1

Seututyö on aluekehittämistä hanketyön kautta

Seutuedustajisto 2.4.2014

Seutuedustajisto 15.12.2016

2020

MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA

Saarijärven – Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen

aktiivisuuden, yrittäjyyden, osaamisen, kannattavan

työnteon ja asumisen alue.

Tahtotilamme 2020:

Luomme lisäarvoa innovaatioilla, teknologian

hyödyntämisestä, osaamisesta, monipuolisesta ja

kestävästä luonnonvarojen hyödyntämisestä.

2

STRATEGISET PAINOPISTEET VUOTEEN 2020

Biotalous ja Cleantech tuovat laaja-alaista yrittäjyyttä ja

työpaikkoja alueellemme.

Älykkään teknologian hyödyntäminen tehostaa yritystemme

toimintaprosesseja ja tuo uusia tuotteita ja palveluja.

Tähtäimessämme ovat kansainväliset verkostot ja markkinat.

Seutukunta tunnetaan yrittäjäaktiivisena alueena.

Seutukunnalla on vahva aluebrändi.

Osaamistalous tukee edellä mainittuja teemoja.

Näillä valinnoilla pyrimme siihen, että seutukunnan työpaikat lisääntyvät,

arvonlisä asukasta kohden kasvaa ja väkiluvun lasku hidastuu vuoden

2013 tilanteesta.

Edellytämme:

Kehittämishankkeilta vaikuttavuutta ja mitattavuutta.

Ennakointi on osa seutukuntamme päätöksentekoprosessia.

Hanketoiminnan valmistelutyöstä vastaa seutukopla.

Seututyötä johtaa seutujohtoryhmä, joka päättää myös hankkeisiin

osallistumisesta.

Seutuedustajisto asettaa tavoitteet ja arvioi seututyötä.

3

Strategian rakenne

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan seutustrategia ohjaa alueen kehittämistyötä ja hankerahoitusta.

Strategia jakaantuu kolmeen painopisteeseen:

1) Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen

2) Osaamisen kehittäminen

3) Toimintaympäristön kehittäminen

Painopisteille on määritelty vastuutahot. Yritystoiminnan dynaamisen kehittämisen painopisteestä

vastaavat seudun kehittämisyhtiöt. Osaamisen kehittämisen painopisteestä vastaavat seudulla vaikuttavat

oppilaitokset (Poke, JAMK, JY). Toimintaympäristön kehittämisen painopisteestä vastaavat kunnat.

Saarijärven-Viitasaaren seudun kehittämistyön läpileikkaaviksi teemoiksi on tunnistettu Kasvu ja

kansainvälistyminen, Digitalous, Biotalous ja Innovaatiot. Teemat leikkaavat jokaisella painopistealueella

tapahtuvaa kehittämistyötä. Teemat perustuvat seutukunnalla tunnistettuihin vahvuuksiin ja

mahdollisuuksiin.

4

1. YRITYSTOIMINNAN DYNAAMINEN KEHITTÄMINEN

Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen -painopistealue jakaantuu kolmeen kehittämisteemaan, joiden

tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla taulukoissa. Kehittämisyhtiöt vastaavat

seudun kehittämistyöstä tämän painopistealueen osalta.

1.1. Kannattava yritystoiminta

TAV

OIT

TEET

Panostamme uusien työnantajayritysten syntymiseen seutukunnalla. Yrittäjyys ja

yrityksen ostaminen on kannattava uravaihtoehto.

TOIM

ENP

ITEE

T

Kehitämme käyttöömme Ideasta tuotteeksi/kasvuyritykseksi valmennuksen.

Otamme käyttöön yhteisen yrityshautomo verkostopalvelun.

Toteutamme yrittäjyyskasvatusta ja – valmennusta vaikuttavaksi osaksi oppimista

sisältäen myös yritysyhteistyön vahvistamisen.

Yhtenäinen omistajan- ja sukupolvenvaihdos palvelukonsepti otetaan käyttöön

seutukunnalla (osana laaja valtakunnallista verkostoa). Panostamme yritysten

sukupolven vaihdosten laatuun ja määrään.

Lisäämme osaamista yritysten hallitustyöskentelyn kehittämiseen.

1.2. Innovaatiot ja verkostot

TAV

OIT

TEET

T&K&I hankkeiden määrä kasvaa ja ne ovat yrityslähtöisiä.

Muotoilemme palveluja verkostoitumalla yli toimialarajojen.

Panostamme kestävän kehityksen ja resurssiviisauden T&K&I toimintaan.

Yritysten yhteistoimintaverkostoja tulee lisätä ja ne ovat arkipäivää, erityisesti

digitaalisuuteen perustuvat verkostot.

Osaamme tuotteistaa ja uudistaa huippuosaamistamme.

Yrit

ysto

imin

nan

d

ynaa

min

en

keh

ittä

min

enKannattava yritystoiminta

Innovaatiot ja verkostot

Kasvu ja kansainvälistyminen

5

TOIM

ENP

ITEE

T Yritysten T&K&I -toiminnan tukemiseksi kehitetään työkalupakki.

Toteutamme yritystoimintaan kohdentuvia proto- ja pilottitoiminnan hankkeita.

Panostamme uusien tuotteiden ja palveluiden muotoiluun. Haemme uusia

liiketoimintakonsepteja.

Järjestetään koulutuksia, tempauksia ja tapahtumia. Keksintöjen viikko laajennetaan

keksintöjen seuduksi.

Tuetaan toimialarajat ylittävää verkostoitumista ja yritysryhmiä sekä tehdään

verkostoja näkyviksi.

1.3. Kasvu ja kansainvälistyminen

TAV

OIT

TEET

Tuotekehitys on yrityksen jokapäiväistä toimintaa.

Seutukuntamme elinkelpoiset, erityisesti tuotantopohjaiset yritykset kehittyvät,

kasvavat ja kansainvälistyvät.

Biotalous (mukaan lukien cleantech) luo laaja-alaista yrittäjyyttä ja uutta

liiketoimintaa alueellemme.

Luonnonvaroista ja niihin pohjautuvasta teknologiasta ja osaamisesta on

syntynyt useita vientituotteita ja vientirenkaita.

Luonnonvaroista jää nykyistä enemmän arvonlisäystä seutukuntaamme.

Digitaalisuus on hyödynnetty yritysten liiketoimintaosaamisessa, uusissa

tuotteissa ja palveluissa.

TOIM

ENP

ITEE

T

Vahvistamme tuotekehityksen osaamista yrityksissä.

Tuemme yrityksiä jalostusasteen nostamisessa (mukaan lukien maatilat).

Käytössämme on uusien erityisesti kansainvälisille markkinoille tähtäävien tuotteiden

kehittämistoimet.

Panostamme avauksiin ja tuloksellisiin toimenpiteisiin yritysten kv -osaamisen ja

yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseksi.

Yritysten liiketoimintaosaamisen pullonkaulojen löytämiseksi otamme käyttöön

seulontakonseptin ja käynnistämme tarvittavat korjaamistoimenpiteet.

Seutukuntamme yrityksillä on käytössä joustava liiketoiminnan kasvu- ja

kehittämispalvelu. Palvelu on suunnattu erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan

kehittämiseen, tuotekehitykseen ja lyhytaikaisen koulutuksen tukemiseen.

Resursoimme biotalousalan (maatalous, biotalous, metsätalous) kasvuyritysten

kehittämiseen.

Hyödynnämme ja otamme käyttöön sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia sekä

asiakastietojärjestelmiä (esim. asiakaspalaute).

Hyödynnämme aktiivisesti digitaalisuutta. Avaamme digitaalisuuden mahdollisuuksia ja

lisätään ymmärrystä mm. seminaarien avulla.

6

2. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Osaamisen kehittäminen -painopistealue jakaantuu neljään kehittämisteemaan, joiden tavoitteet ja

toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla taulukoissa. Alueella vaikuttavat oppilaitokset vastaavat

seudun kehittämistyöstä tämän painopistealueen osalta.

2.1. Koulutuspalvelut

TAV

OIT

TEET

Käytössämme ovat monipuoliset koulutuspalvelut ja oppimisympäristöt.

Hyödynnämme tehokkaammin alueen monipuolisia koulutuspalveluita ja

oppimisympäristöjä.

Luodaan ja otetaan käyttöön seudullisia uusia toimintamalleja yritysten

kouluttamiseen.

TOIM

ENP

ITEE

T

Tieto- ja viestintäteknologiaa otetaan monipuolisesti ja innovatiivisesti käyttöön

osaamisen kehittämisen työvälineenä.

Yhdistämme innovatiivisesti eri koulutuksen tuottajien koulutus- ja kehittämispalveluita

eri alojen sisällä ja eri alojen välillä. Kehitämme myös eri koulutusasteiden välistä

yhteistyötä seudullisen osaamisverkoston luomiseksi.

Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämistyön jatkaminen, juurruttaminen ja

hyödyntäminen.

Tehdään tunnetuksi seudun koulutusaloja sekä yrityselämässä tarvittavia ammattialoja

nykyään ja tulevaisuudessa.

Osa

amis

en

keh

ittä

min

enKoulutuspalvelut

Koulutuksen ja työelämän yhteistyö

Yritysten henkilöstön kehittäminen

Yksilöllisen osaamisen tukeminen

7

2.2. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö TA

VO

ITTE

ET

Seutukunnalla on työelämän osaamistarpeita vastaava koulutustarjonta ja

yhteistyö on kehitetty työelämän rakenteita tukevaksi.

Koulutusorganisaatioilla on yhteistyössä aktiivinen rooli yritysten kehittämisen

arjessa yhdessä kunnan elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden kanssa.

Yrittäjyyskasvatus, -koulutus ja -valmennus on osa koulutusjärjestelmän

normaalia toimintaa.

TOIM

ENP

ITEE

T

Tarvaalan biotalouskampuksen resurssien hyödyntäminen seutukunnalla, erityisesti

yrityksissä.

Moduloitu ja joustavasti toteutettu työelämälähtöinen koulutus on yksi kehittämisen

kohteista. Koulutusta kehitetään siten, että se luo valmiuksia vastata nykypäivän

työelämän muutoksiin ja tarpeisiin. Tehdään mahdolliseksi työpaikalla oppiminen.

Toteutamme yrittäjyyskasvatusta ja – valmennusta vaikuttavaksi osaksi oppimista

sisältäen myös yritysyhteistyön vahvistamisen.

Panostamme Cleantechin ja resurssiviisauden innovatiiviseen kehittämiseen.

Kehitämme yrittäjyysosaamiseen uusia toimintatapoja (sis. liiketoimintaosaaminen).

Kehitetään mentoritoimintaa.

2.3. Yritysten henkilöstön kehittäminen

TAV

OIT

TEET

HRD-osaaminen on konseptoitu toimivaksi rakenteeksi yritysten ja osaamisen

kehittäjien välille.

Yritysten henkilöstön ympäristötietous ja resurssiviisaus ovat kansainvälistä

huippuluokkaa.

Yritysten kansainvälinen osaaminen on kasvanut.

TOIM

ENP

ITEE

T

Rakennamme tukipalvelut yritysten ja kuntien henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Tunnistamme nykyisen ja tulevan osaamisen ja niihin liittyvät osaamistarpeet

seutukunnan yrityksissä ja kunnissa.

Kehitämme henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja yrittäjien omia kasvuvalmiuksia.

Kehitämme yritysten ympäristöosaamista.

Panostamme Cleantechin ja resurssiviisauden innovatiiviseen kehittämiseen.

Seutukuntamme yrityksillä on käytössä joustava liiketoiminnan kasvu- ja

kehittämispalvelu. Palvelu on suunnattu erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan

kehittämiseen, tuotekehitykseen ja lyhytaikaisen koulutuksen tukemiseen.

8

2.4. Yksilöllisen osaamisen tukeminen TA

VO

ITTE

ET

Elinikäinen oppiminen mahdollistaa yritysten ja yksilöiden kasvun ja

kehittymisen.

TOIM

ENP

ITEE

T

Kehitämme toimintatapaa, jossa yksilökohtainen koulutuksen poluttaminen ja

henkilökohtainen ohjaus toteutuvat.

Syrjäytymisvaarassa olevan kuin myös ikääntyvän väestön osaamista kehitetään

työelämän tarpeita vastaavaksi.

3.TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

Toimintaympäristön kehittäminen -painopistealue jakaantuu neljään kehittämisteemaan, joiden tavoitteet

ja toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla taulukoissa. Seutujohtoryhmä ja seudun kunnat

vastaavat seudun kehittämistyöstä tämän painopistealueen osalta.

Toim

inta

ymp

äris

tön

ke

hit

täm

inen

Yritysten toimintaedellytykset

Elinvoiman edistäminen

Aluemarkkinointi

Matkailu

9

3.1. Yritysten toimintaedellytykset TA

VO

ITTE

ET

Seutukuntamme tunnistetaan yrittäjäaktiivisena toimintaympäristönä.

Investoinnit ja työpaikkaomavaraisuus kehittyvät myönteisesti.

Seutukunnallemme on tarjota yrityksille uusia rahoitusmalleja.

TOIM

ENP

ITEE

T

Seutujohtoryhmä kehittää nousujohteisesti seutukuntaa yrittäjäaktiiviseksi

toimintaympäristöksi (vakio§ asialistalle ja vaikuttavia uusia tapahtumia, vaikuttavaa

toimintaa esim. Golden club -kerho).

Teemme investointien ja uusien yritysten hankintaa tarveperusteisesti ja kohdennetusti.

Kartoitamme alihankintatyöt ja alihankintaverkostot ja mahdollistamme niiden

sijoittumisen seutukunnalla.

Selvitetään uusien riskirahoitusmallien hyödyntämistä, erityisesti kasvuhakuisille

yrityksille.

3.2. Elinvoiman edistäminen

TAV

OIT

TEET

Olemme tunnistaneet seutukunnan vahvuudet - asiat sujuvat hyvin ja helposti.

Seutukunnan brändi rakentuu sujuvaan arkeen, välittämiseen ja seudun omiin

tuotteisiin ja palveluihin.

Tapahtuma- ja kulttuuritoiminta sekä vapaa-ajan palvelut edistävät alueen

asukkaiden viihtymistä ja matkailua.

Työllisyystilanne on tavoitekaudella parantunut.

Alueen vetovoimaisuus on lisännyt maahan- ja maallemuuttoa.

Tieto- ja viestintäteknologia, -osaaminen ja digitaalisuus ovat 2020 asukkaille

arkipäivää ja laajasti käytössä.

Yhteisöllisyys, kylätoiminta ja osallisuus nähdään tärkeänä voimavarana

seutukunnalla.

TOIM

ENP

ITEE

T

Infraa ja tiloja ylläpidetään ja kehitetään.

Kehitetään lähiruokatuotteita ja muita lähihyödykkeitä sekä niiden jakelukanavia.

Tarjoamme laadukkaita toimintakyvyn ja terveyden ylläpidon hyvinvointipalveluja muille

ja meille. Toimintakyvyn ja terveyden ylläpidon tarpeesta syntyy liiketoimintaa

seutukunnalle.

Digitaalisuutta hyödynnetään toimintaympäristön kehittämisessä.

Matkailuun liittyvät palvelut nähdään osana elinvoiman edistämistä.

Houkutellaan maalle/paluumuuttoon - tuodaan esille asuntojen ja tonttien edullisuus,

toimitilojen saatavuus, erinomaiset palvelut.

Hyödynnetään kulttuurinen moninaisuus.

Kasvatamme asukkaiden tieto- ja viestintäteknologian ja digitalouden -osaamista ja

teknologian saavutettavuutta seutukunnalla.

10

3.3. Aluemarkkinointi TA

VO

ITTE

ET

Rakennetaan yhteinen seutubrändi ja markkinointisuunnitelma.

Teemme aktiivisesti ammattimaista paikallista ja seudullista markkinointia.

Seudullamme on vetovoimaiset kuntakeskukset.

TOIM

ENP

ITEE

T

Tehdään alue- ja matkailumarkkinointia/viestintää seutubrändin mukaisesti

ammattimaisesti. Tässä yhteydessä pohditaan myös yritysten sijoittumispalveluita, onko

niitä tarve kehittää ja miten.

Uuden henkilöstön sijoittuminen seutukunnalle

Kehitämme kunta- ja kyläkeskuksiamme ja huolehdimme niiden maiseman

suunnittelusta.

Kehitämme taajamia matkailua silmälläpitäen.

Seutukunnallamme on omaleimainen ostospaikka verkossa.

3.4. Matkailu

TAV

OIT

TEET

Matkailupalvelut ovat kasvaneet määrällisesti ja laadullisesti seutukunnallamme.

Käytössämme on säänkestävät matkailutuotteet.

Saamme lisää sisältöpalveluyrityksiä verkostoihin.

Luonto- ja kulttuurielämykset ovat nykyistä paremmin saavutettavissa.

Kehitämme lähiruokatuotteita ja niiden jakelukanavia.

Kaavoitus ja seudullinen infra tukevat matkailun kehittämistä.

TOIM

ENP

ITEE

T

Maaseutumme vahvuudet ovat esillä maakunnan kohdebrändien rinnalla.

Hyödynnämme kuntien vapaa-ajan palveluita matkailussa.

Selvitämme edellytykset lentoliikenteelle (Kivijärvi).

Kehitämme luontoelämyksiä suunnitelmallisesti.

Otamme käyttöön tapahtumien suunnitteluun ja tiedottamisen helppokäyttöisiä

apuvälineitä.

Organisoimme tapahtumia ja harrastuksia vahvasti 3 sektorin kanssa ja yli kuntarajojen.

(tapahtumista synergiaetua mm. tapahtumakalenterien yhteensovittaminen)

Kehitämme tuntuvasti finnbeing -toimintakulttuuriamme ja tuotteistamme sitä

kansainvälisille markkinoille.

Selvitämme edellytykset seudullisen matkailuorganisaation muodostamiselle vuoden

2017 aikana.

11

4. RAHOITUS

Kehittämistoimien rahoittamiseen käytetään oman rahoituksen ohella eri ohjelmien ja organisaatioiden

tarjoamaa julkista rahoitusta. Yleisimpien ohjelmien sopivuutta ja käyttökelpoisuutta on haarukoitu

seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Ulkopuolisen rahoituksen käytöllä saadaan omaa rahoitus

riittämään useampaan tai laajempiin rahoituskohteisiin.

Erityisesti kiinnitämme huomion seutukunnalle maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä

”korvamerkittyjen” rakennerahastovarojen käyttämiseen. Seutukunnan erityisaseman edunvalvonnan

kannalta on tärkeää, että osoitamme pystyvämme hyödyntämään varat hyviin kehittämistoimenpiteisiin.

Seutukunnalla on myös ohjelmakaudella 2014- 2020 käytössään kuntien seutujohtoryhmälle antama

kehittämisen määräraha. Määrärahaa voidaan käyttää seudullisissa pienissä kehittämishankkeissa, joiden

seutukuntaa koskettava kokonaiskustannusarvio on enintään 350 000 euroa. Seudullisena pidetään

hanketta, jossa mukana on vähintään neljä kuntaa seutukunnan alueelta. Kuntien asukaslukuun perustuvan

määrärahan suuruudesta sovitaan vuosittain.

Osa kehittämistoimista voidaan toteuttaa myös täysin omin varoin, mikäli toimintaan ei saada rahoitusta

muista lähteistä.

Keskeiset rahoitusinstrumentit:

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja

elinvoimaisuutta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä

osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa,

ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä,

jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä.

Lisätietoa EAKR- ja ESR- rahastoista rakennerahastot.fi – sivulla.

Maaseutuohjelman rahoituksella kehitetään maaseutua. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat

hakea tukea muun muassa liiketoiminnan aloittamiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja sen

kasvattamiseen. Yritykset voivat hakea tukea myös tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin,

kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Maaseudun asukkaat voivat hakea tukea kehittääkseen alueensa

viihtyisyyttä, saavutettavuutta tai palveluja. Maaseutuohjelma tukee myös uutta teknologiaa ja

toimintatapoja, joilla palveluja voidaan kehittää. Kehittäjäorganisaatiot, kunnat, yritykset ja asukkaat

voivat valmistella yhdessä paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä hankkeita elinkeinojen, osaamisen ja

palveluiden kehittämiseksi.

Seudulla maaseutuohjelman rahoittajina toimivat sekä Leader VIISARI ry (paikalliset hankkeet, < 180 000 e)

Keski-Suomen ELY-keskus.

12

SEUTUSTRATEGIA 2020

MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA

”Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen aktiivisuuden, yrittäjyyden,

osaamisen, kannattavan työnteon ja asumisen alue.”

SEUTUJOHTORYHMÄ Kokoonpano: Kunnanjohtajat, seutuedustajiston

puheenjohtajisto, prosessinomistajat, pysyvät

asiantuntijat.

Päättää seudun kehittämisrahan käyttämisestä, 3-6 €/as

/v (€-määrä päätetään vuosittain seutujohtoryhmässä).

Myöntää kuntarahoituksen kehittämishankkeisiin…

a) joiden seutukuntaa koskettava

kokonaiskustannusarvio on alle 350.000 €

b) joihin osallistuu vähintään 4 kuntaa

seutukunnalta.

Vastaa seudullisesta ennakoinnista ja ohjaa aluekehittämistä (tilaa hankkeita).

Järjestää hankepäivän antaakseen tilannekatsauksen

aluekehityksestä seutuedustajistolle ja luottamusmiehille.

Kokoontuu kuukausittain (pl. heinäkuu).

SEUTUKOPLA

Kokoonpano: seutujohtoryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kehittämisyhtiöt, Poken edustaja, Leader

Viisarin toiminnanjohtaja ja seutukoordinaattori.

Vastaa hanketoiminnan valmistelusta. Vastaa seutustrategian mukaisten kehittämisaihioiden tuottamisesta,

ideoiden karsimisesta ja päätöksenteon valmistelusta. Hankearviointia varten on luotu oma, seutustrategian

mukainen kriteeristö. Valitut hankkeet valmistellaan seutujohtoryhmän päätöksentekoon.

Seuraa hankkeiden toteutumista ja tuottaa tietoa seutujohtoryhmälle, ehdotuksia (esim. ehdotukset

jatkotoimenpiteistä hankkeiden loppuraporttien perusteella).

Kokoontuu 1,5 kuukauden välein.

KUNNAT TAI

KEHITTÄMISYHTIÖT

Päättää hankkeeseen osallistumisesta ja

kuntarahoituksen myöntämisestä, jos…

a) hankkeen seutukuntaa koskeva

osuus on yli 350.000€

b) hanke ei ole seutukunnallinen

(vähemmän kuin 4 kuntaa

seutukunnalta mukana)

SEUTUEDUSTAJISTO Kokoonpano: kuntien valitsemat jäsenet. Asettaa seutuohjelman tavoitteet, seuraa ja arvioi seutuohjelman toteutuksen kokonaisuutta.

PELOTON-RYHMÄ

Kokoonpano: seutukopla, yritykset ja asiantuntijat Tuottaa uusia, rohkeita esityksiä. Arvioi hankkeiden yrityslähtöisyyttä ja innovatiivisuutta. Tekee esityksiä kehittämisen painopisteiksi. Kokoontuu 2-4 kertaa vuosittain.