Upload
slidesharexi
View
9.285
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
57. Uusi ulkopoliittinen linja & 64. Suomi idän ja lännen välissä
Vihkotyö: Etsi seuraavien termien merkitys kirjasta (s.147). Muista jättää tilaa muistiinpanoille (ja mahdollisille korjauksille).Ulkopolitiikka = valtioiden väliset suhteet
Poliittinen suunnanmuutos:• Paasikiven linja =• YYA-sopimus =
Vasemmiston valtakamppailu:• SKDL =• (jätä tyhjää tilaa lisäyksille)
Kekkosen aikaan:• Yöpakkaset =• Noottikriisi =
Poliittinen suunnanmuutos:• Paasikiven linja = Suomi puolueeton; tulee kuitenkin
huomioida NL:n läheisyys ja luoda hyvät välit• YYA-sopimus = ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus
(Suomella puolueettomuus lisäys)
Juho Kusti Paasikivi Paasikiven päiväkirjasta:a) Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen. Kaikki muut ovat poliittisesti toisarvoisia. b) Hyvät ja ystävälliset välit Neuvostoliittoon. c) Konflikteja vältettävä. d) Suomen on kartettava Venäjän-vastaista ja Venäjälle vihamielistä politiikkaa. Suomen ulkopolitiikka ei saa olla Venäjän-vastaista eikä Venäjälle vihamielistä. e) Tähän on pyrittävä, huolimatta pettymyksistä, joita olemme saaneet ja saamme kokea."
Taustaa: Suojasää ja Geneven henki näkyivät mm. Porkkalan luovutuksessa 1955
Vasemmiston valtakamppailu:• Kommunismi laillistettiin
• SKDL = Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (kommunistinen puolue)
• Maltillinen SDP vs. kommunistinen SKDL
• SDP pääsi niskan päälle -> kommunismi ei edennyt Suomessa!
SDP: n vaalikampanja SKDLSDP SKDL
Taustaa: Vuonna 1948 maltillinen SDP pääsee niskan päälle
Sisäministeri Yrjö Leino erotettiin (SKDL) -> Fagerholmin hallitus (SDP)
Kekkosen aikaan:• Yöpakkaset 1958: NL tyytymätön Suomen hallitukseen ->
painostusta ja Kekkos-neuvottelut -> hallitus erosi • Noottikriisi 1961: Presidentinvaalit (Honka-liitto uhkasi
Kekkosen asemaa) -> Nootti -> Kekkos-neuvottelut -> kriisi ohi
Idänsuhteiden takuumies Kekkonen Nikita Hruštšovin kanssa
Nootti eli valtion tiedonanto toiselle – kamera tallensi ensireaktiot
Taustaa: Neuvostoliiton nootti Suomelle 30.10.1961
”Mutta, kuten edellä on esitetty, länsisaksalaisten militaristien ja revanshistien tunkeutuminen Pohjois-Eurooppaan ja Itämeren alueelle sekä heidän pyrkimyksensä käyttää tätä aluetta eräänä sotilaallisena tukialueena vuorossaan olevia sotaisia seikkailuja varten, koskee välittömästi Neuvostoliiton, samoin kuin myös Suomen Tasavallan turvallisuutta.
Ottaen huomioon edellä esitetyn, Neuvostoliiton hallitus kääntyy Suomen hallituksen puoleen ehdottaen konsultaatiota (neuvotteluja) toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Länsi-Saksan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhkan johdosta, siten kuin tätä on edellytetty Neuvostoliiton ja Suomen kesken solmitussa sopimuksessa ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Mainittujen neuvottelujen ajasta ja paikasta voitaneen sopia diplomaattiteitse.”
Yhteenveto Uusi ulkopoliittinen linja -> NL vastaisuudesta NL
myönteisyyteen (Paasikiven linja, jota Kekkonen jatkoi)
Kommunismin uhka torjuttiin demokraattisin keinoin maltillisen vasemmiston päästessä valtaan.
Suomi säilyi itsenäisenä ja demokraattisena - toisin kuin liki kaikki muut NL voittamat valtiot. Toisaalta NL puuttui Suomenkin sisäisiin asioihin (Esim. Yöpakkaset ja Noottikriisi)
Taloudellisesti oli oleellista, että Suomi pysyi hyvissä väleissä sekä idän että lännen kanssa
Rautaesirippu jakoi Eurooppaa, mutta Suomi pyrki pysymään puolueettomana – toisaalta molemmat blokit arvostelivat Suomea puolueellisuudesta.
Taustaa: Suomen puolueettomuuspolitiikka
Suhteet itään ja länteen:
• Länsi: kauppasuhteet (mm. EFTA ja EEC)
• Itä: YYA-sopimus, kahdenvälinen kauppa
• ETYK 1975 -> Suomi toimi välittäjänä blokkien välillä
• Suomettuminen = maan joutuminen NL:n vaikutuksen alaisuuteen
Taustaa: Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyökonferenssi (1975)
Helsingin sopimuksessa painotettiin mm. ihmisoikeuksia
SUOMI NEUVOSTOLIITTO
laivoja, vaateteollisuutta, rakennusteollisuutta, kenkiä, paperia ym. teollisuustuotteita
Ladoja, öljyä, raakapuuta, halpoja kulutustavaroita
Taustaa: Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa; suhteet myös Länteen
17.03.13© T.T.14
•Urheilu- ja lakimies•Kekkonen oli yhtäjaksoisesti presidentti 25 v•Valittiin 1956 niukasti yhdellä äänellä 151-149 tiukkaan paikkaan eli yleislakon aattona•Idänsuhteiden takuumies ja hyvinvointivaltion aikakausi; toisaalta arvosteltu itsevaltias•1973 poikkeuslailla ilman vaaleja jatkokaudelle•1978 vaaleissa iäkäs presidentti oli melkein kaikkien puolueiden ehdokas; kausi keskensairastumien vuoksi - erosi 1981.
Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986)
Taustaa: Mauno Koiviston kausi (1982-1994)
Koiviston kauden aikana Neuvostoliitto romahti ja Suomi koki talousnousun ja syöksymisen. Sisäpoliittisesti parlamentarismi normalisoitui
YhteenvetoSuomen taloudellisen nousun edellytys 1960-luvulta alkaen oli
puolueettomuuspolitiikka, jossa luotiin hyvät kauppasuhteet sekä itään (NL ja YYA-sopimus) että länteen (Eurooppa, USA). Yksi puolueettomuuspolitiikan huippukohta oli ETY-kokous vuonna 1975.
Lännessä Suomea arvosteltiin NL:n ”mielistelystä” (suomettuminen); NL:ssa arvosteltiin taas Suomea liiasta länsimaalaisuudesta.
Kekkonen oli Suomen talousnousun ajan presidentti, jota on myös arvostelu aikanaan ja jälkikäteen
Nettipätkät
http://www.youtube.com/watch?v=3DMVdXmDyuM
(Kekkonen, Elwood)
http://www.youtube.com/watch?v=c6Xj5a6BUZo
(Kekkonen-rock)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=9338 (Kekkosen päivä)
http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk&feature=related (Paasikivi puhuu englantia)