1

Kim Lautamo 2014 Kehittämistehtävä/Työvalmentajan EAT2

”1000 ja 1” luovaa harjoitusta

”On niitä, jotka saavat asiat tapahtumaan,

niitä, jotka katsovat, kun asiat tapahtuvat ja

niitä,

jotka ihmettelevät, mitä mahtoi tapahtua.”

-Manfred Kats de Vries

2

Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyk-

siä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja

intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.

Luovan ihmisen tuntomerkkeinä on pidetty muiden muassa seuraavia omi-

naisuuksia: elämän tarjoamien mahdollisuuksien maksimointi, joustavuus

ja ennakkoluulottomuus, riskinottokyky, vapauden etsiminen ja rajojen

rikkominen. Myös kokeileminen, ilmaisukyky, omaperäisyys, verbaalinen

sujuvuus, hyvä mielikuvitus, estetiikan taju, kyky ajatella vertauskuvin, ref-

lektio eli oman toiminnan pohtiminen, vastuullisuus, itsekuri, joustavuus

päätöksenteossa, itsenäinen arvostelukyky, kyky käsitellä uusia asioita ja

taito löytää järjestys kaaoksesta ovat luovuuden tuntomerkke-

jä(http://fi.wikipedia.org/wiki/Luovuus )

Luovuus on meidän synnyinlahjamme. Me olemme kaikki syntyneet tähän maailmaan luo-

vuuden ja itseilmaisun lahjoilla varustettuna. Luovuus meidän sisällämme on rajaton mahdol-

lisuuksien virta. Se on kyky luoda uutta, kyky löytää aina uusia polkuja ja tapoja tehdä asioi-

ta. Se on taito ilmaista meitä itseämme ja tunteitamme kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Luovuus on eräs kauneimmista lahjoista, joita meillä on. Se voi tuoda mukanaan aina uusia

ihmeitä. Tuo lahja on aina olemassa meidän sisällämme, vaikka me olemme ehkä unohtaneet

sen, ja jättäneet sen käyttämättä. Luovuus on kasvuiässä herkkä ja haavoittuvainen. Se toisi-

naan tukahtuu ja katoaa matkalla aikuisuuteen. Me voimme silloin kadottaa kykymme luoda

ja ilmaista todellista itseämme.

Tämä luomisen taito ja kyky voidaan kuitenkin löytää aina uudelleen. Sinä voit löytää uudel-

leen kadotetun luovuuden, ja saada takaisin kyvyn ilmaista itseäsi avoimesti ja luonnollisesti.

Sinä voit oppia avaamaan kaikki esteet sisältämme, ja antaa luovuuden taas virrata esiin.

Luovuus voi tuoda sinun elämääsi aina uutta iloa ja riemua.

Luovuus voi olla mukana kaikessa toiminnassa. Voit löytää oman luovuutesi ja itseilmaisusi

sanoilla, kuvilla, äänellä, muodolla, ja kehollasi. Voit laulaa ja tanssia, maalata ja askarrella.

Me voimme ilmaista tunteitamme ja kaiken kauneutta niin monin eri tavoin. Kaikesta mitä

teet voit löytää aina uusia mahdollisuuksia. Me voimme olla luovia kaikilla aloilla, jokaisessa

hetkessä( http://www.luovuus.opassivut.com/ )

3

Näille sivuille on pyritty kokoamaan erilaisia luovia harjoitteita, sekä menetelmiä. Harjoitteil-

la ja menetelmillä olisi tarkoitus helpottaa luovuuden ja itseilmaisun löytämistä, sekä niiden

kasvattamisen, sekä kehittämisen helpottamista. Harjoitteet on kerätty koulukursseiltani 2010

- 2013, luovia (toiminnallisia) menetelmiä käyttäviltä henkilöitä, sekä muista eri lähteistä. En

siis ole yhtään harjoitetta kehitellyt itse ja tarkoitukseni oli ainoastaan koota eri harjoitteita

yhteen. Kaikki harjoitteet ovat pyritty pitämään helppoina ja ne vaatisivat mahdollisimman

vähän teknisiä taitoja. Luomisen iloon ja riemuun ei tarvita erityisiä lahjoja tai koulutusta.

Sinä voit kokea luovuuden ilon juuri sellaisena kuin olet. Toivottavasti pystyn tarjoamaan

tällä oppaalla iloa juuri sinulle!

Terveisin

Kim Lautamo

4

Kymmenen murskattua luovuusmyyttiä – luovuus ei ole ongelmanratkaisua

1. Luovuus tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia.

Kyllä. Luova ihminen voi keksiä ongelmaan ratkaisun. Uteliaisuus voi tappaa kissan. Uteliaisuus ei ole

kuitenkaan ainoa ase, jolla kissan voi tappaa.

Luovuus tarkoittaa jonkin uuden ja mielenkiintoisen kehittämistä. Ihmisaivot voivat ratkaista hankalia

ongelmia kahdella eri tavoin. Ihminen voi käyttää hyväkseen opittua ja edetä askel askeleelta. Toinen tapa

on etsiä uusia malleja ja assosioida vapaasti, ajatella eri tavoin, out of the box. Tämä on kuitenkin yleensä

työläämpi tapa ratkaista ongelmia.

Luovuus voi johtaa ratkaisuun, joka etsii ongelmaansa eikä päinvastoin. Myös taiteessa luovuus on olen-

nainen osa, mutta ei välttämättä ratkaise yhtään ongelmaa.

2. Luova ihminen ratkaisee ongelmat paremmin.

Yleensä ei. Useimmiten luova ratkaisu vie enemmän aikaa. Ei ole tarpeen keksiä pyörää kerta kerralta

uudelleen. Pikkulapsi on luova yrittäessään pukeutua, koska ei tiedä, miten pitää pukeutua. Voi olla luo-

vaa vetää housut päähänsä, mutta se ei ole kovin käytännöllistä. Aikuinen pukee lapsen kolmessa minuu-

tissa, koska tietää, miten se tehdään.

Pikkulapset myös kyselevät jatkuvasti. Amamttikasvattajat ovat huolestuneita siitä, että kouluikään men-

nessä kyseleminen loppuu. Hossenfelderin mielestä kyseleminen loppuu, koska lapset ovat saaneet vas-

tauksen niin moneen kysymykseen ja oppineet löytämään vastauksia itsekin.

3. Onnellinen ihminen on luova.

Toronton yliopiston tutkijoiden mukaan masentunut ihminen katsoo asioita kapeasti, ikäänkuin heillä

olisi tunnelinäkö. Masennus on kuitenkin sairaus.

Toisaalta Bachin valoisaa kolmatta brandenburgilaiskonserttoa kuunnelleet ihmiset ratkaisivat luovuutta

vaativia sanatehtäviä nopeammin kuin vertailuryhmä. Tutkimusryhmässä oli 24 vapaaehtoista opiskeli-

jaa.

Todellisen elämän tilanteiden kanssa tällaisilla tutkimuksilla ei ole paljon tekemistä. Tositilanteessa on-

nellisen ihmisen ajatukset saattavat lähteä harhailemaan aivan muihin asioihin kuin ongelmaan, joka

pitäisi ratkaista.

4. Luovuus tekee onnelliseksi.

Tästä on vähän näyttöä suuntaan tai toiseen. Ratkaisun löytäminen ongelmaan tuottaa yleensä ihmisille

tyydytystä, mutta luova ihminen voi huomata myös olevansa rasite ympäristölleen keksiessään jatkuvasti

uusia ideoita, jotka häiritsevät vanhojen tehtävien viemistä loppuun.

5

Luovuus korreloi onnellisuuden kanssa, koska molemmat korreloivat avoimuuden ja joustavuuden kans-

sa. Toisaalta on havaittu, että luovilla ihmisillä on taipumusta masennukseen.

5. Luovuus ratkaisee kaikki ongelmasi.

Niinkö? Maailma kyllä pursuaa uusia ja luovia ideoita. Useimmiten ne ovat ratkaisuja johonkin aivan

muuhun kuin meitä vaivaaviin todellisiin ongelmiin.

6. Voit oppia luovaksi muutaman yksinkertaisen ohjeen avulla.

Luovaa ajattelua ei tarvitse opetella. Se tulee samassa paketissa kuin aivot, samalla tavoin kuin taito juos-

ta tulee terveelle ihmiselle samassa paketissa kuin jalat. Geenit ja treeni ratkaisevat, kuka juoksee no-

peimmin. Myös luovuutta voi parantaa harjoittelemalla.

7. Luovuus on valinta.

Tämä ajatus on peräisin Wall Street Journalissa julkaistusta esseestä ”Ajattele rajatussa tilassa”. On mah-

dollista, että tämä on totta. Toisaalta monet kirjailijat ja taiteilijat kertovat sisäisestä luomisen pakosta.

Esimerkiksi englantilainen kirjailija W. Somerset Maugham on sanonut: ”Emme kirjoita siksi että tah-

domme vaan siksi että meidän on pakko.”

8. Luova ihminen on suosittu.

Ei useinkaan ole. Useimmat ihmiset ovat halukkaita ottamaan uusia asioita vastaan vain pieninä annoksi-

na ja pieninä parannuksina entiseen. Luovuus sisältää mahdollisuuden tulla suosituksi tai ainakin tarjota

jotakin mielenkiintoista, mutta yhtä usein päädyt väärinymmärretyksi neroksi, jonka hautakiveen kirjoi-

tetaan sanat ”oli edellä aikaansa”.

9. Luovuus tuo menestystä.

Ainakin tieteessä rahoittajat ovat käyttäneet vuoden 2008 talouskriisiä perusteluna rahoittaa vain tavan-

omaisia tutkimusaiheita ja soveltavaa tutkimusta. Korkeariskiset tutkimusaiheet ja perustutkimus eivät

ole suosiossa. Luovia ratkaisuja esittävän tutkimuksen tuloksia ei voi tietää etukäteen. Julkaisuimpakti voi

jäädä matalaksi. Parhaiten rahoitusta saa tutkimussuunnitelma, jossa luvataan käyttää tällaista vasaraa ja

tällaisia nauloja 25 kuukauden ja 2 viikon ajan, minkä jälkeen ulos pullahtaa kolme tutkimusjulkaisua ja

kaksi seminaaripuhetta.

Luovilla ratkaisuilla on suurempi riski epäonnistua kuin vanhastaan tunnetuilla menetelmillä, joten ra-

hoittajat eivät suosi niitä. Erityisen epämukavaa on, jos tutkija löytää ratkaisun ongelmaan, johon kukaan

ei ole pyytänyt ratkaisua.

Luovuus voi tuoda menestystä, mutta se voi myös saada ihmiset vain pyörittelemään päätään.

10. Internet tappaa luovuuden.

6

Internet on hankaloittanut taiteilijoiden, kirjailijoiden ja yrittäjien elämää. Maksuton hyväksikäyttö voi

todella rapauttaa luovan työn arvoa. Tiedon parempi saatavuus ei kuitenkaan tapa luovuutta. Internetistä

löytää ohjeen villiin syntymäpäiväkakkuun tai ohjeet, miten tulla luovemmaksi. Kun näitä asioita ei tarvit-

se miettiä, voi keskittyä niihin ongelmiin, joihin Google ei kerro vastausta.

Hosselfelderin mielestä tämä on hyvä asia.

Jos elämästä tuntuu puuttuvan jotain, kannattaa käydä läpi vahvuutensa ja heikkoutensa ja poimia asiat,

jotka vaikuttavat omaan hyvinvointiin eniten. Jos luovuuskurssi tuntuu hyvältä, siitä vain! Hossenfelder

kehottaa(Saksalaistutkija Sabine Hossenfelder)

7

Mitä hyötyä on improvisaatioharjoituksista?

Oppii tilanneherkkyyttä Osaa odottaa vuoroaan keskustelussa ja kuunnella toista paremmin

Oppii sanomaan asiansa lyhyesti ja ymmärrettävästi oikealla hetkellä

Oppii paremmin hallitsemaan normaalin elämän vuorovaikutustilanteita

Uskaltaa käyttää kehoansa ja eleitä tehostamaan vuorovaikutusta

Oppii laajempaa ilmaisukykyä/kehonkieli parantuu

Saa rohkeutta ja pystyy poistamaan jännittyneisyyttä niin mielestä kuin kehostakin

HARJOITUKSIA LÄMMITTELYYN

Kiva kaveri

Jokaiselle jaetaan sen verran paperilappuja kuin luokalla on oppilaita.

Jokainen kirjoittaa kivan kommentin jokaisesta oppilaasta yhdelle paperille.

Jokainen oppilas saa itseään koskevat kehut ja kommentit itselleen.

Kunniakuja

Oppilaat muodostavat käytävän asettumalla tilan molemmille puolille.

Yksi oppilaista saa kerrallaan kulkea kunniakujaa pitkin.

Jokaisen kohdalla hurrataan ja kannustetaan.

Kunniakuja kuiskaten

Muodostetaan tilaan käytävä asettumalla tilan molemmille puolille.

Yksi kulkee silmät kiinni kujaa pitkin, muut katsovat ettei kulkija törmää mihinkään.

Muut kuiskaavat positiivisia asioita kulkijan korvaan tämän kulkiessa käytävää pitkin.

Aakkostarinat/-lauseet

Ollaan piirissä ja joku aloittaa lauseen/tarinan yhdellä sanalla.

Seuraava jatkaa yhdellä sanalla, mutta tämän sanan täytyy alkaa samalla kirjaimella kuin ensim-

mäisen sanakin esim. koira kuorsasi kalliolla jne.

Jokainen sanoo vain yhden sanan kerrallaan ja halutessaan voi sanoa välimerkin esim. piste tai

pilkku oman sanansa jälkeen.

8

Muunnos: Seuraava sana alkaa edeltävän sanan viimeisestä kirjaimesta jne.

Tervehdyksiä

Ollaan ringissä ja heilutellaan kaikkia ruumiinosia. Ensin kädet, sitten jalat jne. Lopuksi heilutel-

laan kaikki ruumiinosia yhtä aikaa.

Joku valitsee ringistä henkilön ja tervehtii tätä jollain ruumiinosalla. Toinen vastaa heiluttamalla

samaa ruumiinosaa. Ensimmäinen tervehtijä menee tervehtimänsä henkilön taakse, jolloin edes-

sä oleva valitsee uuden, jota tervehtii. Näin käydään läpi koko rinki.

Tämän jälkeen joku valitsee taas uuden henkilön ja sanoo ”minä olen Maija- tonttu. Tuolla on ka-

verini Matti- tonttu. Maija- tonttu siirtyy Matin taakse ja laittaa kätensä tämän selälle. Matti-

tonttu valitsee puolestaan ryhmästä jonkun ja menee tämän taakse. Näin käydään läpi koko ryh-

mä.

”PÄIVÄN SANA”

Nimet ja ”päivän sana” ringissä (pieni tutustuminen + jakaminen, tähän palataan lopussa).

Keholämmittely: musiikki, ensin oma tila ja rauha, sitten kävelyä / liikettä tilassa, seuraavaksi

pienissä ryhmissä tanssimista ja lopuksi iso yhteinen tanssirinki, vetovuoroa heitellään kuin pal-

loa (rentoutuminen, vapautuminen, ilo)

Fiiliksiä

Näytä keholla, kädellä, sormella, ilmeellä tai eleellä, mikä olo tällä hetkellä on.

Näytetään sormilla numero arvosana sen hetkisestä olosta.

Katsekontaktirinki

Seistään ringissä.

Yksi ottaa valitsemaansa henkilöön katsekontaktin.

Kun valittu henkilö vastaa ”joo”, katsekontaktin ottanut liikkuu tämän taakse.

Se, keneen luo on tultu, ottaa vuorostaan katsekontaktin toiseen ringissä olevaan, mutta vasta sil-

loin, kun toinen on ehtinyt hänen taakseen.

Näin käydään läpi kaikki ringissä olijat.

Kohtaamisia

Kävellään tilassa.

Aluksi kävelijät keskittyvät vain itseensä, eivätkä huomaa toisiaan.

Pikku hiljaa kävelijät alkavat ottaa kontaktia toisiinsa katseella.

Sitten he alkavat nyökkäillä.

Tämän jälkeen he jo tervehtivät.

Lopulta tervehdykset ovat todella suurieleisiä ja iloisia.

9

Mielipiteitä

Kävellään tilassa.

Valitaan joku vastaantuleva, jolle kerrotaan, miten viikonloppu meni. Valitaan muutamia ihmisiä

vuoron perään.

Jatketaan kävelyä.

Ohjaaja esittää väittämiä. Esimerkiksi Suomessa ei harrasteta small talkia.

Ne, jotka ovat samaa mieltä pysähtyvät. Muut jatkavat liikkumista. Kuunnellaan mielipiteitä.

Eri hahmot

Hajaannutaan ja liikutaan vaikkapa musiikin tahdissa.

Joku huutaa millaista hahmoa näytellään. Kaikki alkavat näytellä hahmoa omalla persoonallisella

tavallaan.

Janatyöskentely

Lattialle on laitettu kaksi teippiä ristiin.

Pystypäin menevä teippi kuvaa kiinnostunut - ei kiinnostunut (teippien päät toimivat ääripäinä)

Vaakasuoraan menevä teippi kuvaa motivoitunut - ei motivoitunut.

Osallistujille voi esittää erilaisia kysymyksiä, joiden mukaan janalla liikutaan.

Janoille voi keksiä erilaisia adjektiiveja kuvaamaan niitä.

Erilaisten tekstien luku eri tyyleillä

Esimerkkityylejä:

uutistenlukija

urheilutoimittaja

lapsi

lääkäri

tuomari

pappi

kenraali

poliitikko

Kielet

Liikutaan tilassa vapaasti.

Kun kohtaat ihmisen ala puhua venäjää, ranskaa, ruotsia, italiaa tai Teksasin murretta.

Lahjan saaja

10

Ollaan piirissä.

Ensimmäinen ojentaa vierustoverille lahjan. Lahjan saaja määrittelee sanoilla mitä sai. Esimer-

kiksi: ”Kiitos, olen aina halunnut sada kilpikonnan.”

TAI

Lahjoja

Kävellään tilassa.

Annetaan toisille lahjoja.

Näytetään keholla, onko lahja iso, painava ja miten sitä käsitellään. Lahjan saaja sanoo: ”Kiitos!

Onpa ihana …”

Poimi tavara

Ollaan ringissä.

Keskellä ovat kaikki maailman tavarat.

Kukin vuorollaan kauhoo sieltä tavaran ja kertoo muille, mikä tavara tuli (esim. kaulin).

Kaikki kauhovat kaulimen ja käytetään kaulinta yhdessä miimisesti ja voi myös nostattaa tun-

nelmaa ja jutella yhdessä mitä nyt kaulitaan (joulupipareita!).

Seuraavan ringissä ottaa uuden esineen. Jatketaan koko rinki läpi!

Vaihtokauppaa

Istutaan ringissä.

Joku ryhmästä aloittaa antamalla vieressä olevalle lahjan: ”Minulla on tässä purkkapaketti, mihin

vaihtaisit tämän?”

Vierellä oleva keksii jonkin vaihtotavaran: ”Siniseen sukkaan.”

Vastalahjan saanut sanoo: ”Hmm. No sille voisikin olla käyttöä” ja hyväksyy tällä vastalahjan.

Sitten seuraava koettaa vaihtaa tämän sinisen sukan toisella puolella olevan kanssa.

Vaihtokauppaa

Istutaan ringissä.

Joku aloittaa ja antaa vieressä olevalle lahjan. Vieressä oleva antaa seuraavalle jne.

Lahjan voi antaa myös koko ryhmälle, esimerkiksi ringin keskelle.

Liittymisiä

Ollaan ringissä. Kuka tahansa saa aloittaa: ”Kuulun niihin ihmisiin, jotka…”

Ne, ketkä kuuluvat myös ”niihin ihmisiin” astuvat eteenpäin ja vaihtavat paikkaa keskenään.

11

Miljööharjoitus

Kävellään vapaasti tilassa.

Harjoituksen ohjaaja esittelee ympärillä olevan miljöön, johon jokaisen on sopeuduttava. Miljöö

voi olla esim. Helsingin keskusta, ruuhkajuna jne.

Miljöö vaihtuu ja jokaisen on sopeuduttava uuteen ympäristöön.

Sana edellisen sanasta

Ollaan piirissä.

Ensimmäinen sanoo minkä tahansa sanan. Seuraava sanoo sanan, joka tulee edellisen sanasta

mieleen.

Tänään on tiistai

Ollaan pareittain ja kerrotaan tarinaa.

Ideana on napata parin lauseesta joku sana, johon liittyy (voimakas) reaktio. Esim. ”Tänään on

tiistai”, ”Tiistai, minun pitäisi olla hammaslääkärissä” jne.

Tunteet saavat heitellä laidasta laitaan.

IMPROVISAATIOHARJOITUKSIA

Lämmittelyharjoitukset Ohje

Aakkoset Tehdään kaikki aakkoset omalla keholla liikut-

tamalla vartaloaan. Samalla voi hokea, mitä

kirjainta on tekemässä.

Aakkostarinat/lauseet Ollaan piirissä ja joku aloittaa lauseen/tarinan

yhdellä sanalla. Seuraava jatkaa yhdellä sanal-

la, mutta tämän sanan täytyy alkaa samalla

kirjaimella kuin ensimmäisen sanankin esim.

koira -> kuorsasi -> kalliolla jne. Jokainen sa-

noo vain yhden sanan kerrallaan ja halutes-

saan voi sanoa välimerkin esim. piste tai pilk-

ku oman sanansa jälkeen.

Askeleita erilaisilla alustoilla Kävellään vapaasti tilassa avojaloin (ainakin

mielikuva). Ohjaajan antaman mielikuvan mu-

kaan eläydy ja kävele: Sametilla, hiekalla, sora-

tiellä, lasinsiruilla, vedessä, lumihangessa,

suossa…Hyvä harjoitus liikekielen kehittymi-

seen

12

Ei-tarina Joku tai jotkut alkavat kertovat tarinaa. Yleisö

saa huutaa ”ei” kesken tarinan. Tällöin tari-

nankertojan on hylättävä ehdotuksensa ja

keksittävä tilalle jotain muuta. Hänen ei tarvit-

se selittää, miksi vaihtoi ehdotuksensa. Ei-

sanan saa huutaa samassa kohdassa vain kol-

me kertaa.

Eri hahmot Hajaannutaan ja liikutaan vaikkapa musiikin

tahdissa. Joku huutaa, millaista hahmoa näy-

tellään. Esimerkiksi: ”Näyttele norsua!” Ja

kaikki alkavat näytellä norsua omalla persoo-

nallisella tavallaan.

Erilaisten tekstien luku eri tyyleillä Esimerkkityylejä:

● uutistenlukija

● urheilutoimittaja

● lapsi

● sosiaalityöntekijä

● lääkäri

● tuomari

● pelle

● pappi

● Kylli-täti

● kenraali

● poliitikko

● hautajaispuhe

Formula Ringissä matkitaan formula-auton ääntä vuo-

ron perään. Yksi aloittaa ja formula lähtee

liikkeelle kiihdyttäen vauhtiaan. Lisäksi voi-

daan ottaa mukaan jarrutus, jolloin formula

vaihtaa suuntaa.

Hedelmäsalaatti Tuolit asetetaan piiriin ja jokaiseen tuoliin

istuu joku. Yksi jää keskelle. Määritellään pii-

ristä, ketkä ovat omenia, banaaneja ja appel-

siineja. Keskellä oleva huutaa jonkun hedel-

män ja ne nousevat ylös ja etsivät itselleen

uuden istumapaikan. Omalle paikalle ei saa

13

palata. Keskellä oleva yrittää ryöstää vapaan

paikan. Joka jää ilman paikkaa, jää huutajaksi.

Hedelmän sijasta voi huutaa hedelmäsalaatti,

jolloin kaikki joutuvat vaihtamaan paikkaa.

Vaikeusastetta voi lisätä näin: viereisiin tuo-

leihin ei saa istua.

Ilmeet Otetaan parit. Toinen pari nostaa lapun, jossa

on jokin tunnetila (surullinen, viaton, huvittu-

nut). Hän yrittää näytellä ilmeillään tunnetilaa

ja toinen yrittää arvata, mikä tunnetila on ky-

seessä.

Joo-harjoitus Liikutaan vapaasti tilassa. Vuoronperään huu-

detaan jotain ehdotuksia, kuten pompitaanko,

jolloin kaikki huutavat joo ja alkavat toimia

ehdotuksen mukaisesti.

Kalaparvi Otetaan neljän hengen ryhmät. Mennään sal-

miakkikuvioon peräkkäin. Ensimmäinen alkaa

liikehtiä hitaasti musiikin tahdissa ja muut

toistavat perässä. Jos on tilaa, parvi voi liikkua

ympäri tilaa. Vetäjän vuoro vaihtuu, kun joku

muu kääntyy selin parveen päin.

Kaukosäädin Harjoituksessa toinen henkilö on kaukosäädin

ja toinen esittää jotain liikesuoritusta. Kau-

kosäätimellä voi ohjata liikettä pikakelauksel-

la, taaksepäin kelauksella tai hidastuksella.

Myös puhe muuttuu liikkeen kanssa.

Kielet Liikutaan tilassa vapaasti. Kun kohtaat ihmi-

sen, ala puhua venäjää, ranskaa, ruotsia, italiaa

tai Teksasin murretta.

Kohtaaminen ja ilmeet Liikutaan tilassa vapaasti. Kun kohtaat ihmi-

sen, näytä mahdollisimman iloiselta tai vas-

taavasti laita naama niin ruttuun kuin saat.

Kohtaaminen ja tunteet Laitetaan kaksi riviä vastakkain, niin että jo-

kaisella on edessään toinen henkilö. Kävellään

parin ohi ja näytellään hänelle tiettyä tunnet-

ta, kuten mustasukkainen, ärtynyt tai onnelli-

nen. Voidaan ottaa myös eri hahmoilla, kuten

humalainen tai koira.

Kuka, mitä, häh? Liikkeenmäärittelyä Yksi menee piirin keskelle ja aloittaa ennalta

määrittelemättömän toiminnan. Toinen tulee

paikalle ja alkaa toimia ensimmäisen kanssa ja

14

määrittelee sanoilla toiminnan.

Kuninkaan avaimet Tarina itsekkäästä kuninkaasta. Peilileikki

voidaan ottaa ensin harjoitukseksi. Tehtävänä

on hakea viljasiilon avaimet kuninkaan jalko-

jen välistä ja kuljettaa ne viljasiilon ovelle.

Kuningas nukkuu, mutta heräilee vähän väliä,

jolloin kukaan ei saa liikkua. Jos kuningas

huomaa jonkun liikkuvan, laittaa hän henkilön

tyrmään. Kuningas saattaa myös armahtaa

tyrmässä olevat. Jos kuningas huomaa avaimet

jonkun kädessä, kaikki kuolevat. Jos kuningas

kysyy väärältä henkilöltä avaimia, pitenee

hänen nukkumisaikansa.

Kuva kertoo Sopii hyvin esim tutustumiseen. Leikkaa leh-

distä kuvia. Jokainen voi valita kuvan, joka

kertoo itsestään jotain esim. muisto, kokemus

tai mikä kuvassa viehättää. Kuvan pohjalta voi

tehdä myös impron, siitä voi valita aiheen,

tilanteen ja henkilöt.

Kättely Kävellään vapaasti salissa. Kätellään vastaan-

tulevaa ja keskustellaan sovitusta aiheesta

tietyllä tyylillä.

Lahjan saaja Mennään piiriin. Ensimmäinen ojentaa vierus-

toverille lahjan. Lahjan saaja määrittelee sa-

noilla, mitä sai. Esimerkiksi: ”Kiitos, olen aina

halunnut saada kilpikonnan.”

Lännen nopein Mennään piiriin. Yksi menee keskelle lännen

nopeimmaksi ja alkaa ampua piirissä olijoita.

Ammuttu menee kyykkyyn ja molemmilla

puolilla olevat yrittävät ampua toisensa kyyk-

kyyn menneen pään yli. Hitain joutuu keskelle

lännen nopeimmaksi.

Miljööharjoitus Kävellään vapaasti tilassa. Harjoituksen ohjaa-

ja esittelee ympärillä olevan miljöön, johon

jokaisen on sopeuduttava. Miljöö voi olla esim.

Helsingin keskusta ja jokaisella on kiire. Ihmi-

set katsovat toisiaan tylysti ja tönivät toisiaan.

Sitten miljöö vaihtuu ja jokaisen sopeuduttava

tilanteeseen.

Musiikki harjoitus Kuunnellaan pätkä musiikkia ja improillaan

syntyneen tunnetilan pohjalta. Voidaan valita

valmiiksi kaksi esittäjää tai sitten vasta musii-

15

kin kuuntelun jälkeen vapaasti joku aloittaa ja

toinen yhtyy tekemiseen.

Musiikin tahdissa Liiku musiikin tahtiin mielesi mukaan. Taus-

talla erilaisia ja erityylisiä musiikkeja.

Numerot käytössä Liikutaan tilassa vapaasti. Kun kohtaat ihmi-

sen, ala keskustella hänen kanssaan, mutta

sinulla on käytössäsi vain numeroita. Harjoi-

tus voidaan ottaa myös eri tunnetiloilla kuten

vihainen tai kauhistunut.

Pallottelu parin kanssa 1. Anna pallon ilmalennolle ääni esim. poing, pang, tsuih.

2. Anna ilmalennolle puhallusääni.

3. Anna pallon ilmalennolle tunnetila esim. aggressio tai ihastus.

Paripatsaat ja ryhmäpatsaat Toinen parista jähmettyy paikalleen patsaaksi

ja toinen tekee patsaan valmiiksi liittämällä

itsensä patsaan osaksi. Ensimmäinen lähtee

pois patsaasta ja jatkaa toisena patsaaseen

tulleen ideaa. Sama idea voidaan toteuttaa

ryhmässä.

Peili Parit menevät toisiaan vastakkain. Toinen

tekee liikkeitä hitaasti musiikin tahdissa ja

peili toistaa liikkeet samaan aikaan.

Peili vaakatasossa Viisi henkilöä istuu rivissä, keskimmäinen

tekee hitaita selkeitä liikkeitä, joita muut seu-

raavat sivusilmällä katsoen.

Puheet Valitaan puhuja ja tulkkaaja. Yleisö päättää

kuka puhuja on, puheen aihe ja kieli, jolla puhe

pidetään. Tulkkaaja tulkkaa parhaan kykynsä

mukaan.

Rosvo, uhri, seriffi, lapsi Jokaisessa ryhmässä on rosvo, uhri, seriffi ja

lapsi. Kolmeen laskiessa ryhmä muodostaa

patsaan, jossa on kaikki henkilöt. Rosvo am-

puu uhria, uhri nostaa kädet ylös, seriffi näyt-

tää virkamerkkiä rosvolle ja lapsi seisoo sormi

suussa. Etukäteen ei päätetä rooleja, vaan yri-

tetään saada kuva valmiiksi sopeutumalla

toisten ideoihin.

Sana edellisen sanasta Ollaan piirissä. Ensimmäinen sanoo minkä

tahansa sanan. Seuraava sanoo sanan, joka

tulee edellisen sanasta mieleen.

16

Sanatarina Kerrotaan tarinaa sana kerrallaan. Voidaan

toteuttaa esim. piirissä tai pariharjoituksena

käsi kädessä liikkuen ja eläytyen tarinaan.

Hyvä harjoitus opetella tarinan kertomista,

jossa alku, keski ja loppukohta.

Svis, pang, poing Mennään piiriin. Yksi aloittaa ja ampuu jota-

kuta ”pang”. Tämä vastaa siihen joko ampu-

malla jotain toista tai panee kädet eteen ja

sanoo poing, jolloin luoti palaa takaisin ampu-

jalle. Kun sanoo svis ja heilauttaa käsiään

jommallekummalle puolelle, niin vierustoveri

saa luodin.

Sulava lumiukko Lumiukko seisoo jämäkästi kädet koholla.

Suojasää yllättää ja ukko alkaa vähitellen sulaa

kunnes on pelkkä lätäkkö.

Sulava patsas Museon ilmastointi on epäkunnossa kesä

kuumalla. Vahtimestari koettaa pitää kunnos-

sa vahapatsaita, jotka vähitellen alkavat sulaa.

Syömään Syödään miimisesti: jotain pientä esim kark-

kia, hedelmää, jäätelöä. Päivällinen, keittoa,

pihviä jne. Voi toteuttaa myös ruokapöytä

kohtauksena, jossa 3-4 ryhmä syö. Toiset voi

arvailla ruokalajeja.

Tarina esineiden avulla Mennään piiriin. Tarinalle annetaan nimi.

Keskellä on kasa esineitä, josta jokaisen on

otettava yksi. Joku aloittaa tarinan. Esineen on

sisällyttävä tarinaan.

Tarina lause kerrallaan Kerrotaan tarinaa lause kerrallaan.

Tarina elää Yksi alkaa kertoa tarinaa joko omasta pääs-

tään tai annetusta aiheesta. Kaksi tai kolme

henkilöä näyttelee tarinan äänettömästi kerto-

jan takana.

Toka tekee sitä mitä eka teki äsken Piirissä hoetaan yhdessä: ”Toka tekee sitä,

mitä eka teki äsken.”. Ensimmäinen aloittaa

jollakin liikkeellä ja tekee sitä yhden värssyn

ajan. Seuraavan värssyn ajan hän tekee toista

liikettä ja niin edespäin. Vieressä oleva tekee

aina sitä liikettä värssyn ajan, jota edellinen

teki edellisellä kierroksella. Näin liike etenee

dominona.

17

Tule Seisotaan piirissä. Yksi menee keskelle. Joku

piirissä oleva kutsuu keskellä olevaa sanalla,

katseella tai eleellä. Keskellä oleva lähtee tätä

kohti, jolloin kutsujan on itse saatava kutsu.

Kutsun saatuaan hän lähtee etenemään ja va-

pauttaa paikkansa keskeltä tulleelle. Jatketaan

samaan malliin. Ideana on se, että kun autan

toista, joudun itse pulaan. Voinko luottaa sii-

hen, että joku ryhmästä pelastaa minut?

Tunnetaan paremmin nimellä Mennään piiriin. Yksi sanoo jonkun etunimen,

toinen sanoo henkilön sukunimen, kolmas

ammatin ja neljäs sanoo: ”Tunnetaan parem-

min nimellä…”.

Tyrmäys ja hyväksyminen Otetaan parit. Aletaan keskustella arkipäivän

asioista. Toinen tyrmää jatkuvasti toisen, mut-

ta keskustelua on jatkettava. Seuraavaksi ko-

keillaan samaa ideaa, mutta toinen hyväksyy

kaiken ja antaa potkua keskusteluun.

Tänään on tiistai Kerrotaan tarinaa pareittain. Ideana on napata

parin lauseesta joku sana, johon liittyy voima-

kas reaktio. Esim. ”Tänään on tiistai”, ”Tiistai,

minun pitäisi olla hammaslääkärissä”, ”Ham-

maslääkärissä, minä pelkään hammaslääkä-

riä”. Tunteet saavat heitellä laidasta laitaan.

Vaikeita värssyjä Yritä artikuloida värssy erityisen hyvin. Ota

pari. Sovita värssy johonkin tuttuun säveleen,

kuten ukkonooa, jänis istui maassa tai hämä-

hämähäkki.

Esimerkkejä värssiystä:

- Vesihiisi sihisi hississä - Ärrän kierrän korren ympäri, ässän

pistän taskuun - Appilan pappilan apupapin papupata

pannulla kiehuu ja kuohuu Vakuuta sanalla Mennään parin kanssa vastakkain. Molemmil-

la on käytössään vain yksi sana, toisella esim.

kukka ja toisella talo. Sanan avulla yritetään

tyrmätä toinen. Vastaavasti toisen voi yrittää

iskeä tai esittää tälle ihastunutta. Sanat voivat

tällöin olla esim. vaniljakiisseli ja kermavaah-

to.

18

Valokuvaaja Valokuvaaja pyörittää jokaista kädestä vuo-

ronperään ja lopuksi irrottaa kätensä. Kädestä

kiinni pitänyt sinkoaa jonnekin ja vauhdin

pysähdyttyä jää siihen asentoon. Lopuksi va-

lokuvaaja käy jokaisen henkilön luona ja ky-

syy: ”Mitä kuva esittää?” Jokainen keksii vas-

tauksen, mitä kuva esittää.

Vampyyri pimeässä huoneessa

Valitaan vampyyri. Jokainen liikkuu huoneessa

silmät kiinni. Vampyyri iskee puristamalla

uhria niskasta, jolloin uhri kiljaisee ja kaatuu

lattialle. Uhri muuttuu vampyyriksi ja alkaa

jahdata muita. Jos vampyyriä puristetaan nis-

kasta, huokaisee hän helpotuksesta muuttuu

taas ihmiseksi.

Väärät vastaukset Mennään piiriin ja kysymysten esittäjä jää

keskelle. Jokaiselle esitetään helppoja kysy-

myksiä, mutta niihin on aina pakko vastata

väärin. Jos vastaa vahingossa oikein, joutuu

tekemään lämmittelyliikkeitä. Vastaukset ovat

pääasiassa muotoa kyllä tai ei.

Yhteispysähdys Kävellään vapaasti ympäri tilaa. Sattumanva-

raisesti joku pysähtyy, jolloin kaikki pysähty-

vät. Joku lähtee kävelemään, jolloin kaikki

lähtevät jne.

Äänenkäyttöharjoitukset Ohje

A-O-U-M Tunne missä ääni resonoi: A soi rintakehässä,

O soi aulan ja kurkun tienoilla, U soi poskissa

ja nenäonteloissa ja M soi päässä ja resonoi

myös huulissa. Käy tämä alue yhden hengityk-

sen aikana. Tee useita kertoja, hengittele välil-

lä. Voit kokeilla eri äänenkorkeuksia, mutta

kuitenkin niin että ääni tulee helposti ja pa-

19

kottamatta.

Haukotus Pyritään saamaan haukotus. Huulet kevyesti

yhdessä. Alaleukaa lasketaan alaspäin ja hen-

gitetään voimakkaasti nenän kautta. Hauko-

tellaan estottomasti. Harjoitus rentouttaa ää-

nielimiä.

Hengitys Oikeaoppinen hengitys: hengitettäessä nenän

kautta sisäänpäin ensin täyttyvät keuhkojen

alaosat (palleahengitys) ja sitten yläosat. Kes-

kity hengittämään silmät kiinni seisten tai

lattialla maaten polvet koukussa.

Hissi Edell. perusasento. Kuvittele, että matala ääni

tulee vatsanpohjasta ja se nousee päähän asti,

jolloin myös äänen korkeus nousee. Hytkytte-

le samalla.

Huutoja Huudetaan eri voimakkuuksilla ”Mä rakastan

sua” esim. viereiseen huoneeseen, ikkunasta

pihalle, pellon toiselle puolelle, vastarannalle,

aivan lähelle…

Hytinä Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa, pol-

vet joustaen. Kädet roikkuvat rentoina varta-

lon sivulla. Hytkyttele ja anna tulla perusään-

tä.

Hyvä asento Seiso tukevasti, jalat lantionleveydellä, polvet

joustavat. Huoju eteen, taakse ja sivuille. Etsi

sopiva kohta jossa seisot tukevasti jalat maas-

sa.

Minun kultani kaunis on Sopii äänenavaus lauluksi. Voidaan laulaa

ryhmänä niin, että kävellään yhtä aikaa. Voi-

daan laulaa myös kaanonina, jolloin siihen voi

lisätä jonkin liikkeen esim. taputuksen tai

jalan noston.

Naurua Hihitä, hohota, hähätä, huhuta, hahata…

Otsat soivat Ota parin kanssa sama sävel, jota hyräillään

huulet kiinni. Painetaan otsat kevyesti vastak-

kain. Tunne kuinka värinät sekoittuvat ja ha-

kevat pian täsmälleen saman äänen.

Rento leuka Anna leuan pudota rentona alas, läpsyttele

sitä kämmenselällä niin, että hampaat kalise-

20

vat vähän yhteen.

Ruodonrullaus Lantionlev. haara-asento. Laske pää alas, rul-

laa alemmas uloshengityksen rytmissä, polvet

menevät koukkuun. Käsien viistäessä lattiaa,

jää sinne hengittelemään ja jousta polvia.

Nouse hitaasti ylös, pää viimeisenä.

Venyttely Pyörittele hartioita, kurottele käsillä kattoon,

venytä kyljet, pyörittele päätä, potki rennosti

jaloilla.

Improvisaatioharjoitukset Ohje

Ajatukset kertovat Tarvitaan kaksi näyttelijää, ja niille kaksi hen-

kilöä ajatusta kertomaan. On annettu tilanne ja

roolihenkilöt . Kuten normaalielämässäkin

usein sanomme toista kun ajattelemme, joten

ajatukset kertovat totuuden.

Alias sanat Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henki-

löt. Näyttelijöille jaetaan Alias-kortit. Kohtaus

alkaa. Näyttelijöiden on käytettävä kohtauk-

sessa kaikki Alias-kortissa olevat sanat järjes-

tyksessä.

Alkukirjain sama Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henki-

löt. Näyttelijät saavat käyttää puheessaan vain

yhtä alkukirjainta. Se sovitaan etukäteen. Voi-

daan helpottaa siten, että vain jokaisen lau-

seen on alettava tietyllä alkukirjaimella.

Asiantuntija ja tulkki Valitaan kaksi henkilöä. Toinen on mykkä tai

vieraskielinen asiantuntija. Toinen on tulkki ja

menee oven taakse. Yleisö päättää, mistä ai-

heesta asiantuntija pitää luennon. Tulkki ei saa

21

tietää luennon aihetta etukäteen. Kun tulkki

saapuu huoneeseen, hän esittelee itsensä ja

asiantuntijan. Sen jälkeen asiantuntija alkaa

pitää luentoa pantomiimina ja tulkki kertoo

samalla yleisölle, mistä on kysymys.

Samaan harjoitukseen voidaan ottaa lisäksi

reportteri, joka esittää tulkille kysymyksiä.

Elokuvan dubbaus Valitaan joku elokuva tai TV-ohjelma, jossa ei

ole tekstitystä (tai tekstitys peitetään). TV:stä

laitetaan äänet pois. Dubbaajia otetaan yhtä

monta kuin kohtauksessa on näyttelijöitä.

Dubbaajat puhuvat näyttelijöiden päälle sa-

maan aikaan, kun he aukovat suutaan.

Hahmot treffipalvelukorteista Valitaan paika, tilanne ja henkilöt. Näyttelijöil-

le annetaan Treffipalvelu-pelistä henkilökortit.

Kortissa esitetty henkilö on näyttelijän rooli-

hahmo. Esimerkiksi: Arto, tiskaaja, räväkkä,

kiusallinen, harrastuksena junamatkat. Kaik-

kia kortissa esiintyviä asioita ei tarvitse tuoda

esille.

Haikurunoimpro Alussa käydään läpi haiku- ja tankarunojen

perusidea ja luetaan vuorollaan joitakin runo-

ja.

Yleisö antaa aiheen. Esiintyjät lausuvat haiku-

runon värssy kerrallaan. Haikurunossa on

tavut 5, 7 ja 5. Luetaan ensin muutama haiku-

runoesimerkki.

Sama voidaan ottaa myös tankarunoilla, jolloin

tavut ovat 5, 7, 5, 7 ja 7.

Improruno tai -laulu Yleisö antaa aiheen. Esiintyjät lausuvat runon

värssy kerrallaan tai laulavat laulun säkeistö

kerrallaan.

Istuu, seisoo, makaa Yleisö määrittelee näytelmälle paikan, tilan-

teen ja henkilöt. Koko näytelmän ajan joku

istuu, seisoo ja makaa. Toisille voi tehdä haas-

tavia tilanteita muuttamalla omaa asentoaan,

22

jolloin siinä asennossa oleva joutuu vaihta-

maan asentoaan.

Kaikki näytellään Yleisö kertoo tarinaa. Kaikki asiat näytellään,

kuten iso nenä, kissan häntä ja muurahaispesä.

Keskeytys Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henki-

löt. Kohtaus alkaa. Yleisö saa milloin tahansa

keskeyttää näytelmän huutamalla EI ja kieltää

jotakuta tekemästä tai sanomasta jotain. Näyt-

telijöiden on toteltava ja yritettävä keksiä tilal-

le jotain muuta.

Kosketuspuhe Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henki-

löt. Sovitaan, että näyttelijät saavat puhua vain

kun koskettavat toista tai kun toinen kosket-

taa häntä.

Laulun sanat Laitetaan taustalle soimaan vieraskielinen

laulu hiljaisella. Samaan aikaan improvisoija

laulaa kappaleen päälle käännetyn version.

Käännös voi mennä päin mäntyä. Sillä ei ole

väliä ja sitä parempi. Käännöksen voi myös

puhua, eli ei ole pakko laulaa.

Sama idea onnistuu myös tutun kappaleen

kanssa, jolloin kuunnellaan pelkkä taustamu-

siikki ja lauletaan päälle. Esimerkkikappale:

rekkamies

Liiku nopeasti, puhu hitaasti Ensin harjoitellaan yksin salissa ideaa: liiku

nopeasti, puhu hitaasti ja päinvastoin.

Sen jälkeen valitaan kaksi henkilöä. Yleisö

valitsee tilanteen ja henkilöt, esim.

- hammaslääkäri ja potilas - autokoulun opettaja ja oppilas - lihakauppias ja asiakas - kampaaja ja asiakas

Toinen näyttelijä liikkuu hitaasti ja puhuu no-

peasti ja toinen päinvastoin. Voidaan kokeilla

myös niin, että molemmat liikkuvat ja puhuvat

samalla nopeudella.

Musiikkikappaleen näytteleminen Musiikkikappaleeksi sopii sellainen, jossa on

23

selkeä tarina.

Näytelmä lähtee musiikista Taustalle laitetaan soimaan musiikkia. Joku

näyttelijä nousee ylös ja aloittaa kohtauksen

mielikuvasta, jonka on saanut musiikista.

Näytelmä lähtee runosta Lausutaan ääneen runo. Joku näyttelijä aloit-

taa kohtauksen runon päätyttyä. Runo raken-

taa näyttelijöille miljöön. Koko runoa ei tarvit-

se näytellä, vaan yksittäinen lause tai sana voi

virittää oikeaan tunnelmaan.

Näytelmä lähtee tarinasta tai sadusta Joku lukee tarinan ääneen. Näyttelijä aloittaa

kohtauksen tarinan päätyttyä. Tarina rakentaa

näyttelijöille miljöön ja ehkäpä määrittelee

henkilöitä. Tarinaa ei ole tarkoitus näytellä,

vaan saada siitä oikeanlainen tunnelma, tai

keskenjäänyttä tarinaa voi näytelmässä jatkaa.

Näytelmä lähtee äänestä Kasetille on nauhoitettu erilaisia ääniä (kissan

naukaisu, kellot, rapina). Näytelmä alkaa yh-

destä äänestä. Ääni voi määritellä paikan, jossa

ollaan, esimerkiksi kellot määrittelevät, että

ollaan kirkossa.

Näytelmän dubbaus Valitaan näyttelijät ja dubbaajat. Jokaisella

näyttelijällä on oma dubbaajansa. Kohtaus

alkaa. Näyttelijät näyttelevät pantomiimina.

Dubbaajat puhuvat näyttelijöiden päälle sa-

maan aikaan, kun he aukovat suutaan. Etukä-

teen on päätettävä kenestä impulssi lähtee,

näyttelijöistä vai dubbaajista.

Näytelmät eri tyyleillä Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henki-

löt. Ensimmäinen näytelmä etenee neutraalis-

ti. Seuraavaksi näytellään sama näytelmä,

mutta eri tyyleillä. Yleisö määrittelee tyylit

esimerkiksi kauhu, draama, komedia, salkka-

rit.

Näyttelijän liipaisin Näyttelijä tulee lavalle tai poistuu lavalta jon-

kun sanan esiintyessä.

Roolivaatteet säkissä Näyttelijät nostavat säkistä roolivaatteita sil-

mät kiinni. Yleisö voi halutessaan määritellä,

missä kohtaus tapahtuu. Roolivaatteet pue-

taan päälle ja näytelmä alkaa. Roolivaatteet

määrittelevät henkilöt jollakin tasolla, mutta

näyttelijöiden on kuitenkin määriteltävä toi-

24

sensa vielä kohtauksen alussa.

Sanontojen keksiminen Mennään piiriin. Ensimmäinen sanoo jonkun

sanan. Seuraavan on keksittävä aivan uusi

sanonta, joka sisältää kyseisen sanan. Sanon-

nan keksijä ottaa sanonnastaan yhden sanan ja

antaa sen seuraavalle. Seuraava taas keksii

uuden sanonnan, joka sisältää kyseisen sa-

nonnan.

Statusharjoitukset Valitaan paikka, tilanne ja henkilöt. Jokaisella

henkilöllä on eri status näytelmän alkaessa.

Voidaan sopia, että joillakin näyttelijöillä sta-

tus muuttuu kohtauksen loppua kohden.

Tekoliipaisin Näyttelijät saavat käteensä lapun, jossa viisi

verbiä. Ehdotetaan paikka ja henkilöt. Näytte-

lijät aloittavat näytelmän. Jokaisen on käytet-

tävä verbit järjestyksessä siten, että jokainen

verbi on toteutettava. Esim. tähyilee – näytteli-

jän jossain vaiheessa näytelmää tähyiltävä.

Tunneimpro Lattiaan tai seinille on kirjoitettu eri kohtiin

erilaisia tunteita. Yleisö määrittelee paikan,

tilanteen ja henkilöt. Näyttelijöiden on näytel-

tävä sen tunteen pohjalta, jonka kohdalla sei-

soo. Kun näyttelijä liikkuu eri tunteen kohdal-

le, tunne vaihtuu.

Valehtelevat professorit Mennään piiriin. Joku ottaa pussista tuntemat-

toman esineen. Hän määrittelee esineelle ni-

men. Seuraava keksii esineelle tekniset käyttö-

tiedot ja kolmas käyttöympäristön.

Valmiit esineet Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henki-

löt, jonka jälkeen pöydälle tai lattialle laitetaan

joitakin esineitä. Näyttelijöiden on käytettävä

jokaista esinettä kohtauksen aikana ainakin

kerran.

Valmiit lauseet Yleisöä pyydetään kirjoittamaan paperille

erilaisia lyhyitä lauseita. Sitten yleisö määrit-

telee paikan, tilanteen ja henkilöt. Näyttelijöil-

le jaetaan lauselaput. Kohtaus alkaa. Näytteli-

jöiden on käytettävä kohtauksessa kaikki lau-

seet, joita yleisö on heille antanut.

Vieraat kädet Toinen henkilö tulee yleisölle pitämään puhet-

ta jostakin aiheesta, jota yleisö ehdottaa. Hän

25

laittaa kädet selän taakse ja toinen henkilö

laittaa omat kätensä puhujan kainaloista siten,

että vieraat kädet näyttävät olevan puhujan

omat kädet. Puhuja aloittaa puheen ja kädet

alkavat toimia. Pöydällä voi olla erilaisia esi-

neitä, joita vieraat kädet voivat käsitellä esim.

vesilasi, pipareita, lehtiä. Puhuja pyrkii siihen,

että käsien tekemät liikkeet kuuluvat esityk-

seen.

Yleisön liipaisin Yleisö hurraa, taputtaa tai itkee, kun joku en-

nalta sovittu sana esiintyy näytelmässä.

Yleisö huutaa sanoja Yleisö huutaa sanoja kesken näytelmän. Se

joka parhaillaan puhuu, joutuu sisällyttämään

sanan repliikkinsä sisään.

Rentoutusharjoitukset Ohje

Mielikuvat musiikin soidessa Mennään lattialle mieleiseen asentoon. Silmät

laitetaan kiinni. Taustalle laitetaan rauhoitta-

vaa musiikkia. Käsketään ajatella jotain mie-

luista asiaa tai sovitaan että jokainen ajattelee

esim. kesäpäivää tai veneilyä.

Musiikki ja joogaliikkeet Taustalle laitetaan rauhallista musiikkia. Istu-

taan piirissä. Jokainen vuorollaan näyttää jon-

kin joogamaisen venytysliikkeen.

Sadun kuuntelu Ryhmälle luetaan lasten tai aikuisten satua.

Kuulijat voivat ottaa mieleisen asennon ja olla

halutessaan silmät kiinni.

Hierontapiiri Puolet ryhmästä istuu tuoleilla piirissä. Toiset

asettuvat tuolien taakse seisomaan. Joku joh-

taa hierontapiiriä: ensin kävellään ympäri ja

samalla sivellään istujien selkiä. Pysähdytään

hieromaan, sivelemään, taputtelemaan istujan

26

selkää ja päätä. Rauhallinen musiikki taustalle.

Tarina elää

1-3 henkilöä alkaa kertoa tarinaa joko omasta päästä tai annetusta aiheesta.

Aihetta voidaan rajata yleisön toimesta esim. päättämällä tapahtumapaikan ja henkilöt.

Kaksi tai useampi näyttelee tarinan äänettömästi kertojan/kertojien takana.

Useamman kertoessa tarinaa voidaan päättää, että yksi kertoo vaikka lauseen kerrallaan ja seu-

raava jatkaa.

Hallitsija käskee

Neljän hengen ryhmät, joissa jokainen toimii vuorollaan hallitsijana ja muut ovat alamaisia.

Hallitsija käskyttää alamaisiaan ilman sanoja, ainoastaan kehoaan käyttäen. Alaisten tulee toimia,

niin kuin hallitsija haluaa.

Harjoitukseen voi lisätä, että hallitsija saa käyttää 1-4 sanaa käskyttäessään.

Kävelyä ja liikkumista tilassa

Jakaudutaan pienryhmiin, esimerkiksi kolmen hengen ryhmät.

Kävellään aluksi yksin tilassa ja pohditaan omaan kävelytyyliä ja kehonkieltä Jotain sellaista, mi-

kä on ominaista itselle.

Mennään pienryhmiin ja kuljetaan jonossa.

Jonon ensimmäinen näyttää oman kävelytyylinsä ja muut matkivat tämän kävelytyyliä.

Jonon ensimmäinen saa siirtyä sivuun ja katsoa omaa kävelytyyliään muiden matkimana.

Palataan taas jonoon, jolloin vuoro vaihtuu seuraavalle.

Alias sanat

Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henkilöt.

Näyttelijöille jaetaan Alias-kortit, joista he alkavat muodostaa kohtausta.

Näyttelijöiden on käytettävä kaikki kortissa olevat sanat järjestyksessä.

Muunnos: Valitaan yksi henkilö pitämään puhe jostain aiheesta, esim. koulun päättäjäispuhe.

Näyttelijän on käytettävä Alias-kortissa esiintyvät sanat järjestyksessä puheessaan.

Kosketuspuhe

Yleisö määrittelee paikan, tilanteen ja henkilöt.

Kohtaus alkaa ja näyttelijät saavat puhua vain, kun koskettavat toista tai kun toinen koskettaa

häntä.

Tässä harjoituksessa voi olla vaikka kaikki ryhmässä mukana, mutta aluksi sovitaan yhdessä

paikka, tilanne ja henkilöt.

27

Liiku nopeasti, puhu hitaasti

Ensin harjoitellaan yksin, että liikkuu nopeasti, mutta puhuu hitaasti ja päinvastoin.

Sen jälkeen valitaan vuorollaan kaksi henkilöä.

Yleisö saa valita tilanteen ja henkilöt esim:

– hammaslääkäri ja potilas

– autokoulun opettaja ja oppilas

– lihakauppias ja asiakas

– autokauppias ja asiakas

– kampaaja ja asiakas

Toinen näyttelijä liikkuu hitaasti ja puhuu nopeasti, toinen tekee päinvastoin. Voidaan myös ko-

keilla, että molemmat liikkuvat ja puhuvat samalla nopeudella.

Seuraa johtajaa

Ryhmä jakautuu pareiksi. Taustalla voi soida musiikki.

Toinen liikkuu haluamansa pituisen matkan valitsemallaan tavalla.

Pari tekee täysin saman liikkeen perässä, kun toinen on pysähtynyt.

Vuoroja vaihdetaan.

Näytelmä lähtee tarinasta/sadusta

Joku lukee tarinan ääneen. (Tarina voidaan valita esimerkiksi jonkin teeman mukaan)

Tarina rakentaa näyttelijöille miljöön ja ehkäpä määrittelee henkilöitä. Itse tarinaa ei ole tarkoi-

tus näytellä, vaan saada siitä oikeanlainen tunnelma. Keskenjäänyttä tarinaa voi näytelmässä

jatkaa.

Valitaan yksi aloittamaan kohtaus tarinan päätyttyä.

Valmiit vuorosanat

Kirjataan pienille lapuille ylös lyhyitä lauseita/vuorosanoja (voi olla myös huudahduksia, kysy-

myksiä jne. kuhan ne ovat vähintään kahden sanan mittaisia).

Jaetaan ryhmä 3-4 hengen pienryhmiin.

Jokaiselle pienryhmän jäsenelle jaetaan 2-3 vuorosanaa. Näistä vuorosanoista pienryhmän tulee

muodostaa lyhyt näytelmä, käyttäen pelkästään kyseisiä vuorosanoja.

Muunnos: ensimmäisellä kerralla näytelmä esitetään normaalisti. Seuraavaksi valitaan jokin tyyli

esitykselle (komedia, kauhu, draama, saippuasarja, trilleri, scifi, musikaali jne.) ja näytelmä esite-

tään uudestaan käyttäen valittua tyyliä.

28

Bussimatka

Valitaan 5 henkilöä, joista yksi on bussikuski.

Kaikilla on jokin oma asenne bussissa.

Tilanne lähtee käyntiin ja kaikki alkavat esittää omaa tyyliään/asennettaan.

Kuka tahansa yleisöstä voi mennä pysäkille, bussi pysähtyy ja asiakas hyppää kyytiin, jolloin yksi

alkuperäisistä poistuu bussista. (Näin vapautuu aina tila uudelle asiakkaalle)

Hänellä on taas oma asenne, mutta nyt kaikki alkavat matkia tätä asennetta.

Taas tulee bussiin uusi henkilö, joka korvaa jonkun ja tuo oman asenteen jne.

Paikkojen vaihtumisjärjestys on hyvä sopia etukäteen, jotta vaihto tapahtuu sujuvasti ja ilman

sekaannuksia.

Kapellimestari

Kirjoitetaan paperille asioita, jotka kiinnostavat itseä. Jokainen saa kirjoittaa itseä kiinnostavia

asioita.

Mennään kuorotyyppisiin riveihin.

Yksi toimii kapellimestarina ja on ryhmän edessä. Kapellimestari valitsee yhden sanoista (esi-

merkiksi salkkarit tai jalkapallo).

Kuoro alkaa toimia sanan tavoin ilman sanoja.

Kapellimestari voi ohjata kuoroa haluamallaan tavalla, esimerkiksi jakamalla vuoroja.

DRAAMALEIKKEJÄ

Vie se pois

Jakaudutaan pareittain. Valitkaa kumpi on A ja kumpi B. Rooleja vaihdetaan.

A saa sanoa ainoastaan ”Vie se pois” ja B saa sanoa ”En vie”.

Parit voivat kokeilla eri etäisyyksiä, kehonasentoja, eleitä, ilmeitä, äänenpainoja jne.

Parit työskentelevät vapaasti. Ohjaaja ilmoittaa vuoronvaihdosta.

Jakakaa toiminnan jälkeen pareissa: Miltä tuntui tehdä? Mitä sinussa heräsi?

Eläimellinen nimirinki

Ollaan ringissä lattialla istuen.

Tehdään rytmi taputtamalla kaksi kertaa reisiä ja kaksi kertaa käsiä. Pidetään rytmiä koko ajan

yllä.

Joku jonossa oleva sanoo nimensä kaksi kertaa samalla, kun taputtaa reisiään. Silloin kun hän

siirtyy taputtamaan käsiään, hän valitsee jonkun ringissä olevan nimen.

Vuoro siirtyy sille, jonka nimi sanottiin.

Se, joka tekee ringissä virheen, muuttuu valitsemakseen eläimeksi. Hänen nimensä tilalla sano-

taan se eläin, jonka hän valitsee. Kun samalle henkilölle tapahtuu toinen virhe, eläimen kohdalle

29

vaihdetaan, sen eläimen ääni, jonka hän valitsi. Kolmannen virheen jälkeen vaihdetaan eläimen

liikkeeksi.

Esimerkiksi: Kristaensimmäinen virhe, elefanttitoinen virhe, töötkolmas virhe, elefantin

kärsä.

Arvaa tilanne

Valitaan ryhmästä arvaaja, joka menee luokan ulkopuolelle.

Valitaan ryhmästä näyttelijöitä, muut toimivat katsojina.

Keksitään yhdessä teema. Esimerkiksi perheenisä kertoo vaimolleen olevansa homo. Valitaan

myös arvaajalle rooli.

Kutsutaan ulkona odottava arvaaja sisään.

Näyttelijät eläytyvät rooleihinsa, mutta varovat paljastamasta liikaa. Esimerkiksi kukaan ei sano

”äiti” ennen kuin arvaaja arvaa olevansa näytelmässä äiti. Annetaan koko ajan pieniä vinkkejä ti-

lanteesta: ”Minulla on vakavaa asiaa.” Arvaaja elää tilanteessa: ”Olenko tehnyt jotain pahaa?”

Kun arvaaja arvaa, mistä tilanteesta on kyse, siitä voidaan avoimesti puhua.

Tilannetta eletään arvauksen jälkeen vielä hetki ja katsotaan, mihin se johtaa.

Irvistelytuokio

Istutaan lattialla ringissä.

Irvistellään vieressä olevalle.

Vieressä oleva toistaa aloittajalle irvistyksen. Sen jälkeen hän irvistää toisella puolella olevalle

haluamansa irvistyksen, jonka hän saa taas takaisin.

Näin kierretään koko ryhmä läpi.

Toisella kierroksella lisätään irvistykseen ääni. Irvistyksen saa myös vaihtaa, jos ei muista en-

simmäisen kierroksen ilmettään. Kierros käydään taas läpi samaan tapaan kuin kierros 1.

Kolmannella kierroksella mukaan tulee äänen lisäksi liike.

Verinen peruna

Seistään ringissä.

Kaikki laittavat silmänsä kiinni ja ohjaaja koskettaa kahden valitsemansa henkilön olkaa. Heistä

tulee verisiä perunoita.

30

Tilassa kuljetaan sokkoina.

Kun verinen peruna (myös sokkona) saa jonkun kiinni, hän kuiskaa tämän korvaan ”verinen pe-

runa”. Kiinni jäänyt kuolee kunnon äänitehostein.

Ne, jotka ovat jääneet kiinni alkavat ohjata verisiä perunoita ja elossa olevia lähemmäs toisiaan.

Ei saa kuitenkaan kädestä pitäen viedä, vaan kevyesti työntäen oikeaan suuntaan.

Rivimarssia

Ryhmä jakautuu kahtia.

Toinen osa menee riviin toiselle puolelle luokkaa ja toinen toiselle puolelle niin, että katsovat toi-

siaan.

Toisen ryhmän ensimmäinen keksii äänen ja liikkeen, jota toistaen koko rivi liikkuu luokan toi-

sella puolella olevan rivin eteen.

Tämän jälkeen vuoro vaihtuu toiselle riville, josta rivin ensimmäinen keksii äänen ja liikkeen,

jonka mukaan liikutaan. Toinen rivi perääntyy liikkeen edestä.

Kaikki rivissä olijat saavat keksiä oman liikkeen ja äänen.

Kiinniottoa

Toinen rivi keksii johonkin teemaan sopivan sanan salassa.

Rivi marssii käsikynkässä toisen rivin eteen huutaen samalla ”täältä tullaan”. Rivi pysähtyy kun-

nes vastassa oleva rivi huutaa ”stop”.

Rivi esittää pantomiimina sanaansa. Arvailut voi huutaa ääneen.

Kun sana arvataan, pantomiimin esittävät ryntäävät takaisin omalle puolelle luokkaansa.

Arvaajat yrittävät saada mahdollisimman monta kiinni. Jos jäät kiinni, joudut kiinniottajien puo-

lelle.

Lopuksi katsotaan, kummassa ryhmässä on eniten ihmisiä.

Roolinmuutos

Jakaudutaan pienryhmiin.

Ryhmät saavat 5 min. aikaa suunnitella pienen kohtauksen, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat.

Kohtauksen tulee olla sellainen, että jonkun/kaikkien roolit muuttuvat, kun yksi näyttelijöistä tu-

lee paikalle.

Esimerkiksi bussipysäkki, jossa on rällästävä nuorisojoukko. Paikalle tulee poliisi, jolloin nuoriso-

joukko rauhoittuu.

Lännen nopein

31

Seistään ringissä.

Yksi menee ringin keskelle.

Keskellä olija osoittaa jotakuta ringissä olijaa ja sanoo sanan, jota hänen kummallakin puolella

olevat joutuvat tekemään.

Osoittaja laskee nopeasti kymmeneen, jonka aikana pitää toimia.

Jos osoitettu ja ympärillä olevat eivät ehdi toimia, niin heistä joku joutuu keskelle.

Sanoja: Leivänpaahdin vieressä olevat kääntyvät osoitettuun päin kädet ojossa. Osoitettu hyp-

pii paikoillaan. Rikkinäinen leivänpaahdin Sama kuin edellinen, mutta vieressä olevat hyppivät

ja ositettu pysyy paikoillaan. Norsu Osoitettu tekee norsun kärsän käsillään. Vieressä olijat

muodostavat suuret korvat käsillään. Tehosekoitin Osoitettu nostaa ja laskee vuoronperään

käsiään ylös alas. Vieressä olijat pyörivät.

Lännen nopein

Seistään ringissä.

Yksi menee ringin keskelle cowboyksi ja osoittaa jotain ringissä olevaa ja sanoo ”bäng”.

Se, ketä on osoitettu, menee äkkiä kyykyyn.

Ammutun molemmilla puolilla olevat ampuvat toisiaan ja sanovat ”bäng”.

Se, kumpi on hitaampi, joutuu ringin keskelle.

Jos ampujille tulee tasapeli niin, ampujat ottavat pistoolin jälkeen konekiväärin ja sanovat ” rät-

täättätätää”. Sitten singon harteille ja sanovat ”pum” ja vielä viimeiseksi käsikranaatit, jotka heit-

tävät toisiaan kohden.

Se, kumpi toimii hitaammin, joutuu ringin keskelle.

Joo!!!

Mennään pareittain.

Toinen aloittaa ehdottelemaan, esimerkiksi ” mennäänkö ulos?” Toinen vastaa ”ei käy”.

Jatketaan samoissa rooleissa ja otetaan pikku hiljaa puheen lisäksi liike mukaan.

Tämän jälkeen toinen ehdottaa uutta asiaa, johon vastataan ”joo”. Mukana ääni ja liike, jotka pai-

suvat ja paisuvat.

Liitytään muihin pareihin ja yritetään päästä yhteiseen tekemiseen/paikkaan. Muodostuneissa

nelikoissa ehdotellaan uusia toimintoja. Esimerkiksi ”pestäänkö ikkunat”. Muut vastaavat tähän

”joo”. Nelikko toimii ehdotetun asian mukaan.

Lopuksi yhdistytään koko ryhmän kesken ja jatketaan eri toimintojen ehdottelua.

32

Heittäytymisiä

Kävellään tilassa.

Ohjaaja taputtaa käsiään yhteen, jolloin kävelijät ottavat lähimmän ihmisen parikseen. Ohjaaja

huutaa erilaisia vastapareja, esimerkiksi haarukka & veitsi, aikuinen & lapsi, kissa & koira, valo &

pimeys. Parit ottavat vastaroolit puhumatta. Kumpi luopuu ja kumpi ottaa?

Parit ottavat kahden pienen lapsen roolit ja tekevät jotain kivaa ja sopimatonta.

Yhtäkkiä parien välille tulee magneettinen side, joka kimmottaa heidät kauas toisistaan.

Joulurinki

Ollaan ringissä

Ensimmäinen menee keskelle esittämään jotain jouluista tekemistä, esimerkiksi kuusen koriste-

lua.

Seuraava tulee kysymään ”mitä teet?” ja tekijä vastaa jotain, mitä ei todellisuudessa tee, esimer-

kiksi ”syön kinkkua”.

Ensimmäinen poistuu ringistä ja toinen jää syömään kinkkua, jolloin paikalle tulee uusi henkilö

ringistä kysymään, mitä tämä tekee jne.

Lopuksi koko ryhmä liittyy toimijaan yksitellen.

Tarinaa jatketaan niin, että ohjaaja kertoo, että joulupukki ei olekaan tänä vuonna tulossa tähän

perheeseen.

Jokainen valitsee lennosta itselleen roolihahmon. Ryhmä alkaa roolihahmostaan käsin reagoi-

maan siihen, että pukki ei tulekaan.

Lopussa ohjaaja kysyy jokaiselta erikseen, miltä nyt tuntuu, kun pukki ei tulekaan.

Tonttuleikki

Ohjaaja esittää joulumuoria ja voi pukeutua rooliin kuuluvin asustein. Ryhmä on tonttulap-

sia, jotka auttavat muoria joulupuuhissa.

Aluksi voidaan aloittaa lumitöillä, josta voidaan siirtyä lumisotaan tms.

Muori pyytää tontut jonoon ja johdattelee heidät mutkittelevaa polkua pitkin kotiin kädet

toisten harteilla.

Jono pysähtyy ovella ja muori vie yksitellen jokaisen tonttulapsen nukkumaan omalle paikal-

leen. ”Tässä on Maija-tontun paikka.” Tontut alkavat nukkua.

Muori nukkuu tonttulasten keskellä. Kun muori kuorsaa, tontut heräävät ja hiipivät kutitta-

maan muoria. Kun muori herää haukotellen ja venytellen, tontut kipittävät omille paikoilleen

ja nukkuvat. Toistuu noin 3 kertaa.

Aamun tullen tontut ja muori syövät tekevät puuroa ja syövät sitä. Alkaa ruokasota.

Muori pyytää tontut nyt uudelleen nukkumaan ja nyt myös pikku tontut nukahtavat. Muori

käy vielä silittämässä tonttuja.

33

Heittelyä

Heitellään pehmolelua ringissä useita kierroksia samassa järjestyksessä.

Lisätään pehmoleluja, mutta pidetään sama järjestys. Lähdetään liikkumaan tilassa.

Voidaan tehdä myös niin, että jokaisella esineellä on eri järjestys, mutta jokaista lelua heitetään

samalle ihmiselle. Esimerkiksi norsua heitetään aina Annalle ja kirahvia aina Matille.

Enne heittoa voidaan sanoa jokin ruoka, kaupunki, eläin tms.

Ringissä olevat voivat nostaa sormen merkiksi, jos eivät ole saaneet vielä lelua, jotta lelu käy vuo-

rollaan jokaisella.

Heittelyn lomassa voidaan tehdä myös suunnanvaihdoksia. Pidä siis mielessä kenelle sinun pitää

heittää ja kuka heittää sinulle.

DRAAMATARINAT

Draamatarinoiden avulla on helppoa käsitellä erilaisia teemoja ryhmän kanssa. Ne ovat valmiiksi ”käsikir-

joitettuja” tarinoita, joita käsitellään erilaisin draamallisin keinoin. Kaikkien tarinoiden tarkoituksena on

kannustaa aktiiviseen toimimiseen. Draamatarinoita voi myös itse muokata tarpeensa mukaan ja ennen

kaikkea ryhmän tarpeiden mukaan.

Tässä olisi yksi esimerkki draamatarinasta. Se on otettu kirjasta Draama suunnistus(Owens A. & Barber

B.) ja se soveltuu käytettäväksi ala-asteikäisille sekä sitä vanhemmille.

MIRANDA ZUPP

Tavoite:

Ottaa käyttöön ryhmän energiat nopeasti ja saada hajanainen ryhmä toimimaan yhdessä.

Oppiminen kohdistuu

Draaman taidot:

Rekonstruktio, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota jännitteeseen, huippukohtaan ja

ratkaisuun.

Roolihenkilöiden ominaisuuksien huomioiminen puvustuksessa.

Roolihahmon, juonen ja tarinan käsittely.

Sosiaaliset taidot:

Työskennellä nopeasti yhdessä koko ryhmänä ja pienissä ryhmissä.

Toisten ideoiden kehittely.

Ideoiden suullinen esittäminen.

34

Mahdolliset oppimisalueet:

Sukupuoli ja sen kuvaaminen elokuvissa.

Stereotypiat ja niiden vaikutukset.

Science fiction lajityyppinä.

Tarvittavat välineet:

Valaistus - piirtoheitin, jossa värillisiä kalvoja, paljon sanomalehtiä, maalarinteippiä.

Varalta: sopivaa musiikkia "täyttä avaruusbaaria" ja "Glenturian vartijoiden esittelyä" varten.

Kertominen:

Haluaisin, että kuuntelisitte tämän tarinan.

Sukkula liukui läpi avaruusportin. Ilmaluukku avautui ja siinä hän seisoi. Miranda Zupp,

galaksienvälinen palkkasoturi. Pitkä, kaunis ja pelottava. Hän oli kerännyt kaiken rohkeutensa ottaessaan

vastaan tämän tehtävän. Hänen piti valita itselleen ryhmä Glenturian vartijoiden eliittijoukosta. "Jä-

nishousuja", hän ajatteli.

Hän ei ollut saanut kunnon ryyppyä seitsemään kuukauteen ja aikoi nyt saattaa asian kuntoon. Lähin

baari näytti rähjäiseltä, mutta se saisi kelvata: "Anna viski ja jätä pullo siihen". Hän siemaisi kaksi lasillista

siltä seisomaltaan ja kääntyi hitaasti tutkimaan baaria, monenkirjavaa avaruusmatkaajien joukkoa, mie-

histöä ja avaruuskulkureita. Eräs miehistä vastasi hänen tuijotukseensa. Mies oli yksi zeluviaanien ryh-

mästä, kaksi ja puoli metriä pitkä, vaalea ja lihaksikas. Liian kauan baarissa viipyneenä, liian juopuneena,

hän teki elämänsä suurimman virheen. Sysättyään tuolinsa sivuun hän maleksi kohti Miranda Zuppia.

”Heipähei söpöliini, miten olisi yksi suukko yksinäiselle avaruusmatkaajalle?"

Miranda tuijotti miestä suoraan silmiin, mies ei huomannut naisen myrkyllistä katsetta. Mies kurkottautui

naista kohti karkeasti ja tarttui häntä olkapäästä. Salamannopeasti kaksi naisen oikeankäden sormea

upposi miehen silmiin - varoitus. Mies nytkähti taaksepäin - kipu säteili hänen kasvoiltaan. Sitten tunne

muuttui kivusta vihaksi ja edelleen vihasta hallitsemattomaan raivoon. Hän meni aseensa luo. 20 sekuntia

myöhemmin seitsemän zeluviaania makasi kuolleena, kurkku auki viilleltynä lattialla. Miranda oli hoidel-

lut heidät paljain käsin – ilman asetta.

Miranda joi loppuun kolmannen viskinsä, maksoi mykistyneelle baarimikolle ja suuntasi

ovelle. Hän tarvitsi nyt pitkän unen. Huomenna hän saisi tietää yksityiskohdat uudesta

tehtävästään. Hänellä oli kutkuttava tunne tästä tehtävästä, todellakin kutkuttava.

35

Rekonstruktio:

Tehdään tästä tarinasta pieni kohtaus. Onko kukaan nähnyt ensimmäistä osaa 'Tähtien Sota' elokuvista?

Siinä Luke ja Han Solo menevät baariin, joka on täynnä erilaisia avaruusolioita?

(Rekonstruktiolla tarkoitetaan sitä, että koko ryhmä, pienryhmissä tai pareittain rakentaa tapahtuman

huolellisesti uudelleen niin, että voidaan tutkia sen dynamiikkaa ja jännitteitä. Kun tapahtuma on eritelty,

sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista.)

Anna aikaa keskustelulle ja ideoiden jakamiselle.

Tehdään tämä kohtaus kahdella eri tavalla, toinen "Tähtien Sodan" ja toinen "Lännen

elokuvien" -tyyliin. Kohtauksessa sankari - tässä tapauksessa sankaritar - saapuu baariin,

joka on täynnä roistoja. Pahin roistoista päättää kiusata 'muukalaista', mutta heidän itse-

varmuutensa kohdistuu väärään henkilöön. Muukalainen panee hänet matalaksi ja poistuu

viileän rauhallisesti näyttämöltä.

Tilan määrittely:

Minne rakentaisimme varsinaisen baaritiskin? Haluammeko jonkun tarjoilemaan baaritiskin

taakse?

Kuka haluaa rakentaa baaritiskin? Kuka haluaa auttaa?

Onko baarissa tarjoilijoita? Kuka haluasi olla tarjoilija?

Missä zeluviaanit istuvat? Kuinka monta heitä on? Ketkä haluavat olla zeluviaaneja?

Valitse Mirandaksi ryhmän tuntemuksesi mukaan joku rooliin sopiva/kykenevä.

Miranda, menisitkö tuonne odottamaan.

Me kaikki olemme tässä kohtauksessa monenkirjavia avaruusmatkaajia. Jokainen menee

mukaan ja valitsee itselleen sopivan paikan.

Haluaako kukaan olla soittaja? Onko baarissa bändi?

Anna ryhmäläisille muutama minuutti aikaa etsiä paikkansa ja ajatella rooliaan.

Esitetään kohtausta siihen saakka, kunnes Mirandan on aika saapua – käytämme näyttämövaloja. Aloitta-

kaa heti, kun valot syttyvät. Luokaa kiireisen galaksienvälisen avaruusbaarin tunnelmaa.

Ryhmä esittää kohtauksen (Rekonstruktio).

Arviointi:

36

Miten kohtaus meni? Tarvitseeko meidän tehdä jotain toisin? Milloin haluamme Mirandan

saapuvan? Millaisia reaktioita hänen saapumisensa saa aikaan?

Mitäpä jos kaikki jäisivät tuijottamaan häntä?

Anna kohtauksen jatkua

Miten se toimi? Ette näyttäneet lopettavan sitä, mitä olitte tekemässä. Jos Miranda on pitkä,

kaunis ja pelottavan näköinen, eikö hänen saapumisensa ole huomionarvoinen asia?

Kokeillaan uudestaan.

Rekonstruktio:

Nyt se meni hienosti. Mikä on käsikirjoitus – poimikaa se kertomuksesta. Voimmeko muuttaa näyttä-

möohjausta siitä, mistä juuri on ollut puhetta?

”Anna viski – ja jätä pullo siihen.”

Miranda kaataa kurkkuunsa kaksi lasillista, sitten hän kääntyy hitaasti tutkimaan baaria. Zeluviini tuijot-

taa häntä takaisin. Mies on humalassa. Hän sysää tuolin syrjään ja kävelee Mirandan luo. ”Heipähei sö-

pöliini, miten olisi yksi suukko yksinäiselle avaruusmatkailijalle?” Miranda tuijottaa miestä. Mies tulkitsee

tuijotuksen väärin. Hän tarttuu kiinni Mirandaan. Miranda upottaa sormensa miehen silmiin. Mies vetäy-

tyy tuskaisena. Miehen ystävät nousevat ylös auttaakseen häntä. Mies lähtee noutamaan asettaan. Baari-

mikko kyykistyy tiskin taakse. Kaikki muut menevät pöytien alle. Valot sammuvat. Zeluviaanit tekevät

pimeässä ääniä, jotka kuulostavat kuin heitä hakattaisiin ja piestäisiin. Sitten zeluviaanien esittäjät käyvät

makaamaan kuin heidät olisi paiskottu pitkin lattiaa ja seiniä. Valot syttyvät jälleen. Kaikki zeluviaanit

ovat kuolleina lattialla – yksi puristaa kurkkuaan kuin se olisi leikattu poikki.

Miten muut avaruusbaarissa olijat reagoivat? Miranda hieraisee käsiään (kuin sanoakseen, että ”homma

on hoidettu”), juo viskinsä ja lähtee.

Jatkakaa uudelleen esittämistä kunnes ryhmä on tyytyväinen lopputulokseen. Musiikkia voidaan käyttää

tehostamaan kohtauksen atmosfäärin rakentamista.

Keskustelu:

Miten draamatarina jatkuu tästä eteenpäin? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraa ryhmän ehdotuksia – tai ohjaa sitä siihen suuntaan, jossa Miranda saa tietää tehtävänsä. Kuka

hänelle antaa tehtävän, ja mikä se on (esim. luopua väkivallasta ja löytää oma aikaisempi itsensä, palaut-

taa varastettu timantti… jne.).

37

Forumteatteri:

Katsotaan kohtaus, jossa Miranda saa tehtävän. Kuka haluaisi olla Miranda tällä kertaa? Kuka haluaa olla

Keisari? Ketä muita on paikalla? Miten tila on järjestetty? Missä kukin seisoo?

(Forumteatterissa kohtaus esitetään uudestaan yksityiskohtaisesti. Kun joku katselijoista ajattelee, että

kyseisessä tilanteessa voisi toimia toisinkin, hän kohottaa kätensä ja huutaa ”Stop”. Tällöin kohtaus uusi-

taan vaihtoehtoisella toimintatavalla ja toimintatapaa ehdottanut voi itse ottaa paikan kohtauksessa.)

Kertominen:

Nyt Miranda on saanut tehtävänsä. Hänen täytyy valita ryhmänsä Glenturian vartijoiden eliittijoukosta.

Puvustaminen:

Jakaantukaa 4-6 hengen ryhmiin, ja kun sanon "nyt", ottakaa rulla maalarinteippiä ja sanomalehtiä. Jokai-

nen ryhmä valmistaa puvun yhdelle niistä henkilöistä, jonka Miranda

tulee valitsemaan. Voitte käyttää sanomalehtiä monella eri tavalla.

Tehkää henkilöstänne hyvin kiinnostava, Sellainen, jolla on erityisiä/epätavallisia/käyttökelpoisia taitoja.

Jonkun ryhmästä pitää olla mallina ja esittää tätä vartijaa siinä asussa. Toiset saavat esitellä henkilön,

miten itse haluavat. Me haluamme kuitenkin tietää heistä kaiken. Heidän nimensä, ikänsä, kykynsä jne.

"Nyt".

Esitelkää henkilöt. Käytä sopivaa musiikkia sillä aikaa, kun ryhmät tekevät puvustusta, keskustelevat ja

vartijat harjoittelevat liikkumista paperipuku päällä.

ERILAISIA DRAAMATARINAHARJOITUKSIA

Draamatarina

Ryhmä kuuntelee esimerkiksi kappaleen/runon, jonka teema ei ole liian selkeä. Esimerkiksi Hec-

tor- kuunnellaan vaan taivasta.

Ryhmä jakaantuu pienryhmiin, joissa pohditaan, mistä kappale kertoi ja kenen tarina se voisi ol-

la.

Pienryhmien ideat jaetaan koko luokalle ja äänestyksellä päätetään, kenestä tarina tulee kerto-

maan, esimerkiksi miehestä nimeltä Bengt.

Ohjaaja piirtää paperille ihmishahmon, jolle keksitään henkilötiedot, ammatti, siviilisääty, harras-

tukset yms.

Tilaan luodaan Bengtin asunto. Ryhmä päättää yhdessä, missä on keittiö, olohuone, makuuhuone

ja WC sekä keksivät yhden tavaran, mikä asunnosta löytyy.

38

Ota rooliksesi se tavara, minkä olet itse keksinyt asuntoon. Tavarat saavat kysyä toisiltaan, mitä

he ovat ja miten he ovat päätyneet Bengtin asuntoon. Tavarat kertovat roolista käsin oman tari-

nansa ja sen, mitä he tietävät Bengtistä.

Bengtin tarinaa syvennetään niin, että pienryhmissä keksitään kohtauksia Bengtin elämästä.

Kohtaukset voivat käsitellä Bengtin historiaa, nykyelämää tai tulevaisuutta.

Draamatarina

Virittäydytään tunnelmaan sosiometrisella harjoittelulla. Ohjaaja antaa erilaisia eettisiä kysy-

myksiä. Astu askel eteenpäin, jos vastaat kyllä ja pysy paikallaan, jos vastaat ei. Käydään läpi

muutamia ajatuksia, miksi liikkui ja miksi ei liikkunut.

Ohjaaja voi alustaa, missä tilanteessa ollaan, esimerkiksi taidegalleriassa 80-luvun Lontoossa ja

on taidegallerian avajaiset.

Jokainen saa valita itselleen roolin mutta taiteilijan rooli valitaan.

Ruvetaan kävelemään tilassa ja tutustumaan muihin galleriassa oleviin. Roolia voi vielä tässä

vaihteessa vaihtaa tai muuttua joksikin galleriassa olevaksi tavaraksi.

Itse taiteilija saapuu myöhässä ja aloittaa pitämällä puheen.

Muut kuuntelevat taiteilijaa, kun hän esittelee pääteoksensa. Teos on kohahduttava ja jopa raaka.

Tutustu esimerkiksi Richard Gibbsonin teoksiin.

Teoksen herättämistä tunteista pidetään mielenosoitus puolesta ja vastaan. Annetaan eri puolille

hetki aikaa miettiä oman ryhmänsä iskulause.

Mielenosoituksen jälkeen pidetään oikeudenkäynti. Ohjaaja valitsee tuomarin. Muulle ryhmälle

jaetaan roolit: puolustusasianajaja, todistaja, syyttäjä, taiteilijan omainen, valamiehistö ja yleisö.

Katsotaan tilanne oikeudenkäynnistä ja mahdollisesta tuomiosta.

Yleisö saa viittaamalla antaa äänensä haluamalleen tuomiolle.

Toiminnan jälkeen pohditaan, mitä kaikkea taiteen rajoissa on ok tehdä. Millainen vastuu taiteili-

joilla on teoksistaan.

Sosiodraama

Ohjaaja antaa ryhmälle lähtökohdan, esimerkiksi kartano.

Ryhmä saa valita aikakauden, paikan, henkilöt yms., jotka elävät kartanossa. Pohditaan vielä yh-

dessä, millainen tunnelma kyseisellä aikakaudella on tunnelmaan virittäytyminen.

Ryhmä jakaantuu kahtia.

Valitaan, kummat ovat kartanon väkeä ja kummat ulkopuolisia tahoja. Esimerkki rooleja voivat

olla aikuiset, lapset, viranomaiset ja naapurit.

Jokainen saa valita itselleen roolin ja kertoo itsestään roolista käsin.

Roolit alkavat elämään ja toimivat tilassa haluamallaan tavalla.

39

Pysäytetään toimintaa välillä ja katsotaan hetken eri roolien toimintaa ja tilanteita, joita draa-

massa esiintyy.

Välillä ohjaaja pysäyttää toiminnan ja sanoo, että on yö. Tällöin kaikkien on mentävä nukkumaan.

Aamulla voidaan katsoa, mitä tapahtuu, kun kartanon väki ja ulkopuoliset kohtaavat.

Toiminnan jälkeen pohditaan: milloin roolihahmoon käytettiin valtaa. Milloin hänellä oli eniten/

vähiten valtaa. Mitä haluaa sanoa sille, joka käytti sinuun valtaa. Missä olit eniten/ missä olit

vähiten. Mitä haluat sanoa sille, joka tuki sinua. Kuka hän oli ja ketä olisit tarvinnut.

Draamatarina formaatilla

Jakaudutaan pienryhmiin. Ryhmät valitsevat jonkin formaatin, esimerkiksi Big Brother, napa-

kymppi, häät tai oikeudenkäynti.

Pienryhmät esittävät ja osallistavat muut ryhmät omaan formaattiinsa.

Esimerkiksi, jos formaattina on napakymppi, ryhmä voi antaa osallistujille valmiita rooleja, esi-

merkiksi narkkari, seksihullu, emmä tiiä- tyyppi. Napakympin yleisö saa osallistua kannustaen tai

buuaten.

ESIMERKKI ERÄÄSTÄ TOTEUTUNEESTA DRAAMATARINASTA SEKÄ ERILAISISTA DRAAMAN MENE-

TELMISTÄ

Draamatarina: Harakka

1. Draamasopimus

Tunnen tämän tarinan tiettyyn pisteeseen saakka. Haluatteko olla mukana rakentamassa tälle tarinalle

loppua?

Oma roolini on ohjaaja ja kertoja. Mukana on myös partneri, joka tulee toimimaan roolissa.

Kuka haluasi toimia työparina?

2. Tarinankerronta

Olipa kerran kylä. Kauan kauan sitten, kaukaisessa kaukaisessa maassa. Kylässä asui ylhäisiä ja alhaisia,

niin kuin siihen aikaan tapana oli.

3. Käskytys puheetta ja puheella

40

Kolmikoissa kokeillaan käskytystä ensiksi puheetta, pelkällä asenteella ja keholla käskyttäen. Siten, että

kukin vuorollaan kokeilee miimisesti ylhäisen roolia, jolla on kaksi alamaista. Kierroksen jälkeen kukin

kokeilee vielä kerran ylhäisen roolia, nyt myös puhe saa olla mukana. Lyhyitä imperatiivisia komentoja

antaen esim. ”hierokaa hartioitani”. Musiikkia taustalle tunnelmaa luomaan..

4. Paperitaittelu

Sanomalehtipaperi taitellaan roolinoton merkiksi. Voi askarrella esim. kruunun tai muun päähineen, mie-

kan, korin tai muun rekvisiitan symboliksi omalle roolille.

Ohjaaja muistuttaa että kylässä asui aatelista, papistoa, porvareita sekä niitä jotka elivät maasta, metsästä

ja merestä. Kylässä toimi myös käsityöläisiä ja oppineita. Yhteisössä oli niitäkin, jotka ansaitsivat elan-

tonsa hiukan arvelluttavalla tavalla... Tässä vaiheessa ohjaaja voi myös kysyä kuka haluaisi toimia hallitsi-

jana.

5. Roolihahmojen esittely

Piirissä kukin näyttää oman roolinsa: esittäytyy roolinimellä ja fyysisellä ”ammattitekemisellä” (esim

leipuri näyttää miimisesti leipovansa): muut katsovat. Mahdollisesti voivat myös matkia muiden tekemis-

tä jos tarpeen. Toisaalta tämä voi häiritä omaan roolin astumista. Ohjaaja haastattelee hahmoja. Hahmot

voivat toki haastatella myös toinen toisiaan.

6. Tarinankerrontaa

Elämä kylässä oli raskasta ja ilotonta. Maa oli köyhää ja karua. Viime vuosia myös meren ja metsän anti-

met olivat ehtyneet...

7. Varjoteatteri

41

Katsotaan pareittain mikä teki kyläläisten elämän niin raskaaksi. Pari saavat jonkin aikaa suunnitella

kohtauksensa. Musiikkia on kiva käyttä. Puhetta kannatta välttää tai rajata puheen määrä esim. yhteen

sanaan tai lyhyisiin lauseisiin.

8. Harakka esitellään elävänä ja varjossa

Puhe ja toiminta samanaikaisesti: Vaan eräänä päivän kylään lennähti jokin mikä toi onnen mukanaan.

Kuin ihmeestä maa, meri ja metsä muuttuivat jälleen tuotteliaisiksi. Tuntui, että kyläläisten harteilta pu-

tosi taakka.

9. Ilontanssi

Musiikin tahtiin juhlintaa!

10. Hyvän onnen tarinat

Kyläläiset kokoontuivat tulen äärelle ja kukin kertoo mitä hyvää, minkälaista onnea, harakka on tuonut

tullessaan.

11. Ensimmäinen varkaus varjokuvana yöllä

Toiminta ja kertomus samanaikaisesti:

”Vaan iloisenkin juhlinnan on aika pättyä. Niinpä viimeisetkin kyläläiset vihdoin kävivät nukkumaan.

Myös Kuningas/kuningatar valmistautui yöpuulle. Hän haukotteli kammarissaan (varjossa). Rii-

sui rannerenkaansa, riisui sormuksensa, vallan merkkinsä. Viimeisenä hän laittoi kruununsa pai-

koilleen ja tuli yö.”

12. Aamu

42

Aurinko nousee ja tulee aamu. Kuningaskin/kuningatarkin pikkuhiljaa heräilee uuteen päivään ja kurot-

tautuu ottamaan rannerenkaansa. Hän kiljahtaa ja huutaa palvelijansa paikalle. Kuka haluaa olla palvelija?

Käydään keskustelu hallitsijan ja palvelijan kanssa. Lopulta hallistija pyytää palvelijaa hakemaan sotilaan

paikalle. Kuka haluaa olla sotilas?

13. Käskyn anto sotilaalle

”Varkaan on löydyttävä ennen auringon laskua”

14. Sotilaan ilmoitus kyläläisille

Sotilas tulee kyläläisten luokse ja kysyy: kuka haluaa lukea ilmoituksen?

15. Hallitsijan käskyn lukeminen

Voi improta tai kirjoittaa valmiiksi käsky pergamenttirullaan. Ideana on laittaa lähetystö matkaan viisaan

harakan luokse. Se varmasti tietää jotakin...

16. Juorut

Kuultuaan mitä on tapahtunut alkaa kansalaisten juoruilu: kuka tietää mitäkin? Ohjaaja voi välillä pysäyt-

tää tilanteen ja kuulla mitä erilaisissa kuppikunnissa puhutaan tai mitä salaisesti ajatellaan, mutta ei us-

kalleta sanoa ääneen

17. Lähetystö matkaan

Ketkä haluavat kuulua lähetystöön? Kuullaan ehdotuksia ja perusteluja. Vihdoin valitut lähtevät matkaan

halki sankan, vaikeakulkuisen metsän kunnes saapuvat harakan pesäpuulle.

18. Pesäpuulla

43

Lähetystö kysyy harakalta onko tämä nähnyt mitää epäilytävää. Ei kyllä mitää tietoa mistään ole harakal-

la. Se on kyllä lennellyt siellä täällä, mutta ei ole nähnyt mitään..

19. Kotimatka takaisin

Lopulta aurinko lakaa laskea mailleen ja lähetystön on aika palata kotikylään tyhjin käsin. Katso-

taan/kuunnellaa hetken aikaa minkälaissa tunnlmissa kotimatkaa taivalletaan? Saatuaan tietää

lähetystön epäonnistumisesta hallitsija raivoaa. (Antaa potkut palvelijalleen ja sotilaalle?)

20. Toinen varkaus varjokuvana yöllä

Toisto enimmäisen yön toiminnoista, mutta tunnelma on erilainen: apeina kyläläiset alkavat valmistautua

yöpuulle. Myös hallitsija. Hän haukottelee. Riisuu sormuksensa ja kruununsa ja käy nukkumaan. Aurinko

nousee ja linnut alkavat laulaa. Hallitsija kurottautuu ottamaan sormuksensa, hän kiljahtaa kauhusta.

Kutsuu palvelijan paikalle, joka kutsuu sotilaan (onko hyvä olla uudet alamaiset, jotta saadaan enemmän

porukkaa aktivoitua..) Hallitsija alkaa uhkailla: syyllisen on löydyttävä tai alkaa päitä tippua!

21. Toinen delegaatio matkaan

Eri ihmiset/hahmot..

22. Pesäpuulla toistamiseen

Harakalla ei mitään tietoa mistään. Nyt kuitenkin alkaa lähetystön epäilys herätä ja harakka puolustau-

tuu: Näin ovat aina harakat tehneet... Lähetystö yrittää maanitella harakkaa kylään siinä onnistumatta

23. Hallitsija paikalle kultatuolissa

Harakka on saatava kylään keinolla millä hyvänsä, elävänä tai kuolleena!

44

24. Harakan vangitseminen ja kotimatka

Harakka rimpuilee, vetoaa, yrittää kenties pakoon..

25. Oikeudenkäynti kylässä

Arvoisat kyläläiset: On aika jakaa oikeutta. Muistanette mita rangaistuksia kylässämme perinteisesti on

ollut.

a) vankila

b) pää poikki

c) karkoitus

d) työrangaistus

Tuleeko mieleen muita mahdollisia rangaistuksia? Hyvä kerätä erilaisia. Kukin voi roolistaa käsin esim.

ehdottaa kidutusta tai muuta.. Kuka johtaa oikeudenkäyntiä? Kertoja, hallistija vai joku muu?

26. Rangaistuksen valinta äänestyksellä

Avoin vai suljettu äänestys? Käsiäänestys, kävelyäänestys: neljä kulmaa vai miten? Vai suljettu lappuää-

nestys. Halutaanko kuulla perusteluja?

27. Harakka kuumassa tuolissa

Harakka kuumassa tuolissa. Saa pitää puolustuspuheen ja häneltä voi myös kysyä.

Voi ola syytä kuulla harakkaa ennen rangaistuksen valintaa..

45

28. Rangaistuksen täytäntöönpano

29. Tarinan lopetus

Yhteenveto. Voi esimerkiksi katsoa tulevaisuudenkuvaa lopuksi. Tai keksiä jotakin muuta. Kuuntele osal-

listujien tarpeita ja

30. Roolit riisutaan ja tarina puretaan:

1. Mistä tarina kertoi?

2. Kenen tarina se oli?

3. Mitä kysymyskiä heräsi?

4. Mikä kohta tarinassa oli merkittävä? Miksi? Minkä tunnistaa (esim hetken merkitseminen)

5. Mitä oppi?

Assosiaatio

Assosiaatioleikki neljän hengen ryhmissä.

Yksi ryhmän jäsenistä aloittaa esim. sanomalla olen puu, ja asetuu puuta muistuavaan asentoon.

Seuraava jatkaa asettautumalla edellisen jalkoihin koiraa muistuttavaan asentoon ja sanoo:"olen

koira, joka kusee puun juurelle" .

Kolmas tulee ja ottaa toista kauluksesta ja sanoo: "olen koiran isäntä, joka vie koiran kävelylle.

Neljäs tulee käsi ojossa ja sanoo: "olen verotarkastaja, joka haluaa nähdä koiran veromerkin".

Neljäs, eli viimeinen jää paikalleen muiden poistuessa, ja keksii asennolleen uuden objektin ja

tehtävän, ja sama harjoitus jatkuu.

Harjoitusta voidaan jatkaa niin kauan kuin ryhmällä on ideoita tai aikaa.

Äänimaisema

Harjoitus, jossa luodaan äänimaisema.

Aluksi kaikki kävelevät vapaasti tilassa ja alkavat ohjaajan pyynnöstä tuottamaan jotain ääntä,

aivan omasta mielikuvituksestaan.

46

Jokainen käyskentelee ympäriinsä tuottaen omaa ääntään.

Sitten ohjaaja käskee kaikkien liittyä pienryhmiksi sellaisiin ääniin, jotka tuntuvat sopivan omaan

ääneen ja tuntuvat miellyttäviltä.

Pienryhmät muodostuvat. Pienryhmissä ruvetaan suunnittelemaan stillkuvaa, jossa jokaisella

osallistujalla on oma äänensä jäljellä ja siihen sopiva asento.

Stillkuvan tekemistä varten ohjaaja voi antaa ohjeeksi esim. kone, taideteos tms.

Ohjaaja jakaa jokaiselle opiskelijalle niin monta tyhjää paperipalaa, kuin pienryhmiäkin on.

Sen jälkeen jokainen pienryhmä vuorollaan esittää oman kuvaelmansa muille pienryhmille, jotka

ovat yleisönä. Ohjaaja käskee kaikkien kirjoittamaan paperinpalalle yhden ryhmän esitystä ku-

vaavan sanan ja jättämään paperin esiintyneelle ryhmälle.

Seuraavaksi taas vetäydytään työskentelemään pienryhmiin, ja aletaan lukea, mitä sanoja löytyy

paperinpaloilta.

Ohjaaja käskee ryhmiä kokoamaan sanoista runon ( kaikkia sanoja on käytettävä ja ne teipataan

yhteen) ja suunnittelemaan runon esityksen

Lopuksi pienryhmät esittävät runonsa.

Minä

Jokainen opiskelija suunnittelee valmiiksi pienen monologin (n. 5 min.), jossa kertoo itsestään,

elämästään ja itselleen tärkeistä asioista.

Kertomisen tukena saa käyttää kuvia tai pikkuesineitä havainnollistavina elementteinä.

Aina kun yksi kertoo elämästään, tekevät muut muistiinpanoja, kirjaavat mielestään oleellisimpia

asioita. Tehtävän päätteeksi annettaan muistiinpanopaperi (siis jokainen sai täyttää yhden A4-

arkin) ohjaajalle.

MUSEOON TAI NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN (moni muu paikka käy myös)

Paikkana esimerkiksi, Helsingin kaupungin museo ja näyttely "Ihon aika - neuvostoliittolaisia alusasuja

TEHTÄVÄ1:

Jokainen tutustuu yksikseen vapaasti näyttelyyn.

TEHTÄVÄ2:

Jokainen valitsee mielestään kiinnostavan esineen, joka jollakin tavalla puhuttelee tai herättää muistoja,

ja esittelee esineen ja kertoo sen mieleen tuoman tarinan koko ryhmälle.

TEHTÄVÄ3:

Piirrettään jokin näyttelyyn sijoittuva esine (sen ei tarvinnut olla aikaisemmin kuvailtu, vaan voi vapaasti

valita uuden esineen). Piirretään myös kuva, jossa on esineeseen liittyvä tunnetila ja mielellään myös

esinettä käyttänyt henkilö.

47

TEHTÄVÄ4:

Kirjoitettaan monologi, tilannekuvaus, joka vastaa kysymyksiin: KUKA, MIKÄ, MISSÄ, MIKSI, MILLOIN.

Valmis monologi jätetään ohjaajalle.

Monologi jatkuu

Istutaan suureen piiriin, ja jokainen luki läpi edellisenä sunnuntaina museossa kirjoittamansa monologin.

Sen jälkeen hän näytti piirtämänsä kuvan. Ohjaaja oli valinnut jokaisen monologista pätkän, joka oli alle

viivattu. Seuraavaksi esitettiin pienemmissä ryhmissä toisillemme kolme eri tapaa sanoa (esittää) allevii-

vatut lauseet. Käytimme jokaisessa esitystavassa erilaista kehonkieltä, äänen painoa yms. tapoja elävöittä

puhettamme ja luoda erilaisia tunnelmia.

Monologi

Opiskelijat jaetaan pienryhmiin (neljä henkeä ryhmässä). Seuraavaksi ohjaajat laittoivat esille fläppitau-

lun sivuja, joille oli kirjattu keskeisimpiä teemoja opiskelijoiden ensimmäisen päivän "oman elämän esit-

telyjen" pohjalta. Jokainen ryhmä saa valita teeman, jonka pohjalta tuottaaa pienen näytelmän. Näytel-

mässä tulee olla mukana ne lauseet, jotka oli alleviivattu monologeista.

”Entä sitten?”

"Entä sitten" –improvisaatio harjoitus neljän hengen ryhmissä. Tehtävässä kerrottaan tarinaa (kolme

ryhmän jäsentä kertoo), jota yksi ryhmän jäsenistä kuvittaa miimisesti. Kertojista ensimmäinen sanoo

esim. "Mies kompuroi liukkaalla kadulla kantaen suurta laukkua", samaan aikaan esittäjän vuorossa oleva

esittää asian miimisesti. Kertoja lopettaa kertomisensa kysymykseen: "Entä sitten?" Kertomisvuorossa

seuraavana oleva jatkaa "Mies tulee bussipysäkille, ottaa tukea pysäkkitolpasta ja laskee laukkunsa maa-

han. Entä sitten?" ja näin tarina jatkuu, kunnes päästään sopivalta tuntuvaan loppuun. Jokaisessa ryhmäs-

sä tehtävä tehdään neljä kertaa, että jokainen saa miimikon roolin. Tehtävä tähtää toimintaa ja pohtimaan

sitä, millaiset asiat ja tarinat saavat ihmiset toimimaan.

48

• Vastakohdat (D1): Mikä tahansa ilmaisu- ja draamaharjoitus voidaan tehdä niin, että mukaan otetaan

erilaisia vastakohtia (hiljaisuus – ääntä, hidas – nopea, pimeä – valoisa, avoin – suljettu, yksi – monta,

avara – ahdas, iloinen – surullinen, uhkaava – houkutteleva).

Vastakohtien dynamiikan näkeminen ja kokeileminen avaa silmiä havaitsemaan todellisuutta, luomaan

taidetta ja hakemaan omiin tuotoksiin jäntevyyttä. Vastakohtien käyttäminen puhdistaa tietyllä tavoin,

tuntuu hyvältä, kuin vuoristorata… Niillä saa yksinkertaiseenkin esitykseen syvyyttä, uusia merkityksiä ja

jännitettä.

• Erilaiset rytmit (D2): Mikä tahansa ilmaisu- ja draamaharjoitus voidaan tehdä erilaisin rytmein. Rytmi

on esityksen pulssia, sen osien ja kokonaisuuden välistä suhdetta. Harjoitus voidaan tehdä ylettömän

hitaasti, pikakelauksella, rytmiä vaihdellen.

Rytmin vaihteluilla saa yksinkertaiseenkin esitykseen syvyyttä, uusia merkityksiä ja jännitettä.

• Erilaiset tyylilajit ja genret (D3): Mikä tahansa ilmaisu- ja draamaharjoitus voidaan tehdä eri tyylilajissa

tai genressä tapahtuvaksi. Sama harjoitus voidaan tehdä romanttisena komediana, länkkärinä, murha-

mysteerinä, lasten televisio-ohjelmana, uutisesityksenä…

49

• Muita erilaisia tulkintoja ja tyylittelyjä (D4): Mikä tahansa ilmaisu- ja draamaharjoitus ja teksti voidaan

tulkita eri tavoin niin, että esityksen tuomat merkitykset ovat täysin erilaiset eri ryhmillä. Tekstiä voidaan

esittää parodisesti, erittäin vakavasti, se voidaan esittää niin, että jokaisen lauseen tulee tarkoittaa eri

asiaa kuin sanat tarkoittavat kirjaimellisesti ja niin edelleen.

• Este- ja hyväksymisdraamoja (D5): Improvisaatioharjoituksessa jonkun osapuolen tulee aina estää

juonta kehittymistä ja toisten osapuolien ehdotuksia, ja vastaavasti jonkun osapuolen tulee aina hyväksyä

toisen osapuolen kehitelmät. (Harjoitus perustuu Keith Johnstonen kehittelemään improvisaatiomuo-

toon.)

• ÄÄNEEN LAUSUTUT AJATUKSET (D6): Improvisaatioharjoitusta tai tekstin pohjalta tehtyä näytelmää

toteutetaan niin, että yhden tai jokaisen roolihahmon takana on näyttelijä, joka sanoo ääneen varsinaisen

roolihahmon ajatukset. Harjoitus on Anna-Lena Østernilta teoksesta Ilmaisun monet kielet.

Harjoitus voidaan tehdä myös niin, että näyttelijä, jolle on valittu jokin rooli ja tilanne (hän on esimerkiksi

raskaana oleva tyttö, joka on matkalla koulukuraattorin luota poikaystävän luokse), kulkee muista ryh-

mäläisistä muodostetun kapean kujan läpi. Kun tyttö kulkee käytävää pitkin, muut lausuvat ääneen hänen

päässään risteileviä ajatuksia.

• TARINAN KUVITUSTA (D7): Ryhmässä tehtyjä tarinoita voi työstää monella tavalla. Yksi on sellainen,

että joku ryhmäläisistä kertoo tarinaa (tuttua tai juuri sepitettävää), ja muut näyttelevät sitä simultaanis-

ti. Tilanteeseen voi myös liittää kuoron, joka tarinankertojan pitäessä tauon toistavat, korostavat ja kom-

mentoivat sanottuja asioita.

• ROOLIPELI (D8): Roolipelejä voi tehdä monella tavalla, isoina, monta päivää kestävinä peleinä tai muu-

taman minuutin harjoituksina. Olennaista on, että ne ovat improvisaatiota, jossa on jokin taustatilanne ja

jossa ryhmän tulee päätyä johonkin. Isommissa roolipeleissä kukin saa syventyä rooliinsa useita viikkoja

etukäteen, kirjoittaa roolihahmostaan, hankkia rekvisiittaa. Roolipelityöskentelyyn kuuluu yleensä nämä

etukäteisvalmistelut, tunnelman luominen itse roolipelissä, varsinainen roolipeli ja jälkipuinti.

Ohjaajalle vaikeinta on keksiä, mistä roolipeli kertoo. Ryhmän kanssa voi ideoida: mihin aikakauteen se

sijoitetaan, millaisia roolihahmoja kaivataan, minkätyyppistä pulmaa lähdetään ratkomaan? Klassisia

aiheita on viktoriaaniseen Englantiin sijoittuva murhamysteeri tai fantasiamaailmaan sijoittuva seikkailu.

Ohjaajan täytyy pitää huoli, että jos roolipelissä on määrä ratkaista jokin tehtävä (esimerkiksi murhan

50

tekijä), pelin roolihahmot ovat sellaisia, että he pyrkivät ratkaisemaan ongelmaa. Roolipeliä käytetään

myös esimerkiksi tiettyyn ammattiin valmistautumisessa (roolipelinä tehdään lääkäri-potilas-

haastatteluja, poliisin ja palokunnan kohtaamien tilanteiden etukäteisharjoittelua ja niin edelleen). Rooli-

pelejä käytetään myös olemassa olevien ristiriitatilanteiden selvittämiseen ja esimerkiksi jonkin historial-

lisen ajankohdan tai uskonnollisen tarinan opiskelemiseen.

Ohjaaja ei yleensä voi osallistua roolipeliin, koska jonkun on seurattava tilannetta sivusta ja tarvittaessa

keskeytettävä se hetkeksi. Tilanteet saattavat ajautua toisinaan ällistyttäviin muotoihin, ja toisinaan ryh-

mä junnaa paikallaan, liikaa rooleihinsa syventyneinä.

Roolipeliin voi myös sopia etukäteen katkaisukohdat, joissa sovitaan juonen tulevasta kehittymisestä,

puretaan tunteita tai vaihdetaan roolia, ja sitten jatketaan peliä taas. Tulevaan ammattiin tai muihin oi-

keisiin tilanteisiin harjoiteltaessa peli voidaan toteuttaa niin, että kukin osapuoli pyrkii toimimaan erilai-

silla kehnoilla ja raivostuttavilla tavoilla, tai niin, että kukin pyrkii toimimaan mahdollisimman fiksusti, tai

niin, että joku roolihahmoista on mahdollisimman mahdoton. Tällöin on paras, että ryhmäläiset eivät

tiedä lainkaan toistensa asennoitumisesta, ja roolihahmot mietitään huolella ja uskottaviksi. Erilaisia

kehnoja poliiseja esimerkiksi on valtava määrä, samoin fiksuja.

Roolipeli vaatii runsasta jälkipuintia, koska roolissa tunnetut tunteet ovat usein valtavia. Roolipelissä

joutuu tuntemaan sellaisen ihmisen tunteita, jota ei ehkä aiemmin ole hyväksynyt tai ymmärtänyt, ja täl-

lainen maailmankuvan mullistuminen voi joskus olla traumaattista…

Tarinan kertomista

• Etsitään kolme perustarinaa (T1) (Maria Kestin harjoitus): Jaan yleensä tarinat kolmeen lajiin. Yksi on

perinteiset tarinat. Niissä on selkeät vaiheet: ensin on alkukuvailua, sitten tulee pulma esiin, sitten tulee

ongelman vaikein hetki eli käännekohta, sitten ongelma ratkaistaan, loppuun tulee vielä jotain kuvailevaa

tai nasevaa. Toinen laji on tsehovilaiset tarinat. Se alkaa jostain ja päättyy ei mihinkään. Se on hetki kiin-

nostavaa tuokiota, pieni tovi. Siinä ei ole selvästi ymmärrettävää tarinaa ja juonta mutta siinä on silti vie-

hättävää kiinnostusta. Se on ikään kuin pieni kappale isompaa, varsinaista kertomusta. Kolmas laji on

absurdit tarinat. Niissä ei ole päätä eikä häntää. Niiden tarina voi olla täysin surrealistinen ja järjetön.

Näitä tarinoita on hauska harjoitella niin, että kukin ryhmä saa erilajisen tarinan tehtäväkseen.

Tarinan kuunteleminen on aina pysäyttävä hetki, ja erilajiset tarinat tuovat oppituntiin kiinnostavaa vaih-

telua. Tsehovilaiset ja absurdit tarinat innostavat yleensä opiskelijoita eniten, ja näiden harjoittelu saa

avaamaan silmiä sille, että tarinan ei tarvitse olla perinteistä kaavaa noudattava. Tarinoista voi myöhem-

min työstää näytelmiä tai muita ilmaisuharjoituksia.

51

• TARINA KOLMESTA ESINEESTÄ TAI SANASTA (T2): Ryhmä valitsee tarinankertojalle huoneesta kolme

esinettä tai ihan vain päästään kolme sanaa. Ne asetetaan näytille tai kirjoitetaan esille. Tarinankertojan

tulee kertoa tarina, jossa nämä kolme ovat mukana.

Tällaiset helpottavat yleensä tarinan alkuun pääsemistä; pelkkä käsky “kerro jokin tarina” voi tuoda vain

paniikin, mielen tyhjenemisen ja häpeän. Tarinoista tulee yleensä surrealistisia mutta erittäin hauskoja.

• TARINA SANOMALEHDISTÄ LEIKATUISTA LAUSEISTA (T3): Ohjaaja on leikannut sanomalehdestä toi-

siinsa liittymättömiä lauseita, joista tarinankertoja saa sattumanvaraisesti kolme. Niiden pohjalta hän

alkaa kertoa tarinaa.

Harjoitus voidaan tehdä niin, että muu ryhmä saa tietää lauseet etukäteen, tai niin, että ryhmä ei tiedä

niistä.

• ROOLIHAHMON PÄIVÄKIRJA (R1): Jotta roolihahmon sisälle pääsisi, voi tehdä erilaisia harjoituksia. Yksi

niistä on kirjoittaa päiväkirjoja roolihahmona. Mitä näytelmän tai roolipelin henkilö näkisi päivässään,

mistä hän kertoisi, mitä jättäisi kertomatta, millaista tyyliä hän käyttäisi?

• PATSASDRAAMA (R2): Olen käyttänyt eteentulemisharjoituksena ihmispatsaiden tekemistä, jolloin

ryhmästä joku veistää muut ihmispatsaaksi, esittämään jotakin aihetta. Näytelmää työstettäessä ihmis-

patsaan muotoileminen auttaa hahmottamaan olennaiset hetket ja tunnelmat juonesta. Tällöin voidaan

tehdä jokaisesta juonen keskeisestä kohdasta oma patsas ja katsella niitä rinnakkain. Patsailla voidaan

myös tutkia monia muitakin asioita, erilaisia vastakohtia, yhteiskunnallisia tapahtumia ja niin edelleen.

Patsaaseen voi myös tehdä volyyminapin, jolla se alkaa puhua. Joku voi asettua myös patsaan taakse ja

toimia sen äänenä. Harjoitus on Anna-Lena Østernilta teoksesta Ilmaisun monet kielet.

Draamaharjoitus: Oikeus sanoa EI!

Tavoite:

Valmistautua ennakkoon tupakasta kieltäytymiseen. Vahvistaa itsetuntoa toimia oman tahdon mukaises-

ti. Oppia perustelemaan omia mielipiteitä.

52

Toteutus:

Oppilaat kirjoittavat paperille vaihtoehtoja, miten kieltäytyä tarjotusta tupakasta. Opettaja kerää laput ja

lukee vastauksia ääneen tai kirjoittaa niitä taululle. Keskustellaan vaihtoehdoista. Nouseeko joku vastaus

ylitse muiden? Miksi?

Oppilaat voidaan myös jakaa pienryhmiin. Ryhmät keksivät mahdollisimman monta ei-vastausta. Mikä

ryhmä keksii eniten perusteltuja ei-vastauksia?

Draamaharjoitus:

Näytellään tilanne, jossa tupakoitsija tarjoaa ei-tupakoivalle kaverille tupakkaa välitunnilla. Ei-tupakoiva

vastaa, ettei halua tupakkaa. Toinen jatkaa kysymällä ”no miksi ei”. Muu ryhmä osallistuu heittelemällä

sopivia vastauksia ja kannustamalla ei-tupakoivaa. Opettajan johdolla analysoidaan tilannetta jälkeen-

päin. Millaiset vastaukset toimivat, millaiset eivät? Miltä tilanne tuntui?

Luonnepatsaat

Jakakaa luokka kahteen ryhmään ja tehkää luonnepatsaita seitsemästä veljeksestä ryhmissä seuraavien

kuvausten perusteella. Toinen ryhmä tarkastelee esitettäviä hahmoja ja yrittää arvata ketä hahmoa kukin

esittää. Halukkaat voivat tulla myös luokan eteen yksitellen esittämään valitsemaansa hahmoa ja muut

arvaavat.

Juhani: Äkkipikainen höyrypää, hyväsydäminen, mahtaileva

Aapo: Tarinankertoja, rauhallinen, opettajatyyppi

Tuomas: Voimakas, rauhallinen, hiukan sulkeutunut

Simeoni: Hieman omituinen, pelokas

Timo: Hiukan yksinkertainen, laiska, haaveileva lauluntekijä

Lauri: Juro, omissa oloissaan viihtyvä, luonnosta kiinnostunut

Eero: Älykäs, pienikokoinen, vikkelä, ovela, teräväkielinen koiranleuka

53

Saapasnahkatorni

Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä Simeoni kertoo, palattuaan surullisen kuuluisalta kaupun-

kimatkaltaan, joutuneensa suunnattoman korkeaan ”saapasnahkatorniin”. Tehkää ryhmissä oppilaista

niin korkea saapasnahkatorni kuin pystytte. Alle voitte laittaa pehmusteeksi jumppamattoja.

JA TESA KKIMUOTI

Tämä on paritehtävä tai ryhmätehtävä, kuitenkin korkeintaan 1-4 henkilöä. Tehtävänä on tehdä muoti-

luomus annetuista materiaaleista. Materiaaleina voivat olla jätesäkkiä, muovipusseja, lankaa, foliota, teip-

piä (erilaisia) yms. Yksi toimii mallina ja muut suunnittelevat ja tekevät. Tehtävää voi vaikeuttaa antamal-

la aikarajan, esim. 10-15min. Tämän jälkeen voidaan pitää pieni muotinäytös.

Työpaikka

a) Kukin vuorollaan tekee sanasta TYÖ mieleen tulevan liikkeen ja äänen. Toistetaan.

b) Laitetaan kaikki tekemään omaa liikettä ja ääntä yhtä aikaa. Saa liikkua.

c) Mietitään yhdessä, mikä työpaikka tuo oli?

(Koulussa syntyi ravintola)

4. Improvisoidaan kuvitteelliseen työpaikkaan:

a) huono työilmapiiri,

b) tavallinen työilmapiiri

c) hyvä työilmapiiri

Puretaan mikä asia kussakin vaiheessa loi työilmapiiriä.

5. Kerätään tietokanta fläpeille musiikin soidessa:

54

Tämä on erinomainen tapa kerätä tietoa ryhmältä oikeastaan liittyen asiaan kuin asiaan, nyt se on valjas-

tettu hakemaan tietoa ryhmän mielipiteistä aiheesta: työ

Aiheina:

Taivas (työ)

Helvetti (työ)

Työn ilot – mikä sujuu hyvin?

Työn haasteet – mikä on vaikeaa?

Eli kukin kirjoittaa tusseilla neljälle fläpille vapaasti otsikoista mieleen herääviä asioita.

Kun tämä on tehty, on vuorossa äänestys. Kukin antaa joka fläpillä 3 pistettä osuvimmalle havainnolle, 2

pistettä toiseksi osuvimmalle ja 1 pisteen kolmanneksi osuvimmalle.

Katsotaan yhteisesti, mitkä ovat kuumimmat aiheet = mitkä ovat saaneet eniten ääniä.

6. Käsitellään fläppien kuumimpia aiheita draaman toiminnallisin keinoin

- still-kuvat / patsaat

- videokuva / pienet kohtaukset

- powerpoint-esitys: 1 ”juontaa”, muut ovat powerpointin dioja

- ”diktaattori” valitsee aiheen esim ”työpaikkakiusaaminen”, kertoo mitä haluaa kuvassa nähdä, kääntyy

selin, laskee viiteentoista, muut tekevät sillä välin halutunlaisen kuvan puhumatta mitään. Diktaattori ja

ohjaaja käyvät katsomassa kuvaa, puretaan keskustelemalla.

7. Käsitellään forumin kuumimpia aiheita forum-teatterin keinoin

55

Hedelmällisintä on tehdä forum-kohtauksia kohdasta ”Työn haasteet” ja miettiä yhdessä, miten haasteen

voisi ratkaista, ja kokeilla toiminnallisesti ratkaisuja.

(Kehittäkää yhdessä tilanne, jossa kyseinen ongelma konkretisoituu ja kärjistyy huippuunsa. Älkää keksi-

kö ratkaisua ongelmaan.

Katsotaan ongelmat.

Käsitellään forumin keinoin = Hot spot, ajatusäänet, ratkaisuehdotukset jne.)

Toinen tapa on ”käänteinen forum” eli tehdä kohtauksia ”Työn iloista” ja miettiä, miten niitä voisi saada

toteutumaan työpaikalla useammin.

Vinkki: Kohtauksiin kannattaa aina luoda fiktiivinen työpaikka ja varmistaa etukäteen, että henkilöt ovat

fiktiivisiä. Muuten helposti käy niin, että puidaan oikeita tapahtumia oikeilla nimillä ja se on tämänkaltai-

sessa työskentelyssä usein epähedelmällistä / kiusallista.

8. Rentoutus

9. Keskustellaan koetusta

TAPOJA KÄSITELLÄ RYHMÄÄ KIINNOSTAVIA AIHETTA DRAAMATYÖPAJAN ALUSSA

1. AIHEIDEN KERUU

Osallistujat kirjoittavat sisääntullessaan taululle itseään kiinnostavia aiheita.

2. LÄMMITTELYHARJOITUKSIA

Lähes kaikki ilmaisuharjoitukset voi valjastaa palvelemaan aiheen käsittelyä tähän tapaan.

a) Äänimaisema

56

Ringissä silmät kiinni, tuotetaan yhdessä ääniä (ei sanoja). Ohjaaja valitsee taululta aiheita, jotka toimivat

äänimaiseman aiheena (esim. rentoutus)

b) Kuoronjohtaja

Yksi on kuoronjohtaja, loput ovat kuoro. Kuoronjohtaja valitsee aiheen taululta (esim. tuska) ja viuhtoo ja

johtaa kuoroa mielensä mukaan. Kuoro tulkitsee johtajan johtamista ja tuottaa ääntä tulkintansa mukaan.

c) Haluan nähdä

Keskellä on ”ohjaajantuoli”, johon osallistuja voi halutessaan nousta ja huutaa mitä haluaa nähdä. Hän siis

valitsee taululta haluamansa aiheen ja huutaa esim: ”Haluan nähdä presidentinvaalit”. Muut alkavat sa-

mantien esittämään presidentinvaaleja. Vaihdetaan aina kun joku nousee tuolille ja huutaa mitä haluaa

nähdä.

d) Mielipideympyrä

Annetaan aiheeseen liittyviä väittämiä. Jos olet samaa mieltä, mene huoneen keskelle ja jos eri mieltä,

laitoihin, jos siltä väliltä, mene sinne välille.

VÄITTÄMIÄ:

Ihminen saa ajatella mitä tahansa ajatuksia.

Ihminen saa ajatella mitä tahansa ajatuksia ääneen: (sanoin, kuvin, musiikin keinoin jne.)

Vakaville asioille ei saa nauraa.

Taide voi muuttaa maailmaa.

Taiteella ei saa loukata toisia ihmisiä.

Taiteen sisältöä ja aiheita ei saa rajoittaa

Taide on hyvä keino nostaa vaikeita asioita yleiseen keskusteluun.

Väkivaltaviihteellä on turmeleva vaikutus.

Väkivaltaa voi kuvata taiteessa niin, että teos vähentää tosielämän väkivaltaa.

Taiteilijalla on vastuussa teostensa aiheuttamista seurauksista.

Taiteen vastaanottaja on vastuussa omista reaktioistaan.

57

3. HYVÄ TAIDE / HUONO TAIDE

Pienryhmissä hetki aikaa tehdä hyvä taideteos ja huono taideteos (esim. patsas). Sitten katsotaan teokset

läpi ja keskustellaan niistä.

4. DRAAMATARINA: Inhimilliset korvarenkaat

Seuraavaksi olen valmistellut draamatarinan, joka perustuu tositapahtumaan. Draamatarinassa eletään

tapahtumaa yhdessä, katsotaan mitä tapahtuu ja reagoidaan siihen, mä annan teille tässä matkan varrella

rooleja, joissa te olette. Voidaanko kokeilla tällaista?! Ok!

Kuvitellaanpa yhdessä tilanne: On vuosi 1989, olemme Lontoossa, uuden taidegallerian avajaisissa. Odot-

telemme kuuluisaa kuvanveistäjää saapuvaksi paikalle, esittelemään uuden teoksensa. Galleriassa on

hänen vanhoja teoksiaan, jotka käsittelevät ihmisyyttä, eläimyyttä ja ihmisen ja eläimen välistä eroa ja

samanlaisuutta.

a) cocktail-hetki

Samalla kun odotamme malttamattomana taiteilijan saapumista paikalle, meillä on hyvää aikaa harrastaa

small talkia, keskustella muiden paikallaolijoiden kanssa. Paikalla on muita taiteilijoita, taidekriitikoita,

poliitikkoja, opettajia, kulttuurin ystäviä, kaikenlaisia ihmisiä. Päätä kuka olet, ja mene esittäytymään

jollekulle. Keskustelkaa hetki nykytaiteesta, taiteen olemuksesta, seinillä olevista taideteoksista, taiteen

etiikasta jne. Kun olette hetken jutelleet, toivotatte hyvää illanjatkoa, ja siirrytte tutustumaan seuraavaan

paikallaolijaan. Voit vaihtaa sitä kuka olet, aina siirtyessäsi uuden ihmisen luo. Ei ole pakko vaihtaa sitä

kuka on. Voit kokeilla myös olla eri mieltä kuin itse oikeasti olet, voit vaihtaa hahmoa vaihtaessasi myös

mielipiteitäsi. Voit kokeilla välillä olla samaa mieltä keskustelukumppanisi kanssa, välillä eri mieltä. Voit

myös asettua taiteilijan veistokseksi hetkeksi aikaa. Ok!

Antaa avajaisten alkaa ja pyöriä vapaasti muutaman minuutin ajan

b) Teoksen julkistus

Arvoisat juhlavieraat! Tervetuloa gallerian avajaisiin! Hienoa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Niille,

jotka eivät minua tunne, nimeni on Richard Gibson. Nyt koittaa se hetki, jota olemme kaikki odottaneet,

uusimman veistokseni julkistus!

Teoksessani olen pyrkinyt käsittelemään ihmisen ja eläimen eriarvoisuutta nykymaailmassa. Tässä se nyt

on, uusin veistokseni, ”Inhimilliset korvarenkaat”!

58

Kuten näette, teoksen muodostaa jalustalle asetettu mallinuken pää, jonka kumpaankin korvaan on kiin-

nitetty korvarenkaaksi aito, kuivattu, kaksikymmenviikkoinen ihmissikiö.

Älkää huolestuko, sikiöt on hankittu laillisesti lähellä sijaitsevasta lääketieteellisestä laboratoriosta, jossa

ne ovat vuosikymmenten ajan palvelleet opetusnäytteinä.

Haluan kiinnittää huomiota ihmisen ja eläimen eriarvoisuuteen; hirven päitä, karhun taljoja ja norsun

hampaita käytetään yleisesti muistoesineinä, mutta entä syntymättömän ihmisruumin asettaminen näyt-

teille.

Noh, ihailkaa ja hämmästelkää, rakkaat ystävät!

= Keskustellaan parin kanssa teoksesta. Vaihdetaan paria – ja mielipidettä.

c) Mielenosoitus

Gibsonin teoksesta nousi valtava kohu ja se aikaansai vahvoja mielenilmauksia suuntaan jos toiseen.

Menkää nyt neljään ryhmään. Tehtävänne on ryhmässä suunnitella mielenosoitus joko teoksen puolesta

tai vastaan. Päättäkää mikä ryhmä olette, oletteko uskovaisia, taideopiskelijoita, huolestuneita perheenäi-

tejä, radikaaleja tai ihan jotain muita. Keksikää ryhmällenne ja mielenosoituksellenne iskulause, jota huu-

datte!

Hetken päästä katsotaan mielenosoitukset yksitellen + lopuksi yhtä aikaa.

d) Oikeudenkäynti

Järjestetään oikeudenkäynti ja jaetaan roolit:

Huolestuneet kansalaiset kääntyivät Hänen Majesteettinsa yleisen syyt-

täjän puoleen ja vaativat oikeustoimia teosta. Syyttäjä haastoikin Gib-

sonin oikeuteen. Syytteitä oli kaksi:

1) julkisen häiriön aiheuttaminen

2) vallitsevien moraalikäsitysten loukkaamisesta, siveellisen närkäs-

tyksen herättämisestä ja yleisten eettisten tuntojen vastaisuudesta.

Järjestäkäämme nyt tämä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynti järjestetään Old Baileyssa, Britannian kuohut-

tavimpien murhatapausten ja rikosten käsittelypaikassa. Minä olen oikeudenkäynnin tuomari.

Tarvitsemme taiteilija Richard Gibsonin

59

Syyttäjän

Puolustusasianajajan

Pari todistajaa galleriasta

Loput ovat lautamiehiä/mielenosoittajia puolesta ja vastaan.

Järjestetään asemat:

Tuodaan syytetty paikalle.

Kaikki nousevat tuomarin astuessa sisään.

”Istukaa, olkaa hyvä.”

Syyttäjä kertoo mitä on tapahtunut ja esittää syytteen.

Puolustus myöntää tai kiistää.

Syyttäjä kuulustelee syytettyä.

Puolustus kuulustelee syytettyä.

Todistajat kuulustellaan; syytetty, puolustus, tuomari.

Loppupuheenvuorot: syyttäjä, puolustus.

Jury saa hetken aikaa pohtia keskenään ääneen.

Juryn jäsenet kirjoittavat paperilapulle syytön/syyllinen.

Tuomari laskee äänet, vie juryn puheenjohtajalle.

Sen jälkeen jury ilmoittaa tuomionsa tuomarin pyynnöstä.

Oikeasti kävi näin: 1 syyte hylättiin, mutta 2 syyte meni läpi äänin 10-2. Taiteilija määrättiin sakkoi-

hin.(1989). Juttu meni korkeimpaan oikeuteen, jossa tuomio pysyi ennallaan (1990).

KOTI-harjoitus

- 1. vaihe Nykykoti: Jokainen valitsee värikorteista sopivat itselleen kuvaamaan nykyistä kotiaan, laittaa

ne asetelmaan ja jakaa siitä parin kanssa

- 2. vaihe Minä kodissani: Jokainen valitsee esineen kuvaamaan itseään kodissaan ja asettaa sen korttien

luo, jaetaan 4 hengen ryhmissä (kaksi paria yhdistyy)

- 3. vaihe Synnyinkoti: Jokainen ottaa kankaan kuvaamaan synnyinkotiaan ja asettaa sen tilaan oikeassa

etäisyydessä nykykotiin, jaetaan ryhmissä (ja halutessa koko ryhmälle)

60

- 4. vaihe Ketä kaipaan: Jokainen valitsee henkilökorteista yhden kuvaamaan ihmistä, jota synnyinkodis-

taan kaipaa ja asettaa sen kankaalle, jaetaan ryhmissä

- 5. vaihe Tarinat näkyväksi: Samoissa ryhmissä tehdään jokaisen kertomasta (voi olla mikä vaihe ta-

hansa) tarinateatteria liikkuva patsas -tekniikalla (toistuva ääni ja liike, lopulta yksi kokonaisuus)

Harjoituksen idea: konkreettinen materiaali (esineet, kortit, kankaat) auttaa, kun suomen kieli on heikko,

on helpompi jakaa itsestään jonkin ulkoisen ja konkreettisen kautta (asia saa ulkoisen muodon), koti ja

siihen liittyvä tematiikka oleellista maahanmuuttaja-ihmiselle, voi viedä syviinkin tunteisiin ja voimak-

kaisiin muistoihin, tarinateatteri auttaa purkamaan ja tekee näkyväksi näitä tunteita, non-verbaalinen

kieli kaikille yhteistä, jakamisen kokemus voi olla voimaannuttava

HUOM! On tärkeää tiedostaa, mitä tavoitteita harjoituksilla on ja mitä harjoitusten liikkeelle panemia

asioita ohjaajana pystyy ottamaan vastaan ja käsittelemään yhdessä ryhmän kanssa ammatillisesti ja

eheyttävästi.

Tunteiden esille nouseminen harjoitusten yhteydessä ei ole paha asia, vaan juuri tunneherättely on ko-

kemuksellisten ja elämyksellisten harjoitusten ja menetelmien vahvuus. On tärkeää, että tunteet saavat

tilaa ja että niistä voidaan puhua / ne voidaan purkaa osana harjoitusta.

Oppimiskokemuksia

Ryhmä pohtii hetken itsekseen, mikä on ollut itselle positiivinen/ negatiivinen oppimiskokemus.

Oppimiskokemukset jaetaan parin kanssa.

Tämän jälkeen ryhmä jakautuu kahtia. Puolet ryhmästä ovat katsojia ja puolet toimii.

Oppimiskokemusta symboloi luokan keskellä oleva tuoli. Toimijat ottavat oppimiskokemukseen-

sa sellaisen etäisyyden, millä se on tällä hetkellä itsestä ja mikä sen merkitys on itselle.

Jokainen saa vuorollaan kertoa oman oppimiskokemuksensa ryhmälle.

Tämän jälkeen kerrotaan kokemukselle (tuolille), mikä merkitys sillä on itselle.

Jaa toiminta parin kanssa: miltä tuntui tehdä?

Tyhjä tuoli

Kolmen hengen ryhmät, joissa jokainen toimii vuorollaan havainnoijana, ohjaajana ja kertojana.

Valitaan teema, esimerkiksi vaikea vuorovaikutustilanne. Kertoja kuvittelee tyhjälle tuolille sen

henkilön, jonka kanssa hänen on vaikea kommunikoida. Hän puhuu suoraan henkilölle, joka kuvi-

tellaan tuolille istumaan. Tämän jälkeen kertoja vaihtaa roolia tälle tyhjälle tuolille ja vastaa tä-

män henkilön näkökulmasta.

61

Ohjaaja kehottaa puhumaan suoraan tuolille ja ehdottaa välillä puhumaan ääneen mielensisäistä

puhetta, jota vastapuoli (kuviteltu henkilö) ei kuule.

Tavoitteena on asettua vastapuolen rooliin ja saada mahdollisesti uusia näkökulmia huonoon

vuorovaikutustilanteeseen.

Havainnoija tarkkailee toimintaa ja on hiljaa.

Tyhjän tuolin- tekniikkaa voi käyttää myös yksin täydessä hiljaisuudessa. Olennaista on, että roo-

linvaihdon aikana vaihdetaan konkreettisesti tuolilta toiselle.

Toiminnan jälkeen jaetaan pienryhmissä, miltä tuntui tehdä harjoitusta, miltä tuntui havainnoida

ja miltä tuntui ohjata.

Status-arvuuttelu

Valitaan ryhmästä neljä vapaaehtoista. Ohjaaja antaa kullekin ryhmässä lapun, jossa on numero

väliltä 1-10. 1 tarkoittaa matalaa statusta ja 10 todella korkeaa statusta.

Ohjaaja pohjustaa toimintaa niin, että ne, joilla on matala status, liikkuvat pienesti ja vikkelästi

sekä painavat päätään alas. Ne, joilla on korkea status liikkuvat isosti ja hitaasti sekä vaativat ti-

laa. He ovat ulospäin suuntautuneita ja jopa tungettelevia.

Sovitaan yhdessä ympäristö, missä henkilöt kohtaavat, esimerkiksi uimahalli ja palohälytin soi tai

terveyskeskus, jossa kaikilla on sama vuoronumero.

Henkilöt alkavat toimia statuksensa mukaisesti. Seurataan tilanteen kehittymistä.

Ohjaaja katkaisee toiminnan.

Yleisö saa arvata lopuksi kunkin statusarvon.

Paritanssia sokkona

Ryhmä jakautuu kahtia. Osa on sokkona ja osa toimii suojelusenkelinä.

Silmät auki oleva alkaa tanssittaa sokkoa. Hän myös huolehtii, ettei sokko törmää mihinkään.

Tanssia voi eri korkeuksissa ja erilaisella tempolla.

Suojelusenkelit vaihtavat paikkaa, saaden uuden sokon suojeltavakseen.

Toiminnan jälkeen jaetaan kokemuksia.

Rentoutumisia

Jakaudutaan kolmen hengen ryhmiin. Yksi makaa, toinen pitelee makaajan päätä käsillään ja

kolmas heiluttelee varovasti hänen käsiään ja jalkojaan vuorotellen. Lopuksi hän painaa rentou-

tujan olkia maata kohden, ei kuitenkaan liian kovaa.

Ryhmä makaa isossa kalanruotomuodostelmassa. Kalanruoto muodostuu niin, että jokaisen pää

on jonkun vatsan päällä ja jokaisen vatsan päällä on pää. Ruoto voi hytkyä tai ihmiset pullistella

vatsaansa.

Ollaan pareittain. Ohjaaja lukee tarinaa. Toinen pareista makaa vatsallaan silmät kiinni. Toinen

sivelee rentoutujan selkää ja mukailee sivelyssään kuulemaansa tarinaa. Esimerkiksi hiiren kipi-

tystä tai tuulen puhallusta.

62

Sokkona etsimässä

Seistään ringissä.

Kaksi ringissä olevaa siirtyy ringin keskelle. Keskellä oleville jaetaan roolit: kutsuja ja vastaaja.

Keskellä olevat ovat sokkoina.

Kutsuja kysyy: ”Missä olet?” Toinen vastaa: ”Täällä.”

Kutsuja yrittää löytää vastaajan. Vastaaja yrittää olla jäämättä kiinni. Vastaaja voi hyödyntää eri

korkeuksia ja äänenpainoja.

Kun vastaaja jää kiinni, valitaan keskelle uusi pari.

Ryhmää mietityttävän asian purku draaman avulla

Mikä ryhmää mietityttää? Esimerkiksi mitä tapahtuu, jos asiakkaisiin syntyy liian suuri vaikutus.

Piirretään tikku-ukko kuvaamaan ohjaajaa, jonka ryhmään syntyy liian suuri vaikutus. Tikku-

ukolle annetaan nimi ja luonteenpiirteitä. Tikku-ukolle on syntynyt liian suuri vaikutus ryhmään

ja häneltä on aika ja keinot loppumassa.

Valitaan ryhmästä vapaaehtoisia ohjaajaksi ja asiakkaiksi.

Tilanne laitetaan näyttelijöiden avulla käyntiin.

Toiminnan jälkeen pohditaan, missä kohtaa tilanne alkoi mennä pieleen ja mitä ohjaaja olisi voi-

nut tehdä toisin.

Neuvojen jälkeen kokeillaan, toimivatko ne, kun tilanne käydään uudestaan läpi.

Toiminnan jälkeen pohditaan, millaisia keinoja voisi käyttää ja miten asiakasta tulisi lähestyä, jos

hän esimerkiksi menee tolaltaan.

Mainos

Sopii tilanteisiin, joissa ryhmällä on esimerkiksi joki projekti, joka toteutetaan pienryhmissä.

Pienryhmät saavat luoda projektistaan mainoksen.

Mainokset esitetään muulle ryhmälle.

63

Tuulen puhallus

Jakaudutaan pareiksi. Taustalle laitetaan rauhoittava musiikki.

Valitaan kumpi on puu ja kumpi tuuli.

Tuuli puhaltaa, esimerkiksi käteen, jolloin puu huojuu puhalluksen mukana. Tuulen puhallus voi

olla hento tai voimakas. Puhallus voi olla esimerkiksi kosketus käteen.

Aluksi puut ovat juurtuneet maahan ja liikkuvat tuulen mukana. Pikku hiljaa puut alkavat kuiten-

kin irtautua juuristaan ja liikahdella omaan tahtiin tuulesta välittämättä.

Toimintaa jatketaan jonkin aikaa, jonka jälkeen vaihdetaan rooleja.

Valintoja

Kävellään tilassa:

Kävelijät valitsevat joukosta jonkun, jota seuraavat, esimerkiksi paidan värin tai sukkien mukaan.

Kävelijät voivat valita joukostaan pommin ja kilven. Liikkujan tulee pysytellä koko ajan niin, että

kilpi on hänen ja pommin välissä.

Kävelijät vaihtavat salaa kaksi henkilöä ja pysyttelevät heidän kanssaan kolmion muodostelmas-

sa.

Kävelijät valitsevat värin, jota alkavat ampua toisten välistä. Yritä suojautua, kun sinua ammu-

taan.

Kävelijät valitsevat värin, joka miellyttää sillä hetkellä. Sitä väriä käyttäen ruvetaan maalamaan

käsillä, jaloilla, pepulla, nenällä yms. tilaa. Kirjoitetaan värillä oma nimi lattiaan. Piirretään ilmaan

oma unelma maisema. Kun maisema on valmis, sen sisään voi siirtyä ihmettelemään sen kau-

neutta.

Äänen tunnistus

Ollaan ringissä ja pyöritään tilassa.

Yksi menee ringin keskelle ja laittaa silmät kiinni.

Ringissä olijat pyörivät ja ääntelevät esim. sirkusteeman mukaan.

Keskellä olija huutaa ”stop” ja osoittaa sokkona yhtä ringissä olijaa.

Keskellä olija pyytää ositettua ääntelemään esimerkiksi hevosen tai norsun tapaan ja yrittää ar-

vata ääntelijän.

Keskellä olija saa arvata kolme kertaa ääntelijän, jonka jälkeen keskellä olija vaihdetaan.

Taputtelua

Istutaan parin kanssa vastatusten.

Toisella pareista on silmät kiinni.

Toinen läpsäyttää kädet yhteen toisen edessä, jolloin sokkona oleva yrittää etsiä toisen kädet.

Käsiään läpsäyttänyt ei saa läpsäytyksen jälkeen siirtää käsiään ennen kuin toinen on löytänyt ne.

64

Sokean ohjaus

Jakaudutaan pareittain.

Toisella parilla on silmät kiinni.

Silmät auki oleva pari menee kolmen askeleen päähän sokosta ja kutsuu tätä nimeltä. Sokko läh-

tee tulemaan pariaan kohden.

Silmät auki olevan on varmistettava, ettei sokko törmää mihinkään.

Silmät auki oleva ottaa sokon vastaan varovaisesti hartioihin koskemalla.

KUVAN MENETELMIÄ

Rintamerkki

Leikkaa kaksi ympyrän muotoista kangaspalaa, toinen hieman isompi kuin toinen.

Ompele ympyröiden reunoille harvoja pistoja ja kiristä lopuksi langat molemmista päistä.

Näin muodostuu littana ”pussukka”

Oio vekkejä niin, että lopputulos on kaunis. Muodostuneita kiekkoja voi käyttää molemmin päin.

Keskelle voidaan yhteen ompelun jälkeen vielä kiinnittää nappi, helmi tms.

Voit myös tehdä littavamman kiekon ompelemalla kaksi kankaasta leikattua ympyrää yhteen ja

kääntää ennen ommelympyrän sulkeutumista kiekot nurinpäin.

Huovutettu magneetti

Kissa;

Huovuta yksi pallon muotoinen ja yksi hieman soikeampi huopapallo. Huovuta myös neljä yhtä

pitkää ja paksua sekä yksi pitempi huopamato.

Ompele ne yhteen kissan näköiseksi

. Huovuta kaksi kolmion muotoista pientä korvaa.

Jos haluat kissalle värikuvioita, tikkaa neulalla painellen kuviot pohjaan kiinni.

Liimaa taakse magneetti.

Kissa saa kasvot napeista ompelemalla.

Eläimeen voidaan myös ommella heijastinkankaasta palat, jolloin se toimii myös heijastimena.

Liisterikulho

Vuoraa haluamasi muotoinen kulho kelmulla.

Ala vuorata kulhoa sisältäpäin sanomalehtisilpulla ja liisterillä.

Mitä enemmän laitat sanomalehtikerroksia, sitä kestävämpi kulhosta tulee.

Lopuksi liisteröi pinnalle värillistä paperia, jotta saat kulhosta näyttävän.

65

Pinnalle voi myös liisteröidä paperista leikattuja kuvioita.

Lankataidetta

Kasta lanka haluamasi väriseen maaliin ja aseta se paperin päälle.

Taita paperi ja vedä lanka ulos.

Näin paperiin jää langan kuvio ja lanka värjäytyy kauniiksi.

Eläinpatsas liisterityönä

Muotoile kanaverkosta haluamasi eläimen muoto.

Yksinkertainen tapa on ensin muodostaa kartio, joka muodostaa esimerkiksi ketulle vartalon.

Muut osat kuten kuono ja häntä muotoillaan erillisestä kanaverkosta ja kiinnitetään vartaloon.

Korvat voidaan tehdä pahvista, jolloin ne teipataan kiinni liisteröintivaiheessa sanomalehteen.

Kun hahmo on valmis, sitä aletaan vuorata sanomalehdellä.

Sanomalehti suikaleet liisteröidään limittäin, jotta ne pysyvät tukevasti kiinni.

Sanomalehti kerroksesta tehdään paksu, jotta kanaverkko ei erotu.

Päällimmäiseksi kerrokseksi voi liisteröidä värillisen paperin tai valkoisen, joka myöhemmin

maalataan.

Teoksen saa maalata vasta, kun liisteri on täysin kuivunut.

Patsaan voi vielä päällystää yleislakalla lopuksi.

Afrikkalaiset helmet

Leikkaa sanoma- tai aikakausilehdestä tai muusta paperista teräväkärkinen kartio. Mitä pidempi

kartio on, sitä paksumpi helmestä tulee.

Ala pyörittää paperia esimerkiksi ohuen sukkapuikon ympärille. Aloita leveästä päästä.

Parin tiukan kierroksen jälkeen loppuliuskaan sivellään liisteriä tai liimaa.

Pyöritä loppuosa kiinni helmeksi muodostuneeseen palloon.

Sementistä taidetta

Valmista sementti.

Jos halutaan tehdä kulho, öljytään muottikulhon sisäosa ruokaöljyllä, jonka jälkeen täytetään

muotti sementillä.

Täytön jälkeen kulhoon upotetaan öljyllä sivelty pienempi kulho ja betonin täyttämiin väleihin

upotetaan rautalankaa, joka tukee valmista työtä.

Anna kuivua täysin kuivaksi.

66

Kulhoa voidaan koristella esimerkiksi pitsiliinalla, luonnon lehdillä, koristekivillä tai helmillä.

Muista aina laittaa työtä tukevat rautalangat!!

Jääpalakuutioita voidaan käyttää myös muottina.

Kaarevan kulhon voi valmistaa esimerkiksi hiekkalaatikolla niin, että kasataan hiekkakinos, jonka

päälle laitetaan esim. suuri raparperin lehti. Kinos valetaan sementillä.

Muita mahdollisia sementtiteoksia voivat olla; kynttilänjalat, korut, kulhot, lautaset, kännykkäte-

lineet yms.

Aisteja hivelevä taideteos

Maahan asetellaan keppejä muodostamaan kehykset.

Ryhmää pyydetään etsimään ulkoa luonnosta erilaisia aarteita, esimerkiksi lehtiä ja käpyjä.

Etsinnän päätyttyä kokoonnutaan kehyksien eteen ja yksi kerrallaan esitellään aarteet.

Pohditaan, tuoksuvatko kukat yhä, ovatko kivet pehmeitä vai kovia, miltä tuntuu, kun sulalla hi-

vellään kämmentä, onko tuo sieni myrkyllinen, miten kauniiksi ruska saa lehdet, miten rapeita

kuivuneet oksat ovat jne.

Esittelyn jälkeen aarteet sommitellaan kehyksiin.

Lopuksi jokainen saa ihailla teosta.

Muottihuovutus

Valitaan esimerkiksi piparkakkumuotti muotiksi.

Laitetaan muotin pohjalle vahakangasta ja paksu tiskirätti.

Valitaan halutun värinen villa ja painellaan se muottiin.

Kastetaan muotin sisus lämpimällä vedellä ja mäntysuovalla.

Villaa töpötellään, kunnes se huopuu.

Apuvälineenä voi käyttää mm. pensselin tylppää päätä tai sukkapuikkoa.

Valmiiseen hahmoon voidaan ommella heijastinkangasta tai napeista kasvot yms. Siitä voi myös

tehdä rintakorun, magneetin tai sorminuken (muista laittaa alkuvaiheessa pahvi sisälle sormea

varten).

Muottia voidaan tukea kivillä, jotta se pysyy paikoillaan.

Huovutuksen lopuksi tee työlle kylmä-kuuma vesi käsittely.

Minä

Maalaa paperi sillä värillä, jonka koet kuvaavan itseäsi

Paperin voi jakaa myös osiin ja maalata eri osat omien eri roolien väreihin; minä koululaisena,

minä veljenä/siskona, minä jalkapalloilijana jne.

67

LIIKUNTA JA TANSSI

Virittelyä:

Venyttele varpaita ja sormia.

Ravistele koko kroppa, koukista polvia.

Selinmakuulla ravistele koko kehoa, kurottele ja naura.

Kellu selälläsi; jalat koukussa vatsan ja rinnan päällä, käsillä voit ottaa kiinni jaloista. Keinu puo-

lelta toiselle.

Muutama huomio joogasta:

1. Joogaa aina paljain jaloin, joustavissa ja lämpimissä vaatteissa.

2. Pidä lähelläsi ohut tyyny, jonka voit tarvittaessa laittaa polviasennoissa polvien alle ja risti-istunta

asennoissa häntäluun alle

3. Joogaa tyhjällä vatsalla.

4. Varaa vielä kevyt huopa loppuvenytystä varten.

Jooga: pieni aalto

Makaa selälläsi jalkapohjat maassa ja jalkaterät yhdensuuntaisina. Aseta kantapäät lähelle paka-

roita, noin lantion leveydelle toisistaan. Laske käsivarret vartalon viereen, kämmenet alustaa vas-

ten. Ojenna niskaa ja pidä kasvot kohti kattoa.

Keskity kuuntelemaan hengitystäsi. Saatat huomata, että hengitysrytmisi saa aikaan rangassa

pienen ja luonnollisen aaltomaisen liikkeen.

Sisään hengityksen aikana lannerangassa oleva vyötärönseudun notko hieman kasvaa ja vatsa

pullistuu. Samalla häntäluu painuu aavistuksen alustaa kohden.

Ulos hengityksen aikana lanneranka laskeutuu alustaa kohti, vatsa sekä lantiopohjan lihakset su-

pistuvat ja häntäluu kohoaa.

68

Jatka hengitystä toistaen sisään ja ulos hengitystä seuraten luonnollista hengitysrytmiäsi.

Tehosta liikettä niin, että ulos hengityksen aikana paina lannerankaa kevyesti alustaa vasten ja

supista tietoisesti alavatsan ja lantionpohjan lihaksia sekä halutessasi myös peräaukon lihaksia.

Anna sisään hengityksen seuratessa luonnollisen notkon palautua.

Toista liike 5 kertaa tai kunnes saat tuntuman selkärankasi kaariin.

Jooga: puolisilta

Makaa samalla tavalla kuin pieni aalto liikkeessä.

Aloita tekemällä edellisestä harjoituksesta tuttu pieni aalto liike. Herättele lantionpohjan ja vat-

san lihakset.

Tarkkaile lannerangassa olevaa vyötärön notkoa sisään hengityksen aikana.

Paina ulos hengittäen vyötärö alustaa vasten niin, että häntäluu ja lantiokin lähtevät jo nouse-

maan alustasta.

Jatka sisään hengittäen lantion nostamista kohti kattoa. Koko ranka nousee nikama nikamalta,

jolloin painopiste siirtyy asteittain kohti niskaa. Jalkapohjien tuki alustassa on tärkeää.

Anna rangan laskeutua ulos hengityksen aikana nikama nikamalta. Muista tukea liike alavartalon

lihaksilla.

Toista aina ensin pieni aalto, jonka jälkeen tee puolisilta.

Vaikeutta voit lisätä, kun saat puolisiltaan luontevan tuntuman: Ota kädet mukaan liikkeeseen.

Aloita tekemällä pieni aalto. Sisään hengityksen aikana lannerangassa on selvä notko. Ulos hengi-

tyksen myötä lanneranka painuu ensin alustaan ja lantio lähtee häntäluusta lähtien nousemaan.

Sisään hengityksen alkaessa nosta lantio ylös, mutta samanaikaisesti vie lisäksi käsivarret suori-

na yläkautta pään taakse alustalle. Ulos hengityksen aikana anna rangan laskeutua takaisin alus-

taan ja tuo samaan aikaan kädet yläkautta takaisin vartalon viereen.

Jos haluat liikkeestä vielä haastavamman voit jättää käsivarret pään taakse alustalle ja työsken-

nellä pelkän rangan kanssa kuten puolisiltaan kuuluu. Lopuksi pysähdy kuitenkin muutaman

hengityksen ajaksi puolisiltaan, jossa lantio on kaareutuneena ylös ja kädet pään takana suorina

vasten alustaa.

Jooga: selkärangan lämmittely edestä ja sivulta

Edestä:

Seiso suorana, jalat lantion leveydellä ja kädet rennosti vartalon vierellä. Pidä jalkapohjat tuke-

vasti lattiaa kohden.

Nosta kädet rinnan korkeudelle kämmenet vastakkain. (Kuva 1)

69

Kuva 1

Sisään hengityksellä nosta kädet ylös pään päälle ja venytä niitä kohti kattoa.

Ulos hengityksellä laske käsiä, mutta pidä ne pään yläpuolella.

Sisään hengityksellä taivuta kehoasi oikealle ja ulos hengityksellä suorista vartalo. Toista liike

molemmille puolille niin, että sisään hengityksellä taivutat kehoa ja ulos hengityksellä suoristat

vartalon. (Kuva 2)

Kuva 2

Sivulta:

Sisään hengityksellä taivuta selkää taaksepäin, kädet pään yläpuolella. (Kuva 3)

Kuva 3

70

Taivuta selkäranka nikama nikamalta hitaasti kohti lattiaa. Taivutuksen aikana ehdit hengittää

sekä sisään että ulos.(Kuva 4)

Kuva 4

Pidä kädet kohti lattiaa ja tee muutama sisään ja ulos hengitys. Anna käsien liikkua kevyesti ylös

ja alas hengityksen tahtiin.

Sisään hengityksen aikana nosta toinen käsi kohti kattoa ja pidä toinen käsi lattiaa kohden. (Kuva

5)

Kuva 5

Ulos hengittäessä anna käden palata takaisin lattiaa kohden. Seuraavan sisään hengityksen

aikana nosta toinen kätesi kattoa kohden ja anna toisen käden olla kohti lattiaa. Voit toistaa

liikkeen useamman kerran. Muista sisään hengittäessä nostaa käsi ilmaan ja ulos hengittäes-

sä laskea käsi alas.

Jooga: selkärangan lämmittelysarja ylös ja alas

Ota tuoliasento ilmassa sisään ja ulos hengityksen aikana.

71

Pysy tuoliasennossa ja sisään hengityksen aikana nosta kädet pään päälle ja kurota kohti kat-

toa.

Pidä kädet pään päällä ja hengitä kerran ulos.

Seuraavalla sisään hengityskerralla nosta koko vartalo suoraksi ja pidä kädet pään päällä.

Ulos hengityksen aikana laske kädet vartalon sivuille.

Sisään hengityksellä nouse varpaille seisomaan ja nosta kädet etukautta ylös pään päälle.

Ulos hengityksen aikana laskeudu varpailta alas ja laske samalla kädet sivukautta kylkien

viereen.

Toista sarjaa muutamia kertoja.

Jooga: Selkäjumppaa

Tee koukkuselkä asento: istu lattialla ja tee eteentaivutus. Tee sisään ja ulos hengityksiä, aisti

hengitys.

Meritähti: Makaa selälläsi patjan päällä jalat suorina ja kädet vartalon sivuilla. Purista vuoron pe-

rään kämmenet ja varpaat kiinni sekä auki, sisään hengityksellä kiinni ja ulos hengityksellä auki.

Ota koko keho mukaan liikkeeseen. Sisään hengityksellä keho laajenee, jolloin kädet liikkuvat lat-

tiaa pitkin sivulle ja ylös ja jalat aukeavat mahdollisimman suureen haara-asentoon. Ulos hengi-

tyksellä kädet ja jalat palaavat alkuperäiseen asentoon.

Selänkierto: Mene kontallesi patjan päälle. Kierrä selkää nostamalla ensin vastakkain käsi ilmaan

niin ylös kuin pystyt, pidä käsi hetken ilmassa ja palauta se sen jälkeen takaisin lattiaan. Nosta

tämän jälkeen vastakkainen jalka ilmaan, pidä liike taas hetken ja palauta tämän jälkeen jalka

maahan. Toista liike molemmille käsille ja jaloille. Lopuksi ojenna vastakkainen käsi ja jalka suo-

riksi. Toista molemmat puolet. Liikkeen voi tehdä myös seisten koskettamalla vastakkaisella kä-

dellä vastakkaista jalkaa. Kaverin kanssa; kaveri katsoo, että selkä on suorassa linjassa, kun sama

puoli tai eri puolet nousee ylös.

Kissa: Mene kontallesi patjan päälle. Pidä hartiat samassa linjassa käsien kanssa. Sisään hengityk-

sen aikana köyristä selkä ja ulos hengityksen aikana notkista selkä. Toista liike muutaman ker-

ran. Tämän jälkeen kissa alkaa kiertää pöytää, jolloin liikuta lantiotasi vuoron perään puolelta

toiselle, älä kiirehdi liikettä tehdessäsi. Voit kokeilla liikkeen myös päinvastaisesti: Hengitä suun

kautta keuhkot tyhjäksi samalla köyristäen selkäsi kaareksi. Pysy asennossa hetki. Hengitä sisään

nenän kautta (hitaasti) samalla paina selkäsi notkolle ja taas pidä asento hetki.

Alaspäin katsova koira: Mene konttausasentoon patjalle, katse alas luotuna. Pari tulee seisomaan

taakse ja ottaa kiinni lantion kohdalta. Pari vetää kevyesti konttaajan selkää pidemmäksi vetä-

mällä kehoa itseään päin.

Mylly: Asetu lattialle risti-istuntaan ja laita kädet polville. Ryhdy pyörittämään ylävartaloasi vyö-

tärön kohdalta hitaasti myötäpäivään. Tee laajoja ympyröitä, laita silmät kiinni ja hengitä rauhal-

lisesti. Jatka ainakin laskien hiljaa mielessäsi kuuteen kymmeneen ja vaihda suuntaa.

72

Lantion kierto: Käänny selinmakuulle, käsivarret kohtisuoraan sivuille ojennettuina. Koukista oi-

kea polvi ja vie se vasemman jalan ylitse lattiaan. Älä anna olkapäiden nousta lattiasta. Anna lan-

tion ja selän venyä laskien kuuteenkymmeneen ja palaa rauhallisesti alkuasentoon. Toista liike

toisella jalalla. Pysy edelleen selinmakuulla kädet sivuille ojennettuina ja nosta nyt molemmat ja-

lat kohtisuoraan ylöspäin. Taivuta jalat yhdessä kohtisuoraan vasemmalle puolellesi. Hengitä sy-

vään nenän kautta sisään, hitaasti ulos ja anna venyä hetken aikaa. Toista jälleen toiselle puolelle.

Käsivarsien ojennus: Nouse rauhallisesti risti-istuntaan, hengitä keuhkot täyteen nenän kautta ja

puhalla ilma rauhallisesti ulos suun kautta. Ojenna kätesi kohtisuoraan sivuille ja paina kämmen-

syrjillä kuin työntäisit pois päin lähestyviä seiniä. Venytyksen pitäisi tuntua ranteesta alkaen aina

olkavarteen ja hartioiden lihaksiin asti. Pidä liike hetken aikaa.

Kobra: Asetu rauhallisesti päinmakuulle, laita kämmenet olkapäidesi tasalle ja työnnä ylävartalo-

si mahdollisimman paljon taaksepäin. Hengitä keuhkot niin täyteen ilmaan, kun saat ja pidätä

hengitystä muutama sekunti. Hengitä ulos rauhallisesti suun kautta. Voit pitää asennon ja toistaa

hengitysharjoituksen niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Palaa lopuksi hitaasti alkuasentoon.

Lapsen asento: Nouse päinmakuulta polvi-istuntaan, taivuta ylävartalosi eteenpäin, kunnes otsa

osuu lattiaan tai niin pitkälle kuin pääset (varo kolauttamasta päätä). Ojenna käsi vartalon myö-

täisesti taaksepäin. Hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen ilmaan, pidätä ja päästä ilma lopuksi

ulos hitaasti. Pysy asennossa niin kauan kun se tuntuu mukavalta. Ja nouse lopuksi takaisin polvi-

istuntaan, hitaasti ja vältä äkkinäisiä nykäyksiä.

Puolihartiaseisonta: Asetu selin makuulle, nosta jalat kohtisuoraan kattoa kohden ja tue lanteita

käsillä. Vie jalat pään ylitse, niin pitkälle kuin taivut. Hengitä taas hitaasti sisään, pidätä hengitys-

tä ja vapauta ilma ulos. Anna venyä niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Hengitä välillä keuhkot täy-

teen, pidätä ja tyhjennä keuhkot. Ulos hengityksen aikana voit yrittää taivuttaa jalkojasi vielä pi-

demmälle. Palaa taas rauhallisesti alkuasentoon.

Sammakko: Ota leveä kyykkyasento, laita kämmenet lattiaan jalkojesi väliin ja suorista jalat sa-

malla sisään hengittäen. kämmenet jäävät siis lattiaan. Pidä asento hetken, anna pääsi painua va-

paasti alas, yritä rentouttaa kaikki lihaksesi ja hengitä rauhallisesti venytyksen aikana ja palaa

kyykkyasentoon sisään hengityksen aikana. Toista tätä vähintään kymmenenkertaa taikka niin

kauan kuin se tuntuu hyvältä.

Kolmioasento: Seiso leveässä haara-asennossa, nosta käsivarret kohtisuoraan sivuille. Taivuta

ylävartaloasi sivulle alas ulos hengityksen aikana, kunnes vasemman ojennetun käsivartesi sor-

met osuvat varpaisiin. Oikea käsivarsi osoittaa tällöin kohtisuoraan ylös. Käännä päätäsi kunnes

näet ylhäällä olevan kädensormet. Pidä asento laskien kolmeenkymmeneen ja palaa hitaasti al-

kuasentoon. Toista toiselle puolelle. Tätä liikettä voit tehostaa kääntämällä jalkaasi. Kun taivutat

kohti vasenta jalkaasi, niin käännä vasen jalka 90 astetta vasemmalla ja samalla oikeaa jalkaasi

45 astetta vasemmalle. Jalkateräsi osoittavat näin liikkeen suuntaan.

Loppuvenytys: Asetu selinmakuulle, kädet vartalolinjassa sivuilla ja rentoudu. Jos olet viluisa,

niin huopa voi olla mukava vetäistä ylle. Anna kehosi rentoutua ainakin 5 minuuttia ja kuulostele

73

asentojen vaikutusta. Joskus rentoutuminen voi alussa tuntua jopa kipeältä, mikäli olet todella

jumissa. Kestät hetkellisen kivun, kun hengität syvään keuhkot täyteen ja hitaasti ulos.

Kehon kierto: Kierrä pää ja jalat eri suuntiin. Jännitä lantionpohjanlihaksia.

Delfiini: Mene nelinkontin patjan päälle. Aseta kyynärpäistä lähtien kädet maahan. Laske ylävar-

taloa ylös ja alas vuoron perään.

Juurtuminen

Toinen pareista asettuu tuoliasentoon ja juurruttaa kehonsa lattiaa vasten. Toinen työntää lanti-

onseudulta juurtunutta. Juurtunut painaa vastaan. Juurtunut seisoo ja menee tönköksi. Pari työn-

tää tönkköä lantionseudulta. Mitä huomaat?

Aseta kädet niskan taakse. Siirrä kädet myös ristiselän päälle.

Valitkaa pareittain, kumpi toimii ensin tuulena ja kumpi puuna.

Tuuli alkaa liikuttaa puun käsiä. Hetken aikaa liikuttuaan puu alkaa liikkua omaan tahtiin, jolloin

tuuli myötäilee liikettä.

Vaihtakaa rooleja.

Lopuksi menkää selät vastakkain ja liikkukaa. Antakaa tarvittaessa tukea ja painakaa toisen sel-

kää. Liikkukaa myös ylös-alas, jolloin kuihtuminen tapahtuu alaspäin suuntautuvalla liikkeellä ja

kasvu ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä.

Tilassa liikkuminen

Kävele yksin tilassa.

Löytäkää ryhmänä yhteinen rytmi liikkeelle.

Ruvetkaa toistamaan yhteistä liikettä.

Pysähdy, kun kuulet sanan stop ja jatka matkaa, kun kuulet sanan go.

Vaikeuta niin, että joku pysähtyy sanomatta, jolloin kaikki pysähtyvät.

Liiku tilassa eri korkeuksissa; sulaen lattialle, istuen ja seisten.

Kun ryhmä tuntee toisensa, voi liikkumista tehdä parin kanssa; samalla tasolla tai eritasolla, pei-

laten toisia tai kehot toisiaan koskettaen.

Lasten kanssa tehtäväksi sopivat eläimet; keksi jokin eläin, jonka liikettä alat matkimaan. Näytä

oma liikkeesi parille ja opeta se tälle. Etsi ryhmästä muita eläimiä, jotka kuuluvat kanssasi sa-

maan eläinryhmään (vesi, maa ja ilma). Käy tapaamassa myös toisen elementin eläimiä. Saman

elementin eläimet saavat esittäytyä muiden katsoessa. Lopetetaan toiminta tekemällä eläinpat-

sas, jossa kaikki eläimet liittyvät toisiinsa.

Kontakti-improvisaatio

74

Ota pariasi vastakkaisista käsistä kiinni ja nojatkaa taaksepäin. Olette nyt toistenne varassa.

Keskustelkaa annetusta aiheesta, esimerkiksi harrastuksista.

Vaihdetaan paria.

Vaihdetaan kontaktia, esimerkiksi käsikynkkään tai jalkakynkkään.

Seuraa johtajaa

Parin kanssa aluksi, esimerkiksi pukkihyppyjä, käännöksiä tai jalan ali menoja.

Pikku hiljaa ruvetaan liittymään muihin pareihin, koko ajan toistaen ensimmäisen tekemää liiket-

tä. Katsotaan, että johtaja vaihtuu välillä.

Jaetaan ryhmä kahtia, jolloin toinen puoli saa seurata hetken toisen jonon liikettä ja toimintaa.

Vaihdetaan rooleja.

Aurinko ja kuu

Jaetaan ryhmä kahtia. Toinen puoli laittaa silmät kiinni ja ojentaa kätensä. Silmät kiinni oleva saa

parin, joka ottaa tätä käsistä kiinni.

Silmät kiinni oleva on aurinko ja silmät auki oleva on kuu. Aluksi kuu määrittelee auringon liik-

keet ja liikuttaa tätä haluamallaan tavalla.

Aurinko alkaa pikku hiljaa kontrolloida liikettä koko ajan enemmän ja enemmän. Kuu toimii au-

ringon suojelijana ja katsoo ettei aurinko törmää mihinkään. Kuu osallistuu liikkeeseen.

Lopuksi liike pysähtyy ja aurinko saa yrittää arvata, kuka on toiminut kuun roolissa.

Terapeuttinen liike materiaalien kanssa

Materiaalina esimerkiksi pallot, kuminauhat, putket ja huivit.

Toimintaa voi tehdä sekä yksin että parin kanssa.

Keskustellaan lapsuuden positiivisesta ja negatiivisesta muistosta, jos teet harjoituksen yksin, pa-

lauta muisto mieleesi.

Millaista liikettä materiaalit inspiroivat tekemään? Ala liikkua mielikuvan mukaan.

Musiikin voi laittaa taustalle soimaan. Meditatiivista musiikkia esimerkiksi Bryan Eno ja Phillip

Class.

Materiaalipatsas

Eri materiaalit asettuvat patsaiksi.

Ryhmät voivat katsoa kunkin materiaaliryhmän erikseen, jonka jälkeen ryhmät voivat yhdistyä.

Esimerkiksi putket+ pallot, kuminauhat+ huivit, huivit+ pallot ja putket+ kuminauhat.

75

Ikuisuuspallo

Pallopeli polttopallon tapaan. Muista kuitenkin, kuka sinut poltti, koska pääset takaisin peliin,

kun polttajasi poltetaan.

Kehityksellinen liike

Makaa maassa ja keskity kehosi keskustaan. Tunne hengitys vatsassasi.

Lähde kiertämään kättä vartalosi ylitse toiselle puolelle. Kierrä niin pitkälle kuin pystyt. Toista

molemmille puolille. Kierrä myös jalka kehosi toiselle puolelle.

Käänny päinmakuulle ja liiku kuin lisko tai pieni vauva. Vedä itseäsi aluksi pelkillä käsillä eteen-

päin. Lisää liikkeeseen myös jaloilla työntäminen.

Nouse istuma-asentoon ja kierrä kehoasi puolelta toiselle. Tunnustele, miltä kierto tuntuu kehos-

sa. Liiku eteenpäin peppusi avulla.

Mene konttaus asentoon. Liiku ensin homolateraalisesti, jolloin liikutat saman puolen kättä ja

saman puolen jalkaa. Vaihda tämän jälkeen kontralateraaliseen liikkumiseen, jolloin liikutat vas-

takkaista jalkaa ja vastakkaista kättä.

Siirry karhukävelyyn.

Nouse seisomaan ja kävele haparoiden. Kun kävely muuttuu normaaliksi lähde juoksemaan, hyp-

pimään ja lentämään. Hyödynnä tilaa. Liiku sen läpi ylä-, ala- ja keskitasolla.

Liikesarja

Karhukävely, kierähdä selän kautta konttausasentoon. Mene alas ja liiku kuin lisko. Nouse ylös

selkä pyöreänä. Nouse seisomaan ja hyppää ylöspäin. Hyppää vielä lopuksi sivulle.

Sarjan voi tehdä myös parin kanssa: Molemmat tekevät karhukävelyä, jonka jälkeen kierähdetään

selälle jalat kiinni toisissaan. Mennään liskoiksi, jolloin toinen liukuu toisen selän päältä. Nous-

taan ylös selkä pyöreänä. Hypätään samaan aikaan eteenpäin, jonka jälkeen hypätään vielä sivul-

le. Liikesarjaa voi muutella haluamallaan tavalla, mutta pitäkää liike virtaavana ja yhtenäisenä.

Rentoutus

Venyttele kaikki raajat ja tunne venytys kaikin aistein. Mitä kuulet, haistat, maistat, näet ja tun-

net?

Tee muutama syvä sisään ja ulos hengitys niin, että sisään hengityksellä vedä ilma nenän kautta

sisään ja ulos hengityksellä vapauta se suun kautta.

Kipristele kasvojesi lihaksia.

Käy läpi kaikki raajat soluhengityksellä. Soluhengityksellä tarkoitetaan sitä, että läpikäyt mieles-

säsi kaikki kehonosat vuorollaan ja keskityt aina sillä hetkellä ajattelemaasi kehon osaan.

Hae kehostasi kohta, mistä koet saavasi energiaa. Liikauta sitä, jos pystyt.

76

Avaa lopuksi rintakehä kiertämällä käsiä ympäri.

KAUPUNKISOTA

Kaupunki sota on erilainen vaihtoehto tavalliselle polttopallolle, joka vaatii hieman enemmän tilaa ja

valmistelua. Peliä pelataan joukkueina ja joukkueita on kaksi. Peliä on hyvä pelata esimerkiksi tilavassa

liikuntasalissa. Kun joukkueet on jaettu peli alkaa niin että kummatkin joukkueet saavat pienen ajan esi-

merkiksi viisi minuutta rakentaa valmiiksi määritellyistä materiaaleista itselleen tukikohdan ja piilottaa

tukikohtaan oman joukkueen lippu. Kun rakennus aika on päättynyt, kaupunkisota alkaa. Tarkoituksena

pelissä on löytää vastustaja joukkueen lippu ja viedä se omaan tukikohtaan. Ammuksena pelissä ovat

pallot, joilla pelaajien on tarkoitus heittää vastustaja joukkueen pelaajia ja tiputtaa heidät pelistä pois.

Säännöt voidaan sopia niin että osumasta pelaaja tippuu pelistä kokonaan pois tai sitten määritellyksi

ajaksi esimerkiksi kolmeksi minuutiksi, jonka jälkeen hän pääsee peliin takaisin mukaan. Käytettävien

pallojen on hyvä olla riittävän kevyitä ja pehmeitä jotta niitä on turvallista heittää. Hyvänä sääntönä on

myös että pelaajat eivät saa heittää toisiaan päähän ja vain pään alapuolelle osuneet osumat lasketaan.

Pelaajan johon osuu pallo tämän kantaessa lippua, on poistuttava pelialueelta ja jätettävä lippu siihen

kohtaa missä pallo häneen osui.

Pelin sääntöjä ja rakennetta voi muokata helposti mielensä mukaan. Esimerkiksi voidaan sopia että pelaa-

jat joihin osuu pallo joutuvat pelistä pois kunnes joku omasta joukkueesta pelastaa heidät takaisin peliin.

Pelastukseksi käy esimerkiksi jonkin yksinkertaisen tehtävän, kuten pallon heittäminen koriin, suoritta-

minen tai vastustajan pelaajan polttaminen pallolla. Pelin voi myös aloittaa niin että tukikohdan raken-

nusmateriaalit kasataan salin keskelle ja kummatkin joukkueet menevät omalle puolelleen liikuntasalia.

Ohjaajan merkistä joukkueet saavat juosta keskelle salia ja kantaa omalle puolelleen niin paljon raken-

nusmateriaalia kuin ehtivät.

Ehdotus vanhempi lapsi jumppaan, musiikkijumppaa

1. Lämmittely / Kengurumeininki: ”Urheilija” 2´30

Tahdon olla urheilija,Kovaa aion treenata ja olla voittaja,Tahdon olla urheilija

- Selät vastakkain kiertoja puolelta toiselle (ojennetaan tyynyä ympäri)

77

- Eteen- ja taaksetaivutus

… jääkiekkoilija/ luistelua

… uimari / uintia

… formula-ajaja / autolla ajoa

… jalkapalloilija / potkuja

2. Lämmittely; jalat ja kädet / Kengurumeininki: ”Pom Pom pomppimaan” 1´26

1 säe tulitikkuhyppyjä

2 säe kyykkyhyppyjä

3 säe vanhempi nostaa ylös-syliin

3. Jalat ja selkä / Kengurumeininki: ”Katso kengurun loikkaa” 3´14

- lapsi sylissä tai reppuselässä kyykkäyksiä 4x

- kertosäe: Hyvää huomenta –liike 4x

- 6x

4. Temppuilua ja akrobatiaa / Liirum Laarum: ”Vokaalilaulu” 3´58

- Karhu / karhukäyntiä

- Kettu / ketunhännän tarkistus konttausasennossa

- Kirppu / ”kirpun pyllistys” kyykky-ojennus

- Tonttu / varpailla hiipiminen

- Susi / tasapaino yhdellä jalalla

78

- Hyttynen /

- Käärme / kieriminen

- Mörkö /

- III III III III III III III ”sambaa”… lapsi kiipeä seisomaan aikuisen reisien päälle… sieltä ta-

kaperin voltti ympäri

5. Kehonhallinta /Kengurumeininki: ”Intiaanipäällikkö Heiluva hammas” 2´43

- vastakkain soudetaan edestakaisin

- kertosäe: kierähdetään ympäri ja takaisin (vatsallaan tai etunojassa)

- 3x

6. Punnerrukset / Kengurumeininki: ”Faaraoiden maa” 4´53

- A-osa / punnerrukset lapsi selän päällä 8x

- Kertosäe: kuulleet ovat jostain muumiosta/ koira-asento-lapsi ryömii alta

- 3x

- tarina: selän pyöristys – piiloon kuuntelemaan tarinaa – pyöräilyä selällään

- A –osa: punnerrukset 8x ja lopuksi venytys

7. Selät / Kengurumeininki: ”Kömpelö kampela” 2´52

- 2x8 valmistautuminen

- Kampela + kertosäe (6x8) konttausasennossa kädet ojentuu eteen vuorotellen

- Silakka + kertosäe (6x8) konttausasennossa jalkojen ojennus taakse

79

- 2x8 +4 välike asennon vaihto

- Hauki + kertosäe (6x8) päinmakuulla kädet ui eteen - taakse

- Valas + kertosäe (6x8) päinmakuulla uintipotkuja

- 2x8 +4 välike

- Kaikki yhdessä (4x8) kädet ja jalat ui yhtäaikaa

8. Vatsat / Kengurumeininki: ”A - Kiira -Wai” 3´27

- lapsi vanhemman säärien päällä istumassa

- 1 säe + kertosäe / jalkojen työnnöt eteen ja takaisin

- 2 säe +kertosäe / lantion nostot

- 3 säe lentokone

9. Venyttely / Liirum Laarum: ” Pää, olka, polvi, varvas” 2´43

- pää, olka, polvi, varvas… nyt on koukkuselkä / täysistunnassa eteentaivutus

- varvas, polvi, olka pää… nyt on suora selkä /täysistunnassa eteentaivutus

- välike / rapukäyntiasento

10. Venyttelyä / Nopsanilkat: ”Pieniä Pisaroita” 5´18

ELÄMÄNHALLINTA

Aarrekartta

Tehtävänanto:

80

Tulevaisuutta voi suunnitella aarrekarttamenetelmän avulla. Aarrekarttamenetelmä aloitetaan

tunnistamalla omassa elämässä muutoksen tarve tai toive. Sen jälkeen jokainen ryhtyy kerää-

mään kuvia ja muuta materiaalia (esimerkiksi riimejä, tekstejä, otsikoita, metaforia, kappaleita)

haaveen kohteena olevasta asiasta. Tätä keräämistyötä tehdään yhdestä viikosta kahteen kuu-

kauteen. Usein on käynyt niin, että moni kertoo tavalla tai toisella aloittaneensa haaveensa to-

teuttamisen.

Toteuttamistapoja:

Tehtävän voi toteuttaa kirjallisena, valokuvaamalla, riimittelemällä, musiikkikappaleita etsimäl-

lä, Power Point-ohjelmalla, askartelemalla kartongille tai esimerkiksi sanapilvenä (Ohje sanapil-

veen: http://www.wordle.net/).

Oma Asunto

Tehtävänanto:

Etsi näiltä sivustoilta; Nuorisosäätiö, kaupunkien omat sivut (VAVI: Vantaan kaupunki, Stadin

asunnot: Helsingin kaupunki, Espoonkruunu oy: Espoon kaupunki) Sato, VVO, Arava-asunnot,

HOAS, yksityiset vuokranantajat (etuovi.com, oikotie.fi). Ota selvää:

a) missä päin asuntoja on?

b) miten asuntoja haetaan?

c) paljonko vuokra ja takuuvuokra maksavat?

d) mitä teet, jos sinulla ei ole varaa takuuvuokraan? (sosiaalivirasto.fi)

e) tutustu jonkin taloyhtiön (esimerkiksi VVO:n tai HOAS:n) järjestyssääntöihin (esimer-

kiksi hiljaisuuden alkaminen, lemmikkieläimet, tupakointi). Kirjaa ylös mielestäsi tär-

keimmät säännöt.

f) mitä tapahtuu, jos rikot järjestysmääräyksiä? Kuinka voit itse toimia, jos naapurisi rik-

koo sääntöjä?

g) miten pidät omasta asunnostasi huolta? Missä kunnossa asunnon on oltava, kun muutat

pois?

Budjetointi

81

Tehtävänanto:

a) Mene Ikean sivuille ja sisusta yksiö (1 huone, keittiö ja vessa). Huomioi sisustamisessa

omat elämäntapasi. (Juhlitko paljon? Onko sinulla lemmikeitä?) Kannattaako ostaa hal-

vimmat mahdolliset tavarat, vai investoitko kestävämpään? Paljonko yksiön sisustami-

nen maksaa? Tehtävän voit toteuttaa keräämällä kuvia kartongille, johon liität mukaan

hinnat tai kirjallisena.

b) Opiskelet toisen asteen koulutuksessa (ammattikoulu tai lukio) ja käyt töissä muutaman

kerran kuukaudessa. Saat täyden opintotuen (419,80€/kk) sekä valtion takaaman opin-

tolainan (300€/kk). Palkkatyöstä saat 150€/kk. Yhteensä sinulla on kuukaudessa käy-

tettävänä 869,80€. Asut opiskelija-asunnossa, jonka vuokra on 378€/kk. Vuokraan ku-

luu vesi, netti ja sähkö. Joudut joka kuukausi maksamaan puhelinlaskun (20€), matka-

kortin (opiskelija-alennuksella 22€) ja vakuutuksen (2krt/vuodessa 69,75€). Paljonko

sinulle jää kuukaudessa rahaa ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin, harrastuksiin, hygie-

niatarvikkeisiin ja vapaa-ajanviettoon? Tee selkeä budjetti kuukausittaisista menoistasi.

Yritä saada rahaa myös säästöön matkakassaan tulevaa etelänmatkaa varten. Tee sellai-

nen budjetti, että et mene miinukselle ja sinulla on rahaa myös kuukauden loppupuolel-

la.

c) Olet saanut opiskelupaikan toisen asteen koulutuksesta. Aikaisemmin olet työskennellyt

pikaruokaravintolassa. Töitä tehdessäsi veroprosenttisi on ollut 12,5%. Miten saat muu-

tettua veroprosenttisi pienemmäksi, jotta opintotukeasi ei veroteta liikaa? Mitä tapah-

tuu, jos tukea verotetaan liikaa? Entä jos liian vähän? Tutustu Veroviraston sivuihin sel-

vittääksesi nämä asiat.

Turvaverkkovuori

Tehtävänanto:

Kuvittele ja piirrä itsesi vuoren huipulle. Rinne on jyrkkä ja alhaalla on meri, jossa hait uivat.

Mereen putoamisesi estävät puut, pensaat, kivet ja veden rajassa oleva verkko. Mieti, ketkä lä-

heisistäsi voisivat estää putoamisesi hain kitaan. Kirjoita läheistesi nimet puiden, pensaiden ja

verkon kohdalle. Kirjoita lähimmäksi itseäsi niiden ihmisten nimet, joihin turvautuisit ensim-

mäisenä.

82

Sosiaalipalvelut

Tehtävänanto:

Mieti omia positiivisia kokemuksiasi sosiaalipalveluiden asiakkaana olemisesta. Mitkä asiat ovat

asiakkaalle tärkeitä hyvän kokemuksen aikaansaamisessa?

Pohdi omia negatiivisia kokemuksiasi sosiaalipalveluiden asiakkaana olemisesta? Mitkä asiat

ovat asiakkaalle tärkeitä hyvän kokemuksen aikaansaamisessa?

Etsi esimerkiksi Finlexin sivuilta (www.finlex.fi), mitkä ovat sinun oikeutesi sosiaalipalveluiden

asiakkaana.

Päihteet

Tehtävänanto:

Ota selvää Suomen alkoholilaista.

a) miksi laki on säädetty?

b) mitkä ovat ikärajat alkoholijuomien ostamisessa (miedot ja vahvat)?

c) mitä seuraa jos välität alkoholia alaikäiselle?

d) pohdi, miksi nuoret juovat itsensä humalaan.

Tehtävänanto:

Pysähdy hetkeksi miettimään, kuinka monta tupakoinnin haittatekijää muistat tällä hetkellä.

Kirjoita asiat muistiin.

Mieti, mitkä kaikki haittatekijät olet huomannut omassa tupakoinnissasi. Löydätkö yhtään posi-

tiivista asiaa tupakoinnista? Voisiko positiiviset asiat saada jostain muualta? Jos negatiivisia

asioita on enemmän kuin positiivisia, mitä voisit tehdä tupakoinnin suhteen?

Toteuttamistapoja:

Tehtävän voit toteuttaa piirtämällä tai leikkaamalla lehdestä kartongille ihmishahmon, johon

liität kirjallisesti fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haitat.

Tehtävänanto:

83

Valitse toinen seuraavista kysymyksistä:

a) miten estäisit kaveriasi aloittamasta tupakoinnin?

b) miten kertoisit pikkusiskollesi/-veljellesi tupakoinnista?

Tehtävänanto:

Pohdi erilaisia tapoja, joilla voit lopettaa tupakoinnin.

Toteuttamistapoja:

Voit toteuttaa työn kirjallisena, kuvien avulla tai esimerkiksi sanapilvenä (ohje sanapilveen:

http://www.wordle.net/).

Tehtävänanto:

Jos käytät alkoholia/tupakkaa/huumeita, kuinka uskot vanhempiesi, isovanhempiesi, sisaruste-

si ja ystäviesi suhtautuvan asiaan? Minkä takia päihteiden käyttöä mielestäsi ihannoidaan, vaik-

ka sen vaarat tunnetaan?

Tehtävänanto:

Kirjoita 10 asiaa, jotka tuottavat sinulle mielihyvää. Ajattele kirjoittamiasi asioita terveyden

kannalta; mitkä niistä kuluttavat terveyttä ja mitkä ovat hyviä terveyden kannalta?

Toteuttamistapoja:

Tehtävän voit toteuttaa sanapilvenä (ohje sanapilveen: http://www.wordle.net/), kirjallisesti,

valokuvaamalla tai keräämällä kuvia ja kokoamalla ne yhteen kollaasiksi.

Syrjäytyminen

Tehtävänanto:

Selvitä oman paikkakuntasi päihdeneuvontaa antavien tahojen nettisivut ja yhteystiedot. (esim.

A-Klinikka, Nuorisoasemat, AA-Kerhot jne.)

Tehtävänanto:

84

a) Mitä syrjäytyminen mielestäsi tarkoittaa (päihteiden käyttö, työelämästä syrjäytyminen,

kodittomuus, yksinäisyys jne.)? Mitä mielestäsi pitäisi tehdä syrjäytymisen ehkäise-

miseksi?

b) Tutustu Kelan, Sosiaaliviraston, Työvoimatoimiston ja Nuorisoasemien sivuihin. Mitä

näillä sivustoilla kerrotaan syrjäytymisestä ja sen ehkäisystä? Löydätkö muita sivustoja?

c) Tutustuttuasi syrjäytymiseen, pohdi, miten voisit auttaa ystävääsi Pekkaa, jolla on alka-

va alkoholiongelma, minkä seurauksena hän on vaarassa syrjäytyä. Mitä erilaisia keinoja

voisit käyttää auttaaksesi Pekkaa?

Toteuttamistapoja:

Voit toteuttaa tehtävän mind map-työskentelynä, kirjallisesti tai ranskalaisin viivoin.

Tehtävänanto:

Piirrä paperin keskelle aurinko, jonka sisälle kirjoitat turvallinen olo ja sadepilvi, jonka sisälle

kirjoitat turvaton olo. Kirjoita auringon ja sadepilven ympärille turvallisuutta ja turvattomuutta

luovia asioita. Pohdi tehtävässä omaa elämääsi ja omia tuntemuksiasi.

Liikenne

Tehtävänanto:

Tutustu Liikenneturvan sivujen (liikenneturva.fi) tilastoihin nuorten liikennevahingoista. Miten

nuorten turvallisuutta liikenteessä voitaisiin edistää eri näkökulmista (autoilija, mopoilija, pyö-

räilijä, skeittaaja, jalankulkija jne.)?

Pohdi omaa toimintaasi liikenteessä. Miten vastuullinen mielestäsi olet?

Toteutustapoja:

Muodosta isolle paperille (kartongille tms.) eri lokeroita eri näkökulmille (autoilija, jalankulkija,

mopoilija jne.) ja kirjoita lokeroihin näihin näkökulmiin liittyvät asiat. Voit myös tehdä työn

kirjallisesti.

MINÄ ITSE

85

Minä Itse

Tehtävänanto:

Kerro itsestäsi mielestäsi tärkeimmät asiat. Kerro itsestäsi, perheestäsi, harrastuksistasi, tule-

vaisuuden haaveistasi yms.

Toteutustapoja:

Voit liimata kartongille oman kuvasi ja kirjoittaa, piirtää tai liimata kuvan ympärille itsellesi

tärkeitä asioita. Työn voit toteuttaa myös kirjallisena tai sanapilven muodossa (ohje sanapil-

veen: http://www.wordle.net/).

Sukupuu

Tehtävänanto:

Piirrä haluamasi tyylinen sukupuu. Sukupuu voi olla oikean puun näköinen tai muodostua esi-

merkiksi laatikoista, jotka on liitetty toisiinsa. Rakenna sukupuu niin kauas historiaan, kuin

mahdollista. Hyödynnä työssäsi perhettäsi ja sukulaisiasi ja heidän tietämystään.

Kirje

Tehtävänanto:

Kirjoita kirje jostain elämäsi tapahtumasta. Voit kirjoittaa kirjeen joko omalle lapsellesi, äidille-

si, parhaalle ystävällesi tai rakastetullesi.

Tehtävänanto:

Kirjoita kirje vanhemmillesi. Mitä tunnet vanhempiasi kohtaan juuri nyt? Mitä haluat sanoa heil-

le tällä hetkellä? Kaikki tunteet ovat oikeita ja sallittuja.

86

Tehtävänanto:

Kirjoita, mitkä ovat sinun lapsuudenkotisi tai kouluaikojesi latistajia ja elämääsi haitanneita

uskomuksia. Mitä haluat sanoa näille latistajille?

Tehtävänanto:

Mitä tekisit ja miten viettäisit aikasi, jos tänään kuulisit sinulla olevan vain vuosi elinaikaa jäljel-

lä?

Oman Elämän Palapeli

Tehtävänanto:

Piirrä kartongille palapelin pala. Täytä pala itseäsi kuvaavilla asioilla, esimerkiksi luonteenpiir-

teillä, kiinnostuksen kohteilla, haaveilla jne. Palapelissä voit käyttää omaa luovuuttasi.

Oman Elämän Metaforat

Tehtävänanto:

Täytä alla olevat metaforat omaan elämääsi sopivalla tavalla (esim. Elämäni on kuin ruusun-

nuppu, joka aukeaa hitaasti, mutta varmasti.):

a) Elämäni on kuin…

b) Minä olen kuin…

c) Tulevaisuuteni on kuin…

d) Ystäväni ovat kuin…

e) Perheeni on kuin…

87

Valitse metaforien rinnalle niihin sopivia kuvia. Mitä metaforat merkitsevät sinulle?

Toteuttamistapoja:

Voit kirjoittaa metaforat suoraan niitä kuvaaviin kuviin. Voit myös liimata kuvat kartongille ja

kirjoittaa metaforat niiden viereen.

Elämänarvot

Tehtävänanto:

Pohdi, mitkä ovat tärkeitä asioita elämässäsi. Mitä olet valmis tekemään saavuttaaksesi itsellesi

tärkeitä arvoja?

Toteuttamistapoja:

Kokoa oman elämäsi arvoista esimerkiksi sanapilvi (ohje sanapilveen:

http://www.wordle.net/) tai kuvakollaasi. Voit myös valokuvata itsellesi tärkeitä arvoja tai to-

teuttaa työn mind map-työskentelynä tai vaikka ranskalaisin viivoin.

Sosiaaliset Taidot

Tehtävänanto:

Millaisissa sosiaalisissa tilanteissa olet ollut viime aikoina? Miten toimit tai reagoit? Kirjoita

vastauksesi alla olevaan ruudukkoon. Pohdi reagointitapojasi. Olisitko voinut reagoida jossain

tilanteessa toisin?

88

Millaisessa tilanteessa olet ollut…? Miten toimit tai reagoit?

Ihastunut

Iloinen

Innostunut

Pettynyt

Onnellinen

Surullinen

Vihainen

89

Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan vuorovaikutus- ja tunteiden säätelytaitoja. Sosiaaliset taidot

kehittyvät ja muuttuvat koko elämän ajan. Sosiaalisesti taitava ihminen osaa käyttäytyä raken-

tavasti ristiriitatilanteessa. Hän voi olla jopa ujo, kun taas äänekäs ihminen saattaa olla epävar-

ma sosiaalisista taidoistaan. Sosiaalisten taitojen harjoittelu on mahdollista toisten kanssa. Sii-

hen tarvitsemme toisiamme. Harjoittelu jatkuu läpi koko elämän.

Tehtävänanto:

Pohdi, millainen ryhmän jäsen olet. Laita rasti kyllä tai ei – ruutuun sen mukaan, kumpi vaihto-

ehto kuvaa sinua paremmin.

Kyllä Ei

Kestänkö asioiden ja tilanteiden keskeneräisyyttä?

Sopeudunko ryhmän työskentelytahtiin?

Annanko tilaa muille ryhmän jäsenille?

Annanko tilaa uusille ideoille?

Otanko huomioon erilaisia näkemyksiä?

Osaanko katsoa ongelmaa eri näkökulmista?

Pystynkö kuuntelemaan muita?

Siedänkö sähläystä?

Tuonko esiin omia näkemyksiäni?

Pysynkö omien ehdotusteni takana?

Osaanko yhdistellä erilaisia näkemyksiä?

Joustanko tarvittaessa?

Osaanko rakentaa eri näkemyksistä yhteisen?

Mitä enemmän sinulla on kyllä-vastauksia, sitä paremmin sopeudut ryhmään. Ryhmätaidot ovat

tärkeitä tämän päivän työelämässä. Koulussa, kotona ja ystäväporukassa sinulla on hyvä tilai-

suus harjoitella niitä, vaikka se ei aina ole helppoa.

90

Kohteliaisuus

Tehtävänato:

Olet päässyt työhaastatteluun. Pohdi, miten toimisit tilanteessa. Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

a) Tervehtiminen: Päivä alkaa hyvin, kun huomaamme tervehtiä toisia. Merkitse rastilla

oikea vaihtoehto. Tervehtiä voi tilanteesta riippuen.

Oikein Väärin

Pään nyökkäyksellä

Hyvää huomenta tai päivää toivottamalla

Kättä heilauttamalla tai sanomalla Hei!

b) Tervehtiessä tulisi:

Oikein Väärin

Katsoa tervehdittävää silmiin

Kääntää katse maahan

Sanoa tervehdys kuuluvasti

Kasvojen ilmeen olla iloinen

c) Puhekieli:

Oikein Väärin

91

Puhuessa ei pidä käyttää toista loukkaavia ilmaisuja

Liian kovaäänistä puhetta on vältettävä

Kirosanojen ja rivojen sanojen käyttö tehostuskeinona joka-

päiväisessä kielenkäytössä antaa puhujasta myönteisen kuvan

Esitä asiasi selkeästi ja silmiin katsoen

Sinuttelu ja teitittely: Jokaisen tulisi osata teititellä tarvittaessa. Kohtelias ihminen teitit-

telee vieraita ja etenkin itseään vanhempia ihmisiä. Vain luvan saatuaan hän voi sinutel-

la. Perheenjäsenten ja ystävien kesken on ok sinutella.

Hyvien Tapojen 10 Käskyä

1. Tervehdi ihmistä!

Ei ole mukavampaa, kuin ystävällinen tervehdys.

2. Hymyile!

Vihainen katse vaatii 72:n lihaksen käyttöä, hymy vain 14:n.

3. Puhuttele toisia nimeltä!

4. Ole ystävällinen ja avulias!

5. Ole kohtelias!

Näytä, että iloitset jokaisesta tehtävästäsi.

92

6. Ole kiinnostunut!

Pidät melkein kaikista, jos vain haluat. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa

on tultava toimeen.

7. Jaa anteliaasti kiitosta!

Ole varovainen moitteissasi.

8. Ota huomioon toisten näkökannat!

Asiassa on kolme puolta; sinun, minun ja yhteinen.

9. Palvele auliisti!

Tärkeintä on se, mitä teet toiselle.

10. Muista huumorintaju!

Annos kärsivällisyyttä ja hiukkanen nöyryyttä, niin saat moninkertaisen palkkion.

Ensivaikutelman voi antaa vain kerran. Muista nämä kymmenen käskyä, kun tapaat uu-

sia ihmisiä (esim. työhaastattelussa), niin annat itsestäsi hyvän kuvan.

Musiikki-Ajatusvirta

Tehtävänanto:

93

Kuuntele lempimusiikkiasi. Musiikin soidessa anna ajatustesi virrata ja kirjoita tai piirrä pape-

rille

a) itsellesi tärkeitä asioita

b) tulevaisuuden haaveitasi

c) omia kehittämisen kohteitasi

Musiikin loppuessa näet ajattelemasi asiat konkreettisemmin. Voit pohtia, mitä ne merkitsevät

sinulle ja kannattaako niiden eteen tehdä työtä.

Toteuttamistapoja:

Voit toteuttaa tehtävän piirtämällä, riimittelemällä tai kirjallisena. Voit tehdä jokaisen kohdan

erilliselle paperille tai yhdistää tehtävät yhdelle isolle paperille. Tee tehtävästä itsesi näköinen!

Pettymykset Ja Töppäykset

Tehtävänanto:

Jos sinua on kohdeltu väärin ja teon tekijä pyytää anteeksi, niin mistä tiedät, että hän on tosis-

saan? Jos luokkakaverisi on ensin pilkannut sinua ja pyytää sitten anteeksi, niin miten hän voisi

vielä hyvittää tekonsa? Olet jo käyttänyt kotona ja työpajalla joitain hyvityksiä? Miten ne auttoi-

vat? Mitä teet, jos kaverisi on niin suuttunut, ettei hän halua antaa anteeksi tai hyväksy tarjoa-

maasi hyvitystä?

Pohdi yllä mainittujen kysymysten avulla, miten selviät töppäyksistä ja pettymyksistä. Hyödyn-

nä pohdinnassasi käsitteitä myöntäminen, ymmärtäminen, anteeksipyyntö, hyvittäminen, lupaa-

minen ja vastuuntunto. Voit käyttää apuna internetiä käsitteiden selvittämiseksi.

94

Joharin Ikkuna

Tehtävänanto:

Piirrä Joharin ikkuna ja täytä se kuvaamaan omaa käsitystä itsestäsi. Alla on ohje siihen, mitä

asioita kukin ikkunaruutu edustaa.

Toteuttamistapoja:

Voit tehdä Joharin ikkunan käsin piirtämällä tai tietokoneella (esim. Power Point tai Word-

kuviot). Joharin ikkunaan voit myös liimata kuvia kuvastamaan itseäsi.

Joharin ikkuna on vuorovaikutusmalli, jonka avulla voit kehittää itsetuntemustasi ja ihmissuhteitasi.

Joharin ikkunassa on neljä ruutua jotka muodostuvat kahden akselin, avoimuuden ja palautteen käsittelyn,

ympärille. Avoimuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin kerrot itsestäsi muille. Palautteen käsittelyllä tar-

koitetaan sitä, missä määrin haet, otat vastaan ja ymmärrät muilta saamaasi palautetta.

Ikkunan kaksi vasenta ruutua, Avoin ja Kätketty, kuvaavat sinun käsitystäsi itsestäsi. Näissä ruuduissa on

asioita, jotka tiedät itsestäsi. Nämä asiat voivat olla yksinkertaisia tosiasioita, mitä olet joskus tehnyt, mutta

yhtä lailla tunteita, pelkoja, uskomuksia tai motivaation lähteitä.

Yläosan kaksi ruutua, Avoin ja Sokea, kuvaavat muiden käsitystä sinusta. Näiden ruutujen asiat ovat tuttuja

läheisillesi. Oikean alareunan Tuntematon-ruutu on alue, joka sisältää sellaisia asioita itsestäsi, joita sinä et

vielä tiedä, eivätkä muutkaan niitä tiedä.

Joharin ikkuna näyttää erilaiselta eri tilanteissa. Se johtuu siitä, että käyttäydyt todennäköisesti kotona ja

kavereitten kanssa eri tavoin.

Joharin ikkunan avulla voit muuttaa ja kehittää ihmissuhteitasi. Kun suurennat Avoin-ruutua, mukavuus-

alue sinun ja muiden kesken kasvaa, ja voit helpommin keskustella erilaisista asioista ja tunteista toisten

kanssa. (joharinikkuna.fi)

Palautteen käsitteleminen

95

Minä tiedän Minä en tiedä

Avoin – Minä tiedän tämän asian tai piirteen itsestäni ja myös sinä tiedät sen. Tätä ruutua voimme kutsua

myös olohuoneeksi, jonne kutsun vieraani.

Sokea – Sinä tiedät tämän asian tai piirteen minusta mutta itse en sitä tiedosta. Tämä ruutu on kuin kotim-

me tuoksu. Itse en sitä huomaa, mutta vieraani sen haistavat.

Kätketty – Minä tiedän tämän asian tai piirteen itsestäni, mutta sinä et sitä tiedä. Tämä ruutu on makuu-

huoneeni: vain harva vieras on sinne tervetullut.

Tuntematon – En tiedosta tätä asiaa tai piirrettä itsestäni, etkä sinäkään sitä tunne. Vinttikomero kuvaa

tätä ruutua. Vuosien saatossa sinne on kertynyt esineitä, joita en tiedä siellä olevan, eivätkä muutkaan niistä

tiedä. Kaikilta piilotettu Tuntematon-ruutu on kuin aarrearkku täynnä mahdollisuuksia, mutta joskus sieltä

löytyy jotain homehtunuttakin.

AVOIN

TUNTEMATON

SOKEA

KÄTKETTY

Sinä tiedät

Avoimuuden lisääminen

Sinä et tiedä

96

S.W.O.T.

Tehtävänanto:

Tee s.w.o.t.-analyysi itsestäsi. Alla on ohje analyysin tekemiseen.

Toteuttamistapoja:

Voit tehdä s.w.o.t.-analyysin käsin piirtämällä tai tietokoneella (esim. Power Point tai Word-

kuviot). Analyysiin voit myös liimata kuvia vahvuuksiasi, heikkouksiasi, mahdollisuuksiasi ja

uhkiasi.

Nelikenttäanalyysi S.W.O.T. on yksinkertainen ja yleisesti käytetty analysointimenetelmä. Analyysin avulla

voidaan selvittää yksilön vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Nelikenttä-

ruudukon avulla yksilö pystyy vaivattomasti arvioimaan omaa toimintaansa.

SWOT-analyysi on lyhenne sanoista:

S strength (vahvuus)

W weakness (heikkous)

97

O opportunity (mahdollisuus)

T threat (uhka)

Pidä erillään nykytila (vahvuudet, heikkoudet) ja ne tekijät, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa (uhat, mah-

dollisuudet).

S.W.O.T.-analyysin tarkastelu:

Yläpuolella on nykytila ja yksilön sisäiset asiat.

Alapuolella on tulevaisuus ja ulkoiset asiat.

Vasemmalla ovat myönteiset asiat.

Oikealla ovat kielteiset asiat.

VAHVUUDET HEIKKOUDET

MAHDOLLISUUDET UHAT

98

Pohdi seuraavia asioita:

a) Miten voisit kehittää vahvuuksiasi edelleen?

b) Miten voisit poistaa heikkoudet tai muuttaa ne vahvuuksiksi?

c) Miten voisit hyödyntää mahdollisuuksiasi?

d) Miten voit torjua uhkia?

Minun Roolini

99

Tehtävänanto:

Mieti omia roolejasi erilaisissa ympäristöissä. Miten käyttäydyt erilaisissa tilanteissa ja eri ih-

misten kanssa?

a) kaverit

b) perhe

c) koulu

d) harrastukset

Toteuttamistapoja:

Voit hyödyntää kuvallista ilmaisua, kuten piirtämistä tai kuvien leikkaamista lehdistä. Roolit voi

koota kartongille tai yksittäisille papereille erikseen. Voit tehdä tehtävän myös kirjallisesti lista-

ten asioita tai essee-muotoisesti.

OPOILU

Mediakriittisyys

Tehtävänanto:

Lue viikon ajan tai seuraa viikon ajan uutisia televisiosta, radiosta tai sanomalehdistä. Poimi

otsikoita paperille.

a) Millaisia globaaleja ja yhteiskunnallisia tarinoita lehdistö meille kertoo? Mitä tarinoita se

jättää kertomatta?

b) Miten samasta asiasta uutisoidaan eri medioissa? Voit seurata esimerkiksi juorulehtiä, ilta-

päivälehtiä, Helsingin Sanomia, poliittisten puolueiden lehtiä, eri alojen lehtiä, uutisia ja eri

radiokanavia jne.

c) Valitse jokin ajankohtainen uutinen tai asia ja kirjoita siitä lehden lööppi tai pieni juttu. Voit

hyödyntää samoja lähteitä kuin tehtävässä b.

Toteuttamistapoja:

Tee tehtävät a ja b esseemuotoon. Käytä esseessä omaa pohdintaa. Tehtävässä c voit hyödyntää

taiteellista lahjakkuuttasi ja tehdä lööpistä näyttävän erilaisten kuvien kera.

Tehtävänanto:

100

Seuraa nuorille tarkoitettuja ohjelmia, musiikkivideoita ja mainoksia. Pohdi, millaisen kuvan ne

antavat nuorista? Pitääkö median antama kuva mielestäsi paikkansa? Millainen on sinun näke-

myksesi nuorista?

Toteuttamistapoja:

Voit tehdä tehtävän kirjallisesti tai mind map –työskentelynä. Liimaa keskelle paperia kuva

nuoresta. Kirjoita kuvan ympärille ne asiat, jotka media antaa nuoresta sekä omat näkemyksesi.

Saat eroteltua omat näkemyksesi ja median antamat näkemykset helposti esimerkiksi erivärisil-

lä kynillä tai sijoittamalla ne eri puolille kuvaa.

Oppimaan Oppiminen

Tehtävänanto:

Pohdi itseäsi opiskelijana.

a) Millaisia vahvuuksia sinulla on?

b) Millaisia heikkouksia sinulla on?

c) Mikä on sinulle paras tapa oppia?’

d) Mikä estää oppimistasi?

e) Millaisissa paikoissa ja mihin kellon aikaan opiskelet mieluiten?

Toteuttamistapoja:

Voit toteuttaa tehtävän kirjallisesti. Voit tehdä sen myös mind map –työskentelynä.

Tehtävänanto:

Rastita, oletko väitteiden kanssa samaa vai eri mieltä. Kirjoita itsellesi ylös niitä asioita, jotka

helpottavat omaa oppimistasi.

Visuaalinen oppimistyyli

Samaa

mieltä

Eri mieltä

Jos kirjoitan asian muistiin, muistan sen hyvin.

Opin helpommin lukemalla kuin kuuntelemalla.

Kokeessa yritän muistaa kirjan sivun ja siinä olevat asiat.

101

Opin katselemalla televisiota ja videoita.

Kirjalliset ohjeet helpottavat tehtävän tekemistä.

Minulle on tärkeää, että näen puhujan kasvot.

Samaa mieltä -vastauksia yhteensä:

Auditiivinen oppimistyyli

Samaa

mieltä

Eri mieltä

Luen mielelläni ääneen opiskellessani kokeisiin.

Työrauha ja hiljaisuus ovat minulle tärkeitä.

Muistelen kokeessa, mitä opettaja on sanonut kysyttävästä asiasta.

Minusta on mukava keskustella opittavasta asiasta. Se auttaa asioiden

jäsentäisessä.

Musiikki auttaa keskittymään.

Muistan helpommin, mitä ihmiset sanovat kuin miltä he näyttävät.

Samaa mieltä –vastauksia yhteensä:

Kinesteettis-taktillinen oppimistyyli

Samaa

mieltä

Eri mieltä

Oppiminen on parhaimmillaan tekemistä ja toimimista.

Oppimista auttaa, jos voin tehdä mallin tai kuvion opittavasta asiasta.

Opin paremmin, kun voin tehdä samalla jotain.

Jotta pysyn rauhallisena, piirrän tai kirjoitan samaan aikaan, kun opet-

taja opettaa.

Minusta testien ja tutkimusten tekeminen on mukavaa.

Yhteiset projektit ovat minun juttuni.

Samaa mieltä –vastauksia yhteensä:

Jos olet visuaalinen oppija, sinua voivat opiskelussa auttaa ajatuskartat, kuvat, kaaviot, symbo-

lit sekä muistettavien asioiden lapulle kirjoittaminen ja alleviivaukset sekä muut merkinnät

tekstiin.

102

Jos olet auditiivinen oppija, sinua voivat auttaa äänikirjat, opettajan opetus, keskittynyt kuun-

telu, asioista keskusteleminen ja kyseleminen.

Jos olet kinesteettis-taktillinen oppija, sinua voivat auttaa kuullun ja nähdyn kirjoittaminen ja

piirtäminen, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, riittävä uni ja ravinto, ajatuskartat, muisti-

laput. Voit myös pitää ääntä tuottamatonta stressilelua taskussa ja hypistellä sitä kun tarkkaa-

vaisuus herpaantuu.

Opiskelutaitojen Kartoitus

Tehtävänanto:

Tee testi (erillinen paperi) omista opiskelutaidoistasi. Laske jokaisesta osa-alueesta pisteet ja

täytä neljännellä sivulla oleva taulukko. Lisää taulukkoon myös kaksi vahvinta ja kaksi heikointa

aluettasi. Pohdi vielä tämän jälkeen, miten voit kehittää heikkoja alueitasi.

103

Oppimisympäristö

Tehtävänanto:

Millainen on sinun oppimisympäristösi? Täyty taulukko.

Hyvät asiat Korjattavaa

Koulussa

Kotona

Harrastuksissa tai vapaa-ajalla

Opiskelutekniikka

SSMK-tekniikka = Silmäile -> Syvenny -> Muistele -> Kertaa

SQ3R-tekniikka = Survey (silmäile) -> Question (kysele) -> Read (lue) - > Rewiev (tarkastele) -

> Repeat (kertaa)

Oppiminen on kuin portaita nousisi. Oppiminen lähtee asioiden muistamisesta ja niiden unoh-

tamisesta. Tässä tarvitaan kestomuistia, johon tärkeät asiat tallentuvat. Kun opittua asiaa kerra-

104

taan riittävän usein, unohtaminen vähenee. Riittävän usean kertaamisen avulla tapahtuu niin

sanottua ylioppiminen. Oppiminen tehostuu, kun opiskelua jaksotetaan pitkähkölle aikavälille,

esimerkiksi kun luet päivässä puoli tuntia, olet viikossa lukenut 3½ tuntia. Tällä tavalla oppimi-

seen saa mukaan kertauksen ja jaksat pysyä vireänä. Jos luet pidempiä aikoja, pidä riittävästi

taukoja. Tehostaaksesi oppimistasi voit myös kuulustella itseäsi: Laita siis kirja kiinni ja kerro

omin sanoin itsellesi, mitä äsken luet.

Tehtävänanto:

Pidä oppimispäiväkirjaa oppimisestasi viikon ajan. Kirjaa muistiin päivittäin

a) käyttämäsi opiskeluaika

b) millaista tekniikkaa käytit opiskellessasi

c) käytitkö omalle oppimistyylillesi ominaisia oppimistapoja

d) hyödynsitkö omia opiskeluvahvuuksiasi

Opiskelun Merkitys

Tehtävänanto:

Pohdi, mikä merkitys opiskelulla on sinulle. Mitä olet valmis tekemään sen eteen? Mitä hyötyä

opiskelusta on tulevaisuutta ajatellen?

Toteuttamistapoja:

Tehtävän voit toteuttaa sanapilvenä (ohje sanapilveen: http://www.wordle.net/), kirjallisesti

tai esimerkiksi valokuvaamalla. Voit myös etsiä kuvia lehdistä ja liimata niitä kartongille. To-

teuttamistapa on vapaa.

Sama työ, eri palkka

Teemat: oikeus työhön ja palkkaan, tasa-arvo, työsyrjintä

Ryhmäkoko: 6+

105

Kesto: valitusta työtehtävästä riippuen 30-60 minuuttia

Kuvaus: harjoituksessa tutustutaan työhön ja palkkaukseen liittyvään epätasa-arvoisuuteen

Harjoitukseen liittyvät oikeudet: oikeus työhön ja oikeudenmukaiseen palkkaan, syrjinnän kiel-

to

Tavoitteet: lisätä tietoisuutta työelämän pelisäännöistä ja todellisuudesta, herättää pohtimaan

tasa-arvon käsitettä, lisätä sosiaalista oikeudentuntoa

Materiaalit: työntekijöiden palkkataulukko, nimilappu jokaiselle, leikkirahaa, työtehtävään tar-

vittava materiaali

Toteutus:

Valmistele nimilaput: Lappuun kirjoitetaan työntekijän nimi, ikä ja sukupuoli. Käytä apuna har-

joituksen lopussa olevaa työntekijöiden palkkataulukkoa. Päätä, mitä työtä osallistujat tekevät.

Esim: haravointia, tavaroiden järjestelyä, askartelua, pieni käännöstehtävä sanakirjan avulla.

Yritä keksiä jotain hyödyllistä, suhteellisen helppoa puuhaa.

1. Selitä osallistujille, että he ovat työntekijöitä ja sinä olet työnantaja. Työskentelystä makse-

taan palkkaa.

2. Jaa nimilaput osallistujille sattumanvaraisesti.

3. Aloittakaa työskentely. Kun tehtävä tulee valmiiksi, pyydä osallistujia asettumaan riviin pal-

kanmaksua varten. Käske heitä pitämään nimilappunsa esillä.

4. Maksa jokaiselle vuorollaan palkka palkkataulukon mukaan. Laske summa aina ääneen. Jos

tilanne kuumentuu, keskeytä harjoitus.

Harjoituksen purkaminen

Oikeus työhön

Keskustelkaa ensin harjoituksen kulusta.

- Miltä työskentely tuntui?

- Työskentelivätkö osallistujat ahkerasti?

- Suorittivatko kaikki saman tehtävän?

- Tekivätkö he yhteistyötä?

106

Pohtikaa sitten:

- Miltä tuntui saada enemmän tai vähemmän palkkaa kuin muut?

- Miksi toiset työntekijät saivat enemmän tai vähemmän palkkaa kuin toiset?

- Tapahtuuko tällaista todellisuudessa? Kenelle maksetaan enemmän? Kuuluisiko joillekin mak-

saa nykyistä enemmän?

- Miksi miehille ja naisille maksetaan samasta työstä eri palkka?

- Maksetaanko eri-ikäisille samasta työstä eri palkkaa? Miksi? (Huom! nuorille maksetaan mata-

lampaa palkkaa mm. jotta he kouluttautuisivat ja jotta työnantajat haluaisivat palkata kokemat-

tomiakin työntekijöitä; vanhemmille tulee erilaisia ikävuosilisiä ym.)

Työntekijöiden palkkataulukko:

mies alle 17v: 50 rahaa

mies 17-22v: 70 rahaa

mies 23-30v: 90 rahaa

mies yli 30v: 100 rahaa

nainen alle 17v: 30 rahaa

nainen 17-22v: 60 rahaa

nainen 23-30v: 70 rahaa

nainen yli 30v: 80 rahaa

Harjoitus on muokattu teoksen Compass A Manual on Human Rights Education with Young

People harjoituksesta Different Wages.

Tulevaisuusverstas – Millaisen koulun haluamme?

Teemat: oikeus opetukseen, opetuksen tavoitteet

Ryhmäkoko: 6+

Kesto: 120 minuuttia

Kuvaus: Harjoituksessa käsitellään tulevaisuusverstas-menetelmällä oikeutta opetukseen ja

opetuksen tavoitteita

107

Harjoitukseen liittyvät oikeudet: oikeus opetukseen, oikeus osallistua päätöksentekoon

Tavoitteet: kehittää tietoisuutta opetuksen tavoitteista ja ymmärrystä siitä, miten tavoitteisiin

voidaan pyrkiä, kehittää luovuutta, yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, edistää oppilaiden osallistu-

mista opetuksen suunnitteluun

Materiaali: isoja paperiarkkeja

Toteutus:

Harjoitus toteutetaan tulevaisuusverstaana, johon kuuluu kolme osaa. Ensimmäisessä osassa

pyritään tunnistamaan ja nimeämään ongelmia ja haasteita, toisessa osassa ideoidaan ratkaisuja

ongelmiin ja kolmannessa työstetään ideoita toteuttamiskelpoisiksi.

Kiinnitä osallistujien huomio siihen, että opetus on jokaisen oikeus. Lue ääneen ja jaa osallistu-

jille paperilla (liite harjoituksen lopussa)

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artikla 26:

1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen

osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. (…)

2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuk-

sien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä,

suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kes-

ken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. (…)

Oikeus opetukseen

Käykää lyhyt keskustelu artiklan herättämistä ajatuksista. Tässä vaiheessa keskustelun ei tar-

vitse mennä kovin syvälle, tavoitteena on vain herätellä osallistujien ajatuksia varsinaista har-

joitusta varten. Miettikää:

- Minkälaista voisi olla ”ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen” pyrkivä opetus?

- Miten opetus voisi edistää ”ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä” kaikkien kesken?

Osa 1: Ongelmat (30 min)

1. Jokainen saa käydä kirjaamassa suurelle paperille mieleen tulevia ongelmia opetukseen ja

koulunkäyntiin liittyen. Taustalla on edellä käyty keskustelu. Ongelmia olisi tarkoitus miettiä

siitä näkökulmasta, mitkä asiat estävät/vaikeuttavat opetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Suuressa ryhmässä papereita voi olla useampia. Jokaista kannustetaan kiertämään kaikkien

108

paperien luona, koska toisten kirjoitusten näkeminen auttaa yleensä ideoinnissa. Tässä vaihees-

sa mieleen tulleita ajatuksia ei kommentoida eikä kritisoida mitenkään.

2. Äänestäkää kolme keskeisintä ongelmaa. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi siten, että jokainen

saa käydä merkitsemässä rastin kolmen ongelman viereen. Lopuksi lasketaan, mitkä ongelmat

ovat saaneet eniten rasteja. Jos vaihtoehtoja ei ole kovin paljon, voitte toteuttaa myös käsiäänes-

tyksen.

Osa 2: Ideointi (15 min)

1. Harjoituksen tässä vaiheessa ideoidaan erilaisia ratkaisuja

havaittuihin ongelmiin. Tarkoituksena on tässä vaiheessa

ideoida mahdollisimman vapaasti ilman kritiikkiä.

Ideoinnin voi toteuttaa esimerkiksi miellekartan (mind

map) avulla.

2. Valitut ongelmat kirjoitetaan suurille papereille (1

kpl/paperi) ja jokainen saa vapaasti käydä kirjoittamassa

kaikkia mieleen tulevia ideoita niiden ympärille. Ideoista ei

keskustella, mutta toisten kirjoittamia ideoita voi

hyödyntää ideoimalla niitä eteenpäin.

Osa 3: Todentamisvaihe (45 min)

1. Ryhmä jaetaan kolmeen osaan (suuri ryhmä useampaan).

Jokainen pienryhmä saa yhden ongelman

käsiteltäväkseen. Tarkoitus on poimia siihen liittyvistä

ratkaisuideoista yksi, ja lähteä työstämään sitä eteenpäin.

Paras tapa jakaa ryhmät on, että jokainen pääsee

työstämään itselleen mieluisinta ideaa valituista. Jos

johonkin ongelmaan ei ole tullut hyviä ideoita (tai ryhmiä

109

on enemmän kuin ongelmia), voi kaksi ryhmää työstää

myös samaa ongelmaa valitsemalla eri ratkaisuideat.

2. Nyt saa keskustella ja kritisoida! Arvioidaan idean

toteuttamiskelpoisuutta ja lähdetään kehittelemään sitä

eteenpäin käytännön tasolle. Pyritään tekemään

mahdollisimman konkreettinen toimintasuunnitelma idean

toteuttamiseksi. Tässä vaiheessa ohjaajan on hyvä olla

tukemassa pienryhmiä siinä, että suunnittelu pysyy

realistisena. Jos idea on alun perin kovin iso ja lennokas,

keskitytään sen johonkin yksityiskohtaan.

3. Kun ryhmät ovat saaneet muodostettua

toimintasuunnitelmansa, kokoonnutaan taas yhteen.

Jokainen ryhmä esittelee oman suunnitelmansa.

Suunnitelmista äänestetään tärkein/toteuttamiskelpoisin

ja lähdetään toteuttamaan sitä yhteisesti.

Tämä harjoitus on siitä aina yllätyksellinen, että etukäteen on

mahdoton tietää minkälaisia ongelmia ja ideoita esiin nousee.

Niinpä lopullinen suunnitelmakin voi olla miltei mikä tahansa.

Todentamisvaiheessa ohjaajan apua tarvitaan, koska lopullinen

suunnitelma (tai ainakin jokin sen osa) on tarkoitus toteuttaa

myös käytännössä.

Harjoituksen purkaminen

Harjoituksen purkamisvaiheessa keskustellaan aluksi

tulevaisuusverstaasta menetelmänä.

110

- Mitä osallistujat ajattelivat menetelmästä?

- Mikä vaihe oli mukavin/helpoin/tylsin/vaikein? Miksi?

- Miltä tuntui, kun ideointia käytiin ilman kritiikkiä?

Onnistuiko vapaa ideointi?

- Miten ideoiden siirtäminen käytännön tasolle onnistui?

- Saatiinko aikaan toteutettava suunnitelma? Jos ei, miksi?

Palatkaa sitten takaisin pohtimaan oikeutta opetukseen ja siihen

liittyviä tavoitteita julistuksen mukaan.

- Liittyivätkö ongelmat näihin tavoitteisiin? (ihmisen

persoonallisuuden täysi kehittäminen ja ymmärryksen,

suvaitsevaisuuden ja ystävyyden edistäminen)

- Oliko tavoitteita vaikea hahmottaa?

- Mitä osallistujat ajattelevat näistä tavoitteista?

- Millä tavoin laadittu toimintasuunnitelma edistää näiden

tavoitteiden saavuttamista?

Liikuntaleikit

Jäätyneet hernepussit

Leikkijät liikkuvat ympäriinsä ja yrittävät pitää hernepussia päänsä päällä. Leikinohjaa-

ja kehottaa leikkijöitä välillä kulkemaan varpaillaan, hyppimään yhdellä jalalla, kulke-

maan takaperin, kulkemaan hitaammin tai nopeammin jne. Jos leikkijältä putoaa herne-

pussi, hän jäätyy paikoilleen. Toisen leikkijän pitää poimia pussi ja asettaa se jäätyneen

toverinsa päälaelle sulattaakseen hänet. Tätä tehdessään hän ei saa pudottaa omaa her-

111

nepussiaan. Leikin tarkoituksena on tovereiden auttaminen, jotta he eivät joutuisi ole-

maan jäätyneinä.

Tahmeat popcornit

Leikki alkaa siten, että leikkijät pomppivat, loikkivat tai hyppelevät ympäriinsä. Jokai-

nen on ikään kuin tahmea popcornjyvä, joka yrittää lähestyä muita samanlaisia maissin-

jyviä. Kun jyvä koskettaa toista jyvää, ne takertuvat yhteen. Tartuttuaan kiinni toisiinsa

ne jatkavat pomppimistaan yhdessä takertuen uusiin jyväsiin, kunnes kaikki jyvät ovat

lopulta takertuneet yhdeksi suureksi popcorn-kimpaleeksi.

Pitkänpitkä loikka

Tämän leikin tarkoituksena on saada leikkijät yhteistyössä hyppäämään mahdollisim-

man pitkälle. Ensimmäinen hyppääjä loikkaa lähtöviivalta niin pitkälle kuin mahdollista.

Seuraava hyppääjä loikkaa siitä kohdasta, johon edellinen hyppääjä putosi. Leikkijät

yrittävät parantaa kokonaistulostaan onnistuneilla osahypyillä. Tätä loikkaleikkiä voi-

daan leikkiä joko sisällä tai ulkona, hypäten eteen- tai taaksepäin, joko paikalta tai vauh-

tia ottaen, hyppäämällä kolmiloikkaa jne. Sitä voidaan leikkiä myös joukkueiden välise-

nä kilpailuna.

Seläkkäin pystyyn

Kaksi leikkijää istuu lattialla selätysten siten, että heidän polvensa ovat koukussa. Tästä

asennosta he yrittävät päästä seisaalleen työntämällä selkiään vastakkain jalkojaan lii-

kuttamatta. Pystyyn päästyään leikkijät voivat yrittää istuutua selätysten takaisin maa-

han.

Ilmansuuntaleikki

Maahan piirretään iso ympyrä, jonka kehälle merkitään pääilmansuunnat maahan tai

pahvilapuille. Leikin alussa kerrataan yhdessä ilmansuuntien nimet. Leikkijät seisovat

ympyrän keskellä ja juoksevat leikin johtajan käskyjen mukaan pohjoiseen, etelään,

112

itään tai länteen. Leikkiä voidaan vaikeuttaa ottamalla mukaan myös väli-ilmansuunnat

ja jättämällä lopulta merkit pois.

Vainukoira

Yksi leikkijöistä on vainukoira. Hän on silmät kiinni polvillaan tai kyykyssä piirin kes-

kellä. Koira saa ensin haistaa jotain selvästi tuoksuvaa. Sen jälkeen tuoksuva esine piilo-

tetaan jonkun piirissä olevan leikkijän käsiin. Kaikki piirissä olevat pitävät käsiään

edessä nyrkissä. Vainukoira käy haistelemassa ja yrittää arvata, kenellä esine on. Koira

haukahtaa sen leikkijän kohdalla, jolla luulee esineen olevan. Hänen leikkijän pitää ava-

ta kädet ja näyttää. Jos arvaus on oikein, piilottajasta tulee uusi koira. Koira saa arvata

niin kauan, kunnes löytää tuoksun lähteen.

Lintusilla

Leikkijöistä valitaan ostaja ja myyjä ja loput ovat lintuja, joille jokaiselle myyjä antaa

lintulajin nimen (esim. varpunen, punatulkku, merikotka). Piirretään ympyrä, jonka si-

sällä linnut ja myyjä ovat. Lintujen ostaja tulee nimiä tietämättä ostamaan linnun. Hän

kysyy myyjältä jotakin lintulajia, ja jos sen niminen lintu on piirissä, tämä lähtee juok-

semaan koettaen kiertää ostajan. Jos ostaja saa linnun kiinni ennen kuin se on päässyt

takaisin piiriin saa ostaja sen omakseen. Leikki jatkuu, kunnes ostaja on saanut kaikki

linnut omakseen.

Peikkoleikki

Leikkijöistä valitaan neljä peikkoa, jotka ovat huoneen eri nurkissa kukin omassa onka-

lossaan. Muut leikkijät juoksevat vapaasti ympäri huonetta. Kun leikinohjaaja antaa

merkin, lähtevät peikot ottamaan muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijoutuneet he kuljettavat

kädestä taluttaen onkaloonsa, missä nämä kivettyvät risti-istuntaan. Leikin lopussa ku-

kin peikko laskee oman saaliinsa. Eniten kiinni saanut voittaa.

Kilpajuoksu piirin ympäri

113

Leikkijät seisovat piirissä ja muodostavat kaksi joukkuetta tekemällä jaon kahteen. Vie-

rekkäin seisova ykkönen ja kakkonen kääntyvät seläkkäin. Leikinohjaajan annettua

merkin lähtee pari kerrallaan kiertämään piiriä vastakkaisiin suuntiin kilpaillen kumpi

ensiksi on paikoillaan. Joukkue saa aina pisteen voitosta. Jos molemmat saapuvat yhtä

aikaa ei joukkue saa pistettä. Enemmän pisteitä saanut joukkue voittaa. Alussa sovitaan

että joukkueet juoksevat vuorotellen ulkokautta vastaan tullessa.

Säkkijuoksu

Jokainen leikkijä saa säkin. Säkkiin työnnetään jalat ja säkki sidotaan vyötärölle. Leikki-

jät asettuvat lähtöviivalle ja lähtevät merkistä etenemään. Ensimmäisenä maaliviivan

ylittänyt voittaa. Kilpailussa pääsee nopeimmin ja kaatumatta lyhyin askelin juoksemal-

la tai tasajalkahypyillä. Juoksua vaikeuttaa, jos säkki sidotaan siten, että kädetkin jäävät

säkin sisään.

Pallon kuljetus

Leikkijöistä muodostetaan kaksi joukkuetta. Joukkueet istuvat tuoleilla vastakkain rin-

tamariveissä jonkin matkan päässä toisistaan, jalat suoriksi ojennettuina. Joukkueen

ensimmäisellä on pallo nilkkojen välissä. Leikinohjaajan annettua merkin koettavat

leikkijät jalkojen avulla antaa pallon vierustoverin nilkkojen varaan, tämä seuraavalle

jne. Ensiksi valmiiksi tullut joukkue voittaa. Jos joku pudottaa pallon, hän hakee sen ja

jatkaa leikkiä.

Seuraa johtajaa

Yksi leikkijöistä valitaan johtajaksi ja kaikkien on seurattava häntä sekä matkittava

kaikkea, mitä hän tekee. Jokainen leikkijä pääsee vuorollaan johtajaksi. Johtaja voi esi-

merkiksi taputtaa käsiään, nostaa kädet päänsä päälle, kiertää esteitä, hyppiä jne.

Noita karamsii karamsaa

114

Noidaksi valittu leikkijä yrittää juoksemalla ottaa muita leikkijöitä kiinni. Saatuaan jon-

kun kiinni noita vie hänet synkkään linnaansa metsän keskelle. Noidalla on 3-5 tunnus-

sanaa, jotka hän on keksinyt ennen leikin alkua. Aihepiiri voidaan sopia yhdessä. Muut

leikkijät voivat pelastaa kiinni joutuneita jos he arvaavat noidan sanan oikein. Noita ei

saa vaihtaa tunnussanaa kesken leikin. Muilla leikkijöillä on koti turvapaikkanaan. En-

simmäisenä kiinni jäänyt leikkijä jää seuraavalla kerralla noidaksi.

Tuhatjalkaisen juoksu

Leikkijät jakautuvat 6-10 hengen joukkueisiin, jotka asettuvat lähtöviivalle jonoihin.

Jokainen leikkijä tarttuu käsillään lujasti edessä olevan vyötäröön. Kun leikinohjaaja

antaa merkin, joukkueet juoksevat 20-30 metrin päässä olevan maaliviivan taakse irrot-

tamatta otettaan. Jos joukkue hajoaa, se jää kilpailusta pois. Se joukkue voittaa, joka en-

simmäiseksi ehyenä ylittää maaliviivan. Juoksua voidaan vaikeuttaa siten, että jonon

ensimmäinen panee kätensä lattialle ja toiset tarttuvat edessään olevan nilkkoihin.

Kaikki leikkijät kulkevat siis nelinkontin.

Wilhelm Tellin viesti

Leikkijät muodostavat joukkueita, jotka asettuvat jonoihin lähtöviivan taakse. Joka

joukkueen ykkönen panee omenan päänsä päälle. Kun leikinohjaaja antaa merkin, he

lähtevät varovasti kävelemään kohti kääntymispistettä ja kiertävät sen. Omenasta ei saa

pitää kiinni. Jos se putoaa, on kulkijan pysähdyttävä ja pantava se paikalleen. Kun ykkö-

nen palaa lähtöviivalle, hän asettaa omenan kakkosen päähän ja menee jonon vii-

meiseksi. Kakkonen lähtee kulkemaan samaa reittiä. Se joukkue voittaa, jonka jonon

viimeinen on asettanut omenan ykkösen käteen ja asettunut omalle paikalleen ensim-

mäisenä.

Keitän, keitän puuroa

Yksi leikkijöistä valitaan vaariksi. Toiset kyyköttävät puoliympyrässä ja hokevat ”Kei-

tän, keitän puuroa, vartun kotiin vaaria.” Vaari saa vangita toisia vain, kun he ovat kyy-

115

kyllään. Siksi leikkijät koetettavat sanoa lauseen mahdollisimman nopeasti ja juosta sit-

ten pakoon. Jos vaari saa kosketettua

Vanha kunnon Kukkulan kuningas

Pienikin lumikasa riittää tämän leikin toteuttamiseen, mutta mitä korkeampi kumpare,

sitä parempi. Leikkijät kilpailevat siitä, kuka pystyy valloittamaan huipun ensimmäise-

nä. Huipulle päästäkseen joutuu leikkijä sekä estämään että väistelemään muita. Kukku-

lan valloittaneet yrittävät estää muita pääsemästä ylös.

Koristeellinen lumienkeli

Käy puhtaalle, pehmeälle hangelle selällesi. Heiluta jalkojasi auki ja kiinni, näin lumeen

piirtyy enkelin hame. Heiluta käsiäsi lunta pitkin ylös ja alas, jolloin syntyvät siivet. Voit

sen jälkeen koristella enkelin: laittaa hiukset, silmät, suun esimerkiksi kivistä, kepeistä,

havuista – mitä nyt luonnosta löytyy. Enkelille voi myös laittaa kynttilän käteen ja koris-

tella hameen reunan.

Melkoinen sardiinipurkki

Yksi leikkijöistä menee piiloon muiden pitäessä silmiään kiinni. Etsijät laskevat yhdessä

sovittuun lukuun asti ja lähtevät sitten etsimään piilossa olijaa. Leikkijä, joka onnistuu

tämän löytämään, menee samaan piiloon. Näin piilossa olijoiden määrä kasvaa. Viimei-

sestä löytäjästä tulee uudessa leikissä uusi piiloon menijä. Leikki onnistuu parhaiten

joko hämärässä tilassa tai ulkona.

Pohjatuuli ja etelätuuli puhaltavat

Pohjatuuleksi nimetyt leikkijät laskevat kymmeneen. Sillä aikaa etelätuuleksi nimetyt

hajaantuvat ympäriinsä. Sitten pohjatuulet yrittävät ottaa heitä kiinni. Kun pohjatuuli

onnistuu koskettamaan etelätuulta, tämä jäätyy leveään haara-asentoon. Saadakseen

hänet taas sulamaan jonkun toisen etelätuulen pitää ryömiä hänen jalkojensa välistä.

116

Pohjatuulten lukumäärä pysyy pelin aikana samana, mutta jäätyneiden ja etelätuulten

määrä vaihtelee.

Kiltti käärme

Leikkijät ovat jonossa pitäen toisiaan vyötäröltä kiinni. Jonon etupää on käärmeen pää

ja takaosa käärmeen häntä. Käärmeen pää yrittää saada hännästä kiinni. Jonossa olevien

pitää pysyä mukana käärmeen kiemurrellessa puoleen ja toiseen. Kun pää saa hännän

kiinni, tulee jonon viimeisestä pää. Leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat päässeet päiksi. Jos

käärme katkeaa leikin aikana, on katkos liitettävä yhteen ennen kuin leikki jatkuu.

Laiva-vene-hyökyaalto

Lumeen on tallattu alue, jossa on kolme viivaa. Laitimmaiset viivat ovat laiva ja vene.

Keskellä on hyökyaalto. Leikinohjaaja huutaa jonkun näistä viivoista, esimerkiksi VENE.

Kaikki juoksevat tällöin vene-viivalle. Jos taas leikinohjaaja huutaa LAIVA, juoksevat

kaikki laiva-viivalle. Jos hän huutaa HYÖKYAALTO, täytyy kaikkien juosta hyökyaalto-

viivalle ja käydä kyykkyyn. Se, joka viivoille juostessa tulee viimeiseksi tai tekee virheen,

joutuu pelistä pois. Viimeiseksi peliin jääneestä leikkijästä tulee huutaja.

Ihana halaushippa

Tässä hippaleikissä turvana on halaus. Yksi leikkijöistä on hippa, joka määrää halaus-

ryhmän koon. Ryhmän koko voi muuttua leikin aikana. Ollakseen turvassa leikkijöiden

pitää muodostaa hipan määräämän kokoinen halausryhmä. Turvassa saa olla vain het-

ken ja sitten on jatkettava juoksemista. Siitä leikkijästä, jota hippa koskettaa, tulee uusi

hippa

Hedelmäsalaatti

Leikkijöille kuiskataan kullekin jokin hedelmä, voidaan kuiskata esim. omenaa, pää-

rynää ja banaania niin moneen kertaan kuin leikkijöitä on. Keskelle jäänyt alkaa huudel-

la esim: ”omenat ja päärynät vaihtaa paikkaa” ja kun leikkijät alkavat vaihdella paikkoja,

117

keskelle jäänyt yrittää päästä jollekin paikoista. Ilman paikkaa jäänyt jää keskelle. Jos

keskellä huudetaan : ”hedelmäsalaatti”, kaikki vaihtavat paikkaa.

Herra Hulkkonen ei osta mitään uutta

Leikinohjaaja sanoo ”Herra Virtanen meni kauppaan. Hän ei ostanut mitään uutta. Mitä

hän osti? Hän osti esimerkiksi perunoita”. Ohjaajan vieressä istuva sanoo vuorostaan:

”Herra Virtanen meni kauppaan ja osti…” Jokainen vuorollaan saa arvailla, mitä herra

Virtanen osti ja ohjaaja ratkaisee, kelpaako se. Ideana on, että jokaisessa tavarassa täy-

tyy olla u-kirjain.

Ihminen ihmiseen

Leikkijät ottavat oikealla puolella piirissä olevan parikseen. Leikinohjaaja sanoo esim.

”Peukalo olkapäähän”, jolloin jokaisen on laitettava peukalonsa parin olkapäähän. Jot-

kut suoritukset edellyttävät ongelmanratkaisutaitoa, jotta kummankin onnistuu tehdä

tehtävä yhtä aikaa (esim. kyynärpää polveen). Muutaman ohjeen jälkeen leikinohjaaja

sanoo: ”Ihminen ihmiseen”, jolloin vaihdetaan paria. Se joka jää ilman paria on seuraava

ohjeiden antaja. Jos leikkijöitä on tasaparit, viimeiseksi toisensa löytänyt pari on yhdes-

sä ohjeiden antaja.

Junatarkastaja

Tuolit asetetaan vierekkäin jonoon kuten junanpenkit. Leikkijät istuvat omille paikoil-

leen, yksi on junantarkastaja. Hän menee jokaisen luo ja kysyy, minne tämä on matkalla

ja katsoo tarkkaan, missä tämä istuu. Tarkastaja poistuu huoneesta ja jotkut leikkijät

vaihtavat keskenään paikkaa ja matkustuskohdetta. Tarkastaja palaa ja yrittää keksiä,

ketkä ovat vaihtaneet paikkoja.

Karjatarha

Jokainen leikkijä nostaa hatusta lapun, jossa on eläimen nimi, esimerkiksi possu, kana,

tai hevonen. Kunkin eläimen nimeä on vähintään kolmessa lapussa. Leikkijät eivät näytä

118

lappuaan muille vaan hajaantuvat ympäri huonetta. Tarkoituksena on löytää oman

ryhmän jäsenet. Leikkijät eivät saa puhua, vain matkia oman eläimen ääntä. Leikki lop-

puu, kun kaikki ovat löytäneet omaan ryhmäänsä. Leikkiä voi vaikeuttaa leikkimällä sitä

pimeässä huoneessa tai silmät sidottuina.

Kivettyneet

Pelinjohtaja jakaa ihmiset kahteen joukkueeseen. Toinen ryhmä seisoo rivissä selkä

muihin päin. Toinen ryhmä alkaa esittää yhdessä aluksi päättämäänsä asiaa (esim. ka-

naa). Ääniä ei saa päästellä. Jossain vaiheessa pelinjohtaja huutaa, että kivettykää! Sil-

loin esiintyjät kivettyvät eli pysähtyvät ja ne, jotka olivat selin esittäjiin kääntyvät ym-

päri ja arvaavat mitä kivettyneet patsaat esittävät. Jos he eivät arvaa, otetaan uusi kive-

tys. Jos he arvaavat, joukkueet vaihtavat osia. Eli ne, jotka arvasivat esiintymään jne.

Koske keltaista

Leikinvetäjä antaa ohjeen, esim. ”Koske keltaista!” Leikkijät etsivät kyseisen värisen

kohdan omista vaatteistaan tai muista varusteistaan ja koskettavat sillä toisen leikkijän

keltaista kohtaa. Jos jollakin leikkijällä ei ole keltaista, hän voi koskettaa toisen keltaista

kädellään. Jos vain yhdellä leikkijöistä on keltaista koskettavat kaikki muut sitä kädel-

lään. Sen jälkeen vetäjä antaa uuden ohjeen.

Liikenneleikki

Leikkijöille annetaan esim. seuraavia rooleja: poliisi, autoilija, jalankulkija ja pyöräilijä.

Lavastetaan mahdollisimman oikean tuntuinen liikenneleikki, jossa nämä henkilöt

esiintyvät. Tehosteena voidaan käyttää nauhoitettua liikenteen melua. Leikin jälkeen

voidaan keskustella siitä, miltä tuntui olla missäkin roolissa. Osia vaihdetaan ja leikkiä

jatketaan.

Metro

119

Istutaan piirissä, yksi vapaaehtoinen on keskellä. Kaikilla on oma tuoli (myös keskellä

olijalla). Tyhjän tuolin vasemmalla puolella istunut aloittaa siirtymällä tyhjään tuoliin.

Hänestä seuraava siirtyy ”uuteen” tyhjään tuoliin. näin jatketaan. Yritetään liikkua niin

nopeasti ettei keskellä olija ehdi tyhjään tuoliin.

Mikä eläin?

Leikinohjaaja kiinnittää jokaisen leikkijän selkään lapun, jossa on jonkun eläimen kuva

tai nimi. Leikkijä yrittää saada selville, mikä eläin hän on. Hän kyselee toisilta leikkijöiltä

kysymyksiä, joihin voi vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. Esim. ”Onko minulla neljä jalkaa?”,

”Olenko minä karvainen?”, ”Asunko viidakossa?” Leikkiä jatketaan kunnes jokainen on

saanut selville, mikä eläin hän on.

Mitä purkissa on?

Leikkiin valitaan muutamia esineitä, jotka on helppo tuntea äänen perusteella kun niitä

ravistellaan peltipurkissa. Leikinohjaaja näyttää ensin kaikki tavarat leikkijöille ja peit-

tää ne. Sitten hän ravistelee yhtä esinettä kerrallaan purkissa ja leikkijät yrittävät tun-

nistaa sen.

Nenäliinan pudotus

Leikinohjaaja pudottaa nenäliinan. Kun nenäliina on ilmassa kaikkien pitää nauraa ko-

vaa. Heti kun nenäliina koskettaa maata, nauru lakkaa. Nenäliinaa voidaan pudottaa

muutaman kerran.

Nimivisailu

Leikinohjaaja kirjoittaa tunnettujen henkilöiden nimiä paperilappuihin. Hän sanoo etu-

nimen kustakin lapusta ja leikkijät yrittävät keksiä sukunimen. Ensimmäisenä oikean

sukunimen keksinyt saa lapun. Eniten lappuja kerännyt voittaa

Numeroleikki

120

Kaikki leikkijät laittavat silmänsä kiinni. Yksi aloittaa sanomalla yksi, joku (kuka tahan-

sa) jatkaa sanomalla kaksi ja taas joku toinen sanoo kolme jne. Mutta jos kaksi henkilöä

sanoo yhtä aikaa saman numeron joudutaan leikki aloittamaan alusta eli ykkösestä. Ta-

voitteena on saada laskettua yhdessä mahdollisimman pitkälle. Seuraavalla kerralla

voidaan sitten yrittää rikkoa ennätys.

Paisti

Yksi leikkijöistä on paisti ja muut ovat kärpäsiä. Paisti istuu tuolilla silmät sidottuna kä-

dessään joku esine voi hutkia (esim. rullattu sanomalehti). Kärpäset yrittävät tökkiä

sormella paistia ilman että paisti onnistuu hutkaisemaan heitä. Se kärpänen johon paisti

osuu vaihtuu paistiksi ja paistina olleesta tulee kärpänen.

Pullataikina

Leikkijät muodostavat neljän hengen joukkueita. Kussakin ryhmässä on leipuri, joka saa

huivin silmiensä eteen. Hänen on sokkona tehtävä runebergintorttuja, laskiaispullia tai

omenaleivoksia pullataikinasta, jonka kolme muuta leikkijää muodostavat.

Solmu

Tehdään rinki, ojennetaan molemmat kädet ringin keskustaan. Tartutaan joidenkin kä-

sistä. Kuitenkaan viereisen kädestä ei saa ottaa eikä molemmilla käsillä saa ottaa saman

kädestä. Sitten kun kaikkien käden ovat kiinni lähdetään selvittämään solmua puikke-

lehtimalla käsien välistä, yltä ja alta.

Sylipallo

Istutaan rinkiin, niin että kaikkien jalat ovat ojennettuina keskelle, varpaat yhdessä. Sit-

ten pistetään pallon jonkun syliin ja lähdetään kierrättämään palloa ringin ympäri. Jos ja

kun pallo tippuu syleistä ulkopuolella, niin nostetaan jaloilla. Palloon ei siis saa missään

vaiheessa koskea käsin.

121

Tarinan selvittäminen

Valitaan neljä leikkijää, jotka poistuvat huoneesta. Leikinohjaaja lukee jonkin lyhyen

tarinan huoneeseen jääneille. Ensimmäinen leikkijä kutsutaan sisään ja leikinohjaaja

esittää tarinan käyttämättä puhetta. Leikkijä esittää vuorostaan oman tulkintansa tari-

nasta ilman puhetta seuraavalle. Esitykset jatkuvat, ja lopuksi verrataan viimeistä tari-

naa ensimmäiseen. Leikinohjaaja esittää ja lukee tarinan uudestaan kaikille.

Tyyntä ja myrskyä

Leikkijät muodostavat meren, joka vuoroin aaltoilee rauhallisesti, vuoroin myrskyää

raivokkaasti. Leikkijät voivat seistä ja liikkua koko vartalollaan tai olla polvillaan ja lii-

kuttaa vain käsiään ja ylävartaloaan

Tätä neuvoa tarvitsen kun…

Jokaiselle jaetaan tyhjiä paperilappuja, joihin he kirjoittavat yhden neuvon jokaiselle

lapulle. Laput pannaan astiaan tms. paikkaan. Joku aloittaa ja sanoo: ”Tätä neuvoa tar-

vitsen kun… (esim. tiskaan) ja nostaa lapun ja lukee neuvon ääneen. Jatketaan samalla

tavalla lappuja kierrättäen.

Varvashippa

Tehdään rinki, niin että kaikki ottaa toisiaan käsistä kiinni. Hippaa, kuten tavallisesti,

mutta toisen saa otettua kiinni astumalla tämän varpaille.

Viisi tuolia oikealle

Leikkijät istuvat piirissä tuoleilla. Leikinohjaaja seisoo piirin keskellä ja sanoo jonkin

ominaisuuden, ulkonäköön liittyvän asian tai kokemuksen ja lisäksi liikkumisohjeen,

esimerkiksi: ”Jos sinulla on vaatteissasi valkoista, siirry istumaan kaksi tuolia vasem-

malle”. Jos tuoli on varattu, leikkijä istuu tuolissa istuvan syliin. Sylikkäin voi mennä

122

kuinka monta leikkijää tahansa. Jos tyhjiä tuoleja alkaa olla paljon, niitä voidaan leikin

kuluessa ottaa pois.

Pihaleikkejä (Perinneleikkejä)

10 tikkua laudalla

Peliin tarvitaan vähintään kolme pelaajaa, mutta heitä voi olla kuinka monta tahansa.

Lisäksi tarvitaan kymmenen puutikkua sekä lauta ja kivi tai puupalikka laudan alle sen

keskelle.

Yksi pelaajista arvotaan etsijäksi. Tikut kerätään laudan matalaan päähän ja astumalla

nopeasti laudan toiseen päähän lennätetään ne sikin sokin maahan. Etsijän pitää kerätä

kaikki 10 tikkua takaisin laudan päälle, ja tällä välin muut pelaajat menevät piiloon.

Kun etsijä on saanut kaikki tikut takaisin laudan päälle hän huutaa: ”Kymmenen tikkua

laudalla!” ja alkaa etsiä piilossa olevia. Kun etsijä löytää piilossa olijan, molemmat lähte-

vät juoksemaan lautaa kohden. Jos etsijä ehtii ensin laudan luokse, koskee hän lautaa ja

huutaa löydetyn nimen, jolloin tämä jää vangiksi odottamaan, että muutkin löydetään.

Jos piiloutuja ehtii laudan luokse ensin, potkaisee hän tikut jälleen ilmaan ja juoksee

takaisin piiloon. Muut piilossa olevat voivat myös pelastaa jo löydetyt jos ehtivät ennen

hakijaa potkaisemaan tikut pois laudalta. Kun kaikki on löydetty, tulee ensimmäisenä

löydetystä hakija.

Askelnaatta

Leikkijät asettuvat samalle lähtöviivalle ja se, joka on askelnaatta määrää, montako as-

kelta harpataan ja mihin suuntaan. Leikkijät harppaavat määrätyt askeleet ja jäävät pai-

kalleen seisomaan. Askelnaatta harppaa yhden askeleen vähemmän kuin muut leikkijät.

Harpattuaan askelnaatta yrittää ylettyä koskettamaan lähinnä itseään olevaa.

123

Itseään saa yrittää venyttää niin pitkälle kuin pystyy, mutta toisen jalan on pysyttävä

maassa. Jos askelnaatta saa kosketettua leikkijää, tästä tulee uusi askelnaatta ja leikki

jatkuu siitä, mihin jäätiin. Askelten lajit voidaan leikin alussa sopia: esim. kääpiö-, hiiri-,

jättiläisaskelia jne.

Hedelmäsalaatti

Leikkijöistä muodostetaan piiri. Yksi leikkijöistä asettuu piirin sisälle, muut piirtävät

itselleen oman paikan (ympyrän). Leikkijät nimetään hedelmiksi siten, että joka kolmas

(tai neljäs, jos leikkijöitä on useita) on aina samaa hedelmää. Piirissä seisoo siis esim.

ananas-banaani-persikka-ananas-banaani-persikka…

Kun keskellä olija sanoo hedelmän nimen esim. ”persikka”, täytyy kaikkien persikoiden

vaihtaa mahdollisimman nopeasti paikkaa keskenään. Keskellä olija yrittää varastaa

hedelmän paikan ehtimällä siihen ennen uutta hedelmää. Mikäli tämä onnistuu, muut-

tuu hän hedelmäksi ja hedelmästä tulee keskellä olija. Jos keskellä olija huutaa ”hedel-

mäsalaatti”, tulee kaikkien hedelmien vaihtaa paikkaa.

Jänisjahti

Leikkijöistä valitaan kolme jänistä, jotka lähtevät karkuun. Jänikset saavat liikkua ennal-

ta sovitulla alueella. Toiset leikkijät ovat koiria, jotka etsivät jäniksiä. Jänis putoaa pelis-

tä, kun joku takaa-ajaja on nähnyt ja tunnistanut hänet.

Liike jatkuu

Leikkijät seisovat piirissä katsoen edellä seisovan selkää. Leikinohjaaja aloittaa liikkeen,

jota hänen takanaan seisova matkii ja jatkaa, samoin kolmas, neljäs jne. Heti kun leikin-

johtaja huomaa, että liike on kulkenut piirin ympäri, hän tekee uuden liikkeen, jota seu-

raava matkii. Näin leikki jatkuu aaltona.

Lohikäärmeen pyrstö

124

Mitä useampi leikkijä, sen hauskempaa! Leikkijät menevät jonoon ja tarttuvat edellä

olevaa vyötäröstä molemmin käsin. Jonon viimeisenä oleva on lohikäärmeen pyrstö, ja

hänen takataskustaan tai vyötäröltään roikkuu huivi tms. Jonon ensimmäisenä oleva

yrittää saada pyrstön itselleen. Jonon tulee pysyä koko ajan koossa. Kun ensimmäisenä

oleva saa pyrstön napatuksi, pääsee hän pyrstöksi. Jonossa toisena oleva alkaa tavoitella

pyrstöä seuraavaksi.

Muorin torimatka

Yksi leikkijöistä on muori ja muut lapsia. Muori seisoo lasten edessä ja sanoo lähtevänsä

torille. Lapset tahtovat torille mukaan, mutta muori keksii erilaisia esteitä. Lopulta

muori suostuu ottamaan lapset mukaan. Muori lähtee kulkemaan lapset perässään.

Joku lapsista huutaa KRAKS, jolloin kaikki pysähtyvät ja muori kysyy ”Mikä se oli?” Lap-

set keksivät esimerkiksi, että oksa katkesi. Jatketaan kävelyä ja taas joku lapsista sanoo

KRAKS. Muori kysyy ja lapset keksivät taas jotain syyksi.

Kolmannella kerralla kun joku lapsista sanoo KRAKS ja muori kysyy ”Mikä se oli?”, lap-

set vastaavat ”Muorin hame repesi.” Tällöin lapset juoksevat takaisin kotiviivalle ja

muori koettaa saada jonkun kiinni. Kiinni saadusta tulee muori ja leikki alkaa alusta

Nenähippa

Yksi leikkijöistä valitaan hipaksi. Päätetään leikkialueen koosta, jotta kaikki leikkijät

tietävät, mihin asti saa juosta. Hippa vaihtuu hipan koskettaessa jotain leikkijää. Hippa

ei kuitenkaan saa koskettaa sellaista, joka seisoo yhdellä jalalla ja pitää nenästään kiinni.

Tässä asennossa ei saa olla kauaa, vaan on lähdettävä juoksemaan mahdollisimman

pian.

Neppis

125

Neppis, toiselta nimeltään neppaus, on varsinkin poikien suosiossa oleva hiekkalaatikol-

la pelattava kilpa-ajo. Virallinen neppiauto on muovirunkoinen vanhan kilpa-auton mal-

linen leikkiauto. Neppistä voi kuitenkin pelata aivan hyvin millä tahansa pikkuautoilla.

Neppistä pelataan hiekkaan tehdyllä radalla. Rata on yleensä noin kengänpohjan levyi-

nen. Radan voi vetää hiekkaan kengänpohjalla ja haluttaessa ehostaa sitä lapiolla. Ra-

taan voi rakentaa hyppyreitä, kuoppia ja muita esteitä lisäjännitystä luomaan. Neppaa-

jat asettavat kukin autonsa lähtöviivalle ja kukin ”neppaa” autoansa 3 kertaa vuorotel-

len. Nuorin pelaajista aloittaa.

Neppaaminen tapahtuu koukistetun etusormen syrjällä. Jos auto lentää ulos radalta tai

jos se päätyy katolleen (”kelli”), joutuu sen palauttamaan takaisin sinne mistä kyseinen

neppi alkoi. Jos auto päätyy kyljelleen (”puolikelli”), se siirretään kyseisen nepin lähtö-

pisteen ja päätepisteen puoleen väliin. Se pelaajista, jonka auto saapuu ensimmäisenä

maaliin, voittaa. Sitten ei muuta kuin uutta rataa suunnittelemaan.

Nämä säännöt eivät pyri olemaan mitenkään ”viralliset”, koska pelistä on varmaan mel-

kein yhtä monta variaatiota, kun on hiekkalaatikoitakin. Näillä säännöillä on kuitenkin

ainakin meidän hiekkalaatikolla kilpailtu menestyksekkäästi.

Paha kuningas

Leikkijöistä valitaan paha kuningas, joka menee kuninkaan viivalle. Muut leikkijät me-

nevät ensin kotiviivalle keksimään kuninkaan kysymyksiin vastaukset ja siirtyvät sitten

kyselyviivalle.

Leikkijät sanovat ”Hyvää päivää paha kuningas!” Kuningas vastaa: ”Hyvää päivää kiltit

lapset! Mistä te tulette?”Lapset vastaavat sen, mitä ovat sopineet. Kuningas kysyy ”Mitä

te syötte ja mitä te juotte?” Lapset vastaavat, mitä ovat sopineet.

Kuningas kysyy ”Mitä te osaatte tehdä?” Leikkijät jäljittelevät liikkein aiemmin sovittua

työtä. Kuningas yrittää arvata, mitä työtä he tekevät. Kun hän arvaa oikein, lähtevät

leikkijät juoksemaan kotiviivalle. Ne, jotka kuningas saa koskettamalla kiinni, tulevat

126

kuninkaan avustajiksi. Leikki alkaa alusta, kunnes kaikista on tullut kuninkaan avusta-

jia.

Parinmetsästys

Muodostetaan kaksi piiriä: sisäpiiri ja ulkopiiri. Leikkijät ovat piireissä pareittain (ja

vastakkain): toinen sisäpiirissä ja toinen ulkopiirissä. Leikinjohtaja on piirien ulkopuo-

lella ja antaa leikkijöille merkin lähteä liikkeelle.

Ulkopiiriläiset kulkevat myötäpäivään ja sisäpiiriläiset vastapäivään. Pelinjohtajan mer-

kistä (esim. taputus, pillinvihellys) parien tulee etsiä toisensa mahdollisimman nopeasti.

Saatuaan toisiaan käsistä kiinni, he menevät kyykkyyn. Viimeisenä parinsa löytäneet

putoavat pelistä. Peli jatkuu aina siihen saakka, kun jäljellä on enää yksi pari. Suunnan-

vaihdot on hyvä tehdä aina parin löydön jälkeen, jotta ei pää ole aivan pyörällä.

Peili

Vedetään maahan pitkä viiva noin 20 askeleen päähän seinästä. Valitaan yksi pelaajista

”peiliksi”. Peili asettuu seinän viereen ja loput pelaajat viivan taakse.

Peili kääntyy selkä selin muihin pelaajiin. Silloin kun peili on kääntyneenä seinään päin,

eikä näe muita pelaajia, saavat he liikkua kohti seinää. Aina kun peili kääntyy pelaajia

kohti, pitää pysähtyä mahdollisimman nopeasti. Jos peili näkee jonkun liikkuvan, huutaa

hän tämän pelaajan nimen.

Nähdyksi tulleen pitää palata takaisin lähtöviivalla ja aloittaa alusta. Pelin voittaa se,

joka pääsee peilin huomaamatta ensimmäisenä koskemaan seinää. Voittaja saa toimia

seuraavan kierroksen peilinä.

Polttopallo

Leikkialueelle piirretään iso ympyrä. Leikkijät seisovat ympyrässä ja yksi leikkijöistä

seisoo polttajana ympyrän ulkopuolella. Polttaja yrittää pallolla osua ympyrän sisällä

127

olevia polven alapuolelle. Polttaja ei saa astua ympyrän sisään. Ne, joihin osuu joutuvat

myös polttajiksi. Viimeiseksi ympyrään jäänyt on voittaja.

Purkkis

Tähän leikkiin tarvitaan monta pelaajaa. Pelialueen rajat on hyvä määritellä. Yksi leikki-

jöistä on etsijä. Pallo laitetaan keskelle nurmikkoa ja joku potkaisee sen mahdollisim-

man kauas.

Etsijä hakee pallon ja muut menevät piiloon. Kun etsijä on tuonut pallon entiselle paikal-

leen hän huutaa ”Purkki kotona!” ja alkaa etsiä toisia pelaajia. Aina, kun etsijä näkee

jonkun, hän juoksee pallon luo ja huutaa esim. ”Jaana purkissa!”

Toiset pelaajat voivat yrittää pelastaa kiinnijääneen siten, että he juoksevat pallon luok-

se etsijän huomaamatta ja potkaisevat pallon uudelleen. Tällöin kaikki kiinnijääneet

pelastuvat ja etsijä joutuu alkamaan etsimisen alusta. Kun etsijä on löytänyt kaikki, en-

simmäisenä löydetystä tulee seuraava etsijä.

Puuhippa

Jokainen leikkijä valitsee itselleen puun, jossa asuu. Yksi leikkijöistä on ilman puuta.

Kun hän huutaa: ”Talo palaa, pakko vaihtaa”, täytyy kaikkien leikkijöiden vaihtaa puuta.

Ilman puuta ollut leikkijä yrittää samalla saada itselleen puun. Se, joka jää ilman puuta,

jää uudeksi huutajaksi.

Tervapata

Maahan piirretyn ympyrän kehälle piirretään jokaiselle leikkijälle oma puoliympyrän

muotoinen paikka. Yhdestä leikkijästä tulee kiertäjä ja muut asettuvat ympyrän kehälle

omiin paikkoihinsa.

Kiertäjä kulkee leikkijöiden takaa kepin/kävyn/tikun kanssa ja pudottaa sen mahdolli-

simman huomaamattomasti jonkun leikkijän kohdalle tämän taakse. Kepin tms. taak-

128

seen saanut leikkijä nappaa sen ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan kuin kier-

täjä. Molemmat yrittävät päästä tyhjäksi jääneeseen paikkaan.

Se, joka EI ehdi ensimmäisenä perille, jatkaa kiertäjänä. Ympyrän keskelle on piirretty

myös pienempi ympyrä eli tervapata, sinne joutuu, jos ei huomaa keppiä sillä aikaa, kun

kiertäjä on tehnyt kepin jätön jälkeen kokonaisen kierroksen. Tervapadasta pääsee pois,

kun seuraava leikkijä joutuu sinne tai miten erikseen sovitaan.

Viimeinen pari uunista ulos

Leikkipaikaksi valitaan tasainen alue. Leikkijät seisovat pareittain. Pariton leikkijä sei-

soo jonon edessä selin toisiin ja huutaa ”Viimeinen pari uunista ulos!” Silloin viimeisenä

olevat lähtevät juoksemaan omaa puoltaan eteenpäin tavoittaakseen parinsa.

Edessä ollut pariton yrittää saada kiinni toisen juoksijoista. Jos hän onnistuu ennen kuin

takaa-ajettavat ehtivät koskettaa toisiaan, heistä tulee uusi pari jonon etupäähän. Yksin

jäänyt juoksija on vuorostaan huutaja.

Värit

Valitaan yksi leikkijä johtajaksi. Muut leikkijät menevät sovitun matkan päähän johtajas-

ta. Johtaja sanoo jonkun värin ja askelmäärän. Kaikki joilla on vaatteissaan mainittua

väriä, saavat lähestyä johtajaa sanotun askelmäärän verran.

Johtaja voi myös keksiä hauskoja askel-tapoja kuten karhun askel jolloin leikkijät otta-

vat oikein suuren harppauksen tai tipun askel jolloin leikkijät ottavat aivan pikkuisia

askeleita. Katsotaan kuka ensimmäisenä pääsee johtajan luokse. Sitten vaihdetaan joh-

tajaa.