Neuvola ja kouluterveyslehti muuttuu kotiin tilattuna maksulliseksi

1 • 2009

Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

Matti Rimpelä päätoimittajaksi

Kaste-ohjelma haasteiden edessä

Tässä numerossa

PäätoimittajaMatti Rimpelä

matti.rimpela@thl.fi

ToimituspäällikköSeija Sihvola

seija.sihvola@senergia.com

ToimitussihteeriNiina Hämäläinen

niina.hamalainen@helsinki.fi

Kannen kuvaSeija Sihvola

Tämän numeron avustajatRiittakerttu Kaltiala-Heino,

Ritva Kuusisto

Toimituksen osoitePohjantie 3, 02100 Espoo 2. krs

auki ma-to 12-16puh 09 455 6101

Toimituksen sähköpostiosoite:info@lapsi2000.fi

Toimituksen sähköpostiinfo@lapsi2000.fi

Asiakaspalvelu09 455 6101

Osoitteenmuutoksetinfo@lapsi2000.fi

Julkaisija:Lapsi 2000 ry www.lapsi2000.fi

Kustantaja:Medialootti t:mi

Ulkoasu:Kalevantuli

YhteistyökumppanitLasten terveysfoorumi, www.

lastenterveysfoorumi.fi • Varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiskeskus Alma, www.ensijaturvakotienliitto.fi/

tyomuodot/alma

Ilmoitusmyynti Timo E. Karvinen 050 330 9769

e-mail: medialootti@luukku.com

Tilaajapalvelumj.team@kolumbus.fi

050 313 7292

Tilaushinta 24 euroa 4 numeroa vuodessa

PainopaikkaPainoyhtymä Oy, Porvoo

ISSN 145-1000

Neuvola ja kouluterveys –lehti 9. vuosikerta. Valtakunnallinen Neuvola ja kouluterveys -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa

Painos 5600 kpl

Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedon- ja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vai-kuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntija-jäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia, tutkijoita jne.

Neuvola ja kouluterveys on lastenhoidon erikoisjulkaisu ammattihenkilöstölle

5 Pääkirjoitus

6 Kasteohjelma suurien haasteiden edessä

10 Jokelan koulusurmien taustalla syrjäytyminen

12 Lapsiperheen hyvinvointineuvola

14 Perusopetuslakiin tarkennuksia

18 Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?

20 Tytöt – tulevat äidit

21 Sijoitus tulevaisuuteen

22 Näin 70 vuotta sitten Lahdessa

23 Kouluterveydenhuolto osana Lahden kaupungin kansanterveystyötä 1970-luvun alussa

24 Kihinä-hanke

26 Uudet väitöskirjat

28 Kirja-arviot

30 Uusia mahdollisuuksia parempaan palveluun

Muista Kalevala Korun

lapsikoru

Lapsi-koru (tuote nro 1629)

Lapsi mullistaa maailman ja mielen. On tapahtunut ihme! Ihmeestä osalliseksi

päässeet vanhemmat, isovanhemmat, tädit ja vaikka kummit haluavat viestiä

tästä ihmeestä ja ilosta. Koru kertoo kaiken ikivanhalla, maailmanlaajuisella

kielellä.

Kalevala Korun Lapsi-koru kertoo syntyneistä tytöistä ja pojista. Helan punaiset tai siniset jalokivet kertovat,

että juuri tämä tyttö tai poika on erityisen toivottu ja rakastettu.

Korun tuotosta on jo kuuden vuoden ajan

lahjoitettu osa Lapsi 2000 ry:lle, mistä

järjestö on suuresti iloinnut. Kestävät

kiitoksemme Kalevala Korulle.

Materiaali: 14K kulta hopea Kivi: akvamariini, turmaliini rodoliitti, topaasi Suositushinta: 338,00 e 64,00 e

http://www.kalevalakoru.fi/korut/kuvasto/lapsi_koru

Tarkka annostelu on tärkeää

lasten kivunhoidossa

Panadol (vaikuttava aine parasetamoli). Parasetamolia käytetään las-ten tilapäisten kuume- ja kiputilojen yhteydessä alentamaan kuumet-ta ja lievittämään kipua. Annostus lapsille 15 mg/kg korkeintaan 3 kertaa päivässä. Alle 3 kk ikäisille vain lääkärin ohjeen mukaan. Suo-siteltuja annoksia ei saa ylittää. Parasetamolivalmisteet ovat yleensä hyvin siedettyjä. Ne saattavat kuitenkin harvoissa tapauksissa aihe-uttaa allergisia oireita ja ihottumaa. Tällöin hoito on keskeytettävä. Lisätietoja Pharmaca Fennica ja GSK-tuoteinfo puh. 010 30 30 100. Panadol 24 mg/ml oraalisuspensio –mansikanmakuinen (aromi) 24 mg/ml 60 ml pullo sekä reseptillä 24 mg/ml 200 ml pullo. Panadol peräpuikko – 60 mg 10 kpl, 125 mg 10 kpl ja 250 mg 5 kpl.

04/2

008

(200

8-21

21-1

)

Helppo annostella

Matti Rimpelä on

* syntynyt 1942 Siikaisissa Pohjois-Satakunnassa, viisi lasta ja neljä lastenlasta

* lääketieteen ja kirurgian tohtori (Tampereen yliopis-to), Master of Science (me-dical sociology, University of London)

* toiminut tutkijana ja lää-kintöhallituksessa ylilää-kärinä 1970-luvulla, lää-ketieteellisen sosiologian apulaisprofessorina Helsin-

gin yliopistossa ja ylilää-kärinä Hyvinkään terveys-keskuksessa 1980-luvulla, ylilääkärinä terveydenhuol-lon oikeusturvakeskuksessa 1990-luvun alussa ja sittem-min tutkimusprofessorina Stakesissa

* ollut mukana julkaisemas-sa yli 300 tutkimusraporttia nuorten terveydestä ja tot-tumuksista, tupakkapolitii-kasta, terveyspolitiikasta ja perusterveydenhuollosta

Seija Sihvola

* filosofian tohtori, ravit-semustieteilijä ja fysiotera-peutti

* kolme lasta ja yksi lapsen-lapsi

Niina Hämäläinen

* hum. kand. , yksi lapsi

Neuvola- ja kouluterveyslehden toimitus:

Neuvola ja kouluterveys 5

K ansanterveyslain mukaan kunnan tulee jär-jestää kouluterveydenhuolto. Oppilashuolto-palveluihin sisältyvät kouluterveydenhuol-lon lisäksi myös koulun mielenterveys- ja

sosiaalityö. Ne säädetään kunnan tehtäviksi lastensuo-jelulaissa.

Hallitusohjelmissa on 1990-luvulta alkaen pidetty tär-keänä kouluterveydenhuollon tehostamista. Valtio on lisännyt kuntien valtionosuutta noin 200 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kunta-liitto julkaisivat vuonna 2004 Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen.

Viimeksi oppilashuoltopalvelujen vahvistamista on ko-rostettu niin Jokelan tragedian selvitysraportissa kuin opetusministeriön esityksessä oppilashuollon tiedon-hallintaa koskeviksi säännöksiksi perusopetuslakiin.

Onko hyvä toiminta kallista? Suositusten mukainen kouluterveydenhuolto maksaa noin 200 euroa oppilasta kohti vuodessa, erilaisista laskentaperusteista (vyöry-tykset yms.) riippuen. Kun tähän lisätään riittävä mie-lenterveys- ja sosiaalityö, kustannukset ovat noin 300 euroa oppilasta kohti vuodessa. Siis selvästi vähemmän kuin vanhempien keskimääräiset parturi- ja kampaa-momenot vuodessa.

Kun politiikkaohjelmat, suositukset ja mediassa esite-tyt kannanotot yhdistetään, tuntuisi luonnolliselta, että oppilashuoltopalvelut olisi kaikissa kunnissa asianmu-kaisesti järjestetty. On kuitenkin vaikea löytää kuntaa, jossa palvelut olisi järjestetty lainsäätäjän tarkoittamal-la tavalla. Toki myönteisiä esimerkkejä on, mutta mo-nissa kunnissa on esimerkiksi vähennetty lääkärityö-tä lisäämättä kuitenkaan muita ammattityöntekijöitä. Koulujen työolotarkastukset on usein jätetty tekemättä.

Miten tämä on mahdollista? Jokin aika sitten seminaa-rissa kouluyhteisöjen mielenterveystyöstä suuren kau-pungin ylilääkäri sanoi, että hänen on pakko harkita tarkkaan lääkärityön suuntaamista. ”Lääkäripulan val-litessa ei ole perusteltua sitoa lääkäreiden työpanosta terveiden lasten tarkastamiseen.”

Kunnat ovat sijoittaneet satoja miljoonia uusia euroja lastenpsykiatriaan, lastensuojeluun ja erityisopetuk-seen samalla kun peruspalvelujen on annettu rapautua.

Onko tässä mitään järkeä? Terveydenhoitajia yhtään aliarvioimatta on kysyttävä, onko koululääkäreiden am-mattitaidon ja työn rapautuminen osaltaan myötävai-kuttanut ongelmien siirtymiseen raskaiden häiriöpalve-lujen kuormaksi?

Kuopion kaupunginhallitus päätti 3.3. kaupungin työn-tekijöiden lomauttamissuunnitelmasta. Aamulehden uutisen (8.3.) mukaan esimerkiksi kouluterveydenhuol-losta saattaa puuttua hoitajia jopa kuukausien ajan, koska hoitajat siirretään turvaamaan lakisääteisiä neu-volapalveluja. Miten niin neuvolatyö on lakisääteistä, mutta kouluterveydenhuolto ei? Mitä tässä tilanteessa voisi auttaa uusi asetus koulutervey-denhuollosta, kun kunnat eivät välitä edes kansanterveyslaista?

Suomalaiset vanhemmat eivät toistaiseksi ole laajemmin il-maisseet tyytymättömyyttään oppilashuoltopalveluista. Edel-lä lainatut ylilääkärin mielipide ja lomautussuunnitelma kuvaa-vat jo sen tasoista asiantunte-mattomuutta ja välinpitämät-tömyyttä, että vanhempien on aika herätä.

Jokaisen peruskoululaisen vanhemman tulisi selvittää, vastaavatko oppilashuoltopalvelut kansanterveyslain ja lastensuojelulain henkeä. Jos eivät, on syytä harkita kantelua lääninhallitukselle tai eduskunnan oikeusasia-miehelle. Kun kunta ei välitä ja valtio seisoo neuvotto-mana sivussa, jää vaihtoehdoksi vanhempien suora toi-minta – seuraavia vaaleja odoteltaessa.

Olen lukijana seurannut aktiivisesti Neuvola- ja koulu-terveyslehteä. Nyt saan mahdollisuuden päätoimittaja-na kantaa vastuuta lehden tulevaisuudesta. Yhteisenä tavoitteena on, että lähiaikoina Neuvola- ja kouluter-veyslehti voisi useiden tahojen yhteistyössä vakiintua. Viime kädessä lukijat ratkaisevat lehden tulevaisuuden. Parasta palautetta on Neuvola- ja kouluterveyslehden tilaaminen kotiin.

Matti Rimpelä

Kunta ei välitä ja valtio seisoo neuvottomana sivussa – jääkö keinoksi enää kantelu?

Tilaan Neuvola ja kouluterveyslehdenvuodeksi 2009 hintaan 24 e

kestotilauksena vuodeksi 2009 ja siitä eteenpäin hintaan 24 e per vuosi

Nimi ________________________________________________

Lähiosoite ___________________________________________

Postinumero ja –toimipaikka ____________________________

gsm ________________________________________________

Laskutusosoite (jos eri kuin edellä) ________________________

____________________________________________________

Nimi ________________________________________________

Lähiosoite ___________________________________________

Postinumero- ja toimipaikka ____________________________

Neuvola ja kouluterveyslehti vahvistaa terveysalan henki-löstön ammatillista osaamis-ta, antaa työnohjauksellista tukea ja kannustaa moniam-matilliseen yhteistyöhön.

Lehti toimitetaan edelleen maksuttomana neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimi-pisteisiin, mutta muihin koh-teisiin ja kotiin toimitettuna

lehti on jatkossa maksullinen. Vuonna 2009 tilaushintaan kuuluu 4 numeroa, numerot 2-5/2009. Vuonna 2010 lehti ilmestyy 5 kertaa.

Tilaaminen käy oheisella pal-velukortilla, sähköpostitse osoitteella info@lapsi2000.fi tai sivulla www.lapsi2000.fi.

Tilaamiseen liittyviä etuja• alennukset Lapsi 2000 ry:n järjestämistä koulutuksista• alenukset lukijamatkoista• Tilaamalla lehden tuet osaltasi lasten ja nuorten terveydenedis-tämistyötä.

Lapsi 2000 ry

Vastauslähetystunnus 501212100003 Vastauslähetys

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

NEUVOLA JA KOULUTERVEYS-LEHTI MUUTTUU OSITTAIN

MAKSULLISEKSI

Siedätyshoito parantaa elämänlaatua

4 • 2006

Leikki-ikäisen

lapsen neurologisen

kehityksen arvio,

LENE-menetelmä

Aggressio-ongelmat

nuoruusiässä

Leikki-ikäisen

lapsen neurologisen

kehityksen arvio,

LENE-menetelmä

6 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 76 Neuvola ja kouluterveys

Kaste-ohjelma

Kaste-ohjelma

suurien haasteiden

edessä

Valtioneuvoston vuonna 2008

hyväksymä Kaste- eli kansallinen

kehittämisohjelma on sosiaali- ja

terveysministeriön lakisääteinen

strateginen ohjausväline sosiaali- ja

terveyspolitiikan johtamiseen. Se

keskittyy ensi vaiheessa erityisesti

lasten, nuorten ja perheiden

hyvinvoinnin edistämiseen.

ohjelmassa määritellään vuosien 2008–2011 sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ja keskeisimmät toi-menpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Avustuksia suunnataan erityisesti alueellisesti tai valtakunnal-lisesti merkittäviin kuntien ja kuntayhtymien kehit-

tämishankkeisiin, joiden aikaansaamilla uudistuksilla on edellytyk-set levitä maassa laajemminkin.

Kasteen päätavoitteet on haluttu tehdä kentällä tunnetuiksi, ja sen vuoksi hanketta on markkinoitu runsaasti. Tavoitteiden mu-kaan kuntalaisten osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähentyy, hy-vinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot vähen-tyvät, palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät.

8 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 9

Ohjelman vasta alkaneissa hankkeissa painopiste on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä. Ensimmäisellä ha-kukierroksella myönnetystä 12,9 miljoonasta eurosta noin puolet myönnettiin juuri tällaisiin hank-keisiin.Uudessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Kaste-ohjelman koor-dinaattori lasten, nuorten ja per-heiden hyvinvoinnin osalta on ke-hittämispäällikkö, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Hänen vastuullaan on erityisesti ohjelman substanssi-osaamisen seuranta. Mäkelä toimii Elämänvaihe ja palvelut -nimises-sä yksikössä. Yksikköön kuuluvat myös Varhaiskasvatus, Kouluter-veyskysely, Lähisuhdeväkivalta ja Neuvolatutkimus. Yksikön johtaja-na on vastikään aloittanut ylilääkä-ri Anneli Pouta Oulusta.

Tavoitteet suurien haasteiden edessä

Kun Kaste-ohjelmaa valmistel-tiin vuonna 2007, taantumasta ei juurikaan ollut merkkejä. Lyhyes-

sä ajassa taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kasteen tavoitteista on siten tullut entistä haasteellisempia.

Miten tavoitteiden toteutumis-ta seurataan, kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä?

- THL tarjoaa kunnille asiantun-tija-apua toimenpiteiden toteut-tamiseen. Se tarkoittaa viiden alu-eellisen hankkeen pitämistä koossa jatkuvan keskinäisen yhteydenpi-don ja erilaisten koulutustapah-tumien avulla. Osaamisen ja inno-vaation jakaminen on ohjelmassa keskeistä, Mäkelä kertoo.

Päätavoitteiden ohella ohjel-massa on monia mitattavissa ole-via osatavoitteita, joita seurataan valittujen indikaattoreiden avulla. Eräs tällainen indikaattori on esi-merkiksi kodin ulkopuolelle sijoi-tettujen lasten määrä. Myös ulko-puolinen taho tulee seuraamaan ohjelman toteutumista prosessiar-vioinnin keinoin.

- Tavoitteet on mielestäni saa-vutettu, jos ohjelman jälkeen kul-lakin alueella on käynnistynyt selvä muutos: on yhteisiä visioita, toi-mintatapoja ja tulokseen johtavia hyviä käytäntöjä, Mäkelä toteaa.

Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen

Yhä useampi lapsi on tänä päivä-nä erilaisten häiriöpalveluiden asi-akas. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä esitti vastikään terveyden edistämistä käsittelevässä valta-kunnallisessa seminaarissa vaka-van kysymyksen: tuottaako jatku-va häiriöpalveluiden kehittäminen myös hyvinvointihyötyä? Kysymys on ajankohtainen, ja siksi se sivu-aa myös Kaste-ohjelmaa monin ta-voin.

- Kaste-ohjelmassa tavoittee-na on tukea lapsia ja nuoria heidän omissa kehitysympäristöissään, jot-ta psykiatrisen osastohoidon ja ko-din ulkopuolelle tehtävien sijoitus-ten tarve vähenisi, Mäkelä sanoo.

Kaste-ohjelmassa

tavoitteena on tukea

lapsia ja nuoria hei-

dän omissa kehitys-

ympäristöissään, jotta

psykiatrisen osastohoi-

don ja kodin ulkopuo-

lelle tehtävien sijoitus-

ten tarve vähenisi.

- Kehitysympäristöjen kanssa tehtävä yhteistyö on relevanttia psykiatriaa. Sii-nä toiminta tapahtuu lapsen arjessa, eli keskitytään lapsen luonnollisiin ympäris-töihin. Se on rinnalle tulemista ja läheis-tukemista. Lasta ja nuorta autetaan tur-vallisessa miljöössä ja tuttujen ihmisten toimesta. Kehitysympäristö-ajatus muis-tuttaa, että jokainen aikuinen on vas-tuussa lasten ja nuorten kehityksestä sii-

Lasten, nuorten ja

lapsiperheiden hyvin-

voinnin edistämisessä

joudutaan raviste-

lemaan vanhoja ra-

kenteita ja luomaan

uusia.

nä arkisessa ympäristössä, jossa itse on työssä hänen rinnallaan. Kehityksen tuki nivoutuu itse tapaan tehdä perustyötä.

Se voisi olla vaikkapa tällaista: kun lapsi käyttäytyy päiväkodissa jatkuvas-ti häiritsevästi, häntä ei lähdetä siirtä-mään erityisryhmään tai pyydetä per-hettä viemään häntä kasvatusneuvolaan, vaan ensin kokeillaan itse erilaisia aktii-visia tuen muotoja hakien tarvittavaa li-sätukea joko päivähoidon omilta resurs-sihenkilöiltä tai vaikkapa neuvolasta tai perheneuvolasta. Kun on saatu jotakin muutosta arjen tilanteissa, vanhemmille kerrotaan, minkälaisin keinoin lasta on voitu auttaa. Vanhempia kannustetaan kokeilemaan samanlaista aktiivista, ai-kuisvastuista lapsen auttamista myös ko-tonaan ja kertomaan kokemuksistaan. Se on kasvatuskumppanuutta parhaimmil-laan, Mäkelä sanoo.

Myös neuvolatyössä käytännöt tulevat muuttumaan. Dialoginen verkostotyö li-sääntyy – terveydenhoitajan tueksi tulee asiantuntija-apua sen sijaan, että lapsi-perhe lähetetään avun luokse. Lähettä-miskäytäntö vie hurjasti tehoja, ja siksi sen on muututtava.

Kaste luo uusia rakenteita

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-voinnin edistämisessä joudutaan ravis-telemaan vanhoja rakenteita ja luomaan uusia. Jukka Mäkelä uskoo, että tulevai-suudessa lasten, nuorten ja perheiden hy-vinvoinnin tukeminen edellyttää myös konkreettista rakenteiden muuttamista:

- Lasten terveyden monitoroinnista siirrytään yhä enemmän perheiden hyvin-voinnin arviointiin. Useita tästä aiheesta jo tehtyjä kehittämishankkeita hyödyn-netään ja jalostetaan edelleen. Myös per-hekeskukset tai perhepalvelukeskukset tulevat yhä yleisemmiksi ja laajenevat esi-merkiksi nuorten huoneiden kautta pal-velemaan myös nuorisoikäisiä. Tällaiset keskukset ovat yksiköitä, joihin kootaan lapsiperheitä tukevia toimintoja yhteisen katon alle. Moniammatillinen työ tarvit-see yhteiset puitteet ja tilat.

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tulee myös vahvasti lisääntymään.

- Järjestöt ja seurakunnat voivat usein kehittää toimintaansa julkisia palveluita nopeammin, ja ne voivat siksi pilotoida erilaisia osahankkeita. Osaamisen hyö-dyntämisellä ja yhteistyön arvostamisella syntyy todellista uutta, Mäkelä toteaa.

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/sto-

re/2008/06/hl1212563842632/passthru.pdf

Jukka Mäkelä

Neuvola ja kouluterveys 11

Jokelan koulusurmien tekijän syrjäytyminen oli

erityislaatuista, mikä oli

seurausta useista osate-

kijöistä. Keskeiset mah-

dollisuudet syrjäytymisen

ehkäisyyn on perheillä,

kasvatuksella ja koulu-

yhteisöillä, mutta myös

muulla yhteiskunnalla,

toteaa valtioneuvoston

asettama Jokelan kou-

lusurmien tutkintalauta-

kunta raportissaan, joka

julkaistiin 26.2.2009.

Tutkintalautakunta esittää 13 suositusta koulusurmien to-dennäköisyyden vähentämi-seksi ja niiden aiheuttamien vahinkojen pienentämisek-si. Useat suositukset liittyvät

syrjäytymisen ehkäisyyn mm. kehittämäl-lä oppilas- ja opiskelijahuoltoa, mielenter-veystyötä ja kiusaamisen ehkäisyä.

Jokelassa 7.11.2007 tapahtuneet kou-lusurmat olivat monisyinen tapahtuma ja tahallinen rikollinen teko, joka oli mur-han tunnusmerkistössä tarkoitetulla ta-valla suunnitelmallinen. Lukiolainen am-pui koulukeskuksessa kahdeksan henkilöä ja itsensä. Hän yritti myös sytyttää tulipa-lon, mutta ei siinä onnistunut.

Koulusurmia ennaltaehkäisevään työ-hön ei ole tutkintalautakunnan mukaan löydettävissä vain yhtä tai kahta toimen-pidettä, vaan on toteutettava samanaikai-sesti useita ratkaisuja.

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen

Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö-resurssit ovat monissa kunnissa alle suo-

situsten eikä apua tarvitseva oppilas aina saa tarvitsemaansa tukea. Oppilashuol-toon liittyvää yhteistyötä haittaavat salas-sapitosäännökset ja niiden erilaiset tul-kinnat. Yksittäisen oppilaan asioista ei keskustella riittävän avoimesti, mikä hait-taa ongelmatilanteiden kunnollista käsit-telyä.

Tutkintalautakunnan mielestä kou-lun ja oppilashuollon työtä pitäisi kehit-tää niin, että se johtaisi nykyistä parem-min oppilaan ongelmien tunnistamiseen ja tuen saamiseen. Oppilas- ja opiskelija-huoltotyössä tulisi olla suositusten mu-kainen määrä resursseja ja työn tulisi olla suunnitelmallista. Tarvittaessa on ryhdyt-tävä lainsäädäntö- ja muihin toimenpitei-siin. Tiedonkulkuun ja salassapitoon vai-kuttavia säännöksiä tulisi selkeyttää.

Nuorten mielenterveyspalvelut

Koulusurmien tekijä ei saanut mielenter-veyden häiriöönsä kaikilta osin riittävää hoitoa ja seurantaa. Hänelle määrätty-jä lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille, koska ne voivat ilmeisesti yksittäistapa-uksissa lisätä aggressiivisen käyttäytymi-

Jokelan koulusurmien taustalla syrjäytyminen

Tutkijalautakunta:

sen riskiä. Tekijälle olisi tullut tehdä ko-konaisvaltainen hoitosuunnitelma, jotta olisi voitu seurata hänen tilannettaan ja arvioida tarvittavia tukitoimenpiteitä.

Nuorten ahdistusta ja mielialahäiriöitä koskevia hoitosuosituksia tulisi täsmen-tää siten, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö olisi sujuvaa ja nuori saisi mah-dollisimman hyvän hoitokokonaisuuden. Lisäksi nuorten masennuslääkehoitoa varten tulisi laatia nykyistä yksityiskoh-taisemmat ohjeet.

Kiusaamisen ehkäisy

Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta ala-as-teelta lähtien ja vielä lukiossakin. Kiu-saamiseen oli koulussa jossain määrin puututtu. Tutkintalautakunnan mukaan kiusaamisilmiöitä pitää aktiivisesti torjua ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja puut-tumalla asioihin heti. Koulujen ja päivä-kotien henkilöstöllä on tässä keskeinen tehtävä. Kiusaamisen kunnollinen käsit-tely edellyttää perheiden halua osallistua ja yhteistyökykyä.

Aselupien tiukentaminen ja internetin valvonta

Tekijä sai ampuma-aseluvan suhteelli-sen helposti, mutta luvan myöntäminen tapahtui lakia ja sen aikaista käytäntöä noudattaen. Erityisesti käsiaseiden lu-vansaantia tulisi oleellisesti tiukentaa ja huolehtia ampuma-aseiden määrän mer-kittävästä vähentämisestä.

Tekijä löysi internetistä mallit kou-lusurmien toteuttamiseksi ja keskus-teluseuraa ajatustensa kehittelemisek-si. Internetissä toimivien keskeisimpien suomalaisten palveluntarjoajien tulisi luoda ja ottaa käyttöön säännöt, joiden avulla palveluiden ylläpitäjät voivat puut-tua epäasialliseen viestintään sekä il-moittaa vakavaan rikolliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan viranomaisille. Lisäksi olisi selvitettävä henkirikoksen valmistelun säätämistä rikoslaissa ran-gaistavaksi teoksi.

Koulujen turvallisuuden parantaminen

Tekijä oli antanut suunnittelemistaan koulusurmista ympärilleen viitteitä, joita

ei sen hetkisellä kokemuksella osattu tul-kita rikosta ennakoiviksi. Vastaavanlaisia merkkejä on ulkomailla havaittu ennen koulusurmia. Näiden merkkien ajoissa havaitseminen ja niihin puuttuminen an-tavat mahdollisuuden ohjata asioita niin, että tekoon ei lopulta ryhdytä.

Ministeriöiden tulisi ohjeistaa koulu-jen kokonaisturvallisuuden suunnittelu, johon tulee kuulua erilaisten riskien tun-nistaminen ja niiden toteutumisen en-naltaehkäisy.

Tutkintalautakunta suosittaa lisäksi mm. viranomaisten yhteistyön ja viestin-nän edelleen kehittämistä Jokelan kaltai-siin tilanteisiin varautumiseksi. Media-alan tulisi täydentää omia ohjeitaan toimintatavoista kriisitilanteissa.

Valtioneuvosto asetti Jokelan koulus-urmien tutkintalautakunnan marras-kuussa 2008. Sitä ennen tutkintaa val-misteltiin vuoden ajan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Monia tutkin-talautakunnan suosittamia toimia on jo käynnistetty.

Koko raportti saatavissa osoitteesta: http://

www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1232607521073

12 Neuvola ja kouluterveys

Lapsiperheiden hyvinvoin-tineuvolan toiminta-ajatus alkoi kiteytyä 2000-luvun alussa. Tampereen toimin-tamallin kehittäminen käynnistyi vuonna 2002: Äidin ja lapsen hyvinvoin-nin lisäksi pyritään kiin-nittämään huomio koko perheen hyvinvointiin ja eh-käisemään paitsi somaatti-sia, myös mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia.

Sama terveydenhoitaja jat-kaa äitiysneuvolasta las-tenneuvolaan. Keskeinen toimija on moniammatil-

linen tiimi, jossa on myös mielen-terveys- ja sosiaalityön asiantunti-joita. (Kangaspunta ja Värri 2007) Malli on tarkoitus laajentaa vuo-den 2011 loppuun mennessä Tam-pereen kaikkiin äitiys- ja lasten-neuvoloihin.

Tampereen mallia arvioidaan laajassa tutkimushankkeessa, jon-ka ensimmäiset tulokset on hiljat-tain raportoitu. Raportissa sekä kuvataan tutkimushanketta että esitetään alustavia tuloksia seu-raaviin kysymyksiin: 1) Millaisin keinoin ammattilaiset toteuttavat ennaltaehkäisevän neuvolatyön pe-riaatteita, 2) Miten asiakkaat suh-tautuvat mallin mukanaan tuomiin

muutoksiin ja 3) Miten työntekijät ovat motivoituneet mallin noudat-tamiseen. Aineistona on asiakas-kysely, haastatteluja ja videonau-hoituksia kuudesta neuvolasta. (Ruusuvuori ym. 2008)

Tutkijoiden mukaan neuvola-työn muotoutumiseen tietynlaisek-si vaikuttavat monet vastaanoton ulkopuoliset seikat. Työtä määrit-tävät 1) pitkä traditio, jonka aikana tehtävät ovat määrittyneet tietyn-laisiksi, 2) uusien etupäässä hal-linnon tarpeisiin kehitettyjen tie-tojärjestelmien mukanaan tuomat luokitteluperiaatteet ja tilastoin-tivelvoitteet, 3) hallinnolta tulevat ohjeistukset sekä 4) monet muut instituution tehtäviä ohjaavat te-kijät. Asiakastyön toimintatapojen analyysi avaa sitä tekijöiden kirjoa, joka on syytä ottaa huomioon uu-sia toimintamalleja toteutettaessa.

Asiakkaat arvostavat, mutta vuorovaikutuksessa myös

haasteita

Asiakaskyselyssä lähes kaikki vastaajat kannattivat hyvinvoin-tineuvolan toimintamallia, jossa on sama terveydenhoitaja äitiys- ja lastenneuvolassa. Vuorovaiku-tukselle annettiin korkeita arvo-sanoja. Avokysymyksiin kirjattiin myös kriittisiä arvioita muun mu-assa ohjaus- ja neuvontatavoista ja perhevalmennuksen sisällöstä sekä ehdotettiin esimerkiksi puhelinai-kojen lisäämistä.

Vuorovaikutusanalyysissa am-

mattilaisten perustehtäviksi hah-mottuivat alustavasti normaalin raskauden seuraaminen ja infor-maation antaminen. Ongelmallisia tuntemuksia tai sosiaalisia ongel-mia kohdellaan ikään kuin neuvo-latyön tavanomaiseen järjestykseen kuulumattomina. Tilanteet, jotka olisivat otollisia vaikeiden asioiden esiin tuomiseen ja niistä keskuste-luun, jäävät helposti käyttämättä.

Luottamuksellisen asiakassuh-teen sekä asiakaslähtöisyyden ja ennaltaehkäisyn periaatteen toteu-tumisen esteinä olivat vaikeudet tunnistaa psykososiaalisia ongel-mia ja erityisesti puute ajasta, re-sursseista ja koulutuksesta.

Tietokone voi viedä huomi-on pois asiakkaasta ja ohjata asia-kashaastattelua ennemmin hal-lintolähtöiseen kuin asiakas- ja perhelähtöiseen suuntaan. Säh-köisten tietojärjestelmien käyttö tulisi sovittaa asiakastapaamiseen siten, että se ei häiritse asiakassuh-detta.

Tiimityöntekijöiden vastauksia

Hyvinvointineuvolamalli toi uut-ta sisältöä ja välineitä omaan työ-hön ja edisti perhelähtöisyyttä ja varhaista puuttumista. Yhteistyö syveni, oli helppoa ottaa yhteyttä muihin ammattilaisiin varhaises-sa vaiheessa ja tunnettiin parem-min eri ammattilaisten työtä ja tar-jolla olevien palveluja. Asiakkaiden ohjaaminen oikean avun piiriin te-hostui.

Tiimiläisten mielestä mallissa on myös paljon parannettavaa. Osa haasta-teltavista koki, että aikaa tiimikokousten huolelliseen valmisteluun ja tiimien toi-minnan kehittämiseen ei ole tarpeeksi. Vastaanottotyössä ei puolestaan ole riit-tävästi aikaa arvioida hyvinvointilomak-keita yhdessä perheen kanssa. Osa toivoi moniammatillista yhteistyötä enemmän-kin ja yhteistyön lisäämistä muun mu-assa kolmannen sektorin ja päivähoidon kanssa, mutta koki ettei siihen ole ollut resursseja. Asiakastapausten tuominen tiimikokouksiin oli pääasiassa tervey-denhoitajien vastuulla, mutta sen toivot-tiin muuttuvan niin, että muutkin toisi-vat enemmän tapauksia käsiteltäväksi.

Tiimityöskentely auttoi asiakasperhei-tä alkuun ongelmien ratkaisemisessa ja tuki ammattilaisten yhteistyötä. Kun tii-min työskentely oli jatkunut pidempään, myös asiakasperheitä osallistui tiimien työskentelyyn. Monet kokivat asiakas-perheiden läsnäolon kokouksissa pää-osin hyödyllisenä, vaikka konsultaatio-tilanteistakaan ei haluttu täysin luopua. Suurin osa haastateltavista arvioi, että tiimityön avulla on mahdollista toteut-taa hyvinvointineuvolan tavoitteita, ku-ten perhekeskeisyyttä ja ennaltaehkäi-syä, käytännössä.

Hyvää kokousvuorovaikutusta edis-tivät muun muassa tiimiläisten keski-näinen kunnioitus, hyvä ilmapiiri, jos-sa kaikki uskaltavat sanoa mielipiteensä, ja sitoutuminen tiimin toimintaan. Hy-vää kokousvuorovaikutusta ehkäisevät tiimin jäsenten poissaolot kokouksista – sitoutumista arvostetaan ja pidetään olennaisena tiimin työskentelyssä, mut-ta käytännössä se ei aina näytä toteutu-van. Kokouskäytännöistä kaivattiin lisää keskustelua ja sopimista, esimerkiksi ko-kousten vetovastuu pitäisi määritellä sel-keästi.

Päätelmiä

Laajan tutkimushankkeen alustavat tu-lokset on tarkoitettu henkilöstökoulutuk-sen ja hallinnon tueksi hyvinvointineu-volamallia kehitettäessä. Myöhemmin tutkimushankkeesta julkaistaan tieteelli-

siä raportteja. Tutkijat ovat myös pitäneet raporttiin pohjautuvia palautetilaisuuk-sia sekä esimiehille että neuvolan monia-mmatillisten tiimien työntekijöille.

Hyvinvointineuvolan toiminta-aja-tuksen ja yhteisesti sovittujen uusien toi-mintatapojen soveltaminen käytäntöön on merkittävä ja aikaa vievä muutospro-sessi. Muutoksen onnistunut läpivienti edellyttää eri ammattiryhmien ja johdon yhteistä näkemystä toiminta-ajatukses-ta sekä työntekijöiden ja johdon sitoutu-mista prosessiin.

Kun uusia käytäntöjä juurrutetaan neuvolatyön arkeen, tarvitaan myös toi-minnan toteutumisen säännönmukaista seurantaa. On arvioitava systemaattises-ti, miten hyvin voimavarat ja toiminnan organisoiminen mahdollistavat sovitun käytännön toteuttamisen ja sitä kautta laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan: tämä on edellytys myös uuden toiminta-mallin vaikuttavuuden arvioinnille pit-källä aikavälillä.

Lapsiperheen hyvinvointineuvola - uusia tuloksia Tampereen mallista

Ilman säännönmukaista seurantaa saattavat esimerkiksi yhteisesti sovitut ja kuvatut toimintakäytännöt hajota toimi-pistekohtaisiksi tai yksittäisen työnteki-jän soveltamiksi käytännöiksi.

Esimerkkinä voidaan mainita per-heen kokonaistilannetta kartoittavien lo-makkeiden käyttötapojen jonkinasteinen epäsystemaattisuus tällä hetkellä.

Kirjallisuutta

Kangaspunta, Riitta & Värri, Merja (2007) Hy-

vinvointineuvola -toimintamalli Tampereella

2007. Tampereen kaupungin hyvinvointipal-

velut. Julkaisuja 11/2007.

Ruusuvuori J, Lindfors P, Homanen R, Haveri-

nen S, Lehtonen O, Keskinen K. (2008) Ennal-

taehkäisevä terveystyö neuvolassa. Muuttu-

va asiakassuhde, tiimityö ja hyvinvointimalli.

Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut.

Julkaisuja 7/2008.

Neuvola ja kouluterveys 1514 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 15

Opetusministeriössä valmistui

22.1.2009 esitysluonnos perusopetuslain

muuttamiseksi, ja se on lähetetty

sidosryhmille lausuntoja varten. Lausunnot

tuli antaa viimeistään 16.2.2009. Laki

viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen

ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa

eduskunnalle maaliskuussa 2009.

Perusopetuslakiin tarkennuksia:

tehostettu ja erityinen tuki, oppilashuollon tiedot

esityksessä ehdotetaan täy-dennettäväksi erityisope-tusta ja oppilaalle annetta-vaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on

vahvistaa oppilaalle suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäise-vää oppimisen ja kasvun tukea.

Tuki ehdotetaan porrastettavaksi si-ten, että opetuksen yhteydessä annet-tavaa, lyhytaikaista tukea vahvemmat tukimuodot olisivat tehostettu tuki ja eri-tyinen tuki. Ensisijainen tukimuoto olisi tehostettu tuki, joka käsittäisi nykyisin käytössä olevat tukimuodot, kuten tuki-opetus, osa-aikainen erityisopetus, oppi-lashuollollinen tuki ja erilaiset pedago-giset ratkaisut. Tehostetun tuen avulla tuettaisiin oppimista ja kasvua sekä eh-käistäisiin oppilaan oppimiseen, sosiaali-seen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja moni-muotoistumista sekä syrjäytymistä.

Oppilaille, jotka tarvitsevat pidem-pikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoilla perus-teilla kuin nykyisin. Päätöksessä mää-rättäisiin nykyistä täsmällisemmin op-

pilaan opetuksen järjestämisestä ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluis-ta. Päätös erityisestä tuesta olisi mää-räaikainen ja tehtäisiin enintään kah-deksi vuodeksi kerrallaan. Huoltajaa olisi kuultava ennen päätöksen tekemistä. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) luonne muuttuisi nykyisestä hallintopäätöksestä pedagogiseksi asia-kirjaksi, mikä mahdollistaisi sen jousta-vamman käytön. HOJKS:issa olevat kes-keiset asiat siirtyisivät erityisen tuen päätökseen.

Esityksessä ehdotetut perusopetus-lain ja opetussuunnitelman muutokset on tarkoitettu tulemaan kunnissa ja kou-luissa voimaan syyslukukauden alussa 2010.

Henkilötietojen käsittelyä, salassapi-toa ja luovuttamista koskevia säännök-siä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että säädettäisiin oppilaan asioiden kä-sittelystä ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta moniammatillisessa op-pilashuoltotyössä, opetuksen järjestäjän tietojensaantioikeudesta sekä opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa tieto-

16 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 17

ja tietyissä tilanteissa. Nämä muu-tokset on tarkoitettu tulemaan voi-maan syyslukukauden 2009 alussa.

Erityisopetuksen oppilaiden määrä on lisääntynyt yli 10 vuo-den ajan. Kuntien välillä on eri-tyisopetukseen siirtojen määris-sä merkittäviä eroja. Kasvuun ovat vaikuttaneet tilastotekniset ja kun-toutuksellis-hoidolliset tekijät, ke-hittynyt diagnosointi, erityispe-dagogisen tutkimuksen tuottama uusi tieto sekä opetuslainsäädän-nön muutokset. Edellisten lisäk-si ilmenee vaikeasti selitettävää kasvua, joka liittyy yhteiskunnan muutoksiin ja kunnissa ja kouluis-sa käytössä oleviin erilaisiin hallin-nollisiin menettelytapoihin.

Opetusministeriön lausunnol-le lähettämä ehdotus löytyy osoit-teesta:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/01/Erityisopetus.html?lang=fi&extra_locale=fi

Seuraavaan on poimittu tehos-tettua ja erityistä tukea ja oppilas-huoltoa koskevat säännösehdotuk-set.

16 a § Tehostettu tuki (uusi)

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimi-sessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanai-kaisesti useita tukimuotoja, tulee

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Erityisen tuen päätöksessä tulee päät-tää oppilaan opetuksen järjestämispaik-ka, pääsääntöinen opetusryhmä, mah-dolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitet-tu oppilaan opetuksen poikkeava järjes-täminen.

Ennen erityistä tukea koskevan pää-töksen tekemistä opetuksen järjestä-jän tulee kuulla oppilaan huoltajaa sekä hankkia oppilaan opetuksesta vastaavil-ta opettajilta selvitys oppilaan oppimi-sen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehdä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedago-gista selvitystä tulee tarvittaessa täyden-tää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.

Erityisen tuen päätös tulee tehdä il-man sitä edeltävää pedagogista selvitys-tä ja oppimisen tehostettua tukea, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan ope-tusta ei vamman, sairauden, kehitykses-sä viivästymisen tai tunne-elämän häiri-ön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tar-koitetussa tilanteessa erityisen tuen pää-tös voidaan tehdä koko perusopetuksen ajaksi.

Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoi-tettua tukea, päätöksen oppilaalle järjes-tettävästä erityisestä tuesta tekee ope-tuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.

Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetusryhmien muodostami-sesta säädetään asetuksella.

31 a § Oppilashuolto

(uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyisi viidenneksi mo-

mentiksi)

Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitel-

antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mu-kaisesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a §:ssä säädettyjä tukimuo-toja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja op-pimissuunnitelman sisällöstä mää-rätään opetussuunnitelman perus-teissa.

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä opet-tajien pedagogiseen arvioon perus-tuen moniammatillisesti 31 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppi-lashuoltotyössä.

Oppilaalle järjestettävä tuki kir-jataan oppimissuunnitelmaan. Te-hostettu tuki tulee järjestää laa-dultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpei-den edellyttämällä tavalla.

17 § Erityinen tuki

Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle tulee antaa erityistä tukea. Erityinen tuki muo-dostuu erityisopetuksesta ja muus-ta tämän lain mukaan annettavas-ta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijai-sesti muun opetuksen yhteydessä. Tässä momentissa tarkoitetun op-pilaan opetuksessa voidaan poike-ta 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.

lään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joi-den tehtäviin oppilaan asian käsittely vä-littömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä to-teutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tar-vittavia tahoja.

Yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsiteltäessä oppilashuoltotyössä tulee kirjata asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekis-terinpitäjänä opetuksen järjestäjä.

Tehostettu tuki tulee

järjestää laadultaan

ja määrältään oppi-

laan kehitystason ja

yksilöllisten tarpei-

den edellyttämällä

tavalla.

Oppilaille, jotka tar-

vitsevat pidempikes-

toista ja laajempaa

tukea, tehdään pää-

tös erityisestä tuesta

samoilla perusteilla

kuin nykyisin.

Oppilashuolto-

työtä toteutetaan

yhteistyössä

oppilaan ja hä-

nen huoltajiensa

kanssa.

18 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 19

RIITTAKERTTu KALTIALA-HEINO

Neuvola ja kouluterveys 19

Lisääntyvätkö nuorten

Mielenterveyden häi-riöt ovat nuoril-la yleisempiä kuin lapsilla. Nuorista

20–25 prosenttia kärsii mielenter-veyden häiriöistä, ja joka kymme-nes nuori tarvitsisi mielenterve-ysongelmien takia jotakin hoitoa. Masennustilat, ahdistuneisuushäi-riöt ja syömishäiriöt alkavat useim-miten nuoruudessa. Nuoruusiän kehitysvaiheessa myös monet lap-suudessa alkaneet häiriöt, kuten esimerkiksi ADHD tai Asperge-

Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat viime vuo-sina nousseet vahvasti julkiseen keskusteluun. Nuorten väkivallante-ot ovat herättäneet kysy-myksiä nuorten pahoin-voinnista. On arveltu väkivallantekojen ilmen-tävän nuorten psykiatris-ta hoidon tarvetta, joka näyttää jäävän kohtaa-matta. Nuorisopsykiat-risten palveluiden kysyn-tä kasvaakin koko ajan, ja samoin lisääntyy nuoruu-sikäisten lastensuojeluasi-akkuuksien määrä.

mielenterveyden häiriöt?rin oireyhtymä, aiheuttavat erityi-siä kehityksellisiä haasteita, ja niitä sairastavilla nuorilla ilmenee esi-merkiksi paljon mieliala- ja käytös-häiriöoireita.

Tavallisimpia nuoruusiän mie-lenterveyden häiriöitä ovat dep-ressio, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt. Syö-mishäiriöt ovat merkittävä ongel-ma vakavuutensa ja pitkän keston-sa takia.

Kansainväliset tutkimukset ei-vät ole osoittaneet nuorten neu-

ropsykiatristen häiriöiden, käytös-häiriöiden, syömishäiriöiden tai ahdistuneisuushäiriöiden lisäänty-neen. Aikuisten masennustilat ovat mahdollisesti todellakin lisäänty-neet, mutta luotettavaa tutkimus-tietoa ei ole nuorten masennustilo-jen esiintyvyyden trendeistä. Jotkut aikasarjatutkimukset – mutta eivät kaikki – ovat viitanneet siihen, että nuorten masennusoireiden määrä saattaisi lisääntyä, ainakin tytöillä. Skitsofrenian ilmaantuvuuden on osoitettu olevan jopa laskussa.

Rikoksia tekevien nuorten jou-kossa mielenterveyshäiriöt ovat ta-vallisia. Erityisen yleisiä mielenter-veyshäiriöt ovat väkivaltarikoksiin syyllistyvillä nuorilla. Nuorten vä-kivaltarikollisuus ei ole lisääntynyt 1990-luvulta 2000-luvulle, vaikka väkivallantekojen todennäköisyys tulla poliisin tietoon onkin kasva-nut. Julkisessa keskustelussa usein esille nouseva koulukiusaaminen ei ole merkittävästi lisääntynyt, jos kohta ei vähentynytkään, vuosien saatossa. Nuorten miesten huoles-

tuttavan korkea itsemurhakuollei-suus on Suomessa kääntynyt las-kuun 1990-luvulta alkaen.

Mielenterveyshäiriöiden lisään-tymistä nuoruusikäisten joukossa ei siis ole tapahtunut. Mielenterve-ysongelmat ovat kuitenkin nuoruu-sikäisten tärkein terveysongelma, ja ne ovat edelleen alihoidettu-ja, vaikka palvelujen kysyntä kas-vaa. Palvelujen kysynnän kasvuun on monia syitä. Tietoisuus mielen-terveyden häiriöistä ja normaali-kehitykseen kuuluvan kuohunnan

rajoista on ehkä lisääntynyt, ja nuo-ret sekä heitä lähellä olevat aikui-set huomaavat aiempaa useammin avun tarvetta. Mielenterveyspalve-lujen käyttöön liittyvä leimautu-minen on ehkä vähentynyt. Väestö odottaa saavansa enemmän ja laa-dukkaampia terveyspalveluita kuin ennen. Toisaalta nuorisopsykiatri-set hoidot ovat kehittyneet ja mah-dollisuuksia hoitaa on enemmän. Silti suuri osa nuorten psykiatri-sen hoidon tarpeesta jää tyydyttä-mättä.

Saattaa olla, että elämä nykyään asettaa nuorten mielenterveydelle kovemmat vaatimukset kuin aikai-semmin. Valinnan mahdollisuuksi-en lisääntyessä tutussa ja turvalli-sessa pitäytymisen mahdollisuudet vähenevät. Yhä nuorempien on teh-tävä valintoja, suunniteltava elä-mänuraansa, markkinoitava osaa-mistaan ja arvioitava itseään. Pysyviä yhteisöjä karsitaan nuoren

elämästä kiihtyvällä tahdilla. Ter-veet ja älykkäät varmasti voittavat vapausasteiden lisääntyessä. Kehi-tykselliset ongelmat ja mielenter-veyden häiriöt taas tulevat voimak-kaammin esiin.

Kirjoittaja on Tampereen yliopistol-lisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja

20 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 21

Mitäpä jos valtiovalta il-moittaisi ensi viikolla, että nyt, lapsen oikeuk-sien juhlavuonna ja ta-

louslaman keskellä, Suomen valtio tekee täyskäännöksen: yhdenkään lapsen ei anneta enää syrjäytyä. Nyt satsataan neuvola- ja kouluikäisten lasten hyvinvointiin! Rahaa työhön on käytettävis-sä runsaasti, sillä hyvinvoinnin li-sääminen tuottaa silkkaa säästöä: yksi käytöshäiriöinen lapsi mak-saa yhteiskunnalle kymmenen ker-taa enemmän kuin muut. Jos lap-si myöhemmin syrjäytyy kokonaan työelämästä, lasku kasvaa puolel-la miljoonalla eurolla. Lapsen so-siaalista pääomaa kartuttamalla kaventuvat sekä terveyserot että oppimiserot. Näin rahaa säästyy korjaavalta puolelta hyvinvointi-puolelle. Nyt sitten vain rustaamaan uut-ta toimintamallia. Ensin lisätään odottavien ja vauvaperheiden tur-

vallisuustasetta, koska satsaus kiintymyssuhteen ja perusluotta-muksen kehittymisvaiheeseen on tutkimusten mukaan kaikkein kus-tannustehokkainta. Sitten lähde-tään järjestelmällisesti vahvista-maan kaikkia rakenteita. Perinteisesti syrjäytymisvaarassa ovat olleet etupäässä yhteiskunnan vähäosaiset. Nyt jako ei mene niin-kään taloudellisen kuin sosiaalisen pääoman pohjalta. Jokainen van-hempi, jolla on niukasti rakkauden sävyttämää luottamusta ja sosiaa-lista verkostoa, tarvitsee lisäturvaa vanhemmuuteensa. Kunkin per-heen kanssa on syytä etsiä sellaisia toimintamuotoja, joilla hyvä arki ja perheen tunnetarpeet vahvistuvat. Keskeinen asia on vähentää lap-siperheiden köyhyyttä ja edis-tää mielialanhallinnan taitoja, jot-ta saadaan vähennettyä perheiden kokemaa stressiä. Stressaavien olo-suhteiden vaikutukset näkyvät ha-vainnollisesti eläinkokeissa: jos

ravintoa on jatkuvasti niukalti saa-tavilla, emo alkaa murehtia ja seu-raukset näkyvät myös poikasissa. Levoton emo ei pysty rauhoitta-maan jälkeläisiään. Nämä pysyvät varmuuden vuoksi koko ajan valp-paina ja levottomina. Levottomuus ja heikot tunnetaidot periytyvät sosiaalisesti. Jos van-hemmalta puuttuu kyky rauhoittaa itseään eikä lapselle löydy korvaa-vaa turva-aikuista, lapsen voimia kuluu paljon valmiustilan ylläpitä-miseen. Näin oppiminen vaikeutuu ja lapsi on alttiimpi mielentervey-den häiriöille, fyysisille sairauksille ja riippuvuuksille. Tarvitaan uutta yhteisöllisyyttä li-sääviä työmuotoja, mutta lisäksi on päästävä eroon muun muassa hai-tallisesta perinteestä ihailla lap-sen yksin pärjäämistä. On herättä-vä näkemään, että tyhjässä kodissa, kadulla tai nettiavaruudessa koet-tu turvattomuus syö lapsen tule-vaisuutta.

Sijoitus tulevaisuuteen

RitVa KuuSiStO, SuuNNITTELIJARaittiudEn YStäVät RY

LTF • Lasten terveysfoorumi

Varhaisaikuisuuttaan elä-vä suomalaisnainen on näennäisesti vapaam-pi kuin äitinsä ja isoäi-

tinsä, esiäideistä puhumattakaan. Hän synnyttää ensilapsensa myö-hemmin, hänellä on huomattavasti enemmän opiskelumahdollisuuk-sia, suurempi yhteiskunnallinen perusturva ja hän elää globaalia elämää, pystyy halutessaan mat-kustamaan vaikka maapallon toi-selle puolelle. Hän on myös elänyt lapsesta saakka virtuaalitodellisuu-dessa, mitä mikään aikaisempi su-kupolvi ei ole tehnyt.

Näistä syistä naisen ensimmäi-nen aikuiselämän jakso, ikävuodet kahdestakymmenestä kolmeen-kymmeneen, on erityisen mielen-kiintoinen vaihe tutustuttavaksi. Minkälainen tuleva äiti on ja mikä on hänen arvomaailmansa? Mi-ten hän pärjää naisena maailmas-sa, joka on yhä monimuotoisempi, hankalammin hahmotettavissa, li-sääntyvästi kaikenlaisten ympäris-töuhkien kuormittama ja jossa hän kohtaa jo toisen kerran elämäs-sään laman. Entä miten hän kohtaa äitiy tensä?

Hyvinvointitutkijoiden näkökul-masta tulevan äidin tilanne tänään on sekä hyvä että huono. Fyysinen terveys on yleensä hyvä, kuitenkin

jo 25-vuotiaana joka viidennellä, mutta nopeasti sen jälkeen jo joka neljännellä on jokin pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma. Fyysistä terveyttä horjuttaa myös kiivaasti lisääntyvä lihavuus.

Mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin suurin terveysuhka jo teini-iästä lähtien. Häiriöpalvelui-den tarve kasvaa, ja erityisesti nuo-ret naiset ovat palveluiden aktiivi-käyttäjiä. Sosiologit väittävät, että nuorten mielenterveyden horjumi-nen voi selittyä ketjuun kuulumi-sen tunteen vähenemisellä. Se tar-koittaa, että ihmisen ympärillä ei enää olekaan rauhoittavaa sukua tai heimoa. Sosiaalinen pääoma ra-kennetaan siten yhä enemmän ys-täväverkoista – joko todellisista tai internetissä olevista –, työyhteisös-tä ja harrastuksista.

Vaikka perheiden pysyvyys hor-juu, uskoa perheeseen silti on. Naiset hakevat perheestä edelleen turvaa. Perheet saavat tänä päivänä kuiten-kin olla hyvinkin moninaisia: ydin-perheen rinnalle ovat nousemassa myös muut perhemuodot, joita koh-taan suomalaiset, varsinkin naiset, ovat entistä suvaitsevaisempia. Yk-sinhuoltajien perheet sekä samaa sukupuolta olevien parien perheet ovat paljon hyväksytympiä nyt kuin kymmenen vuotta sitten.

Suomalaisen naisen opiskelu-ura on vahva. Liki 40 prosenttia suorittaa korkeakoulututkinnon, kun vastaava luku vaikkapa Itali-assa on 10 prosenttia. Koulutuk-sen ulkopuolelle jää kuitenkin12 prosenttia naisista, ja pitkäaikais-ta toimeentulotukea saa kolme prosenttia jo 25-vuotiaana. Opis-kelu ei kuitenkaan takaa turvallis-ta työuraa; voimallisesti lisäänty-neet työllistymisvaikeudet luovat uudenlaista epävarmuutta tulevien äitien elämään.

Tulevalla äidillä on mones-sa mielessä muuttuva yhteiskun-ta ympärillään, joten haaasteita riittää. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä hänellä on sisällään. Todelli-nen vapaus kun syntyy ihmisyyden ulottuvuuksien tunnistamisesta ja sen myötä syntyvästä henkises-tä, psyykkisestä ja fyysisestä tasa-painosta. Tasapaino tuo pysyvää rauhaa ja iloa. Se on tärkein teki-jä tulevassa äitiydessä ja kumppa-nuudessa sekä ihmisenä olemises-sa yleensäkin.

Kuvasarjassa Ilona Kiviranta, tanssija ja tuleva liikunnan ja kotitalouden opettaja.

Kirjoittaja on Suomen Naisyhdistyksen varapuheenjohtaja ja esitys pidetty Suo-men Naisyhdistyksen 125 v juhlasemi-naarissa 3.3.2009.

SEiJa SiHVOLa

Tytöt - tulevat äidit

Neuvola ja kouluterveys 23Neuvola ja kouluterveys 23

Huhtikuun alusta 1972 kouluterveydenhuolto tapahtui terveyskes-kustoimintana osana

kansanterveystyötä. Koulutervey-denhuollon painopiste oli siirtynyt ratkaisevasti joukkotarkastuksis-ta yksilölliseen terveydenhuoltoon, ennaltaehkäisyyn sekä kouluai-kaisten sairauksien toteamiseen ja hoitoon Kouluterveydenhuolto-työssä oli kolme terveyskeskuslää-käriä, joista yksi toimi johtavana koululääkärinä. Terveydenhoitajis-ta oli neljä yksinomaan kouluter-veydenhuollon tehtävissä. Heistä yksi toimi kouluterveydenhoitajana Lahden ammattikoulussa ja kaup-paoppilaitoksessa, yksi suorit-ti kuulonmittaukset audiometril-lä ja huolehti kuulonhuoltotyöstä, yksi toimi kouluterveydenhoitaja-na osaksi Launeen yhteislyseossa ja ammattikoulussa sekä yksi toimi kouluterveydenhoitajana Mukku-lan kansakoulussa. Sen lisäksi kou-luterveydenhuoltoon osallistuivat useimmat keskitettyä terveyden-hoitajatyötä tekevistä terveyden-hoitajista, joita oli 25. Kouluter-

poimintoja historiasta

veydenhuollossa toimi myös kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen oli avustajana koulupoliklinikalla ja toinen suoritti pääasiallisesti oppi-laiden verenpunamäärityksiä.

Kansanterveyslain tultua voi-maan pidettiin lääkärin vastaan-ottoja jokaisena normaalina työ-päivänä, siis myös koulujen lomien aikana. Kesäloman aikana vastaan-ottoa piti tosin päivittäin vain yksi lääkäri kahden tunnin ajan. Vas-taanottoja oli koulupoliklinikan li-säksi myös ammattikoululla sen ja kauppaoppilaitoksen oppilaita var-ten. Siellä toimivan terveydenhoi-tajan työ muutettiin kokopäiväi-seksi.

Vastaanotot olivat koululaisille maksuttomia, mutta he joutuivat maksamaan tarvittavat laborato-rio- ja röntgentutkimukset saira-usvakuutuskäytännön mukaises-ti. Kuitenkin lääkärin määräämät, terveydentilan toteamiseksi tarvit-tavat tutkimukset maksoi kaupun-ki. Koulutapaturmien tutkimus ja hoito olivat oppilaille maksutto-mia, mutta tapaturmavakuutusten korvausperusteissa ja -käytännös-

sä oli eroja kansa-, kansalais- ja pe-ruskoulujen välillä. Kaikkien oppi-laiden koulutapaturmat hoidettiin joko koulupoliklinikalla tai kau-punginsairaalan poliklinikoilla.

Kansanterveyslain perusteella suoritettiin heikkonäköisten oppi-laiden tarvitsemat silmälääkärin tutkimukset osaksi Lahden kau-punginsairaalan silmätautien poli-klinikalla ja osaksi niitä suoritti sil-mätautien osaston osastonlääkäri yksityisesti. Silmälasikehysten hin-nan kohottua tehtiin terveyslauta-kunnassa päätös silmälasien han-kinnasta maksettavan korvauksen enimmäismäärästä.

Syksystä 1972 alkaen huonokuu-loisten oppilaiden lisätutkimukset ja hoito suoritettiin kaupunginsai-raalan korva-, nenä- ja kurkku-tautien poliklinikalla tai osastolla. Varattomille oppilaille huonokuu-loisuuden vuoksi suoritettavan ki-tarisaleikkauksen tai poskiontelo-leikkauksen kustannukset voitiin edelleen maksaa kouluterveyden-huollon määrärahoista.

Kouluterveydenhuolto osana Lahden kaupungin kansanterveystyötä 1970-luvun alussa

Arno Forsius on kirjoittanut historiikin Lahden kaupungin koulu- ja

opiskelijaterveydenhuollon kehityksestä vuosina 1906�1985 (ks. http://

www.saunalahti.fi/arnoldus/lah_kou3.html). Seuraavassa poiminta kan-

santerveyslain ensimmäisilta vuosilta

24 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 25

Kihinä-hanke on nuorille suunnattu ja nuorten kans-sa yhteistyössä toteutettava seksuaalikasvatuksen han-ke. Sen iskusanat ”Kihinää – lämpöä, lempeä ja kaipausta” kiteyttävät, mistä on kysy-mys. Kihinä muodostuu pro-sessien ympärille matkana omaan seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen sekä erito-ten ihmisyyteen.

Hanke on saanut alkun-sa kahden pitkän linjan seksuaalikasvattajan, Su-sanna Ruuhilahden ja

Juha Kilpiän, yhteistyön tulokse-na. Juha otti aluksi yhteyttä Susan-naan, koska halusi keskustella aja-tuksistaan seksuaalikasvatukseen liittyen. Keskustelun aikana paljas-tui, että molemmat ovat samoilla linjoilla siinä, mitä seksuaalikasva-tuksen tulisi olla.

Susanna ja Juha kertovat innois-saan, että heidän mielestään sek-suaalikasvatuksessa tulisi kuulua nuoren oma ääni. Liikaa on sel-laista seksuaalikasvatusta, jossa aikuinen päättää, mitä tietoa, ar-voja ja asenteita nuorelle on kaa-dettava jollakin kikalla päähän. Sii-nä aikuinen on yläpuolella ja tietää

���������������������

�������������������������

�������������������������

����������������������������������

��������������������������������

�����������������������

���������������������������

�������������������

����������������

�������������������������

����������

�������������������

�����������������

����������������

�����������������

���������������� ����������!�"#"$��"��%�

&#�"��'����%��������%������

����(�������)��(����

���������"$�#�$����$�*��+%��"������,��������"-�".�/��"#0"$�

�����,���"����+�

������"�������������"����,����!��������!��"��������!"$$"���

�,�#��������1���������2��������""�""$��

KIHINÄN tavoitteetTukea nuoren kasvua ja kehi-tystä omanlaisekseen ihmiseksi

Tarjota välineitä oman elä-män pohtimiseen ja oman merkityksellisyyden vahvistu-miseen

Tarkastella seksuaalisuutta ihmisen perusvoimana, positii-visena mahdollisuutena ja hy-vinvoinnin osana

Nostaa esille kaipaus, läm-pö, läheisyys, nautinto ja yhtei-söllisyys myös seksuaalisuutta käsiteltäessä

Nostaa ihmisyys, ihmis-suhteet ja seksuaalisuus koke-muksellisesti esille hyödyntäen taiteen eri muotoja työskente-lyssä, mikä antaa nuorille mah-dollisuuden ottaa kantaa ja kä-sitellä aiheita taiteen kautta

Tarjota tietoa, ajattelun eväitä, kokemuksellisuutta tun-teiden virittämiseksi

NIINA HäMäLäINEN

paremmin, mikä jollekin olisi pa-rasta. Tällöin ei synny kohtaamis-ta. Nuoren ei tulisi olla vain kohde vaan omaehtoinen omasta elämäs-tään lähtevä tekijä. On tärkeää, että hän saa määritellä itse omaa seksu-aalisuuttaan ja ottaa tekijänä hal-tuun siihen liittyvät taidot, tunteet ja asenteet. Seksuaalisuuden tulisi näkyä kasvatuksessa mahdollisuu-tena edistää terveyttä ja hyvinvoin-tia. Sen yhtenä tavoitteena tulisi olla kokonaisen ihmisen onnelli-suutta lisäävä olotila.

- Aloitimme yhden Omaura-luo-kan kanssa työskentelyn niin, että listasimme hurjan määrän seksu-aalisuuteen liittyviä sanoja pape-rille ja pyysimme jokaista nuorta ympyröimään kuusi sanaa, joita he haluavat käsitellä ja sitten kirjoitta-maan vielä sen, millä tavalla sen kä-sittelyn olisi mukava tapahtua, ker-too Susanna.

- Vastaukset eivät ihan hirveästi yllättäneet meitä, nimittäin siinä ei ollut ihan ekana nuo sukupuolitau-dit, jatkaa Juha.

- Niin, ekana oli silloin rakka-us… siitä tuli aikas hyvä mieli.

Juha ja Susanna ovat selkeästi itse hieman huvittuneita tekemi-sistään. He toteavat tämän olevan ammatillisuuden lisäksi vähän täl-laista hippimeininkiä – on olemas-sa tärkeitä asioita ja sitten niitä tosi tärkeitä. Tämä seksuaalikasvatus ja

nuorten kohtaaminen kuuluu sit-ten ilmeisesti niihin?

- Ehdottomasti, itse asiassa on aika etuoikeus, kun saa päivittäin jakaa nuorten kanssa näin tärkei-tä asioita. Oppii itse elämästä jat-kuvasti lisää, vastaavat Juha ja Su-sanna.

Montako kertaa te sitten tapaat-te näitä nuoria ja mistä te itse asi-assa siellä puhutte? Koska kysees-sä on prosessi, tapaamisia nuorten kanssa on koko kevään ajan, yh-teensä kahdeksan kertaa. Välillä nuoret toimivat taiteilijoiden kans-sa yhteistyössä ja toisinaan työstä-vät tekstejä kirjaa varten.

- Eikä me puhuta, me jutellaan, keskustellaan ja nauretaan yhdes-sä. Toiminnallisten harjoitusten lo-massa huomaa aina välillä, että toi-sella on sellainen jännä ilme. Silloin tietää että helmiä on tippumassa… tai että Juha häpeilee mun sanomi-sia, Susanna kertoo.

Juha kiistää hävenneensä, mutta toteaa kuitenkin, että joskus verta-ukset ovat olleet aika absurdeja ja niihin on ollut vaikea päästä mu-kaan. Takaisin asiaan: miten tunnit rakentuvat?

- Meillä on aiheet selvillä ja tun-tirunko rakennettuna, mutta toi-minta perustuu siihen, että eläm-me nuorten kanssa siinä tilanteessa ja heittäydytään hetken vietäväksi, Juha selostaa.

Ilmeisesti parivaljakolla on ollut hauskaa nuorten kanssa. Onko sitten yhdessä tekemi-nen helppoa vai vaikeaa?

- Ehdottoman hauskaa! Kahdestaan oleminen mah-dollistaa pienten näytelmien, dialogien rakentamisen live-nä, sanoo Susanna.

- Siinä on myös se mainio puoli, että me kompataan tai kyseenalaistetaan toistem-me puheita. Kun on se toi-nen, joka korjaa tai paikkaa, voi myös tarkoituksellises-ti heittää provokatiivisia me-diamaailman pläjäyksiä tietä-en, että toinen siihen tarttuu, kertoilee Juha:

- Sitä paitsi on mahtavaa, että on läsnä toinen ihminen, jonka kanssa saa jakaa nuo-rilta tulleet usein aivan iha-nat kommentit ja pohdinnat. Muuten ne tuntuis menevän jotenkin vaan elämänvirtaan.

Toiminnastanne tulee esil-le sellainen välittämisen il-mapiiri, mitä te itse ajattelet-te siitä?

- Mä oon aina tykännyt mun työstäni, mutta pitkään aikaan en oo kyllä ollut näin liekeissä kaiken aikaa, sanoo Susanna.

- Ai miks sä oot liekeissä? kysyy Juha.

- Siks että on aikaa, isoja tärkeitä aiheita käsiteltävänä

KÄYNNISSÄ OLEVAN RYHMÄN AIHEET

Nämä aiheet on nostettu esille nuorten omista toiveista.

SEKSuaaLiSuuS Ja MinäKuVa

RAKKAuS JA IHMISSuHTEET

SEKSiä, RaKaStELua Vai LEMMISKELYä

LaKia, VäKiVaLtaa Ja PORnOa – aJanKuVaKO?

SEKSuAALISuuDEN MONET TuNTEET

SuSanna Ja JuHa – OMat MiELtYMYKSEt?

ilman kiirettä ja voi olla kon-taktissa koko ajan oppilaisiin ja joo, kyl mä tykkään olla ti-lannehölmökin, sanoo Susan-na.

- En mä siks kysyny, etten itte ois. Mä oon pitäny ihan hirveesti siitä, että on saanut ikään kuin liitää kerrankin aika vapaasti nuorten kanssa, joo ja sun kaa, niissä teemois-sa silleen, että yhdessä pää-tetään suunta. Sillon on niin monta kertaa saanut olla to-distamassa jotakin suurta – sellaista perusihmisyyttä, to-teaa Juha vakavana.

Kihinä-hankkeen tekijät Juha Kilpiä ja Susanna Ruuhilahti.

26 Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja kouluterveys 27

Uud

et väitöskirjat

Liiallinen raskauden aikai-nen painonnousu han-kaloittaa palautumista raskautta edeltävään pai-

noon synnytyksen jälkeen ja altis-taa myös pitkäaikaiselle ylipainolle ja siihen liittyville terveysongelmil-le. Suomalaisten naisten raskauden aikaisesta painonnoususta on vä-hän julkaistua tietoa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan paino nousee osalla naisista raskauden aikana lii-kaa ja ylimääräistä painoa jää huo-mattavasti raskauden jälkeenkin, mikä voi osittain olla seurausta epä-terveellisestä ruokavaliosta ja vä-häisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Vain muutamassa tutkimuksessa on pyritty ehkäisemään raskauteen liittyvää liiallista painonnousua raskauden aikaisen tai sen jälkei-sen ravitsemus- ja liikuntaneuvon-nan avulla. Tämän väitöskirjan ta-voitteena oli tutkia keskimääräisen raskauden aikaisen painonnousun muutoksia Suomessa 1960-luvun jälkeen ja arvioida sellaisen perus-terveydenhuollossa suoritettavan elintapaintervention toteutetta-vuutta ja vaikutuksia, jolla pyrittiin ehkäisemään raskauteen liittyvää liiallista painonnousua.

Raskauden aikaisen painonnou-sun muutoksia tutkittaessa käy-tettiin tietoja kolmesta väestöpoh-

FT Tarja Kinnunen Raskauteen liittyvän liiallisen painonnousun ehkäisy

Prevention of Excessive Pregnancy-Related Weight Gain Kinnusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1379, Tampere University Press, Tampere 2009. ISBN 978-951-44-7566-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Uni-versitatis Tamperensis; 801, Tampereen yliopisto 2009. ISBN 978-951-44-7567-2, ISSN 1456-954X. http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Raskauteen liittyvän liiallisen painonnousun ehkäisy

jaisesta raskaana olevien naisten otoksesta. Naiset olivat raskaa-na Helsingissä vuosien 1954–1963 (n=2262) tai Tampereella vuosi-en 1985–1986 (n=1771) tai 2000–2001 (n=371) aikana. Interventi-otutkimus oli kontrolloitu koe, joka toteutettiin kuudessa äiti-ys- ja lastenneuvolassa Tampereel-la ja Hämeenlinnassa. Neuvoloista kolme toimi koe- ja kolme kont-rollineuvoloina. Tutkittavat olivat raskaana olevia (n=132) ja synnyt-täneitä (n=92) ensisynnyttäjiä. Ko-eneuvoloissa toteutettiin yksilöllis-tä ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa viidellä tavanomaisella käynnil-lä terveydenhoitajan vastaanotolla sekä mahdollisuus osallistua ohjat-tuun ryhmäliikuntaan kerran vii-kossa 37. raskausviikolle tai 10 kuu-kautta synnytyksen jälkeen saakka. Kontrollineuvoloissa terveydenhoi-tajat jatkoivat entisiä ravitsemus- ja liikuntaneuvontakäytäntöjään.

Raskauteen liittyvät tiedot ke-rättiin äitiyskorteista. Raskautta edeltävä paino perustui itse rapor-toituun tietoon ja muut painotie-dot mittauksiin. Interventiotut-kimuksessa tiedot ravinnosta ja liikunnasta kerättiin kyselylomak-keilla, ja lisäksi raskaana olevat tut-kittavat pitivät ruokapäiväkirjaa. Interventiotutkimuksen protokol-

lan toteutettavuutta arvioitiin seu-raavien komponenttien osalta: 1) tutkittavien rekrytointi ja osallistu-minen, 2) tiedonkeruun toteutumi-nen, 3) intervention toteutuminen ja 4) terveydenhoitajien kokemuk-set.

Kolmen raskaana olevien nais-ten otoksen vertailu osoitti, että keskimääräinen raskauden aikai-nen painonnousu suurentui 13,2 (95 % luottamusväli 13,0–13,4) ki-logrammasta 14,3 kilogrammaan (95 % luottamusväli 14,1–14,5) 1960-luvulta 1980-luvun puolivä-liin tultaessa (p<0,05), kun tulokset vakioitiin iällä, raskautta edeltä-vällä painoindeksillä ja pariteetilla. Tämä muutos havaittiin kaikissa ikä-, painoindeksi- ja pariteettiryh-missä. Kuitenkin 1980-luvun puoli-välin jälkeen keskimääräinen ras-kauden aikainen painonnousu on pysynyt samalla tasolla.

Interventiotutkimuksen proto-kolla oli enimmäkseen hyvin toteu-tettavissa. 1) Keskimääräinen osal-listumisprosentti oli suuri (77 %) ja keskeyttäneiden osuus pieni (15 %). Rekrytointiaikaa jatkettiin alun pe-rin suunnitellusta kolmesta kuu-kaudesta kuuteen kuukauteen. 2) Yhteensä 99 prosenttia painonke-hitykseen, ravintoon ja vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen liittyvistä

tiedoista ja 96 prosenttia ve-rinäytteistä saatiin kerättyä. 3) Koeneuvoloissa 98 prosent-tia neuvontakerroista toteu-tui tarkoitetulla tavalla ja 87 prosenttia tutkittavista kirja-si säännöllisesti viikoittaisen ravinto- ja liikuntasuunnitel-mansa toteutumisen. Tutkit-tavat osallistuivat keskimäärin 45 prosentille ryhmäliikun-takerroista. 4) Terveyden-hoitajat pitivät ylimääräistä koulutusta tutkimuksen suu-rimpana etuna ja lisääntynyt-tä työmäärää sen suurimpana haittana itselleen.

Raskaana olevien tutkit-tavien osalta koeryhmä lisäsi kasvisten, hedelmien ja mar-jojen käyttöä keskimäärin 0,8 (95 % luottamusväli 0,3–1,4) annoksella/vrk (p=0.004) sekä ylläpiti runsaskuituisen leivän osuutta leivän kokonaismää-rästä hyvin (ryhmien välinen ero 11,8 (95 % luottamusväli 0,6–23,1) prosenttiyksikköä, p=0.04) kontrolliryhmään ver-rattuna, kun sekoittavat teki-jät huomioitiin analyyseissä. Sen sijaan interventiolla ei ol-lut vaikutusta makeiden väli-palojen käyttöön, vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden koko-naismäärään tai raskauden aikaiset painonnoususuosi-tukset ylittäneiden tutkitta-vien osuuteen. Kuitenkaan koeryhmän tutkittaville ei syntynyt yhtään suuripai-noista (≥4000 g) lasta, vaik-ka kontrollineuvoloissa heitä syntyi 8 (15 %) (p=0.006). Syn-nyttäneiden tutkittavien osal-ta koeryhmä lisäsi runsaskui-tuisen leivän osuutta leivän kokonaismäärästä (ryhmi-en välinen ero 16,1 (95 % luottamusväli 4,3–27,9) pro-senttiyksikköä, p=0.008), ja useampi heistä palautui ras-kautta edeltävään painoonsa

10 kuukautta synnytyksen jäl-keen kuin kontrolliryhmästä (odds ratio 3,89 (95 % luotta-musväli 1,16–13,04, p=0.028)), kun sekoittavat tekijät vakioi-tiin analyyseissä. Toisaalta in-terventiolla ei ollut vaikutusta kasvisten, hedelmien ja mar-jojen tai makeiden välipalojen käyttöön eikä vapaa-ajan fyy-sisen aktiivisuuden kokonais-määrään.

Yhteenvetona voi todeta, että keskimääräinen raskau-den aikainen painonnousu on suurentunut 1960-luvun jäl-keen, mikä saattaa lisätä ras-kauden jälkeistä ylipaino-riskiä. Tämän tutkimuksen perusteella terveyden edistä-mistä on aiheellista tehostaa, jotta voidaan ehkäistä liiallis-ta painonnousua raskauden aikana ja heti sen jälkeen. Ras-kauteen liittyvää liiallista pai-nonnousua ehkäisemään pyr-kivän interventiotutkimuksen protokolla oli enimmäkseen hyvin toteutettavissa perus-terveydenhuollossa. Koska in-terventiolla havaittiin olevan myös hyödyllisiä vaikutuksia, tämän tutkimuksen tulokset kannustavat tekemään laa-jempia vastaavia tutkimuksia perusterveydenhuollossa.

Lasten kuntoutuskoti Ruusulankatu 10, 00260 Helsinki, p. 09-8551 454 lasten.kuntoutuskoti@rinnekoti.fi

Anorektaalimalformaatiot, peruskurssi ................... 4.5.- 8.5.Klienefelter + XYY, peruskurssi ........................... 11.5.-15.5.Williams, peruskurssi ..........................................25.5.-29.5.Kromosomipoikkeavuudet, peruskurssi ................... 1.6.-5.6.NK-2, Harvinaiset somaattiset sairaudet ................ 8.6.-12.6.NK-3, Sukukromosomipoikkeavuudet ....................6.7.-10.7.NK-4, Aivokasvainten- ja palovamman jälkitilat .....13.7.-17.7.NK-5, Harvinaiset oireyhtymät ( Catch-22, NF,Hydrokefalia) ....20.7-24.7.Rett, perus-/ jatkokurssi ......................................... 3.8.-7.8.Prader-Willi, jatkokurssi ...................................... 10.8.-14.8.Tulehdukselliset suolistosairaudet, jatkokurssi ....... 17.8-21.8.Neurofibromatoosi, jatkokurssi ............................24.8.-28.8.Fragile-X, jatkokurssi .............................................31.8.-4.9.Anorektaalimalformaatiot, jatkokurssi ..................14.9.-18.9.Aivokasvainten jälkitilat, perus- / jatkokurssi ....... 21.9.-25.9.Suurikokoisuusoireyhtymät, jatkokurssi ............... 28.9.-2.10.Adoptiolapset ry ................................................. 5.10.-9.10.Kromosomi 18 poikkeavuudet, perus- jatkok. .....19.10.-23.10.Sukukromosomipoikkeavuudet, tytöt,jatkok. .....26.10.-30.10.Harvinaiset ihosairaudet, perus-/jatkokurssi ..........2.11.-6.11.Suulakihalkio-oireyhtymät, jatkokurssi ................9.11.-13.11.Aivolisäkkeen vajaatoiminta, perus-/jatkok. ...... 23.11.-27.11.Catch-22, jatkokurssi ......................................... 30.11.-4.12.Williams, jatkokurssi ......................................... 7.12.-11.12.Rakkoekstrofia, peruskurssi ............................. 14.12.-18.12.

Kurssit järjestetään yhteistyössä Kelan kanssa. Hakuaika päättyy kolme kuukautta ennen kurssin alkua. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä hakuajan päätyttyä.

Tiedustelut: Lasten Kuntoutuskoti, Ruusulankatu 10, 00260 Helsinki, p. 09-8551454, lasten kuntoutuskoti@rinnekoti.fi

Koulutuspäiviä ammattilaisille 2009

7.4. ............................................................ Rakkoekstrofia18.5. ................... Aminohappoaineenvaihdunnan sairaudet ( esim.ASA-uria, OTC, HOGA )8.9. ...................................................... Neurofibromatoosi13.10. ..................................................................Williams

Yhteistyönä järjestettävät koulutukset

11.9. .......Lapsuus ja taantuvat taidot – seminaari etenevistä kehitysvammaoireyhtymistä Tampereella ( yhteistyökoulutus Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n kanssa )

Tiedustelut:Koulutussuunnittelija Kristina Franck, 09-8551460 tai 040-5422339, kristina.franck@rinnekoti.fi

Sopeutumisvalmennuskursseja lapsi-perheille keväällä ja syksyllä 2009

28 Neuvola ja kouluterveys

N ormaalin ja häiriin-tyneen syömisen vä-linen rajanveto ei ole aina helppoa. Kaik-

ki ihmiset syövät joskus aivan liikaa ja ovat välillä tyytymät-tömiä ulkonäköönsä. Hetkit-täinen tyytymättömyys omaan ulkoiseen olemukseen, yksit-täinen laihdutusyritys tai edes kertayritys hallita painoa jolla-kin vippaskonstilla ei vielä tee ihmisestä syömishäiriöistä.

Oireesta muo-dostuu häiriö vasta, kun se tois-tuu siinä määrin, että se alkaa joko omissa tai lähi-ympäristön sil-missä selvästi hai-tata joko fyysistä terveyttä tai ar-kista toimintakykyä: ihmissuh-teita, opiskelua ja työntekoa.

Syömishäiriö iskee moneen perheeeen kuin salama kirk-kaalta taivaalta. Syömisongel-mat ovat usein pysytelleet pii-lossa kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin niiden olemassaolo käy ilmi perheenjäsenille, lähio-maisille tai ystäville.

Syömishäiriö perheessä he-rättää läheisissä usein ristirii-taisia tunteita: Johtuuko syö-mishäiriö siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä? Voiko syö-mishäiriöistä parantua? Miten voisin tukea läheistäni ja aut-taa häntä toipumaan sairau-destaan?

Olen juuri syönyt – lähei-selläni on syömishäiriö kertoo mistä syömishäiriössä on ky-symys. Kirja kertoo miten syö-mishäiriöt voi tunnistaa, mitkä

tekijät altistavat syömisoireilul-le, miten syömishäiriöitä hoide-taan, miten niistä parannutaan ja miten läheiset voivat auttaa toipumisprosessissa. Muka-na on runsaasti läheisten omia kokemuksia. Kirjassa on pal-jon asiaa myös kouluterveyden-huollon työn tueksi.

Kirjan toimittajat ovat suo-malaisia syömishäiriöasiantun-tijoita: psykiatrian erikoislää-käri LT Anna Keski-Rahkonen,

psykologi ja psy-k o t e r a p e u t t i (YET) Pia Char-pantier ja elin-tarviketieteiden maisteri, laillis-tettu ravitsemus-terapeutti Riikka Viljanen.

Teoksen nä-kökulma on toiveikas: vaikka syömishäiriöt ovat usein pit-käkestoisia ja saattavat vaatia jopa sairaalahoitoa, toipumi-nen on todennäköistä. Kirja an-taa käytännön neuvoja läheisil-le avun löytämiseen monista eri terveydenhuollon työntekijöis-tä koostuvien moniammatillis-ten työryhmien ja psykotera-pioiden viidakossa. Teos kuvaa vaikeita arkisia käytännön ti-lanteita, joissa syömisoireet ai-heuttavat yhteentörmäyksiä perheessä esimerkiksi yhteisillä aterioilla, ja antaa vinkkejä niis-tä selviytymiseen.

ISBN 951-656-284-4KustantajaKustannus Oy DuodecimHinta 32 e

S eksuaalisuuteen liityvät seikat ovat miltei kaikil-le ihmisille mitä yksityi-simpiä ja herkimpiä asi-

oita, joihin liittyvät asenteet omaksutaan lapsuudesta alka-en ympärillä vallitsevan kult-tuurin tai uskonnollisen suun-tauksen mukaisesti.

Suomessa on 150 000 – 180 000 maahanmuuttajaa 150 eri maasta. Lääkäreillä ja sai-raanhoitajilla on kaikissa kult-tuureissa erityisoikeus lähes-tyä potilasta myös hyvin intii-meissä asioissa. Hienotunteinen ja potilaan kult-tuurilähtökohtia kunnioittava lä-hestyminen ra-kentaa siltaa kult-tuurirajojen yli ja auttaa myös hoi-tomyöntyvyyden lisääntymi-sessä.

Seksuaalisuus eri kulttuu-reissa valottaa eri kulttuurien ja uskontojen elämään liitty-viä asenteita, sopivaisuussää-

OLEN JUURI SYÖNYT

Läheiselläni on syömishäiriö

SEKSUAALISUUS eri kulttuureissa

döksiä, kieltoja ja tabuja, joiden ymmärtämistä tarvitaan terve-ydenhuollossa, koulussa, nuori-sotyössä, sosiaalialalla ja viran-omaistyössä.

Kirjan päätoimittaja naisten-tautien ja synnytysten erikois-lääkäri Pirkko Brusila kokosi uskontotieteilijöitä, lääkäreitä ja pappeja tai muutoin oman kulttuurinsa tuntevia henkilöi-tä kirjoittamaan intimiteetistä, seksuaalisuudesta ja yksityisyy-destä edustamassaan uskon-

nossa tai kulttuu-rissa. Kulttuurien kirjo avautuu ym-märettävänä ja kiehtovana. Kirja antaa paljon käy-tännön työkaluja niin neuvola- kuin kouluterveyshen-kilöstölle ja kaikil-le aiheesta ihmisen

seksuaalisuuden moninaisuu-desta kiinnostuneille.

ISBN 978-951-253-0Kustantaja Kustannus Oy DuodecimHinta 32 e

30 Neuvola ja kouluterveys

Päivittäisessä työpainees-sa terveysalan ammatti-laisen mielessä voi usein-kin käydä kysymys, miten

asiakkaat löytäisivät avun niihin tarpeisiin joihin oman työn puit-teissa ei ole mahdollista vastata.

Voidakseen hyvin ihminen tar-vitsee rinnalla kulkemista, johon vastaanottojen aikataulut eivät anna mahdollisuutta. Mikä neu-voksi?

Kunnissa on alettu oivaltaa sosi-aali- ja terveysalan järjestöjen mer-kitys ja mahdollisuudet hoitoket-jun osina. Yhteistyön rakentaminen julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa hyödyttää kaikkia osapuo-lia. Yhteistyön vahvistamiseksi on alettu luoda uusia rakenteita. Eri puolilla Suomea on perustettu ma-talan kynnyksen kohtaamispaikko-ja, joiden yhteydessä ihmiset voi-vat löytää yhdistysten tarjoamaa vertaistukea ja maksutonta neu-vontaa heitä koskettavissa asiois-sa. Espoossa tällainen paikka on Yhteisötupa, jota ylläpitää paikal-lisesti toimivien järjestöjen yhteis-työelin Espoon Järjestöjen Yhteisö ry (EJY). Tällä hetkellä EJY:ssä on jäseninä 50 eri sosiaali- ja terveys-alan yhdistystä.

Suomessa toimii useita vastaa-vanlaisia kohtaamispaikkoja eri

Uusia mahdollisuuksia

parempaan palveluunpaikkakunnilla ja niiden merkityk-sen voi olettaa kasvavan taloudel-lisen ahdingon, väestön ikäänty-misen ja yksilöllistymiskehityksen myötä. Kunnat ovat yleensä tavalla tai toisella mukana näiden paikko-jen ylläpitämisessä. Kohtaamispai-koissa pyörii monenlaista luentoa, ryhmää ja muuta toimintaa, johon on helppo tulla tutustumaan.

mitata itsenäisesti verenpaineensa ja lueskella helppotajuiseen muo-toon puettua terveyden vaalimi-seen liittyvää aineistoa. Omahoi-topiste ei korvaa kunnan palveluja, vaan täydentää niitä varsinkin pit-käaikaissairauden ihmisten tar-peissa.

Järjestöjen suuri määrä tuot-taa monenlaista esitettä, joita näis-sä kohtaamispaikoissa kuten myös terveydenhuollon eri pisteissä on yleensä saatavilla. Espoossa esitevii-dakon selkiyttämiseksi on tuotettu yhteinen kooste kuvaavalla nimellä Järjestöresepti. Sitä on Espoon Jär-jestöjen Yhteisö ry:n toimesta jaet-tu hoitoalan ammattilaisille tueksi päivittäiseen asiakastyöhön. Ta-voitteena on, että näin saadaan asi-akkaiden polkua yhteisöllisen avun lähteille lyhenemään!

Kohtaamispaikoissa

pyörii monenlaista

luentoa, ryhmää ja

muuta toimintaa,

johon on helppo

tulla tutustumaan.

Astetta pidemmälle viedystä yh-teistyöstä kunnallisen terveyden-huollon ja järjestöjen kesken on konkreettisena esimerkkinä joissa-kin kohtaamispaikoissa ns. Oma-hoitopiste. Rauhallisessa nurkka-uksessa kansalaiset voivat mm.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kotimainen STRIP-seurantatutkimus* osoittaa,

että oikea rasvakoostumus on tärkeää jo vuoden ikäisen lapsen ravinnossa.

Kaikkien PILTTI-lastenruokien rasvakoostumus muutettiin STRIP-tutkimuksen innoittamana

viimeisimpien ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoden 2009 alussa. Ne sisältävät nyt

entistäkin enemmän terveellisiä rasvahappoja ja vähemmän tyydyttyneitä rasvoja.

PILTTI-lastenruokien maku on kuitenkin edelleen yhtä hyvä. Vai onko?

Maista ja anna palautetta osoitteessa www.piltti.fi . Voita puolen vuoden Piltit!

* ST

RIP-tu

tkimu

shan

kkeessa on

seurattu

lasten ravitsem

uksen

merkitystä vau

vasta aikuisu

uteen

asti. Lue lisää: strip

stud

y.utu

.fi