

Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaiselle taikka kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokra-alueen rakentamiskelpoiseksi saattaminen viivästyy ennakoidusta aikataulusta.

10

Vuokralainen on tietoinen, että vuokra-alueella sijaitsee tai saattaa sijaita käytössä olevia tai käytöstä poistettuja yhdyskuntateknisiä tai kunnallisteknisiä johtoja, laitteita, rakenteita ja viemäreitä.

Vuokralainen on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeensa siten, ettei siitä aiheudu haittaa eikä vaaraa edellä mainituille johdoille ym. tai niiden käytölle. Vuokralainen on tätä varten velvollinen kustannuksellaan selvittämään niiden tarkan sijainnin ennen rakentamisen aloittamista sekä tarvittaessa esittämään vuokra-alueen rakentamista koskevat suunnitelmat po. johtojen ja putkien omistajille sekä noudattamaan rakennustyössä näiden mahdollisesti antamia ohjeita.

Vuokralainen on vaadittaessa velvollinen kustannuksellaan siirtämään edellä mainitut johdot ja putket sekä niihin liittyvät laitteet ja rakenteet. Mahdollisissa siirroissa on noudatettava po. putkien ja johtojen omistajien antamia ohjeita ja määräyksiä.

Jos vuokra-alueelle jää edellä mainittuja putkia ja johtoja, vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan putkien ja johtojen sekä niihin liittyvien laitteiden ja rakenteiden pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella.

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaisen hankkeelle edellä mainituista putkista ym. mahdollisesti aiheutuvista lisäkustannuksista eikä muistakaan mahdollisista haitoista tai vahingoista.


To/407.03.2013


11

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen rakentamisen aloittaminen, rakentaminen tai käyttöönotto viivästyy ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kunnallistekniikan suunnittelun tai rakentamisen viivästymisen johdosta tai vuokralainen joutuu tällaisen viivästymisen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjestelyjä vuokra-alueensa osalta.

Vuokralainen on velvollinen selvittämään ja varmistamaan kadun sekä kunnallistekniikan rakentamisen suunnitelmat ja toteutusaikataulun näistä vastaavilta tahoilta.

12

Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen ja / tai tontin toteuttamisen eikä käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista.

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuksista eikä mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka vuokralaiselle saattavat aiheutua esimerkiksi siitä, että tämä päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu tahi päätöksen lainvoimaistuminen viivästyy.

13

Jos vuokralainen ei noudata tätä sopimusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, vuokralainen voidaan velvoittaa maksamaan kaupungille sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.

14

Vuokrasopimusta ei saa irtisanoa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymän, rakentamiseen myönnetyn korkotukilainan voimassaoloaikana.

Tänä aikana ei sovelleta asuntoalueen maanvuokrasopimuslomakkeen 5 §:n momentteja 7-8 (pantin tuotto).

15

Mikäli vuokralainen muutetaan asunto-osakeyhtiöksi tai keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi, joissa voidaan myydä yksittäisten huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita, tai mikäli tontin vuokraoikeus rakennuksineen luovutetaan mainitun yhtiön hallintaan, vuokralaisena olevan yhtiön yhtiöjärjestykseen ja vuokrasopimukseen on


To/407.03.2013


sisällytettävä Hitas II -ehdot. Yhtiöjärjestystä ja vuokrasopimusta koskeville muutoksille on saatava kiinteistölautakunnan hyväksyminen.

16

Muuten noudatetaan asuntoalueen vuokrasopimuslomakkeen ehtoja seuraavin muutoksin:

- lukuun ottamatta 1 § 1-4 mom. ja 11 §

- 19 § edellä mainitulla tavalla täydennettynä.

Lisäksi noudatetaan korkotuetun asumisoikeusyhtiön pitkäaikaisen vuokrauksen lisäehtoja.

Edelleen lautakunta päätti, että maanvuokrasopimus voidaan allekirjoittaa vasta, kun rakennuksen piirustukset on hyväksytty tonttiosastolla.

(A1145-826)


LisätiedotTiina Aitta, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889

tiina.aitta(a)hel.fi

Liitteet

1 Ote asemakaavasta 109372 Tonttijako 120053 Alakiventie 6 sijaintikartta

Otteet

Ote Otteen liitteetHelsingin Asumisoikeus Oy Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaAsuntotuotantotoimistoHallinto-osaston hallintotoimistoKaupunkimittausosastoAsunto-osastoTonttiosasto

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee vuokrata Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Y-tunnus 0912770-2) Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin nro 45156 tontin nro 8 (os. Alakiventie


To/407.03.2013


6, pinta-ala 8 212 m²) asuntotarkoituksiin ajaksi 1.3.2013 - 31.12.2075 ja muuten seuraavin ehdoin:

1




Kalenterivuodelta (1.1. - 31.12.) perittävä kokonaisvuokra on 31.12.2013 saakka 64 089 euroa, jolloin vuokra-ajalta 1.3.2013 - 31.12.2013 perittävä vuokra on 53 408 euroa.

2


3

Vuokralainen on velvollinen osaltaan noudattamaan kaupunginhallituksen varauspäätöstä 19.4.2010 (502 §) sekä sen lisäehtoja.

4


Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat sekä noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.

5


To/407.03.2013



Kaupunki ei vastaa mistään po. rasitteista eikä yhteisjärjestelyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista eikä rasitteiden ja yhteisjärjestelyjen perustamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Kaupunki ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli tässä sopimuksessa havaitaan vastaisuudessa virheitä ja / tai puutteita, eikä vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli kyseisten tonttien välillä ei ole sovittu kaikista kiinteistöjen toteuttamisen ja / tai käytön edellyttämistä rasitteista.

6

Vuokra-alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus (Tontti 45156/6, Alakiventie 2, Helsinki, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 16.8.2011). Tutkimuksessa alueella ei todettu pilaantunutta maata, eikä alueella ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Kynnysarvon ylittävä pitoisuus tulee ottaa huomioon kaivettavien massojen sijoittamisessa.


7

Siltä osin kuin hanke sijoittuu katu- tai puistoalueelle, hanke on suunniteltava yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Vuokralainen on velvollinen hankkimaan hankkeelleen katu- ja puisto-osaston myöntämän sijoitusluvan, ellei katu- ja puisto-osasto toisin määrää.

8

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston toimintaohjetta kaivettavista ja louhittavista massoista sekä kaadettavista puista. Ohje on päivitetty viimeksi 15.11.2012.

9



To/407.03.2013



10


Vuokralainen on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeensa siten, ettei siitä aiheudu haittaa eikä vaaraa edellä mainituille johdoille ym. tai niiden käytölle. Vuokralainen on tätä varten velvollinen kustannuksellaan selvittämään niiden tarkan sijainnin ennen rakentamisen aloittamista sekä tarvittaessa esittämään vuokra-alueen rakentamista koskevat suunnitelmat po. johtojen ja putkien omistajille sekä noudattamaan rakennustyössä näiden mahdollisesti antamia ohjeita.

Vuokralainen on vaadittaessa velvollinen kustannuksellaan siirtämään edellä mainitut johdot ja putket sekä niihin liittyvät laitteet ja rakenteet. Mahdollisissa siirroissa on noudatettava po. putkien ja johtojen omistajien antamia ohjeita ja määräyksiä.

Jos vuokra-alueelle jää edellä mainittuja putkia ja johtoja, vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan putkien ja johtojen sekä niihin liittyvien laitteiden ja rakenteiden pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella.


11

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen rakentamisen aloittaminen, rakentaminen tai käyttöönotto viivästyy ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kunnallistekniikan suunnittelun tai rakentamisen viivästymisen johdosta tai vuokralainen joutuu tällaisen viivästymisen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjestelyjä vuokra-alueensa osalta.


12


To/407.03.2013


Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen ja / tai tontin toteuttamisen eikä käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista.

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuksista eikä mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka vuokralaiselle saattavat aiheutua esimerkiksi siitä, että tämä päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu tahi päätöksen lainvoimaistuminen viivästyy.

13


14



15

Mikäli vuokralainen muutetaan asunto-osakeyhtiöksi tai keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi, joissa voidaan myydä yksittäisten huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita, tai mikäli tontin vuokraoikeus rakennuksineen luovutetaan mainitun yhtiön hallintaan, vuokralaisena olevan yhtiön yhtiöjärjestykseen ja vuokrasopimukseen on sisällytettävä Hitas II -ehdot. Yhtiöjärjestystä ja vuokrasopimusta koskeville muutoksille on saatava kiinteistölautakunnan hyväksyminen.

16






To/407.03.2013


Edelleen lautakunta päättänee, että maanvuokrasopimus voidaan allekirjoittaa vasta, kun rakennuksen piirustukset on hyväksytty tonttiosastolla.

(A1145-826)

Tiivistelmä

Helsingin Asumisoikeus Oy:lle on vuokrattu lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista varten Vartiokylästä Myllypurosta asuinrakennusten tontti 45156/8. Asuntotuotantotoimisto toteuttaa tontille Helsingin Asumisoikeus Oy:n lukuun 41 korkotukilainoitettua asumisoikeusasuntoa. Tontti kuuluu asuinkerrostalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeseen (AKR) ja sen rakennusoikeus on 4 112 k-m².

Esittelijä

Hakemus

Asuntotuotantotoimisto pyytää hakemuksessaan, että kiinteistölautakunta ryhtyisi toimenpiteisiin pitkäaikaisen tontinvuokrasopimuksen tekemiseksi Helsingin Asumisoikeus Oy:n nimiin.

Varauspäätös

Kaupunginhallitus päätti 19.4.2010 (502 §) varata asuntotuotantotoimikunnalle asemakaavan mukaisen tontin 45156/6 (8 000 k-m²) välimuodon asuntojen suunnittelua varten siten, että tontin rakennusoikeudesta noin 50 % on toteutettava vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin. Tontti varattiin 31.12.2012 saakka.

Tontista 45156/6 on muodostettu 18.7.2011 tonttijaossa nro 12005 tontit 45156/7 ja 45156/8. Att (asuntotuotantotoimisto) on esittänyt, että tontille 45156/8 rakennettaisiin asumisoikeusasuntoja ja tontille nro 7 vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Kiinteistölautakunta tarkensi varausehtoja (3.11.2011, 535 §) tontin 45156/7 osalta siten, että ko. tontti varataan vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman Hitas I -ehtoja. Muuten noudatetaan entisiä varauspäätöksessä ilmoitettuja ehtoja ja lisäehtoja.

Lyhytaikainen vuokraus

Tontti on vuokrattu lyhytaikaisesti Helsingin Asumisoikeus Oy:n nimiin tonttiosaston maanluovutustoimiston toimistopäällikön päätöksellä 11.10.2011 (70 §) rakennusluvan hakemista varten ajaksi 1.10.2011 - 31.3.2012.


To/407.03.2013


Asemakaava- ja tonttitiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2001 asemakaavan muutoksen nro 10937. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi 19.9.2003. Kaavamuutoksen mukaisen asuinkerrostalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen (AKR) tontin 45156/6 kokonaiskerrosala on 8 000 k-m². Tontin pinta-ala on 15 974 m² ja tonttitehokkuus 0,5.

Tontista 45156/6 on muodostettu 18.7.2011 tonttijaossa nro 12005 tontit 45156/7 ja 45156/8.

Tontin 45156/8 rakennusoikeus on 4 112 k-m². Pinta-ala on 8 212 m² ja tehokkuusluku 0,5. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 25.10.2011, ja sen osoite on Alakiventie 6.

Ote asemakaavasta, tonttijakokartta ja sijaintikartta ovat liitteinä nrot 1, 2 ja 3.

Hankkeen tiedot

Tontille rakennetaan asumisoikeusasuntoja Helsingin Asumisoikeus Oy:n lukuun. Kohteen rakennuttajana toimii asuntotuotantotoimisto.

Tontille rakennetaan asuntoja yhteensä 41 kpl. Tontille tulevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 4 119 k-m². Rakennusluvassa on ilmoitettu asuinhuoneistojen keskipinta-alaksi 88 m².

Suunnitelmien hyväksyminen ja energiatehokkuus

Rakennuksen piirustukset tulee hyväksyttää tonttiosastolla ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Kiinteistöviraston tonttiosastolle toimitetun energiatehokkuustodistuksen mukaan hanke täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset, mikä on varauspäätöksen ehtona.

Rasitesopimus


Maaperätiedot

Vuokra-alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus (Tontti 45156/6, Alakiventie 2, Helsinki, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 16.8.2011). Tutkimuksessa alueella ei todettu


To/407.03.2013


pilaantunutta maata, eikä alueella ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Kynnysarvon ylittävä pitoisuus tulee ottaa huomioon kaivettavien massojen sijoittamisessa.


Vuokrausperusteet

Kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2011 (254 §) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45156 tontit nrot 7 ja 8 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntotilan osalta.

Kaupunginvaltuuston 1.10.1980 (asia nro 18) tekemän päätöksen mukaan vuosivuokra on asuntotonteilla 4 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Tontin maanvuokra

Tontin maanvuokra määräytyy kaupunginvaltuuston päätöksen 14.12.2011 (254 §) mukaan seuraavasti:

Saadun selvityksen mukaan asuntokerrosalan määrä on 4 119 k-m², ja maanvuokra peritään käytetyn rakennusoikeuden mukaan.


LisätiedotTiina Aitta, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889

tiina.aitta(a)hel.fi

Liitteet


To/407.03.2013


1 Ote asemakaavasta 109372 Tonttijako 120053 Alakiventie 6 sijaintikartta

Otteet

Ote Otteen liitteetHelsingin Asumisoikeus Oy Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaAsuntotuotantotoimistoHallinto-osaston hallintotoimistoKaupunkimittausosastoAsunto-osastoTonttiosasto

Päätöshistoria

Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö 11.10.2011

HEL 2011-005672 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta K5 P3, Alakiventie 6

A1145-750

Vuokranantaja

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta

Päättäjä

Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö

Yhteyshenkilö

Miia Pasuri, puhelin 310 73889

Vuokralainen

Asuntotuotantotoimisto, Helsingin Asumisoikeus Oy, Sprintti -nimisen kohteen lukuun

Vuokra-alue

Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin nro 45156 tontti nro 8 (pinta-ala 8 212 m², osoite Alakiventie 6)

Käyttötarkoitus

Rakennusluvan hakeminen


To/407.03.2013


Vuokra-aika

1.10.2011 - 31.3.2012, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla tehtävä tonttia koskeva pitkäaikainen maanvuokrasopimus tulee voimaan.

Vuokra

11 544 euroa koko vuokra-ajalta (vastaa kahden kuukauden vuokraa).

Tämän päätöksen mukaan maksetusta vuokrasta hyvitetään pitkäaikaisessa maanvuokrassa 5 772 euroa/kuukausi, mikäli pitkäaikainen vuokrasopimus alkaa aikaisemmin kuin kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta. Maksettua vuokraa ei kuitenkaan hyvitetä ajalta, joka ylittää kaksi kuukautta tämän vuokrauksen alkamispäivästä.

Vuokran maksu

Vuokra maksetaan yhdessä erässä laskun eräpäivänä.

Muut ehdot

1

Vuokralaisella ei ole oikeutta kaupunkia kuulematta siirtäävuokraoikeutta toiselle.

2

Rakennustöitä eikä maanrakennustöitä saa aloittaa ennen tontin pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä.

3

Vuokralainen on velvollinen osaltaan noudattamaan kaupunginhallituksen varauspäätöstä 19.4.2010 (502 §).

4

Vuokra-alueelle on rakennettava korkotukilainoitettuja asumisoikeusasuntoja.

5



To/407.03.2013


Vuokralainen on edelleen velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat ja noudattamaan niiden määräyksiä.

6

Siltä osin kuin hanke sijoittuu katu- tai puistoalueelle, hanke on suunniteltava yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Vuokralainen on velvollinen hankkimaan hankkeelleen katu- ja puisto-osaston myöntämän sijoitusluvan, ellei katu- ja puisto-osasto toisin määrää.

7

Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa asemakaava-alueelle vahvistettua rakentamistapaohjetta sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

8

Vuokra-alueelle rakennettavan rakennuksen piirustukset on, sen lisäksi mitä niiden käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi.

9

Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

Vuokralainen on velvollinen viimeistään hakiessaan vuokra-alueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen vuokra-alueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

10

Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien maaperätutkimustietojen perusteella, että vuokra-alueella ei ole havaittu pilaantuneisuutta. Tontin tutkimuksissa on kuitenkin löytynyt kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja. Mikäli vuokra-alueelta poistetaan maa-aineksia, tulee ne toimittaa maankaatopaikalle.


To/407.03.2013


11

Tontin vuokralaisen tulee noudattaa kiinteistöviraston tonttiosaston kaupungin rakennuttajille laatimaa toimintaohjetta ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”. Ohje on päivitetty 4.3.2010.

12

Tonttien 45156/7 ja 8 vuokralaiset ovat velvollisia erikseen kustannuksellaan tarkemmin sopimaan kaikista tonttien toteuttamisen edellyttämistä rasitejärjestelyistä sekä toimittamaan ne vuokranantajalle liitettäväksi tonttien pitkäaikaisiin maanvuokrasopimuksiin.

Vuokranantaja ei vastaa mistään po. rasitteista eikä yhteisjärjestelyistä eikä tonttien toteuttamisesta aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista.

13

Kaupunki ei vastaa mistään hankkeen toteuttamisesta mahdollisista aiheutuvista haitoista, vahingoista eikä kustannuksista.

14


15

Kaupunki ei vastaa vuokralaiselle aiheutuneista kustannuksista, mikäli tämä päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

16

Muuten noudatetaan asuntoalueen maanvuokrasopimuslomakkeen vakioehtoja lukuun ottamatta pykäliä 1.1-5, 3, 5, 6, 7, 11, 16 ja 17.4-10. Lomakkeen 11 § ja 19 § täydennetään edellä mainitulla tavalla.

Lisäksi noudatetaan 1.1.2011 jälkeen valmistuvan asumisoikeusyhtiön lyhytaikaisen maanvuokrasopimuslomakkeen lisäehtoja.

LisätiedotPasuri Miia, kiinteistölakimies, puhelin: +3589310 73889

miia.pasuri(a)hel.fi


To/507.03.2013


§ 106Suostumuksen antaminen Helen Sähköverkko Oy:lle käyttöoikeuden lunastamiseen

HEL 2013-002879 T 10 01 01 06

Kiinteistökartta H5 R3, H5 S3 ja H5 S4

Päätös

Lautakunta päätti Helsingin kaupungin puolesta suostua siihen, että Helen Sähköverkko Oy hankkii lunastamalla pysyvän käyttöoikeuden jo rakennettujen Tammisto-Viikinmäki ja Pitäjänmäki-Viikinmäki 2x110 kilovoltin suurjännitelinjojen siirtämistä varten Viikinmäessä ehdolla, että kaupungille maksettavat korvaukset käsitellään lunastustoimituksessa.

Lisäksi lautakunta päätti hyväksyä käyttöoikeuden lunastusta koskevan, liitteenä olevan sopimuksen.


LisätiedotTapio Laalo, tonttiasiamies, puhelin: 310 36442

tapio.laalo(a)hel.fi

Liitteet

1 Sopimus2 Tilaluettelo3 Kartta

Otteet

Ote Otteen liitteetHelen Sähköverkko Oy Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaKv/hallinto-osasto Liite 1

Liite 2Liite 3

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee Helsingin kaupungin puolesta suostua siihen, että Helen Sähköverkko Oy hankkii lunastamalla pysyvän käyttöoikeuden jo rakennettujen Tammisto-Viikinmäki ja Pitäjänmäki-Viikinmäki 2x110 kilovoltin suurjännitelinjojen siirtämistä varten


To/507.03.2013


Viikinmäessä ehdolla, että kaupungille maksettavat korvaukset käsitellään lunastustoimituksessa.

Lisäksi lautakunta päättänee hyväksyä käyttöoikeuden lunastusta koskevan, liitteenä olevan sopimuksen.

Esittelijä

Helen Sähköverkko Oy on merkitty kaupparekisteriin 21.7.2006.

Yhtiö ilmoittaa aloittaneensa verkkotoiminnan 1.10.2006, kun Helsingin Energian sähköverkkotoiminta eriytettiin sähkömarkkinalain mukaisesti erilliseen osakeyhtiöön. Lisäksi yhtiö ilmoittaa, että se toimii sähkömarkkinalain määrittämänä jakeluverkon haltijana Helsingin kaupungin alueella ja että yhtiön omistaa Helsingin Energia.

Helen Sähköverkko Oy on lunastanut käyttöoikeuden muutamaa Helsingin kaupungin alueella sijaitsevaa suurjännitelinjaansa varten. Niiden linjojen käyttöoikeudesta, joita ei ole lunastettu, maksoi aikaisemmin Helsingin Energia ja nykyisin Helen Sähköverkko Oy kiinteistövirastolle vuosittain vuokraa.

Lunastus antaa lunastajalle pysyvän oikeuden alueen käyttämiseen tiettyyn tarkoitukseen ja vastaavasti rajoittaa maanomistajan mahdollisuuksia käyttää aluettaan. Lunastustoimituksessa määrätään maksettavaksi maanomistajalle käypä korvaus lunastajan hankkeen aiheuttamista menetyksistä.

Kiinteistölautakunta antoi 30.8.1994 lausunnon Helsingin Energian lunastuslupahakemuksesta, joka koski 2 x 110 kilovoltin suurjännitelinjan rakentamista Vuosaaren ja Länsisalmen välille. Lausunnossaan lautakunta totesi, että kiinteistöjärjestelmän luotettavuuden takia on tarpeen, että suurjännitelinja tulee kirjatuksi niiden kiinteistöjen kohdalle, joita se koskee. Tämän tuli kiinteistölautakunnan mielestä koskea myös kaupungin omistamia kiinteistöjä.

Helen Sähköverkko Oy:n tavoitteena on lunastaa käyttöoikeus kaikkia omistamiaan Helsingin kaupungin alueella sijaitsevia 110 kilovoltin suurjännelinjoja varten.

Kiinteistölautakunta antoi 8.2.2007 (77 §) suostumuksen useita suurjännitelinjoja koskevan käyttöoikeuden lunastamiseen kaupungin omistamien alueiden osalta.

Lunastusta puoltavat myös sähkömarkkinoihin ja kilpailuun liittyvät lain asettamat velvoitteet.


To/507.03.2013


Helen Sähköverkko Oy:n tarkoituksena on siirtää jo rakennettuja Tammisto-Viikinmäki ja Pitäjänmäki-Viikinmäki 2x110 kilovoltin suurjännitelinjoja Viikinmäessä yhteensä noin 370 metrin matkalla yleisillä alueilla ja tontilla 91-36-3-13 liitteenä nro 2 olevan tilaluettelon ja liitteenä nro 3 olevan kartan mukaisesti. Tontti on vuokrattu Helen Sähköverkko Oy:lle

Esittelijän mielestä lunastukseen voidaan suostua ja lunastusta koskeva, liitteenä nro 1 oleva sopimus voidaan tehdä.




Liitteet

1 Sopimus2 Tilaluettelo3 Kartta

Otteet

Ote Otteen liitteetHelen Sähköverkko Oy Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaKv/hallinto-osasto Liite 1

Liite 2Liite 3


To/707.03.2013


§ 107Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle 47. kaupunginosan (Mellunkylä) Kotikonnuntie 10:n ja Leikkikuja 2:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12175

HEL 2011-010275 T 10 03 03

Kiinteistökartta K6 R3

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12175 seuraavan lausunnon:

Kaavamuutosalueen omistaa pääosin kaupunki. Tontti 91-47-30-5 on yksityisomistuksessa ja tontin rakennusoikeus kasvaa 3 440 k-m².

Yksityiselle maanomistajalle aiheutuu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.2.2004 (172 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten tonttiosasto käy mainitun päätöksen mukaisia neuvotteluja.

Kaavamuutoksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin neuvottelut on käyty.

Tontti 91-47-30-5 muodostaa suunnitellun tontin 47030/14 pääosan. Tonttiin nro 14 on merkitty kuulumaan lisäksi kaupungin omistamasta tontista 91-47-30-10 noin 209 m²:n suuruinen määräala ja tontista 91-47-30-11 noin 298 m²:n suuruinen määräala, jotka kaupunki luovuttaa yksityiselle maanomistajalle.

Tonttia 91-47-30-10 ei ole vuokrattu. Tontti 91-47-30-11 on vuokrattu Helsingin kaupungin Asunnot Oy:lle.

Kaupungin omistama tontti 91-47-34-1 on vuokrattu VVO Vuokra-asunnot Oy:lle. Tontin rakennusoikeus nousee 3 200 k-m². Vuokralaiselle maksetaan täydennysrakentamiskorvaus kaupunginvaltuuston 8.6.2005 vahvistamien periaatteiden ja kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymien soveltamisohjeiden mukaisesti.

Kiinteistövirasto tekee maanvuokrasopimuksiin asemakaavan muutoksen aiheuttamat muutokset.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen nro 12175 johdosta.

Esittelijäosastopäällikkö


To/707.03.2013


Juhani Tuuttila



Liitteet

1 Asemakaavakartta määräyksineen

Otteet

OteKaupunkisuunnitelulautakunta

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12175 seuraavan lausunnon:

Kaavamuutosalueen omistaa pääosin kaupunki. Tontti 91-47-30-5 on yksityisomistuksessa ja tontin rakennusoikeus kasvaa 3 440 k-m².

Yksityiselle maanomistajalle aiheutuu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.2.2004 (172 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten tonttiosasto käy mainitun päätöksen mukaisia neuvotteluja.

Kaavamuutoksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin neuvottelut on käyty.

Tontti 91-47-30-5 muodostaa suunnitellun tontin 47030/14 pääosan. Tonttiin nro 14 on merkitty kuulumaan lisäksi kaupungin omistamasta tontista 91-47-30-10 noin 209 m²:n suuruinen määräala ja tontista 91-47-30-11 noin 298 m²:n suuruinen määräala, jotka kaupunki luovuttaa yksityiselle maanomistajalle.

Tonttia 91-47-30-10 ei ole vuokrattu. Tontti 91-47-30-11 on vuokrattu Helsingin kaupungin Asunnot Oy:lle.

Kaupungin omistama tontti 91-47-34-1 on vuokrattu VVO Vuokra-asunnot Oy:lle. Tontin rakennusoikeus nousee 3 200 k-m². Vuokralaiselle maksetaan täydennysrakentamiskorvaus kaupunginvaltuuston 8.6.2005 vahvistamien periaatteiden ja kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymien soveltamisohjeiden mukaisesti.

Kiinteistövirasto tekee maanvuokrasopimuksiin asemakaavan muutoksen aiheuttamat muutokset.


To/707.03.2013


Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen nro 12175 johdosta.

Esittelijä

Lausuntopyyntö

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kiinteistölautakunnan lausuntoa 47. kaupunginosan (Mellunkylä) Kotikonnuntie 10:n ja Leikkikuja 2:n alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12175. Määräaika on 28.2.2013. Määräajan pidentämisestä on sovittu kaupunkisuunnitteluviraston edustajan kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa ehdotuksessaan mm. seuraavaa:

”Tiivistelmä

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen kaava-alueelle.

Kaavoitustyö on käynnistetty Asunto Oy Helsingin Kotikonnuntie 10 ja VVO Vuokra-asunnot Oy:n aloitteesta.

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kahdelle asuintontille on osoitettu lisärakentamista, ja kolmas tontti (HEKA-Kontula, Ostostie 5) sisältyy kaavamuutosalueeseen ajo- ja pysäköintijärjestelyjen muutosten vuoksi.

Kotikonnuntie 10:n nykyiselle pysäköintialueelle suunnitellaan rakennettavaksi viisikerroksinen kerrostalo. Nykyinen tonttiliittymä Kotikonnuntieltä korvataan naapuritontin (HEKA-Kontula, 47030/11) kanssa yhteisellä liittymällä ja ajoyhteyden varren nykyisiä vajaakäyttöisiä autopaikkoja osoitetaan uudisrakennuksen ja päiväkoti Lammikon autopaikoiksi.

Leikkikuja 2:ssa tontin eteläosaan suunnitellaan rakennettavaksi yksi kahdeksankerroksinen yhden portaan kerrostalo."

Esittelijän mielestä lautakunnan tulisi antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle päätösehdotuksen mukainen lausunto.

Asemakaavakartta määräyksineen on nähtävänä kokoushuoneen seinällä.



To/707.03.2013


Juhani Tuuttila



Liitteet

1 Asemakaavakartta määräyksineen

Otteet

OteKaupunkisuunnitelulautakunta

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 19.02.2013 § 62

HEL 2011-010275 T 10 03 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Rakennusviraston 8.6.2012 esittämät mielipiteet kaavamuutoksen luonnokseen on hyvin huomioitu kaavaehdotuksessa.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

EsittelijäkaupunginarkkitehtiJukka Kauto

LisätiedotNina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fiJenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

jenna.i.ikonen(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 29.01.2013 § 34

HEL 2011-010275 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.


To/707.03.2013


EsittelijäympäristöpäällikköPäivi Kippo-Edlund

LisätiedotEeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 29.01.2013 § 15

HEL 2011-010275 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon koskien Kontula, Kotikonnuntie ja Leikkikuja 2, asemakaavan muutosehdotusta. (nro 12175) (b-asia)

Uusien asuinrakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon uusien sekä olemassa olevien asuntojen varatie- ja pelastustiejärjestelyt. Lisärakentaminen tonteilla ei saa heikentää olemassa olevien asuinrakennusten varatie- ja pelastustiejärjestelyitä.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

EsittelijäpelastuskomentajaSimo Wecksten

LisätiedotKatja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2012 § 454

HEL 2011-010275 T 10 03 03

Ksv 1501_1, Kotikonnuntie 10 ja Leikkikuja 2, karttaruutu K6/R3

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

lähettää 11.12.2012 päivätyn 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelia 47030, korttelin 47034 tonttia 1 sekä liikenne- ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12175 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä


To/707.03.2013


antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijoilta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Päätösjakelu:

kaupunginhallitus hallintokeskus/Kaj:n rooteli, Rämö laskutus, hallintokeskus, Maunula laskutus, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koski

EsittelijäasemakaavapäällikköOlavi Veltheim

LisätiedotKaisa Karilas, arkkitehti, puhelin: 310 37315

kaisa.karilas(a)hel.fiAnna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

anna-kaisa.aalto(a)hel.fiJussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129

jussi.jaaska(a)hel.fiMatti Neuvonen, diplomi-insinööri, melu ja ilmanlaatu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fiPeik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Rakennusvirasto 8.6.2012

HEL 2011-010275 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston mielipidettä Kontulan Kotikonnuntie 10 ja Leikkikuja 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavaluonnoksesta 11.6.2012 mennessä.

Suunnittelualueelle suunnitellaan rakennettavaksi kolme viisikerroksista kerrostaloa tonttien 47030 ja 47034 nykyisille pysäköinti- ja viheralueille. Tonttien sisäänajoja ja pysäköintijärjestelyjä sijoitetaan tonteille udelleen. Lisäksi Leikkikujan päätyyn on sijoitettu päiväkodin käyttöön uusi pysäköintialue (LPA).


To/707.03.2013


Kotikonnuntie 10:n ja Leikkikuja 2:n autopaikkamäärät tulee tarkistaa koko tontin kerrosneliöt ja ottaen huomioon asuntojen lukumäärä. Lisäksi tonteilta tulee varata asukkaiden vieraille vähintään 1 ap / 1 000 k-m2 ja tämä tulee kirjata asemakaavamääräyksiin.

Leikkikuja 2:n uusi ajoyhteys on osoitettu Kotikonnuntieltä Lettopolun pohjoispuolelle. Suunnistamisen helpottamiseksi uusien rakennusten osoite kannattaisi muuttaa Leikkikujan sijasta Kotikonnuntieksi. Kaavaprosessin aikana tulee varmistaa, että uusi ajoyhteys voidaan rakentaa nykyisen rakennuksen ja Lettopolun väliin luiskattuna ilman tukimuuriratkaisuja.

Leikkikujan kääntöpaikan yhteyteen sijoitettu päiväkodin autopaikkojen korttelialue (LPA) hankaloittaa Leikkikujan talvikunnossapitoa. Kaavaprosessin aikana tulee tutkia mahdollisuutta sijoittaa autopaikat päiväkodin tontille. Vaihtoehtoisesti tulee tutkia mahdollisuutta, jossa pysäköintiä osassa Leikkikujan varressa olevista pysäköintipaikoista rajoitetaan voimassaoloaika -lisäkilvellä. Tällöin nämä paikat palvelisivat päiväkodin saattoliikennettä eikä erillistä LPA -aluetta välttämättä tarvittaisi.

Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä oleva ”istutettava puurivi” -merkintä tulee muuttaa muotoon ”ohjeellinen istutettava puurivi”. Lisäksi asemakaavamääräyksissä voisi mainita, että maaperän niin salliessa tontilla syntyvät hulevedet on ensisijaisesti pyrittävä imeyttämään tontilla.

LisätiedotMouhu Nina, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fiTaru Sihvonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

taru.sihvonen(a)hel.fi


To/807.03.2013


§ 108Asuntotontin (kerrostalo) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Suurmetsä, Alppikylä, tontti 41297/1)

HEL 2012-001407 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta K7 P2, Tattariharjuntie 51

Päätös

Lautakunta päätti vuokrata Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Y-tunnus 0912770-2) Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan (Suurmetsä) korttelin nro 41297 tontin nro 1 (os. Tattariharjuntie 51, pinta-ala 3 785 m²) asuntorakentamistarkoituksiin ajaksi 1.3.2013 - 31.12.2075 ja muuten seuraavin ehdoin:

1




Edellä mainituin tavoin määräytyvästä tontin vuosivuokrasta peritään 70 % 31.12.2016 saakka.

Kalenterivuodelta (1.1. - 31.12.) perittävä kokonaisvuokra on edellä mainitut alennukset huomioon ottaen 31.12.2013 saakka 38 202 euroa, jolloin vuokra-ajalta 1.3.2013 - 31.12.2013 perittävä vuokra on 31 835 euroa.

2


3


To/807.03.2013


Vuokralainen on velvollinen noudattamaan seuraavien kaupunginhallituksen päätösten sekä niiden liitteiden ehtoja

- varauspäätös 11.6.2007 (880 §)

- varausajan jatkopäätös 16.2.2009 (235)

- varausajan jatkopäätös 20.6.2011 (638 §).

4

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen rakentamisen aloittaminen, rakentaminen tai käyttöönotto viivästyy ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kunnallistekniikan suunnittelun tai rakentamisen viivästymisen johdosta tai vuokralainen joutuu tällaisen viivästymisen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjestelyjä vuokra-alueellaan.


5

Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen toteuttamisen eikä käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista.

6

Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa sen lisäksi, mitä vuokrasopimuksessa muutoin on mainittu, tontin maanvuokraa, mikäli vuokralainen rakentaa tontille asuin-, liike-, toimisto- tai niihin verrattavaa tilaa yhteensä enemmän kuin 4 655 k-m².

7

Vuokralainen vastaa kustannuksellaan hankkeen toteuttamisen ja käytön mahdollisesti edellyttämien rasite- ja yhteisjärjestelysopimusten laatimisesta. Vuokralainen on velvollinen esittämään mainitut, mahdollisesti laadittavat sopimukset kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäviksi. Tonttiosasto liittää mainitut, mahdollisesti laadittavat sopimukset tällöin tämän maanvuokrasopimuksen osaksi.

Vuokranantaja ei vastaa mistään po. rasitteista eikä yhteisjärjestelyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista eikä rasitteiden ja yhteisjärjestelyjen perustamisesta aiheutuvista kustannuksista.

8


To/807.03.2013



Vuokralainen on lisäksi velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat sekä noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.

9

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan sijoittamaan rakennuslupamääräysten edellyttämät autopaikat vuokra-alueelle.

10

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan alueellista rakentamistapaohjetta sekä olemaan suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

11

Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden likaantumista tai sen pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan Alppikylän asemakaava-alueelle laadittua pohjaveden alueellista hallintasuunnitelmaa ”Alppikylän asemakaava-alue, pohjaveden alueellinen hallintasuunnitelma”, Ramboll 31.12.2004.

12

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston toimintaohjetta kaivettavista ja louhittavista massoista sekä kaadettavista puista. Tällä hetkellä voimassaoleva ohje on päivätty 15.11.2012.

13



14


To/807.03.2013



Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeensa siten, ettei siitä aiheudu haittaa eikä vaaraa edellä mainituille johdoille ym. tai niiden käytölle, sekä tarvittaessa sopimaan niiden siirrosta tai poistosta johtojen ym. omistajan kanssa.

Jos vuokra-alueelle jää edellä mainittuja johtoja ym., vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan putkien ja johtojen sekä niihin liittyvien laitteiden ja rakenteiden pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella.


15

Vuokralainen on tietoinen, että tonttia koskee asemakaavamääräys, jonka mukaan asuinrakennukset saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tontti on riittävästi suojattu Lahdenväylän melua vastaan.

Vuokranantaja ei vastaa vahingosta, mikä tontin vuokralaiselle saattaa aiheutua, jos tontin rakennustöiden aloittaminen tai rakennuksen käyttöönotto viivästyy ko. asemakaavamääräyksen vuoksi.

16

Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon (Johanna Hytönen puh. 310 36414). Vuokranantaja korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan (kiinteistöviraston tonttiosasto) kanssa ennen niiden toteuttamista.

17


18


To/807.03.2013




19


20





(A1141-576)


LisätiedotHanneli Alho, kiinteistölakimies, puhelin: 310 74436

hanneli.alho(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakemus2 Kopio asemakaavan muutoksesta3 Sijaintikartta

Otteet

Ote Otteen liitteetVuokralainen Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaATTAsunto-osasto


To/807.03.2013


Muut

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee vuokrata Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Y-tunnus 0912770-2) Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan (Suurmetsä) korttelin nro 41297 tontin nro 1 (os. Tattariharjuntie 51, pinta-ala 3 785 m²) asuntorakentamistarkoituksiin ajaksi 1.3.2013 - 31.12.2075 ja muuten seuraavin ehdoin:

1




Edellä mainituin tavoin määräytyvästä tontin vuosivuokrasta peritään 70 % 31.12.2016 saakka.

Kalenterivuodelta (1.1. - 31.12.) perittävä kokonaisvuokra on edellä mainitut alennukset huomioon ottaen 31.12.2013 saakka 38 202 euroa, jolloin vuokra-ajalta 1.3.2013 - 31.12.2013 perittävä vuokra on 31 835 euroa.

2


3

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan seuraavien kaupunginhallituksen päätösten sekä niiden liitteiden ehtoja

- varauspäätös 11.6.2007 (880 §)

- varausajan jatkopäätös 16.2.2009 (235)


To/807.03.2013


- varausajan jatkopäätös 20.6.2011 (638 §).

4

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen rakentamisen aloittaminen, rakentaminen tai käyttöönotto viivästyy ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kunnallistekniikan suunnittelun tai rakentamisen viivästymisen johdosta tai vuokralainen joutuu tällaisen viivästymisen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjestelyjä vuokra-alueellaan.


5


6

Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa sen lisäksi, mitä vuokrasopimuksessa muutoin on mainittu, tontin maanvuokraa, mikäli vuokralainen rakentaa tontille asuin-, liike-, toimisto- tai niihin verrattavaa tilaa yhteensä enemmän kuin 4 655 k-m².

7

Vuokralainen vastaa kustannuksellaan hankkeen toteuttamisen ja käytön mahdollisesti edellyttämien rasite- ja yhteisjärjestelysopimusten laatimisesta. Vuokralainen on velvollinen esittämään mainitut, mahdollisesti laadittavat sopimukset kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäviksi. Tonttiosasto liittää mainitut, mahdollisesti laadittavat sopimukset tällöin tämän maanvuokrasopimuksen osaksi.

Vuokranantaja ei vastaa mistään po. rasitteista eikä yhteisjärjestelyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista eikä rasitteiden ja yhteisjärjestelyjen perustamisesta aiheutuvista kustannuksista.

8


Vuokralainen on lisäksi velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat sekä noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.


To/807.03.2013


9

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan sijoittamaan rakennuslupamääräysten edellyttämät autopaikat vuokra-alueelle.

10

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan alueellista rakentamistapaohjetta sekä olemaan suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

11

Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden likaantumista tai sen pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan Alppikylän asemakaava-alueelle laadittua pohjaveden alueellista hallintasuunnitelmaa ”Alppikylän asemakaava-alue, pohjaveden alueellinen hallintasuunnitelma”, Ramboll 31.12.2004.

12

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston toimintaohjetta kaivettavista ja louhittavista massoista sekä kaadettavista puista. Tällä hetkellä voimassaoleva ohje on päivätty 15.11.2012.

13



14


Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeensa siten, ettei siitä aiheudu haittaa eikä vaaraa edellä mainituille johdoille ym. tai niiden käytölle, sekä tarvittaessa sopimaan niiden siirrosta tai poistosta johtojen ym. omistajan kanssa.


To/807.03.2013


Jos vuokra-alueelle jää edellä mainittuja johtoja ym., vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan putkien ja johtojen sekä niihin liittyvien laitteiden ja rakenteiden pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella.


15

Vuokralainen on tietoinen, että tonttia koskee asemakaavamääräys, jonka mukaan asuinrakennukset saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tontti on riittävästi suojattu Lahdenväylän melua vastaan.

Vuokranantaja ei vastaa vahingosta, mikä tontin vuokralaiselle saattaa aiheutua, jos tontin rakennustöiden aloittaminen tai rakennuksen käyttöönotto viivästyy ko. asemakaavamääräyksen vuoksi.

16


Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon (Johanna Hytönen puh. 310 36414). Vuokranantaja korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan (kiinteistöviraston tonttiosasto) kanssa ennen niiden toteuttamista.

17


18



19


To/807.03.2013



20





(A1141-576)

Tiivistelmä

Helsingin Asumisoikeus Oy:lle on varattu 11.6.2007 Suurmetsän Alppikylästä tontti 41297/1. Tontin pinta-ala on 3 785 m², asuinrakennusoikeus 4 400 k-m² ja liiketilan rakennusoikeus 400 k-m². Tontille rakennetaan 59 kpl valtion korkotuettuja asumisoikeusasuntoja ja yksi liiketila.

Esittelijä

Hakemus

Asuntotuotantotoimisto pyytää hakemuksessaan, että kiinteistölautakunta ryhtyisi toimenpiteisiin pitkäaikaisen tontinvuokrasopimuksen tekemiseksi Helsingin Asumisoikeus Oy:n nimiin.

Hakemus on liitteenä nro 1.

Varauspäätös ja sen muutos

Kaupunginhallitus päätti 11.6.2007 (880 §) varata tontin 41297/1 asuntotuotantotoimistolle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten 31.12.2008 saakka ja lisäksi mm. alla mainitun ehdoin:

- Normaalissa asuntotuotannossa tavoitteena on 75 h-m²:n keskipinta-ala. Erityisasuntojen tuotannossa tonteilla 23100/50 ja 65, 38276/1,


To/807.03.2013


39049/2, 41303/1 ja 2, 41305/1 sekä 47031/12 asuntojen keskikoko voi olla pienempi.

- Kaupungin luovuttamien tonttien rakennuttajien tulee noudattaa liitteenä nro 26 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

Kaupunginhallitus päätti 16.2.2009 (235 §) jatkaa tontin 41297/1 varausaikaa 31.12.2010 saakka ja 20.6.2011 (638 §) 31.12.2012 saakka entisin ehdoin ja alla mainituin ehdoin:

- Varauksensaajien tulee noudattaa liitteenä nro 4 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Varauksensaajien tulee noudattaa mahdollisia alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

- Omistusasuntotuotannossa tulee asuntojen vähimmäiskeskikoon olla 75 huoneistoneliötä, ellei kaupunki myöhemmin toisin määrää.

- Varausalueelle toteutettavan rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja rakennuksen tulee täyttää A-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä.

- Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen, varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan, kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

- Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua energiavaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta.

Lyhytaikainen vuokraus

Tontti on vuokrattu lyhytaikaisesti Helsingin Asumisoikeus Oy:n nimiin tonttiosaston maanluovutustoimiston toimistopäällikön päätöksellä 1.2.2012 (14 §) rakennusluvan hakemista varten ajaksi 1.2.2012 - 31.7.2012.


To/807.03.2013


Asemakaava

Kaupunginvaltuuston 30.8.2006 hyväksymän ja 13.10.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11370 mukaan tontti 41297/1 (AK) kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Tontin asuinrakennusoikeus on 4 400 k-m² ja myymälätilan rakennusoikeus 400 k-m².

Koko Alppikylän asemakaava-aluetta koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Alppikylän uudet, tämän asemakaavan mukaiset asuinrakennukset saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tontti on riittävästi suojattu Lahdenväylän melua vastaan.

- Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden likaantumista tai sen pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.

Autopaikkoja koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Korttelialue AK: asunnot 1 ap/95 k-m².

- Tontin 41297/1 autopaikoista sijoitetaan 1/1 omalle tontille. Omalle tontille sijoitettavien autopaikkojen osuus kiinteistön pysäköintipaikoista on ilmaistu kaavakartassa murtoluvulla.

- Omalle tontille sijoitettavat autopaikat sijoitetaan autotalleihin tontin rakennuksiin, talousrakennuksiin, niiden rakennusaloille tai asemakaavaan merkityille pysäköintipaikoille.

Asuinkerrostalojen korttelialuetta koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 20 % asuntokerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, sauna- ym. tiloja, valokuiluja, teknisiä tiloja ja katettuja pihoja sekä lasiseinäisiä parvekkeita rakennuksen kaikkiin kerroksiin. Kerrosluvun estämättä saa näitä tiloja sijoittaa ullakkokerrokseen.

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tai talousrakennukseen autonsäilytystiloja enintään 15 m²/autopaikka.

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa kaavakarttaan merkityt maanalaiset tilat, jotka on tarkoitettu pysäköintiin sekä teknisiksi, varasto- ja väestönsuojatiloiksi.

Rakentamistapaohjeet:


To/807.03.2013


- Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.5.2007 (286 §) Alppikylän rakentamistapaohjeen. Ohjeen tarkoituksena on selventää Alppikylän asemakaavassa esitettyjä periaatteita ja täsmentää niitä suunnitteluperiaatteita, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Rakentamistapaohjeessa on keskitytty erityisesti kaupunkipientaloihin.

Alppikylän meluvalli

Kaupunki on rakentanut alueelle meluvallin torjumaan Lahdenväylän melua.

Alppikylän pohjaveden hallintasuunnitelma ja orsiveden pysyvä kuivattaminen

Alppikylän asemakaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Tattarisuon I-luokan tärkeällä pohjavesialueella. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 54 §:n mukaan rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla edellyttää pohjaveden hallintasuunnitelman ja siihen liittyvän tarkkailuohjelman laatimista haettaessa lupaa rakentamiseen ja rakenteiden purkamiseen.

Pohjaveden hallintasuunnitelman laatii yleensä rakennuspaikan haltija. Alppikylässä Helsingin kaupunki on kuitenkin laadituttanut pohjavesien hallintasuunnitelman keskitetysti koko asemakaava-alueelle ja huolehtii pohjavesien tarkkailusta rakentamisen aikana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt Ramboll Oy:llä pohjaveden hallintasuunnitelman ”Alppikylän asemakaava-alue, pohjaveden alueellinen hallintasuunnitelma 31.12.2004”. Kiinteistöviraston geotekninen osasto hoitaa hallintasuunnitelman mukaisesti pohjavesien pintojen mittauksen ja pohjaveden laaduntarkkailun. Tutkimusta valvoo Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

Pohjaveden hallintasuunnitelman laatimisen jälkeen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 7.3.2008 kiinteistöviraston hakemuksesta luvan orsiveden kuivattamiseen pysyvästi Alppikylän asemakaava-alueen koillisosassa. Orsiveden kuivattaminen tehdään kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Orsiveden kuivattamisella mahdollistetaan maanalaisten kellaritilojen edullinen rakentaminen.

Alppikylän asemakaava-alueen tonttien vuokralaisten tulee noudattaa kaupungin alueelle laadituttamaa em. pohjaveden alueellista hallintasuunnitelmaa.

Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11370 ja sijaintikartta ovat liitteinä nrot 2 ja 3.

Tontti


To/807.03.2013


Tontti 41297/1 on merkitty kiinteistörekisteriin 16.3.2012. Tontin pinta-ala on 3 785 m² ja osoite Tattariharjuntie 51. Tonttijako on vahvistettu 30.1.2012.

Hankkeen tiedot

Tontille rakennetaan asumisoikeusasuntoja Helsingin Asumisoikeus Oy:n lukuun. Asuntotuotantotoimisto toimii kohteen rakennuttajana.

Tontille rakennetaan asuntoja yhteensä 59 kpl sekä liiketilaa 100 k-m². Tontille tulevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 4 655 k-m².

Tontille tulevat autopaikat rakennetaan omalle tontille kannen alle.

Suunnitelmien hyväksyminen ja energiatehokkuus

Vuokralainen on toimittanut rakennuksen piirustukset asunto-osastolle hyväksyttäviksi.

Kiinteistöviraston tonttiosastolle toimitetun energiatehokkuustodistuksen mukaan hanke täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset, mikä on varauspäätöksen ehtona.

Maaperätiedot

Tonttiosastolla käytettävissä olevien tietojen mukaan tontilla ei ole aiemmin harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut maaperän pilaantumista.

Vuokrausperusteet

Kaupunginvaltuusto päätti 10.12.2008 (303 §) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Alppikylän asemakaavaan nro 11370 sisältyvät, kaupungin omistamat asuntotontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka pitäen perusteena asemakaavakarttaan merkityn asuntokerrosalan virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 19 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asemakaavakarttaan merkityn varsinaiseen kerrosalaan kuuluvan liike-, toimisto- ja myymälätilan osalta perittävä vuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 19 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Valtuuston päätöksen mukaan tontin vuosivuokrasta peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa


To/807.03.2013


tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Asemakaavamääräysten mukaan pakollisen käyttöullakon osalta ei myöskään peritä vuokraa.

Edellä mainituin tavoin määräytyvästä tontin vuosivuokrasta peritään 70 % seitsemän vuoden ajan tontin vuokra-ajan alkamisesta, kuitenkin kauintaan 31.12.2016 saakka.

Kaupunginvaltuuston 1.10.1980 (asia nro 18) tekemän päätöksen mukaan vuosivuokra on asuntotonteilla 4 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Tontin maanvuokra

Tontin maanvuokra määräytyy kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2008 (303 §) mukaan seuraavasti:

Tontilta perittävä maanvuokra vuokrakauden alussa (alkuvuosivuokra) on valtion korkotuen perusteella maksettava 20 %:n alennus sekä tämän jälkeen vähennettävä kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2008 (303 §) mukainen 30 %:n alennus huomioon ottaen 38 202 euroa.

Kaupunginvaltuuston 10.12.2008 (303 §) päätöksen mukaista alennusta sovelletaan 31.12.2016 saakka.

Maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin on vuokrakauden alussa noin 80 senttiä kuukaudessa huoneistoneliömetriä kohden.


LisätiedotHanneli Alho, kiinteistölakimies, puhelin: 310 74436

hanneli.alho(a)hel.fi

Liitteet


To/807.03.2013


1 Hakemus2 Kopio asemakaavan muutoksesta3 Sijaintikartta

Otteet


kiinteistölautakuntaATTAsunto-osastoMuut

Päätöshistoria

Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö 01.02.2012

HEL 2012-001407 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta K7 P2, Tattariharjuntie 51

A1141-457

Vuokranantaja

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta

Päättäjä

Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö

Yhteyshenkilö

Jessina Haapamäki, p. 310 74463

Vuokralainen

Asuntotuotantotoimisto Helsingin Asumisoikeus Oy (y-tunnus: 0912770-2) (Alppikylänpuisto –kohde)

Vuokra-alue

30.01.2012 vahvistetun tonttijaon mukainen Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Alppikylä) korttelin nro 41297 tonttia nro 1 (pinta-ala 3 785 m², osoite Tattariharjuntie 51) vastaava alue tonttijakokartan nro 12099 mukaisesti

Käyttötarkoitus

Rakennusluvan hakeminen


To/807.03.2013


Vuokra-aika

1.2.2012 – 31.7.2012, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla tehtävä tonttia koskeva pitkäaikainen maanvuokrasopimus alkaa.

Vuokra

6 030 euroa koko vuokra-ajalta (vastaa kahden kuukauden vuokraa). (Asuintilan osalta vuokra on 5 900 euroa ja myymälätilan osalta vuokra on 130 euroa)

Tämän päätöksen mukaan maksetusta vuokrasta hyvitetään pitkäaikaisessa maanvuokrassa 2 852,50 euroa/kuukausi, mikäli pitkäaikainen vuokrasopimus alkaa aikaisemmin kuin kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta. Maksettua vuokraa ei kuitenkaan hyvitetä ajalta, joka ylittää kaksi kuukautta tämän vuokrauksen alkamispäivästä.

Vuokran maksu

Yhdessä erässä, laskun eräpäivänä.

Muut ehdot

1

Vuokralaisella ei ole oikeutta vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeutta toiselle.

2

Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen tontin pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamista.

3

Vuokra-alueelle 41297/1 tulee rakentaa korkotukilainoitettuja asumisoikeusasuntoja.

Vuokranantaja ei vastaa tontin toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista.

4

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kaupunginhallituksen ja lautakunnan varauspäätöksien 11.6.2007 (880 §) ja 20.6.2011 (638 §) sekä niiden liitteistä ilmeneviä ehtoja.

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan tonttiosaston uutta


To/807.03.2013


toimintaohjetta 2.11.2011 entisen toimintaohjeen ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut" sijasta.

5

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan asemakaavan nro 11370 määräyksiä, ellei niistä myönnetä poikkeamispäätöstä.

Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa Alppikylän asemakaava-alueelle vahvistettua rakentamistapaohjetta sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

Vuokralainen on edelleen velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat ja noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.


6

Vuokra-alueelle rakennettavan rakennuksen piirustukset on ennen rakennusluvan hakemista, sen lisäksi mitä niiden käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäviksi.

7

Tontin vuokralainen on tietoinen seuraavasta asemakaavan nro 11370 asemakaavamääräyksestä: ”Alppikylän uudet tämän asemakaavan mukaiset asuinrakennukset saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tontti on riittävästi suojattu Lahdenväylän melua vastaan.

Vuokranantaja ei vastaa siitä vahingosta, mikä tontin vuokralaiselle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, että tontin rakennustöiden aloittaminen viivästyy em. asemakaavamääräyksen johdosta.

8

Vuokra-alueella sijaitsee tai saattaa sijaita käytössä olevia kunnallisteknisiä johtoja ja viemäreitä. Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan erikseen selvittämään tontin johtotiedot ennen rakentamisen aloittamista (kaupunkimittausosasto, johtotietopalvelu, puhelin 310 31988 tai 310 31989).

Vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan mainittujen kunnallisteknisten johtojen rakentamisen, pitämisen, käyttämisen,


To/807.03.2013


huoltamisen ja uudistamisen vuokra-alueella.

Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovuttamisesta kolmannelle.

9


Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon (Johanna Hytönen p. 310 36414). Vuokranantaja korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan (kiinteistöviraston tonttiosasto) kanssa ennen niiden toteuttamista.

10

Tontin vuokralaisen on noudatettava Helsingin kaupungin Alppikylän asemakaava-alueelle laadituttamaa pohjaveden alueellista hallintasuunnitelmaa ”Alppikylän asemakaava-alue, pohjaveden alueellinen hallintasuunnitelma, Ramboll 31.12.2004”.

11

Vuokralainen on velvollinen sopimaan vuokra-aluetta palvelevista mahdollisista rasitteenluonteisista asioista tai yhteisjärjestelyistä muiden tonttien kanssa sekä yleisten alueiden osalta rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

Vuokranantaja ei vastaa mistään mainitusta sopimuksesta aiheutuvista velvoitteista eikä kustannuksista.

Mainittu sopimus/-sopimukset tulee liittää tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin.

12

Vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja rakennuksen tulee täyttää A-energiatehok-kuusluokalle asetetut vaatimukset, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä.

Vuokralainen on velvollinen viimeistään hakiessaan vuokra-alueen


To/807.03.2013


pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain 487/2007) mukaisen vuokra-alueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

13

Jos vuokralainen ei noudata tätä sopimusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, vuokralainen voidaan velvoittaa maksamaan vuokranantajalle sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.

14

Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuksista ja mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka vuokralaiselle saattavat aiheutua esimerkiksi siitä, että tämä päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu tai etteivät hanketta koskevat luvat tule lainvoimaiseksi tai niiden myöntäminen pitkittyy tai estyy.

15

Muuten noudatetaan asuntoalueen maanvuokrasopimuslomakkeen vakioehtoja lukuun ottamatta pykäliä 1.1-5, 3, 5, 6, 7, 11, 16 ja 17.4-10. Lomakkeen 19 § täydennetään edellä mainitulla tavalla.

Lisäksi noudatetaan uusia asumisoikeusyhtiön lyhytaikaisen maanvuokrasopimuksen lisäehtoja (koskee1.2.2011 ja sen jälkeen valmistuvia yhtiöitä).

LisätiedotHaapamäki Jessina, kiinteistölakimies, puhelin: 310 74463

jessina.haapamaki(a)hel.fi


To/907.03.2013


§ 109Teollisuustontin vuokraaminen Relino Pipe Oy Ab:lle (Tapanila, Tapaninkylä, tontti 39374/15)

HEL 2013-003000 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta J7 P2, Punttikuja 5

Päätös

Lautakunta päätti vuokrata Helsingin kaupungin 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39374 tontin nro 15 (pinta-ala 877 m², os. Punttikuja 5) Relino Pipe Oy Ab:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin 1.4.2013 - 31.3.2043 väliseksi ajaksi ja muuten seuraavin ehdoin:

1

Huhtikuun 1. päivästä 2014 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 292 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden toisen neljänneksen alusta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun laskettava vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.


Vuosivuokra 31.3.2014 saakka on 5 460 euroa.

2

Vuokralaisen on vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä annettava vuokranantajalle vakuudeksi pankin antama 2 500 euron suuruinen omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus, jossa on mukana pankin antama kuittaamattomuustodistus, tai maksettava mainittu rahasumma Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan kassaan (Kallion virastotalo, Toinen linja 4). Mahdollisen pankkitakauksen on oltava voimassa toistaiseksi ja kolme (3) kuukautta vuokra-ajan päättymisen jälkeen.

Pantti on vakuutena vuokran maksamisesta korkoineen ja muiden vuokralaiselle tästä vuokrauksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä samoin kuin siitä korvauksesta, jonka vuokralainen saattaa olla velvollinen suorittamaan vuokra-alueen hallinnasta vuokra-ajan päättymisen jälkeen.


To/907.03.2013


Pantti palautetaan, kun vuokranantajan hyväksi on vahvistettu kiinnitys, ja viimeistään vuokra-ajan tai vuokra-alueen käytön päättymisen jälkeen siltä osin kuin vuokranantajalla ei ole vuokrauksesta aiheutuvia saatavia.

3

Tontille on rakennettava kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta kiinteistölautakunnan hyväksymien piirustusten mukainen rakennus vähintään vesikattovaiheeseen.

4

Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. Sen jälkeen, kun vuokralainen on täyttänyt rakentamisvelvollisuutensa, vuokrasopimukseen tullaan hakemuksesta myöntämään vapaa siirto-oikeus.

5

Hakija on tietoinen siitä, että ratahallintokeskus on laatimassa tarveselvitystä Heli-radan mahdollisesta uudesta linjauksesta siten, että Punttikujan itäpuolisten tonttien kohdalla rata-alue mahdollisesti levenee noin yhden raideparin verran Punttikujalle päin.

6

Tontilla ei ole harjoitettu aikaisemmin sellaista toimintaa, että siitä olisi aiheutunut maaperän likaantumista. Lisäksi syksyllä 2002 IP-Tekniikka Oy on suorittanut (Työ nro 12.11.2002/19274) Punttikujan alueella maaperätutkimuksia, joiden perusteella alueen todettiin olevan puhdas. Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan maaperän pilaantumista, vuokralaisen tulee välittömästi ottaa yhteys kiinteistöviraston tonttiosastoon. Tonttiosasto vastaa tällöin maaperän pilaantuneisuustutkimuksista ja mahdollisesta kunnostamisesta.

7

Muutoin noudatetaan teollisuustonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja.

(T1139-35)


LisätiedotHenna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: 310 36464

henna.vennonen(a)hel.fi

Otteet


To/907.03.2013



kiinteistölautakuntaMuut

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee vuokrata Helsingin kaupungin 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39374 tontin nro 15 (pinta-ala 877 m², os. Punttikuja 5) Relino Pipe Oy Ab:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin 1.4.2013 - 31.3.2043 väliseksi ajaksi ja muuten seuraavin ehdoin:

1

Huhtikuun 1. päivästä 2014 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 292 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden toisen neljänneksen alusta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun laskettava vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.



2



Pantti palautetaan, kun vuokranantajan hyväksi on vahvistettu kiinnitys, ja viimeistään vuokra-ajan tai vuokra-alueen käytön päättymisen


To/907.03.2013


jälkeen siltä osin kuin vuokranantajalla ei ole vuokrauksesta aiheutuvia saatavia.

3


4

Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. Sen jälkeen, kun vuokralainen on täyttänyt rakentamisvelvollisuutensa, vuokrasopimukseen tullaan hakemuksesta myöntämään vapaa siirto-oikeus.

5

Hakija on tietoinen siitä, että ratahallintokeskus on laatimassa tarveselvitystä Heli-radan mahdollisesta uudesta linjauksesta siten, että Punttikujan itäpuolisten tonttien kohdalla rata-alue mahdollisesti levenee noin yhden raideparin verran Punttikujalle päin.

6

Tontilla ei ole harjoitettu aikaisemmin sellaista toimintaa, että siitä olisi aiheutunut maaperän likaantumista. Lisäksi syksyllä 2002 IP-Tekniikka Oy on suorittanut (Työ nro 12.11.2002/19274) Punttikujan alueella maaperätutkimuksia, joiden perusteella alueen todettiin olevan puhdas. Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan maaperän pilaantumista, vuokralaisen tulee välittömästi ottaa yhteys kiinteistöviraston tonttiosastoon. Tonttiosasto vastaa tällöin maaperän pilaantuneisuustutkimuksista ja mahdollisesta kunnostamisesta.

7

Muutoin noudatetaan teollisuustonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja.

(T1139-35)

Esittelijä

Hakemus ja tiedot hakijasta

Relino Pipe Oy Ab pyytää 14.2.2013 päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokrattaisiin Tapanilasta teollisuustontti 39374/15.

Relino Pipe Oy Ab on vuonna 2011 perustettu yhtiö. Sen toimialana on viemäriputkistojen ruiskuvalu ja sukitus. Yhtiö työllistää 35 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli 2,8 milj. euroa.


To/907.03.2013


Yhtiö toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Herttoniemessä ja toiminnan laajentuessa yhtiöllä olisi tarve rakentaa omat toimitilat.


Tontti 39374/15 kuuluu voimassa olevan kaupunginvaltuuston 12.9.2001 vahvistaman ja 2.11.2001 lainvoiman saaneen asemakaavan nro 10967 mukaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY). Tontin pinta-ala on 877 m² ja rakennusoikeus 614 k-m².

Tontti on rakentamaton.

Punttikujan tonteille on laadittu rakentamistapaohje, joka ohjaa alueen rakentamista.

Vuokra-aika ja vuokrausehdot

Tontti 39374/15 voitaisiin vuokrata hakijalle 1.4.2013 - 31.3.2043 väliseksi ajaksi teollisuus- ja varastotarkoituksiin.

Vuokranmääräytymisperusteena alueen vuokrauksissa on käytetty aiemmin elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 9,50 euroa/k-m² (ind. 100). Vuokra vastaa nykyhintana 178 euroa/k-m² (ind. 1870).

Hakija on tietoinen, että Tapanilan Punttikujan ja Halmetien teollisuustonteille on laadittu rakentamistapaohje. Hakija on tutustunut ohjeeseen ja sitoutuu noudattamaan sen ohjeita.

Hakija on myös tietoinen siitä, että ratahallintokeskus on laatimassa tarveselvitystä Heli-radan mahdollisesta uudesta linjauksesta siten, että Punttikujan itäpuolisten tonttien kohdalla rata-alue levenee noin yhden raideparin verran Punttikujalle päin.

Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavaksi:

Maaperäasiat

Tontilla ei ole harjoitettu aikaisemmin sellaista toimintaa, että siitä olisi aiheutunut maaperän likaantumista. Lisäksi syksyllä 2002 IP-Tekniikka Oy on suorittanut (Työ nro 12.11.2002/19274) Punttikujan alueella maaperätutkimuksia, joiden perusteella alueen todettiin olevan puhdas.


To/907.03.2013


Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan maaperän pilaantumista, vuokralaisen tulee välittömästi ottaa yhteys kiinteistöviraston tonttiosastoon. Tonttiosasto vastaa tällöin maaperän pilaantuneisuustutkimuksista ja mahdollisesta kunnostamisesta.




Otteet




To/1007.03.2013


§ 110Hakemus maanvuokran korotuksesta luopumiseksi Hitas-sääntelyn päättymisen yhteydessä (Katajanokka, tontti 8016/2)

HEL 2013-001205 T 10 01 01 02

Päätös

Lautakunta päätti hylätä Asunto Oy Seitsemästoista ranta - Sjuttonde stranden Bostads Ab:n hakemuksen koskien 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 8016 tontin nro 2 (os. Katajanokanranta 17) maanvuokran korotuksesta luopumista Hitas-sääntelyn päättymisen yhteydessä esityslistalla mainituin perustein.

(A1108-20)


LisätiedotMartti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: 310 36449


Liitteet

1 Hakemus2 Kirjelmä alennusehdon voimassaolon päättymisestä

Otteet


kiinteistölautakuntaTaskeKv

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee hylätä Asunto Oy Seitsemästoista ranta - Sjuttonde stranden Bostads Ab:n hakemuksen koskien 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 8016 tontin nro 2 (os. Katajanokanranta 17) maanvuokran korotuksesta luopumista Hitas-sääntelyn päättymisen yhteydessä esityslistalla mainituin perustein.

(A1108-20)

Tiivistelmä

Katajanokalla sijaitsevan tontin 8016/2 vuokralaisena oleva Asunto Oy Seitsemästoista ranta - Sjuttonde stranden Bostads Ab kuuluu niiden


To/1007.03.2013


Hitas-yhtiöiden joukkoon, jotka voivat halutessaan hakea Hitas-sääntelystä vapautumista 30 vuoden määräajan jälkeen. Kiinteistölautakunta päättää soveltamisohjeiden mukaisesti kysymyksessä olevien Hitas-yhtiöiden tontin maanvuokran korotuksen suuruudesta (0 - 30 %) sääntelystä vapautumisen yhteydessä.

Yhtiön hakemuksen mukaan soveltamisohjeiden mukainen vaatimus 30 % vuokrankorotuksesta Hitas-sääntelyn päättymisen yhteydessä on yhtiön kohdalla perusteeton ja tontin vuokrasopimuksen vastainen. Tältä osin yhtiö viittaa vuokrasopimuksen 1 §:n mukaiseen, vuokrasuhteen alkuvaiheessa 17 vuotta voimassa olleeseen 70 % alennusehtoon, joka on päättynyt 30.9.1997. Yhtiön mukaan po. alennus on ollut ns. Hitas-alennus, johon hintasääntelyn oikeutus on perustunut yhtiön kohdalla ja ettei uudelle 30 % korotukselle ole siten perusteita. Edelleen yhtiö toteaa, ettei toista korotusta mainita myöskään tontin vuokrasopimuksessa.

Kysymys on ollut kuitenkin mainitun alennusehdon osalta enimmäisaikaan (17 vuotta) sidotusta alennuksesta, kun taas Hitas-sääntelylle ei alun perin asetettu mitään enimmäisaikaa (Kvsto 25.1.1978, asia nro 18). Asiassa on olennaista huomata, että alennuksen päättymisestä huolimatta Hitas-sääntely on jatkunut hakijana olevan yhtiön osalta tähän päivään saakka. Alennusehdon taustalla olivat kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet, joilla haluttiin turvata kohtuuhintaisen Hitas-tuotannon toteuttaminen ja siten myös lapsiperheille mahdollisuus asumiseen hinnoiltaan kalliimmalla Katajanokan alueella. Tämän vuoksi mainitulla alennuksella tai sen päättymisellä ei ole ollut mitään tekemistä Hitas-sääntelyn päättymisen kanssa.

Kaupunginvaltuuston Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevassa päätöksessä 3.6.2009 (136 §) on sääntelystä vapautumisen osalta kysymys sopimusvapauden puitteissa kaupungin tekemästä ehdotuksesta (tarjouksesta) yksityisoikeudellisen vuokrasopimuksen muuttamiseksi. Vuokralainen voi siten halutessaan täysin vapaasti olla hyväksymättä ehdotusta ja noudattaa edelleen nykyisiä vuokrasopimusehtoja yhtiön säilyessä Hitas-sääntelyn piirissä.

Kiinteistölautakunnalle esitetään hylättäväksi Asunto Oy Seitsemästoista ranta - Sjuttonde stranden Bostads Ab:n hakemus vuokran korotuksesta luopumiseksi Hitas-sääntelystä vapautumisen yhteydessä esityslistalla tarkemmin mainituin perustein.

Esittelijä

Hakemus



To/1007.03.2013


Hitas-sääntelyn aloittamista koskeva päätös

Kaupunginvaltuusto päätti 25.1.1978 (asia nro 18), että Helsingin kaupungin alueella tapahtuvan asuntojen rakentamisen hinta- ja laatutasoa säännellään päätöksessä mainituin periaattein ja ehdoin. Sääntelyn piiriin kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki kaupungin luovuttamalle maalle rakennettavat yhtiömuotoisten kiinteistöjen asunnot.

Päätös on luonteeltaan yleispäätös eikä se sisällä maanvuokran alennusehtoja eikä mahdollisuutta vapautua Hitas-sääntelystä. Selvitysten mukaan päätöksen lähtökohtana oli Hitas-järjestelmän pysyvyys ”ikuisena” järjestelmänä, mitä pyrittiin turvaamaan muun muassa tonttien vuokrasopimuksiin ja Hitas-yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin sisällytettävillä ehdoilla.

Katajanokan uuden asuntoalueen tonttien luovutusehtoja koskeva päätös

Kaupunginvaltuusto päätti 25.1.1978 (asia nro 19) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Katajanokan uuden asuntoalueen tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen kauintaan 31.12.2045 saakka päätöksessä mainituin ehdoin.

Asuntotonttien vuosivuokria määrättäessä virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana pidettiin 120 mk (noin 20,18 euroa). Asuntolainoitettujen tonttien osalta elinkustannusindeksiin sidotusta vuosivuokrasta, joka on 5 % edellä mainitun hinnan perusteella määräytyvästä pääoma-arvosta, peritään 1. - 17. vuodelta 50 %, 18. - 25. vuodelta 70 % ja sen jälkeen 100 % edellyttäen, että asuntohallitus tämän hyväksyy. Vapaarahoitteisten, hinta- ja laatutason sääntelyn piiriin kuuluvien omistusasuntotonttien (Hitas-tontit) osalta peritään vuosivuokrana vastaavasti 1. - 17. vuodelta 70 % ja tämän jälkeen 100 %.

Vuokrasopimuksen mukaisella 100 % vuokralla tarkoitettiin siten vuokratasoa, joka määrättiin 5 % tuottovaatimuksen mukaan.

Päätöksestä ilmenevän alennusehdon taustalla olivat kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet, joilla haluttiin turvata kohtuuhintaisen Hitas-tuotannon toteuttaminen ja siten myös lapsiperheille mahdollisuus asumiseen hinnoiltaan kalliimmalla Katajanokan alueella. Kaupungin huolena oli ollut kantakaupunkialueella väestörakenteen muodostuminen yksipuoliseksi asuntojen korkean hintatason perusteella mahdollisimman monipuolisen ja tasapainoisen väestörakenteen sijasta. Sen sijaan tiedossa oli, että mikäli tonttien vuokrat perittäisiin puhtaan markkinahintatason mukaan, alueella olisi


To/1007.03.2013


tuskin enää saavutettavissa asetettuja väestöllisiä ja asumissosiaalisia tavoitteita.

Edellä mainitun perusteella po. alennusehdon päättymisellä ei voida katsoa olevan mitään yhteyttä Hitas-sääntelyn päättymisen kanssa. Hitas-sääntelyhän on jatkunut Katajanokan Hitas-tonteilla alennusehtojen päättymisestä huolimatta tähän päivään saakka.

Vuokrasopimus ja 17 vuoden alennusehto

Helsingin kaupungin ja Asunto Oy Seitsemästoista ranta – Sjuttonde stranden Bostads Ab:n välillä on 20.11.1980 allekirjoitettu 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 8016 tonttia nro 2 (os. Katajanokanranta 17) koskeva vuokrasopimus nro 11727. Tontti on vuokrattu vapaarahoitteisia omistusasuntoja varten Hitas I -ehdoin ajaksi 1.10.1980 - 31.12.2040.

Vuokrasopimuksen vuokran määrittelyä koskevaan 1 §:ään on kirjattu seuraava ehto: Sinä aikana, jolloin tontilla oleviin asuinhuoneistoihin oikeuttavat osakkeet ovat kaupungin määräämän hintasääntelyn (Hitas-sääntely) alaisia, kuitenkin kauintaan 17 vuotena, kannetaan edellä mainituin tavoin määräytyvästä vuosivuokrasta 70 %.

Vuokrasuhteen alkamisen jälkeen myönnetty 20 % vuokranalennus

Kaupunginvaltuuston päätöksen 1.10.1980 (18 §) perusteella on myös Katajanokan Hitas-tonttien (asuntotonttien) vuokraa alennettu 20 % 1.1.1981 lukien. Tämän jälkeen asuntotonteilta on peritty vuokraa 4 % tuottovaatimuksen mukaan aikaisemman 5 % sijasta.

Mainitun päätöksen perusteella tontin 8016/2 vuokrasopimuksen mukainen pistelukua 100 vastaava alennettu nykyinen perusvuosivuokra on 4 577,40 euroa ja vuoden 2013 vuosivuokra 71 769,97 euroa.

Kaupungin ilmoitus vuokralaiselle mainitun alennusehdon päättymisestä

Vuokranantaja on ilmoittanut vuokralaiselle 22.3.1995 päivätyllä kirjelmällä (nro 67) maanvuokran po. alennusehdon päättymisestä 30.9.1997. Kirjelmän mukaan maanvuokrasta peritään 1.10.1997 lukien 100 % (edellä mainittu alennus huomioon ottaen tosiasiallisesti 80 % alkuperäisestä vuokrasta). Hitas-sääntelyn päättymisestä ei ole kirjelmässä mainintaa, eikä myöskään tiedossa ole, että yhtiö olisi asiasta tällöin edes reklamoinut.

Kirjelmä on liitteenä nro 2.

Päätös Hitas-järjestelmän kehittämisestä


To/1007.03.2013


Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 3.6.2009 (136 §) Hitas-järjestelmän kehittämisestä. Päätös koskee noin 600 nykyistä Hitas-yhtiötä sekä mainitun päätöksen jälkeen perustettavia uusia Hitas-yhtiöitä.

Päätöksen tarkoitus on mahdollistaa sekä nykyisille että uusille Hitas-yhtiöille sääntelystä vapautuminen 30 vuoden kuluttua asunto-osakeyhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta päätöksestä ilmenevin perustein. Mainittuun ajankohtaan liittyy nykyisessä sääntelyjärjestelmässä myös hakemuksesta tapahtuva sääntelyn päättäminen.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Hitas-järjestelmän piirissä oleviin maanvuokrasopimuksiin tämän päätöksen edellyttämät muutokset.

Täytäntöönpanopäätös

Kaupunginhallitus päätti 8.6.2009 (730 §) kehottaa kaupunginvaltuuston 3.6.2009 Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi muun muassa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan ja päättämään menettelystä päätöksen soveltamiseksi Hitas-tuotantoa varten tehtäviä maanvuokrasopimuksia laadittaessa ja muutettaessa.

Päätöksen mukainen menettely tuli ottaa käyttöön 1.1.2010 alkaen.

Tontinluovutuksen soveltamisohjeet ja Hitas-sääntelyn päättyminen

Kiinteistölautakunta päätti 24.11.2009 (668 §) merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevan päätöksen 3.6.2009 (136 §) ja kaupunginhallituksen asiaa koskevan täytäntöönpanopäätöksen 8.6.2009 (730 §). Lisäksi lautakunta päätti antaa mainittujen päätösten perusteella tontinluovutuksen soveltamisohjeet liitteineen.

Soveltamisohjeissa keskihinnalla tarkoitetaan Hitas-yhtiön asunto-osakkeiden keskimääräistä laskennallista enimmäishintaa (euroa/as-m²). Rajahinnalla tarkoitetaan kaikkien Hitas-yhtiöiden asunto-osakkeiden keskimääräisten enimmäishintojen keskiarvoa (euroa/as-m²). Markkinahinnalla tarkoitetaan tilastokeskuksen asuntojen hintatilastossa käyttämää Hitas-yhtiön postinumeroalueen kaikkien asuntojen keskimääräistä tilastollista neliöhintaa (euroa/as-m²) täydennettynä Hitas-asuntojen hintatiedoilla.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 1 kohdassa tarkoitettujen nykyisten, hintasääntelyn vaikutuksen piirissä olevien Hitas-yhtiöiden on haettava kirjallisesti 30 vuoden määräajan jälkeen Hitas-sääntelystä


To/1007.03.2013


vapautumista kiinteistölautakunnalle osoitetulla hakemuksella, johon tulee liittää kopio yhtiökokouksen yksimielisestä päätöksestä. Sääntelyn vaikutuksen piirissä on yhtiö, jonka keskihinta tai sen hyväksi luettava rajahinta alittaa postinumeroalueen markkinahinnan.

Hakeutuminen on vapaaehtoista. Hakeutumisessa on kysymys yhtiöjärjestyksen Hitas-pykälien muuttamisesta, mikä edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisen päätöksen. Käytännössä vapautuminen edellyttää myös niiden osakkaiden suostumuksen, jotka eivät ole henkilökohtaisesti tai edustettuna yhtiökokouksessa.

Hakemus toimitetaan kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Vuokran korottaminen sääntelystä vapautumisen yhteydessä

Kiinteistölautakunta päättää hintasääntelyn vaikutuksen piirissä olevien Hitas-yhtiöiden tontin maanvuokran korotuksen suuruudesta (0 – 30 %) sääntelystä vapautumisen yhteydessä sen mukaan, kuinka suuri markkinahinnan ja keskihinnan erotus on rajoituksista vapautumisen hetkellä. Mikäli rajahinnan soveltaminen keskihinnan sijasta johtaa yhtiön kannalta edullisempaan lopputulokseen, maanvuokran korotus määritellään markkinahinnan ja rajahinnan erotuksen perusteella.

Vuokran korotuksen suuruus vaihtelee kussakin tapauksessa syntyvän hintaedun mukaan. Mitä vähäisempi hintaetu on, sitä pienempi on vastaavasti korotusprosentti ja päinvastoin.

Hakemuksen ja alennusehdon oikeudellista arviointia

Kysymys on ollut po. alennusehdon osalta enimmäisaikaan (17 vuotta) sidotusta alennuksesta, kun taas Hitas-sääntelylle ei alun perin asetettu mitään enimmäisaikaa (Kvsto 25.1.1978, asia nro 18). Tällöin on olennaista huomata, että mainitun alennuksen päättymisestä 30.9.1997 huolimatta Hitas-sääntely on jatkunut hakijana olevan yhtiön osalta tähän päivään saakka.

Alennusehdon taustalla olivat kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet, joilla haluttiin turvata kohtuuhintaisen Hitas-tuotannon toteuttaminen ja siten myös lapsiperheille mahdollisuus asumiseen hinnoiltaan kalliimmalla Katajanokan alueella. Mainittua näkemystä alueellisesta alennusehdosta tukee myös se seikka, ettei po. alennusehto sisältynyt Hitas-järjestelmän aloittamista koskevaan yleispäätökseen (Kvsto 25.1.1978, nro 18) vaan Katajanokan Hitas-tonttien luovutusehtoja koskevaan päätökseen (Kvsto 25.1.1978, nro 19).

Hitas-järjestelmä oli tarkoitettu pysyväksi ”ikuiseksi” järjestelmäksi, jonka pysyvyys pyrittiin turvaamaan muun muassa Hitas-tonttien vuokrasopimuksiin ja Hitas-yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin sisällytettävillä


To/1007.03.2013


ehdoilla. Tämä ilmenee selvästi myös siitä, että yhtiöjärjestykseen sisällytettyjen Hitas-pykälien muuttaminen edellyttää kaikkien osakkeenomistajien yksimielisen päätöksen. Kaupunki on ollut yhtenä osakkeenomistajana varmistamassa sen, ettei po. pykäliä poisteta yhtiöjärjestyksestä.

Tämän vuoksi mainitulla alennuksella tai sen päättymisellä ei ole ollut mitään tekemistä Hitas-sääntelyn päättymisen kanssa. Hitas-sääntely on jatkunut pitkään myös alennusehdon päättymisen jälkeen vuokrasopimuksen sopijapuolten välillä, joten sopimusolosuhteet ovat joka tapauksessa asiassa hyvin vakiintuneet ja sopijapuolia sitovat.

Sopimusvapauden periaate oikeuttaa sopijapuolet sopimaan ehtojen muuttamisesta tai muuttamatta jättämisestä. On selvää, että po. korotus ei perustu vuokrasopimukseen. Tässä yhteydessä voidaan todeta, ettei yhtiön eduksi 1.1.1981 alkaen myönnetty 20 % vuokranalennuskaan perustunut vuokrasopimukseen.

Sen sijaan Hitas-sääntelyn päättyessä suoritettava 30 % tontinvuokran korotus perustuu edellä mainittuihin kaupungin päätöksiin ja soveltamisohjeisiin. Kysymys on juridisesti kaupungin sopimusvapauden puitteissa tekemästä ehdotuksesta (tarjouksesta) yksityisoikeudellisen vuokrasopimuksen muuttamiseksi. Vuokralaiselle tarjotaan mahdollisuutta antaa ehdotukseen hyväksyvä vastaus eli vapautua Hitas-sääntelystä edellyttäen, että yhtiö suostuu vuokrankorotukseen. Vuokralainen voi siten halutessaan täysin vapaasti olla hyväksymättä tarjousta ja noudattaa edelleen nykyisiä vuokrasopimusehtoja ja olla Hitas-sääntelyn piirissä. Tällöin vuokrasuhde säilyy samanlaisena kuin, mitä on aikaisemmin sovittu, eikä vuokralaisen oikeustila heikenny nykyisestä.

Kysymyksessä olevan tontinvuokran korotus ei ole myöskään vuokrasopimuksen vastainen, vaan kyse on edellä kerrotun mukaisesti sopimusvapauden puitteissa taloyhtiölle tarjotusta mahdollisuudesta muuttaa vuokrasopimusta.

Selvyyden vuoksi todetaan, ettei Hitas-sääntelystä vapautuminen ole ollut edes mahdollista ennen kaupunginvaltuuston päätöstä 3.6.2009. Tämän vuoksi yhtiön osakkeenomistajat ovat ostaneet Hitas-osakkeet tietoisina tai ainakin olettaen, ettei Hitas-sääntelystä vapautuminen ole mahdollista. Tämän vuoksi yhtiön osakkeenomistajillekaan ei voi syntyä asiassa mitään vahinkoa, mikäli yhtiö päättää olla hakeutumatta sääntelyn ulkopuolelle. Osakkeenomistajienkin oikeustila säilyy tällöin aikaisemman mukaisena.

Asunto Oy Seitsemästoista ranta - Sjuttonde stranden Bostads Ab on täyttänyt 30 vuotta 16.4.2012. Asunto-osaston ilmoituksen 26.2.2013 mukaan yhtiön keskihinta on tällä hetkellä 4 070 euroa/as-m² ja sen


To/1007.03.2013


hyväksi luettava rajahinta 3 229 euroa/as-m² sekä postinumeroalueen (16) - Katajanokka markkinahinta 6 205 euroa/as-m². Yhtiön hintaetu on siten tällä hetkellä 2 135 euroa/as-m².

Soveltamisohjeiden mukaan hintaedun ollessa yli 1 001 euroa/as-m² tontin maanvuokran korotus on 30 %. Yhtiön mahdollisesti hakeutuessa Hitas-sääntelyn ulkopuolelle tämä tarkoittaisi käytännössä arviolta vastikkeessa noin 0,3 - 0,5 euron/as-m²/kk korotusta maanvuokraan. Katajanokan Hitas-yhtiöiden tämänhetkiset maanvuokrat vastaavat vastikkeessa arviolta noin 1 - 1,2 euroa/as-m²/kk.

Esimerkiksi 50 as-m²:n kaksiosta joutuisi sääntelystä vapautumisen jälkeen maksamaan lisävuokraa arviolta noin 15 - 25 euroa kuukaudessa. Vastaavasti asunto-osakkeiden laskennallinen arvo kohoaisi mainitun kaksion osalta edellä mainittujen arvojen perusteella arviolta noin 100 000 euroa, koska osakkeet eivät olisi enää Hitas-sääntelyn päättymisen jälkeen enimmäishintarajoitusten alaisia.

Tämän vuoksi Hitas-sääntelystä vapautuminen Katajanokan alueella tuottaa osakkeenomistajille osakkeiden merkittävän arvonnousun. Tässäkin mielessä esitettävää vuokrankorotusta voidaan pitää kohtuullisena.

Lisäksi hakemuksessa on viitattu kaupungin väitteeseen Hitas-tonttien saamasta 20 - 30 % subventiosta, mikä ei olisi toteutunut hakijan kohdalla. Edelleen esitetään, ettei kaupunki olisi todistanut väitteen paikkansapitävyyttä. Tältä osin voidaan todeta, että kaupungin päätösten ja soveltamisohjeiden mukaan esitetty vuokran korotus perustuu yhtiön saamaan hintaedun määrään eikä väitettyihin subventioihin.

Hakija on myös mielestään maksanut täyttä vuokrasopimuksen mukaista vuokraa ilman muita alennuksia. Selvyyden vuoksi voidaan vielä todeta, että hakija on maksanut 1.1.1981 alkaen (Kvsto 1.10.1980, 18 §) 20 % alempaa vuokraa kuin, mitä vuokrausperustepäätöksessä (Kvsto 25.1.1978, asia nro 19) ja vuokrasopimuksessa on alun alkaen sovittu. Tämän lisäksi hakijalle on myönnetty asuntopoliittisten syiden perusteella edellä mainittu alennus (70 %) 30.9.1997 saakka. Edellä mainitun perusteella vuokralaisen vuokra nousi tosiasiallisesti 100 % sijasta 80 % siitä, mitä vuokrasopimuksessa oli alun alkaen vuokran määrästä sovittu.

Nykyään Katajanokan Hitas-tonteilta peritään ainakin vuokrausperustepäätöksen (Kvsto 25.1.1978, asia nro 19) perusteella samantasoista vuokraa kuin niiltä alueen alun perin valtion tukemilta asuntotonteilta, joiden vuokranalennukset ovat vastaavasti jo päättyneet.


To/1007.03.2013


Olennaista on myös huomata, että yhtiön vapautuessa sääntelystä siltä perittävä maanvuokra alittaisi reilusti nykyisin vastaavilla alueilla sijaitsevilta sääntelemättömiltä tonteilta (uudiskohteilta) perittävän vuokratason. Esimerkiksi Kalasataman sääntelemättömiltä asuntotonteilta peritään maanvuokraa, jonka vaikutus vastikkeessa on yli 3 euroa/as-m²/kk. Katajanokan Hitas-sääntelystä vapautuvilla tonteilla maanvuokran vaikutus korotuksen jälkeen olisi arviolta noin 1,3 - 1,7 euroa/as-m²/kk.

Hakemuksessa on viitattu myös tonttien vuokrasuhteiden päättyessä tehtäviin vuokrankorotuksiin. Asuntotontteja uudelleen vuokrattaessa kaupunki tarkistaa vakiintuneen käytännön perusteella perittävän vuokratason vastaamaan ns. kohtuullista käypää vuokraa, mikä on kaukana todellisesta markkinahinnasta. Mainittu menettely koskee kaikkia asuntotontteja riippumatta siitä, ovatko ne Hitas-yhtiöitä vai eivät. Menettelyllä ei siten ole mitään tekemistä Hitas-sääntelystä vapautumisen kanssa.

Lisäksi on huomioitava, että kaupungin vuokralaisena olevia asunto-osakeyhtiöitä ja muita vuokralaisia tulee kohdella mahdollisimman yhdenvertaisesti. Tämä koskee myös periaatteita, joita noudatetaan vuokrankorotuksissa Hitas-sääntelystä vapautumisen yhteydessä.

Edellä todetuin perustein esittelijä katsoo, ettei hakemuksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella Asunto Oy Seitsemästoista ranta – Sjuttonde stranden Bostads Ab:n osalta tulisi luopua 30 % vuokrankorotuksesta Hitas-sääntelystä vapautumisen yhteydessä.




Liitteet

1 Hakemus2 Kirjelmä alennusehdon voimassaolon päättymisestä

Otteet




To/1107.03.2013


§ 111Hitas-sääntelyn merkitseminen vuokralaisen hakemuksesta päättymään tontin maanvuokrasopimukseen (Katajanokka, tontti 8010/1)

HEL 2012-016897 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta H3 R1, Merikasarminkatu 12

Päätös

Lautakunta päätti lisätä Helsingin kaupungin ja Asunto Oy Merikasarminkatu 12:n (Y-tunnus 0410145-8) välillä 30.6.1980 allekirjoitettuun 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 8010 tonttia nro 1 (kiinteistötunnus 91-8-10-1, pinta-ala 2 904 m², os. Merikasarminkatu 12) koskevaan maanvuokrasopimukseen nro 11605 seuraavat ehdot 1.3.2013 alkaen:

1

Kaupunginvaltuuston päätöksen 3.6.2009 (136 §) perusteella Hitas-sääntely merkitään päättymään tontin vuokralaisena olevan yhtiön osalta 28.2.2013, jolloin sääntelyä koskevat ehdot mitätöityvät.

2

Virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana asuintilojen uutena perusvuosivuokrana on 6 130,09 euroa/vuosi entisen 4 715,45 euroa/vuosi sijasta.

Kalenterivuodelta perittävä asuintilojen uusi vuosivuokra on 94 424,76 euroa/vuosi entisen 72 634,43 euroa/vuosi sijasta, jolloin vuokra-ajalta 1.3. - 31.12.2013 perittävä asuintilojen vuokra on 78 687,30 euroa.

Liiketilan vuokra pysyy ennallaan.

3

Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta.

4

Muutoin noudatetaan entisiä ehtoja.


To/1107.03.2013


Samalla lautakunta päätti, ettei kaupunki enää vahvista yhtiön osakkeiden enimmäishintoja ja käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan ja että Hitas-sääntelyä koskevat pykälät voidaan poistaa yhtiöjärjestyksestä.

(A1108-10)



martti.tallila(a)hel.fiAnna-Kaisa Ollila, kiinteistölakimies, puhelin: 310 64261

anna-kaisa.ollila(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakemus

Otteet



Päätösehdotus

Lautakunta päättänee lisätä Helsingin kaupungin ja Asunto Oy Merikasarminkatu 12:n (Y-tunnus 0410145-8) välillä 30.6.1980 allekirjoitettuun 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 8010 tonttia nro 1 (kiinteistötunnus 91-8-10-1, pinta-ala 2 904 m², os. Merikasarminkatu 12) koskevaan maanvuokrasopimukseen nro 11605 seuraavat ehdot 1.3.2013 alkaen:

1

Kaupunginvaltuuston päätöksen 3.6.2009 (136 §) perusteella Hitas-sääntely merkitään päättymään tontin vuokralaisena olevan yhtiön osalta 28.2.2013, jolloin sääntelyä koskevat ehdot mitätöityvät.

2

Virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana asuintilojen uutena perusvuosivuokrana on 6 130,09 euroa/vuosi entisen 4 715,45 euroa/vuosi sijasta.


To/1107.03.2013


Kalenterivuodelta perittävä asuintilojen uusi vuosivuokra on 94 424,76 euroa/vuosi entisen 72 634,43 euroa/vuosi sijasta, jolloin vuokra-ajalta 1.3. - 31.12.2013 perittävä asuintilojen vuokra on 78 687,30 euroa.

Liiketilan vuokra pysyy ennallaan.

3

Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta.

4

Muutoin noudatetaan entisiä ehtoja.

Samalla lautakunta päättänee, ettei kaupunki enää vahvista yhtiön osakkeiden enimmäishintoja ja käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan ja että Hitas-sääntelyä koskevat pykälät voidaan poistaa yhtiöjärjestyksestä.

(A1108-10)

Esittelijä

Päätös

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 3.6.2009 (136 §) Hitas-järjestelmän kehittämisestä. Päätös koskee noin 600 nykyistä Hitas-yhtiötä sekä mainitun päätöksen jälkeen perustettavia uusia Hitas-yhtiöitä.

Päätöksen tarkoitus on mahdollistaa sekä nykyisille että uusille Hitas-yhtiöille sääntelystä vapautuminen 30 vuoden kuluttua asunto-osakeyhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta päätöksestä ilmenevin perustein. Mainittuun ajankohtaan liittyy nykyisessä sääntelyjärjestelmässä myös hakemuksesta tapahtuva sääntelyn päättäminen.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Hitas-järjestelmän piirissä oleviin maanvuokrasopimuksiin tämän päätöksen edellyttämät muutokset.

Täytäntöönpanopäätös

Kaupunginhallitus päätti 8.6.2009 (730 §) kehottaa kaupunginvaltuuston 3.6.2009 Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi muun muassa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan ja päättämään menettelystä


To/1107.03.2013


päätöksen soveltamiseksi Hitas-tuotantoa varten tehtäviä maanvuokrasopimuksia laadittaessa ja muutettaessa.

Päätöksen mukainen menettely tuli ottaa käyttöön 1.1.2010 alkaen.

Tontinluovutuksen soveltamisohjeet ja Hitas-sääntelyn päättyminen

Kiinteistölautakunta päätti 24.11.2009 (668 §) merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevan päätöksen 3.6.2009 (136 §) ja kaupunginhallituksen asiaa koskevan täytäntöönpanopäätöksen 8.6.2009 (730 §). Lisäksi lautakunta päätti antaa mainittujen päätösten perusteella tontinluovutuksen soveltamisohjeet liitteineen.

Soveltamisohjeissa keskihinnalla tarkoitetaan Hitas-yhtiön asunto-osakkeiden keskimääräistä laskennallista enimmäishintaa (euroa/as-m²). Rajahinnalla tarkoitetaan kaikkien Hitas-yhtiöiden asunto-osakkeiden keskimääräisten enimmäishintojen keskiarvoa (euroa/as-m²). Markkinahinnalla tarkoitetaan tilastokeskuksen asuntojen hintatilastossa käyttämää Hitas-yhtiön postinumeroalueen kaikkien asuntojen keskimääräistä tilastollista neliöhintaa (euroa/as-m²) täydennettynä Hitas-asuntojen hintatiedoilla.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 1 kohdassa tarkoitettujen nykyisten, hintasääntelyn vaikutuksen piirissä olevien Hitas-yhtiöiden on haettava kirjallisesti 30 vuoden määräajan jälkeen Hitas-sääntelystä vapautumista kiinteistölautakunnalle osoitetulla hakemuksella, johon tulee liittää kopio yhtiökokouksen yksimielisestä päätöksestä. Sääntelyn vaikutuksen piirissä on yhtiö, jonka keskihinta tai sen hyväksi luettava rajahinta alittaa postinumeroalueen markkinahinnan.

Hakeutuminen on vapaaehtoista. Hakeutumisessa on kysymys yhtiöjärjestyksen Hitas-pykälien muuttamisesta, mikä edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisen päätöksen. Käytännössä vapautuminen edellyttää myös niiden osakkaiden suostumuksen, jotka eivät ole henkilökohtaisesti tai edustettuna yhtiökokouksessa.

Hakemus toimitetaan kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Vuokran korottaminen sääntelystä vapautumisen yhteydessä

Kiinteistölautakunta päättää hintasääntelyn vaikutuksen piirissä olevien Hitas-yhtiöiden tontin maanvuokran korotuksen suuruudesta (0 – 30 %) sääntelystä vapautumisen yhteydessä sen mukaan, kuinka suuri markkinahinnan ja keskihinnan erotus on rajoituksista vapautumisen hetkellä. Mikäli rajahinnan soveltaminen keskihinnan sijasta johtaa yhtiön kannalta edullisempaan lopputulokseen, maanvuokran korotus määritellään markkinahinnan ja rajahinnan erotuksen perusteella.


To/1107.03.2013


Vuokran korotuksen suuruus vaihtelee kussakin tapauksessa syntyvän hintaedun mukaan. Mitä vähäisempi hintaetu on, sitä pienempi on vastaavasti korotusprosentti ja päinvastoin.

Hakemus ja vuokrasopimuksen muuttaminen

Asunto Oy Merikasarminkatu 12 on täyttänyt 30 vuotta 15.3.2012. Taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous on päättänyt 4.10.2012 yksimielisesti hakea vapautusta Hitas-sääntelystä. Kaikilta niiltä asunto-osakkeiden ja liiketilojen osakkeenomistajilta, jotka eivät olleet yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai edustettuna, on saatu suostumus vapautuksen hakemiseen.

Asunto-osaston ilmoituksen 4.2.2013 mukaan yhtiön keskihinta on 4 012 euroa/as-m² ja sen hyväksi luettava rajahinta 3 229 euroa/as-m² sekä postinumeroalueen (16) - Katajanokka markkinahinta 6 205 euroa/as-m². Yhtiön hintaetu on siten 2 193 euroa/as-m².

Soveltamisohjeiden mukaan hintaedun ollessa yli 1 001 euroa/as-m² tontin maanvuokran korotus on 30 %.

Tämän vuoksi asuintilojen nykyistä vuosivuokraa esitetään 1.3.2013 lukien tarkistettavaksi 30 %.

Tällöin tontin uusi asuintilojen vuosivuokra on 1.3.2013 alkaen 94 424,76 euroa/vuosi entisen 72 634,43 euroa/vuosi sijasta. Tällöin virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaksi asuintilojen uudeksi perusvuosivuokraksi saadaan 6 130,09 euroa/vuosi entisen 4 715,45 euroa/vuosi sijasta.

Sen sijaan liiketilan vuoden 2013 vuosivuokran 7 722,24 euroa ja perusvuosivuokran 501,33 euroa esitetään pysyvän ennallaan. Liiketiloille on merkitty yhtiöjärjestykseen omat osakkeet. Lisäksi liiketilojen vuokra on määritelty vuokrasopimuksessa alun alkaen itsenäisesti ja erillään asuintilojen vuokrasta, ja se ei ole ollut sääntelyn kohteena.

Hitas-sääntelyn päättymisen yhteydessä tontin maavuokrasopimukseen merkitään po. kaupunginvaltuuston päätös ja ajankohta, jolloin Hitas-sääntely päättyy ja jolloin sääntelyä koskevat ehdot mitätöityvät. Päättymisajankohta määräytyy mainitussa tapauksessa kiinteistölautakunnan päätöksen perusteella. Muutoin vuokrasopimuksessa noudatetaan entisiä ehtoja.

Lisäksi lautakunnan päätökseen tulisi sisällyttää myös maininta siitä, ettei kaupunki enää vahvista yhtiön osakkeiden enimmäishintoja ja käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan ja että Hitas-sääntelyä koskevat pykälät voidaan poistaa yhtiöjärjestyksestä.


To/1107.03.2013


Tonttiosasto ilmoittaa kiinteistölautakunnan päätösten perusteella Hitas-sääntelystä vapautuneista yhtiöistä asunto-osastolle, jotta sääntelyn päättymistä koskeva tieto on sen käytettävissä.

Asiaa koskevien päätösten ja johtosäännön mukaan kiinteistölautakunta on toimivaltainen päättämään Hitas-sääntelyn päättymisestä ja po. pitkäaikaisen vuokrasopimuksen muuttamisesta.




martti.tallila(a)hel.fiAnna-Kaisa Ollila, kiinteistölakimies, puhelin: 310 64261

anna-kaisa.ollila(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakemus

Otteet




To/1207.03.2013


§ 112Toimitilatontin vuokraaminen FSR Consulting Oy:lle ja Toiminimi Axel Straschonoylle perustettavan yhtiön lukuun (Pikku-Huopalahti, tontti 16707/7)


HEL 2012-016319 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta G4 P4, Hilda Flodinin aukio 2

Päätös





Päätösehdotus

Lautakunta päättänee vuokrata Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16707 tontin nro 7 (pinta-ala 309 m², os. Hilda Flodinin aukio 2) FSR Consulting Oy:lle ja Toiminimi Axel Straschonoylle perustettavan yhtiön lukuun 1.4.2013 – 31.12.2070 väliseksi ajaksi yhdistetyn toimitila- ja asuinrakennuksen rakentamiseen ja muuten seuraavin ehdoin:

1

Huhtikuun 1. päivästä 2014 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 1 014 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden toisen neljänneksen alusta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun laskettava vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.



2


To/1207.03.2013




Pantti palautetaan, kun vuokranantajan hyväksi on vahvistettu kiinnitys, ja viimeistään vuokra-ajan tai vuokra-alueen käytön päättymisen jälkeen siltä osin kuin vuokranantajalla ei ole vuokrauksesta aiheutuvia saatavia.

3


4

Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa.

Sen jälkeen, kun vuokralainen on täyttänyt rakentamisvelvollisuutensa ja vuokra-aluetta hallitsemaan perustettava yhtiö on perustettu ja rekisteröity, vuokrasopimukseen tullaan hakemuksesta myöntämään vapaa siirto-oikeus.

5

Vuokralaisen on sovittava Tilkankadun Pysäköinti Oy:n kanssa rakennusluvan mukaisten autopaikkojen sijoittamisesta Tilkankadun Pysäköinti Oy:n hallitsemiin paikoitustiloihin.

6


Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon


To/1207.03.2013


(Johanna Hytönen puh. 310 36414). Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista.

7

Muutoin noudatetaan toimitilatonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja.

(L1116-30)

Esittelijä

Hakemukset

FSR Consulting Oy ja Toiminimi Axel Straschonoy pyytävät 23.8.2012 päivätyllä hakemuksellaan, että tontti 16707/7 vuokrattaisiin hakijoille perustettavan yhtiön lukuun pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella.

Hakijoilla on suunnitteilla rakentaa po. tontille noin 600 k-m²:n suuruinen toimisto- ja ateljeerakennus. Rakennukseen tulee sijoittumaan hakijoiden omistamien yritysten toimisto-, opetus- ja näyttelytiloja sekä asuintiloja.

Aiemmat päätökset

Kaupunginhallitus päätti 7.11.2011 (989 §) esittää kaupunginvaltuustolle, että tontti 16707/7 varattaisiin hakijoille 31.12.2011 saakka toimitilarakennuksen suunnittelua varten ja että tontille hyväksyttäisiin vuokrausperusteet. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2011 hyväksyä vuokrausehdot. Kiinteistölautakunta päätti 23.2.2012 jatkaa varausta 31.12.2012 saakka ja edelleen 31.12.2013 saakka 13.12.2012 pidetyssä kokouksessa.

Asemakaava

Hakemuksen mukainen tontti 16707/7 sijaitsee Pikku-Huopalahden yritysalueella. Tontti on viimeinen toimitilatontti alueella.

Tontti 16707/7 kuuluu voimassa olevan, kaupunginvaltuuston 13.3.1996 hyväksymän ja 3.5.1996 lainvoiman saaneen asemakaavan nro 10332 mukaan liike- ja toimistorakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KYT). Tontille rakennettavaan rakennukseen saa merkityn rakennusoikeuden lisäksi sijoittaa ullakolle saunatiloja aputiloineen.

Tontin pinta-ala on 309 m² ja rakennusoikeus 600 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,94.


To/1207.03.2013


Tontin autopaikat on mahdollista sijoittaa Tilkankadun Pysäköinti Oy:n hallitsemalle paikoitusalueelle. Vuokralainen vastaa tarvittavien autopaikkojen vuokrauksesta erikseen.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston mukaan tontille rakennettavaan toimitilarakennukseen voidaan sijoittaa asumista edellyttäen, että pääasiallinen toteutus on toimitilarakentamista. Vuokralaiselle on myönnetty poikkeamislupa hankkeelle. Poikkeamisluvassa todetaan mm., että autopaikkojen sijoittamisesta on sovittava Tilkankadun Pysäköinti Oy:n kanssa ja että rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettava pääasiassa toimitilaa.

Vuokra-aika ja vuokrausperusteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2011 tontin 16707/7 vuokrausehdot, joiden mukaan tontti voidaan vuokrata 31.12.2070 saakka sekä alla esitetyin hinnoin. Varausehtojen mukaan tontin toteutus on suunniteltava yhdessä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

Vuokranmääräytymisperusteena käytetään toimitilojen osalta elinkustannusindeksiin sidottua pääoma-arvoa 30 euroa/k-m² (ind. 100), mikä tällä hetkellä vastaa nykyarvoa 561 euroa/k-m² (ind. 1870). Asuintilojen osalta vuokra tulisi määritellä pääoma-arvon 40 euroa/k-m² (ind. 100) mukaan, mikä vastaa nykyarvoa 748 euroa/k-m² (ind. 1870).

Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavaksi:

Maaperäasiat


Esittelijän mielestä tontti 16707/7 voitaisiin vuokrata hakijoille perustettavan yhtiön lukuun 31.12.2070 saakka edellä esitetyin perustein sekä muutoin liiketonttien vuokrasopimuslomakkeen tavanomaisin ehdoin.



To/1207.03.2013


Juhani Tuuttila



Otteet



Päätöshistoria

Kiinteistölautakunta 13.12.2012 § 661

HEL 2012-016319 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta G4 P4, Hilda Flodinin aukio 2

Päätös

Lautakunta päätti jatkaa Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16707 tontin nro 7 varausaikaa FSR Consulting Oy:lle ja Toiminimi Axel Straschonoylle 31.12.2013 saakka entisin ehdoin.

(L1116-25)





To/1307.03.2013


§ 113Pakastamo Oy:lle vuokratun teollisuustontin vuokrasopimuksen muuttaminen (Pitäjänmäki, tontti 46054/7)

HEL 2012-017388 T 10 01 01 02

Kiinteistökartta F5 S4, Meijeritie 5

Päätös

Lautakunta päätti muuttaa Pakastamo Oy:lle elintarviketeollisuustarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46054 tontin nro 7 (os. Meijeritie 5, pinta-ala 11 581 m²) vuokrasopimusta (sop. nro 15025, laskutustunnus T1146-82) seuraavasti:

1

Vuokra-aika päättyy 31.12.2017 entisen 31.12.2014 asemesta.

2

Vuokrasopimuksen aikana vuokra-alueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Mikäli vuokra-alueella havaitaan maaperän tai sedimenttien pilaantumista tai jätteittä, vuokralainen vastaa kustannuksellaan sekä aikaisemman että tämän vuokrasuhteen aikana tapahtuneesta vuokra-alueen maaperän ja vesialueen sedimenttien pilaantumisesta sekä alueella olevien jätteiden poistamisesta.

3

Vuokrasopimuksen muut ehdot pysyvät ennallaan.




Otteet


kiinteistölautakuntaKv

Päätösehdotus


To/1307.03.2013


Lautakunta päättänee muuttaa Pakastamo Oy:lle elintarviketeollisuustarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46054 tontin nro 7 (os. Meijeritie 5, pinta-ala 11 581 m²) vuokrasopimusta (sop. nro 15025, laskutustunnus T1146-82) seuraavasti:

1

Vuokra-aika päättyy 31.12.2017 entisen 31.12.2014 asemesta.

2

Vuokrasopimuksen aikana vuokra-alueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Mikäli vuokra-alueella havaitaan maaperän tai sedimenttien pilaantumista tai jätteittä, vuokralainen vastaa kustannuksellaan sekä aikaisemman että tämän vuokrasuhteen aikana tapahtuneesta vuokra-alueen maaperän ja vesialueen sedimenttien pilaantumisesta sekä alueella olevien jätteiden poistamisesta.

3

Vuokrasopimuksen muut ehdot pysyvät ennallaan.

Esittelijä

Nykyinen vuokrasopimus

Pakastamo Oy:lle on vuokrattu 31.12.2014 päättyvällä maanvuokrasopimuksella tontti 46054/7 elintarviketeollisuutta varten. Tontin perusvuosivuokra on 13 634,49 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosi-vuokra on 230 587,86 euroa vuodessa.


Tontti 46054/7 kuuluu voimassa olevan asemakaavan nro 7730 mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (TTV). Tontin pinta-ala on 11 581 m² ja sen rakennusoikeus 31 269 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=2,7.

Tontilla sijaitsee vuokralaisen omistama noin 10 058 k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus.

Vuokrasopimuksen muuttaminen

Tontin 46054/7 vuokrasopimusta tulisi muuttaa siten, että se päättyy 31.12.2017 entisen 31.12.2014 asemesta.

Alue on ollut Pakastamo Oy:n hallinnassa jo vuosia ja nykyisellä maanvuokrasopimuksella 1.1.1990 alkaen, joten yritys vastaa


To/1307.03.2013


maaperän puhdistamisesta ja jätteiden poistamisesta vuokra-alueelta koko vuokra-ajalta.

Esittelijä toteaa, että tontti kuuluu Pitäjänmäen ja Valimon asemien ympäristössä tehtävien asemakaavanmuutoshankkeiden alueeseen, joilla aluetta tullaan kehittämään tehokkaampaan käyttöön ja osittain myös asumiseen.

Esittelijän mielestä Pakastamo Oy:lle vuokratun tontin maanvuokrasopimukseen voitaisiin tehdä edellä esitetyt muutokset muiden ehtojen pysyessä ennallaan.




Otteet


kiinteistölautakuntaKv


To/1407.03.2013


§ 114Rakennuksen arvon hyväksyminen vuokraoikeutta siirrettäessä (Konala, tontti 32020/7)

HEL 2013-002974 T 02 07 00

Päätös

Lautakunta päätti todeta, että kaupungilla ei ole 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32020 tonttia nro 7 koskevan vuokrasopimuksen nojalla lunastusoikeutta Planiatalo Oy:n sekä *************************************** välillä 20.2.2013 allekirjoitetun kauppakirjan johdosta, koska siinä mainittua kauppasummaa 375 000 euroa voidaan pitää vuokrasopimuksen lunastusehtojen tarkoittamana, tontilla olevien rakennusten, muiden rakennelmien ja istutusten hyväksyttävänä hintana.


LisätiedotJani Kuokkanen, tekninen asiantuntija, puhelin: 310 71427

jani.kuokkanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Esite Helsinki-pientalo

Otteet

Ote Otteen liitteetAsianosaiset Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaKv/Hallinto-osasto

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee todeta, että kaupungilla ei ole 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32020 tonttia nro 7 koskevan vuokrasopimuksen nojalla lunastusoikeutta Planiatalo Oy:n sekä *************************************** välillä 20.2.2013 allekirjoitetun kauppakirjan johdosta, koska siinä mainittua kauppasummaa 375 000 euroa voidaan pitää vuokrasopimuksen lunastusehtojen tarkoittamana, tontilla olevien rakennusten, muiden rakennelmien ja istutusten hyväksyttävänä hintana.

Esittelijä

Hankkeen tausta


To/1407.03.2013


Kiinteistölautakunnan 14.6.2011 (331 §) hyväksymässä pitkäaikaisessa vuokrauksessa on ehtona, että tontille on rakennettava Helsinki-pientalo ja että taloa tulee esitellä yleisölle rakennusaikana ja ainakin vuoden ajan sen valmistuttua. Tarkoituksena on ollut lisätä Helsinki-pientalon tunnettavuutta.

Helsinki-pientalo on arkkitehtuurisesti yksinkertainen ja suunniteltu sopimaan pienille, 400 - 650 m²:n kokoisille tonteille.

Kaupan kohde, kauppahinta ja osapuolet

Tonttiosastolle toimitetun kauppakirjajäljennöksen mukaan Planiatalo Oy on 20.2.2013 allekirjoitetun kauppakirjan mukaan myynyt Helsingin kaupungin omistamalla 539 m²:n suuruisella 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32020 vuokratontilla nro 7 sijaitsevat rakennukset vuokraoikeuksineen 375 000 euron kauppahinnasta ********************************************

Vuokra-aika ja lunastusehto

Maanvuokrasopimuksen mukaan tontti on vuokrattu Planiatalo Oy:lle 16.7.2011 - 31.12.2075 väliseksi ajaksi. Sopimuksen 21 §:n mukaan, kun vuokraoikeus siirretään vastikkeellisesti muulle kuin avio- tai avopuolisolle, rintaperillisille, ottolapsille, vanhemmille, ottovanhemmille, sisaruksille tai sisarpuolille, luovutuksesta saatava vastike ei saa ylittää tontilla olevien rakennusten, rakennelmien ja istutusten jäljempänä 3 momentissa mainitulla tavalla määriteltyä arvoa. Jos tontti on rakentamaton, vastike ei saa ylittää rakennuksen suunnittelusta, rakennusluvan hakemisesta ja tontin parantamisesta aiheutuneita todellisia kustannuksia.

Jos luovutushinta on sanottua korkeampi, kaupungilla on oikeus maanvuokralain 21 §:n mukaan irtisanoa vuokrasopimus ja lunastaa tontilla olevat vuokramiehen rakennukset, rakennelmat ja istutukset jäljempänä 3 momentin mukaisesti määräytyvästä hinnasta.

Edellä tarkoitettu lunastushinta on se hinta, mihin lunastettava omaisuus luovutuksen ajankohtana on arvioitava käyvän hinnan mukaan siinä kunnossa, missä se silloin oli. Lunastushintaa arvioitaessa ei oteta huomioon rakennelmia ja laitteita, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen, eikä ylellisyyslaitteita.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 25.8.2010 (184 §) mukaisesti tämä pykälä on voimassa 10 vuotta maanvuokrasopimuksen alkamisesta lukien.

Rakennukset, laitteet ja puutarha


To/1407.03.2013


Tontilla sijaitsee vuonna 2012 valmistunut kaksikerroksinen puurakenteinen omakotitalo, jonka kokonaisala on 147 m² ja huoneistoala 120 m². Kohteen tilat käsittävät neljä makuuhuonetta, keittiön, olohuoneen, alakerran saunatilat, kodinhoitohuoneen ja teknillisen tilan. Piha-alue on pääosin nurmetettu ja tonttialueella sijaitsee pieni varasto. Esittelijä katsoo rakennuksen luonne, kunto ja koko huomioon ottaen kauppahinnan vastaavan alueen käypää hintatasoa.


LisätiedotJani Kuokkanen, tekninen asiantuntija, puhelin: 310 71427

jani.kuokkanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Esite Helsinki-pientalo

Otteet

Ote Otteen liitteetAsianosaiset Oikaisuvaatimusohje,

kiinteistölautakuntaKv/Hallinto-osasto


To/1507.03.2013


§ 115Alueen vuokraaminen Suvilahdesta Flow Festival -tapahtumaa varten

HEL 2013-002911 T 10 01 01 04

Kiinteistökartta H4 R1, Kaasutehtaankatu / Parrukatu

Päätös

Lautakunta päätti vuokrata Flow Festival Oy:lle (Y-tunnus 1601850-4) 10. kaupunginosasta, entiseltä Sörnäisten sataman alueelta Kaasutehtaankadun eteläpäästä (os. Kaasutehtaankatu / Parrukatu) liitekartan mukaiset yhteensä noin 22 000 m²:n suuruiset alueet (konserttikenttä, sisääntulo- ja huoltoalueet), mitkä muodostuvat korttelin nro 10252 tontista nro 2, korttelin nro 10594 suunnitellusta tontista nro 1 ja suunnitellusta Kaasutehtaankadusta (10 K), sekä lisäksi henkilökunnan parkkialueen Töölön kylän (432) tilasta RN:o 5:2 seuraavin ehdoin:

1

Vuokra-ajat ja alueet: - alueen rakentaminen: 29.7. – 6.8.2013 sekä 8.8.2013- konserttipäivät (4): ke 7.8.2013, pe 9.8.2013, la 10.8.2013 ja su 11.8.2013- alueen purku: 12. – 14.8.2013- henkilökunnan parkkialue: ke 7.8.2013, pe 9.8.2013, la 10.8.2013 ja su 11.8.2013

Alueisiin kuuluvat konserttikenttä, sisääntulo- ja huoltoalue konserttikentän pohjoispuolella, henkilökunnan parkkipaikat (noin 5 000 m² 200 autolle) sekä osa Parrukatua.

2

Alueiden käytöstä peritään yhteensä 16 200 euron kertakaikkinen vuokra, joka on maksettava 30.4.2013 mennessä. Vuokraus oikeuttaa neljän konserttipäivän (7. - 11.8.2013) järjestämiseen vuokra-aikana.

3

Vuokrasopimus on allekirjoitettava 30.4.2013 mennessä, ja vuokralaisen on allekirjoitustilaisuuteen mennessä maksettava 2 000 euron suuruinen pantti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan kassaan (Kallion virastotalo, Toinen linja 4) tai annettava kaupungille vakuudeksi em. suuruinen pankin antama omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus,


To/1507.03.2013


jossa on mukana pankin antama kuittaamattomuustodistus. Mahdollisen pankkitakauksen on oltava voimassa toistaiseksi ja 3 kk vuokra-ajan päättymisen jälkeen.

Pantti tai omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus on vakuutena vuokran maksamisesta korkoineen ym. vuokralaiselle tästä vuokrauksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä samoin kuin siitä korvauksesta, jonka vuokralainen saattaa olla velvollinen suorittamaan vuokrakohteen hallinnasta vuokra-ajan päättymisen jälkeen.

Vakuus palautetaan vuokra-ajan tai alueen käytön päättymisen jälkeen siltä osin, kun kaupungilla ei ole vuokrauksesta johtuvia saatavia.

4

Tilaisuuden järjestelyt on suunniteltava yhteistyössä poliisilaitoksen, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Vuokralaisen tulee sijoittaa ilmoitus Kaasutehtaankadulta Parrukadun kautta Sörnäisten rantatielle johtavan tilapäisen pyöräreitin sulkemisesta reitin kumpaankin päähän.

5

Vuokralainen hankkii kustannuksellaan kaikki tarvittavat muut luvat tilaisuuden järjestämiseksi (mm. sähkö-, vesi-, jätehuolto-, liikenne- ym. vastaavista järjestelyistä on sovittava ao. tahojen kanssa erikseen).

6

Vuokralainen vastaa alueen kunnostamisesta konserttitilaisuuteen soveltuvaksi. Vuokralainen saa poistaa ja lisätä alueen aitoja pelastusviranomaisen ja tonttiosaston kanssa sovittavalla tavalla. Vuokralaisen on sovittava Suomen Rullalautaliiton kanssa konserttialueen sisälle jäävän skeittialueen (toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen puh. 044 022 9090) mahdollisesta aitaamisesta.

7

Vuokra-alueen rajat osoittaa tarvittaessa kiinteistöviraston tonttiosasto.

8

Vuokralainen huolehtii konserttialueen sekä lähialueen siistimisestä välittömästi kunkin tilaisuuden päätyttyä tai maksaa kaupungille alueen siistimisestä aiheutuvat kulut.


To/1507.03.2013


9

Vuokraoikeutta ei voi siirtää.

10

Vuokralaisen tulee selvittää rakentamistoimenpiteiden luvanvaraisuus Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta (puh. 09-310 2611*) sekä hankkia tällaiset ja muut tarvittavat luvat ennen rakennus- tai muihin luvanvaraisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Vuokralainen vastaa lupahakemuksista ym. rakentamiseen liittyvistä kustannuksista siinäkin tapauksessa, että rakennustoimenpiteelle ei myönnetä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa.

11

Tehdyt aitamuutokset on palautettava ennalleen kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa sovittavalla tavalla ja vuokra-alueet tyhjennettävä ja rakennelmat poistettava sekä alueet saatettava tonttiosaston hyväksymään kuntoon vuokra-ajan päättymiseen mennessä.

12

Mikäli vuokra-alueita ei ole tyhjennetty yhden (1) viikon kuluessa vuokra-ajan päättymisestä, kaupungilla on oikeus menetellä alueilla olevan omaisuuden suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Alueiden tyhjentämis- ja siistimiskulut sekä maanvuokraa vastaava korvaus alueiden käytöstä kuntoon saattamiseen saakka ja lisäksi viivästymisestä mahdollisesti aiheutunut vahingonkorvaus peritään vuokralaiselta.

13

Kaupunki ei vastaa vuokralaiselle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

(S0110-167)


LisätiedotJuha Heikkilä, tarkastaja, puhelin: 310 70964

juha.heikkila(a)hel.fi

Liitteet


To/1507.03.2013


1 Hakemus2 Kartta

Otteet


kiinteistölautakuntaMuut otteidensaajat

Päätösehdotus

Lautakunta päättänee vuokrata Flow Festival Oy:lle (Y-tunnus 1601850-4) 10. kaupunginosasta, entiseltä Sörnäisten sataman alueelta Kaasutehtaankadun eteläpäästä (os. Kaasutehtaankatu / Parrukatu) liitekartan mukaiset yhteensä noin 22 000 m²:n suuruiset alueet (konserttikenttä, sisääntulo- ja huoltoalueet), mitkä muodostuvat korttelin nro 10252 tontista nro 2, korttelin nro 10594 suunnitellusta tontista nro 1 ja suunnitellusta Kaasutehtaankadusta (10 K), sekä lisäksi henkilökunnan parkkialueen Töölön kylän (432) tilasta RN:o 5:2 seuraavin ehdoin:

1

Vuokra-ajat ja alueet: - alueen rakentaminen: 29.7. – 6.8.2013 sekä 8.8.2013- konserttipäivät (4): ke 7.8.2013, pe 9.8.2013, la 10.8.2013 ja su 11.8.2013- alueen purku: 12. – 14.8.2013- henkilökunnan parkkialue: ke 7.8.2013, pe 9.8.2013, la 10.8.2013 ja su 11.8.2013

Alueisiin kuuluvat konserttikenttä, sisääntulo- ja huoltoalue konserttikentän pohjoispuolella, henkilökunnan parkkipaikat (noin 5 000 m² 200 autolle) sekä osa Parrukatua.

2

Alueiden käytöstä peritään yhteensä 16 200 euron kertakaikkinen vuokra, joka on maksettava 30.4.2013 mennessä. Vuokraus oikeuttaa neljän konserttipäivän (7. - 11.8.2013) järjestämiseen vuokra-aikana.

3

Vuokrasopimus on allekirjoitettava 30.4.2013 mennessä, ja vuokralaisen on allekirjoitustilaisuuteen mennessä maksettava 2 000 euron suuruinen pantti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan kassaan (Kallion virastotalo, Toinen linja 4) tai annettava kaupungille vakuudeksi em. suuruinen


To/1507.03.2013


pankin antama omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus, jossa on mukana pankin antama kuittaamattomuustodistus. Mahdollisen pankkitakauksen on oltava voimassa toistaiseksi ja 3 kk vuokra-ajan päättymisen jälkeen.

Pantti tai omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus on vakuutena vuokran maksamisesta korkoineen ym. vuokralaiselle tästä vuokrauksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä samoin kuin siitä korvauksesta, jonka vuokralainen saattaa olla velvollinen suorittamaan vuokrakohteen hallinnasta vuokra-ajan päättymisen jälkeen.

Vakuus palautetaan vuokra-ajan tai alueen käytön päättymisen jälkeen siltä osin, kun kaupungilla ei ole vuokrauksesta johtuvia saatavia.

4

Tilaisuuden järjestelyt on suunniteltava yhteistyössä poliisilaitoksen, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Vuokralaisen tulee sijoittaa ilmoitus Kaasutehtaankadulta Parrukadun kautta Sörnäisten rantatielle johtavan tilapäisen pyöräreitin sulkemisesta reitin kumpaankin päähän.

5

Vuokralainen hankkii kustannuksellaan kaikki tarvittavat muut luvat tilaisuuden järjestämiseksi (mm. sähkö-, vesi-, jätehuolto-, liikenne- ym. vastaavista järjestelyistä on sovittava ao. tahojen kanssa erikseen).

6

Vuokralainen vastaa alueen kunnostamisesta konserttitilaisuuteen soveltuvaksi. Vuokralainen saa poistaa ja lisätä alueen aitoja pelastusviranomaisen ja tonttiosaston kanssa sovittavalla tavalla. Vuokralaisen on sovittava Suomen Rullalautaliiton kanssa konserttialueen sisälle jäävän skeittialueen (toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen puh. 044 022 9090) mahdollisesta aitaamisesta.

7

Vuokra-alueen rajat osoittaa tarvittaessa kiinteistöviraston tonttiosasto.

8

Vuokralainen huolehtii konserttialueen sekä lähialueen siistimisestä


To/1507.03.2013


välittömästi kunkin tilaisuuden päätyttyä tai maksaa kaupungille alueen siistimisestä aiheutuvat kulut.

9

Vuokraoikeutta ei voi siirtää.

10

Vuokralaisen tulee selvittää rakentamistoimenpiteiden luvanvaraisuus Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta (puh. 09-310 2611*) sekä hankkia tällaiset ja muut tarvittavat luvat ennen rakennus- tai muihin luvanvaraisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Vuokralainen vastaa lupahakemuksista ym. rakentamiseen liittyvistä kustannuksista siinäkin tapauksessa, että rakennustoimenpiteelle ei myönnetä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa.

11

Tehdyt aitamuutokset on palautettava ennalleen kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa sovittavalla tavalla ja vuokra-alueet tyhjennettävä ja rakennelmat poistettava sekä alueet saatettava tonttiosaston hyväksymään kuntoon vuokra-ajan päättymiseen mennessä.

12

Mikäli vuokra-alueita ei ole tyhjennetty yhden (1) viikon kuluessa vuokra-ajan päättymisestä, kaupungilla on oikeus menetellä alueilla olevan omaisuuden suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Alueiden tyhjentämis- ja siistimiskulut sekä maanvuokraa vastaava korvaus alueiden käytöstä kuntoon saattamiseen saakka ja lisäksi viivästymisestä mahdollisesti aiheutunut vahingonkorvaus peritään vuokralaiselta.

13

Kaupunki ei vastaa vuokralaiselle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

(S0110-167)

Esittelijä

Hakemus

Flow Festival Oy pyytää saada vuokralle ajaksi 29.7. - 14.8.2013 Kalasatamasta yhteensä noin 22 000 m²:n suuruiset alueet


To/1507.03.2013


Suvilahdessa järjestettävän Flow Festival -tapahtuman lisäalueita varten. Suvilahden vieressä olevalle entiselle rekkakentälle (noin 8 600 m²) sijoitetaan teltta (55 x 90 m²), jossa on tarkoitus järjestää neljä konserttia. Konserttialueelle on määritelty 4 500 hengen kapasiteetti. Lisäksi he tarvitsevat Hanasaaren laiturin viereiseltä alueelta noin 5 000 m² henkilökunnan noin 200 auton parkkipaikkoja varten konserttipäivien ajaksi.

Vuokraus

Esittelijän mielestä ei ole estettä ko. alueiden vuokraamiseksi Suvilahdessa järjestettävää Flow Festival -tapahtumaa varten entiseltä Sörnäisten sataman alueelta.

Vuokra

Esittelijän mielestä Suvilahden vieressä olevat alueet voitaisiin vuokrata arvioituihin yleisömääriin perustuvina 16 200 euron kertakaikkisella vuokralla, mitä on yleisömäärään suhteutettuna käytetty viime kesänä Kyläsaaren konserttitapahtumassa sekä samalla paikalla järjestetyn Flow Festival -tapahtuman konserttitapahtuman taksoina.


LisätiedotJuha Heikkilä, tarkastaja, puhelin: 310 70964

juha.heikkila(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakemus2 Kartta

Otteet


kiinteistölautakuntaMuut otteidensaajat


To/1607.03.2013


§ 116Esitys kaupunginhallitukselle kolmen asuinpientalokorttelin (AP) varaamiseksi Honkasuon alueelta sekä kortteleita koskevan varaussopimuksen tekeminen Oulun Rakennusteho Oy:n kanssa (Malminkartano, Honkasuo, tontit 33350/1, 33351/1 ja 33352/1)

HEL 2013-003076 T 10 01 01 00

Päätös

A

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaisi Oulun Rakennusteho Oy:lle (Y-tunnus 1000124-2) Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Malminkartano) suunnitellut kytkettyjen asuinpientalojen tontit (AP) 33350/1 ja 33351/1 vapaarahoitteiseen sääntelemättömään vuokra- tai omistusasuntotuotantoon sekä kytkettyjen asuinpientalojen tontin (AP) 33352/1 vapaarahoitteiseen Hitas II -ehdoin toteutettavaan omistusasuntotuotantoon 31.12.2014 saakka seuraavin ehdoin:

1

Varauksensaaja sitoutuu kustannuksellaan toteuttamaan tontit soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 23.10.2010 hyväksymässä kilpailuohjelmassa ”Honkasuon ekotehokkaan kaupunkikylän tontinvarauskilpailu -kilpailuohjelma” ja sen liitteissä asetettujen tavoitteiden ja ehtojen mukaan lisäksi noudattaen kiinteistölautakunnan 16.12.2010 tekemää tontinvarauskilpailun ratkaisupäätöstä koskien ehdotusta ”Niittyperhonen” ja sen Hitas-hintapuitetta.

2

Varaus tulee voimaan, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteenä olevan mukaisen varaussopimuksen, jolloin sopimus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyy yksin Oulun Rakennusteho Oy:lle.

3

Varauksensaaja on velvollinen osallistumaan liitteen mukaisen seurantaohjelman toteutukseen. Varauksensaaja sitoutuu omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että seuranta voidaan toteuttaa laadittavan ohjelman mukaisesti.

4

Hitas-omistusasuntotuotannossa tulee noudattaa liitteenä olevia Hitas-ehtoja.


To/1607.03.2013


5

Varauksensaajan tulee noudattaa liitteen mukaista kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

B

Lautakunta päätti oikeuttaa kiinteistöviraston hallinto-osaston tekemään Oulun Rakennusteho Oy:n kanssa tehtävään varaussopimukseen mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset ja tarkennukset.

C

Lautakunta päätti todeta Finndomo Rakennus Oy:n kanssa 2.2.2011 allekirjoitetun varaussopimuksen (ED 3630) rauenneeksi Finndomo Rakennus Oy:n ja Finndomo Rakennus Oy:n konkurssipesän osalta yhtiön konkurssiin 12.4.2012 asettamisen seurauksena.



maria.mannisto(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakemus2 Varaussopimus, seurantaohjelma, hitasehdot, tonttiosaston

toimintaohje3 Varauskartta

Otteet

Ote Otteen liitteetKaupunginhallitusHakija Muutoksenhakukielto, valmisteluKaupungin sisäiset

Päätösehdotus

A

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaisi Oulun Rakennusteho Oy:lle (Y-tunnus 1000124-2) Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Malminkartano) suunnitellut kytkettyjen asuinpientalojen tontit (AP) 33350/1 ja 33351/1 vapaarahoitteiseen sääntelemättömään vuokra- tai omistusasuntotuotantoon sekä kytkettyjen asuinpientalojen tontin (AP)


To/1607.03.2013


33352/1 vapaarahoitteiseen Hitas II -ehdoin toteutettavaan omistusasuntotuotantoon 31.12.2014 saakka seuraavin ehdoin:

1

Varauksensaaja sitoutuu kustannuksellaan toteuttamaan tontit soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 23.10.2010 hyväksymässä kilpailuohjelmassa ”Honkasuon ekotehokkaan kaupunkikylän tontinvarauskilpailu -kilpailuohjelma” ja sen liitteissä asetettujen tavoitteiden ja ehtojen mukaan lisäksi noudattaen kiinteistölautakunnan 16.12.2010 tekemää tontinvarauskilpailun ratkaisupäätöstä koskien ehdotusta ”Niittyperhonen” ja sen Hitas-hintapuitetta.

2

Varaus tulee voimaan, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteenä olevan mukaisen varaussopimuksen, jolloin sopimus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyy yksin Oulun Rakennusteho Oy:lle.

3

Varauksensaaja on velvollinen osallistumaan liitteen mukaisen seurantaohjelman toteutukseen. Varauksensaaja sitoutuu omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että seuranta voidaan toteuttaa laadittavan ohjelman mukaisesti.

4

Hitas-omistusasuntotuotannossa tulee noudattaa liitteenä olevia Hitas-ehtoja.

5

Varauksensaajan tulee noudattaa liitteen mukaista kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

B

Lautakunta päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston hallinto-osaston tekemään Oulun Rakennusteho Oy:n kanssa tehtävään varaussopimukseen mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset ja tarkennukset.

C

Lautakunta päättänee todeta Finndomo Rakennus Oy:n kanssa 2.2.2011 allekirjoitetun varaussopimuksen (ED 3630) rauenneeksi Finndomo Rakennus Oy:n ja Finndomo Rakennus Oy:n


To/1607.03.2013


konkurssipesän osalta yhtiön konkurssiin 12.4.2012 asettamisen seurauksena.

Tiivistelmä

Oulun Rakennusteho Oy ja Finndomo Rakennus Oy:n konkurssipesä pyytävät yhteisellä hakemuksellaan, että Finndomo Rakennus Oy:lle tontinluovutuskilpailun perusteella varatut Haapaperhosen alueen kolme asuinpientalokorttelia siirrettäisiin Oulun Rakennusteho Oy:n nimiin. Edellä mainitut tahot kertovat päässeensä yhteisymmärrykseen tontinluovutuskilpailun voittaneen toteutussuunnitelman ”Niittyperhonen” luovuttamisesta konkurssipesältä Oulun Rakennusteho Oy:lle, joka on ilmoituksensa mukaan myös sopinut ”Niittyperhonen” -suunnitelman laatineen arkkitehtitoimiston kanssa kohteen jatkosuunnittelusta valmiiksi asti. Kaupunginhallitukselle esitetään nyt, että tonttien 33350/1, 33351/1 ja 33352/1 varausaikaa jatkettaisiin 31.12.2014 asti ja että tontit varattaisiin Oulun Rakennusteho Oy:lle, joka on ilmoittanut olevansa valmis sitoutumaan samoihin tontinluovutusehtoihin kuin Finndomo Rakennus Oy aikoinaan.

Esittelijä

Hakemus

Oulun Rakennusteho Oy esittää 19.4.2012 päivätyllä hakemuksella, että sille varattaisiin korttelit nrot 33350, 33351 ja 33352 Finndomo Rakennus Oy:n tontinvarauskilpailun voittajatyön ja sen suunnitteluratkaisujen mukaisesti. Hakemuksen mukaan kohteiden pääsuunnittelijana tulee jatkamaan Eriksson Arkkitehdit Oy.


Varauspäätös

Kiinteistölautakunta päätti 16.12.2010 (899 §) käydyn laatukilpailun perusteella varata Finndomo Rakennus Oy:lle Malminkartanon Honkasuolta asuntotontit (AP) 33350/1-5, joita käsitellään tässä esityksessä yhtenä tonttina eli tonttina 33350/1, ja tontin 33351/1 toteutettaviksi vapaarahoitteisena, sääntelemättömänä vuokra- tai omistusasuntotuotantona sekä asuntotontin (AP) 33352/1 toteutettavaksi vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas II -ehdoin siten, että varaukset ovat voimassa 31.12.2012 saakka.

Varauspäätös perustui vuonna 2010 käytyyn Honkasuon Haapaperhosen alueen ekotehokkaan kaupunkikylän tontinvarauskilpailun ratkaisuun. Samassa yhteydessä kiinteistölautakunta päätti, että varauksensaajien kanssa solmitaan


To/1607.03.2013


tontinvaraussopimukset, joihin sisällytetään myös ehdot rakennettavien asuntojen hintapuitteista. Sillä tarkoitetaan korkeinta sallittua keskimääräistä velatonta enimmäismyyntihintaa asuntoneliötä kohden laskettuna.

Hintapuite sovittiin neuvottelemalla

Järjestetyn laatukilpailun kilpailuohjelmassa asetettiin Hitas-tuotantona toteutettavien tonttien asunnoille alustava hintapuite, joka oli 3 000 euroa/asm².

Ennen varauspäätöstä kiinteistövirasto kävi kilpailuohjelman mukaisesti tulevien tontinvaraajien kanssa jatkoneuvottelut hankkeiden toteutukseen liittyvistä ehdoista, muun muassa Hitas-omistusasuntojen hinnoista. Finndomo Rakennus Oy:n kanssa päädyttiin lopputulokseen, jossa Hitas-omistusasuntokohteen eli yhden rivitalotontin (680 k-m²) hintapuitteeksi tuli 3 150 euroa/asm² rakennuskustannusindeksissä 6/2010.

Tontinvaraus perustui asemakaavaehdotukseen

Alueen alkuperäistä kaavaehdotusta vuodelta 2008 on viimeistelty tontinvarauskilpailun tuloksen pohjalta ja yhteistyössä tontinvaraajien kanssa ns. kumppanuuskaavoituksen periaatteita noudattaen. Tontinvaraajien luonnossuunnitelmat on esitelty kilpailun jurylle kaavaklinikkakokouksissa vuonna 2011. Näissä suunnitelmakäsittelyissä on huolehdittu siitä, että suunnitelmien jatkokehitystyö kilpailualueella ja myös aiemmin suunnittelemattomilla tonteilla vastaa kilpailutuloksesta johdettuja tavoitteita. Hitas-aluetyöryhmä on osallistunut kaavaklinikkakokouksiin energia- ja ekotehokkuusasiantuntijoilla laajennetulla kokoonpanolla. Kaupunginvaltuusto päätti 29.8.2012 hyväksyä Honkasuon asemakaavan nro 11870.

Kaupunginhallitus määräsi asemakaavan osittain voimaan

Valtuuston päätöksestä 29.8.2012 koskien Honkasuon asemakaavaa on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus kohdistui puurakentamiseen velvoittaviin kaavamääräyksiin. Kaupunginhallitus päätti 10.12.2012 määrätä Honkasuon asemakaavan nro 11870 osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta, lukuun ottamatta AO-kortteleita koskevia puurakenteita ja massiivipuurakentamista koskevia kaavamääräyksiä, joihin valitus kohdistui. Tämä kaupunginhallituksen päätös kuulutettiin ja sai lainvoiman 4.1.2013. Nyt kyseessä olevien kortteleiden toteuttamiseen valituksella tai sen ratkaisulla ei ole vaikutusta muun muassa siitä syystä, että po. korttelit kuuluvat kytkettyjen asuinpientalojen korttelialueeseen (AP) eivätkä erillispientalojen korttelialueeseen (AO).


To/1607.03.2013


Finndomolle tehty varaus raukesi konkurssiin

Finndomo Rakennus Oy:n kanssa solmittuun, 31.12.2012 asti voimassa olleeseen varaussopimukseen sisältyi ehto, jonka mukaan kaupungille oli varattu oikeus seuraamuksitta määrätä varaus raukeamaan kesken varauskauden ja irtisanoa varaussopimus, mikäli varauksensaaja ajautuu konkurssiin tai selvitystilaan taikka muutoin on ilmeistä, ettei varauksensaaja kykene suoriutumaan velvoitteistaan.

Keski-Suomen käräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan Finndomo Rakennus Oy on asetettu konkurssiin 12.4.2012, joten estettä varauksen siirtämiselle Oulun Rakennusteho Oy:lle ei tässä suhteessa ole.

Varattavat tontit

Seuraavat Haapaperhosentien varrella sijaitsevat tontit esitetään varattaviksi Oulun Rakennusteho Oy:lle:

Varausesitys ja varausehdot

Rakennuttajien ja rakentajien kiinnostus kaupungin pientalotonteilla järjestämiin tontinluovutuskilpailuihin on ollut viime vuosina aika vähäistä. On ollut havaittavissa, että rakennuttajakenttä on muuttunut viime vuosina suuresti ja pienten hankkeiden rakennuttamiseen suurilla rakennuttajilla ei ole enää suurta kiinnostusta.

Korkeatasoiseksi todetun kilpailuehdotuksen mukaisen rakentamisen mahdollistaminen Haapaperhosen alueen tulevassa rakentamisessa on perusteltua. Tonttien varaaminen niiden toteuttamisesta kiinnostuneelle Oulun Rakennusteho Oy:lle nopeuttanee alueen rakentumista valmiiksi ja osaltaan myös pitää asuntojen hintatason edullisena, koska noudatetaan kaupungin hyväksymää hintapuitetta ainakin yhden korttelin osalta. Lisäksi uusien toimijoiden kuten Oulun Rakennusteho Oy:n kautta pääkaupunkiseudun rakentamiseen saadaan lisää kaivattua kilpailua ja toivottavasti myös uutta eloa.


To/1607.03.2013


Haapaperhosen alueella varauksensaajat ovat velvollisia hyvissä ajoin ennen rakennusluvan hakemista esittämään hanketta koskevat rakennussuunnitelmat kilpailun arvosteluryhmän arvioitaviksi. Arvosteluryhmä varmistaa tällöin, että esitetyt suunnitelmat vastaavat laadultaan ja perusratkaisuiltaan vähintäänkin varauksensaajan alkuperäisestä kilpailuehdotuksesta ilmenevää tasoa. Arvosteluryhmän esittämät jatkosuunnitteluohjeet on pyrittävä ottamaan huomioon rakennuslupasuunnitelmia laadittaessa ja kehitettäessä. Oulun Rakennusteho Oy:n kanssa on keskusteltu varausehdoista ja muun muassa yhdessä käyty läpi seurattavien ekotehokkuuskriteereiden vaikutus rakentamiselle.

Tietoja Oulun Rakennusteho Oy:stä

Oulun Rakennusteho Oy on vuonna 1994 perustettu perheyritys, joka rakentaa liiketiloja, vapaa-ajan asuntoja ja ympärivuotiseen käyttöön tulevia asuntoja. Yhtiöllä on oma puuelementtitehdas. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli vajaa 50 milj. euroa ja työntekijöiden määrä noin 250.

Vuodesta 1994 alkaneen toiminnan aikana yritys on tehnyt runsaasti erilaisia asuinrakennuskohteita etupäässä Ouluun ja ympäristökuntiin sekä Kuusamon Rukatunturille, yhteensä yli 3 000 asuntoa. Myös kaupallisia ja liiketeollisia kohteita on joukossa.

Kaikki asuinrakennuskohteet eivät ole olleet vapaarahoitteisia, vaan joukossa on ollut useita muitakin omistusmuotoja, muun muassa vuokra-asuntoja ja vanhusten palvelutaloja yleishyödyllisille yhtiöille.

Yrityksen taloudellinen tilanne on vakaa. Yritys ei ole toimintansa aikana koskaan riidellyt oikeudessa tai muissakaan instansseissa tilaajiensa tai asiakkaidensa kanssa.



maria.mannisto(a)hel.fi

Liitteet

1 Hakemus2 Varaussopimus, seurantaohjelma, hitasehdot, tonttiosaston

toimintaohje3 Varauskartta

Otteet

Ote Otteen liitteetKaupunginhallitus


To/1607.03.2013


Hakija Muutoksenhakukielto, valmisteluKaupungin sisäiset


To/1807.03.2013


§ 117Esitys kaupunginhallitukselle Länsisataman Jätkäsaaren korttelin nro 20801 varauksen jatkamiseksi, varauksen siirtämiseksi sekä varausehtojen tarkistamiseksi (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20801/1)

HEL 2013-002920 T 10 01 01 00

Kiinteistökartta G2 R4, Välimerenkatu 6

Päätös

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus muuttaisi Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, SRV Yhtiöt Oy:lle sekä VVO Yhtymä Oyj:lle varattua 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelia nro 20801 koskevaa varaussopimusta (28.1.2009 ja muutos 8.4.2010) seuraavasti:

1

Varaussopimus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyy yksin SRV Yhtiöt Oy:lle sekä VVO Yhtymä Oyj:lle.

Tontinvaraus on voimassa 31.12.2014 saakka, mikäli varauksensaajat noudattavat varaussopimuksen ja vaurauspäätösten ehtoja.

2

Kortteliin toteutettavasta asuinrakennusoikeudesta enintään noin 45 % (noin 8 800 k-m²) tulee toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra- ja/tai omistusasuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja, vähintään noin 37 % (noin 7 000 k-m²) Hitas-omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin ja vähintään noin 18 % (noin 3 500 k-m²) valtion korkotukemina vuokra-asuntoina.

Varauksensaajat ovat velvollisia toteuttamaan kortteliin liike- tai muuta vastaavaa kaupallista tilaa vähintään noin 2 000 k-m² ja toimistotilaa vähintään noin 300 k-m².

Hitas-tuotannossa noudatetaan liitteenä nro 6 olevia Hitas-sääntelyä koskevia ehtoja.

3

Hitas-omistusasuntotuotannossa tontille toteutettavasta asuinhuoneistoalasta vähintään 70 % tulee toteuttaa perheasuntoina (kaksi makuuhuonetta tai enemmän). Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m².


To/1807.03.2013


Sääntelemättömässä omistusasuntotuotannossa tontille toteutettavasta asuinhuoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa perheasuntoina (kaksi makuuhuonetta tai enemmän). Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m².

Vaihtoehtoisesti varauksensaajan harkinnan mukaan omistusasuntotuotannossa voidaan noudattaa aiemman varauspäätöksen mukaista omistusasuntotuotannon keskipinta-alamääräystä.

Kiinteistölautakunta voi myöntää varauksensaajasta riippumattomasta, perustellusta syytä edellä mainittuihin määräyksiin vähäisiä poikkeuksia.

4

Korttelin jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa ja toteuttaa varauksensaajien 10.10.2012 päivätystä hakemuksesta sekä sen liitteissä ilmeneviä uusia rakennus- ja taloteknisiä sekä muita innovaatiota. Asuinrakennusten rakentamisessa tulee tällöin muun ohella pyrkiä paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja rakentamisessa tulee saavuttaa vähintään energiatehokkuustavoite E = 100 kWh/m², ellei kiinteistölautakunta perustellusta varauksensaajista riippumattomista syistä toisin päätä.

Kortteliin toteutettavat hankkeet tulee liittää Jätkäsaaren alueelle toteutettavaan alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään kiinteistölautakunnan vahvistamin ja Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n määräämin ehdoin. Varauksensaajat ovat velvollisia yhteistyössä Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n kanssa tutkimaan vuokra-asuntohankkeissa mahdollisuutta toteuttaa jätehuollon laskutus osin tai kokonaan käyttömääräperusteisesti.

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan pääosan korttelin sisälle muodostuvasta piha-alueesta Jätkäsaaren alueen asukkaille ja muulle yleisölle avoimena julkisena tilana, ellei kiinteistölautakunta toisin päätä.

Varauksensaajat ovat velvollisia kunkin mahdollisen osahankkeen rakennusluvan hakemisen osalta esittämään hankkeen rakennuslupasuunnitelmat Länsisataman aluetyöryhmän hyväksyttäviksi ennen rakennusluvan hakemista. Varauksensaajat ovat tällöin velvollisia esittämään aluetyöryhmälle selvityksen edellä mainittujen varausehtojen täyttämisestä. Edelleen varauksensaajat ovat tällöin velvollisia esittämään aluetyöryhmälle selvityksen siitä, että jäljempänä mainitun kalliotilahankkeen edellyttämät tilavaraukset ja rakennustekniset ratkaisut on huomioitu rakennussuunnitelmissa.


To/1807.03.2013


Varauksensaajat ovat velvollisia viimeistään hakiessaan varausalueen tai siitä muodostettavien tonttien pitkäaikaista vuokraamista esittämään kunkin mahdollisen osahankkeen osalta kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan, kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

5

Hitas-omistusasuntotuotannossa asuntojen myyntihinnoittelun tulee vastata hankkeen laatutasoa. Hitas-tuotantona toteutettavien omistusasuntojen hintapuite, eli korkein sallittu asuntojen keskimääräinen velaton enimmäismyyntihinta, määräytyy kohteen hankinta-arvon mukaan ja noudattaen tavanomaisia Hitas-työryhmän hyväksymiä Hitas-asuntojen myyntihinnan määrittelyperiaatteita.

Hitas-tuotantona toteutettavien omistusasuntojen hankinta-arvo määritetään puolueettoman ja kaupungin hyväksymän kustannuslaskijan tekemän rakennusosa-arvion perusteella. Kustannuslaskelma tulee tehdä rakennuslupasuunnitelmiin perustuen ja Hitas-työryhmän antamien ohjeiden mukaisesti. Hankinta-arvoon tulee tällöin sisällyttää kaikki po. asuntojen toteutuskustannukset, kuten rakennuttaja-, suunnittelu- ja tonttikustannukset, rakentamis- ja takuuvaiheen kustannukset sekä väestönsuojien, kunnallistekniikan ja autopaikkojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja liittymismaksut. Lisäksi hankinta-arvoon tulee sisällyttää esimerkiksi asukkaiden yhteistilojen sekä muiden vastaavien tilojen kustannukset.

Varauksensaaja vastaa rakennusosa-arvion teettämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Asuntojen hintapuitteelle ja hankinta-arvolle tulee saada Hitas-työryhmän puoltava lausunto viimeistään ennen asuntojen markkinoinnin aloittamista.

Mikäli kaupunki ja varauksensaaja eivät pääse hintapuitteesta yhteis-ymmärrykseen, kaupunki teettää puolueettomalla kustannuslaskijalla vaihtoehtoisen rakennusosa-arvion, jonka perusteella hankinta-arvo määräytyy.

Lopullisen hintapuitteen hyväksyy kiinteistöviraston asunto-osaston osastopäällikkö.

6


To/1807.03.2013


Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa asuntojen vuokrataso on säännelty. Vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti noudattaen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä kiinteistöviraston asunto-osaston ohjeita ja määräyksiä.

Varauksensaaja on velvollinen esittämään kohteen huoneenvuokran määräytymisen periaatteet muun ohella kiinteistöviraston asunto-osaston hyväksyttäviksi ennen huoneenvuokraustoiminnan aloittamista.

7

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kortteliin muodostettavat tontit sekä niille rakennettavat rakennukset siten, että varausalueelle ja sillä sijaitseviin rakennuksiin voidaan sijoittaa Jätkäsaarenkallion alueelle toteutettavan kalliotilahankkeen maanalaiset tilat, tiloja palvelevat ylösnousut sekä muut kulkuyhteydet ja tekniset tilat kalliotilahankkeelle myönnetyn rakennusluvan lupasuunnitelmien sekä niitä tarkentavien suunnitelmien mukaisesti. Edelleen varausalueen tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa rakennusviraston antamia ohjeita.

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan yhteensovittamaan hankkeidensa rakennus- ja muut suunnitelmat sekä toteutuksen siten, että kalliotilahankkeelle ei aiheudu haittaa, vahinkoa eikä kustannuksia.

Varauksensaajat ovat tietoisia, että kalliotilahankkeen sekä muiden varausaluetta ympäröivien kiinteistöjen rakentaminen saattaa vaikuttaa varausalueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen aikatauluun sekä varausalueen tonttien rakentamiseen. Varauksensaajat ovat velvollisia yhteensovittamaan ja koordinoimaan varausalueen tonttien rakentamisen siten, että varausalueen tonttien rakentamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kalliotilan ja muiden ympäröivien kiinteistöjen rakentamiselle.

Varauksensaajat ovat velvollisia korvauksetta sallimaan kalliotilahankkeen toteuttamisen edellyttämien louhinta- ja muiden toimenpiteiden suorittamisen varausalueella sekä kalliotilahankkeen edellyttämien johtojen, putkien, laitteiden ja rakenteiden sijoittamisen varausalueelle. Kaupunki sisällyttää näitä koskevat rasiteluonteiset ehdot harkintansa mukaan varausalueen tonttien luovutussopimuksiin.

Varauksensaajat ovat velvollisia hankkeidensa osalta selvittämään hyvissä ajoin ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä varausalueelle muodostettavien tonttien rakentamiskelpoisuuden talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektilta, kiinteistöviraston tonttiosastolta sekä rakennusvirastolta. Kaupunki ja kalliotilahankkeen toteuttajat eivät


To/1807.03.2013


vastaa mistään mahdollista vahingoista, haitoista eivätkä kustannuksista, mikäli varausalueen tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen viivästyy varauksensaajien suunnittelemasta aikataulusta tai varauksensaajien hankkeille aiheutuu kalliotilan tai muiden ympäröivien kiinteistöjen rakentamisen johdosta viivästystä.

8

Varausalueelle toteutettavien hankkeiden velvoiteautopaikat voidaan sijoittaa Hyväntoivonpuiston alueelle varauksensaajien toimesta ja kustannuksella rakennettavaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen edellyttäen, että pysäköintilaitokselle myönnetään tarvittavat rakennus- ja muut viranomaisluvat sekä sijoitusluvat. Pysäköintilaitos on suunniteltava ja toteutettava viranomaispäätöksissä asetettuja ehtoja noudattaen ja rakennusviraston antamien ohjeiden mukaisesti.

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan yhteensovittamaan pysäköintilaitoksen suunnittelun ja toteutuksen Hyväntoivonpuiston, Jätkäsaarenkallion kalliotilan sekä muiden ympäröivien kiinteistöjen rakentamiseen siten, että pysäköintilaitoksen rakentamisesta ei aiheudu haittaa, vahinkoja eikä kustannuksia mainituille hankkeille ja kiinteistöille.

Ellei kiinteistölautakunta toisin määrää, po. pysäköintilaitoksen ajo- ja kuluyhteys pysäköintilaitokseen tulee järjestää Välimerenkadulta Jätkäsaaren kalliotilahankkeen yhteydessä toteutettavan ajo- ja kulkuyhteyden kautta. Varauksensaajat ovat velvollisia tätä varten sopimaan kiinteistöviraston tilakeskuksen ja Jätkäsaaren pysäköinti Oy:n kanssa kaikista ajo- ja kulkuyhteyteen liittyvistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä sekä yhteisten ajo- ja kulkuyhteyksien investointi- ja käyttökustannusten jakamisesta käyttäjien kesken. Mikäli osapuolet eivät pääse mainituista asioista keskenään sopimukseen, niistä päättää kiinteistölautakunta.

Varauksensaajat ovat tietoisia, että kortteliin nro 20804 sijoittuvaa päiväkotia palveleva piha on suunniteltu sijoitettavaksi Hyväntoivonpuistoon alueelle, jolle po. pysäköintilaitos on tarkoitus sijoittaa. Mikäli mainittu piha-alue ei ole pysäköintilaitoksen toteuttamisen vuoksi käyttöönotettavissa päiväkodin käyttöönoton ajankohtana, varauksensaajat ovat velvollisia korvaamaan kaupungille tai sen osoittamalle väliaikaisen päiväkodin pihan järjestämisestä aiheutuvat todelliset kustannukset.

Kaupunki ja Jätkäsaaren pysäköinti Oy eivät vastaa mistään varauksensaajille mahdollisesi aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli po. pysäköintilaitos ei ole toteutettavissa tai käyttöönotettavissa varauksensaajien hankkeen edellyttämässä aikataulussa. Varauksensaajat vastaavat kustannuksellaan kaikista


To/1807.03.2013


pysäköinnin järjestämiseksi mahdollisesti vaadittavista väliaikaisjärjestelyistä.

9

Varauksensaajat ovat velvollisia yhteistyössä keskenään laatimaan korttelin viimeisen rakennusvaiheen valmistuttua loppuraportin, jossa esitetään hankkeiden perustietojen lisäksi kehittämishankkeen keskeiset tulokset.

10

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä korttelin tai siitä muodostettavien tonttien luovuttamisesta ja määrätä varaus päättymään, mikäli varauksensaaja(t) eivät noudata varausehtoja tai kaupungin niiden perusteella antamia ohjeita.

Varauksensaajat ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan niille varatut tontit ilman aiheetonta viivytystä ja osaltaan aktiivisesti edistämään niille varattujen tonttien suunnittelua ja rakentamista. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan, mikäli on ilmeistä, ettei tonttien rakentamista aloiteta varausaikana ja hankkeen viivästyminen johtuu varauksensaajasta riippuvasta syystä.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta olla jatkamatta varausta.

Varauksensaaja on velvollinen toiminnassaan noudattamaan verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja sekä työehtoja koskevia sekä muita vastaavia lakisääteisiä velvoitteita.

Mikäli varauksensaaja ei noudata edellä tarkoitettuja lakisääteisiä velvoitteitaan tai varauksensaaja taikka varauksensaajana toimivan yhtiön johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö tuomitaan ns. harmaaseen talouteen liittyvästä rikoksesta (esim. verotus) tai muusta vastavasta yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta, kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan.

Kaupungilla on edelleen oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan, mikäli varauksensaaja asetetaan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai muutoin käy ilmeiseksi, ettei varauksensaajalla ole taloudellisia tai muita edellytyksiä hankkeen toteuttamiseksi.

11

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan ja kaupungin myöhemmin määräämin ehdoin sijoittamaan viranomaismääräysten


To/1807.03.2013


edellyttämät väestönsuojapaikkansa Jätkäsaaren alueelle vastaisuudessa rakennettavaan yhteisväestönsuojaan.

12

Muilta osin noudatetaan entisiä ehtoja.



sami.haapanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Sijaintikartta2 Khs varauspäätös 8.12.2008 (1490 §)3 Klk varauksen muuttamista koskeva päätös 23.2.2010 (138 §)4 Kopio kaavamuutoksen nro 11770 kaavakartasta5 Hakemus6 Tonttiosaston ohje

Otteet


Päätösehdotus

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus muuttaisi Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, SRV Yhtiöt Oy:lle sekä VVO Yhtymä Oyj:lle varattua 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelia nro 20801 koskevaa varaussopimusta (28.1.2009 ja muutos 8.4.2010) seuraavasti:

1

Varaussopimus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyy yksin SRV Yhtiöt Oy:lle sekä VVO Yhtymä Oyj:lle.

Tontinvaraus on voimassa 31.12.2014 saakka, mikäli varauksensaajat noudattavat varaussopimuksen ja vaurauspäätösten ehtoja.

2

Kortteliin toteutettavasta asuinrakennusoikeudesta enintään noin 45 % (noin 8 800 k-m²) tulee toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra- ja/tai omistusasuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja, vähintään noin 37 % (noin 7 000 k-m²) Hitas-omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin ja vähintään noin 18 % (noin 3 500 k-m²) valtion korkotukemina vuokra-asuntoina.


To/1807.03.2013


Varauksensaajat ovat velvollisia toteuttamaan kortteliin liike- tai muuta vastaavaa kaupallista tilaa vähintään noin 2 000 k-m² ja toimistotilaa vähintään noin 300 k-m².

Hitas-tuotannossa noudatetaan liitteenä nro 6 olevia Hitas-sääntelyä koskevia ehtoja.

3

Hitas-omistusasuntotuotannossa tontille toteutettavasta asuinhuoneistoalasta vähintään 70 % tulee toteuttaa perheasuntoina (kaksi makuuhuonetta tai enemmän). Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m².

Sääntelemättömässä omistusasuntotuotannossa tontille toteutettavasta asuinhuoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa perheasuntoina (kaksi makuuhuonetta tai enemmän). Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m².

Vaihtoehtoisesti varauksensaajan harkinnan mukaan omistusasuntotuotannossa voidaan noudattaa aiemman varauspäätöksen mukaista omistusasuntotuotannon keskipinta-alamääräystä.

Kiinteistölautakunta voi myöntää varauksensaajasta riippumattomasta, perustellusta syytä edellä mainittuihin määräyksiin vähäisiä poikkeuksia.

4

Korttelin jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa ja toteuttaa varauksensaajien 10.10.2012 päivätystä hakemuksesta sekä sen liitteissä ilmeneviä uusia rakennus- ja taloteknisiä sekä muita innovaatiota. Asuinrakennusten rakentamisessa tulee tällöin muun ohella pyrkiä paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja rakentamisessa tulee saavuttaa vähintään energiatehokkuustavoite E = 100 kWh/m², ellei kiinteistölautakunta perustellusta varauksensaajista riippumattomista syistä toisin päätä.

Kortteliin toteutettavat hankkeet tulee liittää Jätkäsaaren alueelle toteutettavaan alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään kiinteistölautakunnan vahvistamin ja Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n määräämin ehdoin. Varauksensaajat ovat velvollisia yhteistyössä Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n kanssa tutkimaan vuokra-asuntohankkeissa mahdollisuutta toteuttaa jätehuollon laskutus osin tai kokonaan käyttömääräperusteisesti.

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan pääosan korttelin sisälle muodostuvasta piha-alueesta


To/1807.03.2013


Jätkäsaaren alueen asukkaille ja muulle yleisölle avoimena julkisena tilana, ellei kiinteistölautakunta toisin päätä.

Varauksensaajat ovat velvollisia kunkin mahdollisen osahankkeen rakennusluvan hakemisen osalta esittämään hankkeen rakennuslupasuunnitelmat Länsisataman aluetyöryhmän hyväksyttäviksi ennen rakennusluvan hakemista. Varauksensaajat ovat tällöin velvollisia esittämään aluetyöryhmälle selvityksen edellä mainittujen varausehtojen täyttämisestä. Edelleen varauksensaajat ovat tällöin velvollisia esittämään aluetyöryhmälle selvityksen siitä, että jäljempänä mainitun kalliotilahankkeen edellyttämät tilavaraukset ja rakennustekniset ratkaisut on huomioitu rakennussuunnitelmissa.

Varauksensaajat ovat velvollisia viimeistään hakiessaan varausalueen tai siitä muodostettavien tonttien pitkäaikaista vuokraamista esittämään kunkin mahdollisen osahankkeen osalta kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan, kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

5

Hitas-omistusasuntotuotannossa asuntojen myyntihinnoittelun tulee vastata hankkeen laatutasoa. Hitas-tuotantona toteutettavien omistusasuntojen hintapuite, eli korkein sallittu asuntojen keskimääräinen velaton enimmäismyyntihinta, määräytyy kohteen hankinta-arvon mukaan ja noudattaen tavanomaisia Hitas-työryhmän hyväksymiä Hitas-asuntojen myyntihinnan määrittelyperiaatteita.

Hitas-tuotantona toteutettavien omistusasuntojen hankinta-arvo määritetään puolueettoman ja kaupungin hyväksymän kustannuslaskijan tekemän rakennusosa-arvion perusteella. Kustannuslaskelma tulee tehdä rakennuslupasuunnitelmiin perustuen ja Hitas-työryhmän antamien ohjeiden mukaisesti. Hankinta-arvoon tulee tällöin sisällyttää kaikki po. asuntojen toteutuskustannukset, kuten rakennuttaja-, suunnittelu- ja tonttikustannukset, rakentamis- ja takuuvaiheen kustannukset sekä väestönsuojien, kunnallistekniikan ja autopaikkojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja liittymismaksut. Lisäksi hankinta-arvoon tulee sisällyttää esimerkiksi asukkaiden yhteistilojen sekä muiden vastaavien tilojen kustannukset.

Varauksensaaja vastaa rakennusosa-arvion teettämisestä aiheutuvista kustannuksista.


To/1807.03.2013


Asuntojen hintapuitteelle ja hankinta-arvolle tulee saada Hitas-työryhmän puoltava lausunto viimeistään ennen asuntojen markkinoinnin aloittamista.

Mikäli kaupunki ja varauksensaaja eivät pääse hintapuitteesta yhteis-ymmärrykseen, kaupunki teettää puolueettomalla kustannuslaskijalla vaihtoehtoisen rakennusosa-arvion, jonka perusteella hankinta-arvo määräytyy.

Lopullisen hintapuitteen hyväksyy kiinteistöviraston asunto-osaston osastopäällikkö.

6

Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa asuntojen vuokrataso on säännelty. Vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti noudattaen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä kiinteistöviraston asunto-osaston ohjeita ja määräyksiä.

Varauksensaaja on velvollinen esittämään kohteen huoneenvuokran määräytymisen periaatteet muun ohella kiinteistöviraston asunto-osaston hyväksyttäviksi ennen huoneenvuokraustoiminnan aloittamista.

7

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kortteliin muodostettavat tontit sekä niille rakennettavat rakennukset siten, että varausalueelle ja sillä sijaitseviin rakennuksiin voidaan sijoittaa Jätkäsaarenkallion alueelle toteutettavan kalliotilahankkeen maanalaiset tilat, tiloja palvelevat ylösnousut sekä muut kulkuyhteydet ja tekniset tilat kalliotilahankkeelle myönnetyn rakennusluvan lupasuunnitelmien sekä niitä tarkentavien suunnitelmien mukaisesti. Edelleen varausalueen tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa rakennusviraston antamia ohjeita.

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan yhteensovittamaan hankkeidensa rakennus- ja muut suunnitelmat sekä toteutuksen siten, että kalliotilahankkeelle ei aiheudu haittaa, vahinkoa eikä kustannuksia.

Varauksensaajat ovat tietoisia, että kalliotilahankkeen sekä muiden varausaluetta ympäröivien kiinteistöjen rakentaminen saattaa vaikuttaa varausalueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen aikatauluun sekä varausalueen tonttien rakentamiseen. Varauksensaajat ovat velvollisia yhteen sovittamaan ja koordinoimaan varausalueen tonttien rakentamisen siten, että varausalueen tonttien rakentamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kalliotilan ja muiden ympäröivien kiinteistöjen rakentamiselle.


To/1807.03.2013


Varauksensaajat ovat velvollisia korvauksetta sallimaan kalliotilahankkeen toteuttamisen edellyttämien louhinta- ja muiden toimenpiteiden suorittamisen varausalueella sekä kalliotilahankkeen edellyttämien johtojen, putkien, laitteiden ja rakenteiden sijoittamisen varausalueelle. Kaupunki sisällyttää näitä koskevat rasiteluonteiset ehdot harkintansa mukaan varausalueen tonttien luovutussopimuksiin.

Varauksensaajat ovat velvollisia hankkeidensa osalta selvittämään hyvissä ajoin ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä varausalueelle muodostettavien tonttien rakentamiskelpoisuuden talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektilta, kiinteistöviraston tonttiosastolta sekä rakennusvirastolta. Kaupunki ja kalliotilahankkeen toteuttajat eivät vastaa mistään mahdollista vahingoista, haitoista eivätkä kustannuksista, mikäli varausalueen tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen viivästyy varauksensaajien suunnittelemasta aikataulusta tai varauksensaajien hankkeille aiheutuu kalliotilan tai muiden ympäröivien kiinteistöjen rakentamisen johdosta viivästystä.

8

Varausalueelle toteutettavien hankkeiden velvoiteautopaikat voidaan sijoittaa Hyväntoivonpuiston alueelle varauksensaajien toimesta ja kustannuksella rakennettavaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen edellyttäen, että pysäköintilaitokselle myönnetään tarvittavat rakennus- ja muut viranomaisluvat sekä sijoitusluvat. Pysäköintilaitos on suunniteltava ja toteutettava viranomaispäätöksissä asetettuja ehtoja noudattaen ja rakennusviraston antamien ohjeiden mukaisesti.

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan yhteensovittamaan pysäköintilaitoksen suunnittelun ja toteutuksen Hyväntoivonpuiston, Jätkäsaarenkallion kalliotilan sekä muiden ympäröivien kiinteistöjen rakentamiseen siten, että pysäköintilaitoksen rakentamisesta ei aiheudu haittaa, vahinkoja eikä kustannuksia mainituille hankkeille ja kiinteistöille.

Ellei kiinteistölautakunta toisin määrää, po. pysäköintilaitoksen ajo- ja kuluyhteys pysäköintilaitokseen tulee järjestää Välimerenkadulta Jätkäsaaren kalliotilahankkeen yhteydessä toteutettavan ajo- ja kulkuyhteyden kautta. Varauksensaajat ovat velvollisia tätä varten sopimaan kiinteistöviraston tilakeskuksen ja Jätkäsaaren pysäköinti Oy:n kanssa kaikista ajo- ja kulkuyhteyteen liittyvistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä sekä yhteisten ajo- ja kulkuyhteyksien investointi- ja käyttökustannusten jakamisesta käyttäjien kesken. Mikäli osapuolet eivät pääse mainituista asioista keskenään sopimukseen, niistä päättää kiinteistölautakunta.


To/1807.03.2013


Varauksensaajat ovat tietoisia, että kortteliin nro 20804 sijoittuvaa päiväkotia palveleva piha on suunniteltu sijoitettavaksi Hyväntoivonpuistoon alueelle, jolle po. pysäköintilaitos on tarkoitus sijoittaa. Mikäli mainittu piha-alue ei ole pysäköintilaitoksen toteuttamisen vuoksi käyttöönotettavissa päiväkodin käyttöönoton ajankohtana, varauksensaajat ovat velvollisia korvaamaan kaupungille tai sen osoittamalle väliaikaisen päiväkodin pihan järjestämisestä aiheutuvat todelliset kustannukset.

Kaupunki ja Jätkäsaaren pysäköinti Oy eivät vastaa mistään varauksensaajille mahdollisesi aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli po. pysäköintilaitos ei ole toteutettavissa tai käyttöönotettavissa varauksensaajien hankkeen edellyttämässä aikataulussa. Varauksensaajat vastaavat kustannuksellaan kaikista pysäköinnin järjestämiseksi mahdollisesti vaadittavista väliaikaisjärjestelyistä.

9

Varauksensaajat ovat velvollisia yhteistyössä keskenään laatimaan korttelin viimeisen rakennusvaiheen valmistuttua loppuraportin, jossa esitetään hankkeiden perustietojen lisäksi kehittämishankkeen keskeiset tulokset.

10

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä korttelin tai siitä muodostettavien tonttien luovuttamisesta ja määrätä varaus päättymään, mikäli varauksensaaja(t) eivät noudata varausehtoja tai kaupungin niiden perusteella antamia ohjeita.

Varauksensaajat ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan niille varatut tontit ilman aiheetonta viivytystä ja osaltaan aktiivisesti edistämään niille varattujen tonttien suunnittelua ja rakentamista. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan, mikäli on ilmeistä, ettei tonttien rakentamista aloiteta varausaikana ja hankkeen viivästyminen johtuu varauksensaajasta riippuvasta syystä.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta olla jatkamatta varausta.

Varauksensaaja on velvollinen toiminnassaan noudattamaan verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja sekä työehtoja koskevia sekä muita vastaavia lakisääteisiä velvoitteita.

Mikäli varauksensaaja ei noudata edellä tarkoitettuja lakisääteisiä velvoitteitaan tai varauksensaaja taikka varauksensaajana toimivan yhtiön johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä


To/1807.03.2013


henkilö tuomitaan ns. harmaaseen talouteen liittyvästä rikoksesta (esim. verotus) tai muusta vastavasta yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta, kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan.

Kaupungilla on edelleen oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan, mikäli varauksensaaja asetetaan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai muutoin käy ilmeiseksi, ettei varauksensaajalla ole taloudellisia tai muita edellytyksiä hankkeen toteuttamiseksi.

11

Varauksensaajat ovat velvollisia kustannuksellaan ja kaupungin myöhemmin määräämin ehdoin sijoittamaan viranomaismääräysten edellyttämät väestönsuojapaikkansa Jätkäsaaren alueelle vastaisuudessa rakennettavaan yhteisväestönsuojaan.

12

Muilta osin noudatetaan entisiä ehtoja.

Tiivistelmä

Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2008 varata 31.12.2010 saakka Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle Länsisataman Jätkäsaaren aloitusalueen korttelin nro 20801 energia- ja innovaatiohanketta varten. Varausehtojen mukaan korttelin suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tutkia energiatehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja kaupunkirakentamiseen.

Kiinteistölautakunta päätti helmikuussa 2010 muuttaa kaupunginhallituksen varauspäätöstä muun ohella siten, että varaus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyi Sitran lisäksi tämän valitsemille yhteistyökumppaneille SRV Yhtiöt Oyj:lle sekä VVO-yhtymä Oyj:lle. Kaupunginhallitus on päättänyt jatkaa varausta vuoden 2012 loppuun.

Sitra, SRV ja VVO ovat yhdessä jatkaneet korttelin alustavien suunnitelmien kehittämistä toteutussuunnitelmiksi. Suunnitelmien jatkokehittelyssä keskeisiä konsepteja ovat olleet mm. hiilijalanjäljen minimointi koko elinkaaren aikana, matalahiiliset rakennusmateriaalit ja -menetelmät, energiatehokkuus ja älykkään tekniset järjestelmät.

Sitra on syksyllä 2012 ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta. Näin ollen kortteliin suunniteltu Sitran toimitilahanke ei toteudu. Tästä syystä käyttämättä jäävä rakennusoikeus toteutettaisiin nykyisten suunnitelmien mukaan Hitas-omistusasuntotuotantona.


To/1807.03.2013


Korttelin tämän hetkinen suunnittelutilanne mahdollistaisi rakennusluvan hakemisen korttelin ensimmäisille osahankkeille kevään 2013 aikana edellyttäen, että korttelin autopaikat voidaan sijoittaa edellä kuvatulla tavalla Hyväntoivonpuiston alle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen.

Kiinteistölautakunta esittää Sitran, SRV:n ja VVO:n yhteiseen hakemukseen perustuen, että varausta jatkettaisiin 31.12.2014 saakka ja varaus siirrettäisiin yksin SRV:n ja VVO:n nimiin. Samalla varausehtoja tarkennettaisiin mm. kortteliin toteutettavan asuinrakennusoikeuden rahoitus- ja hallintamuotojakauman osalta ja Hitas-tuotantona toteutettavien asuntojen enimmäismyyntihinnan määrittelyn periaatteiden osalta. Varausehtojen mukaan varauksensaajat olisivat korttelin suunnittelussa ja rakentamisessa muun ohella velvollisia toteuttamaan hakemuksesta ilmeneviä kehittämisteemoja ja innovaatioita.

Korttelia nro 20801 koskevan varauksen jatkamista sekä varausehtojen muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Varauksen jatkaminen ja varausehtojen muutokset edistäisivät merkittävästi kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle sijoittuvan korttelin rakentumista. Varauksen raukeaminen tarkoittaisi vähintään noin kahden vuoden viivästystä korttelin toteuttamiselle. Varauksen jatkamista voitaneen pitää kohtuullisena ottaen myös huomioon varauksensaajien hankekehittelyvaiheessa tekemät merkittävät taloudelliset panostukset.

Korttelia nro 20801 koskeva sijaintikartta on liitteenä nro 1.

Esittelijä

Varauspäätös

Kaupunginhallitus päätti 8.12.2008 (1490 §) varata 31.12.2010 saakka Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle (jäljempänä ”Sitra”) Länsisataman Jätkäsaaren aloitusalueen korttelin nro 20801 energia- ja innovaatiohanketta varten. Varausehtojen mukaan korttelin suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tutkia energiatehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja kaupunkirakentamiseen Sitran esittämässä hakemuksessa tarkemmin ilmenevällä tavalla. Varausehdoissa todetaan lisäksi muun muassa seuraavaa:

- Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään kohteesta kansainvälisen, monialaisille ryhmille suunnatun arkkitehtuurikutsukilpailun yhteistyössä kaupungin kanssa.

- Varauksensaajalla on oikeus valita hankkeen kehittämiseen yksi tai useampi yhteistyökumppani, jotka voivat myös osallistua hankkeen


To/1807.03.2013


toteuttamiseen ja loppuunsaattamiseen. Valinta on suoritettava yhteistyössä kaupungin kanssa.

Valittavien yhteistyökumppaneiden on osaltaan noudatettava varauspäätöksen ja varaussopimuksen mukaisia ehtoja.

Varauksensaaja ja mahdollisesti valittavat yhteistyökumppanit sopivat tarkemmin keskenään kortteliin muodostettavien tonttien toteuttamisesta sekä tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä.

Korttelin käyttötarkoitusta ja tilajakaumaa suunniteltaessa lähtökohtana on pidettävä sitä, että korttelin tulevasta kokonaisrakennusoikeudesta noin 40 % toteutetaan liike- ja/tai toimistotilana ja noin 60 % asuntorakentamisena.

Asuntorakentamisena toteutettavasta rakennusoikeudesta noin 50 % on toteutettava vapaarahoitteisena asuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja, noin 25 % vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin ja noin 25 % valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona.

Varauspäätöksen lähtökohtana oli, että varauspäätöksessä tarkoitettu toimitilarakennusoikeus (noin 8 000 k-m²) toteutetaan Sitran omana toimitilahankkeena.

Korttelin varaamisesta on tehty kaupungin ja Sitran välillä varaussopimus, joka on allekirjoitettu 28.1.2009.

Edellä mainittu kaupunginhallituksen varauspäätös on liitteenä nro 2.

Varauspäätöksen muutos

Kiinteistölautakunta päätti 23.2.2010 (138 §) muuttaa kaupunginhallituksen varauspäätöstä muun ohella siten, että varaus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyi Sitran lisäksi tämän valitsemille yhteistyökumppaneille SRV Yhtiöt Oyj:lle (Y-tunnus 1707186-8) sekä VVO-yhtymä Oyj:lle (Y-tunnus 0116336-2).

Samalla varaussopimukseen lisättiin muun ohella Hitas-omistusasuntotuotantoa koskeva ehto, jonka mukaan Hitas-asuntojen hintapuitteena, eli korkeimpana sallittuna asuntojen keskimääräisenä velattomana enimmäismyyntihintana, pidetään 3 300 euroa/as-m², joka sidotaan rakennuskustannusindeksin arvoon 1/2010. Varausehtojen mukaan asunnoille määritetty ohjeellinen hintapuite voidaan ylittää perustellusta syystä ja tästä on sovittava kaupungin kanssa. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi hankkeeseen mahdollisesti sisällytettäviä tavanomaisesta poikkeavia energia- ja ekotehokkuusinnovaatioita tai muita innovaatioita.


To/1807.03.2013


Kiinteistölautakunnan tekemä varauksen muuttamista koskeva päätös on liitteenä nro 3.

Kaupunginhallitus päätti 20.6.2011 (638 §) jatkaa po. varausta entisin ehdoin 31.12.2012 saakka.


Kaupunginvaltuusto päätti 3.9.2009 hyväksyä Länsisataman Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavan muutoksen nro 11779, joka on tullut voimaan 7.8.2009.

Kaava-alueelle sijoittuu muun ohella asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialueen tontti (AL) 20801/1, jonka rakennusoikeus on 22 000 k-m². Kaavamääräysten mukaan korttelin rakennusoikeudesta enintään 8 000 k-m² saa toteuttaa toimistotiloina ja vähintään 800 k-m² tulee toteuttaa kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä kerroksessa liike-, myymälä-, näyttely- tai muuna asiakaspalvelutiloina.

Korttelin autopaikkavelvoite määräytyy asuintilojen osalta normin 1 ap / 125 k-m² mukaan. Vuokra-asuntojen osalta voidaan toteuttaa 20 % vähemmän autopaikkoja. Toimitilojen osalta autopaikat määräytyvät normin 1 ap / 300 k-m² mukaan.

Tontin autopaikat (noin 160 ap) tulee sijoittaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka tulisi lähtökohtaisesti toteuttaa tontille. Korttelin suunnittelun yhteydessä on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa autopaikat korttelin viereiselle puistoalueelle (Hyväntoivonpuisto) toteutettavaan maanalaiseen betonirakenteiseen pysäköintilaitokseen. Varauksensaajat ovat jättäneet asiaa koskevan poikkeamislupahakemuksen kaupungille.

Tontin 20801/1 pinta-ala on noin 7 112 m² ja osoite Välimerenkatu 6. Tonttia ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin. Tontti tullaan vastaisuudessa jakamaan useaksi tontiksi kortteliin sijoittuvien talonrakentamishankkeiden mukaan siten, että kullekin osahankkeelle muodostuu pinta-alaltaan ja rajoiltaan tarkoituksenmukainen tontti.

Kopio asemakaavamuutoksen nro 11770 kaavakartasta on liitteenä nro 4.

Hankkeen tilanne

Jätkäsaaren korttelin nro 20801 toteuttaminen on alun perin ollut osa Sitran energiaohjelmaa, joka pyrkii mm. parantaman rakennetun ympäristön energiatehokkuutta sekä tietoutta energian käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Samalla ohjelmassa pyritään luomaan mahdollisuuksia uusille yrityksille, innovaatioille sekä teknologioille.


To/1807.03.2013


Mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja korttelia koskevien varausehtojen mukaisesti Sitra on vuonna 2009 järjestänyt varausaluetta koskevan kansainvälisen Low2No kehittämis- ja suunnittelukilpailun. Kilpailuun hakeneista valittiin mukaan viisi kansainvälistä monialaista suunnittelijaryhmää. Kilpailun tulokset julkistettiin 1.9.2009 ja voittaneeksi ehdotukseksi valittiin työryhmän ARUP - Sauerbruch Hutton – Experientia - Galley Eco Capital ehdotus c_life – City as living factory of ecology.

Sitra on jatkanut hankkeen kehittelyä voittaneen ehdotuksen pohjalta. Hankkeessa tavoitellaan mm. koko korttelin mitassa vähintään matala- tai passiivienergiatasoista energiatehokkuutta ja mahdollisimman vähäisiä hiilidioksidipäästöjä koko rakennuksen elinkaaren pituudelta.

Sitra on kilpailun päättymisen jälkeen valinnut varausehtojen mukaisesti jatkokehittelyn ja toteutusvaiheen yhteistyökumppaneikseen SRV Yhtiöt Oyj:n (jäljempänä ”SRV”) ja VVO-yhtymä Oyj:n (jäljempänä ”VVO”). Kaupunki on omalta osaltaan hyväksynyt mainitut yhtiöt korttelin yhteisvaraajiksi kiinteistölautakunnan helmikuussa 2010 tekemällä päätöksellä.

Korttelin varaajat ovat yhdessä jatkaneet korttelin alustavien suunnitelmien kehittämistä toteutussuunnitelmiksi. Suunnitelmien jatkokehittelyssä keskeisiä konsepteja ovat olleet mm. hiilijalanjäljen minimointi koko elinkaaren aikana, matalahiiliset rakennusmateriaalit ja -menetelmät, energiatehokkuus ja älykkään tekniset järjestelmät.

Sitra on syksyllä 2012 ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta. Näin ollen kortteliin suunniteltu Sitran toimitilahanke ei toteudu. Tästä syystä käyttämättä jäävä rakennusoikeus toteutettaisiin nykyisten suunnitelmien mukaan Hitas-omistusasuntotuotantona.

Korttelin tämän hetkinen suunnittelutilanne mahdollistaisi rakennusluvan hakemisen korttelin ensimmäisille osahankkeille syksyn 2013 aikana edellyttäen, että korttelin autopaikat voidaan sijoittaa edellä kuvatulla tavalla Hyväntoivonpuiston alle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen.

Hakemus

Sitra, SRV ja VVO esittävät 10.10.2012 päivätyllä yhteisellä hakemuksellaan, että korttelin nro 20801 varaus siirrettäisiin yksinomaan SRV:lle ja VVO:lle, jotka vastaisivat korttelin toteutuksen loppuunsaattamisesta. Sitra ilmoittaa hakemuksellaan luopuvansa varauksesta. SRV vastaisi kortteliin sijoittuvien Hitas-hankkeiden ja sääntelemättömänä tuotantona toteutettavien asuntohankkeiden toteuttamisesta ja VVO valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona toteutettavasta hankkeesta.


To/1807.03.2013


Hakijat ovat toimittaneet hakemuksensa liitteenä selvityksen korttelin rakentamisen tulevista innovaatioista ja tavoitteista. Niiden mukaan korttelissa tavoitellaan energiatehokasta rakentamista energiatehokkuustavoitteen ollessa E = 100 kWh/m². Vertailun vuosi todettakoon, että voimassa olevien viranomaismääräysten mukaisen vähimmäistason saavuttavan kerrostalon energiatehokkuusluku on noin E 130 = kWh/m². Lisäksi korttelin rakentamisessa on tarkoitus tutkia ja kehittää mm. ekologista asumista tukevia tietoteknisiä ratkaisuja, käyttömääräperusteista jätehuollon laskutusta sekä uutta Finnish Green Buildin Counsilin kehittämää hiililaskentamallia.

Hakemus on kokonaisuudessaan liitteenä nro 5.

Varauksen jatkamien ja varauksen siirtäminen

Esittelijä toteaa, että varauksen siirtämisestä ja muuttamisesta on neuvoteltu hakijoiden lisäksi myös kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatamaprojektin, talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektin ja rakennusviraston kanssa.

Hakemukseen ja hakijoiden kanssa käytyihin neuvotteluihin perustuen esitetään, että po. tontinvarausta jatkettaisiin 2014 vuoden loppuun saakka. Samalla tontinvaraus siirrettäisiin Sitran luovuttua hankkeesta yksin SRV:n ja VVO:n nimiin.

Varauksen jatkaminen ja siirtäminen mahdollistaisi jo useita vuosia vireillä olleen kehittämishankkeen toteuttamisen ilman aiheetonta viivytystä. Kortteli nro 20801 sijoittuu Jätkäsaaren aloitusalueelle kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle Välimerenkadun varrelle. Korttelin pohjoispuolelle sijoittuva tontti on jo rakennettu ja korttelin itäpuolelle sijoittuvat tontit ovat rakenteilla. Korttelin eteläpuoleisten tonttien rakentaminen alkaa kevään aikana ja Hyväntoivonpuiston rakentaminen kuluvan vuoden aikana. Korttelin nro 20801 rakentumisen edistämistä voitaneenkin pitää perusteltuna valmiin ja nykyistä viihtyisämmän kaupunkitilan aikaansaamiseksi.

Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan hanke toteuttaa muutoksista huolimatta nykymuodossaan varsin hyvin korttelin varaamiselle alun perin asetettuja innovatiivisen ja energiatehokkaan rakentamisen tavoitteita, joilla voitaneen arvioida myös olevan osaltaan vaikutusta myös Jätkäsaaren alueen positiivisen imagon luomisessa. Lisäksi kortteliin suunniteltu, kaavamääräysten edellyttämää huomattavasti suurempi liike- ja kaupallisten tilojen määrä toteuttaa osaltaan Jätkäsaaren rakentamiselle asetettuja tavoitteita kantakaupunkimaisesta ja elävästä kaupunkiympäristöstä, vaikka kortteliin alun perin suunniteltu Sitran toimitilahanke ei toteutuisi. Kiinteistötoimen arvion mukaan korvaavan toimitilahankkeen löytämistä


To/1807.03.2013


kohtuullisessa ajassa nykyisessä toimitilamarkkinatilanteessa voidaan pitää epätodennäköisenä.

Varausehtojen muuttaminen ja tarkentaminen

Osapuolten välillä allekirjoitettuun varaussopimukseen esitetään otettavaksi varauksen siirtämistä ja jatkamista koskevat ehdot. Näin ollen varaus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyisi yksin SRV:lle ja VVO:lle.

Varausehtojen mukaan hankkeen kortteliin toteutettavasta asuinrakennusoikeudesta enintään noin 45 % (noin 8 800 k-m²) tulee toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra- ja/tai omistusasuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja, vähintään noin 37 % (noin 7 000 k-m²) Hitas-omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin ja vähintään noin 18 % (noin 3 500 k-m²) valtion korkotukemina vuokra-asuntoina. Kortteliin voidaan rakentaa näin ollen yhteensä noin 230 asuntoa.

Jätkäsaaren alueen rakentamiselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi varausehtoihin otettaisiin sitovana velvoite, jonka mukaan varauksensaajat ovat velvollisia toteuttamaan kortteliin liike- tai muuta vastaavaa kaupallista tilaa vähintään noin 2 000 k-m² ja toimistotilaa vähintään noin 300 k-m². Lisäksi korttelin sisäpiha tulisi toteuttaa pääosin julkisena tilana, joka poikkeaa Jätkäsaaren muiden asuinkortteleiden ratkaisusta.

Hitas-omistusasuntotuotannon asuntojen myyntihinnan määräytymistä koskevia ehtoja muutettaisiin siten, että asuntojen keskimääräinen enimmäismyyntihinta määritettäisiin kaupungin hyväksymän ulkopuolisen asiantuntijan laatimaan rakennusosa-arvioon perustuen, joka tulisi laatia Hitas-työryhmän antamien ohjeiden mukaisesti. Varaussopimukseen 2010 kirjattua 3 300 euroa/h-m² hintapuitetta voidaan nykyisin käytössä olevan tiedon valossa pitää hyvin alhaisena ottaen erityisesti huomioon hankkeen kehittämistavoitteet sekä Jätkäsaareen alueen rakentamiselle asetetut korkeat laatu- ja muut vaatimukset. Esimerkiksi Att:n Jätkänsaaren alueella toteuttamissa Hitas-hankkeissa asuntojen kilpailutettuihin rakennusurakoihin perustuvat keskimääräiset neliömyyntihinnat ovat monessa kohteessa olleet selvästi yli 4 000 euroa h-m² . Varaussopimuksessa asetettua hintapuitetta ei näin ollen voitane pitää kovin realistisena. Hitas-asuntojen hintapuitteen sitominen myöhemmin rakennuslupasuunnitelmien perusteella laadittavaan kustannusarvioon mahdollistaa myyntihinnan joustavan määrittelemisen hankkeen laatutason, suunnitteluratkaisujen ja tonttien rakennusolosuhteiden (esim. maaperä) mukaan. Vastaavaa hinnanmäärittelyä noudatetaan nykyisellään myös muissa Jätkäsaaresta rakennusliikkeille varatuissa


To/1807.03.2013


Hitas-hankkeissa. Lopullisen asuntojen myyntihinnan vahvistaa kiinteistöviraston asunto-osasto.

Varauksensaajat olisivat korttelin suunnittelussa ja rakentamisessa velvollisia toteuttamaan myös muita varauksensaajien hakemuksesta ilmeneviä kehittämisteemoja ja innovaatioita. Varauksensaajat ovat velvollisia esittämään kortteliin toteutettavien osahankkeiden rakennuslupasuunnitelmat poikkihallinnollisen Länsisataman aluetyöryhmän hyväksyttäviksi ennen rakennusluvan hakemista. Varauksensaajien tulee tällöin esittää muun ohella selvitys varausehtojen täyttämisestä. Kaupungille varataan oikeus seuraamuksitta pidättäytyä tonttien luovuttamisesta, mikäli varauspäätöksessä asetetut tavoitteet eivät täyty.

Edelleen varausehtoihin esitetään sisällytettäviksi korttelin pysäköinnin järjestämistä koskevat ehdot sekä puiston alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen ja kortteliin nro 20801 sijoittuvia Jätkäsaaren kalliotilahankkeen ylösnousuja koskevat ehdot.

Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa hankkeen toteuttaja (VVO) on velvollinen hyväksyttämään huoneenvuokran määräytymisen periaatteet kiinteistöviraston asunto-osastolla ennen huoneenvuokratoiminnan aloittamista.

Muilta osin voitaneen noudattaa päätösehdotuksesta ilmeneviä ehtoja.

Lopuksi

Esittelijä pitää korttelia nro 20801 koskevan varauksen jatkamista sekä edellä selostettuja varausehtojen muutoksia perusteltuina. Varauksen jatkaminen ja varausehtojen muutokset edistäisivät merkittävästi keskeiselle paikalle sijoittuvan korttelin rakentumista. Varauksen raukeaminen tarkoittaisi vähintään noin kahden vuoden viivästystä korttelin toteuttamiselle. Varauksen jatkamista voitaneen pitää kohtuullisena ottaen myös huomioon varauksensaajien hankekehittelyvaiheessa tekemät merkittävät taloudelliset panostukset.



sami.haapanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Sijaintikartta2 Khs varauspäätös 8.12.2008 (1490 §)3 Klk varauksen muuttamista koskeva päätös 23.2.2010 (138 §)


To/1807.03.2013


4 Kopio kaavamuutoksen nro 11770 kaavakartasta5 Hakemus6 Tonttiosaston ohje

Otteet



Vp/407.03.2013


§ 118Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten ajalla 25.2. - 7.3.2013 tekemiä päätöksiä:

Kaupunkimittausosaston kaupungingeodeetti

7, 8

Tilakeskuksen päällikkö 8, 9Tilakeskuksen tilapalveluiden vuokrauspäällikkö (ulkoinen vuokraus)

50

Tonttiosaston osastopäällikkö

29

Tonttiosaston maanluovutustoimiston toimistopäällikkö

34 - 47


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten xxx (=ajalta) tekemiä päätöksiä:

xx (=viranomainen) pvmxx (=viranomainen) pvm... ...… …



Vp/507.03.2013


§ 119Pyydetyt kaavalausunnot

Päätös

Lautakunta päätti lausunnon antajasta seuraavien asemakaava- ja yleiskaavalausuntojen osalta:

1Lausuntopyyntö: Haagan (29. ko) asemakaavan muutos nro 12184, korttelin 29049 tontti 3, Mäkipellontie 15HEL 2011-004783Kiinteistövirasto/Päättäjä29.4.2013/Määräaika/To

Asemakaavakartat ovat nähtävinä kokoushuoneen seinällä.


Päätösehdotus

Lautakunta päättänee lausunnon antajasta seuraavien asemakaava- ja yleiskaavalausuntojen osalta:

1Lausuntopyyntö: Haagan (29. ko) asemakaavan muutos nro 12184, korttelin 29049 tontti 3, Mäkipellontie 15HEL 2011-004783Kiinteistövirasto/Päättäjä29.4.2013/Määräaika/To

Asemakaavakartat ovat nähtävinä kokoushuoneen seinällä.



Vp/607.03.2013


§ 120Viraston tiedotuksia

Päätös

Merkittiin tiedoksi, että kokouksen jälkeen tonttiosaston osastopäällikkö Juhani Tuuttila selostaa tonttiosaston toimialaan liittyvien tehtävien periaatteita.


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättänee merkitä tiedoksi:

- Selostus tonttiosaston toimialaan liittyvien tehtävien periaatteista.



Vp/707.03.2013


§ 121Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.


Päätösehdotus

Kiinteistölautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.



Vp/807.03.2013


§ 122Asiantuntijoiden kuuleminen (Vp/2, To/6 ja To/17)

Päätös

Lautakunta kuuli asiantuntijana virastopäällikön esittelyssä olevan asian Vp/2 kohdalla suunnittelupäällikkö Pekka Tirkkosta.

Edelleen lautakunta kuuli asiantuntijoina tonttiosaston esittelyssä olevan asian To/6 kohdalla toimistopäällikkö Peter Haaparinnettä ja projektipäällikkö Tom Qviseniä.

Lisäksi lautakunta kuuli asiantuntijana tonttiosaston esittelyssä olevan asian To/17 kohdalla toimistopäällikkö Sami Haapasta.

Esittelijävs. virastopäällikköTuuttila, Juhani


07.03.2013


Kiinteistölautakunta

Pia Pakarinenpuheenjohtaja

Kristina Montellpöytäkirjapitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Kirsi Pihlaja Tuomas Rantanen

Elina Das Bhowmik Jasmin Hamid

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 15.03.2013 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä.


07.03.2013


MUUTOKSENHAKUOHJEET

1MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 95, 98 - 99, 102 - 104, 107, 112, 116 - 120, 122 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

2MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 96, 101, 121 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

3OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 97, 105, 106, 108, 109, 110, 111, 113, 114, 115 §:t

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.


07.03.2013


Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:[email protected]: PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKIFaksinumero: (09) 655 783Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13Puhelinnumero: (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)

(09) 310 13701 (Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi)

(09) 310 13702 (Rakennus- ja ympäristötoimi)

(09) 310 13703 (Sivistys- ja henkilöstötoimi)

(09) 310 13704 (Sosiaali- ja terveystoimi)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu miten päätöstä halutaan oikaistavaksi millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi oikaisuvaatimuksen tekijä millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu

tekemään vaatimuksen oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja


07.03.2013


Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

4OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 100 §

Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.

Oikaisuvaatimusaika

Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.

Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:[email protected]: PL 10


07.03.2013


00099 HELSINGIN KAUPUNKIFaksinumero: (09) 655 783Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13Puhelinnumero: (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)






Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla

hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu

miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan

oikaistavaksi.

Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Pöytäkirja


VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE

Valitusaika

Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan


07.03.2013


vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintaoikaisun vireilletulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeuden asiointiosoite on seuraava:

Postiosoite: Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKISähköpostiosoite: [email protected]: 029 56 43314Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5Puhelinnumero: 029 56 43300

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia

siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos


07.03.2013


valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle

Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.

Ilmoitus on tehtävä osoitteeseen:

Sähköpostiosoite:[email protected]: PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKIFaksinumero: (09) 655 783Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13Puhelinnumero: (09) 310 13700 (Yleishallinto, Energia ja Satama)






Odotusaika

EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on


07.03.2013


saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

Oikeudenkäyntimaksu

Markkinaoikeus perii asian käsittelystä maksua 226 euroa.

Pöytäkirja


ANVISNINGAR FÖR SÖKANDE AV ÄNDRING

1ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING

Protokollets 97 §

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

Rätt att begära omprövning

Omprövning får begäras

av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

av kommunmedlemmarna

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

Omprövningsmyndighet


07.03.2013


Omprövning begärs hos Helsingfors stads fastighetsnämnd.

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

E-postadress: [email protected] Postadress: PB10 00099 HELSINGFORS STADFaxnummer: (09) 655 783Besöksadress: Helsingfors stads registratorskontor Norra esplanaden 11-13 Telefonnummer: (09) 310 13700 (Allmän förvaltning, Energi och

Hamnen) (09) 310 13701 (Stadsplanerings- och fastighetsväsendet)

(09) 310 13702 (Byggnads- och miljöväsendet)

(09) 310 13703 (Bildnings- och personalväsendet)

(09) 310 13704 (Social- och hälsovårdsväsendet)

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I begäran om omprövning ska uppges

det beslut som begäran om omprövning gäller hurdan omprövning som begärs på vilka grunder omprövning begärs vem som begär omprövning på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att

göra detta kontaktuppgifter till den som begär omprövning

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor

Documents

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 07.03