06 098 kaavaselostus Hippos hyv - Jyväskylä › kaavakartat › 06_098 › 06_098_kaavaselostus_lop... · 2017-04-20 · 06:098 Hippos / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2.10.2016/ 13.3.2017

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 5. KAUPUNGINOSAN VESI- JA VIRKISTYSALUETTA, 6. KAU-PUNGINOSAN KORTTELIN 120 TONTTEJA 1,6-9 JA 13-15, KORTTELIN 121 TONTTIA 1 SEKÄ KATU-,

LIIKENNE-, VESI- JA VIRKISTYSALUEITA SEKÄ 9. KAUPUNGINOSAN KATUALUETTA.

Kaavatunnus 06:098

HIPPOS

KAAVAN PÄIVÄYS 3.3.2016 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 13.3.2017

06:098 Hippos / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2.10.2016/ 13.3.2017 Sivu 2 / 56

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan vesi- ja virkistysaluetta, 6. kaupunginosan kortte-lin 120 tontteja 1,6-9 ja 13-15, korttelin 121 tonttia 1 sekä katu-, liikenne-, vesi- ja virkistysalueita sekä 9. kaupunginosan katualuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan korttelit 120 tontit 13 ja 16 ja 17 ja kortte-lin 122 tontti 1 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueet ja 9. kaupunginosan katualue.

Kaavan alueelle laaditaan erillinen tonttijako lukuun ottamatta tonttia 6-120-13, jota koskee aiem-min hyväksytty sitova tonttijako.

Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 1 km Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen, Keskussairaalantien, Rautpohjankadun ja Keskikadun sekä Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen rajaamalla alueella.

Kaavan tarkoitus Suunnittelualue kattaa Hippoksen alueen lähiympäristöineen. Asemakaavan muutoksen tavoittee-na on mm. mahdollistaa monipuolisen urheilun, liikunnan ja terveyden edistämisen mahdollistavan toiminnan, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tapahtumien järjestämisen Hippoksen alueella.

Asemakaavan muutoksella myös tutkitaan alueen täydennysrakentamista asumisen ja palvelujen sijoittumiselle, liikennejärjestelyjen parantamista sekä alueen ympäristö- ja luontoarvoja.

Suunnittelualueen koko on noin 21 ha.

Kaavan nimi HIPPOS

Kaavan tunnus 06:098

Kaavan päiväys 3.3.2016

Kaavan laatija Nana Pentti, Asemakaava-arkkitehti

Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 puh. 014 266 5043 sähköposti: [email protected]

Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 16.2.2016

Hyväksymispäivämäärät Ltk 3.5.2016, 11.10.2016, 21.3.2017 Kh 27.3.2017 Kv 24.4.2017



SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................................ 2

SISÄLLYSLUETTELO ................................................................................................................................................ 3

1 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................... 4

1.1 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 4 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 4

2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 4

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 4 2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö ............................................................................................................. 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................... 5 2.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................ 13

2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 13

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 17

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN ................................................... 17 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 17

3.2.1 Osalliset ................................................................................................................................................. 17 3.2.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 17 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 17 3.2.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 18

3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 18 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 18

3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ......................................................................................... 20 Asemakaavaratkaisun suhde Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotukseen .......................................... 24

3.5 ASEMAKAAVAN VIREILLETULOSTA ASEMAKAAVALUONNOKSEKSI ........................................... 25 3.5.1 Asemakaavasta vireilletulon jälkeen, ennen luonnosvaihetta annetut lausunnot ja mielipiteet 25 3.5.2 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa................................... 25

3.6 ASEMAKAAVAN LUONNOSVAIHEESTA SEMAKAAVAEHDOTUKSEKSI ....................................... 26 3.6.1 Asemakaavasta luonnosvaiheessa annetut lausunnot ja mielipiteet ........................................... 26 3.6.2 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa................................... 27

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................................................... 32

4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 32 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 33 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 33 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 34 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 40 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 47 4.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 47

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 48

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 48 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 51 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ..................................................................................................................... 51

6 ASEMAKAAVAN SELOSTUKSEN LISÄLEHDET ..................................................................................... 52

LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. ote ajantasa-asemakaavasta 3. asemakaavan seurantalomake 4. asemakaavan muutos, pienennös 5. viitteelliset havainnekuvat



1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Suunnittelualue sisältää Hippoksen alueen lähiympäristöineen. Asemakaavan muutoksen tavoit-teena on mm. mahdollistaa monipuolisen urheilun, liikunnan ja terveyden edistämisen mahdollista-van toiminnan, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tapahtumien järjestämisen Hip-poksen alueella.

Asemakaavan muutoksella myös tutkitaan alueen täydennysrakentamista asumisen ja palvelujen sijoittumiselle, liikennejärjestelyjen parantamista sekä alueen ympäristö- ja luontoarvoja.

Suunnittelualueen koko on noin 21 ha.

1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 16.2.2016.

Asemakaavaluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä 3.5.2016.

Asemakaavaluonnos MRL 30 §:n mukaisesti nähtävillä 9.5. – 10.6.2016.

Asemakaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä 11.10.2016

Asemakaavaehdotus MRL 65 §:n mukaisesti nähtävillä 1.11. – 1.12.2016

Asemakaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä 21.3.2017

Asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 27.3.2017

Asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 24.4.2017

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja raken-nuslupamenettelyn yhteydessä.

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 1 km Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen, Rautpohjankadun, Keskussairaalantien, Keskikadun sekä Seminaarinmäen yliopistoalueen osittain rajaamalla alueella.

Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta.

Alue sisältää voimassa olevan asemakaavan mukaisen Hippoksen alueen sekä katu-, liikenne-, vesi- ja virkistysalueita.

2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Maisemakuvassa suunnittelualue on näkyvällä paikalla vilkasliikenteisten teiden ympäröimänä. Alue on osa laaksoaluetta, joka jatkuu keskustan alueelta lounaan suuntaan. Kaukomaisemassa alue ei tasaisuutensa vuoksi merkittävästi erotu.



Alueella sijaitsee tällä hetkellä pääosin rakennettua virkistys- ja urheilupalvelujen aluetta sekä toi-misto- ja liikuntarakennuksia, liikenneväyliä ja paikoitusalueita. Luonnonympäristöä esiintyy mm. Keskussairaalantien varressa, alueen kaakkoisosassa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalueen reunalla Kukkulan koulun pohjoispuolella ja vähäisessä määrin alueen pohjois-osassa. Alueen luonnonympäristö muodostuu lähinnä sekametsiköistä sekä puistomaisista pienia-laisista metsiköistä.

Ilmakuva osalta suunnittelualuetta (Jyväskylän kaupunki/ Kartat ja mittaus) Kaavoitettavan alueen korkeuserot ovat pienet. Alueen korkein kohta on Rautpohjankadun ja Kes-kussairaalantien risteysalueen tuntumassa +116 m mpy ja matalin kohta Köyhälammen koilliskul-malla 106,7 m mpy. Keskimäärin alue on melko tasainen, korkeusaseman on keskimäärin 109 – 110 m mpy. Alueen maaperä on moreenia.

Kaavoitettavalla alueella on tehty liito-oravaselvitys kevättalvella 2016 (Jyväskylän kaupunki/ Laita ja Lehtinen 2016).

2.1.3 Rakennettu ympäristö Historiaa

Jyväskylän Hippos oli vuosina 1913–1974 Jyväskylän Mäki - Matin kaupunginosassa toiminut ravi-rata. Ravirata toimi alkuvuosinaan hevosurheilun lisäksi hiihto- ja yleisurheilukilpailupaikkana vuo-teen 1926 saakka, jolloin valmistui Harjun stadion. 1940-luvun lopulta lähtien Hippoksen ympäris-töön alettiin rakentaa useita muita liikuntapaikkoja. Alueelle valmistuivat muun muassa pesäpallo-kenttä, jalkapallokenttä ja jääkiekkokaukalo. Killerin ravirata valmistui vuonna 1974, jolloin ravikil-pailutoiminta Hippoksella loppui. (Lähde: Wikipedia)

Hippoksen ravirata (Lähde: Wikipedia)



Ote Hippoksen yleissuunnitelmasta v. 1957 (Jyväskylän kaupunki)

Ote Hippoksen alueen ilmakuvasta v. 1968 (Keski-Suomen museo)

Ote Hippoksen alueen ilmakuvasta v. 1989 (Jyväskylän kaupunki)



Ote Hippoksen yleissuunnitelmasta v. 1987, Kauko Lahti (Jyväskylän kaupunki)

Nykytilanne

Asemakaavan muutosalueen länsireunassa sijaitsee urheilu- ja liikuntahalleja ja –saleja sekä toi-misto- ja liikerakennuksia. Rautpohjankatuun myös rajautuu useita paikoituskenttiä, joista osa on hiekkapintaisia ja osa päällystettyjä.

Alueen rakennuksista jäähalli on valmistunut 1982, monitoimitalo 1987, liikuntalaboratorio 1989, hipposhalli 1991 ja toimistorakennus Viveca 2003. Alueen keski- ja pohjoisosassa sijaitsee ulko-kenttien alueita: Pesäpallokenttä, jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo ja tenniskentät.

Alueen itäreuna rajoittuu Yliopiston Seminaarinmäen kampusalueeseen, ja on pääosin luonteel-taan puistomainen, lukuun ottamatta hiekkapintaisia, avoimia paikoitusalueita suunnittelualueen koilliskulmassa. Alueen eteläosassa sijaitsee Köyhälampi sekä puistomaista metsää.

Usean vuosikymmenen aikana laaditut asemakaavan muutokset ovat mahdollistaneet alueen ra-kennuskannan kerroksellisen laajentumisen. Rakennuskannan lisääntymisen, useiden toimijataho-jen tavoitteiden sekä uusien liikuntaa, urheilua ja niitä tukevien toimintamuotojen kehittymisen myö-tä alueesta on muodostunut maakunnallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä liikunta- ja urhei-luympäristö, jolla on myös valtakunnallisia toimintaympäristön kulttuuriarvoja.

Hippos kaakon suunnasta nähtynä v. 2016 (Jyväskylän kaupunki/ Kartat ja mittaus)



Rakennusten inventointitietoja, Hippos: Nykyiset rakennusoikeudet: Yht. 63 722 kem2

- Jäähalli 12 000 kem2 (käytetty 11 055 kem2)

- Viveca ja liikuntalaboratorio 10 500 kem2 (käytetty 10 214 kem2)

- Hipposhalli 19 622 kem2 (käytetty 19 622 kem2)

- Monitoimitalo 21 600 kem2 (käytetty 7 350 kem2)

Jäähalli, rak. -82 Viveca ja liikuntalaboratorio, rak. -03 ja -89

Hipposhalli, rak. -91 Monitoimitalo, rak. -87



Alueella ei ole voimassa olevalla asemakaavalla suojeltuja rakennuksia eikä alueelta tunneta mui-naismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Pohjaveden pinnan korkeudet Hippoksen alueella (JKL kaupunki) Yhdyskuntarakenne ja kaupunki/ taajamakuva Suunnittelualue sijaitsee Keskussairaalantien, Rautpohjankadun ja Keskikadun ympäristössä tii-viimmän yhdyskuntarakenteen keskellä. Yhdyskuntarakenteen olennaisena piirteenä ovat vilkkaat liikenneväylät ja virkistyspalvelujen alue. Hippoksen alueella on myös useita alueen sisäisiä liiken-neväyliä ja maanpäällistä pysäköintiä jäsentymättömästi eri puolilla aluetta. Pysäköinti on tehotonta ja paikoitusalueet ovat huonokuntoiset. Pysäköinnistä johtuen alueen ja-lankulkua ja kevyttä liikennettä ei ole suunniteltu nykytarpeiden mukaisesti. Alueen yleisilme on erityisesti keskiosiltaan ja sisäisiltä liikenneväyliltään hajanainen ja jäsentymä-tön.

Nykytilan näkymiä Hippoksen alueelta.



Opastaulu Hippoksen alueen pohjoisosassa. Palvelut ja työpaikat Kaupallisten palvelujen osalta alue tukeutuu Jyväskylän keskustan palveluihin. Suunnittelualueen suurimpia työnantajia on Jyväskylän kaupunki. Alueen työpaikat liittyvät pääosin palveluiden, kun-nossapidon ja huollon, sekä hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja kuntoutuksen toimialoihin. Virkistys Alue tukeutuu olemassa oleviin kevyen liikenteen yhteyksiin, jotka kulkevat Hippoksen alueen reu-noilla. Alueen kevyen liikenteen väylät muodostavat erityisen tärkeitä reittiverkostoja keskustan alueen tuntumassa. Hippoksen alueen pohjoisosassa kulkee myös kevyen liikenteen laatukäytävä, nk. Tietobaana. Alueen sisäiset reitit muodostavat ulkokehän reittien kanssa useassa kohdassa tärkeitä kevyen liikenteen solmukohtia ja risteysalueita. Alue liittyy myös kehä vihreä-verkostoon. Liikenne Alue sijaitsee vilkasliikenteisen Keskussairaalantien ja Rautpohjankadun tuntumassa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Hippoksen alue kytkeytyy ympäröivään liikenneverkkoon Rautpohjan-kadun, Keskussairaalantien ja Voionmaankadun kautta. Keskussairaalantien että Voionmaanka-dun liittymässä on valo-ohjaus. Liikenteellisiä solmu- ja ruuhkapisteitä alueella ovat liittymät alueel-le Kuntoportin suunnasta sekä Keskikadun suunnasta, erityisesti tapahtumien aikana kuormitus ympäröivälle katuverkolle lisääntyy merkittävästi. Lisäksi Rautpohjankadulla sijaitsee Savelan alu-een (Valmetin) tavaraliikenteen yksi pääliittymä, jonka vuoksi Liittymä Kuntoportin kohdalla on merkittävä kadun molemmille puolille.

Kaavio Hippoksen kaava-alueen liikkumismuodoista (Trafix Oy ja Jyväskylän kaupunki)



Hippoksen alueen sisäiset reitit ovat osin jäsentymättömät, ja niiden profiili ja pintamateriaalit vaih-televat alueen eri osissa. Alueella tapahtuu myös paikoitusalueiden läpi jonkin verran läpiajoliiken-nettä Keskikadulta Rautpohjankadulle. Reitteihin liittyvät paikoitusalueet ovat hajanaiset ja opastei-ta ei juuri ole. Paikoitusalueille ei ole pysäköintimaksua lukuun ottamatta tapahtumien aikaisia eri-tyisjärjestelyitä. Nykytilanteen paikoitusmäärä alueella on noin 1600 autopaikkaa, joista osan käyt-töä koskee vuokrasopimus. Hippoksen alueen sisällä ja sivuitse kulkee useita kevyen liikenteen reittejä. alueen itäreunalla se-kä pohjoisosassa kulkevat reitit ovat pohjois-etelä ja itä- länsisuuntaisia kevyen liikenteen pääyhte-yksiä, jotka risteävät Pitkäkadun ja Keskikadun risteyksessä uimahallin tuntumassa. Nykytilantees-sa Hippoksen alueen poikittaisia kevyen liikenteen reittiyhteyksiä ei ole Kalle Rutasen polkua lu-kuun ottamatta. Kevyen liikenteen reittiverkosto kulkee koko Hippoksen alueen ympärillä. Keskus-sairaalantien, Rautpohjankadun ja Keskikadun varrella.

Suunnittelualue sijaitsee joukkoliikennelinjojen varrella. Alueen ohitse liikennöi useita Jyväskylän Liikenteen linja-autovuoroja.

Hippoksen aluetta palvelevat linja-autoliikennelinjat ja pysäkit (Trafix Oy ja Jyväskylän kaupunki)



Asemakaavan muutoksessa pääasiallinen ajoyhteys suunnittelualueelle tullaan osoittamaan kah-desta kohtaa Rautpohjankadulta, nykyisen Kuntoportin liittymästä sekä jäähallin eteläpuolelta. Näistä liittymistä kulku tapahtuu toiseen alueen pysäköintitaloista sekä maanalaiseen paikoitushal-liin. Alueen pohjoisosaan on varattu rakennusala pysäköintilaitoksen rakentamiselle, liittymä on likimain jäähallin paikoitusalueen liittymän kohdalla. Asuinkorttelin liikenne tapahtuu Keskikadun puolelta, paikoitus tapahtuu pääasiassa paikoituskannen alla. Keskikadulta on myös liittymä Aree-nan edustan liiketilojen asiakaspysäköintiä sekä areenan saattoliikennettä varten. Hippoksen alueen rakentamissuunnitelmien yhteydessä laadittaviin liikennesuunnitelmiin sisältyy myös kevyen liikenteen reittiyhteyksien saavutettavuuden ja turvallisuuden parantaminen. Hippoksen alueen paikoitustarve hankkeen toteutumisen myötä on noin 2400 autopaikkaa, jotka on sijoitettu pääosin maanalaisiin pysäköintitiloihin sekä pysäköintilaitoksiin. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueelle on toteutettu talousvesi- ja jätevesiviemäriverkosto. Lisäksi alueella kulkevat kaukolämpölinjat, hulevesiverkostot sekä sähkö- ja telekaapeliverkostot. Asemakaavaan merkityt ohjeelliset varaukset alikulkutunneleita varten aiheuttavat toteutuessaan jätevesi- ja kaukolämpöjohtojen siirtoja Rautpohjankadun katualueella.

Alue on liitetty kaupungin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Ote alueen johtokartasta (Lähde: Jyväskylän kaupunki) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue sijoittuu vilkkaasti liikennöidyn Keskussairaalantien ja Rautpohjankadun välittömään läheisyy-teen. Hippoksen alueen läheisyydessä sijaitsee Valmet Oy:n paperikonetehdas.



2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

Ote maanomistuskartasta. Jyväskylän kaupungin maanomistus on merkitty virhreällä värillä, ja kaupungin tilapalvelun hallinnoimat alueet punaisella. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. 13.11.2008 valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tar-kistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: • toimiva aluerakenne • eheytyvä yhdyskuntarakenne • kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Helsingin seudun erityiskysymykset • luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Maakuntakaavassa (Maakuntakaavan 4. vaihekaava on hyväksytty 24.9.2014) alue on kes-kustatoimintojen aluetta. Hippoksen lähistöllä sijaitsee maakuntakaavan mukaisia Tukesin val-vonnassa olevia laitoksia (kaavamerkintä T/kem), etäisyys Hippoksen asemakaavan muutosalueen rakennuskortteleihin on kuitenkin yli 400 m.



Ote maakuntakaavasta Yleiskaava

Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.6.1984. Alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Köyhälampi on merkitty vesialueen merkinnällä (W). Lisäksi alueen itäreunassa on ulkoilureittimerkintä. Yleiskaava ei ole oikeusvaikut-teinen. Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavaehdotuksessa (hyväksytty 10.11.2014, ei lainvoimainen) alue on merkitty strategisten keskustatoimintojen alueeksi sekä kestävän liikkumi-sen alueeksi. Lisäksi alue on merkitty virkistys- ja viheralueiden kehittämisen kohdealueeksi. Aluet-ta sivuavat pääkokoojakadut sekä seudullisesti tärkeät pyöräily- ja jalankulkureitit. Yleiskaavaehdo-tuksessa on annettu määräyksiä strategisen keskustatoimintojen alueelle. Määräyksen mukaan alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yli 10 000 k-m2 suuryksiköitä saa kuitenkin asemakaavoittaa ainoastaan ydinkeskustaan, Seppälän kauppakeskuskortteliin sekä Kankaan ydinalueelle. Hippoksen alue ei kuulu näihin alueisiin.

Ote 10.11. 2014 kaupunginvaltuuston hyväksymästä Jyväskylän yleiskaavaehdotuksesta

Voimassa olevat asemakaavat

Asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia on hyväksytty alueelle v. 2008, 2002, 1991 ja 1988. Alueen ajantasa-asemakaavan mukaan alueella olevien korttelialueiden käyttötarkoitukset ovat: VU (Urheilu- ja virkistyspalvelualue) YU (Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) LPA (Autopaikkojen korttelialue) sekä LP-y (Yleisen pysäköinnin korttelialue). Rakennusoikeus asemakaavan muutosalueella on yht. noin 66 000 kem2 ja kerrosluku vaihtelee välillä II- V.



Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Raken-nusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako ja –rekisteri Alueella on voimassa oleva tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. Suojelupäätökset Alueella ei ole asemakaavalla suojeltuja rakennuksia



Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat

Samanaikaisesti on vireillä Savelan alueen asemakaava sekä Seminaarinmäen asemakaava, joilla mahdollistetaan Savelan teollisuusalueen kehittäminen sekä Seminaarinmäen kampusalueen ke-hittäminen sekä rakennussuojelu.

Ote kaavatilanteesta 2016

Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla

Asemakaavan muutokseen liittyy runsaasti mm. liikenteeseen, maisemaan, rakennettuun kulttuu-riympäristöön, energiansiirtoon, vesi- ja viemäriverkostoon sekä hulevesien käsittelyyn liittyviä sel-vitystarpeita. Lisäksi asemakaavan kaupallisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arviointi suorite-taan asemakaavan ehdotusvaiheen laadinnan aikana. Selvitystarpeet ja tehtävien selvitysten laa-juus tarkentuvat asemakaavan muutoksen edetessä. Tehdyt tai tekeillä olevat selvitykset ja suunnitelmat ja päätökset:

Kaupalliset selvitykset ja yritysvaikutusten arviointi (Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto- palvelut sekä Asemakaavoitus 2016)

Meluselvitys Rautpohjankatu - Keskussairaalantie - Keskikatu (Kaavoitus 2016, tekeillä) Hippos riskienhallintasuunnitelma (Ramboll Oy 2016) Pohjatutkimus ja pohjaveden korkeudet (Jyväskylän kaupunki 2015) Hippoksen alueen rakennusten korjausterveselvitys (Inmeco Oy 2015) Hippos – pysäköinnin selvityksiä (Jyväskylän kaupunki 2012) Hippos-hankkeen Master plan (GSP Oy 2014-2015) ja hankesuunnitelmat 2015 ja 2016 Maankäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen 2005) Liikenneselvitykset (Trafix Oy 2014 ja 2015) Hulevesiselvitys (FCG Oy 2016) Lähiympäristön analyysi, yleissuunnitelmaluonnos ja ympäristön konseptisuunnitelma

(Maanlumo Oy 2016) Liito-oravaselvitys sekä liito-oravien kulkuyhteystarkastelu v. 2016 (Asemakaavoitus) hanke- ja rakennussuunnitelmat 2012-2016 (GSP, PES-arkkitehdit) Hipposhalli- ja kilpajäähalli, korjaustarveselvitys, Tilapalvelu 2015 Hippos master plan, kustannusarvio, Tilapalvelu 2014 Modernin rakennusperinnön inventointi v. 2012 (Keski-Suomen museo)



Selvitys Hippoksen urheilupuiston alueen kulttuurihistoriallisista arvoista (Keski-Suomen museo 2016)

Hyvinvointi-suomen liikuntaympäristöt (Museovirasto 2012) Rakennusinventoinnit (Keski-Suomen museo) Jyväskylän Hippos-Kampus alueen kehittyminen Harjun reunasta ja kaviourasta opetuksen,

tutkimuksen sekä liikunnan keskukseksi (Erkki Huovinen 2007) Jyväskylän kaupunkiseudun liikennesuunnitelma (Pentti Polvinen 1968)

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta.

Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 16.2.2016 Asemakaa-vahanke on käsitelty kaupungin sisäisessä viranomaispalaverissa 21.1.2016 ja viranomaisneuvot-telussa 5.4.2016. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomis-tajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat, sekä seuraavat viranomaiset:

Jyväskylän kaupunki/ Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Jyväs-Parkki Oy Valmet Oy TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj, Relacom Finland Oy Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Jyväskylän yliopisto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän liikenne Tukes

3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 16.2.2016. Osal-listumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosta käsiteltiin kaupungin sisäisessä viranomaispalaverissa 21.1.2016. Viran-omaisneuvottelu on järjestetty 5.4.2016.



Kaavaluonnoksen valmistelu: Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osal-listumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 16.2.2016 sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62§:n sekä –asetuksen 30§:n määräysten mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksella sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kirjeitse maanomistajille, nimetyille osallisille ja naapurikiinteistöille. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavasta saa lisä-tietoja suunnittelijalta ja kaavoituksen internet-sivuilta. Luonnosvaihe nähtävillä 9.5.- 10.6.2016. Osallistuminen: Luonnosvaiheen kuulemisen aikana kaavasta voi jättää mielipiteitä. Mielipiteensä voi ilmoittaa en-sisijaisesti kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen tai sähköpostilla kaavoittajalle. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan kaavamuutosehdotus. Kaavamuutosehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa, jonka jälkeen se laitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n sekä -asetuksen 27 §:n määräysten mukaisesti julkisesti näh-täville ja siitä pyydetään asianmukaiset viranomaislausunnot. Nähtävillä olosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja tiedotetaan lisäksi kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Ehdotus nähtävillä 1.11. – 1.12.2016. Osallistuminen: Kaavan ollessa nähtävillä siitä voi jättää muistutuksia kaupunkirakennelautakunnalle. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kaupunginkanslian kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi tarvittaessa valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää pöytäkirjan hyväksymisestä. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:ssä. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laadinnan aikana järjestetään työneuvotteluja viranomaistahojen kanssa. Viran-omaisneuvottelu on järjestetty 5.4.2016. Asemakaavan ehdotusvaiheessa on järjestetty työneuvot-teluja eri viranomaistahojen kanssa. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alu-eidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:



1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhtenä erityistavoit-teena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Kaavamuutos mahdollistaa aluetta eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Elinympäristön laatua ja ilmastonmuutoksen hillintää palvelee alueen sijainti palveluihin, joukkoliikennereitteihin ja kevyen liikenteen reitteihin nähden edullisella paikalla. Erityistavoitteissa on myös edellytetty, että alueiden käytössä varmistetaan valtakunnallisesti mer-kittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Suunnittelun lähtökohtina tulee ottaa huomioon valtakunnalliset inventoinnit. Suunnittelualueen länsireuna kuuluu museoviraston inventoimiin val-takunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Jyväskylän yliopisto, Seminaa-rinmäki, RKY 2009). Lisäksi alue rajautuu Rautpohjankadun puoleisesta reunastaan Rautpohjan tehdasalueen valtakunnallisesti arvokkaaseen asuinkortteliin (RKY 2009). Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Hippoksen alueen kehit-tämisen kehittämishankkeen viitekehyksessä ja tavoiteaikataulussa. Hippoksen alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen keskellä n. 1 km:n etäisyydellä keskustasta. Alue on täydennysrakentamiskohteena kiinnostava ja haasteellinen, mutta myös vetovoimainen koko-naisuus, joka luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle liikkumisen, urheilun, palvelujen ja asumisen ympäristölle. Lisäksi alueen kaupunkikuvan parantaminen on erityisen tärkeä ta-voite. Hankkeen asettamat tavoitteet Hippoksen alueen hankesuunnittelu aloitettiin syksyllä 2014 ja tavoiteaikataulun mukaan alueen asemakaava on lainvoimainen vuoden 2017 alkupuolella. Hankkeen tavoitteena on tukeutua alueella jo toimiviin liikunnan ja urheilun, tutkimuksen, opetuk-sen ja hyvinvoinnin palveluihin sekä etsiä myös uusia toimijoita alueen palveluiden tarjoajiksi ja käyttäjiksi. Urheiluseurat ja järjestöt ovat jatkossakin merkittäviä palvelujen käyttäjiä ja sisällöntuot-tajia Hippoksella. Kehittämishankkeen tavoitteena on myös asumisen sekä kaupallisten palvelujen ja liiketilojen li-sääminen alueelle - tavoitteena on toteuttaa Hippokselle hybridihankkeen avulla liikunnan ja hyvin-voinnin osaamiskeskittymä, saattaa Hippoksen liikunta- ja urheilukäytön olosuhteet kuntoon, kas-vattaa alueen työpaikkojen, palveluntarjonnan ja kävijöiden määriä sekä lisätä kaupunkilaisten hy-vinvointia. On arvioitu, että alueen käyntikertojen määrää voitaisiin nostaa nykyisestä 1,6 miljoo-nasta 4-6 miljoonaan käyntikertaan vuodessa. Ulkoalueiden toimintoja ja palveluja kehitetään ja alueelle tuodaan uusia aktiviteetteja, jotka palvelevat paremmin myös tavallisen kuntoliikkujan ja kaupunkilaisen tarpeita. Työpaikkojen määrä alueella on tavoitteena saada kaksinkertaistettua. Lisäksi hankkeen yhteydessä uudistetaan alueen käytettävyyteen liittyvät seikat kuten pysäköinti, kulkuväylät ja viheralueet. Tavoitteena on luoda Hippoksen alueelle ainutlaatuinen osaamiskeskittymä, jossa alueen liikunnan ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämistahojen sekä toimijoiden ja alan yritysten välinen yhteistyö tiivistyy ja syntyy myös uusia toimintoja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi urheilu- ja liikuntafasiliteet-tien osalta sisäharjoitustilojen merkittävän lisäämisen useille lajeille sekä tilojen käyttöasteen mer-kittävän tehostumisen. Käyttöasteen tehostuminen on keskeinen tavoite, sillä seurojen, käyttäjien



ja tapahtumien järjestäjien kannalta hintojen tulee pysyä kohtuullisina, jotta monipuolinen lajihar-rastaminen myös tulevaisuudessa eri käyttäjäryhmien keskuudessa on mahdollista. Pysäköinnin ja liikkumisen suhteen tavoitteena on keskitetty pääosin rakenteellinen pysäköinti, jolloin ulkoliikunta, viihtyisä ympäristö, jalankulku sekä kevyt liikenne on toteutettu liikuntapuisto-ajattelun lähtökohdista. (Lähde: Projektisuunnitelma Hippos, 10.6.2015)

Hippos-hankkeen tavoitteita, PES-arkkitehdit ja GSP Oy 2015 Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista johdetut tavoitteet Alueen asemakaavat ovat osin vanhentuneita, eivätkä ne sisällöltään vastaa maankäytön nykyisiä tavoitteita. Asemakaavan muutos kohdistuu paikallisesti arvokkaaseen monipuoliseen liikku-misympäristöön RKY-alueiden välissä, ja tavoitteena on edistää ja säilyttää Hippoksen asema val-takunnallisestikin tunnettuna urheilun ja liikunnan toimintaympäristönä. 3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Hippoksen alueen kehittämishankkeen tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2017 alkupuolella. Prosessin aikana kehittämishankkeen tavoitteet ovat täsmentyneet, rakennusoikeu-den, korttelialueiden käyttötarkoitusten, liikenneväylien, virkistysalueiden ja paikoitusalueiden suh-teen. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Alueen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, toiminnoil-taan monipuolinen ja rakenteeltaan selkeä kokonaisuus. Lisäksi liikkumisympäristön turvallisuu-teen ja sujuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Asemakaavoituksen lähtökohtana ovat olleet Hippoksen alueen rakentamiseen liittyvät maankäy-tön suunnitelmat, joiden mukaan kaavaratkaisua tarkennetaan kaavaprosessin edetessä.



Asemakaavaratkaisun vaikutuksia on esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin yh-teydessä.

Kaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen tutkittiin asuintornien siirtämistä alueen keskiosasta reuna-alueille (PES-arkkitehdit elokuu 2016). Vaihtoehtotarkastelun johtopäätöksenä kumpikaan vaihtoehto ei täyttänyt kaavan vaatimuksia toiminnallisuuden, kaupunkikuvan eikä massoittelun suhteen.

Hippoksen asemakaava luonnosvaiheessa, nähtävillä 9.5.-10.6.2016



Ote Hippos- hankkeen viitteellisesta havainnekuvasta kaavan luonnosvaiheessa (PES-arkkitehdit 4/ 2016)

Hippoksen hankesuunnitelmavaiheen maankäyttöluonnoksia v. 2015, PES-arkkitehdit

Hankesuunnitelmavaiheen havainnekuvia, PES-arkkitehdit 2016



Ote kehittämishankkeen tavoitekuvasta (PES-arkkitehdit ja GSP Oy 2015) Hippoksen kehittämishankkeen logo Aikaisemmin Hippoksen kehittämishankkeiden yhteydessä on laadittu useita maankäyttövaihtoeh-toja, joissa on tarkasteltu mm. kortteli- ja katualueiden mitoitusta, rakennusoikeuksia sekä pysä-köinti- ja rakennussuojelumääräyksiä.

Ote maankäyttöluonnoksesta v. 2012 (LPV Oy)



Ote maankäyttöluonnoksesta v. 2004, Arkkit tsto Arto Sipinen Oy

Ote maankäyttöluonnoksesta v. 2002 (Ark – Jaatiset Oy) Asemakaavaratkaisun suhde Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotukseen Yleiskaavaehdotuksessa v. 2014 alue on merkitty strategisten keskustatoimintojen alueeksi. Aluet-ta sivuavat pääkokoojakadut sekä seudullisesti tärkeät pyöräily/ jalankulkureitit. Yleiskaavaehdotuksessa on annettu määräyksiä strategisen keskustatoimintojen alueelle. Määrä-yksen mukaan alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yli 10 000 k-m2 suur-yksiköitä saa kuitenkin asemakaavoittaa ainoastaan ydinkeskustaan, Seppälän kauppakeskuskort-teliin sekä Kankaan ydinalueelle. Hippoksen alue ei kuulu näihin alueisiin.



Asemakaavaratkaisu noudattaa yleiskaavaehdotuksen periaatteita ja aluevarauksia. Alue sijoittuu hyvän, jo olemassa olevan taajama-alueen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkoston sisälle. Hippoksen liikennesuunnitelmissa on huomioitu yhteydet aluetta ympäröiviin verkostoihin. Asema-kaava noudattaa yleiskaavan perusteita myös keskustatoimintojen sijoittamismahdollisuuksista alueelle. Alueen kaupallinen selvitys sekä yritysvaikutusten arviointi laaditaan kaavaprosessin ai-kana, selvitysten tulokset, johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet liitetään kaavaselostukseen.

Otteet Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksen kartoista nro 1 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) ja 6 (Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen) 3.5 ASEMAKAAVAN VIREILLETULOSTA ASEMAKAAVALUONNOKSEKSI 3.5.1 Asemakaavasta vireilletulon jälkeen, ennen luonnosvaihetta annetut lausunnot

ja mielipiteet Asemakaava tuli vireille 16.2.2016 (Sanomalehti Keskisuomalainen). Vireilletulon jälkeen on an-nettu 3 kpl lausuntoja ja 5 kpl kirjallisia mielipiteitä. Lausunnon ovat antaneet Jyväskylän Energia vesiliiketoiminta, Jyväskylän Energia Siirto Oy ja Keski-Suomen pelastuslaitos, jolla ei ollut huo-mautettavaa kaavan vireilletulovaiheessa. 3.5.2 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa

Kaavan vireilletulovaiheessa annetut lausunnot pääpiirteittäin: Jyväskylän Energia siirto Oy JESiirto tulee tarvitsemaan alueelle kolmelle puistomuuntamolle ET- alueen. ET- alueet on esitetty liitteenä olevassa kuvassa. Tulevat puistomuuntamot tullaan toteuttamaan väritykseltään ja pintamateriaaleiltaan alueen uusien rakennusten mukaisina. Siirrettävien kaapeleiden kustan-nuksista vastaa siirron aiheuttaja Sähköturvallisuuslain 52 § mukaisesti. Osalle 20 kV: n kaapeleista on asemakaavaan merkittävä maanalaisille johdolle varatun alueen merkintä. Kaavoittajan vastine: Ohjeelliset muuntamoiden sekä maanalaisia johtoja varten varatut alueet merkitään kaavaluonnos-karttaan kuten lausunnossa on esitetty. Keski-Suomen liitto Asemakaavan jatkovalmistelussa on myös hyvä huomioida, että läheisellä Savelan teollisuusalu-eella toimivien Seveso 111-direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhykkeet ulottuvat suunnittelualueelle. Keski-Suomen liitto esittää harkittavaksi, että osallistumis- ja arviointisuunni-telman osallisiin lisätään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).



Kaavoittajan vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään lausunnon mukaisesti. Maakuntakaavan mu-kaisen T/kem -merkinnän vaikutukset lisätään asemakaavan selostukseen. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto Tukesilta ja Keski- Suomen pelastuslaitokselta. Kaavan vireilletulovaiheen mielipiteiden pääkohdat: Mielipiteissä otetaan kantaa Hippokselle toteutettavaan asuinrakentamiseen, ja sen sijoitteluun alueella. Lisäksi Hippoksen alueen pesäpallostadionin toivotaan jäävän paikoilleen alueella. Mieli-piteessä myös ihmetellään suunnitelmaa Monitoimitalon purkamiseksi sekä pohditaan Hipposhallin sekä Synergia-areenan laajentamista. Myös liikenteelliset ongelmat ja paikoitus otetaan mielipi-teessä esille. Kansallisen kaupunkipuiston rakentaminen on myös mielipiteessä mainittu. Hippoksen alueen eteläosassa sijaitsevan metsikön puolesta on lähetetty kolme mielipidettä. Lisäksi yhdessä mielipiteessä tuodaan esille tavoite laajentaa kaava-aluetta idän suuntaan koske-maan myös osaa yliopiston alueesta. Kaavoittajan vastine: Hippoksen alueen kehittämishankkeen yhteydessä on määritelty alueelle suunniteltavien kortteli-alueiden käyttötarkoituksia, sijaintia sekä rakennusoikeutta. Asuinrakentamisen on kehittämis-hankkeessa nähty olevan välttämätön alueelle. Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja ulkopuolisen rahoituksen saaminen Hippoksen hankkeen etenemiseksi ja kokonaisuuden toteutumiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kehittämishankkeen tavoite Hippoksen alueen urheilun, liikunnan ja hy-vinvoinnin osaamiskeskittymän rakentamisesta voi toteutua. Asemakaavan muutoksella ohjataan alueen asuinrakentamisen määrää ulkonäköä ja sijaintia si-ten, että asumisen korttelialueet muodostavat selkeät, yhtenäiset, ja kaupunkikuvallisesti korkeata-soiset kokonaisuudet. Monitoimitalon mahdollisen purkamisen taustalla on kuntoarviointi, jossa ilmoitetun korjausasteen mukaan on perusteltua esittää monitoimitaloa purettavaksi. Asemakaavan muutoskartassa ei oteta kantaa pesäpallostadionin säilymiseen, kaavakartassa on kuitenkin esitetty ohjeellisia tilavarauksia pelikenttien rakentamista varten. Liikenteellisten haasteiden ratkaisemiseksi alueelta laaditaan liikenneselvityksiä (Jyväskylän kau-punki ja Trafix Oy 2016), joiden perusteella tutkitaan kaavakartan liikenneväylien mitoitusta. Kan-sallisen kaupunkipuiston periaatteita tarkistetaan kaavaprosessin aikana. Kaava-alueen eteläosan puistomainen alue pääosin säilyy puustoisena kaavaluonnoksessa virkis-tysalueena. Kaava-alueen rajausta ei laajenneta koskemaan yliopiston aluetta Keskussairaalantien tuntumassa, koska ko. alueen suunnittelu etenee jo valmisteluvaiheen kuulemisessakin olleen Seminaarinmäen kampusalueen kaavalla. 3.6 ASEMAKAAVAN LUONNOSVAIHEESTA SEMAKAAVAEHDOTUKSEKSI Asemakaavan luonnosvaiheesta tulleen palautteen ja tarkentuneiden suunnitelmien perusteella asemakaavaluonnokseen on tehty muutoksia. Suurimmat muutokset koskevat kaavaluonnoksen YUKA-korttelialuetta: Luonnoksen YUKA-korttelialue on muutettu muotoon YUK kaavaratkaisun vaihtoehtotarkastelun sekä kaavan luonnosvaiheen palautteen perusteella. Asuinrakentaminen ei ole sallittua kaavan YUK-korttelialueella. Lisäksi kaavaluonnoksen YUL-korttelialueet on muutettu osaksi YUK-korttelialuetta yhtenäisten piha- ja paikoituskansien rakentamisen sekä ohjeellisen tonttijaon mahdollistamiseksi. 3.6.1 Asemakaavasta luonnosvaiheessa annetut lausunnot ja mielipiteet Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 9.5.2016-10.6.2016. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana luonnoksesta annettiin 7 kpl lausuntoja ja 7 kpl kirjallisia mielipiteitä. Lausunnon ovat anta-neet Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Tukes, Jyväskylän Energia vesiliiketoiminta, Jyväskylän Energia Siirto Oy ja Keski-Suomen pelastuslaitos.



3.6.2 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa

Kaavan luonnosvaiheessa annetut lausunnot pääpiirteittäin:

Keski-Suomen ELY-keskus Kaavaselostuksen mukaan Hippoksen lähistöllä sijaitsee maakuntakaavan mukaisia, t/kem -määräyksellä osoitettuja, Tukesin valvonnassa olevia kohteita. Naiden kohtei-den vaikutusten arvioinnin osalta tulee kuulla Tukesia. Kaavoittajan vastine Tukesilta on pyydetty lausunto kaavan luonnosvaiheessa vaikutusten arvioimiseksi. JE Vesiliiketoiminta Kaavakarttaan tulee lisätä johtolinjoille tarvittavat "Maanalaista johtoa varten varattu alueen osat". Pumppaamoille tarvittavien et -alueiden sijoituspaikat sekä rakennuksi-en liittymäpisteet vesihuoltoon tarkentuvat suunnittelun edetessä. Kaavoittajan vastine Kaavakartalle on merkitty lausunnon mukaiset maanalaista johtoa varten varatut alu-een osat sekä et -alueet, kuten lausunnossa on esitetty. JE Siirto Kaavaluonnoksen ALY-1-korttelissa oleva et -alue tulee siirtää muuntamon rakenta-misen ja ylläpidon vuoksi. Myös jo rakennettuja kaapeleita varten on merkittävä maanalaisille johdoille varatun alueen merkinnät. Asemakaavan yleismääräyksiin on lisättävä teksti: Kiinteistöistä on varattava muuntamoille tai sähköverkon kytkentäpis-teiden kojeistoille tila kiinteistön ulkoseinältä ja maanpäälliseltä osalta. Kaavoittajan vastine Kaavakartalle on merkitty lausunnon mukaiset maanalaista johtoa varten varatut alu-een osat sekä et-alueet, kuten lausunnossa on esitetty. Kiinteistöjen ulkoseiniin varat-tavat tilat muuntamoita tai sähköverkon kytkentäpisteiden kojeistoja varten määritel-lään kaavan toteuttamisvaiheessa. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liitto katsoo, että asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukai-nen. Hippoksen alueen kehittäminen vahvistaa ja edistää Jyväskylän asemaa ja tun-nettuutta merkittävänä liikunnan ja urheilun sekä hyvinvointimatkailun keskittymänä. Liikenne –ja viheralueet/ Jyväskylän kaupunki Katualueen levennys Keskussairaalantien ja Rautpohjankadun kulmassa on käyty lä-pi kaavoittajan kanssa. Lisäksi alueelle tulisi tehdä erillinen valaistuksen yleissuunni-telma. Kaavoittajan vastine Alueen valaistuksesta ja yleissuunnitelman tekemisestä on annettu kaavassa määrä-yksiä, kuten lausunnossa on esitetty. Keski-Suomen pelastuslaitos Kaava-alueelta 1km:n sisällä sijaitsee tuotantolaitoksia joista yksi edellyttää suoja-vyöhykkeen. Hippoksen kaavaan rajoittuvan Savelan alueen asemakaavan muutos-ehdotuksesta annetun lausunnon mukaan maanpäälliset nestekaasusäiliöt tulee pois-taa tai korvata maapeitteisillä nestekaasusäiliöillä. Kaavoittajan vastine Ennen Hippoksen alueen asemakaavan muutoksen hyväksymistä varmistetaan, että on toimittu Savelan kaavan yhteydessä annetun lausunnon mukaan.



Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tukes katsoo, että ennen kaavan hyväksymistä tulee Valmet Technologies Oy:lta varmistaa, että kaavalausunnossa edellytetyt toimet on tehty. Nestekaasu tuodaan tuotantolaitokselle ajoneuvokuljetuksin, joten sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeitä lii-kenteen onnettomuusvaaran vähentämiseksi. Kaavoittajan vastine Ennen Hippoksen alueen asemakaavan muutoksen hyväksymistä varmistetaan, että on toimittu Savelan kaavan yhteydessä annetun lausunnon mukaan. Liikenteen suju-vuuteen varaudutaan kaavan luonnosvaiheessa laadittujen liikennesuunnitelmien pohjalta. Liikennesuunnitelmat tarkentuvat kaavaprosessin edetessä sekä kaavan to-teuttamisvaiheessa. Mielipiteet luonnosvaiheessa: Kaupungin sähköiseen palautepalveluun on kaavan luonnosvaiheessa tullut palautet-ta koskien mm. uuden jäähallin tarvetta sekä alueen eteläosassa sijaitsevan metsik-köalueen säilyttämisen tärkeyttä. Suullisen palautteen mukaan mm. hotelleja ei pitäisi suunnitella Hippoksen alueelle, vaan niiden paikka on keskustassa lähellä matkakes-kusta. Hipposta pitäisi myös suunnitella kokonaisvaltaisemmin ja ottaa huomioon tu-levaisuuden tarpeet ja tilavaraukset tulevia toimintoja varten, eikä kaavoittaa aluetta täyteen. Lisäksi kaavan luonnosvaiheen yleisötilaisuudessa tullut palaute koski pääasiassa lii-kenteen ja paikoitustarpeen lisääntymistä, kaupallisten palvelujen edellytyksiä, liikun-tatilojen käyttömaksuja sekä asuinrakentamista ja urheilutoimintojen laajentamista alueella. Kaavan luonnosvaiheessa Hippoksen alueen maankäyttöä esiteltiin yläkaupungin yö -tapahtumassa 21.5. 2016. Mielipiteiden keräämistä varten järjestettiin myös netti-kysely, johon vastauksia saatiin 343 kpl. Kyselyn perusteella Hippoksen kehittämisen toiveiksi nousivat eniten alueen säilyminen kaupunkilaisten ympärivuotisena liikunta-paikkana, alueen siistiytyminen, toimivat paikoitus- ja liikenneratkaisut ja palvelujen monipuolisuus. Myös Jyväskylän alueen sanomalehdissä, mm. sanomalehti Keskisuomalaisessa se-kä Suur-Jyväskylän lehdessä on ollut useita mielipidekirjoituksia Hippoksen alueesta. Kaavaluonnosvaiheen kirjalliset mielipiteet: Jyväskylän yliopisto Jyvaskylan yliopisto haluaa kiinnittää huomiota alueen kokonaisuuden kehittämiseen niin, että se tukisi myös yliopiston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja mahdollistaisi yhteistyön alueen yritysten kanssa. Kaavoittajan vastine Yliopiston Seminaarinmäen asemakaava on vireillä samanaikaisesti Hippoksen ase-makaavan muutoksen kanssa. Alueiden suunnitteleminen kokonaisuutena nähdään asemakaavoituksessa erittäin tärkeänä kaupunkisuunnittelun kokonaiskuvan kannal-ta, ja alueen viitesuunnitelman laatimista on esitetty eri sidosryhmien tapaamisissa. Yhtenäisen viitesuunnitelman laatiminen on mahdollista käynnistää Seminaarinmäen ja Hippoksen alueen reuna-alueiden kehittämismahdollisuuksien tutkimisella. Kaava-prosessina Hippoksen ja Seminaarin asemakaavan muutokset käsitellään kuitenkin erillisinä alueiden maanomistajien ja kiinteistönomistajien tavoitteiden sekä raken-nussuojelun ja hankekokonaisuuksien aikataulutavoitteiden vuoksi.



Suomen yliopistokiinteistöt Oy Yliopiston toimintojen kehittämisen kannalta yliopistoalueen yhdistäminen kaupunki-kuvallisesti ja toiminnallisestikin Hippoksen alueen tulevaisuudennäkymiin nähdään ensiarvoisen tärkeänä. Myös liikenteelliset yhteydet Hippoksen urheilupuistoalueen ja yliopiston kampuksen välille halutaan toimiviksi ja toisiaan tukeviksi alueen eheyden kannalta. SYK esittääkin, että vierekkäisiä alueita tulisi tarkastella ja sovittaa yhteen kokonaisuutena yhteisen viitesuunnitelman kautta, jolloin varmistettaisiin sekä Hip-posalueen että Pitkäkadun kehittyminen hallitusti toisiaan tukevaksi ja toimivaksi kaupunkirakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Kaavoittajan vastine Yliopiston Seminaarinmäen asemakaava on vireillä samanaikaisesti Hippoksen ase-makaavan muutoksen kanssa. Alueiden suunnitteleminen kokonaisuutena nähdään asemakaavoituksessa erittäin tärkeänä kaupunkisuunnittelun kokonaiskuvan kannal-ta, ja alueen viitesuunnitelman laatimista on esitetty eri sidosryhmien tapaamisissa. Yhtenäisen viitesuunnitelman laatiminen on mahdollista käynnistää Seminaarinmäen ja Hippoksen alueen reuna-alueiden kehittämismahdollisuuksien tutkimisella. Kaava-prosessina Hippoksen ja Seminaarin asemakaavan muutokset käsitellään kuitenkin erillisinä alueiden maanomistajien ja kiinteistönomistajien tavoitteiden sekä raken-nussuojelun ja hankekokonaisuuksien aikataulutavoitteiden vuoksi. JTS tennis Mielipiteessä toivotaan vaihtoehtoja tenniskenttien kohdalle sijoittuvan asuinkorttelin myötä siirrettävien kenttien uudelleensijoittamiselle. Mielipiteen mukaan on tärkeää säilyttää Jyväskylässä kuusi massakenttää yhdessä paikassa. Kaavoittajan vastine Hippoksen alueella säilyy kaavamuutoksessa mahdollisuus tenniskenttien rakentami-seen, ja sekä kaupungin, toimijoiden että hankkeen tavoite on säilyttää tennis yhtenä Hippoksen alueen liikkumismuodoista. Kaavan yhteydessä laaditun lähiympäristö-suunnitelman mukaan Hippoksen alueelle mahtuu neljä tenniskenttää, ja lisäksi yh-teistyömahdollisuuksia yliopiston alueella sijaitsevien kahden tenniskentän käyttämi-seksi selvitetään. Mahdollisien kenttien pintamateriaalien valinta tapahtuu tarkempien rakentamis- ja kunnostamissuunnitelmien yhteydessä. Muiden kirjallisten mielipiteiden pääkohtia: Mielipiteissä vastustetaan ALY-1 (kortteli 122) asuinkerrostalojen korttelialuetta; Ten-niskentät tulisi säilyttää nykyisellä paikallaan ja asuinkerrostalojen rakentamista ei saisi sallia ollenkaan Hippoksen alueella, tai korkeintaan niitä tulisi sallia Rautpohjan-kadun varteen. Mielipiteen mukaan asuinkerrostalojen rakentaminen Hippoksen alueelle on myös yleiskaavan vastaista ja alue on kaavoitettu ja tarkoitettu urheilu- ja virkistyspalvelu-alueeksi - asunrakentamista käytetään mielipiteen mukaan vain rahoitusmuotona ja koko Hippoksen kehittämisen apuvälineenä. Mielipiteen mukaan asuinrakentamiselle ei ole tarvetta Hippoksen alueelle. Jyväskylän alueella on riittävästi jo kaavoitettua ja kaavasuunnitteluvaiheessa olevia kerrostalotontteja ja -alueita ydinkeskustan lähei-syydessä ja kaupunki on huomioinut Hippoksen alueen täydennysrakentamisen vasta KymppiR-2016 ohjelmassaan, ei aiemmin. Yhdessä mielipiteessä puututaan alueelle suunniteltuihin kaupallisiin palveluihin (kaupan suuryksiköt) ja niiden menestymisedellytyksiin. Myös liikennemäärän kasvu erityisesti Keskikadun alueella, paikoitustarpeen lisääntyminen asuinalueiden pysä-köintipaikkojen kustannuksella sekä työmaaliikenteen kasvu huolestuttaa. Yhdessä mielipiteessä kysytään, miksi alueen suunnittelijakonsultit tulevat Jyväskylän ulkopuolelta. Mielipiteessä myös toivotaan pesäpallostadionin sekä monitoimitalon



säilyttämistä, paikoitusalueiden sijoittamista maan alle sekä stadionin sijoittamisvaih-toehtoja Rautpohjankadun varteen. Kaavoittajan vastine Hippoksen alueen toteutuminen suunnitellussa laajuudessa synnyttää uutta liikennet-tä merkittävästi. Lisääntyvä liikenne vaatii toimenpiteitä Rautpohjankadulle; Liittymiin rakennetaan lisää kaistoja kääntyville, Hippoksen pääliittymien liikennevalo-ohjausta parannetaan jne. Rautpohjankadun liikenteen toimivuuden varmistamiseksi liikenne-suunnitelman toimenpide-ehdotuksia ovat mm. uusi alikulkukäytävä Keskussairaalan-tien liittymään Rautpohjankadulle, Jyrsijäntien liittymän katkaisu Rautpohjankadulle ja ohjata ajoneuvoliikenne Voionmaankadun tai Rautpohjankadun/ Syrjälänkadun, ny-kyisen suojatien korvaaminen uudella alikulkukäytävällä jalankulkijoiden ja pyöräilijöi-den käyttöön sekä Keskikadulle Voionmaankadun liittymään vasemmalle kääntyville oman kaistan lisääminen. Hippoksen alue on hyvin saavutettavissa muutoinkin kuin omalla autolla. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan liikkumisasenteisiin siten, että ainakin lyhyet matkat olisivat tehtä-vissä nykyistä useammin jalan, pyörällä ja busseilla. Hippoksen alueelle tullee yhteensä noin 2 400 pysäköintipaikkaa. Alueen pysäköintiä voidaan tehostaa mahdollistamalla vuoroittaispysäköinti ilman nimettyjä paikkoja. Asuntokaduilla tapahtuvaa pysäköintiä varten erityisesti tapahtumien aikana tarvitaan tehostettua pysäköinnin valvontaa. Uusi maankäyttö palveluineen lisää Keskikadun liikennemääriä. Liikenne Hippoksen alueelle ohjautuu kaavan toteutumisen myötä pääkatujen (Voionmaankatu ja Kes-kussairaalantie) kautta Kukkumäen eritasoliittymä (Keuruuntie, vt18 ja Länsiväylä) tu-lee rakenteille vielä ennen uuden sairaalan valmistumista ja sen kautta Hippoksen aluekin on hyvin saavutettavissa. Työnaikaisen liikenteen järjestäminen tapahtuu rakentamisvaiheessa rakennuttajien laatiman, kaupungin hyväksymän suunnitelman mukaan. Työnaikainen liikenne pyri-tään järjestämään siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee arkielämää ja liik-kumista. Hippoksen alueella säilyy kaavamuutoksessa mahdollisuus tenniskenttien rakentami-seen, ja sekä kaupungin, toimijoiden että hankkeen tavoite on säilyttää tennis yhtenä Hippoksen alueen liikkumismuodoista. Asemakaavaratkaisu noudattaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksen (hy-väksytty kaupunginvaltuustossa 10.11.2014, ei vielä lainvoimainen) periaatteita ja aluevarauksia myös asuinkerrostalokorttelin osalta. Alue sijoittuu yleiskaavan täy-dennysrakentamisen ja kestävän liikkumisen vyöhykkeelle hyvän, jo olemassa olevan taajama-alueen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkoston sisälle. Asuinkerrostalojen sijoittaminen Hippoksen alueelle tukeutuu yleiskaavan täydennys-rakentamismahdollisuuteen, kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti tärkeän, näkyvän korttelialueen kehittämiseen sekä kaupungin sitoutumiseen edistämään Hippoksen asemakaavaa Hippoksen hankkeen tavoitteiden ja kehittämisperiaatteiden (Kaupun-ginhallitus 7.3.2016) mukaisesti. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaa KymppiR päivitetään vuosit-tain. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa riittävä ja alueellisesti monipuoli-nen asumisen tonttitarjonta sekä edistää hallittua kasvua ja asumisvision toteutumis-ta. Ohjelma toimii Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä. Ohjel-man kohteet pyritään vuosittain saamaan alueellisesti monipuolisiksi, kattaviksi ja



houkutteleviksi ja ohjata täydennysrakentamista jo rakennetun infrastruktuurin sekä joukkoliikennereitistöjen vyöhykkeille. Hippoksen alue noudattaa näitä periaatteita ja on Hippoksen hankekokonaisuuden kehittämisen yhteydessä nostettu kymppi R 2016-ohjelmaan. Hippoksen asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu kaupallisten vaikutusten arviointi (FCG 2016, kaavan liiteaineistossa). Vaikutusarvioinnin perusteella Hippok-sen lähiasutuksen ja Hippoksen alueella kävijöiden kasvava kysyntä ja laskennallinen liiketilatarve riittävät kattamaan Hippoksen alueelle suunnitellun liiketilan lisäyksen, jo-ten Hippoksen kaupallisten palvelujen toteuttamisella ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kasvava kysyntä ja laskennallinen liiketilatarve mahdollistavat kaupan kehityksen myös muual-la lähivaikutusalueella. Hippoksen hankkeen suunnittelijakonsultiksi on hankkeen perustamisvaiheessa en-nen asemakaavan muuttamisesta tehtyä päätöstä valittu GSP Oy, jonka alikonsultti-na on toiminut PES-arkkitehdit Oy. Asemakaavoitusvaiheessa alueen suunnittelun ohjaamista varten on perustettu Jyväskylän kaupungin kaavoituksen ja kunnallistek-niikan asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Alueen rakennussuunnitteluvaiheessa tapahtuvat suunnittelijavalinnat päätetään jatkosuunnittelussa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Asemakaavaehdotukseen on alueen eteläosa merkitty Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1), jolle on mahdollista sijoittaa myös pesäpallokenttä. Kaavan yhtey-dessä on laadittu myös lähiympäristön suunnitelma, jossa alueen mahdollisia toimin-toja on mitoitettu suhteessa kaavan aluevarauksiin. Palloilukenttien jatkosuunnittelu toteutetaan asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaavaratkaisussa on päädytty esit-tämään monitoimitalon kohdalle uudisrakennusta alueen rakennuksista laadittujen kuntoarviointien ja korjaustarveselvitysten perusteella.

3.5.2 Asemakaavaan luonnoksen jälkeen tehdyt muutokset Luonnosvaiheen jälkeen on kaavan ehdotusvaiheeseen tehty seuraavia muutoksia:

- Kaavakartan YUKA- merkintä on muutettu YUK-merkinnäksi. Asuinrakentamista ei sallita ko. korttelialueella

- Kaavan YUL-alueet sekä LPA-alue on muutettu osaksi YUK -korttelialuetta yhte-näisten piha- ja paikoituskansien rakentamisen sekä ohjeellisen tonttijaon mah-dollistamiseksi

- Kaavan rakennusoikeutta on tarkistettu hankesuunnitelmien muutosten perusteel-la

- Kaavakarttaan on lisätty maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia sekä oh-jeellisia, yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattuja alueen osia

- Kaavaan on lisätty hulevesien käsittelyä koskevia määräyksiä - Osa kaavan VP-1-alueesta on muutettu VU-1-alueeksi - Kaavaan on lisätty rakennusten julkisivuarkkitehtuuria sekä paikoituskantta kos-

kevia määräyksiä - Korttelialueiden rajauksia on tarkennettu - Kaava-alueen katualueen rajauksia ja katulinjauksia on tarkistettu - Kaavaan on lisätty ohjeellinen alikulkukäytävän merkintä - YUK -alueen kerrosluvuksi on merkitty VIII - Kaavaan on lisätty rakentamistapaa koskevia määräyksiä - Kaavaselostusta on täydennetty mitoituksen, vaikutusarviointien sekä tehtyjen

selvitysten osalta



4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (ALY-1), urheilu- ja liiketoimintaa palve-levien korttelialue (YUK). Lisäksi kaavassa on urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialue (VU-1) ja puistoalue (VP-1). Asemakaavalla mahdollistetaan Hippoksen alueen kiinteistökehityshankkeen pohjalta määriteltyjen toimintojen rakentaminen, sekä rakentamiseen liittyvät tieyhteydet ja liikennejärjestelyt. Kaavassa uuden monitoimiareenan ja siihen liittyvien tilojen, urheilu- ja liiketoimintaa palvelevien rakennusten sekä alueen paikoitustalorakentamisen kokonaisrakennusoikeudeksi on YUK -korttelialueella mer-kitty 171 000 kem2. Alueen pohjoisosan asuinkorttelin (ALY-1) rakennusoikeus on 15 000 kem2. Kaavaluonnos mm. mahdollistaa alueelle viisi asuinkerrostaloa, joiden kerrosluku on enimmillään X (10). Mitoitus Asemakaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 21 hehtaaria ja rakennusoikeutta alueella on yhteensä n. 186 000kem2. Tarkempi mitoitus selviää asemakaavan selostuksen liitteenä olevasta tilastolomakkeesta.

Ote kaavaselostuksen liitteenä olevasta tilastolomakkeesta Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä 186 000 kem2, josta uuden rakennusoikeuden osuus on 119 700 kem2. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus asemakaavan muutos-alueella on yhteensä 66 300 kem2. Alueen voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on noin 36% kaavamuutoksen kokonaisrakennusoikeudesta. YUK –korttelialueen rakennusoikeudesta 35 000 kem2 on pysäköintilaitoksia varten varattua ra-kennusoikeutta. Hulevedet Alueelta on kaavamääräyksen mukaisesti rakennuslupamenettelyjen yhteydessä laadittava hule-vesien hallintasuunnitelma. Alueelta on laadittu hulevesisuunnitelma (FCG Oy).



Hulevesisuunnitelmassa pyritään varmistamaan hulevesien hallittu johtaminen päävirtausreiteille ja edelleen Jyväsjärveen. Lähtökohtana on hallitun hulevesien johtamisen lisäksi suunnitelmassa on alueella tapahtuvan imeytymisen ylläpito. Paikoitus Paikoitusmääräykset: Asuinrakentamisessa 1ap/ 120 kem2, liikerakentamisessa 1 ap/ 70 kem2 ja kokoontumistiloja rakennettaessa 1 ap/ 100 kem2, sekä Tonteilla 13 ja 17 1 ap/ 100 kem2. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on olla osa suurempaa ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoista keskustan alueeseen liittyvää urheilu, liikunta, työpaikka, ja palvelualuekokonaisuutta, joka hyödyntää ole-massa olevaa liikenneverkkoa ja infrastruktuuria. Asemakaava tulee toteutuessaan muuttamaan oleellisesti alueen ilmettä nykyisestä. Suurelta osin alue muuttuu rakennetuksi ja päällystetyksi sekä erityistä kunnossapitoa vaativaksi alueeksi. Asemakaavan määräyksillä ohjataan alueen to-teutusta siten, että asemakaavaan tavoitteet voivat toteutua. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet kaavan hyväksymisvaiheessa Kaava-alueen koko on noin 21ha. ALY-1- korttelialueelle sijoittuu asuinkortteleiden rakennusala. Rakennusoikeutta on merkitty 15 000 kem2 ja kerrosluku IV- X. YUK- alueella sijaitsevat rakennusalat (yil1, yul-2 ja yul-3) monitoimiareenaa, liikuntasaleja, hotelle-ja, liikerakentamista ja pysäköintilaitoksia varten. Rakennusoikeus on n. 171 000 kem2 ja kerroslu-ku 1/1II-VIII. Alueella on myös rakennusoikeutta paikoitustalojen rakentamista varten, joiden ra-kennusoikeudet ovat 16 000 kem2 ja 19 000kem2. LP- alue on tarkoitettu yleiseen pysäköintiin. Alueelta on myös ajoyhteys Seminaarinmäen alueelle. Katualue Katualuetta muodostuu kaavassa n. 3,5 ha. Rautpohjankadun katualuetta levennetään, ja mahdol-listetaan liikenneyhteyksien ja liittymien parantaminen. Virkistysalue Virkistysalueita kaavassa on noin 7 ha. Alueet sijoittuvat Hippoksen alueen eteläosiin ja itäreu-naan. jatkeen katualuevarauksen kohdalle. Lähivirkistysalue mahdollistaa monipuolisten urheilu- ja virkistysalueiden rakentamisen, tärkeät kevyen liikenteen reitit sekä hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen liittyvien rakenteiden rakentamisen.



4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Alla on lueteltu kaava-alueen kaavamerkinnät -ja määräykset kaavaehdotusvaiheessa:













4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennetään tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. Asemakaavan vaikutusarviointiin on arvioitu seuraavia vaikutuksia:

- Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön - Vaikutukset luontodirektiivilajeihin - Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin - Sosiaaliset vaikutukset - Liikenteelliset vaikutukset - Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - Kaupalliset vaikutukset ja vaikutukset alueen yritysten toimintaedellytyksiin



Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan laajennuksella on merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Alueen raken-nusoikeus nousee kaavamuutoksen rakennusoikeuden myötä. Rakennusoikeutta YUK-alueella on yhteensä 186 000 kem2. Asemakaavaan on osoitettu Rautpohjankadulle nykyistä leveämpi katu-alue, pysäköintilaitosten ja maanalaisen paikoituksen rakennusaloja sekä alueen sisäosiin ohjeelli-sia ajo- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Uudisrakentaminen ja tiejärjestelyjen vaativat mittavia maanrakennustöitä. Asemakaavan mukaisella rakentamisella sekä tiejärjestelyillä on vaikutusta myös laajemman alueen infrastruktuuriin sekä rakentamismahdollisuuksiin. Asemakaavan muutok-sen myötä alueelle muodostuu korttelialueita, joiden käyttötarkoitus poikkeaa voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksista. Alueelle muodostuva liikerakentaminen aiheuttaa toteuttamis-vaiheessa mm. pelastusreitti- ja palo-osastointivaatimuksia. Toteuttamisvaiheen merkittävän ra-kennusoikeuden lisäämisen seurauksena alue muuttuu tiiviimmäksi osaksi keskustan lähialueen kaupunkirakennetta. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset lähimaisemaan ovat merkittävät. Kaava mahdollistaa rakennusoikeudel-taan suurten ja kerroskorkeuksiltaan 4 -10- kerroksisten massojen rakentamisen alueelle. Lähimai-semassa vaikutukset korostuvat myös luonnontilaisen alueen muuttuessa rakennetuksi. Vaikutuk-set kaukomaisemaan ovat kohtalaiset, koska alue ei merkittävästi erotu suurmaisemassa. Vaiku-tukset lähiympäristön rakennuskortteleiden rakeisuuteen ja mittakaavaan huomioidaan sijoittamalla kerroskorkeuksiltaan suurimmat massat etäälle olemassa olevista asuinrakennusmassoista ja määrittelemällä asemakaavassa uudisrakennusten julkisivuarkkitehtuurin laatu sekä asuinkorttelis-sa yksittäisten rakennusten etäisyys. Vaikutukset luontodirektiivilajeihin Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien li-sääntymis- ja lepopaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin liitteen IV(a) mainitsemia lajeja ovat mm. liito-orava ja Suomen kaikki lepakkolajit. Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia liito-oravaan. Luontoselvityksessä (Kevät 2016) esite-tyt alueet otetaan asemakaavassa määräyksinä huomioon. Lepakoiden osalta selvitys tehdään tarvittaessa asemakaavaprosessin aikana. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteutuessa vaikutukset kaupunkikuvaan ovat merkittäviä. Alue tulee toteutuessaan muodostamaan rakennuskokonaisuuden, joka sijaitsee keskeisellä paikalla paikallisesti vilkkaiden liikenneväylien varressa. Uudisrakennusten massa, korkeus ja muoto antavat voimakkaan identi-teetin koko Hippoksen alueelle. Siksi yhtenä asemakaavan laadullisena tavoitteena on alueen pai-kallis- ja toimintahistorian arvot ja merkitys huomioon ottava laadukas suunnittelu. Hippoksen alue rajoittuu Rautpohjankadun rky-alueeseen, jolla sijaitsevat asuinkerrostalot muodostavat voimak-kaan identiteetin kadun varrelle. Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen täyttää Rautpohjan kadun vartta, jolloin kaupunkikuva Rautpohjankadulta nähtynä muuttuu tiiviimmäksi. Kaavan mukaisen ALY-1-korttelin toteuttaminen aiheuttaa samankaltaisen muutoksen myös Kes-kikadun puolella sekä Rautpohjankadun-Keskikadun risteyksessä. Risteysalue muodostaakin kaa-van toteuttamisvaiheessa voimakkaan kadunpäätenäkymän Keskikadun suunnasta etelään päin katsottaessa, jolloin alueen kaupunkikuvallisen suunnittelun onnistuminen on erityisen tärkeää. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavan muutoksen vaikutukset alueen kulttuurihistorialliseen ympäristöön ovat merkittävät. Kaavoitettava alue rajautuu idässä ja lännessä RKY -alueeseen (Rautpohjan tehdasalueen asuin-rakennukset sekä Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalue). Lähialueiden kulttuuriym-päristön arvojen kunnioittaminen turvataan muodostamalla virkistys- ja puistoalueita uudisraken-tamisen ja olemassa olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kampusalueen väliin, sekä uudisra-kentamista koskevilla asemakaavamääräyksillä. Lisäksi alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee



kiinnittää erityistä huomiota Seminaarinmäen ja Rautpohjan tehdasalueen arvoja huomioivaan suunnitteluun.

(Lähde: Hippoksen alueen kulttuurihistorialliset arvot, Keski-Suomen museo 2016)



Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavalla on vaikutuksia viheralueisiin ja viheryhteyksiin. Kaava-alue on nykyisellään suurel-ta osin rakennettua urheilun, liikunnan ja niihin liittyvien palvelujen aluetta sekä liikenne- ja paikoi-tusalueympäristöä. Viheralueita on Keskussairaalantien läheisyydessä sekä alueen itäosassa Yli-opiston alueeseen rajoittuen. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle muodostuvien viher- ja virkistys-alueiden kehittämisen laadukkaiksi lähivirkistyksen ja liikunnan alueiksi, sekä kevyen liikenteen väyläverkoston saavutettavuuden ja turvallisuuden parantamisen Jyväskylän kaupungin yleiskaa-vaehdotuksen sekä pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti. Asemakaavan yhteydessä laaditut liikenne- ja ympäristönsuunnitelmat tarkentavat kaavaratkaisun vaikutuksia viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin. Asemakaavaan merkityt viheralueita koskevat asemakaavamääräykset mahdollistavat pelikenttien (pesäpallo, jalkapallo, tennis) siirtämisen ny-kyisiltä alueiltaan. Kaavaprosessin edetessä pelikenttäalueiden mitoitusta ja sijaintivaihtoehtoja tutkitaan yleissuunnitelmatasolla.

Ote liikenneselvityksestä (Trafix Oy ja Jyväskylän kaupunki) ja kytkeytyminen viherkehään (PES arkkitehdit ja kaupunki) Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavalla on vaikutuksia alueen sosiaalisiin oloihin. Asemakaavan toteutumisen myötä Hip-poksen alue liittyy kiinteämmin keskustan alueen palvelurakenteeseen ja saavutettavuus keskus-tan suunnasta paranee. Liikennejärjestelyjen muutosten ja parannusten myötä saavutettavuus selkeytyy myös muista suunnista. Kevyen liikenteen yhteysverkostoa parantamalla ja ajoneuvolii-kenteen yhteyksiä, liittymiä, paikoitusalueita ja opasteita selkeyttämällä vaikutetaan alueen turvalli-suuteen kaikkina vuoden – ja vuorokauden aikoina. Rakennusten ulkomuodolla ja arkkitehtuurilla on myös sosiaalisia vaikutuksia. Hippoksen hankkeen tavoitteena on muodostaa viihtyisä, terveel-linen ja turvallinen urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin, palvelujen ja asumisen alue, jolloin alueen ja rakennusten julkisivuilla, lähiympäristöllä, lähestyttävyydellä ja orientoitavuudella on suuri merkitys. Asemakaavan toteutuessa asuminen on mahdollista Hippoksen alueella. Monipuoliset asumis-muodot tuovat haasteita myös eri ikäryhmille soveltuvien asumisratkaisujen suunnittelulle sekä mm. esteettömyyden vaatimuksille, ja lisäävät sosiaalisia vaikutuksia, kun osa alueesta muuttuu asumisen myötä yksityiseksi. Lisäksi asemakaavan toteuttaminen lisää hetkellisesti alueen rauhattomuutta (liikenne, melu, pöly yms.) rakentamisvaiheessa. Rauhattomuuden lisääntyminen on tilapäistä ja tilanne erityisesti tila-päisjärjestelyiden osalta tasaantuu rakentamisvaiheen päätyttyä. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan liikenteelliset vaikutukset ovat merkittävät liikenneverkostojen mitoituksen, eri liik-kumismuotojen asettamien tilavarausten ja sijaintien sekä pysäköinnin järjestämisen suhteen. Alue on hyvin saavutettavissa ja muodostaa kaupunkirakenteessa tärkeitä risteyskohtia ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle. Lisääntyvän liikenteen aiheuttamien merkittävien vaikutusten vuoksi Hip-



posta ympäröivän katuverkon mitoituksen, liittymien, pysäköinnin ja pysäkkien sekä kevyen liiken-teen reitistön suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Asemakaavan muutoksen mahdollista-man rakentamisen myötä myös alueen autopaikoitustarve kasvaa merkittävästi. Hippos-hankkeen tavoitteellinen autopaikkatarve on noin 2400 autopaikkaa, jotka sijoittuvat maanpäällisille ja maan-alaisille paikoitusalueille, paikoituskansille sekä pysäköintitaloihin. Liikenne- ja hankesuunnitelman mukaan paikoitusalueille ja -laitoksiin ajo tapahtuu useista eri liittymistä, jolloin esim. tapahtumien yhteydessä liikenteen sisään- ja ulosajo tapahtuu useiden väylien kautta ympäröivään katuverk-koon. Asemakaavaluonnoksen mukainen ajoneuvoliikenteen pääkulkureitti alueelle on kuitenkin Rautpohjankadun eteläosasta noin 40 metriä nykyisen Kuntoportti-kadun pohjoispuolelta.

Luonnos alueen autopaikkojen määristä ja sijainnista (PES-arkkitehdit Oy 10/ 2016) Hippoksen alueen saavutettavuus kaikista suunnista ja kaikkina aikoina tulee olla sujuvaa. Saavu-tettavuuden osalta tarkastellaan kaikkia tärkeimpiä kulkumuotoja autoa, joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Alueen liikennesuunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota joukkoliikenteen ja pyöräilyn edellytyksiin. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu liikenteen yleissuunnitelma sekä liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelu (Trafix Oy 2016).



Ote liikenne-ennusteesta, Tafix Oy 2016 Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustan tuntumassa jalankulku- ja joukkoliikennevyöhyk-keellä. Jyväskylän seudun liikennepoliittisen ohjelman tavoitteet ohjaavat osaltaan Hippoksen lii-kennesuunnittelua.

Liikenteen toimivuustarkastelun tuloksia, Trafix Oy 2016 Alue sijaitsee joukkoliikenteen pääyhteyksien varrella, ja alueella liikennöivien linja-autoliikenteen vuorojen määrä sekä liikennöintitiheys ovat hyvät. Alueen joukkoliikenteen pysäkit on liikenne-suunnitelmassa sijoitettu Rautpohjankadun varteen likimain olemassa oleville kohdille. Pyöräilyn edellytykset on huomioitu varmistamalla sujuva lähestyminen ympäröivältä liikennever-kolta. Käytännössä tämä tarkoittaisi jatkuvien ja turvallisten raittien, kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen toteuttamista hankkeen yhteydessä myös ympäröivällä verkolla. Liikenteen yleissuunnitelmassa kevyen liikenteen ratkaisuja on tutkittu mm. liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Suunnitelmissa kevyen liikenteen liikkumisympäristöstä on pyrit-ty saamaan sujuva, turvallinen, kaupungin sisäisiin kevyen liikenteen verkkoihin soveltuva osa,



joka toimii osana myös kevyen liikenteen laatukäytävää. Asemakaavassa kevyen liikenteen väylien sijainti tontilla on ohjeellinen. Polkupyörien paikoitusta varten asemakaavassa on annettu määräyksiä. Kaavan korttelialueilla YUK ja ALY-1 tulee polkupyöräpaikkoja varata vähintään 1 paikka / asunto ja 1 paikka / liikeraken-nuksen 200 kerrosalaneliömetriä. Liikenteen yleissuunnitelmassa sekä alueen asemapiirroksissa tullaan esittämään polkupyörille varattuja alueenosia eri puolille aluetta. Hippoksen alue on kaupunkirakenteellisesti polkupyöräilyä suosiva sijainti kaupunkikeskustan sekä useiden asuinalueiden lähietäisyydellä jo olevassa ja tunnistetussa infrastruktuurissa. Alue kytkey-tyy liikenteellisesti osaksi laajemman kaupunkiympäristön kevyen liikenteen verkostoja sekä erityi-sesti alueen itä- ja pohjoisreunassa kulkevien kevyen liikenteen väylien osalta osaksi koko kau-punkialueen kevyen liikenteen laatukäytävää (Tietobaana). Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupunki vastaa osittain alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta aiheutuvista kustan-nuksista. Toisaalta kaava-alue liittyy jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruk-tuuriin, joten alueen toteuttaminen on siten kokonaistaloudellista. Suunnittelualueelle on toteutettu talousvesiverkosto sekä jätevesiviemäriverkosto. Maanalaisia johtoja siirretään uudisrakentamisen yhteydessä. Verkkojen siirtoja sekä kunnallistekniikan rakentamista varten tehtävät sopimukset tehdään erik-seen osallisten kesken toteutettavien ratkaisujen ja niihin liittyvien kustannusten osalta. Hippoksen asemakaavan mahdollistava alueen kehittäminen edellyttää maakauppoja ja maankäyt-tösopimuksia. Maankäyttösopimusten ja maakauppojen kautta saatavien tulojen lisäksi kaavan toteuttamisella on positiivisia vaikutuksia alueen nykyisten ja tulevien työpaikkojen, yritysten ja asukkaiden kautta, Työllistävä ja positiivinen vaikutus talouteen on myös mahdollisilla uusilla toimisto- ja liiketiloilla sekä koko alueen rakentamisella. Alueen yhdyskuntataloudellisia kustannuksia syntyy Jyväskylän kaupungille mm. seuraavista toi-menpiteistä:

- Rautpohjankadun parantaminen - Keskikadun parantaminen - Mahdolliset johtojen siirrot (vesi- ja viemärilinjat, hulevedet, sähkölinjat) - Hulevesiratkaisut, viivytys, imeytys ja veden johtaminen

Hulevedet Alueelle suunnitteilla olevat toiminnot, liikenneväylät, paikoitusalueet ja asuminen lisäävät läpäise-mättömän pinnan määrää, jolloin hulevesivirtaamat ja – määrät lisääntyvät. Hulevesisuunnitelmassa (FCG Oy 2016) pyritään varmistamaan hulevesien hallittu johtaminen päävirtausreiteille ja edelleen Jyväsjärveen. Hallitun hulevesien johtamisen lisäksi suunnitelmassa on pyritty ylläpitämään alueella tapahtuvaa imeytystä. Kaavoituksessa otetaan huomioon Köyhälampea edeltävän kosteikon tilavaraus sekä suunnitel-massa esitetyt kadun pinnalla kulkevat tulvareitit. Hulevesien viivytysvaatimuksia sekä lumien lähi-siirtopaikkojen sijaintia tarkennetaan kaavaprosessin aikana. Kaupalliset vaikutukset ja vaikutukset alueen yritysten toimintaedellytyksiin Asemakaavan vaikutukset alueen yrityksiin ovat merkittävät. Hankkeen yhtenä tavoitteena on alu-een työpaikkamäärän kasvattaminen. Alueelle mahdollistetaan monipuolinen liikunnan, liikkeiden, toimistojen, toimitilojen ja palvelujen keskus. Erillisessä, kaavaprosessin aikana laadittavassa kau-



pallisesssa selvityksessä tutkitaan vaikutuksia mm. Jyväskylän kaupungin keskustan alueen veto-voimaisuudelle sekä alueen suhdetta Keskussairaalanmäen alueen kehittämiselle. Asemakaavan muutos mahdollistaa kaupallisten palvelujen sijoittamista Hippoksen alueelle. Kau-pan ja palvelujen sijoittuminen alueelle on suunniteltava huolellisesti, jotta Jyväskylän kaupungin keskustan elinvoimaisuus ja kehitys säilyy ja jatkuu, ja jotta sekä Hippoksen että keskustan palve-lut voivat hyötyä toisistaan. Asemakaavaprosessin aikana Hippoksen alueelta laaditaan erillinen kaupallinen selvitys ja yritysvaikutusten arviointi, joiden pohjalta voidaan mm. arvioida Jyväskylän kaupungin liike- ja toimitilamäärien tulevaisuuden tarpeen suhdetta Hippoksen alueen asemakaa-van mahdollistaman liike- ja toimitilamääriin, sekä kaupungin kehitysalustojen sekä olemassa ole-vien liike- ja toimistorakentamisen alueiden väliseen houkuttelevuuteen suhteessa Hippoksen asemakaavan mahdollistaman liike- kauppa- ja toimistotilarakentamisen määrään, päällekkäisyyk-siin ja kilpailuun. Kaupan alue kaavoituksessa – oppaan (Ympäristöministeriö 2103) mukaan vähittäiskaupan suur-yksikön kerrosala vastaa rakennuksen kerrosalaa, jolloin kerrosalaan lasketaan mukaan vähittäiskaupan tilojen lisäksi myös esim. ravintolatilat ja muut palvelutilat. Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaiseen myyntiin käytettävän osan kerrosalan lisäksi kaikki myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. Myös kellarissa sijaitsevat tilat luetaan kerrosalaan. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä on useasta eril-lisestä ja toisistaan lähietäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva toiminnallisesti yhtenäinen kaupan aluekokonaisuus, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kerrosalaneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan sellaiseen myymäläkeskit-tymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön (MRL 71 d §). Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike- ja palvelutilaa varastoineen ja huoltotiloineen enintään 23 000 kem2, josta erikoistavaraliikkeiden tilojen määräksi enintään 6 000 kem2 ja päivit-täistavarakaupan määräksi enintään 3000 kem2. Hotelli- ja majoitustiloiksi mahdollistetaan enin-tään 12 000 kem2. Päivittäistavarakaupan mahdollistava rakennusala on kaavassa osoitettu ra-kennusalalla ja merkinnällä km. Lisäksi kaupan rakentaminen on asemakaavassa sidottu areena-rakennuksen rakentamiseen, erillistä kaupan rakennusta alueelle ei saa rakentaa. Liikenteellisesti asemakaavan muutos mahdollistaa Hippoksen alueen rakennusten sijoittumisen olemassa olevaan infrastruktuuriin, ja on hyvin saavutettavissa ajoneuvo- ja kevyellä liikenteellä sekä julkisella liikenteellä. Hippoksen alueen kehittämiseen liittyvä liikenneympäristön parantami-nen parantaa myös lähialueella olevien yritysten liikkumisympäristöä ja saavutettavuutta sekä mahdollistaa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Rakennushankkeen yritysvaikutukset ovat suuria ja rakentamisen aikaiset positiiviset vaikutukset kohdistuvat rakennusalaan sekä rakentamiseen liittyviin palveluihin. Pitkäaikaiset vaikutukset koh-distuvat palvelutarjonnan monipuolistumiseen. Huolinta- ja liikenneyhteyksien sekä tavoitettavuu-den huomioiminen korostuu yritysten toimintaedellytysten arvioinnissa. Muut vaikutukset Hippoksen lähistöllä sijaitsee Tukesin valvonnassa olevia laitoksia, etäisyys Hippoksen asemakaa-van muutosalueen rakennuskortteleihin on kuitenkin yli 400 m.

4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueen ympäristön häiriötekijä on teollisuus- ja liikenneympäristöstä johtuva melu ja tärinä. Kaavaprosessin aikana alueelta laaditaan melutarkastelu. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa ei ole osoitettu uutta nimistöä.



5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi kaava-alueesta on laadittu liikenteen yleissuunnitelmia, hulevesien käsittelyä koskevia suunnitelmia sekä uuden areenan rakentamiseen liittyviä asemapiirrossuunnitelmia ja havainnekuvia. Havainnollistavaa materiaalia ovat myös hank-keen aikataulu- ja vaiheistuskaaviot, paikoituksen ja kulkuyhteyksien järjestämisen suunnitelmat sekä ulkoarkkitehtuuria koskevat tutkielmat, pienoismallit sekä alueen valaistuksen ja piha-alueiden suunnitelmat.

Hippoksen kehittämishankkeen alustava aikataulujana (GSP Oy ja Jyväskylän kaupunki)

Ote liikennesuunnitelmasta (Trafix Oy 2016)

Ote liikennesuunnitelmasta, poikkileikkaus Rautpohjankadun kohdalta (Trafix Oy 2016)



Ote hulevesisuunnitelmaluonnoksesta 3/ 2016.

Ote lähiympäristön sunnitelmasta (Maanlumo Oy 2016)



Ote alustavasta hankesuunnitelman mukaisesta tilakaaviovaihtoehdosta 9/ 2016 (PES-arkkitehdit Oy).

Ote hankkeen havainnekuvasta 9/ 2016 (PES-arkkitehdit Oy).



5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. Alueen toteuttamisesta on Hip-pos-hankkeella tavoiteaikataulu, jonka mukaisesti alueen asemakaavan muutos olisi lainvoimainen vuoden 2017 alussa. Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen toteuttamiseen vaikutetaan asemakaavan määräyk-sillä. Asemakaavan tavoitteena on, että Hippoksen alueelle rakentuvat urheilua- ja liikuntaa palve-levat areena- ja liikuntalaitosrakennukset samanaikaisesti alueen liike- ja asuinrakentamisen kans-sa. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Toteuttamisen vaiheistus vaatii tarkan aikatauluttamisen mm. kunnallistekniikan ver-kostojen siirtämisen, kadunrakennuksen, rakennusten purkujen sekä väliaikaisten tie- ja paikoitus-ratkaisujen osalta. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, tontit ja maanhankinta-vastuualueen, rakennusvalvonnan ja liikenne- ja viheralueet -vastuualueen kans-sa.



6 ASEMAKAAVAN SELOSTUKSEN LISÄLEHDET

Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n sekä – asetuksen 27 §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä 1.11.- 1.12.2016 välisen ajan. Julkisen nähtävilläolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta annettiin viisi (5) lausuntoa ja kaksi (2) muistutusta. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Vesiliiketoiminta, JE-Siirto, Keski-Suomen Museo, kulttuuri- ja liikuntalautakunta sekä rakennus- ja ympäristö-lautakunta. Muistutuksen antoivat Jouni Vielma sekä Heikki Jahkola. Lausunnot joissa oli huomautettavaa sekä kaavoittajan vastineet Jyväskylän Energia/ Vesiliiketoiminta Lausunnon mukaan kaavaan tulee lisätä ohjeellinen maanalaiselle johdolle va-ratun alueen kaavamerkintä kaukolämpölinjojen kohdalle. Lisäksi kaavaan merkityt ohjeelliset varaukset alikulkutunneleita varten aiheuttavat toteutues-saan jätevesi- ja kaukolämpöjohtojen siirtoja Rautpohjankadun katualueella. Kalle Rutasen polulle tulee kaavaan lisätä varauksena paikka hulevesipump-paamolle Rautpohjankadun hulevesien ja alikulun kuivatusvesien pumppausta varten. Kaavoittajan vastine Kaavakarttaan lisätään aluevarausmerkintä sekä varaus pumppaamon raken-tamista varten kuten lausunnossa on esitetty. Mahdolliset johtosiirrot lisätään kaavaselostukseen kohtaan ”tekninen huolto ja erityistoiminnot”. JE Siirto Asemakaavan yleismääräyksiin tulee lisätä kiinteistöjen muuntamoiden tai sähköverkon kytkentäpisteiden kojeistojen sijaintia koskeva teksti. Kaavoittajan vastine Kaavamääräyksiin lisätään yleismääräys, kuten lausunnossa on esitetty. Keski-Suomen museo Lausunnon mukaan Hippoksen alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota Seminaarinmäen ja Rautpohjan tehdasalueen ar-voja huomioivaan suunnitteluun. Kaavoittajan vastine Kaavaselostuksen vaikutusarviointiin lisätään alueen tarkempaa suunnittelua varten esitetyt huomiot. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Lausunnon mukaan on tärkeää, että Hippoksen aluetta kehitetään puistomai-sena kokonaisuutena ja kaikille kaupunkilaisille soveltuvana vapaa-ajanviettoalueena. Köyhälammen ulkoiseen ilmeeseen (mm. valaistus) tulee



panostaa, jotta alue erottuu ja houkuttelee kaupunkilaisia alueelle. Yksityisau-toilua tulee ohjata ja rajoittaa, paikoitusalueet suunnitella kompakteiksi ja hel-posti saavutettaviksi ja mahdollistaa nykyistä huomattavasti suuremman julki-sen liikenteen käyttö tulevaisuudessa. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksessa Hippoksen eteläinen alue jää puistomaiseksi sekä osit-tain pelikenttien alueeksi, jolloin mahdollistetaan yleinen virkistys ja vapaa-ajan vietto alueella. Kaavassa on annettu mm. valaistusta, opasteita sekä ym-päristö- ja hulevesirakenteita koskevia määräyksiä, joilla pyritään varmista-maan laadukkaan, viihtyisän ja turvallisen liikkumisympäristön syntyminen. Alueen paikoitusratkaisuista on annettu kaavassa määräyksiä, mm. maan-tasoon sijoittuvien paikoitusalueiden koosta ja ympäristörakentamisesta. Rautpohjankadun katualuetta on kaavassa levennetty, jotta mahdollistetaan toimivan ja turvallisen liikkumisympäristön muodostuminen myös julkiselle lii-kenteelle. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että is-kaavamerkintä lisätään Köy-hälammen pohjoispuolella olevalle VP-1-alueelle. Lisäksi kaavan yr -aluerajausta sekä ALY-1-alueen kaavamerkintöjä tulee täsmentää. Kaavoittajan vastine Kaavan tehdään lisäykset, kuten lausunnossa on esitetty. Muistutukset pääpiirteittäin sekä kaavoittajan vastineet Jouni Vielma Muistutuksen mukaan valmistelu näyttää edenneen liian voimakkaasti jääkie-kon ehdoilla ja että se näkyy asemakaavan muutosehdotuksessa. Muistutuk-sen mukaan puistomaisessa ympäristössä ja luonnossa tapahtuvaan liikkumi-seen kannattaa varata tilaa hyvin rajoitetusti. On toivottavaa, että Hippoksen alueelle saadaan osoitettua mahdollisimman runsaasti kaupungille tuloja tuot-tavaa rakennusoikeutta, jotta hankkeen kustannusvaikutus kaupunkilaisille py-syy kohtuullisena. Rakennusoikeuden tulojen on jakauduttava tasaisesti Hip-poksen alueen eri käyttömuodoille. Tasapuolisessa mm. jalkapallon huomioi-vassa kuulemisessa kaupungilla on kehitettävää. Kaavoittajan vastine Kaava mahdollistaa monipuolisten liikuntaa, urheilua ja hyvinvointia palvelevi-en rakennusten rakentamisen alueelle. Kaava ei määrittele liikuntarakennus-ten toiminnan sisältöä rakennuksittain, vaan mahdollistaa eri urheilu- ja liikun-talajien toiminnan tuomisen alueen rakennuksiin. Asemakaava varmistaa myös alueen käytön yleistä virkistystä palvelevana, kaikille avoimena virkis-tysalueena, sekä alueen luontoarvoihin perustuvien luonnontilaisten metsiköi-den ja puustoisten alueiden säilymisen. Asemakaavan rakennusoikeus on yhteensä 186 000kem2, joka osaltaan mahdollistaa Hippoksen hankkeen toteutumisen. Asemakaava ei ota kantaa rakennusoikeuden tulojen jakautumiseen eri käyttömuodoille. Kaavan luon-



nos- ja ehdotusvaiheessa on hankkeen puolesta tehty kyselyitä ja käyty neu-votteluja monipuolisesti eri urheilu- ja liikuntalajien toimijoiden kanssa, ja pyrit-ty mahdollistamaan eri urheilumuotojen sijoittumista alueille korttelialueiden pinta-ala ja rakennusoikeus huomioon ottaen. Kaavan luonnos- ja ehdotusvai-heet on pidetty julkisesti nähtävillä, ja kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus sekä kaavapäivystys Hipposhallissa. Asemakaavan muutokseen liittyvistä ta-pahtumista on etukäteen tiedotettu mm. sanomalehti Keskisuomalaisessa, jossa Hippoksen hanketta ja asemakaavaa on myös esitelty useassa artikke-lissa.

Heikki Jahkola Muistutuksen mukaan Jyväskylän kaupunki ei ole tuonut ja luonut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa nykyaikaan soveltuvalla tavalla. Keskisuomalainen, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti, viralliset ilmoitus-taulut ja kaupungin net-tisivusto eivät ole enää riittäviä tapoja tutustuttaa kaupunkilaisia heidän tule-vaisuutensa mahdollistaviin ehdotuksiin ja muutoksiin. Tiedottaminen on ollut täysin puutteellista. Kaavassa ei ole tilaa rakentaa alueelle urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin edis-tämistä vaativaa teollisuustoimintaa, joka tarkoittaa erilaisten palveluitten koe-käyttöalueita sovellettuna arkipäiväiseen urheilu- ja liikuntatoimintaan. Lisäksi Hippokselle ei ole jätetty tilaa urheilu- ja liikuntalukion toiminnalle. Kaavan suunnittelussa ei ole tuotu esiin, kuinka paljon alue tarvitsee käyttäjiä Jyväskylästä ja sen eri alueilta. Suunnittelussa ei ole tuotu perustellusti esiin lukuja, miten käyttäjät saavuttavat sen nykytilanteeseen nähden ja mitä se vaikuttaa alueen kannattavuuteen ja sen kehittämiseen. Urheilu- ja liikunta-seuroilta sekä liikunta-, urheilu- ja hyvinvointialan yrityselämältä ei ole pyydetty maailman kilpailutilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä ennusteita. Eri urheilu- ja liikuntalajien vertailemiseksi keskenään ei ole tarjottu minkäänlaisia lukuja. Kannattavuuslaskelmat puuttuvat Myös Vivecan osalta. Muistutuksen mukana liikunnan, urheilun, vapaa-aikatoiminnan ja hyvinvointi-palveluitten vapaalle kehittämiselle tulevaisuudessa on liian vahan tilaa. Hip-poksen ei tule olla Jyväskylän sisäisessä kehittämisessä millään lailla erilaisin palveluin esimerkiksi Jyväskylän keskustan kilpailija. Kaavoittajan vastine Hippoksen asemakaavan muutosprosessissa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavan valmisteluun osallistumista, vuorovaiku-tusta ja tiedotusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöä kehitetään ja päivitetään, jotta se mahdollisimman kattavasti vastaa laadittavana olevan asemakaavan esille nostamiin kysymyksiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa asemakaavojen osallistamista kehitetään myös kokonaisuu-tena, jolloin pyritään huomioimaan entistä paremmin uudet median muodot, vuorovaikutteisuus ja erilaiset osallistumismenetelmät. Hippoksen asemakaa-van muutos on asetettu kuulutuksella vireille, luonnos- ja ehdotusvaiheet on kuulutettu ja ne on pidetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtävillä, ja kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus sekä kaavapäivystys Hip-poshallissa. Lisäksi Hippoksen hankkeesta on järjestetty useita tiedotus- ja



keskustelutilaisuuksia alueen toimi-joille sekä urheiluseuroille sekä järjestetty kyselyitä. Asemakaavaan liittyvistä tapahtumista on etukäteen tiedotettu mm. sanomalehti Keskisuomalaisessa, jossa Hippoksen hanketta ja asemakaavaa on myös esitelty useassa artikkelissa. Hippoksen kehityshankkeen yhteydessä on esitetty alueen tulevaisuuden kannattavuuteen ja kävijämääriin liittyviä lukuja, mm. hankeen www-sivulla. Hippoksen kehittämisperiaatteet ja kehitysmalli on myös kuvattu kaupungin-valtuuston tiedonantotilaisuudessa 22.2.2016. Asemakaavalla mahdollistetaan Hippoksen kehityshankkeeseen kuuluva ra-kentaminen. Asemakaavamääräykset mahdollistavat myös koulutustilojen, se-kä tutkimus-, laboratorio-, testiympäristö- ja tuotekehitystilojen rakentamisen YUK -korttelialueelle. Hankkeen kustannuslaskelmien teko ei kuulu asema-kaavaprosessiin, vaan kannattavuuslaskelmia on tehty eri toimijoiden osalta Hippoksen kehityshankkeen yhteydessä. Asemakaavamuutoksen rakennusoi-keudet, korttelialueiden käyttötarkoitukset ja korttelialueiden koot perustuvat kaavoituksen yhteydessä laadittuihin raportteihin ja selvityksiin, Jyväskylän kaupungin tavoitteisiin mm. yleisten virkistysalueiden sekä liikuntatilojen osal-ta, sekä Hippoksen kehityshankkeen toimittamiin tietoihin. Asemakaavalla on määritelty käyttötarkoitus sekä korttelialueiden rakennusoi-keus. Kaavan käyttötarkoitusmääräykset mahdollistavat monipuolisen urhei-luun, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien toimintojen ja tilojen sijoittamisen alu-eelle. Kaavamääräykset eivät puutu yksittäisten urheilulajien eivätkä yksittäis-ten hyvinvointipalvelujen sijoittamiseen alueen eri osissa. Lisäksi kaavalla varmistetaan yleisen virkistys- ja liikunta-alueen muodostumi-nen alueelle, sekä luontoselvitysten mukaisten arvokkaiden luontokohteiden säilyminen puustoisilla ja metsäisillä vyöhykkeillä. Liiketoiminnan ja kaupan si-joittamisen mahdollistavat kaavamääräykset sijoittuvat alueen pohjoisosaan, ja kaupallisten palvelujen sekä liikkeiden rakennusoikeus on erikseen määri-telty kaavamääräyksissä. Kaavaa varten on laadittu kaupallisten vaikutusten arviointi, johon kauppaa koskevat rakennusoikeudet nojautuvat. Rajoittamalla ja kanavoimalla liikkeiden ja kaupan sijoittumista alueelle ohjataan alueen ra-kentamista ja palvelujen sijoittumista siten, ettei alue kilpaile Jyväskylän kes-kustan kaupallisten palvelujen kanssa. Asemakaavaehdotukseen on tehty seuraavat tarkistukset julkisen nähtävillä-olon jälkeen: - Ehdotusvaiheen lausuntojen perusteella tehdyt muutokset - YUK –korttelialueen rakennusoikeusmerkintöjä ja käyttötarkoituksia on täsmen-

netty rakennusalakohtaisilla määräyksillä yul-1, yul-2 ja yul-3, sekä pysäköintilai-toksia koskevalla merkinnällä lpa

- Kaavan rakennusoikeutta on täsmennetty ja korttelialueiden sekä rakennusalojen rajauksia tarkennettu

- Kaavakarttaan on lisätty maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia sekä oh-jeellisia, yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattuja alueen osia

- Kaavaan on täydennetty kaupunkikuvaa, julkisivuarkkitehtuuria, valaistusta sekä paikoitusta koskevia määräyksiä



- Kaava-alueen katualueen rajauksia ja katulinjauksia on tarkistettu - Kaavaan on lisätty ohjeellinen alikulkukäytävän merkintä alueen pohjoisosaan - Kaavaselostusta on täydennetty Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavan uudelleen nähtäville asettamista. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaa-van alueella on laadittava erillinen tonttijako lukuun ottamatta tonttia 6-120-13, jota koskee aiemmin hyväksytty sitova tonttijako.

Documents

06 098 kaavaselostus Hippos hyv - Jyväskylä › kaavakartat › 06_098 › 06_098_kaavaselostus_lop... · 2017-04-20 · 06:098 Hippos / ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2.10.2016/ 13.3.2017