ะะะะะ

Jäte

Vanhoja kuvia sukulaisistammeVasemmalta sisarukset Iita Lerkki, Hilja Inkinen, Hilma Inkinen, Aapo Inkinen, Lyyti Laasonen Aapon syn­tymäpäivillä

i l

Laasoset Sauvon Ruokolinnassa 1945. Edessä serkukset Eeva, Mirja, Pirjo, Kaarina. Takana vasemmalta Martti, Pentti, Lyyti, sylissä Pirkko, Niko, Mala, Vendla, Hilma, Eeva ja Lempi.

oo<xxxx>ooo<>oooo<>o<xx>o<>c>oo<x><x><c><xxxxxx><x><x>oo<>ooo<>o<>oc><>Kuolemajärven Inkisten sukuseura

Lehden toimitus:Kaarina Hannula Hellevi Inkinen Päivi Inkinen Sinikka Suominen Eila Tähtinen

julkaisija:Kuolemajärven Inkisten sukuseura Kaarina HannulaPikku-Lahdontie 13 c 4, 21380 Aura P. 02 486 0041

Kansikuva:Sukuseuran lippukulkue saapuu Merimaskun kirkosta 28.6.2015.

Taitto:Anni Himberg - H iiop Media - พ พ พ .hiiop.com

Painopaikka:Lightpress Oy

2

Rakkaat sukulaisetPitkä sateinen kesä muuttui elokuussa lämpimäksi ja viljapel- lotk " a voi\a: \aaieta kauniinkeltaisiksi. Alkoi aurinkoinen loppukesä, josta saimme iloita ja nauttia. Tänä vuonna ovat useat Karjalaseurat viettäneet toimintansa 70-vuotisjuhlia. Se toc ;taa. että karjalaisuus elää vielä keskuudessamme, vaik­ea ?xian ajan elänyt sukupolvi alkaa olla jo tuonpuoleisessa. -V-cansa elänyt, monet kovat ajat kokenut, sisukkaasti työtä tenden ja rakentanut, kasvattanut uudet sukupolvet, antanut heiile elämän uskoa tulevaisuuteen, kunnioittamaan vapaata isänmaata. Kiitollisin mielin me heitä muistelemme ja kaipai­lemme. 70 rauhan vuotta, se olkoon kiitoksemme aihe tänä päivänä, kun pakolaisvirta täyttää Euroopan maat ja vieläpä Suomen, tämän heille kaukaisen ja vieraan maan. Surullisena katson näitä kauniita lapsukaisia ja äitejä, mitä kaikkia he ovat joutuneet kokemaan pitkän pakomatkansa aikana. Kuinka oman maan kansalaiset ajavat heidät pois kodeistaan? Tulevat mieleen omat evakkomatkat. Pakenimme pois suuren vihol­lisemme jaloista, saimme turvaa ja apua muualta Suomesta. Mutta rakas synnyinseutumme oli menetetty. Nyt on tullut meidän vuoromme auttaa. Omat kokemukseni kolminkertai­sena sotalapsena, kuusivuotiaana talvisotaa pakoon Urjalaan Honkolan kartanoon. He antoivat meille asunnon, ruokaa, ämpöä ja ystävällisyyttä. Kaikki piti aloittaa alusta, kun mi­

tään ei ollut. Miehet olivat rintamalla maata puolustamassa, ikämiehet linnoitustöissä, isäni Luumäellä ja Taavetissa. Suo­men naiset hoitivat lapset ja vanhukset, muonittivat sotilaat, leipoivat, kutoivat sukkia, lapasia, kypärän lämmittimiä. Ei siinä laskettu työtunteja eikä työpalkkoja vaan kaikki ahke­roivat lapsista vanhuksiin ja työtä riitti usein yömyöhään aina uuvuksiin asti. Kaikki tehtiin Suomen isänmaamme hyväksi!

Välirauhan aikana saimme palata takaisin kannakselle, kotiin, kotikyliin, jotka oli täysin tuhottu. Alkoi uusien kotien raken­taminen. Sisukkaasti toinen toisiaan auttaen nousivat kodit ja eläinsuojat. Sirkkelin ääni ja vasaran pauke, se oli musiikkia korvalle. Elämä alkoi näyttää valoisalta, vaikka taustalla oli huoli tulevaisuudesta. Koulu toimi, alkoi naapuri kylän tuvas­sa. Samuli ja Ida-Maria Inkisen kodissa. Opettajina olivat Ilma Pohjola ja Kaapo Meripirtti. Oppilaita InkiIästä, Kipinolasta ja Kirjolasta yhteensä 35 muistini mukaan ja yksi opettaja ker­ralla neljää luokkaa opetti. Kesäsota alkoi 9.6.1944, taas tuli äkkilähtö. Kaikki jäi viholliselle. Surun ja menetyksen kyyne­leet vakasivat karjalaisten toivorikkaan mielen. Hyvä kun sel- visimme hengissä monien vaikeuksien ja vaarallisen matkan jälkeen muualle ympäri Suomea.

Kymmenvuotiaana matkani jatkui Karjalasta lähdön jälkeen sotalapseksi Ruotsiin Liisi-siskon kanssa. Äidin oli vaikea lä­hettää meitä matkaan, mutta olosuhteiden pakosta, ei ollut ruokaa, vaatteita ja ahdas asunto 11 h tupa ja 4m2 kamari. Olimme innostuneita lähtemään sinne satumaahan". En unohda koskaan niitä kymmeniä jäähyväisiä lasten ja van­hempien välillä, lasten itkua, "isi älä jätä", kädet isän kaulan ympäri kietoutuneena, isän kyynelvirrat luovuttaessaan lapsen hoitajien huomaan. Koetin olla urhea, kun näin äitimme it­kevän. Liisi sanoi" älä nyt käy itkemään". Pyyhin kyynelee­ni. "Jumalan haltuun" sanoi äiti ja siirtyi suuren saattojoukon luokse, narun tai köyden toiselle puolelle. Laiva lähti, vilku­tukset vielä, kuinka monet jäähyväiset, pakenemiset, erot ja kyyneleet? Se on myös tätä päivää.

Ottakaamme turvapaikan hakijat ystävällisesti vastaan, anta­kaamme kodittomille koti ja nälkäisille ruokaa, alastomille vaatteita, se on tehtävämme tänä aikana, nykyaikana. Suomen kotirintamanaiset ja miehet pystyivät majoittamaan 420000 karjalaista, kaiken muun työn Iisaksi, miksei nyt, kun ihmiset elävät yltäkylläisinä, itsekkäinä, pitäisi ottaa oppia niistä sota- ajan ihmisistä, vaatimattomista, sisukkaista suomalaisista.Täs­sä teille kaikille on ajattelemisen ja tekojen aikaa!

Toivotan Hyvää Joulua ja siunausta ja terveyttä vuodelle 2016! Tervehtien lämpimästi ja kiittäen menneestä vuodesta.

Kaarina Hannula

Toimintavuoden aikana 2015 poisnukkuneet suvun jäsenet

Sirkiä Irja o.s. Hiironenร. 17.10.192 7 Kuolemajärvi k. 08.01.2015 Salo

Heinonen Irja Helena o.s. Riskiร. 22.10.1936 Kuolemajärvi k. 03.02.2015 Raisio

Kankaanpää Yrjöร. 30.03.1930 Kuolemajärvi k. 28.04.2015 Raisio

Inkinen Ritva o.s. Raikoร. 24.12.1933 Lieto k. 20.06.2015 Karinakoti, Turku

Nyt on päästy luokse Herran, joka kerran kaikki osti verellään.Hän on vienyt seuraajansa armostansa iloon, rauhaan, elämään, johda. Herra uskollinen, armollinen kotiin kaikki kulkijat.Matkan jälkeen taivaassasi kiitostasi sukupolvet laulavat.

Muistoa kunnioittaen Kuolemanjärven Inkisten sukuseura

<x k x x x x x x x x ><x ><x ><x ><x x ><x x x x x x >o < x xxx>o<ว-o<xx>o<xxxx>ocxxxxxx>

เท memoriamIrja Heinonen OS. Riski 22.10.1936-3.2.2015Ajatellessani äitini elämää mieleeni tulee mammani kutomat kauniit matot. Niissä oli kauniisti toisiinsa sointuvia värikkäi­tä, iloisia raitoja, mutta myös selvästi erottuvia tummempia raitoja. Äidin elämän mattoon kudottiin heti lapsuudessa kaksi vahvaa tummaa raitaa, jotka seurasivat häntä loppuun saakka. Pikkutyttönä äiti joutui kahdesti evakkoon sodan jaloista. Karjalaan, Kuolemajärvelle jäi koti ja varhaislapsuuden tutut maisemat. Heivi-äidIท ja Sinikka-siskon kanssa piti lähteä pois juuriltaan ja heittäytyä suureen tuntemattomaan. Leskeksi jää­nyt mammani joutui rakentamaan uuden elämän ja kodin yk­sinhuoltajana kahden pienen lapsen kanssa. Saivatpa he mat­kan varrella toisinaan kokea olevansa muukalaisia, evakkoja, vaikka Suomessa okiinkin. Nuo kokemukset varmasti synnyt­tivät sisimpään myös ominaisuuksia, jotka antoivat elämään paljon myönteistäkin voimaa ja sitkeyttä.

Toinen tumma kudos elämän kulkuun oli isän kaatuminen sodan rintamalla. Urho-isän kuollessa äiti oli viiden ikäinen. Niinpä hän varttui ja kasvoi isästään orpona. Vaikka mamma rakensikin tyttäriIleen uuden kodin ja elämän Lemuun, äidin sydämeen oli jäänyt syvä ikävä isän puoleen.

Toki värikkäitäkin raitoja riitti. Nuoruuden kynnyksellä äidin elämän kudokseen lisättiin Matti-puoliso. Lasten, Karin ja m i­nun synnyttyä oli äidin ympärillä perhe, jota rakastaa ja jonka kanssa jakaa kaiken. Monenlaista mahtui perheemme arkeen ja juhlaan. Äiti oli jo silloin nykyaikainen nainen - hän hankki Itselleen kaksikin koulutusta ja teki kokopäiväisesti ompelijan ja keittäjän töitä. Hän oli samalla kertaa vahva ja sisukas nai­nen mutta myös hyvin hauras ja herkkä.

Sitkeästi äiti jatkoi elämää isän kuoleman jälkeen vielä 20 vuotta. Hän iloitsi lastenlapsistaan; Petrasta, Pauliinasta, Akus­

ta ja Attesta. Hän oli tärkeä esirukoilijamme. Hänellä oli laaja ystäväpiiri, joiden kanssa kuulumisia vaihdettiin puhelimitse ja kylaiIIen. Tärkeä osa elämää oli seurakunnan toiminta. Äiti antoi itsensä ja lahjansa Jumalalle ja palveli erilaisissa tehtä­vissä, kuten emännän töissä seurakunnan ja sen leirien keit­tiössä.

Vierestä oli haikeaakin seurata, miten vaikeaa äidille o li van­huuden ja terveydentilan vuoksi asettua sivummalle. Hän o li­si niin mielellään edelleen palvellut auttanut ja osallistunut mutta voimat eivät enää riittäneet. Usein hän mainitsi, kuinka vaikeaa or<aan sää"!t\ä v jn e enää pvsty samaan kuin en­nen! VUstan —\ös äidin rukoilleen, että Taivaan Isä kutsuisi "änet :„o*öee~ ennen kuin pitäisi jäädä vuoteenomaksi tai ajat-ร e erää <jlk is i. Jumala kuuli tämänkin rukouksen.

A : ; <ertvnyt jo monenlaisia perussairauksia, joiden นCK5 hän oii ollut usein hoidettavana. Viimeinen syksy 2014

ว -3 -e ile kuitenkin parempaa aikaa, ja luulimme hänen py- .an Kanssamme vielä useita vuosia. TYKS:n sydänosastolla

-eimikuun 3. päivänä äidin sydän pysähtyi lopullisesti ja hän

sai muuttaa taivaan kotiin. Sairaalassaoloaika jäi lopulta vain neijään päivään.

Äidin evakkomatka on päättynyt ja äiti on löytänyt kodin, josta hän oli jo unelmoinut. Taivaan Isä on sulkenut äidin syliinsä. Siinä syleilyssä on täyttynyt se kaipaus, mitä äiti elämässään koki.

Äidin iloinen nauru on edelleen muistoissamme. Olen kiito l­linen, kun saimme pitää äitimme näinkin monta vuotta ja siu- naan hänen muistoaan. Odotan jo sitä päivää, kun tapaamme jälleen.

Marjo Vuorinen o.ร. Heinonen

o o o c k >o <x ><><x ><><x ><><x x ><><x ><c><x >o ^

MuistokirjoitusRitva Lemmitty Inkinen OS. Raiko 24.12.1933-20.6.2015R'tva syntyi jouluaattona 1933 Liedossa V iljo ja Vilma Raikon es <oisena. Keväällä 1934 perhe muutti uuteen kotiin Päiväs- tön Airilaan, jonka V iljo oli ostanut edellisvuonna isältään, Kalle Raikolta. Vuonna 1935 perheeseen syntyi poika, Ismo. Samana kesänä isä Viljo sairastui keuhkotautiin ja otettiin poti­laaksi Paimion parantolaan, jossa hän oli kesään 1936. Viljon terveys kuitenkin heikkeni ja hän sairasti kotonaan syksystä 1938 kokonaan vuoteenomana, kunnes nukkui pois helmi­kuussa 1939. Lapset olivat pieniä ja isä V iljo viimeiset neljä vuotta sairas. Kaikesta huolimatta tilaa kehitettiin ja se antoi perheelle elannon. Ritva osallistui jo pienestä pitäen aktiivi­sesti tilan töihin. Kansakoulun lisäksi Ritva opiskeli Muurlan kansanopistossa ja kävi kotitalous-ja kudontakursseja. Ritva oli aktiivinen seurakuntalainen: Hän toimi pyhäkoulun opet­tajana eri vuosikymmenillä sekä Liedossa että PaattisiIIa. Hän osallistui aktiivisesti myös diakoniapiirin toimintaan.

Vuonna 1955 Ritva avioitui Vilho Ilmari Inkisen kanssa. Ilmarioli syntynyt vuonna 1931 Kuolemajärvellä ja oli pellonraivaa- ja Taavetti Inkisen tyttären poika. Häät pidettiin Ritvan kotona Liedon Päivästössä. Ritva ja Ilmari asettuivat asumaan Auraan, jossa perheeseen syntyi esikoinen Sirkku vuonna 1956 ja poi­ka Seppo vuonna 1958. Samana vuonna Ritva ja Ilmari ostivat Paattistentien varrelta pikkutilan, jolla aloitettiin oma puutar­hayritys. Ostovuonna rakennettiin ensimmäinen kasvihuone, jossa kasvatettiin kurkkua ja tomaattia. Seuraavana vuonna vihannesten tuotantoa monipuolistettiin ja kasvihuonealaa li­sättiin sekä aloitettiin mansikan viljely. Vihannekset myytiin Turun kauppatorilla, jonne alkuvuosina kuljettiin linja-autolla, koska omaa autoa ei vielä ollut. Tähän työntäyteiseen jaksoon syntyi lisää lapsia: Sinikka vuonna 1961 ja Sirpa vuonna 1962. Murhettakin oli, sillä perheen poika Seppo sairastui aivokas­vaimeen ja kuoli kesällä 1961. Perheen kuopus Esa syntyi vuonna 1966. Lasten vähän vartuttua palkattiin lastenhoitaja, myös Rosa-mummo, isän äiti, kävi auttelemassa. Seuraavina vuosikymmeninä kasvihuoneita rakennettiin lisää ja toimintaa kehitettiin sekä kasvivalikoimaa monipuolistettiin. Ritva kes­kittyi myymään puutarhan tuotteita Turun kauppatorilla. Hän tulikin toriasiakkaiIle tutuksi vuosikymmenien aikana, sillä hän kävi torilla aina 2000-luvun alkuun asti, jo llo in hän jäi "eläkkeelle".Tosin tämän jälkeenkin hän osallistui innokkaasti vihannesten ja kesäkukkien kotimyyntiin. Äidin rakkaita har-

Muistamme Äidin ahkerana ja taitavana, kekseliäänä ja kokei­levana ihmisenä, kannustavana ja ymmärtäväisenä vanhem­pana. Äiti opetti lapsille elämäntaitoja ottamalla meidät mu­kaan tilan töihin. Äidin tekemisen malli - myönteinen asenne yrittämiseen, on siirtynyt myös lapsiin ja lastenlapsiin. Eläke- päivinään Äiti nautti erityisesti yhteisestä ajasta lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa.

Äitimme nukkui rauhallisesti pois lyhyen sairauden jälkeen juhannuspäivän aamuna.

Lämmöllä Äitiä muistaen Sirkku ja Sinikka

rastuksia olivat monenlaiset käsityöt, marjastus, sienestys, säi­löntä, leipominen ja vesijumppa. Äidin tekemä sienipitsa oli kaikkien herkkua. Sadonkorjuun aikaan saimme nauttia äidin säilöntäkokeiluista mm. luumukompotista ja aurinkokuiva- tuista tomaateista. Äiti toimi aktiivisesti eläkeläisyhdistyksessä ja myös sukuseurojen toiminta oli lähellä hänen sydäntään.

Rotinat ja ristiäiset

Oha näitä rotinoita viety! Aina ko laps synty sukkuu, ni sii­lo käytii rinkelöi ja piirakkoi leipomaa. Miekii muista ko mei Toini sai tytön enne sottaa, nii sitt alko tulla sukulaisii ja Toini ystävii tuomaa rotina rinkilöi. Niitä tuli nii pajoo, jott äiti tekk niist korppui monta pellillistä ja niitä syötii koko kesä. Elokuus o lliit lapse ristiäiset. Tupa tuli täys ristäisvierahii. Myö istuttii puulaatiko kanne pääl, ikkuna oi auk ja tuul nii somast liehut- tel valkost ikkunaverhoo mei naamal ast. Siin myö, mie Liisi, Sinikka ja Irja istuttii ja uoteltii m illo se nimi annetaa ja mite se annetaa. No sitt hyö tu lliit kammarist tuppaa. Helvi kanto sylissää lasta ja Urho käveli vieres ja höi peräs tu lliit Toini ja Hannu pyhävaattehis.Toini pyys jos mie antaisin nimen, jot tehtäis Eila Kaarina. "M ie en nimeäin anna" No siilo Liisi sano "ky11 mie anna". Sitt se pappi kasteli lapse päätä sill vee'ell ja sano nimeksi annan Eila Anneli ja kyll Liisi oi hyvillää ja mie­kii olin hyvilläin ko ei tarvint nimeäin antaa. Se oli kyll toine nimi, minnuuha sanottii llmiks siihe aikaa. Sitt aikuiset joivat kohvii ja oli siin pullaa ja marjapiirakkaa sekä piimäpiirakkaa. Myö lapsetkii saatii pullaa ja mehhuu, noustii enstäi pois puu- laatiko päält ja sitt se oi mei pöytä. Sellane kaunis päivä, sen muista viel 77 vuuve pääskii.

Rotinat ovat Venäjältä peräisin oleva kaunis tapa. Sillä halut­tiin toivottaa onnea ja siunausta lapselle ja vanhemmille. Sana rodit=synnyttää , jonka karjalaiset ovat muotoilleet sanaksi ro­tinat.

Rotinat voisi ottaa käyttöön nykyäänkin suvuissa, perheissä jopa seurakunnissa tervehdyksenä siunauksen toivotuksena.

Kaarina Rotinan vienti Jokisen kaksospojille elokuussa 2000. Rotinoita tuovat Auran Karjalaisten puolesta Kaarina ja Joel Hannula

Sukuseura tiedottaaSukuseuramme toimihenkilöt vuonna 2016 HallitusKaarina Hannula, puheenjohtaja AuraSinikka Suominen, sihteeri TurkuKaarina Helenius SäkyläMikko Inkinen NaantaliPäivi Inkinen SauvoOsmo Kivikkoja AuraMervi Saksi NaantaliKatariina Tommila RaisioEila Tähtinen MaskuHellevi Inkinen, jäsenkirjuri AuraHeikki Inkinen, rahastonhoitaja KyröSirkku Reko, toiminnantarkastaja SäkyläJukka Inkinen, kotisivut Lieto

Sukuseuran tilinumero on FI49 4711 1020 0164 24. Sukuseuran jäsenmaksu on 15 €. Sukuseuran lehti maksaa 15€ ja joulutervehdys 10€.

Sukuseuralaisten ja sukulaisten toivotaan ilmoittavan syn­tymäpäivä- ja jäsentietoja sekä sähköpostiosoitteita seuran jasenkirjurille: Hellevi Inkinen, Inkinkuja 45, 21380 Aura, hellevi43@hotmail.com tai puheenjohtajalle: Kaarina Han­nula, Pikku-Lahdontie 13 c 4, 21380 Aura tai sihteerille: sinikka.suominen@turku.fi, Sinikka Suominen, Arvinkatu 1 as. 25, 20100 Turku

Sukuseura kokoaa tietoja menneiltä sukupolvilta 1800-luvulta lähtien. Saat Jarmo Saksilta sähköpostitse lomakkeen, johon voit täyttää tietoja. Yhteydenottoasi odottaa )armo Saksi Pre­sidentinkatu 9 A 2, 21100 Naantali, jarmo.saksi@gmail.com.

b

Sukuseuran vuosikokousSukuseu'am~e 2 3 -\ชosikokous alkoi 28.6.2015 idyllises­sä Mer mask-" V '<ossa. Kirkko oli ääriään myöten täynnä, kosv3 ~e!'ä oi sahaan aikaan konfirmaatio. Tekstin kirkossa - \ .a: vä£ ';~a Hannula ja Sinikka Suominen. Lipunkantaja­

na to ~ Osmo Kivikkoja airueinaan Sinikka Suominen ja Eila Tä"t nen. Jumalanpalveluksen jälkeen Mervi ja Jarmo Saksi a;-, .a: <ukat Karjalaan jääneiden muistomerkille ja sankari- . a ia en muistomerkille Kaarina Helenius ja Mikko Inkinen.

Jumalanpalveluksen jälkeen lähdimme viettämään sukujuh­laa ravintola Pohjankulmaan. Voi miten kaunista siellä o li­kaan! Luonto oli kauneimmillaan ja paikka upea kaikkine koristekasveineen. Juhla alkoi ruokailulla, jonka jälkeen alkoi Kaarina Hannulan vetämä vuosikous. Arpajaisetkin pidettiin tuttuun tapaan. Lopuksi juotiin vielä emännän keittämät kak­kukahvit, jonka jälkeen lähdettiin pihalle heittämään laattaa.

Laatanheiton tulokset:1. INKILÄN HURJAT 316 pistettä

Heimo ja Tellervo Lietepohja ja Marja-Leena ja Osmo Kivikkoja

2. ILOISET INKISET 300 pistettäSirkku Reko, Sinikka Suominen, Päivi Inkinen ja Jukka Inkinen

3. MIKON MAINIOT 268 pistettäMikko Inkinen, Hely Kiili ja Eila Tähtinen

4. NAANTALIN NAAKAT 259 pistettäMervi ja Jarmo Saksi, Kaarina Helenius ja Mirja Vähäsoyrinki

5. REIPPAAT RISKIT 222 pistettäLeena Ylipohja, Marjo Heinonen ja Hannu Vuorinen

Näin päättyi juhlamme tällä kertaa ja ensi kesänä juhlimme Sauvossa!

Ter\eisin Eila

Kuolemajärven Inkisten sukuseuran vuosikokouspöytäkirja28.6.2015 Ravintola Pohjakulma, Rymättylä Läsnä oli 20 sukuseuran jäsentä.

1 § Kokouksen avausSukuseuran puheenjohtaja Kaarina Hannula avasi 23-vuotis- kokouksen kello 13.15.

2 § Hiljainen hetki sukuseuran poisnukkuneiden jäsenten muistoa kunnioittaen ja kynttilöiden sytyttäminenSirkiä Irja, kynttilän sytytti Sinikka Suominen. Heinonen Irja Helena o.ร. Riski, kynttilän sytytti Marjo Vuorinen. Kankaan­pää Yrjö, kynttilän sytytti Sinikka Suominen. Inkinen Ritva, kynttilän sytytti Sirkku RekoLaulettiin virsi 146 Rauhan saivat pyhät Herran poisnukkunei­den muistolle.

3 § Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkir­jantarkastajan valintakokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kaarina Hannula, sih­teeriksi kutsuttiin Sinikka Suominen ja pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hely Kiili ja Eila Tähtinen.

4 § Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen Vuoden 2014 toimintakertomus hyväksyttiin ilman lisäyksiä ja poistoja (liitteenä).

5 § Vuoden 2014 tilien esittäminen, tilintarkastajien lausunto, tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille Seuran toiminnantarkastaja Sirkku Reko esitti vuoden 2014 tilit, jotka hyväksyttiin.Hän luki myös tilintarkastajan lausunnon. Tilinpäätös vahvis­tettiin ja tili- ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille. Tu­loslaskelmat ja tilintarkastuskertomukset ovat liitteenä.

6 § Jäsenten valitseminen sukuseuran hallitukseenSeuran hallituksen yhdeksästä jäsenestä on erovuorossa vuo­sittain kolme, jäsenten toimikauden ollessa kolme kalente­rivuotta. Valittavien hallituksen jäsenien toimikausi käsittää

vuodet 2016 - 2018.Erovuoroisia ovat tänä vuonna Päivi Inkinen, Osmo Kivikkoja ja Katariina Tommila. Heidät päätettiin valita uudelleen.

7 § Toiminnantarkastajan ja varahenkilön valinta Toiminnantarkastajana on toiminut Sirkku Reko. Hänet valit­tiin uudelleen. Varalle valittiin Leena Ylipohja.

8 § Jäsenmaksusta päättäminenJäsenmaksu on vuonna 2015 ollut 15 euroa ja ainaisjäsen- maksu 150 euroa. Kannatusmaksu on vapaaehtoinen, alle 18-vuotiaat lapsi- ja nuorisojäsenet ovat vapaajäseniä. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan.

9 § Toimintasuunnitelma ja talousarvio kalenterivuodelle 2016Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 (liitteenä) hyväksyttiin.

10 § Seuraavan sukujuhlan ja -kokouksen pitopaikasta päät­täminenKeskusteltiin vuoden 2016 sukujuhlan ja -kokouksen ajan­kohdasta ja pitopaikasta. Seuraava vuosikokous ja sukujuhla päätettiin pitää Sauvossa sunnuntaina 3.7. klo 12.

11 § Muut esille tulevat asiat Muita käsiteltäviä asioita ei ollut.

12 § Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello klo 13.50.

Kaarina Hannula puheenjohtaja

pöytäkirjantarkastaja Hely Kiili

Sinikka Suominen sihteeri

pöytäkirjantarkastaja Eila Tähtinen

<XxXXX><X>0<><X><C><X><C><><X><X><0><X^

Viipurin murteen venäläisiä lainasanojaKirjoittanut Väinö Karvinen -viipurilainen osaskunta 1910

MANASTER = LUOSTARIVAAPRIKKA = TEHDASKASETTI = SANOMALEHTIRIUNA = RAHARITANAT = MYÖTÄJÄISETRAASNIKKA = JUHLANOSKA = MUNAN TERÄVÄMPI PÄÄPUUKA = MUNAN TYLSÄ PÄÄLOTISTI = MERISOTILAS

PARAPANTSIKKA = RUMPALIPOLKKA = RYKMENTTIHASAIN = ISÄNTÄMAATUSKA = ÄITIPAAPUSKA = KÄTILÖVUNUKKA = POJANPOIKA, LAPSIMALTSIKKA = POIKA, HYVÄILYSANARl HA, RIHATSU = BRIHA, KEHUMASANAMUSIKKA = MIESKUHARKKA = KEITTÄJÄTÄRKUTSER = KUSKISAHVAR = SULHASPOIKA

Kuolemajärven Inkisten DNA-suku- tutkimuksesta ja Karjala DNA-projekti

Kuolemajärven Inkisten Sukuseuran sukututkimus on toistai­seksi perustunut kirjallisiin arkistolähteisiin eli kirkonkirjoihin, henkikirjoihin, veroluetteloihin, joskus vielä vanhoja muista­vien suullisiin tietoihinkin kuin myös aikalaistemme tietojen tallennukseen. Tieteen edistysaskeleet ovat tuoneet perintei­sen sukututkimuksen rinnalle uuden mahdollisuuden, DNA- sukututkimuksen. DNA:ta me kannamme koko ajan muka­namme. Sukutiedot on arkistoitu perintötekijöihimme. Ne selviävät DNA-testissä, joka on nykyään jokaisen ulottuvilla, kotoa käsin, kohtuuhintaan.

Mihin DNA-sukututkimus perustuu?Jokainen meistä on saanut perintötekijänsä vanhemmiltaan hedelmöityshetkellä. Perimä varastoidaan jokaisessa solus­samme olevaan DNA:han. Samalla kun DNA on absoluutti­sen yksilöllinen "sormenjälki", se kertoo myös vanhemmis­tamme ja esivanhemmistamme, joilta olemme geenimme saaneet sekä sukulaisistamme. Sukututkimukselleen DNA- testi ei paljasta mitään arkaluonteista. Y-kromosomin tai mi- tokondrion geenit eivät ohjaa ihmisen ulkonäköä, älykkyyttä, luonnetta, sairauksia tai muita persoonallisia piirteitä. Vaikka FamilyFinder -testissä tutkitaan kokonaisperimää, siinä tut­kittava otos on valittu vain mutaatioiden esiintymistiheyden perusteella, ei sen perusteella, mihin geeni vaikuttaa. Testien tuloksissa ei käsitellä lainkaan sitä, vaikuttaako joku tutkittu geeni johonkin vai ei. On olemassa myös tutkimuslaitoksia, jotka tutkivat esim. sitä, kantaako henkilö piilevien sairauk­sien geenejä. Sukututkimusharrastuksessa käytetyt testit eivät sisällä sellaisia tietoja.

DNA-sukututkimuksen neljä kulmakiveä1) Lapsi perii geeninsä aina biologisilta vanhemmiltaan, puo­liksi kummaltakin. On kuitenkin sattumaa, kummalta tullut geeni mitäkin asiaa ohjaa. Siksi esim. sisarukset eivät ole täy­sin toistensa näköisiä.2) Em. satunnaiseen perimään on kaksi poikkeusta, jotka ovat elintärkeitä DNA-sukututkimukselle:a. poika perii Y-kromosominsa aina isältään, joka on perinyt sen isältään, tämä isältään jne., aina hamaan Aatamiin" asti. Y-kromosomin DNA-testi kertoo siis suorasta isälinjasta.b. sekä pojat että tytöt perivät solujensa mitokondriot ("voi­malaitokset") aina äidiltään, joka on perinyt ne äidiltään, joka äidiltään jne., aina hamaan "Eevaan" asti. Tähän taas perustuu suoran äitilinjan DNA-tutkimus.3) Lapsi perii geeninsä aina vanhemmiltaan, jotka taas ovat perineet ne vanhemmiltaan jne. Siksi meidän geeneissämme on läpi sukupolvien valunutta suorien esipolviemme perimää. Yhtenevien perimänosien perusteella etaisiäkin serkkuja voi­daan tunnistaa DNA-testissä.4) Geenimutaatiot ovat sukulinjan "korvamerkkejä". Kun gee­ni kopioituu vanhemmalta lapselle, sattuu satunnaisesti pieniä kopiointivirheitä, mutaatioita. Tämä hieman muuttunut geeni jatkaa taas kopioitumista seuraaville sukupolville. Näin ko. mutaatiosta on tullut mutaation saaneesta lapsesta alkavan sukuhaaran "korvamerkki". Tuon jälkeen korvamerkki seuraa kaikkia jälkeläisiä läpi sukupolvien.

Aatami ja Eeva AfrikassaPerinnöllisyystiede todistaa, että kaikkien nykyihmisten juuret johtavat vain yhteen mieheen ja vain yhteen naiseen. He elivät Afrikassa, geneettinen "Eeva" noin 180.000 vuotta sitten, ge­neettinen y\atami" noin 70.000 vuotta sitten. He eivät olleet maapallon ainoat ihmiset elinaikanaan, eivät pariskunta eivät­kä edes eläneet samoilla vuosituhansilla. Mutta he ovat aino­at, joiden tytär- ja poikalinjat ovat säilyneet nykypäivään asti. Olemme siis kaikki kaukaista biologista sukua keskenämme. DNA-sukututkimus kertoo, keiden kanssa olemme lähempää sukua, ennustaa, kuinka läheistä ja hahmottaa, minkälaisen omat esi-isämme ja -äitimme ovat maapallolla esihistorian hä­märässä vaeltaneet.

Maapallon valloitus ja haploryhmätNoin 50.000 vuotta sitten joukko nykyihmisiä lähti liikkeelle Afrikasta. Nykyiset afrikkalaiset polveutuvat niistä, jotka jäivät sijoilleen. Liikkeelle lähteneet tulivat ensin Lähi-ltään, josta sitten levittäytyivät ympäri maapallon, vuosituhansien kulu­essa.Nyt astuvat geenimutaatiot laivaan! Miesten "Aatamilta" läh­töisin oleviin Y-kromosomeihin alkoi tulla satunnaisia pieniä muutoksia. Myös "Eevalta" lähtöisin olevaan mitokondrion DNA:n sisältämään perimään tu li pikku "virheitä". Nämä jä i­vät aina pysyviksi 'Im nom erkeiksi' poika- ja tytärhaaroille ja niiden uusille haaroille eri puolilla maapalloa. Niiden perus­teella tiedemiehet jakavat nyt ihmiskunnan isä- ja äitilinjoihin ja niiden alahaaroihin. Niitä kutsutaan haploryhmiksi. Tiede­miehet ovat antaneet mies-ja naishaploryhmille sekä mutaati­oille kirjan- ja "umerotunnukset.

Mutaatiot ja DNA-testiDNA-test twtk mitkä mutaatiot meidän perimämme sisältää. Niiden perusteella henkilö osataan sijoittaa tiettyyn mies- tai naishaplorvhmään. Tiede on selvittänyt mutaatiolöydösten perustee a myös eri "mies-ja naisklaanien" karkeat kulkurei­tit maapallolla. Oma haploryhmä kertoo siis omien esi-isien vaelluksesta, reitistä ja ajoituksesta.Mutaatiot ovat sukuhaarojen tunnusmerkkejä. Sukulaisilla on siis samoja mutaatioita perimässään. Kun DNA-testin tulosta verrataan muihin tuloksiin, löydetään yhtenevyyksien perus­teella geenisukulaisia, "osumia". Yhtenevyyden määrä ennus­taa, kuinka monen sukupolven etäisyydellä menneisyydessä on elänyt viimeinen yhteinen esivanhempi. Kun osumat ovat ilmoittaneet, missä heidän varhaisimmat esivanhempansa ovat asuneet, ne saattavat antaa vihjeitä siitä, mistä oma suku on tunnetuille asuinsijoilleen tullut.

Suomen miesten haploryhmätSuomalaisista miehistä yli 98 % kuuluu johonkin haploryh- mistä N, I, R1 a tai R1 b. Niiden viimeinen yhteinen esi-isä oli "F", joka eli Lähi-ldässä noin 35.000 vuotta sitten. Haarautu- misen jälkeen meidän esi-isämme ovat vaeltaneet omia reit- tejään maapallolla ennen tuloaan Suomen kamaralle. Suomi on asutettu monena ajallisena kerrostumana, eri suunnilta. Suurin mieshaploryhma N (ท. 60 %) on tullut Suomeen idästä, toiseksi suurin I (ท. 30 %) lännestä. Eri haploryhmät ovat vuo­

■10

situhansien aikana levinneet koko maahan, mutta edelleen N- haploryhmä on Itä-Suomessa yleisempi kuin koko Suomessa keskimäärin, l-haploryhmä Länsi-Suomessa yleisempi kuin koko Suomessa keskimäärin. Karjalainen miessuku voi kuulua mihin tahansa näistä - tai johonkin harvinaisempaan.

Miessukujen reitit Suomeen. N-haploryhmä oli metsästäjien joukko, joka mannerjään reunaan seuraten metsästi suurriis­taa ja tuli sitä kautta Suomen seuduille.

Suomen naisten haploryhmätSuomen naiset ovat äitilinjoiltaan "länsieurooppalaisempia' kuin miehet. Runsaslukuisin äitilinja Suomessa on haploryh­mä H, johon kuuluu noin 40 % väestöstä. Se on yleisin haplo­ryhmä myös koko Euroopassa (44 %). Toiseksi yleisin äiti- linja Suomessa on u (22 %). Tämä saamelaisille tyypillinen haploryhmä on Suomessa selvästi yleisempi kuin muualla Eu­roopassa. Seuraavina Suomessa ovat พ (8 %), V (6 %) ja J (5 %).

DNA-testin tilaus ja tuloksetTesti tilataan tutkimuslaitokselta internetin välityksellä, "verk­kokauppana". Suosituin tutkimuslaitos Suomessa (kuten koko maailmassa) on amerikkalainen FamilyTreeDNA. Testivalikoi- masta valitaan haluttu testi ja maksetaan samassa yhteydes­sä luottokortilla. Näytteenottopakkaus saapuu postitse kotiin. Näytepuikolla pyyhkäistään itse posken sisäpinnasta sylki- näyte, puikko suljetaan mukana tulleeseen putkiloon ja pa­lautetaan tutkimuslaitokseen. Sylkinäyte sisältää DNA:mme. Kullekin asiakkaalle avataan oma tulossivu, jossa tulokset (esim. haploryhmä ja tiedot löytyneistä "etäserkuista") kerro­taan erilaisilla lista- ja karttatuIostei11a. Testi ei ole kertaluon­teinen "hetken huuma". Näyte säilyy FamilyTreeDNA:n tie­tokannassa 25 vuotta. Aina kun uusien harrastajien testeistä löytyy "osuma", uusia tietoja voi käydä katsomassa tulossivul­taan. 25 vuoden aikana tämä uusi tieteenala kehittyy (saadaan uusia tietoja) ja harrastajamäärä jatkaa kasvuaan (sukulaisosu- mat lisääntyvät).DNA-testin tekijän ei tarvitse olla geneetikko. Tulokset tulevat valmiiksi tulkittuina, mutta toki niidenkin ymmärtämiseksi on hyvä hieman tietää perinnöllisyyden lainalaisuuksista. Muilta

har-astaj ta voi aina kvsellä.Esim. isalinjan Y-DNA 67 -testin listahinta FamilyTreeDNA:ssa on 268 dollaria. Suomi DNA-projektin kautta tilattuna merkit­tävästi alempi 1199 dollaria. ท.150 euroai. Kokonaisperimää vertaava Family Finder -testi ("serkkuhaku") maksaa 99 dol­laria (noin 75 euroai. Hinta on monelle kertakustannuksena merkittävä, mutta 25 vuoden harrastuksesta ei enää miten­kään kohtuuton (verrattuna moneen muuhun harrastukseen).

ProjektitTestin teetättänyt henkilö voi halutessaan liittyä itseään kiin­nostaviin projektiryhmiin. Ryhmiä on olemassa esim. tietylle haploryhmälle, tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle sukunimelle. Projektikohtaisissa tulosteissa jäsenet on eriytet­ty massasta ja jaoteltu tarkemmin alaryhmiin. Esim. Karjala DNA -projektissa voi tarkastella samaan ryhmään kuuluvia karjalaisia geenisukulaisia tai seurata oman luovutetun pitä­jänsä muita testin tehneitä. Projektien keskusteluryhmissä voi esittää kysymyksiä, joihin muut ryhmäläiset vastaavat. Projek­tien vastuuhenkilöt tekevät korvauksetonta vapaaehtoistyötä, omaan harrastukseensa liittyen.Suomi DNA -projektissa on noin 4600 jäsentä. Suomi on DNA-harrastuksessa maailman kärkimaita. Kun tilaa testin Suomi DNA-projektin internet-kotisivuilla olevan linkin kaut­ta, saa hinnoista mahdollisen projektialennuksen ja liittyy sa­malla automaattisesti Suomi DNA -projektiin.

Karjala DNA -projektiSuomessa on tehty akateemisia tutkimuksia eri haploryhmien jakautumista maakunnittain. Viipurin lääni, pakkoluovutettu Karjala, puuttuu joukosta. Pakkoluovutetun alueen geenejä kantavat asuvat nyt hajallaan eri puolilla Suomea.รvvskuussa 2014 käynnistetty Karjala DNA -projekti on tarkoi­tettu harrastuksen rikastuttajaksi niille DNA-testin tehneille, joiden tunnetut sukujuuret johtavat pakkoluovutetun Karjalan alueelle. Projektin vastuuhenkilöt ja jäsenet antavat tarvittaes­sa neuvoja uusille jäsenille. Vuoden 2014 vaihteessa jäseniä oli noin 180.Karjalan alue oli vuosisatoja Ruotsin (Suomen) ja Venäjän vä­lisenä rajamaana ja taistelutantereena. Siksi pakkoluovutetul- la Karjalalla on oma erityinen väestöhistoriansa, johon his­torialliset tapahtumat ovat vaikuttaneet. Esimerkiksi: Ruotsin ja Venäjän ensimmäinen raja (Pähkinäsaari 1323) jakoi alu­een kahtia 300 vuodeksi, Ruotsin Karjalaan ja Venäjän Kar­jalaan. Näkyykö tämä DNA-tuloksissa? Stolbovan rauhassa 1618 Ruotsi sai koko silloisen Käkisalmen läänin 100 vuo­deksi haltuunsa. Sen seurauksena "voittomaan", erityisesti Laatokan Karjalan, väestö vaihtui dramaattisesti 1600-luvun aikana, paikoin lähes totaalisesti. Ortodoksiset kanta-asuk- kaat siirtyivät joukoittain Venäjälle (näin syntyi mm. Tverin Karjala). Tilalle muutti luterilaisia asukkaita "Suomen" puo­lelta, erityisesti Savosta ja Viipurin Karjalasta. Valtaosa eri­tyisesti Laatokan Karjalan myöhemmistä suvuista on näitä 1600-luvulla tulleita. Viimeisin suuri väestömuutos on kaik­kien tuntema, kun vuonna 1944 yli 400.000 pakkoluovute­tun Karjalan asukasta asettui evakkoina muualle Suomeen.

Kohdealueen erityinen väestöhistorialIinen tausta on yksi syy siihen, miksi juuri tämä DNA-projektin maantieteellinen rajaus on perusteltu. Suomessa on tutkittu lääneittäin eri haploryhmi­en osu uksia väestöstä. Viipuri n läänin osalta näitä tietoja on saa­tavissa vain evakkojen ja heidän jälkeläistensä poskinäytteistä. Ehkä riittävän volyymin saavuttaessaan tämä harrastajaprojek- ti voi tuottaa materiaalia vastaamaan tähän kysymykseen. Kun Suomen puolelle jääneet, alueitaan osittain aikoinaan menet­

täneet rajapitäjät otetaan mukaan, saadaan mukaan väestö- historialIisesti tiiviimpi alue. Esim. Parikkalan ja rajan taakse ääneiden naapureiden Kurkijoen, Hiitola ja Jaakkiman väes­

töhistoria on hyvin samanlainen ja suvuilla on yhtenevyyksiä.

Jäsentä saattaa kiinnostaa, olivatko hänen esivanhempansa nii­tä, jotka tulivat Karjalaan 1600-luvulla Savosta? Savosta siirty­neet tulokkaat saattoivat olla toki "paluumuuttajiakin" - Savoa kun oli aiemmin asutettu Laatokan Karjalasta kasin. Toisaalta karjalainen ortodoksisukukin saattaa olla läntistä alkuperää, esim l-haploryhmää. Esim. Kurkijoen muinaislöydöt kertovat lännestä tulleesta asutuksesta jo 800-luvulla. Vikingit purjeh­tivat idäntiellään myös Laatokalla. Heidän perimäänsä lienee jäänyt seudulle? Viipuri houkutteli aikoinaan kauppiaita niin Saksasta kuin Baltiastakin. Sieltäkö siis? DNA-sukututkimus an­taa mahdollisuuden saada tämän tyyppisiin kysymyksiin vink­kejä ja vastauksia. Entä onko pakkoluovutetun Karjalan eri alu­eilla havaittavissa toisistaan poikkeavaa geneettistä alkuperää?

DNA-sukututkimus löytää sukulaissukuja, jotka polveutuvat samasta esi-isästä. Esim. sukuseurat voivat selvittää, mitkä sa­man nimisistä suvuista todella ovat sukua keskenään. Olivat­ko Kurkijoen Kiiskit samoja Kiiskejä kuin Metsäpirtin Kiiskit? KarjalaDNA-projekti antaa mahdollisuuden tarkastella asiaa Karjala-spesifisesti.

Sudenkuoppia?DNA-sukututkimus kertoo biologisen sukulaisuuden varmas­ti. Siihenkin täytyy varautua, että muinainen kirkonkirjaisä ei välttämättä olekaan biologinen isä. Tieto sukulaisuuden lähei­syydestä ei kuitenkaan ole fakta, vaan aina ennuste. Se perus­tuu mutaatioiden keskimääräiseen tiheyteen.Missään tapauksessa ei kannata kuvitella, että DNA-sukutut-

Käytännön esimerkki tilanteestaLähtökohta ja tavoiteTavoitteena oli pyrkiä selvittämään ovatko Uudenkirkon Jäp- pilän ja Hötsölän Saksit sukua keskenään, koska tätä ei toistai­seksi ole pystytty osoittamaan historiakirjoista.Sukukokous päätti suorittaa yDNA 111 -markkerin (isälinja tarkoittaa YDNA perimän selvittämistä ja voidaan tehdä vain miehille) tutkimuksen koehenkilöille, mm. Jarmo Saksille, jo illa on vanhimpaan tunnettuun kantaisään Erich Magnusson Saksiin asti JäppiIän sukuhaarassa, yhtenäinen isälinja. Hötsölän haarassa yhtenäistä isälinjaa kantaisään, Matts Tho- masson Saksi, ei toistaiseksi ole löydetty, joten tämän haaran näytteet odottavat vielä ottamistaan.

Annetut näytteet tutkittiin FamilyTreeDNA ( https:// my.familytreedna.com ) laboratoriossa.Tuloksena saatiin, että Jarmon isälinja on N-Z1940 ja äitiIin- jan H10e1 a.

Jarmon isälinja N-Z1940Tulosten mukaan kuulun N ryhmään eli ns. "N iilon" poikiin, joihin kuuluu ท. 60% suomalaisista miehistä. Tuloksessa nä­kyi myös Z1941+ ja Z1940-, eli molemmat kertovat perimä olevan karjalaista perua (Kuva 2, jossa perimä etenee alhaal-

kimus korvaisi perinteisen sukututkimuksen. Tässä ei voi oi­kaista. DNA-testi ei osaa piirtää totutun kaltaisia sukupuita. Se ei ole automaattinen vastaus, jos johonkin laatikkoon ei ole löytynyt nimeä. Se saattaa kuitenkin antaa perinteiselle sukututkimukselle viitteitä mistä etsiä, se saattaa löytää yksit­täisiä tuntemattomia sukulaisia ja -haaroja. Joka tapauksessa se antaa tietoa ajasta, jonne kirjalliset lähteet eivät m illo in­kaan ulotu.

Kieliongelma?Testin tilaus ja tulokset ovat englanninkielisiä. Varttuneemmal­le sukupolvelle kielitaito ei ole samanlainen "itsestäänselvyys" k i / โไ "JO ' s: e. \a -” ia“ aa tiedostaa, että omia jälkipolvia voi käyttää apuna. Ja testin voi tilata ja maksaa vaikkapa synty­mäpäivä-, ylioppilas-, rippi-, tms. lahjaksi, omalle tai suku­laiselle. Testihän kertoo silloin myös omasta perimästä. Tämä saattaa olla ทท)น5 keino nuoremman polven mielenkiinnon herättämiseksi om iin juuriin, perinteisen sukututkimukseen ja รนvun e r : ; - as_ TS o — ).

LisätietoaLisää suomenkielisiä tietoa DNA-sukututkimuksen perusteista ja käytännöstä saa esim. Ahti Kurrin kotisivuilta พ พ พ .kurrin- suku.net (lisätietoa voi kysyä Ahti Itä myös henkilökohtaisesti). Karjala DNA -projektin nettisivun osoite on https://www.fa- milytreedna.com/|publkÄaijaladna. Karjala DNA -projektiin voi tutustua myös liittym ällä Facebookissa Karjala DNA -ryh­mään, vaikka ei ole testiä tehnytkään (löytyy haulla Karjala DNA).

DNA tutkimus-

ta ylöspäin) mutta koska tuo Z1940- on neagatiivinen niin se tarkoittaa, ettei geeneissäni ole Savosta karjalaan siirtyneiden perimää.

Äitilinjastani H IO elaTuloksena saatiin H IO ela eli äitilinjani (tarkoittaa mitokondri- on [mtDNA] perimän selvittämistä) naiset ovat ns. "Helenan" tyttäriä jo h in <u„ นน noin 40% suomalaisnaisista. Vanhin tunnettu esi-äitini on Gustava Adolfina Karlentytär Jussila, ร. 28.2.1851, k. 16.9.1906, Mynämäeltä.

Yhtälailla kuin YDNA tutkimuksia, voidaan mtDNA tuloksia vertailla ja löytää äitilinjan geenisukulaisia, eli joiden kanssa minulla on yhteinen esiäiti, jossain kohtaa menneisyydessä. Olenkin tämän testin perusteella saanut kaksi uutta sukulaista, tähän mennessä, jopa melko läheltä vaikka en ennen heistä mitään tiennyt.

SerkkututkimusKolmas DNA-testimuoto, "Family Finder" -tutkimus, ei välitä isä- ja äitilinjoista. Se etsii geenisukulaisia kaikista sukuhaa­roista. Se löytää yhtä lailla mies- ja naisserkut, sekä isän että äidin suvun puolen sukuhaaroista'

Itäinen Suomi Volgan alueZ1940 I

I1 r 1

Savolainen KarjalainenSkandinavia I ' I

Espan, a Suomi I Ugnfais-turkkilamenN lc la la ja N1c1a1a1b N1c1a1a2a N1c1a1a2b

L55o| L1022| |z i935 | l 1034

N1c1a1a1 N1c1a1a2VL2 9 I | zi'938

N1c1a1a

I l 1026N1c1a1 Si pena

juosN1c1a

M178

N1c1M46/Tat

N1c

N -ryhmän erilaisia mutaatioita, kuvaa luetaan alhaalta ylös­päin. N1C1 ryhmän jäsenet ovat suomalais-ugrilaisia. Esi- isäni elivät lähellä Ural vuoristoa noin 6000 - 10.000 vuotta sitten.

Family Finder -testissä tutkitaan ja verrataan kokonaisperimää. Tutkimuksessa verrataan 710.000 merkkigeenin otosta m uihin tietokannassa oleviin Family Finder-testin tehneiden tuloksiin. Testi päättelee kaksi näytettä sukulaisten antamiksi, jos näissä 710.000 merkkigeenissä on riittävä määrä yhtenevyyttä. Siinä huomioidaan täysin yhtenevien geenijaksojen yhteenlaskettu kokonaispituus ja pisin täysin yhtenevä jakso. Tätä ei osaltani ole tutkittu mutta saatanpa hyvinkin tämänkin vielä tilata.

Oletko kuuluisuuden sukua?Perinteisessäkin sukututkimuksessa jo itakin kiinnostaa ja eläh­dyttää, jos tutkimus osoittaa sukulaisuuden kuuluisaan henki­

löön ta i sukuun. No, mikäs siinä. Kerrotaan, että joskus on into loppunut siihen, kun on löytynyt "roisto, ryöväri tai kerjä­läinen suvusta. M iksi siihen harrastuksen lopettaisi?DNA -sukututkimuksella saattaa hyvinkin löytyä kuuluisia, ai­nakin etäisiä, sukulaisuuksia.Joidenkin hyvässä tai pahassa kuuluisuutta saaneiden haplo- ryhmiä on o llu t julkisuudessa: Evankelista Luukas on ä itilin - jaltaan H, niin kuin m inullakin ja monella meistä. Monark- kisuvuista prinssi Charles on isälinjaltaan R lb , samoin tsaari N ikolai II. Stalin o li G2, Abraham Lincoln R1 b1. H itlerin hap- loryhmäkin on selvinnyt (v. 2010). On ironista, että tietämän mukaan hänen perimässään o li varsin voimakkaasti kahden­kin hänen inhoamansa ihmisryhmän vaikutteita.Yllä oleva kertoo siitä, että sukututkimukseen liittyv iä tuloksia saadaan myös kuoleman jälkeen tehtävissä DNA-tutkimuksis- sa.

LopuksiTässä lyhyt "pintaraapaisu" geenisukututkimuksesta. Geeni- sukututkimuksen tulokset tarkentuvat kaiken aikaa kun näyt­teitä tulee lisää tietokantaan. Samalla tarkentuvat yhteydet eri sukuihin N Haploryhmä-, Suomi DNA-, Karjala DNA- ja Suomi DNA-projekteissa, jo ih in kaikkiin olen liittynyt.

Voisivatko Kivennavan, Kirvun, Kurkijoen, H iito lan Inkiset o lla samoja Inkisiä kuin Kuolemajärven Inkiset. Sekin selviäisi DNA-tutkim uksilla, kun eri suvista saataisiin näytteitä.Jos näytteitä olisi paljon ja eri alueilta, niistä saataisiin vaikka­pa haluttujen ทาarkkerin tarkkuudella koostettua monihaarai­nen ja moniportainen haplotyyppisukupuu. Silloin saataisiin selville, minkä alueiden Inkiset ovat sukua toisilleen ja kuinka läheisiä sukulaisia he ovat sekä mitä reittejä myöten Inkiset ovat eri a lueille levinneet. Jos DNA testaus kiinnostaa ota m i­nuun yhteyttä ja yritän auttaa parhaani mukaan.

Teksti perustuu suurelta osin Ahti Kurrin, 8.1.2015, artikkeliin "Räisäläinen"-lehdessä. Kirjoittaja, Ahti Kurri, on sukututki­mus- ja kotiseutuharrastaja, Hiitolan-Kurkijoen sukututkimus- piirin puheenjohtaja, Karjala D N A -projektin hallinnasta vas­taava ja hyvin D N A asioihin perehtynyt karjalainen.

Jarmo Saksi

Onnittelut07.02.2016 Muurinen Paula 85 V. Lieto25.02.2016 Hannula Päivi 60 V. Turku21.03.2016 Inkinen Matti 75 V. Helsinki06.04.2016 Reko Sirkku 60 V. Säkylä08.04.2016 Lietepohja Tellervo 85 V. Lappi TL14.04.2016 Tommila Katariina 60 V. Raisio19.04.2016 Akkanen Aune 96 V. Halikko, sukuseuran vanhin03.05.2016 Rusi Elsa 93 V. Turku, kunniajäsen06.07.2016 Vireä Helvi 80 V Turku24.07.2016 Lerkki H ilja 90 V. Aura25.07.2016 Kivikkoja Marja-Leena 75 V. Aura27.07.2016 Inkinen Esa 50 V. Paattinen30.07.2016 Hyle Terttu 85 V. Helsinki08 11.2016 Inkinen Irja 85 V. Lemu14.11.2016 Nieminen H ilkka 85 V. Karuna16.11.2016 Helenius Kaarina 75 V. Säkylä22.12.2016 Niem inen Jorma 70 V. Karuna28 12 2016 Santalainen Maija 85 V. Masku

äsen

Retki Viipuriin ja KuolemajärvelleTeimme taas heinäkuun 10-12 päivinä perinteisen karjalan- matkan kotiseudulle. Tällä kertaa yövyimme Viipurissa hotelli Druzhbassa, koska Terijoki yöpymispaikkana alkoi jo käydä liian tutuksi. Ja Viipurissahan on paljon enemmän katseltavaa.

Koska ajomatka oli lyhyempi Viipuriin, niin kävimme jo tulo- päivänä tutustumassa Monrepos'n puistoon. Olen käynyt siel­lä kerran aikaisemmin - olisikohan ollut kesällä 2006 - mutta ei paikka ollut paljoakaan edellisestä kerrasta kohentunut, vaikka siellä tehdään parannustöitä vuosittain. Jos ajattelee menneitä aikoja, niin saattaa vain kuvitella, miten kaunista siellä on ollut. Puisto on ihan mahtava vieläkin. Kaarisiltoja oli

Muistomerkki Summassa.

samana sateisena iltana lähdimme Telien ja Aino-Kaarinan kanssa tutustumaan Viipurin linnaan, koska en ollut siellä kos­kaan käynyt. Sieltä tornista oli upeat näkymät koko Viipuriin.

Sunnuntaina aamupäivällä oli kiertoajelua Viipurissa ja tu-

Monrepos'ท silta.

tosin korjattu ja siellä me ryhmämme kanssa ihailtiin kaunista entistä Suomen luontoa.

Lauantaiaamulla lähdettiin kotiseuturetkelle. Pysähdyimme esim. Karjalaistenkylässä ja Akkalan kyläkaupassa. Matka jat­kui aina Summaan, jossa kävimme katsomassa sodassa 1939- 1940 kaatuneiden 204 tuntemattoman sotilaan muistomerk­kiä. Täällä joimme Hannu Putuksen keittämät kahvit. Aina aikaisemmin kävimme juomassa kahvit ja uimassa Kipinolan- järvellä, mutta kylmän ilman vuoksi jäi uimiset väliin. Vielä

tustumista torielämään ja kävnti kauppahallissa, joka kuuluu aina asiaan.

Tulomatkalla keskusteltiin käyntikohteista ja ihasteltiin ostok- siamme ja suunniteltiin taas tulevan kesän matkasta, joka var­maan toteutuu taas heinäkuussa.

EilaTärtipe"

KOTISEUTU- JA SUKUMATKA KUOLEMAJÄR- VELLE 8 -10.7.2016

Kohteina kotikylät: Inkilä, Karjalainen, Kipinola, Juvan- ruukki ym.Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.5.2016 mennessä Kaari­nalle puh. 050 343 4239 , 02 486 0041 tai Eilalle 041 544 7056 , 02 432 9437.Yöpyminen Viipurissa hotelli Viktoriassa 2 yötä ja matkaan kuuluu puolihoito .Matkan järjestää Putuksen Liikenne

Eila Tähtinen ja Monrepos'n sillalla

<x>o<x><x>c><><x>o<x><x><><><>c

Sukumme hääkuvia ใ 955-1987Vasemmalla Ritva OS. Raiko ja Ilmari Inkinen 16.7.1955

Toinen vasemmal­ta Eila OS. Inkinen ja Martti Tähtinen 19.6.1964

Kolmas vasemmal­ta Riitta OS. Oksanen ja Kari Tamminen10.7.1982

Oikealla Mervi OS. In­kinen ja Jarmo Saksi26.3.1982

Vasemmalla Kaksois­häät, Inkisen sisarukset. Sinikka ja Kimmo Suo­minen, Sirpa ja Timo Helenius 14.9.1985. Morsiustyttö Nina He­lenius ja morsiuspoika Mikko Reko

Keskellä Katariina OS. Inkinen ja Raimo Tom­mila 14.6.1986

Oikealla Leena OS. Pakkanen ja Juha-Pek- ka Hannula 27.6.1987

Sinikan keittiössä"anä vuonna karjalainen nimikkoruoka on kaali kääryleet ja \ iipurinrinkeli. Näitä ruokia en nyt innostunut kokkaamaan, vaan päätin kokeilla uusia ohjeita Ulla Liukkosen kirjasta Kar­jalainen keittiö. Siika on tällä hetkellä yksi lempikaloistani ja siksi kokeilin hiillostettua siikaa paistinpannulla. Ohjeesta ei käynyt ilmi, hiillostetaanko koko kalaa vai filettä. Minulla sat­tui nyt olemaan siikafileitä, joten käytin niitä. Voi olla, että kokonainen kala olisi toiminut paremmin. Tuumasta toimeen ja Rosa-mummolta peritty valurautapannu liedelle ja karkeaa merisuolaa pannun pintaan. Levyn pitää olla kuuma, muttei ilmeisesti liian kuurna. Silloin suolaa palaa ja paukkuu, ki­teet hyppivät pannulta pois. Enemmän tai vähemmän käryä siis syntyy helposti. Kalan kääntäminen oli myös hankalaa, siikafileehän hajoaa muutenkin helposti. Lopputulos ei ollut aivan niin kaunis kuin kirjan kuvassa, kuten voit ottamasta­ni kuvasta nähdä. Kuva tosin on aivan naturel, eikä siinä ole käytetty mitään kuvauskikkoja. Mutta se tärkein asia eli makuoli hyvä, jotenkin hienostunut. Munakastike sopi hyvin kalalle ja keitetyille perunoille. Kananmunat kannattaa tietysti keit­tää koviksi. Jostain syystä (ehkä kattilassa oli liian vähän vettä) omani olivat hieman löysiä, mikä vähän esteettisesti haittasi.

Lisäksi tein halloumisalaattia ja keitettyä maissia voin kera. Maissit olivat kotimaisia, siskoni Sirpan kasvattamia. Niiden maku on kyllä aivan toista kuin ulkomailta tuotujen.

Seuraavana viikonloppuna valmistin Ryytimaan soppaa ja rieskaa. Kasvissosekeitto on aika tavallisen makuista, ehkä olisi kannattanut käyttää "oikeata" kermaa ruokakerman si­jaan. Ripaus timjamia piristi makua. Lisukkeeksi keittoon sopii hyvin muutama lusikallinen raejuustoa. Rieskan leipominen valikohotuksineen vei aikaa, mutta maku palkitsi vaivannäön. Taikinasta riitti uunipannulle neljä pientä rieskaa.

Jälkiruuaksi tein rahkalettuja. Taikina tuntui kovin pieneltä, rahkaakin siihen tuli vain puoli purkkia. Kannattaakin tehdä kaksinkertainen annos. Letut hillon ja kermavaahdon kera maistuivat herkullisilta, ja hupenivat niin nopsasti, etten ehti­nyt niitä edes kuvata.

Hiillostettu siika600 g siikaaV2 dl karkeaa suolaa

Ryytimaan soppa400 g perunaa 200 g porkkanaa 200 g kukkakaalia 50 g sipulia1 I vettä2 dl kermaa V2 tl suolaa pippuria myllystä

Sekoita haaleaan kädenlämpöiseen nesteeseen hiiva ja suola. Lisää ohrajauhot sekoittaen.Laita juuri liinan alle lämpimään noin tunniksi.Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja anna kohota lämpimässä paikassa toisen tunnin.Laita astiaan reilusti jauhoja ja siirrä taikina siihen.Höpsytä rieskat (heiluttamalla astiaa).Anna hetken kohota ja paista sitten 225-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.Pistele leipiä haarukalla ennen uuniin laittoa.

Rieska on parhaimmillaan samana päivänä kuin se on leivot­tu.

Rahkaletut1 25 g maitorahkaa2 kananmunaaV2 dl vehnä- tai ohrajauhojaV2 tl sokeriaV2 tl suolaa1 tl vaniljasokeria50 g voita

Sekoita maitorahka, munat ja kui\.at ainekset hvvin K e s k e n ä ä n .

Anna turvota puoli tuntia.Sulata voi ja kaada kirkas voi toiseen astiaan.Kaada jäljelle jäänyt hera lettutaikinaan.Kirkastetun voin voit käyttää lettujen paistamiseen.Paista letut joko lettupannulla tai isommalla pannulla.Tarjoile letut kermavaahdon ja kuningatarhilion kanssa.

Halloumisalaattia ja kei­tettyä maissia voin kera.

Keitä pilkotut kasvikset kypsiksi yhdessä litrassa vettä. Soseuta kypsyneet kasvikset, lisää kerma ja kiehauta keitto. Lisää suola ja pippuria myllystä.Tarjoa tuoreen rieskan kanssa.

RieskaV2 I maitoa tai piimää 50 g hiivaa1 tl suolaa5 dl ohrajauhoja3 dl vehnäjauhoja

Laita puhtaalle, kuumalle pannulle karkeaa suolaa ja sen päälle siika.Paahda kypsäksi kummaltakin puolelta.

Kiehauta kerma ja lisää voi.Lisää kuutioidut munat.Mausta suolalla ja lisää lopuksi ruohosipuli. Tarjoa perunamuusin kera.

Munakastike:2 keitettyä kananmunaa2 dl kermaa 1 rkl voita1 rkl silputtua ruohosipulia hyppysellinen suolaa

KZ3

MatkamuistojaIhrr ser — e ไexee -a^cä maailmaa. Niinpä olen minäkin -a น— _• —ะ:* ..ร:e i _ %omail!ekin. Onkohan siihen osa syy­nä lapsena koetut evakkomatkat. Olihan niillä syvä merkitys

- -• r T-" T!\ös วโทa viehätyksensä nähdä uuttaa T- a f i ---- n oii tottunut. Tyttäreni Heidi ja Päivi antoivat

« ■ ■ i f I r m n lahjaksi tyynyliinan, jossa oli useampia mat- . : .'ä mietelauseita. Löysin sen tänä kesänä liinavaa-•ร<aap r, hvllvltä. Nyt se on sänkyni päiväpeitteellä. Laitan •a_3" .'ไdeท mietteen: "Joka elää hän näkee, joka matkustaa ~ä<ee \ ielä enemmän"

Tänä vuonna hiihtoloman aikaan sain tilaisuuden matkustaa sotalapsi kotiini Ruotsiin. Täältä oli opettajaryhmä lähdössä Äreen laskettelemaan jo 23. kerran. Matka reitti ohitti Boll- näsiin lähtevän tiehaaran. Kyselin pääsisinkö kyytiin. Se sopi mainiosti. O lin ollut yhteydessä perheeseen, joka nyt asui ta­lossa. Mamma ja pappa ovat asuneet siellä kuolemaansa asti, kuin myös tytär ja poika. Tyttären poika Johnny Hallstensson asuu nyt perheensä kanssa samaa Gränäs- kotia.He ovat kut­suneet minua vierailemaan, niinpä ilmoitin kiitos kutsusta, jos sopii tulen hiihtolomalla helmikuussa. Ja sopihan se. Laiva ja bussimatka Tukholmasta lumettoman maiseman halki Gälve- borgin läänin Torstorpin huoltoasema ja kahvila. Menimme kahville, kokosin matkatavarani ja muut jatkoivat matkaa koh­ti Area. Pian ilmestyivät Johnny ja Sanna minua vastaan. Oli tosi hauska tavata 18 vuoden jälkeen, Sannaa en ollut tavan­nut aikaisemmin. Paljon oli seutu muuttunut, mutta tunnistin Gränäsin kylän ja tapasin kylän asukkaita, sen aikaisista lähes kaikki kuolleet. Aamuisin oli pakkasta ja siellä oli paljon lunta ja hankikanto. Johnny otti potkurit esille ja kävimme naapurei­ta tervehtimässä potkutellen huimaa vauhtia. Tulivat siinä 71 vuoden takaiset muistot mieleen.Nyt siellä elelivät jo kolmas ja neljäs sukupolvi. Sen viikon aikana sain käydä tervehtimässä elossa olevia koulutoverei- ta Göta, Barbro, Harriet ja Helge. Ikäihmisiä kaikki. Johnnyn perhe oli ystävällistä väkeä, kävimme myös tervehtimässä hä­nen sisartaan ja veljiä perheineen. Kerroin heille ajasta, jon­ka vietin heidän isovanhempien ja vanhempiensa luona lap-

suusaikana, yhdessä kou ja kä\tiin.Aika kului nopeasti, oli erittäin mielenkiintoista olla siellä. Kii­tollisin mielin lähdin kotimatkalle, toivottaen heidät tervetul­leiksi Suomeen ja luokseni \iera ' u 1 le.

Kesän matkan tein jo perinteeksi tulleeseen Karjalan matkaan. Synnyinseutu Kuolemajärvi vetää juurilleen joka vuosi, tuntuu että siellä on kotini, siellä ovat juureni. Se on kuin pyhiinva­ellusmatka.Majoitumme tällä kertaa Viipuriin. Toisena päivänä ajelimme Kuolemajärvelle, Karjalaisten kylään, Lautarantaan. Ajatus oli mennä uimaan Kipinolanjärveen, mutta tie oli niin huono, et­tei isolla autolla uskallettu ajaa. Kaikki on mennyt huonom­paan päin. Kotiseutumme on luonnontilassa, onhan se sen­tään olemassa ja rakkaana muistoissamme.

Kerron vielä kolmannesta matkasta, jonka teimme Leena Yli- Pohjan kanssa. Barcelonaan, kaupunki perustettu yli 2000 vuotta sitten, Espanjan toiseksi suurin yli 5 miljoonaa asukas­ta. Kuuluisa vanhoista kauniista rakennuksista.Arkkitehti Antono Caudin kuluisin rakennus ja myöskin arvos­tetuin, on varmasti Sagrada Familia, kirkkorakennus, jota on aloitettu rakentaa vuonna 1885 ja on vielä kesken, rakennus­töitä tehtiin koko ajan. Paljon mielenkiintoisia kohteita, mai­nitsen vielä pari, jotka tekivät minuun voimakkaan vaikutuk­sen menneitten sukupolvien taidoista, ahkeruudesta, sisusta ja voimasta ym.Torresin viinitila 50 km Barcelonasta Penedesin alueella, pe­rustaja (James) Jaime Torrea V. 1839. Satoja hehtaareja viini- rypäleviljelmiä, nyt viides sukupolvi vastaa menestyvästä v ii­nin tuotannosta. Meille tarjottiin puna- ja valkoviinien Torres maistiaiset. Monet ostivat Torres viinejä kotiin tuliaisiksi. Nyt tiedämme mistä Torres viin it ovat kotoisin. Samana päivänä 1.10.15 kävimme myös Monestirde Montserratin luostarissa, joka sijaitsee korkealla (noin 1300m) vuoristossa. Serpentiini tietä yli 10 km. O li siellä päätä huimaavat näköalat. Pelkäsin niillä kapeilla, tosin hyvin sileillä teillä. Nautimme lounaan siellä, alkupalat, ankan reisi=kypsää ja hyvää, jälkiruoka hyy­telöä ja pikku kuppi vahvaa kahvia. Perunaa ei siellä tarjota! Muusia oli kerran!

Kävimme Fiqueresissä taiteilija Salvador Dalin museossa. Kyl­lä oli erikoista mielikuvitusta niissä töissä, en oikein ymmärtä­nyt. On kuitenkin kuuluisa ja arvostettu. Kyllä luostarin kirkkooli kaunis ja paljon mielenkiintoisempi poika kuoroineen ja hartaine seurakuntalaisineen ja turisteineen.Viikko on tosi lyhyt aika näin monopuoliseen nähtävyyksien vastaan ottamiseen. Suosittelen, tosi kulttuurimatkaa hyvän suomalaisen oppaan "Ekin" johdolla.

Lopuksi vielä Heidin ja Päivin matkoihin liittyvä mietelause: Tärkeää ei ole mistä sinä tulet, vaan minne olet tulossa! Tervetuloa kotiin!Tyyny sänkyni päällä, toivotti minut tervetulleeksi kotiin, josta Heidi ja puoliso ovat nukkuneet pois, lapset lentäneet pois pesästä, mutta toivotus elää, se tuntui lämpimältä, kaihoisalta. Kiitos!

Barcelona terveisin Kaarina

Vas. Helvi Riski OS. Inkinen, Rosa Inkinen OS. Inkinen, Irja Hei­nonen OS. Riski, Kari Heinonen synt. 9.5.1958. Neljä polvea.

4 polvea, Rosa Inkinen,loini Kipinoinen OS. Inkinen, Anneli Oksanen OS. Kipinoinen, Riitta ja Ritva Oksanen. Kuva vuo­delta 1966

4 polvea Kipinoisia ja Inkisiä, Hannu Kipinoinen, Anneli Ok- 4 po .ea V ? : -- -e " - Kipinoinen OS. Inkinen, Anne sanen, Riitta Tamminen ja Joni-vauva. Kuva vuodelta 1984. V e r"c 05 • ะแกc ner a Pevva Venho. Kuva vuodelta 1982.

4 polvea. Rosa Inkinen (synt. 1892), Kaarina Hannula OS. Inkinen (synt. 1933), Heidi Sten- bom OS. Hannula (synt. 1954), Krister Sten- bom (synt. 1977) Kuva vuodelta 1979

m

I

Jäsenluettelo 2015Aho He «TV2 <_ sko 1Aho x_SAO

i j i e —a. «.03 v ..-" ia jäsen- ■ • ; — ะ- ' - _ _

V* 1» li» c<£3 น''X ij —, z ,*£ <LäTC' “«2 \tasku z r fcsBon a T^rku —1=. —II_ _ - a-?e<ka Turku - a - r u a Leena Turku —,a“ " _ a -ho Turku Ha"";-, a Katariina Turku -a^nu ia Kaarina Aura Mäkelä Lauri Lavia Hannula Päivi Aura Heinonen Kari Lemu Heinonen Aku Lemu Heinonen Atte Lemu Helenius Kaarina Säkylä Helenius Sirpa Turku Helenius Timo Turku Helenius Ville Turku Hiironen Aimo Rusko Hiironen Hannes Lieto Hiironen Helvi Paattinen Hiironen Pentti Rekijoki Hiironen Leena-Maija Rekijoki Hiironen Timo Somero Hiironen-Joutsela Päivi Turku Hiironen-Tiensuu Taina Lieto Tiensuu Janika Lieto Honkala Riitta Helsinki Hotokka Marja-Liisa Halikko Hotokka Katja Halikko Hotokka Teemu Halikko Huikko Pirkko Turku Hyle Impi Turku HyleTerttu Helsinki Inkinen Annikki Masku Inkinen Eero Masku Inkinen Irja Lemu Inkinen Esa Paattinen Inkinen Janne Paattinen Inkinen Eetu Paattinen Inkinen Heljä Littoinen Inkinen Heikki Kyrö Inkinen Hellevi Aura Inkinen Jukka Lieto Inkinen Prasan Lieto Inkinen Karri Tampere Inkinen Lauri Oulu Inkinen Marko Hamina Inkinen Sanna Hamina Inkinen Emilia Hamina Inkinen Valtteri Hamina Inkinen Lyyli Masku Inkinen Martti Klaukkala

Inkinen Matti HelsinkiInkinen M ikko NaantaliInkinen Mirja MaskuInkinen Outi TurkuInkinen Paavo MaskuInkinen Pentti EspooInkinen Pentti MerimaskuInkinen Päivi SauvoInkinen Risto HaminaInkinen Samu HelsinkiInkinen Seppo PiikkiöInkinen Sinikka TurkuInkinen-Galang Kathy TurkuKankaanpää Pirkko AuraKankaanpää Sirkka-Liisä RaisioKiili Hely NaantaliKipinoinen Seija TurkuKipinoinen Kristian TurkuKipinoinen Ronja TurkuKipinoinen Roosa TurkuKivikkoja Osmo AuraKivikkoja Marja-Leena AuraKoskikallio Ritva RaisioKoskikallio Matti RaisioKoskinen Anneli PoriKurki Rauni MaskuKurki Rea KuopioKurki Tarja PiikkiöKurki Pertti PiikkiöLallukka Heljä TampereLerkki Hilja AuraLietepohja Tellervo Lappi TlLietepohja Heimo Lappi TlLyijynen Raili KuninkaankyläMarttila Irma RuskoMarttila Jaakko RuskoMuurinen Eeva KankaanpääMuurinen Eila PoriMuurinen Harri AuraMuurinen Paula LietoMuurinen Pauli NoormarkkuMuurinen Maritta NoormarkkuMuurinen Pekka NoormarkkuMuurinen Ulla NoormarkkuMuurinen Hanna-Leena NoormarkkuMäkilä Esa MynämäkiMäkilä Sari MynämäkiMäkilä Sinikka MynämäkiMäkilä Antti MynämäkiNieminen Hilkka KarunaNieminen Jorma KarunaNieminen Minna SauvoNurmi Leena RaisioOjanen Pirkko RaisioReko Sirkku SäkyläReko O lli Säkylä

Reko Mikko Säkylä Reko Miia Säkvlä Reko Sanna Säkylä Rusi Elsa Turku, kunniajäsen Rusi Merja Raisio Saksi Mervi Naantali Saksi Jarmo Naantali Santalainen Maija Masku Seppälä Eeva Tarvasjoki Sihvonen Ritva Lahti Stenbom Krister Aura Stenbom Hanna Aura Stenbom Liina Aura Stenbom N iilo Aura รนทาen Sari Lappeenranta Suominen Sinikka Turku Suominen Kimmo Turku Suominen Ella Turku Söderberg Liisi Ruotsi Toivonen Hemmo Muurla Toivonen Maritta Muurla Tommila Katariina Raisio Tommila Raimo Raisio Tommila Salu Turku Tommila Mia Rosa Tommila Siina Turku Tähtinen Eila Masku Venho Anne Turku Venho Seppo Turku Venho Pekka Turku Venho Saga Turku Venho Lasse Turku Veramo Riikka Mikkeli Veramo Ritva Sasi Veramo Jarkko Sasi Veramo-Leivo Päivi Ylöjärvi Leivo Kari Ylöjärvi Viitasalo Hanna Käärmelahti Vireä Helvi Turku Vireä Veikko Turku Vuorinen Marjo Raisio Vuorinen Hannu Raisio Vuorinen Petra Raisio Vuorinen Pauliina Raisio Vähäsöyrinki M irja Turku Välimäki Jaana Turku Välimäki Jani Turku Välimäki Jussi Turku Yli-Pohja Leena Aura

Jäseniä 161

Jäsenrekisterin hoitaja Hellevi Inkinen yhteystiedot hellevi43@hotmail.com puh. 040 352 8010 tai 02 486 9621

19

Hyvää Joulua jaOnnellista Uuttavuotta 2016kaikille sukulaisille ja tuttaville!

Heli Aaltonen perh., TurkuAune Akkanen, HalikkoKaarina Helenius, SäkyläSirpa ja Timo Helenius perh., TurkuKaarina Hannula ja Lauri I. Mäkelä, AuraPäivi Hannula, TurkuMarja-Liisa ja Veikko Hotokka, HalikkoEsa-Matti Inkinen perh., PaattinenHeikki Inkinen, KyröHellevi Inkinen ja Ensio Kiukkonen, AuraPäivi Inkinen, SauvoMikko ja Anne Inkinen, NaantaliMirja Inkinen, MaskuSeija Kipinoinen, Turku

Marja-Leena ja Osmo Kivikkoja, AuraAnneli Koskinen, PoriRauni ja Reijo Kurki, MaskuTellervo ja Heimo Lietepohja, Lappi TlPekka Muurinen perh., NoormarkkuSirkku ja Olli Reko perh., SäkyläMervi ja Jarmo Saksi, NaantaliSinikka ja Kimmo Suominen perh., TurkuKrister ja Hanna Stenbom perh., AuraKatariina ja Raimo Tommila perh., RaisioEila Tähtinen, MaskuAnne ja Seppo Venho perh., TurkuMarjoja Hannu Vuorinen perh., Raisio

Kuolemajärven Inkisten Sukuseuran sukukokous Sauvossa 3.7.2016 klo 12

Tilausravintola Kalleus Backa 55, Sauvontie 55, Sauvo