Embed Size (px)
Citation preview
Ajankohtaiskatsaus, MYR Satakunta, 12.12.18
AGENDA
• WFEO lyhyesti
• Toiminta 2019
• Ajankohtaiset asiat
• Komission työohjelma 2019
• Suomen pj-kauden teemat
• Monivuotiset rahoituskehykset
• Koheesioesitys, Suomi ja alueet
Aluetoimistot Brysselissä
• Aluetoimistoja n. 300
• Vanhin perustettu 1984
• WFEO on maakuntiensa EU-edunvalvontatoimisto, jonka toiminta aloitettiin Suomen liittymisvuonna 1995.
• Omistajina neljä maakuntaa
• Etelä-Pohjanmaa
• Keski-Suomi
• Pohjanmaa
• Satakunta
WFEO:n rakenne
Maakuntajohtajienkokous
EU -asiantuntija Harjoittelija
WFEO:n johtaja Ohjausryhmä
Henkilökunta ja vastuualueet
Anne-Maria MäkeläEU-asiantuntijaRuoka & biotalous, terveys & hyvinvointi, koulutus & osaaminen
Marianne MuurinenHarjoittelijaViestintä & tiedottaminen, koulutus
Emilia PernaaJohtajaAlue- ja kaupunkikehitys, energia, kyberturvallisuus, automaatio & robotiikka
Älykäs erikoistuminenLänsi-Suomessa
1. EDUNVALVONTA
• Koheesiopolitiikka 2020+ & monivuotiset rahoituskehykset
• TEN-T Core Network Corridors – Bothnian Extension
(Botnian käytävä/extension)
• Biotalouspaneeli & biotalousmanifesti
2. VERKOSTOITUMINEN:
• ERRIN: CO-lead energia- ja biotaloustyöryhmissä:
aktiivisia lisäksi terveys, ruoka- ja robotiikkatematiikassa
• ERIAFF – European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry
• ECSO – European Cybersecurity Organization
• CPMR – Conference of Peripheral Maritime Regions
• Älykkään erikoistumisen alustat (S3 Platforms)
• ReSET – Regions working on Skills, Education and Training; (Vleva)
• iBSG – Informal Baltic Sea Group
• EPC – European Policy Center
3. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN:
• Pääpaino 12 temaattisessa asiakokonaisuudessa: aluekehitys, energia ja ilmasto, koulutus, luova talous ,turismi, kiertotalous ja älykkäät kaupungit, liikenne, biotalous, digitalous ja uudistuva teollisuus, tutkimus ja innovaatio-ohjelmat, terveys ja hyvinvointi, yrittäjyys.
Strategiset verkostot
Sanomat Infoseminaarit
WFEO:nmaakuntavierailut
TäsmävierailutBrysselissä
Vahvasti eurooppalainen
Länsi-Suomi
Identifioidut partnerihaut
Hankevalmistelut
Hankkeet
Uudet kanavat, verkostot ja ideat
Pitkäjänteinen kehitystoiminta hankkeiden alueilla
Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja
temaattiset painopisteet
Agendalla 2019…
2019 temaattiset painopistealueet
Automaatio ja robotiikka- Profiloidutaan automaatioon & robotiikkaan liittyvissä verkostoissa. AI, konenäkö, automaatio- ja osaamisnäkökulma.
Agro-Biotalous - Biotalousstrategian eteneminen, sektorikohtaiset avauksetbiotalousstrategian pohjalta, S3 Agri-food Platform, puurakentaminen ja kiertotalouRuokaturvallisuus- ja kuluttajateema…
Osaamistalous- Koulutuksen arviointi ja kehittäminen opettajien koulutuksessa osaamisen vienti.
Digitaalitalous - Kyberturvallisuus ja 3D –tulostus.
Energia- Bioenergia, akkuteknologia, energiaomavaraisuus, smart city-smart energy, smart grid (digitaalisuus).
Terveys, hyvinvointi- Tunnistetaan keskeisimmät tarpeet: mm. hopeatalous, hyvinvointiteknologia, käyttäjäystävällisyys, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (ml. lasten lihavuus) edistäminen…
Ajankohtaiset
Komission viimeisenvuoden työohjelma
1. 45 ensisijaista vireillä olevaa säädösehdotusta, ml. MFF, koheesio, CAP, Horisontti Eurooppa…
2. Pieni määrä uusia aloitteita ml.:
- arvio Euroopan investointiohjelman toteutumisesta- pohdinta-asiakirja Euroopan kestävyydestä tuleville
sukupolville- koordinoitu suunnitelma tekoälyn kehittämisestä
Euroopassa- disinformaatiota koskeva toimintasuunnitelma,- suositus eurooppalaisesta terveystietorekisteristä- hormonaalisia haitta-aineita koskeva strategia.- Strategia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä
pitkällä aikavälillä- Raportti energiaunionin tilasta- Raportti akkuja koskevan toimintasuunnitelman
etenemisestä. - Ehdotus määräenemmistöäänestysten lisäämisestä
energian, ilmaston, verotuksen ja sosiaalipolitiikan aloilla.
3.Aloitteita 27:n jäsenvaltion EU:ta ajatellen- Komissio mukauttaa energiatehokkuustavoitteita 27 jäsenvaltion EU:ssa
Suomen pj-kausi2019
➢ Trio-ohjelma (Suomi, Romania ja Kroatia, 18 kk).➢ Hyväksyttiin joulukuussa.
➢ Puheenjohtajamaat laativat myös omat kansalliset ohjelmansa. Suomen ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä 2018 PMI:njohdolla. ➢ Parlamentaarinen ryhmä. ➢ Ohjelma julkistetaan kesäkuussa 2019.
➢ Kansallisen ohjelman valmistelussa huomioitava myös:➢ komission 5-vuotisohjelma;➢ Eurooppa-neuvoston strategiset
painopisteet;➢ Neuvoston pj:n rooli
KOMISSION ESITYS MONIVUOTISIKSI RAHOITUSKEHYKSIKSI (MFF) 2021-2027
➢Budjettiehdotus 2.5.2018: 1 135 miljardia euroaeli 1.11% suhteessa EU 27:n bruttokansantuloon; (1138 mrd -> 1135 mrd2018 kiintein hinnoin)
➢Enemmän rahoitusta uusille prioriteettialoille!
I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 166II. Yhteenkuuluvuus ja arvot 392
josta koheesiovarat (EAKR, ESR ja koheesiorahasto ) n. 331 mrd €
III. Luonnonvarat ja ympäristö 337IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus 31V. Turvallisuus ja puolustus 24VI. Naapurialueet ja muu maailma 109VII. EU:n yleinen hallinto 76
Yhteensä n. 1 135 mrd € (1,11 % EU-27 BKTL:stä) n. -7 % vrt. 2014-2020
KOMISSION ESITYS MONIVUOTISIKSI RAHOITUSKEHYKSIKSI(MFF) 2021-2027
• Komission ehdotuksessa koheesiovaroihin esitetään noin 10 %vähennystä nykykauteen verrattuna
• Maatalouspolitiikan rahoituksesta(365mrd) n. 10 miljardia tutkimukseen.
➢Maatalouspolitiikka (n. -14 %)
➢2014-2020 Suomen saannosta selkeästi suurin osuus yhteisestä maatalouspolitiikasta. Lisäksi saannot alue- ja rakennepolitiikasta sekä horisonttiohjelmasta ovat merkittäviä.
➢Kuluvalla kaudella n. 90 % saannosta em. politiikoista.
Komission esitys 2.5.2018
Monivuotisetrahoituskehykset(MFF) 2021-2027
➢Komissio peräänkuuluttanut rahoituskehyssopua jo keväällä 2019.
➢komission esittämä aikataulu ei realistinen
➢Päämiesten MFF -keskustelu 13-14.12➢Jäsenmaiden prioriteetit
➢”Negobox” valmis➢http://data.consilium.europa.eu/doc/documen
t/ST-14759-2018-INIT/en/pdf
➢Sibiu 9.5 epävirallinen päämieskokous, Tuskin 1. esitys neuvoston kannaksi?
➢Itävallan Kurtz: MFF-ratkaisut syksyllä!
Juoksutus kohti uutta sopimusta monivuotisista rahoituskehyksistä (MFF)
Päivämäärä Tapahtuma
2. toukokuuta 2018
29. Touko -14. kesä 2018
Esitys uusiksi monivuotisiksi rahoituskehyksiksi
Sektorikohtaiset esitykset
29. maaliskuuta 2019 Brexit astuu voimaan
14. huhtikuuta 2019 Eduskuntavaalit
toukokuu 2019 EP -vaalit
1.7.2019 Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa
Heinäkuu/Syyskuu 2019 Euroopan parlamentti ja valiokunnat järjestäytyvät
Marraskuu 2019 Uusi komissio nimitetään
1. tammikuuta 2021 Uusi MFF astuu voimaan
Suomensaanto, aluekehitys
”
➢Suomelle komission esityksessä 1,6 miljardia 2021-2027
• n. +100 miljoonaa vuositasolla, n. +5%
➢Komission esityksessä useiden maiden saanto vähenee yli 20 prosenttia (HU, PL, LT, EE, SK, CZ, MT, DE). Suomen lisäksi vain kuuden jäsenvaltion (IT, ES, CY, EL, BG, RO) saanto kasvaisi
Koheesiopolitiikan rahoitustason muutosnykykaudesta
Suomensaanto, aluekehitys
”
➢ Koheesiopolitiikan varojenjaon perusteena on kolme alueluokkaa:
➢ Kunkin alueluokan perusvarojenjakomenetelmä on toisiinsa nähden erilainen
➢ kaikilla alueilla yhteiset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät kriteerit (n. 1%)
• Siirtymäalueiden määrittelyssä BKT-alaraja on 90 prosenttia EU27-keskiarvosta (aiemmin 100%)
➢ Länsi-Suomi uudella kaudella todennäköisesti siirtymäalueena.
• Syrjäisimmille ja pohjoisille harvaan asutuille kohdistetaan 1,447 miljardia euroa erityismäärärahana, jonka määrä on 30 euroa asukasta kohti vuodessa
Vähemmän kehittyneet alueet (BKT<75% EU27-keskiarvosta)
Siirtymäalueet (BKT 75-100% EU27-keskiarvosta)
Kehittyneemmät alueet (BKT >100% EU27-keskiarvosta)
Neuvottelu-tilanne
• Neuvoston puolella keskitytty yleisasetukseen
• AT pkj-kaudella vielä sopimus ns. Blokki 1:n (artiklat 4-32) osalta (programming, auditing, and controls)?
• Ohjelmavalmistelu voi nojata tiettyjen artiklojenetenemiseen
• Euroopan alueellisen yhteistyön, EAKR:n, ESR:n jakoheesioasetusesitysten osalta ei olla neuvoteltu – Romanian keskittyy yleisasetukseen ja MFF:n valmisteluun.
• Yleisasetuksen neuvotteluihin liittyen esitetty huolia (mm. EP, CPMR):
➢ Kumppanuuden ja moniportaisen hallinnon tulevaisuus, ottaen huomioon artiklan 6-7 sisällöt jakumppanuussopimuksen valmistelun vapaaehtoisuusjäsenmaille.
➢ koheesiovarojen siirtäminen muille ohjelmille jainstrumenteille, kuten InvestEU & makrotaloudenehdollisuus (artikla 15)
➢ Vahvistetut viittaukset maakohtaisten suositusten roolistakoheesiopolitiikan ohjelmoinnissa ja täytäntöönpanossa…
➢ “Sikäli kun relevantteja koheesiopolitiikan osalta”
➢Mikä komission suosituksissa relevanttia meille?
EAKR
”
1. Rahoituksen keskittäminen vähäisempään määrään EU-tason prioriteetteja. 5 teemaa:
1. Älykkäämpi Eurooppa (pk-yritysten kasvu ja kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen)
2. Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen)
➢ 85% näihin tavoitteisiin.
3. Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet)
4. Sosiaalisempi Eurooppa, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen sekä terveys ja sosiaalinen innovointi)
5. Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen)
EAYEuroopan alueellinenyhteistyö - Interreg
• n 8,4 mrd € (-19%): Suomen saanto – 160 meur -> 115 meur
• Varat esitetään jaettavaksi eri ohjelmatyyppien kesken seuraavasti:
• EU:n sisäiset raja-alueohjelmat 1(A) ja ulkorajayhteistyöohjelmat (1B) 52,7%
• Transnationaaliset (2A) ja merialueyhteistyön (2B) ohjelmat 31,4%
• Kaukaisten alueiden ohjelmat 3,2%• Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat 1,4% • Rajat ylittävät innovaatioinvestoinnit 11,5%
• EU-osarahoitusosuus enintään 70 %
• Niissä valtioiden välisissä ohjelmissa, joilla on olemassa EU:n makroalueellinen strategia kuten EU:n Itämeren alueen strategia, 70 % rahoituksesta suunnattaisiin strategian toteuttamisen mukaisiin toimiin:• Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomen osalta sitä, että
Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoituksesta suurin osa menee EU:n Itämeristrategian toteuttamiseen, minkä vuoksi alueella tulee olemaan aiempaa vähemmän varoja nykyisen kaltaiselle raja-alueyhteistyölle Itämeren alueella
EAYEuroopan alueellinenyhteistyö - Interreg
➢EAY/Interreg-tavoitteen jäsenvaltioittain allokoitavat määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken:• 36%: maarajalla sijaitsevien NUTS3-alueiden ja
NUTS3-alueiden, joiden väestöstä vähintään puolet asuu 25 km etäisyydellä maarajasta, väestömäärä
• 24%: jäsenvaltion väestömäärä, joka asuu 25 km etäisyydellä maarajasta
• 20%: jäsenvaltioiden kokonaisväestömäärä
• 9,8%: merirajalla sijaitsevien NUTS3-alueiden ja NUTS3-alueiden, joiden väestöstä vähintään puolet asuu 25 km etäisyydellä merirajasta, väestömäärä
• 6,5%: jäsenvaltion väestömäärä, joka asuu 25 km etäisyydellä merirajasta
• 3,7%: syrjäisimpien alueiden väestömäärä
➢Suomen väestö rannikoilla 10-kertainen
EAY: REGI-valiokunnan ja neuvoston kannat
ESR+100 mrd Eur
• 25% toimenpiteisiin, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta
• Vähintään 4% aineellisen puutteen torjuntaan
• Vähintään 10% nuorisotyöllisyyteen jäsenmaissa, joissatyöelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuson vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi
• 1,2 miljardia euroa hallinnoidaan suoraan työllisyyden jasosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta (761 milj.) jaterveysalan toimintalohkosta (413 milj.). Nämä kaksitoimintalohkoa tarjoavat välineet, joilla voidaan testatainnovatiivisia ratkaisuja valtioiden rajat ylittävästi, tukeatyövoiman liikkuvuutta ja auttaa jäsenvaltioita toteuttamaanhuomispäivän terveydenhuoltojärjestelmät.
• 200 miljoonaa euroa varattu Interreg -toimenpiteille ja 400 miljoonaa NSPA (Northern Sparsely Populated Areas)/ORS (outermost regions)
Avoin tiede 25,8 mrd. € Globaalit haasteet ja teollisuudenkilpailukyky 52,7 mrd. €
Avoin innovaatio 13,5 mrd.
Euroopan innovaationeuvosto 16,6 mrd.
Marie Skłodowska-Curie -toimi 6,8 mrd.
Tutkimusinfrastruktuurit 2,4 mrd.
- Terveys 7,7 mrd.
- Osallistava ja turvallinen yhteiskunta 2,8 mrd.
- Digitaalisuus ja teollisuus 15 mrd.
- Ilmasto, energia ja liikkuvuus 15 mrd.
- Ruoka ja luonnonvarat 10 mrd.
JRC 2,2 mrd. €
Euroopan innovaationeuvosto 10,5 mrd.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 3 mrd.
Euroopan innovaatioekosysteemit 0,5 mrd.
Eurooppalaisen tutkimusalueen lujittaminen 2,1 mrd.
Huippuosaamisen jakaminen 1,7, mrd. Euroopan tutkimus ja kehitys -järjestelmän edistäminen 0,4 mrd.
klu
ster
it
I Pilari II Pilari III Pilari
Euroopan horisontti 100 mrd. €
EurooppaHorisontti, Euroopanparlamentinkanta
• Äänestys joulukuun täysistunnossa;
• Neuvoston kiky 30.11 osittainen kokonaisnäkemys.
• II pilariin tuotu “uutena” takaisin pk-instrumentti (IT, ES kotiuttaneet2,5 mrd. Alueiden toimijoille hyvä, FI pärjännyt
• Marie Curie – Seal of Excellence – mistä FI rahat?
• Inclusive “creative” society – SSH –puoli esiin vahvemmin
• Applied research vahvasti mukana.
• Secure societies – turvallisuusuhkat, kyberturvallisuus
• Eriytettiin omaksi kokonaisuudekseen (EEAS)
• “Food, natural resources and _agriculture_”
• CAP:n 10 mrd – 8 mrd:iin• Myös sisävedet huomioitu.
• Arktisuuteen ei viitata missään – vs. “polar”
• EIC:n kokonaisbudjetti 11 – 8.7 mrd – suurin Moedaksen tappio
• Koheesiomaiden tukemiseen (widening) 1,8 - 4%• 70% Start-upeille ja pk-yritykselle (piti mennä yliopistoille)
• Pk-toiminta mukaan koko ohjelmaan
- Erasmus+: European Universities Alliance –”Miten luo kilpailukykyäeurooppalaisiin yliopistoihin, jos ei kata tutkimusta?”
Yhteystiedot
Emilia Pernaa
Johtaja
Anne-Maria Mäkelä
EU-asiantuntija
Marianne Muurinen
Viestinnän harjoittelija
www.wfeo.fi
