4/18

UIT ja Tuhansien Ämpärien Maa – aivan ulapallaViking Gracella 14.–25.1.2019Luvassa on ämpärikaupalla huumoria, kun 40 vuotta täyttänyt UIT luotaa omaperäistä kansa-kuntaamme nauruhermoja kutkuttavaan tyyliinsä. Esitys nähtävissä myös Piknik-päiväristeilyllä Turusta 15.–26.1.

Riemukkaassa revyyssä lavalle nousee joukko Suomen viihdekentän ykkösnimiä:Sari Siikander, Leena Uotila, Sami Hintsanen, Sami Hokkanen, Jussi Lampi ja Mikael Saari.Tässä show’ssa mukana myös Erika Vikman sekä Viivi Pumpanen. Musiikista vastaa Jean S. -bändi.

Päivän risteilyhinnan lisäksi: 15 €/hlö paikkavaraus musiikkiteatteriin ja lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton virvoke. 25 €/hlö paikkavaraus musiikkiteatteriin, Viking Gracen herkkulautanen ja lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton virvoke.

Tervetuloa merelle viihtymään!

VARAA PAIKKASI

NYT!

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Erotu! Erotu! Erotu! Lukemattomissa ja taas lukemat-tomissa työpaikkailmoituksissa ja työnhakuprosesseissa hoetaan nykyään kyllästymiseen asti, kuinka tärkeää työ-markkinoilla on erottautua muista työnhakijoista. Mitä tämän mantran toistamisella haetaan? Klisee, jota työnantajat usein toistelevat on, että hyville tyypeille löytyy aina töitä. On helppo puhua erottumisen tärkeydestä kuitenkaan ajattelematta, kuinka se konk-reettisesti tapahtuu. Kuinka kukaan tietää, että olen hyvä tyyppi, jos en erotu työnhakijoiden massasta edukseni? Tämän lehden sivuja lukiessasi huomaat vahvan henki-löbrändin kulkevan käsi kädessä hyvän erottuvuuden kanssa. Henkilöbrändi on aina ollut läsnä muun muas-sa politiikassa, josta mai-nio esimerkki Suomesta on entinen pääministeri Alexander Stubb. Stubb pitää äärimmäisen huoli-tellun poliitikon imagoa yllä pukeutumalla klassi-sen särmikkäästi julkisuu-dessa ja kokonaisuuden kruunaa hänen valkoinen Pepsodent-hymynsä. Vas-taavanlaiseen esiintymi-seen ei ole Suomen po-liittisella kentällä totuttu. Sosiaalisen median ansios-ta henkilöbrändääminen on helpottunut ja yleisty-nyt erityisesti yritysmaa-ilmassa. Tämän myötä henkilöbrändin rakenta-minen on muodostunut tärkeäksi osaksi kaikkien työelämässä toimivien ar-kea.

Parhaimmillaan henkilöb-rändi on tarina, joka tuo parhaat puolemme esiin. Kaikki mitä sanomme, mihin asioihin otamme julkisesti kantaa, mitä jaamme itsestämme, kiin-

nostuksen kohteistamme ja osaamisestamme vaikuttavat henkilöbrändiimme. LinkedIn, Instagram ja Youtube ovat äärimmäisen hyviä kanavia oman henkilöbrändin ra-kentamiseen. Luo siis sisältöä, mutta ole myös aktiivinen keskustelija sen sijaan, että tyytyisit vain jakamaan julkai-suja omassa kanavassasi. Sosiaalinen media on oma alueensa, mutta oletko miet-tinyt miten henkilöbrändisi rakentuu oikeassa elämässä? Erityisesti kylterin arjessa korostetaan verkostojen tärke-yttä ja tähän liittyy olennaisesti myös word of mouth: samalla tavoin kuin tuotteita, myös ihmisistä puhutaan työpaikoilla kahvipöydissä ja heidän puolesta puhutaan rekrytointipäätöksiä tehtäessä. Tämä olettaen, että olet tehnyt näihin ihmisiin lähtemättömän vaikutuksen tava-

tessasi heidät. Jos edellä mainitut ai-healueet herättivät mielenkiintosi ja ha-luat saada lisää ohjeita työnhakuun, kurkkaa lehden sivuille 23-24. VapaaBoomarin toimi-tus haastatteli artikkelia varten HR-konkari ja boomari Heta Häkkistä ja allekirjoittaneellekin paljastui uusia asioita rekrytointiprosessista. Näiden kansien välis-tä voit lukea myös li-sää syksyllä alkavasta mentorointiprojektista tai napata vinkit sär-mään toimistopukeutu-miseen.

VapaaBoomarin toimi-tuksen, mediatiimin ja brändijaoston puolesta haluan toivottaa kaikille ihanaa alkanutta syksyä!

Pääkirjoitus

Kuka sinä olet?

Luo siis sisältöä, mutta ole myös aktiivinen keskustelija sen sijaan, että tyytyisit vain jakamaan julkaisuja omassa

kanavassasi.

Irina KirvesmäkiPäätoimittaja

3

UIT ja Tuhansien Ämpärien Maa – aivan ulapallaViking Gracella 14.–25.1.2019Luvassa on ämpärikaupalla huumoria, kun 40 vuotta täyttänyt UIT luotaa omaperäistä kansa-kuntaamme nauruhermoja kutkuttavaan tyyliinsä. Esitys nähtävissä myös Piknik-päiväristeilyllä Turusta 15.–26.1.

Riemukkaassa revyyssä lavalle nousee joukko Suomen viihdekentän ykkösnimiä:Sari Siikander, Leena Uotila, Sami Hintsanen, Sami Hokkanen, Jussi Lampi ja Mikael Saari.Tässä show’ssa mukana myös Erika Vikman sekä Viivi Pumpanen. Musiikista vastaa Jean S. -bändi.

Päivän risteilyhinnan lisäksi: 15 €/hlö paikkavaraus musiikkiteatteriin ja lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton virvoke. 25 €/hlö paikkavaraus musiikkiteatteriin, Viking Gracen herkkulautanen ja lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton virvoke.

Tervetuloa merelle viihtymään!

VARAA PAIKKASI

NYT!

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Pidätämme oikeuden muutoksiin.

SISÄLLYS

3. Pääkirjoitus

4. Sisällysluettelo

6. Nuijapalsta

7. Kyllin hyvää

9. Mitä kuuluu, Boomin yrityssuhdesektori?

12. Fiksu Ruoka - hyötyä hävikistä

15. Vain taivas on rajana Boomi ry:n kanssa

16. Mentorista kanssakulkija uran alkutaipaleelle

18. Urakehitystä ilmassa!

20. Tyypillinen työpäivä: Framery

23. Opiskelija, näin onnistut työnhaussa!

25. Alumnihenkilökuva: Nyrkit kohti tilinpäätöstä

27. Asu kuin kotonasi

30. VB testaa: Business Lunchin’

32. Stream Festival Tampere

33. Boomilooks: Mikä dresscode?

34. BoomStock: Näreen juurella

37. BOSA

38. NESU

39. Boomilife

“Jos jotakin tekisin vielä toisin, niin opiskelisin pidempään ilman täyspäivätöitä.”

Terhi Jutila, Boomin alumni, KTM, KHT Sivu 25

4

VapaaBoomariVapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjes-tölehti.

PÄÄTOIMITTAJAIrina Kirvesmäkipaatoimittaja@boomi.fi ART DIRECTORSelina Kangas-Hynnilätiedotus@boomi.fi

TOIMITUSSuvi Pelkonen, Elise Sivonen, Lassi Viljakainen, Mona Sundell, Tanja Väisänen, Matleena Inget

TAITTOAleksia Halonen, Nella Leppä, Jutta Töytäri, Valtteri Perämäki, Mikko Tuominen

BRÄNDIRiku Tuomala, Essi Pullinen, Sohvi Joensuu, Lassi Viljakainen, Roosa Lappalainen, Noora Kinnunen KANNEN KUVATIrina Kirvesmäki

Suurkiitos kaikille avustajille!

JULKAISIJABoomi ry

Pinninkatu 5733100 Tampere

puh. 040 834 2316hallitus@boomi.fi

www.boomi.fi

Boomi ry

@boomiry

@boomisnap

@boomiry

PAINOS 150 KPLILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA,PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

Kuten päätoimittajamme osuvasti pääkirjoitukses-saan ilmaisi, työnantajat etsivät aina hyviä tyyppejä palvelukseensa. Kyseistä asiaa voi kutsua hieman kar-rikoiden jopa yhdeksi ylimääräiseksi luonteenpiir-teeksi, koska se hyvin usein löytyy työnhakuilmoi-tuksen ”odotamme hakijalta” -otsikon alta.

Jos katsomme kylteriä tai vastavalmistunutta kaup-patieteiden maisteria työnhaussa, perusasioiden on luonnollisesti oltava kunnossa; opintosuoriteote ja aikaisempi työkokemus näyttelevät kokonaisuudes-sa tärkeää roolia. Rekrytoija haluaa kuitenkin päästä näitä tekijöitä syvemmälle. Tämän vuoksi haastat-teluprosessiin useim-miten sisältyy erilaisia testejä sekä useampia haas ta t te luker to ja , niin kotimaisella kuin vieraallakin kielellä. Rekrytoinnin aikana yritetään selvittää, olet-ko hyvä tyyppi.Hyvä tyyppi on valmis ottamaan vastuuta. Hyvä tyyppi osaa moti-voida kokonaisia tiime-jä. Hyvä tyyppi pystyy reagoimaan nopeasti ennalta-arvaamatto-missa tilanteissa. Nämä ovat niitä valmiuksia, joita on äärimmäisen hankala oppia pelkäs-tään luentosalin pen-killä. Lähtökohtaisesti yksikään tenttikirja ei kerro sinulle, mitä si-nun on tehtävä, jos yksi kolmesta tiimisi jäsenestä jättäytyy pois ja hänen vastuunsa

tulisi delegoida sekä saada tehtyä mahdollisimman nopeasti. Professori ei anna sinulle kohta kohdalta -listaa, kuinka toimit tilanteessa, jossa epäpätevälle alaiselle tulisi antaa viimeinen mahdollisuus parantaa suoritustaan ja jos näin ei käy, kenkää tämän jälkeen.

Miksi sitten työnantajat antavat näille ominaisuuk-sille huomattavaa painoarvoa suhteessa opintoihin ja työkokemukseen? Avaimena tässä pohdinnassa on sisäistää, että substanssiasioita voi ja tulee oppia työn aikana, mutta soveltuvuutta (oletko hyvä tyyppi?) työyhteisöön on huomattavasti hankalampaa opet-taa. Jos et taas esimerkiksi muista, mille tilille kir-

jataan leasing-vastuut, asia pystytään korjaa-maan töiden edetessä suhteellisen nopeasti.

Hyväksi tyypiksi tulee kasvaa. Tässä suhteessa sinua voi kehittää niin hyväntekeväisyystyö, valmentaminen, aine-järjestötoiminta, po-liittinen aktiivisuus tai esimerkiksi tutorointi. Mahdollisuudet ovat tämän suhteen lähes loputtomat, kunhan olet valmis ottamaan itsellesi vastuuta, kun sitä tarjotaan. Muis-ta siis keskittyä tähän liittyvän osaamisen ja kokemuksen kartutta-miseen jo nyt. Booma-rit ovat näes tunnetusti hyviä tyyppejä.

Nuijapalsta

Ne hyvät tyypit

Hyväksi tyypiksi tulee kasvaa.

Niko Pankka Puheenjohtaja

6

7

Suomen Ekonomit on pähkinänkuoressa alamme palve-lu- ja etujärjestö. Mutta mitä tarkoittaa tuon määritelmän toinen puoli, etujärjestö? Haastattelin aiheesta Suomen Ekonomien työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asia-miestä Riikka Sipilää. Riikka on finanssialan työmarkki-na-asiantuntija ja YTN:n rahoitusalan pääneuvottelija. Tässä Riikan mietteitä Suomen Ekonomien edunvalvon-nasta. Millaista on työskennellä Asiamiehenä Suomen Eko-nomeilla, Riikka Sipilä? Pääsen työssäni ajamaan paitsi jäsenillemme myös itsel-leni tärkeitä asioita. Kannustava ja läpinäkyvä palkkaus, työelämän joustot ja tasa-arvo sekä työhyvinvointi ovat esimerkiksi teemoja, joi-ta pyrimme edistämään jäsentemme työpaikoilla. Ekonomien jäseniä työs-kentelee kaikilla toimi-aloilla niin työtekijöinä kuin myös työnantajien edustajina. Tämä on työs-säni rikkaus, sillä pää-semme katsomaan ja vai-kuttamaan asioihin niin sanotusti molemmin puo-lin pöytää. Tavoitteemme on paitsi turvata henkilös-tön ja jäsentemme asemaa työpaikoilla myös mah-dollistaa työn tekeminen ja liiketoiminnan onnis-tuminen. Tästä johtuen kannatamme esimerkik-si paikallista sopimista, kunhan reunaehdot ovat kunnossa. Kenen kaikkien kanssa asiamies tekee työssään yhteistyötä elinkeinoelä-män sekä julkisen sekto-rin puolelta?

Teemme yhteistyötä erityisesti yritysten hr-johdon ja työ-elämän kehittämisestä vastaavien tahojen kanssa. Neu-vomme työnantajien edustajina toimivia jäseniämme työehtosopimusten tulkinnassa ja koulutamme niin esi-miehiä, hr-henkilöstöä kuin myös jäseniämme. Julkisella puolella yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa työelämäasioista vastaavat virkamiehet ja päättäjät. Vai-kuttamistyömme kohteena ovat tietysti työelämäasioista päättävät tahot ja tapaamme säännöllisesti eri puoluei-den ja esimerkiksi opiskelijajärjestöjen edustajia. Viime aikoina tärkeä vaikuttamishankkeemme on ollut turhien kilpailukieltosopimusten rajaamiseen pyrkivä lainsäädän-tömuutos. Suomen Ekonomit on ollut hankkeen alulle panija yhdessä kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin kanssa.

Mitä tietoa Suomen Ekonomien edunval-vonnasta tahtoisit vä-littää enemmän kylte-reille?

Jäsenemme muovaavat tavoitteemme ja onkin tärkeää, että opiskelijat aktiivisesti tuovat mei-dän suuntaan asioita, joihin haluavat muu-tosta. Edunvalvonta on pitkäjänteistä vaikutta-mista, mutta äänemme kuuluu. Suomen Eko-nomien edunvalvonnan tavoitteena on rakentaa vastuullista työelämää, jossa voi rohkeasti yrit-tää, joka tarjoaa yksi-lölle paremmat mah-dollisuudet työllistyä ja työnantajille kannustei-ta työllistää.

Kyllin hyvää

Kurkistus kabinetteihin

” Viime aikoina tärkeä vaikuttamishankkeemme on ollut turhien kilpailukieltosopimusten rajaamiseen pyrkivä

lainsäädäntömuutos.” -Riikka Sipilä

Valtteri Vapola Boomin kylli

Me valmennamme sinua askeleissasi ja luomme parempaa työelämää.

Tartu tulevaisuuteesi: ekonomit.fi

Näe seuraavaa askeltasi pidemmälle.

Paras urakumppani.

9

Me valmennamme sinua askeleissasi ja luomme parempaa työelämää.

Tartu tulevaisuuteesi: ekonomit.fi

Näe seuraavaa askeltasi pidemmälle.

Paras urakumppani.

Mitä kuuluu, Boomin yritys-suhdesektori?

Kun sinulla on myytävänä tuote, jota on rakennettu sydämellä, työstetty monien käsiparien avulla ja tiedät sen olevan kuumaa kamaa, sitä on ilo myydä. Me boomarit, olemme hyvä myyntituote yritysmaailmaan.“ “

10

Kun astuin yrityssuhdevastaavan saappaisiin tam-mikuussa, ei minulla ollut tietoa siitä, miltä näyt-tää Boomin yritysyhteistyökenttä. Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka suurissa kantimissa yritys-elämän ja Boomin keskinäinen vuorovaikutus on, kuinka paljon yritysyhteistyö voi vaikuttaa opiske-lijoiden tulevaisuuteen ja kuinka ylpeä voin olla sii-tä, että olen osa Boomia. Vanhempien toimijoiden kanssa keskustellessani saan jatkuvasti kuulla, kuin-ka toiminta on mennyt eteenpäin. Erään pitkäai-kaisen yhteistyökumppanin kanssa jutellessani hän totesi, että ”Minulla on kyllä hyvä työ, kun saan toimia teidän kanssanne”. Nämä hetket ovat niitä, jolloin muistan, miksi on niin hienoa olla osa tätä yhteisöä.

Olemme tehneet vuosia kovasti töitä ainejärjestöm-me brändin ja yritysyhteistyön eteen, ja se kantaa hedelmää. Saan paljon yhteydenottoja yrityksil-tä heidän halustaan tehdä yhteistyötä. Hyvä tuo-te myy. Tunnen olevani etuoikeutetussa asemassa, kun saan viikoittain iloita siitä, että opiskelijamme ovat kiinnostavia. Tämä kiinnostus kertoo kauas-kantoisempaa tarinaa: kauppatieteellinen tutkinto on arvostettu, me opiskelemme hyvään aikaan ta-louden nousukautena ja meillä on haluttua osaa-mista. Toivon, että jokainen boomari pitää nämä asiat mielessään. Sinun taitosi ovat arvokkaita. Me olemme tulevaisuuden osaajia.

“Olen vaikuttunut siitä, kuinka paljon kultaa-kin kalliimpia suhteita opiskeluaikana voi luo-da yritysmaailmaan.”

Ole aktiivinen

Kiinnostus ainejärjestöämme kohtaan ei kuiten-kaan ihmetytä minua. Boomi on ainejärjestöken-tällä poikkeuksellinen; työmme on erittäin am-mattimaista, suunniteltua ja järjestelmällistä. Olen vaikuttunut siitä, kuinka paljon kultaakin kalliim-pia suhteita opiskeluaikana voi luoda yritysmaail-maan. Toiselta kantilta katsottuna olen yhtä lailla vaikuttunut siitä, kuinka yritys voi toimillaan Boo-min kanssa luoda äärettömän tärkeitä mielikuvia itsestään potentiaalisille työntekijöille ja vaikutta-jille. Mielikuva yrityksestä syntyy pienistä puroista ja näiden mielikuvien vaikutus on pitkäkantoista.

Boomi tarjoaa yrityksille mitä kirjavimman katta-uksen mahdollisuuksia olla esillä ja jäädä mieleen, mutta kuitenkin loppujen lopuksi tärkein asia, jota meillä on yritykselle tarjota, on opiskelijoidemme osaaminen. Meillä on taitoa ja kunnianhimoa, ja kauppatieteellisen koulutuksen lisäksi myös Boomi toimii loistavana koulutusorganisaationa monelle. Meissä on se voima, joka kantaa työelämää tulevai-suudessa.

Yhtä lailla toivon siis myös yritysten pitävän opis-kelijasuhteiden arvokkuuden mielessään. Näy opiskelijoiden keskuudessa, tule Boomilaaksoon tapaamaan tulevaisuuden työntekijöitäsi, ole aktii-vinen. Se kantaa hedelmää. Olen päässyt todista-maan lukuisia onnistumistarinoita, joissa yritys ja opiskelija löytävät toisensa ainejärjestömme kautta – toisinaan jopa ainejärjestömme tiloissa. Yritysten rekrytoinnit ovat aina työläs ja vaikea prosessi, jon-ka vuoksi rekrytointien helpottaminen puolin ja toisin onkin minulle itselleni sydäntä lämmittävä asia toiminnassamme.

11

Boomi Business

Mitä yrityssuhdesektorilla sitten tapahtuu tällä het-kellä? Suunnitelmallista kasvamista. Nyt Asiavii-kolla lanseerattiin Boomi Business, joka on Boomi ry:n Facebook-sivujen rinnalla toimiva yrityssek-torin oma somekanava. Boomi Business tiedottaa, selkeyttää ja markkinoi yrityssuhdetoimintaamme ja sen kautta uudet yhteistyökumppanimme saa-vat nopealla vilkaisulla kokonaiskuvan asianpuolen toiminnastamme. Yhtä lailla se on oikea paikkaboomarille, joka haluaa tie-tää, mitä asiapuolella tapah-tuu, mitä työpaikkoja on tar-jolla ja mitä mahdollisuuksia sekä jäsenpalveluita Boomi tarjoaa.

Boomi Business on yläkäsi-te jatkossa kaikelle Boomin asiasektorin toiminnalle. Sen alle lanseerataan tammi-kuussa 2019 Boomi Business Expo, joka on Boomin jäsen-ten ja yritysten kohtaamis-paikka. Messutapahtuman keskiössä ovat työnantajan ja työntekijän toisensa löytämi-nen, tutustuminen, oppimi-nen ja verkostoituminen.

Yhteistyön syventäminen on lisäksi yksi teema, jota olen itse tänä vuonna työstänyt.

Haluan kumppanuuden olevan molemminpuoli-sesti kannattavaa, arvokasta ja innovatiivista. Ha-luan keskustelua, ajatustenvaihtoa ja yhteydenpi-toa. Haluan, että meillä on yrityksen kanssa selkeä visio ja tavoitetila yhteistyömme rakentumisesta sekä suunnitelma, miten tähän päästään. Sillä yh-teistyö ainejärjestömme kanssa ei tarvitse asettua mihinkään rajoihin tai muotteihin – se on juuri sitä, mitä me siitä yhdessä teemme!

Kuvat: Irina Kirvesmäki Teksti: Sonja Korpela

- hyötyä hävikistä

Fiksu Ruoka Oy on vuonna 2016 perustettu elintarvikealan verkkokauppa. Toiminnallaan Fiksu Ruoka pyrkii vähentämään ruokahävikkiä Suomessa, tarjoten samalla laajan valikoiman halpaa ruokaa ja käyttötavaraa asiakkailleen. Haastattelimme yrityksen markkinointijohtajaa Riku Poutasta yrittäjyyteen liittyen.

”Idea Fiksu Ruokaan syntyi, kun perustajajäsen Richard Lindroos huomasi työssään Fiskarsilla kuin-ka paljon logistiikan eri vaiheissa syntyy hävikkiä. Toiminta alkoi Lindroosin omasta autotallista, jota käytettiin ensimmäisenä varastona. Alku meni pit-kälti pilotoidessa ja asiakkaita oli vain muutamia kuukaudessa. Lindroos pyöritti Fiksu Ruokaa omien töidensä ohella, joten aikaa liiketoiminnan kehittä-miseen ei ollut paljoa.

Helmikuussa 2017 Lindroos tapasi Juhani Järvensi-vun kouluprojektin merkeissä ja otti hänet mukaan yrityksen toimitusjohtajaksi ja ensimmäiseksi täysi-päiväiseksi työntekijäksi. Järvensivu oli silloin toisen vuoden tuotantotalouden opiskelija Aalto-yliopistos-sa. Pian hänen mukaantulonsa jälkeen saatiin ensim-mäiset isot toimittajat, varasto ulkoistettiin ja liike-toiminta lähti kunnolla käyntiin.”

Poutanen tutustui Järvensivuun, koska tämä opis-keli Indecsillä ennen Aaltoa. ”Lähdin mukaan Fiksu Ruoan toimintaan aluksi auttaen harrastuksena sen markkinoinnissa. Työskentelin ennen Fiksu Ruo-kaa Smartly.io:lla Facebook markkinoinnin parissa ja startup-maailma vei minut mennessään. Ihastuin vapaaseen työkulttuuriin ja suureen vastuuseen, jota startupit tarjoavat. Oman työn vaikutuksen näkee

selvästi ja se on todella palkitsevaa.

Olin erittäin tyytyväinen silloiseen työpaikkaani, enkä rehellisesti sanoen olisi harkinnut työpaikan vaihtoa, ellen olisi saanut näin mahtavaa mahdolli-suutta päästä rakentamaan omaa yritystä lähes alusta alkaen. Osaamiseni sopi täydellisesti Fiksu Ruuan tarpeisiin ja tunsin, että minulla oli paljon annettavaa yritykselle. Näin Fiksu Ruuassa suuren potentiaalin ja olin innoissani siitä, että pääsen mukaan rakenta-maan Fiksu Ruokaa tunnetuksi kuluttajabrändiksi. Lisäksi Fiksu Ruoassa on hienoa se, että teemme töitä oikeasti tärkeän asian, eli ruokähävikin vähentämisen eteen.”

”Suomessa ruoan verkkokauppa ei ole vielä kovin yleistä ja meidän on ”opetettava” kuluttajia siihen, että ruokaa saa verkostakin.”

Matkaan on mahtunut niin haasteita kuin onnistu-misiakin: ”Haasteet ovat liittyneet tiimin tehokkaa-seen ajankäyttöön, koska nopeasti kasvavassa yri-tyksessä tekeminen ei lopu koskaan. Toinen haaste liittyy uusien asiakkaiden hankkimiseen. Suomessa ruoan verkkokauppa ei ole vielä kovin yleistä ja mei-dän on ”opetettava” kuluttajia siihen, että ruokaa saa verkostakin. Hävikin vähentämisen perusteleminen on kuitenkin ollut helppoa, sillä vihreät arvot ovat suomalaisille tärkeitä.”

Uusien asiakkaiden hankkimisessa on haasteista huolimatta onnistuttu hyvin. ”Olemme onnistuneet rakentamaan tietoisuutta Fiksu Ruoasta nopeasti varsinkin digitaalisten kanavien kautta ja brändin tunnettuus on kasvanut nopeasti.”

Teksti: Suvi Pelkonen Kuva: fiksuruoka.fi

13

Poutasen mukaan sosiaalinen media on ollut ehdot-tomasti Fiksu Ruoan menestyksen kannalta tärkein markkinointikanava. ”Teemme sosiaalisessa mediassa mainontaa persoonallisella tyylillä ottamatta itseämme turhan vakavasti. Tiimimme jäsenet näkyvät jatkuvasti sosiaalisen media storyissä ja mainoksissa. Olemmekin saaneet ihmisläheisestä ja helposti lähestyttävästä mai-nonnasta paljon hyvää palautetta. Uskomme siihen, että ihmisten brändin takana pitää näkyä, jotta kuluttajan luottamus pieneen brändiin voi kasvaa. Emme halua teh-dä mainontaa kuten muut, vaan keskitymme tekemään omaa juttua, jolla erotumme muista isoista toimijoista ja jäämme ihmisten mieleen.”

Kilpailustrategia yrityksellä painottuu digitaaliseen osaamiseen. ”Pyrimme vastaamaan kilpailuun optimoi-malla prosessit kilpailijoita paremmin ja keskittymällä ydinosaamiseemme, jolla voimme tuottaa eniten lisäar-voa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskitymme digitaalisen markkinoinnin, oston ja hinnoittelun opti-mointiin. Olemme ulkoistaneet koko logistiikkaketjun, kirjanpidon ja muutaman muun prosessin kumppaneil-lemme. Näin yritys ei sido niin paljon pääomaa.”

Poutanen myöntää, ettei opintojen ja yrittämisen yh-teensovittaminen ole aina ollut helppoa. ”Tehtävää on tähän mennessä ollut niin paljon, että opintojen viemi-nen eteenpäin tuntuu lähes mahdottomalta. Koska yrit-tämisen muotoja monia, voi oman ajankäytön toki itse päättää. Yrittäminen suurine haasteineen on kuitenkin ollut niin kiinnostavaa, etten ole malttanut opiskella lä-hes ollenkaan.

Yrittäjien kesken emme laske työtunteja, koska yrittämi-nen ja työnteko on meille intohimo ja myös harrastus. Välillä työpäivät ja -viikot venyvät niin pitkiksi, ettei sitä kehtaa äidille myöntää. Keskimäärin teemme noin 60 tunnin työviikkoa, mutta joskus viikko venyy vielä pidemmäksi.me kuitenkin pitämään ainakin yhden va-paapäivän viikossa, jotta stressi ei kasva liian suureksi.”

Poutanen painottaa kuitenkin myös opintojen tärke-yttä. ”Mielestäni opinnot antavat erinomaisen pohjan yrittäjäksi ryhtymiseen. Pienen yrityksen johtamiseen riittää hyvin opinnoissa kertyvä tieto esimerkiksi yrityk-sen tärkeimmistä mittareista ja tunnusluvuista. Monia koulussa opetettuja asioita voi soveltaa käytäntöön, eikä suuren yrityksen byrokratia ole asioiden kehittämisen tiellä. Yrittämisen tai johtotehtävissä toimimisen kan-nalta tärkeimpiä taitoja ovat olleet yrityksen talouden ja rahoituksen kurssit, sekä yritysstrategian kurssit, joilla käydään läpi oikean elämän case -esimerkkejä yritysten ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.

Työnkuvaani kuuluu markkinoinnin kokonaiskuvan johtamisen lisäksi digitaalisen markkinoinnin ja verk-kokaupan optimointi, useine teknisine yksityiskohti-neen. Näin ollen markkinoinnin ja koodaamisen kurs-seista on ollut minulle paljon hyötyä. En voi myöskään jättää mainitsematta, että killan hallitustoiminta ja muu koulun oheistoiminta on ollut vähintäänkin yhtä arvo-kasta työurallani ja suosittelen panostamaan koulun li-säksi myös verkostoitumiseen ja hauskanpitoon.

Tärkeimmiksi yrittäjän ominaisuuksiksi Pouta-nen listaa halun oppia uutta ja uskon siihen, että voi oppia hyväksi missä tahansa. ”Lisäksi tärkei-tä taitoja ovat esiintymis-, neuvottelu- ja tiimi-työskentelytaidot. En myöskään unohtaisi mate-maattista osaamista, sillä se auttaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita nopeasti.”

“Välillä työpäivät ja -viikot venyvät niin pitkiksi, ettei sitä kehtaa äidille myöntää.”

14

Ennen yrittäjäksi lähtemistä Poutanen kan-nustaa kokeilemaan eri yrityksiä kesätöissä ja oppimaan niistä mahdollisimman paljon. Etenkin Startup yrityksissä työskentely on hänen mielestään opettavaista. ”Silloin saat alusta asti paljon vastuuta ja näet, kuinka koko yritys toimii. Vertailun vuoksi kannat-taa kokeilla jotakin isompaa yritystäkin. Kun olet töissä, mieti esimerkiksi mikä yritykses-sä ei toimi, millainen yrityskulttuuri motivoi työntekijöitä, millaiset henkilöt menestyvät työelämässä ja millainen on hyvä esimies. Kun olet nähnyt miten eri yritykset toimivat, olet paljon valmiimpi perustamaan oman yrityk-sen. ”

Poutanen korostaa myös verkostoiden tärke-yttä yrittäjyydessä. ”Pyri löytämään verkos-tostasi henkilöitä, jotka voivat antaa vinkkejä omien kokemuksiensa perusteella. Soittele opiskelukavereille ja vanhoille työkavereille ja kerro omasta liikeideastasi. Saat paljon hyviä vinkkejä ja ideoita yrityksen kehittämiseksi.”

Fiksu Ruoan tulevaisuus näyttää valoisalta. ”Lii-ketoiminta ja yrityksen tunnettuus kasvaa hyvää vauhtia ja olemme onnistuneet rekrytoimaan henkilöitä, jotka takaavat kasvun myös tule-vaisuudessa. Tavoitteemme on alusta asti ollut viedä yritys myös Suomen markkinoiden ulko-puolelle, mutta ajoitus on vielä auki. Syksyn ai-kana rekrytoimme taas uusia osaajia tiimiimme ja ainakin markkinoinnissa tulee olemaan vapaa paikka hyvinkin pian. Mikäli sinulla on luovaa osaamista, taitoja tuottaa laadukasta sisältöä ja sinua kiinnostaa nopeasti kasvavan kuluttaja-brändin rakentaminen, voit olla minuun yhtey-dessä LinkedInissä”, Poutanen innostaa.

15

Vain taivas on rajana Boomi ry:n kanssateksti: Sonja Korpela

Mitä mahdollisuuksia Boomi ry:n kanssa toimimisessa on? Minkälaisia yritysyhteis-työmahdollisuuksia tarjoamme? Arvoisa yrityksen edustaja, olemme koonneet Sinul-le mahdollisuuksia olla Boomin toiminnassa mukana. Haluamme kuitenkin lisäksi muistuttaa, että ainejärjestössämme on vuosien varrella kokeiltu mitä hulluimpia yh-teistyön muotoja, eikä mikään ole liian korkealentoinen idea meille! Innovatiivisuus ja pieni pilke silmäkulmassa ovat yhteistyömme kulmakiviä, joten rajoja saa ja on suotavaakin rikkoa.

Boomarit

Kaiken ainejärjestömme ammattimaisen toiminnan takana olemme me – opiskelijat itse. Boomarit ovat tunnettuja siitä, että he näkyvät ja kuuluvat niin Tampereella, kuin koko Suomenkin tasolla. Meitä on lähemmäs 1000 ja toimintamme lukeutuu yhdeksi Suomen aktiivisimmasta ainejärjestötoiminnasta. Meissä on se voima, joka kantaa Boomin menestykseen!

Opiskelu

Tampere on Suomessa ainoa kauppakorkeakoulu, jossa luetaan vakuutustieteitä ja riskienhallintaa sekä vero-oikeut-ta. Meiltä syntyy siis monia hyvin spesifin alan osaajia, joista taistellaankin työelämässä kynsin ja hampain.

Näkyvyysmahdollisuudet yrityksille

Boomi toimii aktiivisesti monessa kanavassa: Facebook, Instagram, Snapchat, Twitter, sähköpostin viikkotiedo-te, nettisivut ja VapaaBoomari-lehti. Asiaviikolle yri-tyksen on mahdollista tulla paikan päälle kertomaan mielenkiintoisista aiheista ja työpaikkapörssi on oiva paikka ilmoittaa avoimista työpaikoista.

> Työpaikkapörssi> Asiaviikko> Yritysvierailut> Boomi Business Expo> Boomin some ja nettisivut> VapaaBoomari> Opiskelijahaalarit> Jäsenedut

Tapahtumayhteistyö

Järjestämme vuosittain yli 100 tapahtumaa, joten tapah-tumakirjo on laaja ja värikäs – aina Suomen suurimmasta opiskelijatapahtumasta Hämeenkadun Approsta urapai-notteisiin yritysvierailuihin. Tapahtumamme eivät jää var-masti keneltäkään huomaamatta, Tampereella tai muual-lakaan Suomessa!

> Hämeenkadun Appro> Särkän Märkä> Vuosijuhlat> Haalaribileet> Ruotsin excu> Vappuviikot> Smurffiviikot> Sporttiappro> Pikkujoulut

16

MENTORISTA kanssakulkijauran alkutaipaleelle

Graduaihe pitäisi valita. Uran seuraa-via askeleita olisi pohdittava. Olisipa

joku, jonka kanssa pallotella päässä pyöri-viä ajatuksia. Yliopisto-opintojen loppuminen ja uran aloitus mietityttävät ja stressaavat loppuvaiheen opintoja suorittavia opiskeli-joita – eikä suotta.

Juuri graduseminaarissa viidettä opiskelu-vuottaan aloittava Elsa Ahlfors tajusi kai-paavansa tukea tulevaisuutta koskeviin ky-symyksiin. Tämän seurauksena hän päätti lähteä mukaan Boomin mentorointipro-jektiin. ”Mihin sitä pitäisi suunnata? Mit-kä ovat ne taidot, jotka olen yliopistosta saanut?” Ahlfors summaa vuoden takaisia ajatuksiaan.

MENTOREITA ERILAISILLA TAUSTOILLAMentorointiprojektissa Tampereella kaup-patieteitä opiskelevat saavat kalenterivu-oden ajaksi itselleen mentorin työelämää kokeneesta konkarista. Projektista vas-taa Boomin mentorointitoimihenkilö,

Teksti: Matleena Inget

ja siihen voivat osallistua kaikki vähintään toista opiskelu-vuottaan suorittavat kauppatieteiden opiskelijat. Erityisesti projekti hyödyttää loppuvaiheen opiske-lijoita, joilla on selkeä työelämään tai vaikkapa tutkimuk-seen liittyvä tavoite. “Kannattaa olla joku tavoite, jonka mentoroin-nilla haluaa saavuttaa. Haluat esimerkiksi tutustua johon-kin alaan tai päästä tiettyyn työtehtävään”, vuoden 2018 mentorointitoimihenkilö Laura Hautala toteaa. Hautala on toiminut pestissä aiemmin vuonna 2016 ja kirjoittanut kandidaatintyönsä mentoroinnista. Projekti alkaa mentorointivuotta edeltävänä syk-synä mentorien etsinnällä. Mentoreiksi halutaan henkilöitä erilaisilla taustoilla ja eri paikkakunnilta. Mentorit kootaan mentorointipooliin, jossa opiskelijat voivat tutustua eri pro-fiileihin. Tämän jälkeen aktorit, eli boomarit, voivat täyttää avoimen hakemuksen ja nimetä yhdestä kolmeen mieluista mentoria. Hautalan mielestä järjestely sopii erityisen hyvin opiskelijoille, sillä useimmille mentorointiohjelma on en-sikosketus mentorointiin.“Mentoreiden profiileita lukiessa voi tajuta, että tämä kiinnostaa ja että tälle ihmiselle haluan esittää kysymyksiä”, hän korostaa. Parin viikon hakuajan jälkeen muodostetaan mentorointiparit. Mentori saa tutustua hänelle tulleisiin hakemuksiin ja ilmaista mielipiteensä hänelle parhaiten so-pivasta aktorista. Tässä vaiheessa jotkut innostuvat niinkin, että valitsevat itselleen useamman mentoroitavan.

“Kannattaa olla joku tavoite, jon-ka mentoroinnilla haluaa saavuttaa. Haluat esimerkiksi tutustua johonkin alaan tai päästä tiettyyn työtehtÄvään ”– Laura hautala

VUODEN KULKUItse mentorointivuosi alkaa tammikuussa mentorointipari-en yhteisellä tapaamisella. Tapahtumassa pohjustetaan ai-hetta ja parit pääsevät tutustumaan toisiinsa.Tämän jälkeen he tapaavat toisiaan loppuvuoden ajan itse-näisesti noin kerran kuussa muutaman tunnin ajan. Pelkkä lounas ei Hautalan mukaan riitä aiheisiin syventymiseen, vaan pidempi keskusteluaika on perusteltu. Huhtikuussa mentorointiparit kokoontuvat jäl-leen yhteen ja käyvät läpi alkuvuoden tapahtumia.“Tässä vaiheessa voidaan tehdä vielä korjausliikkeitä, jos ne ovat tarpeen”, Hautala huomauttaa. Syksyllä keskitytään porukan keskinäiseen verkos-toitumiseen. Esimerkiksi tämän vuoden syyskuussa järjes-tetään paneelitapahtuma, jossa keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin.

KANSAINVÄLISYYS JA STARTUP-HENKISYYS KIINNOSTIVAT Elsa Ahlfors sai mentorikseen Goodion operatiivisen johta-jan ja osakkaan Jussi Salosen. Salosessa kiehtoi positiivisuus, kansainvälisyys sekä startup- ja yrittäjähenkisyys. “Halusin keskusteluapua lukuisiin mielessä pyö-riviin kysymyksiin, näkemystä yliopiston ulkopuolelta ja kansainvälistä näkökulmaa”, Ahlfors summaa projektille asettamiaan odotuksia. Salonen toimii mentorina jo kolmatta vuotta, jo-ten esille nousevia teemoja hän osasi jo ennustaa. “Jokainen on yksilö, mutta kyllä kahdessa vuodessa on oppinut, mitä asioita on hyvä käydä läpi, missä järjestyksessä ja missä voi tuoda lisäarvoa ja auttaa.”

“Heti ei tarvitse tietää, missä haluaa lop-puelämän olla” -Elsa Ahlfors

SUUNNITELMALLISUUTTA JA JOUSTAVUUTTA SOPIVASSA SUHTEESSAAluksi Ahlfors ja Salonen asettivat projektille tavoitteet ja tekivät suunnitelman tapaamisista ja niissä käsiteltävistä aiheista. Molemmat kuitenkin painottavat joustavuutta. Kiveenhakattua suunnitelmaa on mahdotonta tehdä, sillä ajankohtaisia aiheita nousee pitkin vuotta. Keväällä he käsittelivät tapaamisissaan työnhakua käymällä esimerkiksi Ahlforsin CV:tä ja hakemusta konk-reettisesti läpi. Loppuvuodesta taas mentorointipari keskit-tyy pidemmän aikavälin urasuunnitteluun.

KONKREETTISIA TULOKSIA PITKIN VUOTTAAhlforsille antoisinta ovat olleet Saloselta saadut yliopiston ulkopuoliset näkökulmat. Työssä tarvittavat taidot oppii työssä, eikä yliopistosta valmistuminen tarkoita, että pitäisi olla valmis jokaisessa asiassa. “Heti ei tarvitse tietää, missä haluaa loppuelämän olla”, Ahlfors naurahtaa. Salonen nostaa esille konkreettiset tulokset, joihin mentoroinnista on ollut apua: Ahlfors on aloittanut uudes-sa työpaikassa Frameryllä myynnin kehityksessä ja gradua-kin ollaan edistetty. Molemmat painottavat projektiin ja tapaamisiin valmistautumisen merkitystä. Ahlfors on esimerkiksi lähet-tänyt etukäteen mentorilleen listan mielessä pyörineistä ky-symyksistä. “Mitä enemmän valmistautuu niin hakuvaiheessa kuin itse projektin aikana, sitä enemmän tästä kaikesta saa irti”, Ahlfors summaa.

17

18

Urakehitysta ilmassa:

Startupin johtoryhmästä konsultiksi konserniin

KTM Heta Alanko

Liikkeenjohdon konsultti Deloitte

Nursebuddyn taloushallinnon vastaava

ja osa johtoryhmää

Heta Alanko aloitti elokuun alussa uusissa työtehtävissä Deloittella Helsingissä. Hän työskentelee liikkeenjohdon konsulttina Finance Transformation-tiimissä, joka on osa Strategy & Operations service-aluetta. Tällä hetkellä Alangolla on vielä perehdytysjakso meneillään, joten uu-den työn ääriviivat ovat vielä veteenpiirrettyjä.

”En etsinyt aktiivisesti töitä vaan satuin näkemään il-moituksen paikasta. Olin miettinyt ulkomaille lähtöä mutta päätin, että jos saan kyseisen paikan, niin jään vie-lä joksikin aikaa Suomeen ja täällä ollaan. Juttelin myös Deloittella työskentelevien tuttujen kanssa, mikä vahvisti kuvaani hyvästä työilmapiiristä talon sisällä.”

Heta Alanko pääsi heti aluksi osallistumaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävälle bootcampille, jossa käytiin läpi erilaisten case-harjoitusten avulla Deloitten konsultointi-funktion palvelutarjoamaa. Strategy & Operations-alueen rinnalla muut osa-alueet ovat Technology ja Human ca-pital.

“Monesti suurempia asiakasprojekteja tehdessä tarvitaan osaajia useammalta osa-alueelta, minkä vuoksi mielestäni tämä oli hyvä tapa saada heti alkuun kokonaiskäsitys siitä, mitä kaikkea Deloittella on asiakkaalle tarjota.”

Yliopistolla Alanko opiskeli pääaineena laskentatoimea, jonka lisäksi hän opiskeli paljon markkinointia sekä jon-kin verran vero-oikeutta ja rahoitusta. Lisäksi Alanko kävi kolme kertaa vaihdossa ja opiskeli jopa 50 opintopistettä saksaa.

”Melkein kaikesta lukemastani on ollut jollain tasolla hyötyä, erityisesti laskentatoimen peruskurssit, ALV:n ja yritysverotuksen perusteet auttoivat pitkälle.” Alanko odottaa innolla, että pääsee perehdytyksen jälkeen teke-mään töitä yhdessä asiakasyritysten kanssa.

”Mulle työ on mielekästä, kun se on monipuolista ja tarjoaa mahdollisuuden kehittyä. Parasta on kun pääsee kehittämään prosesseja paremmaksi ja luomaan jotain uutta. Teknologia tarjoaa tulevaisuudessa (kuten jo nyt!) valtavasti mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen sekä automatisointiin ja haluan olla edistämässä tätä muutosta omalla työpanoksellani. ”

2,5 vuoden aikana NurseBuddylla Alanko oppi valtavasti kaikesta yrityksen pyörittämiseen liitty-västä ja huomasi taloushallinnon kehittämisen ole-van aihealue, joka kiinnosti enemmän kuin muut.

”Koen itse, että juuri monipuolinen kokemus, it-senäisesti vedetyt projektit ja vastuut auttoivat ny-kyisen työn saamisessa. Osittain auttoivat varmasti myös yliopistolla saadut hyvät arvosanat kursseista.”

Vapaalla Heta Alanko viettää aikaa ystäviensä kanssa, urheillessa sekä reissaillessa joko Suomessa tai ulkomailla. Tavoitteena on pitää yllä saksankie-len taitoja ja päästä välillä luontoon hengähtämään.

Teksti: Mona Sundell

19

Verokonsultista asiantuntijaksi pörssiyhtiöön

KTM Lauri LinnainmaaVerokonsultti

EY

Tax Analyst Fiskars Oyj

Fiskars on Suomen vanhin yritys, joka on perustettu vuon-na 1649. Nykyisin Fiskars on globaali kuluttajatuotteita myyvä pörssiyritys, jonka brändeihin kuuluvat Fiskarsin lisäksi mm. Iittala, Hackman, Arabia, Royal Copenhagen, Gerber ja WWRD. Fiskars on tietynlaisessa muutosvai-heessa, sillä viimeaikaisten yritysostojen jälkeen Fiskars pyr-kii yhtenäiseksi kuluttajatuotteiden globaaliksi johtajaksi pelkän brändiholding-yhtiön sijaan. Vanhan ja perinteisen yrityksen muutosvaihe on mielenkiintoista seurattavaa ja työllistää myös veropuolella todella paljon.

Lauri Linnainmaa työskentelee Fiskars Oyj:llä Tax Ana-lystina. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat konsernin sisäisten yritysjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus erityisesti verotuk-sen kannalta. Edellä mainitun päätehtävän lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu erityisesti siirtohinnoittelu, mutta myös verotarkastuksissa avustaminen, veroraportointi sekä lähestulkoon kaikki konsernin verotukseen liittyvät asiat. Linnainmaan työ liittyy 95% kansainväliseen verotukseen, sillä konsernin veroasiat hoidetaan keskitetysti pääkonttorin Group Tax –tiimin voimin. Työ on siis hyvin pitkälti ym-päri maailmaa sijaitsevien yhtiöiden talousosastojen kanssa toimimista ja koordinointia.

”Työssäni tärkeintä on toimiva yhteistyö pääkonttorin controllereiden ja talousosaston, business-puolen johdon, ulkomaisten tytäryhtiöidemme kuin ulkopuolisten konsult-tien kanssa. Lankojen käsissä, tai edes näköpiirissä pitämi-nen korostuu, sillä monet asiat voivat hautautua muiden jal-koihin, ellei niitä itse aktiivisesti edistä. Myös priorisointiin tulee kiinnittää huomioita, sillä kaikkiin asioihin ei vain ole mahdollista vaikuttaa.”

”Näin jälkikäteen ajateltuna laskentatoimea olisi kannatta-nut lukea vieläkin enemmän. ”

Linnainmaa opiskeli pääaineenaan vero-oikeutta ja sivuai-neenaan laskentatoimea. Hyödyllisimpänä työelämän kan-nalta Linnainmaa pitääkin vaihto-opintoja Saksassa, missä opetus oli todella korkeatasoista ja valmensi hyvin kansain-välisen yritysverotuksen tehtäviin. Vaihto-opiskelu paransi kielitaitoa ja opetti, kuinka asioita tehdään ulkomailla. Tie-tenkin vaihdosta sai paljon hyviä kavereita ja Linnainmaa löysi myös tyttöystävän.

Suurimmat onnistumisen elämykset Lauri Linnainmaa on saanut kun hän on tehnyt oman työnsä hyvin ja samalla pys-tynyt koordinoimaan muilta vaaditun panoksen siten, että asiat loksahtavat kohdalleen.

Lauri Linnainmaa työskenteli EY:llä verokonsulttina yri-tysjärjestelyihin keskittyneessä tiimissä runsaat kaksi vuotta.

”Konsulttina työskentely on ehdottomasti paras ponnah-duslauta uran alussa ja EY:n jyrkkä oppimiskäyrä mahdollis-ti siirtymisen yrityspuolelle kohtuullisen nopeasti. ”

20

TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄ

Framery on tamperelainen

kasvuyritys, joka val-mistaa ja kehittää äänieristet-

tyjä puhelinkoppeja ja työtiloja. Sen tuotteiden avulla voidaan ratkaista erilaisia

melu- ja yksityisyysongelmia yritysten toimitiloissa. Framery on perustettu vuonna 2010 ja sen ratkaisuja voidaan nähdä kymmenien maailman johtavien brän-dien toimistoissa, esimerkiksi Microsoftilla, Pumalla ja Vodafonella. Yksi puhelinkoppi löytyy tietysti myös boomarien omasta olohuoneesta Bolasta. Meille Frame-ry onkin tullut tutuksi niin yhteistyökumppanina kuin loistavana työnantajanakin.

Kaksi viidennen vuoden opiskelijaamme Elsa ja Hen-rietta ovat päässeet kokemaan Frameryn arkea työs-kennellessään siellä myynnin ja markkinoinnin trainee -tehtävissä. Heidän mukaansa kasvuyrityksessä tyypil-listä työpäivää on täysin mahdotonta kuvailla, koska sellaista ei yksinkertaisesti ole. Tyypillisempää on työ-päivien vaihtelevuus, muutosnopeus ja kasvukipujen hillitseminen - ja toisaalta uuden rakentaminen. Asioi-ta ilmenee nopeasti, prioriteetit ja projektit vaihtuvat. Vain muutos on pysyvää.

Elsa Ahlfors - Sales Development traineeOlen Elsa Ahlfors ja opiskelen pääaineena yrityksen johtamista, ja sivuaineena strategiaa, liiketoiminnan ke-hittämistä sekä markkinointia. Tänä kesänä olen päässyt hyödyntämään kaikkia näitä osa-alueita työskennelles-säni myynnin kehityksessä Framerylla.

Työ s k e n t e l e n Sales Development

traineena myynnin kehitys-tiimissä. Kansainvälinen tiimi toimii

myynnin alla ja tekee tiivistä yhteistyötä sekä ulkoisten että sisäisten sidosryhmien välillä. Myyn-

nin kehitystiimin tehtäviin kuuluvat mm. tehokkaiden työkalujen ja toimintatapojen kehittäminen myyjille ja myynnin johtamiseen, markkinoiden ja toimintaym-päristön ymmärryksen siirtäminen operatiiviseen toi-mintaan sekä asiakas- ja myyntinäkökulman tuominen muualle organisaatioon.

Koska myyntitiimi on kansainvälinen, ja myyjiä työs-kentelee lähestulkoon ympäri maailmaa, tuo myynti myös tärkeää tietoa eri markkinoiden toiminnasta, yleis-piirteistä, ja kulttuurieroista muualle organsiaatioon.

Teksti: Suvi Pelkonen

Kuvat: myynnin kehityksen trainee Daiki Yoshikawa

“Jos näkee kehitettävää, on sekä vapaus että vastuu teh-dä aloite ja viedä kehitysideaa eteenpäin.” -Elsa

21

Omassa tiimissäni parasta ovatkin mahtavat ihmiset eri kansallisuuksineen ja taustoineen. Näin pääsee uusien huipputyyppien ja varsinaisen työn lisäksi tu-tustumaan myös eri kulttuureihin ja niiden tapoihin toimia. Välillä kulttuurierot johtavat myös huvittaviin hetkiin työpaikalla.

Framery kasvaa huimasti, mikä näkyy myös omassa työssäni. Olen kesän aikana päässyt tekemään mo-nia vaihtelevia projekteja. Suurimpana yhtenäisenä kokonaisuutena työhöni on kuulunut sidosryhmä-johtamisen kehittäminen, johon on liittynyt erilaisia projekteja mm. arkkitehtimateriaalien suunnittelua ja tuottamista, niihin liittyvien sertifikaattien selvitystyö-tä, tiimin sisäisten ja välisten työskentelytapojen ke-hittämistä mm. digitaalisten työtilojen ja infosivujen kautta. Olen kesän aikana oppinut paljon arkkitehti-työstä, ja päässyt tuomaan tämän suuren sidosryhmän ymmärrystä muuhun organisaatioon.

Lisäksi olen päässyt työskentelemään tiiviissä yhteis-työssä muun muassa Markkinoinnin ja IT-tiimin kanssa hakukoneoptimointiin ja nettisivukehitykseen liittyen. Yhteiset projektit ovat parhaita, sillä niissä oppii myös muiden tiimien tekemisestä. Tätä kautta kuulee muiden projekteista ja niihinkin pääsee jaka-maan omia ideoitaan. Mielestäni Framerylla jatkuukin yliopisto-opiskelun vapaus ja vastuu - niin projekteissa kuin työyhteisössäkin. Jos näkee kehitettävää, on sekä vapaus että vastuu tehdä aloite ja viedä kehitysideaa eteenpäin. Työntekijöihin luotetaan, ja yleisilmapiiri on lämmin ja avoin.

Henrietta Nummela - Marketing traineeOlen Henrietta Nummela, opiskelen pääaineenani markkinointia ja sivuaineena viestintää ja digitaalista mediaa. Aloitin työni Frameryllä viime toukokuussa ja pääsin Markkinoinnin traineeksi kesätyöhaun kaut-ta. Alun perin Framerylle ei haettu markkinoinnin harjoittelijaa ja olin jo luovuttanut tämän ajatuksen suhteen. Sain kuitenkin puhelun, jossa he kertoivatkin tarvitsevansa markkinointiin lisävoimia kesäksi ja niin päädyin aloittamaan Frameryllä.

Parasta työssäni on ehdottomasti ihanat työkaverit, monipuoliset työtehtävät ja projektit sekä niihin liitty-vä vapaus ja vastuu. Työtehtäviini on kuulunut muun muassa tuotekuvausten ja messujen järjestäminen sekä

digitaalisen markkinoinnin ja markkinoinnin proses-sien kehittämisen tehtävät

Markkinointitiimin tehtävänä Frameryllä on oikeastaan kaikesta ulospäinnäkyvästä sekä yrityksen brändistä huolehtiminen. Tiimimme yhtenä suurimpana tehtävä-nä on erilaisten tapahtumien ja messujen järjestäminen koordinointitöineen. Olen päässyt työssäni oppimaan paljon uutta ja kehittämään työelämässä tärkeitä taitoja. Lisäksi olen päässyt mukaan mitä mielenkiintoisimpiin projekteihin, jopa työmatkalle Chicagoon järjestämään NeoCon -messuja.

Haastavinta työssäni on, että Frameryllä on tarjolla suu-ri määrä mielenkiintoisia projekteja, mutta niistä on pakko karsia, sillä aika ei riitä kaikkeen. Olenkin op-pinut priorisoimaan tärkeitä projekteja ja tehtäviä sekä kehittämään itseni johtamista, joka on myös väistämä-töntä nopeasti kasvavassa yrityksessä. Framerylla harvoin on kahta samanlaista tai edes tavan-omaista työpäivää, sillä uusia nopeaa reagointia vaativia tehtäviä ilmenee tiuhaan tahtiin. Silti työpäivään kuu-luu usein esimerkiksi sähköpostien läpikäynti ja niihin vastaaminen sekä erilaiset työpalaverit, joita pidetään muiden osastojen kanssa yhteistyöprojekteihin liittyen. Frameryllä onkin hienoa laaja yhteistyö muiden tiimien kanssa. Näin pääsee tutustumaan erilaisiin tiimeihin ja heidän työtehtäviinsä ja oppii ymmärtämään paremmin kokonaiskuvaa yrityksestä. Meillä markkinoinnissa teh-dään paljon yhteistyötä esimerkiksi myynnin ja tuoteke-hityksen kanssa.

22

Tiimien välinen yhteistyöMarkkinoinnin ja myynnin välinen tiivis yhteistyö näkyy meidän harjoittelijoiden työssä. Olemme mm. päässeet yhdessä kehittämään konseptia Tampereen pääkontto-ri -vierailulle eri sidosryhmien kuten loppuasiakkaiden, suunnittelijoiden ja jälleenmyyjien tuotteisiimme tu-tustumista varten. Tähän projektiin on kuulunut koko prosessin kehittäminen aina sidosryhmätarpeiden kar-toittamisesta yhteistyökumppaneiden kontaktoimiseen, materiaalien luomiseen, visuaaliseen suunnitteluun ja prosessin implementointiin asti. Frameryllä tärkeää on jatkuva kehittyminen ja olemme yhdessä päässeet mu-kaan yrityksen nettisivujen kehittämisprosessiin tuomalla tiimiemme näkemykset esille. Hienointa työssämme on-kin se, kuinka paljon on saanut vastuuta, päässyt oikeasti vaikuttamaan ja näkemään työn tulokset konkreettisesti.

Markkinoinnin ja myynnin yhteistyö näkyy myös siten, että myynnin kehitys tuo asiakasrajapinnasta tarpeita, jotka markkinointi ottaa huomioon kaikissa markki-nointimateriaaleissa ja ulospäin näkyvässä viestinnässä. Yhteistyön kautta pääsee näkemään muidenkin tiimien toimintaa ja osaa ottaa huomioon eri näkökulmia. Yrityk-sissä ongelmakohtana on yleensä tekemisen siiloutumi-nen erillisiin funktioihin ja olemme huomanneet, kuinka vakavasti Frameryllä otetaan tiedon läpinäkyvä

“Haastavinta työssäni on, että Frameryllä on tarjolla suuri määrä mielenkiintoisia projekte-ja, mutta niistä on pakko karsia, sillä aika ei riitä kaikkeen” -Henrietta

kommunikaatio koko organisaatiossa. Esimerkiksi jo-kaisen tiimin päätöksenteko on täysin läpinäkyvää. Tällä tavalla jokainen työntekijä saa mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen asioihin. Frameryn tiivis yhteishenki ja yhtei-söllisyys näkyykin siten, että työntekijät viihtyvät yhdessä myös vapaa-ajalla ja tauoilla. Aloittaessa meille sanottiin, että “Tuntuu kuin tekisi töitä kaverien kanssa”. Vähän ai-kaa Frameryllä työskenneltyämme voimme hyvin samais-tua tähän lausahdukseen.

Kasvuyrityksessä tyypillistä on vain muutos ja nopea tah-ti. Tämä ei kuitenkaan rajoitu vain Frameryyn tai kasvu-yrityksiin, vaan alkaa olla realiteetti toimialasta ja yrityk-sestä riippumatta. Jatkuva muutos ja nopea tahti vaatii työhyvinvointiin panostamista ja onnellisuuden vakavasti ottamista. Vain onnellisuus voi johtaa menestykseen.

23

Opiskelija näin onnistut työnhaussa,

Ey:n rekrytointikoordinaattori Heta Häkkinen kehottaa seuraamaan työnhakusivuja myös sosi-aalisessa mediassa. Työpaikat on helpompi löytää, kun ne pomppaavat suoraan esille esimerkiksi Face-book-feedissä.

LinkedIn korostuu Häkkisen mukaan työnhaussa yhä enemmän. Hyvä profiilin aloittaa hänen mie-lestään tiivistelmä, joka kertoo selkeästi kuka hakija on, mikä hänen tilanteensa on ja mitä hän tällä het-kellä etsii.

“Ihan jo sillä, että kertoo etsivänsä uusia haasteita ja päivittää sovelluksen etsii työtä -tilaan, voi päästä pitkälle,” Häkkinen toteaa.

Työnhaku aiheuttaa monelle opiskelijalle päänvaivaa: ensimmäisen oman alan työpaikan saaminen tuntuu haastavalta, ja lukuisten työhakemusten täyttäminen turhauttavalta. Mitä rekrytointiprosessissa onnistu-minen vaatii?

Erityisesti loppuvaiheen opiskelijoita Häkkinen kannustaa profiloitumaan LinkedInissä. Sovellus on oiva tapa näyttää, mihin on suuntaamassa ja mikä aidosti kiinnostaa.

Kaikista tehokkaimmin työpaikkoja Häkkisen mie-lestä löytyy kuitenkin omien verkostojen kautta. Tämä vaatii hakijalta aktiivista työpaikoista kysel-emistä ja uusiin ihmisiin tutustumista. Usein se kuitenkin palkitaan.

“Opiskelijat ovat löytäneet mentorointiohjelmasta hyviä kontakteja, joiden kautta ovat sitten saaneet työpaikkoja ja haastattelupyyntöjä”, Häkkinen vinkkaa verkostoitumismahdollisuuksia.

Teksti: Matleena Inget

24

PITUUS JA RAKENNE KUNTOON

Työhakemuksessa Häkkinen ko-rostaa ytimekkyyttä. Sopivan pi-tuinen hakemus on maksimissaan sivun mittainen.

Parhain hakemus on räätälöity alusta loppuun kyseistä työtehtävää varten. Usein opiskelija kuitenkin työtä hakiessaan täyttää lukuisia hakemuksia lyhyen ajan sisällä, ja tällöin tyhjältä paperilta aloittami-nen saattaa olla työlästä.

“Lähtisin siitä, että tekisin tosi hyvän pohjan ja rakenteen hake-mukselle. Sitten sitä olisi helppoa, nopeaa ja järkevää muokata aina haettavan tehtävän mukaan”, Häk-kinen vinkkaa.

Ylipäätään hänestä on tärkeää tie-dostaa jokaisen hakemuksen koh-dalla, millainen tehtävä on kysees-sä, millaista osaamista vaaditaan ja miksi juuri kyseinen hakija olisi paras valinta positioon.

“Oman osaamisen sanoittaminen on todella tärkeää”, Häkkinen lisää.

Työhakemuksen lisäksi myös an-sioluettelo on syytä räätälöidä ha-kuilmoitusta silmällä pitäen. Oma erityisosaaminen pitää tunnistaa ja tuoda esille.

Kokemusta voi töiden ohella ker-ryttää esimerkiksi järjestötoimin-nassa. Vaikkapa ainejärjestöissä voi päästä kokeilemaan tulevia työteh-täviä käytännössä ja testaamaan, millaiset työtehtävät itseä kiinnos-tavat

Mahdollisia työhaastatteluja sil-mällä pitäen Häkkinen neuvoo pitämään järjestelmällisesti kirjaa haetuista työpaikoista esimerkiksi Excelissä. Haastatteluun valmistau-

tuminen on huomattavasti helpompaa, kun ylhäällä on itse nimikkeen lisäksi esi-merkiksi hakuilmoituksen teksti.

Valmistautuminen onkin kaiken a ja o. Taustaselvitys on aina paikallaan ennen haastatteluun osallistumista.

“Selvitä yrityksestä paljon perustietoa. Lisäksi ajan-kohtaisiin asioihin voi tu-tustua esimerkiksi yrityksen blogissa”, Häkkinen listaa.

Perehtynyt hakija erottau-tuu joukosta ja osaa esittää haastattelussa itselleen eduksi ole-via kysymyksiä. Kysyä kun ei kan-nata pelkästään kysymisen ilosta.

“Hyvillä kysymyksillä pystyy osoit-tamaan omaa mielenkiintoaan ja tehtävään vaadittavaa kypsyyttä.”

Yhtä ainoaa jokaiseen haastatte-lutilanteeseen sopivaa kysymystä Häkkinen ei suostu nimeämään. Hakuprosessit ovat aina erilaisia tehtävästä riippuen.

“Ajankohtaiset kysymykset ovat hyviä. Jos yrityksen liiketoimin-nassa on esimerkiksi ollut uudel-leenjärjestelyjä, voi niistä kysellä”, Häkkinen vinkkaa.

Kilpailu ensimmäisistä oman alan työpaikoista saattaa olla kovaa, mutta Häkkinen haluaa muistut-taa, että etenkin opintojen alkuvai-heessa kaikenlainen työkokemus on arvokasta.

“Voit esimerkiksi päätyä myöhem-min haastavampiin tehtäviin saman toimialan sisällä. Tällöin kyseisen alan asiakaspalvelua tehneenä si-

nulla on jo runsaasti tarpeellista tietämystä”, Häkkinen perustelee.

Hän myöntää, että ajoittain työn-haku vaatii pitkää pinnaa. Järjes-telmällisyydellä ja huolellisuudella työnhausta voi kuitenkin tehdä sie-dettävämpää, ja tuloskin on yleensä parempi.

Häkkinen nostaa esille kaksi työn-hakua helpottavaa seikkaa: tutki-musaiheet ja trainee-ohjelmat.

Kandidaatin tutkielman ja eten-kin gradun aiheilla voi profiloitua tietyn aiheen tuntijaksi. Häkkinen itse on tutkinut työnantajamieliku-vaa ja onkin EY:llä mukana työn-antajabrändäyksessä.

Trainee-ohjelmat ovat hänen mu-kaansa puolestaan hyviä väyliä kohti oikeaa työpaikkaa: kattavaa kokemusta ei vaadita, vaan yleensä etsitään oikeanlaista asennetta.

Ensimmäisten oman alan työpaik-kojen jälkeen Häkkinen kuitenkin uskoo valoisamman tulevaisuuden koittavan. Tällöin kokemus, pro-filoituminen ja verkostot ovat yhä arvokkaampia.

JARJESTELMALLISYYS KUNNIAAN

PITKAA PINNAA VAADITAAN

2525

Nyrkit kohti tilinpäätöstä

Alumnihenkilökuva

VapaaBoomarin toimitus haastatteli erittäin ansioitunut-ta Boomin alumnia, nykyistä kauppatieteiden maisteria ja talouspäällikkö Terhi Jutilaa.

Nykyisessä työpaikassani Moore Stephens Rewinet Oy:ssä olen toiminut valmistumisestani lähtien eli tam-mikuusta 2011 KHT-tilintarkastajana. Syksyn taitteessa aloitan uudessa työnkuvassa, talouspäällikkönä samassa yrityksessä. KHT tilintarkastajana työtehtäviini kuului-vat lakisääteisten tilintarkastusten tekeminen omille ja yhtiön asiakkaille. Alalle tyypillisesti kevät on kiireisintä aikaa ja syksyllä keskitymme tilikauden aikaisiin tarkas-tuksiin ja murtotilikautisiin yhtiöihin.

Tämän hetkisen asemani saavuttamiseksi suunnittelin heti opintojen alkuvaiheessa, että suoritan KHT-tutkin-toon vaadittavat opinnot ja teen mahdollisimman paljon taloushallinnon töitä, jotta ymmärrän kunnolla tilinpää-töksen ja osaan myöhemmin tarkastaa muiden tekemää työtä.

KHT-tilintarkastaja 2015Kauppatieteiden maisteri 2011Yliopiston ylioppilaskunnan talousjaos-ton jäsen 2007-2009 Boomin talousvastaava 2006Nesu-Boomin rahastonhoitaja 2005Boomin sijoitustoimikunnan jäsen 2005Tutor 2005Smurffimamma 2004

Ansiomerkit: 2016 Suomen Nyrkkeilyliiton pronssi-nen ansiomerkki 2016 Tampereen Voimailuseuran hopei-nen ansiomerkki 2014 Kokoomuksen sininen leijona 2011 Tampereen Voimailuseuran prons-sinen ansiomerkki 2009 Kokoomuksen vihreä leijona

“Jos jotakin tekisin vielä toisin, niin opiskelisin pidempään

ilman täyspäivätöitä”

Teksti: Mona Sundell Kuvat: Terhi Jutila, Bulgaria Boxing Federation

Opiskeluaikoina aloitin alaan liittyvän työurani Gylling Accountingilla kirjanpitäjänä, josta jatkoin Crocs Nordic Oy:lle Financial assistentiksi ja myöhemmin Retail Finan-cial Analystiksi. Näitä töitä hakiessa auttoi kokemus talous-vastaavan töistä Boomista. Työuran suurin saavutus tähän mennessä oli KHT –tutkinnon suorittaminen ensimmäi-sellä kerralla vain viisi päivää ennen toisen lapsen laskettua aikaa.

Yliopistolla opiskelin pääaineenani yritysjuridiikkaa sekä sivuaineina laskentatoimea ja vero-oikeutta. Myös kieli-opintoja tein ahkerasti englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi ja venäjäksi. Mikäli jotain valitsisin toisin, niin opiskelisin enemmän venäjää.

Töiden lomassa toimin kansainvälisenä kahden tähden nyrkkeilytuomarina ja kierrän sekä maailmalla että Suo-messa tuomaroimassa olympiatyylin nyrkkeilyä. Lisäksi urheilen monipuolisesti, kuten juoksen, pyöräilen, jump-paan, uin ja harrastan erilaisia yleisurheilun heittolajeja. Va-paa-ajallani pyrin siis tekemään kaikkea mahdollista missä saa hien pintaan ja hyvän olon. Toki myös perheelle ja lap-sille jää aikaa.

Tänä kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa lyhyen matkan verran triathlonia ja olin innoissani uudesta lajista. Pidän itseni haastamisesta erilaisissa tilanteissa ja haluan kokeilla kaikkea. Sen vuoksi aikanaan toimin Boomissakin aktiivi-sesti kaikessa mahdollisessa, enkä päivääkään ole sitä ka-tunut. Boomin aikana verkostoitumisesta on ollut hyötyä myös työelämässä ja urheilumaailmassa.

Itselle tärkeintä on ollut oppia ymmärtämään se, että elämästä saa nauttia myös opiskeluelämän jälkeen ja kai-ken ei tarvitse olla vain työntekoa. Olen päättänyt yhdistää työn, perhe-elämän ja nyrkkeilyn. Kun tekee vapaa-ajalla sitä mitä rakastaa, on helppoa saada sama into myös vä-lillä pakostakin vastaan tuleviin ei-niin-aina-helppoihin työpäiviin. Toivonkin, että tulevaisuudessa pystyn yhdistä-mään oman intohimoni, nyrkkeilyn ja työn. Suuri haave on olympialaiset nyrkkeilytuomarina, mutta sen saavutta-minen on haastavaa.

Boomin tukisäätiön 50-vuotisjuhlarahastoon on mah-dollisuus jokaisella vielä vuoden loppuun asti tehdä lahjoi-tuksia ja tukea kauppatieteiden opiskelua. Jo pienellä lah-joituksella saa hyvää aikaan ja oman nimen Bolan seinään tulevaan kunniatauluun. Boomin tukisäätiön kautta saat myös edullisimmin gradun rahoituksen hoidettua. Kannat-taa siis ehdottomasti olla mukana! www.boomi.fi/tukisaatio

Aikajana työurasta2004 ylioppilas Tampereen lyseon lukio09/04 Tampereen yliopisto, pääaineena juridiikka.05/05-09/05 Särkänniemi Oy ajolaite-vastaava05/06-09/06 Gylling Accounting Oy 04/07-03/08 Gylling Accounting Oy09/08 Kauppatieteiden kandidaatti 04/08-12/08 Crocs Finland Oy Financial Assistant01/09-02/09 KPMG Oy avustava tilin-tarkastusassistentti 03/09-08/10 Crocs Nordic Oy Retail Fi-nancial Analyst09/10-12/10 Gradun tekeminen 01/11 KTM01/11-> Moore Stephens Rewinet Oy 09/15 KHT-tutkintotentti12/15 KHT-vala

27

– Asu kuin kotonasiBoomareiden oma huoneistomajoitusyritys 2ndhomes Tampere Oy tarjoaa kodinomaista majoitusta Helsingissä ja Tampereella. Osakeyhtiössä ovat osakkaina Joonas Sipilä, Mar-kus Sipilä, Otto Vainio sekä Tuomas Välimäki. VapaaBoomarin toimitus pääsi haastatte-lemaan nuoria yrittäjiä ja kyselemään vinkkejä yrittäjyydestä haaveileville.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Markus Sipilä, Otto Vainio ja Tuomas Välimäki.

Kuvasta puuttuu Joonas Sipilä.

Teksti ja kuvat: Elise Sivonen

”Olimme vuokranneet omia kämppiämme Airbnb:ssä, jonka pohjalta mietimme, että voisikohan tätä tehdä isom-min”, Markus Sipilä kertoo.

”Siinä tulivat sitten vastaan verotuskysymykset kun mie-timme, että tekisimme tätä helpommalla yritysmuodolla. Se ei kuitenkaan meidän kohdallamme ollut mahdollista tai järkevää, joten hylkäsimme idean”, Vainio lisää. ”Oman osakeyhtiön perustaminen osoittautui helpommaksi ja to-teutuskelpoisemmaksi lainalaisuuksien ja verotuskysymys-ten kannalta.”

Jo vuoden 2017 alussa boomarinelikko mietti yhdessä liike-toimintaan oleellisesti liittyviä vakuutuskysymyksiä, ja tuol-loin perustettiin myös poikien yhteinen Whatsapp-ryhmä. He kertovat liiketoiminnan vakuuttamisen olevan hankalin reunaehto, sillä harva vakuutusyhtiö tunnustaa tällaisen lii-ketoiminnan ja hyväksyy sen validiksi vakuutettavaksi lii-ketoiminnaksi.

Alussa he eivät tuntuneet löytävän hyvää ja järkevää väy-lää tehdä alan liiketoimintaa. Markuksen veljen ryhtyessä miettimään samaa juttua, he löysivät yhteisen sävelen sekä oikeita kontakteja, jotka mahdollistivat vakuutuksen saa-misen. Tampereen liiketoimintaa pyörittävä osakeyhtiö pe-rustettiin vuoden 2018 alussa, minkä jälkeen tämän boo-marinelikon yrityksen kasvu on ollut huima. Helsinkiin ensimmäiset asunnot tulivat jo ennen Tamperetta, jonne ensimmäinen kämppä saatiin maaliskuun lopussa. 2ndho-mesilla on Tampereella tällä hetkellä 12 asuntoa ja Helsin-gissä lähes 30.

2ndhomesilla on laaja valikoima asuntoja työmatkaajalle sopivasta yksiöstä aina perheille ja isommille porukoille so-piviin huoneistoihin. Monimuotoinen valikoima asuntoja takaa sen, että jokaiselle on jotakin. 2ndhomesin asunnot ovat viihtyisästi ja modernisti sisustettuja hyvinvarusteltui-ne keittiöineen.

”Jos sen haluaa tiivistää kliseisesti, voisi liikeideamme olla: asu kuin kotonasi”, Vainio toteaa.

”Hotelli on kuitenkin aina hotelli, yrityksemme on siis erinomainen ratkaisu niille, jotka haluavat viettää asunnos-sa myös aikaa, laittaa ruokaa ja rentoutua”, Sipilä kuvailee.”Nyt kohtaamme kilpailuaste 2.0:n, jolla kilpaillaan laa-dusta. Markkina on suhteellisen täynnä, ja meidän kilpai-luetumme on siinä, että tarjoamme laadukasta majoituspal-velua.” Vainio kertoo.

Asunnot ovat erittäin hyväkuntoisia ja asiakkaille kerrotaan kaikki tärkeät tiedot asunnosta etukäteen. Sisustus ja kuvat asunnoista ovat hyvin tärkeässä roolissa asiakkaiden tehdes-sä valintaa. 2ndhomesin brändiin liittyy tietty laatustandar-di: ihmiset tietävät, millaista laatua he tulevat saamaan.

”Kodinomainen kokemus, jossa kaikki toimii niin kuin pi-tää. Näihin asuntoihin ei liity mitään epävarmuustekijöitä, kuten moniin Airbnb-asuntoihin saattaa liittyä”, Sipilä ku-vailee.

”Monesti sanotaan, että älä lähde perustamaan kavereiden kanssa yritystä, mutta olen ihan eri mieltä. Silloin voi sanoa toisille kaiken suoraan ja pystyy luottamaan toisiin täysin.” Välimäki kertoo.

Näillä nuorilla miehillä on yritystoimintaan tarvittavaa osaamista jokaiselta osa-alueelta, ja heille ovatkin osaami-sen mukaan jakautuneet myös tehtävät yrityksessä.

”Markus ja Joonas ovat erinomaisen taitavia rahoituksessa ja laskennassa. Sitten taas Tuomas ymmärtää laajaa konsep-tia todella hyvin sekä miettii liiketoimintaideaa ja sen ke-hittämistä, strategista verkostoa, mikä on auttanut todella paljon. Ja meikäläinen on markkinointihessu”, Vainio nau-rahtaa.

Mistä idea oman yrityksen, 2ndhomes Tampere Oy:n perustamiseen syntyi?

Miten kuvailisitte liikeideaanne?

Miten kaveruksilla on lähtenyt liiketoiminta rullaamaan? Entä onko siitä ollut hyötyä tai haittaa, että tunnette toisenne jo ennestään?

”Jos emme tuntisi toisiamme, kritiikin antaminen ja vastaanottaminen olisi täysin erilaista ja se saattaisi aiheuttaa konflikteja”

– Otto Vainio

Entäpä mitä tulevaisuudenodotuksia nuorilla yrittäjillä on?

”Tiedämme toistemme taustat, miten reagoimme erilai-sissa tilanteissa, millaisia persoonia olemme. Tiedämme saman tien toimiiko tämä vai ei”, Sipilä kertoo.

”Jos emme tuntisi toisiamme, kritiikin antaminen ja vas-taanottaminen olisi täysin erilaista ja se saattaisi aiheuttaa konflikteja”, Vainio jatkaa.

Nuorilla yrittäjillä ei ole tullut missään vaiheessa mitään ongelmia osakassopimuksiin liittyvissä asioissa. He ovat sopineet alussa kaikki taloudelliset asiat ja kunkin panok-sen. Kaikille on ollut alusta saakka selvää, mitä kukin te-kee, eikä siitä ole tullut vastaan mitään ongelmia.

”Pojat ovat tunnollisia ja kovia tekemään töitä. Kaikki ovat ihan satasella mukana tässä”, Sipilä toteaa.

”Lähitulevaisuudessa katsomme ensin, miten talvi tulee sujumaan. Se määrittää jäämmekö Tampereelle”, Välimä-ki kertoo.

”Ideana löytää mahdollisimman pitkäaikainen ja pysyvä toimintamalli, pitkäaikainen mahdollisuus toimia Tam-pereella, ja tehdä voittoa. Tampere on kuitenkin kasvava kaupunki, jonne rakennetaan koko ajan. Täällä käy turis-teja ja liikematkailijoita ympäri vuoden.”

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että 2ndhomes Finland olisi isoin toimija huoneistopuolella. Villejä visioita Poh-joismaiden valtaamisesta boomarinelikolla ei ole, vaan he näkevät, että Helsinki ja Tampere ovat ne kaupungit Suomessa, joissa tämä toiminta kannattaa. Tavoitteena on nousta kilpailijaksi Scandicin ja S-ryhmän hotellien rinnalle niin, että asiakkaat vertailisivat vaihtoehtoja ja va-litsisivat mukavaa ja kodinomaista asumista halutessaan 2ndhomesin asunnon.

”Haluamme tehdä kasvumme siten, että jokainen lisä-kämppä portfolioomme on laadukas”, Vainio kertoo. ”Diilien hankkiminen vie kuitenkin paljon aikaa ja rahaa. Vaatii aika isot summat, että tätä toimintaa pystyy pyö-rittämään.”

”Lainarahaa pitää uskaltaa ottaa! Kun sinulla on hyvä tii-mi ja validi liikeidea kasassa, niin yrittäjyyteen kannattaa rohkeasti lähteä”, Sipilä kannustaa.

Ison operatiivisen toiminnan opettelu vaatii aikansa ja lii-ketoiminnan arvoketju vaatii päivittäistä toimintaa. 2nd-homesinkin arvoketju on huomattavan pitkä ja muuttu-via osia matkalla on paljon. Jos jokin arvoketjun osa ei toimi, näkyy tämä laskuna perässä. Tarvitaan siis riittä-västi kassavirtaa, että yritys voi vastata äkillisiin kulueriin.

”Ystävien kanssa yrittäjyyteen lähtemisessä pitää olla kui-tenkin kylmän rationaalinen, ja pohtia tarkasti, onhan kaikilla tarvittavaa liiketoimintaosaamista”, Välimäki jat-kaa.

”Ollaanhan me boomarit aika homogeenista porukkaa. Tähän kouluun ollaan jonkin meitä yhdistävän tekijän ta-kia päädytty. Me olemme jo vuodesta 2013 saakka toimit-tu yhdessä boomissa, käyneet samoissa saunailloissa ja jo smurffisyksynämme heittäneet ilmoille ideoita yrityksen perustamisesta!” Sipilä naurahtaa. ”Boomissa ystäväporu-kasta löytyy liiketoimintaymmärrystä jo valmiina!”

Nuoret miehet korostavat yhdessä verkostojen tärkeyttä, sillä helpottavat ja nopeuttavat yrityksen perustamista ja liiketoiminnan vauhtiin saamista huomattavasti.

”Yrittäjänä töitä riittää 24/7. Se onkin yrittäjyyden hyvä tai huono puoli, miten sen itse haluaa nähdä”, Sipilä muistuttaa.

Välimäki neuvoo testaamaan markkinaa esimerkiksi ka-vereilla, kokeilemaan, onko uudelle idealle kysyntää ja laskea, voisiko se olla kannattavaa. Testausta voi tehdä esimerkiksi päivätöiden sivussa, kuten 2ndhomesin pojat ovat tehneet. On myös ymmärrettävä taustat ja tausta-puitteet, sekä millä ja millaisella pelikentällä pelataan.

”Jos idea ei kanna, niin se on silti kokemus!” Välimäki kannustaa. ”Rohkeasti vain validin idean ja toimintamal-lin kanssa markkinoille, sillä yrityksessä näkee ja kokee paljon sellaista, mitä ei missä tahansa työpaikassa pääse kokemaan.”

Entä olisiko boomareilla vinkkejä yrittäjyyteen lähtemisestä haaveileville?

”Lainarahaa pitää uskaltaa ottaa! Kun sinulla on hyvä tiimi ja validi liikeidea kasassa, niin yrittäjyyteen kannattaa

rohkeasti lähteä” - Markus Sipilä

29

30

VB testaa: Business lunchin’

TYÖPAIKKARAVINTOLAT X 2

Valtatie 30 on boomareiden keskuudessa jopa kulttimaineen arvon saavuttanut Fazerin ravintola Hatanpään valtatien varressa, johon lukuisat työntekijät muun muassa Verohallinnolta ja LähiTapiolasta suuntaavat lounaalle sammuttamaan nälkänsä. Lukuisat jäärät ovat vuosien varrella peräänkuuluttaneet tämän ravintolan mahtavuutta, joten toimituksen oli pakko kokea tämä spektaakkeli omin maku-aistein. Eikä pettymyksiä koettu: Valtatie 30:n buffet-tyylinen lin-jastolounas (rajoituksia harvoin), salaattipöytä ja hintaan kuuluva jälkiruoka tai kahvi antavat 9,40 eurolle vastinetta. Linjaston lisäksi “Valtsulla” on päivittäin auki Bistro, josta voi valita itselleen perintei-semmän pizzan tai burgerin!

Eeppinen taisto Tampereen Hatanpään valtatien työpaikkaravintoloiden välillä ratkaistaan N-Y-T, nyt kun Valtatie 30 ja Juvenes Saarni ottavat toisistaan mittaa VB:n piinkovassa arvostelussa. Jos et vielä näiden ruo-kien takia hingu työelämään niin emme tiedä miksi!

Valtatie 30

Juvenes Saarni sijaitsee kilpailijansa tavoin Hatanpään valtatiellä ja on esimerkiksi monen Vakuutusyhtiö Turvassa työskentelevän suosikkilou-naspaikka. Saarni sijaitsee kauppakeskus Ratinan vieressä, joten jos lou-nastunnilla jää ylimääräistä aikaa, voit piipahtaa pienelle shoppailukier-rokselle. Tämä ei tosin ole opiskelijan lompakolle se järkevin valinta.

Juvenes Saarni tarjoaa jokaiselle jotain: Salaattipöytä, linjastolounas mallia buffet sekä kattava valikoima erilaisia leipiä. Laadukkaan linjastolounaan hinnaksi tulee 9,90 €, mutta pientä miinusta VapaaBoomarin toimitus antaa Saarnille siitä, ettei jälkiruoka kuulu hintaan…

Juvenes Saarni

Yritysnumeron teemalle uskollisena tämänkertainen VB testaa keskittyy työssäkäyvän boomarin monenkirjavaan lounasvalikoimaan. Kattaaksemme lounasvaihtoehdot mahdollisimman moni-puolisesti, VB testasi 2x työpaikkaravintolaa ja 2x omaa evästä.

VB arvosana: 575

VB arvosana: 4/5

P.S. Jos työmatkasi vain sallii, suosittelemme lounastamaan aina silloin tällöin myös yliopistolla! Opiskelijahintaisen 2,60 € lounaan nauttimisen jälkeen voit piipahtaa Bola-kahveille ja vaihtaa kuulumisia opiskelijatovereidesi kanssa.30

teksti: Irina Kirvesmäkikuvat: Mona Sundell, Niko Pankka, Irina Kirvesmäki 31

OMAT EVÄÄT X 2Jos lähimailla ei kuitenkaan ole yhtäkään lounaspaikkaa tai työpaikka ei tarjoa ruokaa työntekijöilleen, omien eväiden syöminen on ainoa vaihtoehto ravita itseään kesken työpäivän. Omia eväitä voi töissä olla kahdenlaisia: itse valmistettuja ja muovirasiaan pakattuja tai kaupan hyllyltä aamulla ennen työvuoron alkua napattuja. Mo-nipuolisimman kokemuksen saat, kun hyödynnät vaihtoehdoista molempia, etkä tyydy vain kategorioista toiseen.

Plussat: Kun valmistat itse evääsi, tiedät täsmälleen mitä ruoka sisältää. Jos siis olet esimerkiksi allergikko tai muuten vain ravintoarvojasi tarkkaileva boomari, on tämä vaihtoehto sinulle erinomainen. VB suosittelee valmistamaan useamman annoksen kerralla, jotta säästät sähköä ja omaa aikaasi seuraavien arkipäivien vapailta tunneilta. Omia eväsrasioita kuljettamalla olet myös trendikkään ekologinen: et synnytä lähes-kään niin paljon roskaa, kuin eineksiä joka päivä kuluttamalla.

Miinukset: Omien eväiden valmistaminen vaatii aikaa ja suunnittelua, joten jos et siis ole tarkka siitä mitä syöt vaan ennemminkin vapaa sielu, suosittelemme skippaamaan tämän vaihtoehdon. Itse valmistetut eväät saattavat myös alkaa kyllästyttämään ennen pitkää: kun mussutat samaa makaronilaatikkoa jo viidettä päivää putkeen, saatat kai-vata hieman vaihtelua viikon ruokalistaasi.

”Yhtenä päivänä voit nauttia pasta bolognesea italialaisittain ja seuraavana supisuomalais-ta lihaperunasoselaatikkoa”

Valmisruuat:

Plussat: Eineksiä kuluttamalla säästät omaa aikaasi ja voit joka päivä kokea uu-den kulinaristisen elämyksen kokeilemalla eri annosta lähikauppasi valikoimas-ta. Yhtenä päivänä voit nauttia pasta bolognaisea italialaisittain ja seuraavana supisuomalaista lihaperunasoselaatikkoa, the choice is up to you! Valmisruo-kia on nykyään myös monen hintaisia, joten opiskelijabudjetillekin sopivia vaihtoehtoja varmasti löytyy.

Miinukset: Valmisruoat ovat kauan olleet suurennuslasin alla niiden sisältä-mien epäterveellisten lisäaineiden ja ravintoaineiden johdosta. Viime vuosi-na kaupan hyllyille on kuitenkin saatu hieman terveellisempiä vaihtoehtoja ja lisäaineiden käyttöä on osassa tuotteista vähennetty, näistä esimerkkinä Atrian Balanssi-ateriat. Valmisruokatuotteiden pakkaukset sisältävät myös suuren määrän roskaa, jonka takia ne eivät ehkä sovellu jokaisen päivän ruo-kavaihtoehdoksi.

Omat eväät:

32

Steam Festival on uusi, alkuvaiheessa oleville startup-yri-tyksille suunnattu tapahtuma Tampereella. Osallistuvan yrityksen liiketoiminnan ei tarvitse olla valmiiksi hiottu, vaan riittää, että on hyvä idea ja tiimi kasassa. Stream Fes-tival kokoaa monia yritysmaailman edustajia saman katon alle, joten päivän kestävä tapahtuma on täynnä merkityk-sellistä verkostoitumista Hiedanrannan Kuivaamossa.

Tribe Tampere on tuonut Tampereen startup –henkisiä ihmisiä yhteen ja ollut tuottamassa tapahtumia kuten Tri-beX ja Startup World Cup, joista jälkimmäinen pidettiin Pakkahuoneella huhtikuussa 2018. Nyt samoja tekijöitä on mukana järjestämässä Tampereen tähän mennessä suu-rinta startup-tapahtumaa. Stream Festivalista on tarkoitus tulla vuosittainen tapahtuma ja tämän lokakuun Stream on kickoff uudelle konseptille.”Tampereella paljon pöhinää, mutta tällaista tapahtumaa ei ole vielä ollut. Stream festivalin voisikin kuvailla olevan tamperelaisen startup-yrittäjyyden lippulaivatapahtuma”, Valtteri Perämäki, Stream Festivalin myyntitiimin jäsen kertoo.

Valtteria oli jo pitkään kiinnostanut, miten Tampereen startup-scene toimii, ja kaverin vinkistä hän päätti lähteä mukaan tekemään tapahtumaa. Perämäki työskentelee myynti- ja markkinointitehtävissä, ja on muun muassa hoitanut tapahtuman kumppanuuksia. Ydinporukassa on 12 tekijää, jotka vastaavat sisällön tuotannosta, ja myynti-porukassa kolme henkilöä. ”Järjestäjätiimiin haetaan vielä tekijöitä, joten kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan!” Perämäki kannustaa. Hä-

nellä itsellään on aiempaa kokemusta ja pohjakäsitystä Slushista, jonka pikkuveli Stream Festival tavallaan on.

Yritykset hakevat mukaan hakemuksella, joista 15 esiva-littua startupia pääsee mukaan arviointiin, jossa testataan miten heidän tiiminsä toimii. Tämä auttaa startupeja nä-kemään alueet, joihin tulee keskittyä ja joita tulee kehit-tää.

”Todella moni startup kaatuu siihen, ettei tiimi toimi. Hyvä tiimi on hyvän startupin ytimessä, ” Perämäki to-teaa.Mukana on laaja-alaisesti erilaisia startupeja trendikkäine liikeideoineen, joita löytyy terveysteknologiasta ja tekoä-lyyn. Kohdeyleisöä ovat enkelisijoittajat sekä startupit eri puolilta Suomea, joille halutaan näyttää, että Tampereella-kin stratup-kulttuuri voi hyvin. Tapahtuma on suunnattu myös opiskelijoille, sillä joiltain yrityksiltä puuttuu hyviä tiimiläisiä, joita Streamissa rekrytään mukaan. Osaamista tarvitaan sekä bisnespuolelta että it-puolelta.

Streamiin on saatavilla lippuja myös opiskelijahintaan, joten laita ylös päivämäärä 9.10. ja saavu paikalle fiilis-telemään startup-tunnelmaa. Tapahtuma on osa Tampere Smart City Weekiä, jolloin Tampereella tapahtuu paljon muutakin Hämeenkadun Appron lisäksi!

Stream Festival

09.10.2018 klo 9:00-20:00

@Hiedanranta – Kuivaamo

Tehdaskartanonkatu 24, 33400

Tampere

https://streamfestival.org/

Tamperelaisen startup-yrittäjyyden lippulaivatapahtuma

32

33

BOOMILOOKSMikä Dress Code?

Kun boomari toisensa jälkeen vapautuu ryöhaalareista ja elin-tarvikemyymälän fleecepaidoista, on aika päivittää vaatekaapin sisältö siistiin sisätyöhön sopivaksi. Tämä ei kuitenkaan aina tar-koita Suitsin tai Mad Menin pukukoodien omaksumista, vaikka allekirjoittaneella saattaakin olla paha tapa täyttää työvaatekaap-piaan kotelomekoilla ja korkokengillä.

Sopivaa työpukeutumista on hankala määrittää, sillä jokaisessa yrityksessä pukukoodi luodaan lopulta sisältä käsin. Monilla on vahvojakin mielipiteitä siitä, saavatko olkapäät ja varpaat näkyä tai onko kauluspaita ainoa oikea paita. Eräällä keskustelupalstalla kuitenkin tiedettiin asiantuntevasti, että hameenhelman pitäisi olla sen verran pitkä, etteivät alkkarit näy. Tärkeintä on kuiten-kin viihtyä vaatteissaan ja pysyä sisäisen pukukoodin rajoissa, tai ehkä ihan vain hieman siellä rajojen ulkopuolella.

Yksi uratavoitteistani on kuitenkin edetä tasolle, jos-sa voin käydä asiakkaiden kanssa tärkeitä neuvotte-luja lippis päässä ja addut

jalassa.” -Sami Vuorimäki

Sami Vuorimäki, Töissä V2B Videoviestinnällä konsultoivana myyjänä

Elina Kahri, Töissä Metsä Tissuella markkinoinnin kesätyöntekijänä

”Työpaikallani pukukoodi on jotain tiukan ja ei-tiukan välillä ja tuntuu, että monet valitsevat fiiliksen mukaan laittavatko farkut ja lenkkarit vai esimerkiksi mekon ja korkkarit. Pukeutuminen ei juurikaan eroa eri työtehtävien mukaan vaan tyyli riippuu kun-kin henkilön omasta persoonasta. Etenkin alussa kiinnitin mui-den työpukeutumiseen paljon huomiota hahmottaakseni, miten toimistolle kuuluisi pukeutua.”

”Työnkuvani sisältää prospektointia, tapaamisten sopimista pu-helimitse sekä varsinaisia myyntitapaamisia asiakkaiden luona. Toimistopäivinä tykkään pukeutua rennosti ja toteuttaa itseäni pukeutumisen avulla. Meillä on toimistolla ihan vapaa pukukoo-di, ja jengi pukeutuukin aika persoonallisesti.”

Sekä Elina että Sami pukeutuvat töihin sen mukaan, millainen päivä on tiedossa. ”Jos ei ole tapaamisia voin hyvin olla siisteissä normivaatteissa ja lenkkareissa, mutta jos on tärkeä tapaaminen, tykkään laittaa vähän siistimmät vaatteet. Mulla on aina myös vaihtokengät työpisteellä, jotka voi pistää jalkaan tarpeen tullen”, Elina kertoo.Sami on samoilla linjoilla. ”Kun käyn asiakkaiden luona, pukeu-dun vähintään bleiseriin ja kauluspaitaan, usein myös pikkutak-kiin. Erityisesti nuorena pukeutumisella voi lisätä uskottavuutta ja luoda kuvaa asiantuntijuudesta. Yksi uratavoitteistani on kui-tenkin edetä tasolle, jolla voin käydä asiakkaiden kanssa tärkeitä neuvotteluja lippis päässä ja Addut jalassa.”

” Etenkin alussa kiinnitin muiden työpukeutumiseen paljon huomiota hahmot-taakseni, miten toimistolle

kuuluisi pukeutua.” -Elina Kahri

Teksti & kuvat: Tanja Väisänen

34

Käki kukkui metsän siimeksessä. Honkanen hellitti otteensa vesuristaan ja laski käen kukunnan lupaavan hänelle pitkää ikää, pitkää kuin nälkävuosi. ”Ehtii vielä päätehakkuunkin näkemään”, tuumi Honkanen ja jatkoi pinta-alaltaan suomalaisittain tarkalleen kes-kimääräisen, 30,1 hehtaarin suuruisen metsäpalansa harvennusta.

Metsät humisevine honkineen ovat Suomen vihreä kultavaranto ja mitä perinteisin koko kansan sijoi-tuskohde. Suomen Metsäyhdistys ry:n mukaan jopa 60 % Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa. Metsänomistajia on maassamme tällä hetkellä noin 632 000, ja yli kahden hehtaarin metsätiloja noin 347 000. Omistaakseen metsää tai päästäkseen osalliseksi metsätalouden nousukiidosta ei tarvitse välttämättä lähteä kiinteistökaupoille, yhtä hyvin sijoituksen voi tehdä metsäyhtiöön tai metsärahastoon.

Teksti: Ida Kankaanranta

N Ä R E E N

J U U R E L L A

Aikaisemmin metsänomistus keskittyi lähinnä maan-viljelijöille, mutta nykyään metsää omistavat kansalai-set kaikista yhteiskuntaluokista. Honkanenkaan ei ole metsuri tai viljelijä, hän on itse asiassa lääkäri, joka ammattikunnalleen epätyypillisesti ei innostu golfis-ta, vaan viettää mieluummin aikaansa keskellä korpea Husqvarnan oranssiin haarniskaan sonnustautuneena.

Metsä on suhteellisen turvallinen sijoituskohde, jonka omistamiseen liittyvät riskit ovat tavallisen-kin kansalaisen hallittavissa. Metsätilan arvoon vaikuttavat useat tekijät, eikä pelkkä hehtaari-määrä vielä kerro tilan arvosta. Esimerkiksi puus-ton ikä ja kunto, maaston muodot, tilan sijainti, tiestö ja alueella kasvavat puulajit määrittävät palstan hintaa merkittävämmin kuin pelkkä pin-ta-ala. Maapohjan hinta voi olla välillä 200-400 € per hehtaari, mutta korkealuokkainen puus-to voi lisätä arvoa jopa kymmenellä tuhannella hehtaaria kohden. Sijoittaminen vaatii pitkäjän-teisyyttä, sillä suuria tuottoja joutuu odottamaan vuosikymmeniä, vaikkakin jo harvennushakkuut tuovat metsänomistajalle tuloja. Luonnonva-rakeskuksen Puuntuotannon sijoitustuotto- ti-lastojulkaisun mukaan vuonna 2017 reaalinen sijoitustuotto oli keskimäärin reilut 6 %, mutta tuottoprosentit vaihtelevat vuosittain voimakkaas-ti taloussuhdanteiden ja puun kysynnän mukaan.

Viidenkympin villityksessään Honkanen ei myös-kään hurahtanut Harley Davidsoneihin, mutta osti sen sijaan traktorimönkijän, Polariksen, jos tarkkoja ollaan, koska joku härveli olla pitää.

35

Honkanen istahti vuosia sitten istuttamansa met-säkuusen juurelle ja kaivoi korvapuustin repus-taan. ”On komia näre, tulee hyvä tukki tuosta vielä. Tekevätköhän siitä Kiinassa kirjahyllyn ja myyvät hyvään hintaan”, hän tuumi sokeria suu-pielissään. Älkää antako ulkoisen olemuksen hä-mätä: Honkanen on piinkova businesshenkilö, joka tietää mistä raha tulee ja minne se menee. Honkasen rahat kasvavat puussa.

Metsäyhtiöiden tulos perustuu mittavaan tuoteva-likoimaan ja laajoihin vientimarkkinoihin. Koska paperin kysyntä vähenee vauhdilla, alan on uusiu-duttava ja löydettävä uusia ansaintamahdollisuuk-sia. Metsäala on riippuvainen maailmantalouden kehityksestä ja ulkomaille suuntautuvasta vien-nistä, ja alavireinen taloustilanne tärkeimmissä vientimaissa heijastuu herkästi myös kotimaahan. Merkittävimpiä suomalaisen metsäteollisuuden vientimaita ovat esimerkiksi Saksa, Britannia, Rans-ka, Kiina, Yhdysvallat, Egypti, Algeria ja Japani. Metsäyhtiöt tuottavat esimerkiksi sahatavaraa, sel-lua, paperia, kartonkia ja insinööripuutuotteita, kuten viilu- ja liimapuuta ja monikerroslevyjä. Eri tuotteiden kannattavuuteen vaikuttavat suhteel-lisesti eniten hieman eri asiat, esimerkiksi sellun kannattavuuteen myyntimäärillä on suurempi vaikutus kuin paperin kohdalla, jonka kannat-tavuus nojaa ennemminkin markkinahintoihin.Kiinaan vietävästä sahatavarasta noin 70 % on kuusipuuta, jota käytetään erityisesti huoneka-lujen raaka-aineena. Maan keskiluokka kasvaa ja vaurastuu, mikä lisää laadukkaiden huonekalu-jen kysyntää. Havusahatavaran kulutus on nous-sut maassa noin 16 % ja tuonti jopa 20 % vuo-dessa. Jo nyt suurista vientimääristä huolimatta Suomen osuus Kiinan tuonnista on vain noin 6 %, kun taas Venäjän osuus hipoo 50 prosenttia.

Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan viedään eri-tyisesti mäntyä, ja rakentamisen suhdanne-vaihtelut vaikuttavat kysyntään. Kehittyvän Pohjois-Afrikan potentiaali vientikohteena on huomattava, mutta riskejä lisäävät öljyn mark-kinahinnan vaihtelut, poliittinen epävarmuus ja valuuttakurssiriskit. Esimerkiksi Egyptin punnan laskeminen kellumaan aiheutti valuutan deval-voitumisen lähes 50 prosentilla, mikä puolestaan heikensi paikallisten tavarantuojien likviditeet-tiä vaarallisen paljon. Euroopassa Brexitin uhka heikensi Britannian puntaa ja osaltaan madal-si vientiä Suomelle tärkeään vientikohteeseen.

Honkanen myhäili tyytyväisenä katsellessaan tien vireen kasattua kuitupuupinoa, jonka metsäyh-tiön rekka tulisi parin päivän päästä hakemaan raaka-aineeksi selluntuotantoon. Hän hörppäsi termospullostaan viimeiset kahvitilkat ja tart-tui vesuriinsa pohtien sellun syvintä olemusta.

“Metsä on suhteellisen turvallinen sijoitus-kohde, jonka omistamiseen liittyvät riskit ovat tavallisenkin kansalaisen hallittavissa.”

Sellun viennin kannattavuus nojaa osittain raaka-ainehintoihin, ja on Luonnonvarakes-kuksen tekemän Metsäsektorin suhdannekat-sauksen 2017-2018 mukaan nykyisellä hinta-tasolla hyvä. Sellun tuotantoon tarvitaan useita kemikaaleja, ja näin ollen esimerkiksi Kemiran ja muiden kemikaalituottajien raaka-ainekustan-nukset ja hinnoittelupäätökset heijastuvat sel-luntuotannon kannattavuuteen. Sellua käytetään myös kartongin raaka-aineena, joten sellun hin-nannousu voisi näkyä myös kartonkiteollisuudessa.

Kartongin kysyntä lisääntyy voimakkaasti verk-kokaupan lisääntymisen ja pakkausmateriaalien, erityisesti hajoa-vien sellaisten, ky-synnän lisääntymi-sen vuoksi. Kiinan kartongin kysyntä kasvaa koko ajan, mutta toistaiseksi päämarkkina-alue on Euroopassa, mikä tukee kan-nattavuutta ma-talampien kulje-tuskustannusten myötä. Tuotteiden korkealaatuisuus myös nostaa niis-tä saatavia hinto-ja, vaikkakin markkinahintojen nousua hidastaa paperitehtaiden muuntaminen kartongintuotan-toon ja siitä seuraava kapasiteetin lisääntyminen.

Honkanen suuntasi katseensa taivaalle. ”Jos ei pian sada, ei pian sovi sahailla puun puu-ta, ettei pääse koko metsä kärähtämään”, hän aprikoi. Metsäpalot ja tuholaiset sekä puun myyntihintojen vaihtelu lienevät suurimpia yk-sittäistä metsänomistajaa kohtaavia riskejä, jois-ta kahden ensimmäisen varalle on onneksi ole-massa sellainen keksintö kuin metsävakuutus.

Metsäyhtiöille taas riskejä aiheuttavat erittäin laaja-alaiset yleiseen taloustilanteeseen vaikutta-vat tekijät. Raaka-aineiden, pääoman ja energian hinnat sekä puun saatavuus vaikuttavat tuotan-tomahdollisuuksiin ja tuotannon kannattavuu-teen. Valuuttakurssien suhteen herkimpiä yrityk-siä ovat Metsä Board dollarin suhteen sekä Stora Enso ja Metsä Board Ruotsin kruunun suhteen. Kruunun heikentymien parantaa niiden kan-nattavuutta Ruotsissa olevan tuotannon vuok-si, ja dollarin vahvistuminen heikentää vientiä.

Metsäalaan sijoittamiseen kannustavia tekijöitä ovat erityisesti alati kasvavat markkinat ja eko-

logisten ratkaisujen lisääntyvä kysyntä. Biopolttoainemark-kinoiden kehitystä ovat toistaiseksi jar-ruttaneet kivihiilen ja päästölupien alhainen hintataso, mutta tu-levaisuudessa ne voi-vat olla yksi ratkaisu energiaongelmiin ja lisätulonlähde metsä-yhtiöille. Metsähak-kuut ovat Suomessa puuston uusiutumi-sen näkökulmasta kestävällä tasolla,

ja optimaaliseen hakkuukiertoon pyrkiminen kasvattaa paitsi BKT:tä, myös maksimoi pui-den kasvaessaan sitoman hiilidioksidin määrää. Vastuullista ja kestävää sijoituskohdetta etsiväl-le metsäala on varteenotettava vaihtoehto, jossa yhdistyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhteisen maapallomme tulevaisuuteen ja samalla panna rahansa poikimaan. Tai kasvamaan niissä puissa.

Lähteet:Viitanen, J. ja Mutanen, A. (toim.). 2017. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2017–2018. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2017. Luonnonvarakeskus Suomen Metsäyhdistys ry: Metsänomistus. Sivusto: https://www.smy.fi/forest-fi/metsatietopaketti/metsanomistus/

37

Bisnes ja suhteet ovat melko erottamaton sanapari – kuten Bosa ja olutkin. Yritysmaailmassa käytetään Hauskan Bosasedän mielestä aivan liiallisesti sanoja verkostoituminen, hyvä veli -verkosto, suhdetoiminta, synergiaedut ja dynaaminen toimintaympäristö sekä muita aiheeseen liittyviä jargontyyppisiä sanontoja. Tosin jokainen niistä pitänee paikkansa, ainakin jollain tasolla.

Hauskan Bosasedän mielestä etenkin oluen ympärille rakentunut suhdetoiminta on erittäin monitasoista. Melkeinpä voisi sanoa, että jokaisen menestyvän yrityk-sen taustalla on jonkinlaista huuruista suhdepolitiikkaa ja moni loistoyritys (ja usein vähän vähemmänkin lois-tava) on saanut alkunsa ja liikeideansa hämyisten ka-pakoiden tahmaisista pöydistä. Oluen voimalla heitetty utopistinen idea on aamun pikkutunneilla jalostunut oikeaksi ja varteenotettavaksi ajatukseksi, jota on hel-pompi lähteä työstämään kun likainen työ on tehty ja nolottavinkin idea on pikku ipoissa käsitelty raakaver-sioksi. Toinen johtoajatus tässä on se, että olusen äärel-lä uskaltanee sanoa syvimpiä ja salaisimpia haaveitaan luotettavalle liike- ja juominkikumppanille, samalla kun toinen osapuoli on vastaanottavaisimmillaan.

Ainakin Suomessa, ja etenkin niissä tilaisuuksissa, joissa Hauska pyörii, on tapana ottaa enemmän tai vähem-män onnellisuusmehua. Hauskan Bosasedän mielestä mikään ei ole parempi tilaisuus solmia uusia suhteita ja tuttavuuksia, kuin lasi kädessä. Tilaisuudet toimi-vat kuten sauna: siinä hetkessä jokainen on samanar-voinen, samassa asemassa ja sama päämäärä mielessä. Jälkeenpäin etenkin kosteat maistelut yhdistävät, ja ver-kostoituminen on tapahtunut ilman kiusallisia käynti-kortinvaihtoja ja kättelyitä.

Bosa ry tukee tämänkaltaista vapaamuotoista suhdetoi-mintaa järjestämällä olutmaisteluita ja muita jännittä-viä retkiä, muun muassa yritysvierailuja alan (olut)yri-

tyksiin. Bosa ry on solminut lukuisia kannattavia sopimuksia etenkin Tampereella toimivien anniskelu-ravintoloiden kanssa, joissa on hyvä käydä kukkaroys-tävällisesti mahdollistamassa itselleen tie menestykseen. Bosa ry:llä itselläänkin on kiintoisa perustamistarina, josta voit lukea yksityiskohdat osoitteesta www.bosa.fi, ja likaiset legendat ja tornarit kuulet tietenkin olu-tilloissa ja panoissa. Tule mukaan tekemään bisneshis-toriaa – Bosassa tapaat tulevaisuuden tähtitekijät sen olennaisimman äärellä.

Bosa ryAvaa tien tähtiin

Melkeinpä voisi sanoa, että jokaisen menestyvän yrityk-sen taustalla on jonkinlaista huuruista suhdepolitiikkaa...

Nordiska Ekonomie Studerandes Union, eli tuttavallisemmin NESU, yhdistää kauppatieteilijöitä eri kaupungeista yhteisten tapahtumien muodossa. Puolivuosittain järjestettävällä semi-naariviikolla kauppatieteilijät ympäri Pohjoismaiden kokoon-tuvat viettämään aikaa yhdessä ja tutustumaan yritysmaailmaan case-tehtävien muodossa. Seminaareja teemoittavat vaihtelevat ajankohtaiset bisnesmaailman ilmiöt ja edellisinä vuosina se-minaarien teemat ovat käsitelleet muun muassa star-tup-yritysten liiketoimintaa, yritysten riskienhal-lintaa ja jopa nopeasti kasvavaa pelialaa.

Tuleva seminaari on herättänyt erityisesti innostusta NESU-väessä, eikä suotta: lo-ka-marraskuun vaihteessa alkava semma-viikko järjestetään tänä vuonna upeassa Islannin Reykjavikissa! Seminaarin tee-mana on “Future of Investment”. Laaja teema käsittää sisäänsä niin investoinnit kestohyödykkeisiin ja tuotantoon kuin tutkimukseen ja kehitykseenkin, joten teemasta riittää varmasti kaikilla sanottava ja opittavaa.

Jokainen seminaariosallistuja pääsee viikon aikana harjaannuttamaan kielitaitoaan, sillä seminaarin pääkieli on englanti. Lisäksi jokaisella osallistujalla on mahdollisuus ke-hittää esiintymistaitojaan case-ratkaisun esittelyn yhteydessä. Ai-empina vuosina case-tehtäviä on ratkottu hyvin erilaisille yrityk-sille. Mukana ovat olleet esimerkiksi Rovio, S-Pankki, Samsung, Ukko.fi ja EY. Case-tehtävien kirjo on ollut yhtä laaja kuin yrityskattauskin. Tehtävät ovat käsitelleet muun muassa mark-

kinointisuunnittelua, palvelukehitystä sekä ohjelmistosuunnitte-lua. Aikaisempien seminaarien perusteella case-tehtävät toimivat mainiona linkkinä opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opis-kelijoille seminaariviikko tarjoaa unohtumattomia kokemuksia lukuisten uusien tuttavuuksien kanssa ja mahdollisuuden näyttää käytännön osaamistaan yritysten tarjoamissa case-tehtävissä. Yri-tykset vastaavasti saavat näkyvyyttä mahdollisena työnantajana

ja pääsevät näkemään opiskelijoiden osaamista sekä saavat tuoreita näkökulmia liiketoiminnan ke-

hittämiseen. Monet yritykset ovat saaneet arvokkaita ideoita case-tehtävien pohjal-

ta.

“In the evening programs I re-ally have got to know all the

participants of the conferences. With or without overalls you just

get the feeling of being a part of the group while participating in different

and enjoyable activities. Evening program is perfect counterbalance for the more professional

day program and shows you a different side of all the participants.” - Lassi, University of Tampere

NESU

Lisätietoa osoitteesta nesuconference.com

39

#BOOMILIFE@aapomantyvaara

@eetuaumala

@eijukainen

@hwennaa

@jennilatariina

@lazuriii

@tiinatuo

40