Muodot ovat tärkeä osa arkkitehtuuria. Työskennelles-sään arkkitehti muotoilee tiloja, rakennuksia ja kaupun-kitilaa niin sisä- kuin ulkopuolelta. Silloin kun arkkitehti antaa kokonaismuodon rakennukselle tai rakennuskoko-naisuuksille, puhutaan massoittelusta. Massoittelua voi tehdä vaikkapa yhdistelemällä muotoja, lisäämällä osia toisiinsa, veistämällä, koloamalla, kaivertamalla, pinoamalla, monistamalla, toistamalla tai muovailemalla.

Rakennuksen muoto on perinteisesti ollut jollakin tavalla seurausta käytetystä rakennusmateriaalista. Materiaaleilla on erilaisia luontaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat rakentamiseen. Esimerkiksi poltettu savitiili on ollut yleinen rakennusmateriaali eri puolilla maailmaa. Tiilestä tehdyt rakennukset voivat olla hyvinkin erimuo-toisia, esimerkkinä holvikaaret katedraaleissa, laatikon mallinen tiilitalo tai afrikkalainen pyöreä kupolimaja.

Rakennusta suunnitellaan yhtäaikaisesti sekä sisältä että ulkoa. Tilan ja rakennuksen toiminnat ja käyttötar-koitus ovat tärkeitä tekijöitä muotoa mietittäessä. Myös rakennuspaikka ja liittyminen ympäristöön on huomioi-tava suunnittelussa.

Eri aikakausina eri arkkitehtuurityylisuunnissa on korostettu joitain tekijöitä toisten kustannuksella. “Muoto seuraa funktiota” oli funktionalismin ohjenuora. Orgaanisen arkkitehtuurin muotojen lähtökohtana on usein elävä luonto, kasvit tai luonnonmuodot ja liittymi-nen ympäröivään luontoon.

matematiikkaKolmiulotteisen hahmotuksen ja rakentelun kautta löydetään uusia oppimisen tapoja. Esimerkkinä geometristen tehtävien ratkominen sellaisten kolmiulotteisten kappaleiden avulla, jotka oppilas rakentaa itse. Tehtävä auttaa oppilasta hahmot-tamaan, millaisista kaksiulotteisista tasokuvioista kolmiulotteiset kappaleet muodostuvat. Tämän jälkeen on helpompi laskea kappaleen tilavuus ja pohjan pinta-ala pienoismallia apuna käyttäen.

käsityöTyöskentely sekä kaksi- että kolmiulotteisten materiaalien kanssa kehittää oppilaan koordinaatio-kykyä ja harjoittaa kolmiulotteista hahmotuskykyä. Esimerkkinä mosaiikin rakentaminen, jossa samoja muotoja toistamalle ja värejä varioimalla synnyte-tään mielenkiintoisia kuvioita.

kuvia rakennusmateriaaleista on ladattavissa

www.arkki.nu/tilat_talot_kaupungit/lisamateriaali

muotoon liittyvät tehtävät

• Muotosalapoliisi• Neliöstä pyramidi• Tila ja Massa

apuarkit

• Geometriset perusmuodot: Kuutio, kartio, pyramidi, pallo, lieriö, tetraedri

• Mosaiikkimuodot

• Mittakaavaukko

• Muotoja rakennuksissa

• Pohjapiirustus ja symbolit

ympäristö- luonnontieto ja biologiaTilan ja muodon havainnointi kehittää ympäris-tönlukutaitoa. Arkkitehtuurissa voi nähdä myös vaikutteita luonnosta. Orgaanisen arkkitehtuurin lähtökohtana on usein elävä luonto, josta arkkitehti on löytänyt ideoita, esteettisiä muotoja ja raken-teellisia ratkaisuja rakennusten ulkomuodon ja sisäisten toimintojen suunnittelulle.

äidinkieliOmien havaintojen ja kokemusten kirjaaminen, kertominen ja vertaaminen vahvistavat oppilaan identiteettiä.

“Maailmankaikkeutta ei voi oppia ymmärtämättä sen kieltä ja kirjaimia. Maailmankaikkeuden kieli on matematiikkaa ja sen kirjaimet kolmioita, ympyröitä ja muita geometrisia kappaleita.”

Galileo Galilei, 1564–1642

Asiayhteydet

Johdantoarkki

MUODOT

Antiikin Kreikassa kehitettiin pylväsjärjestelmä, jossa pylväiden päiden koriste-aihe kertoi, oliko pylväs joonialainen, doorialainen vai korinttilainen. Kuva joonia-laisesta pylvään päästä. Kuva: Akropolis, Ateena.

Maailman suurimman puukirkon saarnastuolissa tulee esiin kansanrakentajien taitava materiaalinkäsittely. Kuva: Kerimäen kirkko, Andreas Fredrik Grandstedt, 1848

Alvar Aalto suunnitteli erikseen kaarevamuotoisen tiilen Helsingin Kulttuuritalon julkisivua varten, 1958

Kampin Hiljaisuuden kappeli. Ulkoa rakennus on kuin suuri vati; sisältä se muistuttaa pesää, jonka tehokeinona on seinien ohut rimoitus

© Teija Isohauta

© Teija Isohauta

© AAM

© Arkki/Sanna Vähäniitty