0/5 5: 70.531&&/ ,/66/ · väestöennuste 2015) Työllisten lisäksi eläköityminen leimaa vahvasti myös yrittäjiä. Kainuun yrittäjistä kolmannes kuuluu ikäluokkaan 55-64-vuotta

FCG Konsultointi Oy 2018

Kainuun vahvuudet, haasteet ja työvoimatarve toimialoittain

KAINUUNTYÖVOIMATARPEENENNAKOINTI

Kainuun työvoimatarpeen ennakointi

Kainuun vahvuudet, haasteet ja työvoimatarve toimi-aloittain

FCG KONSULTOINTI OY

1 (39)

FCG Konsultointi Oy

Sisällys

1 Toimeksiannon tarkoitus ja selvityksen menetelmät ..................................................... 1 2 Toteutunut alue-, työpaikka ja työllisyyskehitys .......................................................... 2

2.2 Työllisyys ja työpaikat ..................................................................................... 2 2.3 Työpaikkarakenne, koulutustaso ja verotettavat tulot .......................................... 3 2.4 työttömyys, eläköityminen ja avoimet työpaikat .................................................. 3 2.5 Työmarkkinoilta poistuvat sinne tulevat ikäluokat ................................................ 5

3 Megatrendien työpaikkavaikutukset Kainuussa ............................................................ 6 3.1 Kainuu alueena .............................................................................................. 7 3.2 Robotisaatio ja automaatio .............................................................................. 7

4 Ennusteet .............................................................................................................. 9 4.1 Väestörakenne ja väestöennuste ....................................................................... 9

5 Investointi- ja suhdannenäkymät ............................................................................ 18 Kyselyn tulokset ........................................................................................................ 20

5.1 Toiminnan volyymin muutokset ...................................................................... 20 5.2 Eläköityminen ja työvoiman saamisen haasteet ................................................. 23 5.3 Rekrytointi .................................................................................................. 25

6 Työvoimatarve-ennusteet ...................................................................................... 27 6.1 Trendiskenaario ............................................................................................ 29 6.2 Kasvuskenaario ............................................................................................ 29 6.3 Kasvua omista vahvuuksista -skenaario (Voimakas kasvu) ................................. 30 6.4 Taantuma -skenaario .................................................................................... 31 6.5 Skenaarioihin liittyvät rajoitteet ...................................................................... 31

7 Tulokset ja pohdinnat ............................................................................................ 32 Lähdeaineisto

2 (39)

FCG Konsultointi Oy

Tiivistelmä Noususuhdanteessa monien yritysten tilanne näyttäytyy aikaisempaa valoisempana myös Kai-nuussa ja pahin työttömyys on taittunut. Globaalit trendit tukevat Kainuun luonnollisen kilpai-lukyvyn hyödyntämistä ja kärkitoimialojen kasvua, mikä näkyy merkittävinä investointisuunni-telmia Kainuuseen. Selvityksessä toteutetussa kyselyssä noin 70 % organisaatioista arvioi toi-mintansa kasvavan vuoteen 2022 mennessä. Liikenteen sähköistyminen ja mineraalien kasvava kysyntä luovat uusia työpaikkoja ja matkailu kasvaa maailmalla voimakkaasti. Verkkokaupan lisääntyminen ja tarve korvata muovia puupoh-jaisilla tuotteille lisää kysyntää metsäteollisuuden tuotteille. Myös bioenergian rooli kestävässä energiantuotannossa kasvaa edelleen. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää lisää kalustoa ja myös peliala kasvaa voimakkaasti. Kainuun positiivisena haasteena on hyvät kasvunäkymät ja ilkeänä haasteena runsas työvoiman eläköityminen ja pienevät työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Työikäisten määrä on Kainuussa laskemassa nopeasti. Kainuun työmarkkinoiden toimivuutta ja yritysten investointikyvykkyyttä leimaa työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien ikäluokkien epäsuhta. Kainuun työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä noin 5 700 henkilöä. Pai-kallinen työvoima ei näytä riittävän Kainuussa 2020-luvulla edes nykyisiin työpaikkoihin. Kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista kainuulaisista yrityksistä ei kuitenkaan pitänyt eläköitymisiä ongelmana, joten nopeasti pienevien ikäluokkien haasteeseen ei ole vielä täysin havahduttu. Työllisten lisäksi eläköityminen leimaa vahvasti myös yrittäjiä, Kainuun yrittäjistä kolmannes kuuluu ikäluokkaan 55-64-vuotta. Nykyisellään työvoimatarpeeseen pyritään vastaamaan pääosin palkkaamalla kotimaista työ-voimaa, mikä on vaikeaa, koska myös muilla alueilla työvoimapula on kasvualoilla akuutti. Kaksi kolmannesta vastanneista yrityksistä ei pitänyt eläköitymisiä ongelmana. Ilmeisesti Kai-nuulaisissa yrityksissä ei ole täysin havahduttu nopeasti pienevien ikäluokkien haasteeseen. Suunnitteilla olevien kaivos- ja metsäteollisuuden investointien toteutuessa työpaikkojen mää-rää kasvaisi kuitenkin selvästi. 2020-luvun alkuun on Kainuussa suunnitteilla investointeja, joi-den työpaikkavaikutus välillisten työpaikkojen kanssa olisi jopa 3000 työpaikkaa. Kotimainen työvoima ja tuottavuuden nouseminen eivät todennäköisesti riitä, joten työvoimaa on etsittävä myös ulkomailta sekä kehitettävä alihankintaketjuja. Selvityksen skenaarioissa työpaikkojen määrä kasvaisi Kainuussa jopa yli 4000 henkilöä vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030, taantumaskenaariossa työpaikkojen lasku olisi toisaalta lähes tuhat henkilöä. Kaikissa tehdyissä skenaarioissa työpaikkoja vähenee julkisesta hallinnosta sekä tukku- ja vähittäiskaupasta. Näillä aloilla tarvitaankin aktiivista uudelleenkouluttautumista kas-vaville aloille. Vastaavasti kaikissa skenaarioissa työpaikkojen määrä kasvaa terveys- ja sosiaa-lipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Teollisuuden, rakentamisen, majoitus- ja ravitse-mustoiminnan ja kiinteistöalan työpaikkojen määrä kasvaisi jo perusskenaariossa, jossa työ-paikkojen kokonaismäärä kuitenkin vähenisi hieman. Kainuun kehitykseen liittyy myös paljon ulkoisia tekijöitä, joiden osalta tilanne voi muuttua no-peasti. Yksi keskeinen muuttuva tekijä on metalliraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen voi-makas vaihtelu ja kauppasotien uhka. Tulevaisuudessa harjoitettavan aluepolitiikan suuntauk-silla ja erityisesti liikennepolitiikalla on suuria vaikutuksia Kainuun menestysmahdollisuuksiin.

3 (39)

FCG Konsultointi Oy

Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää useita perinteisiä arjen viihtyisyyden kehittämiseen ja alueen saavutettavuuteen tähtääviä ratkaisuja sekä joustavia toimenpiteitä. Kajaanin on pär-jättävä viihtyisänä ja elinvoimaisena asuinpaikkana muiden kaupunkien joukossa, muuten koko alueen pito- ja vetovoima jää vajaaksi. Työttömät ovat merkittävä työvoimapotentiaali ja myös vajaatyökykyisyys on nähtävä mahdollisuutena. Poismuuton vähentäminen ja myös paluumuu-ton edistäminen muodostuvat keskeisiksi toimenpiteiksi. Muuntokoulutusta kasvualoille on vah-vistettava yhteistyössä yritysten kanssa.

FCG KONSULTOINTI OY 1 (35)

FCG Konsultointi Oy

Kainuun vahvuudet, haasteet ja työvoimatarve toimi-aloittain

1 Toimeksiannon tarkoitus ja selvityksen menetelmät

Selvityksen tarkoituksena on kuvata Kainuun työpaikkakehitystä ja työvoimatarpeita toimialoittain sekä arvioida niiden muuttumista tulevaisuudessa. Ennakointi sisältää työpaikkojen määrän kehityksen ja työmarkkinoilta poistuvien ikäluokkien tarkaste-lun. Ennakoinnissa on kaksi aikahorisonttia (2022 & 2030). Työmarkkinoilta poistu-vien ikäluokkien tarkastelun yhteydessä arvioidaan eläköitymisen vaikutukset alueen toimijoille. Eläköityvien vaikutus työmarkkinoihin arvioidaan 4 vuoden välein 2022, 2026, 2030 Vuoden 2022 ennakoinnissa hyödynnetään kyselyä alueen yritysten ja julkisten or-ganisaatioiden kasvu- ja investointisuunnitelmista. Vuoden 2030 työpaikka-arviossa huomioidaan VATT:n laatima työpaikkakehitysennuste sekä tilastokeskuksen väes-töennuste. Työpaikkojen kehittymisestä on laadittu neljä skenaariomallia Selvityksessä käsitellään kaikkien Kainuun kärkitoimialojen tilannetta jaa tarkem-min paneudutaan matkailun kasvumahdollisuuksiin sekä kaivannaisteollisuuden ke-hitysnäkymiin.

Menetelmät

Selvitys perustuu tilastotietoihin, eri toimijoiden laatimiin väestö-, talous- ja toi-mialaennusteisiin sekä Kainuun työnantajille osoitettuun kyselyyn ja haastattelui-hin. Kysely lähetettiin yli 600:lle työnantajalle. Vastauksia tuli 99, joista yrityksiä oli 90 ja julkisia toimijoita 9. Yksittäisistä toimialoista vastauksia tuli eniten rakennus-alalta (13). Tyypillisin vastaajaorganisaation koko oli 5-19 henkilöä, joita vastan-neista on noin 40 %. Kyselyssä käsiteltiin työvoiman saatavuutta ja työvoimatarpeen kehittymisestä vuoteen 2022. Kyselyn lisäksi alueen suurimmat työnantajat haastateltiin, haastat-teluita tehtiin 6 kpl. Haastatteluista neljä tehtiin isoille julkisille työnantajille. Yksi-tyisiä yrityksiä haastateltiin kaksi. Kainuun neljä suurinta työnantajaa ovat mukana aineistossa joko kyselyn tai haastatteluiden kautta. Selvitys on tehty Kainuun liiton asettaman ohjausryhmän alaisuudessa. Selvityksen ovat laatineet tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen ja tutkija Jarno Parviainen FCG:stä.


FCG Konsultointi Oy

2 Toteutunut alue-, työpaikka ja työllisyyskehitys

Käytettävissä olevien tilastotietojen rajoitteena on, että osa niistä yltää vain vuoteen 2015 saakka ja Suomen talouden elpyminen ei ole niissä vielä havaittavissa. Tiedot havainnollistavat silti pitkän aikavälin trendejä ja Kainuun työmarkkinoiden piirteitä suhteessa koko maan kehitykseen ja antaa lähtökohdat ennusteiden laatimisella tu-levaisuuden työvoimatarpeista.

2.1 Väestömuutos

Väestön kokonaismuutos vaikuttaa suoraan ostovoimaan ja siten mm. kaupanalan työpaikkoihin ja rakentamiseen. Väestörakenteen muutos vaikuttaa työpaikkojen määrään mm. koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Kainuussa väestö on vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen 2017 vajaalla 10 000 hen-kilöllä eli 11 %. Kajaanissa ja Sotkamossa väestö on vähentynyt selvästi hillitymmin, noin 3 %, Kainuun muissa kunnissa väestö on vähentynyt 20-30 %. Kainuu on siten vahvasti eriytynyt erilaisille kehityskuluille. Luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivista koko 2000-luvun ja kiihtynyt edel-leen vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2017 Kainuun luonnollinen väestönlisäys oli -465 henkeä eli 0,6 % koko väestöstä. Vuonna 2017 syntyvyys laski ennätysalas ja kuolleisuus nousi yli tuhanteen henkilöön. Vuonna 2017 Kainuun kokonaisväestö-muutos oli -832 henkilöä eli yli prosentti koko väestöstä. Väestön poismuuttoon on vaikuttanut vahvasti yliopistokoulutuspaikkojen puute. Suu-rinta muuttotappio on ollut 20–24 vuotiaissa, eli alueen ulkopuolelle opiskelemaan lähtevissä nuorissa. 2010-luvulla keskimäärin Kainuun muuttotappio on ollut noin 600 henkeä vuodessa, esimerkiksi Uudellemaalle nettomuutto on ollut -1267 henkeä 2010-2016. Luvuissa on huomioitu Vaalan siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan

2.2 Työllisyys ja työpaikat

Työpaikkojen määrä on vähentynyt koko Kainuussa vuosina 2004-2015 6 prosenttia, mutta Kajaanissa vain noin prosentin. Kokonaismuutos on -1 765 työpaikkaa. Työ-paikkojen määrän kehitys on ollut Kainuussa heikompaa kuin esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Toimialoittain tarkasteltuna vuosina 2007-2015 määrällisesti eniten työpaikkoja on hävinnyt maa-ja metsätaloudesta (-662), teollisuudesta (-1548) ja rakentamisesta (456). Teollisuuden työpaikoista on hävinnyt 42 %. Myös koulutuksesta, julkisesta hallinnosta ja kuljetustoimialalta on hävinnyt kaikista yli 300 työpaikkaa. Kuljetustoi-miala on sidoksissa teollisuuden kehitykseen. Määrällisesti eniten työpaikkoja on syntynyt kaivostoimintaan (+433), hallinto- ja tukipalveluihin (+443) sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin (+455). Suhteellisesti työpaikkoja on syntynyt kaivosteollisuu-den jälkeen toiseksi eniten majoitus- ja ravitsemustoimintaan.


FCG Konsultointi Oy

Kaikista hävinneistä työpaikoista noin kolmannes on sijainnut Kajaanissa. Uusista työpaikoista lähes kaikki ovat syntyneet Kajaaniin lukuun ottamatta kaivosteollisuu-den työpaikkoja Sotkamossa. Julkisella sektorilla uudet työpaikat ovat syntyneet lä-hinnä kunta-alalle, valtion työpaikat ovat vähentyneet Kainuussa vuosina 2004-2015 noin 600:lla. Työllisten määrä vähentyi Kainuussa ajanjaksolla 2005-2016 5 % ja noin 1 500 työl-lisen verran eli lähes samassa suhteessa työpaikkojen laskun kanssa. Kainuu on itse-näinen työssäkäyntialue, pendelöintiä alueelta ulos on suhteellisen vähän, jolloin alu-een työpaikkojen määrä vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Eniten työllisten määrä väheni Puolangalla. Kajaanissa työllisten määrä on pysynyt ennallaan ja Sotkamossa kasvanut noin 5 prosenttia. Työllisyysaste oli vuonna 2016 Kainuussa 62,7 % kun koko maassa se oli 68,7 %.

2.3 Työpaikkarakenne, koulutustaso ja verotettavat tulot

Kainuussa julkisen sektorin työpaikkojen osuus on 8 prosenttiyksikköä muuta maata suurempi, etenkin kuntasektorin merkitys on suuri. Yksityinen sektori on samalla koko maata pienempi. Yrittäjiä Kainuussa on samassa suhteessa kuin koko maassa. Julkisen sektorin osuus on suurin Hyrynsalmella ja pienin Sotkamossa. Suhteessa eniten yritystyöpaikkoja on Sotkamossa. Julkisen sektorin suuruus ja verrattain ma-talan jalostustason teollisuuden työpaikat näkyvät myös keskimääräisissä verotetta-vissa tuloissa, jotka ovat maan pienimpiä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34 –vuotiaista on Kainuussa 29 %. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on vuosittain noin 400-500, ammatillisen tutkinnon suorittaneita 1000-1300 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita 350-450. Kainuussa tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotta täyttäneistä on 70 % eli pro-senttiyksikön vähemmän kuin koko maassa. Kajaanissa osuus on 74 % ja muissa Kainuun kunnissa 59-71 %. Eniten tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut vuo-sina 2005-2016 Sotkamossa (17 %) ja Kajaanissa (14 %). Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot olivat Kainuussa vuonna 2016 asukasta kohti 15 318 €, koko maassa noin 18 000 €. Kajaanissa verotettavat tulot ovat 16 500 € ja Sotkamossa 15 066 €. Muissa alueen kunnissa verotettavat tulot asu-kasta kohden ovat 12 500 – 14 000 €. Vuodesta 2009 vuoteen 2016 verotettavat tu-lot kasvoivat Kainuussa 7 prosenttia.

2.4 työttömyys, eläköityminen ja avoimet työpaikat

Laajat tuotannolliset investoinnit eivät voi toteutua ilman riittävää työvoimaa. Yritys-ten kasvu ja työvoiman eläköityminen lisäävät työvoiman kysyntää. Samalla väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Työttömyysaste on laskenut Kainuun kaikissa kunnissa tasaisesti vuodesta 2015 läh-tien. Työttömyysaste on laskenut ajanjaksolla Kainuussa noin 4 prosenttiyksikköä eli


FCG Konsultointi Oy

hieman koko maata enemmän. Työttömyysaste oli Kainuussa heinäkuussa 2018 11,5 % ja koko maassa 10,8% eli työttömyysaste on yhä yli koko maan tason. Kainuussa matalin työttömyysaste on Ristijärvellä ja Sotkamossa, korkein Paltamossa. Kainuun teoreettinen paikallinen työvoimapotentiaali (työttömät työnhakijat) oli hei-näkuussa 2018 yhteensä 3 759. Heistä rakenteelliseen työttömyyteen laskettavia työttömiä on yhteensä 2 387, mikä vastaa 63,5 prosenttia kokonaistyöttömyydestä. Yli 50-vuotiaita työttömiä on 1 627, mikä vastaa 43,2 prosenttia kokonaistyöttömyy-destä.

Pitkäaikaistyöttömiä Kainuussa on 2,6 % työvoimasta heinäkuussa 2018, mikä on 0,3 % vähemmän kuin koko maassa. Suurimmillaan pitkäaikaistyöttömyys on Paltamossa (4 %) ja matalimmillaan Sotkamossa (1,7 %) ja Puolangalla (1,6 %).

Avoimet työpaikat Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut lähes kolmanneksen vuoden elokuun 2017 ja elokuun 2018 välillä. Elokuussa 2018 avoinna oli 631 työpaikkaa, mikä on 139 työ-paikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Työpaikkamäärältään merkittävissä ammattiryhmissä vain ryhmässä muut työntekijät avointen työpaikkojen määrä on pienentynyt -11,3 %. Eniten avointen työpaikkojen määrä on kasvanut ryhmissä erityisasiantuntijat (98,2 %) sekä prosessi- ja kuljetus-työntekijät (73,1 %). Lopuissa ammattiryhmissä kasvua on ollut pääsääntöisesti ko-konaismuutoksen verran, eli avoimia työpaikkoja on noin kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Taulukko 1. Avoimet työpaikat. (Lähde Tem, työnvälitystilasto 2018)


FCG Konsultointi Oy

2.5 Työmarkkinoilta poistuvat sinne tulevat ikäluokat

Kainuun työmarkkinoita leimaa ikäluokkien koosta johtuva työvoiman vahva supistu-minen. Viiden seuraavan vuoden aikana työmarkkinoilta poistuu henkilöitä noin 10 % nykyisestä työllisten määrästä (Tilastokeskus, väestöennuste 2015). Työmarkkinoilta poistuu lähivuosina vuositasolla vajaa 600 henkeä enemmän kuin työmarkkinoille tulee. Vuosien 2018-2022 työmarkkinoilta poistuu 2778 henkeä enemmän kuin sinne tulee. Vuoden 2022 jälkeen vuositason erotus alkaa kaventua. Kuitenkin vielä vuonna 2030 työmarkkinoilta poistuu edelleen noin 200 henkeä enemmän kuin mitä työmarkkinoille tulee. Yhteensä vuosien 2018-2030 välillä työ-markkinoilta poistuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella Kainuussa 5 700 henkeä enemmän kuin sinne tulee.

Kuvio 1. Työmarkkinoille tulevat ja sieltä poistuvat ikäluokat. (Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015) Työllisten lisäksi eläköityminen leimaa vahvasti myös yrittäjiä. Kainuun yrittäjistä kolmannes kuuluu ikäluokkaan 55-64-vuotta. Yrittäjistä kolmannes on siten lopetta-massa toimintansa vuoteen 2030 mennessä, jos yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Alle 34-vuotiaita yrittäjiä on noin 14 prosenttia yrittäjistä.


FCG Konsultointi Oy

3 Megatrendien työpaikkavaikutukset Kainuussa

Kainuussa on paljon luontaisia vahvuuksia, jotka linkittyvät keskeisiin globaaleihin megatrendeihin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin lisää kysyntää Kainuun bioresursseja kohtaan. Myös muovin korvaaminen pakkaus-materiaaleissa ja kaupankäynnin kasvu Internetin välityksellä lisää sellun ja karton-kien kysyntää. Esimerkiksi Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin koskaan ja hakkuita voidaan arvioiden mukaan lisätä kestävästi noin 49 %. Lii-kenteen sähköistäminen on nostanut akkujen rakentamisessa hyödynnettävien me-tallien hintoja tasolle, jossa niiden hyödyntäminen on kaupallisesti kannattavaa. Me-tallien kysyntä voimistuu maapallon väkiluvun kasvaessa. Suomi muodostaa turvalli-sen, vakaan ja myös sosiaalisesti kestävän ympäristön kaivosteollisuudelle, ja on si-ten kiinnostava investointikohde. Sosiaaliset- ja ekologiset kriteerit ovat korostu-massa entisestään lopputuotteiden markkinoinnissa ja brändissä. Myös matkailu kasvaa kovaa vauhtia globaalisti. Suomeen on hyvät ja nopeat yhtey-det muun muassa vaurastuvan kiinalaisen keskiluokan matkailun näkökulmasta. Suomi tarjoaa turvallisen matkailuympäristön, mikä ei ole enää selviö monissa perin-teisissä matkailukohteissa. Myös puhdas luonnonympäristö, hiljaisuus ja luonnonmu-kaisuus ovat kasvavia trendejä matkailussa. Kainuussa on paljon potentiaalia mat-kailun saralla ja näkymät ovat positiiviset. Hossa on Kainuun suosituin luontomatkai-lukohde, jonne tehdään vuosittain noin 50000 vierailua. Matkailupotentiaalin hyö-dyntäminen edellyttää kuitenkin panostuksia matkailutoimialalle ja markkinointia, koska Suomessa myös monilla muilla alueilla on samoja vahvuuksia ja niiden sijainti on keskimäärin edullisempi matkailuvirtoja tarkastellessa. Ilmaston lämmetessä yhä harvemmalla alueella vallitsee perinteinen talvi ja siihen liittyvät elämykset ja harrasteet ovat mahdollisia. Tästä syntyy kilpailuetua Kainuulle tulevaisuudessa, mutta myös riskejä alan yrittäjille sääolosuhteiden muuttuessa yhä arvaamattomimmiksi ja talvisesongin lyhentyessä. Kainuun luonnollisten megatrendeihin kytkeytyneiden vahvuuksien hyödyntämisessä on myös haasteita. Biomassojen nykyistä intensiivisempi hyödyntäminen ja kaivan-naisteollisuuden kasvu voivat hävittää matkailun kannalta tärkeitä maisemakokonai-suuksia, lisäävät alueen ympäristöriskejä ja aiheuttavat puhtaan matkailun edistämi-sen kannalta ristiriitaisen imagon alueesta. Intensiivisen luonnonvarateollisuuden johdosta myös alueen houkuttelevuus vapaa-ajan asujien silmissä voi pienentyä. Kyse on myös siitä, millaiseksi alueen imago muodostuu ja mikä on muodostuneen imagon vaikutus eri toimialojen elinvoimaisuuteen alueella. Vahvasti luonnonvarape-rusteinen teollisuus ja puhtaaseen luontokokemukseen pohjautuva matkailu eivät helposti ole hyödynnettävissä yhtä aikaa täydessä potentiaalissaan samalla alueella.


FCG Konsultointi Oy

3.1 Kainuu alueena

Kainuun vahvuuksina korostuvat erityisesti vahvat luontoelementit, väljyys sekä mo-nipuoliset ja edulliset asumisvaihtoehdot. Maakunnan runsaat luonnonvarat ja puh-das luonto luovat puitteet matkailun ja luonnonvara-alan yritysten kasvulle. Kai-nuussa on myös korkeaa ICT-alan osaamista. Kainuun pinta-ala on 22 687 neliökilo-metriä ja väestötiheys on 3,63 asukasta neliökilometriä kohden, kun se on koko maassa 17,64. Kainuu on alueena erittäin harvaan asuttu ja asutus on hyvin keskit-tynyttä alueen sisällä. Kajaanin seutukunnan osuus Kainuun väestömäärästä oli vuoden 2016 lopussa noin 71 %. Mikäli kehitys jatkuu toteutuneen kaltaisena Kajaanin seudun osuus Kainuun väestöstä kasvaa edelleen.

Kainuu kärsii alueena sijaintihaitasta ja alueen saavutettavuus ei ole erityisen hyvä. Keskeiset alueen voimistumista tukevat valtakunnalliset toimet liittyvät siten liikenne-verkon laadukkaaseen ylläpitoon sekä sen kehittämiseen. Suurin osa Kainuun sisäisestä liikenteestä tehdään yksityisautoilla. Tiestön kunnon parantaminen ja jatkuva ylläpito ovat ensiarvoisen tärkeitä alueen sisäisen saavutet-tavuuden kehittämisessä. Metsäteollisuuden kuljetukset edellyttävät myös riittävän korkealaatuisesti ylläpidettyä alempi asteista tieverkkoa. Pohjoisen suuntaan valtatie 5 ja kantatie 78 toimivat vaihtoehtoisina liikenneväylinä suurelle osalle Etelä-Suo-men ja Lapin välistä liikennettä. Näillä liikenneväylillä on tärkeä merkitys etenkin matkailun liikennevirtojen ohjautumisessa Kainuuseen. Kehys-Kainuun vahvuuksia ovat puhdas luonto ja luonnonläheisyys sekä luonto- ja erämatkailu. Seutukunta tarjoaa mahdollisuuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen, ennen muuta biotalouteen. Kehys-Kainuun väestö vähenee varsin voimakkaasti, mikä johtuu väestön ikärakenteesta ja muuttotappiosta Vuodesta 2010 vuoteen 2015 väestö on vähentynyt harvaan asutulla maaseudulla 20 %, kun koko Kainuussa väestön vähennys on samana ajanjaksona ollut 4,5 %.

Yrityksille ja asukkaille tärkeät 3G- ja 4G -verkot kattavat lähes koko Kainuun alu-een, sisältäen kuitenkin edelleen joitain katvealueita sekä vaihdellen käyttönopeuk-siltaan. Kiinteä verkko on käytössä 51 % kotitalouksista, kuten koko maassa keski-määrin. Digitalisaation kehittyessä hyvien tietoliikenneyhteyksien merkitys voi koros-tua yritysten ja asukkaiden sijoittumisessa jopa fyysisiä liikenneyhteyksiä enemmän.

3.2 Robotisaatio ja automaatio

Robotisaatio ja automatisaatio luovat ja hävittävät työpaikkoja. Nykyisessä kehitys-aallossa automatisointia koskee uusia tehtäväaloja ja yhä vaativampia työtehtäviä. Toistaiseksi kuitenkin esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen yritystoiminnassa on melko harvinaista. Kainuun osalta pk-barometrissa ilmoitetaan, että 80 % yrityksistä ei hyödynnä mitenkään tekoälyä toiminnassaan.


FCG Konsultointi Oy

Automatisaatio ei välttämättä kaikilla toimialoilla, kuten teollisuudessa pelkästään vähennä työpaikkoja vaan sen vaikutus voi olla myös työpaikkoja ylläpitävä. Auto-matisaation avulla työn tuotavuutta voidaan kohentaa, ja siten on mahdollista kil-pailla myös halvemman työvoimakustannustason maiden kanssa.

Kuvio 2. Tekoälyn hyödyntäminen pk-yrityksissä, % yrityksistä (Lähde: PK-barometri kevät 2018.


FCG Konsultointi Oy

4 Ennusteet

4.1 Väestörakenne ja väestöennuste

Kainuun työvoimatarpeen kehitys riippuu monilla toimialoilla alueen väestökehityk-sestä. Väestön määrä vaikuttaa suoraan paikalliseen kysyntää ja esimerkiksi palvelu-alojen työpaikkoihin. Väestön kokonaismuutos vaikuttaa myös yritysten investointiha-lukkuuteen.

Kuvio 3. Koko väestön määrän kehitys, 2016=100 (Lähde: Tilastokeskus, väestöen-nuste 2015) Väestöennusteen perusteella Kainuun väkiluku laskee 12 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2050. Kajaanin ja Sotkamon osalta väestö vähenee vain noin 5 prosenttia. Muun Kainuun tilanne on selvästi synkempi ja väestömuutos onkin – 20-30 prosenttia. Väestöennusteen luomaa kuvaa alueen kehityksestä tasapainottaa vapaa-ajan asujat. Kainuun kasvavat matkailijoiden ja vapaa-ajan asutuksen määrät kompensoivat vä-henevää pysyvää asutusta. Viimeisen 20 vuoden aikana kesämökkien määrä on Kai-nuussa lisääntynyt lähes 18 % (12 529 kesämökkiä vuonna 2016)


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 4. Työikäisten määrän kehitys, 2016=100 (Lähde: Tilastokeskus, väestöen-nuste 2015) Kainuussa työikäisten määrä laskee 10 prosenttiyksikköä nopeammin kuin koko vä-estö, mikä aiheuttaa haasteita julkisten palveluiden ylläpitämiselle. Suomussalmella ja Hyrynsalmella työikäisten määrä vähenee yli 40 prosenttia vuoteen 2040 men-nessä. Vaikka väestökehityksen suunta saataisiin taittumaan ja jopa käännettyä, se on hyvin todennäköisesti mahdollista lähinnä Kajaanissa ja Sotkamossa, alueellinen eriytyminen Kainuun sisällä on jatkunut jo useita kymmeniä vuosia ja siihen tuskin on tulossa muutosta.


FCG Konsultointi Oy

Toimialojen kehitys Kainuussa Vuosi 2017 oli vahva lähes kaikilla Kainuun kärkialoilla liikevaihdon ja henkilöstömää-rän kasvulla mitattuna. Ehdottomana veturina toimi kaivannaisteollisuus, jossa liike-vaihto kasvoi 64,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Matkailu-, ICT- ja elektroniikka- sekä elintarvikeklusteri ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina, mutta erityisesti vuonna 2017. Tässä selvityksessä käydään läpi kaik-kien Kainuun kärkitoimialojen tilanne. Laajemmin syvennytään kaivannaisteollisuu-teen sen suuren merkityksen vuoksi sekä matkailuun, jossa on paljon potentiaalia jäljellä, mutta myös haasteita havaittavissa. Tarkemmassa tarkastelussa voisi olla myös ICT - ja elektroniikkaklusteri, jossa liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Kainuuseen on syntynyt merkittävä pelialan keskittymä, jolle on syntynyt 2016-17 noin sata työ-paikkaa, tällä hetkellä työntekijöitätekijöitä on noin 180 ja asiantuntia-arvion mukaan työpaikkamäärä voi jo lähitulevaisuudessa kaksinkertaistua.

Kuvio 5. Elinkeinoklustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa 2010-2017. Vuo-siestimaatit perustuvat vuoden 2016 vuositasoon. (Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018).


FCG Konsultointi Oy

ICT- ja elektroniikkaklusteri Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto jatkoi edellisen vuoden 2016 tapaan noususuuntaista kehitystään myös vuonna 2017. Toimialan liikevaihto kohosi yhteensä 8,6 prosenttia vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi-kesäkuussa 2017 liikevaihto kohosi 8,6 prosenttia ja heinä-joulukuussa kasvua kertyi 7,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärä kasvoi 3,0 pro-senttia vuonna 2017. Tammi-kesäkuussa 2017 henkilöstömäärä nousi 3,3 prosenttia ja vuoden loppupuolella heinäjoulukuussa kasvua kertyi 2,8 prosenttia vuotta aiem-masta. Kuluvan vuoden tammikuussa 2018 toimialan henkilöstömäärä kasvoi 6,5 pro-senttia vuotta aiemmasta.

Metalliklusteri

Kainuun maakunnan metalliklusterin liikevaihdon kehitys jatkoi vuoden 2017 alkupuo-liskolla vahvaa kasvuaan. Tammi-kesäkuussa 2017 liikevaihto kasvoi 27,2 prosenttia. Vuoden 2017 heinä-joulukuussa liikevaihto kääntyi laskuun, jolloin toimialan liike-vaihto supistui 11,4 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Koko vuonna 2017 toi-mialan liikevaihto kasvoi yhteensä 6,0 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kainuun maakunnan metalliklusterin henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2017 aikana. Vuositasoa 2017 tarkasteltaessa henkilöstömäärä väheni yhteensä 2,3 pro-senttia vuotta aiemmasta. Kuluvan vuoden 2018 tammikuussa henkilöstömäärä kas-voi hienoiset 0,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Metsä- ja puuklusteri

Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihdon kehitys osoitti hienoista kas-vua vuonna 2017. Liikevaihto kasvoi yhteensä 0,2 prosenttia vuoden 2017 aikana. Tammi-kesäkuussa 2017 toimialan liikevaihto laski 1,5 prosenttia Vuoden 2017 jäl-kimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia vuoden takaisesta. Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä kääntyi nousuun vuonna 2017 ja toimialan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 7,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kuluvan vuoden tammikuu 2018 osoittaa henkilöstömäärän laskevan 4,8 prosenttia.

Biotalous

Biotalous sisältää laajasti eri toimialoja, joten summautuessaan se nousee selkeästi suurimmaksi elinkeinoklusteriksi Kainuussa. Koko metsätalouteen perustuva toiminta on vielä tätäkin suurempi, jos biotaloutta tarkastellaan yhdessä metsä- ja puuklusterin kanssa Biotalouden liikevaihdon kehitys kääntyi hienoiseen laskuun Kainuun maakunnassa vuonna 2017. Vuositasolla tarkasteltuna biotalouden liikevaihto supistui vuonna 2017 yhteensä 1,0 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2017 toimialan liikevaihto väheni 1,8. Biotalouden henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2017 Kainuun maakunnassa yhteensä 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstömääräestimaatti oli vuoden lopussa 2151


FCG Konsultointi Oy

henkilöä. Toimialan henkilöstömäärän kehitys kasvoi vuoden 2017 tammi-kesäkuussa 3,8 prosenttia ja heinä-joulukuussa 3,3 prosenttia. Tuoreimmassa tarkastelussa ol-leena kuukautena tammikuussa 2018 henkilöstömäärä väheni 0,7 prosenttia.

Kaivosteollisuus

Mineraalisilla raaka-aineilla on maailmanlaajuiset markkinat, jotka ohjaavat voimak-kaasti kaivostoimintaa ja malminetsintää. Erityisesti malminetsintäaktiivisuus on tästä syystä vaihtelevaa, mutta raaka-aineiden hintakehitys vaikuttaa myös kaivosten toi-mintaan. Metallien ja mineraalien kysyntää ovat lisänneet globaali väestönkasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen. Suomessa on potentiaalia myös niin sanotuille korkean teknologian metalleille (hightech-metallit), jotka ovat välttämättömiä useimmissa jat-kuvasti yleistyvissä uuden teknologian laitteissa, kuten sähkömoottoreissa.

Kuvio 6. Metallimalmien louhinnan kehitys Suomessa, 2010=100 (Lähde: TEM toimi-alapalvelu 2017)

Globaalit tavoitteet ilmastopolitiikassa, kiertotaloudessa sekä käynnissä oleva ener-giamurros näkyvät raaka-ainemarkkinoilla. Selkeimmin muutos näkyy uusiutuvan energian käytön kasvuna, sähköautojen kysynnän ja tarjonnan kasvuna sekä akku-teknologian kehityksenä


FCG Konsultointi Oy

Vuodesta 2018 on tulossa kaivosteollisuudelle viime vuosia valoisampi. Maailmanta-lous on kasvu-uralla ja raaka-aineiden hinnat ovat vakiintuneet. Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitullit ovat kuitenkin huolestuttava merkki mahdollisesta kauppasodasta. Ko-timaan kaivosinvestoinneissa on alkamassa selkeä kasvujakso. Malmitutkimukset pi-ristyivät Suomessa vuoden 2017 aikana ja uusia lupahakemuksia jätettiin aiempaa enemmän. Hankkeilla houkutellaan Suomeen uusia tutkimusinvestointeja kymmenien miljoonien edestä. Kaivosyhtiöt Kemin kaivos (Outokumpu Chrome Oy), Terrafame Oy, Agnico Eagle Oy:n Kittilän kaivos sekä Bolidenin Kevitsan kaivos Sodankylässä ovat jo ilmoittaneet mer-kittävistä investoinneista. Samoin Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke Sotkamossa ja Keliber Oy:n litiumin tuotantoon tähtäävä kaivoshanke Kaustisilla etenevät. Kaiken kaikkiaan investoinnit tulevat nousemaan selvästi yli 500 miljoonan euron vuoteen 2020 mennessä. Kaivostoimialalla niin metallimalmien louhinnassa kuin kaivosalaa palvelevalla toi-mialalla on liikevaihdon kasvu ollut vahvaa. Liikevaihdon kasvuun ovat vaikuttaneet raaka-aineiden positiivinen hintakehitys ja louhintamäärien kasvu. Kaivostoimialalla-kin voi nousta ainakin osittain kasvun esteeksi koulutetumman osaavan työvoiman puute. Fraser Instituutin tuoreen selvityksen mukaan Suomi on jälleen kaivosinves-tointien kiinnostavin kohde. Vakaa ja ennakoitava sääntely sekä hyvä geologinen po-tentiaali ja tarjolla oleva geodata ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä. Kaivannaistoiminnan liikevaihto jatkoi vahvaa kasvuaan vuonna 2017 Kainuun maa-kunnassa. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto kasvoi yhteensä 64,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 21,6 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2017 henkilöstömäärä kohosi 20,1 prosenttia ja heinä-joulukuussa 23,2 prosenttia vuoden takaisesta. Matkailu Matkailun kasvu Suomessa jatkuu. Vuonna 2017 yöpymisten kokonaismäärä kaikissa majoitusliikkeissä kasvoi 5,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ver-rattuna. Ennusteiden mukaan kansainvälinen matkailijamäärien kasvu jatkuisi vuosit-tain 4 - 5 prosentin vuosivauhtia. Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että koko matkailuklusterin (majoitus-, ravitse-mus- ja ohjelmapalvelut) liikevaihto jatkaa tasaista kasvuaan myös lähitulevaisuu-dessa.


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 7. Matkailuklusterin kehitys Suomessa, 2010=100 (Lähde: TEM Kevään 2018 toimialojen näkymät: Matkailu)

Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin ennätykselliset reilut 21 miljoonaa kertaa. Ulko-maisten matkailijoiden yöpymisiä kertyi lähes 6,6 miljoonaa vuorokautta ja kotimais-ten 14,8 miljoonaa yöpymistä. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivätkin peräti 14,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaisten yöpymiset lisääntyi-vät maltillisesti 1,8 prosenttia. Venäläiset olivat vuonna 2017 edelleen suurin Suomeen tulevien matkailijoiden ryhmä. Venäläisiä yöpymisiä kirjattiin reilu 809 000 ja kasvua oli 16 prosenttia. Seu-raavaksi suurimmat yöpymisten määrät kirjattiin saksalaisilta, ruotsalaisilta ja bri-teiltä. Hieman yli puolet yöpymisistä tuleekin edelleen EU-maista. Suurimmat kasvuluvut (+21,2 %) kirjattiin kuitenkin Aasiasta tulevien matkailijoiden yöpymisistä. Kiinalais-ten yöpymiset lisääntyivät eniten (kasvua 34,4 %) Suomen saavutettavuus on vuosi vuodelta parantunut uusien suorien lentoyhteyksien myötä.

Matkailun megatrendeistä erityisesti kestävyyden huomioiminen on välttämätöntä. Tulevaisuudessa yhä useampi matkailija tekee ostopäätöksensä sillä perusteella, mi-ten kestäväksi palveluntarjoajan tai kohteen mieltää. Myös massamatkailun uhka on nostanut päätään ja liikaturismi erityisesti hektisimpään sesonkiaikaan haastaa Suo-men kestävää matkailua. Suomen matkailuimago puhtaana ja kauniina luonto- sekä kiinnostavana kulttuuriympäristökohteena on edelleen merkittävin kilpailuetumme.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran Pk-yritysbarometrin mu-kaan matkailualan pk-yritykset arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi toiveikkaammiksi kuin muut toimialat. Matkailuyritykset ennakoivat yleiset suhdanne-odotukset edelleen paremmiksi kuin syksyllä 2017.

Maakunnista vain Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa, Etelä-Savossa, Etelä-Karja-lassa ja Uudellamaalla matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa suurempi. Kainuussa matkailun osuus on kolmanneksi suurin.


FCG Konsultointi Oy

Matkailu vaikuttaa myös palveluiden kysyntään. Yli 80 prosenttia ravintolapalvelujen kysynnästä on Kainuussa matkailun aikaansaamaa. Urheilu- ja virkistyspalveluista matkailun aiheuttama kysyntä on 39-79 % kysynnästä Kainuussa. Ilman matkailuelin-keinoa monet erityispalvelut olisivat huomattavasti suppeampia Kainuussa. Kainuun maakunnan matkailuklusterin liikevaihdon kehitys oli edellisen vuoden kehi-tyksen tapaan myönteistä kasvun aikaa myös vuoden 2017 aikana. Toimialan liike-vaihto kasvoi vuoden 2017 aikana yhteensä 7,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuo-teen. Tammi-kesäkuussa 2017 liikevaihto nousi 6,5 prosenttia ja heinä-joulukuussa 9,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan matkailuklusterin henkilöstö-määrän kehitys kääntyi kasvuun vuonna 2017. Kuluvan vuoden tammikuussa 2018 toimialan henkilöstömäärä kasvoi 13,9 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuvio 8. Matkailuklusterin trendivertailu Kainuun maakunnassa Vuonna 2017 Hossan kansallispuiston avaaminen on tuonut matkailuun selkeää kas-vua Ylä-Kainuuseen. Matkailussa ulkomaisten matkailijoiden osuus Kainuussa kasvoi vuonna 2016 14,6 % (koko maan kasvu 4,7 %), yöpymisten määrä oli 87 500. Mat-kailijoiden kokonaismäärä ja kotimaisten matkailijoiden määrä Kainuussa ei ole kas-vanut kuitenkaan samaa tahtia ulkomaisten matkailijoiden kanssa. Kaikkiaan vuonna 2016 matkailijoita yöpyi Kainuussa 931 130.


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 9. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa 2018. Lähde Venäläiset ovat selvästi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Kainuussa ja heidän määränsä on edelleen kasvussa (9,6 %). Kiinalaisten matkailijoiden määrä peräti ne-linkertaistui vuonna 2017, mikä on linjassa koko Suomeen kohdistuneen matkailun kanssa. Kiinalaisten matkailijoiden määrän kasvua selittää esimerkiksi kiinalaisten ur-heilijoiden yhteistyö Vuokatin urheiluopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Myös Kainuun matkailun kehittämishankkeet ovat järjestäneet kiinalaisten matkanjärjestäjien ja median edustajien vierailuja Kainuuseen. Tulevina vuosina kii-nalaisten matkailijoiden määrän arvioidaan monikertaistuvan. Kehityskulku näyttää hyvältä ja on tarkoituksenmukaista, että ulkomaisia matkailijoita tulee useammasta maasta. Venäläisten matkailijoiden suureen osuuteen sisältyy myös riskejä huomioi-den maan poliittinen ja taloudellinen tilanne esimerkiksi uusia talouspakotteita on yhä suunnitteilla ja tilanne maailmanpolitiikassa on tältä osin yhä kireä.

Vaikka ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvaa, ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on edelleen Kainuussa vain noin 10 prosenttia kaikkien matkailijoiden kokonaismää-rästä, joten matkailutoiminnan kannattavuus on pääosin kotimaisen kysynnän varassa ja siten suhdanneherkkä kotimaisen ostovoiman muutoksille. Vahvasta kasvusta huolimatta majoitusliikkeiden käyttöaste on Kainuussa maan kes-kiarvoa alempi. Huoneiden käyttöaste oli vuoden 2018 heinäkuussa 55,9 prosenttia (koko maassa 58,6 %) ja tammi-heinäkuussa 45,3 prosenttiin (koko maassa 51,9 %). Matkailuvirtojen houkuttelu ympärivuoden Kainuuseen on haaste toimialan kasvulle ja kannattavuudelle.


FCG Konsultointi Oy

5 Investointi- ja suhdannenäkymät

Kajaanin seutukunnan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat jopa hieman korkeam-malla kuin valtakunnassa keskimäärin. Positiiviset suhdannenäkymät heijastuvat eri-tyisesti odotuksena liikevaihdon kasvamisesta ja kannattavuuden parantumisesta.

Kuvio 10. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Kainuussa ja koko maassa, saldoluku (lähde: PK-barometri kevät 2018.) Suurista uusista toimijoista Sotkamo Silver Oy on saanut tarvittavan rahoituksen. Kai-voksen rakentaminen on meneillään ja tavoitteen mukaan kaivos on täysitehoisessa tuotannossa v. 2019 alussa. Kaivos työllistänee noin 100 henkilöä. Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät Metalli- ja konepajateollisuuden yrityksissä on ollut vaikeuksia saada työvoimaa ja tilanne vaikuttaa jatkuvan samankaltaisena. Alan yrityksissä on hyvä työtilanne ja hy-vät kasvun näkymät, joskin epävarmuus työvoiman saannissa voi jarruttaa kasvua joiltakin osin. Esimerkiksi kiskokalusto- ja konepajatuotteita valmistavalla Transtech Oy:llä on erinomainen työtilanne sekä tarvetta työvoiman kouluttamiseen ja rekry-tointiin. Metallialan yritysten työvoimatarpeisiin vastaamiseksi on lisätty metallialan työvoima-koulutusta ja yhteishankintakoulutusta. Ongelmana on metallialan heikko houkuttele-vuus, johon pyritään vaikuttamaan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, TE-hallin-non ja muiden toimijoiden kanssa. Työttömyyttä laskee myös työmarkkinoille tulevia, nuoria ikäluokkia suuremmat elä-köityvien ikäluokat. Tällöin kokonaan uusien työpaikkojen ohella nuorille on tarjolla myös eläköityviltä vapautuvia työpaikkoja. Kajaanin seutukunnassa ja erityisesti Ka-jaanissa on työnhakijoissa Kehys-Kainuuta enemmän nuoria, joten kasvavaan työvoi-man kysyntään pystytään ainakin koulutuksen kautta vastaamaan. Pääosa TE-toimis-toon ilmoitetuista työpaikoista on Kajaanin seutukunnan alueella.

Kehys-Kainuun haasteena on koulutuksen saaminen ja ulottaminen alueelle, jossa ei enää ole saatavissa ammatillista toisen asteen koulutusta ja heikot mahdollisuudet


FCG Konsultointi Oy

järjestää työvoimakoulutusta työpaikkojen ja opiskelijoiden vähäisyyden vuoksi. Työ-voiman kysyntä on ollut kasvussa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin viimeisen vuoden aikana TE-toimistoon 938, joka on 16 % koko Kainuun työpaikoista. Jos työ-voiman kysyntä kasvaa nykyisestä, on odotettavissa rekrytointiongelmia, koska nuor-ten osuus muuhun Kainuuseen verrattuna on varsin pieni. Investoinnit Kajaanin seudulla ollaan lähivuosina tekemässä merkittäviä elinkeinoelämän toimin-nan vahvistamiseen liittyviä investointeja kaivoteollisuudessa, teollisuudessa, biota-loudessa ja julkisella sektorilla, jotka piristävät koko Kainuun aluetaloutta. Kainuu-seen 2020-luvun taitteeseen suunniteltujen investointien arvo on yhteensä jopa noin 2,6 miljardia euroa ja pysyvä lisätyövoiman tarve noin 19000 henkilöä. Rakennusai-kainen työvoiman tarve on tämän lisäksi ainakin 2600 henkilöä. Investoinneista merkittävä osa sijoittuu Kajaaniin ja Sotkamoon. Paltamon tehtaan toteutus on ainoa selvästi suurempi investointi muualla Kainuussa. Investoinnit kes-kittyvät selvästi Kainuun vahvoille aloille biotalouteen, kaivosteollisuuteen, perusteol-lisuuteen ja matkailuun. Euromääräisesti selvästi suurin yksittäinen investointi olisi Paltamon biotuotetehdas 900 miljoonaa euroa. Metalliklusterin investointien on arvioitu olevan noin 700 mil-joonaa. Parin sadan miljoonan investointeja ovat Otanmäen kaivoksen avaaminen ja Terraframen akkukemikaalitehtaan käynnistäminen. Suorilta työllisyysvaikutuksiltaan merkittävimpiä investointeja ovat Paltamon biotuo-tetehdas (270 htv) ja Otanmäen kaivos (400 htv) Julkisista investoinneista merkittä-vin on Kainuun uusi sairaala ( 300 htv). Biotuotelana kasvu näkyy myös metsänhoi-dossa ja puun korjuussa noin 400 uuden työntekijän lisätarpeena. Epävarmimpana investoinneista voi pitää Otanmäen kaivoksen uudelleen avaamista. Myös Paltamon biotuotetehdas on vasta varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Kokonai-suutena nykyisten suurten yksittäisten investointien toteutuminen synnyttäisi vajaat 2000 uutta työpaikkaa. Yhteensä tämä tarkoittaisi tulevan 5 vuoden sisällä työpaik-kamääränä lisäystä, joka vastaa noin 10 prosenttia kaikista nykyisistä työpaikoista. Tämän lisäksi on myös huomioitava muiden pienempien investointien työllisyysvaiku-tus.


FCG Konsultointi Oy

Taulukko 2. Investointisuunnitelmia Kainuussa 2018-2021. (Lähde: Kainuun liitto)

Kyselyn tulokset

5.1 Toiminnan volyymin muutokset

Kyselyssä kaikista toimijoista noin viidennes arvioi toimintansa kasvavan paljon vuo-teen 2022 mennessä ja yhteensä noin 70 prosenttia arvioi kasvua olevan ainakin jon-kin verran. Viidennes vastaajista arvioi toiminnan volyymin pysyvän ennallaan ja kym-menes osa ennakoi ainakin lievää supistumista. Tulosten suunta on yhtenäinen pk-barometrin kanssa, mutta ennakoi jopa pk-barometriä kovempaa kasvua, mikä selit-tynee sillä, että vastaajiin on valikoituna melko runsaasti kasvuyrityksiä. Julkisista työnantajista usea ennakoi toiminnan supistuvan. Yrityksistä kasvavina erot-tuvat melko selkeästi kaivosteollisuus, matkailu- ja ravitsemus sekä puuteollisuus eli perinteiset Kainuun vahvuusalat.

Toimiala Alue Investointi

Investoinnin

suuruus

(M€)

Odotettu

liikevaiht

o (M€/v.)

Lisätyövoi‐

man tarve

Lisätyövoi‐

man tarve

rakennus‐

aikana

Välillinen

työllistävä

vaikutus,

työpaikkaa Aikajänne

1 Biotalous Kainuu Metsänhoito ja puunkorjuu 400 2021

2 Biotalous Kuhmo Woodpolis 2020 (Kantola Kuhmo) 185 60 2020

3 Biotalous Kajaani Tehtaan laajennus (St1) 60 20 2020

4 Biotalous Paltamo Tehtaan toteutus (KaiCell Fibers) 900 270 2000 1350 2021

5 Biotalous Kainuu Luonnontuoteala 5 2019

6 Uusiutuva energia Kainuu Aluelämpölaitokset, tuulivoima 20 2021

7 Rakentaminen Kajaani Kainuun uusi sairaala (osittain puurakennus) 153 300 2018‐2020

8 Rakentaminen Kainuu Muut rakennusalan investoinnit 9 2018

9 Kaivannaistoiminta Sotkamo Hopeakaivos (Sotkamo Silver) 45 200 100 2018‐2019

10 Kaivannaistoiminta Kajaani Kaivoksen avaaminen (Otanmäki) 200 400 2020‐2035

11 Kaivannaistoiminta Sotkamo Tuotannon lisääminen (Terrafame) 111 2019‐2023

12 Kaivannaistoiminta Sotkamo Uraanin talteenotto (Terrafame) 10 10 30 50 2019

13 Kaivannaistoiminta Sotkamo Akkukemikaalitehdas (Terrafame) 175 100 600 2020

14 Kaivannaistoiminta Ristijärvi Kiviteollisuus 10 2018

15 Kaivannaistoiminta Kainuu Muu kaivannaistoiminta 25 20 2018

16 Teknologiateollisuus/Metalliklusteri Kajaani Toimeksiannot koti‐ ja ulkomailla (Transtech) 700 150 2018 alk.

17 Teknologiateollisuus Kajaani Pelialan investoinnit 10 100 2018‐2021

18 Informaatio ja viestintä Kainuu Uudet tietoliikenneyhteydet (Koillisväylä) 21,5 2020‐2021

20 Informaatio ja viestintä Kajaani Data‐keskus 33 2017‐2021

21 Matkailuklusteri Sotkamo Lomarakentaminen Vuokatin itärinne 120 100 2020

22 Matkailuklusteri Kainuu Muut matkailuinvestoinnit matkailurakent. 67 2018‐2020

Yhteensä 2563,5 1900 2600 1400

INVESTOINNIT JA TAVOITTEET


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 11. Miten arvioit organisaationne/toimipaikanne liikevaihdon/budjetin muuttu-van vuoteen 2022 mennessä? Kaikista toimijoista 66 % prosenttia ennakoi myös henkilöstömäärän kasvavan. Vii-dennes vastaajista arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan ja joka kymmenes vas-taaja ennakoi henkilöstömäärän supistuvan. Kasvuennuste tarkoittaisi käytännössä useiden tuhansien uusien työpaikkojen syntymistä. Kyselyyn on kuitenkin todennäköi-sesti vastannut yliedustetusti kasvuyritykset johtuen kyselyn teemasta – työvoiman saatavuus. Kasvuennuste vastaa kokoluokaltaan noin puolta alueen työttömien määrästä. Kas-vuennusteen vaatima työvoimatarve yhdessä eläkepoistuman kanssa vastaa jo koko teoreettista työvoimareserviä. Koska työttömistä vain osa omaa sopivaa osaamista, koko työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää runsaasti uutta alueen ulkopuolista työvoimaa.

Haastattelut vahvistivat näkemystä, että julkisella puolella palvelutarpeiden vähenty-essä osassa toimintoja ja tehostamisvaatimusten seurauksena työntekijöiden määrä on vähenemässä. Osa julkisen puolen haastatelluista tahoista ilmaisi selvästi, että käynnissä olevat uudistukset eivät mahdollista toiminnan kehittymisen arvioimista vuoteen 2022 saakka.

Kasvaa paljon

22 %

Kasvaa jonkin verran

48 %

Pysyy ennallaan

18 %

Supistuu jonkin

verran11 %

n=99 Kaikki


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 12. Miten arvioit organisaationne/toimipaikanne liikevaihdon/budjetin muuttu-van vuoteen 2022 mennessä? Työvoimatarpeeseen pyritään vastaamaan selvästi useimmiten palkkaamalla koti-maista työvoimaa (75 %). Toiseksi yleisin vaihtoehto (36 % vastaajista) vastata kas-vuhaasteeseen on lisätä työn tuottavuutta lisäämällä nykyisen työvoiman osaamista ja työkykyä. Vastaajista vain 12 prosenttia pyrkii työn tuottavuuden kasvattamiseen digitalisaation ja robotiikan avulla. Kolmanneksi suosituin keino on alihankinta, jota aikoo lisätä kolmannes vastanneista organisaatioista. Alihankinnalla voidaan ylittää paikallisen työvoimamarkkinan asetta-mat kasvurajat. Alihankinnan lisääminen voi olla vaikeaa, jos työvoiman saatavuus on ongelma myös alihankintayrityksille. Ottaen huomioon kilpailun työntekijöistä sekä melko vähäisen työn perässä liikkuvuu-den Suomessa, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kaikki toimijat voisivat vastata kas-vuun palkkaamalla lisää kotimaista työvoimaa. Kaikista toimijoista 16 prosenttia suunnitteleekin ulkomaisen työvoiman käytön lisäämistä ja avovastauksista ilmeni, että se on joissain tapauksissa ainoa keino saada merkittävästi uutta työvoimaa. Oppilaitosyhteistyötä, koulutussopimuksia ja rekrytointikampanjoita suunnitteli alle kymmenes vastaajista keinona vastata työvoimatarpeeseen. Pk-barometrin perus-teella Kainuussa yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hiukan yleisempää kuin koko maassa ja näkyy erityisesti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kasvaa paljon

14 %

Kasvaa jonkin

verran49 %

Pysyy ennallaan

22 %

Supistuu jonkin

verran13 %

Supistuu paljon

1 %

n=99 Kaikki


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 13. Jos organisaationne/toimipaikkanne toiminta kasvaa, millä keinoilla siihen aiotaan vastata?

5.2 Eläköityminen ja työvoiman saamisen haasteet

Kyselyssä tarkasteltiin erikseen eläköitymisen vaikutusta yritysten toimintaan, eläköi-tyminen on tunnistettu merkittäväksi haasteeksi Kainuussa. Vastanneista 14 prosent-tia ilmoitti, että eläköityvien tilalle on hankala saada riittävästi sopivaa työvoimaa ja suurin osa yrityksistä ei pitänyt eläköitymisiä ongelmana. Taustaryhmittäin tarkastel-tuna näyttää siltä, että eläköitymisen aiheuttamat haasteet toiminnan jatkuvuudelle ovat suurimmat rakentamisessa. Haastatteluista muodostunut kuva eläköitymisen aiheuttamista haasteista vastaa pää-osin kyselyn tuloksia. Tilannetta voisi kuvata siten, että eläköityminen ei ole vielä laa-jassa mitassa suuri haaste, mutta paikoitellen teollisuuden kriittisissä työntekijäryh-missä ja sekä esimerkiksi julkisen puolen asiantuntijatehtävissä eläköityminen voi ai-heuttaa suuriakin haasteita ja osaamiskapeikkoja organisaatioiden toimintaan.

n=99 Kaikki

mmin mainitut asiat ensin

75 %

36 %

29 %

16 %

14 %

12 %

10 %

7 %

6 %

1 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kotimaista työvoimaa palkkaamalla

Parantamalla henkilöstön osaamista (tuottavuus)

Lisäämällä alihankintaa

Ulkomaista työvoimaa palkkaamalla

Lisäämällä vuokratyövoiman käyttöä

Korvaamalla työvoimantarvetta digitalisaatiolla ja robotiikalla

Lisäämällä muuten yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Koulutussopimusten ja työkokeilujen kautta

Rekrytointikampanjoilla

Muuten


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 14. Jos organisaationne/toimipaikkanne toiminta kasvaa, millä keinoilla siihen aiotaan vastata? Kokonaisuutena työvoiman saatavuus on suuri haaste alueen yrityksille. Vastaajista vajaa viidennes ilmoitti, että työvoiman saatavuus on este toiminnan kasvattamiselle Kainuussa ja 61 % ilmoitti, että työvoimaa on vaihtelevasti saatavilla. Vain vajaa vii-dennes ilmoitti, että työvoimaa on hyvin saatavissa. Vastaajista myös 5 prosenttia ilmoitti, että toiminta loppuu työvoiman saatavuuden johdosta, mikä tarkoittaisi satoja työpaikkoja. Työvoiman saatavuuden näkee haasteeksi erityisesti pienet alle 5 hengen yritykset. Teollisuudessa on jatkuva pula esimerkiksi ammattitaitoisista hitsareista. Tulosten perusteella julkisella puolella työvoiman saatavuus ei ole yhtä laaja ongelma. Rekrytointivaikeuksia kuitenkin on julkisen sektorin vaativissa asiantuntijatehtävissä, mihin vaikuttaa osittain myös kova yksityisen puolen vetovoima. Terveydenhuollossa rekrytointivaikeuksia on ollut jo pitkään vaativissa tehtävissä, mutta myös suoritta-vissa tehtävissä vaikeudet ovat kasvamassa.

Kaikki n=99Uhkaako työntekijöidenne eläköityminen toiminnan jatkuvuutta lähivuosina?

14 %

66 %

10 %

10 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kyllä, eläköityvien tilalle on vaikea saadariittävästi uusia työntekijöitä

Ei, uskomme, että saamme riittävästi uusiatyöntekijöitä eläköityvien tilalle

En osaa sanoa

Eläköityminen huomioidaan muutoinlähivuosina

.


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 15. Onko työvoiman saatavuus Kainuussa haaste toiminallenne lähivuosina?

5.3 Rekrytointi

Kyselyyn vastanneista tahoista vajaa viidennes ilmoitti, että ei ole rekrytoimassa juuri tällä hetkellä. Lopuista vastaajista puolet ilmoitti, että haasteita rekrytoinnissa on ole-massa. Rekrytointivaikeudet näyttävät keskittyvän yleisesti suuriin yrityksiin sekä ra-kentamisen toimialalle.

Kuvio 16. Ilmeneekö toiminnassa tällä hetkellä rekrytointivaikeuksia? Selvästi suurimmaksi haasteeksi rekrytoinnissa mainittiin työvoiman ammatillinen osaaminen (64 % vastanneista. Tuloksen perusteella on tarvetta uudelleen kouluttau-

Kaikki n=99y

16 %

61 %

17 %

5 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Ei ole, työvoimaa on hyvin saatavilla

On jossain määrin, työvoimaa on vaihtelevastisaatavilla

On merkittävästi, estää yrityksen kasvun

On merkittävästi, yritys joutuu lopettamaantoiminnan Kainuussa

.

Kaikki n=99

17 %

41 %

41 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Emme ole rekrytoimassa

Ei ole

On

.


FCG Konsultointi Oy

tumiselle. Vastaajista viidennes prosenttia esitti myös, että saatavilla olevan työvoi-man muu osaaminen ei ole ajan tasalla. Samoin viidennes ilmoitti, että työvoiman pysyvyys on haaste ja että kausiluontoiseen työhön ja osa-aikaiseen työhön on haas-teita saada työntekijöitä. Haastattelut antoivat tilanteesta saman kuvan kuin kysely. Työvoiman saatavuus sekä ammatillinen osaaminen vaativat toimenpiteitä Kainuussa. Myös määräaikaiseen työ-hön voi olla hankala saada työvoimaa. Työvoiman pysyvyyttä ei pidetty sinällään eri-tyisenä ongelmana. Työmarkkina-alueena

Kuvio 17. Mitkä asiat ovat haasteita työvoiman rekrytoinnissa tällä hetkellä?

Vastaajista 62 prosenttia ilmoitti, että tyypillisin rekrytointitapa on tiedon levittäminen avoimista tehtävistä omien työntekijöiden kautta. Menetelmä on tehokas, mutta ei ratkaise alueen työvoimapulaa, koska tällöin työvoima vaihtuu lähinnä alueen yritys-ten välillä. Julkisia työvoimapalveluja hyödynsi 60 prosenttia vastaajista ja Internetissä olevia kanavia 39 %. Noin viidennes hyödynsi vuokratyövoimayrityksiä, lehti-ilmoituksia maakuntalehdissä ja muita yhteistyöverkostoja. Lehti-ilmoituksia muualla Suomessa hyödynsi vain joka kymmenes vastaajista ja headhunteria vielä harvempi. Vastaajista noin viidennes ilmoitti, että tällä hetkellä on olemassa ns. piilotyöpaikkoja, jotka ovat hiljaisessa haussa, eivätkä näy julkisissa rekrytointikanavissa.

n=99 Kaikki

Useimmin mainitut asiat ensin

64 %

44 %

20 %

20 %

18 %

8 %

4 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Työvoiman ammatillinen osaaminen

Työvoiman saatavuus ylipäänsä

Työvoiman pysyvyys

Työvoiman muu osaaminen (kielitaito,työelämäkyvyt jne.)

Tarjottava työ on osa‐aikaista tai määräaikaista janiihin tehtäviin on vaikea saada työntekijöitä

Rekrytointiprosessi on työläs ja aikaa vievä

Rekrytoinnin vaikeuden vuoksi olemme jättäneetrekrytoimatta uutta henkilöstöä joihinkin…

.


FCG Konsultointi Oy

Kuvio 18. Mitkä ovat rekrytointikanavanne?

6 Työvoimatarve-ennusteet

Tässä selvityksessä tehtyjen työvoimatarve-ennusteiden lähtökohtana ovat työpaikat Kainuussa toimialoittain vuonna 2015. Toimialoittaisen työpaikkamuutoksen perus-trendi on julkaisusta Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030, VATT tutkimuksia 181, 2015. VATT:n tutkimuksessa työpaikkaennuste on tehty koko maan tasolle, joten sen soveltaminen sellaisenaan Kainuuseen tuottaa hyvin optimistisen tuloksen. Se on nimetty seuraavassa Kasvuskenaarioksi. Todennäköisempi ennuste saadaan muodostettua korjaamalla useimpien toimialojen kasvua Kainuun väestöennusteen poikkeamalla koko maan väestöennusteesta. Esi-merkiksi kaupan alan työpaikkojen kehitys riippuu pääosin Kainuun omista väestöte-kijöistä. Näin saadaan aikaan Trendiskenaario, jossa ennustetta on muokattu alueen omista väestötekijöistä riippuvien toimialojen osalta. VATT:n perusskenaarion mukai-sesti kehittyvät toimialat ovat tällöin vain maatalous, kaivostoiminta, teollisuus sekä majoitus ja ravitsemistoiminta. Kainuun väestö vähenisi 2015 - 2030 ennusteessa 8,5 %, samalla kuin koko maan väestö kasvaisi 5,1 %, väestöennusteiden ero on 13,6 % -> tämä on vähennetty trendiskenaariossa suoraan työpaikkojen määrästä vuonna 2030 muilla kuin em. toimialoilla. Trendiskenaariossa ei myöskään huomioida inves-tointinäkymiä. Kahdesta edellä kuvatusta skenaariosta on johdettu myös kehityskulkujen ääripäitä hahmottelevat ennusteet, jotka on nimetty kasvua omista vahvuuksista kasvuskenaa-rioksi ja voimistuva taantuma skenaarioksi. Kasvua omista vahvuuksista skenaario (voimakas kasvu -skenaario) pohjautuu tren-diskenaarioon, jossa oletetaan Kainuun väestön kasvavan maltillisesti +0,5 % vuoteen 2030 mennessä. Mallissa huomioidaan näköpiirissä olevat investoinnit teollisuudessa, kaivostoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemusalalla. Nämä toimialat kasvaisivat koko

n=99 Kaikki

Useimmin mainitut asiat ensin

y

62 %

60 %

39 %

23 %

22 %

22 %

14 %

11 %

7 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Omien työntekijöiden kautta

Julkiset työvoimapalvelut

Internetissä olevat kanavat (oikotie, monsteri jne.)

Vuokratyövoimayritykset

Lehti‐ilmoitukset maakuntalehdessä

Muut yhteistyöverkostot,mitkä

Muu, mikä

Lehti‐ilmoitukset koko Suomessa

Headhunter

.


FCG Konsultointi Oy

maan tahdissa, minkä päälle toteutuisivat vielä suuret näköpiirissä olevat investoinnit. Näiden investointien synnyttämät välilliset työpaikat on jaettu lopuille toimialoille nii-den kokoon suhteutettuna. Maa- ja metsätalouden työpaikat on lisätty suoraan toi-mialalla investointisuunnitelmassa olevilla luvuilla. Taantuma skenaariossa oletuksena on, että uudet suuret investoinnit eivät toteudu teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Syynä voi olla esimerkiksi, että yritykset siirtävät tuotantoaan pois Kainuusta alueille, joilla työvoiman saatavuus on parempi. Kasvavat matkailuvirrat eivät ohjaudu Kainuuseen ja matkailuelinkeino ei kehity nykyisestä. Teollisuuden, kaivosteollisuuden ja matkailualan työpaikkojen pysyessä ennallaan, kuntien talous heikkenee jolloin elinvoimapanostuksiin ei ole aina varaa. Alueen veto-voima heikkenee tällöin entisestään ja Taantuma skenaariossa väestö vähenee Kai-nuussa 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin trendiskenaariossa. Kaikissa skenaarioissa työpaikat häviävät julkisesta hallinnosta- ja tukku- ja vähittäis-kaupasta ja työpaikat kasvavat hallinto- ja tukitoiminnoissa sekä terveys- ja sosiaali-palveluissa.

Kuvio 19. Työpaikkojen määrän muutos Kainuussa 2015 – 2030 eri skenaarioissa.

‐ 74

+ 0

+ 0

‐ 1

+ 132

‐ 559

‐ 157

+ 0

+ 17

‐ 74

+ 35

+ 82

+ 3

+ 158

‐ 526

‐ 138

+ 138

+ 24

‐ 74

+ 35

+ 82

+ 45

+ 390

‐ 225

+ 28

+ 138

+ 87

+ 326

+ 585

+ 782

+ 48

+ 399

‐ 173

+ 48

+ 238

90

Taantuma Trendi Kasvu Voimakas kasvu

‐ 74

+ 0

+ 0

‐ 1

+ 132

‐ 559

‐ 157

+ 0

+ 17

‐ 74

+ 35

+ 82

+ 3

+ 158

‐ 526

‐ 138

+ 138

+ 24

‐ 74

+ 35

+ 82

+ 45

+ 390

‐ 225

+ 28

+ 138

+ 87

+ 326

+ 585

+ 782

+ 48

+ 399

‐ 173

+ 48

+ 238

+ 90

A Maatalous, metsätalous (2015

1721)

B Kaivostoiminta ja louhinta

(689)

C Teollisuus (2131)

D+E Sähkö‐, kaasu‐, lämpö, vesi‐ja jätehuolto (294)

F Rakentaminen (1497)

G Tukku‐ ja vähittäiskauppa(2629)

H Kuljetus ja varastointi (1311)

I Majoitus‐ ja ravitsemistoiminta

(1002)

J Informaatio ja viestintä (422)

‐ 57

+ 87

‐ 51

+ 245

‐ 558

‐ 266

+ 263

+ 114

‐ 865

‐ 53

+ 92

‐ 35

+ 282

‐ 534

‐ 240

+ 353

+ 146

‐ 287

‐ 22

+ 138

+ 104

+ 622

‐ 316

‐ 7

+1 173

+ 436

+2 635

‐ 17

+ 137

+ 116

+ 633

‐ 270

+ 24

+1 216

+ 450

+4 695

K Rahoitus‐ ja vakuutustoiminta(270)

L Kiinteistöalan toiminta (244)

M Amm., tiet. ja tekninen toiminta

(1020)

N Hallinto‐ ja tukipalvelut (2151)

O Julkinen hallinto (2048)

P Koulutus (1877)

Q Terveys‐ ja sosiaalipalvelut(5487)

Muut palvelut (1920)

Työpaikat yhteensä (26713)


FCG Konsultointi Oy

6.1 Trendiskenaario

Taulukko 3. Työpaikkojen määrän muutos Kainuussa 2015 – 2030 Trendiskenaa-riossa. Trendiskenaariossa työpaikkoja häviää vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2015 noin 300, joista noin 75 % sijaitsee Kajaanissa. Samaan aikaan työmarkki-noilta poistuu yli 5000 henkeä. Työpaikkoja häviää selvästi eniten julkisesta hallin-nosta sekä tukku- ja vähittäiskaupasta. Myös koulutuksesta häviää muutama sata työpaikkaa. Muita toimialoja, joilla työvoima vähenee ovat maa- ja metsätalous, ra-hoitus- ja vakuutustoiminta sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Työpaikkojen määrä kasvaa eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa +353 sekä hal-linto- ja tukipalveluissa + 282. Ennusteen mukaan myös teollisuuteen, rakentami-seen, majoitus- ja ravitsemistoimintaan ja kiinteistöalalla syntyy jokaiseen noin 100 uutta työpaikkaa. Ennusteen antamaa kuvaa voi pitää melko realistisena nykyisten trendien valossa. Uusien investointien toteutuessa teollisuuden ja kaivostoiminnan työpaikkojen mää-rää kasvaisi kuitenkin tässä esitetyssä.

6.2 Kasvuskenaario

Taulukko 4. Työpaikkojen määrän muutos Kainuussa 2015 – 2030 Kasvuskenaa-riossa.

A M

aatalous, m

etsätalous

B Kaivo

stoim

inta ja lo

uhinta

C Teo

llisuus

D+E Säh

kö‐, kaasu‐, lämpö, vesi‐ ja

jätehuolto

F Raken

taminen

G Tukku‐ ja väh

ittäiskauppa

H Kuljetus ja varastointi

I Majoitus‐ ja ravitsemistoim

inta

J Inform

aatio ja viestintä

K Rah

oitus‐ ja vakuutustoim

inta

L Kiin

teistöalan

toim

inta

M Amm., tiet. ja tekn

inen

toim

inta

N Hallin

to‐ ja tukipalvelut

O Julkinen

hallin

to

P Koulutus

Q Terveys‐ ja sosiaalip

alvelut

Muut palvelut

Työpaikat yh

teen

sä

Kainuu ‐74 35 82 3 158 ‐526 ‐138 138 24 ‐53 92 ‐35 282 ‐534 ‐240 353 146 ‐287

Kajaani ‐13 1 50 3 82 ‐323 ‐65 65 22 ‐34 52 ‐26 185 ‐366 ‐151 216 77 ‐225

Kuhmo ‐16 1 12 0 11 ‐40 ‐20 13 0 ‐5 7 ‐3 23 ‐72 ‐16 34 14 ‐57

Hyrynsalmi ‐4 0 0 0 5 ‐12 ‐8 3 0 ‐1 3 ‐0 3 ‐8 ‐5 9 4 ‐10

Paltamo ‐4 0 1 0 13 ‐16 ‐10 2 0 ‐1 1 ‐1 7 ‐7 ‐12 12 6 ‐11

Puolanka ‐7 0 0 0 4 ‐14 ‐6 3 0 ‐3 2 ‐0 4 ‐9 ‐7 12 4 ‐17

Ristijärvi ‐3 0 0 0 3 ‐5 ‐4 1 0 ‐1 1 ‐0 2 ‐6 ‐2 6 2 ‐5

Sotkamo ‐15 33 3 0 29 ‐72 ‐14 38 1 ‐4 23 ‐4 38 ‐26 ‐32 34 23 55

Suomussalmi ‐12 0 14 0 12 ‐44 ‐12 13 0 ‐5 3 ‐1 21 ‐40 ‐15 30 15 ‐19

Työpaikat toimialan mukaan 2015‐2030, muutos

Trendiskenaario': toimialojen kasvussa huomioitu alueen väestöennuste muilla toimialoilla paitsi maatalous, kaivostoiminta, teollisuus

sekä majoitus ja ravitsemistoiminta

A M

aatalous, m

etsätalous

B Kaivo

stoim

inta ja lo

uhinta

C Teo

llisuus

D+E Säh


jätehuolto

F Raken

taminen

G Tukku‐ ja väh

ittäiskauppa



inta

J Inform

aatio ja viestintä

K Rah


inta

L Kiin

teistöalan

toim

inta


inen

toim

inta

N Hallin


O Julkinen

hallin

to

P Koulutus


alvelut

Muut palvelut

Työpaikat yh

teen

sä

Kainuu ‐74 35 82 45 390 ‐225 28 138 87 ‐22 138 104 622 ‐316 ‐7 1173 436 2635

Kajaani ‐13 1 50 33 202 ‐138 13 65 79 ‐14 78 75 408 ‐216 ‐4 718 230 1567

Kuhmo ‐16 1 12 4 28 ‐17 4 13 1 ‐2 10 8 51 ‐43 ‐0 111 43 207

Hyrynsalmi ‐4 0 0 1 12 ‐5 2 3 0 ‐0 5 1 7 ‐5 ‐0 29 11 57

Paltamo ‐4 0 1 1 31 ‐7 2 2 0 ‐1 1 3 14 ‐4 ‐0 40 18 97

Puolanka ‐7 0 0 1 9 ‐6 1 3 2 ‐1 3 1 9 ‐6 ‐0 40 13 62

Ristijärvi ‐3 0 0 0 7 ‐2 1 1 0 ‐0 2 1 3 ‐3 ‐0 21 6 34

Sotkamo ‐15 33 3 4 72 ‐31 3 38 3 ‐2 34 12 83 ‐15 ‐1 114 69 404

Suomussalmi ‐12 0 14 3 29 ‐19 2 13 2 ‐2 5 3 46 ‐24 ‐0 101 45 207


Kasvuskenaario: toimialojen kasvu kuten koko maassa


FCG Konsultointi Oy

Kasvuskenaariossa, jossa Kainuun toimialojen kasvu on koko maan tasolla, uusia työ-paikkoja syntyisi maakuntaan noin 2600 vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin 10 % lisäystä nykyiseen työpaikkavarantoon. Myös kasvuskenaariossa työpaikat vä-henevät tukku- ja vähittäiskaupassa sekä julkisessa hallinnossa, mutta vain noin puo-let väestöennusteen huomioivasta trendiskenaariosta. Koulutuksen työpaikat pysyvät lähes ennallaan, kun trendiskenaariossa ne vähenivät muutamalla sadalla Maa- ja metsätalouden osalta työpaikat vähenevät molemmissa malleissa saman verran. Työpaikat kasvavat samoilla toimialoilla eniten kuin trendiskenaariossa mutta osassa lähes kolminkertaisesti. Rakentamisen osalta työpaikat kasvavat kaksinkertaisesti verrattuna trendiskenaarioon. Majoitus -ja ravitsemustoiminnan osalta skenaarioissa ei ole eroja Suurin ero skenaarioiden välille syntyy ammatillisen, tieteellisen ja tekni-sen toiminnan kohdalla, jonka osalta työpaikkojen määrä lisääntyy kasvuskenaariossa + 104, kun trendiskenaariossa työpaikat vähenivät – 35. Kasvuskenaario on nykyisten väestöennusteiden valossa epärealistinen monilla toi-mialoilla, koska sen pohjana on oletus 5 prosentin väestökasvusta. Eroa trendiskenaa-rioon on +2358 työpaikkaa.

6.3 Kasvua omista vahvuuksista -skenaario (Voimakas kasvu)

Kasvua omista vahvuuksista -skenaariossa suuret investoinnit toteutuvat ja väestö kasvaa maltillisesti. Tässä skenaariossa pohjana on trendiskenaario, jonka väestötap-pio on käännetty maltilliseksi kasvuksi 0,5 % vuoteen 2030 mennessä. Investoinneista syntyvät välilliset työpaikat on jaettu lopuille toimialoille suhteessa niiden osuuteen työpaikkojen kokonaismäärästä. Eroa työpaikkojen kokonaismäärässä trendiskenaa-rioon on + 4408 työpaikkaa

Taulukko 5. Työpaikkojen määrän muutos Kainuussa 2015 – 2030 Voimakkaan kas-vunskenaariossa. Skenaariossa työpaikkojen määrä kasvaisi vuoteen 2030 mennessä noin neljällä ja puolella tuhannella. Suurinta kasvua tapahtuisi kaivostoiminnassa ja louhinnassa +(585), teollisuudessa (+782), hallinto- ja tukipalveluissa (+633), terveys- ja sosiaa-lipalveluissa (+1216) ja muissa palveluissa (+450). Työpaikat vähenisivät vain tukku- ja vähittäiskaupassa (-173), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-17) ja julkisessa hal-linnossa (-270).

A M

aatalous, m

etsätalous

B Kaivo

stoim

inta ja lo

uhinta

C Teo

llisuus

D+E Säh


jätehuolto

F Raken

taminen

G Tukku‐ ja väh

ittäiskauppa



inta

J Inform

aatio ja viestintä

K Rah


inta

L Kiin

teistöalan

toim

inta


inen

toim

inta

N Hallin


O Julkinen

hallin

to

P Koulutus


alvelut

Muut palvelut

Työpaikat yh

teen

sä

Kainuu 326 585 782 48 399 ‐173 48 238 90 ‐17 137 116 633 ‐270 24 1216 450 4695

Työpaikat toimialan mukaan 2015‐2030, muutosKasvuskenaario‐ vauhtia investoinneista


FCG Konsultointi Oy

6.4 Taantuma -skenaario

Tässä skenaariossa oletuksena on, että uudet investoinnit eivät toteudu mm. työvoi-mapulasta johtuen ja syntyy negatiivinen kierre. Yritykset siirtävät tuotantoaan Kai-nuusta alueille, joilla työvoiman saatavuus on parempi. Kainuun kuntin talous heikke-nee verotulojen vähentyessä ja elinvoimapanostuksiin ei ole varaa. Alueen vetovoima heikkenee ja myös tästä syystä negatiivinen kierre vahvistuu. Skenaariossa väestö-tappio kiihtyy verrattuna trendiskenaarioon 1,5 prosenttiyksikköä. Skenaariossa työpaikkoja häviää eniten tukku- ja vähittäiskaupasta (-157), julkisesta hallinnosta (-558) ja koulutuksesta (-226). Työpaikat lisääntyvät eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa (+263) ja hallinto- ja tukipalveluissa (+245). Tämän ennusteen perusteella työpaikkoja häviäisi yhteensä Kainuusta 865, eroa tren-diskenaarioon on noin 500:n työpaikan verran.

Taulukko 6. Työpaikkojen määrän muutos Kainuussa 2015 – 2030 Taantuma -ske-naariossa.

6.5 Skenaarioihin liittyvät rajoitteet

Esitettyihin skenaarioihin liittyy paljon epävarmuuksia, joista osa johtuu toimintaym-päristötekijöistä sekä alueen tuotantorakenteesta. Erityisesti kaivosteollisuus on herkkä maailmanmarkkinahintojen muutoksille. Ennen vuotta 2040 oletettavissa on useita suhdannesyklejä, joiden aikana kaivoteollisuuden kannattavuus voi vaihdella rajusti. Laajassa katsannossa kaivosteollisuuden tuotteiden kysyntä kuitenkin on kas-vamassa. Lyhyellä aikavälillä kaivosteollisuudenkin kannattavuuteen voi vaikuttaa kasvava protektionismi ja jopa kauppasodat. Metsäteollisuus on investoinut viime vuosina laajasti Suomessa selluteollisuuden kan-nattavuuden kasvun ja biotuotealan kehityksen myötä. Biopohjaisen materiaalin käyt-tämisen laajentaminen entisestään energiatuotannossa voi aiheuttaa kasvavaa kilpai-lua puusta. Käynnissä on useita investointeja metsäteollisuuteen, mutta kaikkien in-vestointien toteutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kainuun osalta merkittävää olisi, että tuotantolaitoksia sijoittuisi maakuntaan lisäten teollisuuden työpaikkoja puunkorjuuseen liittyvien työpaikkojen lisäksi.

Suomen kasvu on yhä enemmän kaupunkien varassa ja näin on myös Kainuussa vah-vasta luonnonvarateollisuudesta huolimatta. Kajaanin on pärjättävä viihtyisänä ja

A M

aatalous, m

etsätalous

B Kaivo

stoim

inta ja lo

uhinta

C Teo

llisuus

D+E Säh


jätehuolto

F Raken

taminen

G Tukku‐ ja väh

ittäiskauppa



inta

J Inform

aatio ja viestintä

K Rah


inta

L Kiin

teistöalan

toim

inta


inen

toim

inta

N Hallin


O Julkinen

hallin

to

P Koulutus


alvelut

Muut palvelut

Työpaikat yh

teen

sä

Kainuu ‐74 0 0 ‐1 132 ‐559 ‐157 0 17 ‐57 87 ‐51 245 ‐558 ‐266 263 114 ‐865


Taantumaskenaario: Teollisuus, kaivostoiminta ja matkailu pysyy ennallaan. Väestötappio kiihtyy 1,5 %


FCG Konsultointi Oy

elinvoimaisena asuinpaikkana muiden kaupunkien joukossa, muuten koko alueen pi-tovoima heikkenee olennaisesti ja työvoiman tarjonta jää vajaaksi. Tulevaisuudessa harjoitettavan aluepolitiikan suuntauksilla ja erityisesti liikennepoli-tiikalla on suuria vaikutuksia Kainuun menestykseen. Ilman hyvää saavutettavuutta Kainuun syrjäisyys korostuu. Luonnonvarateollisuuden kannattava toiminta edellyttää myös, että liikenneverkko ja myös sen alempiasteiset osat ovat kustannustehokkaasti liikennöitävissä. Yksittäiset asiat voivat muuttaa koko kehityskuvaa nopeastikin. Jos esimerkiksi yli-opistotasoista koulutusta ryhdyttäisiin tarjoamaan uudestaan laajemmassa mitassa Kainuussa, sillä voisi olla suuriakin vaikutuksia väestörakenteeseen ja väestökehityk-seen.

7 Tulokset ja pohdinnat

Rakenteelliset tekijät hidastavat mahdollisuuksien toteutumista. Kainuu on useilla mittareilla ollut taantuva alue. Noususuhdanteessa tilanne näyttäy-tyy valoisempana, työttömyys on taittunut ja odotukset ovat koholla. Uusia investoin-teja on syntynyt ja niitä on lisää suunnitteilla. Nousukausi on jo vaikeuttanut riittävän työvoiman saamista kasvuhaluisille yrityksille. Globaalit trendit tukevat Kainuun luonnollista kilpailukykyä. Ennustettu väestökehi-tyksen ei kuitenkaan tue työpaikkojen määrän kasvua, työikäisten määrä on Kai-nuussa laskemassa nopeasti. Selvänä riskinä on, että mahdollisuudet jäävät osin hyö-dyntämättä työvoimapulan takia. Kainuun kehitykseen liittyy myös paljon ulkoisia tekijöitä, joiden osalta tilanne voi muuttua nopeasti. Yksi keskeinen muuttuva tekijä on metalliraaka-aineiden maail-manmarkkinahintojen voimakas vaihtelu. Toinen merkittävä tekijä luonnonvarateolli-suudelle sekä matkailulle on alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus. Liikennever-kon heikentyminen reuna-alueilla on riski, mikä vaarantaisi Kainuun potentiaalien hyö-dyntämisen. Paikallinen työvoima ei näyttäisi riittävän Kainuussa 2020-luvun alussa edes nykyisiin työpaikkoihin, koska eläkepoistuma on paljon suurempi kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Uusien suurten investointien vaatimaa työvoimaa ei ole riittävästi paikalli-sesti saatavilla. Lähestyttäessä vuotta 2030 jopa peruspalveluiden järjestäminen voi vaarantua työvoimapulan takia nykyisten kehityskulkujen jatkuessa. Trendiskenaa-riossa terveys- ja sosiaalipalveluihin tarvitaan noin uutta 300 ammattilaista vuoteen 2030 mennessä ja tämän lisäksi korvattavana on alan eläkepoistuma noin 1000 hen-kilöä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottavuuden ja vaikuttavuuden nosto on tämän-kin vuoksi erittäin tärkeää. Kyselyssä noin 70 % vastanneista organisaatioista arvioi toimintansa kasvavan vuo-teen 2022 mennessä. Työvoimatarpeeseen pyritään vastaamaan selvästi useimmiten


FCG Konsultointi Oy

palkkaamalla kotimaista työvoimaa, mikä on vaikeaa, koska myös muilla alueilla työ-voimapula on kasvualoilla akuutti. Toiseksi yleisin vaihtoehto vastata kasvuhaastee-seen on lisätä työn tuottavuutta. Kolmanneksi suosituin menetelmä on lisätä alihan-kintaa, jolla voidaan ylittää paikallisen työvoiman asettamat kasvurajat. Vastanneista yli kaksi kolmannesta ei pitänyt eläköitymisiä ongelmana. Eläköityminen aiheuttaa kuitenkin jo nyt haasteita kriittisissä työntekijäryhmissä sekä teollisuudessa, että julkisessa palvelutuotannossa. Ilmeisesti Kainuulaisissa yrityksissä ei ole täysin havahduttu nopeasti pienevien ikäluokkien haasteeseen. Selvästi suurimmaksi haasteeksi rekrytoinnissa mainittiin työvoiman ammatillinen osaaminen ja työvoiman saatavuus ylipäätään. Kokonaisuutena työvoiman saatavuus on suuri haaste alueen yrityksille. Toimintaa saadaan ylläpidettyä, mutta kasvunäky-miin rekrytointivaikeudet vaikuttavat laajasti. Tyypillisin rekrytointikanava on omien työntekijöiden kautta rekrytointi. Menetelmä on tehokas, mutta ei ratkaise alueen työvoimapulaa. Julkisia työvoimapalveluja hyödynsi 60 % vastaajista ja Internetissä olevia kanavia 39 %. Vastaajista noin viidennes il-moitti, että tällä hetkellä on olemassa ns. piilotyöpaikkoja, jotka ovat hiljaisessa haussa, eivätkä näy julkisissa rekrytointikanavissa. Lähivuosille on suunnitteilla investointeja joiden yhteinen työpaikkavaikutus välillisten työpaikkojen kanssa olisi kaikkien investointien toteutuessa noin 3000 työpaikkaa. Poismuuton vähentäminen ja tulomuuton edistäminen muodostuvat keskeiseksi toi-menpiteeksi turvata riittävä työvoimavaranto yritysten käyttöön, jotta yritykset uskal-tavat myös jatkossa investoida Kainuussa.

Uudet suunnitellut suurinvestoinnit voivat toteutua, jos alueen työvoiman vähenemi-nen saadaan pysäytettyä ja samalla muilta aloilta vapautuu työvoimaa investoiville toimialoille. Tämä luo myös lisätarvetta uudelleen kouluttautumisellen. Potentiaalisena työvoimaa lisäävänä ryhmänä voivat olla paluumuuttajat. Kotimaista työvoimaa ei kuitenkaan ole todennäköisesti riittävästi saatavilla ja työvoimaa on etsittävä myös ulkomailta sekä kehitettävä alihankintaketjuja. Uudet investoinnit voivat toteutua myös siten, että uusien työpaikkojen houkuttele-vuus on niin suuri, että työvoimaa siirtyy muilta toimialoilta ja muista yrityksistä. Täl-löin työpaikat keskittyisivät kasvaville aloille vielä nykyistä vahvemmin. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla tuotantorakenteen monipuolisuus.

Selvityksessä laadituista neljästä skenaarioista peruslähtökohtana, ilman aktiivisia toi-menpiteitä suunnan muuttamiseksi ja kasvun varmistamiseksi, voi pitää trendiske-naarion toteutumista. Taantuma -skenaariota ei voida poissulkea, jos väestötappio ei tyrehdy ja investointien edellytykset eivät toteudu. Nykyisten yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, uusien investointien mah-dollistamiseksi ja peruspalveluiden ylläpitoa varten on kehittävä uusia työvoiman saa-tavuuteen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ensimmäisenä on tunnistettava koko toimijakentässä, että työvoimapula on todellinen haaste Kainuulle.


FCG Konsultointi Oy

Toimenpiteitä Seuraavassa esitetään toimenpiteitä, joilla työvoimatarpeiden haasteisiin voidaan alu-eella vastata. Osa ehdotetuista toimenpiteistä on noussut kyselyn ja haastattelujen tuloksista, osa on yleisesti käytettyjä keinoja. Haastatteluissa korostettiin myös konk-reettisen yhteistyön tärkeyttä toimijoiden välillä esimerkiksi rekrytointikampanjoissa ja puolisotyöpaikkojen löytämisessä. Työttömien ja vajaa työkykyisten potentiaalin huomaaminen ja hyödyntämi-nen

Työttömien aktivointi parhailla malleilla (esim. työllisyyskokeilujen tulokset) Osatyökyisten hyödyntäminen ja osa-aikaista työtä tukevan kulttuurin luomi-

nen Koulutuksesta vastavoima nuorten poismuutolle

Ammattikorkeakoulun monipuolisuudesta ja kiinnostavuudesta huolehtiminen sekä yliopistotason opintojen etäopiskelun kehittäminen

Valmistautuminen muuntokoulutukseen toimialoilta, joilla työvoimatarve vähe-nee

Kainuun ulkopuolisen työvoimapotentiaalin arviointi ja hyödyntäminen Paluumuuttajapotentiaalin arviointi ja yhteydenotot potentiaalisiin paluumuut-

tajiin Vapaa-ajan asukkaiden houkuttelu vakituisiksi asukkaiksi Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen Ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen yleensä Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Alihankinnan ja etätyön kehittäminen

Saavutettavuuden parantaminen vähentää sijaintihaittaa

Liikenneyhteyksien nykyisen ylläpidon tason turvaaminen Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen Matka-aikojen lyhentäminen Etelä-Suomeen (Itärata)

Peruspalveluilla perheille sujuva arki ja syntyvyys nousuun

Edullinen ja vuorotyön mahdollistava päivähoito Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen kasvuympäristö lapsille Edulliset ja monipuoliset asumisratkaisut Kainuun, Kajaanin kaupungin alueen muiden kuntien brändien kehittäminen ja

tunnettavuuden lisääminen


FCG Konsultointi Oy

Keskeistä lähdeaineistoa: Alueelliset kehitysnäkymät – kevät 2018. TEM. https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-303-0 Alueellinen matkailutilinpito. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 21/2017. https://tem.fi/docu-ments/1410877/2735818/Matkailun+alueellinen+tilinpito+2017/63697286-3f6d-4d11-9d9c-3784bc0297bc/Matkailun+alueellinen+tilinpito+2017.pdf Alueiden vahvuuksien analyysi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueet 24/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79987/TEMjul_24_2017_verkkojul-kaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y Harjula. Aleksi. (2016) KAIVOSTOIMINNAN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Pro gradu –tut-kielma. Taloustiede. Oulun yliopisto. Kainuun liiton toimittamat materiaalit esim. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018 ja Tem työnvälitystilasto 2018. Maakuntien suhdannekatsaus. (2017). Tuotanto, työmarkkinat, yritystoiminta ja väestö. Joona Repo. TEM-analyyseja 78/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/79700/Maakuntien%20suhdannekatsaus%202017.pdf?sequence=1 PK-barometri kevät 2018. Suomen yrittäjät. https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimuk-set/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12018-569429 TEM. Kevään 2018 toimialojen näkymät: Kaivosala. Turtia, Pia. http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/160686/Kaivosala_katsaus_maaliskuu2018.pdf TEM. Kevään 2018 toimialojen näkymät: Matkailu. Turtia, Pia. http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/160685/Matkailu_katsaus_maaliskuu2018.pdf TEM. Pk-toimialabarometri: Matkailu, kevät 2018. Turtia, Pia. http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/160682/Pk-toimialabarometri_Matkailu_Kevat%202018.pdf TEM. Toimialaraportit Kaivosalan tilanne ja näkymät 2017. Vasara, Heino. http://julkaisut.valtio-neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160206/Kaivosalan_tilanne_ja_nakymat_2017.pdf Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030, VATT tutkimuksia 181, 2015.

Documents

0*/5* 5: 70*.531&&/ ,*/66/ · väestöennuste 2015) Työllisten lisäksi eläköityminen leimaa vahvasti myös yrittäjiä. Kainuun yrittäjistä kolmannes kuuluu ikäluokkaan 55-64-vuotta

0/5 5: 70.531&&/ ,/66/ · väestöennuste 2015) Työllisten lisäksi eläköityminen leimaa vahvasti myös yrittäjiä. Kainuun yrittäjistä kolmannes kuuluu ikäluokkaan 55-64-vuotta