3. Antiikin kreikka

Antiikin Kreikan kulttuuri muodostui

edeltävien kulttuurien rajapintaan

2

3

3.1. Historiallinen viitekehys

antiikin Kreikan kukoistus alkoi noin –600 historiallisen kehityksen

jälkeen, jossa keskeisiä olivat:

Mykenen pronssikautinen Kreikan mantereen kulttuuri (-

1600 -1250)

kolonialismi ja eräänlainen demokratia, orjineen!

Maratonin taistelu –490: yhtenäisyys Ateenan kukoistus,

Sokrates ja seuraajat

Peloponnesolaissota: lopun alku Perikleen (-500 -429) aikaan

kuitenkin filosofian ja tieteen huippu Platonin (-427/428 -

347/348) ja Aristoteleen (-348 -322) aikoihin

Makedonian kuningas Philipp ja erityisesti hänen poikansa

Aleksanteri Suuri (-356 -323) otti haltuunsa merkittävän

osan maailmaa –334 Hellenismin laaja levinneisyys

4

antiikin Kreikan kukoistus intensiivinen, mutta lyhyt Aleksandrialaisen koulukunnan taantuma alkoi

Hipparkuksen aikaan (-190 -125), tämän jälkeen

keskityttiin aiempien tulosten systematisointiin

poikkeuksena Ptolemaioksen (100-160) tähtitieteen

tutkimus

Plotinuksen (205-270) luoma neoplatonismi viimeinen suuri

kreikkalainen filosofinen oppisuunta

5

3.2. Ionialainen filosofia

-600 merkittävä muutos luontoa koskevassa ajattelussa mytologiset luonnonselitykset alettiin torjua (esim. muutos

Mooseksen kirjoissa)

Hellaksen ja Ionian (Joonian) alueella luonnontutkimus

Homeroksen aikaan (-700) hyvin primitiivistä

- tähtitiedettä ei vielä ollut (mutta Iso Karhu, Orion jne.

tunnettiin)

- aamu- ja iltatähti tunnettiin, mutta ei tiedetty, että

kyseessä sama Venus-planeetta

- Homeros tunsi kullan, hopean, kuparin, tinan ja raudan

sekä metalliseoksista elektronin ja pronssin

- takominen, valaminen, karkaisu ja peltityöstö

6

Hesiodoksen runoissa viittauksia kalenteriin liittyviin

tähtitieteellisiin havaintoihin -600 tieteellinen ja teknologinen tietämys levisivät

Egyptistä ja Babyloniasta ionialaiset (joonialaiset) kehittivät myös aivan

omaleimaisen luonnonfilosofian Thales Miletolainen (n. –625 -545) ennusti

auringonpimennyksen, tulkitsi veden perusaineeksi, Maa

vedessä kelluva pyörivä kiekko

Thales: geometrisia teoreemoja kuten ”halkaisija puolittaa

ympyrän” ja ”tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat yhtä

suuret” sekä ensimmäinen matemaattis-looginen todistus

miletolaisen koulun edustajat Thales, Anaximander ja

Anaximenes ottivat käyttöön rationaalisen

luonnonselityksen

- sana fysiikka – Physica - tieteellisesti tärkeä (tekninen)

termi

Joonia7

Taiteilijan (mieli)kuva Thales Miletolaisesta8

9

- myöhemmin korvattiin sanalla ”luonto”, joten fysiikka

merkitsi luonnontieteitä yleensä

Physica viittasi lähinnä materiaoloihin: esineet koostuvat

primaariaineesta Thaleksen primaariaine vesi

antiikin kreikkalaiset pohtivat maailman aineellista perustaa: Thales: Vesi on kaiken alku!

Anaksimander: Maailma rakentuu apeironista, perusaineesta.

Anaksimenes: Ilma on kaiken alku!

Herakleitos: Tuli on kaiken alku. Kaikki liikkuu.

Parmenides: Mikään ei muutu. Maailma koostuu

homogeenisista palloista.

Empedokles: Mainitsee ensi kerran Aristoteleen omaksumat

neljä ”alkuainetta”: Maa, Ilma, Vesi ja Tuli. Alkuaineiden erilaiset

sekoittumiset maailman moninaisuutta.

Anaximanderin katsomuksia10

…..11

12

Persian ekspansio monet ionialaiset filosofit

siirtyivät Kreikan muihin siirtokuntiin

Kuuluisin emigrantti Pythagoras pakeni

Saamoksesta (-550) Krotoniin

Perusti sinne pythagoraalaisen filosofisen

koulukunnan, joka 150 vuoden ajan kehitti

yhtenäistä matemaattista luonnonkuvaa

- ”ihmisen jumalallinen sielu on materiaalisen

ruumiin vanki”

13

14

3.3. Mystiikkaa ja matematiikkaa – Pythagoraan aikakausi

Pythagoras (-580 -500), syntyi Samoksen saarella,

perusti sielunvaellusoppiin tukeutuvan uskonlahkon tieteelliset ideat sekoittuivat uskonnolliseen mystiikkaan ja

taikauskoon, jopa kultteihin pythagoralaisten motto: ”lukumäärä on kaikkien asioiden

ja esineiden perimmäinen luonto ja olemus” 10 erikoisluku

aritmogeometrian synty

merkittävin lukuteorian saavutus irrationaaliluvut

merkittävin geometrian tulos Pythagoraan lause

pythagoralaisen maailmankuvan suurin saavutus symmetria-

argumenttien perusteella: Maa on pallo, joka liikkuu

maailmankaikkeudessa vapaana

Aritmogeometrian ”laskusääntöjä”15

16

Maa kiertää kosmoksessa Keskustulen ympäri (ei Aurinko)

tunnettujen yhdeksän taivaankappaleen lisäksi postuloitiin

Vastamaa(pallo) kymmenenneksi (10 täydellinen luku)

ensimmäinen konkreettinen, kvalitatiivinen luonnonlaki:

matemaattinen kuvailu sointujen ja kielipituuden

yhteydestä mahdollisesti myös atomiteorian alku: geometrian pisteitä

pidettiin reaalisina, tosi olevina ja materian perusosasina

17

3.4. Idea ja todellisuus – Sokrateen ja Platonin aikakausi

suurten filosofien aikakauden tunnusomaiset piirteet:

1. suuri määrä erilaisia käsityksiä maailmankuvaan liittyen hyvällä tahdolla kaiken luonnonfilosofian juuret Kreikassa

2. logiikkaa hyödynnettiin perinpohjaisesti myös absurdit lausumat, argumentteja ei voitu kumota

aistihavainnoilla

Herakleitos: Kaikki liikkuu. Tuli on kaiken alku.

Parmenides: Kaikki on jakamatonta ! Maailma on

näennäinen.

Zenon: Aistihavainnot eivät ole luotettavia. Aporiat, esim.

Akilleus ja kilpikonna

Protagoras: Ihminen on kaiken mitta.

Gorias: Ei ole mitään.

Akilleuksen ja kilpikonnan kilpajuoksu

18

19

Ateenan demokratiassa sofistien logiikasta tuli totuus Aristofanes kritisoi sofisteja

Sokrates (-469 -399): ”filosofien kuuluu hallita valtiossa”

- Sokrates käsitteli jonkin verran luonnontieteitä

(fysiikkaa), esim. etäisyyden mittaus ja salamailmiö

20

Sokrates (-469 -399)21

22

Platon (-427 -347)

Sokrateen oppilas ja Aristoteleen opettaja perusti Heros Akademos –lehtoon koulun akatemia teokset dialogeja, joissa päähenkilönä Sokrates

luonnonfilosofiset ajatukset teoksessa Timaios

merkittävin idealistisen koulukunnan edustaja ”tosi olevan elementteinä olevat ideat”

ideat ovat muuttumattomia käsitteitä ja niiden välillä

vallitsevia suhteita, ideoita kutsutaan myös muodoiksi

Tosi olevan muodostavat abstraktit ideat, todellisuus voidaan

tavoittaa vain ajattelemalla

tiedon kolme tasoa: doxa (luulot ja mielipiteet), dianoia (todellinen

tieto, esim. geometrian) ja episteme (tieto tosiolevasta), lisäksi

irrationaalinen ”ei-oleva”, josta ei järjellä tietoa saatavissa

Platon (-427 -347)23

Platonin säännölliset monitahokkaat24

25

3.5. Aristoteles (-384 -322):

oppilaana Platonin perustamassa Akademieian

filosofikoulussa, seurasi Platonin luentoja Aleksanteri Suuren kotiopettajana Aleksanterin

nuoruudesta lähtien perusti Ateenaan liikuntakasvatuskoulun muunsi Platonin ideaopin empiiristä tiedonkäsitystä

lähenevään muotoon: havaintomaailman oliot todellisia,

koostuvat 1) aineesta, joka on Platonin ”ei-olevan” vasta-

kohta ja 2) muodoista, jotka vastaavat Platonin ideoita Mikä on olioiden oikea ”luonto”? (”fysis”, lat. ”natura”) Aristoteleen näkemys lingvistinen: maailma kuvastaa sitä,

mitä ihminen osaa siitä sanoa

Aristoteles (-384 -322)26

27

Aristoteleen kategoriat:

Kategorian nimi Antaa vastauksen kysymykseen

Substanssi Mitä jokin on?

Kvantiteetti Kuinka suuri jokin on?

Kvaliteetti Millainen jokin on laadultaan?

Relaatio Missä suhteessa jokin on muihin?

Paikka Missä jokin sijaitsee?

Aika Milloin jokin on?

Positio Missä asennossa jokin on?

Olotila Missä tilassa jokin on?

Aktio Miten ja mihin jokin vaikuttaa?

Passio Mikä vaikuttaa tähän johonkin ja miten?

28

Kategoriat ovat sekä ihmisen kielen kategorioita että ”itse

tosiolevaisuuden” (toisiinsa palautumattomia) kategorioita Aristoteleen Physica: mitä oliot ovat?

Genus pääluokka, johon olio kuuluu

Species eli

differentia

olion laji

Essentia eli

definitio

olion olemuksen antava määritelmä

Proprietas olion olemuksen perusteella sillä oleva

ominaisuus

Accdentia

(aksidentia)

olion satunnainen ominaisuus

29

Physica-tieteen tehtävä olioiden olemassaolon ja

rakenteen oikeiden syiden löytäminen: Causa materialis

Causa formalis

Causa efficientis

Causa finalis

finaalisyy tärkein ja selitysvoimaisin Aristoteles: matematiikka on tiede, joka tutkii olioiden

kvantiteettia, olioiden olemus ja kvalitatiiviset

ominaisuudet Physican alueeseen kuuluvia asioita Aristoteleen teokset:

Physica

De Coelo

Meteorologica

De Generatione et Corruptione

Metaphysica

30

Aristoteleen peripateettinen oppikunta, nimi tavasta

kävellä ja opettaa (kreik. peripatein = kävellä

keskustellen) Aristoteleen luonnonoppi: yksinkertaisia ja yleisiä

periaatteita, joilla selitettiin jokapäiväisen ympäristön

ilmiöitä ei tehnyt kokeita liikkeen lainalaisuuksien selvittämiseksi

oppi rakentuu systemaattisille arkipäivän havainnoille

Aristoteleen peripateettinen dynamiikka voimassa oleva oppi

lähes 2000 vuotta

Peripateettinen dynamiikka

31

Liikkeen luokat peripateettisessa dynamiikassa

ikuisen järjestyksen mukaiset liikkeet taivaanpallon liikkeet

maanpäälliset liikkeet elävien olentojen liikkeet

luonnon (tasapainon palauttavat) liikkeet

- raskaat kappaleet putoavat alas

- kevyet kappaleet nousevat ylös

pakotettu liike

32

1. taivaankappaleille ja maallisille (kuunalisille) kappaleille

täysin eri liikelait

2. liike määräytyy kappaleen ominaisuuksista (kevyet -

painavat; maanpäälliset - kuunyliset)

3. jokaiselle kappaleen liikkeelle on olemassa syy (liike

lakkaa, jos syy poistuu)

kaikelle liikkeelle on olemassa motor conjuctus,

liikkeen aiheuttaja, joka yhdessä liikevastuksen kanssa

määrää kappaleen nopeuden

v ~ liikkeen syy / liikkeen vastus (v ~ F/R)

- tulos väärä, mutta arkipäivän havaintojen perusteella

ymmärrettävissä

Peripateettisen dynamiikan väittämät

33

Peripateettisen dynamiikan ongelmat

skolastikot havaitsivat ongelmia:

Esim. mikä on nuolen ilmalennon (nuolen kanssa koko ajan

kontaktissa oleva) aiheuttaja (motor conjunctus)?

Selitys: Nuolen ollessa vielä jousessa, kaaren jännitys ja jousen

jänne on motor conjunctus, joka pakottaa nuolen liikkeeseen,

saattaa nuolta ympäröivän ilmamassan liikkeeseen ja välittää sille

”liike-energiaa” (virtus movens). Nuolen irrottua jousesta motor

conjunctusin roolin saa nuolen mukana liikkeelle lähtenyt ilma,

joka pitää nuolen liikkeessä virtus movensiensa kautta ja välittää

kauempana ja kauempana nuolen lehtoradalla oleville

ilmamassoille virtus movensia. Nuoli koko ajan kontaktissa sen

liikkeen aiheuttajan kanssa

Miksi nuoli liikkuu vielä sen jälkeen, kun se on irronnut jousen jänteestä?

34

35

Aristoteleen maailmankuva

lähtökohtana hierarkiaoppi

maailmankaikkeus äärellinen pallo ulkopuolella ei mitään

särmätön pinta

täyttää aina (pyöriessäänkin tähtitaivaan kiertoliike!)

saman tilan

maapallon keskipiste on myös maailman keskipiste painavat kappaleet pyrkivät Maan keskipisteeseen

- vain äärellisen kokoisella maailmankaikkeudella voi olla keskipiste

tunnetut taivaankappaleet (Kuu, Merkurius, Venus, Aurinko, Mars,

Jupiter, Saturnus ja tähdet) kiertävät omilla pallokuorillaan

liikkumattoman Maan ympäri

Aristoteleen kaksi argumenttia Maan pallonmuotoisuudelle

36

Aristoteleen maailmankuva

37

38

Kuun kehä jakaa maailman kuunaliseen ja kuunyliseen

maailmaan

Kuunalisessa maailmassa neljä alkuainetta:

maa, vesi, ilma ja tuli, joilla kullakin oma luonnollinen

paikkansa

taivaankappaleet koostuvat viidennestä alkuaineesta,

kvintessenssi, jonka luonnollinen liiketila on ympyräliike

Eudoksoksen samankeskisten pallojen teoria39

Neljä alkuainetta40

41

Aristoteles Euroopan yliopistoissa

Aristoteleen maailmankuva länsimaissa 2000 vuotta

voimassa ollut oppi!

Aristoteleen teokset tulivat uudelleen tutuiksi Euroopassa

1100-luvulla

Tuomas Akvinolainen sovitti yhteen Aristoteleen

maailmankuvan katolisen kirkon opin kanssa

Aristoteleesta tuli 1200-luvulta lähtien ”hallitseva” filosofian

auktoriteetti Euroopan yliopistoissa