PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 1

Sisällöstä:

Vetaraanivoimia vaaleihin, s. 3

11. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

10/2006

PerusSuomalainen

Vaalit lähestyvät, ehdokkaat voivat olla esillä monella tapaa. Tämä tapa ainakin huomataan.

Onnistunut koulutustilaisuusSaarijärven lomakoti Rauhalassa

- Vaalijallitus 3

- Hyvinvointivaltion purkutalkoot 7

- Kultturelleja kesäterveisiä 8

- Vaalipropagandaa 11

- Hakelämpö on hyvä vaihtoehto 13

- Juokaa ja tissutelkaa 18

s. 16-17

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 2

Päätoimittaja, Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i

Suomalainen terveydenhoito kriisitilassa

Suomalainen terveydenhoi-to on kriisitilassa. Tätä ti-lannetta ei vain huomata tai haluta rehellisesti tunnustaa riittävän ajoissa.

Ongelmana on ammat-titaitoisen henkilökunnan puuttuminen ja riittämättö-myys. Koulutettu alan henki-lökunta pakenee ulkomail-le, mitä en yhtään ihmettele, koska Suomessa tuossa työs-sä saa mm. selkänsä pilalle.

Henkilökuntaa, jotka osallistuvat käytännön hoi-totyöhön on aivan liian vä-hän. Jäljelle jääneet uurasta-vat töissä yli oman jaksami-

sensa. Laskennallisesti voi-daan juuri ja juuri saavuttaa lain vaatima henkilöstömää-rä, vaikka totuus on toisen-lainen.

Totuushan on se, että osa laskennallisista henkilöis-tä tekee jotakin aivan muu-ta kuin todellista hoitotyö-tä potilaan kanssa. On hie-noja tietokonehommia ja monenlaista paperinpyörit-tämistä. Kaikki eivät voi tai eivät halua osallistua raskaa-seen ja likaiseen kenttä hoi-totyöhön.

Liukuhihnalla työskentelyä

Potilaat saavat vain tar-peellisen hoidon pysyäk-

seen hengissä, ja kaiken-lainen sosiaalinen hoitotyö on jouduttu puristamaan ai-van minimiin. Pesu, ruokai-lu, vaipat, vessassa käynti, lääkkeet ym. hoituvat niin kuin tehtaan liukuhinnalla. Se on vanhuksen ja sairaan osa tässä yhteiskunnassa.

Ei välitetä heidän hyvin-voinnistaan, vaan pyritään tekemään elintoiminnoille tärkeät hoitotoimenpiteet mahdollisemman edullises-ti ja nopeasti.

Hoitajien pommi tikittää

Asian tikittävä pommi on siinä, että hoitohenkilökun-ta, joka osallistuu käytännön raskaiseen hoitotoimenpitei-siin, kuluttaa itsensä vääjää-mättömän varmuudella lop-puun, ja heistä tulee pahim-millaan itsestäänkin hoidet-tavia potilaita ennen aiko-jaan.

Ne ihmiset, jotka katsele-vat tätä hullua menoa, eivät halua itse lähteä tuohon työ-

rupeamaan mukaan, vaan kouluttautuvat mieluum-min muuhun työhön. Tai jos hoitoalan koulutus tuli käy-tyä, he hakeutuvat ulkomail-le viisaammin organisoituun hoitotyöhön, joka antaa hoi-tohenkilökunnalle hyvän mahdollisuuden hoitaa po-tilaita kokonaisvaltaisesti ja hyvän hoitoetikan vaatimal-la tavalla.

Hoitoala on useimmiten kutsumusammatti, jonka va-linneet henkilöt eivät voi hy-väksyä tehdasmaista potilai-den hengissä pitämisen hoi-tometodia hyväksyttävänä.

Minäkin lähtisin

En syyllistä toisiin maihin työn perässä muuttanei-

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324Ilmestyy: Joka kuun 15. päivä. 12 numeroa vuodessa.Painos: 5.000 - 184.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56 00101 Helsinki Puh: (09) 454 0411 Fax: (09) 454 0466 peruss@perussuomalaiset.fi Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 41 51 62e-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi Vast. poliittinen pt: Hannu Purho 050 573 8157e-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Toimittaja: Jussi NiinistöErikoistoimittaja: Rolf ”Fred” Sormo 050 542 3704e-mail: sormo@perussuomalaiset.fi Valokuvaaja: Pauli Artturi Luttinen ja Futureimagebank sekä toimittajien ja puolueväen omia kuvia Layout ja taitto: Graafi nen Hintaveistämö PL 164, 38701 Kankaanpää Puh: 0207 41 51 61, fax: 0207 41 51 60Webmaster: Lauri Heikkilä, Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Sademies Vaili K. Jämsä, Alpo Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 09-454 0411E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Jäsenmaksu: 25 €/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 €, 1/2 vuotta 20 € irtonumero 3 €Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 2,00 € / pmmRivi-ilmoitus: 5,00 € / riviAineiston muokkaus: 50 € / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5 kplPalstaleveys: 47 mmAineisto: Toimitukseen viim. kuun vaihteessa kirjeitse tai sähköisessä muodossa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineis- ton säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Poliittinen vastaava päätoimittajah a n n u . p u r h o @ e d u s k u n t a . f i

Vaalivarustelu käynnissä

Kaikissa puolueissa on me-neillään viimeisten ehdo-kaspaikkojen täyttäminen tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Monet vaalival-misteluun liittyvät yksityis-kohdat ovat samat puolu-eiden koosta riippumatta. Kun varsinainen vaalitais-telu alkaa, asetelmat muut-tuvat radikaalisti. Suuril-la vanhoilla puolueilla on puolellaan muun muassa gallupit, media, julkiset- ja piilopuoluetukimiljoonat, ammattiyhdistysliikkeet, yritysmaailman rahoittajat, puoluetoverit tiedotusväli-neissä ja puolueuskovaisten reservit.Mikäli puolue ei ole jo saa-nut edustajia Arkadianmä-elle, on tilanne melko toi-voton. Neuvostoliiton ai-kaisilla puolueilla on uu-siin tulokkaisiin verrattuna suorastaan musertava etu-matka. Vain harvat uudet puolueet ovat onnistuneet voittamaan itselleen mer-kittävän paikan tässä perin-teisessä, poliittisessa ”Daa-vidin ja Goljatin” taistelus-sa. Jotkut ovat kuitenkin onnistuneet ratkaisemaan tämän lähes mahdottoman yhtälön voitokkaasti, mur-tautuen merkittävien poliit-tisten vaikuttajien harvalu-kuiseen joukkoon. Tällai-nen uusi, eräänlaisen ”Tal-visodan ihmeen” tehnyt parantava poliittinen muu-tosvoima on Perussuoma-laiset.

Vain me Perussuomalai-set itse olemme luottaneet järkähtämättä puolueemme tulevaisuuteen. Työ on ol-lut kuin hidasta jättimäisen palapelin rakentamista. On tarvittu valtavasti uskoa, toivoa ja rakkautta, mutta ennen kaikkea tervettä jär-keä ja kylmäpäisyyttä vai-keissa tilanteissa. Päivä ei

aina paista luonnossa, mut-ta ei poliittisessa elämäs-säkään. Myös sen olemme saaneet voimallisesti kokea. Olemme kuitenkin terve-järkisesti ymmärtäneet, et-tä yksittäisten henkilöiden mahdolliset törmäilyt ja virheet eivät ole koko puo-lueen törmäilyjä ja virheitä. Eihän puutarhurikaan kaa-da koko kukoistavaa he-delmäpuuta, vaikka joutui-si silloin tällöin poistamaan lahon oksan.

Perussuomalainen puo-lue on tullut jäädäkseen. Se tuntuu vastustajistamme varmasti harmilliselta. Ei-vätkä ne tietysti tule säästä-mään mitään keinoja meitä lyödäkseen. Vallan kakkua jakamaan ei tahdota uusia tulokkaita. Siksi vastus on kova ja armoton.

Perussuomalainen puolue on ainoa todellinen vaihto-ehto. Sen ovat monet ta-hot huomanneet. Puoluee-seemme on tullut reilus-sa vuodessa yli tuhat uutta jäsentä. Tehdaspaikkakun-tien poispotkitut, maaseu-dun umpikujaan ajetut, työttömiksi syrjäytetyt ja monet muut heikommas-sa asemassa olevat tahot ovat kohdistaneet mielen-kiintonsa puoluettamme kohti. Tulijoiden joukossa on paljon myös vanhoihin puolueisiin pettyneitä yrit-täjiä ja itsenäisiä työläisiä. Erityisellä ilolla on panta-va merkille naisten ja nuor-ten suuri osuus uusien kan-nattajien joukossa.

Nyt on tärkeintä pitää pää kylmänä ja suunta sel-vänä. Vaalivoitto on meille Perussuomalaisille tarjolla. Sen vastaanottaminen vaa-tii kaikilta kannattajiltam-me saumatonta yhteistyötä ja poliittista rohkeutta. Us-kaltakaamme menestyä. Ti-lanne kansanedustajamää-rämme merkittävään kas-

vattamiseen on harvinaisen otollinen.

MTV3 katsoo menneisyyteen

Viime eduskuntavaalit käy-tiin ”pääministerivaalit” -otsakkeen alla. Kolmen vanhan puolueen valitse-ma linjaus osoittautui fars-siksi. Kaksi kuukautta vaa-lien jälkeen pääministerinä istui Matti Vanhanen, mies josta ei ollut pääministeri-vaalissa puhuttu sanaakaan. Päätarkoitus oli kuitenkin saavutettu: päähallituspuo-lue sosiaalidemokraatit ja pääoppositiopuolue kes-kusta voittivat lisäpaikko-ja. Toistensa ”vastavoimat” heräsivät vaaliyön jälkeise-nä aamuna samasta sängys-tä. Poliittinen kuherruskuu-kausi alkoi ja saumaton yh-teistyö ”päävaihtoehtojen” välillä kukoistaa edelleen. Vaalivoitto oli saatu vetä-mällä kansaa höplästä. Sen todisti vaalien jälkeinen tut-kimuskin: Joka kolmas ää-nestäjä myönsi, että halu osallistua pääministerivaa-liin vaikutti heidän puolue-valintaansa.

Helsingin Sanomien ar-vostetuimpiin toimittajiin lukeutuva Unto Hämäläi-nen otsikoi 16. syyskuuta em. lehdessä laajan artik-kelinsa: ”Pääministerivaa-lia ei tule”. Siinä hän sel-vittää seikkaperäisesti syyt, miksi koko ajatus pääminis-terivaalista on perusteeton. Silti hän ennustaa osuvas-ti: ”Äänestäjien poliittista muistia moititaan lyhyek-si, joten on hyvin mahdol-lista, että pääministerivaali yritetään myydä äänestäjil-le uudelleen”. - Näin aina-kin kävisi, mikäli MTV3:n valitsema linja saisi laajem-paa kannatusta.

Jo puoli vuotta ennen vaaleja MTV3:n johto oli

tehnyt nimittäin päätöksen, että sen kolmesta suuresta vaalitentistä kaksi ensim-mäistä on omistettu aino-astaan kolmen suurimman puolueen puheenjohtajil-le. Viimeiseen, kolmanteen vaalitenttiin lähinnä ”vii-den minuutin seinäkukka-siksi” saisivat sitten osallis-tua myös pienempien puo-lueiden edustajat. Viiden pienimmän eduskuntapuo-lueen puoluesihteerit (alle-kirjoittanut mukaan lukien) puuttuivat asiaan paheksu-valla kirjelmällä. Saa näh-dä mitä se vaikuttaa, vai ei mitään? MTV3 kaipaa siis taas ”pääministerivaaleja”. Juuri kylmemmin ei voi kansan yli kävellä. Saisim-me kuulla kolmen puheen-johtajan keskenään sopi-mat vuorosanat. Vaikeista ja ikävistä asioista vaiettaisiin. Uudenlaiset näkökulmat ja ideat eivät tulisi lainkaan esille. Vaihtoehtoiset väit-teet jäisivät kuulematta.

Eduskuntavaaleissa vali-taan tosiaankin 200 kansan-edustajaa, ei yhtään päämi-nisteriä. Eikö viime edus-kuntavaalien poliittisesta il-veilynäytelmästä opittu mi-tään? Taasko faksi laulaa ja ”pääministerivaalin” jälki-näytös käydään käräjäsa-lissa? MTV3:lla on kiistat-ta kunniakkaat perinteet. Menneisyyden haikailun sijaan sen toivoisi kuiten-kin katsovan tulevaisuu-teen. Viisas pöllö ei huhui-le pöhköydeksi osoittau-tuneen mediapelin perään.

ta henkilöitä yhtään. Itse tuossa samassa valintatilan-teessa varmasti valitsisin ul-komaalaisen työpaikan, jos se olisi mahdollista. Ulko-mailla työstä saa parempaa palkkaa rikkomatta omaa kehoaan ja vaarantamatta terveyttään.

Mielestäni vanhuksille ja sairaille ihmisille kuuluu hy-vä hoidon taso. Siihen pitäi-si sisältyä henkilön koko-naisvaltainen hoitaminen. Pelkät pakolliset rutiinit ja lääketokkuraan saattami-nen eivät ole oman etiikka-ni mukaisia hoitotapoja, joi-ta voisin hyväksyä tekevä-ni. Vanhuksen tai sairaan ei tarvitse olla helppo ja nopea hoidettava saadakseen inhi-millistä ja hyvää hoitoa.

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 3

Olen nyt muutaman kuukauden ajan seurannut kriittisesti ja tarkasti Suo-men EU-puheenjohtajuutta, jota vanhat puolueet ja tiedotusvälineet estottomas-ti ovat kehuneet. Eipä ole hurraamista. Suomi ei ole vieläkään saanut ratkaistua maatalouden 141-tukiasiaa, joka piti olla sovittu jo liittymisneuvotteluissa.

Miljoona Eurooppalaista vaati aloit-teella EU-parlamentin istuntojen rek-karallin lopettamista Brysselin ja Stras-bourgin välillä. Kustannukset yli 200 mil-joonaa euroa vuodessa eli 1,2 miljardia tapettua markkaa. mikä oli tulos? EU päätti ostaa parlamenttirakennukset kaupungilta!

Uusin uunous on ns. globalisaatiora-hasto, joka päätettiin perustaa rahoitus-kehysneuvottelujen yhteydessä Rans-kan tahdosta. Tähän rahastoon uppoaa 500 miljoonaa euroa. Kaiken kukkurak-si Suomen kaltaisten pienten jäsenmai-den asemaa tuen myöntämiskriteereissä ei ole turvattu. Suunnitellut globalisaa-tiorahaston tukikriteerit eivät tue suo-malaista työehtosopimusjärjestelmää ja voivat heikentää suomalaisten yritysten kilpailutilannetta suhteessa tukea saaviin eurooppalaisiin yrityksiin.

Tässä oli kolme käytännön esimerkkiä, miksi EU on ongelma. Hallitsematon laa-jeneminen johtaa byrokratiaan ja suoma-laisten maksuosuuden kasvuun. Perussuo-malaiset on vaihtoehto EU-vouhotukselle eduskuntavaaleissa.

Saarijärvi

Saarijärven vaaliehdokaskoulutustilaisuu-dessa tulin vakuuttuneeksi, että meillä on hyvät mahdollisuudet vaalivoittoon. Väki oli innokasta ja yksituumaista. Tulen ko-valla kädellä varjelemaan puolueen yhte-

Missä EU, siellä ongelma

Puheenjohtaja pakiseet i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

”Perussuomalaiset

on vaihtoehto

EU-vouhotukselle

eduskuntavaaleissa”

PerusSuomalainenpuheenjohtaja Timo Soini

näisyyttä. Vaalivoitto saadaan kovalla työllä, onnistuneella ehdokasasettelul-la ja yhteistoiminnalla. Omalta osaltani teen kaikkeni vaalivoiton eteen ja sanon myös suoraan sen mitä joukoilta edelly-tän ja vaadin.

Perussuomalaiset on nyt vedenjakajal-la. Eduskuntapuolueena pysymme var-masti, mutta se ei riitä. Tarvitsemme po-liittista voimaa saadaksemme korjauslin-jaamme läpi. Presidentinvaaleissa näim-me mihin suuntaan pitää kulkea. Tätä linjaa pitää jatkaa ja voimistaa.

PS-visan vastaukset

Eduskunnassa sanottua

”Opposition jättämä välikysymys näyttää osuneen suoraan naulankantaan ainakin sen perusteella, mitä nyt on hallituspuolu-eiden kansanedustajien julkisista kannan-otoista voinut päätellä tulevan vuoden bud-jetin julkistamisen ja erityisesti nyt käsitel-tävän välikysymyksen jättämisen jälkeen. Nyt kyllä luvataan parannuksia ja etuuksia eläkeläisille, mutta ei vielä, kun ollaan val-lassa. Parannukset luvataan tulevaan halli-tusohjelmaan, näin erityisesti keskustalais-ten osalta. Muistelen, että samat lupaukset olivat esillä neljä vuotta sitten, mutta miten on käytännössä tapahtunut, sen me kaik-ki tiedämme. Näiden kannanottojen perus-teella voi hyvin todeta, että taitaa olla to-della vaalit tulossa, kun köyhilläkin näyttää olevan ystäviä.”

Raimo Vistbacka 19.9.2006

”Kyllä tämä on kovasydäminen hallitus… Optioöykkärit saavat rahansa, suuritulois-ten verohelpotuksia on koko ajan annettu lisää, mutta silloin ruvetaan puhumaan po-pulismista, kun kaikista köyhimmistä, kai-kista vaikeuksissa olevista, mielenterveys-potilaista, pelkän kansaneläkkeen varassa elävistä ihmisistä on kysymys. Eiväthän ve-rohelpotukset auta näitä ihmisiä, jotka ei-vät käytännössä veroja maksa, muuta kuin välillisiä veroja, koska jäävät kaikkien näi-den tulorajojen alle. Ja tämä tapahtuu ti-lanteessa, jossa Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Sitä en voi käsittää, ja pidän sitä kansallisena häpeänä, että tällaista köppäs-tä köyhyyspakettia, joka on saman suurui-nen kuin varallisuusveron poisto, esitellään suurena saavutuksena. Käytännössä monet tarvitsevat eivät saa yhtään mitään lisää, ja takaan sen, että tämän pilkkaeläkekorotuk-senne kanssa tulette SAK:n sponsoroiman soppatykin kanssa olemaan vielä ihmeis-sänne ennen maaliskuuta.”

Timo Soini 13.9.2006

(Tony Halme on sairaslomalla 30.11.2006 saakka).

1. N

yrkk

eily

ssä.

2.

150

vuo

tta

sitt

en, v

. 185

6.

3. A

asia

n.

4. F

inav

ia.

5. P

ori J

azzi

ssa.

6.

Ren

ault-

talli

ssa.

7. Y

li.8.

20-

100.

9.

Nel

jä: E

tiopi

a, L

iber

ia,

E

telä

-Afr

ikan

tasa

valta

ja E

gypt

i.10

. 193

0-lu

vulla

, v. 1

931.

Runohetki

TulevaisuusMikä on tulevaisuus?

Muille?Minulle?

Pelkään sinua.Tunnustan avoimesti, että pelkään.

Asetan vaatimuksiaToivomuksia ja uskomuksia,Joiden täyttymiseen en usko.

Silti toivon hyvää.Sellaista mikä mielessäni

Olisi mentyään kaunis muisto.Niin kaunis, että kaipaisin sitä.

Hannu Purho

Raimo Vistbackan lisäksi kolme entistä SMP:n kansanedustajaa on ehdolla seuraa-vissa eduskuntavaaleissa PerusS:n listoilla. Tämä kävi ilmi Timo Soinin eduskunnas-sa 12. syyskuuta järjestämässä tiedotusti-laisuudessa.

Soini ilmoitti, että hän on itse halunnut konkarikansanedustajat Lea Mäkipään (59 vuotta), Anssi Joutsenlahden (62) ja Pentti Kettusen (64) vaaleihin. Mäkipää oli edus-kunnassa vuosina 1983–1994, Joutsenlahti

Veteraanivoimia vaaleihin

Median kiinnostuksen kohteena Pentti Kettunen, Timo Soini,Anssi Joutsenlahti ja Lea Mäkipää.

1979–1986 ja Kettunen 1983–1986 ja 1989–1990. Mäkipää asettuu ehdolle Pirkanmaan vaalipiirissä, Joutsenlahti Satakunnassa ja Kettunen Oulusta.

Uskottavat ehdokkaat parantavat ko-ko puolueen uskottavuutta vaihtoehtona vanhoille puolueille, Soini totesi. Tavoit-teena on kasvattaa kannatusta maaseudun unohtaneen Keskustan vahvoilla alueilla ja rikkoa 100 000 äänen raja, joka meni rikki myös viime presidentinvaaleissa.

Esa Kuosmanen 70-vuotta

Entinen rajavartija Esa Kuosmanen täytti 16.9. Polvijärven Tuupovaarassa 70-vuotta. Hän oli aikoinaan pitkään mukana SMP:n toiminnassa ja on nykyi-sin aktiivinen Perussuomalaisten jäsen.

Perussuomalainen lehti onnittelee!

Merkkipäiviä

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 4

Kansanedustaja, Timo Soinit i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

Vaalijallitus käynnissäVälikysymys eläkeläisten

taloudellisen aseman parantamisesta,

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Hallitusherra toisensa jälkeen on paukutellut henkseleitään siitä, kuinka hyvin Suomella nyt menee. Talous on kasvanut ja jakovaraa on syntynyt, mutta tuloerot ovat kasvaneet. Keskusta rohmusi vaa-livoiton mm. lupaamalla eläkeläis-ten aseman parantamista, lupaus-linkona toimi nykyinen peruspal-veluministeri Liisa Hyssälä.

Rahaa eläkkeensä varassa elä-ville ei ole herunut, mutta vaali-en alla taas lupaukset rehottavat. Maakuntalehdet ovat väärällään kepulaisten kansanedustajien ko-lumneja, jossa vaaditaan ruuan ar-vonlisäveron alentamista ja eläk-keiden korottamista. Kepu kyl-lä kehtaa! Vaalijallitus on täydes-sä käynnissä. Hallituksella on nyt sekä valta että rahat, missä ovat teot?

SDP on suurimmat verohelpo-tukset antanut sileäkätisille suu-romistajille, joilta se poisti varal-lisuusveron. Tästä ei SDP ruusu-rynnäköllä ja pahvimukista tar-jotulla haalealla saludolla selviä. Tosiasiat ovat selvät. Hallitus on käytännössä ollut hyväosaisten hyysäyshallitus, jossa maatamme rakentaneet sotiemme veteraanit, kotirintamanaiset, pienen eläk-keen varassa elävät, omaishoita-jat, työttömät, päivittäistä hoitoa tarvitsevat ihmiset ja paljon sai-rastavat suomalaiset ovat jääneet ilman korjauksia.

Tosiasia on, että ilman nykyis-ten eläkeläisten työtä Suomen hyväksi emme nyt kansakuntana olisi päässeet eteenpäin. Vuodesta toiseen joudumme törmäämään siihen, että isänmaata henkensä kaupalla puolustaneet sotiemme veteraanit eivät pääse riittävästi tarpeelliseen kuntoutukseen tai että kymmenpäisen lapsilauman äidillä ei pieni kansaneläke riitä lääkekuluihin.

Kun näiden ja muiden pienitu-loisten väestöryhmien asemaan vaatii parannuksia, niin kuin Pe-russuomalaiset ovat toistuvas-ti tehneet, alkaa huuto populis-mista.

Punamultahallitus on ollut täy-sin turta pienen ihmisen asialle. Kansalle on turha syöttää pajun-köyttä siitä, että Suomessa ei ole varaa riittäviin eläkkeisiin, sillä kansantuotteesta eläkkeisiin me-nee tällä hetkellä noin 11 prosent-tia. Tämän tosiasian perusteli aa-mutelevisioissa Pekka Parkkinen selvästi ja uskottavasti. Eläkkeen-sä varassa elävät eivät ole kulu-erä vaan voimavara, jolla on pal-

jon elämänkokemusta ja joiden ostovoimalla on suuri merkitys etenkin kotimarkkinoille ja pal-velusektorille.

Pelkällä eläkkeelläei pärjää

Oikeudenmukainen eläkepolitiik-ka olisi myös tehokasta aluepoli-tiikkaa. Eläkepolitiikan vääryyk-sien oikaiseminen toisi merkittä-vän piristysruiskeen nimenomaan syrjäisemmille seuduille ja pieniin kuntiin, joissa asuu paljon kansan-eläkeläisiä ja muita pienituloisia. Hallituksen tarjous syrjäseuduil-le on muuttoavustus, jotta loppu-kin työikäinen väestö muuttaisi pois ja jättäisi suuren osan Suo-mea luonnonpuistoksi.

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus ja taitettu indeksi ovat vanhojen puolueiden politiikan tulosta. Samojen tahojen tahto to-teutuu myös viiden euron muru-tarkistuksessa, jota hallitus kors-keasti kutsuu tasokorotuksek-si. Hallituksen kylmät kaavailut eläkeläisten kohdalle paljastu-vat myös tutkittaessa valtionta-louden vuosien 2007-2011 kehys-budjetointia. Sinne ei ole sisälly-tetty erillisiä toimenpiteitä, joilla parannettaisiin eläkkeensaajata-louksien ostovoimaa.

Tosiasia on, että pelkällä kan-saneläkkeellä tai pienellä työeläk-keellä ei Suomessa pärjää. Suomi on vauraampi kuin koskaan, mut-ta se on myös entistä tylympi. Pe-russuomalaiset eivät halua Suo-mesta luokkayhteiskuntaa, jossa heikommat poljetaan jalkoihin. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Nimen-omaan heikommat ihmiset tarvit-sevat toisten apua ja tukea. Mark-kinat eivät vähävaraisista välitä.

Jallitusmylly pyörii

Keskustapoliitikkojen jallitusmyl-ly pyörii pitkin maakuntalehtien yleisönosastoja. Kirves on kuiten-kin puun juurella ja keskustapolii-tikot kohtaavat vaalikojuilla pait-si suivaantuneita eläkeläisiä myös tosiasiat tuntevia ehdokkaita. So-sialistipoliitikot puhuvat parista piirusta ihmisen suuntaan, mutta he eivät ilmiselvästi tarkoita pien-tä ihmistä, eivätkä ainakaan elä-keläistä, sillä pari piirua on muut-tunut pieneksi viiruksi, sillä sitä viiden euron köppänen eläkekor-jaus on. Kansan syvät rivit puhu-vat yleisesti pilkkaeläkekorotuk-sesta. Voiko punamultahallitus to-della totisella naamalla väittää ol-leensa pienen ihmisen asialla, kun selvät tosiasiat näyttävät toista.

Eläkkeensä varassa elävien suo-malaisten on muutettava äänes-tyskäyttäytymistänsä ennen kuin korjauksia tulee. Väärinkäytetty puolueuskollisuus on heitettävä romukoppaan ja tuettava rehel-listä perussuomalaista linjaa. Sil-loin syntyy vanhoihin puolueisiin painetta ja pakkoa korjata har-joitettua virhelinjaa. Viime ker-ralla monet lankesivat harhautet-tuina ministeri Hyssälän posket-tomaan lupaukseen. Puolustus-ministeri Kääriäinen kunnostau-tui antakee voemoo -kutsullaan. Silloinen kansanedustaja Kääriäi-nen, höyry hartioista nousten ju-listi, että antakee voemoo niin asi-at korjataan. Voemoo tuli, muttei korjauksia, ei Savon kansalle, eikä muillekaan. Kansa antoi Keskus-talle vaalivoiton, mutta mitä antoi keskusta kansaneläkeläisille; ko-konaista viisi euroa!

Meillä kansanedustajilla on nyt valta käsissämme. Budjettikirja on nyt käsittelyssä, eikä se ole mi-

kään laintaulu, johon ei voi tehdä muutoksia. Se on ihmisten työtä ja poliittisia valintoja. Me voim-me valita nyt toisin, tehdä korja-uksia ja muuttaa tätä esitystä. Val-ta on nyt meillä ja siksi Perussuo-malaisten eduskuntaryhmä tekee-kin muutosesityksiä, jotka on jä-tettävä ensi perjantaina ja näistä muutosesityksistä myös ääneste-tään. Tämä mahdollisuus on kai-killa kansanedustajilla. Puheil-la eivät olot parane. Äänestäjien kannattaa tutustua eduskunnan pöytäkirjoihin, joista selittelemät-

tä selviää, miten nämä päätökset täällä syntyvät.

Kansa janoaa oikeutta

Välikysymys oli tärkeä jo siksi-kin, että eläkkeensä varassa elävi-en ihmisten asiat nousivat päivän-valoon kaiken kattavan EU-pu-heenjohtaja vouhotuksen lomas-sa. EU-puheenjohtajuuden hulp-peissa puitteissa ja ruokalistoissa ei ole säästelty vaan on päästelty täysillä. EU luo enemmän ongel-mia kuin ratkaisee niitä.

Suomen kansa janoaa oikeu-denmukaisuutta, kohtuutta ja reilua meininkiä. Optiosaalistus on saanut jatkua ministeri Mau-ri Pekkarisen kauniista puheista huolimatta, tuloverokevennykset ovat hyödyttäneet eniten hyvätu-loisia ja varallisuusvero on suur-rikkailta poistettu kokonaan. Pää-ministeri Vanhasen hallitus on to-distanut eläkepoliittisen linjansa tekoina. Eläkeläisten ostovoima ei ole parantunut. Eläkevääryydet ovat jääneet korjaamatta. Vanhus-väestön tila on paikka paikoin ka-tastrofaalinen. Ylimääräinen rin-tamalisä on junnannut paikallaan. Nämä ovat tosiasiat.

Hallitus on näyttönsä antanut ja kieltäytyy tekemästä korjauk-sia tulevan vuoden budjettiin ja jälleen ensi viikolla keskustan ja sosialistien kansanedustajat kir-joittavat lehtiin, kuinka eläke-läisten ja varttuneen väen asioi-ta tulisi kohentaa. Talousarvio on nyt käsittelyssä. Muutokset voi-daan tehdä nyt jos halua on. Ra-haa kyllä on!

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puhui Espoossa ja Helsingissä lauantaina

16.9.2006 todeten mm. seuraavaa:

Kiinteistöverojaei pidä korottaa

Näyttää pahasti siltä, että hallituksen antamat tuloverohelpotuk-set aiotaan monin paikoin kerätä veronmaksajilta takaisin kiin-teistöverojen korottamisella. Kiinteistöverosta on yhä eneneväs-sä määrin tulossa pelkkä tuloautomaatti. Verokevennykset koh-distuvat pääasiassa suurituloisille, mutta kiinteistöverojen korot-taminen tulee kaikkien kuntalaisten maksettavaksi.

Kiinteistöverosta on tullut yleinen rahastuskeino ja kuntien talouden tasapainottaja. Asumisen kustannukset ovat Suomessa jo muutoinkin huippuluokkaa, joten on täysin kohtuutonta lisä-tä asumisen kustannuksia. Oman kodin verottaminen on jo läh-tökohtaisesti vastenmielistä tällaisessa ilmanalassa, jossa kun-nollinen asumus on välttämättömyys.

Kiinteistövero on tulotasosta riippumaton vero, joka kohte-lee kaikista ankarimmin pienituloisia, joissa on paljon eläke-läisiä ja lapsiperheitä. Perussuomalaiset katsovat, että hallituk-sen kuristava kuntapolitiikka omalta osaltaan ajaa vaikeuksis-sa olevia kuntia kiinteistöverojen korottamiseen. Kunnissa päät-täjien on rohkeasti käytettävä puuttumisoikeuttaan kiinteistö-verojen huojennuksissa esimerkiksi pienituloisten ja sotiemme veteraanien hyväksi.

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 5

Kansanedustaja, Raimo Vistbackar a i m o . v i s t b a c k a @ e d u s k u n t a . f i

Yhteisen isänmaamme parhaaksiHallituksen eduskunnalle antamassa vaali-kauden viimeisessä talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että vienti vetää, työpaik-koja syntyy kotimaahan enemmän kuin nii-tä ehditään ulkomaille viedä, inflaatio py-syy suurin piirtein kurissa, mutta talouskas-vu hieman hidastuu ja asettuu kolmen pro-sentin paikkeille.

Suomen kansantalouden pyörät pyöri-vät siis ensikin vuonna vinhasti. Hallituk-sen harjoittamalla talouspolitiikalla on ol-lut kuitenkin vain vähän tekemistä sen kanssa, että olemme saaneet elää onnellis-ten tähtien alla kansainvälistä nousukaut-ta. Olemme nyt tämän noususuhdanteen huipulla. Ensi vuonna Yhdysvaltain kan-santalouden odotetaan notkahtavan, jol-loin Euroopan talouskasvu hidastuu ja si-tä myötä Suomen viennin kasvu tullee hii-pumaan. Aasian talouskasvu sen sijaan jat-kunee vahvana.

Jakovaraa on syntynyt

Joka tapauksessa Suomen talouden koko-naiskuva on myönteinen, kuten asiantunti-jat ovat todenneet. Valtion tulot ovat nous-seet vuosi vuodelta enemmän, kuin on osat-tu ennakoida, ja valtionvelkaa esitetään ly-hennettäväksi. Jakovaraa on siis syntynyt, ja perussuomalaisten mielestä sitä pitää voida nyt myös jakaa, mutta järkevästi ja oikeudenmukaisesti.

Suomi on vauraampi kuin koskaan, mut-ta onko se myös tylympi kuin koskaan?

Ainakin hallituspuolueiden asenteista vähäosaisia ja vaikeuksissa olevia kansa-laisia kohtaan kertoo omaa korutonta kiel-tään se tosiasia, että köyhät saavat tästäkin budjetista vain murusia. Taitavasti markki-noitu, mutta vain noin 80 miljoonan euron köyhyyspaketti on budjetin kokonaisuu-den kannalta katsottuna todella vaatima-ton. Mittaluokaltaan köyhyyspaketti on sa-maa tasoa kuin raharikkaille äskettäin lah-joitettu varallisuusveron poisto. (Ed. Kuop-pa: Huomattavasti vähemmän!)

Meillä olisi ollut varmasti varaa raken-teellisesti suurempiin satsauksiin köyhyy-den ja eriarvoisuuden poistamiseksi.

Pienituloisimpia muistettava

Palkansaajien veronkevennykset jatkuvat, mutta maltillisemmin kuin kuluvana vuon-na. Valitettavasti kevennykset eivät edel-leenkään suuntaudu siten, kuin perussuo-malaiset toivoisivat niiden suuntautuvan.

Mielestämme kevennysten painopisteen tulisi olla ennen muuta kaikkein pienitu-loisimpien kansalaisten verorasituksen ke-ventämisessä. Eläkkeensaajien verotuksen epäkohtiakaan ei pidä unohtaa: eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla kor-keampaa kuin vastaavan suuruisen palk-katulon verotus. Pidämme tärkeänä myös perintöverotuksen epäkohtien korjaamis-ta muun muassa poistamalla se lähiomai-silta. (Ed. Wallin: Oikein!)

Arvoisa puhemies! Parhaiten ja nopeim-min pienituloisten ja vähävaraisten asemaa helpotettaisiin alentamalla ruuan arvon-lisäveroa. (Ed. Wallin: Ei pidä paikkaan-sa!) Siitä olisi hyötyä suomalaiselle maa-taloudelle ja koko kansantaloudelle, sillä tosiasia on, että kaikkein pienituloisimmil-le annettu lisäeuro palautuu heti kulutuk-seen lähes täysmääräisesti, kun taas hyvä-

tuloisen osalta palautumisprosentti on ole-maton.

Hyvätuloisilla lisäeurot siirtyvät herkästi säästöihin ja sijoituksiin eivätkä hyödyntä-mään kotimarkkinoita, kuten pienituloisilla eläkeläisillä, sotiemme veteraaneilla ja ko-tirintamanaisilla, opiskelijoilla, työttömillä, lapsiperheillä sekä yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän joutuvat pakosta käyttä-mään käytännössä lähes kaikki käytettävis-sään olevat varat jokapäiväisiin elinkustan-nuksiinsa, kuten ruokaan, asumiseen, vaat-teisiin ja liikkumiseen.

Opiskelijat unohdettiin

Etenkin opiskelijat hallitus unohti budjetti-esityksessään. (Ed. Wallin: Ei täysin!) Opis-kelijoiden vaatimukset asemansa paranta-miseksi ovat perussuomalaisten mielestä hyvin perusteltuja. Esimerkiksi opintora-haa ei ole korotettu 14 vuoteen.

Taitaa olla vaalit tulossa, kun köyhällä-kin riittää taas ystäviä, vaan miten mahtaa olla tekojen laita? (Ed. Korhonen: Puhei-ta, puheita!) Keskustapuoluekin puhuu jo seuraavasta hallitusohjelmasta, jossa köy-hän asiaa sitten tosissaan ajettaisiin. Miksi köyhän asiaa ei voida ajaa nyt, kun siihen on taloudelliset mahdollisuudet ja keskus-ta on hallituksessa? (Ed. Zyskowicz: Hyvä kysymys!)

Viime vaalien alla keskustaehdokkai-den antamat lupaukset ruuan arvonlisäve-ron alentamisesta ja eläkkeiden tuntuvista tasokorotuksista olisi voitu lunastaa jo täl-lä hallituskaudella ja viimeistään tässä ta-lousarvioesityksessä. (Ed. Zyskowicz: He puhuivat vain seuraavasta vaalikaudesta!) Etteivät lupaukset vaan olisi jälleen esi-merkkejä keskustan harjoittamasta ään-tenkalastelusta?

Muuttoavustus aluepoliittisesti tyly

Budjetin työllisyyspaketilla hallitus haluaa parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Työmatkakulujen verovähen-nysoikeuden korottaminen on tässä suhtees-sa oikea keino. Siitä tunnustus hallitukselle. Sen sijaan olemme täysin toista mieltä työ-paikan perässä muuttaville luvassa olevan 700 euron muuttoavustuksen kansallisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Muuttoavus-tus on aluepoliittisesti tyly ”viimeinen sam-muttaa valot” -tyyppinen viesti. (Ed. Pulli-ainen: 700 euroa plakkarissa!) Se on vasem-mistoideologialle ominainen (Ed. Tennilä: Ei ole!) vahva kannanotto keskittämispo-litiikan puolesta, ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Ei ole meidän ainakaan!) Siksi perussuo-malaiset vastustavat ehdottomasti muutto-avustusta.

Haluamme pitää koko Suomen asuttu-na ja elinkelpoisena. Kaikkia ei pidä pakot-taa ruuhka-Suomeen, vaan päinvastoin val-tion pitäisi edistää työpaikkojen syntymistä ja säilymistä kaikkialla maassa. (Ed. Gus-tafsson: Näinhän hallitus juuri toimi!) Suo-mi on pitkien etäisyyksien maa, ja siksi hal-lituksen olisi kannattanut muuttoavustuk-sen sijaan paremminkin harkita esimerkik-si polttonesteiden veronalennusta.

Veteraaneja muistettava

Tämäkään talousarvioesitys ei sisällä mi-tään merkittäviä parannuksia sotiemme ve-

teraanien ja kotirintamanaisten etuuksiin. Vaikka veteraanien poistuma onkin suuri, tarvitsevat he yhä enemmän rahaa kuntou-tukseen ja asuntojen peruskorjaukseen, jot-ta mahdollisimman moni heistä voisi asua omassa kodissaan.

Oikeastaan ainoa talousarvioesityksestä löytämämme myönteinen asia veteraanien kannalta on, että 20 prosentin haitta-asteen omaavat sotainvalidit saavat oikeuden jak-sottaiseen laitoshoitoon.

Perussuomalaisten mielestä tällaises-ta prosenteilla näpertelystä pitäisi jo kerta kaikkiaan luopua. On muistettava, että tä-män itsenäisyyttämme puolustaneen ja hy-vinvointiamme rakentaneen väestön kes-ki-ikä on jo noin 85 vuotta. Pian veteraani-en etuuksien parantaminen on myöhäistä. Epäilemättä perussuomalaisille tullaan taas kerran sanomaan, että kyllä muuten, mutta kun ei ole rahaa. (Ed. Kalli: Eikä ole ään-tenkalastelua!)

Kun sitten puhutaan kehitysavun nos-tamisesta tai pakolaisten ja turvapaikan-hakijoiden aiheuttamista menoista, puhu-mattakaan EU:n jatkuvasti paisuvista pak-kojäsenmaksuista ja muista menoista, ku-ten meneillään olevasta EU-puheenjohta-juuskaudesta, tuntuu rahaa yhtäkkiä näihin kankkulan kaivoihin riittävän. (Ed. Soini: Moolokin kitaan!)

Kuten budjettiesityksestä käy ilmi, Suo-mi jopa osallistuu ensi vuonna Isolle-Bri-tannialle myönnettävän EU-maksuhelpo-tuksen rahoittamiseen 128 miljoonalla eu-rolla! (Ed. Pulliainen: 24 miljoonaa!) Tämä on täysin käsittämätöntä. Rahaa Suomel-la siis on, mutta kyse onkin siitä, mihin ha-luamme sen kohdistaa. Toivomme todella, että eduskunnassa löytyy riittävä yksimie-lisyys yli puoluerajojen korjata veteraani-asioihin liittyvät epäkohdat. Nyt ovat vii-meiset hetket käsillä. (Ed. Vielma: Täältä löytyy tukea!)

Jos veteraanien etuuksista ei perussuo-malaisten mielestä voidakaan tinkiä, kehi-tysavun korotuksista voidaan vallan mai-niosti niin tehdä.

Puheet Suomen kehitysavun häpeälli-sestä tasosta ovat nimittäin tietoista har-haanjohtamista. Euromääräinen kehitys-apu on noussut viime vuosina hurjaa vauh-tia. Muutenkin kehitysavussa olisi täysre-montin paikka. Korruptoituneiden ja omaa kansaansa sortavien hallitusten avustami-nen tulisi lopettaa kokonaan.

Tiemäärärahat riittämättömät

Esityksen tiemäärärahat eivät yksinkertai-sesti riitä tiestön kunnossapitoon saati vält-tämättömiin perusparannuksiin, mikä kos-kee myös ratoja ja siltoja. Tiepääomaa, jo-ka on kansallisomaisuuttamme, tuhoutuu tällä hetkellä yli 100 miljoonan euron vuo-sivauhtia. Mitä järkeä on tässä tiestön ra-pauttamisessa? Täytyy ihmetellä, ettei val-tiovarainministeriö ole puuttunut tällaiseen holtittomuuteen, sillä sehän on samaa kuin velan otto.

Perustienpidon ennestään riittämättömät määrärahat, joita nyt vielä esitetään leikat-tavaksi samoin kuin yksityisteiden valtion-apua, ovat mielestäni jopa perustuslain ta-savertaisuushengen vastaisia, sillä tällainen tienpito vaikeuttaa syrjäisemmillä seuduil-la asuvien kansalaisten elämää. Samalla se johtaa siihen, etteivät yritykset voi eivät-

kä halua hakeutua sellaisille alueille, joilla ei ole ympäri vuoden liikennekelpoisessa kunnossa olevaa tiestöä. Osa yksityisties-töstä on jopa kulkukelvotonta, koska nii-den peruskunnostusta ei ole vuosiin kyetty rahanpuutteen takia suorittamaan.

Maaseudulla asuu yksin yksityisteiden varrella puoli miljoonaa kansalaista. Näin johtava hallituspuolue keskusta muistaa budjetissa maaseudun uskollisia äänestä-jiään.

Maaseudun puolesta

Ensi vuoden budjettia ei voi kutsua maa-seutuystävälliseksi muutenkaan. Vaikka eduskunta vasta hyväksyi maatalouspo-liittisen selonteon, ei sen ehdotuksia toi-menpiteiksi maatalousväestön jaksamisen edistämiseksi yhä suuremmiksi kasvavilla maatiloilla ole otettu huomioon edes lomi-tuksen osalta. Esitykseen ei ole mahtunut myöskään turkistarhaajille hyvin tarpeel-lista lomitusmahdollisuutta.

Tästä ja muistakin puutteista keskusta-laiset tietenkin syyttävät jälleen hallitus-kumppaniaan sosialidemokraatteja, (Ed. Zyskowics: Ja kokoomusta!) perussuoma-laiset haukutaan populisteiksi ja asiainti-laan luvataan samalla suunavauksella kor-jausta seuraavissa hallitusneuvotteluis-sa. Uskokoon, ken haluaa. Varsin taipui-sa maamme johtavaksi hallituspuolueeksi Suomen keskusta joka tapauksessa on, jos sen ylitse mennen tullen pystytään kävele-mään näin monessa sen äänestäjäkunnalle tärkeässä asiassa.

Tosiasiaksi jää, että EU:n pauloissa ole-vat keskustalaiset ovat aivan yhtä syylli-siä maaseudun kurittamiseen kuin sosiali-demokraatit; teot puhuvat puolestaan. Pe-russuomalaisissa herättää myös hämmäs-tystä Kemera-tukien tuntuva alentaminen, kun toisaalta painotetaan puuntuotannon turvaamista, ed. Kalli, ja toisaalta energia-puun korjuun merkitystä.

Yleinen oikeusturvallisuus

Sisäinen turvallisuus ja oikeusturva ovat viime päivinä puhuttaneet kansalaisia. Va-litettavasti esitetyillä poliisin määrärahoil-la poliisin näkyvyys tulee edelleen heikke-nemään ainakin maakunnissa, ja niin sanot-tujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tu-lee pidentymään entisestään.

Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan liian pitkiä. Rikosjutuissa resurssipula on huutava syyttäjästä aina korkeimpaan oi-keuteen saakka. On myös muistettava, et-tä ripeä talousrikostutkinta, nopea tuomio-istuinkäsittely sekä tehokas perintä tuotta-vat valtion kassaan enemmän euroja kuin siitä aiheutuneet kustannukset ovat. Samal-la siis valtion tulot kasvaisivat ja ed. Pulliai-sen paljon esillä pitämä harmaa talouskin saataisiin kuriin. Budjettiesitys tuottavuus-ohjelmineen ei lupaa tältäkään osin hyvää valtionhallinnolle.

Perussuomalaiset esittävät lopuksi toivo-muksenaan, että erityisesti hallituspuoluei-den eduskuntaryhmät pyrkisivät valiokun-takäsittelyssä saamaan kansalaisten perus-tuslainkin takaamia perusoikeuksia ja pal-veluja parantavia muutoksia yhteisen isän-maamme parhaaksi.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 6

Jokaisella aikakaudella on omat trendinsä. Nyt se on vapaa mark-kinatalous, globalisaatio, ja yhteis-kunnan rakenteita muutetaan pal-velemaan kilpailukyvyn paranta-mista. Jopa aiemmat hyvinvointi-yhteiskunnan tunnusmerkit, julki-set palvelut, tuotteistetaan ja niitä arvioidaan taloudellisen tuottavuu-den mittareilla. ”Kannattamatto-mat” palvelut leikataan armotta.

Tuon trendin näkyvimpänä tun-nusmerkkinä on, että yritykset sa-neeraavat, rationoivat ja tehosta-vat toimintaansa. Toistuvat ilmoi-tukset YT-menettelyjen alkami-sista ja irtisanomisista kertovat kuinka työntekijöistä pyritään saamaan entistä enemmän tuotta-vuutta. Viimeisellä rivillä oleva lu-ku ratkaisee. Enää ei riitä edes se, että se on positiivinen, sen halu-taan olevan mahdollisimman suu-ri. Työntekijälle, ihmiselle, on lai-tettu hintalappu otsaan. Tuottota-voite, joka on ylitettävä, jotta työ-paikka säilyisi.

Tuottavuuden kääntöpuo-li, työntekijöiden henkinen kes-tävyys, on alistettu taloudellisen edun tavoittelulle. Lyhytjäntei-syyttä korostavassa kvartaalita-loudessa pitkäaikaiset vaikutuk-

set jäävät kuitenkin huomioi-matta. Lyhyen tähtäyksen mak-simaalista tuottoa tavoiteltaessa jää huomaamatta, että kaikista kalleimmaksi tulee se, kun ihmi-nen menee ”rikki”. Sen kustan-nuksia maksamme kaikki yhdes-sä lisääntyvinä terveys- ja sosiaali-kustannuksina sekä yhteiskunnal-lisina ongelmina. Ne menot mii-nustetaan siitä alimmalla rivillä olevasta summasta. Mutta ne mii-nustetaan vasta kvartaalikauden jälkeen, joten ne jäävät noissa las-kelmissa huomioimatta.

Kirkkoherra Jukka Keskitalo totesi haastattelussaan ”Tarvitaan arkipäivän kristillisyyttä” Suur-Jy-väskylän lehdessä 19.8.: ”Jyväsky-lässä voidaan pääsääntöisesti hy-vin. Oman kokemukseni ja seu-rakunnan työntekijöiltä saamieni tietojen kautta tässä yhteiskunnas-sa on kuitenkin vahvoja säröjä.”

Nuo säröt liittyvät useimmiten taloudellisiin ongelmiin. Työttö-myystilastoissa Jyväskylän seutu on edelleen valtakunnallisestikin synkkää aluetta ja etenkin pitkä-aikaistyöttömyys on yhä ratkaise-maton ongelma. Pitkään jatkunut taloudellinen ahdinko harventaa lähes poikkeuksetta myös sosiaa-

lista verkostoa. Kun voimat ku-luvat jokapäiväisestä toimeentu-losta selviytymiseen materiaalis-tuneessa maailmassa, eivät ne rii-tä henkisestä hyvinvoinnista huo-lehtimiseen; henkilö jää helposti yksin. Tässä kirkolla on sosiaali-nen tilaus.

Erääksi mahdollisuudeksi syr-jäytymisongelmien lieventämi-seen näen vertaisverkot, joihin kirkolla on asettaa ”verkonpaik-kaaja”, primus motor, joka pys-tyy vetämään välinpitämättö-myyteenkin vajonneet mukaan toimintaan. Onnistumisen edelly-tyksenä on kuitenkin, että toimin-ta ja menetelmät lähtevät syrjäy-tyneiden odotuksista ja tarpeista. Ylhäältä saneltujen mallien pak-kosyöttö ei onnistu. Se koetaan hyödyttömänä ja elämää kangis-tavana kaavana.

Tuollaiset vertaisverkot tarvit-sevat ainakin alkuvaiheessa myös taloudellisia resursseja, mutta pi-temmällä tähtäyksellä ne eivät li-säisi kokonaiskustannuksia. Kor-jaavat toimenpiteet tulevat aina ennakoivia toimia kalliimmiksi, ja viimeisillä turvaverkoilla useim-miten pystytään enää vain estä-mään tilanteen paheneminen. Sil-

loin avuntarve muuttuu pysyväk-si olotilaksi. Jokainen, joka pysty-tään auttamaan takaisin yhteis-kunnan rattaille ennen viimeistä turvaverkkoa, on sen uhrauksen arvoinen.

Pahoinvointiongelmaa ei ai-nakaan vähennä syrjäytyneiden/syrjäytettyjen yleiselläkin tasolla kielteinen suhtautuminen yhteis-kuntaan. Heidän näkökulmastaan yhteiskunta on heidän ongelmi-ensa aiheuttaja, ei niiden ratkai-sija. Lähestymistavan pitää olla avun tarvitsijasta itsestään läh-tevä. Syrjäytyneen asemasta tar-kastellen on vaikea käsittää, mi-ten uskontunnustus voisi ratkais-ta hänen maallisista vastoinkäy-misistä johtuvat ongelmansa. To-dennäköisesti he ovat kokeilleet jo rukoilemistakin ongelmistaan selviämiseen, joten uskontunnus-tus ja rukoileminen eivät voi olla ensisijaisia, eivätkä varsinkaan ai-noita menetelmiä.

Esimerkiksi alkoholismiin sor-tuneet ovat ratkaisseet ongel-mansa omalla tavallaan: seuraa saa, kun on alkoholia. Sillä taval-la alkoholista on tullut sosiaalis-ten kontaktien ongelman ratkaisi-ja, mutta tuonut tilalle pahenevan

työllistymis-, terveys- ja syrjäyty-misongelman erilaisine oheisvai-kutuksineen.

Valitettavinta on, että tuon käyttäytymismallin on jo havait-tu periytyvän; alkoholisoituneen perheen lapset ovat muita her-kemmin omaksuneet vanhempi-ensa elämäntavan. Osaltaan sii-hen on vaikuttanut sekin, että perheen taloudellisten ongelmi-en vuoksi heillä on ollut niukem-mat mahdollisuudet erilaisiin har-rastuksiin ja siten vähemmän sosi-aalisia kontakteja. Aivan tavaton-ta ei ole myöskään alkoholisoitu-neitten perheiden lasten syrjintä ja ivailu kaveripiireissä.

Sosiaalisten kontaktien puut-tumiseen on ratkaisuksi tarjot-tava sosiaalisia kontakteja. Siinä yhdessäolossa ja yhdessä tekemi-sessä, toinen toista tukien, opitaan kokemuksen kautta niitä tarpeel-lisia sosiaalisia taitoja. Samalla oman mielen virkeyden parane-minen auttaa selviämään myös muista elämän karikoista.

Kun kristillisen arvomaailman myönteinen vaikutus omaan elä-mänlaatuun tulee konkreettisesti todettua, koetaan myös usko iloi-sena asiana.

Kirkolla on kristillis-sosiaalinen tehtävä

Jorma UskiPiirisihteeriKeski-Suomen PerusSuomalaiset

En tiedä minkä tähden näin on, mutta ulospäin se antaa aika ne-gatiivisen kuvan politiikasta. Mo-net ihmiset erottavat politiikan yhteisistä asioista juuri tämän ta-kia. Kansan parissa politiikkana pidetään sitä, mikä ei johda mi-hinkään. Esimerkiksi kapulakie-lipuheita, joihin ei pääse sisälle, mutta pääasiana taitaakin olla Ti-mo Soinia lukuun ottamatta, että kuulostaa ja näyttää hyvältä.

Miksi eduskunnassa osa aikui-sista ihmisistä nälvii toisiaan kuin koulukiusaajat konsanaan, anta-en näin esimerkin nuorille polvil-le. Suuretkin puolueet haukkuvat toisiaan, vaikka tarkoitus olisi ra-kentaa ja ajaa kansalaisten yhtei-siä asioita. Mutta kuinkas olla-kaan, tarkoitus muuttuu kun siel-lä ollaan. Monet hyvät ehdotuk-set kaadetaan vain koska kilpai-leva puolue on niitä ehdottanut, eikä niiden puolella saa olla. Tai saa, mutta silloin ei hyvää omassa ryhmässä seuraa.

Soinin sanoihin hänen koke-muksen perusteella voi moni yh-tyä, perussuomalaiset ovat ainoa vaihtoehto. Isojen puolueiden uudet ehdokkaat eivät tiedä, et-

tä he itse kaatoivat Soinin ehdo-tukset, joita he nyt uusina ja omi-naan esittävät. Esimerkkinä Poh-jois-Savo, jossa Soini oli ehdolla 1999 vaaleissa.

Pienissä puolueissa on etunsa, sillä monta pientä voi saada ai-kaan enemmän kuin yksi iso. Iso kasvaa eroon todellisesta kansas-ta, ettei pysty enää kuin mene-mään sitä tietä, mikä kiertää ym-pyrää. Nykyisellään puolue me-nee aina kokonaisuuden (kansan) edelle. Mielestäni kristillisenä henkilönä tulisi ajatella kokonai-suutta eikä vain tiettyä osaa, ku-ten puoluetta. Koko järjestelmä olisi rakennemuutoksen tarpees-sa. Yleensä yksinkertainen ratkai-su on parempi ja toimivampi kuin monimutkainen järjestelmä, joka ei pysty muuttumaan.

Politiikassa onturhaa nälvimistä

Harri AnderssonKansaned.ehdokasJyväskylä

Kansanedustaja Timo Soini kättelee Jyväskylän kansanedustajaehdokas Harri Anderssonia Saarijärvellä 1.10. järjestetyssä koulutustilaisuudessa.

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 7

Tervetuloa hyvinvointivaltion purkutalkoisiin!

nuoret

Vesa-Matti Saarakkala1. varapuheenjohtajayht.tiet.yoPerusSuomalaiset

Viime vuosina on puhuttu pal-jon siitä, miten julkinen sektori eli kunnat ja valtiolliset laitokset tuottavat palveluita tehottomas-ti. Lääkkeeksi on tarjottu palve-luiden ulkoistamista, niin että ne ostettaisiin verovaroin yksityisiltä yrittäjiltä, jotka ikään kuin toimi-sivat tehokkaammin. Lisäksi tietyt tahot ovat vaatineet hyvinvointi-valtion supistamista, koska hyvin-vointivaltio ei motivoi tekemään työtä, haittaa kilpailua ja on yksin-kertaisesti liian kallis ylläpitää.

Ei voi kuin ihmetellä tällaisia puheita, joita valitettavasti kuu-lee isompituloisten suusta harva se päivä. Jäljet johtavat kaikki-en kolmen suurimman puolueen puheisiin uudesta kannustavam-masta ja tehokkaammasta toimin-tatavasta. Mahtikäskyjen antajina toimii tietysti EU, jota poliittinen eliitti sekä ollilat, korkmanit ym. säestävät.

Totuus on kuitenkin, että Suo-messa on jaettavaa enemmän

kuin koskaan. Jakovaraa on syn-tynyt, vaikka meillä onkin suht kattavat palvelut kaikille ja mer-kittävä määrä tulonsiirtoja yhdis-tettynä korkeaan verotukseen. Siksi ei pidäkään paikkaansa väi-te, että talouskasvu ja verokerty-män kasvu eivät olisi mahdollisia perinteisessä pohjoismaisessa hy-vinvointivaltiossa, johon sisältyy edellä mainitsemiani asioita. Nyt olisi aika parsia 1990-luvulla tu-lonsiirtoihin ja erityisesti palvelui-hin tehtyjä leikkauksia.

Miksi sitten on ruvettu ulkois-tamaan palveluita, vaikka ne ovat pääpiirteittäin kalliimpia yksityi-sesti tuotettuina kuin julkisen sek-torin itse tuottamina? Ainakin ko-tikaupungissani Kurikassa päivä vanhainkodissa on huomattavasti halvempi kunnalle kuin kevyem-pää hoitoa tarjoavassa yksityises-sä hoivakodissa. Osasyynä tietys-ti se, että vanhainkodilla on liian vähän työvoimaa. Tosiasia, joka on palvellut rikkaitten ”kunnal-

liskotipelon” lisääntymistä ja ha-keutumista yksityiselle puolel-le sekä siten ollut omiaan lisää-mään kritiikkiä julkisesti tuotettu-ja palveluita kohtaan. Mutta vaik-ka työvoimaa olisikin suositusten mukaan, niin ei tulisi hoito julki-sen sektorin tuottamana yhtään sen kalliimmaksi kuin yksityisel-tä ostettuna, jos otetaan huomi-oon vielä se, että vanhainkodeis-sa hoito on vaativampaa kuin mo-nissa ns. hoivakodeissa, joihin täs-sä tapauksessa hintaa vertaan.

Yksityisiltä hoivakodeilta on kuitenkin alettu ostaa palveluita, rakentamatta itse omaa hoivako-tia ja palkkaamatta omaa työvoi-maa, sillä yksityisissä hoivakodeis-sa asuvat maksavat itse osan kal-liimmasta hoidostaan ja pääosin niissä on kuntien lähetteillä juuri vanhuksia, joilla on joko hyvä elä-ke ja/tai hyvin rahaa tilillä.

Kunnissa kun on huomattu, et-tä osa isotuloisemmista eläke-läisistähän suostuu itse maksa-

maan hoitonsa. Kun kunnat eivät itse rakenna omaa hoivakotia ja palkkaa sinne omaa työvoimaa, niin yksityisyrittäjät ovat mitä parhaimmissa kilpailuasemissa, koska heidän myymänsä palve-lut ovat sellaisia, joita yhteiskun-nan pitää jo lainkin nojalla jäse-nilleen tavalla tai toisella tarjo-ta. Jos kunnat moittivat ostopal-velun kalleutta, niin siihen löytyy aina ratkaisu: pienennetään kun-nan maksuosuutta ja lisätään asi-akkaan omaa! Voitosta ei haluta tinkiä, koska yrityksen pitää teh-dä aina tulosta.

Tämä hoitotoiminnan hajautta-minen palvelee EU:n suurempaa tavoitetta, jossa verovaroin rahoi-tettavia palveluita halutaan kar-sia, jotta markkinat saisivat kai-ken vallan. Näin käy, kun keski-luokkaakin ajetaan jatkossa yhä enemmän yksityisiin hoitokotei-hin. Siitä seuraa, että keskiluok-kaa edustava nuorempi sukupol-vi alkaa vaatia verotuksen alenta-

mista ja julkisen sektorin huomat-tavaa karsimista, koska keskiluok-kaan kuuluvat joutuvatkin siis yhä enenevässä määrin itse vas-taamaan itsestään. Ja kun veroja alennetaan reippaasti tai mennään vaikka tasaveromalliin, silloin ka-toaa pohjoismaisen hyvinvointiyh-teiskunnan rahoituspohja.

Pohjoismainen hyvinvointival-tio on poliittinen malli siinä mis-sä EU on ja Neuvostoliittokin oli. Meidän mallimme vain on paljon parempi sellainen. On kuitenkin selvää, että jos poliittiseen mal-liimme ehdoin tahdoin aletaan syöttää sille vieraita toimintata-poja, se tulee ennemmin tai myö-hemmin romahtamaan. Kansalai-set itse nousevat kapinaan ja tu-hoavat sen, tajuamatta sitä, kuka tuhon siemenet alun perin kylvi-kään. Miksi me suomalaiset em-me voi luottaa omaan malliimme, vaan juoksemme aina ns. halvem-man perässä? Miksi ei laiteta jul-kista terveydenhuoltoa kuntoon?

Yritys toisensa jälkeen lopettaa tuotantonsa Suomessa ja siirtyy ulkomaille. Kuinka se on mah-dollista, kun Suomi on muka eräs maailman kilpailukykyisimpiä maita?

Vaikka kaikenlaisissa ”tutki-muksissa” toisin väitetäänkin, syy teollisten työpaikkojen pa-koon ovat korkeat työvoimakus-tannukset. Esitän asian rautalan-kamallina. Käytän hyvin yksin-kertaistettua esimerkkiä, joka ei ihan pennilleen pidä paikkaansa, mutta toimii periaatteessa.

Rautalankamalli

Jos työntekijän nettopalkka on esim. 1000 euroa, hän aiheuttaa työnantajalleen noin 2000 euron kustannukset. Työvoimakustan-nuksiin kuuluvat työntekijän tu-loverot sekä kaikenkarvaiset sosi-aalimaksut. Tuhannen euron ero-tusta nettopalkan ja työvoima-kustannusten välillä sanotaan ve-rokiilaksi.

Kun työntekijän nettopalkka nousee 10 euroa, nousevat työn-antajan kustannukset 20 euroa. Niinpä palkankorotuksista saata-va ”ostovoiman kasvu” ei hyödytä kotimaista tuotantoa lähes miten-kään: tuotantokustannukset nou-sevat nopeammin kuin ihmisten

nettopalkat (tuotantokustannuk-siin vaikuttavat tietysti myös säh-kön hinta, kuljetuskustannukset jne.). ”Kasvanut ostovoima” koh-distuu lähinnä tuontitavaroihin.

Eräs käyttökelpoinen näkökul-ma tarkastella ostovoiman kasvua on se, mitä ansaitulla palkalla pys-tyy ostamaan. Uskon, että tavallis-ten ihmisten palkkojen todellinen ostovoima ei ole noussut vuosi-kymmeniin juuri ollenkaan. Kiel-tämättä esimerkiksi ulkomaan-matkailu on nykyisin suhteellises-ti paljonkin halvempaa kuin jos-kus aikaisemmin.

Mutta saadakseen hankittua asunnon, ihmisten on tehtävä jopa enemmän työtunteja kuin vaikkapa 1960-luvulla. Toki ih-misten elintaso on nykyisin kes-kimäärin korkeampi kuin 1960-luvulla johtuen vuosien mittaan kumuloituneesta omaisuudesta. Kun ihminen säästää vuodessa 10 000 markkaa, niin kymmenes-sä vuodessa se kumuloituu jo 100 000 markaksi. Jos joku pariskunta on onnistunut elinaikanaan hank-kimaan itselleen omakotitalon, se jää perinnöksi seuraavalle suku-polvelle. Ja niin edelleen. Tätä tar-koitan kumuloitumisella.

Yritystuet ja muut suuryritys-ten lahjomiset eivät auta Suomen kansainvälistä kilpailukykyä mi-

tenkään. Yritystuet rahoitetaan verorahoista. Mitä suuremmat yri-tystuet, sitä suuremmat verot yri-tykset joutuvat maksamaan yritys-veroina ja palkkaverojen kautta. Yritystuet ja korkeat verot eivät kuulu markkinatalouteen. Mark-kinatalouteen kuuluvat yrittämi-sen vapaus, normaali terve kilpai-lu yritysten välillä ja kunnolliset yrittämisen edellytykset.

Tukiaiset rappeuttavat ja kor-ruptoivat yhteiskuntaa. ”Tattis vaan!” sanoo kapitalisti, ottaa tu-kiaisrahat ja häipyy yrityksineen ulkomaille. Edes riistokapitalis-min synkimpänä aikana 1800-lu-vulla silinteripyttyiset pohatat ei-vät osanneet kuvitellakaan sellais-ta tilannetta, että maan hallitus riistää kovia veroja kaikkein köy-himmiltäkin (esim. ruuan ALV!) ja siirtää näitä rahoja suoraan yri-tysjohtajien taskuihin. Näin meillä Suomessa kuitenkin on tilanne.

Mikä sitten avuksi? Ainoa konsti on leikata verokiilaa. Yleensä ajatellaan, että verokii-laa on leikattava ”alapäästä”, eli nostamalla ihmisten nettopalkko-ja verotusta huojentamalla. Työ-voimakustannukset kuitenkin py-syisivät ennallaan, ja palkankoro-tusten myötä jopa nousisivat enti-sestään. Se ei hidasta yrityspakoa mitenkään. Sen sijaan verokiilaa

pitää leikata ”yläpäästä” huojen-tamalla työvoimakustannuksia. Se tarkoittaisi bruttopalkkojen alen-tamista (ei siis NETTOpalkkojen alentamista)!

Verokiilan leikkaus

Esimerkkitapauksessamme työn-tekijän verokiila oli 1000 euroa. Minä leikkaisin verokiilaa niin, että työnantaja joutuisi maksa-maan työntekijästään vain esim. 1200 euroa, työntekijän netto-palkkaa voitaisiin nostaa vaikka-pa 1100 euroon. Sadan euron ”kii-la” muodostuisi kaikenlaisista so-siaalivakuutusmaksuista.

Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Koska työvoimakustannukset las-kisivat rajusti, kohenisi suomalai-sen tuotannon kilpailukyky kerta-heitolla rajusti. Tuotteiden ja pal-veluiden hinnat laskisivat. Kos-ka työvoima olisi halvempaa, oli-si työvoimasta suurempi kysyntä ja työttömyys häviäisi. Palkanko-rotukset nostaisivat ihmisten os-tovoimaa samassa suhteessa kuin ne nostaisivat työvoimakustan-nuksiakin.

Kuka sitten maksaisi verot? Yritysten voittomarginaali kasvai-si, ja yritykset maksaisivat kasva-neista voitoistaan yritysveroa. Yri-tysveroprosenttia ei tarvitsisi nos-

Verotusvie kilpailukyvyn!

Markku PaukkuMikkeli

taa, eikä myöskään arvonlisävero-ja. Päinvastoin, uskoakseni näitä veroja voitaisiin jopa laskea! Kos-ka suurin menoerä julkisella sek-torilla ovat henkilökunnan palk-kakustannukset, ei julkinen sek-tori enää tarvitsisi niin paljon verotuloja palkkojen maksuun! Kaikki yritystukiaiset voitaisiin lakkauttaa. Koska ihmisten os-tovoima kasvaisi, he tulisivat pa-remmin toimeen omillaan, ja ih-misille suunnattavia tukia voitai-siin vähentää.

Entä kunnat? Kunnat ovat suu-ria työllistäjiä. Miten ne rahoittai-sivat toimintansa? Valtio tietenkin verokertymistään jakaisi rahaa kuntiin: tietty euromäärä asukas-ta kohti. Sillä rahalla maksettai-siin esimerkiksi sairaanhoitajien ja opettajien palkat.

P.S. Miksi tällaista uudistusta ei sitten tehdä? Koska päättäjät ovat fakki-idiootteja!

P.P.S. Mikähän siinä kommunis-tisessa Kiinassa meidän kapitalis-teja itse asiassa niin kiehtoo? No, Kiina on yksipuoluediktatuuri, jossa vapaat ammattiyhdistykset on kielletty, palkat ovat huonot ja työläisiä kohdellaan kuin orjia. Todellinen paratiisi siis suomalais-ten yritysjohtajien mielestä!

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 8

Syyskuun puolivälissä tulee kym-menen vuotta siitä, kun osa hi-mankalaisia, kalajokisia ja loh-tajalaisia maanomistajia sai ym-päristökeskuksesta kuulemiskir-jeen. Siinä ilmoitettiin, että suurin osa Rahjan ja Himangan saaris-toa sekä huomattava osa mante-reen rantoja otetaan Naturan Li-fe-hankkeen suojelukohteeksi. Hakijoina ja rahoittajina Kalajo-en kaupunki ja Metsähallitus. Hi-mangan kuntakin oli valheellises-ti merkitty hakijaksi.

Rannikon asukkaat vastustivat hanketta lähes sataprosenttisesti. Ministerille vietiin yli 500 nimeä sisältänyt adressi. Tehtiin kantelu ja rikosilmoituksia, mutta ne kaik-ki vesitettiin viranomaistoimin. Maanomistaja oli lainsuojaton!

Kun direktiivin edellyttämä luontoarvojen määrittelyn suh-teellisuusvertailu oli suoritta-matta, käytettiin tarkoitushakui-sia konsultaatioselvityksiä su-

meilematta perusteena muodos-taa luonnonsuojelualue. Kepu, kokoomus, enempää kuin kristil-lisetkään eivät auttaneet maan-omistajia. Kansanedustaja Bjar-ne Kallis kävi paikallakin, mut-ta tukea ei tullut. Nyt hän aloit-ti näyttävästi eduskuntavaalikam-panjansa Vattajalta.

Kokoomuksen puheenjohtaja hyödynsi äskettäin Natura-ongel-man Ala-Viirteen Meripaviljongil-la ja ihmetteli paljastunutta lain-valmistelua rajoittaa metsästystä suojelualueilla. – Helmikuussa he molemmat tukivat hallitusta har-haanjohtanutta oikeuskansleri Paavo Nikulaa, (vihr.) Kemihaa-ran soidensuojelun aiheuttamas-sa äänestyksessä.

Natura 2000 koski vaalipiireissä yhteensä noin 16.000 maanomista-jaa. Pieni hajanainen määrä ei kiin-nostanut puolueita. Metsästyksen rajoitukset Natura-alueilla koske-vat 200.000 metsästäjää, joten nyt

äänimäärä ja poliittinen intressi on noin kaksitoistakertainen.

Vuonna 1996 Himangan Poh-janpään jakokunnan rantakaa-vaa oli työstetty yhdeksän vuot-ta. Rantojensuojeluun vedoten ympäristökeskus ei hyväksynyt ensimmäistä kaavaehdotusta. Sii-tä johtuen ulkosaariston maan-omistajien kohtaloksi jäi ranto-jensa sosialisointi ja eriarvoistus. Suojelu vähensi tonttien luku-määrää ja kaavoittajan palkkaa.

Palkanmenetys korvattiin tälle Naturan avulla verovapaana suo-jelukorvauksena niin, että hänen osittain omistamansa kuolinpe-sän noin 1,5 ha:n metsäpalsta lii-tettiin suojelualueeseen jälkikä-teen ja siitä maksettiin tähtitie-teelliset 200.000 mk.

Kansanedustaja Raimo Vist-backa (ps.) jätti ministerin vas-tattavaksi kirjalliseen kysymyk-sen korvauksesta. Enestam tyy-tyi perusteettomaan selittelyyn ja

asia jäi silleen. Kaikki eivät alistu-neet suojelusopimukseen ja siksi alkoi maan pakkolunastusmenet-tely kuluvana kesänä. - Nostaako kaavoittajan metsästä saama hui-kea hehtaarihinta muiden korva-uksia? Saavatko pakkolunastuk-sen uhreiksi joutuneet maastaan paremman hinnan, kuin ne jotka alistuivat vapaaehtoiseen suojelu-sopimukseen?

Lampaat ennallistavat Natu-ra-maisemia turistin silmää hive-leviksi. Ne ovat jyrsineet rauhoi-tetut tyrnitkin. Varooko lammas muita konsulttien uhanalaisiksi nimeämiä kasveja?

Uhanalaisiksi nimettyjä lintuja syövät istutetut merikotkat eivät ole uhka luonnolle, mutta kyliltä häviämässä oleva maanomistaja on. Ihmisiä häiritsevät istutetut satapäiset kanadanhanhiparvet sotkevat rantoja jo kaupungeis-sakin. Uhanalaiseksi määritelty kiusallisen runsaslukuinen hyl-

je syö saaliit ja hajottaa kalastaji-en pyydykset. Matkailijoita varten saaristoon rakennetuille venerei-teille, poluille, laavuihin ja autio-tupiin houkutellaan monin tavoin käyttäjiä, mutta kaava-alueella tontinomistajien ei sallittaisi ra-kentaa edes välttämättömiä ran-tautumispaikkoja.

Hankkeen alkuvaiheessa Hi-mangan seurakuntatalolla jär-jestetyssä tilaisuudessa paikalli-nen sosialisti-biologi totesi, ettei heillä ole mahdollisuuksia saada huvilatontteja ikinä, ellei ranto-ja suojella.

Ihannoitiin Kalevi Sorsan aja-tusta: maan ansioton arvonousu on leikattava! Viitisen vuotta sit-ten vesijättöjen jaossa rantatontin keskihinta oli alle 10.000 €. Ran-nat eivät lisäänny, joten suojelu on nostanut hinnat Himangalla-kin 40.000 – 80.000 €.

Paljonko ne maksavat viiden vuoden päästä?

Kymmenen vuotta Naturaa:epäonnistumista ja politikkaa?

Alpo YlitaloPuheenjohtajaKeski-PohjanmaanPerusSuomalaiset

Tuntuu olevan tapetilla Euroopan Unioni ja lobbaajilla kiirus! Nais-järjestömme uuteen esitteeseen liittyvään taannoiseen työmatkaa-ni Porissa, halusin yhdistää visu-aalisen ja kulttuurillisen nautin-non osallistumalla taidenäyttelyn avajaisiin. Halusin ehdottomasti, sillä kutsuja ja näyttelyn emäntä oli taiteilija Johanna Oras. Sattu-neesta syystä, vuosi sitten minusta oli tullut hänen mennyttä tunnel-maa läikkyvän, kuplivan ja miltei sävelmää soittavan taulunsa ihas-tunut omistaja.

Johanna O:n tauluissa olen nä-kevinäni rohkeasti isänmaan rak-kauttaan ja vapauden vaatimus-taan erilaisin symbolein, välillä ai-ka osoittelevastikin esille tuovan taiteilijan. Sen lisäksi hänen ku-vansa mielestäni kuplivat ja soi-vat. Naiseus näkyy siveltimen jäl-jessä ja ilmaisussa: kannanottoja ja julistusta vaikka lippua liehutta-en, Marimekon kuvioita ja korko-kenkiä, kaunis myrkkysieni, kukat, musiikki, hedelmät ja samppanja kuuluvat elämään, ja sitten - nalle, jolle on annettu persoona, useita-kin…! Se voi olla aviomiehen kau-pallinen ohje antaa jokaiselle jota-kin, mutta on se myös naisen oike-us olla monenlainen: niin viisas ja niin lapsi. Äiti. Mielenkiintoinen ja lahjakas nainen!

Näyttely oli yleisömenestys. Porin jazzien tuleva läheisyys li-säsi tunnelmaa. Taiteilija kyynel-tyi yleisömäärästä Porin vanhassa lehtereitään myöten täydessä te-atterissa, ja miehensä kanssa he pyytelivät liikuttuneina anteek-

si sitä, että osa kutsutuista joutui seisomaan. He kun olivat luul-leet, että oppivuodet ulkomail-la olisivat aiheuttaneet unohduk-sen. Oras oli juuri palkittu Rans-kassa ja lehdet ja TV olivat run-saasti uutisoineet asiaa.

Ei taidetta ilman EU:ta

Ministerin (Paula Lehtomäki) ja suomalaisen arvojohtajan pitämät taidenäyttelyn avajaispuheet sai-vat minut mietteisiini, vaikka yh-teys jälkeenpäin ajateltuna oli-kin looginen. Varsinkin profes-sori Antola korosti puheessaan Euroopan Unionia, kuin se juu-ri olisikin ollut koko juhlan pää-asia ja sitä, kuinka EU:n vastusta-jat olivatkin olleet täysin väärässä pelätessään, että Suomi menettää tavalla tai toisella itsenäisyytensä! Antolan mukaan olikin käynyt päinvastoin, ja tätä hän piti yhte-nä EU:n positiivisista vaikutuk-sista. EU olikin opettanut myös suomalaisille isänmaan rakkaut-ta ja saanut meidät ymmärtämään kansallisen persoonallisuutemme ja sitä vaalimaan, eurooppalaisis-sa maissa, vieraiden kulttuurien ympäröiminä!

Nytkö vasta se ymmärrettiin? Kaikella kunnioituksella profes-sori Antolaa kohtaan rohkenin ajatella, että ei kai isänmaanrak-kaus ja oman kulttuurin arvostus ole tulleet suomalaisille uusina ar-voina Unioniin liittymisen jälkeen tai siihen kuulumisen ansiosta.

Ensinnäkin, aika monelle on kotimaa rakas ihan täällä asuen,

ilman ehdollistamista tai vertai-lua.

Mutta niin kauan kuin on mat-kustelua tai siirtolaisuutta ollut, on myös oma kansallinen iden-titeetti, oman kulttuurin vaalimi-nen ja koti-ikävän halia haikeus korostuneet vierailla mailla. Mi-tä muuta kertovat esim. Ameri-kan Haalit, Kanadan Suomi-talot tai yhtä hyvin Kreikkalais-kau-punginosat ja China Townit uu-della mantereella (varmaan muu-allakin).

Vaikka ilmiö on tätä päivää, se on silti ikivanha eikä sitä voi las-kea Euroopan Unionin ansioi-hin. Vääriä aiheita väärässä pai-kassa ja kiitos meni väärälle ta-holle, ajattelin hämilläni! Saat-toihan tämä olla myös taiteilijan sanoma, mutta E. Antolan suul-la kesäinen taide-elämykseni oli haihtua tuuliin. EU oli sielläkin ja politikointi. Onneksi suomalaisen Porikinal jazz-pumpun viihdyttä-vään jammailuun ei puututtu EU-kriteerein.

Myöhemmin, Turun Sanomien mukaan ”EU-tohtori Esko Anto-la erosi yllättäen syyskuussa Tu-run yliopiston valtio-opin yliassis-tentin tehtävistä”. Samassa uuti-sessa kerrotaan Antolalta tilatun kirjan nimeltään ”EU:n alue- ja paikallishallinnon sopeutuminen ja EU:n tulevaisuuden vaihtoeh-dot” työstämisen keskeytyneen, ja ettei tilaaja peri takaisin tä-hän työhön jo suurimmaksi osak-si maksettua 77 000 euron apu-rahaa. ”Sellaista vain tapahtuu ja kaikki tutkimustyöt eivät val-

mistu”, kommentoi tilaajasäätiön asiamies. Lehden mukaan Anto-la ei suostunut kommentoimaan kumpaakaan asiaa.

Lisää EU:ta saman viikonlopun aikana

Kotona odotti postiluukusta tipah-tanut kirje Uudenmaan piirin pj:lle. Eurooppalainen Suomi ry oli lähettäjänä ja postinumerona kä-sinkirjoitettu omituinen numero-sarja, jollaista ei ole olemassakaan, kadun nimi oikein, kaupunki vää-rä. Posti oli korjannut osoitteen. Onpa lähettäjä välinpitämätön tai kovin taitamaton, ajattelin.

Vihkosen esipuheen ekalausees-sa mainitaan Ranskan ja Hollan-nin EU-perustuslakia vastustavat kansanäänestykset. Toisessa lau-seessaan järjestön puheenjohtaja Jari Vilén sanoo järjestön tarkas-televan asioita puolueettomasti.

Seuraavassa kappaleessa hän kuitenkin nimeää jäsenmaat (ja käsittääkseni samalla jäsenmai-den sisällä vaikuttavat tahot?) ”si-säänpäin kääntyneiksi”, ” kansal-lisesti rajoittuneiksi” ja ” kansal-lisesti ennakkoluuloisiksi” ja ”ta-loudellisiksi patriooteiksi” nega-tiivisessa mielessä, jos ne EU:n uudistusneuvotteluissa katsovat omaa etuaan eli sanasta sanaan: ”katsovat omaa napaansa”.

Suomalaisten asenteita EU:lle myönteisiksi muokkaavaksi lob-bausvihkoseksi osoittautuneessa kirjelähetyksessä peräänkuulute-taan ”aitoa poliittista- ja arvojoh-tajuutta”.

Oman syntymämaan etusijalle rohkeasti laittava poliittinen joh-taja ei minun mielestäni ole epä-aito ”kansallisesti rajoittunut” tai ”kansallisesti ennakkoluuloinen”, vaan hän on nimenomaan se ”aito poliittinen- ja arvojohtaja”! Pitäi-sikö meidän miettiä kaikkien mui-den EU-maiden etuja neuvottelu-tilanteissa, vai mikä tämän vihko-sen sanoma ja opetus meille suo-malaisille on?

Voiko joku tosissaan olettaa, et-tä Italia, Ranska, Saksa, Puola tai mikä muu Unionin jäsenmaa ta-hansa on pannut oman ns. patrio-tisminsa syrjään ajatellen asioita nimenomaan Suomen edun näkö-kulmasta päätöksiä tai ehdotuksia tehdessään.

Itsekin hiukan matkustellee-na olen huomannut, ettei muissa maissa isänmaallisuudesta puhuta alentuvasti ”kansallisena rajoittu-neisuutena”, kuten tässä vihkoses-sa suomalaisia kasvatetaan, vaan ollaan kaikesta omasta ylpeitä ja omien puolta pidetään häpei-lemättä. Ranskalaisen tuttavani mielestäni se on ihmisen normaali tapa toimia. ”Niin kansa pysyy ja suvut säilyvät”, hän sanoo.

Ei pidä olla ”liian notkea” sen vuoksi, että on hienoa kuulua ”yti-meen”. Päinvastoin, kuin vihkosen viimeisellä sivulla esitetään, tulee Suomen edustajan uskaltaa tuo-da selkeästi esille ”Suomen etu ja vaatimukset”, kuin myös mahdol-liset ”ideat”. Suoraselkäisyys ei sulje pois kykyä tehdä yhteistyö-tä, ja siten toimien on mahdollista saada myös muiden arvostus.

Kultturelleja kesäterveisiä ja pakollisia ajatuksia EU:sta

Marjo PihlmanPuheenjohtajaUudenmaan piiriPS-naistentoiminnanjohtaja

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 9

Yritystoiminta on ytimenä sil-le yhteiskunnan toimintasekto-rille, joka tuottaa käyttämämme tavarat ja palvelut. Käytännössä puhutaan yksityisestä sektoris-ta. Muun osan yhteiskunnan toi-minnoista hoitaa julkinen sektori. Sen tehtävänä on lakien ja sään-nösten aikaansaaminen ja niiden valvominen. Rahan julkinen sek-tori saa verottamalla yksityistä sektoria. Julkinen sektori pystyy toiminnallaan joko parantamaan, tai huonontamaan rahaa tuotta-van yksityisen sektorin toiminta-edellytyksiä. Myös julkinen sekto-ri on aika ajoin pyrkinyt pitämään yllä tuotannollista toimintaa. Nä-mä työpaikat synnytetään yksityi-sen sektorin maksamilla veroilla. Se vähentää yksityisen resursseja työpaikkojen luomisessa.

Luvattoman suuri osa varoista kuluu osaamattomuuteen ja te-hottoman byrokratian rattaisiin. Välistävedotkaan eivät ole harvi-naisia. Tästä saadaan helposti juu-paseipäs-automaatti yhteiskunnal-liseen keskusteluun. Todellisista yrittäjähenkisistä ihmisistä valta-osa on kohtuuden ja arkirehelli-syyden ymmärtäviä ns. ammatti-miesyrittäjiä. Heitä motivoi oman osaamisensa näkyväksi muutta-minen ja siitä toimeentulon saa-minen. Niin sanottujen liikemies-ten kohdalla jakautuma on päin-vastainen.

Valtiovalta suhtautuu kaikkiin yrittäjiin vainoharhaisesti olettaen, että heidän päämielenkiinto suun-tautuu velvotteiden kiertämiseen ja työntekijöiden huonosti kohte-lemiseen. Lait, asetukset, käytän-

nöt ja asenteet näyttävät syntyvän tältä pohjalta. Rehellinen oman osaamisensa myyminen yrittäjänä ei elämänurana ole mahdollista Suomessa. Hyväuskoiset ammat-timiesyrittäjät ajautuvat usein toi-vottomiin ratkaisuihin.

Harmaalle alueelle ajautumi-nen antaa yhteiskunnalle oivan tilaisuuden antaa lopullinen ta-loudellinen ja henkinen kuoli-nisku. Taas voidaan palata alku-oletukseen ja keskustelu jatkuu. Yhteiskunta itse on harjoittanut harmaata työllistämistä jättämäl-lä keräämättä valtion ja kuntien virkamiehiltä 150 miljardin eu-ron eläkevastuut. Asiaa voi ver-rata valtionvelkaan, mikä on noin 60 miljardia euroa.

Yrityksen tulisi olla toiminnal-linen yksikkö, joka tuottaa omia tuotteita tai palveluja omille asi-akkailleen asioistaan päättäen ja niistä vastaten. Tällaisia, riittävän suuria yksiköitä on vaikeaa löytää tämän päivän Suomesta. Ei löydy yrittäjää, omistajaa ja päättäjää, joka voisi ottaa vastuuta omis-ta toimistaan ja työntekijöistään. Miten tällaiset organisaatiot otta-vat vastuuta yhteiskunnasta? Ei-väthän sitä pysty ottamaan edes poliitikot. Miten tähän on tultu?

Vuoden 1991 lopulla Neuvosto-liitto hajosi ja Suomi joutui isän-nättömäksi. Kansakuntamme oli 80-luvun perintönä konkurssitilas-sa, samoin tulevaksi lippulaivaksi purjehtiva Nokia. Oli tarpeen teh-dä jotakin sisäisen levottomuuden estämiseksi. Tammikuussa 1992 entinen keskustanuori Jorma Ol-lila nimitettiin Nokian johtajaksi.

Maaliskuussa 1992 talvisodan lop-pumispäivänä kansainvälisen va-luuttarahaston IMF:n miehet tu-livat Suomeen. Tällöin tehtiin so-pimus konkurssipesän rahoittami-seksi vakuusjärjestelyineen. Sopi-muksen allekirjoittivat Esko Aho ja Iiro Viinanen. Suomeen alkoi virrata rahaa vakuutena kansalli-nen omaisuutemme, sekä aineel-linen että aineeton. Suomella oli taas isäntä ja sisäiset ongelmat siirretty tulevaisuuteen.

Suomesta tehtiin EU-kelpoi-nen ja jäsenyys sinetöitiin 1995. Vuosina 1995-2000 bruttokan-santuotteemme kasvoi 500 mil-jardista markasta 800 miljardiin. Teollisuustuotannon määrä kas-voi samana aikana nelinkertai-sella vauhdilla EU:n keskiarvoon verrattuna. Suomessa oltiin siir-rytty konkurssitilasta kovaan kas-vuun ja teknologisessa osaamises-sa maailman kärkeen. Pitäisi olla helppo ymmärtää, että tällainen ei ole totta, eikä kestävää. Todel-linen yritystoiminta kasvaa yhtä hitaasti, kuin ihmislapsi ja käy lä-pi samantyyppisiä kasvuvaiheita. Miten Suomen kansa saatiin us-komaan satuja?

90-luvun alkupuolella alettiin opettaa, että merkittäviä asioita voi saada aikaan nopeasti ilman ponnisteluja ja asiaan liittyviä pe-rustietoja. Siitä nuoresta miehes-tä, jolla oli pari kännykkää tas-kussa ja joka oli nopea näppäi-lemään tekstiviestejä tuli tietolii-kenneasiantuntija. Näillä opeil-la onnistuttiin myös tuhoamaan koulutusrakenteita. Lahjakkaim-mat nuoret saatiin tekemään tie-

totekniikan nimissä hyödyttömiä asioita. Vastuulliset vanhemmat halusivat lapsensa tälle tulevai-suuden alalle. Kansankapitalis-mi kasvoi kohisten pörssikurssien nostattamisen myötä. Syntyi nope-asti lukuisa määrä ns. uuden tek-nologian yrityksiä. Valtion rahoi-tusrakenteet tukivat tätä kehitys-tä voimakkaasti. Parissa vuodessa nämä väkisin synnytetyt yritykset kasvoivat kymmenien miljoonien arvoisiksi, joita myymällä ja osta-malla voitiin liikutella suuria ra-hasummia.

Näin suomalaiset saatiin usko-maan yön aikana rikastumisen ideaan. Valtion viraston muutta-minen Sonera-nimiseksi pörssiyh-tiöksi mahdollisti kymmenien mil-jardien markkojen ulosvirtauksen maaliskuun 1992 sopimusten mu-kaan. Samalla saatiin sijoitusvaih-toehto Nokia-osakkeelle turval-lisuushakuisille pitkäaikaissijoit-tajille. Todelliset visionäärit si-joittivat virtuaalisiin ohjelmis-toyrityksiin. Tällä tavalla kansa etäännytettiin työn arvostamises-ta pelaamisen arvostamiseen. Lot-tokansasta oli tullut sijoittamisen asiantuntijoita, joille todellisuus ja arki olivat toissijaisia. Muutenkin kansan näkemykset kaventuivat markettitasolle. Todellinen am-mattiosaaminen ja aito ammatti-ylpeys oli saatu alennustilaan.

Vuosina 1990-1994 tuhottiin yli 60.000 yrittäjää valuuttalainojen ja devalvaation avulla. Se yrittä-jyyspääoma, mikä menetettiin ei palaa. Työttömien ja peruskoulu-laisten yrittäjyyskoulutus on mer-kityksetöntä puuhastelua. Yrittä-

jyys ei ole taito-, vaan luonnelaji. Alle viisi prosenttia väestöstä on aidosti yrittäjähenkistä.

Nopeimmin kasvatettu teolli-suustuotantomme ei ole todel-lista. Tästä johtuen teollisuuden tarvitsema työvoima vähenee no-peasti. On puhuttu palvelu-yh-teiskunnasta ja kunnallisten pal-velurakenteiden uudistamisesta. Näistä ei löydy ratkaisua pahene-vaan työvoimaongelmaan. Toimi-va palvelutuotanto vaatii hyvin toimivan teollisuustuotannon. Korkeaa osaamista vaativat pal-veluyrityksemme ovat ulkomai-sia jättejä. Esimerkkeinä mainit-takoon: rahoitus ja vakuutus, ra-vintola- ja hotelliketjut, konsul-tointi ja tilintarkastus, mainos, ra-dio ja TV, terveys, tietotekniikka, liikenne ja viihde. Puhutaan Suo-men itsenäisyydestä?

Täällä ei suomalainen perheyri-tys voi muuta, kuin paistaa muu-rinpohjalettuja moottorikelkkasa-farin taukopaikalla. Palvelualojen arvonlisäverotus on käytännös-sä työn lisäverotusta. Tämä ta-kaa, että jatkossakin letunpaisto on mukavaa talkootyötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella saadaan kuntien työntekijät siir-retyksi ulkomaisten jättiyritysten pätkä- ja halpatyövoimaksi.

Suomeen ei lainsäädännön ja yrittämistä syrjivien käytäntöjen vuoksi voi syntyä sellaista yli su-kupolvien vaikuttavaa kokemus- ja osaamiskertymää, minkä va-rassa me voisimme tuottaa omia vientikelpoisia tuotteita ja palve-luja. Yhteiskuntamme ei tunne yritysvastuuta.

Yhteiskunta tarvitseeyritysvastuuta

Seppo VeikanmaaDiplomi-insinööriOulu

Tulevissakin eduskuntavaaleissa äänestäjä joutuu rooliin, josta itse asiassa ei ole edes koskaan haa-veillut. Hänestä tulee työnanta-ja sille ehdokkaalle, jolle on ää-nensä antanut ja joka on päässyt myös hänen äänellään kansan-edustajaksi eduskuntaan. Mah-dotontahan ehdokkaan olisi ollut muuten päästä ”töihin”, ellei ää-nestäjä olisi luottanut juuri kysei-seen ehdokkaaseen, ja siihen, et-tä juuri se OMA ehdokas edustaa niitä arvoja ja asioita, joita hänel-lä itsellään on. Äänestäjä odottaa myös ehdokkaansa eduskuntaan päästyään ajavan oman maakun-nan sekä paikkakunnan asukkai-den tärkeiksi katsomia asioita.

Valtion ensi vuoden talousar-vioon ei sisällytetty Savon tei-den parannukseen tai uuden ra-kentamiseen määrärahaa. Tämän-hetkinen tilanne johtaa siihen, et-

tä erityisesti alempiasteisen ties-tön kunto heikkenee entisestään, ja niille tulee lisää nopeus- ja pai-norajoituksia. Nekin vähät rahat, jotka ovat käytettävissä, menevät perustienpidon hoitoon ja kun-nossapitoon. Asuminen maaseu-dulla hankaloituu ja käy lopulta jopa mahdottomaksi kunnollisen ja turvallisen liikennöinnin esty-essä, varsinkin talvi- ja rospuut-toaikana. Tuntuu kuin nykyisil-lä hallituspuolueilla olisikin tar-koitus hiljaa hivuttamalla ja jopa vippaskonsteja käyttämällä saada maaseutu hiljalleen autioitumaan. On selviö, että kerran alas ajettua maaseutua on mahdotonta saada vuosien ja vuosikymmenten jäl-keen ennalleen.

Perussuomalaisten eduskunta-ryhmä Timo Soinin johdolla teki vuosina 2004-2005 lisätalousarvio-aloitteen Juankoskelle johtavan

Kari - Säyneinen välisen tieosuu-den peruskorjauksesta ja päällys-tämisestä sekä Nilsiään johtavan Kangaslahti - Palonurmi osuuden peruskorjauksesta ja päällystämi-sestä. Näitä kahtena perättäisenä vuotena tehtyjä aloitteita Juan-koskelainen keskustan kansan-edustaja Rauno Kettunen vastus-ti niin kuin myös aloitteita vastus-ti Siilinjärveläinen Sdp:n kansan-edustaja Tuula Väätäinen.

Tänä keväänä äänestettiin eduskunnassa määrärahan osoit-tamisesta Kallansiltojen korotta-miseen, myös tätä aloitetta edus-taja Kettunen vastusti. On perä-ti ihmeellistä, etteivät oman maa-kunnan edustajat äänestäneet omia kyliä ja maakuntaa kehittä-viä ja koskevia aloitteita, vai lie-neekö syynä äänestyskäyttäytymi-seen ollut se, että aloitteen tekijä-nä olivat Perussuomalaiset?

Ainakaan kyseisten edustajien omaa maakuntaa koskevien aloit-teiden vastustus ei vastaa kovin-kaan monen äänestäjän odotuksia omien kylien ja niiden elävänä säi-lyttämisen puolesta toimimisesta.

Perussuomalaiset jätti perjantai-na 22.9. yhdessä kristillisten kanssa talousarvioaloitteen määrärahan myöntämisestä jo edellä mainituil-le tieosuuksille sekä niihin lisätty-nä aloitteet määrärahan osoittami-sesta Kallansiltojen korottamiseen ja Vaajasalon sillan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen.

Jokin aika sitten edustaja Ket-tunen moitiskeli paikallislehdis-sä ”populistisia” ehdokkaita is-tuvien kansanedustajien tekemi-en töiden ja tehtävien hoidon ar-vostelusta. Vastustajat eri puolu-eista nimittävät Perussuomalaisia populisteiksi, koska olemme tuo-neet ja tuomme tehdyt, tekeillä

olevat ja tekemättä jätetyt epä-kohdat esille niin, että kansa ym-märtää eli selvällä suomen kielel-lä, ei nojaten mihinkään pykälä-viidakkoon tai sivistyssanojen se-kamelskaan.

Populistista käytetään myös sa-naa ”kansankiihottaja” juuri edel-lä mainituista syistä.

Eikä ole ihmekään, jos kansa-laisten keskuudessa kiihko nousee heidän saadessa tietoonsa vaikka-pa edellä mainittujen oman paik-kakunnan kansanedustajien suo-rittamia äänestyksiä tai eläkeläis-ten syksyllä saamaa 5 euron koro-tusta, josta ”ruhtinaallisesta” koro-tuksesta vähennetään vielä verot pois. Kannan mielelläni populistin viittaa harteillani jos sen ansiosta saan ymmärrettävästi tuotua kan-salaisille julki haluamani asiat.

www.penttioinonen.net

Äänestäjä on kansanedustajan työnantaja

Pentti OinonenKansaned.ehdokasPuheenjohtajaPohjois-SavonPerussuomalaisetRautavaara

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 10

kymmenen kysymystä asiasta ja vähän sen vierestä

SSS-henkilöhaastattelusarja

1. Synnyin jouluaattoyönä Helsingissä, Naistenklinikalla. Suurimman osan elämää-ni olen asunut Kangasalla, mitä nyt välillä piipahdin muutamaksi vuodeksi Lähi-Itään ja Kaakkois-Aasiaan. Molemmat vanhem-pani olivat Karjalan Kannakselta.

2. Nyt olen asunut reilut 10v. Suomen par-haimmaksi lähiöksi valitussa Tampereen Hervannassa, joka on todella viihtyisä asuinpaikka monine järvineen ja upeine ulkoilureitteineen. Olen aktiivisesti toimi-van Hervannan Karjala-seura ry:n puheen-johtaja.

3-4. Kaksi tyttäristäni on jo joutunut läh-temään tästä elämästä muihin sfääreihin, mutta Anna asuu perheineen ja hevosi-neen Kangasalla. Olen eronnut kaksi ker-taa. Asun tällä hetkellä kahden aivan iha-nan ”uroksen” kanssa: Mikko-kissan ja Ar-hippa-kanin.

S Rakel ElijahKouluttaja, numerologi

S Kimmo LiinpääEläkeläinen

Teemme täällä lehden toimituksessa henkilöhaastattelusarjaapuolueemme aktiivista toimijoista.

Tarvitsemme tulevia lehden numeroita varten lisää haastattelujapuolueen henkilöistä kautta Suomen.

Kuvat ja tekstit voit lähettää mielellään sähköisessä muodossa osoitteeseen:perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Jos käytössäsi ei ole sähköpostia,lähetä kuvasi ja tekstisi meille postitse osoitteeseen:

PerusSuomalainen -lehti, PL 164

38701 Kankaanpää.

Tarvitsemme myös tiedon oletko piirin johtohenkilöitä,pai kallisosastossa tai puoluevaltuustossa?

Lehden sivujen määrä on kuitenkin rajallinen,joten vastausten merkkien määrä on maksimissaan 2500 merkkiä.

Haastattelusarja jatkuu!Tule mukaan ja kerro itsestäsi, niin muutkin

tutustuvat sinuun lehden sivuilla!

1. Mistä olet kotoisin?

2. Missä asut tällä hetkellä ?

3. Ketkä kuuluvat perheeseesi?

4. Onko teillä lemmikkieläimiä?

5. Poliittinen historiasi?

5. Kangasalan aikoina olin mukana erään puolueen paikallisessa hallituk-sessa. Vuonna 1999 olin eduskuntavaa-liehdokkaana.

6. Presidentinvaalien aikoihin aloin tar-kemmin kuunnella, että mitä se Timo Soini oikein puhuukaan....Ajatukset ja mielipiteet tuntuivat niin järkeviltä, et-tä tajusin: Hei, tämä puolue on juuri mi-nua varten! Jäseneksi 2006.

7. Viittaan edelliseen vastaukseen. Niin kuin nimikin sanoo: Perussuomalaiset, niin tämä puolue taistelee ihmiselämän perusasioiden puolesta.

8. Tulevat eduskuntavaalit ovat hyvin ratkaisevat puolueen tulevaisuuden kannalta. Vaaliohjelma on loistava. Ja jos/kun ehdokkaat ovat yhtä upeita, niin siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. Paljon on tehtävää, uskottavuuden lisääminen on yksi. Olen varma, että onnistumme yhteistyöllä ja maanläheisen, empaatti-sen, asiallisen, jalat maassa olevan pu-heenjohtajamme johdolla. Voimia Ti-molle - ja meille kaikille - tämän vaali-ruljanssin läpiviemiseen.

9. Paistettu Norjan merilohi, kunnon pottumuusi ja sienisoosi. Nam, nam.

10. Nyt on ollut sellainen ”intiaanike-sä” kotimaassakin, ettei poikkeukselli-sesti ole tehnyt mieli lähteä maailmalle. Ihan vaan olen kirjoja lueskellut, kesä-teattereissa poikkeillut ja varpaita ran-tavedessä lirutellut.

1. Olen syntynyt Helsingissä. Nuoruudes-sa olin merillä.Suurimman osan elämääni olen elänyt Ky-menlaaksossa.

2. Asun ja nautin eläkepäivistäni Puumalas-sa. Olen ollut täällä pian yhdeksän vuotta.

3. Olen yksineläjä. Lapset ovat jo maail-malla.

4. Sikäli olen myös yksineläjä, että lemmik-kieläimiä ei ole.

5. Olen ollut mukana kunnallispolitiikassa Haminassa Perussuomalaisten ”kehuman” SDP:n riveissä. Olin myös VSL:n kansan-edustajaehdokkaana pian 8 vuotta sitten.

6. Vuodesta 2001. Tosin taisin lähettää ero-kirjeenkin kerran.

7. Olen suomalainen, kuten Kari Tapio lau-laa. Puolueen EU linja sopi minulle. Muu-tenkin Perussuomalaisten suoraselkäisyys sopii omaan aatemaailmaani.

8. Puolueen tulee olla paljon julkisuudessa. Se tosin taitaa olla aika vaikeaa välillä. Ti-mo Soini on hyvä keulakuva puolueelle.

9. Paistetut muikut.

10. Eläkeläisille kun ei suoda kesälomaa, mutta muuten vietän aikaani vesillä liikku-en, meloen. Lapin reissut ovat myös ohjel-mansa. Eräänlainen luonnossa viihtyvä, lil-lukanvarsien tutkija.

6. Mistä lähtien olet ollut puolueessa?

7. Miksi juuri tämä puolue?

8. Miten kehittäisit puoluetta?

9. Lempiruokasi?

10. Miten vietit viime kesäloman?

Kysymykset:

Muista tilatavaalimateriaalit ajoissa.

Karamellit ovat jo jaossa...

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 11

Opintotuki ei ole noussut Suo-messa neljääntoista vuoteen juu-ri lainkaan. Valtaapitävien taholta on aina vedottu rahan vähyyteen. Lisäksi on luvattu ottaa ”asia esil-le” taas seuraavissa hallitusneu-votteluissa. Opiskelijat ovat pu-donneet vaalikaudesta toiseen pienituloisten petettyjen kansa-laisryhmien lukuisaan joukkoon.

Vetoomukset, mielenosoitukset tai kirjoittelu opintotuen korotta-misen puolesta, eivät ole hellyttä-neet suurituloisia suosineiden hal-litusten rahakirstunvartijoita.

Opetusministeriö onkin pitänyt ilmeisesti tärkeämpänä jakaa ra-haa punavihreiden aatteiden levit-tämiseen, kuin taata opiskelijoil-le edes välttämätön toimeentulo. Uudenlainen kouluissa tapahtuva luentopaatos on luonnollisesti tar-koitettu myös taustatueksi vasem-mistotovereille vaalityössä.

Animalia ja Luonto-Liittolevittävät poliittista asennekasvatusta

Eläinten oikeuksia ajava Anima-lia ja ympäristönsuojelujärjestö Luonto-Liitto tarjoavat kouluil-le luentoja eläinten oikeuksista. Opetusministeriön rahoittamia luentoja on kaupattu pidettäväk-si ympäri Suomen. Erityisesti on lähestytty Turun, Tampereen, Jy-väskylän ja pääkaupunkiseudun kaikkia yläasteita ja lähetystö-jä. Aiheen on arvioitu sopivan biologian, elämänkatsomustie-don, uskonnon tai filosofian op-pitunneille. Opetustuokiot kestä-vät noin kaksi tuntia. Niitä suosi-tellaan pidettävän myös koulujen teemapäivien yhteydessä.

Nuorille suunnattu luentomate-riaali ei ole käynyt läpi minkään-laista ennakkotarkastusta, vaikka sen sisältö on kyseenalaista. Oppi-laat pyritään herättämään turkis-tarhausta vastaan erilaisilla ”kau-hukuvilla” sekä korostamalla, et-tei alaa olisi pitänyt pelastaa 1990-1991 luvuilla syvän laman kouris-ta. Turkistarhauksen työllistävään vaikutukseen löytyy oppaasta seu-raavan kaltainen vastaus: ”Suu-rin osa tarhaajista lähestyy elä-

keikää ja isolle osalle tarhaajista turkistarhaus on vain sivuelinkei-no, joten turkistarhaus voitaisiin lopettaa ilman, että syntyisi työt-tömyyttä”. Järjestöt sanovat toi-mivansa tehokkaasti tarhauksen kieltävän lain puolesta.

Asenteisiin vaikuttamistaja jäsenhankintaa

Oppilaiden asenteisiin vaikute-taan muun muassa kertomalla, et-

tä turkistarhauksella on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Esimerkik-si eläinten lajityypillinen ja tarha-käyttäytyminen asetetaan jyrkäs-ti vastakkain. Asiaa tuodaan lä-hemmäksi kaupunkilaisoppilaita ottamalla puheeksi oma lemmik-ki. Tyylinä on: ”Miltä sinusta tun-tuisi, jos omasta lemmikistäsi teh-täisiin rukkaset?”

Luennot eivät rajoitu pelkäs-tään turkistarhauksen kieltävien asenteiden muokkaukseen. Myös tuotantoeläinten elinolojen ra-joittuneisuutta käsitellään hyvin tunteisiin vetoavasti. Osansa saa-vat niin suuret navetat, kanalat kuin sikalatkin. Oppimateriaa-lissa muun muassa todetaan, että suurnavetoissa lehmät pyöritte-levät kieltään häiriökäyttäytymi-sen merkiksi ja että kaikki broile-rit ovat sairaita.

Luennon loppuhuipennuksek-si oppilaille tarjotaan elämänoh-jeita. Oppilaita kehotetaan muun muassa ryhtymään kasvissyöjiksi ja välttämään turkiksia.

Viimeiseksi evästykseksi oppi-laat saavat neuvon liittyä jäsenek-si ja tulemaan mukaan Animali-an ja Luonto-Liiton toimintaan. Opetusministeriöstä ei ole ker-rottu Animalialle ja Luonto-Lii-tolle annetun tuen tarkkaa suu-ruutta, on vain heitetty arvio sen olevan ”joitakin kymmeniätuhan-sia euroja”.

Raimo Vistbackapuuttui asiaan

Kun eduskunnassa käsiteltiin hal-lituksen esitystä valtion talousar-vioksi vuodelle 2007, puuttui Pe-russuomalaisten kansanedustaja

Punavihreää vaalipropagandaa opetusministeriön tuella

Raimo Vistbacka lähetekeskuste-lussa 13. syyskuuta edellä kerrot-tuun asiaan seuraavasti: Raimo Vistbacka (vastauspuheenvuoro):Arvoisa rouva puhemies! Kun on kuullut, kuinka raha ei riitä opis-kelijoille, raamit paukkuvat. Ar-voisa ministeri, teillä näyttää riit-tävän rahaa Animalian ja Luonto-Liiton tarhaajia vastaan käymään kampanjaan. Virkamieskään ei tiedä muuta kuin sanoa, että on korkeintaan muutamia kymme-niä tuhansia euroja siihen kam-panjaan, mitä Animalia ja Luon-to-Liitto lehtitietojen mukaan saavat käydä kouluissa tekemäs-sä sitä työtä, jossa he kertovat, et-tä älkää ostako turkiksia, kuin-ka epäisänmaallisia turkistuotta-jat ovat (Ed. Meriläinen: Oikealla asialla ovat!) ja muuta vastaavaa, ja lopuksi sanovat vielä lehtitieto-jen mukaan, että he pyytävät, et-tä liittykää jäseniksemme. Miksei, arvoisa ministeri, myöskin turkis-tarhaajille anneta samaa mahdol-lisuutta? Näinkö te toimitte vain yhden etujärjestön puolesta?

Vastauksen kansanedustaja Rai-mo Vistbackan kysymykseen antoi opetusministeri Antti Kalliomäki, koska opetustukiasioista vastaava kulttuuriministeri Tanja Saarela oli poissa istunnosta sairasloman vuoksi. Ministeri Kalliomäen vas-taus oli hyvin lyhyt ja yliolkainen: Tuohon edustaja Vistbackan Ani-malia- ja Luonto-Liitto -asiaan en ota muuta kantaa kuin sen, että eivätköhän ne ole samanlaisia yh-distyksiä kuin muutkin, joita edus-kunta erityisellä ponnella on tä-hänkin saakka tukenut.

Hannu Purho

Raimo Vistbacka on kiinnittänyt huomiota kouluissa tapahtuvaan luentopaatokseen.

Syksy on jälleen pukenut luonnon väriloistoonsa. On helppoa ihailla Luojan käden-jälkeä ympärillämme. Luonto ja eläimet ovat kaikessa moni-muotoisuudessaan ja toisaalta puhtaassa yksinkertaisuudes-saan Jumalan luomaa maan-päällistä valtakuntaa, jos-ta huolehtiminen on uskottu meidän ihmisten harteille.

Myös meidän evankelis-lu-terilainen kirkkomme on osa tätä valtakuntaa, jakaantuen satoihin seurakuntiin ympäri Suomen. Näin seurakuntavaa-lien alla onkin enemmän kuin tarpeellista miettiä, kuinka me niin luottamushenkilöinä kuin työntekijöinäkin hoidamme meille annettua tehtävää seu-

Leivän ja Sanan jakaja

Tälle vakiopalstalle toivotaan lukijoilta hengellisiä kirjoituksia (kirjeen päälle

merkintä Leivän ja Sanan jakaja)

ravinto

rakunnassa. Meidät on kutsuttu. Me olemme saaneet Jumalan ar-mosta arvokkaan palvelutehtävän, kukin omalla paikallamme. Mutta kuinka tosissamme ja millä vakau-muksella me olemme valmiit teh-täväämme hoitamaan?

Luottamushenkilön tehtäviin seurakunnassa kuuluu useita tär-keitä alueita. Luottamushenki-lö on mukana päätöksenteossa, toimii työntekijöiden tukena ja edustaa seurakuntalaisia. Näiden tarpeellisten tehtävien ohella olen kuitenkin ollut huolissani eräästä asiasta.

Vaikka päätöstenteko usein seurakunnassakin koskettaa mo-nen silmissä varsin maallisia asi-oita, eikö pohjana hyville pää-töksille tulisi kuitenkin olla kris-

tilliset arvot ja rukous? Ihminen unohtaa liian usein Jumalan joh-datuksen merkityksen. On helppo harhautua luulemaan, että ihmi-nen itse määrää oman elämänsä suunnan ja siihen liittyvät päätök-set. Toki Luojamme on muistanut meitä järjellä, mutta ilman johda-tusta ja ennalta määrättyä suun-nitelmaa elämäämme, ei pelkistä viisaista ajatuksista olisi paljon-kaan hyötyä.

Seurakunnan luottamushenki-lö ei voi etsiä omaa etuaan, ei teh-dä päätöksiä pelkästään yleishyö-dyllisistä lähtökohdista eikä kir-kolliseen päätöksentekoon kuu-lu myöskään puoluepolitiikka. Jokaisen luottamushenkilön tu-lisi olla tehtävässään nöyrällä ja kiitollisella mielellä, ja aina myös

Syksyinen tervehdys!sen pienimmän ja heikoimman seurakuntalaisen edustajana.

Kristus on ruumis, jonka jäseniä me seurakuntalaisi-na olemme. Tässä maailman ajassa seurakunnat tarvitse-vat uskovia ihmisiä myös pää-töksentekoon. Rukoillaan yh-dessä hyvän Jumalan johda-tusta sekä seurakuntavaalei-hin, että jokaisen meidän elä-määmme.

Siunausta syksyynne toivotellen:Taru Myllymäki (diakonissa)KirkkovaltuutettuPalvelutyön johtokunnan puheenjohtajaParkanon seurakunta

VeroilmoitusKeväällä 2006 lähetettiin kaik-kiaan noin 4,8 miljoonalle asi-akkaalle esitäytetty veroilmoi-tus ja sen mukana verotuspää-tös eli entinen verolippu. Esi-täytettyä veroilmoitusta täy-densi tai korjasi kaikkiaan noin 32 prosenttia asiakkaista eli noin 1,5 miljoonaa verovel-vollista. Korjattu verotuspää-tös lähetetään nyt näille asiak-kaille sekä niille, joiden osalta verohallinto on muutoin saa-nut uutta verotukseen vaikut-tavaa tietoa. Verotuspäätök-sen saavat myös ne asiakkaat, joiden esitäytettyyn veroilmoi-tukseen oli keväällä merkitty, että he saavat verotuspäätök-sen vasta syksyllä.

Muille asiakkaille ei lähete-tä uutta verotuspäätöstä, vaan keväällä esitäytetyn veroilmoi-tuksen mukana lähetetty vero-tuspäätös ja mahdolliset tilisiir-tolomakkeet ovat lopullisia.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 12

Puoluesihteeri Purhon uutiskommentit

Oikeuslaitos koulukiusaajien puolella?

”Koulukiusatulle 9000 euron las-ku” -kirjoitti Iltalehti 29.9. artik-kelissaan. Juttu käsitteli tapaus-ta, jossa Turun hovioikeus hylkä-si koulukiusaamista koskeneen kanteen ja vapautti Hämeenlin-nan kaupungin vahingonkorvauk-sista. Aiemmin keväällä 2005 Hä-meenlinnan käräjäoikeus katsoi kaupungin vastuulliseksi siitä, et-tä koulutytön kiusaaminen jatkui viiden vuoden ajan. Alioikeuden mukaan koulussa oli havaittu ty-tön puhumattomuus ja eristäyty-minen sekä tilanteen vaikeutumi-nen, mutta lyömiseen, tönimiseen, haukkumiseen ja vähättelemiseen syyllistyneitä ei saatu kuriin.

Käräjäoikeus määräsi kaupun-gin maksamaan 8500 euroa va-hingonkorvauksia sekä kantajan runsaan 7000 euron oikeuden-käyntikulut. Hovioikeus käänsi tilanteen päälaelleen ja mätkäisi uhrin maksettavaksi 9000 euron oikeudenkäyntikulut. Tässäkin tapauksessa näyttää raha ratkai-

sevan. Tapahtuiko oikeus, se tun-tui olevan sivuseikka. Tämä pää-tös ei ainakaan rohkaise koulussa piinattuja puolustamaan oikeuk-siaan. Päinvastoin, koulukiusaa-jat saivat taas yhden ”sulan hat-tuunsa” lisää ja voivat jatkaa en-tistä julkeammin ja rauhassa ka-malaa harrastustaan.

Komennusmiesten veropiina jatkuu

Valtiovarainministeri Eero Hei-näluoma nimitti aikoinaan työ-ryhmän selvittämään komennus-miesten jälkivero-ongelmia. Päi-värahoista määrättyjen jälkive-rojen perintä keskeytettiinkin muutamaksi kuukaudeksi. Tänä aikana komennusmiehillä on ollut mahdollisuus tehdä oikaisuvaati-mus verotuksestaan. Lehtitietojen mukaan asiaa käsittelevä oikeus-lautakunta on hylännyt valituksia solkenaan, tähän asti noin 150. Kä-sittelyä odottaa vielä pari sataa ta-pausta, mutta niidenkään kohdalla ei ole odotettavissa työläisten kan-nalta myönteisiä päätöksiä.

Vaalipiirirajaan muutos Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa

Vuoden 2007 alusta voimaan tuleva Längelmäen kunnan yhdistämi-nen Jämsän ja Oriveden kaupunkeihin muuttaa Pirkanmaan ja Kes-ki-Suomen vaalipiirien välistä rajaa. Yhdistäminen ei vaikuta näistä vaalipiireistä valittavien edustajien lukumäärään.

Samanaikaisesti tulee voimaan useita muitakin kuntaliitoksia, mutta niillä ei ole vaikutusta vaalipiirirajoihin. Valtioneuvosto hy-väksyi esityksen vaalipiirijakoa koskevan sääntelyn muuttamisesta kuntajaon muutosten mukaisesti. Tasavallan presidentin on tarkoi-tus antaa esitys eduskunnalle 15. syyskuuta.

Vuoden 2007 alussa voimaan tulevat kuntajaon muutokset ovat seuraavat:

Keski-Suomen vaalipiiri: Sumiaisten kunta sekä Suolahden ja Ää-nekosken kaupungit yhdistyvät Äänekosken kaupungiksi.

Varsinais-Suomen vaalipiiri: Mietoisten ja Mynämäen kunnat yh-distyvät Mynämäen kunnaksi.

Pirkanmaan vaalipiiri: Viljakkalan kunta liitetään Ylöjärven kau-punkiin. Suodenniemen kunta liitetään Vammalan kaupunkiin. Luo-pioisten ja Pälkäneen kunnat yhdistyvät Pälkäneen kunnaksi. Längel-mäen kunta yhdistetään Jämsän ja Oriveden kaupunkeihin, jolloin Pir-kanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirien välinen raja muuttuu hieman. Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyvät Akaan kaupungiksi.

Etelä-Savon vaalipiiri: Haukivuoren kunta liitetään Mikkelin kau-punkiin. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyvät Pieksämäen kaupungiksi.

Oulun vaalipiiri: Kuivaniemen ja Iin kunnat yhdistyvät Iin kun-naksi. Vuolijoen kunta liitetään Kajaanin kaupunkiin. Ruukin ja Sii-kajoen kunnat yhdistyvät Siikajoen kunnaksi.

Satakunnan vaalipiiri: Kodisjoen kunta liitetään Rauman kau-punkiin.

Vaasan vaalipiiri: Vöyrin ja Maksamaan kunnat yhdistyvät Vöyri-Maksamaa -nimiseksi kunnaksi.

Oikeusministeriö tiedottaa 14.9.2006

Nuorten hallitustiedottaa jäsenilleen

Maaliskuun lopussa 2006 Perussuomalaisten Nuorten hallitus pe-rusti nuorisojärjestömme virallisesti yhdistykseksi. Tästä johtuen kaikkien niiden jäsentemme, jotka ovat liittyneet Perussuomalai-siin Nuoriin ennen maaliskuun 2006 loppua ja jotka eivät ole täyt-täneet osoitteesta www.ps-nuoret.net löytyvää nuorisojärjestön vi-rallista jäsenhakemusta, tulisi lähettää se hakemuksessa mainittuun osoitteeseen.

Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, jolla jäsenyytesi viral-listetaan yhdistyksessämme. Jos et ole varma oletko jo virallisen yh-distyksemme jäsen, lähetä sähköpostia osoitteeseen tiedustelut@ps-nuoret.net nimelläsi ja osoitetiedoillasi varustettuna, niin tarkistam-me asian.

Perussuomalaiset Nuoret hallitus

Seurakuntavaalit12.-13.11.2006

Perussuomalaista kristillis-sosiaalista arvomaailmaa puolustavat eh-dokkaamme Keski-Suomessa.

Jyväskylän kaupunkiseurakuntaPerussuomalainen kristillis-sosiaalinen valitsijayhdistys:Pekka Aalto (taksiyrittäjä), Harri Andersson (merkonomi, kokki), Mar-ko Luomala (laitoshuoltaja), Jorma Uski (insinööri, piirisihteeri).

Saarijärven seurakuntaSaarijärven ja Pylkönmäen ehdokkaat:Pentti Tuomi (maanviljelijä).

Äänekosken seurakuntaKotikirkkomme Sumiainen:Marke Tuominen (vammaishoitaja).

Perussuomalaisten Nuorten syyskokous

PerusS Nuorten sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantai-na 25.11. klo 14 alkaen Oulussa Oulun yliopistolla. Tarkempaa tie-toa myöhemmin osoitteessa www.ps-nuoret.net. Toivomme runsas-ta osanottoa. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet paikalle!

Äänioikeus100 vuotta

Sunnuntaina 1.10.2006 juhlistet-tiin Finlandia-talolla Helsingissä Suomen naisten täysien poliittis-ten oikeuksien 100-vuotista histo-riaa. Tapahtuma oli yksi juhlavuo-den aikana eri paikkakunnilla jär-jestettävistä juhlatilaisuuksista.

Tasavallan presidentti kunnioitti läsnäolollaan juhlallista tilaisuut-ta. Puheessaan hän mainitsi muun muassa sekä tyttöjen että poikien tasa-arvon. Naisten ja miesten ta-sa-arvoa korosti myös juhlapuhu-jista oikeusministeri Leena Luhta-nen, ja keskustelijoista eduskun-nan entinen puhemies, valtiopäivä-neuvos Elsi Hetemäki-Olander.

Korkeatasoisesta esitykses-tä vastasivat vantaalaisen lukion kauniisti laulava ja kansainvälistä tunnustustakin saanut tyttökuo-ro ja espoolaiset maailmanmes-tari-naisvoimistelijat sekä kirjaili-ja Claes Andersson, joka viihdytti yleisöä soitollaan ja runon säkein.

Tilaisuuteen ei ollut kutsukortte-ja, ja järjestäjätaho toivoi sen ole-van riittävä viesti tilaisuuden suun-taamisesta kaikille. Miehille ei ol-tu kohteliaita esitetyn näytelmän repliikeissä. Se, kuinka tämän tyyli-nen asiallisen asian ilmituonti edis-tää tasa-arvoa ja yhteistyötä kum-mankin sukupuolen välillä, jäänee pienen kulkijan kummasteltavak-si. Harrastelijanäytelmä oli hetkit-täin innostava, vaikkakin merkilli-sen asenteellinen ja värillinen.

Ensi vuonna puheenjohtajuus-vuorossa ovat Perussuomalaiset Naiset. Silloin olkoon tasapuoli-suus yksi tärkeimmistä tavoitteis-tamme. Se oli myös muutaman ar-vostetun juhlavieraan toivotus.

Tilaisuudessa mukana ollutMarjo PihlmantoiminnanjohtajaPerussuomalaiset Naiset

Tahdotko jakaa Perussuomalainen lehteä?

Jos olet kiinnostunut jakamaan Perussuomalainen lehteä, ilmoita asiasta viimeistään kuukauden viimeiseen päivään mennessä joko puhelimitse: Harri Lindell 0207 41 51 62 tai sähköpostilla: perussuo-malainen.toimitus@saunalahti.fi.Imoita samalla, haluatko esim. viidenkymmenen lehden nipun tai enemmän, ja onko kyseessä vain yhden kuukauden jakoerä vai tah-dotko tietyn lehtimäärän kuukausittain. Pienemmät erät toimite-taan suoraan nippujakajille. Useamman tuhannen lehden kappale-erät toimitetaan mieluummin keskitetysti lähimpään Perussuoma-laisten piiritoimistoon.

Päivärahoja ja matkakorvauk-sia koskeva kiista koskee pää-osin länsirannikon telakkatyö-läisiä. Suurimmillaan komennus-miesten saamat mätkyt ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja. Jäl-kiveroista odotetaan nyt satojen valitusten sumaa, joiden osalta oi-keuslaitoksen päätös tulee aikai-sintaan eduskuntavaalien jälkeen. Tässä valossa esitykset muutaman sadan euron muuttoavustuksesta vaikuttavat tosi heppoisilta ja ou-doilta.

Aikaisemmatkin työn perään lähtijät ovat joutuneet vailla omaa syyttään kestämättömään talous-kurimukseen. Ainakin komennus-miehet on ajettu nyky hallituksen talouspolitiikan seurauksena ojas-ta allikkoon ja sitä kautta puille paljaille.

EU-parlamentin puhemies:Pohjoismaat eivät sotineet

EU:n parlamentti on ostanut toi-mitilansa Strasbourgissa. Parla-mentti maksoi kolmesta raken-nuksesta 143 miljoonaa euroa.

Miljoonat ihmiset ovat allekirjoit-taneet vetoomuksen parlamentin jatkuvan muuttamisen lopetta-miseksi Brysselin ja Strasbourgin välillä. EU-parlamentin puhemies Borrell kuittasi arvostelun sano-malla: ”Muuttamisen vastusta-jat tulevat sellaisista maista kuin Pohjoismaat, jotka eivät ole ko-keneet sotaa”. Edes lähihistorian perusasioita ei siis tunneta EU-byrokraattien keskuudessa. Tä-mä EU-parlamentin puhemiehen suustaan päästämä nolo sammak-ko haudattiin tietysti Suomen ala-maisten johtajien taholta syvällä hiljaisuudella.

Täällä kaukaisessa Suomessa jopa moni maanviljelijä ja työläi-nen ajattelee, että EU:n ytimessä välitetään heidän tulevaisuudes-taan. EU-johtajan lausunto ku-vastaa kuitenkin sitä todellisuut-ta, että Suomen sen enempää kuin koko Pohjoismaidenkaan asiat ei-vät heitä todellisuudessa paljoa kiinnosta. Pääasia, että rahaa vir-taa näiltäkin kulmilta vuolaasti ja enenevässä määrin EU-Moolokin pohjattomaan kitaan.

Kyyristelymme määräon vakio

Totesi sanomalehti Kaleva kirjoi-tuksessaan 3. päivä lokakuuta. Ar-tikkeli käsitteli Tiibetin hengelli-sen johtajan Dalai-laman vierai-lua Suomessa. Kaleva jatkoi: ”Suomessa saatiin viikonloppu-na hapanta jälkimakua siitä, mi-ten maassa kohdeltiin suomettu-misen vuosina poliittisesti kiusal-lisia vieraita”. Yksikään Suoma-laisista ministereistä, presidentis-tä puhumattakaan, eivät löytäneet kalenteristaan aikaa tapaamiseen. Edes halaajia ei näkynyt paikal-la. Kiina on Suomelle tunnetusti tärkeä kauppakumppani, eikä si-tä haluttu ärsyttää. Ihmisoikeudet eivät paljoa vaakakupissa paina, kun vaihtoehtona ovat markki-namiesten miljoonat. Kaleva tii-vistikin kirjoituksensa terävästi: ”Dalai-laman ovat viime vuosi-na tavanneet käytännössä kaikki Pohjoismaiden ja Baltian tärkeät poliittiset johtajat. Suomessa kyy-ristelystä ei päästä irti. Sen määrä näyttää olevan vakio”.

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 13

Kaavilainen yrittäjä Ari Lievonen tarjoaa hakelämpöä vaihtoehdok-si öljy- sekä sähkölämmitykselle. Lievosella on pitkäaikaista käy-tännön antamaa kokemusta ha-kelämmityksen paremmuudesta sekä edullisuudesta muihin läm-mitysvaihtoehtoihin nähden.

Tällä hetkellä Lievosella on toi-minnassa Kaavilla ja Juuassa ha-kelämpökeskus sekä Syrjävaa-ran koulukiinteistön lämmityk-sen muutostyöt. Parhaillaan ovat myös käynnissä neuvottelut naa-purikuntaan perustettavasta ha-kelämpöön perustuvasta lämpö-laitoksesta.

Lievonen perustelee hake-lämmön edullisuutta ja talou-dellisuutta useista näkökulmis-ta, muun muassa sillä, että taiste-lu maailman ehtyvistä energiava-roista käy yhä kiihkeämmäksi sa-malla öljyn hinnan noustessa, olisi maassamme syytä siirtyä pois ke-vyellä polttoöljyllä tuotetusta lämpöenergiasta. Kevyt poltto-öljy on hänen mukaansa mones-sa tapauksessa korvattavissa met-sähakkeella tuotetulla alueellisel-la kaukolämmöllä.

Metsähakkeen raaka-aineena voi periaatteessa olla kaikenlai-nen puuraaka-aine. Käytännös-sä kyseeseen tulevat esimerkik-si taimikoilta raivattava leppä ja koivu sekä puunmyynnistä met-siin jäävät hakkuutähteet. Nämä jäivät aikaisemmin metsiin mätä-nemään tuottaen lahoamisen seu-rauksena hiilidioksidipäästöjä.

Nykytekniikalla voidaan, ja on kannattavaa hyödyntää kaik-ki metsänhoidosta syntyvät hak-kuutähteet ja korvata sillä kevy-töljylämmitys. Näin menetellen syntyy kestävän kehityksen työ-paikkoja, sekä hiilidioksidipääs-

töt pienenevät. Hakkuutähteille voidaan maksaa kantohintaa, jo-ten hyöty jakautuu usealle eri ta-holle. Myös hakkeen poltosta syn-tyvä tuhka voidaan levittää met-siin. Tutkimusten mukaan tuh-ka toimii metsän pitkäaikaisena lannoitteena sitoen muun muas-sa raskasmetalleja.

Kevyestä polttoöljystä hakkee-seen siirtymisen suurin pullon-kaula on investointi polttolaitok-seen ja mahdolliseen jakeluverk-koon. Yleensä lämpölaitosta hoi-taa taloyhtiön ulkopuolinen läm-pöyrittäjä. Näihin investointeihin saa täydet avustukset vain, jos yrittäjällä on riittävästi omaa met-sää. Tämä epäkohta täytyy seu-raavalla hallituskaudella korjata, koska puuraaka-aine tulee joka tapauksessa lähialueen metsistä.

Hakkuutähteen muuttamises-sa lämpöenergiaksi on tietty jär-kiperäistäminen tarpeen, jot-ta toiminnasta saataisiin riittävä tuotto ja investoinnit pystyttäi-siin maksamaan. Lämmöntoimi-tussopimukset kiinteistöille kan-nattaa solmia 10-20 vuoden mit-taisiksi, siten lämmöntoimittajalla on mahdollisuus kehittää liiketoi-mintansa ja mitoittaa investoinnit tarpeen mukaan.

Hakelämpölaitostenuusi kukoistus

Suomen kiinteistöjen lämmitys-historiasta Ari Lievonen kertoo huomanneensa, että sotien jälkeen lämmitys tapahtui haloilla talon-miehen toimesta. Kuusikymmen-täluvulla siirryttiin polttoöljyyn sen helppouden ja halvan hinnan vuoksi. Seitsemänkymmenluvulla siirryttiin joissain paikoin metsä-hakkeeseen, mutta tulokset eivät

silloin olleet kovin taloudellisia. Syynä oli se, ettei hake pystynyt kilpailemaan nestemäisen poltto-aineen kanssa prosessin toimivuu-dessa. 1970 -luvulla tehdyt hake-laitokset pysäytettiin polttoöljyn halventuessa. 1990 -luku nouse-van öljynhinnan ja kännykkätek-niikan nopean kehityksen ansios-ta on tuonut hakelämpölaitokset uuteen kukoistukseen.

Nykyaikaista hakelämpölaitosta voi valvoa kaukovalvontana kän-nykän avulla. Jos laitoksella ta-pahtuu toimintahäiriö, tulee kän-nykkään tekstiviesti, ja häiriön syy näkyy näytöllä. Tämä tekniik-ka yhdessä muun polttotekniikka-kehityksen kanssa on mahdollis-tanut sen, että pieniäkin polttolai-toksia on noussut eri puolille Suo-mea. Lämpölaitoksen hoitaja voi tehdä esimerkiksi hakerangan ke-räystä samalla kun valvoo känny-kän välityksellä lämpölaitoksen toimintaa.

Lämpöyrittäjyydestä sivuelinkeino

Kiinteistöjen lämmitys vaatii polt-toöljyä noin 20 litraa/neliömetri/vuosi. Jos ajatellaan aluetta, missä on 5 000 neliömetriä lämmitettä-vää pinta-alaa, voidaan Lievosen mukaan siellä korvata helposti 100 000 litraa polttoöljyä metsä-hakkeella vuosittain. Tämä antaa jo lämpöyrittäjälle toimeentu-lon, kun polttoöljyn hinta on noin 0.65e/l.

Lisäarvoa toiminnalle antaa se, että siitä saatava tuotto jää maa-kuntaan ja kasvattaa samalla ve-rotuloja sekä näin vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää. Sa-malla jää polttamatta 100 000 lit-raa polttoöljyä esimerkiksi liiken-

Kotimaista energiaa öljyn vaihtoehdoksi

teen tarpeeseen. Kevyt polttoai-ne on lähes sama aine kuin diesel-polttoaine, lisäaineistus ja verotus vain on erilaista. Kun metsähak-keella korvattu polttoöljy myy-dään kalliimpana, eli korkeam-malla verolla olevana dieselinä, kasvavat valtion verotulot. Ja kos-ka verotulot näin kasvavat, voi-daan alentaa dieselautoveroa ja saada kuluttajat kiinnostumaan vähäpäästöisistä pienistä diese-lautoista.

Kun tällä tiellä on päästy niin pitkälle, ettei maassamme enää suuria kiinteistöjä lämmitetä polt-toöljyllä, voidaan alkaa erilaisten biodiesel ja muiden biopolttoai-neiden kehittely. Biodieselin tuot-to kun sekin vaatii sitä dieseliä, kuten metsähakkeen keruukin, jälkimmäinen tosin vain murto-osan saadun energian arvosta.

Metsähakkeen keruu on nopeaa, kun puut on karsittu kasoihin, josta hakkuutähteet kerätään niiden hieman kuivuttua. Kuvassa hakkuutähteiden keruuta Kaavin Niinivaarassa.

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin kansanedustaja-ehdokas Pentti Oinonen tutustui Luikonlahden lämpö-laitokseen ja tutkii metsähakkeen laatua yhdessä yrittäjä Ari Lievosen kanssa.

Lievonen näkeekin lämpöyrit-täjän tulevaisuuden hyvänä. Fos-siilisten polttoaineiden maail-manmarkkinahinta tulee hänen mukaansa seuraavan kymmenen vuoden aikana tuplaantumaan, ja joistain öljylaaduista voi tulla jopa pulaa. Näin ollen metsähakkeella energiaa tuottavat tahot paranta-vat kilpailukykyään tulevaisuu-dessa. Lämpöyrittäjyys sopii usein myös sivuelinkeinoksi esimerkiksi maatilatalouteen. Lämpöyrittäjän sesonki kun sattuu talveen, jolloin maatiloilla on hiljaisempaa.

Pienissä kunnissa on Lievosen mukaan aivan elinehto lopettaa polttoöljylämmitys, ja luoda näin uusia työpaikkoja joista saadaan verokertymää

Teksti: Pentti OinonenKuvat: Maria Lievonen

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 14

Järjestötoimintaa

PerusS:n piiriensääntömääräisiä syyskokouksia

Pohjois-Karjalan piirikokousPohjois-Karjalan piirikokous pidetään lauantaina 11.11.2006 klo.12.00. Paikakkana on Karjalantalon juhlasali Joensuussa. Puo-lueen edustajana paikalla on varapuheenjohtaja Ahti Moilanen.

Pohjois-Savon piirin syyskokousKuopiossa 25.11.2006 klo 13.00 Lounassalongissa, Torikatu 28. Kä-sitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksessa mukana puolueen pu-heenjohtaja ja kansanedustaja Timo Soini. Kahvitarjoilu.Tervetuloa, tilaisuus avoin kaikille.

Kansanedustajaehdokas Pentti Oinosen vaalikampanjan lähtölauka-us Kuopion torilla 25.11.2006 klo 11.00-13.00. Mukana puolueen pu-heenjohtaja ja kansanedustaja Timo Soini. Tarjoamme 500 ensim-mäiselle hernekeittoa. Tule tutustumaan PerusPenaan.Vaalitoimikunta

Etelä-Pohjanmaan piirin kokousPerussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous la 21.10. klo 13.00 Kauhajoen ammattioppilaitoksen Suupohjasalissa. Os. Oppi-tie 4, Kauhajoki.Puolueen edustajina puheenjohtaja Timo Soini, vpj Vesa-Matti Saa-rakkala sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka.

Satakunnan piirikokousSatakunnan piirikokous pidetään Kankaanpään valtuustosalissa lauantaina 18.11. alkaen kello 14.00. Paikalla Timo Soini.

Etelä-Savon piirin syyskokousLauantaina 28.10.2006 klo 12.00 Otava (Mikkelin kupeessa) Ravin-tola Huvikumpu, Otavantie 1. Puolueen edustajana puoluesihteeri Hannu Purho. Piiritoimikunta klo 11.00.

Pirkanmaan piirin piirikokous18.11.2006 klo 17.00 Ikaalisten Teituvalla. Mukana Timo Soini.

Keskipohjanmaan piirikokousSunnuntaina 22.10.2006 klo 16.00 Keskipohjalaisten klubilla Kok-kolassa. Lehdistötilaisuus klo 15.30, mukana Timo Soini ja Raimo Vistbacka.

Syyskokousten sisältö

Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat ja kevät-kokouksista mahdollisesti siirtyneitä asioita sekä eduskuntavaalien 2007 asioita. Piirikokouksiin ovat jäsenten lisäksi tervetulleita asiam-me kannattajat, Perussuomalaisten listoilta v. 2004 kunnallisvaaleissa valitut kunnanvaltuutetut ja ehdokkaina olleet sekä jo asetetut edus-kuntavaalien 2007 ehdokkaat sekä ehdokkuudesta kiinnostuneet.Äänioikeus on piirien mallisääntöjen mukaisesti vain paikallisten puolueosastojen edustajilla (1-5) sekä Helsingissä taas jäsenmak-sunsa 2006 maksaneilla suorilla jäsenillä.Piirien puheenjohtajat ja piirisihteerit

Perussuomalainen henkilöjäsen- ja järjestörakenne lyhyesti

Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp on valtakunnallinen puolue, johon suoran jäsenyyden mukaisesti kuuluu päättäjinä vain henki-löjäseniä. Kunnallis- ja eduskuntavaalien hoitamiseksi on vaalilaki-en vaatimusten mukaisesti perustettu kuntakohtaisia paikallisyhdis-tyksiä ja eduskuntavaalipiirikohtaisia piirijärjestöjä.

Paikallisyhdistykset kuuluvat järjestöinä piiriyhdistyksiin ja lähet-tävät piirien kevät- ja syyskokouksiin enintään 5 edustajaa päättä-mään piirin sääntömääräisistä asioista. Piireillä ei ole henkilöjäse-niä, paitsi Helsingissä.

Paikallisyhdistyksillä on vain henkilöjäseniä,joita voi olla kahdenlaisia:

1) varsinaiset, valtakunnallisen tason Perussuomalaiset, jotka val- takunnallisella tasolla kuuluvat Perussuomalaiset rp:n jäseninä ja myös puoluekokouksessa päättävät puolueemme henkilö-, ohjelma- ja sääntöasioista.2) paikallistason Perussuomalaiset, jotka toimivat kuntatasolla paikallisyhdistyksen päättäjinä ja/tai kunnallisina luottamus- henkilöinä (kunnanvaltuutetut ja lautakuntien jäsenet) sekä lisäksi mahdollisesti päättäjinä piiritasolla mm kokousedustaji- na ja/tai piiritoimikunnan jäseninä. Paikallistasolla toimivat Perussuomalaiset, jotka eivät siis ole valtakunnallisen tason jäseniä, voivat silti toimia piirikokouksissa paikallisyhdistyk- sen edustajina 5 edustajan kiintiön puitteissa.

Liana Kaarina Helsingin Perussuomalaisten ehdokkaaksi

Helsingin piiritoimikunta kuuli eilen 26.9. uusia ehdokaskandidaat-teja ja täydensi varsin miesvoittoista eduskuntavaalien ehdokaslis-taa kahdella naisella.

Marianne Salo vakuutti organisaatiokokemuksellaan ja 60-luvun elokuvatähti Liana Kaarina valloittavalla esiintymisellään, joka ei jättänyt piiritoimikunnan nuorempiakaan jäseniä kylmäksi. Edel-leenkin aktiivinen näyttelijä valitteli hermostuneisuutta, kun tällä kertaa vuorosanat piti keksiä itse. Turhaan: Aplodeilla palkittu esi-tys toi kansanedustajaehdokkuuden yksimieliseltä piiritoimikun-nalta. Kannatusta varsinaisissa vaaleissakin luulisi löytyvän Liana Kaarinan vaatimuksille perhearvojen ja hyvien tapojen nostamises-ta kunniaan, vanhusten inhimillisemmästä hoidosta ja aiheettoman sosiaaliturvalla elämisen kitkemisestä.

Helsingin Perussuomalaisten piiritoimikunta on toistaiseksi aset-tanut seuraavat ehdokkaat vuoden 2007 eduskuntavaaleihin:

- Timo Elo, vapaaehtoistyöntekijä, Jakomäki- Jussi Halla-aho, filosofian tohtori, kielentutkija, Eira- Martti Holmström, maalari, Kontula- Markku Junnila, hovimestari/tarjoilu, Ruskeasuo- Liana Kaarina, näyttelijä, Lauttasaari- Ari Kähärä, kuvausassistentti, linja-autonkuljettaja, Kontula- Jukka Mattila, KTM, Haaga- Tommi Ristola, palvelupäällikkö, Punavuori- Johanna Rossi, teknologiakonsultti, Herttoniemenranta- Olli Sademies, pakinoitsija/kolumnisti, Malmi- Marianne Salo, reseptionisti, Mellunmäki- Antti Valpas, projektikoordinaattori, toiminnanjohtaja, Haaga- Arto Välikangas, kauppat. yo, Vuosaari.

Puoluejohto on pyytänyt varaamaan muutaman paikan mahdol-lisille myöhemmin julkaistaville ehdokkaille ja mahdollinen vaali-liitto vähentää ehdokkaiden maksimimäärää 21:stä. Vaikka ehdo-kaslista alkaa tässä vaiheessa olla täynnä, mahdollisuuksia muuta-malle hyvälle ehdokkaalle vielä jää. Lisäksi tarvitaan vaalityönte-kijöitä ja ehdokkaat tarvitsevat tukitiimejä.

Oulun ja Kainuun piiri

kokousti

Perussuomalaisten Oulun ja Kai-nuun piiri piti kokouksen Vaa-lassa 17.9.2006. Kokouksessa va-littiin uusia ehdokkaita tuleviin eduskuntavaaleihin 2007. Aikai-semmin kesäkuun ylimääräises-sä piirikokouksessa valittiin eh-dokkaiksi;

projektisihteeri Vaili K. Jämsä Oulu; filosofian ylioppilas Veli-Pekka Kortelainen Oulu; sairaan-hoitaja Pirkko Mattila Muhos; PS:n 3. varapuheenjohtaja Ahti Moi-lanen Utajärvi; eläkeläinen Aimo Remes Kärsämäki; varastonhoita-ja Esko Sikkilä Siikajoki ja yrittä-jä Seppo Veikanmaa Oulu.

Vaalassa pidetyssä kokouksessa eduskuntavaaliehdokkaiksi valit-tiin; yrittäjä Erkki Aho Kalajoki; yrittäjä , ex-kansanedustaja Pent-ti Kettunen Kajaani; vapaaher-ra Kauko-Pekka Moilanen Suo-mussalmi; eräopas Matti Puuro-nen Kajaani ja apulaistarkastaja Jaana Sankilampi Kajaani.

Perussuomalaiset rp ja Itsenäi-syyspuolue rp Oulun ja Kainuun piiri ovat aikaisemmin solmineet vaaliliiton, johon Perussuomalai-set asettavat 15 ehdokasta ja It-senäisyyspuolue asettaa 3 ehdo-kasta. Perussuomalaiset asetta-vat Oulun ja Kainuun piiriin vie-lä 3 ehdokasta, jolloin ehdokaslis-ta Perussuomalaisten osalta tulee asetettua sovitulla tavalla.

Espoon ja Vantaan Perussuomalaiset järjestäytyivät

Jo kesäkuulla 6.6. kokoontui yli 20 puolueemme jäsentä yhteiseen palaveriin Eduskuntatalolle. Timo Soinin alustuksen jälkeen pidet-tiin molemmat kokoukset.

Timon innoittamana saatiin näin ollen Puolueosastojen toiminta liikkeelle. Pitkästä aikaa nämäkin yhdistykset toivon mukaan piris-tyvät. Se lupaa hyvää tulevia vaaleja ajatellen.

Henkilövalintoja: Espoon Perussuomalaisten puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä Veikko Granqvist Leppävaarasta. Johtokuntaan jä-seniksi: Teemu Lahtinen, Saana Lehto, Teijo Pitäjäjärvi, Marjo Pihl-man, Jouko Pirttimäki, Pertti Savolainen, Timo Soini ja Ari Ylönen. Kirkkonummea edustavat Simo Grönroos ja Mika Heinämaa.

Vantaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi valittiin kirjailija, filosofi Pauli Artturi Luttinen Martinlaaksosta. Hallitukseen jäse-niksi: Petri Falzon, Arja Niemelä, Leila Sillanpää ja Jyrki Vaskela, varalle Jaakko Niinistö ja Kalle Ylimutka.

Ehdotettiin yhteisesti Uudellemaalle jo yhdeksää henkilöä eh-dokkaiksi, jotka piiritoimikunta nimesikin kokouksessaan 13.6. Ni-met on julkaistu lehdessämme nro seitsemän.

Jäsenmäärä kasvaa. Se tietää sitä, että kiinnostus puoluetta koh-taan lisääntyy. Tavoitellaan kahta eduskuntapaikkaa Uudellamaal-la. Vaaditaan räväkkää kampanjaa ja epäkohtiin puuttumista sa-noin ja teoin.

Myöhemmin täydennetään ehdokaslistaa, joka jo nyt on mitta-va. Mutta naisia kaivataan enemmän mukaan. ”Pauli runoileekin: - En unohda rakastavaa syliä, joka vastaanotti minut aamukasteen niityllä. En unohda”.

PS. Yhteenvedon laati Pauli Artturi Luttinen. Pohjana Timon Län-siväylä -lehdessä julkaistua kirjoitusta ja oman tekstin mukaan, jos-ta vain osia julkaistiin 16.7. Vantaan Sanomissa.

Kokkolassa10-vuotisjuhla

Kokkolan Seudun Perussuoma-laisten 10-vuotisjuhla 22.10.2006 su klo 18.00 Keskipohjalaisten klubilla Kokkolassa. Juhlavieraa-na PS:n puheenjohtaja Timo Soi-ni. Kaikki perussuomalaiset puo-lisoineen ovat tervetulleita:

Illalliskortti noin 25 euroa. Si-tovat ilmoittautumiset viimeis-tään to 19.10.2006 puheenjohtaja Lasse Lehtiselle puh. 0500-704956 tai sihteeri Helena Ylitalolle puh. 0500-366911.

Ehdokkaat huomio!

Ehdokkailla on mahdollisuus tila-ta Saarijärven koulutustilaisuuden vaaliohjelmaa käsittelevä yhdek-sän sivun luentopohja Vesa-Mat-ti Saarakkalalta sähköisessä muo-dossa lähettämällä postia: vesa-matti.saarakkala@netikka.fi.

Tiivistelmää Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmasta on saa-tavana sähköpostilla osoitteesta: vesa-matti.saarakkala@netikka.fi.

www.vaalit.fi

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 15

Perussuomalainen 10 / 1997historiaPiirijohto vaihtui

Pirkanmaalla

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin syyskokous pi-dettiin 24.9. Parkanossa.Piirin johdossa tapahtui muutos, kun piiriä kuusi vuot-ta luotsannut Rainer Kyyrönen jätti paikkansa piirin alueelta muuton vuoksi.Piirin ensi vuoden puheenjohtaja Reijo Ojennus sai nuijan tehtävän jättävältä Rainer Kyyröseltä.

Koko Suomisäilytettävä asuttuna

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheen-vuorossa hallituksen aluepoliittisen selonteon palau-tekeskustelussa 1.10.1997 kansanedustaja Raimo Vist-backa suomi voimakkain ilmauksin hallituksen alue-poliittista linjaa.

Lasten suusta

Olimme iltapalalla koko perhe, ja poika laittoi leipänsä pääl-le sulatejuustoviipaleen. - Äiti mistä juusto on tehty? hän kysyi. - Maidosta, vastasi äiti. Poika katseli juustoviipaletta aikansa. - Juusto on kuollutta maitoo, hän sitten päätteli.

● ● ●

Aamukiireessä kolmen lapsen pukemisrumban keskellä, kun tumppujen parit olivat hukassa ja muutenkin aamutouhut kävi-vät hiukan äidin hermoille, huomasi 4-vuotias poika äidin pin-nan olevan kireällä. –Kohta sä äiti alat hirmuttaan, poika arveli. (Pojan keksimä kuvaava nimitys hermostumiselle)

Toverituomioistuin

Kuten kaikki jo tietävät, on Suomi saanut uuden, kor-keimman oikeuden yläpuolelle sijoittuvan päättävän elimen: Toverituomioistuimen. Tämän Paavo Lipposen ja Arja Alhon johtaman tuomioistuimen tehtävänä on armahtaa, mikäli jäsenkirjan väri on oikea, toveripiiriin kuuluvat rötösherrat kaikesta vastuusta.

Hannu PurhoTaavetti

Hyvät PerusS-aktiivit

Olette varmaan jo huomanneet puolueen kotisivuilla olevan edus-kuntavaaliosion. Se löytyy osoitteesta:www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2007.html

Jotain tietoa on siis jo saatavilla, mutta paljon puuttuu. Tarkoi-tus on täydentää perustietoja, koska syksyn mittaan äänestäjät al-kavat etsiä tietoja ehdokkaista. Siksi tarvitsisin teiltä seuraavan-laista apua:

- asetetut ehdokkaat piireittäin, heidän arvonsa/ammattinsa ja kotipaikkansa

- ehdokkaiden yhteystiedot (sähköpostiosoite ja puhelin- numero) sekä kotisivujen osoitteet (ne joilla on)- tiedot vaalipiirin mahdollisista vaaliliitoista

Tiedot allekirjoittaneelle.

Yhteistyöterveisin,pääsihteeri Jussi Niinistö

Perussuomalaisten eduskuntaryhmäperussuomalaiset@eduskunta.fi Puh: (09) 432 3276, 050-576 7239

Tiedotus PerusS-naisille!

Tervetuloa Perussuomalaiset Naiset ry:n vuosikokoukseen 14.-15.10.2006. Viking Rosella läh-tee Helsingistä lauantaina 14.10. klo 12.30 ja saapuu Tallinnaan klo 15.30. Paluu sunnuntaina 15.10. Tallinnasta klo 16.45, perillä Hel-singissä klo 19.45.

Matkalla kokoustamme, seu-rustelemme ja yövymme Tallin-nassa. Ehkä aikaa jää ostoksiakin varten? Myös PerusS-naisten hal-litus kokoontuu matkan aikana.

Matkan hinta on 66 euroa. Hin-taan sisältyy hotelliaamiainen. Paikkoja on rajoitetusti, joten no-peita ilmoittautumisia, kiitos!

Marjo PihlmantoiminnanjohtajaPerusS-naisetmarjo.pihlman@perussuomalaiset.fi puh. (09) 454 0411 tai 041-548 6740.

PS-Nuorten kotisivuilla onnyt tapahtumailmoituksia

Nuorten kotisivuille osoitteeseen www.ps-nuoret.net on lisätty uusi kohta ”Tapahtumia”. Sivulle on tarkoitus kerätä keskitetysti tieto-ja kaikista niistä Perussuomalaisen puolueen, piirien, paikallisosas-tojen sekä Naisten että Nuorten järjestämistä tapahtumista, joihin nuoret ovat tervetulleita osallistumaan.

Nuoria koskettavien tapahtumatietojen saaminen ja keskittämi-nen yhteen paikkaan on tärkeää; Nuorten omat sivut ovat luonnol-lisesti yksi tärkeimmistä paikoista tälle tiedolle. Toivottavasti saam-me teiltä ilmoituksia tapahtumistanne!

Tapahtumista voitte ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen kutsut@ps-nuoret.net, tai vaihtoehtoisesti voitte soittaa tapahtu-matietonne suoraan PS-Nuorten toiminnanjohtajalle kotisivuille lisättäväksi.

TapahtumaterveisinAntti ValpasToiminnanjohtaja

VENK jatkaa toimintaansa

Valtakunnallisesta Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunnasta (VENK) erosi kuusi valtakunnallista eläkeläisjärjestöä kesäkuus-sa 2006. VENK:aan jäi kahdeksan jäsenjärjestöä, jotka ovat 5.9.2006 päättäneet jatkaa yhteistyötään ja valtakunnallisten Eläkeläisjärjes-töjen Neuvottelukunnan toimintaa.

VENK:an jäsenjärjestöt ovat: Kunnallisten Eläkeläisten Liitto KELO ry, Oikeutta Eläkeläisille ry, Suomen Ruskaliitto ry, Pääl-lystöliitto evp-yhdistys ry, Tieveteraanit ry, Työkyvyttömyys- ja Var-haiseläkeläisten Liitto ry, Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry, VR-Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Eläkeläisten Liitto VREL ry. Järjestöjen jäsenmäärä on 36 500. Tavoitteena on perustaa lähitu-levaisuudessa rekisteröity valtakunnallinen yhdistys.

VENK:n jäsenjärjestöt ovat poliittisesti sitoutumattomia ja suurin osa ammattialapohjaisia valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä. Neu-vottelukunta kuuntelee jäsenkenttäänsä, osallistuu yhteiskunnalli-seen keskusteluun ja pyrkii toiminnallaan parantamaan eläkeläis-ten yhteiskunnallista arvostusta, taloudellisia ja sosiaalisia etuja se-kä edistämään turvallista vanhuutta.

Valtakunnallinen Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta valitsi pu-heenjohtajakseen Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n puheenjoh-tajan, opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamon ja varapuheenjohtajak-si Onni Hiltusen Oikeutta Eläkeläisille ry:stä.

Suomi irtiEU:sta

Olen kirjoittanut kansalaisadres-sin Suomenmaan ja kansalais-ten hyvinvoinnin puolesta, ja vaa-din Suomea irti EU:sta, koska en halua meidän rahoja käytettävän muiden maiden hyväksi oman kansan kärsiessä kurjuudesta mo-nin eri tavoin. Lisäksi haluan vi-roistaan ulos poliitikot, jotka eivät ole pitäneet vaalilupauksiaan.

Jos olet samaa mieltä kanssani, käy laittamassa nimesi adressiin osoitteessa: www.adressit.com/suomi_irti_eusta.

Kerro asiasta kaikille muillekin ja lähetä osoitetta muidenkin tie-toon, että nimiä kertyisi tarpeek-si ollakseen hyödyksi. Ollaan siis Suomen asialla!

Pirkanmaan jaSatakunnan pikkujoulut

Pirkanmaan ja Satakunnan Perussuomalaiset, yhteinen pikkujoulu Ikaalisten Teituvalla lauantaina 18.11 alkaen klo 18.00. Hinta 20 eu-roa, johon sisältyy jouluisia ruokia runsaasta noutopöydästä, ohjelmaa, arpajaiset, jne. Pukinpussiin pikkupaketti. Mukana puolueen puheen-johtaja Timo Soini.Sitovat ilmoittautumiset lokakuun loppuun mennessä, Helena tai Rei-jo Ojennus puh. 0400 984238 tai 0400 236154.(Pirkanmaan piirin syyskokous samassa paikassa klo 17.00 alkaen)

Missä EU, siellä ongelmaTimo Soini puhuu Helsingissä eduskunnan lisärakennuksen eli Pik-kuparlamentin Kansalaisinfossa ke 18.10 klo 18 aiheesta: Missä EU, siellä ongelma. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 16

Koulutustilaisuuseduskuntavaaliehdokkaille

Vesa-Matti Saarakkala aloitti kokouksen kertomalle yleisölle ”juuri painosta tulleesta” puolueen eduskuntavaali-ohjelmasta. Ohjelmasta kerrottiin tärkeimmät asiat kiinnostuneelle yleisölle.

Marja-Leena Leppänen toi esille naisnäkökulmaa. Ongelma on se, että naiset ovat liian vähän esillä. Eduskuntavaalien rahallisesta panoksesta naisten osalta ei ole vielä päätetty. Voimia kannattaa yhdistää ehdokkaiden kesken, ja reilu sekä iloinen rakentava peli tuo hyvän ja toivotun tuloksen.

Lauantai 30 päivä syyskuuta käynnistyi kunnolla vasta nautti-essani tulokahvia ja Reijo Ojen-nuksen leipomaa maukasta viine-riä Saarijärvellä lomakoti Rauha-lassa. Olin ajanut Huittisista sa-man aamun aikana Perussuoma-laisten koulutustilaisuuteen.

Matkalla oli satanut vettä ja matka oli ollut pitkästyttävän ta-vallinen. Lämmin keiton tuoksu tulvahti nenääni jo ruokalan ul-ko-ovelta asti. Reijo ja Helena Ojennuksen sydämellinen vas-taanotto sai matkaväsymyksen kaikkoamaan matkamiehen sil-mistä ja ajatuksista. Helena ha-lasi ja Reijo tervehti ystävällises-ti hymyillen, ruokasalissa oli jo muutamia koulutukseen saapu-neita ihmisiä.

Keitto jota tarjottiin, oli kuu-lemma hirvikeittoa, vaikka hir-ven metsästys olikin vasta samana päivänä alkanut. Joku arveli huu-morimielessä kysymyksessä ol-leen salakaadon, joku taas arveli syötävän hirven olleen auton alle jääneen hirven lihaa. Reijo kertoi hirvenlihan olevan peräisin pak-kasesta viimevuoden saalista. Päi-vien aikoina saimme nauttia mait-tavista kattauksista, siitä suuret kiitokset keittiöväelle, jotka oli-vat vapaaehtoisissa talkoissa ko-ko tilaisuuden ajan.

Olli Sademies kertoi yleisölle imagon merkityksestä vaalityössä. Olli päätti oman esitelmänsä runon sanoin: ”Yksin olet sinä ihminen”.

Raimo Vistbacka halusi hyvän tiimin ympärilleen vaalityötä tekemään. Pohjanmaalla ei pienellä rahalla pääse eduskunnan portaita kuluttaman, vähintään 50 000 euroa pitää olla. Viesti ehdokkaan omassa lehdessä on tärkeä. Raimo esitteli yleisölle 90 -luvun lentolehtistä, jossa oli reilun pohjalaisen viesti selvänä luettavissa. Omaan lehteen Raimo oli tietenkin ottanut mukaan kaikkien ehdokkaiden kuvat, koska listan pitää saada tarpeeksi ääniä. Näin varmistetaan yhden ehdokkaan läpimeno listalta. Tehtyjä suunnitelmia pitää noudattaa koko kampanjan ajan, tähdensi Raimo.(Raimo Vistbacka on mennyt läpi jo viisi kertaa)

Timo Soini kertoi, että on menossa eduskuntaan, koska sai presidentinvaaleissa yli 100 000 ääntä. Äänimäärä oli Soinin mukaan enemmän kuin hän osasi toivoa. Timo korosti tukiryhmän merkitystä, yksin ei jaksa loppuun asti täysillä.- Nyt puolueella on kasvun paikka, voitamme jos uskallamme kasvaa. Puolueessa on tohtoreita ja insinöörejä, yrittäjiä ja työväkeä, meitä on jokaisesta kansanluokasta. Emme ole luokkapuolue, vaan edustamme koko Suomen kansaa.Kun Timolta kysytään, miksi äänestäisin Perussuomalaisia kun se on niin pieni puolue, hän vastaa kysyjälle, että olinhan minäkin pieni syntyessäni, ja nyt olen jo tämän kokoinen. Omaa kokoaan Timo Soini ei luvannut enää kasvattaa, mutta puolueen kokoa hän lupasi kasvattaa ja reippaasti. Puolue kasvaa sitä vauhtia että vähän kipeää tekee. Lisäksi puolue on velaton ja oma, mitä monet muut puolueet eivät ole.

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 17

Huomio!Kansanedustajaehdokkaat ja muut. Käyntikortit, esitteet yms. edullisesti.

Liisan Tili & TaittoLiisa Ahonen040 723 6466tilijataitto@elisanet.fi

(mainos)

YkkösEläkeviesti uudisti ilmeensä, syntyi aikakauslehti YkkösEläkeviesti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden sisältö on profiloitu selvemmin tilaajakantansa näköiseksi. Lehden fyysinen koko pieneni, mutta värikkyyttä ja sivumäärää lisättiin tuntuvasti. Painopaperin laatuun ja lehden ulkoasuun on panostettu. Lehti on mukana ihmisen elämässä niin arjessa kuin

juhlassakin, hengellisiäkään asioita unohtamatta. Pyrimme kertomaan kuvin ja sanoin mielenkiintoisista asioista sekä julkaisemaan lukijoiden omia kirjoituksia ja mielipiteitä. Tuemme Oikeutta Eläkeläisille Ry:n toimintaa ja pyrimme herättämään kaikkia eläkeläisiä vaatimaan eläkkeensaajien oikeuksia. Innoitamme eläkeläisiä loma- ja virkistystoimintaan arjen keskellä.

Vuoden 2007 lehdet hintaan 19 e / vuosikerta ja lahjatilaus 14 e / vuosikerta.

Tilaamalla nyt saat loppuvuoden 2006 lehdet (2 numeroa) veloituksetta.

Tilaushinta 19 euroa / vuosikerta Oma tilaus Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessaLahjatilaus 14 euroa / vuosikerta LahjatilausTilaus jatkuu automaattisesti, ellei sitä peruuteta. Lasku lähetetään tilaajille postitse.Huom! Lahjatilauksen maksajan tiedot erikseen

Nimi: __________________________________________________________________________________________________

Lähiosoite: _____________________________________________________________________________________________

Postinumero: ___________________________________________________________________________________________

Lahjatilauksen maksaja

Nimi: __________________________________________________________________________________________________

Lähiosoite: _____________________________________________________________________________________________

Postinumero: ___________________________________________________________________________________________

Ykkös-Eläkeviesti, PL 164, 38701 KankaanpääPäätoimittaja: Harri Lindell, puh. 0207 41 51 62, harri.lindell@saunalahti.fiToimitussihteeri: Anne Kukkonen, puh. 0207 41 51 66, anne.aviisi@saunalahti.fiTaitto: Mainostoimisto Graafinen HintaveistämöJulkaisija: Kankaanpään Mainoskanava OyTilaukset tällä kupongilla, puhelimitse tai sähköpostissa ylläoleviin osoitteisiin.Postita tilauksesi kirjemerkillä varustetussa kuoressa osoitteeseen:Ykkös-Eläkeviesti, PL 164, 38701 Kankaanpää. ”Tilaus”

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi isovanhemmille tai iloksi yksinäiselle vanhukselle. Hyvä lukeminen on aina hyvä lahja!

1

T O I M I T U Sf

YKKÖS-ELÄKEVIESTI 03 2006 ���

ELÄKEVIESTIELÄKEVIESTIYkkösYkkös

Oikeutta Eläkeläisille ry:

Marttilan Seudun osaston vireä kesä

ASIAA, AJANKULUA JA AJANKOHTAISTA TIETOA ELÄKKEENSAAJILLE TIETOA OIKEUTTA ELÄKELÄISILLE RY:N TOIMIMNNASTA

Masennuksestaeteenpäin

Veropäätös Veropäätös postitettu postitettu

Iloa ja voimavaraaIloa ja voimavaraaliikunnastaliikunnastaKuntoutuskeskus KankaanpäässäKuntoutuskeskus Kankaanpäässä

3/20063/2006

Sunnuntaipäivä aloitettiin Kalevi Niemenmaan johdolla aamuhartaushetkellä. Aamuhartaudet ovat muodostuneet puolueen kokouksissa hyväksi tavaksi aloittaa pyhäpäivä.

Harri Lindell kertoi mainostoimistostaan, jonka palveluun kuuluu eri painotalojen kilpailutus ympäri Suomen asiakkaan puolesta edukkaan tuotteen hankkimiseksi sekä ja graafi nen suunnittelu. Lindell lupasi tehdä mielellään tarjouksen eduskuntavaaliehdokkaille erilaisista painotuotteista. Konsulttiapua hän lupasi ehdokkaille ilmaiseksi.

Hannu Purho puhui äänestäjien kohtaamisesta ja vaalityöstä.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 18

PerusS:n puoluehallitus: Timo Soini, puheenjohtaja Iivisniementie 2 D 100, 02260 Espoo Puh. 050-511 3027, 09-4321* E-mail: timo.soini@eduskunta.fi

Vesa-Matti Saarakkala, 1. varapuheenjohtaja Tourulantie 10 A 40, 40100 Jyväskylä Puh. 050-919 6079 E-mail: vesa-matti.saarakkala@netikka.fi

Auli Kangasmäki, 2. varapuheenjohtaja Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 040-556 9159 E-mail: auli.kangasmaki@kolumbus.fi

Ahti Moilanen, 3. varapuheenjohtaja Ikäläntie 3, 91600 Utajärvi Puh. 040-413 4941 E-mail: ahti.moilanen@elisanet.fi

Hannu Purho, puoluesihteeri Savitaipaleentie 265, 54500 Taavetti Puh. 050-573 8157 Fax: 09-454 0466 E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Raimo Vistbacka, eduskuntaryhmän edustaja Pekkolantie 36, 62900 Alajärvi Puh: 050-511 3186, 09-4321* E-mail: raimo.vistbacka@eduskunta.fi

Lauri Heikkilä Sepäntie 14, 21490 Marttila Puh. 02-484 5773, 050-514 6764 E-mail: lauri.heikkila@marttila.fi

Osmo Kokko Vakkosalmenkatu 8, 80200 Joensuu Puh. 0400-375 472, 013-137 529 E-mail: osmo.kokko@kolumbus.fi

Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. lpr.laatusiivous@co.inet.fi Puh. 05-416 9500, 040-775 1757

Harri Lindell, Yrittäjänkatu 5, 32700 Huittinen Puh: 040-913 4659 Fax: 02-578 3543 E-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Helena Ojennus Majakkakatu 8, 39700 Parkano Puh. 03-448 0350, 0400-236 154 Fax: 03-448 0350 Uusi e-mail: paakari@jippii.fi

Marjo Pihlman Niittymaanaukea 4 B 23, 02200 Espoo Puh. 041-548 6740 Email: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Piirien puheenjohtajat:

Etelä-PohjanmaaPj Tapio Pihlaja, KAUHAJOKIPuh: 040-8200 465Etelä-SavoPj Erkki Rakkolainen, SAVONLINNAPuh. 050-559 4855HelsinkiPj Arto Välikangas, HELSINKIPuh: 050-376 9046, E-mail: arto.valikangas@kolumbus.fi HämePj Harri Kerijoki, HEINOLAPuh: 050-547 7101Keski-PohjanmaaPj Alpo Ylitalo, KOKKOLAPuh: (06) 822 4900, 0500-369 998Keski-Suomi Pj Marke Tuominen, VIHIJÄRVIPuh: 040-092 5187, E-mail: marke.tuominen@pp1.inet.fi Kymi Pj Hannu Purho, TAAVETTIPuh. 050-573 8157, E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi LappiMatti Säärelä, ROVANIEMIPuh: 040-719 7757, E-mail: matti-k.saarela@luukku.comOulu ja KainuuPj Ahti Moilanen, UTAJÄRVIPuh: 040-413 4941, E-mail: ahti.moilanen@elisanet.fi PirkanmaaPj Reijo Ojennus, PARKANOpuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,E-mail: paakari@jippii.fi Pohjois-KarjalaPj Osmo Kokko, JOENSUUPuh. (013) 137 529, 0400-375 472,E-mail: osmo.kokko@kolumbus.fi Pohjois-Savo Pj Pentti Oinonen, RAUTAVAARAPuh: 040-846 0444, E-mail: oinonen.pentti@luukku.comSatakuntaPj Seppo Toriseva, RAUMA Puh. 050-517 2810UusimaaPj Marjo Pihlman, ESPOOPuh: 041-548 6740,E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Varsinais-Suomi Pj Lauri Heikkilä, MARTTILAPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,E-mail: lauri.heikkila@marttila.fi

Perussuomalaiset rp:n tilinumerot:

Nordea .............. 218518-148703Sampo ............. 800013-70212996

Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rpPerustettu: 1995Puoluetoimisto:Mannerheimintie 40 B 56, 00100 HelsinkiPuh. 09-454 0411, Fax: 09-454 0466peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisen puolueen johtoa:Perussuomalaisten Eduskuntaryhmä: 00102 Eduskunta Puh. 09-4321*, Fax 09-432 3274 Raimo Vistbacka (pj.) Timo Soini (vpj.) Tony Halme 050-511 3111, 09-4321*

Pääsihteeri: Jussi Niinistö Puh 09 - 432 3276 E-mail: perussuomalaiset@eduskunta.fi

Eduskuntasihteeri: Toni Kokko 09-432 4186 toni.kokko@eduskunta.fi

Taloudenhoitaja Tiina Sivonen Puh. 09-454 0411 Fax 09-454 0466 E-mail: tiina.sivonen@eduskunta.fi

Perussuomalaiset Naiset: Puheenjohtaja: Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. lpr.laatusiivous@co.inet.fi Puh. 05-416 9500, 040-775 1757 Toiminnanjohtaja: Marjo Pihlman ESPOO Puh: 041-548 6740 Taloudenhoitaja: Auli Kangasmäki Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 05-454 7685, 040-556 9159 E-mail: auli.kangasmaki@kolumbus.fi

Perussuomalaiset Nuoret: Puheenjohtaja: Vesa-Matti Saarakkala (Yhteystiedot puoluehall. jäsenten kohdalla)

Varapuheenjohtaja: Harri Väänänen Rönkönniementie 17, 73200 Varpaisjärvi Puh. 040-575 7896

Sihteeri: Mikko Nurmo Lepolankuja 13, 37600 Valkeakoski Puh. 040-841 5980 E-mail: mikko.nurmo@luukku.com

Kansanedustajien avustajat

Soinin avustajat (Uudenmaan vaalipiiri) Hannu Purho 050-573 8157 E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Jukka Jusula 0400-606 220 jukka.jusula@myrskylyhty.inet.fi

Vistbackan avustaja (Vaasan vaalipiiri) Toni Kokko 09-432 4186, 050 591 6221 toni.kokko@eduskunta.fi

Halmeen avustaja (Helsingin vaalipiiri) Jonni Sinkkonen 050-598 0947 jonni.sinkkonen@eduskunta.fi

PuheenjohtajaTimo Soini

1. varapuheenjohtajaVesa-Matti Saarakkala

2. varapuheenjohtajaAuli Kangasmäki

3. varapuheenjohtajaAhti Moilanen

PuoluesihteeriHannu Purho

Loppusaldona saadaan entistä sairaampaa kansaa. Laskelmien mukaan alkoholinkäyttö aiheut-taa vuosittain noin 700 miljoo-nan euron välittömät kustannuk-set. Siis moninkertaisesti alkoho-lista saataviin valmisteverotuloi-hin, jotka ovat neljäkymmentä miljoonaa euroa.

Viime vuonna tilastokulutus kasvoi 6,5 prosenttia ja oli yli kahdeksan litraa henkeä kohti, siihen kun lisätään tilastoimaton kulutus arvioidaan sen olevan yli kymmenen litraa.

Alkoholi on Suomessa neljän-neksi kalleinta EU:n maista. Sil-ti Suomi on läpialkoholisoitunut. Lääkäri-kirjailija Juhani Seppä-

sen kirjoittamassa kirjassa ”Sel-västi Juovuksissa” on 2000 -luvun raittiusjulistus. On vaadittu nope-asti viinaveroon puuttumista ja väkevien alkoholijuomien veron nostamista.

Eivät ylhäältäpäin tulevat sään-nöstelyt tai rajoitteet mitään muu-ta. Alkoholista riippuvainen hank-kii sitä miten vain, mistä ja koska vain. Mitä hyödyttää nostaa väke-vien hintaa kun mietoja saa lähes joka paikasta. Ei kai kukaan tosis-saan luule, että viinassa on erilais-ta alkoholia kuin viinissä, oluessa tai siiderissä. Kyllä ne kaikki kuu-luvat samaan perheeseen.

Huonosti suunniteltu alkoholin veronkorotus voikin yllättäen li-

sätä kulutusta, näin kertoo aikoi-naan tehty amerikkalainen tutki-mus ruotsalaisista tilastoista. Li-säksi seurauksena on omatekoi-nen ja vaarallinenkin alkoholin valmistaminen.

Miksi on pakko alkaa tissutel-la, ostaa six-pack, ja kohta tarvi-taankin jo mäyräkoira. Jos ongel-ma onkin tämä yhteiskunta ja ih-minen siinä. Surullisia tarinoita ja ihmisiä niissä on liian paljon. Mis-sä on yhteiskunnan tuki? Kun ih-minen jää pätkätöissä ja työttö-myydessä yksin. Ei tarvitse ihme-tellä jos kalja maistuu. Tai työyh-teisö on niin stressaava paikka josta selviät juuri ja juuri seuraa-vaan rituaalikännipäivään.

Auttaa se jaksamaan, mutta on harhaa, joka ei auta loput-tomiin ja yleensä siitä seuraa li-sää ongelmia. Kun vuodessa on jo 15 000 lasten huostaanottoa, kertoo se arkipäivän karua kiel-tä. Puhutaanko käyttäjistä vai ti-lanteista?

Ennen puhuttiin nuorisojuo-poista, tänä päivänä surullista ta-rinaa kertovat yhä nuoremmat lapsijuopot. Lapsi on riippuvai-nen huolehtivista vanhemmista tai vanhemmasta. Miksi ei puu-tuta itse ongelmiin?

Asenteita on vaikea muuttaa. Valistus kyllä menee perille, mut-ta vain tiedon tasolla. Asenteet lähtevät kotoa. Ruotsissa on kou-

luissa elämäntapakoulutusta, op-piaine ei olisi täälläkään turha.

Yhteiskunta kiertää vastuunsa tyyliin, annetaan kansan ryypätä itsensä varhaiseläkkeelle ja itsen-sä hengiltä. Palvelujen tarve on ja tulee lisääntymään, mutta palve-luja ei ole riittävästi, se tiedetään. Kela ja Suomen sosiaalipolitiikka tukehtuvat omaan byrokratiaan-sa. Kansan kahtiajako on totta, ja koskee jo lapsiakin. Lapsi huo-maa sen viimeistään koulussa.

Uusi budjetti ei taaskaan kor-jaa opiskelijoiden, lapsiperheiden tai eläkeläisten asemaa. Muutto-avustus, joka on aluepoliittinen viesti, tyhjentää maaseutua ja li-sää ongelmia entisestään.

Juokaa ja tissutelkaa - kalja on halpaa

Marke TuominenSumiainen

PerusSuomalainen 10/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 19

Vapaa sana

MetroEspooseen tulee nyt sitten metro. Näyttäähän sitä valtiolla olevan rahaa, kun on varaa lähteä täl-laiseen mukaan. Mutta aina vaan unohdetaan ne työttömät, eläke-läiset ja muut heikossa asemas-sa olevat. Nyt on ilmoitettu julki-suuteen, että metron rakentami-nen maksaa sellaisen 500 milj. eu-roa ja todennäköisesti valtion ra-hoitus osuus olisi 30%.

Tässä tulee joskus aivan väis-tämättä mieleen, että onko suo-men kansaa taas jymäytetty. Sa-notaan, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Venäjä maksoi Suo-melle velat pois, väistämättä tulee mieleen, että näitäkin rahoja käy-tetään mahdollisesti Espoon met-ron rakentamiseen valtion osalta. Sitten tulee vielä toinenkin asia mieleen, että kun kerran Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan, niin mihin Suomi kenties sääs-tää sitä rahaa. Olisiko mahdolli-sesti EU:n jäsenmaksuihin tule-vaisuuden varalta, koska nehän näyttävät kasvavan vuosi vuodel-ta yhä enemmän. Sittenhän voisi olla mahdollinen toinenkin raha-reikä Suomelle on Nato, jos sinne nyt sitten joskus erehdytään me-nemään.

Marko LuomalaK-S piirin vpj

Piikkinä vallankäyttäjien

lihassaPerussuomalaisten eduskuntaryh-mällä ei ole juurikaan mahdolli-suuksia pysäyttää valtapuoluei-den raastinrautaa, jolla se repii kuolevaisten selkänahkaa, mutta vahvana piikkinä vallankäyttäji-en lihassa voimakaksikko Soini – Vistbacka on.

Valitettavasti Itä-Helsingin iko-nille riitti se, että tuli valituksi hy-väpalkkaiseen valtiolliseen pätkä-työhön, jossa osoittautui saman-moiseksi kuin etuuksien perässä kirmaava elintasopakolainen tai työtä vieroksuva joojoomies.

Vaatii sitoutumista ja peräänan-tamatonta luonteenlujuutta teh-dä työtä, edustamansa arvomaail-man epäoikeudenmukaisuuksien poistamiseksi, eduskuntaryhmäs-

sä, jossa voittaminen on harvinais-ta herkkua. Soinin ja Vistbackan kaltaiset persoonat pyritään pi-tämään poissa julkisuudesta, eri-tyisesti televisiosta, jotta kansa-laiset eivät tule tietoiseksi hei-dän arvoistaan, kuten mm. Soinin kohdalla tehtiin presidentinvaali-en puitteissa.

Valtapuolueilla kun ei ole va-raa siihen, että ihmiset äänestä-vät sydämellään sitä, joka parhai-ten heidän arvojaan edustaa. Eikä varsinkaan siihen, että koko kan-sa äänestää.

Aika ajoin valtapuolueiden sal-limat optiosaalistukset, vähäosais-ten etuuksien näennäiskorotukset ja räikeä oman edun tavoittelu ta-pahtuvat siksi, että ne kansalaiset, jotka muutosta poliittisessa vallan-käytössä haluavat eniten, ja joita lyödään maanrakoon kerta toisen-sa jälkeen, menettäisivät uskonsa omiin vaikutusmahdollisuuksiin vaalien kautta, taas kerran.

Oman edun tavoittelu ei ole väärin, kunhan se on kohtuullis-ta ja linjassa kansalaisten saami-en korotusten kanssa.

Mikki NieminenPerussuomalaiset rpHäme

Hei suomalainen!

Oletko tyytyväinen tähän Suomen yhteiskuntaan? Yritettäisiinkö yh-dessä vaikuttaa näihin yhteiskun-nan asioihin, jotka ovat todella epäoikeudenmukaisia. Tämä Suo-mi, jonka meidän isät, äidit, veljet ja siskot ovat meille jättäneet ja todella kalliilla hinnalla rakenta-neet. He ovat menettäneet tuhan-sia litroja verta ja kyyneleitä kal-liin isänmaamme puolesta. Miksi me menettäisimme sen? Me em-me saa olla EU:n orjia ja juoksu-poikia. Suomen päättäjien pitäisi jo tajuta missä mennään. Heidän on jo vihdoinkin aika ottaa huo-mioon omien kansalaisten tuskat ja pahanolon tunteet.

Suomi on maailmaan kärki-päässä hyvinvointiyhteiskunnas-sa. Miksi Suomessa on näin pal-jon kansalaisia, joilla on todella paha olla, ihmisillä, jotka ovat ra-kentaneet tämän yhteiskunnan ja maksaneet kaikki sotakorvaukset ja antaneet koko elämänsä Suo-men hyväksi.

Nyt me olemme menossa sii-hen suuntaan, ettei näillä arvoilla ole mitään merkitystä. Tänne saa tulla kuka vaan ja nauttia niistä hyödyistä, jotka kuuluisivat Suo-men kansalaisille. Meidän päät-täjämme ovat täysin unohtaneet sen, kenen asioita hoitamaan hei-dät on äänestetty. He ovat pettä-neet meidät ja myyneet sielunsa ja nahkansa EU:lle. Kyllä Suo-men kansalaisilla on oikeus pi-tää oma identiteettinsä, eikä tä-hän saa vaikuttaa kukaan pako-lainen tai maahanmuuttaja. Hei-dän pitäisi tajuta, että tämä maa, johon he ovat tulleet on Suomi ei-kä Somali, Venäjä, Viro, eikä mi-kään muukaan maa, vaan tämä on todella Suomi. Täällä eletään mei-dän kulttuurimme mukaan. Jos se ei heille käy, niin lähteköön mei-dän isänmaastamme nopeasti sinne, missä he saavat tehdä niin kuin haluavat.

Ne ihmiset, jotka haluavat näitä elintasopakolaisia, ottakoon ko-tiinsa ja elättäköön, mutta pitä-köön myös huolen siitä, että mei-dän kansalaiset saavat olla rau-hassa. Eivätkö nämä raiskaukset, pahoinpitelyt ym. ala pikku hiljaa riittää.

Palaten vielä suomalaisten pa-hanoloon; vanhustenhoito, kehi-tysvammaistenhoito, mielenterve-ydestä kärsivien hoito sekä eläke-läisten, pätkätyöläisten, pienipalk-kaisten, työttömien, maanviljeli-jöiden ja pienyrittäjien asiat ovat todella vailla korjausta parem-paan päin.

Esimerkkinä: jos olet työmark-kinatuella, saat korvausta 470 eu-roa kuukaudessa, josta veroa me-nee 20 %. Jäljelle jää 376 euroa netto ja asumistuki yksinäiselle ih-miselle 37m2 neliön mukaan, jos-ta on omavastuuosuus 7%, mak-simi asumistuki on 206,31 euroa vuokra 350 euroa.

Laskelma

Työmarkkinatuki 376,00 € nettoAsumistuki 206,31 € max ------------------netto-osuus 582,31 €vuokra 350,00 € /kk ------------------- 232,31 €kk jää elämiseen rahaa

Toimeentulotuen perusosa on 378.53 € /kk

378,53 € - 232,31 € ------------------- 146,22 €on mahdollista saada toimeentu-lotukea

146,22 € 232,31 € ------------------- 378,54 € /kk

ja tällä summalla työttömän, joka saa vain pelkkää työmarkkinatu-kea on tultava toimeen.EU:n köyhyysraja yksinasuvalle on noin 750 euroa/kk.

Suomen kansalaiset, jotka elä-vät työmarkkinatuella saavat

371,46 euroa/kk, mikä on alle Euroopan Unionin köyhyysra-jan. Suomessa hallituspuolueet ja presidenttimme kehuvat ympäri maailmaa, kuinka hyvin Suomes-sa pyyhkii. Hävetkää, jos edes sii-hen pystytte.

PuheenjohtajaMatti PuuronenKajaanin Perussuomalaisten yhdistys

Ei koske minuaAsevelvollisuuslain 1 §:n mukaan: Isänmaan ja laillisen yhteiskunta-järjestyksen puolustukseksi on jo-kainen Suomen mies asevelvolli-nen.

Maastamme löytyy kuitenkin kasvava joukko henkilöitä jotka ovat sitä mieltä, että tuo ei koske juuri häntä ja että juuri hänellä on oltava oikeus olla osallistumatta tähän ikävään velvollisuuteen.

Mikäs siinä. Itse voisin taas aja-tella, että Tuloverolain 1 § ei kos-kisi taas minua. Tuon vanhentu-neen ja toiseen aikakauteen kuu-luvan pykälän mukaan ansiotu-losta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle.

Minä ainakin koen moisen oma yksilöllisyyttäni rajoittava-na ja antaisin mieluusti rahani jo-honkin toiseen tarkoitukseen, esi-merkiksi oman hyvinvointini kas-vattamiseen.

Kim LindblomHelsinki

1. Missä urheilulajissa Maarit Teuronen ja Mia Eteläpelto voittivat syyskuussa EM-pronssia?2. Kuinka monta vuotta sitten Saimaan kanava otettiin ensi kerran käyttöön? 3. Minkä maanosan maita ovat ns. Asem-maat? 4. Mitä nimeä valtion Ilmailulaitos käyttää itsestään nykyisin? 5. Missä kulttuurin kesätapahtumassa oli eniten yleisöä v. 2006? 6. Missä F1-tallissa Heikki Kovalainen ajaa kaudella 2007? 7. Onko Suomessa todettu yli vai alle 2000 hiv-tartuntaa?8. Kuinka monta hiusta ihmiseltä irtoaa päivittäin? 9. Kuinka monta itsenäistä valtiota Afrikassa oli II maailmansodan päättyessä ja mitkä ne olivat?10. Millä vuosikymmenellä vietettiin Suomen eduskuntatalon vihkiäisiä?

Testaa tietojasi PS-visan kysymyksillä! Joka kuukausi uudet 10 kysymystä. Oikeat vastaukset sivulla 3.

PS-visa

Ohjeet Vapaaseen sanaan

Kirjoita omalla nimelläPerusSuomalainen -lehden Vapaa sana -osastolla julkaistaan kir-joituksia, joiden enimmäispituus on 2 000 merkkiä välilyöntei-neen. Kirjoitukset voi lähettää kirjeellä osoitteeseen: PerusSuo-malainen, Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki tai sähköpos-tilla osoitteeseen perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi.

Toimituksella on oikeus käsitellä ja muokata tekstejä. Tekstien mahdollisesta palauttamisesta pitää sopia tapauskohtaisesti. Ku-via emme Vapaa Sana -osastolla julkaise.

Suosimme omalla nimellä kirjoittavia. Nimimerkillä voi kirjoit-taa, mutta sen suojissa ei saa arvostella tunnistettavaa henkilöä tai yhteisöä. Poikkeuksena tähän sääntöön on se, jos oman ni-men käyttö aiheuttaisi kirjoittajalle erityistä haittaa. Myös jul-kista instituutiota voi poikkeuksellisesti arvostella nimimerkil-lä, mutta silloinkin oman nimen käyttäminen lisää kirjoituksen uskottavuutta.

Kaikkien lehteen tulevien kirjoitusten mukana on oltava kirjoit-tajan yhteystiedot, vaikka juttu pyydettäisiinkin julkaisemaan nimi-merkillä. Ilman yhteystietoja tulleita kirjoituksia ei julkaista.

Merkkipäivä -kirjoitusten osalta pätevät kaikki edellä mainitut säännöt ja niiden lisäksi on käytävä ilmi, että lupa jutun tekoon sekä julkaisemiseen on saatu ao. henkilöltä.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 10/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 20

POSTI-MAKSU

MAKSETTU

Esko

n ku

vaku

lma

Siviilipalvelusaikaa on lyhennet-tävä, kertovat päättäjät. Todelli-suus on se, että Suomi on saanut monia tuomioita EU:n ihmistuo-mioistuimelta ja määrännyt Suo-men muuttamaan siviilipalvelus-aikaa lyhyemmäksi. Se siitä todel-lisuudesta.

• • •

Eläkeindeksi oikaistava!Yrjo Niemi, Lyly • • •

Hyvä Jorma Uski, 500 päivän pe-ruspäivärahan saa vain kun on jäänyt työttömäksi työstä. Kortis-toon pääsee myös ammattikoulus-ta, suoraan työmarkkinatuelle. • • •

Asem –kokouksessa otettiin kan-taa kuolemanrangaistukseen, joka on hyvä asia. Huom. Amerikassa

kuolemanrangaistus on voimas-sa, siitä ei kukaan muistanut mai-nita. • • •

Olen miettinyt paljon opiskelijoi-den tilannetta. Mielestäni opiske-lijoiden opintotukea olisi nostet-tava kohtuulliselle tasolle. Nyt, jos tulorajoja nostetaan niin opiskeli-jat käsketään töihin ja se ei välttä-mättä ole oikea suunta. Ajatellaan

Kerro mielipiteesi matkapuhelimella!

vähän, eli jos me nostetaan tu-lorajoja niin opiskelijat me-nevät töihin ja tämä tietenkin voi monen osalta vahingoittaa opiskelua. Mielestäni opiskeli-joiden opintotukea pitäisi nos-taa sellaiselle tasolle, että opis-kelija voisi elää kohtuullisella tasolla. Mielestäni opiskelu on opiskelijan työtä.Marko Luomala, Jyväskylä

• • •

Karjala takaisin, ja maahan-muuttajia vähemmäksi.

Sana on vapaa ”Lyhyet” -palstalla. Lähetä puheen-vuorosi meille ja muistathan allekirjoittaa viestisi. Palstalle tarkoitetut viestit numeroon 0207 415162

(Hinta on normaali teksti-viestin hinta.)

lyhyet

Kännykkäviestit

Liity PerusS-listalleKun haluat ajankohtaisia uutisia politiikasta, kannanottoja tai tietojatulevista tapahtumista,liity PerusS-sähköpostilistalle.

Lähetä sähköposti-osoitteesi osoitteeseenperussuomalaiset@eduskunta.fi

Listalle kuuluminen on maksutontaeikä edellytä Perussuomalaisenpuolueen jäsenyyttä.

Eduskuntavaalit2007

Kiinnostaako kansanedustajuus?

www.vaalit.fi

Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa

kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville

kokoontunut eduskunta. Eduskuntaan kuuluu

200 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs

vuosi toimitettavilla vaaleilla.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään 18. maaliskuuta 2007. Timo Soi-nin hienon presidentinvaalimenestyksen jälkeen Perussuomalaiset ovat vahvassa nousussa ja lähdemme luonnollisesti hakemaan vaalivoittoa eduskuntavaaleissakin.

Haluatko tukea työtämme Suomen kansan parhaaksi? Haluatko olla mukana tekemässä historiaa? Tarvitsemme eduskuntavaaleihin paitsi hyviä ehdokkaita myös tarmokkaita vaalityöntekijöitä. Jokaiselle löy-tyy tehtävää!

Ota yhteys Perussuomalaisten puoluesihteeriin Hannu Purhoon puhe-limitse 050-5738157 tai sähköpostitse hannu.purho@eduskunta.fi ja ker-ro tilanteestasi tai esitä kysymyksiä.

Jatkossa voit tutustua sivujen www.perussuomalaiset.fi kautta Perus-suomalaisten ehdokkaisiin.

Lisätietoja eduskuntavaaleista löydät sivuilta www.vaalit.fi.