Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

3•2010

Liki satanen lisääIrja Ukkonen aikoo toteuttaa takuu eläkkeellä käsityöunelmiaan. Sivut 8–11

Kela Benefits s. 24–25

Kelan etuudet s. 20–22

■ AjassaKuntoutuspsykoterapiaan pääsee nyt aiempaa helpommin. s. 6

■ EläkkeelläLiikunta auttaa muisti­sairasta jaksamaan. s.12

■ TerveysOsteoporoosi aisoihin lääkkeellä ja liikunnalla. s.14

■ Koti&PerheLasta ei voi lääkitä kuin pientä aikuista. s.16

■ Opiskelu&TyöTulkki kääntää vaikka digisanaston viittoma­kielelle. s. 18

Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

1•2011

2 ■ Ajassa

1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1

Elämässä – Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote,joka jaetaan jokaiseen kotiin.Numero 1/2011 jaetaan 22.2.–2.3.

44. vuosikerta

Vuonna 2011 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa.

Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)

Toimitus toimitus@kela.fitai etunimi.sukunimi@kela.fiPuh.vaihde 020 634 11Osoite PL 450, 00101 HELSINKI

Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.

JakeluSuomen Suoramainonta OyLehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute:Suoramainonnan palvelunumero(09) 561 564 36tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut

PäätoimittajaSeija Kauppinen

Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen

EtuudetHilkka Nakari

Toimituksen sihteeri Nina Sistonen

Taitto BOTH Oy, www.both.fi

KansikuvaJuha Törmälä

Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteävoi tilata joko Kelan toimistonkautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRISpuhelin (09) 396 041/ Niina Juntunenniina.juntunen@nkl.fi

Kela verkossawww.kela.fiwww.kela.fi/elamassa

PainosNoin 2,7 miljoonaa kpl

PainopaikkaSanomapaino Oy, Vantaa

ISSN 1798-5358

Pääkirjoitus ■ Helmikuu 2011

Ajassa ■ 3

P i n n A l l A

Hakemis­tavoista voi valita Helpoim­man.

■ Mistä Kela tietää, kuka asuu missäkin?

Kela saa väestörekisteritietojen päi-vitykset automaattisesti, vastaa laki-mies Mikko Horko Kelasta.

Maistraattiin tehdyt osoitteen-muutokset päivittyvät Väestörekis-teriin ja edelleen Kelaan. Sieltä Kela saa myös syntymä- ja kuolintiedot.

Rekistereiden päivityksiin liittyy kuitenkin viiveitä, joten muutoksista on tärkeää ilmoittaa myös suoraan Kelaan. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa Kelaan sellaisista olosuhtei-densa muutoksista, jotka vaikuttavat etuuden määrään tai oikeuteen saa-da etuutta.

ettei asiakkaalle esimerkiksi makseta liikaa etuutta, jota jouduttaisiin sit-ten perimään takaisin.

Kela voi myös pyytää asiakkaalta selvityksen asumistiedoista, esimer-kiksi jos samaan asuntoon muuttaa uusi asukas.

Joissakin asunnoissa, vaikkapa opiskelija-asunnoissa, asukkaat vaih-tuvat usein. Joskus asiakkaalle tulee yllätyksenä, että hänen asunnossaan on kirjoilla vielä entisiä asukkaita, kun nämä ovat unohtaneet osoit-teenmuutoksen. ”Kummittelu” saa-daan loppumaan, kun asiakas pyytää maistraattia poistamaan asunnon tiedoista siellä asumattomat.

Satu Kontiainen

Pienituloisimpien turvaksiKela alkaa maksaa uutta takuueläkettä

maaliskuun alusta niille, joiden eläkkeet ovat alle 687 euroa kuukaudessa. Täl-laisia henkilöitä on kymmenkunta pro-senttia Suomen eläkkeensaajista, noin

116 000 henkilöä. Heistä 65 prosenttia on naisia, joten voi sanoa, että takuueläke parantaa erityisesti pienitu-loisten naisten asemaa. Toinen takuueläkkeestä hyöty-vä ryhmä ovat nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jou-tuneet henkilöt, joille ei ole ehtinyt kertyä juuri lain-kaan työeläkettä.

Takuueläkkeen saajista noin puolella ei ole lainkaan työeläketuloja, joten uusi eläke merkitsee selvää pa-rannusta heidän toimeentuloonsa.

Takuueläkettä pitää hakea. Sitä ei valitettavasti voi saada ilman hakemusta, niin kätevää kuin se eläkkeen-saajan kannalta olisikin. Kela ei voi myöntää eläkettä automaattisesti, koska takuueläkkeen määrään vaikut-tavat kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset – sellaisetkin, jotka eivät ole Kelassa tiedossa.

Kela on pyrkinyt tekemään takuueläkkeen hakemi-sen mahdollisimman helpoksi. Kukin hakija voi valita itselleen sopivimman toimintatavan eri vaihtoehdois-ta. Täyden kansaneläkkeen saajat ovat saaneet kotiin-sa kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen. Heille

on varmasti helpointa täyttää hakemus ja palauttaa se postitse kirjeen mukana tulleessa palautuskuoressa.

Takuueläkettä voi hakea myös soittamalla Kelaan eläkeläisten palvelunumeroon, ilman allekirjoitettua hakemusta. Eläkettä voi hakea suullisesti myös käy-mällä Kelan toimistossa.

Hakemuslomakkeita saa toimistoista tai yhteispal-velupisteistä, ja lomakkeen voi myös tulostaa Kelan internetsivuilta. Internetsivuilla on muutakin hyödyl-listä tietoa takuueläkkeestä. Neuvoja lomakkeen täyt-tämiseen saa myös puhelinpalvelusta.

Takuueläkehakemusten käsittely vie kevään aikana noin 200 henkilön työpanoksen. Ruuhkaa ei voi vält-tää, mutta suurin osa hakemuksista pyritään hoita-maan ennen kesää. Ei siis kannata huolestua, jos elä-kepäätös tuntuu viipyvän. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika. Niinpä eläke voi alkaa maaliskuusta, vaikka hakisi sitä vasta syyskuussa.

Kela pyrkii monin tavoin varmistamaan, että kaik-ki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat sen. Toivomme myös, että omaiset muistuttavat eläkkeensaajia uudes-ta eläkkeestä. Asiaa on käsitelty onneksi tiedotusvä-lineissäkin runsaasti, joten toivottavasti tieto on saa-vuttanut sitä tarvitsevat tai ainakin heidän läheisensä.

Seija Kauppinen

Takuueläkettä voi hakea puhelimitse

na na u i t t o

Lähes 80 000 asiakasta on saanut helmikuun alussa Kelasta kirjeen, jossa kerrotaan takuueläkkeestä. Kir-jeen mukana on esitäytetty hakemuslomake.

Takuueläkettä voi hakea puhelimitsekin. Kelan elä-keasioiden numerossa 020 692 202 on 50 henkilöä vas-taamassa takuueläkepuheluihin. Yksi heistä on asia-kasneuvoja Camilla Lillkaas Pietarsaaren Yhteys-keskuksesta.

– Pyydän aluksi asiakkaan henkilötunnuksen ja var-mistan henkilöllisyyden vielä muutamalla kysymyk-sellä. Sitten tarkistan, että asiakas asuu Suomessa.

– Seuraavaksi kysyn, mitä eläkkeitä asiakkaalle mak-setaan tällä hetkellä ja onko hänellä joitakin muita elä-kehakemuksia vireillä.

Asiakkaan ei tarvitse erikseen selvittää eläkkeensä euromäärää, jos hän saa eläkettä vain Suomesta. Jos hän saisi eläkettä ulkomailta, hänen pitäisi toimittaa

Kelaan kopio tuoreimmasta ulkomaan eläkelaitoksen lähettämästä maksuilmoituksesta.

Puhelun aikana Camilla vie tiedot sähköiseen hake-muslomakkeeseen, ja näin takuueläkehakemus on lai-tettu vireille. Camilla kertoo, että päätöksiä ryhdytään tekemään maaliskuun alusta.

– Takuueläkkeeseen oikeutettuja on kaikkiaan noin

116 000 henkilöä. Niinpä käsittelyaika on tavallista pi-dempi, noin 2–3 kuukautta. Kansaneläkkeet maksetaan normaalisti tänä aikana.

Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva maksuaika eli se maksetaan maaliskuusta, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa.

– Kun päätös takuueläkkeestä on tehty, se postite-taan kotiin. Jos hakemusta käsiteltäessä huomataan, että jokin tieto puuttuu, Kelasta otetaan yhteyttä, Ca-milla vakuuttaa.

Eläkkeensaajalla on oikeus takuueläkkeeseen, jos kaikkien eläkkeiden yhteenlaskettu summa ennen ve-roja on vähemmän kuin 687 euroa kuukaudessa. Ta-kuueläkkeeseen oikeutetut voivat hakea sitä puheli-mitse, vaikka kirjettä ei olisi saanutkaan tai jos se on hukkunut.

Satu Kontiainen

Camilla Lillkaas on yksi 50:stä takuueläkepuheluihin vastaajista. Jos linjoilla on ruuhkaa, kannattaa muistaa, että hakemisella ei ole kiirettä.

ElämässäElämässä

Tieto siitä, missä asuu ja kenen kanssa, vaikuttaa valtaosaan etuuk-sista joko suoraan tai välillisesti. On asiakkaan etu, että osoiteasiat ovat kunnossa. Näin voidaan varmistaa,

Hae takuu­eläkettä numerosta 020 692 202

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

Muistan vieläkin hyvin sen tunteen, vaikka niistä ajoista on kulunut yli kaksikymmentä vuotta. On vasta huhtikuun alku, mutta kevään opin-totuki vetelee jo viimeisiään. Taas

on eletty yli varojen. Baareissa istuminen on maassam-me kallista, mutta täytyyhän opiskelijan saada viettää opiskelijaelämää.

Vanhemmilta ei millään kehdannut pyytää. ”Eikös sinulla ole sitä opintolainaa?” Oli siis etsittävä tila-päistöitä, joita ainakin tuolloin vielä oli. Noista ajoista maailma ja työelämä ovat muuttuneet. On osattava ja ehdittävä enemmän. Varastomiehetkin ovat varmaan Internal Logistics Specialisteja.

Niin jaoin postia, ajoin pakettiautoa, kannoin min-kinnahkoja turkishuutokaupassa, niputin American Express -korttien esitteitä. Kaikki tavallaan kiinnosta-via töitä, valitettavasti ne eivät opiskelua edistäneet.

Vuodet vierivät. Eräänä päivänä tuli kirje: teille ei enää myönnetä opintotukea. Rilluttelulle tuli loppu, ja opiskelullekin melkein. Oli mentävä oikeisiin töihin.

Pienen teatterin johtaja ojensi pelastavan käden, ja minusta tuli teatterimuusikko ja näyttelijä. Kesälomal-la tein pro gradun valmiiksi, ja minusta tuli myös so-siologi. En juurikaan voi kuvitella hyödyttömämpää tutkintoa, mutta parempi sekin kuin ikuinen valmistu-

mattomuus.Olisiko kannattanut opiskella

nopeammin? Olisi. En vain alun alkaenkaan ollut kiinnostunut alasta, ja olin laiska ja päämäärä-tön. Minusta ei tullut oikein mi-tään. Tai tuli minusta muusikko, näyttelijä, kirjoittaja ja retkeilijä, mutta noin opiskelualan kannalta.

Entä jos se olikin hyvä? En saa koskaan tietää. Vaihtoehtoiseen todellisuuteen ei ole pääsyä, sil-

lä tie siihen ruohottui umpeen jo kauan sitten. Jäljellä ovat vain ne

todellisuudet, jotka haarautuvat eteenpäin tästä päi-västä, omista päätöksistäni. Sekä toisten ihmisten pää-töksistä.

Olen monesti katunut sitä, etten hankkinut kunnon ammattia, joka tarjoaa varman toimeentulon: opetta-ja, pappi, kokki, fysioterapeutti. Taiteilijaelämä voi ol-la vaihtelevaa ja mielenkiintoista, mutta se on ahdis-tavan epävarmaa. En enää avaa vuosittain tulevaa kir-jettä, josta ilmenee työeläkkeeni suuruus, tosiasiassa sen pienuus.

Jossain mielessä olen tuhlannut elämäni, ja minua odottaa vanhuuden köyhyys. Kadehdin opiskelutove-reitani, joista on tullut professoreja ja tutkimuslaitos-ten johtajia. Jotkut ovat myös kadonneet yhteiskunnan laitahämärään. En ole syrjäytynyt, mutta pelkään vil-kaista siihen suuntaan.

Opiskelijat: valitkaa tolkullinen, itseänne kiinnosta-va ala. Älkää myöskään vetkutelko opintojenne kans-sa. Jos haluatte ryhtyä haihattelijoiksi, niin rukoilkaa, ettei hyvinvointivaltio murene altanne. Silloin nimit-täin pelkkää yleissivistystä keränneet humanistit ja elämäntapataiteilijat ovat todella pulassa.

4 ■ Ajassa

eikös sinulla ole sitä opinto­lainaa?

Puheenvuoro | Erkki LampénKirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja

”Rytmihäiriö pysäytti Roomassa”, luki Kelan työn-tekijöiden paidoissa Matkamessuilla tammikuussa. Esimerkillä heräteltiin miettimään tilanteita, joissa eu-rooppalainen sairaanhoitokortti voi olla tarpeen.

Suomessa sairausvakuutetut voivat tilata Kelasta il-maisen eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Sitä näyt-tämällä Euroopassa matkustava pääsee äkillisesti sai-rastuessaan hoidettavaksi paikalliseen julkiseen terve-ydenhuoltoon. Hoidosta suomalainen maksaa saman verran kuin matkakohteen paikalliset asukkaat. Hoi-don todelliset kustannukset maksaa Suomen valtio. Hoitokustannusten korvaamiselle ei ole ylärajaa.

Miten kortti eroaa matkavakuutuksesta?– Eurooppalainen sairaanhoitokortti antaa matkai-

lijalle lakisääteisen turvan, ja matkavakuutus antaa turvan yksityisen terveydenhuollon palveluita varten. Molemmat ovat tarpeen, vastaa pääsuunnittelija Noo-ra Heinonen Kelan terveysosastolta.

Matkavakuutus täydentää eurooppalaista sairaan-hoitokorttia. Vakuutus korvaa esimerkiksi matkatava-roille sattuneita vahinkoja ja mahdollisia sairaanhoi-toon liittyviä matkakustannuksia.

Monet lääkärissäkäynnit sujuvat pelkällä matkava-kuutuksella. On kuitenkin tilanteita, joissa eurooppalai-nen sairaanhoitokortti on matkailijalle erityisen tärkeä.

– Pienillä paikkakunnilla ei aina voi valita yksityisen ja paikallisen julkisen terveydenhuollon väliltä, Noora Heinonen kertoo.

Kun laastari ei riitäMikko Kari tilasi itselleen eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelan osastolta Matkamessuilta. Noora Heinonen Kelasta (vasemmalla) auttoi hakemisessa. Riikka-Helena Tuomisella kortti oli jo entuudestaan.

Ajassa ■ 5

Toisen asialla Kelassa

ole hellä aivoillesi!Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on kes-kittynyt tavallisimpiin kansanvaivoihin, ku-ten diabetes, sydäntaudit, verenpaine, ko-lesteroli ja ylipaino. Näiden yhteyttä aivo-sairauksiin ei ole tuotu vastaavasti esille.

Raija Kivinen, Katja Keränen ja Marja Ruuti kohentavat tilannetta kotikonsteilla kirjassaan Parasta aivoillesi – ohjeita aivojen hyvinvointiin.

Aivojen miljardit hermosolut eivät halua olla työttömiä, vaan niiden tulee saada teh-täviä ja virikkeitä. Aivojen ahdinkoa voi pur-kaa elimistön omilla keinoilla. Onnellisuus-hormonin saa liikkeelle huomioimalla lähei-siään kaikella hyvällä. Halitaan, silitellään, paijataan ja rakastellaan. 15 minuutin naurut vastaavat energiakulutukseltaan 40:tä mi-nuuttia soutulaitteessa.

Koska aivot tarvitsevat ravinnostamme neljäsosan, on syytä muistaa, että suoja-aineita on erityisen paljon kaalissa, manteleissa ja saksanpähkinöissä. Graavikalassa on hyviä rasvahappoja. Mustik-ka on kova nyrkki pahoille rasvoille.

Meiltä on vuosisadassa kadonnut viisi tuntia arkiliikuntaa vuoro-kaudesta. Pienikin liikunta lisää aivojen hermosoluja. Jos näet edes yhden kivan asian päivässä, sinut palkitaan mielihyvähormoneilla. Ehdotan tätä kirjaa.

Irmeli Tanttu

Raija Kivinen, Katja Keränen ja Marja Ruuti: Parasta aivoillesi – ohjeita aivojen hyvinvointiin. Otava 2010.

tästä eivät isät puhu Väestöliiton artikkelikokoelma Isyyden kielletyt tunteet ruotii isänä olemista use-asta näkökulmasta. Tutkimus tuo esille isi-en kokemaa masennusta, aggressiota ja syyllisyyttä miesten kirjoituksien kautta.

Päällimmäiseksi tutkimuksessa nousee syyllisyydentunne. Miehet syyllistyvät lap-selle huutamisesta ja omista raivontunteis-taan. Syyllisyys pohjautuu miesten ympä-rillä leijuvaan vaaran auraan. Tilastojen va-lossa äidit kuitenkin syyllistyvät isiä use-ammin lasten kaltoinkohteluun.

Seksuaalisuus on toinen teema, josta tutkimukseen osallistuneet miehet kirjoit-tivat. Tutkimuksen mukaan useat miehet kokevat tulevansa fyysisesti torjutuiksi lapsen syntymän jälkeen.

Negatiivisten tunteiden lisäksi isät avautuivat rakkaudentunteis-taan lasta kohtaan. Miksi isät painottavat rakkautta tutkimuksessa, joka syventyy julkilausumattomiin tunteisiin?

Perhetutkija Juha Jämsän mukaan miehen rakkaus lasta koh-taan on yksi kielletyistä tunteista. Kun puhumme isyydestä, pu-humme siihen liittyvistä ongelmista. Kulttuurimme on kyllästetty äidinrakkaudella, eikä isänrakkaudelle ole julkista areenaa. Tutki-mus kuitenkin osoittaa, että tunteet ovat läsnä. Ne ovat syvällä miesten sydämessä.

Jarkko Uro

Juha Jämsä ja Susa Kalliomaa (toim.): Isyyden kielletyt tunteet. Väestöliitto 2010.

■ Sitaatit

Opiskelijat tarvitsevat oikeuden-mukaisen, luottamuksellisen, arvostavan yhteisön, josta on hyvä ponnistaa työelämään.

Professori Katariina Salmela-Aro Psykologia, 05–06/2010

■ Luvut

Kela maksoi viime vuonna työttömyys-turvaetuuksia

1,1miljardia euroa.

■ Vuonna

2010osasairauspäivä-rahaa sai tuplasti useampi kuin edellisenä vuonna.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla pääsee hoi-toon myös, jos pitkäaikaissairaus vaatii sitä tai jos tar-vitsee hoitoa raskauden tai synnytyksen vuoksi. Mat-kavakuutuksissa hoidontarpeita on voitu rajoittaa.

– Vaikeammissa tapauksissa, kuten liikenneonnetto-muuksissa, sairaanhoito annetaan siellä, missä se laki-sääteisesti kuuluu tarjota ja voidaan parhaiten antaa – eli yleensä paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa.

Pipsa Lotta Marjamäki

taas se loppuu

Eurooppalainen sairaanhoitokortti on Euroopassa matkaajan turva.

T i l A A K O r T T i n E T i S T ä T A i P u h E l i m i T S E

■ Suomessa sairausvakuutetut voivat tilata eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelasta.

■ Tilauksen voi tehdä verkkopankkitunnuksin internetissä www.kela.fi/asiointi.

■ Alaikäisille lapsille kortin voi tilata numerosta 020 692 203.

■ Ilmainen kortti lähetetään kotiin, ja se uusitaan automaattisesti kahden vuoden välein.

■ Kortti kelpaa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä.■ Lisätietoja saa osoitteesta www.kela.fi/ehic ja

www.kela.fi/sairaanaulkomailla.

Jos asiakkaan on hankala hoitaa Kela-asioitaan it-se, hän voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puo-lestaan. Valtuutuksen voi antaa kätevimmin täyttämäl-lä valtakirjalomakkeen. Kelan verkkosivuilta www.ke-la.fi/lomakkeet voi tulostaa kaksi erilaista valtakirjalo-maketta: Yleinen valtuutus Kelan etuusasioiden hoita-mista varten (VAL2) tai Yksilöity valtakirja asioiden hoitamista varten Kelassa (VAL3).

VAL3-lomake on rajattu valtakirja, joka antaa valtuu-tetulle oikeuden hoitaa tiettyjä asioita. Tällä lomak-keella esimerkiksi eläkeläinen, jolla on oikeus parhail-laan haettavaan takuueläkkeeseen, voi valtuuttaa toi-

el

ina

min

n

na

na

uit

to

sen henkilön hakemaan takuueläkettä puolestaan.VAL2-lomake antaa laajemmat valtuudet. Esimer-

kiksi iäkkäät vanhemmat voivat valtuuttaa lapsensa hoitamaan kaikki heidän Kela-asiansa.

Kumpikaan valtakirja ei oikeuta muuttamaan etuu-densaajan maksuosoitetta ilman valtakirjassa olevaa erillistä mainintaa. Valtakirjan haltijalla ei myöskään ole oikeutta saada muita salassa pidettäviä tietoja kuin ne, jotka ovat tarpeen asian hoitamiseksi.

Valtakirja on aina annettava kirjallisesti, mutta sen voi laatia myös vapaamuotoisesti ilman lomaketta.

Heini Lehikoinen

valta­kirja on aina kir­jallinen.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

■ Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeus 16–67-vuotiaalla henkilöllä, jonka työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveydenhäiriön vuoksi. Tavoitteena on parantaa työ- tai opiskelu-kykyä.■ Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, joka on lääketieteellisesti perusteltu. Se voi olla yksilö-, perhe-, ryhmä- tai paripsykoterapiaa ja nuorille myös musiikkiterapiaa.■ Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa enintään 200 kertaa. Kela tukee myös terapiaa, joka toteutuu vä-hintään 25 kertaa vuodessa. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan.

K u n T O u T u S P S y K O T E r A P i A

6 ■ Ajassa Ajassa ■ 7

käsittelyajat venyvät tilapäisestiKela asettaa vuosittain kes-keisten etuuksien käsittelyl-le tavoiteajat. Tavoiteaika tar-koittaa keskimääräistä aikaa, joka kuluu hakemuksen rekis-teröinnistä siihen, että ratkai-sija antaa siitä päätöksen.

Kevään aikana eläkehake-musten tavoiteajat ovat hie-man tavallista pidempiä ta-kuueläkkeen ruuhkien vuoksi. Esimerkiksi perhe-eläkehake-musten käsittelyn tavoiteaika on kolme viikkoa normaalin kahden viikon sijaan. Tavoite-ajat näkyvät internetissä osoit-teessa www.kela.fi/kasittely-ajat. Syksyyn mennessä tavoi-teajat palautuvat entiselleen.

liki 14 miljoonaa vierailua verkkosivuillaKelan internetsivuilla vierail-tiin viime vuonna lähes 14 miljoonaa kertaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 19 %. Suosituinta sisältöä ovat asi-oin tipalvelut sekä lapsiper-heille ja opiskelijoille suun-natut sivustot.

Kela sai viime vuonna noin 1 600 palautetta nettisivuis-taan. Erityisesti kaivataan säh-köpostiasiointia ja sitä, että liitteet voisi toimittaa Kelaan sähköisesti. Kela kehittää asi-ointipalvelujaan jatkuvasti.

sosiaaliturvan monimutkaisuus uuvuttaaAsiointi Kelassa sujuu yleen-sä kohtuullisen vaivattomasti. Sosiaalilainsäädännön vaikea-selkoisuus ja toimeenpanoon liittyvät käytännöt aiheuttavat kuitenkin ongelmia osalle asi-akkaista, ilmenee Kelassa teh-dystä tutkimuksesta.

Ongelmia voivat aiheut-taa esimerkiksi asumistuen ja työttömyystuen yhteensovit-tamisen monimutkaisuus.

Tulokset haastavat Ke-lan yhteistyökumppaneineen pohtimaan työjärjestelyiden, tietojärjestelmien ja asiakas-viestinnän tarkoituksenmu-kaisuutta ja yhteistyön toimi-vuutta. Tämän lisäksi sosiaa-lilainsäädäntö kaipaa selkeyt-tämistä.

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Ajoittainen mielialan vaih-telu on tavallista. Pitkään jatkunut alakuloisuus voi kuitenkin johtaa masennukseen, jolloin elämän, työn ja opiskelun normaaleista vaatimuksista selviytymi-nen vaikeutuu.

– Masennus tai ahdistuneisuus on harvoin sisäsyn-

Raitasalo pitää erittäin hyvänä sitä, että Kela voi ny-kyisin korvata myös uuden kuntoutuspsykoterapiajak-son silloin, kun jokin menetys, muu kuormittava elä-mäntilanne, opintojen loppuun saattaminen tai työelä-mään siirtyminen aktivoi vanhan tai laukaisee uuden mielenterveyden häiriön. Uusi terapiajakso voidaan korvata aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen päättymisestä.

Raitasalon mukaan asiakkaiden tasavertainen koh-telu on kuitenkin unohtunut. Esimerkiksi aikuiset, 26 vuotta täyttäneet, saavat yksilöpsykoterapiasta korva-usta lähes kolmanneksen vähemmän kuin nuoremmat.

– Liian suuri omavastuu – iästä riippumatta – ei sai-si olla psykoterapiaan hakeutumisen esteenä, hän pai-nottaa.

Heini Lehikoinen

Toipuminen voi alkaa

kela menee suoraan asiaanKelan perusturvaesitteet kor-vataan tänä vuonna kokonaan selkoesitteillä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa julkais-tut selkoesitteet ovat saaneet asiakkailta hyvää palautet-ta. Seikkaperäisiin perustur-vaesitteisiin verrattuna sel-koesitteet ovat helppolukuisia. Lisätietoa on tarjolla interne-tissä, puhelinpalvelussa ja toi-mistoissa.

Kela on tehnyt selkoesitteet yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Esitteet on julkaistu myös ruotsiksi. Tänä vuonna ne ilmestyvät lisäksi englan-niksi, viroksi, venäjäksi ja saa-meksi.

Esitteitä saa ilmaiseksi Ke-lan toimistoista.

palvelua myös ajanvarauksella Kela on ottanut valtakunnal-lisesti käyttöön ajanvaraus-palvelun. Ajanvarausta voi-daan tarjota asiakkaalle, kun hän asioi toimistossa tai soit-taa Kelaan.

Aika voidaan varata asiak-kaan toivomaan toimistoon tai palveluneuvoja voi soittaa asiakkaalle sovittuna ajankoh-tana. Jos asiakkaan täytyy pe-rua aika, hän voi soittaa kysei-sen elämäntilanteen palvelu-numeroon.

Toistaiseksi asiakkaat eivät pysty omatoimisesti varaa-maan aikaa, mutta järjestel-mä avataan Kelan nettisivuille mahdollisesti jo tänä vuonna.

viittomavideot uusitaan keväälläKelan etuuksista saa tietoa myös viittomakielellä osoit-teessa www.kela.fi/viittoma-kieli. Videot uusitaan kevään aikana.

Viittomavideot ovat tarkoi-tettu ensisijaisesti kuuroille, joiden äidinkieli on suomalai-nen viittomakieli.

Viime vuonna katsottiin ahkerasti muun muassa tulk-kauspalveluista kertovia vi-deoita, yhteensä 2 850 kertaa. Eniten katselukertoja oli syys-kuussa, jolloin tulkkauspalve-lut siirtyivät Kelan hoidetta-viksi.

Taksi matkojen suorakorvaus laajeneeKeski-Suomen sairaanhoitopiirissä viime touko-kuussa käynnistynyt taksimatkojen sähköinen suora-korvaus laajeni alkuvuodesta Pohjois-Savoon. Maalis-kuun alussa mukaan tulevat Pirkanmaan ja Kanta-Hä-meen sairaanhoitopiirit.

Kunkin sairaanhoitopiirin alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan yhdestä palvelunumerosta. Osas-sa niitä Elämässä-lehtiä, jotka jaetaan Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueilla, on mukana ir-rotettava, taksin tilausnumeron kertova muistilappu.

Kela ja Taksiliitto ovat yhdessä sopineet sähköiseen suorakorvausjärjestelmään siirtymisestä asteittain vuoteen 2013 mennessä koko maassa. Ensi syksynä mukaan tulevat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Poh-jois-Karjalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.

Kun matka tilataan keskitetystä palvelunumerosta, asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa näyttämäl-lä Kela-korttia ja maksamalla omavastuuosuuden 9,25 euroa matkaa kohden.

Tieto matkan kustannuksista siirtyy suoraan Ke-laan, eikä valtakirjoja ja korvaushakemuksia enää tar-vitse täyttää. Jos asiakas tilaa matkan muualta kuin palvelunumerosta, hänen on maksettava matkan koko hinta ja haettava itse korvausta Kelasta tarvittavine liit-teineen. Taksiyrittäjä ei voi enää hakea korvausta asi-akkaan puolesta.

Taksikeskus yhdistää samasta suunnasta tulevi-en asiakkaiden matkoja, joten kyydissä voi olla myös muita matkustajia. Tutun taksinkuljettajan, niin sano-tun vakiotaksin, kyytiin ovat oikeutettuja Kelan vaikea-vammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, yk-sin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset sekä vaikeasti sairaat pikkulapset, joiden hoito on keskitetty keskus- tai yliopistosairaalaan.

Taksin käyttöoikeuteen tai sairausvakuutuksen kor-vausperusteisiin taksimatkojen sähköinen suorakorva-us ei tuo muutoksia. Jos matkan voi tehdä julkisilla kul-kuvälineillä, voidaan taksimatka korvata vain, kun hoi-tava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi taksin käytön olevan asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätöntä ja antaa siitä todistuksen To-distus matkakorvausta varten (SV 67). Tämän todis-tuksen asiakas säilyttää itsellään.

Lisää tietoa taksimatkojen sähköisestä suorakorva-uksesta saa internetistä www.kela.fi/matkakorvaus.

Heini Lehikoinen

Kuntouttavaan psykoterapiaan pääsee aiempaa helpommin.

määrä­raHa ei rajoita pääsyä.

korvauk­sen saakela­kortilla.

pie

tar

i p

ost

iu

na

na

uit

to

Ove Åkerlund tarvitsee silloin tällöin taksia käydessään terveysasemalla.

tyistä. Useat mielenterveyden häiriöt liittyvät muutok-siin parisuhteessa, työssä tai opiskeluissa. Taustalla voi olla myös jokin vaikea menetys, kriisi tai trauma, sa-noo Kelan emeritustutkimusprofessori, neuropsykolo-gi Raimo Raitasalo.

Kelan korvaamaan kuntouttavaan psykoterapi-aan pääsy helpottui vuoden alusta, kun korvaami-nen muuttui lakisääteiseksi. Määrärahojen niukkuus ei enää rajoita uusien asiakkaiden pääsyä kuntoutus-psykoterapiaan. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykote-rapiaa voi hakea sen jälkeen, kun psykiatrisen hoidon aloittamisesta on kulunut kolme kuukautta.

1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

Eläkkeellä ■ 9

”Takuu-eläke vaikka sukan-varteen”Käsityöt ovat Irja Ukkosen elämänlanka. Takuueläkkeellä hän toteuttaa monta käsityöunelmaa.

osaavissa käsissä kirjola-pasen uhtualainen pe-rinnekuvio muuntuu lapsen villasukan var-teen. Puikoissa on ter-

volainen Irja Ukkonen. Kansan-omaiset mallit kiehtovat häntä eni-ten, sillä ne ovat pitkän ajanjakson, kyläyhteisöjen ja useiden tekijöi-den luomuksia. Niiden lähtökohta-na on aina ollut kauneuden kaipuu.

Irjan omat sukujuuret ovat Kar-jalassa. Kun kouluaikoina luokan muut tytöt tekivät länsisuomalais-ta reikäommelta, Irja teki etupis-tokirjontaa. Liikunnallisesti köm-pelölle lapselle käsillä tekemises-tä tuli läheisin ilmaisukanava. Ir-ja neuloi ensimmäiset kintaansa 9-vuotiaana.

Kasvattivanhempien ansiosta syntyi kiinnostus luontoon. Koto-na Tervossa luonto on yhä lähel-lä. Keittiön pöydällä on paikallisen lampurin toimittamia lankoja, jois-ta osa on saanut keltavärinsä sipu-linkuorista.

TEKSTI Anu Hytönen ■ KUVAT Juha Törmälä

Takuueläke merkitsee Irjalle noin 100 euroa lisää eläkettä.

Omaishoitajan vuosikymmenetIrja kävi karjanhoitokoulun ja avi-oitui Anteron, luonnon parissa viihtyvän rajavartijan kanssa. An-tero sairastui 25-vuotiaana Par-kinsonin tautiin. Niinpä Irjan työ-uraa kesti vain puolitoista vuotta, kun hän joutui jäämään miehensä omaishoitajaksi.

– Ei myö aina suaha valita os-soomme, Irja toteaa.

Vuodet kuluivat arkea pyörit-täen, ja elämä oli vaatimatonta. Luonnon antimilla – marjoilla, sie-nillä ja kaloilla – oli iso merkitys.

Taudin edetessä Anteron liikku-minen kävi vaikeaksi ja puhe epä-selväksi. Erityisen surullisena Irja muistelee tilanteita, jolloin Ante-ron luultiin olevan humalassa. Lo-pulta Antero oli taivuteltava inter-vallihoitoon.

Anteron kuolemasta on pian kahdeksan vuotta. Haikeana Irja muistelee yhteisiä vuosia. Vaikeina aikoina käsityöt ovat olleet elämän

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

10 ■ Eläkkeellä Eläkkeellä ■ 11

Käsityökurssilla tehty Matias-nalle on Irjan aarre.

takuu­eläke täydentää kansan­eläkettä.

Takuueläkkeen haku on alkanutSuomessa asuvan eläkeläisen vähimmäiseläke nousee yli sadalla eurolla kuukaudessa takuueläkkeen ansiosta.

Lähes 80 000 täyden kansan-eläkkeen saajaa sai tammikuun lo-pulla Kelasta kirjeen takuueläk-keestä. Kirjeessä oli mukana osit-tain täytetty hakemuslomake sekä vastauskuori, jonka postimaksun Kela maksaa. Ne, jotka eivät saaneet kirjettä, voi-vat hakea takuueläkettä itselleen parhaiten sopivalla tavalla: soitta-malla Kelaan numeroon 020 692 202 tai postittamalla täytetyn ja al-lekirjoitetun hakemuslomakkeen Kelaan. Hakija voi myös käydä Ke-lan toimistossa tai yhteispalvelu-pisteessä.

Hakemuslomakkeen voi tulos-taa internetistä www.kela.fi/lo-makkeet. Kela muistuttaa vielä elo-kuussa kirjeellä niitä takuueläk-keeseen mahdollisesti oikeutettu-ja, jotka eivät ole siihen mennessä jättäneet hakemusta.

Huolellisesti täytetty lomake no-peuttaa päätöksen saamista.

Takuueläkettä pitää hakea, mutta hakemisella ei ole kiirettä. Takuueläkkeen saa takautuvasti maaliskuusta, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa.

Monet tarvitsevat apua takuueläkkeen hakemises-sa. Omaiset ja muut eläkeläistä hoitavat henkilöt voi-vat muistuttaa ja avustaa eläkeläistä siinä. Ilman val-takirjaa eläkeläisen puolesta hakijana voi toimia vain edunvalvoja tai Kelan hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö.

Ilman hakemusta Kela maksaa takuueläkkeen vain niille maahanmuuttajille, jotka saivat maahanmuutta-jan erityistukea. Erityistuki lakkaa kokonaan ja takuue-läke korvaa sen maaliskuusta alkaen.

Suomessa asuvan eläkeläisen vähimmäiseläke on 687,74 euroa kuukaudessa takuueläkkeen ansiosta. Vä-himmäiseläke on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa elävälle eläkeläiselle.

Jos eläkeläinen on valinnut varhennetun vanhuus-

eläkkeen, takuueläkekin jää pie-nemmäksi.

Takuueläke kuuluu niille, joiden muut eläkkeet Suomesta ja ulko-mailta jäävät alle vähimmäiselä-ketason veroja vähentämättä. Ta-kuueläkkeeseen vaikuttavat lähes kaikki omat eläkkeet bruttomää-räisinä, olivatpa ne kansaneläkettä, työeläkettä, leskeneläkettä tai mui-ta jatkuvasti maksettuja lakisäätei-siä korvauksia Suomesta tai ulko-mailta.

Omat tai puolison muut tulot ja omaisuus eivät vaikuta takuueläk-keeseen. Omaishoidon tuki rinnas-tetaan työtuloon. Takuueläkkee-seen eivät myöskään vaikuta eläk-keen lapsikorotus, eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki eivätkä rin-tamalisät.

Vaikutus asumistukeen on pie-ni. Takuueläke otetaan huomioon asumistuen tulona kuten muutkin

eläkkeet. Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saavan yk-sinäisen henkilön asumistuki pienenee noin 4,50 eu-roa kuukaudessa.

Takuueläke pienentää toimeentulotukea koko mää-rällään.

Pitkäaikaisessa julkisessa laitoshoidossa olevan ta-kuueläke menee pääosin laitoshoitomaksuun. Käyttö-varoiksi hoidettavalle pitää jäädä vähintään 97 euroa kuukaudessa.

Takuueläke maksetaan pankkitilille joka kuukau-den 22. päivä. Kansaneläke tulee edelleenkin tilille eläkkeensaajan sukunimen alkukirjaimen mukaisena maksupäivänä, joko 4. (A–K), 14. (L–R) tai 22. päivä (S–Ö). Jos pankit ovat kiinni näinä päivinä, eläke tulee tilille edeltävänä pankkipäivänä.

Jos eläkkeensaaja asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei saa takuueläkettä. Se voidaan kuitenkin maksaa tila-päisesti ulkomailla oleskelevalle.

Lisätietoja saa internetistä www.kela.fi/takuuelake.Hilkka Nakari

henkireikä. Irja on myös lukenut paljon sekä laulanut vuosien mit-taan eri kuoroissa.

Kansallispuku vuosien säästämiselläOmaishoitajana vietetyt vuosi-kymmenet eivät kartuttaneet elä-kettä. Kansaneläkkeellä pärjäämi-nen on vaatinut paljon valintoja.

– On pitänyt säästää jokainen sentti neliskanttiseksi, Irja sanoo.

Hän on oppinut kysymään itsel-tään, tarvitsenko tätäkään välttä-mättä.

– Kaikkea tyrkytetään ihan lii-kaa. Nykyään ihmiset hankkivat kotinsa täyteen elektroniikkaa, jo-ta eivät osaa edes käyttää.

Irjalla ei ole televisiota. Radio on käsitöitä tekevän ystävä.

Omaa Raja-Karjalan kansallis-pukuaan Irja säästi ja toteutti vuo-sikaudet. Puvun eteen on kannet-

puut. Joskus olisi kiva käydä myös teatterissa.

Irja silittelee sylissään käsityö-kurssilla tekemäänsä Matias-nal-lea. Kursseilla on tullut opiskeltua myös kuparilanka- ja rakusavitöi-tä, nypläystä ja korujen valmistus-ta sekä kuivahuovutusta.

Irjalla on ystävänsä kanssa yhtei-nen kummilapsi Ecuadorissa. Kä-sityön tekijää ilahdutti tieto, että kummilapsi on oppinut punomaan

tu paljon sieniä ja marjoja. Irja te-ki itse puvun kirjontatyöt, ja tuttu ompelija kokosi puvun pala palalta.

Takuueläke tulee tarpeeseen Takuueläke merkitsee Irjalle noin 100 euron korotusta eläkkeeseen. Sairastelujen takia rahaa on kulu-nut paljon lääkkeisiin ja mahdolli-suus harrastaa on vähentynyt. Irjan haaveena ovat pienet pöytäkangas-

koreja. Paju taipuu myös Irjan kä-sissä. Parvekkeella on itse tehty pa-jukissa, jonka nimi on Mörökölli.

Sukkia Irja on neulonut niin Ve-näjän vankiloihin kuin Romanian lapsillekin. Mummon käsitöitä tarvitaan lähempänäkin. Tyttären perheessä on kolme lasta. Heille Ir-ja neuloo lämpimät sukat ja lapaset sipulinkeltaisesta lampaanvillasta.

– Ja vävylle neulon mahdotto-man suuria sukkia, Irja hymyilee.

0 586,46 101,28 687,7440,00 586,46 61,28 687,74100,00 562,33 25,41 687,74138,34 543,17 6,23 687,74200,00 512,33 0 712,33300,00 462,33 0 762,33

E S i m E r K K E j ä y K S i n A S u v A n

T A K u u E l ä K K E E S T ä , E / K K

Työeläkkeet yhteensä

Kansan-eläke

Takuu-eläke

Eläkkeet yhteensä

0 520,19 167,55 687,7440,00 520,19 127,55 687,74100,00 496,06 91,68 687,74270,86 410,65 6,23 687,74300,00 396,06 0 696,06350,00 371,06 0 721,06

E S i m E r K K E j ä P A r i S u h T E E S S A O l E v A n

T A K u u E l ä K K E E S T ä , E / K K

Työeläkkeet yhteensä

Kansan-eläke

Takuu-eläke

Eläkkeet yhteensä

Summat ovat bruttomääriä. Jos takuueläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,23 e/kk, sitä ei makseta.

Takuueläkettä voi hakea postitse, puhelimitse tai käymällä Kelassa.

pienieläke on vaatinut valintoja.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

työkyvyttömyys­eläkkeen tuloraja nouseeTyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi maaliskuun alusta ansaita työtuloja takuueläk-keen verran eli 687 euroa kuu-kaudessa, ilman että tulot vai-kuttavat eläkkeeseen.

Jos kuukausituloja on tätä enemmän, työkyvyttömyys-eläkkeen voi myös jättää le-päämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kah-deksi vuodeksi. Jos työnte-ko päättyy ennen enimmäis-aikaa, eläke palautetaan mak-suun ilman työkyvyn uutta ar-viointia.

Eläkkeensaajan asumistu-kea ei lakkauteta eläkkeen le-päämisen ajaksi, jos tuen muut ehdot täyttyvät.

eläkkeensaajan asumistukeen pieni korotusEläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavien asumismenojen enimmäismääriä korotettiin vuoden alussa 3,6 prosenttia.

Enimmäismäärät ovat nyt I kuntaryhmässä 6 876 euroa, II kuntaryhmässä 6 323 euroa ja III kuntaryhmässä 5 547 euroa vuodessa.

saitko oranssin kirjeen ruotsista?Ruotsin eläkevirasto (Pensions myndigheten) on lähettänyt helmikuussa ns. oranssin kirjeen Ruotsista vanhuuseläkettä ansainneille. Kirje vastaa suomalaista työ-eläkeotetta, ja siinä on myös ennuste tulevasta eläkkeestä.

Myös osa Ruotsista eläket-tä jo saavista sai kirjeen, jossa kerrotaan tämän vuoden eläk-keen määrästä ja mahdollises-ta jäljellä olevasta eläkeoikeu-desta.

Joka vuosi lähetettävä kirje koskee vain Ruotsin lakisäätei-siä työeläkkeitä (inkomstpen-sion, tilläggspension, premie-pension). Siinä ei ole tietoa Ruotsin takuueläkkeestä (ga-rantipension) eikä työmarkki-nasopimuseläkkeistä (avtals- tai tjänstepension).

Lisätietoja saa internetistä www.pensionsmyndigheten.se tai puhelimitse numerosta +46 498 200 700.

Eläkkeellä ■ 13

Jalka nousee kevyesti

d­vitamiinin saanti kohdalleen

Käsillä on se aika vuodesta, jolloin itse kunkin D-vitamiinivarastot ovat tyhjim-millään. Kesällä auringon iholla tuotta-ma D-vitamiini ei enää auta – sehän riit-tää vain parin kuukauden tarpeisiin.

Tutkimusten mukaan varsinkin lapsilla ja nuorilla, odottavilla ja imettävillä äideillä sekä vanhuksilla ve-ren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi suosituksia pie-nemmäksi. Keskeinen syy tähän lienee se, että saanti-suosituksia ei ole noudatettu, koska ne on koettu mo-nimutkaisiksi. Eräs hälyttävä seuraus tästä on se, että lääkäreiden vastaanotolle on alkanut ilmaantua riisi-tautisia lapsia.

Tilanteen korjaamiseksi näiden riskiryhmien suosi-tuksia on yksinkertaistettu. Heille suositellaan nyt D-vitamiinivalmisteita kautta vuoden eikä vain talvisai-kaan, kuten aiemmassa suosituksessa. Lisäksi vitamii-nivalmisteen käytössä ei tarvitse ottaa huomioon ruo-kavalion sisältämää D-vitamiinia, kuten aikaisemmin ohjeistettiin.

Suositeltavat päiväkohtaiset annokset (pillereinä tai tippoina) ovat alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa ( g), 2–18-vuotiaille 7,5 g, raskaana oleville ja imettäville 10 g ja yli 60-vuotiaille 20 g.Työikäisten on tavallisesti helppo saada heille suo-

siteltu päivittäinen D-vitamiinimäärä (7,5 g) ruoasta. Se kertyy esimerkiksi syömäl-lä kalaa 2–3 kertaa viikossa sekä käyttämällä päivittäin D-vitami-noituja maitovalmisteita ja rasva-levitteitä.

Luomumaitoon ei lisätä lain-kaan D-vitamiinia. Tämä on tär-keää huomioida D-vitamiinin saannissa niillä lapsilla, joiden päiväkodissa tai koulussa on siir-rytty luomumaitoon. Myöskään voilla ja ruokaöljyllä ei ole mer-kitystä D-vitamiinin lähteenä,

vaikka moni niin kuvittelee.D-vitamiinin saanti on tärkeää luuston kehittymi-

sen ja kunnossa pysymisen kannalta koko elämänkaa-ren ajan. Ilman sitä elimistö ei pysty hyödyntämään ravinnon kalsiumia. Tällöin luusto jää hauraaksi, mikä altistaa murtumille. Suositusannos D-vitamiinia mak-saa päivää kohden vain 5–10 senttiä. Se on todella vä-hän verrattuna murtumien hoidosta koituviin kustan-nuksiin.

D-vitamiinin puutos on yhdistetty moniin muihin-kin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen ja ma-sennukseen. Näiltä osin tarvitaan kuitenkin vielä run-saasti lisätutkimuksia.

D-vitamiini varastoituu elimistöön, ja sen liian run-sas saanti on haitallista. Liikasaannin vaara on käy-tännössä olematon, kun käyttää D-vitamiinivalmistei-ta suositusten mukaisesti. Varovaisuus on kuitenkin valttia. Liikasaannin oireet voivat ilmetä päänsärkynä, pahoinvointina ja ripulina, ja vaarana on munuaiskivi-en muodostuminen. Turvallisen saannin yläraja vuo-rokaudessa on alle 11-vuotiailla 25 g ja tätä vanhem-milla 50 g.

Voit lukea aiheesta lisää blogissani Kelan internet-sivulla www.kela.fi/tutkimusblogi > Kirjoittajat > Ha-kala.

riisitautia on taasalkanutilmaantua.

Kolumni | Paula HakalaKirjoittaja on johtava tutkija

Kelan tutkimusosastolla

paula.hakala@kela.fi Alzheimer on yleisin muisti-sairausVäestön ikääntyessä muisti­sairaudetkin yleistyvät.Joka kolmas yli 65-vuotias kokee ajoittain muistioi-reita. Usein taustalla ei ole etenevä muistisairaus vaan vaikkapa väsymys, stressi tai masennus.

Noin 35 000 suomalaista kärsii lievistä ja 85 000 vä-hintään keskivaikeista muistisairauden oireista. Alzhei-merin tauti on syynä ainakin 70 prosentissa näistä.

– Vuosittain todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Kun väestö ikääntyy, muistisairaudetkin yleistyvät, ker-too lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Kelasta.

– Muistisairaudet ovat ylivoimaisesti yleisin syy siihen, että henkilö tarvitsee pitkäaikaista laitoshoitoa.

Alzheimer rappeuttaa aivojen hermosoluja ja heiken-tää vähitellen ihmisen muistia ja toimintakykyä. Keski-määrin sairaus kestää noin kymmenen vuotta, kuole-maan asti.

Alzheimerin suurimpia riskitekijöitä ovat ikä, vähäinen henkinen, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, masennus, diabetes, korkea kolesteroli ja keski-iän korkea verenpai-ne. Vähäisimpänä riskitekijänä ovat perinnölliset syyt.

Ensivaiheen oireina ovat yleistyvä unohtelu, sanojen toistaminen, uusien asioiden oppimisvaikeudet, kätevyy-den heikentyminen, tunnistamisvaikeudet ja esimerkiksi hankaluus löytää sanoja jonkin kuvailemiseen. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä tai herkästi hermostu-vakin. Hän saattaa myös peitellä oireitaan.

Tauti tunnistetaan lääkärin vastaanotolla huolellisten tutkimusten perusteella. Aivojen magneettikuvauksella voidaan todeta muistirakenteiden surkastuminen. Diag-noosin jälkeen erikoislääkäri laatii B-lausunnon lääkekor-vausta varten. Lääkkeillä voidaan helpottaa oireita ja hi-dastaa taudin etenemistä.

– Kela tukee merkittävästi sairaudesta aiheutuvia lää-kekuluja, joten kenenkään ei tarvitse jättää muistisairaut-ta hoitamatta taloudellisista syistä. Alzheimerin tautia sairastavilla on usein myös oikeus eläkettä saavan hoito-tukeen, Minna Raivio sanoo.

Lääkehoidon tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista kun-toutusta ja lääkärin seurantaa. Hyvä kunto pidentää mahdollisuutta asua kotona ja lisää elämään hyviä vuosia sairaudesta huolimatta.

Satu Kontiainen

Liisa Paunonen harjoittaa tasa-painoaan Tarja Kindstedtin ohjaamana. Seikku Paunonen seuraa ”naistentansseja” sivusta.

12 ■ Eläkkeellä

Liikunta auttaa muistisairasta jaksamaan. Toimintakyvyn kohentuminen helpottaa myös omaista.

Helsinkiläiset Liisa ja Seikku Paunonen ovat olleet yhdessä liki 50 vuotta. Näistä seitsemänä viimeisim-pänä mukana on ollut myös Liisan Alzheimer. Seikku hoitaa Liisaa kotona. Kaunis asunto on täynnä muisto-ja ulkomailla tehdyistä työvuosista.

– Toistaiseksi asiat ovat hyvin, ja jaksan. Liisa on ol-lut terveenä muistin huononemista lukuun ottamat-ta. Myös mielialan vaihtelut ovat hieman lisääntyneet, Seikku kertoo.

Muistisairaiden kuntoutukseen erikoistunut fysio-terapeutti Tarja Kindstedt Suomen Fysiogeriatriasta on tullut Paunosten kotiin tekemään liikuntaharjoituk-sia Liisan kanssa. Fyysisesti hyväkuntoinen Liisa kes-kittyy ensin harjoittamaan kehon hahmottamista. Ai-

liikunta Helpottaa elämää.

na

na

uit

to

na

na

uit

to

■ Kelan tehtäviin kuuluu lain mukaan alle 65-vuoti-aiden kuntoutus. Tämänikäisiä muistisairaita on ny-kyisin noin 7 000–10 000. He voivat hakea Kelan tu-kemaan dementiakuntoutukseen. Tämän lisäksi hei-dän työikäisille omaisilleen järjestetään kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta.

Kela haluaa tukea myös tätä iäkkäämpien kotona selviytymistä. Kela onkin mukana GERI-tutkimus-hankkeessa kehittämässä vaikuttavia ja taloudellisia kuntoutusmuotoja ikääntyneille.

D E m E n T i A K u n T O u T u S

– Stepperillä tai kuntopyörällä polkeminen vaikka tv:tä katsellessa on tehokas keino kohentaa reisilihas-ten voimaa. Talvikuukausina moni iäkäs ihminen lin-noittautuu kotiin liukastumista pelätessään. Pelkkä huoneesta toiseen kävely ei riitä ylläpitämään lihasvoi-maa.

Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu auttaa myös vält-tämään kaatuilua. Iäkkään omaisen voi olla vaikeaa saada nostettua kaatunutta. Tämä on usein ratkaiseva-na syynä, miksi kotihoito ei enää onnistu.

Liikunta kohentaa myös mielialaa ja muistin toimin-taa. Minna Raivio painottaa, että tämä on vasta alusta-va tulos. Saman ovat kuitenkin havainneet myös Pau-noset.

– Harjoitukset ovat helpottaneet elämäämme huo-mattavasti. Liisa on ollut kuluneen vuoden hyvin vir-keä. Harjoitukset ovat tukeneet myös muistin toimin-taa, Seikku uskoo.

.Satu Kontiainen

voja aktivoidaan aivojumpalla, ja tämän jälkeen astel-laan tasapainotyynyllä ja jumpataan kepin kanssa. Li-hasvoimaharjoituksena toistetaan tuolilta ylösnousua kolmen kilon painoliivit päällä.

– Hiki tulee pintaan. Tarjan käynnit ovat virkistäviä, Liisa iloitsee.

Harjoitukset ovat osa tutkimushanketta, jossa sel-vitetään liikuntaharjoittelun vaikutuksia 140:n kotona asuvan muistisairaan toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kuntoutusta on järjestetty kullekin kaksi kertaa viikos-sa vuoden ajan. Tuloksia verrataan kontrolliryhmään.

Erityisesti lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu näyt-tää tutkimuksen mukaan parantavan muistisairaan toi-mintakykyä.

– Arkea helpottaa huomattavasti se, jos potilas pys-tyy nousemaan itsenäisesti ylös tuolista, vuoteesta ja wc-istuimelta, kertoo GERI-hankkeen tutkija, lääketie-teen tohtori ja geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Kelasta.

Reisilihasten voimat ratkaisevat.

μ

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

14 ■ Terveys

kuntoutuksen palveluntuottajalöytyy verkostaKuntoutuksen hakija voi nyt itse etsiä sopivaa kuntoutus-palvelun tuottajaa osoitteessa www.kela.fi/kuntoutus > Pal-veluntuottajahaku.

Uusi hakupalvelu sisältää tiedot palveluntuottajista, joil-la on oikeus antaa Kelan jär-jestämää kuntoutusta ja jotka ovat antaneet suostumuksen tietojensa näyttämiseen.

Kelan verkkosivuilla on myös kuntoutuskurssihaku, joka näyttää vapaiden kurssi-paikkojen määrän reaaliajassa osoitteessa www.kela.fi/kun-toutuskurssihaku.

Palvelut eivät vaadi tunnis-tautumista.

osasairauspäivä­raha kiinnostaa yhä useampiaOsasairauspäivärahan saajia oli viime vuonna 4 737. Määrä enemmän kuin kaksinkertais-tui vuodesta 2009.

Viime vuoden alusta osasai-rauspäivärahan ehtoja muu-tettiin siten, että sitä on voinut saada heti omavastuuajan eli 10 päivän jälkeen.

Osasairauspäivärahaa voi saada, jos työnantaja ja työnte-kijä pääsevät sopimukseen ko-kopäivätyön määräaikaisesta muuttamisesta osa-aikaiseksi. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa työkyvyttömän työntekijän terveyttä tai toipumista.

joustoa sairaus­päivärahanenimmäisaikaanJos työhön palanneen henki-lön sairaus uusiutuu hänen oltuaan työssä vähintään 30 päivää, sairauspäivärahaa voi-daan heinäkuun alusta voi-maan tulevan lainmuutoksen perusteella maksaa, vaikka päivärahan enimmäisaika oli-si täyttynyt.

Sairauspäivärahaa makse-taan sairauden uusiutuessa omavastuuajan jälkeen kor-keintaan 50 arkipäivältä.

Nykyisin sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen oikeus päivärahaan saman sairauden perusteella alkaa vasta, kun henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta.

Eija Pahkala pi-tää osteoporoo-sinsa aisoissa muun muassa monipuolisella liikunnalla.

Terveys ■ 15

korvausta yksityisestä hoidosta terveys­keskuksissaKela-korvausta saa maalis-kuun alusta myös kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä hoidosta.

Osa suomalaisista asuu paik-kakunnilla, joilla on ajoittain vaikea saada nopeasti yhteyt-tä terveyskeskukseen. Näillä paikkakunnilla myös yksityis-ten lääkärinpalvelujen tarjonta on usein vähäistä.

Uudistuksen odotetaan pa-rantavan yksityisten tervey-denhuollon palveluiden saata-vuutta. Valmiiksi varusteltujen tilojen vuokraaminen yksityi-selle palvelujentuottajalle te-hostaa myös tilojen käyttöä.

Julkisissa tiloissa annettuun hoitoon sovelletaan samoja korvausperiaatteita kuin muu-hunkin sairausvakuutuksesta korvattavaan hoitoon. Tilojen vuokraaja huolehtii lisäksi sii-tä, ettei kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisäätei-nen toiminta vaarannu.

pienetkin matkat kerryttävät maksukattoaKela korvaa sairauteen, ras-kauteen, synnytykseen ja Ke-lan järjestämään kuntoutuk-seen liittyviä matkoja. Asia-kas maksaa yhteen suuntaan tehdystä matkasta 9,25 euron omavastuuosuuden, ja Kela korvaa sen ylittävän kustan-nukset.

Jos matkakustannusten oma vastuut ylittävät kalente-rivuoden aikana 157,25 euroa, Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustan-nuksista kokonaan.

Asiakkaan kannattaa toimit-taa Kelaan korvaushakemus myös alle omavastuun eli vä-hemmän kuin 9,25 euroa mak-saneista matkoista, sillä nekin lasketaan vuotuiseen omavas-tuuosuuteen.

Kun vuotuinen euromää-rä on täyttynyt, asiakas saa Kelasta postitse matkakortin osoituksena vuosiomavastuun täyttymisestä. Matkakortti ei kuitenkaan oikeuta käyttä-mään erityiskulkuneuvoa, esi-merkiksi taksia, ilman erillistä todistusta erityiskulkuneuvon tarpeellisuudesta.

ro

be

rt

se

ge

r

yksi murtuma ennustaa toista.

na

na

uit

to

Eija taisteli lujaksiOsteoporoosi ei lannistanut himankalaista kuntohoitajaa.

Osteoporoosidiagnoosi oli järkytys 43-vuotiaalle Eija Pahkalalle. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, hän kertoo lujasta kuntoutumistaistelustaan.

– Minulle on sattunut muun muassa kolme hankalaa murtumaa. Yksi näistä, pirstaleinen olkavarren murtu-ma, tuli hiihtolenkillä kaatuessani alamäen mutkassa. Murtuma oli tuskallinen, mutta kahden leikkauksen, ankaran kuntoilun ja osa-aikaisen sairausloman ansi-osta toivuin jälleen työkykyiseksi.

Eija luettelee tottuneesti osteoporoosinsa syitä: kuusi peräkkäistä raskautta ja pitkää imetysaikaa, pul-mat kalsiumin ja D-vitamiinin imeytymisessä, kilpi-rauhasen liikatoiminta, vaikea laktoosi-intoleranssi ja ehkä perimäkin.

– Olen aina liikkunut paljon ja syönyt terveellisesti. Raskaus- ja imetysaikoina en tosin ymmärtänyt käyt-tää kalsium- ja D-vitamiinilisää, kun siitä ei neuvolas-sakaan ikinä puhuttu.

Eijan innostus järjestötoimintaan heräsi, kun hän tahtoi selvittää, mistä sairaudessa on kyse. Hän kou-luttautui Ilona-osteoporoosiohjaajaksi ja ryhtyi puu-haamaan Kokkolaan osteoporoosiyhdistystä. Nykyi-sin hän kuuluu varajäsenenä Suomen Osteoporoosi-liiton hallitukseen.

– Pitäkää hyvät ihmiset huolta luistanne, liikkukaa ja syökää D-vitamiinia, hän vetoaa.

Osteoporoosiin jo sairastuneita hän kehottaa vaati-maan hyvää hoitoa.

– Jos yksi lääke ei sovi, pitää kokeilla toista. Murtu-ma ennustaa toista murtumaa. Pienet lääkkeen haitta-vaikutukset eivät ole mitään murtumista toipumisen rinnalla, Eija vakuuttaa.

Hän on itse syönyt lääkettä kolmeen otteeseen – nyt se on tauolla. Taukoa suositellaan usein noin viiden vuoden yhtäjaksoisen lääkityksen jälkeen.

Kela korvaa joka kuukausi noin 20 000 henkilön os-

teoporoosilääkkeistä kaikkiaan noin 750 000 euroa.Lääkityksen kustannukset ovat silti pieniä verrattu-

na esimerkiksi lonkkamurtuman kuluihin. Yksi lonk-kamurtuma maksaa yhteiskunnalle liki 20 000 euroa. Hintaa tulee yli tuplasti tätä enemmän, jos potilas ei kuntoudu takaisin kotiin. Vanhuksen lonkkamurtuma vie usein hautaan.

– Ei olisi iso kuluerä ottaa käyttöön vanhusten lai-toshoidossa D-vitamiinilisää, ja lonkkasuojat pitäisi saada osaksi lääkinnällistä kuntoutusta.

– Lisäksi sopeutumisvalmennusta tulisi saada tarjol-le nykyistä enemmän. Tänä vuonna Suomen Osteopo-roosiliitto järjestää kaksi kurssia RAY:n tuella.

Lääkityksen, tasapainoisen ravinnon ja runsaan lii-kunnan ansiosta Eijan diagnoosi on päivittynyt osteo-peniaksi eli hänen luun tiheytensä on kohonnut.

– Monipuolinen liikunta kehittää uutta luuta ja pa-rantaa tasapainoa. Luukadosta kärsiville ei suositella hyppelyitä eikä keskivartalon voimakkaita kiertoliik-keitä. Harrastan uintia, jumppaa, kuntosalilla käyn-tiä, pyöräilyä ja hiihtämistä. Lisäksi liikun paljon työni puolesta.

Hiihtoladulla Eija jättää mäet silti suosiolla väliin.– Tasamaasto tuntuu riittävän houkuttelevalta, sillä

olkavarsi muistuttaa murtumasta yhä joka päivä.

Satu Kontiainen

Turun kulttuuripääkaupunki­vuosi yhdistää kulttuurin ja terveyden.

Helmikuussa ensi-iltansa saava Hair on osa Kes-ki-ikäisten hiukset -hanketta, jonka takana ovat Turun terveystoimi ja Turun ammattikorkeakoulun esittävän taiteen sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat. Esiintyjät ovat tavallisia keski-ikäisiä turkulaisia.

Hankkeen aluksi osallistujille tehtiin hyvinvointitar-kastus.

– Siitä heräsi ajatus, että vaikkapa painonhallinnan tai tupakoinnin lopettamisen pienryhmät voisivat toi-mia, kertovat hankkeen toimijat, koordinaattori Tii-na Malmisalo ja ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat Kristiina Viljanen ja Sari Asteljoki.

Paristasadasta hairilaisesta kaikki halukkaat pää-sivät elämänhallintaryhmiin, joita vetivät eri alojen opiskelijat. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa itse-tuntoa ja esiintymispelkoa. Monia kiinnosti myös ajan hallinta.

– Halusimme laajentaa ajatusta terveydestä. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin että syö hyvin, Viljanen tiivistää.

Turun kulttuuriresepti loikkaa myös askelen sivuun tavallisesta terveydenhoidosta.

– Kulttuurireseptin voi määrätä kenelle tahansa vas-taanotolla käyvälle. Mieluiten kuitenkin sellaisille po-tilaille, jotka eivät ehkä muuten hakeutuisi kulttuuri-rientoihin, selittää terveyskeskuslääkäri Janne Nur-minen Turun keskustan terveysasemalta.

Käytännössä resepti on palveluseteli, jonka saa vaihtaa haluamansa kulttuuripääkaupunkivuoden ta-pahtuman pääsylippuun. Jaossa on noin 5 500 reseptiä.

Mutta mikä on kulttuurin vaikutus terveyteen?– Kulttuuri herättää tunteita, Nurminen sanoo.– Sen avulla jokainen voi oppia itsestään uutta. Täl-

laiset kokemukset auttavat kroonisista sairauksista kärsiviä. Kulttuuri antaa myös sisältöä elämään ja tar-joaa kanavan olla yhteydessä muihin ihmisiin. Nämä ovat itseisarvoja sinänsä.

Elina Teerijoki

Hair-musikaalin esiintyjät ovat ta-vallisia keski-ikäi-siä turkulaisia.

kult tuuri Herättää tunteita.

Terveyttä kulttuurista

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

Koti&Perhe ■ 1716 ■ Koti&Perhe

lastenhoidon muutokset voi ilmoittaa verkossaHelmikuusta lähtien perheet, jotka saavat kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, ovat voineet ilmoittaa tukeen vai-kuttavista muutoksista Kelan asiointipalvelussa netissä.

Asiointipalvelussa voi il-moittaa muun muassa päivä-hoitajan vaihtumisesta, kesä-ajan hoitojärjestelyistä tai tu-en lakkauttamisesta. Kelan nettisivuille on myös tulossa uusi laskuri, joka huomioi ko-tihoidon ja yksityisen hoidon tuen yhdistelmät perheessä.

osittaista vanhempainrahaa käytetään vähän Äitiysrahakauden jälkeen al-kavalle vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti vuorottelevat vapaalla. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun.

Mahdollisuus jakaa van-hempainvapaa äidin ja isän kesken on ollut käytössä vuo-desta 2003. Vanhemmat ovat kuitenkin hyödyntäneet mah-dollisuutta vain vähän. Viime vuoden aikana osittaista van-hempainrahaa sai kaikkiaan 113 äitiä ja isää, mikä on 0,1 % kaikista vanhempainrahan saajista. Vuoden lopussa sitä sai vain 36 äitiä tai isää.

kela­kerttu jatkaa neuvontaa internetissä Kela-Kerttu on neuvonut pienten lasten vanhempia ver-kossa viime keväästä. Keskus-teluun löytää linkistä www.ke-la.fi/kerttu.

Sivuilla vierailee viikossa yli 2 000 eri kävijää, jotka keskus-televat lapsiperheiden tukiin liittyvistä aiheista aktiivisesti. Kerttu jatkaa opastusta koko tämän vuoden.

Kevään aikana Kerttu saa sivut myös Facebookiin. Ker-tun kaveriksi liittyvät saavat vinkkejä ja ajankohtaista tie-toa. Myös Kelan lapsiperheil-le suunnattuja internetsivuja kehitetään kesän kynnyksellä asiakaspalautteen perusteella.

Horttanaiset ulkoilevat paljon. Pojat ovat pysy-neet talven yli terveinä.

poikien kanssa tapaHtuu ja välillä sattuukin.

Tarkkana lasten lääkinnässäHorttanaisten perheessä purkkilääkkeisiin turvaudutaan vain harvoin.

Karjaalaiset Jukka ja Emilia Horttanai-nen eivät ole lääkkeiden vastustajia. Jos lääkettä selvästi tarvitaan, sitä ilman muu-ta käytetään.

– Muttei ikinä ainoana keinona, Emilia korostaa.

– Ihminen toimii kokonaisuutena, johon vaikuttavat elinympäristö, elämäntapa ja ruoka. Ravinto on meillä ensisijainen lääke.

Perheen pojat Mauno, 7, ja Jimi, 5, ovat olleet terveitä. Tavanomaista nuhakuumet-ta ja vatsatautia on ollut silloin tällöin, mut-ta harvoin niitäkään. Selkeitä korvatuleh-duksia ei ole todettu.

Mauno oli ensimmäisen kerran korkeas-sa kuumeessa kaksivuotiaana.

– Silloin yritimme tarjota lasten parasetamolia, mut-ta se ei oikein mennyt alas. Mauno osaa juoda huo-noon oloonsa vettä, ja tämä auttaa myös kuumeessa. Muutenkin hän tuntee perheestä parhaiten, mikä ra-vinto on hyväksi.

Kuumeen noustessa lapsilta vähennetään peittoja, ja kostea harso voidaan laittaa otsalle helpottamaan oloa. Perhe pötköttelee yhdessä sängyllä, läheisyys lääkkee-nä. Kuumetta alentavaa lääkettä ei pienessä kuumees-sa harkita, sillä kuumeella on tarkoituksensa.

– Lapsia ei voi lääkitä kuin pieniä aikuisia. He ei-vät ole myöskään yhtenäinen ryhmä, sanoo professori Riitta Ahonen Kuopion yliopistosta. Hän on pereh-tynyt tutkimuksissaan lasten lääkintään.

– Monet lääkkeet vaikuttavat eri tavoin vaikkapa imeväisikäiseen tai kymmenvuotiaaseen.

Ahosen mukaan lasten lääkityksessä suurin ongel-ma on se, että vain harvoja lääkkeitä on testattu lapsil-la. Monia aikuisilla testattuja lääkkeitä käytetään lap-silla kokemuksen perusteella.

Miten lapsia osataan sitten lääkitä oikein?Ahonen rauhoittelee, että lasten tilapäisiä ja pieniä

oireita voi turvallisesti lääkitä lapsille tarkoitetuilla it-sehoitolääkkeillä.

– Lääkepakkauksesta voi lukea, sopiiko lääke lapsil-le, millaisen annoksen voi antaa kerralla ja montako vuorokaudessa. Aikuisten lääkkeitä ei saa antaa lapsil-le itsehoidossa. Esimerkiksi aspiriinia ei enää lainkaan suositella lapsille, sillä se voi aiheuttaa etenkin virusin-fektioiden yhteydessä vakaviakin haittoja.

Jos lasten lääkintä askarruttaa, siitä kannattaa Aho-

sen mukaan keskustella lääkärin kanssa. Ap-teekistakin saa hyviä neuvoja.

Horttanaisten lääkekaapissa on lasten pa-rasetamolin lisäksi lähinnä laastareita, side-harsoja ja desinfiointiainetta.

Viime kesänä lasinsiru leikkasi Maunon jalkaan ison haavan. Se piti ommella puudu-tuksessa. Haavaa puhdistettiin säännöllisesti, mutta muita lääkkeitä ei tarvittu.

– Onnea on ollut, ettei sairauksia tai onnet-tomuuksia ole tullut tämän enempää, Jukka toteaa.

Pienien poikien kanssa silti tapahtuu ja vä-lillä sattuukin. Silloin on tärkeintä läsnäolo ja

rauhoittava puhe. Syli, lohdutus ja puhaltaminen ovat tehokkaita kipulääkkeitä, jotka auttavat molemmilla.

– Lapsen kipua onkin aina syytä hoitaa, Riitta Aho-nen painottaa.

– Hoitamaton kipu aiheuttaa paitsi turhaa kärsimys-tä, myös myöhemmin ilmeneviä haittoja, kuten oppi-misvaikeuksia. On täysin väärä käsitys, että lapsen tu-lisi oppia sietämään kipua.

Satu Kontiainen

Vid

ar

lin

dq

Vis

t

perityn elatusapusaatavan määrä kasvanut Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, lasta hoitava van-hempi voi hakea elatustukea Kelasta. Kela maksaa lähivan-hemmalle elatustukea ja pe-rii maksamatta olevan elatus-avun elatusvelvolliselta. Kun elatusapu on peritty, Ke-la maksaa elatusavun ja -tu-en välisen erotuksen lähivan-hemmalle.

Vuonna 2009 elatusapusaa-tavia perittiin noin 50 miljoo-naa ja viime vuonna yli 68 mil-joonaa. Kasvu johtuu muun muassa perinnän tehostumi-sesta.

Elatusapuvelka peritään ulosotossa. Maksuvaikeuk-sissa olevan elatusvelvollisen kannattaa olla heti yhteydes-sä Kelaan. Usein voidaan so-pia maksusuunnitelmasta. Tietyissä tilanteissa Kela voi myös myöntää maksamansa elatustuen verran maksuva-pautusta elatusavusta.

toimeentulotukea tarvitaan usein asumiseenPienituloisten kotitalouksien asumista tuetaan asumistuki-en lisäksi usein toimeentulo-tuella, ilmenee Kelan toteutta-massa tutkimuksessa.

Yksin asuvilla työttömillä, jotka saavat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, oli kes-kimäärin 170 euroa sellaisia asumiskustannuksia, joita ei voinut kattaa asumistuella ei-kä työttömyyspäivärahalla.

Asumiskustannukset ylit-tävät usein tuntuvasti yleisen asumistuen enimmäismäärät, mikä lisää toimeentulotuen tarvetta. Tämä yhdessä asu-mistuen tiukkojen tulorajojen kanssa aiheuttaa osaltaan riip-puvuutta toimeentulotuesta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten kunnissa otetaan huomioon asumismenot toi-meentulotukea myönnettäes-sä. Lain mukaan asumismenot tulee ottaa toimeentulotuessa huomioon kohtuullisen suu-ruisina.

Kuntien välillä näyttää ole-van suuria eroja asumisme-nojen huomioimisen tasossa ja tavoissa. Tämän vuoksi eri kunnissa asuvat toimeentulo-tukiasiakkaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.

P O i K i A l ä ä K i T ä ä n h i E m A n T y T T ö j ä E n E m m ä n

■ Neljä tavallisinta alle 16-vuotiailla käytettyä reseptilääkettä vuonna 2009, prosenttia ikäryhmästä

Infektio-lääkkeet

Astma-lääkkeet

Allergialääkkeet (tabletit)

Ihotautien lääkkeet

Pojat

Tytöt

0 10 20 30 40

31,8 %

30,3 %

10,5 %

7,2 %

7,0 %

5,2 %

4,3 %

4,1 %

lä

hd

e:

Ke

la

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

työttömyys­etuuksien käsitte­lyajalle takuuTyöttömyysetuuksille suun-nitellaan käsittelytakuuta eli määräaikaa, jonka kuluessa hakemukset tulisi käsitellä. Määräaikaa koskeva hallituk-sen esitys annettiin tammi-kuussa eduskunnalle.

Määräajaksi on suunniteltu 30:tä päivää hakemuksen saa-pumisesta. Jos hakemus on puutteellinen, Kelan tulee 30 päivän kuluessa pyytää lisä-selvitystä hakijalta. Määräai-katavoitteeseen pitää pyrkiä kaikissa olosuhteissa.

Kelan keskimääräiset työt-tömyysetuushakemusten kä-sittelyajat ovat jo nyt lyhyem-piä kuin käsittelytakuu edel-lyttäisi. Työttömyysturvaha-kemuksen käsittelyyn meni viime vuonna keskimäärin 8,3 päivää.

opintotuki kannustamaan päätoimista opiskeluaOpintotukeen tulee muutoksia elokuun alusta. Lainmuutos-ten tarkoituksena on kannus-taa päätoimiseen opiskeluun.

Muutoksiin kuuluu muun muassa se, että opintotuki myönnetään uusille yliopis-to-opiskelijoille ensin vain alemman korkeakoulututkin-non suorittamiseen, vaikka opiskelija olisi valittu suorit-tamaan myös ylempi korkea-koulututkinto. Yhteenlaskettu enimmäistukiaika ei kuiten-kaan muutu nykyisestä.

Elokuun alusta myös ne kuukaudet, joina korkeakoulu-opiskelija nostaa pelkkää asu-mislisää, kuluttavat opiskeli-jan tukiaikaa.

Lainmuutoksilla halutaan myös rohkaista opintolainan ottamiseen. Esimerkiksi elo-kuun alusta itsenäisesti asu-vat 18–19-vuotiaat lukiolaiset voivat myös saada lainantaka-uksen, vaikka opintoraha olisi evätty vanhempien tulojen pe-rusteella.

Korkeakouluopintojen edis-tymisen seurantaa tiuken-netaan tänä keväänä annet-tavassa opintotukiasetuksen muutoksessa. Siinä säädetään muun muassa vähimmäissuo-ritusvaatimuksen korottami-sesta.

18 ■ Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ ■ 19

opiskelijoiden ateriatukea korotettiinKorkeakouluopiskelijan ate-riatuen määrä nousi vuoden alussa 10 sentillä, 1,77 euroon ateriaa kohden. Tuki makse-taan opiskelijaravintolalle, ja sillä alennetaan korkeakoulu-opiskelijan ateriastaan maksa-maa hintaa.

Vuonna 2010 nautittiin yli 17 miljoonaa tuettua ateriaa, jois-ta Kela maksoi ateriatukea lä-hes 25 miljoonaa euroa.

työttömille puu­hataan neuvontaa verkkoon Kela, työ- ja elinkeinoministe-riö ja Työttömyyskassojen yh-teisjärjestö yhdistävät kevääl-lä voimansa ja kokeilevat työt-tömien työnhakijoiden neu-vontaa Suomi24:ssä.

Työttömäksi jäänyt joutuu usein asioimaan monen eri ta-hon kanssa, eikä aina ole sel-vää, kenen kanssa mitäkin asi-aa pitäisi hoitaa. Kokeilun tar-koituksena on tarjota työttö-mille neuvoa ja apua yhdeltä luukulta ilman pompottelua.

tietopaketti meri­miesten sairaus­vakuutuksesta Kelan verkkosivuilla kerro-taan entistä tarkemmin meri-miesten sairausvakuutukses-ta ja oikeudesta Kela-korttiin sekä lääkekorvauksista. Sivul-le www.kela.fi/merimiehet on kerätty vastauksia merimiehiä useimmin askarruttaviin Kela-kysymyksiin.

EU-lainsäädännön mukaan työntekijä voi kuulua kerral-laan vain yhden maan sosiaa-liturvan piiriin. Niin sanotun lippusäännön mukaan aluk-sen henkilökunta kuuluu sen EU- tai Eta-maan sosiaalitur-van piiriin, johon alus on re-kisteröity.

Vaikka esimerkiksi Ruot-sin lipun alla seilaavan laivan Suomessa asuvalla työnteki-jällä ei ole oikeutta Kela-kort-tiin, hän saa sairaanhoitoa jul-kisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksul-la. Tätä varten Kela myöntää henkilön pyynnöstä Todistuk-sen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

keskuste­lu vilisee teknistä sanastoa.

Sami Kursi (keskellä) ja Markku Rajama keskustelevat kirkonkirjojen digitalisoinnista. Hetta Innala tulkkaa.

■ Vammaisten henkilöiden tulkka-uspalvelut siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi syyskuussa 2010.■ Asiakkaita oli syys–joulukuussa yh-teensä lähes 4 600, joista puhevam-maisia oli noin 1 000, kuulovammaisia 3 300 ja kuulonäkövammaisia 300.

■ Tulkkauspalvelujen välityskeskus välittää kaikkiaan 650 tulkin palvelui-ta. Välityskeskuksia on yhteensä viisi ja lisäksi toimii 11 sivutoimipistettä. Tulkkaus tilataan siitä välityskeskuk-sesta, jonka alueelle oma kotikunta kuuluu. Vuoden loppuun mennessä

Kela välitti tulkin lähes 20 000 tila-ukseen.

Lisätietoja tulkkaus­palveluista saa interne­tistä www.kela.fi/vatu ja puhelimitse numeros­

ta 020 63 42 802 (ma–pe klo 10–15).

Digiskannaaja Sami Kursi ja myyntipäällikkö Markku Rajama kumartuvat mikrofilmien ylle. Kä-sissä on valkoiset hansikkaat. Mie-het tutkivat filmikortteja luupin läpi.

Kursi ja Rajama keskustelevat kirkonkirjojen digitalisoinnista. Mukana keskustelussa on kolmas-kin osapuoli, tulkki Hetta Innala, sillä Kursi on kuuro. Hänen äidin-kielensä on suomalainen viittoma-kieli.

Kursi viittoo kysymyksen, Innala tulkkaa ja Rajama vastaa. Keskuste-lu vilisee teknistä sanastoa harmaa-

sävystä megatavuihin. Välillä tulk-ki tarkentaa vaikeaa termiä. Kursi ja Rajama selventävät.

Tulkki on tuttu vieras työpai-kalla. Kursi on työskennellyt digis-kannaajana painoalalla yhdeksän vuotta. Työkavereita Multiprintin Espoon toimipisteessä hänellä on tällä hetkellä 40–50.

Yksi työkavereista on viittoma-kielinen kuuro, kaikki muut ovat kuulevia. Tämä tarkoittaa, että Kursi käyttää työssään Kelan jär-jestämiä tulkkauspalveluja.

Arkipäivän ajatustenvaihto työ-kavereiden kanssa onnistuu ilman tulkkia.

– Kirjoittelemme lapuille, käy-tämme sähköpostia ja Skypeä. Se sujuu hyvin, Kursi kertoo.

Sen sijaan kun on tiimipalaverin, tiedotustilaisuuden tai projektiko-kouksen aika, Kursi tilaa tulkka-uspalveluiden välityskeskuksesta viittomakielen tulkin.

– Esimies tietää, että minulle ei kannata ehdottaa kokousta ihan viime tingassa. Toki työssä tulee aina silloin tällöin kiiretilanteita,

na

na

uit

to

Työmarkkinatuen tarveharkin-nan tulorajoja korotettiin joulu-kuussa. Muutos merkitsi tuen ko-rotusta tuhansille työttömille, joil-la puolison tulot ovat pienentäneet työ markkinatukea.

Viime vuonna tarveharkinta leikkasi työmarkkinatukea tai ko-toutumistukea 17 000 työttömältä. Lisäksi moni jäi kokonaan ilman tukea.

Uusien tulorajojen mukaan työt-tömän työnhakijan puoliso voi an-saita 1 704 euroa kuukaudessa, il-man että hänen tulonsa vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Työ-markkinatukea ei makseta, jos puo-lison tulot ovat yli 2 786 euroa kuu-kaudessa. Nämä tulorajat koskevat lapsetonta pariskuntaa.

Aikaisemmin työmarkkinatuki alkoi vähentyä, jos puolison tulot olivat yli 1 380 euroa kuukaudessa. Jos puolison kuukausitulot olivat 2 460 euroa, työmarkkinatukea ei saanut lainkaan.

Myös työttömän omien pääoma-tulojen vaikutus työmarkkinatu-keen lieveni hieman.

– Nyt uusi hakemus kannattaa jättää erityisesti niiden, joilta Ke-la on sen aiemmin hylännyt lii-an suurten tarveharkintatulojen vuoksi, kehottaa suunnittelija An-nika Hautaranta Kelan eläke- ja toimeentuloturvaryhmästä.

Kehotus koskee varsinkin nii-tä työttömiä, joiden hakemuksen Kela on hylännyt puolison liian suurten tulojen vuoksi. Viime vuonna tällaisen päätöksen sai 4 600 työttömyysturvan hakijaa. Suurin osa heistä oli naisia.

Puolison tulojen vaikutus työ-markkinatukeen lieveni

Digisanasto kääntyy viittomakielelleSami Kursi käyttää työssään säännöllisesti tulkkia.

jolloin tulkin tarvetta ei voi enna-koida.

Kun tulkin tarve on tiedossa hy-vissä ajoin, tulkkitilaus onnistuu ai-na. Muutaman tunnin varoitusajal-la tulkkia ei välttämättä saa, mutta välillä sekin onnistuu.

– Tänään tarvitsin tulkkia yllät-täen iltapäivällä, ja välityskeskuk-sesta järjestyi tulkki.

Vastuu tulkkauspalveluiden jär-jestämisestä siirtyi kunnilta Kelal-le syyskuun alussa. Kursin elämään muutos ei ole juuri vaikuttanut.

– Tilaus ja tulkinsaanti ovat su-juneet hyvin. Tilaustapa on sama kuin ennenkin. Joitakin ongelmia järjestelmän kanssa on ollut, niin että osoite on joskus ollut väärä, mutta ei sen suurempaa.

Työ on teknistä, ja kieli sen mu-kaista. Se tietää haasteellista työtä myös tulkille.

Oma lukunsa on se, että kaikille uusille tai yksityiskohtaisille tekni-sille sanoille ei viittomakielestä ai-na löydy vastinetta eli viittomaa. Silloin Kursi keskustelee toisen kuuron työkaverinsa kanssa.

– Me sovimme uusille asioille ja termeille viittomia ja kerromme niistä tulkeille.

– Tekniikan alan tulkkaustai-toa tarvittaisiin enemmän. Tiedän tulkkeja, jotka osaavat alan sanas-toa, ja heidän kanssaan työnteko sujuu hyvin. Uudelle tulkille sanas-to on vaikea asia.

Katariina Kääpä

v A m m A i S T E n T u l K K A u S P A l v E l u T

nyt kan­nattaa jättää uusi Hakemus.

P u O l i S O n T u l O j E n v A i K u T u S T y ö m A r K K i n A T u K E E n

Perhe- suhteet

Puolison tulot, joilla saa täyttä työmarkkinatukea

Puolison tulot, joilla ei saa työmarkkinatukea

Ei lapsia alle 1 704 e/kk 2 786 e/kk tai yli1 lapsi alle 1 834 e/kk 3 126 e/kk tai yli2 lasta alle 1 964 e/kk 3 354 e/kk tai yli3 lasta alle 2 094 e/kk 3 573 e/kk tai yli4 lasta alle 2 224 e/kk 3 703 e/kk tai yli5 lasta jne. alle 2 354 e/kk 3 833 e/kk tai yli

Tulot ovat bruttotuloja, joista on tehty tulonhankkimisvähennys.

Ka

tr

i t

iKK

an

en

– Lisäksi on varmasti paljon sel-laisia työttömiä, jotka ovat tienneet tarveharkinnasta eivätkä sen vuok-si ole edes hakeneet tukea. Myös heidän kannattaa nyt tarkistaa ti-lanteensa, Hautaranta suosittelee.

Ennen hakemuksen jättämistä työmarkkinatuen määrän voi ar-vioida laskurilla Kelan nettisivuil-la osoitteessa www.kela.fi/laskurit.

Työmarkkinatuen tarveharkinta on herättänyt paljon keskustelua. On pidetty epäoikeudenmukaise-na sitä, että työtön työnhakija voi jäädä kokonaan ilman tukea avio- tai avopuolisonsa elätettäväksi. Tarveharkinnan poistamista koko-naan esitti muun muassa Sata-ko-mitea.

Minna Latvala

1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1

20 ■■■■ Etuudet Etuudet ■■

■■ 21

na

na

uit

to

20 ■■■■ Etuudet

kansaneläkeindeksiinpieni korotusTämän vuoden alusta kansaneläke, työttömän perusturva ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet nousivat 0,4 %.

Maaliskuussa myös lapsilisää, lastenhoidon tukia ja sairaus-vakuutuksen vähimmäispäivärahoja korotetaan 0,4 %:lla, kun ne sidotaan kansaneläkeindeksiin. Esimerkiksi lapsilisä ensim-mäisestä lapsesta korotetaan 100 eurosta 100,40 euroon kuu-kaudessa. Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vanhem-painpäiväraha ja erityishoitoraha korotetaan 22,04 eurosta 22,13 euroon päivää kohti.

Kelan etuudet 2011Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat 1.3.2011 tasossa. Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta www.kela.fi.

Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus

Puhelinpalvelu: Sairastaminen 020 692 204Kuntoutus 020 692 205Kela­kortti ja EU­sairaanhoito­kortti 020 692 203Vammaistuet 020 692 211

Kelan kortit ■ Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausva-kuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit.

Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaalitur-van piiriin kuulumisesta.

Kela ei enää myönnä kuvalli-sia Kela-kortteja. Käytössä ole-vat kuvalliset kortit ovat voimas-sa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka.

Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turva-taan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla.

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sai-raanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteel-lisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lähettää uu-den kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sai-raanhoitokortti ei korvaa Suo-messa Kela-korttia.

Sairauskuluista korvaus■ Kela korvaa osan yksityislää-kärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammas-lääkärin määräämän tutkimuk-sen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittäväl-tä osalta). Todellinen korvausta-so kustannuksista on nykyisin noin 30–35 %. Kelan taksoihin voit tutustua joko Kelan inter-netsivuilla tai palvelupisteissä.

Suorakorvaus tai hakemusYleensä saat Kela-korvauksen jo

hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan las-kusta. Jos et saa korvausta suo-raan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta.

Hammashoidosta korvaus■ Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kus-tannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa.

Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhy-gienistin hoidoista enintään Ke-lan vahvistaman taksan verran. Korvausta täytyy aina hakea Ke-lasta.

Kela ei korvaa hammastek-nisen työn tai proteettisten toi-menpiteiden kustannuksia.

Veteraanien hammashoitokorvaus ■ Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustan-

nuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumi-sesta. Veteraanien suun ja ham-paiden tutkimuksesta, ehkäise-västä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkä-rin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknises-tä työstä 50 % taksasta. Erikois-hammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen pe-rusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta.

Lääkekorvaus■ Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmis-teet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääk-keeltä.

Lääkkeille määritetään viite-hinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvem-man, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, sa-

moin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus.

Jos itse maksamiesi lääke-kustannusten osuus tänä vuon-na ylittää 675,39 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta kor-vattavasta lääkkeestä. Lääkekat-toon lasketaan mukaan vain vii-tehinnan mukainen osuus.

Saat Kelasta lisäkorvausoike-uden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorva-uksen suoraan apteekissa.

Matkakorvaus■ Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan.

Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden ai-kana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuu-osuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä.

Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä.

Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslas-kusta.

Sairauspäiväraha ■ Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairaus-päivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 ar-kipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela mak-saa päivärahan työnantajalle.

YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyt-tömyys on kestänyt sairastumis-päivän lisäksi 3 arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistet-tujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-va-kuutuksen vuosityötulojen pe-rusteella. Päiväraha voi määräy-tyä myös kuuden viime kuukau-den työtulojen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttö-myysturvan mukaan.

Tulottomalle tai vähätuloisel-le Kela voi maksaa sairauspäivä-rahaa 22,13 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtä-jaksoisesti vähintään 55 päivää.

Osasairauspäiväraha ■ Osasairauspäivärahaa voi saa-da työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairaus-päivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoai-katyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vä-henemisestä 40–60 %:lla.

Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairaus-päivä rahasta.

Kuntoutus■ Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psyko-terapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia.

Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivä-rahaa 60 arkipäivältä, sekä vii-meistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. har-kinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta edus-kunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. las-ten perhekuntoutusta.

Vajaakuntoisen nuoren koulutus■ Kun 16–19-vuotiasta vajaakun-toista nuorta uhkaa työkyvyttö-myys, Kela selvittää ennen elä-kepäätöstä hänen kuntoutus-mahdollisuutensa. Nuori ohja-taan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutuk-seen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka mää-rä on vähintään 22,13 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea.

Kuntoutusraha■ Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, pala-takseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha on useimmi-ten sairauspäivärahan suuruinen.

Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvarais-ta, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutus-

avustusta esimerkiksi työharjoit-telun aikana.

Vammais- ja hoitotuet■ Alle 16-vuotiaan vammaistu-kea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähin-tään puoli vuotta niin, että se ai-heuttaa perheelle erityistä rasi-tusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lap-sen hoito.

16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa elä-kettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella.

Perusvammaistuki on 85,93 e/kk, korotettu vammais tuki 200,51 e/kk ja ylin vammaistuki 388,80 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toi-mintakyky on alentunut sairau-den tai vamman johdosta aina-kin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työ-kyvyttömyyden vuoksi makset-tavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle.

Perushoitotuki on 57,55 e/kk, korotettu hoitotuki 143,27 e/kk ja ylin hoitotuki 302,96 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 50,20 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rinta-malisää sekä korotettua tai ylin-tä eläkettä saavan hoitotukea.

Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.

Ruokavaliokorvaus ■ Kela maksaa ruokavaliokorva-usta 16 vuotta täyttäneille keliaki-aa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk.

Vammaisten tulkkauspalvelu■ Kela myöntää ilmaisen tulkka-uspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhe-vamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia.

Työterveyshuollon tuki■ Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisäätei-sen työterveyshuollon kustan-nuksista. Ehkäisevästä työter-veyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liit-tää myös sairaanhoitopalveluja.

Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille

Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet 020 692 206Asumisen tuet 020 692 201Eläkeasiat 020 692 202 Maasta­ ja maahanmuutto 020 692 207

Äitiysavustus ■ Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaat-teita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa.

Myös ottovanhemmilla on oi-keus äitiysavustukseen.

Kansainvälinen adoptiotuki■ Kela maksaa verotonta adop-tiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoi-vat alle 18-vuotiaan lapsen ulko-mailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.

Vanhempainpäivärahat■ Äidillä ja isällä on oikeus työ-suhteen katkeamatta pitää äiti-ys-, isyys- tai vanhempainvapaa-ta lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäiväraho-ja.

Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysra-haa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien.

Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yh-teensä 18 arkipäivältä äidin äiti-ys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa ko-konaisen isäkuukauden, enin-tään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta.

Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.

Isyysrahaa ja vanhempainra-haa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ot-tovanhempi voi saada vanhem-painpäivärahaa enintään 200 ar-kipäivältä.

Vanhempainpäivärahat mää-räytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella.

Tulottomalle tai pienituloisel-le vanhempainpäivärahaa mak-setaan 22,13 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäivä-raha maksetaan työttömyystur-van suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,13 eu-roa arkipäivältä että opintora-haa.

Lapsilisä ■ Kela maksaa lapsen vanhem-malle verotonta lapsilisää, kun-nes lapsi täyttää 17 vuotta: van-himmasta lapsesta 100,40 e/kk,

toisesta 110,94 e/kk, kolmannes-ta 141,56 e/kk, neljännestä 162,15 e/kk sekä viidennestä ja jokai-sesta seuraavasta lapsesta 182,73 e/kk.

Yksinhuoltajalle maksetaan jo-kaisesta lapsesta korotusta 46,79 e/kk.

Ahvenanmaalla on omat lap-silisien määrät, joista päättää maakuntahallitus.

Lapsilisien seuraavat maksu-päivät ovat 25.2., 25.3., 21.4., 26.5., 23.6., 26.7., 26.8. ja 23.9.

Pienten lasten hoidon tuet ■ Lapsella on oikeus päivähoi-toon vanhempainpäivärahakau-den päättymisen jälkeen oppi-velvollisuuden alkuun asti. Van-hemmat voivat valita joko kun-nallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.

Jos vanhemmat eivät ole va-linneet kunnan järjestämää päi-vähoitoa, he saavat Kelalta las-ten kotihoidon tukea, kun per-heessä on alle 3-vuotias lapsi.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 315,54 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,47 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,70 e/kk. Li-säksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippu-vaa hoitolisää enintään 168,86 e/kk.

Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapsel-leen kotihoidon tukea hoitova-paan ajan, enintään siihen saak-ka kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten yksityisen hoidon tu-kea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityi-nen päivähoidon tuottaja.

Yksityisen hoidon tuen hoito-raha on 160,64 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoi-tolisää enintään 135,09 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuot-tajalle.

Osittaista hoitorahaa makse-taan 90,36 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.

Elatustuki■ Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun ela-tusvelvollinen ei maksa vahvis-tettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pie-nemmäksi. Elatustukea makse-taan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai van-hempi on adoptoinut lapsen il-man kumppania. Elatustuen täy-si määrä on 142,86 e/kk/lapsi.

Erityishoitoraha ■ Äiti tai isä voi saada ansionme-netyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallis-tuu vaikeasti sairaan alle 16-vuo-tiaan lapsensa hoitoon tai kun-toutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikal-la tai näihin liittyvässä kotihoi-dossa sekä kuntoutus- tai so-peutumisvalmennuskurssilla.

Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.

Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtu-lojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,13 euroa arki-päivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyystur-van tai opintotuen suuruista eri-tyishoitorahaa.

Asumistuet ■ Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavus-tus) tai eläkkeensaajan asumis-tukea.

Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukai-set omavastuuosuudet.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat henki-löt.

Osa-aikaeläkettä tai van-huuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea.

Muutto ulkomaille tai Suomeen■ Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan pii-riin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosi-aaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen.

Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaa-liturvan piiriin, vaikka työskente-ly kestäisi alle vuoden.

Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makse-ta ulkomaille.

Jos muutat Suomeen vakinai-sesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohet-kestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuut-to tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka

avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa.

Kun muutat vakinaisesti Suo-meen, hae sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y77.

Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäises-ti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin.

Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, per-heenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmai-den välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt.

Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys

Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet 020 692 209Työttömyysajan tuet 020 692 210

Opintotuki■ Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttänei lle, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opis-keleville sekä opintolainan valti-ontakaus ja korkoavustus.

Opintoraha on 38–298 e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilai-toksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhtei-den mukaan.

Vanhempien tulot voivat es-tää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Van-hempien tulojen pienuus voi ko-rottaa opintorahaa.

Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90–201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuok-ranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saa-da Kelan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seura-ta vuositulojaan. Laskentaohjel-ma löytyy internetistä www.kela.fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja 1 970 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä.

Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palautta-malla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maalis-kuun loppuun mennessä. Palaut-tamisen voit hoitaa internetissä www.kela.fi/asiointi.

Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuo-tiskauden ajan.

Tehtävät ■ 23

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 1 1 • 2 0 1 1 • E l ä m ä s s ä

22 ■■■■ Etuudet

1. Takuueläkettä aletaan myöntääa) 1.3.2011b) 1.4.2011c) 1.9.2011

2. Takuueläke tarkoittaa, että eläkkeen vähimmäismäärä on ennen verojaa) noin 450 e/kkb) noin 580 e/kkc) noin 680 e/kk

K E l A S S A T ö i S S ä

ristikko 1/2011

Ristikko 3/10 ratkaisu

Elämässä 3/2010 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Lasse Mörk, Kouvola, 20 euroa voitti: Reijo Savolainen, Turku, 15 euroa voittivat: Sakari Oinonen, Kivijärvi, Salme Vainonen, Kouvola, Timo Soininen, Teuva, Liisa Hietanen, Lappeenranta, Sinikka Tuomaala, Tornio, Kristiina Mara, Helsinki, Leena Tolvanen, Joensuu, Toini Yliniemelä, Kajaani. Onnea voittajille!

Oikeat vastaukset:

10 kysymystä sosiaaliturvasta

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kym-menen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Rat-kaisujen tulee olla perillä viimeistään maanan-taina 2.5.2011. Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palau-tusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 1/2011, Palautepalvelut, 00002 HELSINKI.

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja paikkakunta

talo täynnä asiantuntemustaProviisori Jaana Harsia-Alatalo on työskennellyt Kelan lääke-korvausryhmässä vuodesta 2007. Tätä ennen hän työskenteli 15 vuotta apteekissa.

– Jo silloin olin hyvin kiinnostunut lääkekorvauksista. Kelaan tullessani luulin tietäväni niistä kaiken, mutta kokonaisuus oli-kin paljon laajempi ja monimuotoisempi kuin olin ajatellut.

Lääkkeiden korvattavuudesta päättää sosiaali- ja terveysmi-nisteriön alainen Lääkkeiden hintalautakunta. Kela laatii sovel-tamisohjeet lautakunnan päätösten ja sairausvakuutuslain poh-jalta. Harsia-Alatalon tehtäviin kuuluu tiedottaa Kelan ohjeista ja päätöksistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat apteekit.

– Lääkekorvauksia maksetaan vuosittain 3,8 miljoonalle suo-malaiselle. Jotta apteekit toimisivat yhdenmukaisesti, on tärke-ää, että ajantasainen tieto on kaikilla yhtä aikaa saatavilla.

Harsia-Alatalo osallistuu myös uusien lääkekorvausten lain-muutosten valmisteluun.

– Esimerkiksi keväällä 2009 käyttöönotettu lääkkeiden viite-hintajärjestelmä teetti paljon työtä, mutta se oli antoisaa. Ta-voitellut säästöt ovat toteutuneet asiakkaille ja yhteiskunnalle.

Kelassa työskentelee 15 proviisoria ja 114 farmaseuttia.– Kela on täynnä asiantuntemusta. Erityisesti nautin työs-

kentelystä mukavassa työporukassamme. Parhaillaan pohdim-me kansainvälisiä lääkekorvausasioita.

Harsia-Alatalo vastaa myös asiakkaiden kysymyksiin lääke-korvauksista.

– Nämä ovat mutkikkaita asioita, joihin vaikuttaa moni laki. Korvausasiat muuttuvat myös säännöllisesti. On hyvin palkitse-vaa saada palautetta, jossa kerrotaan neuvojeni auttaneen.

Satu KontiainenKelan töitä on tarjolla osoitteessa www.kela.fi/rekrytoi.

Koulumatkatuki■ Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuun-tainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kus-tannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse mat-koistaan vähintään 43 e/kk.

Sotilasavustus ■ Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opin-tolainojen korot.

Kela maksaa sotilasavustuk-sena

– perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suurui-nen. Lasten määrä korottaa pe-rusavustusta. Perheen tulot voi-vat pienentää avustusta.

– asumisavustusta, joka kor-vaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea.

– erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmak-suihin, jotka asevelvollisen kuu-luisi maksaa palvelusaikana.

Sotilasavustusta voi hakea va-rusmies- tai siviilipalvelusta suo-rittava.

Vuorottelukorvaus■ Vähintään 10 vuotta työelä-mässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työn-tekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enin-tään 359 päivää. Samalla työn-antaja sitoutuu palkkaamaan sa-maksi ajaksi työ- ja elinkeinotoi-mistosta työttömän työnhakijan.

Vuorotteluvapaa-ajalta työn -tekijälle maksetaan vuorottelu-korvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä.

Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta.

Työttömän perustuki ■ Työtön 17–64-vuotias työnha-kija voi saada Kelasta:

– työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai

– työmarkkinatukea, jos haki-ja ei täytä niin sanottua työssä-oloehtoa tai on jo saanut enim-mäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Verollinen täysi peruspäivära-ha ja täysi työmarkkinatuki ovat 25,74 e/pv ja lapsikorotus yh-destä lapsesta 4,88 e/pv, kah-desta lapsesta 7,16 e/pv ja kol-mesta tai useammasta 9,23 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosi-aalietuudet pienentävät työ-

markkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään 660 e/kk.

Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satun-naista työtä.

Työtön voi saada työttö-myysturvaa osallistuessaan työl-listymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennuk-seen tai omaehtoiseen koulu-tukseen.

Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon il-moittautumisen yhteydessä.

Työttömyysturvan lisät■ Työllistymistä edistäviin pal-veluihin osallistuva voi saada yl-

läpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv.

Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,42 e/pv.

Peruspäivärahaan korotus-osaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon jär-jestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työ-historian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkki-natuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Matka-avustus ■ Jos työmarkkinatukeen oikeu-tettu työtön hakeutuu kokoai-kaiseen työhön työssäkäyntialu-eensa ulkopuolelle, hän voi saa-da matka-avustuksena 2–4 kuu-kautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkei-notoimisto päättää avustukses-ta, jonka Kela maksaa.

Kotoutumistuki ■ Maahanmuuttajien ja pako-laisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkina-tuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toi-meentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimis-tosta.

EläkkeelläEsite: Eläkkeelle

Puhelinpalvelu: Eläkeasiat 020 692 202Omaisen kuoltua 020 692 208

Eläkeläisen perusturva ■ Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäis-eläkkeeksi 687,74 e/kk. Pienitu-loinen voi saada lisäksi asumis-tukea.

Kansaneläke ■ Kansaneläkettä saavat ne, joil-la ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni.

Täysi kansaneläke on yksinäi-selle 586,46 e/kk ja parisuhtees-sa olevalle 520,19 e/kk. Kansan-eläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,79 e/kk. Työeläkkei-den raja, jolla ei enää saa kan-saneläkettä, on bruttotulona 1 212,21 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 079,71 e/kk. Kansan-eläke on verotettavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettu-na.

Kansaneläkettä ovat työky-vyttömyyseläke tai määräaikai-nen kuntoutustuki 16–64-vuoti-aalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle 62–64-vuotiaalle sekä van-huuseläke 65 vuoden iästä. Van-huuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 62 vuoden iästä alkaen.

Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 20,45 e/kk/lapsi.

Kuntoutustuki ■ Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttö-myyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kun-touttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin eh-tona on hoito- tai kuntoutus-suunnitelma tai sen valmistelu.

Kuntoutustuki on samansuu-ruinen kuin normaali työkyvyt-tömyyseläke.

Takuueläke 1.3.2011 alkaen ■ Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 687 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläkettä tulee yksinäiselle kansaneläkeläiselle 101,28 e/kk ja parisuhteessa ole-valle 167,55 e/kk. Määrä on pie-nempi varhennetun kansaneläk-keen saajalle. Maahanmuuttajan erityistuki loppuu 1.3.2011, ja sen saajat al-kavat takuueläkettä.

Rintamalisät■ Kela maksaa mies- tai naisve-teraanille verotonta rintamalisää 45,82 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää.

Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamali-sään.

Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe. Rintamalisiin oikeuttavia tun-nuksia ei voi enää hakea.

Perhe-eläke■ Kela maksaa yleistä perhe-elä-kettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsil-le. Perhe-eläkettä ovat lesken-eläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 302,47 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhe-suhteista ja tuloista riippuen jat-koeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläk-keen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa.

Lapseneläkkeenä Kela mak-saa tuloista riippumattoman pe-rusmäärän, joka on 55,65 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeis-tään riippuen täydennysmäärää enintään 84,18 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennys-määrää. 1a, 2c, 3a, 4b, 5c, 6b, 7a, 8c, 9b ja 10b.

3. Kela voi korvata kuntoutus-psykoterapiaa enintääna) 80 kertaa vuodessab) 12 kertaa vuodessac) 40 kertaa vuodessa

4. Asiakas voi valtuuttaa valtakir-jalla luottohenkilönsä hoitamaana) vain eläkkeisiin liittyviä asioitab) kaikkia Kela-asioitac) Kelassa ei voi asioida valtakirjalla

5. Eurooppalaisen sairaanhoito-kortin saa Kelastaa) 10 eurollab) 15 eurollac) ilmaiseksi

6. Osteoporoosi on suomeksia) rustokatob) luukatoc) lihaskato

7. Osittaista vanhempainrahaa sai vuoden 2010 lopussaa) 36 äitiä tai isääb) 360 äitiä tai isääc) 36 000 äitiä tai isää

8. Kela maksoi vuonna 2010 työttömyysturvaetuuksia yhteensäa) 350 miljoonaa euroab) 790 miljoonaa euroa c) 1,1 miljardia euroa

9. Vuonna 2009 alle 16-vuotiaiden yleisimmin käyttämät lääkkeet olivata) psyykenlääkkeitäb) infektiolääkkeitäc) astmalääkkeitä

10. Kun saa osasairauspäivä-rahaa, täytyy samallaa) olla kokopäivätyössäb) olla osapäivätyössäc) olla tekemättä työtä

Va

ul

a a

un

ol

a