20062002– (erovuorossa 2009) Kotieläinjalostus KARI TAHVANAINEN agronomi, maanviljelijä Osk. Kotieläinjalostuskeskus FABAn hallituksen jäsen Osk. Jalostuspalvelun hallituksen

Pellervo-Seura

1 0 7 . t o i m i n t a v u o s i

2006

Pellervo-Seura 2006

�

Pellervo-Seura 2006

196 osuuspankkia 88 vakuutusyhdistystä 27 maaseutukeskustasekämaamies-jakotitalousseuraa 23 osuusmeijeriäjamaidonhankintaosuuskuntaa 15 yhteistoimintakerhoajaammatillistaoppilaitosta 5 saha-,mylly-jakoneosuuskuntaa 5 kotieläinjalostusryhmäänkuuluvaaosuuskuntaa 5 puhelinosuuskuntaa 4 lihataloa 4 sähköosuuskuntaa 3 osuuskauppaa+ FabaJalostusOsk Hankkija-MaatalousOy LähivakuutusKeskinäinenYhtiö Lähivakuutus-ryhmänKeskusliittory Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry MetsäliittoOsuuskunta Munakunta Paikallisosuuspankkiliittory ValioOy FinlandsSvenskaAndelsförbundr.f. OsuustoiminnanKehittäjät-CoopFinlandry

Suomen GallupElintarviketieto OyAnne Kallinen

Pellervon taloudellinentutkimuslaitos PTT ryPasi Holm

PellervonJulkaisupalvelu PJP OyVuokko Pajala

Pellevo-Instituutti OyKari Huhtala

Brysselin toimistoHanna Leiponen-Syyrakki(Riitta Brandt 1.1. - 30.5.2007)

JÄSENYHTEISÖT (386)

VUOSIKOKOUS

VALTUUSKUNTA (25)Pj. Erkki Vähämaa Vpj. Tiina Linnainmaa

HALLITUS (9)Pj. Marcus H. Borgström Vpj. Anne Kylmäniemi

ToimitusjohtajaVeikko Hämäläinen

Osuustoiminta-ryhmä

Sami Karhu

Ruotsinkielinenjärjestötoiminta

Per-Erik Lindström

Pellervo-lehti

Martti SeppänenKaisu Räsänen

Lakipalvelu

Kari Lehto

OT-lehtiMauno-MarkusKarjalainen

OsuuskuntienperustaminenJuhani Lehto

www.pellervo.fi-palvelutMarkku Nummi

Kodin PellervoMaatilan PellervoIso Kalenteri

Pellervo-Seuran jäsenet 1.1.2007

Pellervo-Seura ja osakkuusyhteisöt (1.1.2007)

Pellervo-Seura on osuustoiminnallisten yri-tysten ja yhteisöjen valtakunnallinen palvelu-, yhteistoiminta- ja etujärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa jäsenyhteisöjensä lii-ketoiminnan toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien osuuskuntien perustamista ja niiden toiminnan kehittymistä. Pellervon jäsenenä on lähes 400 osuustoiminnallista yritystä tai yhtei-söä, joiden keskeiset toimialat ovat pankki- ja vakuutustoiminta, elintarvike- ja metsäteolli-suus, maataloustarvikekauppa sekä sähkö- ja puhelinala.

Pellervo-SeuraonKansainvälisenosuustoimintaliitonICA:njäsen.

Pellervo-Seura 2006Pellervo-Seura 2006

�

Pellervo-Seuran vuosi 2006 oli kansainvä-lisesti aktiivinen, ja pellervolaisia on vuo-den aikana käynyt melkein kaikilla man-

tereilla. Seuran hallitus vieraili Kiinassa osana Osuustoiminnan neuvottelukunnan delegaati-ota paneutumassa Kiina-ilmiön ulottuvuuksiin, edustajamme kävivät IFAP:in kokouksissa Sö-ulissä, Montevideossa ja Meksiko Cityssä, ja näiden lisäksi on ryhmiä vieraillut Tukholmassa, Manchesterissa ja Strasbourgissa. Myös yhte-yksiä Brysseliin on ylläpidetty säännöllisesti.

Mistä moinen kansainvälinen rynnistys? Tähän liittyy kaksi selitystä: Vahva osuustoi-minnallinen ruokaketju kiinnostaa maailmalla. Osuustoiminnallinen arvoketju, jonka toisessa päässä on alkutuotanto ja jalostus, toisessa kauppa ja kuluttaja, on meillä Suomessa ai-nutlaatuinen. Tämä ratkaisu, jossa jalostusar-vo säilyy ketjussa ja tulee sekä tuottajien että kuluttajien hyödyksi osuustoiminnan ansiosta, on monessa maassa ihmeellinen asia.

Ketju toimii useassa kehittyneessä maassa, mutta kehitysmaassa se olisi suoranainen pe-lastus. Voidaan sanoa, että toimiva ruokaketju on kansallisen edun mukaista: se säilyttää ja-lostusarvon kansallisella tasolla ja näin paran-taa yhteiskuntarakenteita. Tästä elintarvikeket-justa me suomalaiset pääsemme kertomaan maailmalla.

On olemassa toinenkin oleellinen selitys pellervolaisten jäsenyritysten edustajien mat-kustusahkeruuteen: Suomen osuustoiminnal-listen yritysten läsnäolo on poikkeuksellisen vahva lähialueilla, Itämeren ympärillä ja Ve-näjällä. Näissä yrityksissä halutaan selvittää, mitä toimintaympäristössä tapahtuu, mitä ta-pahtuu omalla mantereella ja maailmalla. Kun kysytään, mitkä ovat muutosvoimat, halutaan samalla kehittää tilannetajua. Mitä tekevät suu-ret monikansalliset toimijat? Miten toimivat ne kilpailijat, joita Suomessa koetaan uhkina muil-ta mantereilta, millaisia ihmisiä he ovat, mitkä ovat heidän arvonsa?

Maamme rajojen ulkopuolellakaan ei ole olemassa löytäjäänsä odottavia, valmiita rat-kaisuja. Meidän pitää itse määritellä oma strategiamme, omista historiallisista lähtökoh-distamme. Ymmärtämättömyys tai itsetyyty-väisyys eivät vie mihinkään – päinvastoin ne ovat vaaraksi. Esimerkkejä lähialueilla on run-saasti. Näissä merkeissä pellervolaiset ovat kiitettävästi olleet liikkeellä.

Joulukuun alussa Pellervo-Seuran edusta-jat tapasivat tasavallan presidentin ja luovut-tivat hänelle Hedvig Gebhardin elämäkerran. Presidentti Tarja Halonen on tunnetusti hyvin perillä ja kiinnostunut osuustoiminnallisista asioista. Keskusteluissamme todettiin, että vaikka osuustoiminnalliset yritykset ovat läs-nä suomalaisten arjessa melkein joka päivä, osuustoiminta on siltikin melko tuntematon kä-site. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi ruokaketju pellolta pöytään sisältää melkoisen määrän osuustoiminnallisia toimijoita. Ketju myös tuottaa hyötyä melkoiselle määrälle si-dosryhmiä.

Osuustoiminnallisten yritysten vahva läs-näolo suomalaisten arjessa on saanut aikaan sen, että Pellervo-Seura on halunnut nostaa osuuskunnat esiin keskustelussa suomalai-sesta omistajuudesta. Näin ollen Pellervo-Seura on saanut kutsun osallistua Suomalai-sen omistajuuden neuvottelukunnan (SONK) työhön. Katson, että meidän pitää aktiivisesti ottaa osaa toimintaan, jossa voimme korostaa osuustoiminnan merkitystä sekä kuluttajalle että tuottajalle, mutta myös yritysmuodon mer-kitystä osuuskuntien jäsenille, omistajille.

Haluan lämpimästi kiittää menneestä vuo-desta Pellervon yhteistyökumppaneita, Peller-von luottamushallintoa sekä henkilökuntaa.

Marcus H. Borgström hallituksen puheenjohtaja

Vahvana kotimaassa ja ulkomailla

Hallituksen puheenjohtajan katsaus

Pellervo-Seura 2006

�

Pellervo-Seura 2006

■ Osuustoiminta yleensä

ESA HÄRMÄLÄagronomi, pääjohtajaOsuuspankkikeskus Osk:nhallintoneuvoston jäsenBryssel1996– (erovuorossa 2008)

■ Finlands Svenska Andelsförbund

MATS BRANDTagrologi, maanviljelijäMejeriandelslaget Milkan edustajiston pj.Kokkola2003– (erovuorossa 2009)

■ Hankkija-Maatalous Oy

EERO NOROKORPIagronomi, maanviljelijäHämeenkyrö1994– (erovuorossa 2008)

JANNE TIIRIagronomi, MMM, maanviljelijäOripään Osuuspankin hallintoneuvoston pj.Oripää2002– (erovuorossa 2009)

■ Kotieläinjalostus

KARI TAHVANAINENagronomi, maanviljelijäOsk. Kotieläinjalostuskeskus FABAn hallituksen jäsenOsk. Jalostuspalvelun hallituksen pj.Pyhäselkä2006– (erovuorossa 2009)

■ Lähivakuutus-ryhmä

PAULIINA HAIJANENvaratuomari, asianajajaLähivakuutus-ryhmän Keskusliitonhallintoneuvoston pj.Laitila2002– (erovuorossa 2007)

ESKO MIELIKÄINENmaanviljelijäSavo-Karjalan Lähivakuutusyhdistyksen hallituksen pj.Savonlinna2000– (erovuorossa 2007)

■ Metsäliitto

HEIKKI ASUNMAAmetsätalousneuvos, maanviljelijäMetsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsen Alavus2000– (erovuorossa 2008)

RUNAR LILLANDTmaanviljelysneuvosMetsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston pj.Kristiinankaupunki1999– (erovuorossa 2009)

■ Munakunta

MIKA MUNKKIagrologi, maanviljelijäMunakunnan hallituksen jäsenVehmaa2002– (erovuorossa 2009)

■ Osuusmeijerit

ESA HEIKKILÄmaanviljelijäKuusamon Osuusmeijerin hallituksen pj.Kuusamo1998– (erovuorossa 2007)

TIINA LINNAINMAA (vpj.)agrologi, maatalousyrittäjäOsuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston jäsen Hämeenkyrö2003– (erovuorossa 2007)

RIITTA NEITOLAagrologi, maanviljelijäOsuuskunta Lapin Maidonhallituksen vpj.Sodankylä2003– (erovuorossa 2007)

MATTI ROMPPANENmaanviljelijäAlueosuuskunta Promilkinhallituksen pj.Valio Oy:n hallintoneuvoston jäsenJuankoski2003– (erovuorossa 2008)

TAUNO UITTOmaanviljelijäValio Oy:n hallituksen vpj.Osuuskunta Pohjolan Maidonhallituksen vpj.Tyrnävä1998– (erovuorossa 2008)

■ Päivittäistavarakauppa

LEENA MUSTONENkauppat. maist., yhteyspäällikköJukolan Osuuskaupan hallituksen jäsenJuuka2003– (erovuorossa 2007)

■ Osuuspankit

KIRSTI HERNESAHOyhteiskuntatiet. maist.Lahti2000– (erovuorossa 2007)

ANTERO LUOMAJÄRVImaanviljelysneuvosEtelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallintoneuvoston pj.Ilmajoki2003– (erovuorossa 2008)

RAUNI NOKELAkauppatiet. kand., kunnanjohtajaOulun Osuuspankin hallituksen vpj.Yli-Ii2004– (erovuorossa 2007)

HEIKKI SUUTALADI, toimitusjohtajaPaikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtajaLapua2006– (erovuorossa 2009)

ERKKI VÄHÄMAA (pj.)arkkitehti, kaupunginjohtajaOsuuspankkien Keskuspankki Oyj:n hallintoneuvoston jäsenKainuun Op:n hallintoneuvoston jäsenKajaani1998– (erovuorossa 2009)

■ Lihatalot

TIMO KOMULAINENagrologi, maanviljelijäLihakunnan hallituksen pj.Nurmes2001– (erovuorossa 2008)

AARTO KOSUNENmaanviljelijäJärvi-Suomen Portti Osuuskunnan hallintoneuvoston pj.Rautjärvi2005– (erovuorossa 2008)

TIINA VARHO-LANKINENkauppat. maist., maatalousyrittäjäLSO-osuuskunnanhallituksen vpj. Oripää2003– (erovuorossa 2009)

■ Uusosuustoiminta

PEKKA PÄTTINIEMIOpintojohtaja, fil. triOsuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n hallituksen pj.Helsinki2004– (erovuorossa 2007)

Valtuuskunta osuustoimintaryhmittäin 1.1.2007


�

MARCUS H. BORGSTRÖMpuheenjohtaja maanviljelysneuvos, maatalous- ja metsätieteiden maisteriHK Ruokatalo Group Oyj:n hallituksen pj.Finlands Svenska Andelsförbundin hallituksen pj.Sipoo1995– (erovuorossa 2008)

ANNE KYLMÄNIEMIvarapuheenjohtaja hallintot. yo, emäntäPosio1998– (erovuorossa 2009)

ENSIO HYTÖNENmaanviljelysneuvos, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaattiHankkija-Maatalous Oy:n toimitusjohtajaVantaa1999– (erovuorossa 2008)

HARRI KAINULAINENvakuutusneuvos, valtiotieteen maisteri Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja Lähivakuutus Keskinäisen yhtiön hallituksen jäsenEläke-Fennian hallintoneuvoston vpj.Helsinki2000– (erovuorossa 2008)

JAN LÄHDEkauppatieteiden maisteriMunakunnan toimitusjohtajaTurku2001– (erovuorossa 2007)

PENTTI SANTALAmaanviljelijäValio Oy:n hallintoneuvoston pj.Kauhajoki2006– (erovuorossa 2009)

JARMO TOUKOLAmaanviljelijä, yrittäjäKangasalan Osuuspankin hallituksen jäsenKangasala2005– (erovuorossa 2007)

ARIMO UUSITALOmaanviljelysneuvos, agronomiMetsäliitto Osuuskunnan hallituksen pj.Osuuspankki Kantrisalon hallituksen pj.Kiikala2000– (erovuorossa 2009)

ILKKA YLILUOMAmaanviljelijäItikka Osuuskunnan hallituksen pj.Atria Oyj:n hallituksen jäsenYlistaro2005– (erovuorossa 2007)

Hallitus

OsuustoiminnanneuvottelukuntajaPellervonhallitustekivätopintomatkanKiinaanmaalis-huhtikuunvaihteessa.Tsinghua-yliopistooliyksikäyntikohteista.Yliopistonedustajatmuistuttivatsuomalaisvieraille,ettäKiinanväestöstäsuurinosaasuumaallajatyöskenteleemuunkuinhuipputeknologianparissa.

Pellervo-Seura 2006

�

Pellervo-Seura 2006

Pellervo-Seuran tarkoituksena on osuustoimin-nallisen yritysmuodon kehittäminen, jäsenistöä palveleva edunvalvonta sekä jäsenyhteisöjä ja niiden jäseniä palvelevan yhteistoiminnan edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Pellervo edistää ja kehittää osuustoiminnallista yritysmallia ja -muotoa siten, että se on mo-derni, laajasti tunnettu ja hyväksi tunnustettu, jatkuvasti kehittyvä yritysmuoto.

Kansainvälisen osuustoimintaliiton tilasto vahvisti vuonna 2006, että Suomea voi pitää maailman vahvimpana osuustoiminnan maa-na, sillä osuustoiminnan taloudellinen merkitys on Suomessa suurempi kuin missään muussa maassa maailmassa. Kaikkinensa osuustoi-minnan kehitys oli kertomusvuonna myönteistä. Myönteisestä suhtautumisesta on esimerkkinä sekin, että osuuskuntien yhteenlaskettu jäse-nyyksien määrä nousi keskinäiset vakuuttajat mukaan lukien jo yli kuuden miljoonan. Lisäk-si osuustoiminnallinen omistajuus, osuustoi-minnan monet näyttävät yrityskaupat, osuus-kuntien jäsenmäärän ja markkinaosuuksien kasvu yhdessä yritysten talouden vahvistumi-sen kanssa olivat paljon esillä julkisuudessa.

Uusi eurooppaosuuskuntalaki astui voimaan 1.11.2006. Se rakentaa myönteisellä tavalla osuuskunnille yhdenvertaista toimintaympäris-töä osakeyhtiöiden ja niille soveltuvan Euroop-pa-yhtiölain kanssa. Osuustoiminnan asema oppilaitosten opetussisällöissä sekä akatee-misessa tutkimuksessa ja opetuksessa on niin ikään edennyt myönteisesti.

Nämä seikat ovat omiaan tukemaan sitä näkemystä, jonka mukaan osuustoiminta tun-nistetaan ja tunnustetaan suomalaisen talou-den ja yhteiskunnan rakentavaksi voimaksi muun yritystoiminnan rinnalla. Tämä asema ja näkemys ei ole mikään itsestään selvyys, sil-lä monissa maissa osuustoiminta on joutunut voimallisesti hakemaan yhteiskunnallista paik-kaansa.

EdunvalvontaPellervo otti monella foorumilla kantaa ajankoh-taiseen omistajuuskeskusteluun. Seuran vies-tissä korostettiin osuustoimintayritysten edus-tavan merkittävää suomalaista omistajuutta ja siten osuustoimintaa edistämällä edistetään myös suomalaisten menestystä. Pellervon kan-

Osuustoimintamaakin tarvitsee edunvalvontaa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2001 2002 2003 2004 2005 2006

% Varainhankinta 2001 - 2006 *)

*) Ei sisällä satunnaisia tuottoja

Järjestötoiminta

Vuosimaksut

Julkaisutoiminta

Sijoitustoiminta

0,8

0,9

1,0

1,1

1,2

1,3

1,4

1,5

1,6

2001 2002 2003 2004 2005 2006

M� Järjestötoiminnan nettokulut 2001 - 2006

PellervonPäiväntee-manaoliVastuullinensuomalainenomistajuus.Huhtikuussapidettytilaisuuskokosijälleenosuuskuntienhallinnonedustajia,tutkijoitajapäättäjiäeripuoliltamaatavaltakunnalliseenosuustoimintatapaami-seen.


�

nanotoissa painotettiinkin sitä, että päättäjien täytyy ottaa huomioon omistajuuden eri mallit silloin, kun säädellään yritysten toimintaym-päristöä. Pellervon hallituksen puheenjohtaja oli pääministeri Matti Vanhasen järjestämässä omistajuusseminaarissa 30.5.2006 edusta-massa osuustoimintaa. Poliittisten päättäjien lisäksi Seura on tehnyt yhteistyötä myös elinkei-noelämän järjestöjen perustaman Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan kanssa.

Pellervo on yhdessä osuuskuntien kanssa jatkanut työtä osuuspääoman koron verotuk-sen korjaamiseksi. Seuran keskeinen tavoite tulevalle hallituskaudelle kevään 2007 edusta-kuntavaalien jälkeen on, että osuuspääomien verokohtelu korjataan sellaiseksi, että osuus-kunnilla on yhtäläiset kehittymismahdollisuudet listaamattomien osakeyhtiöiden kanssa. Pel-lervon näkemyksen mukaan nykyinen verokoh-telu selvästi syrjii osuustoimintaa ja aiheuttaa ongelmia jatkossa, jos epäkohtaa ei korjata.

Syyskuun 2006 alusta tuli voimaan uusi osakeyhtiölaki. Lainsäädännön yhtenäistämi-sen kannalta on järkevää, että osakeyhtiö- ja osuuskuntalain säännökset ovat samanlaiset niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Pel-lervo on ollut osuuskuntalain muutoksen osalta yhteydessä oikeusministeriöön ja eri osuus-toimintaryhmien lakimiehet ovat kokoontuneet Pellervossa valmistelemassa muutosesitystä.

Tilintarkastuslaki on muuttumassa. Halli-tuksen esityksen mukaan maallikot eivät voisi enää jatkossa toimia tilintarkastajina. Pieniltä yrityksiltä tilintarkastuspakko poistuisi. Jat-kossa yrityksen omistajat eivät voisi olla enää

tilintarkastajina. Pellervo on pyrkinyt vaikut-tamaan siihen, että suurissa kuluttaja- ja pal-veluosuuskunnissa näin voisi kuitenkin olla. Lakiluonnoksen mukaan tilintarkastaja ei voisi olla esimerkiksi tarkastettavan osuuskaupan tai osuuspankin jäsen.

Kokonaan uusi, osuuskuntien toimintaedel-lytyksiin vaikuttava Eurooppa-osuuskuntalaki astui voimaan 1.11.2006. Se mahdollistaa Eu-rooppa-osuuskunnan perustamisen ja rekis-teröinnin Suomessa. Laki on tarkoitukseltaan rinnakkainen Eurooppa-yhtiölain kanssa.

Pellervon Päivä 2006Pellervon vuosikokous ja Pellervon Päivä 2006 pidettiin Helsingissä 12.4.2006. Päivän teema-na oli Vastuullinen suomalainen omistajuus. Pääpuhujiin kuulunut Kansallisen kokoomuk-sen puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Katai-nen tuki Pellervon ja osuustoiminnan tavoitteita osuuskuntien ja niiden omistajien verokohtelun parantamiseksi. Hän linjasi, että osuuskuntien verokohtelun tulee olla samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa. Katainen korosti osuus-toiminnan asemaa yhtenä merkittävänä suo-malaisen omistajuuden muotona. Perinteisessä Pellervon Päivän paneelissa osallistujat edusti-vat merkittäviä suomalaisomistajuuden tahoja. Edustettuina olivat Lähivakuutus, SOK, Suoma-laisen omistajuuden neuvottelukunta, kauppa- ja teollisuusministeriö, OKO ja Pellervo.

Päivään kuuluneessa Uusi osuustoiminta -seminaarissa käsiteltiin uusosuustoiminnan roo-lia ja kehitysnäkymiä. Seminaarin muina aiheina olivat osuuskuntien perustaminen, niiden me-

”UlkomainenomistajuuseioleSuomessaongelma.Sensijaankotimaisenomistajuudenvähäisyyson”,totesiPellervonPäivässäpuhunutkokoomuksenpuheenjohtajaJyrkiKatainen.Katainenyhtyipuhees-saanpellervolaistennäkemykseensiitä,ettäosuus-kuntienverokohteluntuleeollayhtäläinenmuidenyritysmuotojenkanssa.

Sinivalkoinenomistami-nenontaitolaji,joskohtatahtolajikin.PellervonPäivän2006paneelinaiheenaolisuomalainenomistajuus.PaneeliinolikutsuttujohtajaMarkkuTapiokauppa-jateollisuusministeriöstä,puheenjohtajaPauliinaHaijanenLähivakuutus-ryhmänKeskusliitosta,puheenjohtajaBertelPauligPauligOy:stäjaSuomalaisenomistajuu-denneuvottelukunnasta,HelenaWalldenOKOnjohtokunnasta,pääjohta-jaKariNeilimoSOK:stajapuheenjohtajaMarcusH.Borgström.

Pellervo-Seura 2006

�

Pellervo-Seura 2006

nestysedellytykset sekä ajankohtaiset lakiasiat.Pellervo-Seuran valtuuskunta kokoontui

kertomusvuonna kahdesti. Varsinaisten koko-usasioiden lisäksi maaliskuun kokousta edelsi tilaisuus, jossa käsiteltiin naisten osallistumista osuuskuntien hallintoon. Vierailevana alustajana oli hallitusammattilainen ja Eläke-Fennian sijoi-tusjohtaja Eeva Grannenfeld. Joulukuun koko-uksessa vieraana oli kansanedustaja Esko Kivi-ranta. Hän kertoi osuustoimintaa kiinnostavista kysymyksistä, muun muassa mahdollisuuksista muuttaa osuuspääoman koron verotusta.

Hallitustyö ja alueseminaarit Pellervon hallitus piti viisi kokousta, joista kak-si alueseminaarien yhteydessä. Etelä-Savon Osuuspankissa Mikkelissä pidetyn kokouksen isäntänä oli toimitusjohtaja Kari Manninen, ja Loimaalla Sarka-maatalousmuseossa pidettyä kokousta isännöi museonjohtaja Juha Kuisma. Molemmat johtajat loivat tilaisuuksissa katsauk-sen edustamiensa organisaatioiden toimintaan.

Etelä-Savon alueseminaarissa korostui vas-tuullinen omistajaohjaus ja hyvä hallintotapa – teema, johon on osuuskunnissa tuloksekkaasti kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota. Ete-lä-Savossa todettiinkin, että tämä toiminta on kasvattanut osuuskuntien hallitusten ja hallinto-neuvostojen jäsenten tietoisuutta vastuustaan ja roolistaan. Näin osuuskunnat voivat osoit-taa, että myös osuustoiminta edustaa vastuul-lista suomalaista omistajuutta ja osuuskunnat saavat samalla suomalaiset kasvot.

Pellervon Loimaan alueseminaari painottui tuottajien osuustoiminnalliseen järjestäyty-

miseen ja sen tuomaan lisäarvoon. Parhaim-millaan tuottajat voivat osuuskunnan avulla kasvattaa tuotteidensa kansallista omaleimai-suutta ja käyttää sitä markkinoinnin etuna. Loimaalla pohdittiin myös osuustoiminnan ja aluekehityksen suhdetta. Nostetta molempiin seminaari löysi muun muassa energiantuotan-nosta ja palvelualalta.

Kainuun yhteistoimintakerho järjesti Kainuun V maakuntaseminaarin Kajaanissa otsikolla Miksi osuustoiminnalliset yritykset menesty-vät? Seminaarissa todettiin, että yritysmuoto si-nänsä ei anna menestyksen avaimia: osakeyh-tiöistä osa menestyy osa ei ja tämä pätee myös osuustoimintayrityksiin. Osuustoimintayrityksiin liittyy kuitenkin tiettyjä piirteitä, jotka oikein käy-tettynä luovat mahdollisuuden menestyä.

Hedvig Gebhardin elämäkerta Talousneuvos Hedvig Gebhardin (1867–1961) elämäkerta Eteenpäin ja ylöspäin. Hedvig Geb-hardin osuus ja toiminta julkistettiin 6.9.2006 Helsingissä. Tekijöistä professori Anna-Liisa Sysiharju on Hedvig ja Hannes Gebhardin po-jantytär ja kasvattilapsi, VTM Riitta Mäkinen on historiantutkija. Teoksen kustansi Otava. Pel-lervo-Seura osallistui teoksen kustannuksiin ja varasi osan painoksesta käyttöönsä. Osan painoksesta hyödynsivät OP-, Paikallisosuus-pankki- ja S-ryhmä. Seuran panostus elämä-kertateokseen on sekä kunnianosoitus Hed-vig Gebhardin elämäntyölle että jatke hänen viitoittamalleen järjestölliselle tasa-arvotyölle ja Pellervossa vuosina 1999–2003 toimineelle Hedvig-projektille.

TasavallanpresidenttiTarjaHalonensaiosuus-toiminnansuurnaisesta,HedvigGebhardistakirjoitetunelämäkerran,kunteoksentekijätpro-fessoriAnna-LiisaSysi-harjujahistoriantutkijaRiittaMäkinensekäPel-lervonjaOsuustoimin-nanneuvottelukunnanpuheenjohtajaMarcusH.Borgström,Osuustoimin-nanneuvottelukunnanvarapuheenjohtajaOlaviSyrjänenjaPellervontoimitusjohtajaVeikkoHämäläinenvierailivatpresidentinluonaMän-tyniemessä.SamassayhteydessäpresidentilleluovutettiinOsuustoimin-nanneuvottelukunnanjulkaisuOsuustoiminta–vastuullistasuomalais-taomistajuutta.

PellervonLoimaanseudunalueseminaarissa17.8.käsiteltiinosuustoiminnanjapaikallistaloudenmerki-tystä.Molempienkatsottiinhyötyvänmuunmuassaalueellisestaenergiantuotannostajaruokapalveluista.


�

Hedvig Gebhard oli ensimmäisiä naisia Hel-singin yliopistossa, sittemmin naisasiapioneeri, osuustoiminnan suurnainen, sosiaalipoliitikko, lehtinainen, kotitalouskoulutuksen kehittäjä ja vieläpä sivutoiminen pienviljelijäemäntäkin. Hän muodosti puolisonsa, Pellervo-Seuran pe-rustajan Hannes Gebhardin kanssa tuotteliaan, temperamentikkaan ja välillä ristiriitaisenkin työparin.

Hedvig Geghard kuului myös Suomen en-simmäisiin naiskansanedustajiin. Hänet valit-tiinkin yhdeksi 15 suomalaisesta vaikuttaja-naisesta näyttelyyn, jonka nimi oli 100 vuotta naisten ääniä ja toimintaa. Näyttely oli esillä 6.9.–15.10. Helsingin Jugendsalissa, ja sen järjesti Naisjärjestöjen Keskusliitto.

Julkaisuja hallintotyöhönPellervo täydensi kertomusvuonna julkaisusar-jaa, joka tarjoaa osuustoiminnallisten yritysten hallintohenkilöille mahdollisuuden itseopiske-luun ja tietojen syventämiseen. Seura julkaisi Matti Farinin kirjan Johdosta kiinni, osuustoi-mintayrityksen johtajan johtaminen, joka sy-ventää osuustoiminnallisen yrityksen hallinto-henkilön kuvaa työsarastaan. Kehitysjohtaja Matti Farin työskentelee kouluttajana Pellervo-Instituutissa.

Heikki Juutisen, Åke Stenströmin ja Raimo Vuoren kirjoittamasta osuuskunnan hallinto-henkilön käsikirjasta Tehokas omistajahallinto otettiin uudistettu painos.

Pellervo julkaisi myös Annastiina Henttisen kirjoittaman oppaan Osuustoiminnallisen yri-tyksen historian kirjoittaminen. Opas palvelee

eri alojen osuustoiminnallisia yrityksiä niiden historiahankkeissa, ja se on tarkoitettu niin his-toriakirjan tilaajalle kuin kirjoittajallekin.

Pellervon verkkosivuilla julkaistiin opetuk-sessa ja esitelmissä hyödynnettäviä diasarjoja. Osuuskunnan perustamista koskeva kalvosarja on tarkoitettu erityisesti eri oppilaitosten opet-tajille. Verkkosivuilla julkaistiin myös diasarjat Tuottajaosuuskunnat EU:ssa sekä Tuottaja-osuuskunnat, lisäarvo ja markkinavoima.

Pellervon nettikirjastossa julkaistiin muun muassa Hedvig Gebhardin teos Naiset ja osuustoiminta. Vuoden 1910 teos on näin verk-kosivujen kautta kaikkien saatavilla.

Hannes Gebhardin rahastoHannes Gebhardin rahasto perustettiin vuon-na 1924 Pellervon ensimmäisen puheenjohta-jan Hannes Gebhardin 60-vuotisjuhlien yhtey-dessä. Pellervo-Seuran hallitus toimii rahaston hallituksena.

Rahaston varoja voidaan käyttää osuustoi-mintaa ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa kos-kevan tutkimus-, valistus- ja opetustoiminnan aikaansaamiseksi tai edistämiseksi. Apurahaa voi hakea ensisijaisesti osuustoimintaan liittyvi-en tutkielmien tekoon. Apuraha voidaan myön-tää myös muuhun osuustoimintaan liittyvään tutkimukseen ja opetukseen. Apurahojen toivo-taan osaltaan innostavan ja tukevan opiskelijoi-ta sekä tutkijoita paneutumaan osuustoiminnan tutkimusteemoihin väitöskirjatasolle asti.

Hannes Gebhardin rahasto myönsi vuonna 2006 kolme apurahaa. Kauppatieteiden yo Jari Parviainen sai 700 euron apurahan pro gradu

Tehokasomistajahallinto-kirjastaotettiinkerto-musvuonnauudistettupainos.Kirjakuuluusarjaan,jokatarjoaalukijallemahdollisuu-densyventäätietojaanosuustoimintayrityksenhallinnosta.

PellervonEtelä-Savonseminaarissa9.2.katsottiinhyvinvointipalvelujentuottamisensopivanosuuskun-tamuotoiseenyrittämiseen–loihanosuustoimintaaikanaanperustansuomalaisellehyvinvoinnille.Mik-kelintilaisuudessahyvinvointiyrittäjyysyhdistyimyöspaikalliseenammattikorkeakouluopetukseen.

Kainuunyhteistoimin-takerhonviidennessämaakuntaseminaa-rissapohdittiin,miksiosuustoiminnallisetyrityksetmenestyvät.Onhanjokakymmenessuomalainensuuryritysosuustoiminnallinen.Te-hokkuudenlisäksivasta-uksiaetsittiinsellaisistaseikoistakuinpaikalli-suus,aitositoutuminenjavoitonpalautuminenjäsenille.Kajaanissapidettyynseminaariinosallistuilähes70talou-denjaosuustoiminnanasiantuntijaa.

Pellervo-Seura 2006

10

Pellervo-Seura 2006

-tutkielmaan Corporate governance osuuskun-nissa, ja kauppatieteiden yo Juha Lehikoinen samansuuruisen apurahan pro gradu -tutkiel-maan Corporate Governance -suositusten vai-kutus osuuskuntien riskienhallintaan. Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutille myönnettiin 1 500 euron apuraha valtakunnalliseen osuustoimin-nan ja yhteisötalouden tutkimusseminaariin 11.–12.5.2006.

Tiedotusta ja yhteisfoorumeitaKansainvälinen Osuustoimintaliitto (ICA) ja Yh-distyneet Kansakunnat viettivät kansainvälistä osuustoimintapäivää 1. heinäkuuta. Kansain-välisen Osuustoimintaliiton suomalaisjäsenet, Pellervo-Seura ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto, julkaisivat yhteisen tiedotteen päi-vän kunniaksi. Päivää vietettiin 84. kerran ja sen teemana oli Osuuskunnat tasapainottavat elämää kriisialueilla. Kansainvälinen Osuus-toimintaliike muistutti, että osuustoiminnallinen yritysmalli tukee vakaata inhimillistä kehitystä sekä edistää taloudellista ja sosiaalista kehitys-tä edistäen näin paitsi taloudellista hyvinvointia myös kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Pellervo-Seura on tehnyt yhteistyötä Hel-singin yliopiston Ruralia-Instituutin osuustoi-mintayksikön kanssa. Kertomusvuonna saa-tettiin päätökseen osuustoiminnan verkottuvaa yliopisto-opetusta rakentanut Coop Studies -hanke. Ruralia-Instituutin hallinnoima Senet-hanke, jossa Pellervo on kumppanina, etsii uusia tapoja käyttää osuuskuntamuotoa ter-veys- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa ja paikallisten palvelujen organisoimisessa.

Seura on jatkanut yhteistyötä eri ammatti-

korkeakoulujen, kuten Helian eli Helsingin lii-ketaloudellisen ammattikorkeakoulun kanssa. Niin ikään Pellervo on osallistunut Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen osuustoimintaa edistä-vän Coop Polytechnics -hankkeen työhön.

Ammattikoulujen opettajia lähestyttiin elokuussa Osuustoiminta-lehden ja kirjeen välityksellä ja heitä kannustettiin ottamaan osuustoiminta osaksi koulun opetusta. Lisäksi Pellervon verkkosivuille laadittiin opetuksessa hyödynnettäväksi 25-sivuinen diasarja Perus-tetaan osuuskunta, siihen tarvitaan kolme.

Osuustoimintajohtajien tapaamisia oli ker-tomusvuonna kaksi: 31. tammikuuta kokoon-nuttiin Osuuspankkikeskuksessa Helsingissä ja 11. elokuuta Kuopiossa Lihakunnan isän-nöimässä tilaisuudessa.

Helsingin yliopiston osuustoiminnan tutki-muksen ja opetuksen neuvottelukunta, jossa Pellervolla on edustus, kokoontui Pellervo-Seurassa kaksi kertaa.

Pellervon sähköinen jäsentiedote Pellervo Foorumi julkaistiin kuusi kertaa.

Jäsenistössä tapahtui vuoden aikana joi-tain muutoksia. Yksi jäsen erosi. Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO liittyi Pellervoon jäse-neksi vuoden 2007 alusta. Tämän lisäksi toi-minnan loppumisen tai sulautumisten vuoksi jäsenistöstä poistui 9 yritystä. Erityisesti Lä-hivakuutus-ryhmän ja osuusmeijerien raken-nekehitys vähentää yritysten määrää ja tämä näkyy myös Pellervon jäsenluvuissa.

Osuustoiminnan neuvottelukunta Pellervo-Seura on jäsenenä osuustoimintaa laajasti yhdistävässä Osuustoiminnan neuvot-

Osuustoiminnan neuvottelukuntaan kuuluvat Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL r.y., Osuuskunta

Tradeka-yhtymä, Pellervo-Seura ry ja Osuuspankkikeskus Osk. Neuvottelukunnan kokoonpano 2006 ja 2007:

JukkaHuiskonen, laamanni, Osuuskauppa Suur-Savo, SOKL KaukoMikkonen, professori, Osuuskauppa KPO, SOKL OttoMikkonen, teollisuusneuvos, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, SOKLMarkkuPohjola, laamanni, Osuuskunta Tradeka-yhtymäOlaviSyrjänen, OTT, Osuuskunta Tradeka-yhtymä, neuvottelukunnan varapuheenjohtajaMarcusH.Borgström, maanviljelysneuvos, LSO, HK Ruokatalo Group Oyj, Pellervo, neuvottelukunnan puheenjohtajaPenttiSantala, maanviljelijä, Valio Oy, Pellervo HarriKainulainen, vakuutusneuvos, Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto, PellervoAnneKylmäniemi, emäntä, PellervoArimoUusitalo, maanviljelysneuvos, Metsäliitto Osuuskunta, PellervoSeppoPenttinen, professori, Savitaipaleen Osuuspankki, Osuuspankkikeskus OskSihteeri SamiKarhu, osuustoimintajohtaja, Pellervo

Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsenet 2006 ja 2007

Osuustoiminnallisen yrityksen

HISTORIANkirjoittaminen

Annastiina Henttinen

©

Osuuskunnat juhlivat tämän tästä synty-

mäpäiviään, ja usein yrityksen suurta päi-

vää juhlistetaan painetulla historiateoksel-

la. Miten tällaiseen kirjoitus- ja julkistamis-

hankkeeseen tulisi valmistautua, jotta lop-

putulos kestäisi yli sukupolvien?

Osuustoiminnallisen yrityksen

HISTORIANkirjoittaminen

Osuustoim

innallisen yrityksen HISTO

RIA

N kirjoittam

inen

Useinyrityksetjuhlis-tavatmerkkipäiväänsähistoriikintaihistoria-teoksenmyötä.Seurajulkaisihistoriankirjoitta-misenoppaanmyötävai-kuttaakseenkirjahank-keenonnistumista.


11

telukunnassa, jonka muut jäsenet ovat Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL, Osuus-kunta Tradeka-yhtymä ja Osuuspankkikeskus Osk. Neuvottelukunta piti vuoden aikana viisi kokousta.

Osuustoiminnan neuvottelukunta ja Pel-lervo-Seuran hallitus tekivät yhteisen Kiinan matkan 31.3.–7.4 perehtyen globalisaatioon Aasian näkökulmasta. Siinä missä EU haastoi suomalaisyritykset runsas vuosikymmen sit-ten, sama ilmiö toistuu Kiinan ja muun Aasian toimesta. Matkalla korostuivat mahdollisuudet uhkien sijaan. Koska globalisaatio ulottuu kaik-kialle, siihen on Suomessa valmistauduttava kaikin tavoin.

Osuustoiminnan neuvottelukunta osallistui yhteiskunnassa käytävään omistajuuskeskus-teluun julkaisullaan Osuustoiminta – vastuul-lista suomalaista omistajuutta. Neuvottelukun-ta korostaa raportissaan vaihtoehtoisia tapoja organisoida ja omistaa menestyviä yrityksiä. Siten myös julkisen vallan on toimissaan otet-tava tämä huomioon. Neuvottelukunnan pu-heenjohtaja luovutti raportin eduskunnan pu-hemiehelle Paavo Lipposelle maaliskuussa. Julkaisusta otettiin 10 000 kappaleen painos. Sitä levitettiin Osuustoiminta-lehden, Osuus-kunta Tradeka-yhtymän, SOKL:n ja Osuus-pankkikeskuksen kautta.

Neuvottelukunta on jatkanut työtä osuus-toiminnan korkeakoulutasoisen tutkimuksen ja opetuksen edistämiseksi. Suomen Kulttuu-rirahastoon perustettu Osuustoiminnan tutki-musrahasto jakoi toisen kerran apurahoja hel-mikuussa 2006, ja syksyllä apurahat julistettiin haettavaksi kolmannen kerran. Kulttuurirahasto päättää uusista apurahan saajista helmikuus-sa 2007. Pellervo maksoi Kulttuurirahaston Osuustoiminnan tutkimusrahastoon aikaisem-pien päätösten mukaisesti kolmivuotisen rahoi-tuskauden viimeisenä eränä 75 000 euroa.

Osuustoiminnan neuvottelukunta kartoitti tarpeita ja keinoja jatkaa osuustoiminnan ope-tuksen ja tutkimuksen rahoitusta myös vuoden 2007 jälkeen, jolloin nykyinen ohjelma tutki-musrahaston kanssa päättyy. Tarkoitus on jat-kaa tehostettua tutkimusrahoitusta vielä toinen kolmivuotisjakso 2008–2010.

Osuustoiminnan neuvottelukunta on paneu-tunut osuustoiminnan asemaan oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa. Neuvottelukunnan vieraana oli yrittäjyyskasvatuksen kehittämi-

sestä vastaavia opetushallituksen virkamiehiä. Helsingin yliopiston rahastolaitokseen perus-

tetun Osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuk-sen rahaston hoitokunta kokoontui ensimmäi-sen kerran. Osuustoiminnan neuvottelukunta edustaa hoitokunnassa lahjoittajia. Hoitokunta linjasi rahaston toimintaa niin, että rahasto voi jakaa apurahoja kaikkien yliopistojen osuustoi-minnan tutkijoille.

Osuustoiminnan neuvottelukunta ja Ruralia-Instituutti järjestivät valtakunnallisen Osuustoi-mintatutkimuksen päivän 2006 marraskuussa Mikkelissä. Osuustoiminnan neuvottelukun-nan ja osuustoimintatutkijoiden kehittämän päivän tarkoituksena on tiivistää tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteydenpitoa. Päi-vän teemoina olivat johtaminen ja omistajuus, yhteiskunnallinen vastuu, osuustoiminnalliset ratkaisut hyvinvointipalveluissa sekä osuustoi-minnan uudet tehtävät. Asiantuntijaesitykset käsittelivät muun muassa johtamisen näkö-kulmaa, pankkisektorin yhteiskuntavastuuta ja osuustoiminnallisen yritysmuodon elinkelpoi-suutta. Päivään osallistui lähes 50 osuustoi-mintatutkimuksen ja elinkeinoelämään edusta-jaa. Seuraava Osuustoimintatutkimuksen Päivä 2007 järjestetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Osuustoimintatutkimuksen verkkoportaali avattiin osoitteessa www.coopstudies.fi/por-taali. Verkkosivuja pitää yllä ja päivittää Hel-singin yliopiston Ruralia-Instituutti yhdessä muiden yliopistojen ja korkeakoulujen osuus-toimintatutkijoiden, Osuustoiminnan neuvotte-lukunnan ja Pellervon kanssa.

Osuustoimintatutkimuk-senpäiväntarkoituksenaontiivistäätutkijoidenjaelinkeinoelämänyhtey-denpitoa.Marraskuus-saMikkelissäpidettytilaisuuskokosilähes50asiantuntijaaeripuoliltamaatakeskustelemaanmuunmuassaosuustoi-mintayritystenverkostoi-tumisestajaalueellistenhyvinvointipalveluidentuottamisesta.Vasem.tutkijatEeroRiikonen,IiroJussila,Juha-MattiSaksajaJanneTienari.

Pellervo-Seura 2006

1�

Pellervo-Seura 2006

Lakipalvelun toimeksiannotPellervo-Seuran lakipalvelun saamat toimek-siannot koskivat valtaosin liikejuridiikkaan ja erityisesti osuuskuntalain soveltamiseen ja tulkintaan liittyneitä kysymyksiä. Lakipalvelun työstä suurin osa kohdistuu perinteisten osuus-toimintayritysten asioiden hoitoon. Uus- eli pie-nosuustoiminnan piiristä tuli kuitenkin yli 150 toimeksiantoa. Nämä juridiset kysymykset ovat usein toisen tyyppisiä kuin perinteisen osuus-toiminnan parista tulevat kysymykset.

Lakipalvelu on osallistunut Pellervon jäsen-yhteisöjen hallintohenkilöiden koulutustilai-suuksiin, joita Pellervo-Instituutti ja eräät muut yhteisöt ovat järjestäneet. Tietoa erityisesti osuuskuntalaista on välitetty myös Osuustoi-minta-lehden artikkelien välityksellä. Lakipalve-lu on vastannut myös lehden Kysy pois -palstan uusosuustoiminnan kysymyksiin. Lakipalvelun lakimies toimi Pellervon valtuuskunnan ja johto-ryhmän sihteerinä. Hän toimi myös kahden Pel-lervon osakkuusyhtiön hallituksen jäsenenä.

Lakipalvelu seurasi kertomusvuonna voi-maan tulleiden uuden osakeyhtiölain ja Eu-rooppa-osuuskuntalain valmistelua; samoin valmisteltiin osuuskuntalain muuttamista. Muu-tostyön tarkoituksena on yhtenäistää joitakin osuuskuntalain ja osakeyhtiölain säännöksiä. Lakipalvelu seurasi myös uuden tilintarkastus-lain säätämistä, ja lain käsittelyn yhteydessä lakipalvelun lakimies oli eduskunnan talousva-liokunnan kuultavana.

Ruotsinkieliset palvelutFinlands Svenska Andelsförbundin aatteellinen toiminta ja jäsenpalvelut tapahtuvat Pellervon ruotsinkielisen järjestötoiminnan kautta. An-delsförbundin hallitus toimii neuvoa-antavana elimenä Pellervon ruotsinkieliselle toiminnalle. Andelsförbundissa oli vuoden lopussa 37 jä-sentä, muun muassa kaikki ruotsin- ja kaksikie-liset tuottajaosuuskunnat. Näiden lisäksi ruot-sinkieliset vakuutusyhdistykset ovat suoraan Pellervo-Seuran jäseninä ja kuuluvat siten myös ruotsinkielisten palvelujen kohderyhmään.

Pellervon ruotsinkielinen järjestötoiminta on osa Pellervon osuustoimintaryhmää. Ruot-sinkielinen järjestötoiminta on yhteistyössä myös Pellervon muiden osastojen ja projektien kanssa ja palveli ruotsinkielistä osuustoiminta-sektoria muun muassa selvittämällä juridisia ja osuustoiminnallisia kysymyksiä.

Alueellinen ruotsinkielinen osuustoiminta-päivä Nyländsk Andelsdag järjestettiin tam-mikuussa Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui vajaat 30 henkilöä. Päivän aikana käsiteltiin elintarvikeketjun ja kaupan keskittyneisyyttä, vahvan elintarvikeketjun merkitystä globalisaa-tiossa sekä hallinnon roolia osuuskunnassa.

Maaliskuussa järjestettiin Vaasassa alu-eellinen ruotsinkielinen osuustoimintapäivä Österbottnisk Andelsdag. Seminaarin aiheis-ta mainittakoon Atrian kansainvälistyminen, meijeriosuuskunta Milkan liittyminen Valio-ryh-mään sekä OKO/Pohjola-järjestelyjen vaiku-tukset osuuspankkien toimintaan. Seminaariin osallistui paikallisten osuuskuntien ja järjestö-jen edustajia.

Pellervon ansiomitalit ja -merkitPellervo myöntää hakemusten perusteella tai omasta aloitteestaan ansioituneille osuuskun-tien hallinnon edustajille ja toimihenkilöstölle osuustoiminnan ansiomitaleita, Gebhard-mita-leita ja ansiomerkkejä.

Kertomusvuonna myönnettiin viisi Osuus-toiminnan I luokan ansiomitalia, yksi kultainen Gebhard-mitali, kolme Osuustoiminnan an-siomitalia, 21 hopeista Gebhard-mitalia ja 41 pronssista Gebhard-mitalia.

Pellervon kultaisen ansiomerkin sai 18, ho-peisen 9 ja pronssisen ansiomerkin 5 henkilöä.

Lisäksi Pellervon kautta sai 116 henkilöä ta-savallan presidentin myöntämät kunniamerkit.

Osuustoiminnan I luokan ansiomitali:maanviljelysneuvosMarcusH.Borgström,Sipoo,Pellervo-SeurapuheenjohtajaEsaHärmälä,Helsinki,MTK,Pellervo-SeuravuorineuvosAnttiOksanen,Espoo,MetsäliittoOsk.toimitusjohtaja,vuorineuvosSeppoPaatelainen,Seinäjoki,Atriapankinjohtaja,maanviljelysneuvosRaimoTammilehto,Espoo,OPK,PTT

Kultainen Gebhard-mitali:toimitusjohtaja,kauppaneuvosJormaIjäs,Hämeenlinna,HämeenlinnanOsm.

EsaHärmäläMarcusH.Borgström AnttiOksanen

SeppoPaatelainen RaimoTammilehto JormaIjäs


1�

Brysselin toimistoPellervon, MTK:n ja SLC:n yhteinen EU-edun-valvontatoimisto vastaa yhteydenpidosta EU:n toimielimiin, muihin etujärjestöihin, kansain-välisiin alan järjestöihin ja paikallisiin Suomen viranomaisiin Brysselissä. Brysselin toimistoa johtaa Simo Tiainen ja osuustoiminta-asioista vastaa kotieläinasiamies Hanna Leiponen-Syyrakki.

Pellervon EU-työhön kuuluvat maa- ja elintarviketalouteen liittyvän lainsäädäntö-työn seuranta ja siihen vaikuttaminen sekä osuustoiminnan kehitystyö yhteismarkkinoi-den näkökulmasta. Kertomusvuonna WTO-neuvottelut katkesivat ja niiden eteneminen, myös maataloussektorin osalta, riippuu USA:sta. Toimiston työntekijät seurasivat luonnolli-sesti niitä asioita, jotka puhuttivat unionin jä-senmaita. Tällaisia olivat maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen, bioenergia sekä viini- ja hedelmä- ja vihannessektorien uudistukset.

Maatalousosuuskuntien järjestö EU:n maatalousosuuskuntien järjestön Coge-can kautta hoidetaan merkittävä osa Pellervon kansainvälisistä suhteista. Cogeca toimii yh-teistyössä maataloustuottajajärjestön Copan kanssa. Copa-Cogecalla on yhteinen sihtee-ristö Brysselissä. Cogecan työn painopiste on tuottajaosuuskuntien ja niiden toimintaympä-ristön kehittämisessä. Copa-Cogecassa on

jäsenorganisaatioita kaikista EU:n jäsenmais-ta. Valtiosihteeri Pekka Pesonen nimitettiin Copa-Cogecan pääsihteeriksi ja hän aloittaa työnsä maaliskuussa 2007. Cogecan puheen-johtajana toimii 2006–2007 irlantilainen Donal Cashman.

Pellervoa Cogecan johtokunnassa edusti Seuran hallituksen puheenjohtaja Marcus H. Borgström. Kokouksiin osallistui myös Brys-selin toimiston asiamies Hanna Leiponen-Syyrakki. Leiponen-Syyrakki edusti Pellervoa myös Cogecan työryhmissä.

Cogeca järjesti toukokuussa seminaarin uusien jäsenmaiden maatalousosuustoimin-nan kehittämisestä. Seminaarissa keskityttiin niihin lainsäädännön, rahoituksen, talouden ja politiikan rajoitteisiin joita osuustoiminta koh-taa uusissa jäsenmaissa. Jatkoseminaareja aiheesta järjestetään vuonna 2007.

Marraskuussa tuli voimaan asetus Euroop-pa-osuuskunnista. Cogeca osallistui Coope-ratives Europe -järjestön luomiseen ja valmis-telee jäseneksi liittymistä.

Lokakuussa Copa-Cogeca järjesti Stras-bourgissa Euroopan maanviljelijöiden kon-gressin teemalla Maatalous – korvaamaton eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Kongressis-sa keskusteltiin osuuskuntien roolista maaseu-dun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Tilaisuuden täysistunnossa pääpuheen piti maa- ja metsä-talousministeri Juha Korkeaoja. Kongressiin osallistuivat myös Pellervon hallituksen pu-heenjohtaja Marcus H. Borgström, toimitus-johtaja Veikko Hämäläinen ja johtaja Per-Erik Lindström.

Kokouksen julkilausumassa todetaan, että

Kansainvälinen toiminta

Osuustoiminnanneu-vottelukunnanjulkaisuOsuustoiminta-vas-tuullistasuomalaistaomistajuuttaperehdyttääsuomalaisenosuus-toiminnanfilosofiaanjamenettelytapoihin.Kansainvälisenkiinnos-tuksenvuoksijulkaisukäännettiinenglannin,espanjanjaruotsinkielille.

UlkomaistenvieraidenisännöiminenkuuluuosanaPellervonkan-sainväliseentoimintaan.Kertomusvuodenaikanaulkomaisiaryhmiäolitavallistaenemmän;varsinkinkiinalaistenjajapanilaistenkiinnostussuomalaisestaosuustoi-minnastaolisuuri.

KotieläinasiamiesHannaLeiponen-Syyrakki

Pellervo-Seura 2006

1�

Pellervo-Seura 2006

osuuskunnat ovat yksi tärkeimmistä viljelijöitä edustavista toimijoista markkinoilla. Osuus-kunnilla on tärkeä rooli uusien, korkeamman lisäarvon tuotteiden ja brändien kehittämises-sä sekä viljelijöiden markkina-aseman vahvis-tamisessa keskittyvillä elintarvikemarkkinoilla. Osuuskunnat myös osallistuvat maaseudun kehittämiseen edistäen sosiaalisia, taloudelli-sia ja alueellisia tavoitteita. Julkilausuman mu-kaan osuustoimintaa onkin tuettava erityisellä ja riittävällä lainsäädännöllä, jotta osuuskunnat voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ja Cooperatives EuropeKansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on yksi maailman suurimmista ei-valtiollisista järjes-töistä. Vuonna 1895 perustettu ICA on yhtei-nen kansainvälinen foorumi kaikille osuustoi-minnallisille organisaatioille.

Marraskuussa Manchesterissa ICA:n, eu-rooppalaiset jäsenet muodostivat yhdistyksen nimeltä Cooperatives Europe asbl – European Region of ICA, johon myös Euroopan toimi-alajärjestöjen liiton, CCACE:n, jäsenet liittyi-vät. Siten Cooperatives Europesta tuli kaikkia eurooppalaisia osuuskuntia edustava järjestö. Tosin toimialajärjestöistä maatalousosuustoi-minnan Cogeca jäi vielä ulkopuolelle.

Cooperatives Europe toimii samalla myös osana ICA:n maailmanjärjestöä ja hoitaa sen eurooppalaisia toimintoja. Järjestelyn tarkoitus on tehostaa osuuskuntien yhteydenpitoa ja re-surssien käyttöä sekä vahvistaa osuuskuntien lobbausta Euroopan poliittisissa instituutioissa. Alakohtainen toiminta jatkuu toki edelleen eu-

rooppalaisissa sektorijärjestöissä.Cooperatives Europen puheenjohtajiksi va-

littiin englantilainen Pauline Green ja ranskalai-nen Etienne Pflimlin. Suomen ehdokas Anne Santamäki kuluttajaosuustoiminnan SOKL:stä valittiin Cooperatives Europen hallitukseen.

ICA:n julistama Kansainvälinen osuustoi-mintapäivä pidettiin 1.7. Päivän teemana oli Rauhan rakentaminen osuustoiminnan kautta.

Pohjolan talonpoikaisjärjestöjen keskusneuvostoPohjolan talonpoikaisjärjestöjen keskusneu-voston NBC:n presidiumin kokous pidettiin elokuussa Tukholmassa. Kokouksessa käsitel-tiin elintarvikemarkkinoiden kehitystä sekä bio-energian mahdollisuuksia eri Pohjoismaissa.

Suomi toimii järjestössä puheenjohtajamaa-na 2005–07. Tukholmassa NBC:n puheenjoh-tajaksi valittiin Michael Hornborg, joka seuraa tehtävässä Esa Härmälää. Laajennettu presi-diumi pidetään Jyväskylässä elokuussa 2007.

Pohjoismaiset osuustoimintajohtajat kokoon-tuivat Helsingissä kesäkuussa. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa Pohjoismaiden jär-jestöjen suhtautumisesta ICA-Europen perus-tamiseen, järjestöjen kehitysmaatyöstä sekä kilpailupolitiikasta.

Pellervo on MTK:n ohella Maailman maa-taloustuottajien järjestön IFAP:in suomalainen jäsen. Marcus H. Borgström toimii järjestön osuustoimintakomitean puheenjohtajana. IFAP:in maailmankongressissa toukokuussa Soulis-sa toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen piti alus-tuksen osuuskuntien merkityksestä lisäarvon ja markkinavoiman luomisessa.

PohjoismaistenosuustoimintajohtajientapaamistaPellervo-SeurassaisännöijohtajaPer-ErikLindström.

Euroopanosuustoimin-tajärjestötyhdistivätmarraskuussavoi-mansaperustamallaCooperativesEurope-järjestöntehostaakseenyhteydenpitoaerityisestiEuroopanunioninsuun-taan.PerustavakokouspidettiinManchesterissa.Kuvassasuomalaisiakokousedustajiaaika-naanosuuskauppanatoimineenrakennuksenedustallaosuustoi-minnansynnyinsijoillaRochdalenkaupungissalikiManchesteria.


1�

Pienosuustoiminnan näkökulmasta kertomus-vuosi oli kaksijakoinen. Yhtäältä osuuskun-tamallilla toimivia uusia yrityksiä syntyi edel-lisvuosien tapaan ja toimialojen moninaisuus laajeni entisestään; toisaalta resurssit toimia pienten osuuskuntien hyväksi olivat Pellervoa lukuun ottamatta alalla laskussa. Tämä tuokin Pellervolle jatkossa entistä enemmän vastuu-ta hoitaa osuuskuntayrittämiseen liittyviä asi-oita.

Kansainvälisen yhteistyön vuosiPellervon hallinnoiman osuuskuntien Netco-kehittämishankkeen avulla elvytettiin, moni-puolistettiin ja vahvistettiin osuuskuntien toi-mintoja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yrittäjien ja yritysten yhteistyö ja verkottumista tukeva toiminta hakivat kertomusvuonna pi-demmälle vietyä kanssakäymistä erilaisten alueellisten tapahtumien kautta. Etenkin hank-keen kansainvälinen toiminta italialaisten ja puolalaisten kanssa oli aktiivista. Keskinäisten vierailuiden lisäksi järjestettiin kaksi seminaa-ria, joista ensimmäinen toukokuussa Poznan-issa, Puolassa ja jälkimmäinen syyskuussa Helsingissä. Seminaarien aihepiiri keskittyi tarkastelemaan osuuskuntien maakohtaisia toimintaeroja. Keskeisiä kysymyksiä olivat esi-merkiksi pienten osuuskuntien mahdollisuudet saada yritystukia eri maissa sekä se, miten maiden lainsäädäntöön liittyvät erot vaikutta-vat pienosuuskuntien toimintoihin. Helsingin seminaarissa tarkasteltiin ja vertailtiin erityi-sesti sosiaali- ja hyvinvointisektorilla toimivia osuuskuntia.

Vuosiseminaarin satoaPellervon Päivän 2006 pienosuustoimintaa ja osuuskuntayrittäjyyttä käsitelleessä seminaa-rissa avauspuheenvuoron käyttäjä Pekka Pät-tiniemi keskittyi pienten osuuskuntien rooliin ja osuuskuntamallin tulevaisuuden näkymiin. Lainsäädännöllisiä kysymyksiä esitellyt Pel-lervon lakiasiainjohtaja Kari Lehto puhui erityi-sesti arkipäivän osuuskuntajuridiikasta sekä toisaalta yksittäisistä lainsäädäntöön tulossa olevista ajankohtaisista uudistuksista ja muu-toksista, kuten uudesta Eurooppa-osuuskun-talaista.

Seminaarissa paneuduttiin myös osuuskun-tien synnyn alueellisiin kysymyksiin. Tohtori Panu Kalmin tutkimuksen mukaan osuuskun-tien perustamisia selittävät osin erilaiset tekijät kuin muiden yritysten perustamisia. Näyttäisi siltä, että osuuskuntia perustetaan enemmän korkean työttömyyden ja laskevan kysynnän alueille. Viimeisen puheenvuoron käyttänyt toi-minnanjohtaja Niina Immonen esitteli esimerk-kien avulla osuuskuntien menestymisen edel-lytyksiä: menestyminen vaatii pitkälti samoja edellytyksiä kuin muissakin yritysmuodoissa. Jäsenten yhteistyön onnistuminen tuo osuus-kuntiin toki oman ulottuvuutensa.

Pienyritysten seminaareissa näkyivät eri maiden erot

Pienosuustoiminta

Sosiaali-jahyvinvointialojentoimintamahdollisuudetolivatesilläNetco-hankkeensyyskuunseminaaris-sa.Seminaarikokosipienosuuskuntienja-yritystenhenkilöitäSuomenlisäksiPuolastajaItaliasta.

Italialaisosuuskunnattekevätyhteistyötäsikäläisenosuuspankkiliitonkanssa.NiinpäsuomalaiseenosuustoimintaantutustuneenitalialaisryhmänyksikäyntikohteistaoliRiihimäenSeudunOsuuspankki.SentoiminnastakertoipankintoimitusjohtajaSeppoRunsamo.

Pellervo-Seura 2006

1�

Pellervo-Seura 2006

Lukijakunnan rungon muodostavat osuustoi-mintayritysten hallintoon, liikkeenjohtoon ja tilintarkastajiksi valitut ihmiset. Lehti leviää hy-vin tuottaja-, kuluttaja- ja palveluosuustoimin-nan sekä uus- eli pienosuustoiminnan parissa työskenteleville. Koko suomalaisen osuustoi-minnan keskeisimmät päättäjät ovat viime vuo-sina tulleet lehden piiriin.

Kertomusvuonna Osuustoiminta eli OT-leh-den konseptia säädettiin entistä tarkemmin lu-kijakunnan tarpeisiin. Think If Laboratories Oy:n tekemän lukijatutkimuksen mukaan lehden lukijat edustavat taustaltaan eri osuustoiminta-sektoreita seuraavasti:➢ Palveluosuustoiminta (osuuspankit, paikallisosuuspankit, Lähivakuutus-ryhmä ja muut keskinäiset vakuuttajat) 59 %➢ Tuottajaosuustoiminta (osuusmeijerit, lihatalot, munapakkaamot, kotieläinjalostus ja Metsäliitto) 39 %➢ Kuluttajaosuustoiminta (osuuskaupat, Hankkija-Maatalous sekä sähkö- ja puhelinosuuskunnat) 16 %➢ Pienosuustoiminta (uusosuuskunnat ja vesiosuuskunnat) 17 %➢ Jokin muu ot-yritys (esim. tytäryhtiö) 6 %➢ Jokin muu lukijarooli (esim. yritysneuvonta, koulutus, media ja Pellervon hallinto) 6 %.

Noin puolella vastaajista oli eri tehtäviä use-ammalla kuin yhdellä osuustoiminnan sektoril-la ja siksi prosenttimääräksi tulee yli sata.

Toimitusjohtajia lukijoista oli 30 % ja yri-tysten muissa johtotehtävissä 11 % lukijoista. Hallituksen, hallintoneuvoston tai edustajiston puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia oli 23 %. Hallintoelinten jäseniä oli 28 % ja muita lu-kijoita 8 %. Siten lehti profiloituu osuustoimin-

tayritysten päättäjien lehdeksi.Lehteä toimitetaan mahdollisimman moni-

puolisena ja moniarvoisena ammattilehtenä. Se ei kilpaile päivittäismedian kanssa niinkään uutisillaan kuin osuustoiminnan laaja-alaisella analysoinnilla, kommentoinnilla ja visioilla. Ta-louslehtenä OT keskittyy osuuskuntien hallin-toon, johtamiseen ja osuustoiminnallisen kes-kustelun eteenpäin viemiseen.

Ulkoasu viestimään moniarvoisuudestaKertomusvuoden alussa uudistettiin lehden ulkoasu ja logo. Graafisen suunnittelun lähtö-kohdaksi valittiin Kansainvälisen osuustoimin-taliiton ICA:n käyttämä sateenkaaritunnus, jol-la viitataan osuustoiminnan monipuolisuuteen ja moniarvoisuuteen.

Lehti ostaa ulkoasun suunnittelun ja taiton Pellervon Julkaisupalvelulta, painotyön joen-suulaiselta PunaMusta Oy:ltä. Painosmäärä oli keskimäärin 6 500 kappaletta, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Pienennys johtui lähinnä osuuskuntafuusioista ja supistuneis-ta hallintoelimistä. Lehdellä oli 1 600 vapaa-kappaleen jakelu osuustoiminnan keskeisille sidosryhmille. Lehteä julkaistiin edellisvuosien tapaan kuusi numeroa, jotka sisälsivät yhteen-sä 364 sivua eli sivumäärä säilyi ennallaan. Määrästä oli pienosuustoiminnalle suunnattuja Uusi osuustoiminta -liitteen sivuja 84, kasvua 15 sivua.

OT-lehden kaikki maksulliset tilaajat saivat tilaajaetuna edelleen PTT-katsauksen. Katsa-uksia ilmestyi vuodessa neljä; niistä kaksi oli Suhdannekuvia ja kaksi artikkelinumeroita, täl-lä kertaa bioenergiasta ja ympäristöpolitiikas-ta. Tilaajaetu jatkuu edelleen hyvässä yhteis-työssä PTT:n kanssa.

Ikkuna suomalaiseen ja kansainväliseen osuustoimintaan

Osuustoiminta-lehti

OsuustoiminnanVuosi-kirjan2006julkistamisti-laisuudessakäytiinläpiosuustoimintayritystenedellisvuodenkehitystäjaennakoitiinyritystentuleviatalousnäkymiä.

suus/2006 Johdon & hallinnon ammattilehti

55

46

60

14

oimintaoimintasuusOOtt

Teemasivut16 - 47

OsuustoiminnanVuosikirja 2006

Alueseminaari Loimaalla

Avointa koodia

Osaaminen ratkaisee

Ammattikorkeakoulut

OT-lehdenulkoasunjalogonsuunnittelunlähtökohtanaoliKan-sainvälisenosuus-toiminntaliitonICA:nsateenkaaritunnus,kunlehtisaikertomusvuodenalussauudenilmeen.


1�

Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Peller-von lukijamäärät ovat kertomusvuonna jälleen kasvaneet, siten myös osuustoiminnan arvot ovat saaneet lisäkannatusta. Kodin Pellervol-la oli 146 000 lukijaa (edellisenä vuonna 144 000) ja Maatilan Pellervolla 158 000 lukijaa (edellisenä vuonna 148 000). Pellervon Iso Kalenteri sisältyy kaikkiin Pellervon tilauksiin ja lisäksi sitä lahjoitettiin maatalousalan oppilai-toksiin. Jäsenetuna lehti menee myös Seuran jäsenyrityksille.

Suurin osa, noin 20 000, Pellervon levikistä on kestotilauksia, jotka käsittävät sekä Kodin että Maatilan Pellervon. Lisäksi Kodin Peller-volla on noin 10 000 ja Maatilan Pellervolla 1 500 yksittäistilausta.

Levikkikampanjoita jatkettiin kertomusvuon-na aiempien vuosien tapaan ja erilaisia osoit-teistoja hankittiin sekä ostamalla että vaihta-malla toisten lehtien kanssa. Kertomusvuonna Kodin Pellervon kampanjat eivät aivan yltäneet edellisen vuoden tasolle, sen sijaan Maatilan Pellervo paransi saalistaan. Kertomusvuonna ilahdutti molempien lehtien ilmoitustulojen kas-vu.

Kodin PellervoKodin Pellervon sisältö on tarkoitettu lukijoille, joita kiinnostaa tavallisten suomalaisten elä-män koko kirjo iloineen, suruineen, menetyksi-neen ja voittoineen. Lehti kertoo, kuinka ihmi-set ympäri Suomea elävät arkea, harrastavat, keksivät uusia toimintatapoja silloin, kun van-hat eivät enää toimi, viettävät juhlia ja auttavat kanssaihmisiään.

Ruokaohjeet, puutarhanhoitovinkit, vanho-jen talojen peruskorjaus ja käsityöohjeet ovat lehden suosituinta luettavaa. Terveydestä, eri-laisista elämäntilanteista, maalla asumisesta ja papin työstä kertovat kolumnit ja pakinat saa-vat lukijoilta paljon myönteistä palautetta.

Lukijamäärien ja levikin kasvu kertovat, että Suomessa on kysyntää Kodin Pellervon tyyp-piselle tavallisen ihmisen asioita käsittelevälle lehdelle.

Yhteyttä lukijoihin on pidetty muun muassa suosittujen lukijamatkojen avulla.

Lehti maatilayrittäjälleTutkimusten mukaan Maatilan Pellervo vahvisti edelleen asemaansa maatalouden tilattavien ammattilehtien joukossa. Tämä näkyi kerto-

musvuonna myös lehden ilmoitusmyynnissä, sillä ilmoitusmäärä kasvoi ja ilmoitusten huo-mioarvo kohosi.

Maatilan Pellervon sisältö on rakennettu palvelemaan eri tilanteissa olevia viljelijöitä niin, että jutut tavoittavat sekä tilaansa voimak-kaasti laajentavan viljelijän että maltillisemmin investoivan lukijan. Sisällön suunnittelussa ei ole unohdettu niitäkään viljelijöitä, jotka tilan myynnin, peltojen vuokrauksen tai sukupol-venvaihdoksen myötä ovat uuden elämänti-lanteen edessä. Kaikille löytyy Maatilan Peller-vosta tietoa ja toisten viljelijöiden kokemuksiin voi peilata omia ratkaisuja.

Lehden liitteet, Terve eläin ja 100+, paneu-tuvat erityisen syvälle alan erikoisaiheisiin. 100+ tarjoaa myös peilausta yrittäjän karun ar-kipäivän kääntöpuolelle, vapaa-aikaan ja har-rastuksiin. Ilman omasta itsestä huolehtimista yrittäjän taival voi katketa lyhyeen.

Maatilan Pellervo ilmestyi vuonna 2006 yk-sitoista kertaa. Maatilojen määrän edelleen jyr-kästi laskiessa on Maatilan Pellervonkin levikki alentunut, mutta ei samassa suhteessa kuin tilojen määrä.

Pellervon lukijamäärät kasvussa

Pellervo-lehdet

Mosaiikkimaisestiraken-nettuMaatilanPellervonkansikuvastaarunsastasisältötarjontaa.Viimevuodenuseassanume-rossakerrottiinerityisestierilaisistaenergiaratkai-suista.

MaatilanPellervonliite100+pureutuuerikois-aiheisiin,joistaviljelijänterveysonyksi.

Lehtienmarkkinointityötätehtiinerilaisissanäytte-lyissäjatapahtumissa.SeinäjoellajärjestetyssäFarmari-näyttelyssäleh-tienjaPellervo-SeuranesittelijöinätoimivatAritaSkurnik(vas.),TanjaForsman,SamiKarhujaJuhaniLehto.

KodinPellervonvuoden2006kansiäänestyk-sessävalitsivatlukijatparhaaksikanneksikesäkuussailmesty-neenlehden.Ruukki-maisemankuvasiPirjoRönkkö,jonkavalokuviaKodinPellervonlukijatsaivatihaillauseastivuo-denmittaan.

1�

Pellervon kotisivuilta saattoi havaita, että Inter-net uutena jakelutienä ja uusine selaamista-poineen lisää kiinnostusta myös vanhoja pai-notuotteita kohtaan. Toki osuustoiminnallista yritystoimintaa sivuavat uutiset ja julkaisujen tuoreimmat numerot olivat Pellervon verkko-palvelun luetuimpia sivuja edellisvuosien ta-paan.

Hedvig Gebhardin elämäkerta ilmestyi kertomusvuoden syksyllä, jolloin valmistuivat myös hänestä kertovat Internet-sivut www.pel-lervo.fi/hedviggebhard. Sivujen rakennetta ja sisältöä tehtiin yhteistyössä teoksen kirjoittajan Riitta Mäkisen kanssa. Ulkoasu tilattiin Oiva Tuotannolta.

Hedvig-sivuilla on luettavissa pdf-tallentee-na Hedvigin teos Naiset ja osuustoiminta vuo-delta 1910 sekä esimerkiksi Suomessa 1924 pidetystä Pohjoismaisen naisasiakomitean ko-kouksesta koottu kirjanen. Nämä teokset ovat lisänä osuustoiminnallisten kirjojen sähköisten versioiden kirjastoon, joka aloitettiin Hannes Gebhardin teoksella Maanviljelijäin yhteistoi-minnasta ulkomailla.

Pellervo.fi-sivuille karttui sähköisenä myös osuustoimintaa koskevia tuoreita opinnäyttei-tä. Samasta osiosta pääsee moniin sidostaho-jen tutkimussuunnitelmiin ja -aineistoon. Siellä on tietoa myös osuustoiminnan tutkimusta ja opetusta edistävästä Hannes Gebhardin ra-hastosta.

Osuustoiminnan opetuspaketti ja suoma-laista osuustoimintaa esittelevä kalvosarja ovat saatavissa aineistosivuilta, joita selkeytettiin kertomusvuoden aikana. Aineistoon liitettiin myös kansainvälisissä tapahtumissa esitettyjä alustuksia ja se täydentyy säännöllisesti Pel-lervon Päivien ja maakuntaseminaarien alus-tuksilla sekä lehdistöaineistolla.

Vuoden lopulla verkkoon pääsi myös Kodin Pellervon uusittu sivunäkymä. Lukijat käyttävät entistä useammin kotisivua tilausten tekoon ja erilaisiin äänestyksiin – jopa niin, että palve-lulle varattu postitila ylittyi pariin otteeseen. Lehtien kotisivuja käytettiin myös tehostamaan markkinointikampanjoita. Ilmoituksia lehtien kotisivuille tuli edellisvuoden määrä.

Toimituksen osallistuminen yritysten, Seu-ran ja sen sidostahojen tilaisuuksiin sekä tiet-tyjen yritystoiminnan hankkeiden seuraaminen kuvastuu Viikko-Pellervoissa. Vuoden aikana päivitettiin Internetin uutissivuille runsaat 200 uutista. Pellervon julkaisujen verkkosivuja yllä-pidettiin päivittämällä sivuille noin 30 uutta nu-meroa. Lisäksi tehtiin kymmenisen ulkopuoli-sen toimeksiantajan lehteä ja päivitettiin yhden ulkopuolisen säätiön sivustoa.

Loppuvuodesta sovittiin jäsenpalveluna osallistumisesta yhden uuden asiakaslehden nettituotantoon. Internetiin liittyviä artikkeleita tuotettiin Maatilan Pellervoon ja elintarvikkei-den raaka-aineiden hintatietoutta lehden koti-sivulle viikottain yhdessä Tiken kanssa.

Pellervon palvelut, Pellervo-lehdet, osuustoiminta-aineistoa: www.pellervo.fiUusi osuustoiminta: www.pellervo.fi/wuokkoOsuustoiminta-lehti: www.osuustoiminta.coop/otNetco-projekti: www.osuustoiminta.coop/netco

Internetissä lukuhaluja lisäsivät myös vanhat teokset

www.pellervo.fi

KodinPellervonsivunä-kymäuusiutuikertomus-vuodenlopulla.

Pellervo-Seura 2006

PainetunversionlisäksiHelvigGebhardinelämäkertaavoilukeaInternetsivuiltawww.pel-lervo.fi/hedviggebhard.Sivuillaonmyöstämänvahvanvaikuttajanaisenomiatekstejä1900-luvunalusta.

1�

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy tuottaa markkinatieto-, markkinatutkimus- ja asiantun-tijapalvelua koko elintarvikeketjulle sekä maa- ja metsätalouteen kytkeytyville yrityksille ja organisaatioille.

Kertomusvuoden alusta Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toiminta keskitettiin Agri-yksikköön. Food-liiketoiminta jatkui ja liittyi osaksi TNS Gallupia.

Yhtiö on pitänyt asemansa alan johtavana tutkimus- ja asiantuntijaorganisaationa. Kes-kittyminen Agri-toimialaan selkiytti toimintaa ja näkyi myös yhtiön tuloksessa. Yrityksen vahvuutena on maatalous- ja elintarvikealan tuntemus, tutkimusosaaminen, pitkäaikaiset asiakassuhteet ja avainasiakkuuksiin perustu-va toiminta.

Valtaosa tutkimuksista on perustunut jatku-viin tai säännöllisesti toistuviin tutkimuksiin ja vuosisopimuksiin. Tutkimusten suunnittelus-sa on pyritty kokonaisvaltaisuuteen huomi-oiden asiakkaan toiminnan eri osa-alueet ja sidosryhmät. AgriInfo-sovelluksissa kysely-tutkimuksilla hankittua tietoa on täydennetty tarpeen mukaan tilastoilla ja asiakkaan omilla tiedoilla.

Perinteiseen tapaan toiminnan kivijalkana olivat toimialan markkinaseuranta, markki-na-analyysit ja ennusteet, joita tehtiin maito-, liha-, kananmuna- ja vilja-aloista. Tuotannosta ja kulutuksesta tehtiin lyhyen ja pitkän tähtäi-men ennusteita. Kuluttajakyselyillä kartoitettiin kulutusta ohjaavia tekijöitä sektorikohtaisesti (maito,liha,muna). Tilamäärien, tuotantora-kenteen ja tuotanto- sekä asiakaspotentiaalin kehitystä ennakoitiin myös alueellisesti laajalla Maatalouden Kehitysnäkymät -haastattelutut-kimuksella.

AgriInfo-tietosovelluksien kehitystyötä jat-kettiin luomalla uusia tuotteita ja parantamalla tietojärjestelmien käytettävyyttä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Kertomusvuonna merkittävä osa tutkimuk-sista oli myös yritysten ja organisaatioiden asi-akkuustutkimuksia.

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy kuu-luu TNS Gallupin osana maailmanlaajuiseen TNS-konserniin, jolloin käytössä ovat TNS:n kansainväliset tutkimusverkostot ja tutkimus-tuotteet. Yritys on vuonna 1932 perustetun Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitoksen toiminnan jatkaja.

Keskittäminen Agri-yksikköön kannatti

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

SuomenGallupElintar-viketiedossatutkimus-tietoatuottavatprojekti-sihteeriRiittaSaikkonen(vas.)markkinatutkijaVirveAuer-HautamäkijatutkimuspäällikköReijoPirttijärvi.Auer-HautamäkikokoaamuunmuassaDataLaa-ri-maatilatutkimuksentietoja,Pirttijärvitekeelaskelmiamaatilojenrahavirroista.

Pellervo-Seura 2006 Pellervon osakkuusyhteisöt

�0

PTT:n edustajia käytettiin asiantuntijoina eri tiedotusvälineissä ja he olivat usein kuultavina eduskunnan valiokunnissa, talousneuvostossa sekä muun muassa maa- ja metsätalousminis-teriössä. Toki tutkimuslaitoksen asiantuntemus-ta on kysytty ennenkin, mutta aiempaa enem-män tutkimuslaitos myös osallistuu julkiseen keskusteluun ja on esillä eri tiedotusvälineissä. Haastattelujen ja asiantuntijakommenttien li-säksi monet laitoksen tutkijat kirjoittavat PTT:n omien julkaisujen lisäksi säännöllisiä kolum-neja mm. Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Kertomusvuonna kolumneissa otettiin kantaa kuntakokoon, esitettiin näkemyksiä tasaveros-ta, rahan kansainvälisistä liikkeistä ja valotettiin paperimarkkinoiden kehitystä.

Edellisvuosien tapaan tutkimuslaitoksen työn pääalueena oli tilastoaineistoihin perus-tuva soveltava tutkimus ja talouskehityksen ennustaminen. Kertomusvuosi oli PTT:n 27. toimintavuosi.

Kansantalouden tutkimus painotti yrittäjyyttäPTT:n kansantalouden tutkimuksessa painot-tuivat kansantalouden menestystekijöihin liitty-vät teemat, etenkin yrittäjyys ja yritysten kasvun selittäminen sekä tuottavuuden kehittyminen. Uusia tutkimuksia aloitettiin runsaasti. Innovaa-tiopolitiikassa huomiota on suunnattu palvelu-alojen ja muiden keskimääräistä matalamman tuottavuuden alojen mahdollisuuksiin kohottaa tehokkuuttaan. Tähän teemaan liittyen aloitettiin monia uusia tutkimuksia, ja lisäksi saatiin val-miiksi yritysten kasvuhalukkuutta koskeva työ.

Hyvä yleinen kehitys heijastui kaikkialle alue-talouksiin, mikä näkyi työpaikkojen lisääntymi-senä ja työttömyyden vähenemisenä. Talous-kasvu sai myös syrjäisimmillä alueilla vauhtia kotimaisen kysynnän lisääntymisestä. Rakenta-minen oli edelleen vilkasta kaikkialla, ja kotitalo-uksien luottamus sekä oman että maan talou-den kehitykseen korkealla, mikä selittää mm. asuntojen vaihtoa ja siihen liittyvää vilkasta lai-nanottoa sekä kotitalouksien kulutuskysyntää.

Palvelututkimuksia alulleAluetaloutta koskevassa keskustelussa oli etualalla ns. Paras-hanke eli kunta- ja palve-lurakenneuudistus, johon liittyvä puitelaki hy-väksyttiin ja lain toimeenpanovaihe alkoi. PTT teki palveluiden järjestämiseen liittyvää kahta

suurehkoa tutkimushanketta. Ensimmäinen liittyi kilpailun ja kilpailuttamisen vaikutuksiin, toinen palvelusetelijärjestelmän toimivuuteen. Molemmista hankkeista saadaan tulokset vuo-den 2007 puolella.

PTT:ssä jatkettiin monen vuoden aikana tehtyä muuttoliiketutkimusta eri ikäryhmien muuttoa koskevalla tutkimuksella. Työikäisen väestön vähenemiseen liittyy huoli työvoiman riittävyydestä. Samaan aikaan kuitenkin työ-voiman ulkopuolella ja työttömänä on suuri joukko ihmisiä. Tähän liittyen aloitettiin tutki-mus vammaisten työkyvystä jatkona aiemmin tehdylle työttömien työkykyselvitykselle.

Arvioita viranomaisten käyttöönEU-politiikkaan liittyvä uusi maaseutuohjelma hyväksyttiin ohjelmakaudelle 2007–2013. Oh-jelman rahoituksesta valtaosa menee Suomen maataloudelle elintärkeisiin lfa- ja ympäris-tötukiin. PTT oli aktiivisesti mukana maaseu-tuohjelman valmistelutyössä ja mukana myös konsortiossa, joka teki ohjelman ennakkoar-vion EU:lle. Myös maatalouden investointitu-et kuuluvat ohjelman piiriin. Niiden osalta iso kysymys on se, miten Makeran varat riittävät jatkossa. Myös tämän asian tiimoilta maa- ja metsätalousministeriö on hyödyntänyt PTT:n asiantuntemusta. Maatalouden rahoitusriskei-hin liittyen aloitettiin myös uutta tutkimusta.

Muista maatalouspoliittista haasteista ajan-kohtaisena jatkui 141-tuen valmistelutyö. Elintar-vikeketjua koskeviin globalisaation haasteisiin PTT otti kantaa ollessaan mukana valmistele-massa valtioneuvoston kanslian globalisaatio-raporttia.

Yhteistutkimus arvonlisäverostaJulkisuudessa maa- ja elintarvikesektorilta nousi näkyvimmin esiin kolme asiaa: bioener-gia, ruuan arvonlisävero ja tukien julkistami-nen.

Bioenergian tuotanto sekä pellolta että met-sästä kiinnostaa sekä energian tuottajia että asiasta päättäviä viranomaisia. Ala on kuiten-kin vielä uusi ja kehitysnäkymät epäselvät. Tut-kimusta tarvitaan paljon, ja PTT:ssä on meneil-lään useita aihepiiriin liittyviä hankkeita.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen oli syksyn kuuma puheenaihe, joka pääosin virisi PTT:n yhdessä VATT:n ja Turun yliopiston kanssa tekemän tutkimuksen perusteella. Tutkimuk-

PTT:n tutkijoiden esiinmarssi

ToimitusjohtajaPasiHolmsaikertomusvuon-nauseampaankertaanselvittääruuanarvon-lisäverotuksestaval-mistuneentutkimuksentuloksiajaloppuraportinehdotuksia.

PTT:nmaa-jaelintarvi-ketaloudentutkimusryh-mänuusitutkimusjohtajaPerttuPyykkönenväittelitoukokuussaHelsinginyliopistonmaa-jametsä-tieteellisessätiedekun-nassa.VäitöskirjassaanPyykkönentutkipellonhintaanvaikuttaviatekijöitä.

Pellervon taludellinen tutkimuslaitos PTT

Pellervon osakkuusyhteisöt

�1

sessa päädyttiin siihen, että elintarvikkeiden alv-kannan alentaminen alentaisi myös ruuan kuluttajahintoja noin 3,5 prosenttia. Suhteelli-sesti suurimman hyödyn alennuksesta saisivat pienituloiset kotitaloudet. Keskustelua herät-täneen tutkimuksen loppuraportissa todettiin muun muassa, että alv-alennus pienentää ko-konaisveroastetta, kun taas vastaavan suurui-nen tulonsiirtojen kasvu nostaa julkisten meno-jen bkt-osuutta.

Metsäsektorin asiantuntijuusMetsä- ja puutalouden teemoista PTT käynnisti useita uusia tutkimushankkeita. Niitä viitoittavat kysymykset metsätalouden kannattavuudesta ja metsien omistuksen tavoitteista sekä omis-tusmuodoista ja vaikutuksista puun tarjontaan. Myös bioenergia oli edelleen vahvasti esillä metsäsektorin tutkimuksessa. Keskeisiä kysy-myksiä olivat puubiomassan ja peltobiomassan tarjontapotentiaali ja näiden tarjontaan vaikutta-vien tekijöiden tunnistaminen. Kansainvälisissä kysymyksissä PTT keskittyi Venäjän puuteolli-suuden ja puutuotemarkkinoiden kehitysnäky-miin sekä Pohjois- ja Keski-Euroopan puumark-kinoiden seurannan tehostamiseen. PTT toimi aiempien vuosien tapaan myös asiantuntijana metsäsektorin taloudellisissa kysymyksissä.

Puu- ja selluteollisuuden markkinat kehittyi-vät vuonna 2006 suotuisasti.

Sahateollisuuden tuotanto kasvoi pari pro-senttia ja vienti kaksi prosenttia. Sellu- ja sa-hateollisuuden keskimääräisten vientihintojen nousu oli kymmenyksen suuruusluokkaa ja kannattavuus koheni jonkin verran parantunei-den käyntiasteiden ja nousevien hintojen ve-dossa. Tosin myös kustannukset nousivat.

Paperiteollisuuden markkinoilla sen sijaan ei juurikaan päästy hintanousuun. Todellinen ky-syntään perustuva viennin ja tuotannon kasvu lienee ollut parin kolmen prosentin luokkaa.

Metsätalouden kannattavuus paraneeKertomusvuonna puumarkkinat kehittyivät en-nakko-odotuksia suotuisammin ennen kaikkea puuteollisuuden suotuisan suhdanteen ve-dossa, mikä paransi sahateollisuuden mak-sukykyä. Myös puun tarjonnan supistuminen jäi todennäköisesti ennakkoarvioita pienem-mäksi, kuten PTT:n ja Työtehoseuran vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen tulokset indikoi-

vat. Kysyntää vauhditti puuteollisuuden suotui-sa kysyntä- ja suhdannetilanne. Kauppa kävi syksyllä erittäin vilkkaana, ja puun keskihinta kohosi puutavaralajista riippuen 5–10 % edel-lisvuodesta. Edellisvuosien malliin tukkipuu toi-mi puukaupan veturina, ja havutukkien hinnat kohosivat eniten. Puukauppamäärä lisääntyi noin 11 %. Kuitenkin hakkuumäärä jäi kaksi prosenttia vuoden 2005 määrää pienemmäksi, sillä metsäteollisuudelle oli työselkkauksen ai-kana kertynyt varastoja, joita viime vuonna pu-rettiin. Puun tuonti Suomeen notkahti selvästi. Yksityismetsien hakkuut vähenivät peräti 10 % mikä alensi hieman myös kantorahatuloja. PTT:n arvion mukaan vuonna 2007 kantoraha-tulot ja samalla metsätalouden kannattavuus kohonnevat selvästi puun hintojen vahvistuttua viime vuonna.


PTT:ntutkijoistamonionmukanabioenergiantutkimuksessa.NiinpäkertomusvuodenPTT-katsauksistatoinenoliomistettubioenergialle.

��

Kertomusvuosi oli osuustoimintayrityksissä voimakas muutosten vuosi, mikä vaikutti luon-nollisesti myös osuustoimintakoulutukseen. Kotimaiset liha-alan yrityksen kasvoivat poh-joismaissa ja Venäjällä. Maitoalalla rakenne-kehitys oli nopeaa. Metsäteollisuudessa kil-pailu kiristyi. Vakuutus- ja pankkialalla tehtiin isoja yrityskauppoja. Metsänhoitoyhdistykset kasvoivat. Iso taustatekijä muutoksissa oli yhä avoimempi ja kansainvälisempi toimintaympä-ristö. Pellervo-Instituutin kansainvälinen koulu-tus lisääntyi muutoksen hengessä: Pietarissa pidettiin korkeatasoinen matkaseminaari ja Instituutti myös pohjoismaisen luottamusjohta-jien huippuseminaarin vuoden aikana.

Pellervo-Instituutti Oy täytti 15 vuottaKesäkuussa vietettiin Pellervo-Instituutin 15-vuotisjuhlaa omassa toimitalossa. Juhlaan saapui noin sata asiakkaidemme ja sidos-ryhmiemme edustajaa. Juhlan yhteydessä todettiin, että kuluneiden vuosien aikana Insti-tuutti on kouluttanut 36 790 luottamus- ja toi-mihenkilöä. Merkkipäivän huomionosoitukset kerättiin Hannes Gebhardin rahastoon, jon-ka stipendien avulla käynnistetään erityisesti nuorille luottamushenkilöille suunnattava kou-lutusohjelma.

Seminaareissa pohdittiin muutoksen vauhtiaPerinteikkäät vilja-, liha- ja maitoalan tulevai-suusseminaarit houkuttelivat 360 osallistujaa, mikä on suurin määrä tällä vuosikymmenellä. Seminaareissa käsiteltiin erityisesti markkinoi-den muutosta ja sen vaikutuksia kotimaiseen elintarvikeketjuun. Yhteispohjoismainen luotta-musjohdon seminaari Kirkkonummella käsitteli omistajuuden ja kasvun haasteita sekä yritys-kulttuureita. Seminaariin osallistui 25 hallituk-sen puheenjohtajaa tai muuta jäsentä neljästä pohjoismaasta. Uusi koulutusmuoto oli mat-kaseminaari Pietariin, mistä kokemukset olivat hyvät.

Strateginen päätöksenteko yksi koulutuksen painopisteStrategisen ajattelun ja päätöksenteon merki-tys luottamushallinnossa on kasvanut. Peller-vo-Instituutti tarjosi vuoden aikana ensimmäis-tä kertaa pelkästään tätä aihetta käsittelevän

koulutuksen. Siihen osallistui sekä osuuskunti-en että tuottajajärjestön edustajia.

Monet osuuskunnat, yhdistykset ja järjestöt kokevat uusien luottamushenkilöiden mukaan saamisen haasteeksi. Pellervo-Seuran kanssa laadittiin vuoden aikana koulutusohjelma, joka kannustaa uusia luottamushenkilöitä mukaan osuustoimintayrityksiin. Koulutussarja alkaa vuonna 2007.

Koulutusvaateet kasvavatPellervo-Instituutissa on arvioitu koulutuksen haasteita muuttuvassa ympäristössä. Laatu-vaatimukset lisääntyvät monesta eri syystä, joista isoimmat ovat yritysten rakennemuutos, kansainvälistyminen ja kilpailun kiristyminen. Luottamusjohtajan on ymmärrettävä ja hallitta-va muutosta päätöksenteossaan. Pellervo-Ins-tituutin hallitus käynnisti vuoden aikana tähän suuntaavan koulutuksen strategiatyön.


Koulutustarjonta yhä kansainvälisempää

Pellervo-Instituutti Oy

ElintarvikealankansainvälistyminennäkyyInstituutinkoulutuksessa:liha-alantulevaisuusseminaarinpää-puhujatolivatHollannistajaSaksasta.

Pellervo-InstituutinkehitysjohtajaMattiFarinonollutkouluttamassatuhansialuottamushen-kilöitäjahänonpitkäänseurannutosuustoimin-tayritystenkehitystä.FarininkokemuksiajanäkemyksiäsisältäväJohdostakiinni-kirjajul-kaistiinkertomusvuonna.

Pellervo-Instituuttivietti15-vuotisjuhliaasiakkaidenjasidosryhmienkanssa.Kesäsäässävietetynvuosijuh-lanpääpuhujanaolipankinjohtajaErkkiLiikanen.

��

Vaikka valokuvia tarvitseva ei aina olisikaan löytänyt juuri ennakkosuunnitelmiensa mukais-ta kuvaa, tuskin yksikään on pettyneenä läh-tenyt PJP:n hoitamasta kuva-arkistosta. Vaikka maan uumenissa sijaitseva arkistohuone ei viehkeitä tiloja tarjoakaan, suomalaisesta maa-seudun ja maatalouden työ- ja kulttuurihistori-asta kiinnostuneelle se on aarreaitta. Kuvia voi ihailla vaikkapa vierailemalla Loimaan Sarka-maatalousmuseossa, jonne museoalan am-mattilaiset ovat valinneet Pellervon kuvia.

Kertomusvuonna PJP:n arkistokuvat aut-toivat monia kirjantekijöitä välittämään lukijoil-le menneitä tapahtumia, olipa aiheena sitten Tuntematon emäntä, STK:n satavuotishistoria, yritys- tai puoluehistoriaa käsittelevä teos.

Niin ilahduttavaa kuin kasvanut kuvavälitys ja myynti olivatkin, yhtiön työsarasta suurin osa muodostui kuitenkin lehti- ja kirjatyöstä sekä toi-mintakertomusten painokuntoon saattamisesta.

PJP on hyvillään siitä, että yhäkin yritykset haluavat ylläpitää omistaja- ja asiakassuhtei-ta laadukkaiden painotöiden myötä. Yhtiö oli mukana Valion ja sen omistajaosuuskuntien painotuotteiden teossa: Maito ja Me -lehden ulkoasutyön lisäksi yhdessä Alueosuuskunta Promilkin, Normilk-ryhmän ja Osuuskunta Tuot-tajain Maidon toimihenkilöiden kanssa tehtiin osuuskuntien painotuotteita. Lehtien sisältötuo-tannon ohella yhtiö vastasi myös osuuskuntien toimintakertomusten ulkoasun suunnittelusta ja toteutuksesta.

Maitoalan julkaisuyhteistyö jatkui Maito 10 -lehden muodossa. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa, ja sen lisäksi lehden lukijoille tehtiin maidontuotannon laatutyöhön liittyvä esite.

Osuuspankkiryhmän kanssa jatkettiin yh-teistyötä pankin metsä- ja maatalousasiak-kaille suunnattujen lehtien teossa. OP-ryhmän MetsäRaha- ja Kultajyvä-lehdet ovat vuosi-kymmenten ajan talousasioiden ohella halun-neet vahvistaa asiakkaittensa uskoa metsä- ja elintarviketalouteen tarjoten muun muassa esi-merkkejä alaan investoineista yrittäjistä. PJP on voinut olla työssä mukana tekemällä yrittäjä- ja asiantuntijahaastatteluja, vastaten muutoinkin lehtien sisällöstä ja ulkoasusta.

PJP oli mukana myös Pellervo-Seuran jul-kaisutyössä niin lehtien kuin muidenkin pai-notuotteiden osalta. Kertomusvuoden alussa ilmestyi Seuran jäsenosuuskunnille suunnattu opas Osuustoiminnallisen yrityksen historian

kirjoittaminen. PJP vastasi sen viimeistely- ja ulkoasutyöstä. Yhtiö vastasi myös osuuskun-tien luottamushenkilöille tarkoitetun Johdosta kiinni -kirjan toimittamisesta ja ulkoasusta.

Kertomusvuoden lopun mielenkiintoinen ja yhtiön mitoissa suuri projekti oli valtiovarain-ministeriön hallinnon kehittämisosaston histo-riakirjan viimeistely, ulkoasun suunnittelu sekä toteutus ja painoyhteyksien hoito. Lähes 400-sivuinen kuvitettu teos Virasto-oloja suursiivoa-maan antoi pienyhtiön työntekijöille tilaustyön myötä mahdollisuuden kurkistaa isojen valtion-laitosten organisointityöhön.


Vanhassauseinvaraparempi.Arkistokuvienkysyntäolikertomusvuonnarunsasta.KenttäpostialukevanainenjulkaistiinkirjassaTuntematonemäntä.

PJPolimukanatyöstämässävaltiovarainministeriönhallinnonkehittämisosastonhistoriakirjaaVirasto-olo-jasuursiivoamaan.

Kuva-arkiston myynti ilahdutti

VIRASTO-OLOJASUURSIIVOAMAAN

Valtionhallinnon rationalisointi- ja kehittämistyö 1940-luvulta 1990-luvulle

Sami Karhu

VIRASTO-O

LOJA SU

URSIIVO

AMAAN

Sami Karhu

Virasto-oloja suursiivoamaan -kirja valottaa niiden monien ihmisten

työtä, jotka ovat olleet mukana kehittämässä valtiohallinnon palveluja ja

tehokkuutta.

Milloin työtä on kutsuttu rationalisoinniksi, milloin kehittämiseksi tai

byrokratiatalkoisi – jopa virkamiesten teurastukseksi. Yhtä kaikki se on ollut

pyrkimystä uudistaa hallintoa ja parantaa julkisia palveluita.

Kirja kertoo myös siitä, miten helppoa onkaan vaatia byrokratian

alasajoa ja virkavaltaisuutta kuriin – ja miten vaikea sitä on demokratiassa

toteuttaa hyvistä pyrkimyksistä huolimatta.

Teos keskittyy ennen kaikkea siihen työhön, jota nykyisen

valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto ja sen edeltäjät ovat

tehneet vuosikymmenien mittaan.

Sami Karhu (s. 1965) on filo-sofian lisensiaatti ja nykyään Pellervo-Seuran osuustoimin-tajohtaja. Hän on kirjoittanut useita historiakirjoja ja ollut mukana monissa historiahank-keissa. 1990-luvulla Karhu työskenteli mm. valtiovarain-ministeriössä.

Pellervon Julkaisupalvelu, PJP Oy

Yhteystiedot 2007

Pellervo-SeuraPL77,Simonkatu600101Helsinkipuh.(09)4767501faksi(09)[email protected]@pellervo.fiwww.pellervo.fi

ToimitusjohtajaVeikkoHämäläinen

OsuustoimintajohtajaSamiKarhu-järjestötoiminta,jäsensuhteetjatiedotus

JärjestöassistenttiPäiviStarast-tiedotus,Pellervo-Seuranansiomitalitja-merkit

JohtajaPer-ErikLindström-ruotsinkielinenjärjestötoiminta

LakiasiainjohtajaKariLehto-lakipalvelu

ProjektipäällikköJuhaniLehto-pienosuustoiminta,Netco-hanke

KirjanpitopäällikköMaija-LiisaSilvonenKirjanpitäjäPaulaHyttinen-hallintopalvelut

Pellervo-lehti:Vastaavapäätoimittaja,yliagronomiMarttiSeppänenGraafinensuunnittelijaJaakkoLiukkonenMyyntipäällikköMerjaSainioApulaislevikkipäällikköSantra-MariSalonenTilaustenkäsittelijäKirsiRuhanen

KodinPellervo:PäätoimittajaKaisuRäsänenToimituspäällikköAnna-LiisaHuhtala-Fiskars(vuorotteluvapaalla1.3.–31.8.2007,sijaisenaTeemuPakarinen)

MaatilanPellervo:PäätoimittajaMarttiSeppänen

Osuustoiminta-lehti:PäätoimittajaSamiKarhuToimituspäällikköMauno-MarkusKarjalainen

Pellervo-Internet:ToimituspäällikköMarkkuNummi

Suomen Gallup Elintarviketieto Oyonelintarvike-taloudenmarkkinatutkimus-jatietopalveluunerikois-tunutyritys,jonkakeskeisinätutkimuskohteitaovatelintarvikkeidenkulutusmarkkinatsekämaatilatalou-denjamaaseutuelinkeinojenmarkkinat.

ToimitusjohtajaAnneKallinenSuomenGallupElintarviketietoOyPL505,Itätuulenkuja10B02101Espoopuh.(09)613500faksi(09)[email protected]@tns-clobal.comwww.tns-gallup.fi

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTTosallistuututkimustenjaesitelmienmuodossakansantaloudestakäytäväänkeskusteluun.

ToimitusjohtajaPasiHolmKansantaloudentutkimusryhmä,tutkimusjohtajaRaijaVolkMaa-jaelintarviketaloudentutkimusryhmä,tutkimusjohtajaPerttuPyykkönenMetsä-japuutaloudentutkimusryhmä,tutkimusjohtajaRitvaToivonenPTTEerikinkatu28A00180Helsinkipuh.(09)3488844faksi(09)[email protected]

Pellervon Julkaisupalvelu PJP Oyonasiakas-jayrityslehtiäsekätoimintakertomuksiajaesitteitätekeväyritys.

ToimitusjohtajaVuokkoPajalaGraafinensuunnittelijaSeppoVartiainenPellervonJulkaisupalveluPJPOyPL77,Simonkatu600101Helsinkipuh.(09)47675547faksi(09)[email protected]

Pellervo-Instituutti OyonPellervonjaMTK:nyhteinenkoulutus-jakehitysyksikkö.

ToimitusjohtajaKariHuhtalaKehitysjohtajaMattiFarinPellervo-InstituuttiOyRevontulentie902100Espoopuh.0204132500faksi0204132510etunimi.sukunimi@mtk.fiwww.pellervo-instituutti.fi

Brysselin toimistoonPellervonjaMTK:nyhteinenEU-asioidentoimisto.

JohtajaSimoTiainenKotieläinasiamies,osuustoiminta-asiatHannaLeiponen-Syyrakki(äitiyslomalla1.1.–30.5.2007,sijaisenaRiittaBrandt)

OfficeofFinnishAgricultureandCooperativesRuedeTrèves61,B-1040Brussels,[email protected]

Pun

aMus

ta2

007

Documents

20062002– (erovuorossa 2009) Kotieläinjalostus KARI TAHVANAINEN agronomi, maanviljelijä Osk. Kotieläinjalostuskeskus FABAn hallituksen jäsen Osk. Jalostuspalvelun hallituksen