aBb Hiƺ1 Saatteeksi 5

2 Lukuohje 6

3 Esimerkkejä raporttisi palkeista: 73.1 Kolme palkkia: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73.2 Kaksi palkkia: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

4 UNI JA LEPO 84.1 Unen määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84.2 Vuorotyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94.3 Unen syvyys ja rauhallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94.4 Vuorokausirytmi ja unen alkamisajankohta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

5 NAUTINTOAINEET 105.1 Kahvi ja kofeiini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

5.1.1 Kofeiinin poistumisnopeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105.1.2 Kofeiinipitoisten juomien määrä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105.1.3 Kofeiinin haittavaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

5.2 Alkoholi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115.2.1 Alkoholin kulutustottumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115.2.2 Alkoholin aiheuttama punoitusreaktio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

6 PAINONHALLINTA 126.1 Perusaineenvaihdunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126.2 Painonpudotuksen helppous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126.3 Ravinto ja painonpudotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

6.3.1 Kuidut ja painonpudotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136.3.2 Rasva ja painonpudotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136.3.3 Lihasmassa ja painonpudotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

6.4 Ravinto ja painonhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146.4.1 Hiilihydraatit ja painonhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146.4.2 Tyydyttymättömät rasvat ja painonhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146.4.3 Proteiinit ja painonhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146.4.4 Rasva ja painon palaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156.4.5 Eri ruoat ja painonhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

6.5 Metabolisen oireyhtymän esiintyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156.6 Painonnousun perinnöllisiä altistavia ja suojaavia tekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

6.6.1 Painonnousulle altistavia tekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166.6.2 Painonnousulta suojaavia tekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

7 RAVINTO 177.1 Makeanhimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177.2 Napostelutaipumus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187.3 Ruokahalu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187.4 Syömisen määrän ja mielihyvän yhteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187.5 Kitkerän maistamisherkkyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197.6 Kasvissuuntautuneisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

8 VITAMIINIT 20

2

8.1 A- ja E-vitamiinien kaltaisten molekyylien (karotenoidit ja tokoferolit) luontaiset tasot eli-mistössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

8.2 Retinolin eli A1-vitamiinin luontainen taso elimistössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208.3 B12-vitamiinin luontainen taso elimistössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218.4 D-vitamiinin luontainen taso elimistössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218.5 D-vitamiinin tuotantoteho ja puutostilariski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

9 HIVENAINEET JA MINERAALIT 229.1 Magnesium . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229.2 Fosfori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239.3 Sinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239.4 Kalsium . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249.5 Kupari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

10 URHEILU JA SUORITUSKYKY 2510.1 Angiotensiinientsyymisi (ACE) genotyyppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2510.2 Kestävyysurheilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2610.3 Voimaurheilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2610.4 CRP-tulehdustekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2610.5 Akillesjänteen vaurioitumisriski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2610.6 Eturistisiteen vaurioitumisriski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2710.7 Palautuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2710.8 Lihasvauriot harjoittelun aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2710.9 Kipukynnys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2810.10 Veressä kiertävien verisuonten kasvutekijöiden määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2810.11 Lihasten perinnöllinen voimataso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2810.12 Hapenottokyky . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

11 TERVEYS JA OMA KEHO 3011.1 Sokeriaineenvaihdunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

11.1.1 Paastoverensokerin taso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3011.1.2 Paaston yhteys veren kiertävään triglyseridimäärään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3011.1.3 Verensokerin nousunopeus ruoan yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3111.1.4 Raskausajan diabetes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

11.2 Verenpaine . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3211.2.1 Verenpaineen reagointi suolan saantiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3211.2.2 Unenpuutteen aiheuttama verenpainetaudin riski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3211.2.3 Alkoholin ja verenpaineen nousun yhteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

11.3 Erilaisten tautien vastustuskyky . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

12 ALLERGIAT 3412.1 Allergiariskin perinnöllinen osuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

12.1.1 Alttius maapähkinäallergialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3412.1.2 Alttius heinänuhalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

13 SATUNNAISET MIELENKIINTOISET OMINAISUUDET 3613.1 Herkkyys eri tuoksumolekyyleille eli pieni makumieltymysopas . . . . . . . . . . . . . . . . 3613.2 Kukkien tuoksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3613.3 Maltaiden ja viljan tuoksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3713.4 Hien aistiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3713.5 Parsan tuoksun aistiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3713.6 Muita ominaisuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3813.7 Kirkkaan valon aiheuttama aivastusreaktio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

3

13.8 Henkilökohtainen ominaistuoksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

14 PERSOONALLISUUS 3914.1 Stressinsieto ja toimintakyky . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3914.2 Addiktioherkkyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3914.3 Introverttiys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

15 SUKUJUURET 4115.1 Mitokondriolinja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4115.2 Sukujuuriesi maailmanlaajuinen prosentuaalinen osuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4115.3 Y-kromosomilinjasi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

16 LÄÄKEVASTEET 4316.1 Entsyymi CYP1A2, rs762551, -163C>A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4316.2 Entsyymi CYP2D6, rs5030656, K281del . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4416.3 Entsyymi protrombiini F2, rs1799963, G20210A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4416.4 Entsyymi Factor V Leiden F5, rs6025, Arg506Glu / R506Q . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4416.5 Geeni SLCO1B1, rs4149056, 521T>C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4516.6 Geeni SLCO1B1, rs4363657, 521T>C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

4

R a��ii22FbBSinulle toimitettava raportti pitää sisällään tietoa sopivasta ruokavaliostasi, liikuntaan ja urheiluunliittyvistä ominaisuuksistasi, harjoitteluvasteistasi, palautumisestasi, unestasi sekä monista muistatärkeistä ominaisuuksistasi.

Analyysin perusteena on tieteellisesti tutkittu tieto kaikista osa-alueista. Valmista analyysiä lukiessasiSinun on oltava tietoinen, että tarjottu tieto voi joiltakin osin hämmentää Sinua. Testin luonteen johdostatämä ei ole todennäköistä. Analyysimme ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan kartoitus geneettisistävahvuuksistasi sekä ominaisuuksistasi.

Tieteellisen tutkimustiedon luotettavuudesta vastaavat ainoastaan tutkimuksia tehneet tutkijat sekätutkimustietoa julkaisseet instituutiot ja laitokset.

Evogenom Oy on suomalainen bioteknologiayritys, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä ja hyvinvointiagenetiikan avulla. Olemme sitoutuneet yhtiönä tuottamaan ensiluokkaista ja eettistä palvelua.Toimintaperiaatteinamme ovat luottamuksellisuus, yksityisyys, kohteliaisuus sekä tieteellisyys.Yrityksemme on syrjinnästä vapaa alue ja kaikki ovat meille yhdenvertaisia. Tavoitteenamme ongeenianalyysien avulla auttaa ymmärtämään perimäämme ja tuntemaan geneettisiä vahvuuksiamme sekäominaisuuksiamme.

Palvelun tuottamisessa Evogenom Oy vastaa, että analyysi- ja tuotantoprosessit noudattavat Suomenhenkilötietolainsäädäntöä. Sinua koskevaa geneettistä dataa ei säilötä. Data tuhotaan, kun olet saanutanalyysisi. Niin ikään toimittamasi näyte tuhotaan, kun lopullinen analyysi on toimitettu Sinulle. EvogenomOy ei luovuta geenidataa prosessin ulkopuolisille kolmansille osapuolille.

Tietoturvaan liittyvistä syistä geneettistä dataasi ei käsitellä tietokoneella, joka on kytkettynä internetiin.Lisäksi Sinua koskevaa dataa ei säilytetä internetissä eikä analyysisi ole saatavilla internetitse, ellet jostainerityisestä syystä nimenomaisesti pyydä meitä toimittamaan analyysiisi liittyviä seikkoja tätä kautta.

5

k GmFmQ?D2Geenitestillä tutkitaan perinnöllisiä ominaisuuksiasi, jotka ovat periytyneet Sinulle omilta vanhemmiltasi.Raportissa esitettyjen yksittäisten tulosten taustalla on suuri määrä valideja tieteellisiä tutkimuksia, joihinraporttiin kirjautuvat diagrammit ja sanalliset yhteenvedot perustuvat. Näistä esimerkki seuraavalla sivulla!

Tulokset ovat analysoituja geenejä omasta näytteestäsi, eivätkä näin ollen ota huomioon elämäntapojesivaikutusta, ympäristötekijöitä tahi liikunnan harjoittelutaustaasi saati mahdollisia sairauksia. Analyysimmeperustuu olettamukseen, että olet perusterve eikä Sinulla ole mitään lääketieteellistä seikkaa, joka tulisiottaa huomioon esim. todennäköisyyksiä laskettaessa. Niin ikään käyttämämme tutkimukset perustuvattämän hetken parhaaseen tieteelliseen tietoon, ja täten tulosten tulkinta saattaa muuttua tulevaisuudessa.

Meidän jokaisen genomimme rakentuu neljästä erilaisesta emäksestä (A, C, T ja G). Nämä muodostavatkeskenään kaksi erilaista paria, AT ja CG, ja näin yhdistyen rakentavat henkilökohtaisen, noin 3 miljardiaemäsparia pitkän DNA-molekyylimme. Otos DNA-molekyylistäsi voisi näyttää esimerkiksi tältä:

�h:h�:h�:h�h:h�*h*h�hh:�hh*h��h:h�:h�:h�h:h�*h*h�hh:�hh*h��h:h�:h�:h�h:h�*h*h�hh:�hh*h�h�*�h*�h*�h�*�h:�:�h��*h��:�hh�*�h*�h*�h�*�h:�:�h��*h��:�hh�*�h*�h*�h�*�h:�:�h��*h��:�h

Geeniluentamme tutkii näistä noin 3 miljardista emäsparista hieman yli 700 000 yksittäistä muunnosta eliSNPiä (Single Nucleotide Polymorphism). Näistä muunnoksista suurin osa sijaitsee geenien sisällä jajoidenkin niiden aiheuttamista vaikutuksista on tutkimuskirjallisuusnäyttöä, jonka avulla pystymmekertomaan Sinulle yksityiskohtia omasta elämänreseptistäsi. Luentamme tarkkuus on keskimäärin noin99,5 %, joten analyysimme on yksittäisen ominaisuuden suhteen hyvin paikkansapitävä, mutta eitäydellisen tarkka.

Noin 20-50 % tiettyyn ominaisuuteesi liittyvistä seikoista voi perustua genotyyppiisi eli perimäsimuuttumattomaan koodiin. Fenotyyppi eli ilmiasu puolestaan tarkoittaa olemassaolevien, havaittavienominaisuuksiesi ajan myötä muodostamaa kokonaisuutta eli Sinua. Siihen sisältyvät biokemialliset,käyttäytymykselliset ja fysiologiset ominaisuudet. Asiaa voi havainnollistaa esimerkiksi ajattelemalla kasvinsiementä: samasta siemenestä (genotyypistä) kasvaa ympäristön laadusta riippuen joko pieni (huono maa,vähän valoa jne.) tai suuri (hyvä ruokamulta, paljon valoa jne.) kasvi. Ilmiasusi on siis perimäsi jaympäristövaikutuksen yhteistulos.

Geenitestaus määritteleekin täten enemmän mahdollisuuksiasi kuin tämänhetkistä tilaasi. Liikunta- jaurheilusuoritukseesi vaikuttavat perinnöllisten ominaisuuksiesi lisäksi aina harjoittelutaustasi. Esimerkiksisäännöllinen voimaharjoittelu lisää lihasmassaa ja -voimaa, vaikka geneettiset taipumuksesi olisivatkinsuurimmaksi osaksi kestävyysliikuntaa suosivia ominaisuuksia. Lisäksi vallitsevat olosuhteet, kutenlämpötila, ikä, suoritustekniikka, motorinen taito, ruokavalio, koettu stressi, unen määrä ja laatu sekävireystilasi vaikuttavat ilmenevään suorituskykyysi.

On siis tärkeää muistaa, että DNA-testin tulos osoittaa nimenomaan perimääsi perustuvan analyysintaipumuksistasi ja ominaisuuksistasi. Esimerkiksi luontainen D-vitamiinitaso ja D-vitamiinin tuotantoelimistössäsi ei ole sama asia kuin verikokeessa selvitetty näytteenoton aikainen tila, jos olet nauttinutsäännöllisesti D-vitamiinivalmisteita. Oma analyysisi antaa Sinulle kuitenkin vankkaa perustietoa siitä,miten kehosi toimii luontaisesti perimäsi ansiosta ja millaisia erilaisia mahdollisuuksia sinulla on.Toivomme mielenkiintoisia oivalluksia raporttisi parissa!

terveisin Evogenomin tiimi

6

j 1bBK2`FF2D  `�TQ`iiBbB T�HF2Bbi�,jXR EQHK2 T�HFFB�,

Oma tuloksesi:

Tätä esitystapaa käytetään, kun ominaisuudessa on kolme erilaista mahdollisuutta. Tässä tapauksessaominaisuus on pienimmillään…

Oma tuloksesi:

… ja tässä tapauksessa suurimmillaan.

Joissain tapauksissa palkkeja saattaa olla vain yksi kolmesta, mutta teksti kertoo silti ominaisuudenolevan keskitasoa. Tällöin kaksi tai kolme palkkia olisivat molemmat suurempia kuin keskiverto taso,jota yksi palkki siis kuvaa.

jXk E�FbB T�HFFB�,

Oma tuloksesi:

Joissain tapauksissa ominaisuudessa on kaksi eri vaihtoehtoa. Tällöin käytetään joko yhtä …

Oma tuloksesi:

… tai kahta palkkia.

Joissain tapauksissa palkit saattavat olla täynnä, mutta teksti kertoo silti ominaisuuden olevankeskivertoa tasoa. Tällöin puolestaan kyseisessä ominaisuudessa paras mahdollinen ominaisuus onkeskiverto taso, ja pienempi määrä palkkeja tarkoittaisi, että ominaisuus olisi keskivertoa pienempi.

Yleisesti ottaen teksti kertoo ominaisuuden luonteen ja kuva on paikalla avustamassa. Jos teksti japalkit vaikuttavat jostain syystä olevan ristiriidassa, kertoo teksti asian todellisen laidan. Hyviälukuhetkiä!

7

9 lLA C� G1SP9XR lM2M K  ` 

Useimmille aikuisille ihmisille pitkällä aikavälillä tarvittava unen vähimmäismäärä on seitsemän jayhdeksän tunnin välillä, keskiarvon ollessa kahdeksan tuntia. Krooninen unen puute on terveysriskin lisäksisuuri riski mm. liikenteessä ja tarkkuutta vaativassa työssä. Unentarpeesta huoletiminen on terveyden jatoimintakyvyn ylläpitämisen kannalta erittäin tärkeää, ja useimmat suomalaiset nukkuvatkin valitettavastisäännönmukaisesti liian vähän. Uni on, vanhaa sanontaa laajentaaksemme, kaiken ikäiselle kuin rahaapankkiin laittaisi! Joillakin harvoilla ihmisillä on perinnöllinen kyky tulla toimeen pienemmällä unimäärälläja silti säilyttää normaali toimintakyky. He eivät tarvitse samassa määrin unta kuin keskivertoyksilö, vaannukkuvat säännönmukaisesti 1-2 tuntia vähemmän. Geeniesi tulos unentarpeesi suhteen on:

Oma tuloksesi:

Perimäsi ansiosta pysyt virkeämpänä vähemmällä unella kuin keskivertoyksilö.

8

9Xk omQ`Qivƺ

Vuorotyön on todettu nostavan riskiä useille sairauksille. Jotkut ihmiset ovat mielummin vuorotyössä kuintoiset, ja tutkimuksissa on havaittu geneettinen ominaisuus, joka lisää todennäköisyyttä päätyävuorotyöalalle. Tämä ei silti tarkoita, että vuorotyö olisi terveysvaikutuksiltaan heille vähemmän haitallista.Perimäsi vaikuttaa asiaan seuraavasti:

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi ei suuntaa sinua vuorotöiden suhteen suuntaan tai toiseen.

9Xj lM2M bvpvvb D� `�m?�HHBbmmb

Todennäköisesti jokainen meistä arvostaa rauhallista, rikkoutumatonta yöunta. Jotkut meistä nukkuvatsyvemmin kuin toiset, häiriintymättä esimerkiksi ulkoa kuuluvista äänistä. Useimpien geenit eivät onneksiole tässä esteenä, mutta joillain meistä on harvinaisempi geenimuunnos, joka tekee unestalyhytsyklisempää. Tämä johtaa yöllisen heräilyn lisääntyneeseen määrään ja saattaa olla häiritsevää, josunta ei saa helposti uudelleen. Omat geenisi vaikuttavat asiaan seuraavasti:

Oma tuloksesi:

Perimäsi ei herättele sinua keskellä yötä.

9X9 omQ`QF�mbB`viKB D� mM2M �HF�KBb�D�MFQ?i�

Ihmisillä on sisäinen kello, jonka vuorokauden pituus on hieman yli 24 tuntia. Jotkut valvovat yleensämyöhempään kuin toiset, jotka saattavat suunnistaa höyhensaarille hyvinkin aikaisin. Ihmisten luontainennukkumaanmenoaika vaihtelee niin opittujen tapojen kuin elämäntilanteenkin kautta, ja myösperinnöllisillä taipumuksilla on vaikutusta asiaan. Joillain henkilöillä perintötekijät suosivat aamuvirkkuaelämäntapaa, ja joillain toisilla taas paras aktiivisuuden vaihe tulee vasta iltapäivästä tai illasta.Aamuvirkut myös nukkuvat keskimäärin hivenen enemmän kuin iltavirkut. Iltavirkut puolestaan saattavatkärsiä ajoittaisesta unettomuudesta ja suosia esimerkiksi töitä, jotka tapahtuvat ilta-aikaan. Perintötekijäsimäärittävät vuorokausirytmiäsi seuraavasti:

Oma tuloksesi:

Perimäsi suoma vuorokausirytmisi on aamuvirkku. Olet toimeliaimmillasi aamupäivästä. Illan tullennukahdat helposti ja nukut hiukan pidempään kuin väestön keskiarvon.

9

8 L�lhALhP�AL11h8XR E�?pB D� FQ72BBMB

5.1.1 Kofeiinin poistumisnopeus

Joillakin ihmisillä kofeiini poistuu elimistöstä nopeammin kuin toisilla. Esimerkiksi vastasyntyneilläkofeiinia poistava entsyymi alkaa toimia kunnolla vasta noin puolen vuoden ikäisenä, ja runsaasti kofeiiniaennen imetystä nauttivilla äideillä rintamaitoon erittyvä kofeiini saattaa pitää vauvan valveilla.Täysikasvuisilla kofeiiniaineenvaihdunta on puolestaan joskus huomattavankin nopeaa, ja silloin vastuussaon eräs maksan sytokromientsyymeistä, CYP1A2.

Oma tuloksesi:

Aineenvaihduntasi on kofeiinin suhteen tehokasta. Kofeiini poistuu elimistöstäsi keskivertoanopeammin.

5.1.2 Kofeiinipitoisten juomien määrä.

Taipumus kofeiinipitoisten juomien nauttimiseen vaihtelee eri ihmisten välillä runsaastikin. Joillainihmisillä kahvihammasta kolottaa herkemmin kuin toisilla, ja kahvia tulee juotua pitkin päivää. Toleranssinkehittyminen ja ylläpito selittää osaltaan tämän, mutta myös geeneillä on oma osansa kofeiinipitoistenjuomien kulutukseen.

Oma tuloksesi:

Juot kofeiinipitoisia juomia, esimerkiksi kahvia, enemmän kuin keskiverron määrän.

10

5.1.3 Kofeiinin haittavaikutukset

Joillekin ihmisille kofeiini tuottaa runsaasti käytettynä erilaisia epämiellyttäviä vaikutuksia, kutenahdistusta ja sydämentykytystä. Tutkimuksissa on löydetty vastaavuus eräiden geenien muunnelmien jaahdistuksentunteen keskivertoa suuremman määrän välillä. Alla on laskettuna henkilökohtainenperinnöllinen kofeiinireaktiosi:

Oma tuloksesi:

Kofeiini ei lisää ahdistuneisuuden tunnettasi keskivertoa enempää.

8Xk �HFQ?QHB

5.2.1 Alkoholin kulutustottumukset

Ihmisten alkoholinkulutus vaihtelee runsaasti. Esimerkiksi joillekin alkoholipitoiset juomat aiheuttavatsuuremman vasteen, ja sama alkoholimäärä saattaa täten tuntua suuremmin päihdyttävältä. Tähänvaikuttavat monet seikat, esimerkiksi toleranssi ja nautitun ruoan määrä. Osaltaan alkoholinkulutustottumuksiin vaikuttavat myös perintötekijät - runsaasti alkoholia käyttäville juominen saattaatuntua geneettisistä syistä miellyttävämmältä kuin muille ihmisille.

Oma tuloksesi:

Sinulla on geneettinen taipumus nauttia alkoholia keskivertoa runsaammin.

5.2.2 Alkoholin aiheuttama punoitusreaktio

Alkoholin aineenvaihdunta on tietyn geenimuunnoksen johdosta joillain ihmisillä haastavampaa kuintoisilla. Tämä geenimuunnos on erityisen yleinen Aasiassa, mutta sitä esiintyy myös muualla. Kun tämängeenimuunnoksen kantaja nauttii alkoholia, sen aineenvaihduntatuote asetaldehydi ei poistu yhtä nopeastikuin pitäisi. Tämä puolestaan aiheuttaa asetaldehydin kertymisen elimistöön ja sitä kautta mm.tunnusomaisen punoitusreaktion, joka keskittyy lähinnä kasvoihin ja ylävartaloon. Vastaava reaktiotavanomaisella genotyypillä saadaan esimerkiksi antabus-lääkettä nautittaessa. Tunne koetaanepämiellyttäväksi ja tämän ominaisuuden kantajien keskuudessa alkoholin nauttiminen on yleensäharvinaisempaa.

Oma tuloksesi:

Sinulla on tavanomainen ALDH2-entsyymi.

11

e S�ALPL>�GGALh�eXR S2`mb�BM22Mp�B?/mMi�

Kehomme kuluttaa levossakin energiaa tavanomaisten toimintojen, kuten solujen jakautumisen jalämpötilan säätelyn ylläpitämiseen. Joidenkin ihmisten lämmöntuotantojärjestelmä toimii eri tavalla kuinmuilla. Heidän elimistönsä valmistaa vähemmän ruskeita rasvasoluja, jotka ovat erikoistuneita lämmöntuottamiseen. Tällöin perusaineenvaihdunta tuottaa lämpöä vähemmän kuin tavanomaisilla yksilöillä,jolloin energiaa jää enemmmän säästöön ja se varastoidaan rasvana valkoisiin rasvasoluihin. Myös kylmäsaattaa täten tuntua epämiellyttävämmältä alhaisemman lämmöntuotannon tähden. Geeniesi tulos on:

Oma tuloksesi:

Varastoit energiaa keskivertoa tehokkaammin. Lämmöntuotantosi on alhaisempaa japerusaineenvaihduntasi on hivenen hitaampi kuin keskiverrolla ihmisellä.

eXk S�BMQMTm/QimFb2M ?2HTTQmb

Joillain ihmisillä keho varastoi energiaa tehokkaammin kuin toisilla. Esihistoriallisina aikoina, kunruoansaanti oli epäsäännöllisempää, tämä saattoi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä. Nykyään ruoanmäärän yltäkylläisyys on kääntynyt ennen suosiollista genotyyppiä vastaan, ja kerätty vararavinto saattaapysytellä mukana perintötekijöiden vaikutuksestas huomattavan sitkeästi painonkaristamisyrityksistävälittämättä.

Oma tuloksesi:

Tämä geenisi ei hankaloita painonpudotustasi.

12

eXj _�pBMiQ D� T�BMQMTm/Qimb

6.3.1 Kuidut ja painonpudotus

Kuitujen saanti on hyödyllistä mm. suolistoterveyden ja vatsan normaalin toiminnan ylläpitämisenkannalta. Joillain ihmisillä perinnölliset tekijät antavat runsaasta kuidunsaannista myös lisäetuapainonpudotukseen, jolloin laihduttaminen on helpompaa.

Oma tuloksesi:

Jos syöt päivässä noin 30 grammaa tai enemmän kuituja, painonpudotuksesi on helpompaa kuin jossöisit vähemmän kuituja.

6.3.2 Rasva ja painonpudotus

Rasvansaanti vaikuttaa eri ihmisillä eri tavoin, ja joillekin on helpompaa pudottaa painoa monella erilaisellaruokavaliolla. Toisilla taasen esimerkiksi rasvansaanti hidastaa painonpudotusta suhteessa paljonenemmän kuin toisilla, jolloin ruokavaliosuunnittelusta saatava etu on vastaavasti suurempi.

Oma tuloksesi:

Painonpudotuksesi on mahdollista sekä matala- että korkearasvaisella ruokavaliolla.

6.3.3 Lihasmassa ja painonpudotus

Painoa pudotettaessa keho vähentää sekä rasvan että lihasmassan osuutta. Oikealla ruokavaliolla jaharjoittelulla voidaan vaikuttaa asiaan, jos halutaan esimerkiksi vähentää pääasiassa rasvamassaa muttakoettaa säilyttää lihasmassaa. Joillain yksilöillä perintötekijät mahdollistavat lihasmassan paremmansäilyttämisen tiettyjen ruokavalioiden yhteydessä.

Oma tuloksesi:

Kun pudotat painoasi ja saat samalla 40 % päivittäisestä energiastasi rasvasta, lihasmassasi putoaasuhteessa vähemmän kuin jos saisit vähemmän kuin 40 % päivittäisestä energiastasi rasvasta.

13

eX9 _�pBMiQ D� T�BMQM?�HHBMi�

6.4.1 Hiilihydraatit ja painonhallinta

Tutkimuksissa on havaittu yhteys perintötekijöiden ja hitaiden hiilihydraattien edullisen vaikutuksen välillä.Joidenkin ihmisten elimistö hyötyy enemmän hitaista hiilihydraateista ja päivittäisen energiasisällönollessa enemmän niihin päin kallellaan painonhallinta on helpompaa kuin keskiverrolla ihmisellä.

Oma tuloksesi:

Hitaiden hilihydraattien saantisuosituksesi ei ole tämän geenin säätelemää.

6.4.2 Tyydyttymättömät rasvat ja painonhallinta

Rasva on painoyksikköä kohti keholle tehokasta energiaa. Jos rasvaa syödään suuria määriä, osa siitä jäähelposti vararavintona elimistöön. Joillain ihmisillä perintötekijöiden ansiosta suurempi rasvan määrä eisuoraan vaikuta painoa nostavasti, jos suuri osa nautitusta rasvasta on tyydyttymätöntä.

Oma tuloksesi:

Kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen terveellisyys on Sinulle normaalia tasoa.

6.4.3 Proteiinit ja painonhallinta

Proteiinien riittävä saanti on ensiarvoisen tärkeää lihasmassan säilyttämisen ja kasvattamisennäkökulmasta. Joillakuilla runsas proteiinien saanti helpottaa painonhallintaa, kun taas joillain toisillarunsasproteiininen ruokavalio tekee painonhallinnasta haastavampaa. Alla on analysoituna omienperintötekijöidesi vaikutus asiaan.

Oma tuloksesi:

Painonhallintasi on samalla tavalla mahdollista sekä matalammalla että korkeammalla ruokavalionproteiinisisällöllä.

14

6.4.4 Rasva ja painon palaaminen

Tavoitteellisen painonpudotuksen jälkeen paino saattaa nousta takaisin monesta syystä - joskusruokavaliomuutokset eivät ole pysyviä tai kenties aiemmin harrastettuun liikuntaan tulee jostain syystätauko. Tietyillä perinnöllisillä tekijöillä on ruokavalion kanssa yhteys painon paluuseen, ja ruokavalio, jossasuhteessa suurempi osa energiasta saadaan rasvasta, nostaa painoa takaisin joillain ihmisillä paljonnopeammin kuin toisilla.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen painonpudotuksen jälkeinen painonpaluuominaisuutesi on normaalia tasoa.

6.4.5 Eri ruoat ja painonhallinta

Joidenkin ihmisten suussa rasvaa ja proteiniia sisältävät ruoat maistuvat paremmilta kuin hiilihydraattejasisältävät, kun taas toisilla on yhtäläinen mieltymys kautta linjan. Geneetinen taipumus suosia näitä ruokiaon osaltaan vaikuttamassa kokonaisenergian saantiin, sillä rasvaa suosivat genotyypit syövät keskimäärinenemmän kaloreita päivässä.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi edustajien on havaittu suosivan rasvaa ja proteiinia sisältäviä ruoka-aineitahiilihydraattien kustannuksella. Lisäksi ruokahalusi on hivenen vahvempi kuin keskiverrolla yksilöllä.

eX8 J2i�#QHBb2M QB`2v?ivK M 2bBBMivKBM2M

Metabolinen oireyhtymä on tila, jonka oirekuvaan liittyvät mm. ylipaino erityisesti keskivartalolihavuuden(ns. omenalihavuus) muodossa, kohonnut insuliiniresistenssi, lisääntynyt väsymys, kohonnut verenpainesekä muita oireita. Se on mm. diabeteksen vaaratekijä. Metabolisen oireyhtymän hoitoon suositellaanmuun muassa säännöllistä arkiliikuntaa sekä terveellistä ruokavaliota. Joillain henkilöillä riskimetaboliseen oireyhtymään on perinnöllisistä syistä keskivertoa suurempi - tällöin kannattaa kiinnittääerityistä huomiota sen ennaltaehkäisyn mahdollisuuksiin esimerkiksi elintapoja tarkistamalla.

Oma tuloksesi:

Tämä perinnöllinen ominaisuutesi ei erityisesti lisää metabolisen oireyhtymän riskiä.

15

eXe S�BMQMMQmbmM T2`BMMƺHHBbB  �HiBbi�pB� D� bmQD��pB� i2FBDƺBi 

Analyysissäsi on tarkistettu painonnousulle altistavia ja painonnousulta suojaavia perinnöllisiä muunnoksia,joiden tulokset on koottu tähän. Kyseisten muunnosten tarkkaa molekyylibiologista toimintamekanismia eivielä tiedetä, mutta niillä on havaittu olevan vastaavuus painoon. Jotkut perinnölliset ominaisuudetnostavat kantajansa painoa, ja jotkut puolestaan laskevat sitä. Täten tiettyjen ominaisuuksien kantajilla ontodennäköisempää olla keskivertoa painavampia tai kevyempiä.

6.6.1 Painonnousulle altistavia tekijöitä

Nämä kaksi tekijää vaikuttavat painonnousuun joko neutraalisti tai taipumusta kasvattavasti.

Oma tuloksesi:

Tämä ominaisuutesi on painosi kannalta neutraali.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi edustajat ovat keskivertoa painavampia. Tämän ominaisuuden edustajille liikunta ontärkeä tekijä painonhallinnassa.

6.6.2 Painonnousulta suojaavia tekijöitä

Tämä tekijä on joko neutraali tai vaikuttaa painonnousua hillitsevästi.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi edustajat ovat hivenen keskivertoa kevyempiä.

16

d _�oALhPdXR J�F2�M?BKQ

Useimmilla ihmisillä on jonkinasteinen mieliteko makeaan, ja nälkäisenä ajatus makeasta saattaa ollaerityisen mieluisa. Joskus pelkkä asian mainitseminen saattaa johtaa makeanhimoon. On olemassa tiettyjägeenimuunnoksia, jotka kasvattavat joillakin makean tarvetta suuremmaksi kuin keskiverrolla yksilöllä.Niiden ansiosta makeanhimoa esiintyy enemmän, ja sellainen määrä makeaa, josta joku toinen olisityytyväinen, saattaa vaikuttaa itselle riittämättömältä. Tällöin kaikenlaista hyvää tulee syötyä useammin jaherkemmin. Perinnöllinen taipumuksesi on:

Oma tuloksesi:

Sinulla on geenimuunnos, joka houkuttaa sinua makean pariin.

17

dXk L�TQbi2Hmi�BTmKmb

“Pieni välipala silloin tällöin piristää, ja sanotaanhan, että veren sokeritasosta huolehtiminen on tärkeääesimerkiksi mielialan kannalta.” Toiset ihmiset taasen ovat pitkäänkin syömättä tuntematta erityistätarvetta naposteluun, ja joskus saattavat huomaamattaankin unohtaa syödä. Napostelun todennäköisyystosin lisääntyy miltei universaalisti, mikäli jotain maukasta on näköpiirissä. Naposteluherkkyydestä osa onopittua, osa kulloisenkin tilanteen sanelemaa ja osa johtuu perintötekijöistä - ohessa laskelmammehenkilökohtaisesta geeniesi viestistä välipalojen pariin.

Oma tuloksesi:

Perintötekijäsi kehoittavat sinua napostelemaan välipaloja silloinkin, kun sille ei ole varsinaistatarvetta.

dXj _mQF�?�Hm

Ruokahalu syntyy lukuisista osatekijöistä - nälkä on paras kokki, mutta erityisen makoisat ruoat tunnetustiherättävät ruokahalun, vaikka nälkää sinänsä ei sillä hetkellä olisikaan. Nälkäisenä puolestaan on hankalaaajatella mitään tärkeää, sillä ravinnonhankkimisen sijainti on elimistön sisäisen tärkeysjärjestyslistanyläpäässä. Joidenkin perinnöllisten ominaisuuksien johdosta ruokahalu on erityisen korostunutpäätöksentekojärjestelmässä. Tällöin energiantarve ei ole suorassa suhteessa ruokahaluun, vaan ruokahaluon hivenen suurempi kuin mitä elimistö itse asiassa tarvitsisi. Pitkällä aikavälillä nyky-yhteiskunnassammetämä johtaa painonnousuun, vaikka ruokaa ei olisikaan syöty kuin silloin, kun on ollut nälkä. Olemmetarkastelleet ruokahaluun vaikuttavia omia perinnöllisiä ohjeitasi, ja arviomme on seuraavanlainen:

Oma tuloksesi:

Näläntunteesi on jonkin verran korostunut, vaikka energiansaannin suhteen sille ei olisikaan sillähetkellä syytä. Ruokahalusi on suurempi kuin keskiverrolla yksilöllä. Riittävällä liikunnalla pystytpitämään painosi hallinnassa.

dX9 avƺKBb2M K  ` M D� KB2HB?vp M v?i2vb

Pienet makupalat saattavat ilahduttaa suurestikin joitain ihmisiä, kun taas toiset kokevat saman määränlähinnä häiritsevän riittämättömäksi. Aivojen mielihyväkeskuksen toiminnalla on osuutensa asiaan, jaherkemmin ruoasta mielihyvää saavat ihmiset syövät säännönmukaisesti vähemmän ja täten myös pysyväthelpommin hoikempina. Oma perinnöllinen taipumuksesi on seuraavanlainen:

Oma tuloksesi:

Saat syömisestä nautintoa tavanomaisen määrän.

18

dX8 EBiF2` M K�Bbi�KBb?2`FFvvb

Jotkut meistä maistavat kitkeryyden helpommin ja herkemmin kuin toiset. Kyseessä on perinnöllinenmuunnos kielten makusilmuissa, jotka aktivoituvat pienemmällä kynnyksellä ja saavat herkemmin aikaanmakukokemuksen. Riippuen tilanteesta ja tottumuksista, makukokemus voi olla miellyttävä taiepämiellyttävä. Tämä ominaisuus on osittain päällekkäinen niin sanotun supermaistaja -ominaisuudenkanssa, jolle perinnöllistä mekanismia ei ole vielä yksiselitteisesti löydetty. Aiemmin tästä on voinut ollahyötyä, sillä monet kasveissa esiintyvät myrkylliset aineet ovat kitkeriä maultaan. Nykyään samaominaisuus voi saada henkilön välttelemään esimerkiksi kaaleja, kahvia, humaloituja oluita, sieniä sekägreippiä. Geeniesi osuus tähän on:

Oma tuloksesi:

Kitkeryyden maistamisherkkyytesi on normaali.

dXe E�bpBbbmmMi�mimM2Bbmmb

Joillekin ihmisille kasvikset maistuvat syystä tai toisesta huonommin kuin muille. Valikoitujen kasvistensyönti on terveydelle edullista, ja tällöin terveellisen ruokavalion ylläpitäminen saattaa olla haastavampaa,kun suu hangoittelee vastaan. Omat perintötekijäsi asian suhteen:

Oma tuloksesi:

Koet kasvikset maukkaina.

19

3 oAh�JAALAh3XR �@ D� 1@pBi�KBBMB2M F�Hi�Bbi2M KQH2FvvHB2M UF�`Qi2MQB/Bi D� iQFQ72`QHBiV

HmQMi�Bb2i i�bQi 2HBKBbiƺbb 

Verenkierrossa esiintyvien karotenoidien ja tokoferolien pitoisuus on jossain määrin suhteessaperintötekijöihin. Ne toimivat elimistössä mm. antioksidantteina ja vaikuttavat terveyttä edistävästi.Tiettyjen geenimuunnosten ansiosta veressä voi esiintyä suhteessa enemmän näitä yhdisteitä, ja tätäkautta ne voivat paremmin tehdä oman osuutensa yleisterveyden hyväksi.

Oma tuloksesi:

Karotenoidi- ja tokoferolitasosi ovat normaalit.

3Xk _2iBMQHBM 2HB �R@pBi�KBBMBM HmQMi�BM2M i�bQ 2HBKBbiƺbb 

Retinoli eli A-vitamiinin yleisin verenkierrossa esiintyvä muoto on tärkeä vitamiini esimerkiksi astman,sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä syövän ehkäisyssä. Perinnöllinen muunnos retinolinkantajaproteiinissa lisää sen pitoisuutta veressä ja sitä kautta vaikuttaa hyvinvointia lisäävästi.

Oma tuloksesi:

Retinolitasosi on normaali.

20

3Xj "Rk@pBi�KBBMBM HmQMi�BM2M i�bQ 2HBKBbiƺbb 

B12 on tärkeä vitamiini muun muassa aivojen ja hermoston toiminnalle. Sen imeytyminenruoansulatuksessa ja toiminta elimistössä on monimutkainen prosessi. Eräs geenimuunnos nostaa veressäkiertävän B-12-vitamiinin tasoa naisilla.

Oma tuloksesi:

B-12-vitamiinitasosi on normaali.

3X9 .@pBi�KBBMBM HmQMi�BM2M i�bQ 2HBKBbiƺbb 

D-vitamiini on tärkeä elimistön toiminnalle ja ehkäisee mm. osteoporoosia. Joillain ihmisillä perinnöllisenominaisuuden tähden verenkierrossa esiintyy enemmän kiertävää D-vitamiinia kuin toisilla, ja tätenD-vitamiinin edut ovat kyseisillä ihmisillä paremmin hyödynnettävissä. Tällaisen ominaisuuden kantajillamyös nautitut D-vitamiinvalmisteet saattavat nostaa veressä kiertävän D-vitamiinin pitoisuuksia enemmänkuin muilla.

Oma tuloksesi:

D-vitamiinitasosi ovat normaalit.

3X8 .@pBi�KBBMBM imQi�MiQi2?Q D� TmmiQbiBH�`BbFB

D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Joillain ihmisillä geenit sallivat D-vitamiininmuodostumisen olevan tehokkaampaa, ja sama valomäärä tuottaa heillä enemmän D-vitamiinia. Joillainihmisillä tuotanto puolestaan on heikompaa kuin toisilla, ja tällöin voi olla hyödyllistä kiinnittää huomiotaesimerkiksi ravinnosta ja D-vitamiinivalmisteista saatavaan vitamiinimäärään.

Oma tuloksesi:

D-vitamiinin tuotantosi on normaalitehoista.

21

N >Ao1L�AL11h C� JAL1_��GAhNXR J�;M2bBmK

Magnesiumin riittävä saanti on tärkeää mm. lihasten normaalin toiminnan kannalta. Magnesium onkriittinen mineraali kehon energiantuotannosta ja DNA:n valmistamisesta vastaavissa entsyymeissä. Hyviämagnesiumin lähteitä ovat esim. pähkinät, kaakao, tattari sekä vihreät kasvikset, mm. pinaatti. Joillainihmisillä magnesiumia esiintyy veressä enemmän, ja täten tällaisten ominaisuuksien kantajilla esimerkiksiurheilu saattaa olla helpompaa ja lihaskramppeja esiintyä vähemmän.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen magnesiumtasosi on normaali.

22

NXk 6Qb7Q`B

Fosforilla on vaikutusta aineenvaihduntaan ja happo-emästasapainon säätelyyn. Fosfori onmerkityksellistä mm. luustolle ja hampaille erityisesti kasvuiässä oleville. Keskimääräinen länsimaalainenfosforin saanti on liiallista. Kroonisesta munuaissairaudesta kärsiville fosfori on suorastaan vaarallista, jasaantisuositukset siten matalampia. Ruoan korkea fosforipitoisuus linkittyy sydän- ja verisuonitauteihin janopeuttaa kohonneiden lisäkilpirauhashormonin pitoisuuden kautta luun hajoamista. Liian korkeafosforipitoisuus verisuonissa voi kalkkeuttaa niitä ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Fosforipitoisiaravintoaineita ovat mm. lukuisat maitotuotteet (erit. sulatejuustot) sekä täysjyvävilja, pähkinät, kaakao,kolajuomat, lihajalosteet.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen fosforitasosi on normaali.

NXj aBMFFB

Sinkin saanti on länsimaisessa ruokavaliossa yleisesti riittävällä tasolla, ja sen puutoksesta kärsivätkinyleensä lähinnä vegaanit ja laihduttajat. Sinkkiä on runsaasti äyriäisissä, lihassa, eritoten maksassa,monissa maitotuotteissa ja juustoissa. Kasvikunnan tuotteista täysjyvävilja, monet pähkinät (erit.parapähkinät), vehnänalkiot- ja leseet, monet siemenet kuten auringonkukan- ja kurpitsansiemenet ovatsinkkirikkaita. Elimistössä sinkkiä tarvitaan mm. lukuisten kehitykseen ja hedelmällisyyteen liittyvienentsyymien rakennusosaksi sekä DNA-synteesiin. Eritoten lapsilla sinkin puute saattaa aiheuttaa kasvunhidastumista ja altistaa jopa aivojen kehityshäiriöille.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen sinkkitasosi on keskivertoa korkeampi.

23

NX9 E�HbBmK

Kalsium on yleisin elimistön kivennäisaine ja sitä tarvitaan lukuisiin kehon prosesseihin, mm. normaaliinsydämen toimintaan, lihassupistuksiin ja hermoimpulssien kulkuun, minkä lisäksi kalsium on oleellinensolukalvojen läpäisevyyden ja nestetasapainon säätelyssä. Kalsiumin lähteitä ovat lehti- ja parsakaali,pähkinät ja mantelit, soija, ruotoineen syötävät kalat sekä maitotuotteet. Kalsiumin imeytymiseensuolistosta vaikuttavat olennaisesti mm. D- ja K-vitamiini, ikä, hormonitaso sekä ravitsemus, kutenkahvinjuonti, kuidun määrä (täysjyväviljan fytaatit häiritsevät imeytymistä) sekä valkuaisaineiden saanti.Saantisuositus vaihtelee huomattavasti esim. iän myötä. Kalsiuminpuutos altistaa luuston heikkenemiselle,mutta vastoin yleistä harhaluuloa, maitotuotteiden runsas kulutus yksinään ei välttämättä olekaan tehokaskeino suojautua osteoporoosia vastaan. Liiallinen kalsiumin saanti on verrattain yleistä, aiheuttaen mm.muiden mineraalien imeytymishäiriöitä, pehmytkudosten kalkkeutumista, ummetusta jaentsyymitoiminnan häiriöitä.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen kalsiumtasosi on normaali.

NX8 EmT�`B

Kupari on harvinainen, mutta tarpeellinen kehon mineraali, jota tarvitaan mm. rauta-aineenvaihduntaan,hermoston normaaliin toimintaan, puna- ja valkosolujen kypsymiseen ja hapetus-pelkistysreaktioihin.Kupari osallistuu solun energiantuotantoon eli ATP:n valmistukseen, minkä ohella sillä on merkitystä soluntukirangalle ja vastustuskyvyn kehitykselle. Elimistössä sitä on varastoituneena erityisesti luihin jalihaksiin. Kuparinpuutos on harvinaista terveillä aikuisilla, mutta sitä aiheuttavat mm. liiallinen kalsiumin,fosforin tai sinkin saanti, munuaisvaurio, letkuruokinta sekä suolen ohitusleikkaukset. Hyviäkuparinlähteitä ovat sisäelimet, liha, kala, äyriäiset, pähkinät, siemenet ja leseet, viljatuotteet sekä kaakao.Puutteellinen kuparinsaanti voi johtaa esimerkiksi anemiaan sekä tukikudoksen muutoksiin jahermokudoksen tuhoutumiseen.

Oma tuloksesi:

Geenisi vaikuttavat asiaan enemmän ja perinnöllinen kuparitasosi on keskivertoa matalampi.

24

Ry l_>1AGl C� alP_AhlaEuEuRyXR �M;BQi2MbBBMB2MibvvKBbB U�*1V ;2MQivvTTB

Angiotensiinientsyymi on verenpainetta ja verisuonten supistumista säätelevä entsyymi. Monissatutkimuksissa on havaittu sen eri versioiden eli alleelien vaikutus suorituskykyyn. Vaihtoehtoina ovat jokoinsertio (I), jossa geenissä on ylimääräinen toistojakso, tai deleetio (D), jossa kyseinen jakso puuttuu.

Insertio (I) vähentää entsyymin määrää veressä. Tällöin I-alleelin kantajilla on hitaampi vaste urheiluntuottamaan verenpaineen nousuun, sydämen sykkeeseen sekä heillä on suurempimaksimihapenottokapasiteetti. I-alleeli on täten kestävyyttä lisäävä alleeli.

D-alleelin kantajilla on puolestaan suurempi määrä entsyymiä veressä. Täten D-alleelin kantajillaurheillessa verenpaine ja sydämen syke nousevat nopeammin sekä hapenottokyvyn maksimi saavutetaanaiemmin. D-alleelin kantajilla myös sydämen vasen kammio kasvaa nopeammin liikuntaharjoittelunjohdosta.

I-alleelia tavataan keskimääräistä todennäköisemmin kestävyysurheilijoilla ja D-alleelia puolestaanräjähtävää tehoa vaativien lajien harrastajilla. Oma genotyyppisi on seuraava:

Oma tuloksesi:

Angiotensiinientsyymisi genotyyppi on ID. Suorituskykysi on täten yhdistelmä kestävyys- javoimaurheilua.

25

RyXk E2bi pvvbm`?2BHm

Kestävyysurheilun luontainen ominaisuustaso koostuu lukuisista erilaisista perintötekijöistä.Analyysissämme on laskettu oman genomisi pohjalta yleinen taipumuksesi tällä saralla.

Oma tuloksesi:

Perinnölliset taipumuksesi kestävyysurheiluun ovat normaalia tasoa.

RyXj oQBK�m`?2BHm

Kuten kestävyysurheilussa, myös voimaurheilussa luontainen ominaisuustaso koostuu lukuisista erilaisistaperintötekijöistä. Analyysissämme on laskettu oman genomisi perinnöllisten muunnoksien pohjaltavoimaurheiluun liittyvä geneettinen taipumuksesi.

Oma tuloksesi:

Voimaurheilutaipumuksesi on keskivertoa tasoa.

RyX9 *_S@imH2?/mbi2FBD i

Jokaisella ihmisellä on elimistössään C-reaktiivista proteiinia, jonka määrä verenkierrossa kohoaa, kunelimistössä on tulehdus. CRP-arvoa käytetään usein mittaamaan tulehduksen vakavuutta ja sen määräkohoaa hitaasti elimistön ikääntyessä. Joillakin ihmisillä on luontaisesti korkeampi CRP-taso veressäänkuin muilla. Tällöin heidän elimistönsä on koko ajan pienen rasituksen alaisena ja heidän elimistönsäsaattaa myös reagoida taudinaiheuttajiin muita herkemmin. Tällöin kunnosta huolehtiminen on heilletärkeämpää ja terveyden ylläpitäminen tuottaa suuremman hyödyn kuin keskiverrolla ihmisellä.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen CRP-tasosi on jonkin verran keskivertoa alempi.

RyX8 �FBHH2bD Mi22M p�m`BQBimKBb`BbFB

Akillesjänne yhdistää kantaluun pohjelihakseen ja on rasituksenalaisena useimmissa urheilulajeissa. Siinäesiintyvät tulehdukset tai mikrovauriot voivat huonossa tapauksessa estää harjoittelun ja näin aiheuttaasuurta haittaa harjoitusaikataululle. Joillain ihmisillä on perinnöllinen riski akillesjänteen vaurioitumiseenhelpommin kuin muilla. Tällöin harjoitusohjelman suunnittelussa on syytä ottaa asia huomioon.

Oma tuloksesi:

Akillesjänteesi vaurioitumisriski on kohonnut.

26

RyXe 1im`BbiBbBi22M p�m`BQBimKBb`BbFB

Eturistiside on polvessa esiintyvä sidekudosside. Eturistisiteen vaurioituminen on urheiluharrastuksissayleistä. Sen paraneminen saattaa kestää jopa puoli vuotta, joten harjoitteluaikataulu menee tällöin uusiksi.Perinnölliset ominaisuudet voivat suojata eturistisiteen repeämältä, sillä tietyillä perintötekijöillä onsuojaava vaikutus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö eturistiside voisi lainkaan vaurioitua -todennäköisyys siihen on vain pienempi.

Oma tuloksesi:

Riskisi on normaali.

RyXd S�H�mimKBM2M

Urheillessa elimistö joutuu rasitustilaan, ja mitä pidempään tai mitä intensiivisempää rasitus on, sitäenemmän elimistön on palauduttava suorituksesta rasituksen jälkeen. Palautumiseen vaikuttavat muunmuassa elimistön polttoainetta, ATP:tä, kuljettavien järjestelmien yhteistoiminta. Joillain ihmisilläelimistön uudelleentankkausjärjestelmä on hitaampi ja rasituksesta palautuminen kestää kauemmin kuinkeskiverrolla yksilöllä. Palautumisen aikana saattaa esiintyä tavanomaista enemmän kipuja. Joskus kipujaalkaa esiintyä myös rasituksen aikana, mikäli sen intensiteetti ylittää elimistön kantokyvyn.

Oma tuloksesi:

Tämä geneettinen palautumisominaisuutesi on keskivertoa matalampi. Rasituksesta palautuminenkestää Sinulla keskivertoa kauemmin.

RyX3 GB?�bp�m`BQi ?�`DQBii2HmM �BF�M�

Harjoitellessa lihaksiin syntyy mikrovaurioita, jotka vähentävät lihaksen toimintakykyä ja aiheuttavatharjoittelun jälkeen kipeytymistä. Joillain ihmisillä lihakset ovat vastustuskykyisempiä rasitukselleesimerkiksi urheiluharrastuksen ansiosta, jolloin vaurioita syntyy vähemmän ja lihakset eivät kipeydy yhtähelposti. Perinnöllisillä ominaisuuksilla on oma osuutensa asiaan - joidenkin ominaisuuksien kantajillalihakset vaurioituvat urheillessa enemmän.

Oma tuloksesi:

Lihastesi kestokyky on normaalia tasoa.

27

RyXN EBTmFvMMvb

Kivuntunteen ärsyttävyys riippuu monesta seikasta ja vaihtelee tilanteen mukaan - esimerkiksi väsyneenäkipu saatetaan kokea voimakkaampana kuin virkeänä ollessa. Joillain ihmisillä parantuneen vaurion jälkeensaattaa esiintyä selittämätöntä kipua vaurioituneella alueella, vaikka vamma olisikin jo parantunut. Kipuavoi myös esiintyä ilman mitään suoraa yksittäistä syytä. Tutkimuksissa on havaittu joidenkingeenimuunnosten vaikuttavan kivuntunnetta vähentävästi ja joidenkin toisten puolestaan kivuntunnettalisäävästi, jolloin sama asia tuntuu erilaiselta eri ihmisillä.

Oma tuloksesi:

Kipukynnyksesi on keskivertoa tasoa.

RyXRy o2`2bb  FB2`i pB2M p2`BbmQMi2M F�bpmi2FBDƺB/2M K  ` 

Verenkierrossa kiertää runsaasti erilaisia kasvutekijöitä, joiden tehtävänä on ohjata elimistönkasvuprosesseja suuntaan tai toiseen. Verisuonten kasvutekijöiden tehtävänä on ohjata uusien verisuontenkasvamista esim. haavojen parantuessa, luutumisessa sekä lihasten kasvattamisessa ja myöskuukautiskierron aikana. Suuri kasvutekijöiden määrä voi johtaa nopeampaan haavojen parantumiseen jamyös lihaskudoksen kasvutahtiin, jolloin harjoittelu voi olla tuloksekkaampaa nopeammin.

Oma tuloksesi:

Perinnöllinen verisuonten kasvunopeutesi on keskivertoa nopeampi.

RyXRR GB?�bi2M T2`BMMƺHHBM2M pQBK�i�bQ

Lihasten voimakkuus riippuu lukuisista tekijöistä, kuten iästä, aiemmasta harjoittelusta, vireystilasta janiin edelleen. Joillakin ihmisillä perinnölliset ominaisuudet nostavat lihasten yleistä voimatasoa niin, ettäharjoittelulla tulokset näkyvät nopeammin ja lihakset ovat keskivertoon tasoon suhteutettunavoimakkaampia, vaikka urheilua ei olisikaan tullut sen suuremmin harrastettua.

Oma tuloksesi:

Lihastesi perinnöllinen voimataso on normaali.

28

RyXRk >�T2MQiiQFvFv

Hapenottokykyä määrittävät useat geneettiset seikat, ja hivenen alle 50 % hapenottokyvyn harjoittamisenvasteesta on perinnöllisistä seikoista riippuvaista. Analyysissämme olemme tarkistaneet näistä seikoistayksittäisen suurinta vaikutusta kantavan, joka lisää maksimaalisen hapenottokyvyn harjoitteluvastinettanoin 6 %.

Oma tuloksesi:

Tämän ominaisuuden suhteen maksimaalinen hapenottokykysi on normaalia korkeampi, jaharjoitellessasi hapenottokykysi kasvaa keskivertoa nopeammin.

29

RR h1_o1ua C� PJ� E1>PRRXR aQF2`B�BM22Mp�B?/mMi�

11.1.1 Paastoverensokerin taso

Nämä geenimuunnokset vaikuttavat luontaiseen verensokeritasoon, kun ravinnonsaannista on kulunutpidempään eli elimistö on mennyt paastotilaan. Joillain ihmisillä paastottaessa verensokerin pitoisuus onsuurempi kuin toisilla, ja tämä saattaa vaikuttaa mm. nälän kokemiseen paaston edetessä.

Oma tuloksesi:

Paastottaessa verensokerisi on normaalia tasoa.

11.1.2 Paaston yhteys veren kiertävään triglyseridimäärään

Paastottaessa elimistössä tapahtuu monia muutoksia – muun muassa rasvaa vapautuu verenkiertoonenergianlähteenä käytettäväksi. Joillain ihmisillä verenkiertoon vapautuvan rasvan määrä on suurempi jatriglyseridejä painotetaan HDL-kolesterolitason kustannuksella. Tämä saattaa esim. ylläpitää paastonaikaista toimintakykyä paremmin.

Oma tuloksesi:

Paaston ajan triglyseriditasosi ovat keskivertoa korkeammat.

30

11.1.3 Verensokerin nousunopeus ruoan yhteydessä

Joillain ihmisillä verensokeri nousee jyrkemmin ruoan jälkeen kuin toisilla. Tällöin kylläisyyden tunnesyntyy nopeammin, mutta nopean verensokerin nousun jälkeinen insuliininerityshuippu saattaa johtaamyös vastaavasti nopeaan verensokerin laskuun, jolloin ruoanjälkeinen väsymys tai uupumus voidaankokea suurempana. Erityisesti puhdasta sokeria nautittaessa nousu ja lasku saattavat tuntua hyvinvoimakkaina. Tämä geenimuunnos on riskitekijä tyypin 2 diabeteksen synnyssä.

Oma tuloksesi:

Verensokerisi reagoi normaalisti ravintoon.

11.1.4 Raskausajan diabetes

Raskaudenaikainen diabetes voi syntyä monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Monia riskitekijöitä ontunnistettu, esim. suvussa esiintynyt sokeritauti tai äidin tupakointi altistavat raskaudenaikaisellediabetekselle. Yhtenä riskitekijänä ovat geneettiset seikat, mutta noin 50 % raskaudenaikaisen diabeteksensairastaneista eivät ole kuuluneet mihinkään ennalta määrättyyn riskiryhmään. Täten geenienkin vaikutuson suuntaa-antava, ja omilla elintapavalinnoilla riskiä voi alentaa huomattavasti. Mikäli olet fyysisesti mies,kyseinen ominaisuus ei välttämättä ole relevantti kohdallasi, vaan pikemminkin antaa tietoa sukulaistesitaipumuksesta.

Oma tuloksesi:

Raskaudenajan diabeteksen riskisi on koholla.

31

RRXk o2`2MT�BM2

11.2.1 Verenpaineen reagointi suolan saantiin

Verenpaineen tasot johtuvat lukuisista tekijöistä, joista tärkeimpinä ulkoisina seikkoina vaikuttamassa ovattupakointi tai tupakoimattomuus, paino, suolan saanti ja ruokavalio. Perimällä on oma osuutensaerityisesti natriumin ja kaliumin saannin ja kohonneen verenpaineen yhteydessä. Vaikka kaikkienkannattaakin tarkkailla natriumin saantiaan, tiettyjä perintötekijöitä kantavien on suositeltavaa olla tässäastetta tarkempia.

Oma tuloksesi:

Suola nostaa verenpainettasi tavanomaista enemmän. Tätä vaikutusta voi vähentää samanaikaisellakalsiumin nauttimisella.

11.2.2 Unenpuutteen aiheuttama verenpainetaudin riski

Joillain ihmisillä vähäinen unensaanti voi olla huomattava riskitekijä verenpainetaudin synnyssä.Esimerkiksi kolmivuorotyö voi altistaa tämän genotyypin edustajia keskiarvoa enemmän verenpainetaudinsynnylle - mitä enemmän ja säännöllisemmin unen puutetta esiintyy, sitä korkeampi riski on. Riittäväunensaanti on terveyden kannalta erittäin tärkeää, ja siitä kannattaa huolehtia, vaikka tätä nimenomaistariskiä ei olisikaan.

Oma tuloksesi:

Unenpuute nostaa verenpainetaudin riskiäsi keskivertoa enemmän.

11.2.3 Alkoholin ja verenpaineen nousun yhteys

Alkoholin nauttiminen voi nostaa verenpainetta, ja joillain ihmisillä vaikutus voi olla suhteessa runsaastisuurempi kuin toisilla. Osa vaikutuksen suuruudesta määrittyy geenimuunnoksien perusteella, ja tiettyjenominaisuuksien kantajille voi olla suositeltavaa suhtautua normaalia varovaisemmin alkoholinkäyttöön,mikäli suvussa esiintyy verenpainetautia tai kohonneen verenpaineen riskiä.

Oma tuloksesi:

Tämä geenimuunnos ei erityisesti nosta verenpainettasi alkoholia nautittaessa.

32

RRXj 1`BH�Bbi2M i�miB2M p�bimbimbFvFv

Eri taudinaiheuttajilla on lukemattomia erilaisia, niille itselleen tyypillisiä keinoja tunkeutua elimistöön jaaiheuttaa haittaa. Menneinä vuosisatoina tartuntataudit olivat suurena taakkana ihmiskunnalle ja niidenaiheuttamat vaikutukset näkyvät vielä nykyäänkin, esimerkiksi perinnöllisten vastustuskykyominaisuuksienesiintymisenä tietyillä alueilla maailmassa. Eräs menneiden vuosisatojen tuottama ominaisuus onsattuman kautta mahdollisesti hyödyllinen myös nykypäivänä. Ruttoa tai isorokkoa vastaan suojaavageenimuunnos antaa vastustuskykyä myös HI-virusta vastaan. Tällöin immuunijärjestelmän solun pinnallanormaalisti oleva CCR5-molekyyli on normaalia lyhyempi, ja HI-virus ei voi käyttää sitä yrittäessääntunkeutua soluun. Täten virus ei pääse lisääntymään ja on otollinen kohde puolustusjärjestelmänsiivoustoiminnalle. Jos olet perinyt ominaisuuden toiselta vanhemmistasi, sairaus voi tarttua, muttaetenee hitaammin. Jos taas olet perinyt ominaisuuden molemmilta vanhemmiltasi, olet onnekkaansattuman kautta vastustuskykyinen HI-viruksen tyyppiä 1 vastaan. Koska HI-virusta on myös muitatyyppejä (tyyppi 1 kattaa noin 85-90 % viruspopulaatiosta), emme kuitenkaan suositteleriskikäyttäytymisen lisäämistä tätä testataksesi.

Oma tuloksesi:

Olet genotyypiltäsi homotsygootti D/D. Todennäköisesti joku esivanhemmistasi on selviytynytisorokkotartunnasta, johon muut olisivat menehtyneet. Nykyajan sairauksista olet miltei immuuniM-trooppiselle HI-1-virukselle, mutta emme silti suosittele riskikäyttäytymisen lisäämistä tätätestataksesi.

33

Rk �GG1_:A�hRkXR �HH2`;B�`BbFBM T2`BMMƺHHBM2M Qbmmb

Allergia on kattokäsite, joka yksinkertaisimmillaan tarkoittaa elimistön suhteettoman voimakastaimmuunireaktiota jollekin vaarattomalle aineelle. Allerginen reaktio etenee erään puolustusjärjestelmänosasen, immunoglobuliini E:n välityksellä. Sen roolina normaalisti on puolustusjärjestelmän aktivointierityisesti erilaisia loisia vastaan. Joillain ihmisillä sen toiminta käynnistyy tavanomaista herkemmin jamyös kohdistuu vaarattomampiin kohteisiin. Identtisillä kaksosilla toisen ollessa allerginen, esiintyyallergia toisellakin kaksosista 70 % todennäköisyydellä, joten kyseessä on voimakkaasti perinnöllinenominaisuus. Allergian syntytodennäköisyys riippuu monesta perinnöllisestä muunnoksesta, joista olemmelaskeneet omia henkilökohtaisia allergisoitumisriskejäsi.

12.1.1 Alttius maapähkinäallergialle

Jonkinasteista maapähkinäallergiaa esiintyy länsimaissa noin 1-2 prosentilla väestöstä. Sen aiheuttamatoireet, kuten hengitysteiden turpoaminen, ovat vaarallisemmasta päästä allergioiden oireita, jamaapähkinäallergia harvemmin häviää iän myötä. Analyysimme kertoo perinnöllisestä taipumuksestasiseuraavaa:

Oma tuloksesi:

Nämä geenimuunnoksesi eivät vaikuta maapähkinäallergian todennäköisyyttä lisäävästi.

34

12.1.2 Alttius heinänuhalle

Heinänuha eli kasvien siitepölyn aiheuttama allerginen nuha on rasitteena pääasiassa keväisin ja kesäisin,kun kukinta-aika on vilkkaimmillaan, mutta esimerkiksi pujo aiheuttaa oireita vielä myös loppukesästä.Oireina voi esiintyä myös silmien kutinaa. Suomalaisista noin 15-20 prosenttia kärsii jonkinasteisestaheinänuhasta - perinöllinen taipumuksesi heinänuhaan on analyysimme mukaan seuraavanlainen:

Oma tuloksesi:

Nämä geenimuunnoksesi lisäävät heinänuhan esiintymistodennäköisyyttä.

35

Rj a�hlLL�Aa1h JA1G1LEAALhPAa1hPJAL�Aall.1h

RjXR >2`FFvvb 2`B imQFbmKQH2FvvH2BHH2 2HB TB2MB K�FmKB2HivKvbQT�b

Ihmisten taipumus pitää erilaisia tuoksuja miellyttävinä on osaksi ympäristön ja osaksi perintötekijöidenansiota. Ruoan mausta puhuttaessa useimmiten puhutaan itse asiassa tuoksuista, sillä suu maistaa vainviisi perusmakua. Monien tuoksumolekyylien joukosta on löytynyt muutamia, joiden kokemiselle ongeneettinen perusta ja jotka täten voivat vaikuttaa muun muassa ravintomieltymyksiisi – ohessa on pieniavain henkilökohtaiseen tuoksumaailmaasi!

RjXk EmFFB2M imQFbm

Tämä ominaisuus kertoo nenäsi herkkyyden beta-jononi -nimiselle molekyylille. Oudosta nimestäänhuolimatta se on tärkeänä osana joidenkin kukkien tuoksussa, ja jotkut ihmiset saattavat kokea sen myöshiukan puumaisena. Tätä tuoksumolekyyliä siintyy esimerkiksi vadelmissa, mansikoissa, mehiläisvahassa,orvokeissa sekä monissa hedelmissä. Jos pidät kukkien tuoksusta, tämä ominaisuutesi saattaa ollaosaltaan siitä vastuussa.

Oma tuloksesi:

Tämä geenimuunnoksesi ei herkistä beta-jononin tuoksulle.

36

RjXj J�Hi�B/2M D� pBHD�M imQFbm

Isobutyyrialdehydi-niminen molekyyli on tuoksun osasena esimerkiksi maltaissa. Yleensä sen tuoksukoetaan viljan tai oljen kaltaisena, ja joillekin se saattaa tuoda mieleen esimerkiksi heinänteon. Jotkutihmiset ovat perinnöllisesti herkempiä tälle tuoksulle, ja täten saattavat mielellään viihtyä esimerkiksierilaisten leipien tai oluiden parissa.

Oma tuloksesi:

Tämä geenimuunnoksesi herkistää nenääsi isobutyyrialdehydin tuoksulle.

RjX9 >B2M �BbiBKBM2M

Androstenoni on feromoni, jota esiintyy muun muassa hiessä tai kastroimattoman uroskarjun lihassa.Joillekin ihmisille sen tuoksu on huomattavan epämiellyttävä ja toisille taasen ei - genotyypistä riippuense saatetaan kokea esimerkiksi vanhan virtsan tai vaihtoehtoisesti, mielenkiintoista kyllä, vaniljantuoksuisena. Jotkut puolestaan eivät haista tätä tuoksua lainkaan.

Oma tuloksesi:

Tämä geenimuunnoksesi ei herkistä androstenonin tuoksulle, ja saatat kokea sen makeana taivaniljaisena.

RjX8 S�`b�M imQFbmM �BbiBKBM2M

Parsaa sisältävän aterian jälkeen jotkut meistä havaitsevat erittäin helposti muutaman tunnin jälkeensyöneensä parsaa. Toiset taas eivät kiinnitä asiaan mitään huomiota. Kyky tunnistaa parsanaineenvaihduntatuotteiden tuoksu on niin ikään perinnöllinen - henkilöille, jolla tämä ominaisuus on,kyseiset molekyylit tuntuvat nenässä rikinkatkua etäisesti muistuttavina.

Oma tuloksesi:

Tämä geenimuunnoksesi ei herkistä parsan metaboliittien tuoksulle.

37

RjXe JmBi� QKBM�BbmmFbB�

RjXd EB`FF��M p�HQM �B?2mii�K� �Bp�bimb`2�FiBQ

Tullessaan pimeästä kirkkaaseen valoon, esimerkiksi autossa pitkän tunnelin jälkeen tai aurinkoisenaaamulla töihin lähtiessä, jotkut meistä saattavat aivastaa todennäköisemmin kuin toiset. Tällekin onolemassa perinnöllinen pohja, mutta tämän ominaisuuden varsinaista evolutiivistä etua ei olla vieläonnistuttu päättelemään.

Oma tuloksesi:

Tämä geenimuunnoksesi ei aivastuta keskivertoa enempää.

RjX3 >2MFBHƺFQ?i�BM2M QKBM�BbimQFbm

Useimmilla ihmisillä on tavanomainen ominaistuoksu, mutta joillakin yksilöillä ominaistuoksu onvaimeampi kuin toisilla. Tällöin esimerkiksi deodoranttia ei välttämättä tarvitse käyttää päivittäin - tietystiesimerkiksi ihon omalla mikrobikannalla, yleisellä terveydentasolla ja monilla muilla seikoilla on myösosuutta asiaan. Korvavaikun kosteustaso on niin ikään tämän geenin säätelemää, ja eri ihmisillä senkoostumus vaihteleekin kosteasta kuivaan.

Oma tuloksesi:

Tämän geenimuunnoksen johdosta korvavaikkusi on kosteaa. Lisäksi ominaistuoksusi on asteenkeskivertoa vaimeampi.

38

R9 S1_aPPL�GGAallaR9XR ai`2bbBMbB2iQ D� iQBKBMi�FvFv

Joidenkin ihmisten toimintakyky on parempi stressittömässä ympäristössä, kun taas toiset ovatparhaimmillaan pienen paineen motivoimina. Aivojen välittäjäaineita käsittelevien entsyymien toiminnallaon oma osuutensa asiaan, ja joillain ihmisillä niiden erilaiset toimintatasot saattavat ilmetä hyvinkinsuurina kontrasteina eri tilanteiden suorituskykyä tarkkailtaessa.

Oma tuloksesi:

Dopamiinitasosi ovat perintötekijöidesi johdosta hivenen korkeammalla kuin keskiverrolla ihmisellä.Stressi vaikuttaa suorituskykyysi haitallisesti, mutta jos pystyt toimimaan stressittömässäympäristössä, henkinen suorituskykysi on puolestaan parempi kuin keskiverrolla ihmisellä.

R9Xk �//BFiBQ?2`FFvvb

Erilaisten riippuvuuksien synty on useimmiten pitkäaikainen ja monivaiheinen prosessi. Joillain ihmisilläperinnölliset välittäjäaineiden toiminnan muutokset altistavat hyvinkin nopealle addiktion synnylle jatekevät riippuvuudesta eroon pääsemisestä keskivertoa hankalampaa, kun taas toiset pystyvätlopettamaan esimerkiksi tupakoinnin hämmentävänkin helposti.

Oma tuloksesi:

Opit keskivertoa huonommin virheistäsi, mutta vastapainona pakko-oireisen häiriön riskisi onmadaltunut. Riippuvuuusherkkyytesi on kohonnut ja saatat jäädä helpommin asioihin kiinni kuinkeskiverto yksilö. Jos tupakoit ja haluat lopettaa, bupropionista ei ole kohdallasi tässä juuri apua.

39

R9Xj AMi`Qp2`iiBvb

Eri persoonallisuuskokonaisuuksia on yhtä monta kuin eri yksilöitä, ja toisissa tilanteissa reagoimmesamoihin asioihin eri tavalla kuin toisissa. Tietyille persoonallisuustaipumuksille on löydettysuuntaa-antavaa geneettistä pohjaa, ja joidenkin ominaisuuksien on havaittu esiintyvän todennäköisemmintiettyyn suuntaan kallellaan olevilla henkilöillä. Introverttiys eli itsenäinen toiminnallisuus on ollutekstroverttiyden eli sosiaalisen toiminnallisuuden kanssa tutkittavana monissa eri yhteyksissä. Jotkutmeistä viihtyvät itsekseen huomattavasti paremmin kuin toiset, ja saavat ladattuja akkujaan paremminollessaan itsekseen. Toiset puolestaan energisoituvat sosiaalisissa tilanteissa ja ovat mielummin seurassa.Omat geenisi antavat asiaan seuraavanlaisen taipumuksen:

Oma tuloksesi:

Tämä ominaisuutesi on sosiaalisuuden suhteen keskivertoa tasoa.

40

R8 alElCll_1hR8XR JBiQFQM/`BQHBMD�

Mitokondriot ovat jokaisessa solussa olevia, äidiltä periytyviä erillisiä pieniä voimalaitoksia, joidentärkeimpänä tehtävänä on tuottaa solun toimintoihinsa tarvitsemaa polttoainetta, ATP:tä. Tämänhetkisentiedon perusteella niiden perintöaines tulee käytännössä pelkästään äidin puolelta - mitokondrioita onmunasolussa noin 100000, ja useimmiten siittiösolun mitokondrioiden (joita on noin 100 kpl) perintöainesei edes pääse munasolun sisälle asti. Muutamassa tapauksessa myös isän mitokondrio-DNA:ta on löydettyjoistain jälkeläisen kehon soluista, mutta tämä vaihtoehto on lähinnä teoreettinen. Täten mitokondriolinjaavoidaan käyttää työkaluna selvitettäessä äidin, äidinäidin ja esiäitien sukujuuria.

Oma tuloksesi:

Oma mitokondriolinjasi on haplotyyppiä U5b1b1a. U5-sukulinja on muinaista eurooppalaistakeräilijä-metsästäjäkulttuurin perua. Se on havaittu ensimmäistä kertaa noin 25000-35000 vuottasitten Euroopassa. Arvellaan, että tämän väestön edustajat vaelsivat Eurooppaan ennen viimeisimmänjääkauden päättymistä. Tämän jälkeen, noin 10000 vuotta sitten kaukainen esiäitisi vaelsi jokopohjoiseen, seuraten vetäytyviä jäätiköitä, tai etelään lämpimämpää ilmanalaa kohti. U5-yleislinjaankuuluu noin 20 % suomalaisista, ja U5 on erityisen rikastunut saamelaisten, suomalaisten, virolaistensekä pohjois-Afrikan kansojen keskuudessa. Oma tarkempi mitokondriolinjasi on U5b1b1a, joka saialkunsa noin 4000 vuotta sitten. Se tunnetaan erityisesti saamelaisten keskuudessa rikastuneenasukulinjana, ja sitä esiintyy runsaasti myös jakuuttien parissa Itä-Siperiassa. Noin 40 % SuomenU5-väestöstä kuuluu samaan mitokondriolinjaan kuin sinä, eli noin 8 % suomalaisista on saman 4000vuotta sitten eläneen onnekkaan äidin jälkeläisiä.

R8Xk amFmDmm`B2bB K��BHK�MH��DmBM2M T`Qb2Mim��HBM2M Qbmmb

Esivanhempasi ovat vaeltaneet ympäri maailmaa tuhansien vuosien ajan, jättäen perintöainekseesi omanjälkensä. Nykyisten populaatioiden geneettistä koostumusta vertailemalla voidaan päätellä, mistä eripuolilta maailmaa perimäsi on kotoisin. Analyysimme on arvioinut esivanhemmistasi seuraavaa:

41

R8Xj u@F`QKQbQKBHBMD�bB

Y-kromosomi on nisäkkäillä sukupuolta määrittävä kromosomi, joka periytyy yksinomaan isältä pojalle. Sesisältää noin 58 miljoonaa emäsparia ja noin 70 eri proteiinikoodaukseen osallistuvaa geeniä. Puhtaastigeenien määrällä mitattuna se sisältää erittäin vähän geenejä kokoonsa nähden. Y-kromosomista noin 95% ei vaihda geenimateriaalia muiden kromosomien kanssa, joten se periytyy hyvin muuttumattomanasukupolvelta toiselle. Sen pistemutaatioita tutkimalla voidaan analysoida isän, isänisän ja heidänesi-isiensä sukujuuria aina muinaisiin ihmispopulaatioihin asti. Oman Y-kromosomisi matka Sinulle onollut seuraavanlainen:

Oma tuloksesi:

Oma Y-kromosomilinjasi on haplotyyppiä N-M178, tarkemmin N1a1a. Sen aiempi haplotyyppitunnus onN1c1a. Noin 60 % suomalaisista kuuluu tähän Y-kromosomilinjaan. Haplotyyppi NO, oman ryhmäsi N:nedeltäjä, sai alunperin alkunsa noin 35000-40000 vuotta sitten jossain päin itä-Aasiaa, ja noin 20000vuotta sitten kaakkois-Aasiassa tästä erkani N-haplotyyppilinja. Esi-isäsi kansoittivat nykyisenSiperian alueen kymmeniä tuhansia vuosia sitten. N-haplotyyppi on yleisin haplotyyppi uralilaisia kieliäpuhuvien keskuudessa, ja nykyään N onkin rikastunut kauttaaltaan koko Siperian alueella idästälänteen sekä myös Fennoskandian alueella. N-haplotyyppiä esiintyy satunnaisesti myös Turkissa sekäkaakkois-Aasiassa. Latviassa, Liettuassa ja Virossa N-haploryhmä on havaittu noin 34-42 % miehistä,mutta suurimmat osuudet (yli 60 %) löytyvät Suomen lisäksi suomensukuisia kieliä puhuvien kansojenkeskuudesta Siperiasta.

42

Re G��E1o�ah11hPerinnölliset muunnokset maksaentsyymien koostumuksessa ja esiintymistasoissa vaikuttavat suurestierilaisten lääkkeiden metaboliaan elimistössä. Erilaisten ominaisuuksien johdosta jotkin lääkkeet voivatvaikuttaa hitaammin, nopeammin tai jopa aiheuttaa vaikeita sivuvaikutuksia. Tietämällä perinnöllisettaipumuksesi voit yhdessä lääkärisi kanssa varmistaa, että lääkintään valitaan vain Sinulle soveltuviatuotteita. Ohessa on muutama esimerkki erilaisten entsyymien vaikutuksista. Erilaisia entsyymivariaatioitaon satoja, joten emme ole eritelleet esimerkinomaisesti tässä niitä kaikkia. Haluamme kuitenkin antaaSinulle kattavan katsauksen näistä, joten olemme laittaneet variaatiot listaan, ja voit käyttää tätätaulukkoa referenssinä lääkärisi kanssa, mikäli lääkeaineenvaihdunnasta nousee esiin kysymyksiä.

ReXR 1MibvvKB *uSR�k- `bdek88R- @Rej*=�

Tämä entsyymi metaboloi muun muassa kofeiinia, varfariinia, tamoksifeeniä sekä useitamasennuslääkkeitä (amitriptyliini, klomipramiini, imipramiini jne.). Tarkempaa tietoa lääkeaineinteraktioistasaat tarvittaessa lääkäriltäsi.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi on AA. Olet nopea metaboloija.

43

ReXk 1MibvvKB *uSk.e- `b8yjye8e- Ek3R/2H

Tämä entsyymi metaboloi noin 25 % kaikista eri lääkeaineista, muun muassa betasalpaajia,mielialalääkkeitä sekä opioideja. Tarkempaa tietoa lääkeaineinteraktioista saat tarvittaessa lääkäriltäsi.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi on -/-. Metabolianopeutesi on huomattavasti hidastunut.

ReXj 1MibvvKB T`Qi`QK#BBMB 6k- `bRdNNNej- :kykRy�

Veren hyytyminen on monimutkainen aineenvaihduntaketju, jossa on mukana yli kymmenen erilaistahyytymistekijää. Tässä olemme tarkastaneet tekijän numero kaksi, joka esiintyy noin 2-4 prosentillaeurooppalaisista. Tämän tekijän muunnos lisää veren hyytymistaipumusta, kohottaen veritulppariskiä jaesimerkiksi ehkäisypillereiden käytön yhteydessä saattaa altistaa veritulppien synnylle. Tietämälläperinnöllisen taipumuksesi voit vaikuttaa mahdolliseen lääkitykseesi keskustelemalla asiasta lääkärisikanssa.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi on GG. Tämä on normaali ominaisuus.

ReX9 1MibvvKB 6�+iQ` o G2B/2M 68- `beyk8- �`;8ye:Hm f _8yeZ

Veren hyytyminen on monimutkainen aineenvaihduntaketju, jossa on mukana yli kymmenen erilaistahyytymistekijää. Näistä olemme tarkastaneet tekijän numero viisi eli niinsanotun Leidenin tekijänperinnöllisen muunnoksesi. Useimmilla henkilöillä tekijä viisi on normaali. Eurooppalaisista noin 2-4 %kantaa kuitenkin perinnöllistä muunnosta, joka kohottaa veritulppariskiä ja esimerkiksi ehkäisypillereidenkäytön yhteydessä saattaa altistaa veritulppien synnylle. Tietämällä perinnöllisen taipumuksesi voitvaikuttaa mahdolliseen lääkitykseesi keskustelemalla asiasta lääkärisi kanssa.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi on AG. A-alleelin kantajilla on havaittu kasvanut veritulppariski erityisestiyhdistelmäehkäisypilleriä käytettäessä.

44

ReX8 :22MB aG*PR"R- `b9R9Ny8e- 8kRh=*

Tämä entsyymi on osallisena statiinien eli tavanomaisimpien kolesterolilääkkeiden metaboliassa. Joillainyksilöillä statiinit voivat aiheuttaa suuria sivuvaikutuksia, mikäli perinnöllinen alttius niille on olemassa.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi on TT. Olet normaali metaboloija.

ReXe :22MB aG*PR"R- `b9jeje8d- 8kRh=*

Tämä entsyymi on osallisena statiinien eli tavanomaisimpien kolesterolilääkkeiden metaboliassa. Joillainyksilöillä statiinit voivat aiheuttaa suuria sivuvaikutuksia, mikäli perinnöllinen alttius niille on olemassa.

Oma tuloksesi:

Genotyyppisi on CC. Metaboliasi on tämän ominaisuuden suhteen huomattavasti muuttunut. Oletsuuressa sivuvaikutusten riskissä statiinilääkitystä käytettäessä.

45

Taulukko 1: Eri metaboliaentsyymit ja niiden perinnölliset muunnokse-si:

Geeni SNP Alleeli 1 Alleeli 2

ABCG2 rs2231142 A AANKK1/DRD2 rs1800497 C TBCHE rs1799807 A ABCHE rs1803274 A ABCHE rs28933389 T TBCHE rs28933390 G GBDNF 434C>T; rs6265 A GCOMT Val158Met; rs4680 A ACYP1A2*16 rs72547515 T CCYP1A2*1C rs2069514 G GCYP1A2*1D rs35694136 D ICYP1A2*1F rs762551 A ACYP1A2*1K_-729C>T rs12720461 T TCYP1A2*1K_-739T>G rs2069526 T TCYP1A2*3 rs56276455 A GCYP1A2*6 rs28399424 T TCYP1A2*8 rs72547517 G GCYP1A2_1545T>C rs2470890 T CCYP2C19*10 rs6413438 T TCYP2C19*13 rs17879685 T TCYP2C19*3 rs4986893 G GCYP2C19*4 rs28399504 A ACYP2C19*5 rs56337013 T CCYP2C19*7 rs72558186 A TCYP2C19*8 rs41291556 C CCYP2C19_80161G>A(V331I) rs3758581 G GCYP2C19_90052delG(G439-) rs5787121 D DCYP2C9*10 rs9332130 G ACYP2C9*11 rs28371685 T TCYP2C9*12 rs9332239 T TCYP2C9*13 rs72558187 C CCYP2C9*14 rs72558189 G GCYP2C9*15 rs72558190 C CCYP2C9*2 rs1799853 T CCYP2C9*25 rs72558188 D DCYP2C9*3 rs1057910 C ACYP2C9*5 rs28371686 C CCYP2C9*6 rs9332131 D DCYP2C9*9 rs2256871 T CCYP2C9_42612A>G rs1057909 A ACYP2C9_50196C>T rs2017319 T TCYP2C9_50298A>T rs1057911 A ACYP2D6*10 rs1065852 C CCYP2D6*12 rs5030862 A GCYP2D6*39 rs1135840 C CCYP2D6*3A rs35742686 D ICYP2D6*41 rs28371725 G G

46

Geeni SNP Alleeli 1 Alleeli 2

CYP2D6*9 rs5030656 D DCYP2D6_(rs1080983) rs1080983 A GCYP2D6_(rs28360521) rs28360521 C CCYP3A4*12 rs12721629 T TCYP3A4*13 rs4986909 C CCYP3A4*14 rs12721634 T TCYP3A4*15A rs4986907 G GCYP3A4*16 rs12721627 C GCYP3A4*17 rs4987161 T CCYP3A4*18 rs28371759 C CCYP3A4*19 rs4986913 C CCYP3A4*1B rs2740574 A GCYP3A4*2 rs55785340 A GCYP3A4*20 rs67666821 D ICYP3A4*3 rs4986910 T TCYP3A4*5 rs55901263 C CCYP3A4*6 rs4646438 D ICYP3A4*7 rs56324128 C CCYP3A4*8 rs72552799 C TCYP3A4*_11460A>G(K96E) rs3091339 A GCYP3A4*_20239G>A rs2242480 T TCYP3A4*_23139T>C(I431T) rs1041988 T CMTHFR rs1801131 C AMTHFR rs1801133 T COPRM1 rs1799971 A AOPRM1 rs2281617 C TSLCO1B1 rs4149056 T TSLCO1B1 rs4363657 C CVKORC1 rs8050894 G CVKORC1 rs9934438 A GhCV34328665 rs72558185 D I

47