Suomen sisällissota

1918

Tietoa ja kuvia

1. Sanastoa

Sanastoa

Me vaadimme

Punakaartit

Suojeluskunnat

Jääkärit

Mannerheim

Terrori

Vaasan senaatti

Saksa

Venäjä

Työläiset

Talonpojat

Torpparit

Kommunistit

Porvarit

Tehtävä: Mitkä seuraavista sanoista liittyvät

punaisiin ja mitkä liittyvät valkoisiin?

Osapuolet

Punaiset = punakaartit

sosialistit eli vasemmisto

Työläiset (torpparit,

rengit, piiat, tehtaiden

työntekijät), työttömät

Köyhä osa kansasta

Sosialismi =

yhteisomistus, ei rikkaita

tai köyhiä, ei

perintöoikeutta jne.

Valkoiset = suojeluskunnat

porvarit eli oikeisto

Kauppiaat, virkamiehet,

ammatinharjoittajat,

yrittäjät, maata omistavat

talonpojat, suurtilalliset

Paremmin toimeentuleva

ja varakas osa kansasta

Punakaartit -

sodan aikana

punainen

nauha

olkavarressa

Suojeluskunnat

- sodan aikana

valkoinen

nauha

Ulkovallat sekaantuivat sotaan

Punaiset

Aseapua Venäjän

bolševikeilta

Jonkin verran Suomeen

sijoitettuja venäläisiä

sotilaita rintamalla mutta

heidän roolinsa ei ollut

merkittävä

Valkoiset

Yhteensä 13 000 Saksan

armeijan sotilasta nousi

maihin huhtikuun alussa

Hangossa ja Loviisassa.

Valtasivat ensin

Helsingin ja sitten

Lahden katkaisten

punakaartien paon

Venäjälle.

2. Miksi Suomi ajautui

sisällissotaan?

1. Työväestön huono asema niin maaseudulla

kuin kaupungeissa

• Pitkät työpäivät ja huono palkka tehtaissa

• Huono oikeusturva ja koventuneet vuokrasopimukset

maaseudulla. Vuokrasopimusten irtisanomiset.

2. Väestön jakautuminen kahtia ja epäluulo

toista osapuolta kohtaan.

• Itsenäistyminen oli tapahtunut

riitaisissa merkeissä

• Poliittinen kahtiajako oikeistoon ja

vasemmistoon oli syvä.

• Lakkoja ja mielenosoituksia,

väkivaltaa.

• Epäonnistunut suurlakko

marraskuussa 1917.

• Oikeisto pelkäsi sosialismia ja

yhteisomistusta, vasemmisto koki

toivottomana oman asemansa

parantamisen.

3. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama

eristyneisyys, taloudellinen ahdinko, työttömyys,

asunnottomuus ja ruokapula

• Suomen teollisuudella ei

vientimarkkinoita

-> Työttömyys

• Viljan tuonti Venäjältä tyrehtyi

-> Nälänhätä.

• Ruoka säännöstelty

-> Ostokortit.

• Silti osa ruoasta meni ohi

säännöstelyjärjestelmän

mustan pörssin kauppaan.

4. Venäjän lokakuun vallankumous

• Se, että Lenin ja bolshevikit (= kommunistit) olivat onnistuneet

kaappaamaan vallan Venäjällä, loi punaisiin uskoa ja antoi

esimerkin vallankumoukseen ja väkivaltaiseen ratkaisuun.

• Sai valkoiset pelkäämään vallankumouksen leviämistä myös

Suomeen.

5. Järjestysvaltatyhjiö

• Punakaartit ja suojeluskunnat

• Aluksi järjestyksen ylläpitäminen

• Alkoivat kuitenkin aseistautua ja toimimaan

puolisotilaallisesti

• Vastakkainasettelu

3. Sisällissota alkaa

Suomelle armeija• Tammikuussa 1918 Suomen

porvarillinen hallitus alkoi luoda

Suomelle armeijaa

suojeluskunnista.

• Armeijan johtoon kutsuttiin

C.G.E.Mannerheim. Armeijan

tehtävinä olisi palauttaa maahan

järjestys ja venäläisen sotaväen

poistaminen maasta.

• Punaiset kokivat että ”valkoinen

armeija” on suunnattu heitä

vastaan (”lahtariarmeija”).

Vallankumous alkoi 27.1.1918Punaiset aloittivat

vallankumouksen Helsingissä

27.1.1918.

Levisi nopeasti ympäri Etelä-

Suomea

teollisuuskaupunkeihin ja

tiiviisti asutetulle maaseudulle.

Valkoiset riisuttiin aseista, osa

vangittiin, osa pakeni

valkoisten puolelle.

Aseellisia taisteluita alueiden

hallinnasta monilla

paikkakunnilla.

Valkoiset aloittivat riisumaan venäläisiä

joukkoja aseista 27.1.1918

Valkoiset saavat haltuunsa keski- ja

pohjois-Suomen, joissa oli harvempi

asutus (ja näin ollen enemmän

maansa omistavia maanviljelijöitä).

Suomen hallitus siirtyi Vaasaan ja

alkoi johtaa taistelua punaisten

”kapinaa” vastaan.

Pohjanmaan venäläiset varuskunnat

riisuttiin aseista ja sotilaat vangittiin.

Alueellisia taisteluita myös

valkoisten alueella.

4. Sotatapahtumat

Punaisten hyökkäysKun punaiset olivat saaneet

Etelä-Suomen haltuunsa, he

pyrkivät levittämään

vallankumouksen koko

Suomeen.

Valkoiset onnistuivat

kuitenkin torjumaan

kaikkialla punaisten

hyökkäykset.

____

Punainen terrori

Punaiset syyllistyivät

väkivallantekoihin

omalla alueellaan.

Tätä kutsutaan

punaiseksi terroriksi.

Kuva on Viipurin

vankilasta, jossa

punaiset murhasivat

valkoiset vankinsa.

Uhreja n. 1600

Tampereen taisteluSodan suurin ja samalla ratkaisutaistelu käytiin

Tampereella, jonka valkoiset valtasivat kolme viikkoa

kestäneiden veristen taisteluiden jälkeen

Taisteluihin osallistui yhteensä 30 000 sotilasta ja

taistelussa menehtyi yht. 2000 - 2500 punaista ja

valkoista.

Ylhäällä vasemmalla:

Näsinlinnan taistelun

uhreja.

Ylhäällä oikealla:

teloitettuja punaisia

Alhaalla vasemmalla:

antautuneita punaisia

Saksalaisjoukot nousivat maihin

Hangossa huhtikuun alussa

Saksalaisjoukot valtasivat

Helsingin huhtikuun

puolivälissä.

Punaiset antautuvatTampereen ja Helsingin tappioiden jälkeen punaisten joukot

pyrkivät pakenemaan Venäjälle (pelkäsivät valkoisten

kostotoimenpiteitä). Pako pysähtyi Lahteen, jonka

saksalaisjoukot olivat valloittaneet. Viimeiset taistelut käytiin

Viipurissa, jonka myös punaiset hävisivät.

Punavankeja Lahdessa.Valkoisten voitonparaati

Helsingissä

Vas.ylh. Fellmannin pellot (Lahti)

Oik.ylh. Saksalaisten ottamia punavankeja

(Helsinki)

Vas.alh. Tampere

Vas.oik. Suomenlinnan vankileiri (Helsinki)

Lapset ja naiset sodassa

• Lapset:

• Molemmilla osapuolilla

lapsisotilaita

• Sotaorpoja n. 20 000

• Naiset valkoisten puolella:

• Sairaanhoito, muonitus,

vakoilu, salakuljetus

• Naiset punaisten puolella:

• Sairaanhoito, muonitus,

vartiointi, vakoilu

• Naiskomppaniat

(yhteensä n. 2000

naista)Verna Erikson salakuljetti aseita maan alla Helsingissä toimineille valkoisille

Naiset punakaartissa

Sadat lapset menettivät henkensä vuoden 1918 sodassa – nuorin

lapsisotilas Kokemäeltä (Satakunnan kansa 12.3.2014)

Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota kosketti syvästi myös lapsia.

Sodan aikana kuoli eri tavoin yli 300 lasta, ja lisäksi taudit ja aliravitsemus

tappoivat yli sata lasta punavankien leireillä.

Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että

kuolleet lapset olivat enintään 15-vuotiaita tyttöjä ja poikia.

Sodan osapuolilla oli myös lapsisotilaita. Punaisten puolella heitä kaatui yli 60

ja valkoisten puolella 20. Lisäksi muita, punaisiin tai valkoisiin kuulumattomia

lapsia kaatui vajaat 20.

Nuorin punakaartin sotilaaksi merkitty oli yhdeksänvuotias torpparin poika

Toivo Peltonen Kokemäeltä. Peltonen kaatui Karkussa huhtikuussa 1918.

Valkoisella puolella nuorin oli 11-vuotias lyseolainen Aatto Olavi Kaarlonpoika

Penttilä Antreasta. Asetta kantanut koululainen kaatui Pirkkalan Epilässä

maaliskuussa 1918.

Ikä ei suojellut varsinkaan hävinneen puolen lapsia. Voittajat teloittivat lähes

60 punaista lasta. Lisäksi noin 1 500 joutui kurjiin oloihin vankileireille, joissa

osa virui kuukausia ennen kuin heidän tapauksensa käsiteltiin

valtiorikosoikeuksissa.

Valtiorikosoikeuksiin päätyi kaikkiaan yli tuhat alaikäistä lasta.Onni Kokko

13v.

5. Sisällissodan

seurauksia

Valkoinen terrori

Jo sodan aikana mutta

varsinkin sodan

jälkeen valkoiset

aloittivat laajat

kostotoimet punaisia

vastaan. Valkoiset

perustivat lukuisia

kenttäoikeuksia, joissa

tuomittiin

kapinoitsijoita

kuolemaan.

Vankileireillä tehtiin

joukkoteloituksia.

Myös venäläisiä

varusmiehiä

ammuttiin.

Uhreja 7000 - 10 000

Vankileirit

VankileirikuvausNiinpä Viljo Sohkasen (Suomenlinna) mukaan vangit toukokuussa saivat päivällä puoli

pakillista keittoa ts. ”sameata vettä”, jossa ui jokin kaalin riekale ja hiukan rasvaa. Illalla oli

tulitikkulaatikon kokoinen leipäpala ja ruskea, härski silli, joka syötiin kaikkineen. Vähän

myöhemmin leipäpalakin jäi pois. Pian vangit söivät jokaisen pihan kivien välissä

kasvavan kasvinkin juurineen. Jotkut löysivät onkimatoja. Sitten ruoka vaihtui

”kauravelliksi”. Se oli veteen keitettyä kuorineen jauhettua mustaa kauraa, ”pelkkiä

kuoria”. ”Niitä ei voi syödä, eivät nekään, joilla on hyvät hampaat”. Sitten ruoka välillä

”parantui”. Illalla tuli sillin lisäksi toisinaan kananmunan kokoinen murikka

pellavansiemenleipää. Keittoon ilmestyi ”soppajuuria”.

Tampereelta kerrotaan, ettei leipää tai muutakaan ”todellista ruokaa” nähty

kuukausimääriin, vaan kaikki oli kelvotonta, ”kurjaa, hapankaalista ja perunanvarsista

keitettyä sakkaa, jossa särpimenä oli vanhaa livekalaa tai ilkeänmakuista rasvaa”. Jo

aikaisin keväällä leirin syrjässä ollut mätänevä hevoshaaska syötiin ahnaasti sellaisenaan.

Kesäkuumalla syöksyi kymmeniä vankeja paikalle , kun joukko sillinpyrstöjä kaadettiin

likaveden mukana mukana likakaivoon. Eräs vanki Hämeenlinnasta muistelee saaneensa

kotoa paketissa kilon makkaraa. Sen syötyään hän kohta oksensi sen suurina paloina,

jolloin toiset heti olivat niitä suuhunsa panemassa.

Lähde: Jaakko Paavolainen - Suomen kansallinen murhenäytelmä

Kuvia vankileireiltä

Sota jätti syvät haavat. Kansa oli edelleen jakautunut. Hävinneet

tunsivat katkeruutta ja voittajat halusivat lyödä lyötyä.

Sodan uhritKuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä

- Kaatunut 5 199 3 414 790 9

403

- Teloitettu, 7 370 1 424 926 9 720

ammuttu, murhattu

- Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13

446

- Kuollut vankileireiltä 607 - 6 613

vapauduttuaan

- Kadonnut 1 767 46 380 2 193

- Muut kuolintavat 443 2 91 531

1 265

Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640

Lähde: Kansallisarkisto – Sotasurmat

Sodalla on monta nimeä

Tehtävä: Sisällissodalla on monta nimeä. Mitkä

nimityksistä ovat neutraaleja, mitkä ottavat

kantaa punaisten puolesta, mitkä valkoisten

puolesta?Sisällissota

Vapaussota

Vuoden 1918

sota

Vallankumous

Punakapina

Luokkasota

Kansalaissota

Tehtäviä

Punapäällikkö Tanttu -moniste

Paleltuneet perunat -moniste