2828KaksKasi Vaasan Metallityöväen ao. 28

Jäsenlehti 9• 2007

Metalli 28:neduskuntavaaliehdokkaatesittäytyvätS. 18-19

2 Kaks Kasi

TTTTTammikuuammikuuammikuuammikuuammikuuVeteraanien teatteri esitys

HelmikuuHelmikuuHelmikuuHelmikuuHelmikuuRautakoura rannan ruoppausKaraoke kilpailu

MaaliskuuMaaliskuuMaaliskuuMaaliskuuMaaliskuuÖjeberget laskettelupäiväjäsenperheilleOsaston pilkkikilpailutVeteraanikurssi: TAKOMOSSA

HuhtikuuHuhtikuuHuhtikuuHuhtikuuHuhtikuu11. KEVÄTKOKOUSKokkolan uimahalli matka

TTTTToukoukoukoukoukokuuokuuokuuokuuokuu1.Vappu juhla TAKOMOSSAVeteraani tapaaminen Taalintehdas

KKKKKesäkuuesäkuuesäkuuesäkuuesäkuuJäsenperheiden onkikilpailuWASALANDIAN vapaalippujajäsenperheille

HeinäkuuHeinäkuuHeinäkuuHeinäkuuHeinäkuuMatka KAUSTISTENmusiikkijuhlaan

ElokuuElokuuElokuuElokuuElokuu9. Taiteiden YÖ (näyttely)TakomossaSaaristoristeilyVeteraanit Saukkorannassa

SyyskuuSyyskuuSyyskuuSyyskuuSyyskuu8. Metallin retkeilypäivätNuorison RUSKARETKI

LLLLLokokokokokakuuakuuakuuakuuakuuRautakoura talkootKonserttimatka tai teatterimatkaVeteraani tapaaminen Turku-Tukholma

MarraskuuMarraskuuMarraskuuMarraskuuMarraskuu14. Metalli 28 Ehdokasasettelukokous

JoulukuuJoulukuuJoulukuuJoulukuuJoulukuu8. Lasten pikkujoulujuhla2. Metalli 28 Syyskokous

JanuariJanuariJanuariJanuariJanuariFöreställning av Veteranernas teater

FFFFFebruariebruariebruariebruariebruariMuddring av Metallarbetarens strandKaraoke tävling

MarsMarsMarsMarsMarsUtförsåkningsdag vid Öjberget förmedlemsfamiljernaAvdelningens pimpelfisketävlningVeterankurs: I Takomo

April 11April 11April 11April 11April 11VÅRMÖTEResa till simhallen i Karleby

MajMajMajMajMaj1. Valborgsfest i TakomoVeteranträff i Dalsbruk

JuniJuniJuniJuniJuniMetspötävling för medlemsfamiljernaFribiljetter till WASALANDIAför medlemsfamiljerna

JuliJuliJuliJuliJuliResa till musikfestspeleni KAUSTBY

AugustiAugustiAugustiAugustiAugusti9. Konstens NATT (utställning) iTakomoSkärgårdskryssningVeteraner vid Utterö

SeptemberSeptemberSeptemberSeptemberSeptember8. Metalls utflyktsdagHÖSTRESA för ungdomar

OktoberOktoberOktoberOktoberOktoberTalko vid Metallarbetarens strandKonsertresa eller teaterbesökVeteranträff Åbo-Stockholm

NovemberNovemberNovemberNovemberNovember14.Metall 28Kandidatnomineringsmöte

DecemberDecemberDecemberDecemberDecember8. Lilla julfest för barnen12. Metall 28 Höstmöte

TAPAHTUMAT 2007 HÄNDELSEKALENDER

Seuraa ilmoitustauluja sekä Vaasa Ikkunan lehteä joissa tapahtumista päivistä kerrotaan tarkemmin.

Följ med vad som sätts upp på anslagstavlorna och i tidningen Vaasan Ikkuna som berättar noggrannare om dagsevenemangen.

Kaks Kasi 3

PUHEENJOHTAJANPALSTA

Nykyisin metalliteollisuudella menee hyvin Suomessa ja myös Vaasanseudulla. Työpaikat ovat lisääntyneet ja ammattiosaston jäsenmäärä on

kasvanut voimakkaasti. Metalliteollisuuden hyvä kehitys johtuu ennen kaikkeakansainvälisistä suhdanteista, mutta myös kotimaassa tehdyt ratkaisutvaikuttavat. Itse olen aina kriittisesti suhtautunut ns. kolmikantayhteistyöhön.Täytyy kuitenkin myöntää, että viime vuosien tulopoliittiset kokonaisratkaisut,jotka ovat olleet monivuotisia ja palkankorotuksiltaan matalatasoisia, ovatedesauttaneet teollisuuden kilpailukykyä.Täytyy muistaa, että nykyisin voimassa olevaan metallin työehtosopimuksenviimeiseen vuoteen ei sisälly palkankorotuksia. Tämä tilanne luo paineitaliittokohtaiseen ratkaisuun, joka olisi lähes yksinomaan puhdas palkkaratkaisu.Seuraavalla sopimuskierroksella ay-liike on luvannut hoitaa vuokratyöläisten jamääräaikaisten pätkätyöläisten asiat kuntoon laki- ja sopimusteitse. Tämä eionnistu kuin tulopoliittisella kokonaisratkaisulla.

Kevään eduskuntavaaleissa nousee varmasti yhdeksi teemaksi verotus.Jatkuuko viime vuosien politiikka ”rikkaita palkitaan ja köyhiltä leikataan”.

Veroalesta puhuttaessa pitäisi samanaikaisesti keskustella julkisista palveluista,jotka verovaroin ylläpidetään. Eräät tahot Suomessa pyrkivät yksityistämäänmm. terveys- ja vanhustenpalveluja. Mutta onko oikein, että sairaiden- javanhustenhoidon lähtökohta on voitontavoittelu? Tärkeintä pitäisi olla ihmistenhyvä hoito.Haluan, että minun verovarani käytetään yhteiskunnan ylläpitämiinhyvinvointipalveluihin. Nykyiset ja tulevat päättäjät muistakaa, että tekinvanhenette ja ikävä kyllä sairastutte.Kevään eduskuntavaaleissa on kaksi osaston jäsentä ehdokkaana, heidätesitellään toisaalla tässä lehdessä. Toivon Pekalle ja Artulle menestystä vaaleistaja tulevalle ”senaattorin” uralle.

HYVÄÄ JATKOA OSASTON JÄSENILLE!

Veijo Nygren pj.

4 Kaks Kasi

Lehden ilmestymisaika-na otsikko ei aivan pidä

paikkaansa, koska kirjoitantätä jo syyskuun puolella,jolloin ulkona sataa vettä -mitä ei menneenä kesänäliiemmin olekaan tapahtu-nut.

Niin kuin viime lehdessätodettiin, alettiin Rauta-kouran päämökkiä vuokra-ta helmikuun alusta lukienkokeiluluontoisesti. Nyt,kun kesä on lopuillaan, onkokeilu osoittautunut mel-ko onnistuneeksi, koska

Rautakoura tänäänjuhannuksesta pitkälle syk-syyn on vuokrauskalenteriollut täynnä. Tietysti mo-nelle on kesän aikana jou-duttu ”myymään” eioota.Mutta tämähän on vainhaaste seuraaville toimi-kunnille alueen kehittämi-sen puitteissa. Kertauksenvuoksi vielä kerran: rahas-tonhoitajalta on vuokratta-vissa päämökki ja kaksipikkumökkiä (pikkumökitkesäaikaan) viikoksi ker-rallaan. Vuokraus ei koskemuita alueen rakennuksia,joten alueella voi entiseen

Käyttäjän ohjeet

Osoite: Leipurintie/Bagarvägen 355, 65800 Raippaluoto

Faktaa

Ajo-ohje: Raippaluodon sillalta 2 km Raippaluo-don kirkonkylään päin. Vasemmalla Bagarvägen/Leipurintie ja valkoinen kyltti ”Rautakoura”. Puominjälkeen n. 4 km. Tie päättyy ja alue oikealla puolel-la.- Myös pelastuslaitosta varten ovat omat koordi-naatit, jotka löytyvät jokaisesta rakennuksestajostain näkyvältä paikalta.- Alueen avaimia saa joiltakin työpaikoilta luotta-musmiehiltä, Wärtsilän portilta Järvikatu 2-4 senaukioloaikoina. Avaimet luovutetaan vain voimas-sa olevaa jäsenkorttia vastaan ja todistamallahenkilöllisyys. Avaimet myöskin palautetaanvälittömästi samaan paikkaan, mistä ne onnoudettu.Vahvistetut hinnat vuodelle 2007:VARAUSPALVELUPUHELIN kello 07.00 - 18.00VÄLISENÄ AIKANA puh. 040-7484428Pikkumökin vuokraus ma-pe 20 € tai pe-su 20€ (vuokrattavissa kesä-syyskuussa)Ison mökin vuokraus ma-su 60 € (PERHEMÖKKI)Matkailuajoneuvopaikka vrk 3 € sis. sähkönMatkailuajoneuvopaikka kausi 70 € 1.5.-30.9.sis. sähkön.- Alueella oleskelu on luvallista osasto 28 jäsenille,heidän seuralaisilleen sekä perheenjäsenilleen.- Kaikki ovat tasavertaisia käyttäjiä alueella.

- Mökkejä ei voi vuokrata useita yhtä aikaa. Mök-kejä ei saa vuokrata ulkopuolisille. Ole itse ainapaikalla, silloin kun sinulla on alueella vieraita.- Et voi antaa jäsenkorttiasi toisten henkilöidenkäyttöön. Ei edes perheenjäsenten.- Koirat on alueella pidettävä kiinni kytkettynä, eikäniitä saa pitää sisätiloissa.- Yksityisvarauksia ei voi tehdä alueeseen taimuihin rakennuksiin.Ammattiosaston toimikunta voi erinäisiä tilaisuuk-sia varten varata osan tai koko alueen käyttöönsä.- Yöpyessäsi ota mukaan omat liinavaatteet, siivoajälkesi varsinkin sisätiloissa. Huolehdi jätteetkeräilypisteisiin. Tupakointi sisätiloissa on kielletty.- Kiinnitä vesilläliikkumisvälineet huolellisestipaikoilleenJos havaitset jonkin rikkoontuneen tai jos itsellesisattuu vahinko, ilmoita siitä heti alueen vastaaval-le. puh. 040-5947588, Kadonneista tai rikkoutu-neista esineistä peritään korvaus toimikunnanpäätöksen mukaan.- Lähtiessäsi sammuta valot, kytke lämpötilanpu-dotus ON-asentoon ja lukitse alueen rakennustenovet huolella.- Palauta avaimet välittömästi samaan paikkaan,mistä ne haettiinkin.- Ampuma-aseiden tuonti alueelle on kielletty.- Autoja tai asuntoautoja ei saa pestä rannassa.- Tupakanpoltto kaikissa sisätiloissa on kielletty.- Kalastuslupa on alueelle maksettu ja se on v.2007 voimassa. Kysy lisää oikeuksista alueenvastaavalta,TERHO TIKKANEN puh. 040 5947588- Kunnioita mökkinaapurien ja muiden alueellaolijoiden yörauhaa. Hiljaisuus ulko-alueillaklo 23.00-7.00

Kaks Kasi 5

tapaan käydä saunomassaja viettämässä vapaa-aikaa.Alueen avaimien sijoitus-paikoissa on tapahtunutmuutoksia viimevuodenkeväällä, kun Nygård ra-vintola Bernystä lopettiRautakouran avainluovu-tuksen. Eli nyt ei avaimiaenää saa ohi kulkiessaanravintola Bernystä. Avai-men saa nykyään Wärtsilänportilta Järvikatu 2- 4 senaukioloaikana, sekä muuta-mien työpaikkojen luotta-musmiehiltä.

Runsas ohjelmakaan ei saa-nut jäsenistöä kovin run-saasti saapumaan kesä-kuussa pidettyyn kesän

avajaisiin. Paikalla vierai-li näyttävästi pelastusheli-kopteri ”Pete”, jonka mie-histö esitteli helikopteria jatoimintaansa, joka on tär-keää etenkin Vaasan saaris-toisella alueella. Ruokailunjälkeen Margit SellbergVaasan kaupungin matkai-lutoimistosta teki tunne-tuksi Raippaluotoa ja antoivinkkejä kesän tapahtumis-ta Vaasassa. LehtimäenMarikakin jaksoi jälleentouhuta lasten kanssa mo-nenlaista leikkejä, jotenohjelmaa oli tarjolla enem-män kuin lauantai-iltapäi-vään sai mahtumaan. Se,millä jäsenet saadaan kiin-nostumaan erilaisista toi-

minnoista, vaatii todella ai-kamoista kekseliäisyyttä jatyötä, siksi kaikki palauteolisi tervetullutta toimikun-nan tai jaosvetäjien tietoi-suuteen.

Rautakoura sai myös uudenvetäjän vuodenvaihteessa,kun itselläni alkaa omamökkiprojekti. Seitsemänvuoden aikana tuli minulleja Kaijalle paljon koke-muksia ja ystäviä, jotka oli-vat mukana niin Rautakou-ran kehittämisessä kuinmonissa talkoissa. Nyt”puikkoihin ” tarttuu Tik-kasen Terho, johon voitteottaa yhteyttä Rautakoura-asioissa.

Uusien jäsenten liittyminenosastoon on taas vilkastu-nut syksyn aikana, joten onhyvä laittaa jälleen ohjeetja tietoa Rautakourasta.Tietoa saa myös osoittees-ta www.vaasanmetalli.fi.Sivuilla on myös ”turpakä-räjät”, jossa voi antaa pa-lautetta kaikista mieltä as-karruttavista asioista.

Hyviä jatkojatoivottaen

Matti Värri.

Rautakouran uudeksi”mökkitalkkariksi ” eli rau-takouravastaavaksi on va-littu Terho Tikkanen. Ter-ho työskentelee Laine tuo-tannolla jo seitsemättätois-ta vuotta.- Rautakouran edellisen”mökkitalkkarin” MattiVärrin jalanjälkiä on hyväjatkaa ja olenkin saanutMatilta hyvän opastuksenRautakouran alueiden hoi-dosta.- Käytännössä Rautakou-ran asioiden hoidosta pää-tökset tehdään rautakoura-jaoksessa, jonka jälkeentoimin sen mukaan, sanooTerho. - Käyn säännöllises-ti alueella ja teen ”mökki-talkkarin hommia, huoleh-din polttopuiden riittävyy-destä, alueen yleisestä siis-teydestä ja mökkien hoi-dosta sekä muista töistä,jotka liittyvät alueen viih-tyisyyteen, lupaa Terho.Jatkan alueen kunnossapi-toa samaan malliin, kuinedeltäjäni, jäsenistön par-haaksi.Odotan innolla alkavaamökkikautta ja toivon, ettäjäsenistö käyttää ahkerastikorkeatasoista vapaa-ajanpaikkaamme.

Rautakouran uusi ”mökkitalkkari” Terho Tikkanen jatkaa vakaasti edeltäjänsäMatti Värrin jalanjäljillä.

Rautakouraan uusi isäntä

6 Kaks Kasi

Niin, yleinen luulo kei-lailusta on se, että se

ei ole kunnon liikuntaa,vaan leikkimielistä pallon-pyöritystä hyvässä seuras-sa. Kokemus kuitenkinosoittaa toista, hiki tulee japakarat rasiintuvat, kuntiuhaan tahtiin heittoja suo-ritetaan. Laji vaatii suurtakeskittymistä ja rauhalli-suutta. Sen kokivat myösammattiosastomme jäsenetkokoontuessaan Vaasankeilahallille.Paikalle saapui reilut kak-sikymmentä osaston jäsen-tä perheineen, jotka val-mistautuivat keilaamaan.Keilahallin edustajan pe-rusopetuksen jälkeen jouk-ko jakaantui radoille heit-tointoa uhkuen. Hallissakaikui keilojen kolinaa,ilon kiljahduksia ja epä-määräistä mutinaa, kunpallo ränniin räsähti. Al-kuun näytti, että kilpailu-viettiä ei porukassa olelainkaan, mutta illan ede-tessä radoilla alkoi ankaratuijotus tulosmonitoriin jailmeet muuttuivat yhä va-kavammaksi. Automaatti-nen pistelaskujärjestelmäpiti keilaajat ajan tasallajokaisen heiton jälkeen.Keilailun jälkeen osastotarjosi keilaväelle pulla-kahvit ja siinä kahvin lo-massa vertailtiin tuloksiakeskenään.

Koko perheen harrastus

Norrgårdin perhe oli nou-dattanut kutsua ja lähtenytperehtymään keilailun nik-seihin. Aivan uusi laji tämäei ole meille, sanoo äitiAiri, joka on keilannut jon-kun verran. Pojat ovatmyös käyneet tutustumas-sa koululuokan mukanakeilailuun. Isä Håkanilletämä oli ensimmäinen ker-

Keilailussakin tulee hiki

ta. Laji sopii koko perheenharrastukseksi ja kyllä semeilläkin meni kilpailunpuolelle, sanoo Airi. Pojatheittivät innokkaasti, jakaatojakin syntyi, joskinmyös ränniin meni, nau-rahtaa Håkan. Tiukassa ki-sassa äiti Airi heitti par-haan tuloksen, Henrik olitoinen ja Joni kolmas. Täl-lä kertaa isä Håkan jäi vii-

meiseksi, mutta tärkeintä eiollut kuitenkaan sijoituk-set, vaan hauska yhdessä-olo, sanovat kaikki yhdes-tä suusta. Pojat jo miettivätalkeiskurssille menoa, senverran mukavaa tämä on,sanoo Henrik.Håkan, joka työskenteleeWärtsilässä asentajana, ontyytyväinen ammattiosas-ton järjestämiin tapahtu-

miin. Ne ovat monipuolisiaja niitä on tarpeeksi. Luu-lisi, että jokaiselle löytyyjotakin. Myös Rautakouraon tullut tutuksi, mutta siel-lä käynti on jäänyt vähiin,kun perheellä on oma ke-sämökki. Vapun perintei-siin kuuluu käynti Tako-mossa, sanoo Airi.

Ammattiosaston puheenjohtaja Veijo Nygren (oik.)sai otteen heittotavasta.Kaatojakin tuli, mutta myös ränni kolisi. Kuvassa vasemmalla Petri Heinähei-mon tyylinäyte.

Isä Håkan, äiti Airi, Henrik ja Joni kävivät tiukan perhekisan keilaillassa.Mukava perhetapahtuma, sanoo äiti Airi.

Kaks Kasi 7

Taiteiden yössä oli tälläkertaa esillä Nordhyd-

raulicissa valukappaleidenpuhdistajana työskentele-vän Lasse Vältin akvarel-leja. Lasse on itseopiskel-lut harrastajataiteilija, jokaammentaa aiheensa mil-loin mistäkin. Luonto, van-hat rakennukset ja mieliku-vitukselliset aiheet antavatinspiraatioita maalaami-seen. Hän on maalannuttunnettuja vaasalaisia ra-kennuksia, kuten Elva,Puuvilla ja Katekismus.Nämä rakennukset ovat

Valukappaleiden puhdistajaltasyntyy myös akvarelleja

kiinnostaneet syntyperäistävaasalaista akvarelliharras-tajaa. – Katekismus- raken-nuksessa on perustettu am-mattiosastomme ja tämäntyön osasto lunastikin mi-nulta, sanoo Vältti. Omienaiheiden lisäksi hän maa-laa tauluja myös tilaukses-ta eri tarkoituksiin.Kehykset Vältti ostaa kirp-putoreilta, josta hän tekeeyllättäviäkin löytöjä. Täs-säkin näyttelyssä jokainenkehys on hankittu kirppu-toreilta.

Lasse Vältin esikoisnäyttelyssä Takomossa oli mukana parikymmentä työtä. Katekismus- rakennuksenjossa ammattiosasto on perustettu hän ikuisti kauniiksi akvarelliksi. Osasto hankki taulun kokoelmiinsa.

Näyttelyssä oli esillä 20työtä ja jokainen niistä onomalla tavalla läheinen jasydämellä tehty. Näyttelyon Vältin ensimmäinen jahän on tyytyväinen Tako-mon tiloihin. Ne ovat va-loisat ja avarat näyttely-paikkana.Nordhydraulicissa vuodes-ta 1997 työskennellyt Välttipitää maalausharrastustaerittäin hyvänä raskaallemetallityölle. Kun työ-päivän jälkeen ottaa sivel-timen käteen ja uppoutuu

maalattavaan aiheeseen,niin se rentouttaa mukavas-ti. Vuodessa valmistuu pa-rikymmentä eri aiheistataulua, joista osa meneemyyntiin ja osa lahjoiksi.Kaikki vapaa-aika kuluu-kin pensselin varressa, eikätällä hetkellä muulle har-rastuksille jää paljoakaanaikaa. Ammattiosastonrunsaasta vapaa-ajan tar-jonnasta hän on tyytyväi-nen vaikka itse ei paljoaehdikään rientoihin mu-kaan.

8 Kaks Kasi

Vaasan kaupungin juh-liessa 400 vuotis- tai-

valtaan kutsuttiin ammat-tiosastomme 100 v. histo-riatyöryhmä koolle vaasa-laisen kulttuuripäivän Tai-teiden yön merkeissä.Yksitoista vuotta sitten his-toriatyöryhmä aloitti, TimoSandbergin häärätessä asi-antuntijana historiikin val-misteluissa. Osaston juhli-essa vuonna 1999 myöskirja julkistettiin.Työryhmä aloitti yhteisenpäivän tehdaskierroksellaWärtsilässä tutustuen W-20 ja W-32 moottoreidenvalmistukseen ja tehtaantoimintaan Kauko Lämsänopastuksella. Tehdasalue jatoiminnot ovat kehittyneetvuosien varrella paljon, jajälleen laajennustyöt ovatkäynnissä.Kierroksen edetessä muis-tot entisiin työkohteisiinpalasivat Wärtsilässä työs-kenneille ryhmän jäsenille.Pitkään eläkkeellä ollutDix Huhtamaa kertoi mitensorvin pakka irtosi ja lensiikkunan läpi suoraan Pitkä-kadulle. - Eipä siinä muu-ta kun haettiin pakka poisja asennettiin uudelleen jataas työt jatkuivat. Tehdas-hallit toivat Kullervo Vai-nion mieleen moninaisettyöt mitä ennen tehtiin. Ul-koistaminen on tehnyt teh-tävänsä ja monia osa-val-mistuksia on siirtynyt näi-den tehdashallien ulkopuo-lelle. Vainio olikin huoles-tunut sen tuomista ongel-mista työväestölle. Hän onmyös ollut pitkään eläk-keellä Wärtsilästä, jossahän elämäntyönsä teki.

Konepajakoulusta vank-kaa ammattimiestä

Jussi Eteläpää katsoo kai-hoisasti tehdasrakennuk-sen yläkertaan ja muistelikonepajakouluaikoja. Tuol-ta sitä koulutettiin vankko-

Historiatyöryhmämuisteloissa

ja ammattilaisia tehdassa-leihin osoittaessaan sor-mella yläkerran ikkunoita.Silloin opettajana toiminuttyönjohtaja Siekkinen olitiukka opettaja ja kova ar-vostelija. Hänen arvostelu-aste oli seuraava: Jumalasaa 50 pistettä, itse Siekki-nen saa 45 pistettä ja teoppilaat… saatatte saadaenimmillään 40 pistettäkovan työn jälkeen, muis-telee Jussi. Konepajakou-lu lopetettiin vuonna 1998.- Mikähän on tämän päivänarvosteluasteikko, miettiiJussi ?

Työn täyteinen 4 vuottakirjan parissa

Ruokailun jälkeen siirryt-tiin yhdessä muistelemaankirjan syntyä ja sitä mitenmoninainen projekti se oli.Tuskin kukaan ryhmän jä-senistä tajusi miten paljontyötä se vaati. Arkistot,museot, ja muut paikat ko-

luttiin kun materiaalia ke-rättiin ympäri Suomen.Jussi Eteläpää joka asui Si-poossa, vieraili useaan ot-teeseen Työväen arkistois-sa penkomassa kuvia japöytäkirjoja Siitä kirja ke-rääntyi pala palalta, muis-taa Timo Sandberg. Työ-ryhmän saaman palautteen

Antoisan päivän päätteeksi historiatyöryhmä piiritti vielä Wärtsilän toteemin.Kuvassa vasemmalta, Jussi Eteläpää, Sauli Mielty, Timo Sandberg, Veijo Ny-gren, Kauko Lämsä, Terho Kivineva, Dix Huhtamaa, ja Kullervo Vainio. Kuvastapuuttuvat Tapani Hirvelä ja Esko Metsäranta.

mukaan kirjaa on kehuttukovasti sen luettavuutensaja kuvituksen ansiosta.Tilaisuuden päätteeksi am-mattiosasto luovutti muis-tomitalin n:o 30 TimoSandbergille hänen jäädes-sä eläkkeelle liiton järjes-tötoimitsijan tehtävistä.

Puheenjohtaja Veijo Nygren luovutti osastonmuistomitalin Timo Sandbergille

Kaks Kasi 9

AMMAAMMAAMMAAMMAAMMATTIOSASTON YHTEYSHENKILÖTTTIOSASTON YHTEYSHENKILÖTTTIOSASTON YHTEYSHENKILÖTTTIOSASTON YHTEYSHENKILÖTTTIOSASTON YHTEYSHENKILÖTTOIMIKUNNAN JÄSENET V. 2007

Puheenjohtaja Veijo Nygren 050 5239240 veijo.nygren@luukku.comSihteeri Terho Kivineva 040 8296684 terho.kivineva@netikka.fiTaloudenhoitaja Kauko Lämsä 040 7484428 kauko.lamsa@vaasanmetalli28.fiVarapuheenjohtaja Sauli Mielty 040 7484427 sauli.mielty@wartsila.comVarasihteeri Ari Rintala 040 7204004 a.rintala@netikka.fiOpintosihteeri Keijo Rauhala 040 8305084 keijorauhala1@gmail.comKirjeenvaihtaja Veijo Nygren Puskantie 26 J 76 65320 Vaasa

Edellä luetellut henkilöt muodostavat ammattiosaston työjaoston, joka valmistelee asioita toimikunnalle ja tekeepäätöksiä kokousten välisenä aikana.

Muut toimikunnan varsinaiset jäsenet: Pekka Mäenpää, Matti Latvakoski, Arttu Uhlgren, Mirja Kangas, JussiHeinäheimo, Jarmo Kohtala, Markku Rintamäki, Tapani Salohovi, Terho Tikkanen, Tapio Lehtimäki, Reijo Viita,Matti Värri, Juha Hakala ja Tapani Hirvelä.

Yleisvarajäsenet: Veli-Matti Rantanen, Jouko Passi, Osmo Metsälä, Lauri Keskinen, Arne Mäenpää, Mika Jaskari,Mika Porentola, Kari Kujanpää, Osmo Ojala ja Mikko Viertokangas.

Lisäksi toimikunnan kokouksiin toivotaan osallistuvan ammattiosastoon kuuluvien työpaikkojenpääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen. Toimikunnan kokoukset pidetään joka kuukauden toinenkeskiviikko, lukuun ottamatta heinäkuuta.Kokoukset pidetään Takomossa Hietasaarenkatu 11, alkaen klo 18.00

Nuorisojaosto:Toiminnan vetäjä, Mika Porentola. Pietarsaarenkatu 10 E 42, 65350 Vaasa. 045 1323288mikaporentola@gmail.com

Vapaa-ajan jaosto:Toiminnan vetäjä, Tapani Salohovi Sala-ampujankatu 7 B 5, 65370 Vaasa. 050 5414400vilita@suomi24.fi

Kulttuurijaosto:Toiminnan vetäjä, Osmo Ojala Viiriäisenkatu 13, 65320 Vaasa. 0500 560442

Veteraanijaosto:Toiminnan vetäjä, Erkki Åsvik. Valhalantie 10 as.2, 65200 Vaasa. 06 3179417 / 040 7020318

Rautakourajaosto:Toiminnan vetäjä, Terho Tikkanen Koulukatu 13 B 20, 65100 Vaasa. 040 5947588 / 0400 668260

Toimikunta ja eri jaostot toivovat että olemme pystyneet rakentamaan mielenkiintoisen jamonipuolisen tarjonnan toimintavuodelle 2007.Toivomme jäsenperheiden osallistuvan runsaslukuisesti järjestettäviin tapahtumiin ja haluammeteiltä myös palautetta toimintamme edelleen kehittämiseksi. Toimikunta toivottaa jäsenperheillemenestyksellistä vuotta 2007.

TOIMIKUNTA

Kansikuva: Pelastushelikopteri Pete kävi Rautakourapäivän aikana alueella kertomassa pelastustoiminnastaan.

Julkaisija: Vaasan Metallityöväen ammattiosasto 28 ry.Hitetasaarenkatu 11, 65100 Vaasa

Kaks 28 Kasi Lehtityöryhmä:Veijo NygrenTerho KivinevaKauko LämsäSauli Mielty

Painosmäärä 2.200 kplLayout: T:mi Reijo Einola, Mustasaari 2007Paino: Waasagraphics Oy Vaasa 2007

10 Kaks Kasi

Ammattiosastomme ve-teraanijaos jatkaa uu-

den vetäjänsä Erkki Åsvi-kin johdolla monipuolistatoimintaansa aikaisempienvuosien tapaan, edellisenvetäjän Kullervo Vainionsiirryttyä rivimieheksi.Säännöllisten kuukausita-paamisien lisäksi retkiä ontehty Tallinnaan ja Ruot-siin. Näiden matkojen yh-teyteen on järjestetty tutus-tumisia joista mainitta-koon, tutustuminen edus-kuntaan ja metalliliiton toi-mintaan. Eduskuntaanmeidän vastaanotti kansan-edustaja Kari Uotila, joltasaatiin seikkaperäinen se-lostus eduskuntatyöstä jasamalla tutustuttiin edus-kuntataloon. Valiokunta-työn merkitys kohosi pu-heenaiheeksi päätöksiä teh-täessä. Samalla reissullatutustuttiin myös Metalli-liiton keskustoimistoon,jossa isäntänä toimi liitto-sihteeri Matti Mäkelä. Jär-jestösihteeri Turja Lehto-nen ja Mäkelä selvittelivätliiton toimintaa. Osastojenyhdisteleminen nousi suu-rimmaksi keskustelun ai-heeksi. Myös se, etteivätveteraanit saaneet omaa ja-

Veteraanien vauhti jatkuu

ostoa liiton elimiin puhuttivielä.

Koulutusta ja kursseja

Viime keväänä järjestettiinkurssi, jossa luennoitsijoi-na oli Timo Sandberg Me-talliliitosta, Pertti Kadeni-us eläkevakuuttajista ja va-ratuomari Jukka VainioAktiasta.Timo Sandberg selvitteliosiossaan liittokokouksenpäätöksenteosta, päätöksis-

tä ja yhteistyöstä. Vanhem-mille eläkeläisille osa asi-oista oli vanhaa tuttua,mutta uusille eläkeläisjäse-nille tuli paljon uutta asi-aa. KokonaisuudessaanSandberg tuotti tuhdin tie-topaketin aktiiviselleyleisölle.Kuhiseva eläkeläisjoukkoodotti jännityksellä PerttiKadeniuksen puheenvuo-roa, uuden epäonnistuneeneläkelain sisällön purka-mista sanoiksi. Painettua

lakitekstiä kun ei oikeinkukaan ymmärrä. Ka-deniuksen edetessä laki-tekstissä kurssilaiset alkoi-vat ymmärtää eläkelainkiemuroita ja se synnyttimyös vilkasta keskusteluayleisön keskuudessa. Luen-non lopuksi todettiin, ettäuusi laki tulee voimaanheikkouksineen.Kolmantena luennoitsijanakuultiin varatuomari JukkaVainion selvitys perintöve-rotuksesta. Miten esimer-

Anneli Mantila ja Pirjo Andrejeff kertoivat sairaanhoidon ja sosiaalitoimen kie-muroista.

Ruokatauko Tallinnanmatkalla.

Matti Mäkelä ja Turja Lehtonen isännöivät Me-talliliiton tutustumiskierroksella.

Kaks Kasi 11

kiksi kesämökkien, asunto-osakkeiden jne. perintöjenjako- ja verotusasiat voiedullisimmin hoitaa. MyösJukan alustus aiheutti pal-jon kysymyksiä. Kurssilai-set saivat jopa henkilökoh-taista neuvontaa omiin asi-oihinsa. Onnistunut kurssikeräsi kiinnostuneita kuu-lijoita Takomoon viimeis-tä tuolia myöden.

Anneli ja Pirjo selvitteli-vät kunnallispolitiikkaa

Anneli Mantila ja PirjoAndrejeff kävivät myös elä-keläisjaoksen vieraana Ta-komossa. Anneli selvitteliterveydenhoidon koukeroi-ta perusteellisesti, lähtienhallinnosta sekä lääkärienja sairaanhoitajien työstäeri kaupunginosien palve-lutaloissa. Pirjo Andrejeffselvitteli sosiaalipuolenongelmia. Vaasassa on n.11.000 eläkeläistä, joistaiso osa on sosiaaliavun tar-peessa. Aiheet nivoutuivatyhteen ja ne aiheuttivat yl-lättäviäkin kysymyksiä mo-lemmista aiheista.

Tulta ja tappuraa

Me metalliveteraanit olem-me taas täydellä taistelu-mielellä mukana. Vaalejaon tulossa ja eläkeläisetpanostavat näihin omillaehdokkaillaan. Eläkkeidenheikennyksille on saatavapysähdys, sillä työeläkettäsaavat, ovat koko elämän-sä maksaneet työnantajankanssa työeläkekassaanoman osuutensa. Muttakuinka ollakaan, työmie-hellä ei ole yhtään edusta-

jaa päättämässä omista va-roistaan. Kyllä herrat Pu-ron komiteassa, vakuutus-laitosten päättäjät ja Lippo-sen ensimmäisen hallituk-sen jäsenet päättivät.Eläkevarantojen seikkaile-minen pörssissä ja sijoituk-set ulkomaille huolestutta-vat. Meidän eläkevaran-tomme on noussut kymme-nessä vuodessa 34 milj. eu-rosta 100 miljoonaan eu-roon, joka on 600 miljar-dia ”mummonmarkkaa”.Varaa siis on, kyse on vaintahdosta. Ei ihme, että elä-

kevarannot on huomattu”pelipiireissäkin”. Nyt on-kin polttava halu saada elä-keläisten varat pelikentille.Kyllä ne pörsseissä ja muis-sa sijoitteluissa saadaankatoamaan pelimiesten lii-veihin.Nykyisen hallituksen bud-jettia päättämässä on mu-kana työväenpuolue. Köy-hyyspaketti meni ohi suun.Pettävä KEPUN ministeriHyssälä lupasi vaalien allaeläkekorotuksia 300 euroa.Samainen ”Hyssis” oli kui-tenkin päättämässä kan-saneläkkeisiin viiden euronkuukausikorotuksen. Nytmeillä on millä mällätä.Eläkeläisten verotus on ko-vempi, kuin työssä käyvi-en, joiden verotusta on ke-vennetty kaksi kertaa viimevuoden aikana.. Kyllä odo-tamme ammattiyhdistys-johtajilta jo tekoja, eikävain höpötyksiä. Olisiko jouusien voimien aika? Ky-symme MIKSI? Onko ihmejos luottamus katoaa?

Terveisin Erkki ÅsvikMetalli 28 /

veteraanivastaava

Timo Sandberg selvitteli liittokokouksen päätöksiä ja päätöksentekoa.

Eduskuntavierailun isän-tänä toimi kansanedus-taja Kari Uotila.

Joukkomme ovat menossa eduskuntaan.

12 Kaks Kasi

Ekolokerosta katsottuna mikään ei ole enää

niin kuin 70-luvulla.Avaruus oli silloin paljonsinisempi. Maapallo olipaljon viileämpi javihreämpi. Elokehämmeoli paljon eliörikkaampi.Metsät olivat paljonpuisempia. Vesistöt olivatpaljon raikkaampia.Kiinalaiset olivat paljonmaolaisempia. Venäläisetolivat paljon neuvostoliit-tolaisempia. Suomalainenyritysmaailma oli paljonkotikutoisempi ja patruu-nahenkisempi. Metallityö-läisetkin olivat, kieltämät-tä, paljon periaatteelli-sempia ja jämäkämpi…

Turun telakalla löytyitässä menneen syksyn

aika kiinalainen ilmiö.Siellä liettualainenalihankkija maksoiseitsemällekymmenelleduunarilleen palkkanakokonaista 1.51 euroatunnilta. ( Markoissa8.98mk/h, jota metallissamaksettiin noin vuonna1975 ). Siitähän telakanjärjestäytynyt suomalai-nen työväki riemastui jailmaisi mielipiteensäperinteisellä telakkamai-sella tavalla. Toivonmukaan ”Siperia opettaa”liettualaistyyppisiäalihankkijoita ja samallamyös niiden suomalaisiatilaajia tavoilleen…

Työrauhavelvoite onmuuten kumma

pykälä suomalaisissatyöehtosopimuksissa.Kuka tuntee sen alkuhis-toriat, tavoitteet jatarkoitukset? Se taitaaolla kuitenkin aikansaelänyt pykälä ja toisaaltaeste työntekijöiden

KIINALAISIA JUTTUJAreagoinnille monissatyöelämän tilanteessa.Työelämän muutokset kunvoivat nykyään olla ennennäkemättömän nopeita.Medioissa EK:n miehetovatkin, jostain syystä,olleet tavallista kiinnostu-neempia lakko-oikeuksienrajoittamisesta. Aivankuin samalla haluaisivattestata muistaako työmiesvielä mitä lakko tarkoit-taa. Kauppatavaraa se eikuitenkaan ole…

ElinkeinoelämänKeskusliitto, on se

työnantajapiirien uutuu-denkarhea etujärjestö,josta käytetään useinlyhennettä EK. (EdeltäjäSTK) Sen kovapalkkaisetteknokraattiherrat ja muuthännänheiluttajat ovatottaneet tyyliksi räksyttäämeille työmiehelle jokavälissä ja joka tuutistaettä, joustoja, joustoja javielä kerran joustoja. Eitunnu tuo työrauhavelvoi-te ainakaan tätä keskus-liittoa koskevan. Yritä nyttässä sitten olla rauhalli-nen ja työkeskeisestiorientoitunut työmies…

Joustot on se sana,jonka ympärillä nämä

EK:n palkkarengithaluavat operoida japropagandaa käydä.Selväksi on toki käynytettä, herrat haluaisivatviedä työelämän kehitys-tä, kerta heitolla, kiinalai-selle tasolle. Se tarkoittai-si meille paluuta 100vuotta taaksepäin. Sekinon käynyt selväksi että,EK:n hyökkäyslistankärjessä ovat kaikki ay-liikkeen merkittävätlaadulliset saavutukset.Saavutukset ja asiat, jotkaon taisteltu ay-veteraanien

voimin, useammanmiesmuistin aikana…

Kiina-ilmiö, elihienosti, globalisaa-

tio on uusliberalismia japörssikapitalismiayhteisessä kuosissa. Neovat suomalaisen hyvin-vointiyhteiskunnan suuriaja todellisia anarkisteja.Niihin on jo tuhannet jatuhannet työläiset saaneettutustua oikein kantapäänkautta. Ja kyyti on ollutkylmää viime vuosina.Suomalaisten työpaikko-jen ja tuotannon muuttoKiinaan ja muihin ns.halpamaihin on seuraustasuuryritysten siirtymisestäisänmaattomaan pörssi-omistukseen. Yhteiskun-tavastuut on näillepääoman herroilletuntematon käsite. Neeivät kanna vastuutamuusta, kuin osakkaitten-sa voitoista. Kehtaavatpyytää varmaan lähties-sään valtiolta vielämuuttoavustusta…

Työvoimapula on ollutyksi puheenaihe, josta

EK:laiset ovat viimevuosina jaksaneet jauhaa.Käsittämätöntä puhettajoka ei kolahda ainakaanmeikäläiseen. Tosiasia onettä, työvoimaa saakaikki, jotka sitä vakavas-ti tarvitsee ja haluaa.Yritykset jotka maksavattyöntekijöilleen palkkaa,eivätkä vain korvaustahukkaan menneestätyöajasta, saavat ainalaadukkaita ja määrämit-taisia työntekijöitä.Ulkomaalaisen työvoimanrekrytointipuheet ovatpelkkää uutiskikkailua,josta on aistittavissakiinalaistuvat tarkoituspe-rät…

Medianlukutaito onasia, joka joutuu

koetukselle lähes päivit-täin. Ylen uutistarjonnas-sakin haisee voimakasamerikkalaishenkisyys jarahamaailman haju.Kriittinen lukija taikatsoja joutuu jatkuvastikyselemään itseltään, ettämihin uutiseen tai asiaanvoi luottaa. Minunykkösmediani on ainaollut, kotiin tilattu,työväenlehti. Sen tarjoa-missa maailmankuvissaovat työläisten näkökul-mat ja mielipiteet etusijal-la. Sitä paitsi työväenleh-den vuositilaukseen saaliitolta ja ammattiosastol-ta huomattavan lehtituen.Muistuukin tässä muutenmieleen tarina porvarileh-den ja työväenlehdenyhteiskunnallisesta erosta.Elikkä, porvarilehdessäkerrottiin uutinen että,”Koira puri miestä”. Niintyöväenlehdessä tämäsama uutinen kerrottiintotuuden mukaisesti että,”Porvarin koira puriköyhää työmiestä”…

Osastomme historia,1930 - 40-luvulta,

kertoo että, silloin EKtarkoitti Etsivän Keskus-poliisia. Nämä, vanhankansan suussa, ”ohran-aksi” kutsutut viranomai-set laittoivat silloin,yhdessä lapualaismielisenoikeuslaitoksen kanssa,vasemmistolaisia ja muitaay-aktiiveja tyrmiinsä jatoisaalla suojelivatlakonmurtajien pääsyntyöpaikoille, missätyöläiset taistelivatoikeuksistaan. Siksikirjainyhdistelmä EKsaattaa nostaa ja syystäkinmonen ay-veteraaninniskavillat pystyyn…

Kaks Kasi 13

Turpakäräjät, ammat-tiosastomme uusi

keskustelufoorumi, jokalöytyy tietokoneesta ao.28:n nettisivuilta. Net-tiosoite onwww.vaasanmetalli28.fi.Siellä voit lukea taikirjoittaa mielipiteitä,kannanottoja, keskustella,tai vaikka kommentoidanäitä ”Kiinalaisia juttuja”jne. Foorumimme on siisyksi nettisukupolvelletarjottu lisäkeino osallis-tua ammattiosastontoimintaan. Kynnys ei olekorkea ja taivas onkattona. Käykää tutustu-massa, mutta muistakaaettä, tietokone on hyvärenki, mutta huonoisäntä…

By the way. On tullutoltua 28:n ja metalli-

liiton jäsenenä yhtäjaksoi-sesti jo kolmekymmentä-kuusi vuotta. Se tarkoittaaäijälle vapaajäsenyydensaavuttamista. Vapaajäsenon varmaankin suoritta-nut metalliliiton täydenoppimäärän. Oppinutainakin ymmärtämäänkuka pääasiassa vie jakuka pääasiassa vikisee.Reiluun keski-ikäänpäässyt metallimies onkerännyt itseensä melkoi-sen määrän historiaa jamuistikuvia ja tietenkinsitä ”hiljaista tietoa”.Miesmuisti on kieltämättäsuhteellinen ja häilyväkäsite. Sen kestoaikavaihtelee muistelijansamukaan. Onneksi men-neiden vuosien liittoal-manakat ovat tallessa.Niistä on nyt hyvä apumenneitä työsuhteita,kurjia pomottajia jasurkeita työurakoitamuistellessa… Arne

Mäenpääao.28:n

jäsen

Metalli 28 ammatti-osasto aloitti juniori-

jalkapallon tukemisenvuonna 1995. Tuolloinjoukkueeksi valittiin silloi-nen Vaasan Kiiston F 10poikajoukkue. Joukkueenvetäjänä toimi jo silloinRaimo Vuorinen. Joukkueon vuosien varrella harjoi-tellut ahkerasti se on osal-listunut myös juniorisarjoi-hin ja erilaisiin turnauk-siin. - Alkuvuosina pääpai-no oli leikkimielisessä har-joittelussa ja tapakasvatuk-sessa, eikä mitään suuriapelillisiä tavoitteita asetet-tu, sanoo Vuorinen. Kunkatsoo vuosia taaksepäin,pojat pysyivät aika muka-vasti mukana vuosikausia,mutta luonnollista vaihtu-vuutta on ollut. Ammatti-osaston tuki joukkueellem-me on ollut yksi huomatta-va tulonlähde juniorivuosi-en aikana.

Ammattiosastotukee

juniorijalkapalloa

Tällä hetkellä siitä alkupe-räisestä joukkueesta onmukana kaksi pelaajaa,Petri Heiskari ja Rami Vuo-rinen. Heiskari harjoitteleeKiiston edustusjoukkueenmukana.Tämän hetken joukkueessaon n. 20 pelaajan rinki,joka harjoittelee säännölli-sesti ja pelaa IV – divisi-oonassa.

Petri Heiskari ja RamiVuorinen mukana alustaasti

Vuonna 1995 alottaneestaG- juniorijoukkueesta onmukana vielä kaksi pelaa-jaa, Petri Heiskari ja RamiVuorinen. Pojat olivat sil-lin kuusivuotiaita ja paljonmukavia muistoja on mie-lessä junioriajoilta. Äiti veiRamin kuplaan harjoituk-

siin ja kun isä taas Petrinisoveljen jälkiä seuraten.Muutamissa ensimmäisissäharkkareissa tehtiin pääasi-assa hiekkakakkuja, muis-televat pojat. Harjoituksis-sa käytiin kaksi kertaa vii-kossa ja sarjaottelu päälle.Välillä voitettiin ja riemuit-tiin välillä taas hävittiin. -Tappiot unohtuivat nopeas-ti. Tuohon aikaan pisimmätottelumatkat tehtiin Seinä-joelle, sanoo Rami. Jalka-palloturnaukset olivat yksikauden kohokohtia ja vie-läkin tuntuu makeimmaltaVaasa Foootball Cupinvoitto G-juniori- ikäisenä.Kyllä näissä otteluissa isätja äidit kävivät kuumempi-na ja ottivat pelit totisem-min kuin me pelaajat. Kui-tenkin heti alusta saakkameitä on valmennettu si-ten, että kaikilla on haus-kaa, eikä touhu ole kovintotista. Suurin osa ikäluo-

Tämän hetken joukkueessa on n. 20 pelaajan rinki, joka harjoittelee säännöl-lisesti ja pelaa IV – divisioonassa.

14 Kaks Kasi

kastamme lopetti pelaami-sen 16 vuoden iässä. - Kyl-lä se meilläkin kävi mieles-sä, mutta hyvä että jatkoim-me, sillä taas pelaaminenmaistuu, toteavat pojat.

Pelillisiä kohokohtia

F- juniori-iässä sattui ja ta-pahtui kentällä. Eräässäpelissä Petri joutui maali-vahdiksi. Se ei ollut miel-lyttävä komennus ja hänpäätti näyttää pelimiehentaitonsa. Petri torjui vastus-tajan hyökkäyksen. Tämänjälkeen hän lähti hyökkä-ykseen, pujotteli koko ken-tän läpi tehden maalin.Näin hän kuvitteli näyttä-vänsä pelilliset taidot val-mentajille. - Eipä sen jäl-keen tainnut enää maali-vahdin pestiä tulla.Rami taas pelasi topparinpaikkaa, ja se ei silloin ol-lut mieluisa pelipaikka, janiinpä hän kesken vastus-tajan hyökkäyksen päättipoistua kentältä. Siitä tie-tysti vastustaja teki maalin.Kyllä jälkeenpäin harmittiitsepäisyys.Junnuikäisenä pojilla olitietysti omat idolit Kiistonedustusjoukkueessa. Petrimuistaa ihailleensa PasiNevanperän taitoja ja Ra-min suosikki oli HenriScheweleff.

Myös tapakasvatus kuuluuseuratoimintaan. Joukku-eella on omat säännöt, jos-kus niitä rikottiin, muttasamalla opittiin, nauraapojat. Vanhemmat ovat ol-leet ahkerasti mukana toi-minnassa, niin hyvässäkuin pahassakin, he lisää-vät.

Kiistossa hyvä olla

Vaasan Kiistossa asiat hoi-detaan kunnolla juniorisar-joista edustukseen. Tällähetkellä pojat pelaavat IV-divisioonassa ja Petri har-joittelee edustusjoukkueenmukana.Harrastus antaa edelleenpaljon, hyviä kavereitaoman kunnon ylläpitoa ja

pelitaitojen kehitystä. Pet-rillä ja Ramilla ei ole tulen-palavaa haavetta rahaken-tille. Me harrastamme fu-tista niin kauan kun se onhauskaa ja kehitystä tapah-tuu sanovat molemmat.Tällä hetkellä Petri opiske-lee lähihoitajaksi ja armei-jakin on edessä, joten senmukaan edetään.Rami valmistautuu ylioppi-laskirjoituksiin jonka jäl-keen armeija edessä.Muutoin jatkosuunnitelmatovat molemmilla avoinna.

Raimo itse juoksee pitkiämatkoja

Raimo itse harrastaa pitkiäjuoksumatkoja. Hän onmukana Vaasan Kiiston

juoksutallissa juoksuviestitovat kiinnostavia. Juoksunlisäksi hiihto täydentää ur-heilullista harrastusta. La-turetkillä hän käy säännöl-lisesti ja Vaasa Marathonkuuluu joka syksy ohjel-maan. Liikuntaa täydentääavantouinti harrastus jokapiristää kehoa. Wärtsilässätyöskentelevä Vuorinenkuluttaa vapaa-aikanaanrunsaasti kirjoja. Tällä het-kellä erityisesti Päätalontuotanto on esillä. Yli kak-sikymmentä kirjaa on joluettu, kertoo Rami.

RRRRRaimo Vaimo Vaimo Vaimo Vaimo Vuorinan harrastaa jalkuorinan harrastaa jalkuorinan harrastaa jalkuorinan harrastaa jalkuorinan harrastaa jalkapallovalmennuksen ohella pitkien matkapallovalmennuksen ohella pitkien matkapallovalmennuksen ohella pitkien matkapallovalmennuksen ohella pitkien matkapallovalmennuksen ohella pitkien matkojen juok-ojen juok-ojen juok-ojen juok-ojen juok-su- ja hiihtotapahtumia, joista on ksu- ja hiihtotapahtumia, joista on ksu- ja hiihtotapahtumia, joista on ksu- ja hiihtotapahtumia, joista on ksu- ja hiihtotapahtumia, joista on kerääntynyt suuri määrä alkintojaerääntynyt suuri määrä alkintojaerääntynyt suuri määrä alkintojaerääntynyt suuri määrä alkintojaerääntynyt suuri määrä alkintoja

Petri Heiskari ja Rami Vuorinen ovat aloittaneet jalkapallouransa jo kuusivuotiaina.

Kaks Kasi 15

Metalli 28 -lehti pyysiminua kirjoittamaan

oman lyhyen historiani janäkemyksiäni ammattiyh-distysliikkeestä. Jokainenkirjoittaja tietää, että tiiviintekstin kirjoittaminen onvaikeaa. Sanoihan Gothe-kin aikoinaan kirjeessäänystävälleen:– Minulla ei ole nyt aikaakirjoittaa lyhyttä kirjettä,joten saat tyytyä tähän pit-kään.

Yli 30 vuoden kokeilu

Vuoden 1972 alussa olinnuori, äskettäin Ammatti-yhdistysopistosta päässytlevyseppä. Minulle soitet-tiin liitosta ja pyydettiintyöhön.Epäröin, MetallityöväenLiitto oli minun mieliku-vissani erittäin arvostettavapaikka ja toimitsijat huip-putyyppejä. Ajattelin ettäolisiko minusta tuohonhommaan.Päätin että kokeilen.Se kokeilu kesti yli 34 vuot-ta.

Kaikkitietävä kausi

Aloitin liiton nuorisotoi-mitsijana. Ay-liikkeen yh-distymisen ja metallin la-kon jälkeen liittoon oli liit-tynyt kymmeniä tuhansiauusia, nuoria jäseniä. In-nostus oli valtava. Nuoriso-tapahtumat keräsivät osan-ottajia. Esimerkiksi Jyväs-kylän Työläisnuorisopäi-villä oli kahdeksan tuhattanuorta.Meitä innosti se että olim-me tekemässä parempaamaailmaa, solidaarista, oi-keudenmukaista, tasa-ar-voista maailmaa, jossa ih-miset eläisivät rauhassakeskenään.

Haikea vilkutus Vaasan metallille

Mutta ammattiyhdistyslii-ke hoiperteli, ainakin mi-nun mielestäni. SAK va-kuutti haluavansa riistostaja sorrosta vapaan yhteis-kunnan, mutta noudattikäytännössä tilkku tilkunpäälle paikkauspolitiikkaa.Minä ja monet muut nuo-ret julistimme totuuttammeja opastimme ammattiyh-distysliikettä oikealle tiel-le.Oikeaa tietä ei tuntunutlöytyvän, mutta viesti kuul-tiin. Nimittäin SAK:n sil-loinen puheenjohtaja NiiloHämäläinen tuhahti halli-tuksen kokousta avates-saan:– Kaiken maailmansamperit tulevat neuvo-maan mitä meidän pitäisitehdä.

Tiukkaa aikaa

Ammattiyhdistysliike kas-voi ja vahvistui 70-luvullaja 80-luvun alussa. Metal-liliitto oli voimissaan on-nistuneen lakon jälkeen.

Tuolloin vietiin läpi monianiitä asioita, joista tänä päi-vänä saadaan nauttia. Työ-aikaa lyhennettiin, palkka-tasoa nostettiin, alan arvos-tusta lisättiin ja sosiaalitur-vaa parannettiin.Me liiton vasemmalla sii-vellä olisimme kaivanneetvielä enemmän. Tasa-ar-voinen yhteiskunta eiparannuksista huolimattaollut vielä lähelläkään.Liittokokousvaaleista muo-dostui melkoisentasaväkisiä mittelyjä kan-sandemokraattien ja sosia-lidemokraattien välillä.Sosialidemokraatit voitti-vat, niukasti mutta kuiten-kin.Sosial idemokraatt inenpuolue oli usein hallituk-sessa, hallituksen politiik-ka heijastui maltillisuutenamyös ammattiyhdistysliik-keeseen. Siitä kehkeytyihävinneiden keskuudessajuttu:– Kyllä ammattiyhdistyslii-ke on tiukkana. Vaikkatyönantaja markkaa tarjo-

aa, niin ay-johto pitää tiu-kasti viidestäkymmenestäpennistä kiinni.

Jäsendemokratiaakaipaan

On jälkeenpäin mahdotonsanoa, mikä tie olisi ollutparasta kulkea. Yksi tie onvalittu ja yksi vaihtoehtokatsottu.Mutta ammattiyhdistysliik-keen tien valinta tapahtuitakavuosina demokraatt-isemmin kuin nykyisin.Otetaan esimerkiksi uudentyöehtosopimuksen teko-prosessi.Aiemmin ammattiosastotasettivat vakavalla mielel-lä sopimustavoitteensa jaliitossa niihin suhtaudut-tiin melko vakavasti.Sopimustavoitteita oli kä-sittelemässä niin sanottusadan komitea. Liiton kut-susta kokoontuivat sadanmerkittävimmän, eri alojaedustavan työpaikan pää-luottamusmiehet käsittele-mään liiton sopimustavoit-

Timo Sandberg

16 Kaks Kasi

Tapahtumia viimevuodelta

teita. Sitten vasta liitto aset-ti tavoitteensa.Kun neuvottelutulos olivalmiina, siitä suoritettiinaina jonkinlainen jäsenkä-sittely, joko jäsenäänestystai piirijärjestökäsittely.Näin saatiin jäsenten mie-lipide laajemmin selville javasta sen jälkeen johtoeli-met tekivät päätöksensä.Vuoden 1990 jälkeen jäsen-äänestyksiä ei enää ole har-rastettu vaan liiton johtoeli-met ovat käsitelleet ja hy-väksyneet neuvotteluesi-tykset. Näin siitä huolimat-ta, että liiton säännöt edel-leen asettavat jäsenäänes-tyksen ensisijaiseksi vaih-toehdoksi.Minusta ammattiyhdistys-liikkeen voima on senjäsenistössä, jota pitäisikuulla keskeisissä asioissa.Edesmennyttä Niilo Hämä-läistä mukaillen voisikinsanoa:– Nykyisin ammattiyhdis-tysliikkeessä on useitaerinimisiä sampereita, jot-ka uskovat tietävänsä asiatparemmin kuin jäsenistö.

Kunniakas historia

Kaikkiaan arvostan Metal-liliittoa ja pidän sitä erittäintarpeellisena.Erityisesti arvostan liitonhistoriaa, sitä työtä, jotaveteraanit ovat tehneet vai-keissa olosuhteissa.Vaasalaiset johdattivat mi-nut syvemmälle liiton his-toriaan. Sain nimittäin kir-joittaa Metalli 28:n 100 -vuotishistoriakirjan, Työs-tä ja taistelusta, 90-luvunlopulla.Se osoitti minulle millai-nen moottori vahvat am-mattiosastot ovat olleet,kun jäsenistön tavoitteitaon viety läpi. Osastot ovatjumputtaneet tavoitteitapäätöksillä, kirjeillä ja lä-hetystöillä. Lopulta asiatovat kypsyneet, liitto on

ottanut ne asiakseen ja vie-nyt läpi.Vaasan metallin historianjälkeen olen kirjoittanut jouseita ammattiosastojenhistorioita.Vaasan kirja on kuitenkinminulle tärkein jo siitäsyystä, että se oli ensim-mäinen sukellukseni me-tallin historiaan.

Hienoja ihmisiä

Vaasan metallin mennei-syydestä nousi esiin moniaarvostettavia, läheisiksi tul-leita henkilöitä esimerkik-si sinnikäs puurtaja JohanPukander ja kansanedusta-ja, Neuvostoliitossakinmerkittävään asemaannoussut Mauritz Rosen-berg.Opin myös tuntemaan am-mattiosaston entisiä aktii-veja kuten leppoisan, mut-ta terävän Dix Huhtamaan,edelleen aatteen paloaräiskyvän Kullervo Vaini-on sekä ammattiosastonmonissa tehtävissä toimi-neet Jussi Eteläpään ja Ta-pani Hirvelän. Myös osas-ton nykyiset johtohenkilöttulivat tutuiksi: pätevä jakokenut puheenjohtaja Vei-jo Nygren, taitava sihteeriTerho Kivineva sekä teho-kas, tarvittaessa tiukka,mutta ehdottomantoverillinen taloudenhoita-ja Kauko Lämsä.Näillä sanoilla vilkutanVaasan metallille, kun jääneläkkeelle ja siirryn va-paaksi kirjailijaksi. Jos ha-luatte tukea eläkeläisen toi-meentuloa niin:– Ostakaa kirjoja, lukemi-nen kannattaa aina. Toivot-tavasti se on kannattavaamyös kirjailijalle.

Timo SandbergKirjailija

Entinen järjestötoimitsija

Takomossavappuiltiin

Takomo oli varustautunutvappuun perinteiseen ta-paan. Jäsenistöllä oli mah-dollisuus poiketa kahville,simalle ja tippaleivälle vap-pupäivänä.Osaston valokuvauskilpai-lu ja aiheena oli työ ja kuu-si kuvaa osallistui tällä ker-taa. Enemmänkin olisi ku-via saanut olla mukana.

Yleisö laittoi kuvatparemmuus-järjestykseen

Kalervo ja Britta Lahtinenosallistuivat perinteisestiTakomon vappuun. Britanmielestä kuvia oli riittäväs-

ti ja paras kuva löytyi no-peasti. Myös Kalervon mie-lestä kuvien taso oli hyvä,mutta suosikki löytyy nope-asti. Kalervo on työsken-nellyt Wärtilässä melkeinkoko elämänsä ja näin ol-len osaston vapaajäsenyys-kin on tullut työvuosienmyötä.

Lasten joulujuhlat keräsivät runsaasti lapsiperheitänauttimaan monipuolisesta pikkujoulujuhlasta

Kaks Kasi 17

Metallityöväen Liitonsihteeri Matti Mäke-

lä on huolissaan Ruotsissatapahtuneen hallitusvaih-doksen seurauksista ay-liikkeelle.

— Konservatiivien johta-ma hallitus on ollut vallas-sa vasta hieman yli kuu-kauden, ja jo nyt se on aloit-tanut laajat toimetmurtaakseen ay-liikkeenasemaa yhteiskunnassa,Mäkelä sanoi Vaasassa pi-tämässään puheessa.

Esimerkkeinä tästä Mäke-lä pitää ammattiyhdistysjä-senmaksun verovähennys-oikeuden poistamista jatyöttömyyskassan maksu-jen moninkertaistamista.Mäkelän mukaan myösSuomessa on nähty viimeaikoina merkkejä työanta-jien ja porvaripuolueidenkovenevista otteista. Tällai-sina hän pitää paperityön-antajien työsulkua sekä pu-heita työajan pidentämises-tä, lakko-oikeuden kaven-tamisesta ja yt-lainromuttamisesta.

Suomessa maaliskuussajär-jestettävät eduskuntavaalitsaattavat Mäkelän mukaanolla ratkaisevat suomalai-sen työmarkkinajärjestel-män tulevaisuuden suh-teen. Hän muistutti, ettäkaikkien palkansaajien pi-tää mennä vaaliuurnille jakäyttää oikeuttaan vaikut-taa suomalaisen yhteiskun-nan tulevaisuuteen.— Mikäli vasemmistopuo-lueet kärsivät tappion Suo-messa, Ruotsin tie on myösmeillä mahdollinen ja

Mäkelä varoittaa Ruotsinesimerkistä

tietyiltä osin jopa todennä-köinen, Mäkelä varoitti.— On ensiarvoisen tärke-ää, että vasemmistopuolu-eiden ehdokkaat saavat hy-vän äänisaaliin ja näin ol-len molemmat työväenpuo-lueet olisivat hallituksessavaikuttamassa suomalaisenpalkansaajan hyvinvointiinliittyviin kysymyksiin, Mä-kelä sanoi.Mäkelän mielestä työväen-puolueiden menestymineneduskuntavaaleissa on tär-keää myös ay-liikkeenedunvalvonnalle. Vain va-semmistopuolueiden me-nestyminen mahdollistaasellaisen hallituksen muo-dostamisen, joka kuunteleeay-liikettä, ja on kykeneväkehittämään lainsäädäntöä,joka huomioi myös työnte-kijöiden tarpeita.— Nyt ei siis ole varaa jää-dä nukkumaan, vaan tarvi-taan laajaa rintamaa puo-

lustamaan järjestelmääm-me, muistutti Mäkelä.Mäkelä peräänkuulutti pu-heessaan myös avointa kes-kustelua vaaliteemoista.

Hänen mukaansa kaikkienehdokkaiden ja puolueidentulee kertoa mielipiteensämyös työelämään liittyvis-tä teemoista.

Mäkelän mukaan myös Suomessa on nähty viime aikoina merkkejä työanta-jien ja porvaripuolueiden kovenevista otteista.

Suomessa maaliskuussajärjestettävät eduskunta-vaalit saattavat Mäkelän mukaan olla ratkaisevatsuomalaisen työmarkkinajärjestelmän tulevaisuudensuhteen.

18 Kaks Kasi

Morjensta!

Olen Arttu Uhlgren jaehdokkaana ensi kevääneduskuntavaaleissa.Olen 26-vuotias per-heenisä Vaasasta. Am-mattiyhdistysliikkeeseenkuuluminen on yhtä tär-keä asia kuin äänestämi-nen, siten me jokainenvoimme vaikuttaa elä-määmme. Tällä hetkelläja jatkossa tulee todellatärkeäksi kysymykseksityövoiman saapuminenSuomeen ulkomailta.Työnantajien itkeminentyövoimapulasta on ai-van aiheetonta vielä täl-lä hetkellä. Se mitä työn-antajapuoli yrittää saadaaikaiseksi, on säästöäpalkkakustannuksissa.Olemmehan jo huoman-neet, kuinka ammattiliitotjoutuvat saartamaan pi-enyrityksiä. Syyskuussa2006 oli Suomessa hit-saajia 1810 työttömänäja koneistajia 1827 kap-paletta. Suomalainenmetallimies tai kirves-mies ei tee töitä 5-6 eu-ron palkalla, mutta puo-lalainen tai virolainen te-kee. Ei ole kumma, mik-si pienet pk-yritykset va-litsevat tuontituotteen.Metallin tuntipalkka pyö-rii noin 12,50 euron paik-keilla + lisät päälle. Tänäpäivänä Vaasan alueellatyöntekijöitä saavat neyritykset, jotka maksavatkovasta ja vaativastatyöstä kunnon palkan.

Tulevissa eduskuntavaaleissajokainen voi vaikuttaa

Varoittava esimerkki löy-tyy Ruotsista. Siellä pää-sivät porvaripuolueetvaltaan. Työtä on tehtä-vä palkalla millä hyvän-sä, työttömyydestä saasanktioita. Suomessaporvaripuolueet tulevatvaalien alla lupailemaanveroalennuksia. Niinsuuret alennukset onmahdollista toteuttaa ai-noastaan purkamalla hy-vinvointiyhteiskuntaa.

Minulla itselläni on haluvaikuttaa näihin ja moni-en muiden asioiden oi-keanlaiseen hoitamiseentäältä haalarilinjalta.

www.arttu.uhlgren.net

Kiina-ilmiö, mörkö vai ei?

Aasian kaupan kasvami-nen on poikinut Vaasaan-kin lisää töitä. Wärtsilä,ABB ja monet muut me-talliyritykset ovat joutu-neet kasvattamaan ka-pasiteettiä vientimarkki-noiden vetämisen joh-dosta ja laajentamaantuotantotilojaan Suomes-

sa. Tilojen laajennukses-ta johtuvien asioiden ta-kia taas rakennusliikkeetsaavat lisää töitä, jotensen suhteen hyöty onhaittoja suurempi. Tämäei tarkoita kuitenkaantuotannon siirtämistä ul-komaille, etenkään vainhalvempien työvoima-kustannusten takia.

Arttu Uhlgren, sd

ennakkoäänestys 7.-13.3.2007 Eduskuntavaalit

Kaks Kasi 19

Vaalien lähestyessä jaluottamustehtävissäni,olen viimeaikoina tullutmonesti miettineeksiAY-liikkeen perimmäistätarkoitusta. Meidän aat-teemme ei voi ollaomaan pussiin ahnehti-minen, äkkirikastuminenja vielä vähemmän kate-us, josta joskus työläisiä-kin syytetään. AY-liik-keen voima on sen jä-senten yhtenäisyydessäja perustuu heidän soli-daarisuuteensa kaikkiatyöläisiä kohtaan.Yhteisten etujen puolus-taminen on vastuullam-me. Yhteiseen etuunkuuluu heikommassaasemassa olevien tinki-mätön puolustaminen.Koska eduskunta on ylinpäättävä elin tässämaassa, on ay-väen jatavallisen duunarin olta-va mukana siellä laati-massa ja säätämässä la-keja kansalaisten par-haaksi. Siksi olen lupau-

VALTAJA

VASTUUtunut ehdokkaaksi vuo-den 2007 eduskuntavaa-leissa.

Olen lapsuudestanisaakka kasvanut sisääntyöväenaatteeseen Työ-väen urheiluliiton jaoman seurani VaasanTovereiden kautta, jossajoukkuehenkisyys ja tois-ten huomioon ottaminentuli selväksi painisaleillaja kilpailuissa, sekä myö-hemmin muunlaisessaseuratoiminnassa, senjohtokunnassa ja pu-heenjohtajana.

Hyvää koulutusta yhteis-pelistä sain ammattikou-lun ja armeijan jälkeenrauhanturvajoukoissa Li-banonissa.Siellä oppi rauhantyöntarpeellisuuden ja näke-mään, että keinoja ihmis-ten auttamiseksi on.Kuuden vuoden koke-mus osaston luottamus-

Petrus, Kiira ja Pekka Mäenpää Käymyöskatsomassa kotisivuni: www.pekkamaenpaa.net

vaalipäivä sunnuntai 18.3.2007 Eduskuntavaalit

miehenä Wärtsilän vara-osavarastossa on ollutkoulu, jossa olen saanutoppia, välillä kantapään-kin kautta, työelämänkovuuden ja sen ongel-mat.Tämä kaikki on sitä tär-keätä henkistä pääomaa,tietoa ja taitoa, jonka us-kon olevan avuksi tule-vaisuudessa, missä ikinätyöskentelenkin.

Vaasan kaupungin val-tuuston ja varhaiskasva-tus- ja perusopetuslauta-kunnan jäsenenä olenopiskellut muutamanvuoden päätöksenteonkiemuroita ja saanut ko-kea, että vain yhteispe-lillä voi yksilönä vaikut-taa asioihin ja kantaavastuuta ihmisten hyvin-voinnista.

Kaiken toiminnan edelly-tyksenä on, että perus-asiat kuten koti, ystävätja terveys ovat kunnos-

sa ja tukenamahdollista-en menossa ja valppaa-na olemisen, jonka vai-kuttamisessa mukanaoleminen vaatii. Myöshyvät harrastukset pitä-vät mielen virkeänä. Pai-nisalilla harjoituksiapitäessä 4-7 vuotiaillepojille täytyy unohtaakaikki muu.. Kun taasautotallin rauhassa kor-jaa Kuplavolkkarin moot-toria, niin mieli rauhoittuuja siihenkin pitää keskit-tyy täysin. Joskus tietys-ti mieluusti viettäisi ai-kaansa enemmän vai-mon ja 3-vuotiaan Petruspoikansa kanssa kuin is-tuisi kokouksissa.Me tarvitsemme duuna-reita ja tavallisia kansa-laisia mukaan päätök-sentekoon, sillä vain heovat omien asioidensaasiantuntijoita. Siksi va-litsemme vasemmisto-laisia aitoja duunareitamyös eduskuntaan.

20 Kaks Kasi

Koko perheen Rauta-kourapäivä sai jälleen

osakseen kauniin ja aurin-koisen sään. Uskollinentalkooväki oli laatinutsuunnitelmallisesti päiväkulun ja tarjoilut. Tulokah-vien jälkeen alettiin tiirai-lemaan taivaalle ja kuulos-telemaan milloin pelastus-helikopteri Pete saapuisipaikalle… vai onko kentiestullut hälytys? ja vierailuperuuntuu. Tovin kuluttuaalkoi kuulua kopterin äänija eipä aikaakaan kun lap-set ja aikuiset saivat ihail-la pelastushelikopteri Petentuuletusta Rautakouran ylä-puolella sen laskeutuessaalueelle. Laskeutumisenjälkeen kopteri oli piiritet-ty ja lentäjä Matti Karjalai-nen, lääkintäesimies TomSmedlund, lentoavustajaTom Koivunen ja lento-avustajaharjoittelija PekkaJaatinen esittelivät Petenja kertoivat sen monipuo-lisesta toiminnasta. Kysy-myksiä ja ihmetystä riittiniin aikuisten, kuin lasten-kin mielissä. Esittelynpäätteeksi nuorisojaoksenedustaja Pekka Mäenpääluovutti ansiokkaasti Pet-rus- poikansa kanssa lahja-shekin Peten pelastustoi-mintaan.Päivän edetessä lapsille jär-jestettiin erialisia kilpailu-ja pelejä ja tramboliinikinoli kovassa käytössä. Ma-rika Lehtimäki oli jälleenkerran asialla ja lapset osal-listuivat innokkaasti myösViile peikon etsintään, jalöytyihän se. Tapio Lehti-mäki piti luontoaiheisentietokilpailun ja lapset tun-nistivat Suomen luonnossavaeltavat eläimet. Mauk-kaan lounaan ja kahvitte-

Pelastushelikopteri Petevieraili Rautakourapäivässä

lun jälkeen siirryttiin kuun-telemaan Vaasan kaupun-gin matkailusihteeri Mar-git Sellbergin esitelmääVaasan ja Mustasaaren his-toriasta. Muun muassaRaippaluodon kirkon altta-ritaulu sekä saarnastuolituli tutuksi, sillä ne ovat

säästyneet Vaasan palosta.Kattavan ja mielenkiintoi-sen esityksen jälkeen Sell-berg kertoi vielä eri matkai-lumahdollisuuksista lä-hiympäristössä. Erityisestihän nosti esille Valassaaretja Mikkelinsaaret, joihinjärjestetään retkiä.

Vähäinen, mutta tyytyväi-nen osallistujajoukko har-mitteli sitä, että osanottooli vähäinen. Tällaisia jä-senetuja harva osasto jär-jestää, - kannattaisi käyt-tää tämäkin jäsenetu, kuu-lui osanottajajoukosta.

Nuorisojaoksen edustaja Pekka Mäenpää Petrus- poikansa kanssa lahjoittisheki Peten toimintaan. Sen vastaanottivat lentäjä Matti Karjalainen, lääkin-täesimies Tom Smedlund, lentoavustaja Tom Koivunen ja lentoavustajaharjoit-telija Pekka Jaatinen

Vaasan kaupungin matkailusihteeri Margit Sellberg piti mielenkiintoisen esit-telyn Vaasan ja Mustasaaren historiasta

Kaks Kasi 21

Vuodesta 1998 Rauta-kourapäivän käytän-

nön järjestelyistä on vas-

tannut ahkera ydinjoukko,joka järjestelee ohjelmat,kilpailut, ruokailut kahvi-

Ahkera talkooväkimahdollistaa Rautakourapäivän

tukset, siivoukset tunnol-lisesti vuosi vuodelta.

Mistä riittää motivaatiojoka vuosi tälle porukallavaikka osallistujamäärä onvuosien varrella vähenty-nyt? Sitä mietittiin Rauta-kouran grillikatoksessa yh-dessä Kaija ja Matti Vär-rin, Jussi ja Kirsti Heinä-heimon, Tapio ja MarikaLehtimäen ja Terho Tikka-sen kanssa.

- Se on tämän talkooporu-kan hyvä yhteishenki, jokasytyttää tämän porukan te-kemään talkootyötä jäse-nistön eteen Rautakoura-päivän järjestelyissä, sanooJussi. Työnjakokin on muo-dostunut siten, että Kaijaja Kirsti hoitavat ruoka- jatarjoilupuolen, Marikasuunnittelee ja ohjaa lastenleikit ja kilpailut. Matti,Jussi, Terho, ja Tapio taashuolehtivat muista järjeste-lyistä ja paikkojen kuntoonlaitosta päivän päätteeksiRautakourapäivän aikana.

Vähäinen osanottajamää-rä huolestuttaa

Talkooväki on pannut mer-kille huolestuttavana piir-teenä sen, että osallistuja-määrä on vähentynyt vuo-sien varrella. - Rautakou-rajaos on suunnitellut mo-nipuoliset ohjelmat jäsenis-tön toiveiden mukaan ja meolemme niitä toteuttaneet,sanoo Matti. On kokeiltuilmaisia bussikuljetuksia jaohjelmatarjonta on ollutmonipuolista ja ne on suun-nattu koko perheelle. Päi-vien aikana on esitelty mm.palokunnan, meripelastuk-sen ja koirapoliisin toimin-taa. Moottoripyöräkerhoesittäytyi ja viimeksi Pe-lastushelikopteri Pete las-keutui alueelle esitellen toi-mintaansa. - Lapsille onjärjestetty mm. taitoajoapolkupyörällä, aarteen et-sintää, leikkimielisiä tieto-kilpailuja ym. luetteleeMarika. - Nälissäänkään eipäivän aikana ole tarvinnut

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Pitkäaikainen rauta-kourapäivän talkoo-porukka ryhmittynee-nä lihakeiton ympäril-le, Vasemmalta KaijaVärri, Kirsti Heinähei-mo, Marika Lehtimäki,Tapio Lehtimäki, MattiVärri, Terho Tikkanen,ja Jussi Heinäheimo.

Tramboliinissa taitojaan esittelivät Sonja Viljamaasekä Roosa ja Saara Leppänen.

Lapset leikkivät MarikaLehtimäen opastuksella

Tapio Lehtimäki tenttasi lasten eläin-tietoutta ja hyvinhän he tiesivätkin.

Päivän päätteeksi ar-vottiin osallistujien kes-ken palkintoja. Satu Vil-jamaa ja Esko Tuomelavoittivat 2 hengen lou-naan Ravintola Bernyyn.Myös talkooväkeä muis-tettiin palkinnoin.

22 Kaks Kasi

Mustasaaren Sepänky-lässä toimiva Nord-

hydraulicin valimo sulattaa150.000 rautaromua, jostasyntyy ajoneuvohydraulii-kan osia 100.000. Vali-mossa työskentelee 36 hen-kilöä eri tehtävissä. Yrityk-sen koko tuotanto meneeRuotsiin, josta 90 % omanemoyrityksen omaan ko-koonpanoon ja 10 % Vol-von tehtaille..Valimotoiminta aloitettiinSepänkylässä 1973, jolloinvalimo oli nykyaikainenpeltihalli. Matkan varrellakiinteistön työsuojelullisiatoimintoja on kehitettykoko ajan. Ilmastoinninsuunnittelua ja laajennustaon tehty tasaisin välein.Samoin henkilökohtaisetsuojaimet, turvakengäthengitysmaskit ovat ajan-mukaiset, sanoo työsuojelu-valtuutettu Tapani Saloho-vi, joka on ollut yli kolme-kymmentä vuotta talossa.- Työsuojelu kokonaisuu-dessaan on mukana yrityk-sen vuosisuunnitelmassa jasitä kehitetään koko ajan .Aina kun epäkohtia huo-mataan, ne korjataan pää-sääntöisesti. Myös ympä-ristöasioihin panostetaan jane ovatkin kunnossa .

Uunialue rauhoitettu

1.000 kilon uuni sulattaarautametallia ja se aiheut-taa omat riskit työssä. Senvuoksi uunialue on rauhoi-tettu ja siellä työskenteleeainoastaan sulattaja ja va-

laja. Siellä ei parane höt-kyillä, työ vaatii rauhalli-suutta ja huolellisuutta.Vaaratekijöistä yleisin on

olla, sanoo Kaija. - Ruokaa,kahvia ja muuta tarjottavaaon yllin kyllin, naurahtaaKirsti.

Mikä on Rautakourapäi-vien tulevaisuus?

Niin se on hyvä kysymys,jota kannattaa pohtia jäse-

nistön parissa. Rautakou-ra alueena on mahdolli-suuksien paikka ja voi hy-vällä sydämellä sanoa, ettäRautakourapäivä on kokoperheen jäsenetu vauvastavaariin. Kun saa nauttiahyvästä ruoka-, ja kahvitar-joiluista, vauhdikkaista oh-jelmista ja monipuolisista

lastenleikeistä. Jokainenvoi itse miettiä tätä euroik-si käännettynä.Talkooporukka miettiimyös Rautakourapäiväntulevaisuutta. Jäsenistönpassiivisuus mietityttäämyös meitä ja talkoiden lo-massa mietitään taas jo seu-raavan vuoden tapahtu-

maa. Kyllästymistä ei mei-dän porukassa ole vielä il-maantunut, joskus kyllä onkäynyt mielessä, että tämä-kin jäsenetu loppuu, sanooMatti.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vastuullista työsuojeluakuorimuottivalimossa

sähkökatko, jonka aikanaon varageneraattori saata-va nopeasti päälle, ettei

uuni pääse jäähtymään.Huolellisilla varotoimenpi-teillä, suojavarusteilla jauusilla työmenetelmilläolemme onnistuneet mini-moimaan tapaturmat. Vuo-sikausiin ei ole mitään suu-rempia onnettomuuksia ta-pahtunut, muistelee Salo-hovi ja koputtaa samallapuuta, ettei jatkossakaantule.

VVVVValaminen kuumalla metallillaalaminen kuumalla metallillaalaminen kuumalla metallillaalaminen kuumalla metallillaalaminen kuumalla metallillavaatii suurvaatii suurvaatii suurvaatii suurvaatii suurta tarkkuutta ja rau-ta tarkkuutta ja rau-ta tarkkuutta ja rau-ta tarkkuutta ja rau-ta tarkkuutta ja rau-hallisuutta, tietävät valaja Jarihallisuutta, tietävät valaja Jarihallisuutta, tietävät valaja Jarihallisuutta, tietävät valaja Jarihallisuutta, tietävät valaja JariKKKKKangasaho ja sulattaja Jukkangasaho ja sulattaja Jukkangasaho ja sulattaja Jukkangasaho ja sulattaja Jukkangasaho ja sulattaja JukkaaaaaBackholm.Backholm.Backholm.Backholm.Backholm.

SinkomiesGunnar Rönnqvisttyössään.

Kaks Kasi 23

Puhdistusrobotti uusinparannus

Valimotyö on suurimmak-si osaksi käsityötä, joskinkoko ajan tulee uusia lait-teita työn helpottamiseksi.Valujen puhdistamiset jamuu jälkikäsittely tuotta-vat melua ja rauta- sekähiekkapölyä jota torjutaanhenkilökohtaisilla hengi-tysmaskeilla ja tehokkailla

imureilla eri työpisteissä,sanoo Salohovi. Viimeisinhankinta jälkikäsittelyynon puhdistusrobotti. jokapuhdistaa raskaat kappa-leet suljetussa tilassa. Ro-botin työskentely vähentäämelu- ja pölyhaittoja työsa-lissa, eikä se ainakaan vie-lä vie työpaikkoja,.

Yhdeksänkymmentälu-vun puolivälissä alkoi

metallialalla mittavat muu-tokset yrityksien henkilös-töjen osalta. Wärtsilä siirsivuonna 1996 hitsaustuo-tannon kaupungista Sepän-kylään Karperöntielle. Öl-jyaltaiden ja yhteisten alus-tojen hitsaukseen palkattiinlisää henkilökuntaa ja tuo-tanto pyöri täysillä pari kol-me vuotta. Vuonna 2000myytiin hitsattujen kompo-nenttien valmistusPPTH:lle. Keväällä 2004konttori ja hitsaustuotantosiirrettiin Peräseinäjoelle.Noin neljäkymmentä hitsa-ria vapautui tehtävistään,joista muutama työntekijälähti työn perässä Peräsei-näjoelle. Muut työntekijäthakeutuivat vapaille työ-markkinoille. Vuoden 2006alussa yrityksen osti Ruuk-ki, joka nykyisin pyörittääKarperöntien tuotantolai-tosta.

Pelkkää koneistusta Kar-peröntiellä

Tällä hetkellä Ruukin Kar-peröntien tehtaalla työs-kentelee kymmenen henki-löä, kahdeksan koneistajaa,työnjohtaja ja tarkastaja,sanoo tarkastajana toimivaTapani Hirvelä. - Koko tuo-tanto muodostuu moottori-en ja generaattorien yhteis-ten alustojen koneistukses-ta. Tällä hetkellä työtä onenemmän, kuin ehditään

Omistaja-muutoksen

vaikutuslattiatasolla

tehdä. Tuotanto on kolmes-sa vuorossa jota täydenne-tään viikonlopun ylitöillä,sanoo pääluottamusmiesJuha Hakola. Teemmemyös Italiassa valmistetta-vien 46- moottoreiden poh-jien koneistukset. Meitä onkahdeksan hengen koneis-tajaryhmä ja meillä on hyvähenki, joten työt sujuvathyvin. Nyt kun tilauskirjaon täynnä, niin pikkuasioi-hin ei puututa ja hommatsujuu, naurahtaa Hakola.

Ruukki tarjoaa ison talonedut

Kun tieto yrityskaupastatuli meidän tietoon, oli jäl-leen iso kysymysmerkki,että mitäs nyt edessä? Nytkun vajaa vuosi on takana,niin me olemme kutakuin-kin tyytyväisiä asioidenhoitoon. Ison talon otteethenkilöstöpolitiikan koh-dalla on onnistunutta. Yri-tyksellä on henkilöstöra-hasto, josta palkitaan tulok-sen mukaan. Ihan tarkkapalkitsemismuoto ei vieläole lopullisesti selvinnyt.Uskon kuitenkin, että setulee olemaan oikeuden-mukainen, mietti Hakola.Lisäksi meillä lisääntyivätvapaa-ajanviettoalueetVuokatissa ja Rukalla, joi-ta anotaan yhteishaussa.Vuosipäivämuistamiset onkorvattu kuntolomilla jot-ka jaetaan 35v, 45v ja sit-ten viiden vuoden välein.

Kaikki työpisteet on varustettu erilaisilla imureilla,jotka imevät pölyt ja käryt työpisteistä, esittelee työ-suojeluvaltuutettu Tapani Salohovi.

Hioja ThomasÖling suorittaa kappaleiden puhdis-tusta.

24 Kaks Kasi

Työn perässä mennäänja aina on menty, on

vanha lentävä lause, jokapätee tänä päivänäkin.Vuonna 2003 valinta tulieteen Pauli Korpiselle jaMauno Saukolle, kun sil-loinen PPTH muutti Karpe-röntieltä Peräseinäjoelle.Kyllä se pani miettimäänja lähinnä työmatkan pi-tuus ajatutti, muistelevatPauli ja Mauno.Ensimmäinen vuosi ajettiinkimpassa työmatkat, kol-misen tuntia siinä meneetyöpäivän lisäksi matkoi-hin. Vuoden ajamisen jäl-keen Pauli hankki asunnonvaimonsa kanssa Seinäjoel-ta. Vaimo oli kulkenut Vaa-sasta töissä täällä Valionpalveluksessa. Asunnonhankintapäätös oli suhteel-lisen helppo kun lapsetkinovat jo maailmalla. - Muu-tosta huolimatta työmatkaakertyy viisikymmentä kilo-metriä päivässä, laskeePauli. Yllättävän suuri pro-sessi tämä muutto Seinäjo-elle kuitenkin oli, kun onvaasalaistunut ja pääasias-sa vain käynyt pojan jää-kiekkoharrastuksen mer-keissä täällä.Työpaikalle oli helppo tul-la, kun työ jatkuu saman-laisena ja menetelmät ovatsamat kuin edellisessäkin.Pauli toimii tarkastajana jaon ollut alalla yli kolme-kymmentä vuotta joten ko-kemusta on tullut paljon

vuosien varrella. - Verstaal-la on hyvä henki ja tänneon helppo sopeuta, sanooPauli. Yksi selvä ero onkahvituntikeskusteluissa.Vaasassa työskennellessänityökaverit puhuivat saareenmenosta ja siellä puuhai-luista. Täällä puhutaantraktorin perälevystä jamitä hiekkakasoja sittenlevitellään viikonloppuna,naurahtaa Pauli.

Maunon ajaminen jatkuu

Vaikka Mauno olisi pääs-syt 2003 eläkeputkeen hänei kuitenkaan ottanut sitävastaan, vaikka päivittäi-sen työmatkan pituudeksikertyy yhteensä n. 230 ki-lometriä. Verotuksessa eihuomioida puoliakaan, jase vähän rassaa kun bensanhinta on niin korkea. Tun-nen peruskuntoni niin hy-väksi ja kun työhalujakinriittää, niin tuo työmatkaon vain yksi rasite. Leivänperään sitä on menty aina.Minäkin olen syntyisinAlajärveltä ja työhistorianialkuvaiheessa siirryin Vaa-saan töihin. Mauno toimiilevyseppänä kokoonpanos-sa ja viihtyy työssään.Pyrin pitämään perjantaitvapaana sisään tehden japekkasia käyttäen. Näinsaan pidemmän elpymis-

ajan viikonloppuna. Muut-to tänne ei ole käynyt mie-lessä, sillä vaimo on töissäVaasassa, Ajamiseenkin onjo tottunut. Radio on paraskaveri työmatkoilla, joskinenää iltaisin ei uutiset kiin-nosta, kun ne samat jututkuulee, jopa kolmeenkinkertaan päivän aikana,naurahtaa, hän. Pimeässäja sateisessa syyssäässä saaajaa henkensä kaupalla,mutta nykyisin tiealueillaon katuvaloja kiitettävästi.Ne pelastavat monet liiken-neonnettomuudet huonoil-la keleillä, miettii Mauno.Se kuinka kauan jaksankulkea ei ole mietityttänytenempää, mutta kun työti-lanne on hyvä ja kuntoa

Tulevaisuuden näkymätovat turvallisen tuntuisetainakin tällä hetkellä. Hu-hujen mukaan tänne onsuunnitteilla toinen koneis-tuskeskus, sanoo Hirvelä.Jos tämä huhu toteutuu,niin se antaa lisää uskoatehtaamme kehitykseen tu-levaisuudessa, päättää Ha-kola

Työn perässä maakuntaan

riittää niin täytyy katsoasen mukaan, miettii hän.

Kaks Kasin miehiä

Kun tulee puhe ammatti-osaston vaihtamisesta, mo-lemmat sanovat olevansavannoutuneita KaksKasi-laisia. On turhaa vaihtaahyvästä ja paljon tarjoavas-ta osastosta pois sanoo Pau-li. Kun haluan merelle, sil-loin varaan Rautakourastamökin ja nautin sen tuo-mista nautinnoista. Maunotaas peilaa tuleviin eläke-päiviin. Siellähän on jäme-rä eläkeläisten veteraanija-osto, jonka toimintaan sit-ten aikanaan menen, sanoohän.

Peräseinäjoen Ruukin tehtaalla on hyvä henki jatöitä riittää, sanovat tarkastaja Pauli Korpinen ja le-vyseppä Mauno Saukko.

Yrityskauppa Ruukkiin toiison talon edut myöstyöntekijöille, sanooPääluottamusmies JuhaHakola, johon yhtyymyös Tapani Hirvelä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kaks Kasi 25

Karavaanarimatkailunsuosio jatkaa nousu-

aan. Matkailuautojaedellisenä vuonna oli26.700 kpl ja asuntovau-nujen omistajia on60.770. Määrät ovatkasvussa edelleen, vaikkabensiinin hinta onnoussut jyrkästi.Sauli Mielty on yksituosta yli 60.770 joukosta,jolla harrastuksiin kuuluuasuntovaunulla liikkumi-nen ympäri Suomen.Perheen matkailuharras-tus alkoi vuonna 1980,jolloin hankittiin ensim-mäinen asuntovaunu.Asuimme silloin Raumal-la kerrostalossa ja pidim-me vaunua Pyhärannanleirintäalueella kausipai-kassa. Siellä vietettiinsuurin osa vapaa-ajastapuuhastellen kaikenlaistapientä leirielämäänkuuluvaa.Nykyisin kiertelemmeloma-aikana melkeinpäilman päämäärää, ja ainakun mielenkiintoinenpaikka tulee vastaanleiriydymme sinne javoimme olla muutaman

Karavaanari kulkee ilmanpäämäärää

päivänkin samassapaikassa. Olemmekeskittyneet kotimaanmatkailuun, emmekä oleedes Ruotsissa käyneetvaunuilemassa. Suomenluonnosta löytyy hienojaalueita joihin on mukavaleiriytyä.

Matkailuvaunutkehittyneet

Matkailuvaunut ovatkehittyneet huomattavastivuosien varrella. Varuste-tasoon kuuluvat mikrot,

uunit, hellat, jääkaapit,lämmin vesi, suihku- jaWc tilat. Meillä onmenossa kuudes vaunu jase on juuri tällä tavoinvarusteltu, sanoo Sauli.Lisäksi meillä on polku-pyörät mukana ja näinpääsemme tutustumaanleiripaikan lähiympäris-töön, lisää hän. Olemmemyös SF-Caravan ry:njäseninä ja heillä onleiripaikkoja ympäriSuomen ja muitakinjäsenetuja sitä kautta saaeri palvelupisteissä.

Leiripaikkaa valittaessapyrimme hakemaanrauhallisuutta ja luonnon-läheistä seutua. Lavatans-sit, marjametsät, jne. onpositiivisia asioita,tangomarkkinoillakin onkäyty, luettelee Sauli.Juhannus yleensä viete-tään synnyinkodinmaisemissa. Matkailuvau-nu on hyvä vierailtaessasukulaisissa, on aina omasänky mukana, naurahtaaSauli.Kesälomakauden aikanakilometrejä kertyy 2.000-3.000 km ja maksimis-saan päivittäin ajetaan200-250 kilometriä.Nykyisin kun autoissa onilmastoinnit, ei tarvitsemiettiä ajoajankohtaa.Ennen sitä lähdettiin yötämyöden ajamaan ilmojenviiletessä, muisteleeSauli.Jos bensiinin hinta jatkaanousua, niin kyllä kausi-paikka palaa taas kuvioonmukaan. Onhan meilläRautakourassakin tasokaspaikka pitää asuntovaunu-paikkaa, päättää Sauli.

Leppoisaa yhdessäoloa ystävien ja sukulaisten kanssa.

KKKKKeskikeskikeskikeskikeskikesän juhlaa vietetäänesän juhlaa vietetäänesän juhlaa vietetäänesän juhlaa vietetäänesän juhlaa vietetäänkkkkkotimökin pihapiirissä.otimökin pihapiirissä.otimökin pihapiirissä.otimökin pihapiirissä.otimökin pihapiirissä.

26 Kaks Kasi

Sen metallin jäsenet tun-nistavat työstämättö-

mäksi metallikappaleeksitai Murikassa käyneetomaksi koulutuspaikak-seen, Murikka-opistoksi.Vuonna 2007 opisto viettäätyön merkeissä 30 - vuotisjuhlavuottaan. Opiston ra-kentamiseen liittyvät pää-tökset tehtiin Metalliliitonhallinnossa 70- luvun alus-sa vastaamaan metallinjä-senistön kasvavaan koulu-tuskysyntään. Kurssikes-kuksen paikaksi valittiinneitseellinen Taipaleennie-mi, Tampereen Teiskosta.

Murikan ovet ovat avoinnalähes ympäri vuoden. Eri-laisissa tapahtumissa käyvuosittain noin 10 - 12 000henkilöä. Eri kurssinimik-keitä on noin 60, joissametallinjäseniä käy 3500–4000. Opisto on suosittukokous- ja seminaaripaik-ka eri yrityksille ja yhtei-söille. Murikka-opistollajärjestään metallialanyri-tykselle yhteistyökoulutus-ta, jossa yritys voi ostaakoulutuksen ja palvelutMurikasta.

Murikka-opisto tunnetaanhyvästä ruuastaan ja muis-ta palveluistaan. Opistoltalöytyvät hyvät liikunta-mahdollisuudet ja saunatlämpiävät joka ilta. Koulu-tuksen lisäksi vapaa-ajanohjelmaa tai ohjattuja toi-mintoja, kuten seinäkiipei-lyä pyritään mahdollisuuk-sien rajoissa opiskelijoilletarjoamaan. Opistolla toi-miva Mutteri-klubi on pie-ni intiimi ravintola A-oi-keuksin, jossa voi myöspäivän tapahtumia kerrata.

Mitä koulutusta voisimmetarjota sinulle?

Murikka tarjoaa monipuo-lista koulutusta luottamus-miehille ja työsuojelutehtä-vissä sekä ammattiosastoneri tehtävissä toimijoille.Lisäksi koulutustarjontaaon runsaasti myös henkilö-kohtaistentaitojen kehittä-miseen. Kurssien pituudetvaihtelevat 3-5 päivään janiiden lisäksi vuodessa jär-jestään pitkäkestoisimmat1-3 kuukauden kurssit.

Mikä ihmeen Murikka?

Luottamusmiehet ja työ-suojelutehtävissä toimivienperus- jatko- ja täydennys-koulutus kuuluvat koulu-tussopimuksen piiriin jol-loin koulutusajalta työnan-taja maksaa palkan koulu-tussopimuksen mukaisesti.Itseään kehittävä, asioistaperillä oleva luottamushen-kilö pitää tietonsa ja taiton-sa ajan tasalla ja kouluttaaitseään johdonmukaisesti.

Murikka-opistoon voit tul-la opiskelemaan vaikka etolisikaan ammattiosastontai työpaikan aktiivitoimi-ja. Lähes kaikki muu kuinedunvalvontakoulutus ovattyöelämäikäiselle jäsenis-tölle suunnattua koulutus-tarjontaa ja kuuluvat järjes-tötuen piiriin. Eli, mikäliansionmenetystä syntyykurssiajalta, saat kurssisti-pendin ja kurssipäivärahankurssipäiviltä. ( tämä eikoske heinäkuisia perhe-kursseja, koska ne ovat ke-säloman aikana)

Koulutukseen haetaantyönantajalta aina opinto-vapaata ammattiyhdistyk-sen kurssihakemuksella.Mikäli olet työtön, ilmoita

Kaks Kasi 27

kurssille hakeutumisestasityövoimatoimistoon ja ker-rot mistä sinut tavoittaakurssin aikana. Näin säily-tät työttömyyspäivärahasinormaalin maksatuksen.Matkat korvataan aina hal-vimman matkustavan mu-kaisesti kodin ja opistonväliltä. Kurssimaksun opis-tolle maksaa metalliliitto.

Jäsenperheitäkään ei kou-lutustarjonnassa ole unoh-dettu. Kesäkuun alussaovat ns. muksukurssit, jol-loin kurssille tuleva van-hempi voi ottaa 3-15 vuo-tiaan lapsensa mukaanMurikkaan. Lastenhoito onjärjestetty kurssipäivänajan ikäryhmittäin. Toinenhieno mahdollisuus on hei-näkuussa järjestettävät per-hekurssit, jotka ovat toi-minnallisia lomaviikkoja.

Uusia kurssituotteita!

Juhlavuoden uusia koulu-tustuotteita ovat “Saa sa-notuksi” - kurssi, erityisestipuhetilanteita jännittäville.“Minä vaikutan” - kurssi,yhteiskunnallisesta vaikut-tamisesta kiinnostuneilletoimijoille. “Työelämätie-toutta maahanmuuttajille”- kurssi, jossa saa perustie-toa ja sanakirjan työelä-mästä ja järjestötoiminnas-ta. Lisäksi työnantajankanssa yhteistä koulustaovat Sairauspoissaolojenhallinta. Luottamusmies-ten täydennyskoulutukseentuli myös uusi kurssi Pai-kallinen sopiminen.

Opisto on saanut hyvää pa-lautetta koulutuksestaan.Meille on ollut kunnia-asiase, että meillä kerran käy-nyt opiskelija tulee mielel-

lään uudestaan. Opetukses-sa huomioidaan opiskelijanoma elämänkokemus japyritään vahvaan vuorovai-kutteisuuteen.

Miksipä ei Murikkaan?Jossa aamu on mukavaaloittaa lämpöisillä sämpy-löillä. Viikossa oppii usko-mattoman paljon uusia asi-oita. Saat uusia ystäviä.Luot omia verkostoja. Kos-kaan ei ole liian myöhäistäaloittaa opiskelua ympäris-tössä, jossa ymmärretäänoppimisvaikeuksia ja nii-den taustojakin.

Siis, etsi käsiisi Opinto-opas 2007 tai mene Inter-netiin tutustumaan osoit-teeseen www.murikka-opisto.fi. Molemmista löy-tyy roppakaupalla lisätie-toa, niin koulutustarjonnas-

ta kuin opistostakin. Muri-kan opettajilta saat aina li-sätietoa kurssien sisällöis-tä ja opetuksesta, joko soit-tamalla tai netin kauttaetu.sukunimi@metalliliitto.fi.Tervetuloa kokeilemaan!

TekstiHeli Hokkanen

Järjestöaineiden opettaja,Murikka-opisto

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

28 Kaks Kasi

2. HN 24

VastaanottajaMaksaapostimaksun

MIELIPITEENI LEHDESTÄ

Vastaa kyselyyn ja voita KEVÄTKOKOUKSEN arvonnassakaikkien vastaajien kesken arvottavaTOPFIELD tallentava digiboxsi arvolta n. 570 €.

1. Mikä oli paras artikkeli tässä lehdessäsivu:____________

2. Entä mikä artikkeli ei kiinnostanut ollenkaansivu:____________

3. Sana on vapaa, mitä jäi lehdestä puuttumaan?______________________________________

_____________________________________Osallistun arvontaan eikä henkilötietojani käytetä muualle.

Nimi: __________________________Osoite: _________________________

_________________________

Puhelin numeroni: ____________________

PALAUTUSOSOITE:

Vaasan Metalli 28Tunnus 501607065003 Vastauslähetys

121360