Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa, se erottuu muista ja näkyy kauass. 5

Täältä tullaan työelämä – Ajatuksia valmistumisen jälkeens. 16

Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana

s. 25

aito Aito HSO ry:n jäsenlehti

No. 1/2011

39. Vuosikertaaito 39. Vuosikerta

aitoIlmestyy 4 kertaa vuodessa39. vuosikerta

PäätoimittajaMarina Paulaharju050 560 4230marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi

ToimitussihteeriMaarit Rapphso@aitohso.fi(toimituksellinen aineisto)

ToimituskuntaPia AdibeSini Ala-KantoMeri HeiskanenJenni KurvinenKrista TirkkonenKatja TujulaMikko ValasmoMarjo ValjakkaSusanna Winqvist

IlmoitusmyyntiAito HSO ry(09) 586 5020hso@aitohso.fi

Ulkoasu ja taittoPorkka & Kuutsa Oy

Ilmoitusaineistothso@aitohso.fi

Painosmäärä3 200 kpl

PainopaikkaLibris Oy

ISSN 0783-4942Aikakausilehtien Liiton jäsen

AITO HSO RyEerikinkatu 20 C 3700100 HelsinkiPuhelin (09) 586 5020Telefax (09) 586 5021hso@aitohso.fiwww.aitohso.fi

Jäsenmaksu vuonna 20111,15 %. Kannatusjäsen-maksu 55 euroa.

yhdistyksen pankkitiliNordea 155530-100728

HSO-missio:HSOn tavoitteena on val-voa jäsenten etuja työ-markkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnet-tuutta.

HSO-visio 2013:HSO on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tar-koittaa arvostettua ja laadu-kasta osaamista.

SISäLLyS

3 Puheenjohtajalta:aito, aidompi, aidoin HSo

5 –10 teema: Me olemme nyt aito HSo ry – Hyvä Sijoitus osaamiseen

11 terveiset Eerikinkadulta:oikeilla jäljillä

12 –15 Näkökulma:Martat – aina ajan hermolla

16 –18 opiskelijat: täältä tullaan työelämä

19 5+1 kysymystä: aE:n jäsensihteerit neuvovat jäsenmaksuasioissa

20 –21 ajassa:tee tekee hyvää

22 –23 HSosta on moneksi:Press Manager on brändinrakentaja

24 Yhteistyössä:Ekberg henkii historiaa

25 –27 HSo harrastaa:Helmeily vie mennessään

28 Lyhyesti

30 Uutisia toimistolta: Uusi järjestö­assistentti valmiina palvelukseen

31 Kirjoja työ­ ja yöpöydältäni

SIVU 5. Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa…

SIVU 25. Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana.

SIVU 16. Täältä tullaan työelämä. Ajatuksia valmistumisen jälkeen.

Numero 1/2011

Kannen kuvaPetri Juntunen

2 AiTO 1/2011

PUHEENJOHTAJALTA

AMMATTIyHdISTySLIIKE ON muutoksen virrassa – keskitetyt palkkaratkaisut ovat tällä erää historiaa, työttömyyskassat ovat lisänneet aggressiivista markkinointiaan ja kilpailu jäsenistä on vaan entisestään kiristynyt. Siirtyminen pelkän työttömyys-kassan jäseneksi on lisääntynyt dramaat-tisesti.

Jokaisen meistä on hyvä omassa muutostilanteessaan muistaa, että juuri ammatti yhdistysliike on kolmikantaisesti ollut neuvottelemassa ja sopimassa muun muassa perhevapaista, työn verotuksesta, eläkejärjestelmistä, yhteistoiminta- ja tasa-arvolainsäädännöstä ja monista muista työ-elämän laadullisista asioista. Näissä neuvot-telupöydissä ei ole ollut työttömyyskassojen johtoa. Mitä enemmän ammattiyhdistyk-sissä – siis myös Aito HSO:ssa – on jäseniä, sitä varmemmin ja paremmin voidaan myös tulevaisuudessa neuvotella ja edis-tää meidän kaikkien työelämässä olevien ja työelämään siirtyvien asioita. Pelkkä työttömyyskassajäsenyys ei rakenna tätä yhteiskuntaa.

Haluamme uudistuksella osoittaa kaikille olemassa oleville ja tuleville jäse-nille, että olemme järjestäytymiseen oikea ainut vaihtoehto. Aitoja HSOja ovat kaikki HSO-sihteerit ja tradenomi, HSOt, toi-mivatpa sitten missä tehtävissä ja millä työmarkkinasektorilla tahansa. Meidän jäsenenä ei tarvitse vaihtaa liittoa vaih-taessaan työpaikkaa tai tehtäviä. Lisäksi kuulumalla akavalaiseen omaan Aito HSO ry:hyn myötävaikuttaa oman koulutus-pohjaisen ammattiyhdistyksensä vaikutus-mahdollisuuksiin mm. työelämän kysy-myksissä.

Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä paremmin voimme tehdä tärkeää akava-laista edunvalvontatyötä ja huolehtia oman ammattikorkeakoulutuksemme olemassa-olosta ja kehittämisestä.

UUdISTUMME MyöS re-brändäämällä HSOn. HSO ei tarkoita enää vain tiettyä lakkautettua oppilaitosta vaan todella sitä, mistä on kysymys. HSO on ollut ja on sitä tulevaisuudessakin – Hyvä Sijoitus Osaa-miseen.

Tämä uusi lyhenteen avaus antaa uutta sisältöä myös viesteihimme – oli sitten kysymys viestistä aloittavalle HSO-opis-kelijalle, valmistuneelle HSO-osaajalle tai muille tärkeille sidosryhmillemme kuten työnantajat, rekrytoijat ja työmarkkina-osapuolet. HSO on ollut tunnettu ja arvos-tettu osaaja työmarkkinoilla. Pidetään yhdessä huolta siitä, että se on sitä myös jatkossa.

Yhdessä olemme enemmän! ■

Marina Paulaharjupuheenjohtajagsm 050 560 4230marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi

aito aidompi aidoin HSo – sinun sijoituksesi hyvään osaamiseen

»Pelkkä työttömyyskassa­jäsenyys ei rakenna tätä yhteiskuntaa.»

AiTO 1/2011 3

ARCADA TARJOAA NYKYAIKAISIA JA SOPIVIA TILOJA SEMINAAREISTA ILLALLISTILAISUUKSIIN

Arcada Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Arabianranta, Helsinki congress@arcada.fi| |

OTA YHTEYTTÄ!www.arcada.fi/congress

Amica-ravintola ArcadaJan-Magnus Janssonin aukio 100550 HelsinkiPuh. 020 769 9561arcada@amica.fi

Amica-ravintolamme tarjoaa monipuolisia ravintolapalveluita Arcadassa toteutettaviin koulutus-, seminaari- ja juhlatilaisuuksiin.

Olipa kyseessä arkinen kokous tai juhlava illallinen, osaava henkilökuntamme huolehtii, että tarjoilu on aina tilaisuuden mukainen.

Herkullisia vaihtoehtoja löytyy moneen makuun – halusit sitten valmiin paketin tai täysin toiveittesi mukaan suunnitellun kokonaisuuden.

Tervetuloa!

Tehdään kokouksesta maistuva !

www.fazeramica.fi/arcada

Amica-ravintola ArcadaJan-Magnus Janssonin aukio 100550 HelsinkiPuh. 020 769 9561arcada@amica.fi

Amica-ravintolamme tarjoaa monipuolisia ravintolapalveluita Arcadassa toteutettaviin koulutus-, seminaari- ja juhlatilaisuuksiin.

Olipa kyseessä arkinen kokous tai juhlava illallinen, osaava henkilökuntamme huolehtii, että tarjoilu on aina tilaisuuden mukainen.

Herkullisia vaihtoehtoja löytyy moneen makuun – halusit sitten valmiin paketin tai täysin toiveittesi mukaan suunnitellun kokonaisuuden.

Tervetuloa!

Tehdään kokouksesta maistuva !

www.fazeramica.fi/arcada

TEEMA

KädESSäSI ON uudistunut jäsenlehtemme Aito. Esittelemme sinulle nyt uudistumi-semme peruskivet – nimen ja ilmeen – sekä esimerkkejä niiden näkymisestä. Yksi esi-merkki on silmiesi edessä. Se kertoo omalta osaltaan, miltä näytämme ja tunnumme tulevaisuudessa järjestönä ja edunvalvo-janasi.

Uusi identiteetti antaa lisää vauhtia toi-minnallemme. Toivomme, että se kannus-taa myös sinua olemaan entistäkin aktii-visemmin mukana toiminnassa. Se on takuuvarmasti hyvä sijoitus osaamiseen.

ILMEEN UUdISTAMINEN ei ole taikatemppu. Uudet vaatteet eivät tee kenestäkään uutta. Uudistuminen alkaa sisältäpäin. Uusi ilme on sanoma, joka kertoo aidosta halusta ja myös tarpeesta uudistua.

Uudistuminen ja identiteetin raken-taminen on aina prosessi. Kukaan ei voi keksiä yhteisölle tai järjestölle identiteettiä. Aito ilme syntyy niistä rakennusmateriaa-leista, jotka ovat aidosti olemassa.

Uudistumisprosessi vaatii tutkimista, kartoittamista, keskustelua ja haastamista.

Me olemme nyt aito HSo ry – Hyvä Sijoitus osaamiseenTEKSTI HSO-TiiMi KUVAT PeTri junTunen jA jOnni KuuTSA

KädESSäSI ON

Aito. Esittelemme sinulle nyt uudistumi-semme peruskivet – nimen ja ilmeen – sekä esimerkkejä niiden näkymisestä. Yksi esi-merkki on silmiesi edessä. Se kertoo omalta osaltaan, miltä näytämme ja tunnumme tulevaisuudessa järjestönä ja edunvalvo-janasi.

Uusi identiteetti antaa lisää vauhtia toi-minnallemme. Toivomme, että se kannus-taa myös sinua olemaan entistäkin aktii-visemmin mukana toiminnassa. Se on takuuvarmasti hyvä sijoitus osaamiseen.

ILMEEN UUdISTAMINEN

Uudet vaatteet eivät tee kenestäkään uutta. Uudistuminen alkaa sisältäpäin. Uusi ilme on sanoma, joka kertoo aidosta halusta ja myös tarpeesta uudistua.

Uudistuminen ja identiteetin raken-taminen on aina prosessi. Kukaan ei voi keksiä yhteisölle tai järjestölle identiteettiä. Aito ilme syntyy niistä rakennusmateriaa-leista, jotka ovat aidosti olemassa.

Uudistumisprosessi vaatii tutkimista, kartoittamista, keskustelua ja haastamista.

Tämän jutun kuvissa esiintyy kolme Aitoa HSOa Kristiina Halme, Suvi-Talvikki Oksanen ja Elisa Ramos.

AiTO 1/2011 5

TEEMA

Yhteisen perustan löytämistä. Tosiasioiden, tahtotilan, näkemysten ja asetettujen tavoit-teiden ymmärtämistä ja ennen kaikkea niihin uskomista yhdessä ja sitoutumalla niihin samalla tavalla.

Aito HSO ry:n uusi nimi, visuaalinen ilme ja identiteetti ovat syntyneet pitkän prosessin tuloksena.

Vain yhdessä hyvin suunniteltu rat-kaisu on uskottava ja kestää aikaa. Me uskomme, että nyt meillä on ilme, identi-teetti ja tavoite, jotka vievät meidät pitkälle tulevaisuuteen.

UUSI ILMEEMME kuvaa sitä, mitä olemme järjestönä. Aito HSO ry on asiantuntevaa osaamista, yhdessäoloa, huolehtimista, dynaamista tekemistä ja edunvalvontaa. Tämän kaiken me haluamme välittää itses-tämme uuden ilmeen avulla. Millainen olemme järjestönä jäsenillemme, millai-nen osapuoli olemme neuvottelukump-panina ja millaisena näemme aidon HSOn. Meillä on sekä herkkyyttä että voimaa. Se on yhdistelmä, joka antaa nykyisessä maailmassa meille parhaat työkalut huo-lehtia jäsentemme etujen turvaamisesta. Samalla olemme järjestö, joka antaa yhtei-söllisyyden ja yhdessäolon tunteen meille kaikille.

UUdEN ILMEEN ja identiteetin takana on yhteistyökumppanimme, suunnittelu-toimisto Porkka & Kuutsa, yksi maamme tunnetuimmista ja kokeneimmista iden-titeetin ja brändäämisen osaajista. Toi-mistolla on takanaan yli 16 vuoden näytöt kymmenien kärkiyritysten ja järjestöjen ilmeen uudistamisesta.

»Vain yhdessä hyvin suunniteltu ratkaisu on uskottava ja kestää aikaa.»

6 AiTO 1/2011

TEEMA

AiTO 1/2011 7

TEEMA

»Lopputuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen. timantti hiili­kasassa. Silloin se erottuu muista ja näkyy kauas.»

– AnTTi POrKKA

8 AiTO 1/2011

TEEMA

Antti Porkka, suunnitteluprojektin vetäjä ja yrityksen hallituksen puheenjoh-taja, kuvaa kehitystyötä osuvasti:

– Organisaatiot ovat kuin hiiliä hiili-kasassa. Ne eivät erotu toisistaan. Meidän tehtävämme on toimia prosessissa paineen lisääjänä. Puristaa ja lämmittää, kunnes hiili hehkuu ja kiteytyy timantiksi. Loppu-tuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksi-löllinen. Timantti hiilikasassa. Silloin se erottuu muista ja näkyy kauas.

Kansainvälisiä palkintoja saaneen toi-miston vetäjä pystyy vertaamaan järjes-tökentällä toimivia organisaatiota koke-muksen tuomalla tiedolla. Näyttöinä ovat mm. palkitut MTK:n ja EK:n ilmeenuu-distukset.

Aito HSO ry edustaa järjestökentällä uutta, raikasta ja dynaamista maailmaa. Se erottuu muista olemalla oma itsensä. Muut tavat eivät ole kestäviä. Identiteet-tiä ei voi keksiä, sen on oltava visuaali-nen peili järjestön osaamiselle, arvoille ja tavoitteille.

AITO HSO -merkki koostuu erilaisista, mutta keskenään symmetrisistä osista. Ne kuvaavat järjestön jäsenkuntaa, opiske-lijoita, edunvalvontatoimintaa ja yhteis-työtä eri sidosryhmien kanssa. Merkin ja toiminnan keskiö on HSO. Aito HSO

-toimintaa ei ole ilman yhteistä järjestöä. Se on kaiken yhteen keräävä ja yhdessä pitävä voima.

Aito HSO -merkki kokoaa toiminnan tasot yhteen kompaktiin kuvioon. Osat ovat yksilöllisiä, mutta ne muodostavat yhdessä tunnuksen, jossa on voimaa, jatkuvuutta ja liikettä eteenpäin.

Katsojan näkökulmasta riippuen mer-kissä voi nähdä terälehden, perhosen tai jatkuvan mekaanisen liikkeen. Samanai-kaisesti herkkyyttä ja voimaa. Tunnuk-sen värimaailma välittää viestiä yksilölli-sestä ja inhimillisestä järjestöstä, jossa on myös toiminnallista vahvuutta. Väriskaa-lan vaihtuminen pehmeästä kovempaan tuo esille yhdistyksen monipuolisuuden samalla tavalla kuin itse merkki. Aito HSO ry on järjestö, joka tarjoaa sekä inhimil-listä lämpöä että jämäkän ammattitaitoista edunvalvontaa.

AiTO 1/2011 9

TEEMA

UUSI SLOgANIMME on: Hyvä sijoitus osaa-miseen.

Aito HSO ry on osaajien järjestö. Osaa-misen takana on oikea koulutus. Osaa-mista vahvistavat ja ylläpitävät monipuo-liset ja vaativat työtehtävät. Osaaminen on pääomaamme , johon olemme itse sijoit-taneet ja johon työnantajien kannattaa sijoittaa.

(H)yvä (S)ijoitus (O)saamiseen. Slo-ganin alkukirjaimet avaavat eri kohde-ryhmille HSO-sanan sisältöä. Se tarjoaa myös syyn olla kiinnostunut järjestöstä. Se antaa lupauksen paremmasta ja vah-vistaa päätöksentekoa palkitsevamman tulevaisuuden puolesta niin jäsenille kuin työantajillekin.

Slogan on positiivinen ja rakentava. Sijoitus on sana, johon liitetään mielikuva-tasolla myös tulevaisuus. HSO on panostus, joka tuottaa heti ja tulevaisuudessa. Osaa-minen on sijoituksen kohde. Osaaja ja osaa-minen ovat koko toiminnan avainsanat. Aito HSO ry on osaajien järjestö.

UUdEN IdENTITEETIN peruselementit ovat valmiina. Merkki, visuaalinen ilme ja slo-gan ovat työkaluja, jotka meidän on laitet-tava tekemään työtä ja tuottamaan meille arvostusta ja lisäarvoa.

Kukaan ei varmasti epäile, ettei uudis-tus tuottaisi tulosta. Nyt meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että saamme tehdystä panostuksesta mahdollisimman hyvän hyödyn. Työkalut ovat kunnossa, nyt ne täytyy laittaa työhön.

Näillä sivuilla näet esimerkin mm. ilmoituksesta, julisteesta ja muusta mate-riaalista. Esimerkit näyttävät, miten ja missä uusi ilmeemme rakentaa parempaa, dynaamisempaa ja osaavampaa mielikuvaa meistä jäseninä ja järjestönä.

Vaikka uusi ilme on tehty tekemään työtä puolestamme, meidän pitää muis-taa, että brändimme ei rakennu vain visu-aalisesta ilmeestä ja tavastamme esiintyä mediassa ulospäin.

Brändi on kokonaisuus, joka muodos-tuu myös tavastamme tehdä työtä yksilöinä Aito HSO ry:n puolesta. Ole siis aktiivinen, osallistu ja vaikuta. Tee hyvä sijoitus osaa-miseen. ■

Hyvä sijoitus osaamiseenHyvä sijoitus osaamiseen

10 AiTO 1/2011

ISTUIN VIIME marraskuussa muiden HSOiden joukossa syyskokouksessamme ammattikorkeakoulu Arcadan auditori-ossa. Päätettävänä oli isoja asioita: järjestö oli saamassa uuden visuaalisen ilmeen ja kenties myös uuden nimen. Kuuntelin ja osallistuin uudesta nimestä ja ilmeestä käy-tävään pohdiskeluun ja jäsenkeskusteluun. Hetki oli mieleenpainuva. Aistin porukasta mieletöntä innostuneisuutta, yhteenkuu-luvaisuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Keskustelu oli avointa ja välitöntä, monet aloittivat puheenvuoronsa toteamalla, että nyt ollaan oikeilla jäljillä. Tuo syksyinen kokous oli käytännössä ja konkreettisesti osa sitä yhteisöllisyyttä, josta tässäkin lehdessä kirjoitetaan. Mie-lessäni mietin, että tällaistako oli silloin 40 vuotta sitten, kun tätä järjestöä oltiin ensimmäisten aitojen HSOiden toimesta perustamassa.

Kuten Aito HSO:ta esittelevässä artik-kelissa todetaan, uudistuminen on pro-sessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin. Näin myös meillä kävi. Jo pari vuotta sitten havaitsimme heikot signaalit ja reagoimme. Totesimme, että toimintaympäristön muut-tuessa on meidän entistä aktiivisemmin kehitettävä toimintatapojamme ja samalla vahvistettava HSO-brändiä. Aikansa elänyt visuaalinen ilme ja hankalasti hahmotet-tava nimi eivät myöskään oikealla tavalla peilanneet toimintaamme. Oli aika päi-vittää molemmat nykyaikaan, sillä tavoit-teenahan on, että ulkoinen olemus ilmentää sitä, mitä pohjimmiltaan olemme.

HSO-olohuoneet ja muut laadukkaat jäsentapahtumat, täydennyskoulutusten suunnittelu HAAGA-HELIAn kanssa ja

opiskelijatoiminnan jäntevöittäminen ovat muutamia esimerkkejä jäsenpalvelujen ja toiminnan uudistamisesta. Kaikki olohuo-neet ovat olleet ääriään myöten täynnä ja koulutuskyselyynkin vastasi yli 400 HSOa. Oikeilla jäljillä siis ollaan! Uudistusinnossa emme kuitenkaan ole unohtaneet jo ole-massa olevia tarpeellisia palveluja, kuten esimerkiksi muutaman viikon kuluttua toteutettavaa palkkatutkimusta.

Pitelet nyt käsissäsi uunituoretta Aito-jäsenlehteä. Huomasit varmaan, että uudis-tusta on tapahtunut perinjuurin; nimi, ulkoasu ja värimaailma ovat muuttuneet, myös lehden rakenne ja sisältö ovat entistä napakampia ja jäsennellympiä. Aito esitte-lee HSO-jäseniä mielenkiintoisissa työteh-tävissä tai vapaa-ajan harrastusten parissa. Aito tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vaikkapa yhteisöllisyyteen. Se kertoo ajan-kohtaisista trendeistä ja vastaa jo ennak-koon kysymyksiin esim. jäsenmaksu-käytännöistä.

Toivottavasti raikas ja uusi lehti ilah-duttaa sinua yhtä paljon kuin meitä teki-jöitä! ■

Kauniita kevätpäiviä odotellenMaarit Rappjärjestöpäällikkögsm 040 575 5996maarit.rapp@aitohso.fi

oikeilla jäljillä

TERVEISET EERIKINKAdULTA

»Uudistuminen on prosessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin.»

AiTO 1/2011 11

VAIKUTTAJA. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

12 AiTO 1/2011

MARTTAJäRJESTö PERUSTETTIIN jo vuonna 1899, siis aivan erilaiseen maail-maan kuin missä nyt elämme. Kuitenkin se on porskuttanut vahvana tähän päi-vään saakka.

Syynä lienee, että Martat ovat aina onnistuneet toimimaan ajassa. 1920- ja 1930-luvulla toiminta laajeni puutarhan-hoitoon, lastenkasvatukseen ja – jo tuolloin

– puhuttiin terveellisimmistä ruokailutot-tumuksista ja ruokailuajoista. 1940-luvulla torjuttiin sodan aiheuttamaa puutetta ja 1950-luvulla jatkettiin keskittymistä talousasioihin. 1960-luvulla myös Martat taistelivat sydän- ja verisuonitauteja vas-taan sekä rintasyövän varhaisen toteami-sen puolesta.

Kansainvälistyminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä ja 1990-laman aikana oli taas tarvetta keskittyä talousasioihin: velkaneuvonta oli päivän sana. Yhteisvas-tuu kukoistaa 2000-luvulla. Nyt käynnissä on Kotirumba rullaamaan -hanke, jossa vähävaraisia lapsiperheitä opastetaan hei-dän kodeissaan, miten kotihommat hoi-detaan.

Syynä ajan hermolla pysymiseen lie-nee ainakin osittain järjestön toimintatapa, jossa signaalit toiminnalle tulevat ruohon-juuritasolta.

Jäsenet muodostavat paikallisia toi-mintaryhmiä (entiset marttakerhot), jotka muodostavat alueellisia piirejä. Yhdessä niistä muodostuu keskusjärjestö eli liitto. Liitto keskustelee kentän kanssa ja yhdessä suunnitellaan toimintaa, jota liitto sitten koordinoi.

LIITON TOIMINNANJOHTAJA Marianne Heikkilä kertoo, että kysytyintä on edel-leen ruoka- ja ravitsemusneuvonta, mutta puutarhaneuvonta on lisännyt jatkuvasti suosiotaan.

– Harrastepuolella itse tekeminen ja kädentaidot ovat kova juttu. Marttojen toi-minta on valtakunnallista ja sisältöjen pai-nopisteet jakaantuvat aika tasan. Vaikutta-minen ja kansainvälinen työ kiinnostavat nuoria marttoja, siinä missä kädentaidot ja kodintalouden hoito. Yhteistä on perus-arjen taitojen oppiminen yhdessä, Heik-kilä toteaa.

Martat – aina ajan hermollaMartat on ajassa toimiva yhteis­hyödyllinen ja yhteisöllinen järjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia. Ja tekee sen taiten.TEKSTI: KriSTA TirKKOnen KUVAT MiKKO STig jA MArTTOjen ArKiSTO

NäKöKULMA

Jäseniä Martoilla on nyt 43 000 ja viime vuosina kiinnostus on vain kasvanut. Onpa joukkoon liittymässä myös miehiä. Eivätkä Martat suinkaan ole mummoutumassa. Jäsenistöön tulee myös nuorta verta. Uusia jäseniä löytyy myös Facebookin kautta, kuten Heikkilä sanoo:

– Marttaliitto perusti omat Facebook-sivut sosiaaliseen mediaan vuosi sitten helmikuussa 2010. Uusia yhdistyksien fb-sivuja syntyy jatkuvasti ja saamme paljon positiivista palautetta potentiaalisilta mar-toilta, jotka vielä harkitsevat liittyvänsä jär-jestöön ja etsivät SoMesta itselleen sopivia yhdistyksiä.

MARTTOJEN SIVUILLA (www.martat.fi) on ollut jo vuosia keskustelupalstoja sienistä, ruoasta, puutarhanhoidosta. Muillekin kuin jäsenille. Nyt toiminta on fb:n kautta saanut jälleen uuden ulottuvuuden. Liiton näkemyksiä kuvaa hyvin toiminnanjohta-jan selitys:

– SoMe on meille tila, joka ei ole vain tiedonvälitystä, vaan jossa ollaan ja tun-nustetaan väriä sekä jaetaan kokemuksia

AiTO 1/2011 13

ja ajatuksia. Neuvontaa on marttojen his-toriassa tehty aina vähän edelläkävijänä ja nyt haasteemme on löytää uudet välineet neuvontamme tueksi. Sosiaalinen media on tehnyt marttojen toiminnasta entistä avoimempaa, modernimpaa ja helpom-min lähestyttävää. Siinä mielessä SoMella on ollut osaltaan vaikutusta. Parhaimmil-laan sosiaalinen media tarjoaa myös ver-taisviestintää.

Voiko tuon paremmin sanoa?

MARTOILLA ON paljon toimintaa, jota voisi pitää perinteisten hyväntekeväisyys-järjestöjen heininä. Heikkilä kuvailee toi-mintaa muun muassa näin:

– Martoilla on harjoitettu 1980-luvulta lähtien kehitys yhteistyötä, jossa martat saavat kantaa globaalia vastuutaan kanssa-sisaristaan Afrikassa. Martoilla on myös Arki sujuvaksi -kotitalousneuvontaa, jota annetaan esimerkiksi maahanmuuttajille, vangeille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille.

Olisi kuitenkin väärin leimata Martat hyväntekeväisyysjärjestöksi sanan perin-teisessä mielessä. Iso osa toiminnasta kun on toisen tyyppistä hyvän tekemistä, yhtei-söllisyyden edistämistä sanan parhaassa merkityksessä.

Hän kiteyttää asian hyvin yhteen lau-seeseen:

– Yhteisöllisyys ja sitä kautta toteutettava yhteisvastuu on martoille ennen kaikkea tekoja arjessa.

Kerrannaisvaikutukset lienevät hui-keat. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monen ihmisen elämään näinkin pienillä teoilla pystyy vaikuttamaan.

yHTyMäKOHTIA HSOIdEN ja marttojen välillä on, vaikka on eroavaisuuksiakin. Molemmilla on tietty aatteellinen aja-tusmaailma takana: Marttojen tarkoitus on alun perin ollut neuvonta ja palvelu, meillä taas ammatillinen yhteys. Ja molem-milla hauskanpito ja viihtyminen siinä mukana.

Toimintamme ovat toki aivan eri mitta-luokkaa. Marttojen ei tarvitse nojautua vain jäsenmaksuihin ja osittain maksulliseen kurssitoimintaan, järjestö saa tukea muun

NäKöKULMA

muassa ministeriöiltä ja RAY:ltä. Se myös selittää palkattujen henkilöiden määrän: liitossa noin 30, piireillä noin 270. Meillä HSOilla toimistoa pyöritetään kahden hen-gen voimin. Näin esimerkiksi meidän haa-veilemamme kansainvälinen toiminta on Martoilla arkipäivää.

Marttojen toiminta on enemmän yhteiskunnallista ja laajemmin kantaaot-tavaa ja vaikuttavaa, me taas ajamme enem-män omia ja kollegojemme etuja. Tärkein

– kaiken ydin – on meillä kuitenkin sama. Yhteisöllisyys. Se on syy, miksi me kaikki

kuulumme järjestöihin. Kuten Heikkilä marttoja kuvailee:

– Järjestön 43 000 marttaa harrastavat 1300 toimintaryhmän kautta heille itselleen tärkeitä asioita, joissa vertaisuus ja yhtei-söllisyys korostuvat. Martoissa on monen mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja uutta oppimista. Meillähän taas yhteisölli-syys on viety ydinviesteihimme asti:

–Aito HSO:n jäsenenä olet osa yhtei-söllistä, ammatillista ja valaisevaa verkos-toa. ■

yHTEISöLLISyyS. Virkkaamassa Pauligin Paula-tytön kanssa Kaisa junnikkala, Anne Lempinen sekä toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

14 AiTO 1/2011

yHTEISöLLISyyS – MITä IHMETTä SE ON?

yHTEISöLLISyyS ON trendisana, joka esiintyy jatkuvasti lehdissä, televisi-ossa ja radiossa. Mielenkiintoista on, että sanana yhteisöllisyys on uusi: sitä ei löydy vielä 1990-luvullakaan painetuista sanakirjoista eikä tieto-sanakirjoista. Määritelmiä sanalle löytyy kuitenkin jo satoja. Wikipedian mukaan »yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttä-mättömiä prosesseja ja rakenteita. Emile Durkheimin mukaan yhteisyy-den tunne pitää yhteiskunnat koossa ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen pohjana.»

yHTEISKUNTATIETEILIJöILLä JA sosio-logeilla on omat määritelmänsä tai ainakin käsityksensä sanan merki-tyksestä, samoin kaikilla yhteisöillä seurakunnista ja kouluista poliittisiin puolueisiin ja harrastuspiireihin. Kaikki kuitenkin lienemme yhtä mieltä siitä, että kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja toiminnasta ja niiden vaikutuksesta yhteisön jäseniin ja yhteisön ulko-puolelle. Lienee myös yhteisesti hyväksytty käsitys, että tämänhet-kinen julkisuudessa esiintyvä sana koetaan myönteisenä ja asia hyvää edistävänä.

JOS AJATELLAAN, että ihminen on laumaeläin ja pienin mahdollinen yhteisö perhe, on perhe sitten vain vaikka äiti ja lapsi tai kahden aikuisen muodostama pari, niin yhteisölli-syyttä ja yhteisöjä on ollut olemassa niin kauan kuin ihminenkin on maan päällä tallustellut.

Eri ajanjaksoina ja eri puolilla maailmaa ovat yhteisöjen koostu-mukset ja tarkoitukset vaihdelleet. Suvusta ja heimoista on edetty

»Martoissa on monen mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja uutta oppimista.»

NäKöKULMA

erilaisiin monimutkaisiin yhteiskunta-rakenteisiin. Mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä monimutkaisemmat sidokset ja rakenteet.

KULTTUURITEKIJöILLä ON oma vai-kutuksensa. Karkeasti voidaan sanoa, että länsimaisissa yhteiskunnissa on korostettu yksilöä yhteisön kustan-nuksella, itämaissa päinvastoin.

Tämä näkyy selvästi tänä päivänä esimerkiksi omassa lainsäädännös-sämme, joka perustuu yksilöihin, ei ryhmittymiin. Esimerkiksi Kiinassa taas yhteisön edut menevät yksilön edelle – historiallisesti tarkasteltuna kulloinkin vallitsevasta yhteiskunta-järjestelmästä riippumatta.

Mikään näistä asioista ei kuiten-kaan muuta perusasiaa, yhteisöä. Niinpä voimme väittää, että myös yhteisöllisyyttä on aina ollut ole-massa eri muodoissa. Tällä het-kellä se vain on esille korostetusti mediassa ja kenties todellisuudes-sakin.

Marianne Heikkilä toi vielä uuden näkökulman keskusteluun:

– Tänään puhutaan yhteisölli-syydestä, joka on verkottunutta yksilöllisyyttä. Tähän on vaikuttanut demokratian muutos, laskevat äänes-tysprosentit, poliittisen osallistumi-sen vähentyminen, luottamuksen rapautuminen, järjestötoiminnan hiipuminen, rahoituksen vähenemi-nen, osallistumisen polarisoituminen. Tänään yksilö haluaa kiinnittyä yhteis-kuntaan entistä löyhemmin. Nuorena omaksuttu sukupolvimalli, kuten yli-sukupolvinen köyhyys ja syrjäytymi-nen, jossa ei haluta olla yhteiskunnan kanssa liikaa tekemisissä, on asenne, jota vastaan taistelemme. Jokainen voi marttojen yhteisöllisyyden kautta vaikuttaa oman elämänsä sisältöihin ja hallintaan.

Seuraava median lempi-ilmaisu: verkottunut yksilöllisyys? ■

yHTEISöLLISyyS. Virkkaamassa Pauligin Paula-tytön kanssa Kaisa junnikkala, Anne Lempinen sekä toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

TIESITKö TäMäN?

AiTO 1/2011 15

VIHdOINKIN! TIIVISTAHTINEN opintopolku opiskelijasta työelämään on ohi. Kaksi hil-jakkoin valmistunutta HSOa kertovat, mitä eväitä opinnot antoivat.

ANNE TEERINEN aloitti opintonsa syksyllä 2007 ja valmistui maaliskuussa 2011 pääai-neenaan viestintä. Anne on jo työelämässä, sillä monen opiskelijatoverinsa tavoin hän-kin on jäänyt töihin työharjoittelupaikkaan. Anne työskentelee Metsäliitto-konsernin henkilöstöosastolla, jossa hänen tittelinsä tällä hetkellä on HR-assistentti.

– Olet tehnyt töitä jo opintojen aikana. Kerro lisää!

Anne: Olen työskennellyt harjoittelusta saakka opintojeni ohella. Harjoittelun jäl-keen jäin Metsäliitolle tekemään tuntitöitä osa-aikaisena ja kesät taas tein kokopäi-väisenä. Työsuhde jatkui määräaikaisena tähän asti, kunnes nyt helmikuussa minut vakinaistettiin.

– Millä tavoin luulet, että voit hyödyn-tää opintojasi työssäsi?

Anne: Uskon, että opinnoista on hyö-tyä. Kyllä koulusta on varmasti jäänyt pal-jon takaraivoon ja se muistuu mieleen sit-ten käytännön työssä. Omalla kohdallani hyödyllisimpänä näen kielten opinnot ja SharePoint-kurssin.

– Oletko jäänyt kaipaamaan jotakin evästystä opintojen ajalta työelämään siirtymiseen?

Anne: En koe saaneeni juurikaan eväs-tystä, mutta en voi sanoa sitä hirveästi tar-vinneenikaan. Asiat ovat menneet omalla painollaan ja jos joku on mietityttänyt, niin siihen on saanut helposti itse etsittyä vastauksen.

täältä tullaan, työelämä! tuoreiden HSoiden ajatuksia opintojen päättämisestä ja töihin siirtymisestäTEKSTI: Meri HeiSKAnen KUVAT Meri HeiSKAnen

OPISKELIJAT

VAKINAINEN. Anne Teerinen työllistyi vakinaisesti työharjoittelupaikkaansa.

16 AiTO 1/2011

OPISKELIJAT

– Luuletko voivasi hyödyntää ammatti-järjestön palveluita nyt valmistuessasi?

Anne: Varmasti voin. On hyvä, että on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos jokin työelämässä askarruttaa. Jossain vaiheessa tulevaisuutta voi hyvinkin olla tarve saada apua esimerkiksi palkka- tai sopimus asioissa.

– Vastaako ensimmäinen työsi odo-tuksiasi?

Anne: Työ on jopa ylittänyt odotukseni, sillä työtehtävät ovat olleet mielenkiintoi-sia ja olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Positiivisena pidän myös sitä, että tekemistä on riittänyt alusta saakka ja tehtävät ovat olleet mukavan haasteellisia.

– Mitä odotat työelämältä lähivuosina?Anne: Odotan haasteita, mielenkiin-

toisia työtehtäviä ja mukavaa työyhteisöä. Ensimmäinen vuosi menee varmastikin totutellessa siihen, ettei ole enää opiskelija vaan työssäkäyvä aikuinen.

– Onko opinnoissa ollut jotakin sel-laista, joka on saanut epäilemään alan sopivuutta itsellesi?

Anne: Toki, jotkut kurssit kiinnostivat vähemmän kuin toiset ja silloin saattoi aja-tella, että tämä ei ole mun juttuni. Toisaalta oli hyvä, että hoksasi millaisissa tehtävissä ei ainakaan halua toimia ja ymmärsi, että voi itse valita mihin hakeutuu töihin.

– Mikä on lähitulevaisuuden suunni-telmasi urakehityksen suhteen?

Anne: Olen optimistinen tulevaisuuden suhteen. Olen työpaikassa, jossa viihdyn ja jossa näen itseni työskentelevän pidempään-kin. Haluan kehittyä työssäni ja päästä teke-mään mahdollisimman paljon erilaisia teh-täviä. Pidän urakehitysmahdollisuuksiani VAKINAINEN. Anne Teerinen työllistyi vakinaisesti työharjoittelupaikkaansa.

»on hyvä, että on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos jokin työelämässä askarruttaa.»

ONNEA TUOREILLE HSOILLE!

Vuosina 2009 ja 2010 valmistuneille tradenomi, HSOille järjestettiin illanvietto, jossa tutustuttiin Ekbergin toiminnan ja Hagelstamin antiikki-huutokaupan historiaan ja päästiin maukkaiden tarjoiluiden maailmaan. Toimittajamme tarttui hihasta kolmea juhlavierasta ja esitti tiukkia kysymyk-siä.

TäTä KySyTTIIN:

1. Oletko ASSI vai MUBBA?2. Missä työskentelet nyt, jos olet

työelämässä?3. Monesko työpaikka kyseinen on

valmistumisen jälkeen? Onko työelämään pääseminen ollut helppoa?

4. Oletko kokenut voivasi hyödyntää opintojasi töissä?

5. Milloin olet liittynyt ammatti-järjestöön? Onko siitä ollut hyötyä?

6. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

JA NäIN NEIdIT VASTASIVAT:

Hanna Kortelainen, valmistunut syksyllä 20091. ASSI.2. Winwind Tuuli Oy:llä.3. Toinen työpaikka, on ollut

helppoa .4. Ehdottomasti.

5. Vuonna 2005 heti opintoja aloitta-essa. On ollut hyötyä, olen saanut vinkkejä Sulkakynästä.

6. Huipulla.

Sara Salminen, valmistunut keväällä 20091. MUBBA.2. Tällä hetkellä kahden työpaikan

välissä, edellinen oli toimisto-assistentin työ Timanttiset Oy:llä. Ei se työelämään pääseminen ikinä helppoa ole.

3. Kyllä, erityisesti IT-opetuksesta ollut hyötyä.

4. Ensimmäisenä opintovuonna syksyllä 2005. Nyt erityisesti kokee olevan hyötyä.

5. Kenties toimitusjohtajana golf-keskuksessa…

Riikka Koivusalo, valmistunut tammi-kuussa 20091. MUBBA.2. Cimossa töissä projektikoordinaat-

torina.3. Toinen, on ollut helppoa.4. Tietysti. Erityisesti kieliopinnot on

olleet hyödyksi, kun on viisi vahvaa kieltä.

5. Vuonna 2006 opintojen alku-puolella. Kyllä on on ollut hyötyä erilaisten koulutusten ja verkostoi-tumismahdollisuuden vuoksi.

6. 5-vuotissuunnitelma ei ole valmis . ■

TUOREET. Hanna Kortelainen (vas.), riika Koivusalo ja Sara Salminen.

AiTO 1/2011 17

hyvinä ja myös muut kuin HR assistentin tehtävät henkilöstöhallinnossa kiinnostavat. Mielestäni koulutuksemme tarjoaa valmiu-det moniin erilaisiin tehtäviin.

LAURA yLä-PIETILä aloitti opintonsa elo-kuussa 2006 ja valmistui kesäkuussa 2010 pääaineenaan viestintä. Opintojen aikana Laura suoritti viisikuukautisen vaihto-opis-kelujakson Etelä-Saksassa. Laura työsken-telee Patenttitoimisto BORENIUS & Co:lla patenttiassistenttina.

– Kerro tähänastisesta työurastasi!Laura: Ensimmäinen työnantajani

opintojen valmistumisen loppuvaiheessa oli Kansaneläkelaitos, jossa aloitin maa-liskuussa 2010. Toimenkuvani oli käsitellä työttömyysetuushakemuksia. Kevään kir-joitin vielä iltaisin opinnäytetyötäni töiden ohessa. Viihdyin työssäni hyvin mukavien työkavereiden parissa ja opin paljon uutta. Koin kuitenkin tarvitsevani työpaikan, jossa pääsen hyödyntämään opiskeluissa opittuja tietoja ja taitoja. Kuulin avoimesta patent-tiassistentin paikasta BORENIUS & Co:lla opiskelukaveriltani, jonka kautta pääsin työhaastatteluun ja tulin palkatuksi.

– Voitko hyödyntää opintojasi nykyi-sessä toimenkuvassasi? Onko jokin osa-alue opinnoista, jota et pääse käyttämään töissäsi?

Laura: Microsoft Office -tuntemusta sekä kieliä pääsen hyödyntämään työssäni lähes päivittäin. Käytämme Outlook-sähkö-postia ja kirjeenvaihto asiakkaiden kanssa on pääosin englanniksi. Patenttiassistenttina toimenkuvani on hoitaa patentointiproses-siin liittyvää kirjeenvaihtoa ja yhteydenpitoa asiakkaiden, ulkomaisten asiamiesten sekä patenttitoimistojen välillä. Toimin myös henkilöassistenttina patenttiasiamiehille, jotka joskus tarvitsevat apua esimerkiksi tiedostojen muokkaamisessa. Matka- ja tila-varauksia en ole juurikaan tehnyt, sillä ne ovat meillä keskitetty aulaan, mutta autan niiden kanssa tarvittaessa.

– Onko urakehityksesi ollut tyydyt-tävä?

Laura: Olen ollut tyytyväinen, sillä mielestäni kaikenlainen työkokemus on hyvästä. Olen assarikaveriverkoston kautta saanut työpaikan, jossa viihdyn ja jossa

OPISKELIJAT

MONIOSAAJA. Laura Yli-Pietilän mielestä kaikesta työkokemuksesta on hyötyä.

pääsen myös toteuttamaan itseäni ja hyö-dyntämään assistenttikoulutusta.

– Onko työelämä ollut sitä mitä opis-kelijana odotit?

Laura: Olen oppinut, että assistentin kou-lutusohjelmasta valmistuneena minulla on valmiudet työskennellä monenlaisissa orga-nisaatioissa ja hyvin erilaisissa työtehtävissä. Jokaisesta organisaatiosta ja toimenkuvasta oppii jotain uutta, jota voi hyödyntää työ-elämässä ja assistentin roolissa. Minulla on työkokemusta sekä isossa että pienessä orga-nisaatiossa työskentelystä ja voin sanoa, että

jokainen organisaatio on omanlaisensa.– Onko urakehityksessäsi ollut nega-

tiivisia kokemuksia? Laura: Kaikki työkokemus on arvokasta

itsessään, joten en siinä mielessä ole kokenut urakehitystäni negatiivisena. Jokaisesta työ-paikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista tulevaisuuden suhteen. En opiskelujen aikana ajatellut pääseväni heti urani alussa täsmäl-leen opiskeluja vastaavaan työhön, sillä tiesin alan työpaikoista olevan kova kilpailu, eten-kin siinä taloudellisessa tilanteessa, mikä val-mistumiseni aikoihin oli. Samaa työpaikkaa saattaa hakea monta kymmentä työntekijää.

– Oletko tällä hetkellä pääosin tyyty-väinen työhösi? Mikä on lähitulevaisuuden suunnitelmasi urakehityksen suhteen?

Laura: Olen tyytyväinen työhöni, sillä opin joka päivä jotakin uutta patentti-alasta. Tällä hetkellä olen myös mukana ison asiakastilaisuuden järjestämisessä, missä tehtävässä voin hyödyntää assistent-tikoulutuksessa opittuja taitoja tapahtu-manjärjestämisestä. Tavoitteeni on oppia nykyiset työtehtäväni kunnolla, jotta pys-tyn hoitamaan työni hyvin. ■

»Jokaisesta työpaikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista tulevaisuuden suhteen.»

18 AiTO 1/2011

VIISI + yKSI KySyMySTä

AKAVAN ERITyISALOJEN ystävälliset jäsen-sihteerit Jaana Honni, Katja Kosonen ja Mary Luokkamäki ovat usein olleet HSO-jäsenten apuna kiperissä kysymyksissä, jotka koskevat vaikkapa jäsenmaksujen työnantajatilityksiä. Keräsimme Jaanan, Katjan ja Maryn avulla jäsenten hyödyksi muutamia yleisimpiä kysymyksiä vastauk-sineen.

1. Olen tähän saakka maksanut jäsen-maksuni itse AE:n viitteillä, mutta halu-aisin, että työnantajani perii jäsenmak-sun suoraan palkasta. Miten minun pitää menetellä?

Mikäli haluat että työnantajasi perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, voit antaa valtakirjan omalle työnantajalle/palkanlaskijalle työnantajaperintää var-ten.

Työnantajalle lähetetään omat viite-numerot valtakirjan toimittamisen jäl-keen. Voit tulostaa valtakirjan osoitteesta www.akavanerityisalat.fi / jäsenyys / jäsen-maksut.

2. Mistä kaikesta maksan jäsenmaksun? Liiton jäsenmaksu maksetaan päätoi-

men ennakonpidätyksen alaisista tuloista kuten bruttopalkasta, lomakorvauksista, lomarahasta ja luontoiseduista (mm. lou-nas-, auto- ja puhelinedut) sekä Erityiskou-lutettujen työttömyyskassa Erkon maksa-mista etuuksista (mm. ansiosidonnainen päiväraha, vuorottelukorvaus ja koulu-tustuki).

Jäsenmaksua ei peritä bonuksista, opti-oista, tulospalkkioista, päivärahoista ja kilo-metrikorvauksista.

ilmoittaa valmistumisesta, opiskelujen jatkumisesta arvioitua pidempään sekä kesätyöstä ja jäsentiedot voit päivittää www.akavanerityisalat.fi / jäsenyys / jäsen-tietojen päivitys.

Voit itse päivittää esim. seuraavat tie-dot:• yhteystietojen muutokset• työpaikka- ja työnantajamuutokset• äitiysloma ja hoitovapaa-ajanjaksot• vuorotteluvapaa• työttömyys tai lomautus• työskentely tai oleskelu ulkomailla• opiskelijat voivat päivittää valmistumis-

ajankohtansa

5. Olen opiskelija, mistä maksan jäsen-maksun?

Opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksua aina ollessaan työsuhteisessa työssä vähin-tään 18 viikkotyötuntia. Poikkeuksen muo-dostaa opetustyö, jolloin riittää kahdeksan viikkotyötunnin täyttyminen. Jäsenmaksu ja työssäoloehto määräytyvät viikoittain. Palkan on lisäksi oltava suuruudeltaan työ-ehtosopimuksen mukainen minimipalkka tai kokoaikatyöstä 1071 euroa/kuukaudessa (vuonna 2011).

Näin opiskelija kerryttää ansiosidonnai-sen työttömyysturvan edellyttämää työssä-oloehtoa. Työn ei tarvitse olla oman alan työtä. Jäsenmaksu maksetaan niiltä vii-koilta, jolloin työssäoloehto täyttyy. Jäsen-maksu maksetaan normaalisti koko palkka-tulosta jäsenyhdistyksesi maksuprosentin mukaan.

Jäsenmaksua ei makseta opintotuesta, apurahasta tai KELAn maksamista etuuk-sista. Lomarahat eivät kerrytä työssäoloeh-toa, mutta myös niistä tulee maksaa nor-maalikäytännön mukainen jäsenmaksu, mikäli työssäoloehto täyttyy.

+ 1. Apua! Unohdin maksaa jäsenmak-suni eräpäivänä. Voiko sen maksaa erä-päivän jälkeen?

Jäsenmaksun eräpäivä on kuun viides päivä. Mikäli olet unohtanut maksaa jäsen-maksun eräpäivänä, suorita se mahdolli-simman pian.

Muista aina käyttää sen kuukauden viite-numeroa, jota jäsenmaksu koskee. ■

Jäsenten apuna kiperissä kysymyksissäKOONNUT MAArIT rApp

JäSENSIHTEERIT PALVELUKSESSASI:

Mary Luokkamäki jäsenmaksut puh. 0201 235 348 mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Katja Kosonen jäsenrekisteri, jäsenmaksut puh. 0201 235 346 katja.kosonen@akavanerityisalat.fi Jaana Honni jäsenrekisteri puh. 0201 235 344 jaana.honni@akavanerityisalat.fi

3. Jään perhevapaalle, maksetaanko jäsen-maksu Kelan päivärahasta?

Saat vapautuksen jäsenmaksuista, kun olet Kelan etuudella. Jäsenetusi, mm. mat-kavakuutus, ovat voimassa myös perheva-paasi ajan. Muistathan päivittää jäsenyys-tietosi jäsenrekisteriin maksuvapautuksen voimaansaattamiseksi!

4. Pitääkö ilmoittaa valmistumisesta, opis-kelujen jatkumisesta ja kesätyöstä?

Edunvalvontasi kannalta on tärkeää että jäsentiedot ovat ajantasalla. Muista

AUTTAJA. jäsensihteeri Mary Luokkamäki.

AiTO 1/2011 19

NäIN KUVAILI toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstila intohimoista suhdettaan teehen HSO-jäsentilaisuudessa Hirvihaarassa maa-liskuussa.

Pirkko kertoi mainioita tarinoita ja fak-toja teestä sekä maistatti meille erilaisia tee-laatuja. Vaikka illan aiheena oli kello viiden tee, emme tällä kertaa nauttineet lainkaan perinteistä brittiläistä mustaa teetä vaan kuppeihin kaadettiin valkoista ja vihreää teetä sekä suomalaisille uusia Oolong- ja Pu Er -teelaatuja.

Kymmenkunta vuotta sitten Pirkko Arstila harmistui siihen, että suomalaisissa kahviloissa oli tarjolla surkeaa teetä. Hän perusti samanhenkisten ystäviensä kanssa Teen ystävät ry:n, jonka tavoitteena oli saada teen juojille parempaa palvelua. Sit-temmin yhdistyksen toiminta on laajentu-nut ja nykyisin se edistää Pirkon johdolla teekulttuurin tuntemusta, opastaa teen valmistukseen sekä välittää tietoa teen ter-veysvaikutuksista. Tänä aikana myös teen juonti on lisääntynyt niin Suomessa kuin kaikissa länsimaissa.

Ennakkoluuloja teen juojiin tässä kah-vinkulutuksen kärkimaassa on toki edel-leen. Pirkko on huomannut, että teen juojia pidetään erityisen terveystietoisina tai sit-ten ajatellaan, että heillä on herkkä vatsa.

– Ihmiset ovat kuitenkin todenneet että teellä on paljon positiivisia vaikutuksia. Luettelo erityisesti vihreän teen terveys-vaikutuksista on pitkä. Lisäksi kaikki teet sekä virkistävät että rauhoittavat kehoa, samoin niiden sisältämä maaginen L-tea-niini lisää aivojen mielihyvää tuottavia alfa-aaltoja ja hidastaa kofeiinin imeytymistä, Pirkko kertoi.

AJASSA

tee tekee hyvää– tee on kuin pitkä esileikki, joka tuottaa mielihyvää pitkäksi aikaa, toisin kuin kahvi, joka iskee kuin bensa suoneen. TEKSTI MArjO VALjAKKA KUVAT jAni LAuKKAnen jA FOrSMAn TeA

MUSTAA TEETä. Tee on moniaistinen kokemus.

20 AiTO 1/2011

AJASSA

PIRKON LUENNOLLA kuulimme, että suo-malaiset kuuluvat brittiteen vyöhykkeeseen, eli suosimme mustaa, maustettua, vahvaa teetä. Suomen suosituimpia teemerkkejä ovat Earl Grey, Keisarin Morsian ja Tiike-rin Päiväuni.

Hän uskoo, että kiinnostus irtoteelaa-tuja kohtaan kasvaa kuitenkin edelleen, sillä laatu on parempi ja teen vaikutukset suuremmat. Tee onkin moniaistinen nau-tinto, jonka itämaisen historian voi nähdä, maistaa, haistaa ja tuntea mitä erilaisim-missa teen lehdissä.

– Varsinkaan japanilaisille ja kiinalaisille vieraille ei pitäisi koskaan tarjota pussiteetä, hän muistutti.

Esitellessään paikalle tuomiaan teelaa-tuja Pirkko innostui kertomaan, miten fan-tastisia teelaatuja Suomessa nykyään saa.

–  Isoissa tavarataloissa on hyvät valikoi-mat ja teen erikoisliikkeitä on tullut koko ajan lisää. Erinomainen kauppa on esimer-kiksi Th éhuone Eerikinkadulla.

–  Myös netistä voi tilata huikeita laa-tuja. Yhä useammista paikoista saa jo esi-merkiksi oolong eli wulongteetä, joka on

»Kiehuva vesi ja liika hauduttaminen pilaavat teen.»

ikään kuin mustan ja vihreän teen väli-muoto, Pirkko kertoi.

– Myös tavallisissa marketeissa valikoi-mat ovat lisääntyneet. Toisaalta perusteetä ilman mausteita ja hajusteita on vaikeampi löytää. Teessä pitää maistua tee eikä sen pidä peittyä vaikkapa persikan tai appel-siinin makuun, hän korosti.

TEEN VALMISTAMISEEN ei aina riitä pussi-teen päälle kaadettu kiehuva vesi. Vain musta tee kestää kiehuvaa vettä. Yleensä veden lämpötila on oltava noin 80–95 astetta.

Maistelussakin on oltava tarkkana, sillä parhaimmillaan teen maku on silloin, kun korvallisesta kupista nautittaessa ei tarvitse pitää korvasta kiinni.

Erittäin tärkeää on myös oikean hau-dutusajan löytäminen. Keskimäärin se on noin kolme minuuttia, jonka jälkeen lehdet pitää poistaa kannusta. Tee tulee kitkeräksi, jos sitä haudutetaan liikaa tai jos lehtiä suh-teessa veden määrään on liian paljon.

– Uuden teen kohdalla on tärkeää testata teen määrää ja haudutusaikaa, jolloin löy-tää itselleen sopivan vahvuuden. Esimer-kiksi vihreän teen kitkeryyttä voi vähentää laimentamalla sitä, Pirkko neuvoi.

Teenharrastajien keskuudessa voi taval-linen teenjuoja tuntea itsensä ulkopuoli-seksi. Pirkon mukaan jokainen joka nauttii teestään, oli se sitten pussiteetä tai kunnolla haudutettua tuoretta vihreää teetä, on kui-tenkin teen ystävä.

–  Itselleen sopivan teen löytää vain kokeilemalla, Pirkko vielä lopuksi muis-tutti meitä teestä virkistyneitä ja säteile-viä naisia. ■

TIESITKö TäMäN?

TEE VäHENTää STRESSIä JA LISää HyVää OLOA

Vihreät teelehdet sisältävät L-teanii-nia, lyhyemmin teaniinia. Se antaa vihreälle teelle sen eksoottisen tuoksun ja maun. Se on ihmisessä vastavaikuttajana kofeiinille ja sillä on huomattava rentouttava vaikutus. Teaniinin on todettu vähentävän kofeiinin haittavaikutuksia kuten kohonnutta verenpainetta ja unihäi-riöitä. Teaniini saattaa alentaa myös kokonaiskolesterolia, kolesterolili-estereitä ja nk. pahan kolesterolin eli LDL:n määrää. Teaniini on vaara-tonta pitkäaikaisestikin käytettynä. Teaniinin vaikutukset:

■ relaksoi ilman väsymyksen tunnetta

■ tehostaa oppimis- ja keskittymiskykyä

■ kohottaa henkistä terävyyttä ■ tehostaa vastustuskykyä, immuunivastetta

■ alentaa kolesterolia ■ vähentää stressiä ja rauhattomuutta ■ vähentää kofeiinin haittoja

www.teenystavat.fi

TEE VäHENTää STRESSIä

TIESITKö TäMäN?

TEE VäHENTää STRESSIä

TEEN ySTäVä. Pirkko Arstilalta ilmestyy huhtikuussa teekirja nimeltä »Teen Ystävän kirja». ALKULäHTEILLä. Teeviljelmiä intiassa.

AiTO 1/2011 21

TRAdENOMI, HSO Susanna Kiuru työs-kentelee unelma-ammatissaan mielikuvien maailmassa. Press Managerina Suomen Polhemilla hän edistää eri kauneusmerk-kien lehdistönäkyvyyttä ja vastaa niiden viestinnästä.

Työssään Susanna on yhteydessä lehtien kauneustoimittajiin, freelance-toimittajiin ja kauneusbloggaajiin. Hän auttaa toimitta-jia ajankohtaisten artikkeleiden ja uutuus-palstojen kanssa.

– Tehtävänäni on tuntea edustamani merkit ja niiden tuotteet sekä uusimmat kauneuden ja terveyden alan trendit ja tuulet. Olen täysin unelmatyössäni; lähellä ihmisiä ja lukemattomia kontakteja, kau-neutta ja terveyttä. Pääsen tutustumaan toimialaani ammattitaitoisten osaajien joh-dolla. Sekä asiakkaat että toimittajat antavat ja opettavat paljon, Susanna kertoo.

Monet tapahtumat, tiedotteiden kir-joittaminen, ihmisten tapaaminen sekä tuotekoulutukset pitävät Susannan kiirei-senä. Usein työn tulokset ovat konkreetti-sesti nähtävissä esim. julkaistujen juttujen muodossa.

– Se on suoraa palautetta ja motivoi kovasti, Susanna toteaa.

Monipuolisuus on myös välillä raskasta: muistikapasiteetti on lujilla, kun nimet, leh-det, asiakkaat, palaverit, pr-suunnitelmat, tapahtumat, lehdistönäkyvyydet, tuotteet ja niiden ominaisuudet on mahdutettava päähän…

AJAN TASALLA oleminen, tilanteen hallinta sekä ennakointi, tieto siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi ja mihin pitää reagoida, ovat Susannalle tärkeitä taitoja.

Press Manager on brändin rakentamisen ammattilainenTEKSTI PiA Adibe KUVAT MiKKO rASiLA jA jAAKKO LuKuMAA

HSOSTA ON MONEKSI

Reagointi taitoa onkin tarvittu, sillä Susannan asiakaskunta on kasvanut hui-masti kuluneen vuoden aikana, minkä johdosta työmäärä on moninkertaistu-nut.

Kuluneen puolentoista vuoden aikana Susanna on kehittänyt osastolleen koko-naan uudet toimintamallit ja -tavat.

Yrityksen kasvu on tuonut mukanaan myös kaksi uutta työntekijää sekä mahdolli-suuden assistenttiharjoittelijan palkkaami-seen. Alaisen kanssa työskentely on vaati-nut myös uudenlaista oppimista.

– Olen saanut paljon vastuuta ja tavoit-teita. Olen saanut ja jopa joutunut opette-lemaan myös delegointia. On hienoa, kun luottaa toiseen niin paljon, että voi dele-goida, Susanna sanoo.

HSOUS ON Susannalle tärkeä asia. Kou-lutuksen tuoma ammattitaito ja ammatti-etiikka antavat hyvät eväät työelämään.

– On vain itsestä kiinni, millaisiin työ-tehtäviin hakeutuu, kaikki ovet ovat avoinna, Susanna hehkuttaa.

Susanna uskoo, että HSOus näkyy myös hänen työssään:

– Ammattitaidon lisäksi HSOus on myös tietynlainen asenne työhön. Olenkin saa-nut paljon positiivista palautetta esimiehil-täni, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta ja kollegoilta.

Susanna kiittää »HSO-asenteesta» myös apunaan työskentelevää HSO-harjoitte-lijaa:

– On ihana työskennellä monitaiturin kanssa, se lisää tehokkuutta ja tuo hyvää fiilistä. Tämän vuoksi HSO-harjoittelijat ovat meillä ensisijaisia, kun etsimme uusia

harjoittelijoita. Susannan odotukset tulevaisuuden suh-

teen ovat suuret: – Haluan kehittyä kaikessa tekemässäni

ja viedä työtäni kovaa vauhtia eteenpäin. Toisaalta olisi mukava elää päivä kerral-laan, mutta eteenpäinpyrkivä luonteeni ei anna periksi.

Sinnikkyydelle löytyykin kysyntää, sillä ihanan, mutta vaativan työn lisäksi Susannaa työllistää kotirintamalla oma-kotitalon rakennustyömaa yhdessä puo-lison kanssa. ■

KUKA? MITä? HSO!

KUKA: Susanna Kiuru (28), tradenomi , HSO vuosimallia 2005.MITä: press Manager, polhem pr sekä pilkuntarkka kieliasukorjaaja, oikolukija ja usein myös tieto-tekninen kouluttajaMOTTO: The world you get is the world you give awayTäRKEää TyöSSä: Oppiminen ja itsensä ja oman työnsä kehittämi-nen.Työ PäHKINäNKUORESSA: Asiakkai-den medianäkyvyyden edistäminen mm. kontaktoimalla toimittajia, järjestämällä tiedotustilaisuuksia , ym. Edustettuna olevat alat Suomen polhemilla ovat kauneus, muoti ja sisustus; tuotemerkkeinä mm. Weleda, St. Tropez, Lindex, Triumph, Björn Borg, Muurla. pääkonttori on ruotsissa ja viimei-sin lehdistötoimisto on avattu pariisiin.

22 AiTO 1/2011

OSAAJA. Susanna Kiuru on kehittänyt osastolleen kokonaan uudet toimintamallit ja -tavat.

»toisaalta olisi mukava elää päivä kerrallaan, mutta eteenpäinpyrkivä luonteeni ei anna periksi.»

AiTO 1/2011 23

CAfé EKbERgIN yli 150-vuotiseen histori-aan mahtuu niin ravintola-, viinakauppa- kuin tupakkaliiketoimintaakin. Viimeisen sadan vuoden kuluessa toiminta on kuiten-kin vakiintunut kahvila-, konditoria- ja lei-pomobisnekseen sekä uutena tulokkaana pito- ja juhlapalveluihin.

Ekberg on Helsingin vanhin kahvila, jonka Fredrik Edvard Ekberg perusti 1950-luvulla. Kaunis, keskieurooppalai-nen kahvilasali pöytiintarjoiluineen on var-masti tuttu lähes kaikille pääkaupunkiseu-tulaisille. Mikäpä olisikaan tyylikkäämpää kuin nauttia kuppi kahvia ja leivos samalla kun ihastelee Bulevardin vilinää. Mutta kuinka moni tuntee Ekbergin catering-toiminnan?

– Ekberg catering lanseerattiin toista-kymmentä vuotta sitten, kun kysyntää alkoi olla pitopalvelulle. Suurimman osan liike-vaihdosta muodostavat edelleen kahvila- ja myymälätoiminta, mutta juhlapalvelut on kasvava alue. Tällä hetkellä Ekberg juhla-palvelu muodostaa reilun kymmenesosan liikevaihdosta, kertoo Maj-Len Ekberg, joka pyörittää miehensä Otto Ekbergin ja lastensa kanssa kahvilatoimintaa.

bULEVARdI 9:N toisessa kerroksessa sijait-seva Ekberg Extra -juhlatila on ollut käy-tössä vuodesta 2004. Pitkänmallinen sali vaikuttaa arvokkaalta – valkoiset seinät, pylväät ja parkettilattia henkivät vanhaa aikaa. Koko seinän pituiset ikkunat valai-sevat tilan päiväsaikaan. Tila käsittää aulan, tarjoilusyvennyksen sekä salin, johon mah-tuu noin 60 henkeä.

–  Tiloissa järjestetään tilaisuuksia laidasta laitaan. Eniten pidetään yritys-

tilaisuuksia, esimerkiksi asiakasiltoja, aami-aistilaisuuksia ja koulutuksia. Myös per-hetilaisuuksia järjestetään aina ristiäisistä muistotilaisuuksiin. Tilat ovat vuokrat-tavissa päivästä riippumatta ja muulloin paitsi myöhään iltaisin. Ennen kuin sali oli Ekbergin omistuksessa, se toimi taide-galleriana naapurin Hagelstamin huuto-kauppiaalle. Yhä edelleen Hagelstam jär-jestää tiloissa toisinaan taidenäyttelyitä, Maj-Len toteaa.

Juhlapalveluista vastaava Sanna Joki-nen pitää Ekberg Extran vahvuutena muun

Ekberg henkii historiaaTEKSTI Sini ALA-KAnTO

KUVAT Meri HeiSKAnen jA eKberg

yHTEISTyöSSä

muassa tilojen monipuolisuutta ja yksityi-syyttä:

– Vuokratessaan tilan asiakas saa täyden palvelun henkilökunnan hoitaessa kaikki järjestelyt ja voi vapaasti hyödyntää koko tilaa. Tilan vuokraus maksaa noin 300–800 euroa sisältäen astiastot, tekniset laitteet ja henkilökunnan, minkä lisäksi maksetaan tarjoilusta. Menut räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Perheasiakkaat saat-tavat toivoa kotiruoan tyyppistä tarjoilua ja yrityksillä voi olla toiveissa fine dining. Huonekaluja järjestelemällä tila muokataan helposti eri tarkoituksiin – seminaariin tai illalliselle, Sanna kertoo.

Ensi vuonna Ekberg juhlii 160-vuo-tissyntymäpäiviään. Tietyt tuotteet kuten Napoleon-leivos ovat olleet kahvilassa vuo-sikymmeniä ja säilyttävät edelleen suosik-kiasemansa.

Myös Ekbergin aamiaisesta on muo-dostunut käsite, jota tilataan usein myös juhlatiloissa järjestettäviin aamutilaisuuk-siin. ■

Café Ekberg, bulevardi 9www.cafeekberg.fi

KäSITE. ekbergin aamiainen.

AITO TESTASI. ekbergin herkkupöytä on vertaansa vailla.

24 AiTO 1/2011

HSO HARRASTAA

HELMIHULLUT. Päivi Pajari ja eija Auvinen ovat olleet ystäviä jo opiskeluajoista asti.

KORUJEN TEKEMINEN itse on helpompaa kuin voisi luulla. Luova harrastus saa ideat pulppuamaan, ja kauniista ja persoonalli-sista helmikoruista on iloa niin tekijälle itselleen kuin tutuillekin.

Päivi Pajarin koruharrastus alkoi kuin varkain. Varustamon työntekijänä hän kävi usein laivoilla ja hankki sieltä kau-niita koruja.

– Noin vuosi sitten näin sattumalta jos-sain mainoksen Sinellin korukursseista. Kiinnostuin ja ilmoittauduin yhdelle, mutta ikävä kyllä se oli täynnä.

Helmeily vie mennessäänTEKSTI JA KUVAT jenni KurVinen

Sitkeänä naisena Päivi ei lannistunut. – Kysyin kouluttajalta, antaako hän yksi-

tyistunteja ryhmille. Kurssi järjestettiin lopulta Päivin työpaikalla 12 hengelle.

Helmet veivät heti mukanaan. – Kolmen tunnin kurssi venyi neljään,

eikä sekään meinannut riittää, kertoo Päivi.

Hän innostui uudesta harrastukses-taan siinä määrin, että teki alkuaikoina 1–2 korua päivittäin. Hän kävi myöhemmin toisenkin kurssin, jotta oppisi lisää korun-teon tekniikoita.

Viime joulukuussa Päivi kutsui ystä-vänsä Eija Auvisen sekä Eijan tyttäret ja tyttärentyttären luokseen koruiltaan. Eija ja Päivi ystävystyivät jo opiskeluaikana, molemmat ovat HSOja vuosimallia 1978. Myöhemmin Päivistä tuli Eijan vanhim-man tyttären kummi.

Päivi opetti kyläilijöille harrastuksensa saloja, ja näin myös Auvisen suvun naiset innostuivat helmeilystä. Taidonnäytteitä onkin syntynyt jo runsaasti. Eija on kunnos-tautunut erityisesti korvakorujen tekemisessä. Hänellä on niille käyttöä, toisin kuin Päivillä, jolla ei ole korvanlehdissään reikiä.

– Korujen tekeminen on helppoa, vakuuttavat Eija ja Päivi yhteen ääneen.

– Hyvää jälkeä syntyy monesti vähän kuin vahingossa, Eija sanoo.

Päivi neuvoo, että helmiharrastuksen pariin pääsee helpoiten ilmoittautumalla jollekin kurssille. Jo muutaman tunnin opiskelu riittää perusteiden oppimiseen. Kursseja järjestävät eri yritysten lisäksi ainakin kansanopistot.

Alkuun voi päästä myös opiskelemalla tekniikoita itsenäisesti kirjallisuuden avulla,

AiTO 1/2011 25

tai pyytämällä helmeilyä harrastavaa ystä-vää toimimaan opettajana.

Kun osaa perusteet, taitoja voi soveltaa ja samalla osaamista karttuu lisää. Lapset-kin osaavat tehdä koruja, tosin he saattavat tarvita hieman apua esimerkiksi korupiik-kien taivuttamisessa.

Korujen suunnittelussa ja ideoinnissa vain mielikuvitus on rajana.

– Juuri yhtenä päivänä olin palaverissa, ja sain siellä idean erään osallistujan korusta, kertoo Eija. Päivin inspiraatio voi löytyä vaikkapa laivalta, lehdistä tai öisin unista.

Ystävyksiltä pulppuaakin jatkuvasti ideoita: mitä materiaalia voisi käyttää mihinkin ja millaisen korun saisi mistä-kin helmistä. Tavallinen, yksinkertainen ketjukaulakoru saa heiltä heti muutamia hyviä tuunausideoita.

PäIVILLä ON kotonaan harrastukselle omis-tettu pöytä ja laatikko helmille.

– Niitä on valtavasti, nauraa Eija. Pöydästä ja laatikosta huolimatta koruharrastus leviää helposti valtaamaan myös ruokapöydän.

– Siitä on minulle vähän naristu, Päivi hymyilee.

Eija on hankkinut tarvikkeita liikkeistä, mutta Päivi on käyttänyt lisäksi verkkokaup-poja, myös ulkomaisia. Hän täydensi joulu-kuussa varastojaan kerralla enemmän, kun tutussa verkkokaupassa oli loppuunmyynti.

– Tämä harrastus on kohtalaisen edulli-nen, jos ei ostoksilla innostu liikaa helmien kanssa, Päivi sanoo.

Helmiliikkeessä yli-innostumisen vaara onkin ilmeinen. Värikkäitä, toinen toistaan kauniimpia helmiä on esillä vieri viereen sijoitetuissa avonaisissa astioissa, joista

HSO HARRASTAA

»Korujen tekeminen on helppoa, vakuuttavat Eija ja Päivi yhteen ääneen. »

26 AiTO 1/2011

helmiä voi noukkia haluamansa määrän. Tunnelma on kuin karkkikaupassa.

Alkuvaiheessa harrastukseen menee hieman runsaammin rahaa, kun on ostet-tava kerralla enemmän tarvikkeita. Työka-luiksi tarvitaan erilaisia pihtejä, ja lisäksi tarvitaan helmiä, vaijereita, lukkoja ja muita tarvikkeita. Kattavan alkupaketin saa hankittua alle 80 eurolla.

Säästää voi ottamalla etukäteen selvää, mitä kaikkea tarvitsee, jotta ei tule tehtyä turhia hankintoja. Myöhemmin tarvike-täydennyksiä voi tehdä edullisesti pienissä erissä, tai ostaa harvemmin, mutta kerralla enemmän.

VAIKKA KORUJA askarrellaan paljon kotona, koruharrastajat myös tapaavat toisiaan. Tapaamisissa jaetaan neuvoja ja kehitel-lään ideoita. Helmiharrastajilla on oma Helmetti-niminen vilkas foorumi, jossa keskustellaan, jaetaan vinkkejä, ilmoitel-laan kursseista ja sovitaan tapaamisia.

Sekä Eijan että Päivin mielestä harrastuk-sen kohokohtia ovat tapaamiset ja yhdessä tekeminen. Päivi, Eija ja Eijan tyttäret ovat-kin osallistumassa Sinellin järjestämään korukahvilatapaamiseen maaliskuussa.

– Korukahvilaan on mukava mennä juuri siksi, että siellä pääsee tekemään ja ideoimaan yhdessä, Päivi kertoo.

Itse suunniteltujen korujen valmista-minen on palkitsevaa. Oman kädenjäljen näkee valmiissa koruissa. Valmiita koruja voi käyttää itse, ja niitä on mukava antaa myös lahjaksi.

– Tämä harrastus on vähän kuin tera-piaa. Meillä oli silloin koruillassakin niin hauskaa, Eija sanoo. ■

HSO HARRASTAA

Korujen tekemisestä on julkaistu monia suomen-kielisiä oppaita ja askartelu-kirjoja, joista saa ohjeita, neuvoja, vinkkejä ja ideoita.

KIRJALLISUUTTA:bellingham, Robin & glover, Hana & Hewitt, Jema: Helmityöt (2004)Larsson, Annika: Ihanat korut! Näin teet ne itse (2010)Johansen, Vigdis Mo: Näin teet itse uniikit korut (2008)Karttunen, Tiina & Santonen , Riikka: Helmitöi-den vuosi (2006)Power, Jean: Kaikki helmi-töistä (2011)Schneebeli-Morrell, deborah : Tee itse upeita koruja (2009)

Tammikari, Sari & Vireaho, Johanna: Helmitaivas (2010)Wood, dorothy: Helmihullut (2010)

Korutarvikkeita voi ostaa myymälöistä ja verkko-kaupoista. Myymälöistä voi saada myös hyviä käytännön neuvoja. Verkkokauppoja on lukuisia niin Suomessa kuin ulkomailla. Osassa on erit-täin runsaat valikoimat.

Joissain korutarvike-myymälöissä järjestetään myös korunteon kursseja. yritysten lisäksi kursseja järjestävät ainakin työväen- ja kansanopistot.

Tietoa, kuvia, vinkkejä ja keskustelua löytyy harras-tajien omalta Helmetti-foo-rumilta.

HELMETTI(harrastajien oma foorumi) foorumi.helmetti.fi

VERKKOKAUPPA + MyyMäLä:design MIMwww.designmim.com (verk-kokauppa, myymälä Por-voossa)Helmien talowww.helmientalo.fi (verkkokauppa, myymälä Virroilla)HelmiQwww.helmiq.fi/verk-kokauppa/index.php (verkkokauppa , myymälä ylöjärvellä)Korutaivaswww.korutaivas.com (verk-kokauppa, myymälä Noki-alla)

Omakoruwww.omakoru.net (verk-kokauppa, myymälä Tam-pereella)Sinelliwww.sinelli.fi (verkko-kauppa, myymälät Espoossa, Helsingissä, Lem-päälässä ja Vantaalla)Villihelmiwww.villihelmi.fi/shop (verk-kokauppa, myymälä Van-taalla)

VERKKOKAUPPOJA:HelmeXwww.helmex.netHelmikeskuswww.helmikeskus.netHelmikoriwww.helmikori.fiHelmiliinawww.helmiliina.fi

Helmitauluwww.helmitaulu.fiKirjohelmiwww.kirjohelmi.netMaarian korupajawww.pp.htv.fi/ustrombe/tar-vikkeet.html

ULKOMAISIA OSTOSPAIKKOJA:beads direct (Iso-britannia)www.beadsdirect.co.ukgrunilla Helmed (Viro) (myös myymälä Tallinnassa)www.grunillahelmed .eeHelmehaldjas (Viro) www.helmehaldjas.eeMr bead (Iso-britannia)www.mrbead.comSayila (Hollanti)www.sayila.comfusion beads (USA)www.fusionbeads.com

»Värikkäitä, toinen toistaan kauniimpia helmiä… tunnelma on kuin karkkikaupassa.»

TIETOA JA OSTOSPAIKKOJA

AiTO 1/2011 27

HSo­olohuoneessa tiukkaa tietoa koulutuksen ja osaamisen merkityksestä

VUOdEN ENSIMMäINEN HSO-olohuone kokosi noin kolmekymmentä HSOa Radisson Blu Seasiden Hotellin tunnel-malliseen Katto Sauna & Loungeen tiis-taina 15.3.2011.

Vieraileva luennoitsija, kehitysjohtaja Kristiina Fromholtz-Mäki Psykologi-toimisto Crescosta kertoi kouluttautu-misen ja osaamisen merkityksestä työ-elämässä.

Aihe herätti paljon vilkasta keskuste-lua ja Kristiina sai vastata moniin kysy-myksiin mm. HSOiden urakehitysmah-dollisuuksista ja hieman varttuneempien henkilöiden pärjäämisestä nykyisillä työ-markkinoilla.

Mielenkiintoisen luennon lisäksi Soko-tel Oy:n aluemyyntijohtaja Timo Hakala kertoi Radisson Blu ja Sokos Hotellien kuulumisia.

LyHyESTI KOONNUT MAArIT rApp JA SUSANNA WINQVIST

HSo­paneeli keräsi kuulijoita

MAANANTAINA 7.3. HAAGA-HELIAssa järjestetty opiskelijoille suunnattu HSO-paneeli keräsi satakunta 2. lukukauden MUBBA- ja ASSI-opiskelijaa kuulemaan ja keskustelemaan siitä, mitä eväitä Traden-omi, HSO-tutkinto antaa työelämään.

Omasta työstään ja HSO-koulutuksen hyödyistä kertoivat elävästi ja mielenkiin-toisesti Kaleva Koru Oy:n viestintäpääl-likkö Petra Nikkinen ja BORENIUS & Co Oy:n First Impression Manager Annika Taina. Paneelin vetäjänä toimi Aito HSO ry:n hallituksen jäsen Tiina Kulmala.

HSO-paneeli järjestetään puolivuosit-tain, keväisin englanniksi ja syksyisin suo-meksi. Panelistit pitävät noin 15 minuutin esityksen ja vastaavat sen jälkeen opiske-lijoiden kysymyksiin.

Jos olet kiinnostunut toimimaan pane-listina ensi syksynä, ota yhteys toimis-toon hso@tradenomihsosihteerit.fi ja kysy lisää! ■

HSo­palkkatutkimus jälleen huhtikuussa

JOKA TOINEN vuosi toteutettava palkka-tutkimus on keskeinen työkalu Aito HSO ry:n edunvalvonnassa. Tutkimus antaa arvokasta ja ajantasaista tietoa HSOiden palkkatilanteesta ja -kehityksestä.

Huhtikuussa on jälleen aika vastata kyse-lyyn – seuraa siis sähköpostiasi ja vastaa

– näin olet omalta osaltasi huolehtimassa HSOiden työmarkkina-arvosta! Tutkimustu-lokset julkistetaan elo-syyskuussa 2011. ■

Illan aikana nautimme Radisson Blu Seasiden maukkaasta buff et-tarjoilusta ja saimme tilaisuuden tutustua hotellin tiloihin.

HSO-olohuone on uudentyyppi-nen verkostoitumistilaisuus, joka kut-suu HSO-jäseniä neljä kertaa vuodessa mielen kiintoisen alustuksen ja keskus-telun merkeissä.

Seuraava HSO-olohuone on alus-tavasti suunniteltu toteutettavaksi vii-kolla 23. ■

EHdOLLA. Salla Luomanmäki.

SPARRAAJA. Kristiina Fromholtz-Mäki.

akavan Erityisalojen toiminnan johtaja mukana akavan puheenjohtajakisassa

AKAVAN ERITyISALAT on pyytänyt toi-minnanjohtaja Salla Luomanmäkeä asettumaan ehdokkaakseen Akavan puheenjohtajavaaliin. Uusi puheenjoh-taja valitaan toukokuussa ja kausi on nelivuotinen.

Salla Luomanmäki (FM) on ollut Akavan Erityisalojen toiminnan johtaja kesäkuusta 2004 alkaen ja hän on aiem-min toiminut myös liiton puheen-johtajana.

Akavan varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. ■

28 AiTO 1/2011

Tutustu sivustoomme ja kampanja-tarjouksiimme. Hyödynnä huhtikuun edut ja osallistu kilpailuun.

KOKO TILAISUUS YHDESTÄ OSOITTEESTA

Sokotel_Kokousverkkopalvelun_mainos_210x148.indd 1 11.3.2011 14.55

HEI KAIKILLE HSOille! Olen Susanna Win-qvist, Aito HSO ry:n uusi osa-aikainen jär-jestöassistentti. Juttua kirjoittaessani olen työskennellyt täällä Eerikinkadun toimis-tolla pari kuukautta ja viihtynyt mainiosti. Kiitos Sini Järviselle, toimiston viimeisim-mälle harjoittelijalle, hyvästä perehdytyk-sestä ja Maaritille, Marinalle, jäsenille ja aktiiveille lämpimästä vastaanotosta!

Jäsenpalvelun ja toimistotyörutiinien lisäksi olen päässyt mukaan toteuttamaan brändiuudistusta ja järjestämään monia mielenkiintoisia tilaisuuksia kuten val-mistujaisjuhlaa, aktiivien toiminnan aloi-tusta ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia tilaisuuksia.

Olemme myös Maaritin kanssa käyneet messuilla ja koululla rekrytoimassa uusia jäseniä. Jokainen päivä on erilainen ja mie-lenkiintoinen, ammattijärjestömaailma on minulle uusi elementti, joten paljon opit-tavaa riittää.

HISTORIASTANI SEN verran, että olen tra-denomi, HSO vuosimallia 1999 ja valmistu-nut silloisesta Heliasta, pääaineena markki-nointi. Työelämässä olen toiminut HSOna kymmenkunta vuotta ja monenmoisissa rooleissa.

Ensimmäinen työpestini oli Outokum-mun tietohallintoyksikössä apulaistietohal-lintojohtajan henkilökohtaisena sihteerinä. Tein työharjoitteluni ja lopputyöni Outo-kummulla, ja opintoja viimeistellessäni olin osa-aikatöissä siellä, joten siirtymi-nen opiskelijasta työelämään kävi kivut-tomasti. Outokummulla työskennellessäni koulutin muita sihteereitä erilaisten (silloin vielä melko uusien) teknisten vempaimien,

UUTISIA TOIMISTOLTA

kuten videoneuvottelulaitteiden ja digika-meroiden käytössä ja opastin sovellusten käytössä.

Parin Outokummulla vietetyn vuoden jälkeen into oppia uutta houkutti ja halu-sin päästä kokeilemaan kouluttajan taitoja oikeasti ja tieni veikin IT-alalle ensin ohjel-mistoyritys TJ Groupiin ja sitten Quarta-liin.

IT-alalla työskennellessä puutarhan-hoidosta oli muovautunut minulle rakas harrastus, jonka parissa rentouduin ja päätinkin jättää IT-alan ja opiskella itseni

puutarhuriksi. Puutarhuriopintojen lop-pusuoralla minusta tuli pienen pojan äiti ja pari vuotta myöhemmin syntyi tyttäreni. Kun oli aika palata työelämään, olin tullut siihen lopputulokseen, että työ puutarha-alalla ei ollutkaan niin »ruusuista» kuin oman kotipuutarhan hoito, joten tieni vei jälleen toimistotöihin.

ENNEN AITO HSO ry:tä työskentelin kan-sainvälisessä teknologia-alan yrityksessä Elektrobitissä, jossa toimin ensin myynti- ja markkinointiassistenttina, sitten johdon assistenttina ja viimeisimmäksi markki-nointipäällikön äitiyslomansijaisena. Reilun vuoden ajan olin »muuntokoulutuksessa insinööriksi» ja markkinoin radiokanava-emulaattoreita. Työ oli antoisaa, opin pal-jon uutta markkinoinnista, mutta pesti oli myös melko rankka.

Elektrobitin myyntiorganisaatio toimi kolmella mantereella, joten perheellisenä koin hankalaksi sen, että iltaisin Amerikka vasta heräili, kun kotona lapset kaipasivat seuraa.

Teknologia-alan, ja varsinkin pörssi-yhtiön, kvartaalimaailmassa työskentele-minen sai minut katselemaan uusia mah-dollisuuksia. Kun huomasin, että Aito HSO ry hakee järjestöassistenttia, päätin tarttua tilaisuuteen.

ASUN MIEHENI ja lasteni kanssa Kirkko-nummella, sen verran maalla, että posti-laatikolle pääsee suhauttamaan potkukel-kalla. Vapaa-ajallani viihdyn luonnossa ja mieliharrastuksia ovat puutarhan hoito, mökkeily, sienestys, melominen sekä mur-tomaahiihto, josta molemmat lapsetkin onneksi pitävät kovasti.

Mutkamäessäkin tulee käytyä taas use-ammin, kun koko perhe, kuopus mukaan lukien, pysyy suksien päällä. Lukeminen on lähellä sydäntäni ja kassissa kulkeekin aina kirja tai vähintään lehti mukana. Vii-meisin lukemani kirja on Ian McEwanin esikoisteos Sementtipuutarha ja tällä het-kellä työmatkalukemisena kulkee Simo Hämäläisen kertomuskokoelma Toden Näköisyyksiä.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää kevättä, tapaamisiin jäsentilaisuuksissa! ■

Susanna WinqvistUusi järjestöassistentti valmiina palvelukseenTEKSTI SuSAnnA WinqViST KUVA MAAriT rAPP

»teknologia­alan kvartaali ­maa ilmassa työskenteleminen sai minut katselemaan uusia mahdollisuuksia.»

VUOSIMALLIA –99. Susanna Winqvist

30 AiTO 1/2011

KIRJOJA Työ- JA yöPöydäLTäNI TEKSTI KATJA TUJULA

työpöydältä

TyöHöNI KEHITySPääLLIKKöNä kuuluu mm. erilaisten projektien läpivieminen ja palvelutoimittajien kilpailuttaminen. Usein projektit liittyvät uuden järjestelmän tai ohjelmiston hankintaan. Osa projekteista on pieniä ja selkeitä, osa monimutkaisia ja haastavia. Varsinkin isommissa projek-teissa on paljon yksityiskohtia, jotka pitää huomioida ja sitä varten olen etsinyt kat-tavaa mutta riittävän yksinkertaista opusta. Niitä ei olekaan markkinoilta kovin helppo löytää mutta vihdoin tärppäsi: Talentum ja Tietotekniikan Liitto ry on julkaissut vuonna 2005 erinomaisen perusoppaan »Tietojärjestelmän hankinta – Ohjelmis-totoimittajan ja ratkaisun valinta». Opas perustuu Tietotekniikan liitto ry:n (TTL) kehittämään tietojärjestelmän hankinnan ohjauksen 4V-malliin: valmistelu, valinta, valvonta ja viimeistely.

Oppaan päätavoite on auttaa viemään läpi hallittu tietojärjestelmän hankinta-projekti.

Tietojärjestelmän hankinta on mallissa jäsennetty kahdeksi tasoksi: hankinnan ohjaus ja projektin ohjaus. Oppaan fokus on hankinnan ohjauksen tasolla, josta on käsitelty perusteellisemmin valmistelu- (erityisesti järjestelmä- ja toimitusvaati-muksien määrittely) ja valintavaiheet.

Tämän lisäksi kirjasta puolet muodostuu erittäin hyödyllisistä ja käytännöllisistä liit-teistä. Liitteisiin on koottu runsaasti esimerk-kejä, joita voi hyödyntää tai soveltaa omassa projektissa: systeemityömalleja, ohjelmiston laatutekijät, hankinnan vaiheet, tulokset/tuotokset ja vastuut, järjestelmävaatimusten

määrittelyprosessi ja kuvaaminen, tarjous-pyynnön runko, tarjouksen runko, tar-jousvertailun runko, vertailukriteerien ja painokertoimien pisteytys, hankintapää-tösesityksen runko, tilanne/projektipalave-rirunko, päätöskatselmusrunko jne.

Kirja on rakennettu loogisessa järjestyk-sessä ja sitä on helppo muokata omiin projek-teihin sopivaksi. Halutessaan voi hyödyntää valmiita annettuja malleja. Kirja sopii hyvin harvemmin tietojärjestelmien hankkimisen kanssa tekemisissä oleville mutta myös koke-neille konkareille oman osaamisen tueksi.

Yöpöydältä

RAKASTAN dEKKAREITA ja rikoskirjalli-suutta. Ne antavat mukavan vastapainon työpainotteiseen arkeen. Ja aikaa lukemi-seen löytyy aina kun sitä järjestää.

Yksi kirjamaailman henkilösuosikeis-tani on Patricia Cornwellin luoma Kay Scarpetta. Cornwell aloitti Scarpetta-sarjan jo vuonna 1990 ja edelleen supersuosittu sarja jatkuu meidän Scarpetta-fanien iloksi. Kirjoja on suomennettu jo 17 kappaletta.

Scarpetta-sarjan päähenkilö on tehokas ja huippuosaava kuolinsyyntutkija, poliisi-ylilääkäri Kay Scarpetta. Kirjasarjan suosio perustuu suurimmaksi osaksi Scarpettan moniulotteiseen hahmoon. Cornwell selos-taa joidenkin lukijoiden mielestä jopa liian piinallisen tarkasti esim. ruumiinavauksia ja tekee muutenkin tarkkaa ja huolellista taustatyötä kirjojensa eteen.

Cornwellia kiinnostavat erityisesti huip-puteknologia ja ihmismielen synkimmät puolet. Sivuhenkilöinä kirjoissa esiinty-vät rahvaanomainen ja ennakkoluuloinen

mutta sisimmässään pehmo ylikomisarioPete Marino ja Scarpettan huippuälykäs sisarentytär Lucy, joka elää vaarallisesti ja ajoittain lain rajamailla. Scarpetta on nykyisin avioliitossa entisen FBI-agentin Benton Wesleyn kanssa. Suhde on aika ajoin ollut erittäin dramaattinen. Monimut-kaiset ihmissuhdekuvaukset ja päähenki-löiden »kasvaminen» sarjan edetessä ovat varmasti yksi syy Scarpetta-sarjan huike-aan suosioon.

Scarpetta -kirjat on valitettavasti suomen-nettu väärässä järjestyksessä, tämän vuoksikirjat kannattaa ehdottomasti lukea alku-teoksen ilmestymisjärjestyksessä.

Sain tuoreimman Scarpetta-kirjan »Valo-keilassa» käsiini kaksi viikkoa ennen New Yorkin matkaani, ja päätin pantata kirjaa len-tolukemiseksi. Tämä osoittautui erinomai-seksi ratkaisuksi, sillä yleensä Virginian Rich-mondissa työskentelevä Scarpetta olikin tällä kertaa New Yorkissa! Oli hienoa kulkea New Yorkin kaduilla samaan aikaan Kay Scarpet-tan kanssa. Löysin jopa samannimisen kah-vilan, jossa Kay istui odottamassa puolisoaan

– kertakaikkisen hieno kokemus. ■

Talentum ja Tietotekniikan Liitto Ry: Tieto järjestelmän hankinta – Ohjelmisto-toimittajan ja ratkaisun valintaISbN 952-14-0899-5 160 s, Talentum 2005.

Patricia Cornwell: ValokeilassaISbN 978-951-1-24529-2

Talentum ja Tietotekniikan Liitto Ry: Tieto järjestelmän hankinta – Ohjelmisto-toimittajan ja ratkaisun valintaISbN 952-14-0899-5 160 s, Talentum 2005.

Patricia Cornwell: ValokeilassaISbN 978-951-1-24529-2

»Cornwellia kiinnostavat erityisesti huipputeknologia ja ihmismielen synkimmät puolet.»

AiTO 1/2011 31

Presentcard.fiSuomen lahjakorttiportaali

tapaat tuttuja ja tutustut uusiin ihmisiin. S&A Päivillä verkostoidut kollegoiden, palveluntarjoajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

näet ja kuuletparhaat palat alan tärkeimmistä uutuuksista monipuolisessa näyttelyssä, seminaareissa ja tieto iskuissa.

saat yhtä aikaa kolmen tapahtuman tarjonnan, ideat ja kontaktit!

Sihteerien ja assistenttien odotetussa ammattitapahtumassa

S&A Päivien lisäksi Messukeskuksessa

Merkitse kalenteriisi: 7.–8.9.2011 Helsingin Messukeskus

www.sihteeriassistenttipaivat.fi