10 ETELÄ-SUOMEN KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSSANOMAT Toukokuu 2008

KOSTEUS- miten ne void

Rakennuksissa esiintyvi-en kosteusvaurioidenmäärä näinkin laajassamitassa tänä päivänä joh-tuu lähinnä oikean tiedonpuutteesta siitä miten saa-vutetaan paras mahdolli-nen ja toimiva kosteussuo-jaus.

Ns. sairaiden talojen on-gelma on useimmiten läh-töisin rakennusten raken-teiden liian korkeasta kos-teuspitoisuudesta. Koste-us on osaksi peräisin maa-perästä, osin huoneilmas-ta sekä kesäisin myös ul-koilmasta.

Usein kiinteistönomista-jat luulevat kosteusongel-mien olevan peräisin sala-ojituksen toimintahäiriöis-tä. Salaojitus oikein tehty-näkin on vain yksi joskintärkeä osa vaadittavastarakennusperustan kos-teussuojauksen kokonai-suudesta.

Aiemmin käytetty tek-niikka rakennusperust anulkopuolelta tulevaa kos-teutta vast aan; pikeämi-nen patolevyt ym. on vir-heellinen, koska tiiviit ra-kenteet kohottavat perus-tan kosteutta. Kosteus onlähtöisin useimmiten maa-perästä perustan alta sekäsisätilojen asumiseen liit-tyvistä toiminnoista.

Rakennusperustan ul-kopuoliseen kosteussuo-jaukseen liittyvät tavat ovatosaltaan luoneet myytin,jonka mukaan rakennus-perustan kuivuminen t a-pahtuu hitaasti - mikä sel-laisenaan on totta, jos pe-rustan rakenteet kosteus-eristetään huolellisesti.Tämä puolest aan estäämyös tehokkaasti raken-teiden hengittämisen jasitä kautt a kuivumisen,kun käytetään lisäksi so-pimatonta lämmöneristys-tekniikkaa.

Oikea kosteussuojaustehdään perust an ulko-

puolisena lämmöneristyk-senä, joka luo edellytyksetperustan nopealle kuivu-miselle perust an valun /muurauksen tai vesivahin-kojen jälkeen.

Kuinka tähänpäästään?

Ratkaisu on todella yk-sinkertainen. On vain jär-jestettävä seuraavat tärke-ät edellytykset, joilla saa-daan aikaan kokonaisval-tainen toimiva kosteus-suoja ja miellyttävä huone-ilma.

1. Ulos maaperäänsuuntautuva

kosteudenkulkuKosteus vaeltaa luonnol-

lisesti korkean höyryp ai-neen tilasta alhaisempaahöyrypainetta päin. Kunmaaperä perusmuurin ul-kopuolella ja lattialaatanalla on viileä, on höyrypai-ne alhainen. Tällöin sisäl-lä oleva korkeampi höyry-paine purkautuu luonnolli-sesti ympäröivää viileäämaata päin. Maata tässätarkoituksessa voidaanperustellusti pitää eräänlai-sena jättiläiskuivurina.

2. Ulkopuolinenlämmöneristys

Lämmöneristys tuleeasentaa perusmuurin ul-kopuolelle ja maanvarais-lattioiden alle. Tällöin pe-rusmuurit ja lattiat saa-daan pysymään kuivina.Samalla lämmitysenergiasitoutuu massiiviseen ra-kennusperustaan, jokapuolestaan ant aa hyvän,vedottoman ja viihtyisänhuoneilman sekä pienem-män vuotuisen lämmitys-energialaskun.

3. Kosteudensiirtymistä maa-

perään ei saa estää

Rakennusperusta pitäävoida kuivua valun / muu-rauksen ja mahdollisen ve-sivahingon jälkeen nope-asti. Huoneilman lisäänty-neen kosteuden pitää pys-tyä poistumaan nopeastihengittävien rakenteiden;seinien ja lattioiden läpi.Rakennusperustan ja lat-tialaatan ulkopuolinen läm-möneristys mahdollist aakosteuden nopean siirty-misen maaperään.

4. Kuivalämmöneriste

Kostea t ai märkä läm-möneriste aiheuttaa kor-kean höyrypaineen eristä-misessä, joka vaikeutt aatai estää höyryp aineenpurkautumista maape-rään. Kuivalla ja dif fuu-sioavoimella lämmöneris-teellä on alhainen höyry-paine ja siten se mahdol-listaa täten kosteuden no-pean siirtymisen (“hengit-tämisen” ) maaperään.

5. Salaojitaperusmuurit jalaattaperustat

Vesi ei saa päästä kos-ketuksiin rakennusperus-tan arkojen rakenteidenkanssa; kuten perusmuu-rit, anturat ja lattialaatat.Siksi salaojituskerros ontehtävä huolella koko pe-rusmuurin ympärille ja lat-tialaatan alle. Kuivatuska-pasiteetti mitoitetaan sel-laiseksi, että salaojaraken-ne kaikissa tilanteissa es-tää rakenteiden ja perus-tan kastumisen.

6. Estäkapillaarisen

kosteuden nousumaaperästä

Rakenna tehokas kapil-laarisen kosteuden nou-sun ehkäisevä rakenneperusmuurin ympärille,anturan ja lattialaatan alle.

7. Johdaylimääräiset vedettehokkaasti poisPerusvesien määrä ja

taso pyrkii nousemaan ta-vallisesti lumen sulamisenja pitkäaikaisten sateidenyhteydessä. Näiden vesi-en kont akti perust an ra-kenteisiin tulee estää. Pe-rusvedet johdet aan poisoikein tehdyllä salaojituk-sella. Kattovedet johde-taan pois perustan välittö-mästä vaikutuspiiristä.

Tehokas kosteussuoja-uskokonaisuus muodos-tuu täten ulkopuolisestalämmöneristyksestä, ra-

kenteiden hengittämis- jakuivumismahdollisuudes-ta, kapillaarisen kosteudenkatkaisusta sekä salaoja-rakenteesta kokonaisuute-na.

Seuraavassa kuvataanyksityiskohtaisemmin erirakenteiden rakentamistaja seurauksia erilaistenmateriaalivaihtoehtojenkäytöstä sekä kustannus-vaikutuksista.

SalaojitusTämä koostuu kahdesta

päätekijästä; salaojaput-kistosta, joka sisältää tar-vittavat huolto- ja t arkas-tuselementit sekä salaojit-tavasta rakennekerrokses-ta perusmuurin ulkopuolel-la, anturan ja lattialaatanalla.

Salaojaputket johtavatperustasta tulevat perusvedet purkupaik-kaan. Sen vuoksi putkistoon asennettava perustanarkoja rakenteit a syvem-mälle. Salaojaputkistontulee olla myös lämmön-eristyksen ja salaojitusker-roksen alapuolella, jottaperusvedet pääsevät pur-kautumaan vapaasti sala-ojituskerroksesta salaoja-putkeen. Salaojaputkenvesijuoksun tulee olla jär-jestelmän ylimmässä koh-dassa vähintään 15 cmanturan alapuolella ja vä-hintään 40 cm rakennuk-sen alimman lattiatasonalapuolella.

Järjestelmään tuleeasentaa riittävä määrä tar-kastus- ja huoltoelement-tejä kaivojen, ja / tai tar-kastus- ja huoltoputkienmuodossa. Näiden kauttavoidaan tehdä pienellä vai-valla riittävät havainnot jär-jestelmän kuivatust asos-ta, toiminnan tilasta jamahdollisten huoltotoi-menpiteiden t arpeesta,

sekä huoltotoimenpiteet.Salaojaputkena tulee

käyttää ainoast aan ns.tuplasalaojaputkea, jollaon sileä puhtaana pysyväsisäpinta ja korrugoitu ul-kokuori. Ko. putkilla onhyvä vedenotto- ja johto-kyky ja pituusjäykillä put-killa vältetään myös yleisetsalaojaputkien asennus-virheet.

Salaojavesiä ei saa joh-taa jätevesiviemäriin. Syy-nä tähän on muutoin pe-rustaan muodostuvat haju-haitat sekä jätevesipuhdis-tamoiden “puhtaista” ve-sistä johtuva puhdistuska-pasiteetin heikentyminen.

Salaojavedet voidaanpurkaa rakennusp aikkaaalavampaan maastonkoh-taan, taajamissa sadeve-siviemäriin, salaoja- jasadevesien imeytyspe-sään. Vaikeimmassa tapa-uksessa salaojavedet jou-dutaan siirtämään raken-nusperustasta pumppaa-malla. Pumppaus edellyt-tää pumpulta varmatoimi-suutta sekä jatkuvaa val-vontaa.

Salaojituskerros pe-rusmuurin ympärillä johtaasade- ja sulamisvedet sa-laojituskerroksen kautta jaläpi niin ettei vedet pääsekastelemaan perustan ra-kenteita. Salaojituskerrok-sen materiaali voi olla hy-vää salaojasoraa, singeliä,pestyä mursketta tai solu-muovisia salaojalevyjä. Onhyvä kuitenkin muistaa,että salaojituskerros kiviai-nespohjaisena eristysomi-naisuuksia vailla olevanaperusmuuria vastaanasennettuna estää vesi-höyryn pääsyn ympäröi-vään maaperään. Salaojit-tavan kerroksen tulee ollamyös lattialaatan alla, jot-ta saadaan katkaistuamyös kapillaarisen kosteu-

den nousu rakenteisiin.Salaojakerros perusmuu-rin ympärillä tulee ympäröi-dä suodatinkankaalla en-nen kaivannon täyttöä.Täten estetään tehokkaas-ti salaojarakenteen tuk-keutuminen hienojakoisillamaa-aineksilla.

Pientalon n. 120 m 2 sa-laojajärjestelmän tarvike-kustannus on n. 800 eur .Salaojakerroksen (sala-ojasora, singeli tai pestysepeli) hint a määräytyysuurten määrien ja kulje-tuskustannusten vuoksiverrattain korkeaksi. Taval-lisesti joudutaan salaojitus-kerrosta vastaavat maa-massat vaiht amaan, t s.kaivamaan, kuormaa-maan ja ajamaan jäte-maan kaatopaikalle ja sa-laojituskerrokseen kuulu-vat maa-ainekset vasta-vuoroisesti kaivantoon.Kaatopaikkamaksut, kulje-tuskustannukset, kuorma-us ja materiaalikustannuk-set ml. tulee perusmuu-rin salaojituskerroksenkustannuksiksi (4 krm.maakaatopaikalle ja 3 krm.kiviainesmateriaalia perus-muurin ympärille) n. 700eur. Lattialaatan alle tule-van salaojituskerroksenkustannukset ovat vastaa-vasti n. 500 eur.

Käytettäessä kosteuttahylkivää solumuovipoh-jaista lämmöneristyslevyäkiviainesmateriaalin sijaanlaskee kokonaiskust an-nustaso ja lisäksi ratkaisul-la saadaan aikaan samal-la toimintavarma salaoji-tus, kapillaarisen kosteu-den nousun katkaisu jalämmöneristys. Verratta-essa samanaikaisesti ky-seisen tuotteen lämmön-eristyksen toiminnallist aarvoa pitkällä aikavälillämuihin tuotteisiin on ratkai-su yleensä itsestään selvä.

11ETELÄ-SUOMEN KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSSANOMATToukokuu 2008

SVAURIOTdaan ehkäistä?

Viimeisten 30 vuodenaikana on kosteutta hylki-vien eristyslevyjen käyttölisääntynyt runsaasti mm.Ruotsissa. Käytännön ko-kemuksia ratkaisuista onjo n. 40 vuoden ajalta.

Syy ratkaisumallin yleis-tymiseen on ollut yksinker-tainen salaojituskerroksenasennustyö käyttäen ke-vyttä salaojituslevyä ras-kaan salaojasoran, singe-lin ja murskeen sijaan.

Kun lisäksi kaivannostakaivetut hienojakoisetmaamassat voidaan käyt-tää kaivannon täyttöön jäämassojen käsittely koko-naisuutena vähäiseksi javoidaan turvata kosteudennopea siirtyminen suoraanympäröivään maaperään.

Kellariseinien kastumi-sen minimoimiseksi tuleevalita ratkaisu, jolla salaoji-tuskapasiteetti on mahdol-lisimman suuri.

Bitumilatexiemulsiolla lii-matut t asakokoiset solu-muovipallot levyksi puris-tettuna omaa parhaat toi-mintaedellytykset suurenhuokostilavuuden ansios-ta. Kyseisessä ratkaisus-sa salaojitusteho on run-saasti ylimitoitettu. Omi-naisuus on kuitenkin erit-täin tärkeä ja sen tärkeyskorostuu, kun levyn asen-tamisen lisäksi perustas-ta poistetaan ennen levynasentamista tiiviit raken-teet mm. pikeys ja pato-levyt. Tällöin saadaanaikaan kunnollinen ja no-pea perustan kuivuminen.

Maanvaraislaatan osaltavaatimukset ovat samatkuin perusmuurilla ts.molemmat tarvitaan sekälaatan alainen vaakatasonsalaojituskerros että läm-möneristys. Salaojalevys-tä on tullut varteenotett a-va vaihtoehto perinteisiinratkaisuihin verrattuna

johtuen yksinkert aisestaasennustyöstä ja rakentei-den nopeasta kuivumises-ta. Kokonaiskustannuksetjäävät t avallisesti alhai-semmiksi verrattuna ho-mogeenisiin eristysratkai-suihin, koska erillistä sa-laojituskerrosta ei tarvitserakentaa ja eriste pysyykuivana.

Lämmöneristys -kuivuminen

Asuin- ja oleskelutilat,jotka rakennetaan maan-pinnantason alapuolelle ja/tai laatalle, tulee lämpöeris-tää perusmuurin ulkopuo-lelta ja laatan alta aina kunkosteussuojauksesta halu-taan tehokas ja varmatoi-minen. Lämpöeristetyt pe-rusmuurit ja lattialaatatovat tällöin lämpöisiä ja nii-tä ympäröivä perus- ja täyt-tömaat säilyvät viileinä. Vii-leässä perusmaassahanon alhainen höyrypaine,kun sitä vastoin lämpimis-sä perust an rakenteissavesihöyrynpaine on kor-kea. Kosteuden kulku oh-jautuu täten lämpimästäulos viileää perusmaatapäin, jolloin tapahtuu myösrakenteiden kuivuminen.Kosteus kondensoituu, pi-saroituu vedeksi ja ohjau-tuu salaojitusrakennett apitkin salaojaan.

Tiiviitä perusmuurin ul-kopuolisia rakenteita, jotkaestävät kosteuden siirtymi-sen tulee ehdottomastivälttää. Ko. ratkaisuja käy-tettäessä voi rakenteidenkuivuminen vaikeutua huo-mattavasti ja jopa estyä.Pelkkä perusmuurin läm-pötilan nosto sellaisenaansaattaa olla riittämätön toi-menpide rakenteen kuivat-tamiseksi. Rakenteella, jos-sa tiiviit rakenteet on pois-tettu ja perusta on oikeinlämpöeristetty, aikaansaa-

tu tehokas kuivatus antaaparhaan toiminta-varmuu-den ja lopputuloksen.

Yksinkertaisimmillaanasioita voidaan verrata toi-siinsa kuten kumi- ja nah-kasaapasta, jotka kumpi-kin luovat jaloillemme eri-laisen olotilan. Kumisaa-pas aiheuttaa kosteudenkondensoitumisen, kunnahkasaapas taas hengit-tää pysyen kuivana ja miel-lyttävänä jalalle. Jalan ai-heuttama korkea höyrypai-ne aiheuttaa “hikoamisilmi-ön” kumisaappaassa. Ai-van samalla periaatteellatoimii kosteus myös raken-nusperustassa. Sellaisenlämmöneristeen, jokaimee ja sitoo itseensä kos-teutta ja jolla on jatkuvastikorkea kosteuspitoisuus,käyttöä eristeenä tulee eh-dottomasti välttää.

Vesihöyryn paine koste-assa lämmöneristeessäon ja pysyy korkeana ja si-ten estää kosteuden siirty-misen maaperään tai aihe-uttaa puolestaan kosteu-den siirtymisen takaisin ra-kennusperustaan eli si-säänpäin suunt autuvanhöyrypaineen.

Lämmöneristeellä tuleeolla huokoinen ja hengittä-vä rakenne, jolla mahdol-listetaan vesihöyryn nopeasiirtyminen eristeen läpimaaperään. Homogeeni-sella eristeellä on suurem-pi vesihöyryn läpäisyvas-tus kuin huokoisella eris-teellä.

Rakennusperustat, jois-sa on voimakas kapillaari-suus eri rakenneosien alla:Kuivatustarve ja -kapasi-teetti tulee tällöin asettaaoikeaan tärkeysjärjestyk-seen. Tällöin tulee käyttääsalaojarakenteen omaaviaeristyslevyjä. Homogeeni-set eristeet vaativat lisäksierillisen salaojituskerrok-

sen, joka vaikuttaa koko-naiskustannuksia korotta-vasti. Perusmuurin eristä-miseen on olemassa myösuritettuja suodatinkankaal-la päällystettyjä levyjä, jot-ka puolest aan vaativattäyttönä erikseen hankitta-van läpäisevän salaojaso-ran. Lämmöneristeen vah-vuus mitoitetaan kuivatus-tarpeen ja halutun sisäil-man laadun mukaan. Mai-nittu rakenteiden kuivumi-nen on erittäin tärkeä toi-minto kosteussuojaust a-pahtumassa, koska jokai-sessa talossa ja taloudes-sa muodostuu runsaastikosteutta jokapäiväistentoimintojen ansiosta jo si-sältäpäin. Vanhempiin ta-loihin johtuu kosteutta huo-mattavia määriä maastaanturoiden ja lattialaattojenkautta. Tämä aiheuttaausein kosteusvahinkojalattioille ja seinien alaosil-le.

Johtuvan kosteudenmäärä saatt aa vaihdellaerittäin paljon riippuen ra-kennuksen alla olevanmaaperän kosteudesta jakapillaarisuudesta. Kunkellariseinien kuivuminenhalutaan maksimoida, tu-lee lämmöneristyksenulottua aina anturan ala-reunaan saakka. Mahdol-liset tiivistykset kuten pike-ys tulee poistaa seinistäennen eristeen asentamis-ta. Anturan pikisivelyä eisaa suorittaa etenkään, josanturassa ilmenee kapil-laarisen kosteuden nou-sua alta päin. Kun anturaon ulkoneva suojataan an-tura siten, että ylhäältä tu-leva vesi ei pääse kaste-lemaan sitä.

Monet asiantuntijat suo-sittelevat anturan ja perus-muurin alaosan pikeämis-tä perusvesiä vastaan.Samalla kuitenkin unohde-taan vesihöyryn purkautu-missuunta ja siitä muodos-tuvat kosteusongelmat.Vesihöyryhän ei läpäisepiettyä pintaa vaan muo-dostaa perustan alaosaanns. noidankehän, jonka jäl-jet näkyvät sisäpuolellamaalien ja laattojen irtoa-misena sisäseinistä.

Uudisrakentamisessatulee salaojituskerrosasentaa myös anturan alle,joka estää tehokkaasti ka-pillaarisen kosteuden nou-sun alta päin.

Pintavesienjohtaminen (sade-ja sulamisvedet)Kiinteistönomistajien

keskuudessa on vallallayleinen käsitys, että kiin-

teistöjen kattovedet tuleejohtaa kunnalliseen sade-vesiviemäriverkostoon.

Onko tämä välttämättäoikein ?

Eikö sadevesien poista-minen kiinteistön alueeltatule perustua tarpeeseen ?

Oikealla tavalla salaoji-tettu ja kosteussuojatturakennusperusta on riittä-vä joht amaan myös yli-määräiset vedet tontilta,kunhan niitä ei johdetasuoraan perustaa kuivatta-vaan järjestelmään. Pinta-ja kattovedethän jääväterittäin harvoin seisomaanpidemmäksi ajaksi tontille.

Oikein ohjattuina neimeytyisivät maaperään japitäisivät maaperän kos-teuden tasapainossa. Erityi-sesti savimailla olisi syytäohjata sadant a maape-rään, jolloin vältyttäisiin va-hingollisilta maan painu-milta. Näistä meillä alkaaolla jo tarpeeksi varoittaviaesimerkkejä. Maaperähäntoimii sellaisenaan luontai-sena vesien puhdistuslai-toksena, josta suodattuupuhdasta vettä vesistöi-himme.

Vaatimus pint avesienjohtamisesta erillisellä jär-jestelmällä esim. kunnalli-seen sadevesiviemäriinvoi olla mm. ehtona joiden-kin lämmöneristeiden tyyp-pihyväksynnälle. Kyseinenvaatimus johtuu siitä, ettätuotteella sinänsä on rajoi-tettu salaojituskapasiteettieikä se varmuudella kuiva-ta perusmuuria. Seurauk-sena tästä ovat lisäkustan-nukset kiinteistönomistajil-le ja kunnille, jotka joutu-vat investoimaan mittaviinsadevesiviemäreihin valu-mien kasvaessa rakenta-misen ohessa. Ns. kovienpintojen määrä lisääntyykattojen, pihojen, katujenja teiden päällystämisenmyötä. Tästä seurauksenaedelleen on se, että sade-

vesiviemäreiden kapasi-teetti joutuu kovalle koe-tukselle ja tulvaherkkyyslisääntyy.

Istutusten jakosteussuojauksen

keskinäinenhuomiointi

Yleinen käsitys on myösse, että istutusten tekemis-tä rakennusten läheisyy-teen tulee ehdottomastivälttää, koska puiden japensaiden juuristo tärveleeperusmuurin kosteussuo-jan ja / tai salaojituksen.Käsitys on tietysti lähtöisinsiitä näkökulmast a, ettäjuuristot tunkeutuvat huo-koisiin, kosteisiin ja happi-rikkaisiin rakenteisiin kutenkosteaan perustaan t aikosteaan lämmöneristee-seen.

Kuiva perusmuurin ulko-puolinen rakenne ei sensijaan vedä puoleensa erikasvien juuristoja. Oikeinsuojatun rakennusperus-tan läheisyyteen voidaansiis huoletta istuttaa erilai-sia kasveja. Kun maamas-sat asennetun lämpöeris-tyksen ulkopuolella ovat hie-nojakoisia ja hyvin kasveil-le tarpeellista kosteutta si-tovia, ovat kasvuedellytyk-set tältä osin hyvät. Kas-vusto sellaisenaan toimiihyvänä eristeenä ja lämpö-tilan t asaajana - matalaroudan syvyys, hyvä vesi-talous. Hyvä lämmöneris-tys suojaa myös muurahai-sia vastaan, jotka muutoinvoivat vaeltaa sisätiloihinkeväällä ja kesällä.

Draintech OyPuh: 0400 - 536603Muottikolmio OyPuh: 09 - 863 4360info@muottikolmio.fiwww.muottikolmio.fiwww.isodran.com