2Alma Media

SISÄLLYS

Sisällys 2Tietoja osakkeenomistajille

Euroon siirtyminen 3Yhtiökokous 3Osingonmaksu 3Taloudellinen informaatio 3

Vuosi 1999 lyhyesti 4Avainluvut 5

Alma Media -konserniLiiketoiminta-ajatus 6Liiketoiminnat 6Organisaatio 6Historia 7

Toimitusjohtajan katsaus 9Journalistin puheenvuoro 12ToimintaympäristöMarkkinakatsaus 14Liiketoimintaryhmien kehitys

Alpress 17Broadcasting 23New Media 29Alprint 37

Henkilöstö 42Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 44Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma 51Konsernin ja emoyhtiön tase 52Konsernin rahoituslaskelma 54Emoyhtiön rahoituslaskelma 55Tilinpäätöksen liitetiedot 56Osakkeet ja osakkeenomistajat 66Osakekohtaiset tunnusluvut 68Tunnuslukujen laskentakaavat 70Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 71 Tilintarkastuskertomus 71Hallintoneuvoston lausunto 71

Alma Media Oyj:n hallinto 72Yhteystiedot 77

3

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Alma Media Oyj aloitti toimintansa 1.4.1998,jolloin Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV-YhtymäOy sulautuivat uudeksi viestintäalan yrityk-seksi. Kummankin sulautuneen yhtiön osak-keet vaihdettiin Alma Media Oyj:n osakkeiksi,jotka on noteerattu Helsingin Pörssissä 1.4.1998lukien. Sulautuminen toteutettiin yhdistelmä-menetelmän (pooling) mukaisesti, joten yhtiötovat toimineet yhteiseen lukuun vuoden 1998alusta alkaen.

Konsernitasolla vuosikertomuksessa esitettä-vät tiedot vuosilta 1999 ja 1998 ovat täysin ver-tailukelpoisia. Konsernin emoyhtiö, Alma MediaOyj aloitti toimintansa 1.4.1998. Vuodelta 1999esitetään normaalisti tuloslaskelma 1.1.-31.12.1999, konsernin tase 31.12.1999 ja rahoi-tuslaskelma 1.1.-31.12.1999. Vertailuvuodenosalta esitetään Alma Media Oyj:n tuloslaskelma1.4.-31.12.1998, Alma Media Oyj:n tase31.12.1998 ja Alma Media Oyj:n rahoituslas-kelma 1.4.-31.12. 1998.

Euroon siirtyminenAlma Media siirtyy voimassa olevan päätöksenmukaan euron käyttöön 1.1.2002. Tilannettaseurataan jatkuvasti ja yhtiö ylläpitää valmiut-ta siirtyä euron käyttöön myös nopeammassaaikataulussa, jos erityisiä syitä tähän ilmenee.Konserni toimii tällä hetkellä pääosin koti-markkinoilla, eikä sillä ole merkittävää liiketoi-mintaa maissa, jotka siirtyvät ensimmäisinäeuron käyttöön, joten euron nopeammallakäyttöönotolla ei ole saatavissa erityisiä kilpai-luetuja tai säästöjä.

Tässä vuosikertomuksessa esitetään luvutpääsääntöisesti markkoina. Vuosikertomuk-sessa esitettävät euromääräiset luvut on muu-tettu markoista euroiksi kertoimella 5,94573.

YhtiökokousAlma Media Oyj:n varsinainen yhtiökokouspidetään torstaina 16.3.2000 kello 17.00 Ma-rina Congress Centerissä, osoitteessa Kataja-nokanlaituri 6, 00160 Helsinki. Kokouksessakäsitellään yhtiöjärjestyksen 14 §:ssä mainitutvarsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi mää-rätyt asiat.

Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat sekä halli-tuksen ehdotukset ovat osakkeenomistajiennähtävinä viikon ajan ennen yhtiökokoustayhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Etelä-esplanadi 14, Helsinki.

Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua osak-keenomistajalla, joka on viimeistään 10.3.2000

merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperi-keskus Oy:n ylläpitämään Alma Media Oyj:n osa-kasluetteloon.

Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen on osak-keenomistajan ilmoittauduttava yhtiölle kirjallisestiosoitteella Alma Media Oyj, Aija Paasu, PL 140,00101 Helsinki tai puhelimitse numeroihin(09) 507 8731 ja (03) 266 6831, telefaxilla numeroon(09) 507 8774 sekä sähköpostilla osoitteeseenaija.paasu@almamedia.fi viimeistään 15.3.2000 kello10.00 mennessä.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaanedellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajankuluessa.

OsingonmaksuAlma Media Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta1999 maksetaan osinkoa 4,00 mk osakkeelta. Osin-ko maksetaan sille, joka on merkitty täsmäytyspäi-vänä 21.3.2000 osakkeenomistajaksi Suomen Arvo-paperikeskus Oy:n pitämään Alma Media Oyj:n osa-kasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 28.3.2000.

Taloudellinen informaatioAlma Media julkaisee vuonna 2000 kolme osavuosi-katsausta. Julkistukset ovat:—3 kk, torstai 11.5.2000—6 kk, tiistai 8.8.2000—9 kk, tiistai 7.11.2000Katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Alma Media Oyj:n vuosikertomus ja osavuosikat-saukset lähetetään automaattisesti kaikille osake-omistuksensa arvo-osuusjärjestelmään rekisteröineil-le osakkeenomistajille heidän rekisterinhoitajalleenilmoittamaansa osoitteeseen.

Julkaisuja voi tilata osoitteella:Alma Media Oyj, KonserniviestintäPL 140, 00101 Helsinkitiedotus@almamedia.fi

Kaikki Alma Media Oyj:n julkaisemat pörssi- jalehdistötiedotteet ovat luettavissa Alma Media Oyj:nkotisivulta osoitteesta www.almamedia.fi. Yhtiönjulkaisemat pörssitiedotteet voi tilata maksutta säh-köisessä muodossa täyttämällä kotisivulta tiedottei-den tilauslomakkeen. Tiedotteet toimitetaan tilaajienilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin joko suomen- taienglanninkielisinä.

Yhtiön kotisivuilla julkistetaan myös kaikki sijoit-tajille ja osakkeenomistajille suunnattu taloudellineninformaatio, mikä liittyy yhtiön tilinpäätökseen jaosavuosikatsauksiin.

4Alma Media

VUOSI 1999 LYHYESTI

Digitaaliseen tekniikkaan perustuvien uusienjakelukanavien käyttöönotto vaikuttaa entistäenemmän joukkoviestintäalan yritysten toimin-taympäristöön. Erilaisten päätelaitteiden val-mistajien, viestintäteknologiaan erikoistunei-den yhtiöiden, teleoperaattoreiden ja sisältöjätuottavien mediayhtiöiden raja-aidat ovat häl-venemässä. Valmistautuminen uuteen viestin-nän aikakauteen on johtanut fuusioihin ja pe-rinteisiä toimialarajoja ylittäviin yritysjärjeste-lyihin niin Suomessa kuin muuallakin maail-massa. Uusien viestintäteknologioiden hyödyn-tämisessä Suomi on maailman johtavia maita.Vuoden lopulla jo 1,3 miljoonaa suomalaistaoli käyttänyt Internetiä. Mittavista investoin-neista huolimatta uusien mediatuotteidenosuus mediamainonnasta on vielä varsin pie-ni.

Mediamainonnan määrä kasvoi Suomessaedellisvuodesta 5,6 %. Sanomalehtien, televi-sion ja aikakauslehtien osuus Suomen media-tuotoista oli vuonna 1999 yli 90 %. Ennusteis-ta poiketen sanomalehtien markkinaosuus Suo-men mediamainonnasta kasvoi vuonna 1999,kun taas televisio on menettänyt lievästi osuut-taan. Venäjän viennin romahtaminen vuonna1998 vaikeutti painoalan toimintaympäristöä.

Tulos heikkeni sanomalehtien ennätysvuodesta huolimattaAlma Media konsernin sanomalehtien kustan-tamisesta vastaavalle Alpress Oy:lle vuosi olierinomainen. Sekä levikki- että ilmoitustuototkasvoivat selvästi. Vuoden aikana KainuunSanomain Kirjapaino Oy:stä tuli Alpressinkonserniyhtiö. Alpressin liikevaihto kasvoi18 % 1 301 milj. mk:aan ja liikevoitto kohosi172 milj. mk:aan.

Broadcasting-liiketoimintaryhmään kuulu-van MTV Oy:n katseluosuus on säilynyt kor-kealla yli 40 %:n tasolla. Tästä huolimatta senliikevaihto laski ennakoitua heikommasta mai-nosajan kysynnästä johtuen 4 % 1 064 milj.mk:aan ja sen liikevoitto oli 48 milj. mk.Merkittävimmän osakkuusyhtiön TV4 AB:ntulos on sen sijaan kehittynyt suotuisasti.

Alma Media on panostanut voimakkaastiuuden median tutkimukseen ja tuotekehityk-seen. Vuoden 1999 aikana konsernin uusme-diapalvelut koottiin New Media -liiketoiminta-ryhmäksi. Alma Media konsernin verkkopalve-luita käyttää viikoittain (joulukuu 1999) yli400 000 suomalaista. Käyttäjämäärillä jaInternet-mainonnan markkinaosuudella mitat-tuna Alma Media on Suomen johtava uusme-

diayhtiö. Alma Media -konsernin uusmediatoiminto-jen konsolidoitu liikevaihto oli 29 milj. mk ja liike-tappio 28 milj. mk.

Alma Median painotoiminnasta vastaavanAlprint Oy:n vuosi oli vaikea. Vuoden 1998 syksystäalkaen painotuotteiden vienti Venäjälle on ollut sel-keästi viime vuosia alhaisemmalla tasolla. Alprintinvienti Venäjälle laski edellisvuodesta 120 milj. mk.Vapautunut tuotantokapasiteetti on lisännyt hinta-kilpailua sekä vienti- että kotimarkkinoilla. Alprintinliikevaihto oli 786 milj. mk vuonna 1999 ja liike-voitto oli vain lievästi positiivinen.

Alma Media -konsernin liikevoitto laski 188 milj.mk:aan ja voitto ennen satunnaisia eriä oli 173 milj.mk. Tulos osaketta kohti oli 7,15 mk ja sijoitetunpääoman tuotto 11 %. Korollinen nettovelka pysyisamalla tasolla ja omavaraisuusaste parani 52 %:iin.Hallitus esittää yhtiökokoukselle osingoksi 4,00markkaa osakkeelta.

Toimintaympäristö 2000Alpressin toimintaympäristön odotetaan pysyvänkuluvana vuonna suotuisana. Vuoden 2000 alustalukien Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n kirjapai-notoiminta on liitetty Alprintiin. Pohjolan Sanomienpainaminen siirrettiin 1.3.2000 Kemistä Rovanie-melle ja painotoiminta Kemissä lopetettiin.

MTV Oy:ssä on käynnistetty merkittävä ohjelmatoiminnan tehostamiseksi ja media-asiakkaiden pal-velun parantamiseksi. MTV Oy käynnisti helmi-kuussa 2000 uuden TVTV! -kaapelikanavan. Tele-visiomainonnan ja MTV Oy:n liikevaihdon odote-taan kasvavan edellisvuodesta. MTV Oy:llä on digi-taaliset toimiluvat nykyiselle MTV3-kanavalle, alu-eellisille CityTV-kanaville ja urheilukanavalle. Kana-vien on määrä käynnistyä elokuussa 2001.

Alma Media on päättänyt kasvattaa panostuk-siaan uusmediaan. New Media -liiketoimintaryh-mään koottujen ja Alpressissä olevien uusmediatoi-mintojen yhteenlasketun liikevaihdon odotetaankaksinkertaistuvan ja suhteellisen kannattavuudenodotetaan parantuvan.

Alprint muutti organisaatiotaan vuoden 1999syksyllä fuusioimalla kaikki toimintonsa AlprintOy:öön ja siirtymällä neljän tuotantolinjan organi-saatioon. Kuluvan vuoden aikana aikakauslehtipai-not keskitetään yhteen moderniin tuotantoyksik-köön. Markkinatilanteeseen ei odoteta merkittäviämuutoksia.

Mmk

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

01995 1996 1997 1998 1999

Liikevaihto

Mmk

300

250

200

150

100

50

01995 1996 1997 1998 1999

Liikevoitto

5

Avainluvut1999 1998

Liikevaihto, Mmk 2 911 2 868Liikevoitto, Mmk 188 242Liikevoitto/liikevaihto, % 6,5 8,4Voitto ennen satunnaisia eriä, Mmk 173 225Tilikauden voitto, Mmk 114 163Investoinnit, Mmk 253 219Investoinnit/liikevaihto, % 8,7 7,6Korolliset nettovelat, Mmk 631 630Sijoitettu pääoma 31.12., Mmk 1 912 1 868Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,5 13,6Liiketoiminnan rahavirta, Mmk 193 246Omavaraisuusaste, % 52 51Velkaantumisaste (Gearing), % 40 39Tulos/osake, mk 7,15 9,21Oma pääoma/osake, mk 79,00 76,60Osinko/osake, mk 4,00 *) 4,00I-osake 31.12., euroa 31,00 28,42 **)II-osake 31.12., euroa 32,00 27,75 **)Markkina-arvo, Mmk 2 953 2 623Henkilöstö 31.12. 4 057 4 023

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.**) Kurssi muutettu euroiksi

mk

12

10

8

6

4

2

0 1997 1998 1999

Tulos/osake

45

40

35

30

25

20

1598- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 99- 99- 99- 99- 99-99- 99- 99- 99- 99- 99- 99- 99-14 18 22 26 30 34 38 42 46 50 01 05 09 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49

I-sarjaII-sarja

vko

Kurssikehitys1.4.1998-31.12.1999

Liikevaihto ja liikevoitto/-tappioliiketoimintaryhmittäin (milj. mk)

Liikevaihto Liikevoitto/-tappio1999 1998 % 1999 1998 %

Alpress 1 301 1107 18 172 150 15Broadcasting 1 064 1114 -4 48 111 -57New Media*) 29 14 107 -28 -16 -75Alprint 786 880 -11 0 29 -Emoyhtiö ja muut liiketoiminnat 63 66 -5 -9 -32 72Konsernin sisäinen liikevaihto/Konsernikirjaukset -332 -313 6 5 0 -Yhteensä 2 911 2 868 2 188 242 -22

(* New Media -liiketoimintaryhmän luvut eivät noudata juridista organisaatio-ta. Alpressin kanssa olevat päällekkäisyydet eliminoitu konsernikirjauksissa.)

euroa

Alma Media on Helsingin Pörssissä noteerattujoukkoviestintäyritys. Konsernin pääliiketoimin-ta-alueita ovat sanomalehtien kustantaminen,televisio- ja radioliiketoiminta, uusmedia ja pai-notoiminta.

Konsernin liikevaihto oli 2,9 miljardia mkvuodelta 1999 ja sen palveluksessa työskenteleenoin 3 000 kokoaikaista ja noin 1 000 osa-aikaista työntekijää.

SanomalehdetAlma Median sanomalehtien kustantamisestavastaa Alpress-liiketoimintaryhmä. Alpress kus-tantaa yhteensä yli kolmeakymmentä sanoma-lehteä. Sanomalehtien yhteenlaskettu levikki onyli 575 000 kappaletta ja päivittäin lehdet tavoit-tavat yli 2,1 miljoonaa lukijaa.

Televisio ja radioBroadcasting-liiketoimintaryhmä vastaa AlmaMedian radio- ja televisioliiketoiminnasta. Lii-ketoimintaryhmään kuuluu valtakunnallisestaMTV3-kanavasta ja kaapelikanava TVTV!:stavastaava MTV Oy. Lisäksi liiketoimintaryhmä

vastaa Alma Media -konsernin etujen valvonnastaOy Suomen Uutisradio Ab:ssä (Radio Nova) jaRuotsissa toimivassa TV4 AB:ssä.

New MediaNew Media -liiketoimintaryhmä muodostuu kahdestayhtiöstä. Alma Media Net Ventures Oy vastaa kon-sernin verkkopalvelujen teknisestä ylläpidosta, kehitys-hankkeista ja tutkimustoiminnasta ja Alma MediaInteractive Oy vastaa liiketoimintaryhmän kaupallisis-ta toiminnoista ja sisältöhankkeista. Alma Media onSuomen johtava verkkopalveluiden tuottaja. AlmaMedian verkkopalveluilla on viikossa yli 400 000käyttäjää.

PainotoimintaAlprint-liiketoimintaryhmä vastaa konsernin paino-toiminnasta. Sen liiketoiminta on jaettu cold set, heatset, hybridi- ja erikoistuotteet -tuotelinjoihin, joitakaikkia palvelee yhteinen prepress-yksikkö. Alprintinliikevaihdosta noin kolmannes muodostuu konserninomien lehtien painamisesta, kolmannes painotöistämuille kotimaisille kustantajille ja kolmannes vienti-toimituksista. Tärkeimmät vientikohteet ovat Pohjois-maat ja Venäjä.

EmoyhtiöKonsernin emoyhtiönä toimii Alma Media Oyj, jonkaosakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. Kaikkiaanyhtiöllä on noin 3 800 osakkeenomistajaa. AlmaMedia Oyj omistaa liiketoimintaa harjoittavien tytär-yhtiöiden osakkeet ja lisäksi konsernin kiinteistö-omistus on keskitetty pääosin emoyhtiöön. Emoyhtiövastaa keskitetysti koko konsernin ohjauksesta ja ra-hoituksesta sekä harjoittaa arvopaperikauppaa jamuuta sijoitustoimintaa. Alma Media Oyj:nkonsernihallinto käsittää konsernin johdon lisäksitalous-, kehitys- ja viestintätoiminnot. Näiden lisäksiemoyhtiöön keskitettyjä konsernipalveluja ovat henki-löstöhallinto, kiinteistöhallinto, lakiasiat, hankintatoi-mi ja tietotekniikka. Näiden tehtävien lisäksi merkittä-vä osa Alma Median uuden median tutkimus- ja tuo-tekehitystoimintaa on keskitetty emoyhtiöön.

6Alma Media

ALMA MEDIA -KONSERNI JA LIIKETOIMINTA

Alma Media on joukkoviestintäalan yritys, jonka kes-keinen osaamisalue on sisällöltään monipuolisten jalaadukkaiden informaatio-, viihde- ja mediapalvelujentuottaminen ja jakelu mahdollisimman monia nykyisiäja tulevia jakelukanavia hyödyntäen. Uusi media jauusimman tekniikan hyödyntäminen sisältöjen ja palve-lujen jakelukanavana nähdään perinteistä joukkovies-tintää tukevana välttämättömänä panostusalueena.Perinteisen ja uuden median osaamisen yhdistämisellävoidaan varmistaa suurten kuluttajakohderyhmien jamainostaja-asiakkaiden tyytyväisyys konsernin tuot-teisiin ja samalla mahdollistaa kuluttajille anonyymi-teetin suojaavat personoidut mediapalvelut.

Konsernin tavoitteena on kaikissa olosuhteissataloudellisesti kannattava toiminta, jotta osakkeen-omistajat voivat olla tyytyväisiä sijoitukseensa ja siitäsaamaansa tuottoon.

ALPRESSValtakunnalliset sanomalehdet Kauppalehti IltalehtiMaakuntalehdet Aamulehti Satakunnan Kansa Lapin Kansa Pohjolan Sanomat Kainuun SanomatPaikallislehdet (15 kpl)Kaupunki- ja ilmaisjakelulehdet (8 kpl)

BROADCASTINGMTV Oy MTV3 TVTV!Osakkuusyhtiöt TV4 AB (23%) RADIO NOVA (48%)

NEW MEDIAAlma Media Net Ventures OyAlma Media Interactive Oy

Suurimmat verkkopalvelutMTV3iIltalehti OnlineKauppalehti OnlineDIMEJobline

ALPRINTCold Set -tuotelinjaHeat Set -tuotelinjaHybridi-tuotelinjaErikoistuotteet-tuotelinjaAlprint Prepress

ALMA MEDIA OyjTalous ja hallintoKehitysViestintä

7

HISTORIA

1846Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran KirjapainonOsakeyhtiö saa 1846 keisarilliselta senaatiltaluvan kirjapainotoiminnan aloittamiseenSuomessa. Kirjapaino käynnistetään 1849 jase aloittaa vuonna 1847 perustetun Suometar-nimisen sanomalehden painamisen. Lehtiilmestyi Uusi Suometar nimisenä 1869-1918 jaUusi Suomi -nimisenä 1918-1991.

1873Poriin perustetaan vuonna 1873 suomenkieli-nen Satakunta-lehti. Nuorsuomalaiset perusti-vat vuonna 1907 Satakunnan Sanomat -nimi-sen lehden. Nämä lehdet yhdistyivät vuonna1917 Satakunnan Kansaksi.

1881Tampereen Kirjapaino Oy julkaisee ensimmäi-sen Aamulehden 3.12.1881. Tällä hetkelläAamulehti on Suomen toiseksi suurin 7-päiväi-nen sanomalehti. Aamulehteä kustantavaTampereen Kirjapaino Oy hankki 1970 ja -80luvuilla omistukseensa useita paikallislehtiä jalaajensi toimintaansa myös painotoiminnassa.Yhtiö hankki omistukseensa 1980-luvulla run-saasti myös tietotekniikka-alan yrityksiä.

1898Suomen Liikemiesyhdistys perustaa vuonna1898 liike-elämän tarpeisiin kerran viikossailmestyvän Kauppalehti -nimisen aikakausleh-den. Vuonna 1918 lehti muuttui sanomaleh-deksi. Vuonna 1958 lehden osti Uusi SuomiOy. Nykyisin Kauppalehti on Suomen johtavataloussanomalehti. Se ilmestyy viitenä päivänäviikossa, minkä lisäksi lehti julkaisee kaksi ker-taa kuukaudessa ilmestyvää KauppalehtiOptio- nimistä talousaikakauslehteä. Vuonna1996 perustettu Kauppalehti Online onSuomen suosituin talousalan verkkopalvelu.

1915Aikaisemmin Torniossa Tornion Laakso -ni-mistä lehteä kustantanut yhtiö perustaa KemiinPohjolan Sanomat -sanomalehden. Vuonna1918 alunperin sitoutumattomasta lehdestätuli Maalaisliiton (Suomen Keskusta) äänen-kannattaja.

1918Kainuun maalaisliittolaiset perustavat vuonna 1918Kajaaniin Kainuun Sanomat -sanomalehden.

1928Rovaniemellä ilmestyvä Lapin Kansa perustetaanvuonna 1928 maalaisliiton Itä-Lapin alueen äänen-kannattajaksi. Vuonna 1958 lehdestä tuli poliittises-ti riippumaton, kun Maalaisliitto kielsi LapinKansalta oikeuden esiintyä puoluelehtenä.

1957Oy Mainos-TV-Reklam Ab perustetaan. Osakkeen-omistajiksi merkittiin 108 yritystä Suomen Ilmoit-tajat r.y:n, Suomen mainostoimistojen liiton ja Fil-minvalmistajain liiton jäsenistöstä. 13.8.1957 näh-tiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n ensimmäinen lähe-tys. Yhtiö on Euroopan kolmanneksi vanhin kaupal-linen televisioyhtiö.

1980Uusi Suomi Oy perustaa Iltalehden Uuden Suomenkolmanneksi painokseksi. Iltalehti on viime vuosinavoimakkaimmin levikkiään kasvattanut sanomalehtiSuomessa. Iltalehti alkoi ilmestyä myös Internetissälokakuussa 1995.

1982 Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n nimi muutetaan MTVOy:ksi.

1985 Oy Kolmostelevisio Ab perustetaan 25.11.1985. Senomistajat olivat Oy Yleisradio Ab 50 %, MTV Oy35 % ja Nokia 15 %. Yhtiön perustaminen oli mer-kittävä askel kohti omaa televisiokanavaa.

1988 Vuonna 1988 Tampereen Kirjapaino Oy ja UusiSuomi yhdistetään erääksi Suomen merkittävimmäk-si sanomalehtien kustantajaksi. Uusi yhtiö nimettiinmyöhemmin Aamulehti-yhtymä Oy:ksi.

1992Aamulehti-yhtymän painotoimintaa harjoittavatyksiköt kootaan yhtiöryhmäksi, joka nykyisin tunne-taan Alprintinä.

1993MTV Oy saa oman toimiluvan ja se saa kokonaisenkanavan käyttöönsä. MTV3-kanavan ensimmäisenvuoden katseluosuus oli 43 %. MTV Oy:stä tuleeEuroopan Yleisradioliiton jäsen.

1994Aamulehti-yhtymä aloittaa sanomalehtien julkaise-misen päivittäin suljetussa verkossa. TeknillisenKorkeakoulun verkossa julkaistu OtaOnline sisältääAamulehden, Kauppalehden ja Iltalehden mate-riaalia. OtaOnline on Suomen ensimmäinen verkko-lehti.

1995Lapin Kansa Oy:stä tulee Aamulehti-yhtymän kon-serniyhtiö. Iltalehti Online ja MTV3i aloittavat toi-mintansa Internetissä.

1996Satakunnan Kirjateollisuus Oy:stä tulee Aamulehti-yhtymän konserniyhtiö. Aamulehti-yhtymä Oy jaMTV Oy ovat mukana perustamassa Oy SuomenUutisradio Ab:tä. Yhtiö saa Suomen ensimmäisentoimiluvan kaupallisen valtakunnallisen radiotoi-minnan harjoittamiseen.

1997Aamulehti-yhtymä Oy:n ja MTV Oy:n hallituksetallekirjoittavat sopimuksen yhtiöiden fuusioimisestaAlma Media Oyj:ksi. Radio Nova aloittaa toimin-tansa. Alma Media omistaa radiosta 48 %.Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV Oy ostavat yhdessä23,4 % Ruotsissa toimivasta TV4 AB:stä.

1998Alma Media Oyj aloittaa virallisesti toimintansa

1.4.1998. Pohjolan Sanomat Oy:stä tulee lokakuus-sa Alma Median konserniyhtiö.

1999 Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tulee konser-niyhtiö helmikuussa. Valtioneuvosto myöntää MTVOy:lle kolme digitaalista toimilupaa. Alma Media-konsernin uuden median toiminnot yhdistetään NewMedia -liiketoimintaryhmäksi. Alprintin kaikki toi-minnot fuusioidaan Alprint Oy:öön ja toiminta orga-nisoidaan neljään asiakkaita palvelevaan tuotelin-jaan. MTV Oy päättää käynnistää TVTV! -kaapeli-kanavan.

8

Oy Mainos-TV-Reklam Abperustettiin 29.4.1957. Senensimmäinen tv-lähetys näh-tiin 13.8.1957.Toimituspäällikkö KyllikkiStenroos veti 60-luvulta läh-tien perheet tv-ruudunääreen Tänään kotona -ohjel-missa.

Suomalaisen KirjallisuudenSeuran Kirjapaino painoiSuometarta vuosina 1849—1866. Lehti ilmestyi myöhem-min Uusi Suometar ja UusiSuomi -nimisinä.

Vuonna 1881 ilmestymisensäaloittaneen Aamulehdenlevikki oli noussut vuosisadanvaihteeseen mennessä noinkymmeneentuhanteen kappa-leeseen.

Vuonna 1988 Uusi Suomi Oy:nosakkeet vaihdettiinTampereen Kirjapaino Oy:nosakkeiksi. Uuden yhtiönnimeksi tuli Aamulehti-yhtymäOy, jonka pääkonttori sijaitsiTampereen Sarankulmassa.

Tällä napinpainalluksella MTVsiirtyi omalle kanavalle vuo-den vaihtuessa 1.1.1993.Vasemmalta MTV Oy:n toimi-tusjohtaja Eero Pilkama, hal-lintoneuvoston puheenjohtajaTimo Karake, hallituksenpuheenjohtaja Kalle Isokallioja MTV Oy:n varatoimitusjoh-taja Jaakko Paavela.

Aamulehti-yhtymä Oy:n ja MTV Oy:nhallitukset hyväksyivät 22.4.1997 sulau-tumissopimuksen, jonka mukaanAamulehti-yhtymä Oy ja MTV Oy yhdis-tetään Alma Media Oyj:ksi. KuvassaMTV Oy:n toimitusjohtaja Eero Pilkama,Aamulehti-yhtymä Oy:n hallituksenpuheenjohta Tauno Matomäki, MTVOy:n hallituksen puheenjohtaja BjörnMattsson ja Aamulehti-yhtymä Oy:n toi-mitusjohtaja Matti Packalén.

Kuva: Lehtikuva Oy

9

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Alma Median muodostamisen taustalla oli vah-va strateginen näkemys siitä, että digitalisoin-nin myötä eri massamediamuotojen jyrkät rajattulevat häipymään. Ei ole enää passiivisia luki-joita, katselijoita ja kuuntelijoita, vaan kulut-tajat vaativat massaviestinnän lisäksi pitkälle-kin personoituja informaatio-, viihde- ja elä-myspalveluita. Olemme jo siirtyneet informaa-tiotaloudesta elämystalouteen, jossa kuluttaja,ei palveluiden tarjoaja, valitsee sen kanavan,mitä myöden hän haluaa vastaanottaa näitäpalveluita. Tulevaisuuden joukkoviestintäyri-tyksillä on oltava mahdollisimman monipuoli-set jakelukanavat palveluilleen.

Näkemys viestinnän konvergenssistä onedelleen vahvistunut, sillä viimeisten kolmenvuoden aikana nähty kehitys niin Suomessakuin maailmallakin on osoittanut, että juurimedia-ala tulee olemaan eräs eniten uuden tek-niikan luomista mahdollisuuksista hyötyvistäaloista. Telekommunikaatiosektorille merkittä-vä virstanpylväs kehityksessä oli palveluidenmuuttuminen langattomiksi. Media-alan kehit-tymisen kannalta on erityisen tärkeää, että laa-jakaistaiset nopeat verkot ja niitä hyödyntävätkorkealaatuisen liikkuvan kuvan siirtämisenmahdollistavat päätelaitteet saadaan mahdolli-simman nopeasti markkinoille. Digitaalisuu-teen siirtyminen ei tarkoita Suomessa vain digi-taaliseen televisioon siirtymistä, vaan digitaa-linen televisio on keskeinen osa tulevaisuudene-mediaa.

Siirtyminen uuteen tekniikkaan ei kuiten-kaan muuta viestinnän peruslainalaisuuksia.Teleoperaattoreiden rooli on tietoliikenneasiak-kuuksien hoito ja mediayhtiöiden rooli onkuluttajien media-asiakkuuksien hoito. Vahvatluottamusta herättävät tuotemerkit eli branditsekä laadukkaat informaatio- ja viihdesisällöttulevat tarjonnan kasvaessa entistä tärkeäm-miksi kilpailutekijöiksi. Vain kuluttajien luotta-miin ja laajasti käyttämiin e-medioihin voidaankannattavasti liittää tekniikan mahdollistamiauusia lisäarvoa tuottavia palveluja.

Tämä sama muutos koskee myös mainosta-ja-asiakkaita. Aikoinaan mainostajat ostivatvain mainostilaa ja mainosaikaa. Nyt asiakkaathaluavat räätälöityjä kokonaisratkaisujamarkkinointiinsa. Alma Media on käynnistä-nyt konsernin sisällä laajan projektin, jolla täh-dätään juuri mainostaja-asiakkaiden kokonais-palvelun parantamiseen.

Uusi media ei tule syrjäyttämään perinteisiämedioita, vaan sen tehtävänä on täydentääperinteistä mediaa ja tuoda siihen lisää kulutta-jien haluamia palveluja ja uusia ominaisuuksia.

On myös mahdotonta vetää selvää rajaa perinteisenja uuden median välille. Kauppalehti luetaan perin-teiseen mediaan ja Kauppalehti Online uuteen medi-aan, mutta ilman Kauppalehden vahvaa brandia eiKauppalehti Online olisi voinut kasvaa Suomen joh-tavaksi verkkopalveluksi talouden alalla. TänäänKauppalehti on painettavan lehden ja Internetissätoimivan online-palvelun lisäksi osa MTV3-kanavantalousuutisia ja keskeinen osa Suomen mobiilipalve-luiden taloussisältöä GSM- ja WAP-ympäristöissä.

Suomessa toimivat media-alan yritykset ovat eri-tyisen hyvässä asemassa tässä kehityksessä, sillä mis-sään muualla maailmassa ei ole edistyksellisempäätekniikkaa ja toimintaympäristöä uusien tuotteidenja palveluiden kehittämiseksi. Osoituksena uudenmedian keskeisestä roolista joukkoviestinnässäAlma Media kokosi vuoden aikana uuteen mediaanliittyvät toiminnot New Media -liiketoimintaryh-mäksi, Alpressin, Broadcastingin ja Alprintin rinnal-le.

Sanomalehtien kustantamiselle vuosi oli hyvä.Sanomalehdet voittivat markkinaosuutta mediamai-nonnasta. Alpressin liikevaihto ja liikevoitto kohosi-vat ennätystasolle. Erityisen positiivistä vuodessa olivaltakunnallisten lehtien menestys. Kauppalehdenlevikki kasvoi kilpailutilanteesta huolimatta 2 % .Levikin kasvu on saavutettu laadulla ja kovalla työl-lä, sillä samaan aikaan sekä ilmoitus- että levikkilii-kevaihto kasvoivat. Iltalehden levikki on kasvanutyhtäjaksoisesti vuodesta 1994 ja vuoden 1999 levi-kin kasvu oli jälleen Suomen sanomalehtien korkein.Iltalehti on noussut merkittäväksi tuloksentekijäksiAamulehden ja Kauppalehden rinnalle. Kuluvanvuoden toimintaympäristön odotetaan jatkuvansanomalehdille hyvänä ja Alpressin kassavirran odo-tetaan edelleen vahvistuvan.

Alma Median televisio- ja radioliiketoiminnastavastaa Broadcasting-liiketoimintaryhmä. MTV:nmainoasajan myynnin liikevaihto laski, vaikkamediamainonta kokonaisuudessaan kasvoi huomat-tavasti. On ilmeistä, että MTV:n toimintatapa ei olevastannut kaikilta osin mainostaja-asiakkaiden vaa-timuksia. Katsojien tarpeet se on täyttänyt hyvin, sil-lä MTV3-kanavan päivittäinen katsomisaika kasvoi8 % ja katsomisosuus pysyi yli 40 %:n tasolla.MTV:n asiakaspalveluorganisaatiota on muutettumerkittävästi ja yhtiön palvelukonseptia uudistetaanvastaamaan tulevan monikanavakulttuurin vaati-muksia yhteistyössä mainostaja-asiakkaiden kanssa.

Suomi siirtyy digitaalisen television aikaan elo-kuussa 2001. Jotta MTV:llä olisi mahdollisimmanhyvät valmiudet tuoda uusia toimintatapoja ja palve-luita markkinoille, käynnistettiin kaapelitelevisiossauusi kaapelikanava TVTV!. Digitaalinen televisio onkeskeisellä sijalla Alma Median uusmediastrategias-sa, sillä digitaalinen televisio tulee olemaan eräs kes-keisimmistä päätelaitteista, joilla tulevaisuuden pal-veluita otetaan vastaan. MTV:n tavoitteeksi on ase-tettu katsojaosuuden ylläpitäminen sekä viimevuoti-

sen tulostason säilyttäminen huolimatta kaape-likanavan ja digitalisoinnin tuomista uusistakustannuksista.

Ruotsissa toimiva TV4 AB:n tulos kohosikaikkien aikojen ennätykseen. Kun AlmaMedia sijoitti syksyllä 1997 runsaat 500 mil-joonaaa markkaa 23,4 %:n osuuteen TV4AB:stä, kolmen vuoden tavoitteeksi asetettiintuloksen kohentuminen 200 miljoonan kruu-nun tasolle. Tuo tavoite täyttyi vuoden etuajas-sa ja samalla omistuksen arvo on runsaassakahdessa vuodessa kaksinkertaistunut. Uskonettä näiden seikkojen lisäksi Alma Medialle onvielä runsaasti etua yhteistyöstä ja etenkinTV4 AB:n kokemuksista digitaalimaailmaansiirryttäessä.

Alma Media nousi vuoden 1999 aikanaSuomen suurimmaksi verkkopalveluiden tuot-tajaksi. Palveluiden käyttäjämäärät kaksinker-taistuivat ja vuoden lopulla palveluita käyttiviikoittain jo yli 400 000 käyttäjää. Tavoit-teena on, että tämä johtava asema säilytetään.Kuluvan vuoden aikana käyttäjämäärien odo-tetaan kohoavan jo tasolle, mikä tuo mahdolli-suuksia uuden liiketoiminnan harjoittamiseen.Liikevaihtotavoitteeksi on asetettu vähintään100 %:n kasvu. Alma Medialla on konsernissayli 30 sanomalehteä ja kaksi televisiokanavaa,joiden markkinointivoimaa tullaan jatkossahyödyntämään huomattavasti nykyistä enem-män sekä olemassa olevien brandien vahvistami-seen että uusien brandien luomiseen e-medianalueella.

Alprintin markkinatilanne on heikkoVenäjän viennin vähenemisen aiheuttamiensuorien ja välillisten vaikutusten johdosta.Alprintin tieksi on valittu sen kustannustehok-

kuuden nostaminen vastaamaan nykyistä markkina-hintatasoa. Nämä toimenpiteet on käynnistetty jatäysimääräisesti ne vaikuttavat Alprintin kannatta-vuuteen vuoden 2001 jälkeen.

Alma Media on tehnyt laajaa tutkimusyhteistyötäkansainvälisten korkeakoulujen ja yliopistojen kans-sa vuodesta 1993 lähtien. Verkkolehtien perusinf-rastruktuuri rakentuu pitkälti MIT:n ja HelsinginTeknillisen Korkeakoulun tutkimusyhteistyön tulok-siin. Viimeisten kahden vuoden ajan Alma Media ontutkinut yhteistyössä Stanfordin yliopiston kanssauuden median käyttäjäkokemuksia ja niiden hyö-dyntämistä Internet-palvelujen toteutuksessa.

Tänä keväänä Alma Media ja Helsingin Kauppa-korkeakoulun Center for Knowledge and InnovationResearch- tutkimusinstituutti (CKIR) solmivat mer-kittävän yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa tutki-taan mediasisältöjen kulutusta ja kehitetään uusiatuotekonsepteja uutisiin ja kaupankäyntiin. Tuloksiakäytetään hyödyksi mm. verkkopalveluiden käyttö-liittymien kehittämisessä. Projekti kytkee yhteenAlma Median sisällöntuottajana ja alan johtavatkansainväliset korkeakoulut, kuten Stanfordin yli-opiston ja Bostonissa toimivan MIT MediaLabin.Tutkimustyön tuloksina Alma Medialla on omistuk-sessaan useita uuden median hyödyntämiseen liitty-viä patenteiksi hyväksyttyjä ja patenttihakemusvai-heessa olevia immateriaalioikeksia (IPR), joiden kan-sainvälinen hyödyntäminen on eräs tulevien vuosiensuurista haasteista.

Alma Median tyydyttävä tulostaso ja vahva kas-savirta mahdollistavat osingon säilyttämisen 4,00markan tasolla. Alma Median tavoitteena on kan-nattava toiminta kaikissa olosuhteissa, jotta osak-keenomistajat voivat olla tyytyväisiä sijoitukseensaja siitä saamaansa tuottoon.

Matti Packaléntoimitusjohtaja

10

12Alma Media

VAIN LUKIJALLA ON UUSI ROOLI

Internetin aallonharjalla ratsastavat teknolo-giayhtiöt näyttävät uskovan, että ne voivatastua mediatalon rooliin. Pahempaa virhear-viota voi tuskin tehdä.

Journalistiset periaatteet oikean ja tasa-puolisen tiedon tuottamiseksi pätevät Inter-netissä yhtä lailla kuin perinteisessä mediassa.Mediatalot säilyttävät asemansa ja vain lukijaon astumassa uuteen rooliin.

Vastuu siitä, että pirstaleina tarjottu tietoasettuu oikeaan viitekehykseen, siirtyy yhäenemmän vastaanottajalle.

Verkkojulkaiseminen ei välttämättä arvotauutista lainkaan samaan tapaan kuin sanoma-lehti, televisio tai radio.

Sanomalehti viestii maailmasta myös vi-suaalisesti. Tärkeinä pidetyt asiat tarjoillaanisoin kirjaimin, vähemmän tärkeisiin käytetäänpienempiä kirjaimia. Televisio ja radio tekevätsaman uutisvalinnoilla, esittämisen järjestyk-sellä ja käytetyllä ajalla

Verkkojulkaisussa tasaisena vuona valuvaninformaatiovirran merkitys peilautuu enäälukijan omaa kokemusta vasten.

Ei ole lainkaan tavatonta, että painetun leh-den etusivun jutuista mikään ei yllä luetuim-pien joukkoon silloin kun ne tarjoillaan Inter-netissä ilman visuaalisia tehokeinoja.

lll

Alma Media on tehnyt yhteistyötä amerikka-laisen Stanfordin yliopiston tutkijoiden kanssaselvittääkseen miten verkkopalvelun luotetta-vuus ilmenee Internetissä. Tähänastiset tuloksetovat näyttäneet, että Internetistä riippumatto-mat ominaisuudet ovat vaikuttavimpia.

Jos verkkopalvelun takana on tunnettu jaluotettavaksi tiedetty uutisorganisaatio, palve-luakin pidetään luotettavana. Tämän suuntai-nen tulos on saatu esiin sekä USA:ssa, että suo-malaisten vastaajien keskuudesta.

Tutkimus osoittaa myös, että mediatalojenasema on vankka, sillä uskottavuus ei synnykäyttöliittymästä tai laitteesta.

Internet on erilainen, mutta vanhan journa-lismin hyvät ominaisuudet toimivat myös siel-lä. Kun käyttäjälle jää enemmän vastuuta,hänen on helpompi kantaa se jos tiedon perus-ta on varmuudella laadukasta.

Internet vahvistaa myös painetun lehdenasemaa. Sirpaloitunut täsmätieto lisää entises-tään sanoma- ja aikakauslehden merkitystätaustoittavana välineenä.

Toimiva verkkojulkaisu ei kuitenkaan olelehti verkossa. Reaaliaikaisen verkkolehden

olemusta kuvaa se, että laajimmillaan se on olio jotaei voi arkistoida. Vaihtuvasta tietovirrasta voidaanottaa kuvia, mutta ne ovat jo syntyessään vanhoja.

Esimerkiksi Kauppalehti Onlinen Internet-sivuillatapahtuu kymmeniätuhansia muutoksia vuorokau-dessa, kun talouden ja pörssin numeroaineisto päi-vittyy sivuille tasaisena tietovirtana.

Internetiä kiitellään myös siitä, että se on mahdol-listanut osakekurssien seuraamisen ja kaupan koti-päätteeltä. Harvemmin muistetaan, että pörssiosak-keiden online-kauppa toimii vain siksi, että uutiset jatiedotteet saavuttavat kaikki samaan aikaan.

Journalistin tehtävänä on selittää tuota tietovirtaaja kaivaa esille olennainen silläkin uhalla, että jutus-ta tulee vain paras mahdollinen tulkinta ohi kiitä-västä hetkestä.

lll

Internet on tuonut markkinoille uudenlaisia tietoko-konaisuuksia. Erityisen aktiivisia sellaisten rakenta-misessa ovat olleet teleyhtiöt. Ne ovat oivaltaneetliittymiensä solmukohtien, portaalien tarjoamatmahdollisuudet.

Teleyhtiöiden menestys sisältöjen paketoinnissa jajakelussa ei perustu niiden erinomaisuuteen sisältö-jen tuottamisessa. Se perustuu toimivaan infrastuk-tuuriin, mikä kerää suuria kävijämääriä ja mahdol-listaa tehokkaan jakelun sekä laskutuksen.

Uutisten tuottaminen ei kuitenkaan ole pelkkääpaketointia. Tiedon kerääminen ja jalostaminen vaa-tii ison organisaation ja siksi myös verkkojulkaisuntoimituksilla pitää olla kokoa. Jos verkkojulkaisu onosa isoa ja vakiintunutta uutisvälinettä, hallitaan tie-tovirrat ylivertaisella tavalla.

Uutistoimituksessa tapahtuva hiljainen tiedonker-tyminen ja runsas vuorovaikutus on sellaista pää-omaa, jota ei kerry paketointikeskuksiin. EsimerkiksiKauppalehden toimituksessa päivittäistä tietovirtaaseuloo ja tulkitsee 70 ammattilaista.

Siksi vakiintuneet uutisorganisaatiot tuottavatsisältöjä jatkossakin, mutta uutiset näkyvät jakelutei-den pirstoutuessa yhä useammalla kanavalla.

lll

Menestyvän verkkojulkaisun tekeminen vaatii osaa-mista ja rahaa. Jatkuvuuden ja laadun puolestaantakaa vain kannattava julkaisutoiminta.

Kauppalehden ja Iltalehden verkkojulkaisut poik-kesivat uusmedian valtavirrasta, sillä ne tekivät posi-tiivisen tuloksen vuonna 1999.

Kumpikin teki sen omalla tavallaan — IltalehtiOnline mainosmyynnillä, Kauppalehti Online pää-osin maksullisella sisällöllä.

Molempien esimerkki osoittaa, että tästä on hyväjatkaa.

Eero Tuomistopäätoimittaja, Kauppalehti Online

14Alma Media

TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1999

Alma Media -konsernin liikevaihdosta tele-visiomainonta ja sponsorointituotot muodosta-vat runsaan kolmanneksen, sanomalehtienilmoitustuotot runsaan viidenneksen, sanoma-lehtien levikkituotot noin viidenneksen ja kon-sernin ulkopuoliset painotyöt vajaan viidennek-sen. Alma Media -konsernin liiketoimintaryh-mistä ainoastaan Alprintille vienti on merkittä-vä tulonlähde. Alprintin liikevaihdosta yksikolmasosa muodostuu vientitoimituksista.Alprintin vienti on noin 9 % koko Alma Media-konsernin liikevaihdosta.

Alma Median toimintaympäristön kannaltakeskeisin ulkopuolinen tekijä on Suomenmediamarkkinoiden kehittyminen. AlmaMedian markkinaosuus Suomen kuuden mil-jardin markan mediamainonnasta on noin30 %. Lisäksi muutokset media- ja suoramai-nonnan määrässä vaikuttavat myös Alprintinkannattavuuteen. Mainospainotuotteidenkysynnän lisäksi mediamainonnan kasvu sano-ma- ja aikakauslehdissä lisää automaattisestilehtien sivumääriä ja sitä kautta myösAlprintinkin liikevaihtoa.

Suomen kansantalouden noususuhdanne onjatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien.Bruttokansantuote on kasvanut joka vuosi yli3 %. Tämän suhdannesyklin nopein kasvu-vuosi oli 1997, jolloin bruttokansantuote kas-voi 6 %. Sen jälkeen kasvu on jonkin verranlaantunut. Vuoden 1998 tarkistettu kasvulukuoli tasan 5 % ja vuoden 1999 kasvun ennuste-taan jäävän noin kolmen prosentin tasolle.Bruttokansantuotteen kasvu ja mediamainon-nan kehitys korreloivat normaalisti varsin yksi-selitteisesti. Bruttokansantuotteen kasvaessamediamainonnan kasvu on normaalisti muuta-man prosenttiyksikön suurempaa. Viime vuosi-kymmenen vaihteen laskusuhdanteen jälkeenmyös mediamainonta kääntyi nousuun vuonna1994. Kuuden viime vuoden aikana mediamai-nontaan käytetty markkamäärä on kasvanut60 %. Mediamainonnan kehitykseen vaikutta-vat luonnollisesti myös kuluttajien käytettävis-sä olevien tulojen kehittyminen sekä kulutta-jien ja elinkeinoelämän luottamus kansanta-louden tulevaan kehitykseen. Suomen työttö-myysaste laski Tilastokeskuksen mukaan kulu-neen vuoden aikana noin prosenttiyksikölläyhdeksän prosentin tasolle. Työttömyyden alen-tuminen ja kansalaisten käytettävissä olevientulojen kasvu vaikuttavat mediamainonnanohella positiivisesti myös sanoma- ja aikakaus-lehtien levikkeihin.

Alma Median televisio- ja radioliiketoimin-nasta vastaavan Broadcasting-liiketoimintaryh-

män liikevaihto muodostuu lähes kokonaan mainos-ja sponsorointituotoista. Vuoden 1998 alusta lukienkaupallisen toimiluvan puitteissa toimiva MTV Oyjoutuu maksamaan toimilupamaksua 24,5 % kaikis-ta mainos- ja sponsorointituotoistaan. Toimilupa-maksu on määritelty laissa. Tämän maksun lisäksimerkittävimmät kuluerät ovat henkilöstökulut,ohjelmistokulut ja Digita Oy:lle maksettava vuokralähetysverkosta. MTV Oy:n kannattavuus on erit-täin riippuvainen toimilupamaksun alaisen liikevaih-don kehittymisestä. Vuonna 1999 MTV Oy:n kan-nattavuus alentui merkittävästi mainonnan liikevaih-don laskun vuoksi. Kannattavuuden alentumiseenvaikuttivat oleellisesti myös kilpailun myötä kasva-neet ohjelmistokustannukset sekä yhtiön strateginenpäätös katseluosuuden pitämisestä noin 40 %:ntasolla huolimatta mainosajan myynnin liikevaihdonennakoitua heikommasta kehittymisestä.

Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa ensimmäisetdigitaaliset toimiluvat. Digitaalisen televisiotoimin-nan on määrä käynnistyä Suomessa vuoden 2001loppupuolella, joten kuluneen vuoden aikana digita-lisointi ei vielä juurikaan vaikuttanut televisioyhtiöi-den toimintaympäristöön. MTV Oy teki syksyllä1999 päätöksen uuden kaapelikanavan käynnistämi-sestä Suomeen. Helmikuussa 2000 käynnistyneelläkaapelikanavalla MTV Oy hakee mainostuottojenohella kokemuksia monikanavaympäristössä toimi-misesta.

Panostaminen uuteen mediaan on kasvattanut vii-me vuosien aikana merkittävästi Alma Media -kon-sernin tutkimus- ja tuotekehitysmenoja. Vuonna1999 konsernin panostukset uuden median tutki-mukseen ja tuotekehitykseen olivat yhteensä noin 30miljoonaa markkaa. Uusmediatoimintojen yhteen-laskettu liikevaihto oli lisäksi noin 30 miljoonaamarkkaa. Alma Median uusmediatoiminnot koottiinvuoden 1999 aikana omaksi New Media -liiketoi-mintaryhmäksi. Alma Median Internet-tuotteet ja-palvelut ovat menestyneet sekä käyttäjämäärillä ettäverkkomainonnan markkinaosuudella mitattuna.Taloustutkimus Oy:n kotisivututkimuksen mukaansyksyllä 1999 lähes 1,3 miljoonaa suomalaista olikäyttänyt www-palveluita. Näistä arviolta lähes90 % oli käyttänyt Alma Median palveluita, silläpelkästään MTV3i:n sivuilla oli käynyt yli 800 000käyttäjää. Web Traffic Monitor -tutkimuksen mu-kaan Alma Median verkkopalveluita käyttää viikoit-tain yli 400 000 suomalaista. Alma Media on Suo-men suurin Internet-palveluiden tuottaja.

Gallup-Mainostieto Oy:n mukaan Alma Medianverkkopalveluiden yhteenlaskettu markkinaosuusSuomen verkkomainonnasta vuonna 1999 oli noinkolmannes. Alma Mediassa uskotaan strategiaan,minkä mukaan joukkoviestintäyrityksellä tulee ollakäytössään kaikki jakelukanavat sisältöjen jakele-miseksi. Tästä syystä panostuksia uuden median alu-eella tullaan edelleen kasvattamaan.

Suomessa vallitsee painoalalla ylikapasiteettitilan-

Vähittäiskauppa, 25 %Palvelut, 18 %Kulutustavarat, 15 %Kestotavarat, 15 %Luokiteltu, 14 %Tuotantotavarat, 10 %Rahalaitokset, 3 %

Lähde: Gallup-Mainostieto Oy

+2 %

+1 %

+1 %

Mediamainontatuoteryhmittäin

6000

5000

4000

3000

2000

1000

01996 1997 1998 1999E

SanomalehdetAikakauslehdetTVRadioMuut

Lähde: Gallup-Mainostieto Oy/MDC Adfacts Ltd

Mediamainonnanmäärä, Mmk

15

ne, mistä johtuen muutokset graafisen alantuotteiden vientimäärissä heijastuvat välittö-mästi myös Suomen markkinoille. Vuonna1998 elokuussa tapahtunut Venäjän vienninvähentyminen aikaisempia vuosia selkeästialemmalle tasolle muutti merkittävästi paino-palveluiden tarjontatilannetta. Alprintin koh-dalla Venäjän vienti aleni edellisvuodestayhteen kolmasosaan. Venäjän viennin alentu-minen ja ylikapasiteetin aiheuttama hintatasonalentuminen ovat vaikuttaneet merkittävästiAlprintin ja koko painoalan kannattavuuteen,huolimatta siitä, että painotuotteiden kysyntä-tilanne Suomessa ja Skandinavian markkinoil-la oli edellisvuotta parempi. Alprint on aloitta-nut laajan ohjelman kustannusten ja tuotanto-kapasiteetin sopeuttamiseksi vastaamaanmarkkinoiden kysyntä- ja hintatasoa. Paperin-hinnat nousivat vuoden aikana vain lievästi.Vuosittain Alprint käyttää paperin ostoon noin300 milj. mk. Paperin hinnanmuutokset vai-kuttavat Alma Media -konsernin kannattavuu-teen noin neljänneksen määrällään, sillä muuosa hintavaihteluista siirtyy normaalisti tuottei-den hintoihin.

Mediamainonta Suomen mediamarkkinoita hallitsevat printti-mediat. Sanoma-, aikakaus- ja ilmaisjakeluleh-det kattavat lähes kolme neljäsosaa kokomediamainonnasta. Vastaavasti televisionosuus on selvästi monia EU-maita ja etenkinUSA:ta alhaisempi. Myös radiomainonnanosuus on vertailumarkkinoita alhaisempi. Vii-me vuosina verkkomainonta on kasvanut suh-teellisesti nopeimmin, mutta sen osuus on vieläerittäin vähäinen. Viimeisten viiden vuodenaikana mediamainonnan jakautumisessa ei oletapahtunut juurikaan muutoksia. Printti-median osuus on ollut koko ajan korkealla yli70 %:n tasolla. Printtimedian sisällä on tapah-tunut noin kahden prosenttiyksikön siirtymäsanomalehdistä aikakauslehtiin. Tämä selittyymuun muassa sillä, että talouden noususuh-dannevaiheessa on perustettu uusia erikoisai-kakauslehtiä ja sillä, että nousukaudelle tyypil-lisesti merkkitavaramainonta on lisääntynyt.Televisiomainonnan osuus on samalla noin vii-denneksen tasolla kasvaneesta kanavatarjon-nasta huolimatta. Mediamainonan määrä nou-si Gallup-Mainostiedon mukaan vuonna 1999Suomessa ensimmäistä kertaa yli kuuteen mil-jardiin markkaan.

Gallup-Mainostieto Oy:n tammikuussa jul-kaiseman ennakkotiedon mukaan mediamai-nontaan käytettiin vuonna 1999 6,0 mrd. mk.Edellisvuodesta kasvua oli 5,6 %. Edellis-vuonna mediamainonta kasvoi tarkistettujen

Mediamainonta Suomessa 1999Muutos-% Osuus, %

Sanomalehdet +7 52Ilmaisjakelulehdet +10 5Aikakauslehdet +5 16Televisio +1 20Radio +4 3Ulkomainonta +9 3Verkkomainonta +69 0,6Elokuvamainonta +10 0,2

Lähde: Gallup-Mainostieto Oy

Sanomalehdet, 37,4 %TV, 36,8 %Aikakauslehdet, 12,5 %Radio, 12,2 %Muut, 1,1 %

Lähde: NTC Publications Ltd.

USA:n mediamainonta 1998

Lähteet: Tilastokeskus, Gallup-Mainostieto Oy/Statistics Finland, MDC Adfacts Ltd

%

15

10

5

0

-51993 1994 1995 1996 1997 1998 1999E

BktYksit. kulutusMediamainonta

Mainonnan määrä,BKT ja yksityinen kulutus, %

SanomaWSOY

Alma Media

Talentum

Janton

Ilkka

Pohjois-Karjalan kirjapaino

Keskisuomalainen

0 0,5 1,0 1,5 2,0MRD EUR

Suomalaisten viestintäyritysten markkina-arvot

Bonnier

SanomaWSOY

Egmont

Schibsted

Alma Media

MTG

Aller Group

Berlingske International

Sveriges Television

Danmarks Radio

0 500 1000 1500MEUR

Skandinavian suurimmat joukkoviestintäyritykset

EU-alueenmediamainonta

Sanomalehdet, 39 %TV, 32 %Aikakauslehdet, 19 %Radio, 5 %Muut, 5 %

Lähde: IRM

16

lukujen mukaan 9,8 %. Suoramainonta kasvoimediamainontaa hitaammin. Suoramainontaankäytettiin Suomen Suoramainontaliiton mu-kaan yhteensä 2,7 mrd. mk, jossa oli kasvuaedellisvuoteen verrattuna runsaat 2 %. Luvuteivät sisällä mediamainonnan suunnittelu- jatuotantokustannuksia eivätkä mm. tapahtuma-ja myymälämarkkinointia.

Vuoden aikana järjestetyt eduskuntavaalitkasvattivat mainontaa lähes 50 milj. mk:lla,joten ilman vaalimainontaa kasvu olisi jäänytneljän prosentin tasolle. Vähittäiskaupan mai-nonta kasvoi 42 milj. mk ja moottoriajoneu-vojen mainonta 32 milj. mk. Sen sijaan talous-tarvikkeiden, poltto- ja voiteluaineiden sekähygieniatuotteiden mainonta väheni.

Kaikesta mediamainonnasta painetut viesti-met keräsivät 73 %. Vuoden aikana sanoma-lehdet valtasivat markkinaosuutta. Sanoma-lehdistön sisällä mainonta Kärkimedian lehdis-sä kasvoi 6 %, ilmaisjakelulehdissä 10 %, ilta-päivälehdissä 12 % ja talouslehdissä 8 %.Merkkitavaramainonnasta sanomalehtienosuus oli 42 %. Tällä sektorilla automainontakasvoi 8 % ja toimistotekniikan mainonta 6 %.Sanomalehdille erityisen tärkeä luokiteltuilmoittelu kasvoi 11 %. Asuntoilmoittelu kas-voi noin viidenneksen, mutta työpaikkailmoit-telun kasvu jäi kahteen prosenttiin.

Ilmaisjakelulehtien kasvuun vaikuttivat mm. pää-kaupunkiseudulle kahden viime vuoden aikanaperustetut kaksi suurta ilmaisjakelulehteä. Mainontaaikakauslehdissä kasvoi 5 %. Sanomalehtimainon-taan käytettiin yhteensä 3 408 milj. mk ja aikakaus-lehtimainontaan 944 milj. mk.

Huolimatta siitä, että etenkin kaupallisten televi-siokanavien katselu on lisääntynyt, televisio onmenettänyt markkinaosuuttaan mediamainonnasta.Lisääntyneestä tarjonnasta huolimatta televisionmarkkinaosuus laski hieman ja markkamääräinenkasvu jäi runsaaseen prosenttiin. Kaikkiaan televi-siomainontaan ja ohjelmasponsorointiin käytettiin1 220 milj. mk. Tästä MTV3-kanavan osuus oli83 %, Nelosen runsaat 16 % ja TV-Tampereen jakotimaisen kaapelin vajaa prosentti.

Pienemmistä mediamuodoista radiomainontakasvoi 4 % 211 milj. mk:aan ja ulkomainonta 9 %201 milj. mk:aan. Verkkomainonnan kasvu puolittuiedellisvuodesta 69 %:iin. Verkkomainonnan määräoli 37 milj. mk. Elokuvamainonta kasvoi 10 %11 milj. mk.

Talouden kehitystä arvioivien ennustelaitostentämän hetken arvioiden mukaan Suomen kansanta-louden odotetaan kasvavan vuonna 2000 hiemannopeammin kuin vuonna 1999. Toteutuessaan en-nustettu noin 4 % bruttokansantuotteen kasvuantaisi hyvät edellytykset mediamainonnan suo-tuisalle kehitykselle.

Alpress

Alma Median lehtien kustantaminen on keskitettyAlpress-konserniin. Alpressin lehdistä valtakunnalli-sia ovat kuutena päivänä viikossa ilmestyvä Iltalehti,arkipäivisin ilmestyvä Kauppalehti sekä sen osanakaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä talouden eri-koisaikakauslehti Kauppalehti Optio. Alpressin seit-semänpäiväiset sanomalehdet ovat Aamulehti,Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomatja Kainuun Sanomat, jotka kaikki ovat alueellisiaykköslehtiä. Näiden lehtien lisäksi Alpress julkaisee15 paikallislehteä ja 8 kaupunki- ja ilmaisjakeluleh-teä. Alpressin sanomalehtien yhteenlaskettu levikkion yli 575 000 kappaletta ja ilmaisjakelulehtien pai-nos on noin 165 000 kappaletta. Yhteensä lehdilläon noin 2,1 miljoonaa lukijaa. Alpressin markkina-osuus Suomen päivälehtien yhteenlasketusta levikis-tä oli runsaat 20 %. Alpressin lehdistä 17 ilmestyymyös sähköisessä muodossa Internetissä. Alpressinverkkolehdistä Iltalehti Online on yli 150 000 vii-koittaisen kävijän määrällä mitattuna Suomen lue-tuin verkkosanomalehti ja Kauppalehti Online onnoin 43 200 viikoittaisen kävijän määrälläänSuomen suosituin businessportaali. Alpressin lehtiinperustuvat verkkopalvelut esitellään sivuilla 30—33New Median yhteydessä.

Kainuun Sanomat konserniinAlpressin omistusosuus Pohjolan Sanomat Oyj:nosakkeista ylitti 50 % vuoden 1998 lokakuussa.Pohjolan Sanomat Oyj on huomioitu vuoden 1998vertailuluvuissa osakkuusyhtiönä tammi-lokakuunajan ja konserniyhtiönä marras-joulukuun ajan.Vuoden 1999 osalta Pohjolan Sanomat- konserninkoko liikevaihto, mukaanluettuna konsernin paino-toiminnot, on sisällytetty Alpressin lukuihin. Paino-toimintojen osuus Pohjolan Sanomat -konsernin73 milj. mk:n liikevaihdosta oli 17 milj. mk. Alpresstoteutti vuoden 1999 alussa lunastustarjouksen

18Alpress

ALPRESS

Alpressin liikeajatus on harjoittaa kustannustoimintaapainopistealueinaan valtakunnallisten erikoissanoma-lehtien, alueellisten ykköslehtien ja paikallislehtien jul-kaiseminen. Alpress perustaa kilpailuetunsa aitoonasiakkaiden arvostukseen, vahvoihin brandeihin sekälehtien ammattimaiseen yhteistyöhön ja sen tuloksenasyntyvään osaamisen laaja-alaisuuteen sekä toimin-nan kustannustehokkuuteen.

Heikki SarasteAlpress OyToimitusjohtaja

1999 1998

Liikevaihto, Mmk 1 301 1 107Osuus konsernin liikevaihdosta, % 40 35Liikevoitto, Mmk 172 150Investoinnit, Mmk 65 118Poistot yhteensä, Mmk 49 40Goodwill-poistot, Mmk 14 11Sijoitettu pääoma keskim., Mmk 540 379Henkilöstö keskimäärin 1 318 1 085Osa-aikaiset lehdenjakajat keskim. 1 059 983

”Vuosi 1999 oli Alpressin kustantamille lehdil-le hyvä. Kun taistelussa levikistä menestyttiinhyvin ja ilmoitusmyynti yleisen taloudellisenkehityksen myötä kasvoi, muodostui kuluneenvuoden toiminnan tulos selvästi aikaisempaaparemmaksi. Vahvaan lukijasuhteeseen ja tun-nettuihin tuotemerkkeihin perustuva painettusanomalehti vahvisti mediamarkkinoilla ase-maansa. Lehtien vahva kassavirta antaa hyvätmahdollisuudet panostaa myös lehtien ohessakehittyviin uusiin tiedonvälityskanaviin.

Kansantalouden kehitysnäkymät vuodelle2000 ovat jopa jonkin verran edellisvuottapositiivisemmat. Tämä ennustanee media-myynnin kohtuullisen hyvää kehitystä. Kunlisäksi sanomalehtikustannustoiminnan tär-keimmät kustannuselementit ovat kehityksel-tään kohtuullisen hallittuja, on vuoden 2000osalta kaikki edellytykset olettaa sanomaleh-tien kustantamisen myönteisen kehityksen jat-kuvan.”

Heikki Saraste

Ilmoitustuotot, 52 %Levikkituotot, 43 %Muut, 5 %

Toimitus, 22 %Painatus, 25 %Markkinointi, 17 %Jakelu, 16 %Poistot/pääomakulut, 4 %Muut, 16 %

Tuottorakenne 1999

Kulurakenne 1999

19

Alpressin lehtien levikit kasvoivat keskimäärin1,0 %, joten ryhmän lehtien levikkikehitys oli edel-leen alan keskimääräistä kehitystä myönteisempää.Alpressin vertailukelpoisten lehtien levikkituottojen3,4 %:n kasvu ylitti selvästi markkinoiden keski-määräisen kehityksen. Merkittävä syy tähän oli Ilta-lehden, Aamulehden ja Kauppalehden ennakoitua-kin positiivisempi levikkiliikevaihdon kasvu.

Talouden epätasapainoinen kehitys näkyy vieläselvemmin sanomalehtien ilmoitustuottojen kuinlevikkituottojen kehityksessä. Sanomalehdet voitti-vat markkinaosuutta mediamarkkinoista, sillä keski-määrin sanomalehtien ilmoitustuotot kasvoivatedellisvuodesta 7 %. Alpressin lehdistä ilmoitustuot-tojaan kasvattivat markkamääräisesti enitenAamulehti, Iltalehti ja Kauppalehti. Suhteellisestiparhaiten menestyi Iltalehti, jonka ilmoitustuototkasvoivat 16 % ja Satakunnan Kansa, jonka ilmoi-tustuotot kasvoivat 7 %. Alpressin muiden alueellis-ten ykköslehtien ilmoitustuotot laskivat hieman,mutta Suomen Paikallissanomien lehtien ilmoitus-tuotot kasvoivat keskimäärin 9 %.

Alpressille ennätystulosAlpressin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 18 %1 301 milj. mk:aan. Liikevaihdosta ilmoitusliikevaih-don osuus oli 52 %, (52 %), levikkiliikevaihdonosuus 43 %, (45 %). Muu liikevaihto oli yhteensä70 milj. mk (32 milj. mk) ja se koostui pääasiassaverkkolehtien sisällönmyynnistä, online-palveluista,painotoiminnasta, Aamujakelu Oy:n konserninulkopuolisista tuotoista sekä Treffi-liitteen tuotoista.Kun uusien yksiköiden vaikutus eliminoidaan pois,oli Alpressin vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu5 %.

Alpress on hakenut kasvua markkinoilta yritysos-toilla. Vuoden aikana Alpress investoi toimiala-yh-tiöiden osakkeisiin yhteensä 41 milj. mk (97 milj.mk).Tästä 32 milj. mk (29 milj. mk) kohdistui KainuunSanomain Kirjapaino Oy:n ja Pohjolan Sanomat Oy:nosakkeisiin. Alpressin kokonaisinvestoinnit olivat 65milj. mk (118 milj. mk). Osakeinvestointien jälkeenmerkittävimmät panostukset olivat mm. vuosituhan-nen vaihtumisen takia viime vuodelle ajoittuneet 3milj. mk:n atk-investoinnit.

Alpressin liikevoitto oli 172 milj. mk (150 milj.mk). Suhteellinen kannattavuus mitattuna liikevoit-toprosentilla pysyi edellisvuoden 13 %:n tasolla.Alpressin suurista lehdistä markkamääräistä liike-voittoaan paransivat Aamulehti, Iltalehti jaSatakunnan Kansa. Myös Paikallissanomien liike-voitto kasvoi ryhmänä suotuisasti. Alpressin liike-voiton kannalta merkittävimmät lehdet ovatAamulehti, Kauppalehti, Iltalehti ja SatakunnanKansa. Suhteellisessa kannattavuudessa järjestys onKauppalehti, Aamulehti, Satakunnan Kansa jaIltalehti. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevoittoaanparansivat eniten Aamulehti ja Iltalehti.

Pohjolan Sanomat Oyj:n osakkeista. Yhtiö olituolloin noteerattuna Helsingin Pörssin I-listal-la. Koska Pohjolan Sanomat Oyj:stä oli tullutpörssin päälistalla noteeratun Alma MediaOyj:n tytäryhtiö eikä yhtiön osakkeita juuri-kaan vaihdettu pörssissä, haki Pohjolan Sano-mat Oyj osakkeidensa noteerauksen lopetta-mista I-listalla. Yhtiön noteeraus lakkasi23.12.1999. Vuoden lopussa Alpressilla oli89 % Pohjolan Sanomat Oy:n osakkeista ja82 % yhtiön äänivallasta. Pohjolan Sanomienpainaminen siirtyy 1.3.2000 lukien KemistäAlprintin Rovaniemen yksikköön. Sanomaleh-tipainon ja postituksen lakkauttaminen sekämuun muassa ilmoitusvalmistuksen sopeuttami-nen vastaamaan uutta toimintamallia vähentääyhtiön henkilöstömäärää noin 40:llä henkilöllävuoden 2000 aikana. Myös tytäryhtiönä toimi-nut tarrapainantaan erikoistunut PS Print Oymyytiin vuoden 2000 alussa konsernin ulko-puolelle.

Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tulivuoden 1999 helmikuussa Alpress Oy:ntytäryhtiö. Myös Kainuun Sanomain Kirjapai-no Oy:n koko toiminta on sisällytetty Alpressinlukuihin koko vuoden 1999 ajalta. Vuoden lo-pussa Alpress omisti 91 % Kainuun SanomatOy:n osakkeista. Konsernin 80 milj. mk:n liike-vaihdosta painotoimintojen osuus oli 21 milj.mk. Vuoden 2000 alusta lukien yhtiön paino-toiminta organisoitiin osaksi Alprintiä ja yhtiönjulkaisemat paikallislehdet siirtyivät osaksiSuomen Paikallissanomat Oy:tä.

MarkkinatilanneTalouden tila Suomen eri osissa vaihtelee suu-resti. Etelä-Suomen kasvukeskusten ja niidenlähialueiden työttömyys on vaihtunut osin työ-voima- ja asuntopulaksi samalla kun pohjoisenmuuttotappioalueilla ongelmat ovat täysinpäinvastaiset. Tämä talouden epätasainen kehi-tys näkyy erittäin selvästi sanomalehtien levik-kikehityksessä. Päivälehtien eli 4—7 kertaa vii-kossa ilmestyvien sanomalehtien levikit laskivatSuomessa keskimäärin 0,5 %. Alpressin lehdis-tä Helsingissä ilmestyvät valtakunnallisetKauppalehti ja Iltalehti kasvattivat levikkejäänsamoin kuin alueellisista ykköslehdistä Aamu-lehti ja Satakunnan Kansa. Sen sijaan Pohjois-ja Itä-Suomessa ilmestyvät Lapin Kansa,Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat menet-tivät levikkejään. Levikkitilastossa näkyy sel-västi Suomen suurimman sanomalehdenHelsingin Sanomien 17 959 kappaleen levikinlasku. Pienempien 1—3 kertaa viikossa ilmesty-vien sanomalehtien levikkien lasku oli keski-määrin 2,3 %. Suomen Paikallisanomat Oy:nkaikkien lehtien levikit kasvoivat.

Kauppalehti, 82 %Taloussanomat, 18 %

Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy,levikintarkastus I/1999

Taloussanomalehtienkokonaismarkkinat

%

30

20

10

01995 1996 1997 1998 1999

Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy,levikintarkastus 1/1999

Alpress Oy:n lehdet

Levikkikehitys

(4-7 krt/viikossailmestyvät lehdet)

20

Valtakunnalliset lehdetIltalehtiIltapäivälehtimarkkinat lähtivät voimakkaa-seen kasvuun heinäkuussa Iltalehden ansiosta,mutta markkinan kasvuvauhti laantui loppu-vuodesta. Kuukausittaiset vaihtelut levikki-myynnissä olivat suuria. Iltalehden koko vuo-den kuusipäiväinen levikki kasvoi 4,1 %.Iltalehden kuusipäiväisen levikin mukainenmarkkinaosuus oli 36 % (35 %) ja viikonvaih-teen markkinaosuus 39 % (36 %).

Iltalehteä on kehitetty voimakkaasti kahdenviime vuoden aikana. Ratkaisut ovat olleetonnistuneita, sillä Iltalehti on tänä aikananoussut Alpressin merkittäväksi tuloksenteki-jäksi. Iltalehden ulkoasua, ilmettä, painopape-ria ja jopa lehden kokoa on muutettu ja samal-la on panostettu voimakkaasti lehden sisäl-töön, sen lukijamielikuvaan eli brandiin jamarkkinointiin. Toimenpiteiden seurauksenalehden levikki on kasvanut voimakkaasti.Viidessä vuodessa Iltalehden kuusipäiväinenlevikki on kasvanut 102 654 kappaleesta124 394 kappaleeseen eli yhteensä 21 %.Myös ilmoittajat ovat ottaneet kehityksen posi-tiivisesti vastaan. Iltalehdellä on iltapäiväleh-tien levikkimarkkinoista 36 %:n osuus, muttailmoitusmarkkinoista noin 46 %. Viime vuon-na Iltalehden ilmoitustuotot kasvoivat 16 %.Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Ilta-lehdellä on päivittäin 562 000 lukijaa. Iltalehtion Suomen kolmanneksi luetuin sanomalehti.

Iltalehden liikevaihto kasvoi 7 % 249 milj.mk:aan (232 milj. mk), josta levikkiliikevaih-don osuus oli 73 %. Iltalehden levikkiliikevaih-to kasvoi 4 % ja Ilmoitusliikevaihto 16 %. Il-moitusliikevaihdon kasvuun vaikutti volyymi-kasvun lisäksi keskihinnan kohoaminen. Leh-den muita tuottoja lisäsi Iltalehti Onlinen il-moitusmyynnin kasvu. Lehden kustannuksetpysyivät kurissa huolimatta siitä, että toimituk-sellisten sivujen määrä kasvoi 7 % ja palsta-millimetreissä laskettu ilmoitusvolyymi 9 %.Sekä markkamääräinen että suhteellinen kan-nattavuus parantuivat selvästi edellisvuoteenverrattuna.

KauppalehtiKauppalehti on erityisesti liike-elämän palve-luksessa työskenteleville ja päättäjille suunnat-tu talouden erikoissanomalehti, joka ilmestyyviisi kertaa viikossa maanantaista perjantaihin.Lisäksi Kauppalehden tilaajat saavat kaksi ker-taa kuukaudessa Kauppalehti Optio -nimisenaikakauslehden. Kauppalehti palvelee lukijoi-taan ja tilaajiaan myös verkossa. Kauppa-lehden sähköinen palvelu Kauppalehti Online

sisältää erittäin monipuolisia sisältöjä. Ilmaispal-veluina verkon kautta on saatavissa mm. painetunlehden tekstisisällöt ja viivästetty pörssi-informaatio.Maksullisia palveluja ovat mm. jatkuvasti päivittyväonline -uutispalvelu, pörssin reaaliaikainen markki-nainformaatio, sijoittajille ja rahoitusalan ammatti-laisille suunnatut analyysityökalut sekä erilaisetarkistotietokannat ja hakupalvelut.

Kuluneen vuoden aikana Helsingin Pörssi onkehittynyt hyvin ja sen myötä Kauppalehti Onlinenpalveluilla on ollut runsaasti kysyntää. Tämä näkyierityisesti vuoden loppupuolella, jolloin HelsinginPörssiin listautui useita myös piensijoittajia kiinnos-tavia teknologia-yhtiöitä. Osaltaan palvelujen käy-tön kasvuun vaikutti myös Kauppalehti Onlinen lo-kakuussa uudistettu ulkoasu ja uudet palvelupaketit.Palvelun käyttäjämäärät Kauppalehti Onlinella oli-vat vuoden 1999 lopulla jo 43 200 viikossa (20 000,joulukuu 1998). Vuoden aikana Kauppalehti solmiyhteistyösopimuksen ruotsalaisen uutistoimisto Di-rektin kanssa, jonka perusteella Onlinen käyttäjätsaavat yhtiöiden tulosennusteet. Kauppalehti Onlinetoi uusia palveluja GSM-puhelimiin ja avasi ensim-mäiset WAP-palvelut syksyllä. Kauppalehti Onlinenliikevaihto kasvoi 65 %. Liikevaihdosta kaksi kol-masosaa tulee sisällön ja palvelujen myynnistä.Kauppalehti Onlinen palveluista lisää sivulla 31.

Runsaat kaksi vuotta markkinoilla ollut kilpailijaei ole horjuttanut Kauppalehden markkina-asemaajohtavana taloussanomalehtenä. Kilpailijan viralli-nen levikintarkastusluku I/99 oli 18 331. Kauppa-lehden vastaavan ajankohdan levikki oli 81 764.Kahden viime vuoden aikana Kauppalehden levikkion noussut yli 2 800 kappaleella. Gallup-Mainos-tiedon arvion mukaan kilpailijan ilmoitustuotot ovat17—18 milj. mk eli runsaat 10 % Kauppalehdenvastaavista tuotoista.

Vuoden aikana Kauppalehti on hakenut synergioi-ta Alma Median muiden konserniyhtiöiden kanssa.Kauppalehti ja MTV Oy perustivat yhteisen talous-uutistoimituksen, joka tuottaa MTV3-kanavalle senerittäin suositut talousuutiset. Lähetyksellä on päivit-täin lähes miljoona katsojaa. Kauppalehti Onlinetuottaa lähetykseen tarvittavat graafit ja lisäksi leh-den toimittajat ja brandi ovat näkyvästi esillä myöstelevisiossa. Kauppalehdellä ja MTV Oy:llä on yhtei-set kirjeenvaihtajat Saksassa ja USA:ssa, minkä lisäk-si Kauppalehdellä ja Aamulehdellä on yhteinen kir-jeenvaihtaja Moskovassa.

Kauppalehden liikevaihto kasvoi 5 % 232 milj.mk:aan (220 milj. mk). Kauppalehden levikkituototkasvoivat runsaat 3 % ja ilmoitustuotot 5 %. Joh-tuen runsaista panostuksista lehden sisältöön jauusiin palveluihin Kauppalehden suhteellinen kan-nattavuus aleni hieman, mutta markkamääräisestise oli edellisen vuoden tasolla.

Alpress

Mmk

1 300

1 200

1 100

1 000

900

800

7001995 1996 1997 1998 1999

Liikevaihto

21

Alueelliset ykköslehdetAamulehtiTampereella ilmestyvä Aamulehti on levikil-tään Suomen toiseksi suurin 7-päiväinen sano-malehti. Aamulehden levikki nousi edellisestävuodesta vajaalla prosentilla 134 047:een kap-paleeseen. Aamulehti on panostanut voimak-kaasti lehden sisältöön, minkä lisäksi lehdenlevikkimarkkinointia on tehostettu. Levikki-markkinoinnissa on mm. telemarkkinointialisätty. Aamulehden levikkialue on muutto-voittoaluetta, minkä johdosta alueelle muutta-neet on otettu erityisen tehomarkkinoinninkohteeksi. Lisäksi on tehostettu yhteistyötäkonsernin muiden lehtien kanssa tarjoamallamahdollisuutta useamman lehden yhteistilauk-seen. Lehden levikkikehitys näyttää siirtyneenjatkuvalle kasvu-uralle, sillä levikki nousi jokolmantena vuonna peräkkäin. Vuoden aika-na julkaistujen sivujen kokonaismäärä kasvoi6 %. Maksullisten ilmoitussivujen määrä nou-si lähes 10 %, johtuen erityisesti lisääntyneistäilmoitusliitteistä.

Aamulehden liikevaihto oli 373 milj. mk(355 milj. mk), missä oli kasvua 5 % edellis-vuoteen. Levikkiliikevaihto kasvoi runsaat 4 %ja ilmoitusliikevaihto 5 %. Aamulehden osuusPirkanmaan alueen mediamainonnasta pysyimuuttumattomana 79 %:ssa. Aamulehti van-kisti asemaansa Alpressin merkittävimpänä tu-loksentekijänä. Myös sen suhteellinen kannat-tavuus parani.

Vuodenvaihteen jälkeen Aamulehden vas-taava päätoimittaja Hannu Olkinuora nimitet-tiin vastaavaksi päätoimittajaksi SvenskaDagbladetiin. Uudeksi vastaavaksi päätoimit-tajaksi valittiin jo aiemmin Olkinuoran vara-miehenä toiminut päätoimittaja Matti Apunen.

Satakunnan KansaPorissa ilmestyvän Satakunnan Kansan levikkinousi lievästi toisena vuonna peräkkäin.Lehden levikkialueella rakennustoiminta onollut vilkasta ja Poriin on perustettu useitauusia vähittäiskauppoja. Sen sijaan työllisyys-tilanteen parantuminen on pysähtynyt.Satakunnan Kansan liikevaihto kasvoi 4 %127 milj. mk:aan. Satakunnan Kansan levikki-liikevaihto kasvoi 2 % ja ilmoitusliikevaihto7 %. Toimituksellisten sivujen määrä kasvoiprosentin ja maksullisten ilmoitussivujen mää-rä kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. Koskakustannuksissa pystyttiin jopa säästämään,kasvanut liikevaihto paransi lehden kannatta-vuutta. Satakunnan Kansan tulosluvut sisältä-vät myös kaupunkilehti Porin Sanomien liike-toiminnan.

Lapin KansaAlpress omistaa 62 % muun muassa Lapin Kansaa,Koillis-Lappia ja kaupunkilehti Uutta Rovaniemeäkustantavasta Lapin Kansa Oy:stä. Levikkialueenasukasmäärä laski runsaalla prosentilla. LapinKansan levikki laski edelleen hieman, mutta laskupysähtyi toisella vuosipuoliskolla. KansallisenMediatutkimuksen mukaan lehden lukijamäärä sensijaan nousi runsaalla 2 %:lla. Lehden levikkiliike-vaihto nousi 2 %, mutta ilmoitusliikevaihto vastaa-vasti laski prosentin. Toimituksellisten sivujen mää-rä kasvoi 2 %, mutta maksullisten ilmoitussivujenmäärä aleni peräti 9 %. Vuoden 1998 poikkeuk-sellisen hyvä ilmoitusliikevaihdon kehitys johtuiRovaniemellä järjestetyistä valtakunnallisista asun-tomessuista.

Pohjolan SanomatTilikauden päättyessä Alpress omisti 89 % PohjolanSanomat Oy:n osakkeista ja 82 % äänivallasta.Pohjolan Sanomat -konsernin liikevaihto vuodelta1999 oli 73 milj. mk ( 74 milj. mk). Konserni julkai-see Pohjolan Sanomat ja Meän Tornionlaakso -nimi-siä sanomalehtiä sekä ilmaisjakelulehti Kuriiria.Pohjolan Sanomien levikki laski edelleen ja sen levik-kiliikevaihto aleni 6 %. Levikin lasku on kuitenkinlevikintarkastuksen mukaan pysähtynyt loppuvuo-desta 1999. Parempaa levikkikehitystä lupaa myösOutokumpu Oy:n päätös investoida lehden ydinle-vikkialueelle Tornioon lähivuosina yli kolme miljar-dia markkaa, sillä luvassa on yli 500 uutta työpaik-kaa. Toimituksellisten sivujen määrä nousi 4 %,mutta maksullisten ilmoitussivujen määrä aleni11 %. Ilmoitusliikevaihto laski 3 %. Yhtiön tulospieneni edellisvuodesta muun muassa varausluon-teisten kulukirjauksien vuoksi. Lehden tuloksen odo-tetaan parantuvan merkittävästi sen jälkeen, kunmaaliskuussa 2000 toteutettavan painojärjestelynvaikutukset vähentävät kustannuksia.

Kainuun SanomatKainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tuli Alpressinkonserniyhtiö helmikuussa 1999, mutta yhtiön kokoliiketoiminta, painotoiminta mukaan luettuna, onotettu huomioon Alpressin luvuissa koko vuodenajalta. Vuoden lopussa Alpress omisti 91 % yhtiönosakkeista. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy julkai-see Kajaanissa ilmestyvää Kainuun Sanomat -nimis-tä 7-päiväistä sanomalehteä ja yhtiöllä oli oma sano-malehtirotaatio sekä merkittävästi myös muuta sivii-lipainokapasiteettia. Lisäksi konserniin kuuluivatpaikallislehtiä julkaisevat Kuhmon Kirjapaino Oy,Sotkamon Lehti Oy ja Yläkainuun Paikallislehti Oy.Vuoden lopulla sanomalehti- ja kirjapainotoimintaorganisoitiin osaksi Alprint Oy:tä ja paikallislehdetosaksi Suomen Paikallissanomat Oy:tä. Kainuun

Mmk

200

150

100

50

01995 1996 1997 1998 1999

Liikevoitto

Ilmestymiskerrat ja tarkistetut levikit

Ilmestymis- Levikki Muutoskerrat/vko 1999 %

VVaallttaakkuunnnnaalllliisseett lleehhddeettIltalehti 6 119 907 1,2Kauppalehti 5 81 764 2,0

AAlluueeeelllliisseett yykkkköösslleehhddeettAamulehti 7 134 047 0,8Satakunnan Kansa 7 57 060 0,3Lapin Kansa 7 36 259 -0,7Pohjolan Sanomat 7 24 024 -1,2Kainuun Sanomat 1) 7 23 628 -1,9

PPaaiikkaalllliisslleehhddeettValkeakosken Sanomat 5 7 869 2,5Koillis-Häme 4 7 193 1,8Raahen Seutu 4 7 620 1,8Koillis-Lappi 3 6 641Nokian Uutiset 3 8 031 5,3Pyhäjokiseutu 3 8 641 0,0Suur-Keuruu 3 6 603 1,6Kankaanpään Seutu 2 9 950 2,1Kuhmolainen 2 5 771Sotkamo 2 4 909Sydän-Satakunta 2 8 632 2)Ylä-Kainuu 2 7 536Kurun Sanomat 1 2 247 3,0Merikarvia-lehti 1 3 157 0,2Uutismarkku 1 3 484 3,4

IIllmmaaiissjjaakkeelluulleehhddeett Painos/kplHervannan Sanomat 2 22 000Jokilaakso 2 11 000Raahelainen 2 16 600Kuriiri 1 6 000Länsi-Sanomat 1 23 500Meän Tornionlaakso 1 7 000Porin Sanomat 1 47 500Uusi Rovaniemi 1 31 000

Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy, levikintarkastus I/991) tullut tytäryhtiöksi 10.2.1999 2) yhdistetty levikki Harjavallan Seutu ja Kokemäen Sanomat

22

Sanomain Kirjapaino -konsernin liikevaihto oli vuo-delta 1999 80 milj. mk (84 milj. mk). Tästä KainuunSanomien osuus oli 48 milj. mk. Lehden levikki las-ki hieman, mutta levikkituotot kasvoivat lievästi.Lehden ilmoitusliikevaihto laski 5 %.

Suomen PaikallissanomatPääosa Alpressin paikallislehdistä on keskitetty Suo-men Paikallisanomat Oy:öön. Vuoden lopussa ryh-mään kuului yhteensä 14 paikallislehteä ja 2 kau-punkilehteä. Tilattavien lehtien levikit ovat 2 000—10 000 kappaletta. Vuoden aikana yhtiö ostiKokemäen Sanomien julkaisuoikeudet. KokemäenSanomat ja jo aiemmin Paikallissanomiin kuulunutHarjavallan Seutu sulautuivat syyskuussa uudeksiSydän Satakunta -nimiseksi lehdeksi. Lisäksi vuodenlopulla yhtiö osti samalla levikkialueella ilmestyvänJokilaakso-nimisen ilmaisjakelulehden ja aikaisem-min Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n omistamienpaikallislehtien liiketoiminnat. Kainuun SanomainKirjapainosta siirtyneet lehdet ovat Kuhmolainen,Sotkamo ja Ylä-Kainuu.

Suomen Paikallisanomat -ryhmän liikevaihto oli79 milj. mk (73 milj. mk). Ryhmän levikkiliikevaih-to kasvoi 5 % ja ilmoitusliikevaihto 9 %. Pai-kallissanomat-ryhmän kannattavuus oli edellisvuo-tista parempi ja hyvän alueellisen ykköslehden tasoa.

Alpress

Lukijamäärät ja keskimääräiset sivumäärät 1999

Lukijamäärä *) Keskim. sivumäärä

pääleh-dessä

Iltalehti 562 000 62,5Kauppalehti 296 000 35,2Kauppalehti Optio 413 000 129,0Aamulehti 315 000 42,1Satakunnan Kansa 145 000 27,1Lapin Kansa 98 000 24,5Pohjolan Sanomat 71 000 21,5Kainuun Sanomat 65 000 20,4*) Lähde: Suomen Gallup-Media Oy

Aamulehti, 383 MmkIltalehti, 249 MmkKauppalehti, 232 MmkSatakunnan Kansa, 127 MmkLapin Kansa, 80 MmkKainuun Sanomat, 80 MmkPohjolan Sanomat, 73 MmkPaikallissanomat, 79 Mmk

Liikevaihdon jakauma

Broadcasting

24Broadcasting

BROADCASTING

”Television katselu lisääntyi 7 % vuonna 1999ja MTV3-kanavan katselu 8 %; kaikki suoma-laiset katsoivat MTV3-kanavaa keskimäärin 1tunnin ja 7,5 minuuttia jokaisena päivänä.Lisääntyneessä katsojakilpailussa MTV3-kana-va säilytti eurooppalaisittainkin korkean yli 40prosentin katseluosuuden. MTV Oy:n kannat-tavuus alentui selvästi johtuen valtakunnallisenmainosajan myynnin alentumisesta ja ohjelmis-tokustannusten noususta. Vuoden aikanamediamyynti organisoitiin uudelleen ja kus-tannusrakenteen tervehdyttämistä jatkettiinulkoistamalla ydinliiketoimintaan kuulumatto-mia toimintoja. Ruotsissa toimivan TV4 AB:nkannattavuus on kehittynyt suotuisasti.

Valtiovalta myönsi vuoden aikana ensim-mäiset digitaaliset tv-toimiluvat. Uusien toimi-lupien ansiosta kaupallisten tv-kanavien asemaja merkitys vahvistuu maassamme, sillä synty-vistä 12 digitaalisesta maanpäällisestä tv-kana-vasta on yksityisiä kahdeksan. MTV Oy onmukana kolmessa valtakunnallisessa digitaali-kanavassa. Digitaalisten kanavien toiminta-edellytyksiä maksuttomien kaupallisten kana-vien osalta on pyrittävä parantamaan merkittä-västi. Tavoitteena on muun muassa digitaalis-ten televisiovastaanottimien yleistymisen var-mistaminen ja analogisten lähetysten lopetta-misajankohdan vahvistaminen sekä toimilupa-maksun poistaminen digitaalisilta kanavilta jatekijänoikeuskorvausten sitominen todellisiinkatsojamääriin.

Markkinointi-investointien painopisteenennakoidaan siirtyvän kuluvana vuonna televi-sion käytön suuntaan eikä televisiomainonnanodoteta enää menettävän markkinaosuuttaan.Mainonnan kokonaiskasvuksi ennakoidaannoin viittä prosenttia. MTV3-kanavan tavoit-teena on pitää prime-timen katsomisosuus 40

prosentin tasolla. MTV:n helmikuussa käynnistämäTVTV!-kaapelitelevisiokanava lisää kustannuksianoin 30 milj. mk. Uuden kanavan kokonaisvaikutusBroadcasting-liiketoimintaryhmään riippuu oleelli-sesti kaapelikanavan jakeluverkon kattavuudesta.”

Eero Pilkama

Broadcasting-liiketoimintaryhmän toiminta-ajatuksenaon harjoittaa sähköistä viestintää Suomessa ja lähi-alueilla. Digitalisoinnin myötä yhden jakelukanavanmallista siirrytään televisio-, radio- ja mobiilipäätelait-teita hyödyntävään monikanavatoimintaan. Kuluttajilleluodaan elämyksiä heidän viihteen ja tiedon tarpeisiin-sa. Mainostajille ja muille asiakkaille tarjotaan teho-kas ja monipuolinen mainosväline, laadukasta ja räätä-löityä asiakaspalvelua sekä uusia vuorovaikutteisia rat-kaisuja. Tavoitteena on tehokas ja kilpailukykyinen toi-minta.

1999 1998

Liikevaihto, Mmk 1 064 1 114Osuus konsernin liikevaihdosta, % 33 35Liikevoitto, Mmk 48 111Investoinnit, Mmk 38 465Poistot yhteensä, Mmk 39 34Goodwill-poistot - -Sijoitettu pääoma keskim., Mmk 933 655Henkilöstö keskimäärin 702 726

Eero PilkamaBroadcastingLiiketoimintaryhmän johtaja

Mainonnan liikevaihto, 95 %Muu liikevaihto, 5 %

Tuottorakenne 1999

Muuttuvat ohjelmakulut, 31 %Toimilupamaksu, 24 %Henkilöstökulut, 22 %Verkkovuokra, 9 %Muut kulut, 10 %Poistot, 4 %

Kulurakenne 1999

25

Alma Media Oyj:n televisio- ja radioliiketoi-minnoista muodostettiin 1.12.1999 konserniinBroadcasting-liiketoimintaryhmä. MTV Oyvastaa maanpäällisen MTV3-kanavan ja vuo-den 2000 helmikuussa aloittaneen kaapelikana-va TVTV!:n liiketoiminnoista sekä uusien digi-taalikanavien kehittämisestä. Ryhmään kuu-luvat myös osakkuusyhtiöt Suomen UutisradioOy ja Ruotsissa toimiva TV4 AB. MTV Oy:nverkkotoiminnoista ja MTV3 Tekstikanavastavastaa Alma Media -konsernin New Media -lii-ketoimintaryhmä. MTV3i esitellään sivulla 31.

Televisiomainonta edellisen vuoden tasollaTelevisiomainontaan käytettiin Suomessa 1,2miljardia markkaa. Televisiomainonta lisääntyivain 1,4 %, kun koko mediamainonta kasvoi5,6 %. Televisiomainonnan markkinaosuusmediamainonnasta aleni lievästi ja oli edelleennoin 20 %:a. MTV3-kanavan osuus Suomentelevisiomainonnasta oli 83 % (88 %). MTV3oli Suomen suurin mainosväline 1 013 milj.mk:n (1 073 milj. mk) mainosmyynnillään.

Mainonnan hintoja tarkistettiinkysynnän rakenteen mukaanMTV3-kanavan mainonnan hintoja nostettiinparhaassa katseluajassa eli prime-timessä vuo-den 1999 aikana keskimäärin 5 prosenttia.Prime-timen sisällä korotukset kohdennettiinkysytyimpiin ohjelmiin. Parhaan katseluajanulkopuolella hintoja alennettiin, koska päiväai-kojen myyntiasteet olivat alhaiset.Keskikatsojamäärä kasvoi vuonna 1999 ylineljä prosenttia ja näin hinnankorotukset eivätvaikuttaneet merkittävästi kontaktihintoihin.Kanavan mainosajan markkamääräisestämyynnistä prime-timen osuus vastaa yli kol-mea neljäsosaa kokonaismyynnistä.Edellisvuodesta valtakunnallisen mainonnanmyynti laski markkamääräisesti 9 %, muttaaluemainonnan myynti kasvoi 5 %. Mainon-nasta pääosa on valtakunnallista.

Vuoden aikana mainosajan myynnistä vas-tannut MTV Media Oy päätettiin sulauttaaemoyhtiöön. Samalla myynti ja markkinointiorganisoitiin uudelleen palvelun parantamisek-si ja toiminnan tehostamiseksi. MuutoksetMTV3:n hinnoittelussa ja toiminnan uudista-misessa vaikuttivat myynnin kehitykseen enna-koitua hitaammin.

Kilpailu nosti ohjelmakustannuksiaMTV3-kanavan lähetysaika oli keskimäärin 19tuntia päivässä. Ohjelmistosta kotimaisen

ohjelmiston osuus oli 52 % (49 %) ja ohjelmistoneurooppalaisuusaste oli 55 % (53 %).Kanavatarjonnan lisääntyminen on kiristänyt kilpai-lua ja nostanut ohjelmakustannuksia. Muuttuvatohjelmistokustannukset lisääntyivät 36 milj. mk eliyli 12 %. Ulkomaisen ohjelmiston hintataso nousi yli10 %.

MTV Oy on keventänyt kustannusrakennettaantoimintoja ulkoistamalla. MTV Oy myi 51 % omis-tamastaan MTV-Viihde Oy:stä Pearson Televisionryhmään kuuluvalle Grundy Holdings-yhtiölle.Lisäksi MTV Oy myi vuoden aikana MTV-Musiikinja MTV:n koulutusyksikön liiketoiminnot. MTV-Viihde Oy, jossa työskenteli 34 henkilöä, on Suomensuurin viihdeohjelmien tuotantoyhtiö. Sen liikevaih-to oli 1998 vajaat 70 milj. mk. Myynti oli osa liike-toimintastrategiaa, jonka mukaan MTV3-kanavanoma tuotanto keskittyy uutis- ja ajankohtaisohjel-miin ja muu ohjelmisto hankitaan ulkopuolisilta tuo-tantoyhtiöiltä. MTV Oy:n henkilöstökustannuksetlaskivat edellisvuodesta 19 milj. mk.

Kauppalehti ja MTV Oy perustivat UutislinkkiOy:n tuottamaan MTV3-kanavan talousuutisialokakuun alussa. Yhtiö on merkittävä askel AlmaMedian eri medioiden yhteistyöstä, minkä tavoittee-na on entistä paremmat ja samalla kustannustehok-kaammin tuotetut sisällöt eri jakelukanaviin.

Liikevaihto ja tulosLiiketoimintaryhmän liikevaihto käsittää MTV-kon-sernin liikevaihdon. Osakkuusyhtiöiden vaikutusMTV-konsernin liikevoittoon oli lievästi positiivinen.Konsernin liikevaihto laski runsaat 4 % 1 064 milj.mk:aan (1 114 milj. mk). Liikevaihdosta mainonnanmyyntiä oli 1 013 milj. mk ja 52 milj. mk oli muuta lii-kevaihtoa. Konsernin edellisvuoteen vertailukelpoisettoimintakulut kasvoivat 2 %. Kustannuseristä kas-voivat eniten ohjelmakulut. Toimilupamaksu- javerkkovuokrakustannukset kasvoivat myös. MTVOy:n toimilupamaksu oli viiden prosentin mainos-myynnin laskusta huolimatta 2 % edellisvuotistasuurempi. Tämä johtui vuoden 1999 alusta voi-maanastuneesta uudesta laista, mikä laajensi toimi-lupamaksun pohjaa mainonnan lisäksi mm. sponso-rointi- ja tekstikanavatuottoihin. Muut kustannuk-set alenivat edellisvuodesta.

Konserin liikevoitto oli 48 milj. mk (111 milj.mk). Liikevoitto sisältää 13 milj. mk liiketoiminnanmuita tuottoja. Suurin yksittäinen kertaluonteinenerä oli vuoden kolmannella neljänneksellä toteutettuMTV-Viihde Oy:n myynti, josta tuloutui 11 milj.mk:n myyntivoitto. Vuoden viimeinen neljännes oliMTV:lle tuloksellisesti vuoden paras. Edellisen vuo-den vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto laski5 % ja toiminnan kustannukset alenivat prosentin.MTV:n liikevoitto vuoden viimeiseltä neljännekseltäoli 35 milj. mk ( 59 milj. mk).

Osakkuusyhtiöiden vaikutus MTV Oy:n liikevoit-

MTV-Tuotanto toteutti moniasuoria lähetyksiä. Kuva edus-kuntavaalien alla lähetetystäVaalimessut-ohjelmasta.

MTV3, 42 %YLE1, 23 %YLE2, 20 %Nelonen, 10 %Muu kotim.kaapeli, 0 %Muut yhteensä, 5 %

Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus

Television katseluosuudet 1999(ei sisällä videon katselua)

Ulkomaiset ohjelmat, 44 %Uutis- ja ajankohtaisohj., 23 %Viihde, 9 %Urheilu, 8%Funny Films, mm. Jyrki 8 %Palvelu, 4 %Draama, 4 %

Lähde: MTV Oy:n Ohjelmistosuunnittelu

Ohjelma-aika 1999ohjelmaryhmittäin

26

toon oli 1 milj. mk (-7 milj. mk). Merkittä-vimmän osakkuusyhtiön TV4 AB:n liikevoittonousi 210 miljoonaan Ruotsin kruunuun (116Mkr). MTV Oy omistaa 23,4 % TV4 AB:stä.21 milj. mk:n TV4 AB:n tulososuuden ja 22milj. mk:n markan liikearvopoiston jälkeenTV4 AB:n vaikutus MTV Oy:n ja Alma Mediakonsernin tulokseen oli 1 milj. mk negatiivi-nen, mutta selvästi edellisvuotta parempi (-7milj. mk). Radio Novalla ei ollut merkittäväätulosvaikutusta.

Investoinnit olivat yhteensä 38 milj. mk(465 milj. mk) ja ne muodostuivat pääosin toi-minnan ylläpito- ja kehitysinvestoinneista.Edellisvuoden investoinneissa 420 milj. mark-kaa oli TV4 AB:n osakkeiden ostoa AlmaMedia Oyj:ltä.

TV4 ABTV4 AB:n tv-kanava TV4 oli katsotuinRuotsissa. TV4 AB -konsernin nettoliikevaihtooli 2 184 milj. kr (2 057 milj. kr), mikä on 6 %enemmän kuin edellisenä vuonna. Konserninliikevoitto oli 210 milj. kr (116 milj. kr) ja tulosennen veroja 218 milj. kr (121 milj. kr). TV4AB:n osuus Ruotsin televisiomainonnasta oli63 % (64 %).

TV4-kanava säilytti asemansa maan katso-tuimpana tv-kanavana, ja sen katseluosuus oli27 % (27 %). Nuorten aikuisten 20—44-vuo-tiaiden katseluosuus oli korkeampi ja se ylsi29 %:iin (30 %). Television katselu väheniRuotsissa yhden minuutin päivässä edellisvuo-desta.

TV4 solmi tv-ohjelmien jakelusta vastaavanTeracomin kanssa sopimuksen digitaalilähetys-tensä välittämisestä katsojille. Kanavan ohjel-mien lähettäminen aloitettiin 1. syyskuutadigitaalisessa maanpäällisessä verkossa.Kustannuksia ei TV4:lle kerry digitaalisesta tv-ohjelmien lähettämisestä ennen kuin vastaanot-tajien määrä ylittää 100 000 taloutta.

Radio NovaAlma Media omistaa 48 % Radio Novasta (OySuomen Uutisradio Ab) , joka on Suomenainoa valtakunnallinen kaupallinen radio.Radio aloitti toimintansa vuonna 1997. RadioNovalla on päivittäin noin 800 000 kuulijaa,joista yli puolet on 25—44-vuotiaita. Kuulijatjakautuvat tasaisesti kumpaankin sukupuo-leen, niin kaupunkeihin kuin maaseudullekin.Novan kuuntelijoina toinen iso ryhmä ovat15—24-vuotiaat. Koko väestöstä laskettuRadio Novan päiväpeitto oli Finnpanel Oy:ntutkimuksen mukaan 15 % ja viikkopeitto33 %. Lukuihin lasketaan yli 8 minuuttia

radiota kuunnelleet yli 9-vuotiaat. Radiomainonta kasvoi Suomessa edellisvuodesta

4 % 211 milj. mk:aan. Radio Novan osuus Suomenradiomainonnasta oli 27 % (26 %). Radio Novanliikevaihto oli 56 milj. mk (55 milj. mk). RadioNovan mainosajan myynti kasvoi alkuvuodesta sel-keästi edellisestä vuodesta, mutta erityisesti elo-syys-kuun myynti jäi selvästi ennakoitua alhaisemmaksi.Radio Nova käynnisti vuoden lopulla Internet-palve-lun tukimediaksi mediamyyntiin. Novan liiketappiooli 1 milj. mk (liikevoitto 1 milj. mk).

MTV3-kanavan katsomisosuus eurooppalaista huipputasoaTelevisiota katsottiin Suomessa vuonna 1999 enem-män kuin koskaan aiemmin eli keskimäärin 2 tuntia41 minuuttia päivässä. Katseluaika lisääntyi edel-lisvuodesta 11 minuuttia eli 7,3 % pysyttyään milteiennallaan kolmen vuoden ajan. Katselun lisääntymi-sestä suurin osa (10 min) kohdistui kaupallistenkanavien katseluun. MTV3-kanavaa seurattiin 5minuuttia enemmän kuin vuotta aiemmin. MTV onnykyisessä kilpailutilanteessa ottanut tavoitteeksikorkean katseluosuuden pitämisen. Katsoja-kilpailussa MTV Oy on menestynyt hyvin. MTV3-kanavan katseluosuus säilyi ennallaan 42 %:ssa,vaikka ohjelma-aika väheni 2 %. Televisionkatselulisääntyi nimenomaan kaupallisilla kanavilla.MTV3-kanavan osuus kaupallisesta katselusta oli81 % (85 %). Ruutunelosen katseluosuus kokonais-katselusta kasvoi 3 %-yksikköä 10 %:iin. Ylen kah-den kanavan katseluosuus laski lähes 3 %-yksikköä43 %:iin.

Nuoret ja eri ikäiset naiset katsovat enitenMTV3-kanavaa. Nuorten televisionkatselu lisääntyi15 %. Myös tv-uutisia nuoriso seuraa ensisijaisestiMTV3-kanavalta. Naisten suosikkisarjana paikkan-sa varmisti Ally McBeal, jonka yleisö parhaimmil-laan kasvoi 900 000 suuruiseksi. Myös miehet seu-rasivat kanavan ohjelmaa aiempaa runsaslukuisem-pina. Kiinnostavimmiksi osoittautuivat Formula1-kisat, joista viisi osakilpailua sijoittui vuoden 15:nkatsotuimman ohjelman joukkoon. Japanin F1-osa-kilpailupäivänä, jolloin suomalainen Mika Häk-kinen varmisti maailmanmestaruutensa, MTV3-kanavaa seurasi 88 % suomalaisista, ja MTV3:nkanavaosuus oli 97 %.

Katsojien arvo- ja asennemaailmaa on kartoitettuRISC-tutkimuksen avulla ja sitä käytetään apunamyös ohjelmistokartan suunnittelussa. Ohjelmistoonvalitaan ohjelmia tasapuolisesti eri katsojaryhmiä sil-mällä pitäen.

Broadcasting

Salatut elämät on noussutnopeasti suosikkisarjojen jouk-koon. Päivittäin sarjaa katsoonoin miljoona suomalaista.

27

Ohjelmia koko maantelevisioyleisölle MTV3 on Suomen ainoa koko maassa näkyväkaupallinen tv-kanava. Kanavan ohjelmakar-tan suunnittelussa huolehditaan erityisesti siitä,että kaikki mainostajien arvostamat kohde-ryhmät on otettu huomioon ohjelmistossa.MTV3 aloitti kevätkaudella mm. Suomenensimmäisen jatkuvajuonisen draamasarjanSalatut Elämät. Se perustuu kansainväliseenperusideaan, joka toteutetaan täysin suomalai-sin voimin suomalaisessa todellisuudessa.Ensimmäisessä tuotantosopimuksessa sovittiin180 jaksosta. Sarjan katsojaluvut ovat ylittä-neet ennakko-odotukset. Kevätkaudella katso-jille tarjottiin kotimaista draamaohjelmistoaenemmän kuin koskaan yhtiön historiassa.Draamapanostusten ansiosta ohjelmiston kes-ki-ilta uudistettiin. Silloin keskityttiin suurtenkohderyhmien kotimaiseen tarjontaan, jonkajälkeen ohjelmisto suunnataan nuorten aikuis-ten nais- ja miesyleisöille.

Pohjoismaiden ensimmäinen aamulähetys,MTV3-kanavan Huomenta Suomi, täytti jou-lukuussa 10 vuotta. Ohjelman aloittamisenaikoihin ryhdyttiin määrätietoisesti panosta-maan uutistoiminnan kehittämiseen ja laajenta-miseen. Nykyisin MTV3-kanava tarjoaa yli 20uutislähetystä vuorokaudessa. Kanava jatkaadraamaan panostamista myös lähivuosien aika-na. Yhtiö solmi perussopimuksen TwentiethCentury Foxin kanssa kolmen vuoden ajaksi,samoin jääkiekon SM-liigan kanssa tehtiin kol-men vuoden jatkosopimus. MTV3-kanavallaon lisäksi oikeudet mm. huippuyleisöt koon-neeseen Formula1-sarjaan.

Siirtyminen digitaalisen television aikaanValtioneuvosto myönsi 23. kesäkuuta ensim-mäiset digitaaliset tv-toimiluvat. Kaupalliseentoimintaan myönnettiin kahdeksan toimilupaakahteen kanavanippuun eli multipleksiin.MTV lähettää MTV3:n digitaalisena ja onmukana City-TV-yhtiöissä (Helsinki, Turku,Tampere ja muu Suomi) sekä Suomen Urheilu-televisiossa. Nämä kanavat sijoitetaan B-kana-vanippuun, johon määrättiin lisäksi WellnetOy:n tv-kanava. Digitaaliseen kaupalliseen tv-toimintaan kymmeneksi vuodeksi myönnetyttoimiluvat tulevat voimaan 1.9.2000. Tv- jaradiotoimintaa koskevan lain mukaan säännöl-linen lähetystoiminta tulee aloittaa vuodenkuluessa toimiluvan voimaantulosta eli viimeis-tään 31.8.2001. Maksuttomat kaupallisetkanavat aloittanevat toimintansa vasta hiukanennen määräajan päättymistä vuoden 2001

elokuussa.Alueellisista city-yhtiöistä MTV Oy omistaa 40-

51 % ja Suomen Urheilutelevisiosta 50 %.Kanavanippu A annettiin Yleisradio Oy:n käyttöön.Yhtiön toiminta määritellään laissa, eikä se tarvitsetoimilupaa. Samaan kanavanippuun sijoitetut yhtiöttekivät toimiluvan edellyttämät sopimukset lähetys-kapasiteetin käytöstä ja yhteistoiminnan perusteista.Telehallintokeskus myöntää taajuudet kanavanipunhallinnoijien käyttöön.

Toimilupaehtojen mukaisesti digitaalisen televi-sion valmistelu on kohdistunut yhtenäisen teknisenalustan rakentamiseen, kanavanipun hallinnan jär-jestämiseen ja uusien tv-kanavien liiketoimintasuun-nitelmien kehittämiseen.

Digitaalisen tv-toiminnan valmisteluun keskeisestiliittyviä vuorovaikutteisia palveluita ja supertekstite-levisiota suunnitellaan yhdessä Alma Media Oyj:nNew Media- liiketoimintaryhmän kanssa. MTV onmukana alan tutkimushankkeissa ja projekteissakehittämässä useita digitaalitv:n toimintoja ja osallis-tuu Yleisradion ja muiden toimilupayhtiöiden yhteis-toimintaan sekä Suomen Digi-TV-Forumin työhön.

Uusi kaapelikanava TVTV!Osana valmistautumista monikanavaympäristöönMTV Oy ryhtyi valmistelemaan pelkästään kaapeli-verkoissa näkyvän maksuttoman tv-kanavan käyn-nistämistä. Uusi suomalainen kaapelikanava TVTV!aloitti 1.2.2000. Kanavan ohjelmisto koostuu sar-joista, musiikista ja tv-webistä. TVTV!:n tavoitteenaon tarjota omaleimaista, yllätyksellistä ja viihteellistäohjelmistoa suomalaisille katsojille. Kanavan käyn-nistyessä MTV Oy:llä on sopimukset kanavan välit-tämisestä yli 500 000 kotitalouteen. Suomessa onnoin 900 000 kaapeloitua taloutta.

Organisaatiomuutokset jakeskeiset nimityksetMTV Oy:n varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohta-jan varamieheksi nimitettiin 1.7. alkaen ohjelmajoh-taja Tauno Äijälä. Ekonomi Ilkka Kylmälä nimitet-tiin MTV Oy:n varatoimitusjohtajaksi 2.8. lähtienvastuualueenaan myynnin ja markkinoinnin johta-minen.

Alma Media Oyj:n neljäs liiketoimintaryhmäBroadcasting perustettiin 1.12. Sen johtajaksi siirtyiMTV Oy:n toimitusjohtaja Eero Pilkama, joka toi-mii myös MTV Oy:n hallituksen puheenjohtajana.Pilkama jatkaa Alma Media Oyj:n varatoimitusjoh-tajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. MTV Oy:ntoimitusjohtajaksi ja Alma Media Oyj:n johtokun-nan jäseneksi nimitettiin 1.12. alkaen MTV Oy:nvaratoimitusjohtaja Ilkka Kylmälä.

Broadcasting-liiketoimintaryhmään johtajaksi se-kä Broadcasting- ja New Media- liiketoimintaryh-mien hallitusten jäseneksi nimitettiin johtaja, val-

TVTV! tarjoaa katsojalle mm.uuden TVWEB palvelun jaInternetin mielenkiintoisimmatsisällöt. TVTV! tuo ruutuunmonia kulttisarjoja, mm.Simpsonit.

Jääkiekon SM-liiga, HockeyNight kiinnostaa suomalaistajääkiekkokansaa.

Kotimainen tuotanto, 52 %- oma, 36 %- alihankinta, 16 %Ulkomainen tuotanto, 48 %

Lähde: MTV Oy:n Ohjelmistosuunnittelu

Ohjelma-aika tuotanto-tyypeittäin 1999

28

tiot.tri Jorma Miettinen MTV Oy:stä 1.1.2000alkaen.

Myynnistä ja markkinoinnista vastaavaMTV Media Oy uudisti organisaationsa elo-kuussa ja yhtiö fuusioidaan vuoden 2000 alku-puolella MTV Oy:öön. MTV Oy:n kaupalli-seksi johtajaksi ja MTV Oy:n johtoryhmänjäseneksi nimitettiin dipl.ins., kauppat.kand.Juha Ahonen 14.2.2000 alkaen ja MTV Oy:nhenkilöstönkehitysjohtajaksi ja MTV Oy:njohtoryhmän jäseneksi nimitettiin ekonomi IrisKarjula maaliskuusta 2000 lähtien.

Suomen Kaupallisten Televisioiden Liittoperustettiin 4. marraskuuta. Sen perustivatAlma Media Oyj, Helsinki Media CompanyOy, MTV Oy ja Oy Ruutunelonen Ab. Toimin-nan tavoitteena on kaupallisen tv-toiminnantoimintaedellytysten turvaaminen ja paranta-minen. Liiton puheenjohtajaksi valittiin AlmaMedia Oyj:n Broadcasting-liiketoimintaryh-män johtaja Eero Pilkama.

Broadcasting

MTV Oy ja Kauppalehti perusti-vat yhteisen Uutislinkki Oy:ntuottamaan talousuutisia MTV3-kanavalle. Kuvassa uutisankkuriElsi Mustaniemi.

New Media

Alma Median eräänä painopistealueena on ollutpanostaminen uuteen mediaan. Tämä on myös kon-sernin strategia jatkossakin ja osoituksena siitäAlma Median uusmediatoiminnot koottiin konser-nin neljänneksi liiketoimintaryhmäksi sanomalehtienkustantamisen, televisio- ja radiotoiminnan ja paino-toiminnan rinnalle. New Media -liiketoimintaryhmäaloitti virallisesti toimintansa syyskuussa. Liiketoi-mintaryhmä koostuu Alma Media Interactive Oy:stäja Alma Media Net Ventures Oy:stä. Alma Mediankaupalliset uuden median toiminnot on koottu pää-asiassa Alma Media Interactive Oy:öön ja verkko-palveluiden tekninen ylläpito, kehityshankkeet ja tut-kimustoiminta on koottu Alma Media Net VenturesOy:öön. Liiketoimintaryhmästä vastaa johtokunnanjäseneksi 1.9.1999 alkaen nimitetty toimitusjohtajaRaimo Mäkilä.

Kaikkiaan Alma Medialla on noin 30 erillistäverkkopalvelua. Suosituimmat palvelut ovat MTV3i,Iltalehti Online, Luukku.com -sähköpostipalvelu,Kauppalehti Online, kiinteistöpalvelu DIME ja rek-rytointipalvelu Jobline. Internet-mainonta kehittyiyleisesti Suomessa ennakoitua heikommin. Gallup-Mainostiedon mukaan Internet-mainontaan käytet-tiin 37 milj. mk (22 milj. mk). Alma Median tuototInternet-mainonnasta olivat 12 milj. mk (9 milj. mk).Tämä vastaa melko tarkkaan yhden kolmasosanmarkkinaosuutta. Konsernin verkkolehtien mainos-ja sisällönmyyntituotot on esitetty osana Alpressinliikevaihtoa. Alma Median lehdistä 17:llä on omaverkkopalvelu. Kaikkiaan Alma Median uudenmedian toimintojen liikevaihto oli 29 milj. mk (14milj. mk) ja liiketappio 28 milj. mk (16 milj. mk).Liikevaihdosta 64 % oli ilmoitustuottoja ja 36 %tuottoja sisällönmyynnistä. Palveluista MTV3i,Kauppalehti Online, Iltalehti Online ja Jobline tuot-tavat jo voittoa.

30New Media

NEW MEDIA

New Media -liiketoimintaryhmän tehtävänä on uusiensähköisten jakeluteiden mahdollistaman liiketoiminnankehittäminen ja harjoittaminen. Painopisteenä on AlmaMediaan kuuluvien vahvojen mediabrandien hyödyntä-misestä syntyvä uusi liiketoiminta uusissa jakeluteissäsekä perinteisen liiketoiminnan tukeminen uusillamedia- ja palveluratkaisuilla. Keskeiset toiminnan sek-torit ovat online-sisältöpalvelut, luokiteltu verkkoil-moittelu ja siihen liittyvät palvelukonseptit, sähköinenkaupankäynti ja ISP-toiminta. Uusien jakeluteiden tek-nologian hallinta ja T&K -toiminta säilyvät keskeisinätutkimus- ja panostusalueina.

”Vuosi 1999 oli Alma Median New Media -liike-toiminnalle historiallinen. Vuoden alussa perustet-tiin uudet Internet -yhtiöt: Alma Media InteractiveOy ja Alma Media Net Ventures Oy. Syyskuunalussa toiminnan merkitystä ja fokusta terävöitet-tiin perustamalla New Media liiketoimintaryhmä,johon koko uuden median liiketoiminta keskitet-tiin.

Vuosi 1999 osoitti meidän olevan oikealla tiel-lä. Online-palveluissamme oli vuoden lopussa yli400 000 kävijää viikossa ja olimme Suomen suu-rin verkkomedian toimija niin kävijämäärissä kuinmainosmarkkinoilla. Panostukset uusiin tuotteisiinjatkuivat merkittävinä. Pääpaino oli sisältötuottei-den kehittämisessä Internettiin sekä olemassa ole-vien tuotteidemme laadun ja tarjonnan moni-puolistamisessa.

Vaikka menestyimme hyvin markkinoilla, odo-timme markkinoiden kehittyvän vielä nopeamminerityisesti sähköisen kaupankäynnin alueella.Lanseerasimme kauppapaikkapalvelut MTV3ShopIt:in, Kauppalehti ShopIt:in sekä huutokaup-papalvelu eTorin, jotka eivät vielä olleet menestyk-siä, mutta joiden menestykseen uskotaan.

Sähköisessä kaupankäynnissä uskomme löytä-vämme roolin, jossa kuluttaja saa vaivatta käyt-töönsä eturivin sähköiset kauppapalvelut uusissamedioissamme esillä olevista kaupoista ja toisaaltakauppiaat saavat tavaransa ja palvelunsa myy-dyiksi tarjoamamme laajan asiakaspotentiaalinvuoksi. Keskeisenä kehittämisalueena tässä onAHAA- asiakashallintajärjestelmämme.

Keskeisin tavoitteemme vuodelle 2000 on saa-vutetun ykkösaseman säilyttäminen niin verkko-tuotteiden ja -palveluiden käyttäjien kuin mainos-tajienkin keskuudessa. Liikevaihtotavoite vuodel-le 2000 on yli 60 milj. mk.”

Raimo Mäkilä

1999 1998

Liikevaihto, Mmk 29 14 Osuus konsernin liikevaihdosta, % 1 0,5Liiketappio, Mmk -28 -16Investoinnit, Mmk 26 5Poistot yhteensä, Mmk 5 2Sijoitettu pääoma, Mmk 51 5Henkilöstö keskimäärin 83 37

Raimo MäkiläNew Media Liiketoimintaryhmän johtaja

Tuotekehitys, 41 %Henkilöstökulut, 20 %Muut kulut, 39 %

Ilmoitusliikevaihto, 64 %Sisältömyynti, 36 %

Tuottorakenne 1999

Kulurakenne 1999

31

suomen suosituin kävijämäärällä mitattuna. Erityi-sesti MTV3i:tä on täydennetty vuosien mittaanuusilla palveluilla. Vuoden 1999 aikana MTV3i:nsivuille tuotiin ulkopuolisille yrittäjille sähköisenkaupankäynnin mahdollistava ShopIt Kauppapaikkaja sähköinen eTori-huutokauppa. ShopIt-konseptissaMTV3i tarjoaa yrittäjille valmiin suuren yleisönomilla sivuillaan ja saa korvaukseksi näkyvyydenantamisesta kuukausimaksun. Syksyllä esitelty eTorion verkossa toimiva huutokauppa, johon ostajat voi-vat osallistua myös GSM-puhelimilla.

MTV3 Internetissä on maamme kattavin, ympärivuorokauden toimitettava online-uutispalvelu.MTV3i:n sivuille tuotiin vuoden 1999 aikana kaikil-le ilmainen, suomenkielinen sähköpostipalveluLuukku.com. Tämän lisäksi MTV3-kanava käyttääsivustoja mittavasti omassa kanava- ja ohjelmamark-kinoinnissaan.

Tammikuussa 2000 MTV3i:n sivuille rekisteröi-tiin lähes 2 miljoonaa käyntiä. Kasvu edellisen vuo-den vastaavasta ajankohdasta oli lähes 50 %.Käynneistä kotisivuun kohdistui 958 000 (619 000tammikuussa 1999), uutisten etusivuun 352 000(230 000), AltaVistaan 224 000 (157 000) jaLuukku.com -sähköpostipalveluun 222 000 (-).MTV3i:n liikevaihto oli 10 milj. mk, josta mainos-tuottoja oli 7 milj. mk.

Syksyllä MTV3i aloitti omien ISP-yhteyksienmyynnin yhteistyössä Fujitsun ja Keskon kanssa.Vaikka toiminta on jatkunut vasta muutaman kuu-kauden, oli MTV3-Internet-access TaloustutkimusOy:n mukaan neljänneksi tunnetuin Internet-operaattori. Lähes 50 % vastaajista yhdisti MTV3i:nmyös operaattoritoimintaan. Vastaava luku tunne-tuimmalla operaattorilla oli runsaat 80 %.

Suomi siirtyy Euroopan ensimmäisten maidenjoukossa digitaalisen television aikaan. Jotta AlmaMedialla olisi mahdollisimman hyvät valmiudetvajaan kahden vuoden päästä koittavaan moni-kanavakulttuuriin, aloitettiin helmikuussa 2000uuden TVTV!-kaapelikanavan lähetykset noin puo-leen miljoonaan kotitalouteen. Mukana ohjelmistos-sa on TVWEB. TVWEB on MTV3i:n sivuilta koot-tuja web-sisältöjä, joita esitetään kaapelitelevisiossasamaan aikaan esimerkiksi uutissähkeiden ja paikal-listen säätietojen kanssa. TVWEBiä näytetään myösMTV3-kanavalla.

Kauppalehti OnlineVuoden aikana Kauppalehti Online uudistettiin sekäsisällöllisesti että visuaaliselta ilmeeltään.Kauppalehti Online pitää sisällään mm. arkipäivisinpäivitettävän lehden uutispalvelun, talouteen keskit-tyvän reaaliaikaisen uutispalvelun, pörssikurssien ja -kauppojen reaaliaikaisen seurannan ja vuoteen 1987ulottuvan uutisarkiston. Vuoden aikana uusina pal-veluina esiteltiin mobiilituotteet GSM ja WAP-puhe-limiin, englanninkielinen uutispalvelu, salkunhallin-

AHAA-tietokanta suojaa yksityisyydenAlma Median strategiana on ollut uusien tuot-teiden tuonti markkinoille ensimmäisten toimi-joiden joukossa, jotta tuotteet vakiinnuttavatkorkean markkinaosuuden Internetin käytönyleistyessä. Uusia tuotteita ja palveluita on tuo-tu verkkoon jatkuvasti ja kauemmin markki-noilla olleita palveluita on kehitetty, uudistettuja monipuolistetettu säännöllisin väliajoin.Tavoitteena on ollut mahdollisimman suurenrekisteröityneiden käyttäjien määrän saavutta-minen. Alma Median kehittämä AHAA-asiakashallintajärjestelmä yhdistää kaikkiAlma Median verkkopalveluiden käyttäjätsamaan rekisteriin. Tammikuussa 2000 järjes-telmässä oli yli 430 000 henkilön rekisteröity-mistiedot. Järjestelmä toimii mediamainonnanvahvistamisen välineenä ja toisaalta sen avullaon mahdollisuus kehittää entistä kiinnostavam-pia verkkopalveluita. AHAA-järjestelmää voi-daan hyödyntää sekä mainonnan kohdentami-sessa että esimerkiksi erilaisten sähköistenkauppapaikkojen sijoittamisessa verkkopalve-luiden yhteyteen. AHAA-asiakashallintajärjes-telmän kehittämisessä on erityisesti kiinnitettyhuomiota yksittäisen ihmisen tietosuojan tur-vaamiseen ja kehitystyötä on tehty tiiviissäyhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimistonkanssa.

Kävijämäärät kaksinkertaistuivatTaloustutkimus Oy:n kotisivututkimuksenmukaan vuoden lopulla 1,3 miljoonaa suoma-laista oli käyttänyt Internetiä. Edellisen vuodenlopulla vastaava luku oli noin miljoona. AlmaMedian verkkopalveluilla oli vuoden lopullayhteensä runsaat 400 000 käyttäjää viikossa.Määrä kaksinkertaistui vuodessa. Vaikka luku-ja ei voikaan suoraan verrata, niin ne kertovat,että Alma Media on onnistunut hyvin strate-giassaan hankkia mahdollisimman suuri osuusInternetin käyttäjistä omiin palveluihinsa.Kaikista Internetiä käyttäneistä arviolta noin90 % on käyttänyt Alma Median palveluita.Pelkästään MTV3i:tä on kotisivututkimuksenmukaan käyttänyt yli 800 000 suomalaista.Yhteenlasketuilla viikoittaisilla kävijämäärillämitattuna Alma Media on Suomen suurinInternet-palveluiden tuottaja.

MTV3iAlma Media on tuonut verkkopalveluita kaik-kiin suosituimpiin palveluluokkiin. Vuonna1995 aloittanut MTV3i oli Suomen ensimmäi-nen horisontaali- eli yleisportaali ja se on nyt

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0Elo 98 Mar 98 Hel 99 Tou 99 Elo 99 Mar 99

MTV3YLENelonen Lähde: WTM

Kävijät/viikko8/98—1/00

450 000

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0Elo Lok Jou Hel Maa Kes Elo Lok Jou Tam

SoneraAlma MediaTalentumSanomaWSOY Lähde: WTM/IMR

Kävijät/viikko8/98—1/00

1 600 000

1 400 000

1 200 000

1 000 000

800 000

600 000

400 000

200 000

0 Tou Mar Tou Mar Tou Mar 97 97 98 98 99 99

Vähintään kerran viikossaPäivittäin/lähes päivittäinKotoa viikoittainOpiskelupaikalta viikoittainTyöpaikalta viikoittain

Lähde: Taloustutkimus Oy

Internet-käyttäjätSuomessa

32

tapalvelu sekä runsaasti käyttöä helpottaviaylläpito-ohjelmistoja. Kauppalehti Onlinen si-säinen uutistoimitus tuottaa jo merkittävänosan painettavan Kauppalehden materiaalista.Kauppalehti Online solmi ruotsalaisen Direkt-uutistoimiston kanssa yhteistyösopimuksen,minkä perustella käyttäjät saavat kattavanpörssiyhtiöiden tulosennustepalvelun. Kauppa-lehti Online laajensi sisältöyhteistyötä osak-kuusyhtiönsä Baltic News Servicen kanssa.Vuoden lopulla Kauppalehti ja MTV3 perusti-vat yhteistoimituksen television talousuutislä-hetyksen tuottamiseksi. Kauppalehti Onlinetuottaa valtakunnanverkossa lähetettäviin ta-lousuutisiin pörssikatsaukset sekä tarvittavangrafiikan. Kauppalehti Onlinen liikevaihto oli7 milj. mk (4 milj. mk). Liikevaihdosta kaksikolmasosaa muodostuu käyttäjämaksuista,mobiilipalveluista sekä sisällönmyynnistä mm.pörssiyhtiöiden intra- ja extranetteihin.

Kauppalehti Onlinen kävijämääriä onmitattu Web Traffic Monitorissa lokakuustaalkaen Vuoden kolmen viimeisen kuukaudenaikana viikoittaiset kävijämäärät nousivat20 000 tasolta yli 45 000 kävijään ja tammi-kuussa 2000 viikoittain palvelua käytti keski-määrin jo 57 000 eri kävijää. KauppalehtiOnline on ylivoimaisesti Suomen suosituintalouspalvelu. Taloussanomien verkkopalvelunkeskimääräinen käyttäjämäärä tammikuussaoli 14 500 ja Talentumin WOW! -palvelun8 800.

Iltalehti OnlineIltalehti Online on ollut perusrakenteeltaanpainetun lehden verkkoversio perustamisestaanasti. Tähän saakka palvelu on ollut käyttäjil-leen maksuton. Iltalehden viikoittainen kävijä-määrä oli tammikuussa 2000 jo 151 000.Vuoden aikana Iltalehti kehitti uusia maksulli-sia palveluita. Maksulliset Iltalehti Online plus-palvelut ovat uusia tieto-, viihde- ja kommuni-kaatiopalveluita ja ne esiteltiin helmikuussa2000. Uusina palveluina ovat saatavilla muunmuassa GSM-puhelimiin ja communikaattorei-hin tilattavat uutispalvelut, chat-palveluitasekä pelejä. Uudet Pluspalvelut muuttuvat vuo-den mittaan maksullisiksi.

Luokiteltu ilmoittelu verkossaKiinteistöilmoittelu soveltuu hyvin verkkoon.Alma Media toi vuoden aikana markkinoillepalvelun jossa DIME:n kohteet olivat verkonlisäksi luettavissa MTV3 Tekstikanavalta jaKauppalehden ja Iltalehden välissä ilmestynees-tä liitteestä. DIME-konsepti on myyty jo 13:llemaakuntalehdelle.

Kesällä 1999 Alma Media Net Ventures osti80 %:n osuudet Jyväskylässä, Tampereella ja Porissailmestyneistä Asuntopörssi -lehdistä ja liitti ne osaksiDIME-palvelua. Näiden kolmen lehden yhteenlas-kettu painos on 300 000 kappaletta. Lehti ja sähköi-nen palvelu soveltuvat hyvin yhteen, sillä kiinteistö-välittäjät lähettävät ilmoituksensa kohteistaan jokatapauksessa lehteen sähköisessä muodossa. Tämämateriaali on kustannustehokkaasti siirrettävissäosaksi verkkopalvelua. DIME:n verkkopalveluun onyhdistetty erilaisia haku-, kartta- ja vahtipalveluita,jotka täydentävät painettavan lehden käyttöarvoa.Tammikuussa Asuntopörssi-konsepti tuotiin Hel-singin seudulle. Lehti jaetaan pääkaupunkiseudullakaikkiin 500 000 kotitalouteen joka toinen viikon-loppu. Lehdessä julkaistavat kohteet ovat nähtävissäverkossa jo jakelua edeltävänä torstaina.Pääkaupunkiseudun asuntopörssin ja siihen liitetynDIME-palvelun odotetaan saavan merkittävänmarkkinaosuuden pääkaupunkiseudun noin 50 milj.markan asuntoilmoittelumarkkinoista.

Asuntojen ja kiinteistöjen lisäksi Alma Mediallaon vastaavanlainen palvelu moottoriajoneuvoille.Autotalli-niminen palvelu on osa mm. MTV3i:n,Aamulehden ja Lapin Kansan verkkopalveluita.

Alma Media omistaa 75 % Jobline-rekrytointipal-velusta. Palvelu on osa kansainvälistä Jobline-ketjuajoka toimii Suomen lisäksi lähes kymmenessä maas-sa Euroopassa. Joblinen ansaintalogiikka perustuusiihen, että yksittäiset henkilöt saavat kirjautuaJoblinen tietokantaan työnhakijaksi ilmaiseksi. Sensijaan työntekijöitä hakevat yritykset joutuvat mak-samaan Joblinelle. Yritysten kannattaa maksaa vali-koituneista ja motivoituneista hakijoista, sillä useim-mat hakijat ovat korkeasti koulutettuja ja työssäole-via eri alojen ammattihenkilöitä. Tällä hetkelläJoblinen tietokanta käsittää jo noin 15 000 aktiivisentyönhakijan tiedot. Sähköinen palvelu mahdollistaaerittäin tarkkojen hakukriteerien määrittelyn.Jobline on ollut käynnistämisestään alkaen taloudel-lisesti kannattava palvelu.

Tutkimustoiminta ja sen tavoitteetAlma Media ja sen edeltäjät ovat jo vuodesta 1993panostaneet merkittävästi uuden median tutkimuk-seen. Tutkimushankkeet ovat olleet mediakulutus- jamediatuotantolähtöisiä erityisesti uusien jakelutei-den mahdollistamien uusien tuotteiden ja toisaaltauusien sisällön hallintateknologioiden oppimista jakehittämistä. Viimeaikainen tutkimusfokus on olluterityisesti sisällön tekninen hallinta eli ContentManagement, jossa tärkein yhteistyökumppani onBostonissa toimiva Massachusets Institute ofTechnologyn ( MIT) Media Labin kanssa solmittuunsponsorisopimukseen perustuva hanke. Toinen fokuson käyttäjän mediakokemuksen eli User Experiencenhallinta. Tällä alueella Alma Medialla on myössponsorointiin perustuva tutkimus- ja yhteistyöhan-

New Media

40 000

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0Kes Mar Huh Syys Hel Hei Jou Tou Lok96 96 97 97 98 98 98 99 99

Lähde: Alma Media Oyj

Kauppalehti Onlineeri kävijöitä/viikko

60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

0

KauppalehtiWOW!Taloussanomat Lähde: WTM

Elo Lok Jou Hel Maa Kes Elo Lok Jou Tam

Kävijät/viikko8/98—1/00

180 000

160 000

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0Huh Tou Kes Hei Elo Syys Lok Mar Jou Tam

IltalehtiIlta-Sanomat Lähde: WTM/IMR

Kävijät/viikko4/99—1/99

33

ke yhdessä Stanfordin yliopiston CSLI:n(Center for the Study of Language andInformation) sekä Helsingin Kauppakorkea-koulun Center for Knowledge and InnovationResearchin kanssa.

Kansainvälisen yliopistotasoisen tutkimus-yhteistyön lisäksi Alma Media on ollut laajastimukana myös kotimaisissa tutkimusohjelmis-sa. Tämä on ollut perusteltua, koska Suomitietoyhteiskuntana on edelläkävijä maailmanmitassakin. “Suomi-laboratoriossa” on mah-dollista tehdä hyvin korkeatasoista kehitys- jatutkimustyötä erityisesti langattomien Internet-palveluiden alueella. Alma Median tavoitteenaon säilyttää edelläkävijän asemansa uudenmedian ymmärtämisessä ja hallinnassa, mistäsyystä alan tutkimustoimintaan panostetaanjatkossakin vähintään 15 –20 milj. mk vuodes-sa.

Tutkimustoimintamme tavoitteena on syn-nyttää organisaatioon osaamista, joka konkre-tisoituu ylivoimaisina uuden median tuotteinaja palveluina. Alma Median tavoitteena on saa-da kilpailuetua ja erottautua markkinoilla tuot-teilla, joissa yhdistetään käyttäytymistieteen jateknologian viimeisimmät saavutukset. Kes-keistä uudella alalla on se, että tietämys onmahdollisimman syvällistä. Alma Mediantämän hetkisten menestystuotteiden, kutenKauppalehti Onlinen ja Iltalehti Onlinen taka-na onkin ollut tiivis ja pitkällinen tutkimusyh-teistyö. Uuden median sisältöjen tuottaminenvaatii myös kansallisilta sisällöntuottajilta kan-sainvälisesti kilpailukykyistä osaamista mm.personoitujen uutisten ja sähköisen kaupan-käynnin tuotekonseptien alueella.

Ihmistä lähellä olevan viestinnän tekeminenon yksi mediatalojen tärkeimmistä osaamis-alueista. Mediatalot osaavat tehdä lehtensä,televisio- ja radio-ohjelmansa vuosikymmenienkokemuksella kuluttajaa miellyttäviksi. Tämäsama ihmislähtöisyys verkossa on yksi AlmaMedian tärkeimpiä tutkimusalueita. Stanfordinyliopistossa Alma Media on tutkinut viestin-nän personoinnin psykologiaa. YhteistyössäStanfordin kanssa on käynnistetty yhteisiä tut-kimushankkeita mm. luotettavuuden merki-tyksestä sekä sosiaalis-emotionaalisista käyttö-liittymistä verkossa. Piilaaksossa on myös aloi-tettu yhteistyö alan johtavien yritysten kanssa.

Alma Median kansainvälinen verkottumi-nen ihmiskeskeisessä tutkimustoiminnassa onkeskitetty Helsingin KauppakorkeakoulunCenter for Knowledge and InnovationResearchiin (CKIR). Kyse on uudenlaisestayhteistyösuhteesta Alma Median tutkimustoi-minnan ja tieteellisen laboratorion välillä, jossapyritään tieteen näkökulmasta tekemään käy-täntöön suuntautuvia sovelluksia. CKIR:ää

sponsoroiva Alma Media pääsee myös vahvistamaankansainvälistä verkkoaan korkeatasoisen tieteellisentutkimuksen aloilla. CKIR:n dekaani ja professori onmaailmankuulu knowledge management tutkijaIkujiro Nonaka, joka toimii myös Berkeleyn yliopis-ton ja Hitotsubashin yliopiston professorina.

CKIR:n kokeellisen mediapsykologian laborato-rio — Knowledge Media Laboratory — tutkii jakehittää tietämyspohjaista näkemystä viestinnästä.Projektin tavoitteena on kansainvälisellä tasolla kil-pailukykyisen soveltavan tieteellisen tutkimuksenavulla tutkia mediasisältöjen kulutusta. Tutkimus-tuloksia voidaan käyttää mm. mediasisältöjen käyt-töliittymien kehitykseen. Knowledge MediaLaboratory työllistää alkuvaiheessaan viisi tutkijaaja joukon alihankkijoita. MIT MediaLab toimiimyöhemmin Knowledge Media Laboratoryn tekno-logiapartnerina. Stanfordin Yliopisto toimiisosiaalis-emotionaalisten käyttöliittymien psykolo-gian laboratoriona. Japanilaisen Hitotsubashin yli-opiston kanssa tutkitaan mediatuotteiden innovaa-tioprosseja. Yhteistyötä tehdään myös mm. piilaak-sossa sijaitsevan virtuaalisia myyntiassistentteja ra-kentavan Netsage Corporationin kanssa.

Mediakulutusta on tutkittu myös Tampereen yli-opiston tiedotusopin laitoksen “Locality in theGlobal Net”-hankkeessa. Siinä on selvitetty paikalli-suutta sekä uusia journalistisen ja yhteisöllisen toi-minnan muotoja verkkoviestinnässä. Hankkeeseenovat myös osallistuneet kaksi MIT MediaLaboratoryn professoria osana vierailuprofessuuriaTampereen yliopistolla. Tampereen yliopistonTauchi-ryhmä (Human Computer InteractionResearch Group) on tuottanut Alma Median pää-tuotteiden käytettävyystutkimusta. Tampereen tek-nillisen korkeakoulun KULTU-kuluttajatutkimus-ryhmän kanssa on selvitetty Alman tärkeimpienverkkotuotteiden kulutuksen syitä ja tulevaisuuden-kuvia.

Ihmisläheisen verkkoviestintätutkimuksen ohellatoinen tutkimuksen painopistealue on ollut digitaa-listen sisältöjen hallinta ja asiakaskohtainen räätä-löinti. Sisällöntuotannon prosessit ovat merkittäväs-sä murrosvaiheessa ja teknisesti korkeatasoisen sisäl-lönhallinnan merkitys korostuu. Sisällönhallintaa ontutkittu Teknillisen Korkeakoulun kanssa yhteistyös-sä SmartPush-hankkeessa, sekä osallistumallauseisiin TEKES-rahoitteisiin yhteisprojekteihin kutenIntegroituva julkaiseminen multimediaverkossa(IMU) ja Future-TV. Tampereen Yliopiston infor-maatiotieteiden laitoksen kanssa on solmittu yhteis-työsopimus, jonka alla on lukuisia sisällönkuvauk-seen ja tiedonhakuun liittyviä hankkeita.

Alma Media on jatkanut tiivistä tutkimusyhteis-työtä MIT Media Laboratoryn kanssa, jonka Newsin the Future -ohjelman rahoittajana se on toiminutvuodesta 1993 alkaen. MIT:n kanssa tehdyt yhteis-työhankkeet ovat liittyneet mediatuotteiden räätä-löintiin sekä verkkoviestinnän yhteisöllisyyteen.

1500

1000

500

0Kaikki MTV3 Ilta- Kauppa- Aamu-www lehti lehti lehtikäyttäjät

Syksy 1997Syksy 1998Syksy 1999

Lähde: Taloustutkimus Oy, Web Site Survey

“On joskus vieraillutsivuilla”

Mobiilipalvelut mahdollistavatinformaatio-, viihde- ja elämys-palvelujen saatavuuden paikas-ta riippumatta.

Kuva: Lehtikuva Oy

34

Myös useiden MIT:sta syntyneiden ja digitaali-seen mediaan liittyvien yritysten kanssa onkäynnistetty yhteistyö.

Alma Media on osallistunut aktiivisestiTeknologian Kehittämiskeskuksen TEKESinUSIX (uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka)—teknologiaohjelman suunnitteluun ja paino-pistealueiden määrittelyyn. Kolmevuotisessaohjelmassa painopistealueina ovat mm. luon-nollisen kielen sovellukset, henkilökohtainennavigointi, aktiiviympäristöt, elektroninenasiointi ja tiedon hakeminen, yhdistely ja jalos-taminen. Alma Media on mukana useissa oh-jelmaan kuuluvissa tutkimushankkeissa, joissakehitetään esim. puheentunnistuksen teknolo-gioita, käyttäjäkeskeisiä signaalinkäsittelyjär-jestelmiä ja personoituja, adaptiivisia käyttö-liittymiä.

New Media

New Media vuosina 1987—1998Vuonna 1987 Uusi Suomi -konserniin kuuluneenKauppalehden päätöstä lehdessä julkaistujen artik-kelien arkistoimisesta sähköiseen muotoon voidaanpitää Alma Media -konsernin uusmediatoimintojenavauksena. Kauppalehti oli eräs ensimmäisiä lehtiä,jotka siirtyivät Suomessa elektroniseen toimitus- jataittojärjestelmään, mikä mahdollisti mediasisältö-jen sähköisen arkistoinnin toimituksen omien tarpei-den lisäksi myös hyödynnettäviksi edelleen kaupal-lisina tietokantoina. Tietokantaa myös myytiin,mutta 1980-luvulla ennen Internetin aikaa käyttäjä-määrät tietokannalla olivat pieniä. Nykyisin nuo tie-tokannat ovat luettavissa mm. Kauppalehti Onlinenkautta.

Samoihin aikoihin Aamulehteä kustantavaTampereen Kirjapaino Oy oli lähtenyt hakemaankasvua kustannus- ja kirjapainotoiminnan ohella tie-totekniikasta. Silloiseen Tampereen KirjapainoOy:öön ostettiin lukuisia tietotekniikka-alan yrityk-siä. Samalla tutkittiin mahdollisuutta löytää lehdensisällölle uusia jakelukanavia. Eräs tällainen hankeoli televisiomonitoreihin välitettävät uutispalvelut.Näitä Infostandeiksi kutsuttuja monitoreja sijoitet-tiin mm. lentoasemille ja ne välittivät videotex-sisäl-töinä mm. Aamulehden uutissähkeitä ja säätietoja.

Tampereen Kirjapaino Oy ja Uusi Suomi Oy fuu-sioituivat -80-luvun lopulla. Suomen kansantalousajautui erittäin syvään lamaan vuosikymmenen vaih-teessa. Uusi Suomi Oy:n ja Tampereen KirjapainoOy:n fuusiossa syntynyt Aamulehti-yhtymä keskittyiuuden median tutkimuksen ja panostusten sijaansaneeraamaan toimintojaan kannattaviksi. Osanasaneerausta lakkautettiin Uusi Suomi -sanomalehtivuonna 1991.

OtaOnline 1994Yhtiössä nähtiin kuitenkin jo 1993, että joukkovies-tinten digitalisointi tulee muuttamaan alan toiminta-ympäristöä. Sitä ei vielä tiedetty miten ja millä väli-neillä digitalisioitua joukkoviestintää tullaan tule-vaisuudessa harjoittamaan. Aamulehti-yhtymä solmivuonna 1993 yhteistyösopimuksen Bostonissa toimi-van Massachusetts Institute of Technologyn (MIT)kanssa. MIT:n Media Laboratoryssä oli juuri käyn-nistetty tulevaisuuden viestintään keskittyvä News inthe Future -tutkimusprojekti ja se kiinnostiAamulehti-yhtymää erityisesti. Aamulehti-yhtymäoli ainoana Pohjoismaisena mediatalona mukanaprojektissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittääsähköinen sanomalehti, mikä mahdollistaisi myösuutisten personoinnin lukijakohtaisesti.

Samana vuonna business-to-business -mainon-nassa vahva Kauppalehti käynnisti sähköisen mark-kinapaikan liikekiinteistöille ja toimitiloille. Koskamonet Kauppalehden lukijat tai heidän edustamansayritykset tarvitsivat vastaavia tiloja, Kauppalehti oli

35

luonnollinen foorumi tällaisen markkinatiedonvälittämiseen. Kauppapaikka sai nimekseenDIME, joka tuli sanoista digitaalinen media.

Vuonna 1994 Aamulehti-yhtymän uudenmedian tutkimustoiminta ja liiketoimintahank-keet koottiin Alexpress-liiketoimintaryhmään,mutta myös konsernin sanomalehdet jatkoivatdigitaalisen median tutkimusta. BostonissaMIT:n opiskelijakampuksella oli käynnistettysähköinen Fishwrap-sanomalehti verkossa.Jotta aivan uudenlaista mediatuotetta voitiintutkia oikeassa käyttöympäristössä, perustet-tiin Suomeenkin Otaniemen suljettuun verk-koon oma sähköinen lehti. Vuonna 1994 aloi-tettu OtaOnline oli Suomen ensimmäinenverkkomedia. Hanke perustui TeknillisenKorkeakoulun kanssa edellisvuonna solmit-tuun yhteistyösopimukseen. OtaOnlinen kauttanoin 3 000 käyttäjää pystyi lukemaanIltalehden, osia Aamulehdestä, Kauppalehdestäja Kauppalehti Optiosta omalta päätteeltään.Lisäksi OtaOnline välitti säätietoja sekä omantoimituksen tekemiä uutisia. OtaOnlinesta saa-dut kokemukset ovat olleet erittäin arvokkaitaAlma Media verkkotuotteiden tuotekehitykses-sä. Jo samana vuonna avattiin Aamulehti-yhty-mälle täysin omana tuotantona toteutetutwww-sivut.

Jotta uusiin viestimiin pystyttiin toimitta-maan reaaliaikaisia uutissähkeitä, perustettiinAlexpressiin oma uutistoimitus. Alexpressinuutisia välitettiin teksti-tv:n kautta, telefaxeillasekä äänitiedostoina puhelimiin ja paikallisra-dioille.

Iltalehti Online ja MTV3i 1995Sekä Aamulehti-yhtymä että MTV Oy olivataktiivisesti mukana Kansallisessa Multimedia-ohjelmassa. KAMU-ohjelmalla valtiovaltahalusi edistää uuden median tutkimusta jaSuomen asemaa uuden viestintätekniikan hyö-dyntäjänä. Aamulehti-yhtymä oli voimakkaastimukana Broad Band Village- ja Nääsnetti-pro-jekteissa, joilla selvitettiin mm. nopeisiin ATM-yhteyksiin perustuvaa multimediaviestinnäntoteuttamistekniikkaa ja kuluttajakäyttäyty-mistä. Ylöjärven asuntomessualueen uudenasunnot varustettiin laajakaistaisilla verkkoyh-teyksillä, jolloin asukkaat pääsivät testaamaanuuden viestintätekniikan mahdollisuuksia joka-päiväisessä elämässä. Tässä hankkeessa onmukana myös Tampereen Yliopisto, jonkakanssa tutkimusyhteistyö käynnistettiin jovuonna 1993.

Vuoden ehkä tärkein uutinen oli kuitenkinIltalehti Onlinen avautuminen Internetissälokakuussa 1995. Se ei ehkä ollut aivan ensim-mäinen sanomalehti verkossa, mutta se oli

ensimmäinen interaktiivinen sanomalehti. Jo samanvuoden lopussa lehdellä oli 20 000 rekisteröitynyttäkäyttäjää. Hieman Iltalehden jälkeen MTV Oy avasioman KAMU-projektinsa tuloksena oman verkko-palvelunsa MTV3i:n. Samana vuonna Alexpressaloitti ensimmäisenä maailmassa uutissähkeidenvälityksen GSM-puhelimiin sekä teksti- että äänitie-dostoina ja toi markkinoille ensimmäisen oman CD-ROM -levyn, joka osasi suoraan ohjata käyttäjääInternet-surfauksessa. Internetin käyttöön opastavaawww-opasta myytiin melkoinen määrä ja jaettiintuhansittain Suomen kouluille. Vuoden lopussaAamulehti-yhtymän ja MTV:n verkkopalveluilla olinoin 10 000 käyttäjää viikossa.

Kauppalehti Online 1996Vuonna 1996 Aamulehti-yhtymän lehdistäInternettiin vietiin ensin Aamulehti ja toukokuussaKauppalehti. Kauppalehti on alusta alkaen enemmänpalvelukokonaisuus kuin sanomalehti verkossa.Lehdessä olevien artikkelien lisäksi palvelusta onsaatavissa reaaliaikaiset pörssikurssit, yhtiöidenpörssitiedotteet, oman uutistoimituksen online-uuti-set ja artikkelien arkistotietokanta vuodesta 1987lähtien. Palvelu on poikkeuksellisesti osin maksulli-nen.

Aamulehti-yhtymän KAMU-projektin Nääsnetinsisällä Alexpress vei samana vuonna ensimmäisenämusiikkia sisältävän live-radiosignaalin ja MTV3itelevisiosignaalin Internetiin. Molemmat ensimmäisi-nä Euroopassa. Samana vuonna Alexpress jaKauppalehti tuottavat jo uutispalvelun Nokianuutuustuotteelle Communicator 9000:lle Nääsnetti-projektissa. Nääsnetissä rakennettiin 500 käyttäjällemyös Suomen ensimmäinen kolmiulotteinen,monenkeskinen teksti-chat, joka perustuu israelilai-sen Black Sun Interactiven teknologiaan. Lisäksirakennettiin edistyksellinen video-on-demand -palve-luun, online-työkaluihin ja simuloituun tekoälyynperustuva matemaattisen sanallisen ongelmanratkai-sun opetusohjelma Solver. Solveria kokeillaan menes-tyksellä Suomen ensimmäisen mediaserverin pyörit-tämänä Tampereen teknillisen korkeakoulun digitaa-lisen median instituutin kanssa Tampereen alueenkouluissa matematiikan opetuksessa ATM-yhteyksiäkäyttäen. Alexpress teki toisen CD-ROM-levynsä;Pekka Poron Joulukuun, joka on interaktiivinen jou-lukalenteri piirrosanimaationa. Jouluna 1996 levy olimyydyin suomalainen CD-ROM.

Jotta Internet ei jäisi vain harvojen etuoikeudeksiAlexpress kehitti Nääsnetti-projektissa helppokäyt-töisen www-julkaisinohjelmiston, jonka avulla pien-yhteisötkin pääsivät hyödyntämään sanomalehdissäkehitettyä uuden median julkaisutekniikkaa.Verkko- Aamulehteen kehitettiin Nääsnetissä taaja-maviestintä-ohjelmisto, joka mahdollistaa pienyhtei-söjen oman internet-julkaisemisen. Kymmenkuntayhteisöä alkoi säännöllisesti julkaista omia lehtiään

Sonera

HPY/Kolumbus

Saunalahden Serveri

MTV3 Internet-access

Eunet

Telia Internet

Funet/universities/colleges

Clinet

NIC Nettiyhteys

Ei tunne yhtään

0 20 40 60 80

SpontaaniAutettu

Lähde: Taloustutkimus Oy

Internetoperaatto-reiden tunnettuus

36Alprint

Aamulehden www-sivujen alla. Kiinteistöjen jaliikehuoneistojen markkinapaikasta alkanutDIME laajennettiin yksityisten kuluttajien tuot-teeksi. Uudessa DIMEssä oli mukana asunnotja vapaa-ajankohteet sekä kehittynyt haku- jakarttapalvelu. Palvelussa oli jo tuolloin mm.sähköinen vahtipalvelu, joka ilmoitti hakijanomaan sähköpostiosoitteeseen kun käyttäjänhakukriteereissään määrittelemä kohde päivit-tyi palvelun tietokantaan. Ensimmäistä kertaakiinteistöilmoitteluun tuli mahdolliseksi liittäälähes rajattomasti valokuvia, pohjapiirrustuk-sia sekä opaskarttoja. Vuoden lopussaAamulehti-yhtymän ja MTV:n verkkopalveluil-la oli noin 50 000 käyttäjää viikossa.

Uusi media keskeisellä sijalla AlmaMedian synnyssä vuonna 1997Aamulehti-yhtymässä nähtiin, että eri media-muodot tulevat digitalisoinnin edetessä väistä-mättä konvergoitumaan eli yhdentymään kes-kenään. Aamulehti-yhtymä oli mukana paine-tussa viestinnässä, radiossa ja uudessa medias-sa, mutta televisiotoimintaa se ei harjoittanut.Tästä syystä alettiin hakea yhteistyötä Suomenjohtavan televisioyhtiön MTV Oy:n kanssa.Yhtiöt hakivat yhdessä mm. valtakunnallistaradiotoimilupaa ja uutta valtakunnallista tele-visiotoimilupaa sekä alueellista televisiotoimi-lupaa. Lupa radiolle saatiin. Samaan aikaanAamulehti-yhtymä hankki omistukseensa noinviidenneksen MTV Oy:n osakkeista. Keväällä1997 yhtiöiden omistajat päättävät, että onmolempien yhtiöiden ja niiden osakkeenomis-tajien etu fuusioida yhtiöt uudeksi joukkovies-tintäalan yritykseksi. Eräs keskeinen fuusionperuste oli nähtävissä olevat synergiaedutuuden median alueella.

Samana vuonna MTV3i käynnisti sivuilleenBonnier Onlinen kanssa Funplanet-pelimaail-man, Iltalehti oli luettavissa Soneran Inet-tv-boxin kautta ja Nokialle aloitettiin tuottaa yri-tyskohtaista uutispalvelua. Vuoden lopussaAamulehti-yhtymän ja MTV3:n verkkopalve-luilla oli noin 100 000 eri käyttäjää viikossa.

Luokiteltu ilmoittelu verkkoon 1998Suomalaiset ovat erittäin ennakkoluulottomiaottamaan käyttöön uusia viestintäteknologiantarjoamia tuotteita. Matkapuhelimien jaInternet-yhteyksien määrillä mitattuna Suominousi maailman kärkeen. Jotta verkkomainon-ta pystyisi nousemaan merkittäväksi tuloläh-teeksi tarvitaan verkkoon uusia tuotteita ja pal-veluita. Ainoastaan riittävän suuret kohdennet-tavat yleisöt mahdollistavat uuden median käy-tön myös mainosmediana. Uusina tuotteina

Alma Media -sivustoille avattiin Jobplace- jaJobline- rekrytointipalvelut. Alma Media omistaaJoblinesta 75 %. Palvelu on ollut liiketaloudellisestikannattava lähes avaamisestaan lähtien.

Uusmediatuotteiden suurkuluttajia ovat nuoret.Jotta heille osattaisiin tehdä oikeanlaisia tuotteita,Alma Media palkkasi kesätoimittajikseen noin 20nuorta, ja perusti aivan uudenlaisen virtuaalitoimi-tuksen. Alma Median eri medioissa työskennelleetnuoret kesätoimittajat julkaisivat omaa Au-rinko.netiä verkossa. Erilaiset hakupalvelut ovatosoittautuneet erittäin suosituiksi, mistä johtuenMTV3i:n sivuillle otettiin suomenkielinen hakupal-velu Alta Vista. Kauppalehti Online aloitti vuodenaikana GSM-puhelimiin välitettävän pörssikurssipal-velun ja laajensi yritysten intra- ja extraneteihin koh-distuvaa sisältöjen myyntiä. Alexpress aloittaa 30pirkanmaalaisen koulun kanssa laajan projektin kes-kittyen kouluille tarkoitetun Internet-julkaisemisenhyödyntämiseen opetuksessa. Lisäksi EU:n kanssaaloitetaan projekti haja-asutusalueiden tietotarpei-den palvelemisessa kahdella paikkakunnalla.

Sanomalehdet ja mm. televisio ovat kehittyneetvuosien saatossa nykyiseen muotoonsa. Sen sijaanuuden median tuotteet vain tuotiin markkinoille janiillä vastaavaa aikaa muotokielen vakiintumiseen eiole ollut. Verkkotuotteiden ulkoasusta, kuvien aset-telusta tai niiden käyttökokemuksista ei ole ollut saa-tavilla syvää tutkimustietoa. Tästä syystä AlmaMedia solmi yhteistyösopimuksen StanfordUniversityn kanssa. Tavoitteena on hankkia perus-teellista tutkimustietoa verkkotuotteiden käytöstä jasiitä millaisia tuotteita kuluttajat haluavat ja mitä heajattelevat eri tuotteista ja palveluista. Syksyllä AlmaMedia solmi yhteistyösopimuksen Nokian kanssasisällön tuottamisesta kolmannen sukupolven mat-kapuhelimiin ja muihin langattomiin päätelaitteisiin.Vuoden lopussa Alma Median verkkopalveluilla olinoin 200 000 käyttäjää viikossa.

Alprint

38Alprint

ALPRINT

”Painotuotteiden vienti Suomesta Venäjälle las-ki vuonna 1999 edellisvuodesta 400 milj. mk.Pelkästään Alprintin vienti laski 120 milj. mk.Volyymin romahtamisen lisäksi myös hintatasoaleni. Muutos Venäjän kaupan kysynnässä hei-jastui kielteisesti myös kotimarkkinoiden hin-tatasoon. Näiden tekijöiden yhteisvaikutukse-na Alprintin tulos painui lähelle nollatasoa,huolimatta myönteisestä länsiviennin volyymi-kehityksestä ja välittömästi toteutetuista so-peutustoimenpiteistä.

Kun ei ole syytä uskoa, että Venäjän paino-tuotteiden kysynnän muutos olisi väliaikainen,Alprintin toiminta sopeutetaan nykyistä mark-kinatilannetta vastaavaksi sekä kapasiteetinettä kustannusrakenteiden osalta. Pohjan tälletyölle muodostaa vuoden 1998 puolella päätet-ty korvausinvestointiohjelma. Kyse on toimi-pisteiden yhdistämisestä ja konekannan karsi-misesta ja modernisoinnista. Vuonna 1999Jämsän ja Valkeakosken toiminnot siirrettiinSarankulmaan. Vuoden 2000 aikana Kemintoiminta siirtyy Rovaniemelle sekä koko heatset -painaminen keskitetään Tampereelle. Vuo-sina 1999—2000 Alprintin toimipisteidenmäärä vähenee viidellä kahdeksaan. Yhtiönorganisaatiota kehitettiin vastaamaan muuttu-via rakenteita. Avainsanoja ovat keskittämi-nen, prosessiajattelu ja asiakaslähtöisyys.

Pääosa ylläkuvatun sopeutusohjelman toteu-tuksesta tapahtuu vuoden 2000 aikana ja tulok-set näkyvät seuraavan vuoden puolella. Kunmarkkinatilanteenkin oletetaan säilyvän nykyi-sen kaltaisena, jää Alprintin tulos kuluvaltavuodelta vuoden 1999 tasolle.

Vuoden 2000 aikana tulevat vielä ratkaista-viksi arkkipainoliiketoiminnan rakenne, Hy-vinkään painon toiminnan niveltäminen yhtiönmuuhun toimintaan ja hybridi-liiketoiminnan

sijoituskysymykset. Näistä johtuvat toimenpiteetajoittuvat vuoteen 2001 ja niiden tulosvaikutuksetnäkyvät vuodesta 2002 alkaen.”

Risto Takala

1999 1998

Liikevaihto, Mmk 786 880Osuus konsernin liikevaihdosta, % 24 28Liikevoitto, Mmk 0 29Investoinnit, Mmk 115 37Poistot yhteensä, Mmk 56 61Goodwill-poistot, Mmk - -Sijoitettu pääoma keskimäärin, Mmk 460 449Henkilöstö keskimäärin 957 971

Risto TakalaAlprint OyToimitusjohtaja

Alprint on Alma Median graafista teollisuutta harjoit-tava liiketoimintaryhmä. Alprint on Pohjoismaiden suu-rin offsetpainotalo, jonka asiakaskunnan ytimen muo-dostavat pohjoismaiset ja venäläiset kustantajat sekäsuuret mainostajat. Asiakaskunnan keskuudessa Alprinttunnetaan luotettavana ja teknisesti monipuolisena pai-notalona, jonka palvelukyvyn takaa osaava henkilökun-ta. Alma Media -konsernissa Alprint tuottaa kustannus-toiminnan tarvitsemat painopalvelut ja kehittää yhdessäkonsernin muiden liiketoimintaryhmien kanssa uusiayhdistelmäratkaisuja viestinnän tarpeisiin.

Alprint Oy

Cold set -tuotelinjaHeat set -tuotelinjaHybridi-tuotelinjaErikoistuotteet-tuotelinjaAlprint Prepress

Muu kotimaa, 35 %Alma Media, 32 %Skandinavia, 22 %Venäjä, 8 %Muut, 3 %

Raaka-aineet, 46 %Henkilöstökulut, 28 %Poistot, rahoitus, 9 %Muut kulut, 17 %

Tuottorakenne 1999

Kulurakenne 1999

39

Alprintin toimintamalliAamulehti-yhtymässä ja sittemmin AlmaMedia -konsernissa painotoiminnasta on vas-tannut Alprint Oy. Alma Median omien lehtienpainaminen vastaa noin yhtä kolmasosaaAlprintin liikevaihdosta. Vuona 1992 yhtiöi-tetty Alprint muodostui useista osakeyhtiö-muotoisista yhtiöistä. Vuoden 1996 aikanasanomalehtituotteita painavista yhtiöistä jayksiköistä muodostettiin Alprint Sanomalehti-painot Oy ja aikakaus- ja sarjakuvalehtiä sekäerilaisia arkki- ja mainospainotuotteita paina-vista yhtiöistä ja yksiköistä muodostettiinAlprint Aikakauslehtipainot Oy. Alprintin asia-kaskunnan muodostavat pääasiassa suuret leh-tikustantajat ja mainostaja-asiakkaat Suomes-sa, Skandinaviassa ja Venäjällä. Lisäksi muitamerkittäviä vientimaita ovat mm. Englanti jaSaksa.

Keväällä 1998 Alprint käynnisti laajan toi-mintamalliuudistuksen, jonka mukaisestiAlprintin organisaatiorakenne muutettiin viimevuoden aikana asiakaslähtöiseksi palveluorga-nisaatioksi. Toimintamallin muutoksella tähdä-tään palvelun parantamiseen ja kustannusra-kenteen tehostamiseen. Vuoden 1999 syys-kuussa aloitettiin prosessi, jonka aikana kaikkiAlprintin toiminnot yhdistetään Alprint-kon-sernissa aikaisemmin emoyhtiönä toimineeseenAlprint Oy:öön.

Nykyisessä toimintamallissa kaikkia Alprin-tin asiakkaita palvelee yhteinen myyntiyksikköja Alprintin kotimarkkinalueeksi määriteltiinSuomen lisäksi koko Skandinavia. Asiakkaidenerilaisista lisäarvotarpeista johtuen palvelu onkohdennettu erikseen kustantaja-asiakkaille jamainostaja-asiakkaille. Lisäksi palvelumallissaomiksi erityiskohderyhmiksi on määriteltyasiakkaat Venäjän markkinoilla ja painopalve-luita välittävät myyntiagentit. Alprintin tuotan-to jaettiin yhtenevien tuotantoteknologioidenmukaisiin cold set-, heat set-, hybridi- ja eri-koistuotteet -tuotelinjoihin. Tuotelinjoja palve-lee keskitetysti yhteinen Alprint Prepress -yksikkö. Samoin kaikki keskeiset liiketoimin-nan tukitoiminnot kuten talous, hallinto, tieto-tekniikka ja kunnossapito on organisoitu pal-velemaan kaikkia Alprintin tuotelinjoja ja nii-den yksiköitä. Tuotelinjojen johtajat ja AlprintPrepress-yksikkö raportoivat operatiiviseksivaratoimitusjohtajaksi elokuussa 1999 nimite-tylle Sampo Saloselle.

Cold set -tuotelinja vastaa cold set -teknii-kalla painettavista tuotteista. Tyypillisiä tuot-teita ovat suuret pelkästään sanomalehtipape-rille painettavat sanomalehdet ja mainospaino-tuotteet. Linjan tuotantoyksiköt sijaitsevatTampereella, Rovaniemellä ja Kajaanissa.

Heat set -tuotelinja palvelee lähinnä aikakausleh-tikustantajia, suuripainoksisten korkealaatuistenluetteloiden ja mainospainotuotteiden tilaajia. Tällähetkellä sen näitä asiakasryhmiä palvelevat tuotan-toyksiköt sijaitsevat Tampereella, Vantaan Tammis-tossa ja Porissa. Tuotelinjan heat set -rotaatiot kes-kitetään kuluvan vuoden aikana Tampereen Raho-laan valmistuvaan painotaloon, johon koneinves-tointien ja konesiirtojen kautta syntyy painokapasi-teetin ja sidontamahdollisuuksien puolesta Pohjois-maiden monipuolisin heat set -paino. Samassa yh-teydessä toiminta Porin heat set -yksikössä jaVantaan Tammistossa lakkaa. Tuotelinjaan kuuluulisäksi Hyvinkään yksikkö, joka palvelee erityisestisarjakuva- ja ristikkolehtien kustantajia.

Hybridi-tuotelinjan yksiköt sijaitsevat VantaanKaivokselassa ja Porissa. Hybridi-tuotteet ovat pai-notuotteita, joissa osa sivuista voi olla painettu sano-malehtipaperille ja osa päällystetylle aikakauslehti-paperille. Päällystetty aikakauslehtipaperi on monis-sa tuotteissa tärkeä lisäarvo asiakkaalle etenkinmerkkitavarailmoitusten myynnissä.

Erikoistuotteet-tuotelinjaan on keskitetty Alprin-tin pienrotaatiotoiminta sekä arkki- ja digitaalipai-not. Tuotelinjan tuotteita ovat pienipainoksisetsanomalehdet ja esitteet, korkealaatuiset arkkipaino-tuotteet ja erikoismateriaaleille painettavat erikois-painotuotteet. Linjan tuotanto on keskitettyTampereen Sarankulmaan ja Helsingin Lautta-saareen. Linjan sanomalehtirotaatiotoiminta muo-dostettiin vuoden aikana lakkautetuista Jämsän jaValkeakosken yksiköistä. Jämsän yksikön sanoma-lehtirotaation väriominaisuuksia lisättiin uudellaväritornilla ja kone siirrettiin Tampereelle. Erikois-tuotteet-tuotelinjan Tampereen yksikkö sijoitettiinsamaan kiinteistöön cold set -tuotelinjan yksikönkanssa, joten yksiköt pystyvät hyödyntämäänyhteisiä tukitoimintoja.

Erikoistuotteet-tuotelinjaan kuuluva digitaalipai-no on Alprintin ja Tampereen Ammattioppilaitok-sen yhteisprojekti, jossa painokoneen omistaaTampereen Ammattioppilaitos ja Alprint vastaa pai-non liiketaloudellisesta toiminnasta sekä graafistaalaa opiskelevien oppilaiden työharjoittelusta.

Markkinatilanne Painotuotteiden kysyntä kasvoi Suomessa jaSkandinaviassa ja muun Euroopan markkinoillaedellisvuodesta, mutta Venäjän viennin romahtami-nen elokuussa 1998 on heikentänyt erittäin voimak-kaasti alan kannattavuutta. Painotuotteiden vienti-määrät Suomesta Venäjälle alentuivat edellisvuodes-ta noin 400 milj. mk. Tämä vapautunut ylikapasi-teetti on alentanut painotuotteiden hintoja myösSuomen markkinoilla. Tilannetta on vaikeuttanutlisäksi se, että monet painot investoivat Venäjän kau-pan kasvua silmällä pitäen uusiin painokoneisiin,jotka on nyt otettu käyttöön. Volyymilaskun lisäksi

Muu kotimaa, 35 %Alma Media, 32 %Vienti, 33 %

Liikevaihto markkinoittain 1999

Erikoistuotteet-tuotelinjanSarankulman yksikkö toimiisamassa kiinteistössä cold set -yksikön kanssa.

Tampereen Raholan heat set -yksikön uusi nopea aikakausleh-tirotaatio on tuotantossa kevääl-lä 2000.

40

Alprint sai marraskuussa1999 ensimmäisen ISO9002 -laatusertifikaatin.

myös painotuotteiden hintataso Venäjän mark-kinoilla laski erittäin merkittävästi. AlprintinVenäjän vienti on muodostunut sekä aikakaus-että sanomalehtituotteista.

Cold set- ja hybridituotteiden markkinoillaasiakkaat ovat siirtyneet lähes poikkeuksettatäyteen nelivärisyyteen, joka on vähentänytpäällystetyn aikakauslehtipaperin arvostustaja kysyntä on suuntautunut entistä voimak-kaammin vaaleampiin erikoissanomalehtipape-rilaatuihin. Tämä muutos on ohjannut tuotan-toa hieman suuremmasta euro-tabloid -koostanormaaliin tabloid-kokoon. Venäjän vienninvähentyminen vaikutti erityisesti hybridituot-teiden kysyntätilanteeseen ja hintatasoonVenäjän lisäksi Suomessa. Alprintin tabloid-formaattisten mainospainotuotteiden vienti län-teen kasvoi 8 milj. mk ja saavutetun 23 milj.mk:n tason nostaminen jatkossa näyttää toden-näköiseltä.

Erityisen merkittävästi Alprintin markkina-tilanne on muuttunut aikakauslehtituotteidenmarkkinoilla, sillä pääosa Venäjän viennistä onollut aikakauslehtiä. Tästä syystä jo ennenVenäjän viennin romahtamista aloitettu heatset -tuotannon kustannustehokkuuden paran-tamisohjelma on erittäin tärkeä Alprintille.Alprint on tehostanut markkinointitoimenpi-teitä länsimarkkinoilla ja se on onnistunutkinkasvattamaan myös aikakauslehtituotteidenvientiä Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan27 milj. mk:lla 180 milj. mk:aan. Tällä hetkel-lä hintataso Skandinavian markkinoilla onAlprintin päämarkkina-alueista paras.

Sarjakuvalehtien ja erikoistuotteiden paina-minen täydentävät Alprintin tuote- ja palvelu-valikoimaa. Näiden yhteenlaskettu liikevaihtooli noin 95 milj. mk (93 milj. mk). Alprintinasiakkaat näissä tuoteryhmissä ovat Suomestaja länsimarkkinoilta. Markkinatilanteessa eitapahtunut merkittäviä muutoksia.

Paperin hinnat vakaatAlprint käytti viime vuonna paperia noin87 000 (96 000) tonnia. Paperista noin 52 %(47 %) oli erilaisia sanomalehtipaperilaatuja,37 % (43 %) päällystettyjä paperilaatuja jamuita erikoislaatuja 11% (10 %). Myös eripaperilaatujen kulutuksessa näkyy aikakaus-lehtituotteiden painomäärien väheneminen.Paperihinnat nousivat hieman, mutta enna-koitua vähemmän. Alprint käytti paperiostoi-hin hieman runsaat 300 milj. mk. Tästä AlmaMedia -konsernin lehtien painamiseen käytet-tiin noin yksi kolmasosa.

Alprint ostaa tarvitsemansa paperin pääosinkotimaan eri tuottajilta puolen vuoden ja vuo-den kattavilla sopimuksilla. Tällä hetkellä

paperinhinnoissa ei ole odotettavissa merkittäviämuutoksia vuoden 1999 hintoihin verrattuna.

Liikevaihto ja tulosAlprintin liikevaihto oli 786 milj. mk (880 milj. mk).Liikevaihdosta Alma Media -konsernin osuus oli32 % (28 %), muiden kotimaisten asiakkaiden 35 %(32 %) ja viennin 33 % (40 %). Liikevaihdon supis-tumiseen vaikutti erityisesti Venäjän viennin alentu-minen vajaaseen kolmasosaan edellisen vuoden vien-timääristä. Alprintin cold set- ja hybridituotteidenvienti Venäjälle laski 64 milj. mk runsaaseen 15 milj.mk:aan. Myös heat set -tuotteiden vienti laski64 milj. mk 43 milj. mk:aan.

Alprintin myynti Alma Media-konsernille kasvoihieman lehtien hyvän levikkikehityksen johdosta jase oli 252 milj. mk (243 milj. mk). Vuoden 1998lopulla ja vuoden 1999 alussa Alma Media -konser-niin ostettujen Pohjolan Sanomien ja KainuunSanomien painotuotanto ei ole mukana Alprintinvuoden 1999 luvuissa. Muu kotimaan myynti alenipääasiassa hintakehityksen johdosta 11 milj. mk273 milj. mk:aan. Positiivinen seikka oli länsivienninkasvu. Aikakauslehtien ja tabloid-formaattisten tuot-teiden vienti Skandinaviaan ja muualle Eurooppaankasvoi 35 milj. mk:lla 203 milj. mk:aan.

Alprintin liikevoitto oli muutamia satoja tuhansiamarkkoja positiivinen, kun se vielä edellisvuonna oli29 milj. mk.

Venäjän viennin määrien vähentyminen leikkasiAlprintin liikevoitosta 20 milj. mk, jonka lisäksi hin-tatason lasku Venäjän markkinoilla alensi kannatta-vuutta edelliseen vuoteen verrattuna 5 milj. mk.

Alprintin investoinnit olivat yhteensä 115 milj.mk (37 milj. mk). Investoinneista TampereenHeat set-yksikköön kohdistui 62 milj. mk, Vantaan Hybridi-yksikön uudistamisprojektiin 21 milj. mk, Tam-pereen Erikoistuotteet-tuotelinjan uuteen painoko-neeseen ja pienrotaation siirtoon yhteensä 16 milj.mk. Loppuosa investoinneista oli normaaleja käyttö-omaisuus- ja ylläpitoinvestointeja.

Painamisesta kokonaisratkaisuihinAlma Media tarvitsee omia sanomalehtipainoja eri-tyisesti suurten maakuntalehtien painamiseksi, jotentältä osin painaminen on Alma Median ydinliiketoi-mintoja. Myös tällä alueella haetaan ratkaisuja kus-tannustehokkuuden parantamiseksi. Kuluvan vuo-den maaliskuusta lähtien Kemissä ilmestyvän Poh-jolan Sanomien painaminen siirtyy painettavaksiRovaniemelle samaan painoon Lapin Kansan kans-sa. Muutos alentaa konsernin kustannuksia ja lisäämerkittävästi Rovaniemen yksikön kannattavuutta.

Alprintissa meneillään oleva kustannustehokkuu-den ja asiakaspalvelun parantamisohjelman tavoit-teena on saada Alprintin kustannustehokkuus vas-taamaan markkinoiden tämänhetkistä hintatasoa.

Sanomalehtipaperi, 52 %Päällystetyt paperit, 37 %Muut, 11 %

Paperiostot lajeittain1999

Tampereen Raholan heat set -yksikön laajennusosa nousiharjakorkeuteen marraskuussa.

41

Laskelmien mukaan nyt käynnistetyt toimenpi-teet pienentävät Alprintin kustannuksia vuosi-tasolla 50 milj. mk:lla vuoden 2002 alusta lu-kien.

Tuotantokoneiston modernisoinnin lisäksiAlprint on käynnistänyt useita projekteja koko-naispalvelunsa parantamiseksi avainasiakasryh-mille. Mainostaja-asiakkaiden kanssa on käyn-nistetty pilottiprojektina ADAM-toimintamalli(Alprint Digital Asset Management). Tämändigitaalisen aineiston siirtoon ja hallintaan kes-kittyvän projektin päämääränä on helpottaa janopeuttaa mainostaja-asiakkaiden, heidänmainostoimistojensa sekä painotalon yhtey-denpitoa painotyön valmistamisen eri vaiheis-sa. Koska digitaalista aineistoa voidaan hyö-dyntää asiakkaiden tarpeiden mukaan myösmuualla kuin painotöissä, on tässä projektissamukana edustajat myös Alma Median muistaliiketoimintaryhmistä.

Marraskuussa Alprint perusti Alprint-Clubin, jonka jäseniksi kutsuttiin eri asiakas-ryhmien edustajia. Klubin avulla vahvistetaanAlprintin brandia ja saadaan arvokasta palau-tetta suoraan asiakkailta toiminnan kehittämis-tä silmällä pitäen. Samalla luodaan painotuot-teiden ostajille uudentyyppinen yhteistyöfooru-mi, jossa asiantuntijat tapaavat toisiaan.Kolmen ensimmäisen kuukauden aikanaAlprintClubiin liittyi yli 700 jäsentä.

Alprintin vientiVenäjälleMmk

200

150

100

50

01995 1996 1997 1998 1999

42Alma Media

HENKILÖSTÖ

Alma Media -konsernin henkilöstön kirjavah-vuus oli vuoden lopussa yhteensä 4 057(4 023) henkilöä, joista 1 223 (1 169) oli osa-aikaisia, pääasiassa lehdenjakajia. Kokoaikai-sen henkilöstön lisäys johtui Kainuun Sano-main Kirjapaino Oy:n tulosta Alma Mediankonserni-yhtiöksi helmikuussa 1999. Yhtiönpalveluksessa työskentelee 100 henkilöä, jotkakaikki olivat vuoden 1999 aikana Alpressinhenkilövahvuudessa. Alpressin henkilömääräkasvoi vuoden aikana yhteensä 127 henkilöllä.MTV Oy:n henkilöstön määrä laski vuodenaikana 70 henkilöä. Tästä noin puolet johtuisyyskuussa toteutetusta MTV-Viihde Oy:nmyynnistä. Alprint lopetti vuoden aikana Jäm-sässä ja Valkeakoskella sijainneet tuotantoyksi-köt ja näiden yksiköiden toiminta siirrettiinTampereelle perustettuun Erikoistuotteet-tuo-telinjan uuteen yksikköön. Alprintin henkilös-tön määrä väheni vuoden aikana 23 henkilöllä.Lakkautetuissa yksiköissä työskenteli yhteensä57 henkilöä, joista noin puolelle järjestyi työ-paikka uudessa yksikössä. Myös Venäjän kau-pan alentuminen vähensi etenkin määräaikai-sen henkilöstön käyttöä. New Media -liiketoi-mintaryhmän ja emoyhtiön henkilömääräteivät juuri muuttuneet vuoden aikana. Vuodenaikana henkilöstöstä vaihtui 6 % ja keskimää-räinen poissaolopäivien lukumäärä oli 7.

Alma Median organisaatio perustuu pitkälleyhtiöitettyyn toimintamalliin, mikä mahdollis-taa konsernihallinnon pitämisen kevyenä jaturvaa samalla sen, että päätöksenteko tapah-tuu mahdollisimman lähellä henkilöstöä.

Alma Media -konsernissa toimintaa suunni-tellaan useissa eri jaksoissa. Vuosittain laaditta-van toimintasuunnitelman ja budjetin lisäksiliiketoimintaryhmät laativat myös kolmen vuo-den pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmaneli PTS:n. Toimintaympäristön muutoksiinvaraudutaan myös pitemmän aikavälin skenaa-rioilla.

Henkilöstöryhmistä suurimmat ovat työn-tekijät (32 %), sisällöntuottajat eli toimittajatja ohjelmatyöntekijät (25 %) ja konttoritoimi-henkilöstö (22 %). Vuoden aikana toteutettiintasa-arvokartoitus, jossa selvitettiin eri yksiköi-den tasa-arvotilanne. Sukupuolijakauma onerittäin tasainen. Henkilöstöstä miehiä on54 % ja naisia 46 %.

Urakiertoon kannustetaanAlma Media -keskeinen osaamisalue on kor-keatasoisten hyöty-, viihde- ja informaatiosisäl-töjen tuotanto ja jakelu eri kanavia pitkin.

Alma Median kokoaikaisesta henkilöstöstä 25 % eli683 henkilöä työskentelee toimittajina lehdissä, uus-mediassa tai ohjelmatyöntekijöinä televisiossa.Konsernin politiikkana on kannustaa henkilöstöäänurakiertoon ja ammattitaidon kartuttamiseen kon-sernin sisällä. Tähän on myös hyvät mahdollisuudet,sillä Alma Media -konsernissa on mahdollisuus työs-kennellä hyvin monenlaisissa joukkoviestintäalanammateissa. Konserni pitää sisällään lähes kaikkimerkittävät joukkoviestinnän muodot. Tämä on kil-pailuetutekijä Alma Medialle. Jo nyt alalla on suun-tauksena erilaisten mediasisältöjen jakaminenuseampaa kuin yhtä jakelukanavaa hyväksi käyttä-en.

Tehtäväkierron tehostamiseksi käynnistettiin vuo-den aikana erillinen koulutusohjelma, jossa toimit-tajilla on mahdollisuus vaihtaa määräajaksi työteh-täviä konsernin sisällä. Urakierron tehostamiseksikonsernissa tarjoutuvat uudet ja vapautuvat työteh-tävät asetetaan pääsääntöisesti ensin henkilöstönhaettaviksi.

Koulutus osa sitouttamistaAlma Median henkilöstöstä 35 %:lla on joko opisto-tai korkeakoulututkinto ja lisäksi 17 % on suoritta-nut ammatillisen tutkinnon. Työnkierrätykseenperustuvan oppimisen lisäksi Alma Media haluaapanostaa henkilöstönsä koulutukseen. Vuoden aika-na henkilöstön koulutukseen panostettiin yhteensä7,6 milj. mk (6,4 milj. mk). Keskimäärin jokainenhenkilöstön jäsen oli vuoden aikana koulutuksessakaksi päivää. Erityisesti Alprintissä henkilöstöä onkannustettu suorittamaan työn ohessa myösammattitutkintoja. Vuonna 1999 kaksikymmentäalprintiläistä suoritti graafisen alan ammattitutkin-non. Kouluttautumismahdollisuuksien järjestäminenhenkilöstölle nähdään konsernissa tärkeänä osanasitouttamista.

Muita sitouttamisen keskeisiä elementtejä ovatmuun muassa kannustavan palkkauksen suosiminenja vuoden aikana toteutettu optiolaina koko henki-löstölle. Jotta liiketoimintaryhmien sekä eri ammat-ti- ja henkilöstöryhmien erityispiirteet voidaan ottaa

Sisäisen ilmapiiritutkimuksentulokset analysoidaan yksiköit-täin.

Työssä 31.12.

1999 1998

Alpress *) 2 343 2 216MTV Oy 660 730New Media 84 84 **)Alprint 923 946Alma Media Oyj 47 47

Yhteensä 4 057 4 023*) Sisältää lehdenjakajat**) Sisältää paikallisradiot

Alpress kokoaikaiset, 28 %Alpress osa-aikaiset, 30 %MTV, 16 %Alprint, 23 %New Media, 2 %Alma Media Oyj, 1 %

Henkilöstö liike-toimintaryhmittäin

43

paremmin huomioon, määrittelee kukin liike-toimintaryhmä omat kannustavan palkkauk-sen ehdot. Käytössä olevia mittareita ovatbudjettitavoitteiden saavuttamisen lisäksi esi-merkiksi laatu ja asiakastyytyväisyys.

Mielipiteet kuuluviinJotta konsernin ylimmän johdon ja henkilöstönvälinen tiedonkulku olisi kahdensuuntaista jamahdollisimman tehokasta on konsernissakäytössä malli, jossa eri yksiköiden noin 140johtajaa ja eri henkilöstöryhmiä edustavatnoin 70 luottamushenkilöä tapaavat kaksi ker-taa vuodessa. Päivän kestävissä kokouksissakäsitellään henkilöstön kannalta tärkeiksikoettuja teemoja. Kokousten asialistat valmis-tellaan 12-jäsenisessä konsernin yt-ryhmässä.Ryhmässä ovat mukana toimitusjohtajan lisäk-si 4 johdon ja 7 henkilöstön edustajaa.Henkilöstöllä on lisäksi kolme edustajaa yh-tiön 15 jäsenisessä hallintoneuvostossa.

Vuonna 1996 Aamulehti-yhtymässä kartoi-tettiin ensimmäisen kerran kaikkien yksiköidensisäinen ilmapiiri. Tämä Corporate Image Oy:nsuorittama tutkimus uusittiin viime vuodenlopulla Alma Mediassa. Kyselyyn vastasi 63 %henkilöstöstä. Vuosina 1996 ja 1997 MTV-konsernissa järjestettiin Cap Gemini Oy:nkanssa samantyyppinen kartoitus. Jotta kar-toituksista saadaan mahdollisimman suurihyöty toiminnan suunnitteluun, tutkimuksentulokset käydään lävitse liiketoimintaryhmit-täin ja niiden sisällä yksiköittäin. Työntekijöitäkannustetaan ja esimiehiä velvoitetaan käy-mään vuosittain kehityskeskusteluja. Vuodenaikana keskimäärin 45 % henkilöstöstä olikäynyt esimiehensä kanssa erityisen kehityskes-kustelun.

Henkilöstön oma-aloitteisuutta työskente-lytapojen ja -olosuhteiden kehittämiseksi pyri-tään edistämään aloitetoiminnalla.

20

15

10

5

0<20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 >60

Henkilöstön ikäjakauma, %

Työntekijät, 32%Toimittajat jaohjelmatyöntekijät, 25 %Konttoritoimihenkilöt, 22 %Johto ja ylemmättoimihenkilöt, 14 %Tekniset toimihenkilöt, 7 %

Henkilöstöryhmät

44

Konsernin liikevaihto vuonna 1999 oli2 911 milj. mk (2 868 milj. mk tammi-joulukuu1998) ja liikevoitto 188 (242 milj. mk). Liike-vaihdon kasvu perustui sanomalehtien voimak-kaaseen ilmoitustuottojen kasvuun, Iltalehdenlevikkituottojen kasvuun sekä Alpressiin liitetty-jen uusien yksiköiden liikevaihtoon. MTV:n jaAlprintin liikevaihdot laskivat yhteensä144 milj. mk.

Pohjolan Sanomat Oy lisättiin Alpress-liike-toimintaryhmään marraskuussa 1998 jaKainuun Sanomain Kirjapaino Oy vuoden1999 alusta. Alpressin liikevoitto oli 172 milj.mk (150 milj. mk).

Televisiomainonta menetti markkinaosuut-taan mediamainonnasta sanoma- ja aikakaus-lehdille. Broadcasting-liiketoimintaryhmän(MTV) liikevaihto laski 4 % ennakoitua hei-komman mainosajan kysynnän johdosta.Mainosajanmyynnin liikevaihdon pienentymi-nen laski ryhmän liikevoittoa lähes 40 milj.mk.

Ryhmän tulokseen vaikuttaa MTV Oy:nRuotsissa toimivan osakkuusyhtiön TV4 AB:nkehitys. TV4 AB:n liikevaihto oli 2 184 mil-joonaa kruunua (2 057 milj. kr) ja arvioitutulos, minkä perusteella Alma Median konser-nitilinpäätös on laadittu oli 190 milj. kr(121 milj. kr). Alma Median konsernitilinpää-töksessä on huomioitu 23,4 %:n omis-tusosuutta vastaava osuus TV4 AB:n arvioi-dusta tuloksesta vähennettynä liikearvopois-tolla.

TV4 AB:n tulos rahoituserien jälkeen oli15.2.2000 julkistetun tilinpäätöstiedotteenmukaan 218 milj. kr eli 28 milj. kr AlmaMedian tilinpäätöksessä käytettyä arviota suu-rempi, mistä johtuen Alma Median tilinpää-töksessä esitetty tilikauden voitto on noin2 milj. mk todellisuutta pienempi. Ero oikais-taan vuoden 2000 ensimmäisessä välitilinpää-töksessä.

TV4 AB:n vaikutus Broadcasting-liiketoi-mintaryhmän ja Alma Median tilinpäätöksessäesitettyyn tulokseen oli -1 milj. mk (-7 milj.mk). Broadcasting liiketoimintaryhmän liike-voitto oli 48 milj. mk (111 milj. mk).

Käyttäjämäärillä mitattuna Alma Media onSuomen suurin Internet-palveluiden tuottaja.Alma Median Internet-palveluilla on viikoit-tain yli 400 000 käyttäjää. New Median liike-vaihto oli 29 milj. mk (14 milj. mk) ja liiketap-pio 28 milj. mk (-16 milj. mk). Ryhmän liike-vaihto nousi edellisvuodesta 107 %. Liike-vaihto koostuu pääasiassa verkkolehtien ilmoi-tus- ja sisältömyynnin tuotoista, MTV3i:n

Tilinpäätös

ilmoitustuotoista sekä DIME:n, Joblinen ja muidenverkkopalveluiden tuotoista.

Alprintin liikevaihto laski 94 milj. mk eli 11 %johtuen Venäjän viennin vähentymisestä. Kysynnänalentuminen heikensi painotuotteiden hintatasoavoimakkaasti Venäjän lisäksi myös kotimaan mark-kinoilla. Alprintin liikevoitto oli vain hiukan positii-vinen (29 milj. mk). Venäjän viennin volyymin laskupienensi Alprintin liikevoittoa 20 milj. mk ja hintata-son lasku 5 milj. mk.

Konsernin vienti, 261 milj. mk (359 milj. mk)koostui kokonaisuudessaan Alprintin painotuottei-den viennistä. Viennistä Pohjoismaihin suuntautui68 % (39 %), Venäjälle 22 % (52 %) ja muihin mai-hin, lähinnä Iso-Britanniaan 10 % (9 %).

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat50 milj. mk (25 milj. mk). Liiketoiminnan muut tuo-tot koostuivat mm. MTV Oy:n ulkoistettujen liike-toimintojen myyntivoitoista sekä emoyhtiön osake-ja kiinteistömyyntien myyntivoitoista.

Osuus kaikkien Alma Media -konsernin liiketoi-mintaan liittyvien osakkuusyhtiöiden tuloksista oli2 milj. mk (-3 milj. mk). TV4 AB:n lisäksi muut mer-kittävimmät osakkuusyhtiöt olivat Oy SuomenUutisradio Ab (Radio Nova), Suomen TietotoimistoOy ja Tampereen Tietoverkko Oy.

Konsernin kulut kasvoivat 5 % edellisvuodesta jane olivat 2 600 milj. mk (2 477 milj. mk). Kulujakasvattivat yhteensä noin 10 %:lla kohonneetMTV:n ohjelmakustannukset, sisältö- ja markki-nointipanostukset Kauppalehteen ja Iltalehteen sekäkasvaneet panostukset uuden median toimintoihin.

Poistot olivat yhteensä 176 milj. mk (171 milj.mk). Poistoista liikearvopoistoja oli 15 milj. mk(13 milj. mk). Liikevoitto oli 188 milj. mk (242 milj.mk). Nettorahoituskulut olivat 15 milj. mk (18 milj.mk). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli173 milj. mk (225 milj. mk).

Voitto ennen veroja oli 175 Milj. mk (242 milj.mk). Verot olivat 57 milj. mk (76 milj. mk). Tili-kauden voitto oli 114 milj. mk (163 milj. mk). Tulososaketta kohti oli 7,15 mk (9,21 mk).

InvestoinnitInvestoinnit olivat yhteensä 253 milj. mk (219 milj.mk). Investoinneista 115 milj. mk kohdistui Alprin-tin tuotantokoneiston korvaus- ja ylläpitoinvestoin-teihin ja 41 milj. mk Alpressin toimialayritysten osa-kehankintoihin.

RahoitusKonsernin rahat ja pankkisaamiset olivat tilikaudenpäättyessä yhteensä 129 milj. mk (158 milj. mk).Korollisten velkojen määrä oli tilikauden päättyessäyhteensä 631 milj. mk (630 milj. mk). Velkoja lyhen-nettiin nettomääräisesti 40 milj. mk, mutta KainuunSanomain Kirjapaino Oy:n mukana taseeseen tuli

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Mmk

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

01995 1996 1997 1998 1999

Liikevaihto

Mmk

300

250

200

150

100

50

01995 1996 1997 1998 1999

Liikevoitto

45

uutta velkaa 41 milj. mk. Nettovelkaan-tumisaste (gearing) oli 40 % (39 %).

Oma pääoma ja omavaraisuusasteOma pääoma oli 1 243 milj. mk (1 205 milj.mk). Kertynyt poistoero oli 223 milj. mk(226 milj. mk), josta osana omaa pääomaa onesitetty 158 milj. mk (163 milj. mk) ja lasken-nallisena verovelkana 65 milj. mk (63 milj.mk). Vähemmistöosuus oli 24 milj. mk(28 milj. mk). Omavaraisuusaste oli tilikaudenpäättyessä 52 % (51 %). Oma pääoma osaket-ta kohti oli 79,00 mk (76,60 mk).

Henkilöstö ja hallintoKonsernin keskimääräinen henkilövahvuus oli3 108 (2 905). Lisäksi konsernin palveluksessaoli keskimäärin 1 059 (983) osa-aikaista leh-denjakajaa. Tilikauden päättyessä vastaavatluvut olivat 3 010 (3 002) ja 1 047 (1 021).Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n mukanakonserniin tuli 100 uutta työntekijää. MTV:nhenkilöstömäärä väheni vuoden aikana 70:lläja Alprintin 23:lla.

Alma Media Oyj:n hallituksen puheenjohta-jana toimi Björn Mattsson ja varapuheenjohta-jana Bengt Braun. Hallituksen jäseninä toimi-vat koko tilikauden Pekka Ala-Pietilä, PirkkoAlitalo, Matti Häkkinen ja Olli Reenpää.Pentti Kivinen toimi hallituksen jäsenenä 1.1.-24.3.1999 ja Kari Stadigh 24.3.1999 alkaen.Erovuorossa ollut Matti Häkkinen valittiinuudelleen kolmivuotiskaudeksi.

Alma Media Oyj:n hallintoneuvostonpuheenjohtajana toimi Arjo Anttila ja varapu-heenjohtajana Paavo Pitkänen. Erovuorossaolleista hallintoneuvoston jäsenistä valittiinuudelleen Matti Ahde, Jukka Koivisto ja ArtoLiinpää. Uusina jäseninä hallintoneuvostoonvalittiin Hannu Jaakkola ja eroa pyytäneenJukka Rantalan tilalle valittiin jäljellä olevaksikaksivuotiskaudeksi Veli Kalle Tavakka.Yhtiön tilintarkastajiksi varsinainen yhtiöko-kous valitsi tilintarkastusyhteisö KPMGWideri Oy Ab:n ja KHT Mauri Palvin. AlmaMedia Oyj:n toimitusjohtajana toimi koko tili-kauden ajan Matti Packalén.

Konsernin johtokuntaa on täydennetty vuo-den aikana kolmella uudella jäsenellä. Kauppa-lehden vastaava päätoimittaja Lauri Helve ni-mitettiin toukokuun alusta lukien myös AlmaMedia Oyj:n johtokunnan jäseneksi tuomaanjournalistista näkökulmaa konsernitason pää-töksentekoon. Syyskuun alusta lukien konser-nin uuden median toiminnot yhdistettiin NewMedia -liiketoimintaryhmäksi ja samalla NewMedia -liiketoimintaryhmän johtaja Raimo

Mäkilä nimitettiin johtokunnan jäseneksi. IlkkaKylmälä nimitettiin joulukuun alusta lukien MTVOy:n toimitusjohtajaksi ja Alma Media Oyj:n johto-kunnan jäseneksi.

Osakkeet ja omistusrakenneYhtiön hallituksella ei ollut tilikauden aikana voi-massa olevia valtuutuksia osakepääoman korottami-seksi. Tilikauden päättyessä Alma Media Oyj:n rekis-teröity osakepääoma oli 157 milj. mk.Osakepääomasta 68 milj. mk muodostuu I-sarjanosakkeista ja 89 milj. mk II-sarjan osakkeista.Vuoden lopussa ulkomaalaisten omistajien rekisteröi-mien ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajienomistukset vastasivat 32 % (37 %) yhtiön osakkeis-ta.

Alma Median I-sarjan osakkeista vaihdettiin vuo-den aikana Helsingin Pörssissä 15 % osakesarjasta jaII-sarjan osakkeista 54 % osakesarjasta. Kaikkiaanosakkeita vaihdettiin vuoden aikana 160 milj. eurol-la. Yhtiön markkina-arvo vuoden lopussa oli497 milj. euroa.

Osakekurssien kehitys (euroa)

Kurssi Kurssi Ylin Alin4.1.1999 30.12.1999 kurssi kurssi

I-sarja 28,43 31,00 40,50 19,00II-sarja 28,00 32,00 40,00 18,80

Otava-Yhtyneet konserni teki joulukuussa 1998Sampo-konsernin ja Keskinäinen Eläkevakuutus-osakeyhtiö Varma-Sampon kanssa Alma MediaOyj:n osakkeita koskeneen osto-optiosopimuksen.Osapuolet käyttivät osto-optiosopimusta keski-näisissä osakekaupoissaan elokuussa 1999 ja ilmoit-tivat, että käyttämättömiltä osiltaan osto-optiosopi-mukset on purettu.

Alma Media Oyj laski toukokuussa 1999 liikkee-seen henkilöstölle suunnatun optiolainan, johon liit-tyvillä optiotodistuksilla voidaan merkitä yhteensä610 000 II-sarjan osaketta. Lainan ehtojen mukaanpuolet osakkeista on merkittävissä 28.5.2001 alkaenkurssiin, mikä on 12 % yli kuluvan vuoden loka-kuun keskikurssin eli 23,05 euroa osakkeelta ja puo-let osakkeista on merkittävissä 28.5.2003 alkaenkurssiin, mikä on 28 % yli em. kurssin eli 26,34euroa osakkeelta. Merkintähinnasta vähennetäänennen merkintää maksettavat osingot. Optiolainanmerkintähintojen laskentaperusteena käytettävä II-osakkeen keskikurssi lokakuussa 1999 oli 20,58euroa osakkeelta.

%

20

15

10

5

01995 1996 1997 1998 1999

%

10

8

6

4

2

01995 1996 1997 1998 1999

Sijoitetun pääomantuotto

Liikevoitto/liikevaihto

46

Vuosi 2000-valmiusAlma Media panosti mittavasti järjestelmiensä,laitteistojen ja tietokantojensa testaamiseensekä tarvittaessa uusimiseen runsaan kolmenvuoden aikana. Rahallinen panostus vuosi2000-valmiuden varmistamiseen oli runsaat18 milj. mk. Tästä merkittävä osa kohdistuisellaisiin välttämättömiin uudistuksiin, joidenaikataulu sovitettiin tapahtuvaksi ennen vuo-denvaihdetta. Alma Median järjestelmissä eiilmennyt ainuttakaan liiketoimintaa haittaavaaongelmaa, joka olisi ollut peräisin vuosituhan-nen vaihtumisesta.

Tilikauden jälkeiset tapahtumatAlma Media tuli pääkaupunkiseudun asuntoil-moittelumarkkinoille Internetissä toimivanDIME:n ja uuden PääkaupunkiseudunAsuntopörssi -lehden yhdistelmällä. Lehti jae-taan kaksi kertaa kuukaudessa 500 000 kap-paleen painoksena alueen kaikkiin kotitalouk-siin.

Osana valmistautumista monikanavakult-tuuriin MTV aloitti helmikuussa 2000 kaapeli-televisiotoiminnan. TVTV!-kaapelikanavallaoli toiminnan alkaessa jakelusopimukset520 000 kotitalouden kanssa. Suomessa onnoin 900 000 kaapeloitua kotitaloutta.

Iltalehden levikki vuoden toiselta puoliskol-ta tarkastettiin helmikuussa. Iltalehden kuusi-päiväinen levikki kasvoi 7,0 % ja viikonvaih-delevikki 10,2 % edellisen vuoden vastaavaanjaksoon verrattuna. Iltalehti on voittanutmarkkinaosuutta iltapäivälehtimarkkinoilla,sillä kilpailijan kuusipäiväinen levikki laski0,1 % ja viikonvaihdelevikki laski 3,1 %.

Iltalehti aloitti helmikuussa toimintansamyös televisiossa. Arkipäivisin Iltalehti tuottaaajankohtaisiin ilmiöihin perustuvan keskuste-luohjelman TVTV!-kaapelikanavalle. Ohjelmanähdään perjantaisin myös valtakunnallisellaMTV3-kanavalla. Iltalehden toiminnan laajen-taminen on luonnollinen jatko lehden online-palvelun ja television yhdistämisestä. Marras-kuusta lähtien MTV3-kanavan talousuutiseton tuottanut MTV Oy:n ja Kauppalehdenyhteinen Uutislinkki Oy. Talousuutisissa yhdis-tetään MTV Oy:n, Kauppalehden ja Kauppa-lehti Onlinen osaaminen ja samalla vahviste-taan brandien näkyvyyttä.

Iltalehti Online toi helmikuussa markkinoil-le uudet maksulliset pluspalvelut. Palvelutkoostuvat mm. maksullisista uutispalveluista,peleistä ja chat-palveluista. Palvelut voidaanmaksaa joko kiinteällä laskutuksella tai puhe-linlaskun yhteydessä.

Alma Media julkisti helmikuussa strategisen

Tilinpäätös

sijoituksen Netsage Corporationiin piilaaksossaKaliforniassa. Netsage Corporation on kaksi vuottavanha San Franciscossa ja Coloradossa sijaitsevaohjelmistoyritys, joka tekee animoituja ja äänipoh-jaisia myyntiassistentteja sähköiseen kaupankäyn-tiin, automatisoituja asiakaspalvelujärjestelmiä sekätietokoneavusteisia opetustuotteita. Sijoitus on suu-ruudeltaan miljoona dollaria. Sijoituksen yhteydessäallekirjoitettiin myös sopimus hahmopohjaisten säh-köisen kaupan myyntiassistenttien rakentamisestaAlma Median luokiteltujen ilmoitusten kauppapaik-kaan DIME:en.

Alma Media ja Helsingin KauppakorkeakoulunCenter for Knowledge and Innovation Research- tut-kimusinstituutti (CKIR) julkistivat helmikuussa mer-kittävän yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa tutki-taan mediasisältöjen kulutusta ja kehitetään uusiatuotekonsepteja uutisiin ja kaupankäyntiin. Tuloksiakäytetään hyödyksi mm. verkkopalveluiden käyttö-liittymien kehittämisessä. Projekti kytkee yhteenAlma Median sisällöntuottajana ja alan johtavatkansainväliset korkeakoulut, kuten Stanfordin yli-opiston ja Bostonissa toimivan MIT MediaLabin.Hitotsubashin yliopiston kautta päästään verkottu-maan myös japanilaisen mediatutkimuksen kanssa.

Näkymät kuluvalle vuodelleSuomen kansantalouden kasvun odotetaan muodos-tuvan kuluvana vuonna jonkin verran vuotta 1999suuremmaksi, mikä luo pohjan varsin hyvälle toi-mintaympäristön kehitykselle. Osaltaan tätä käsitys-tä tukevat ennusteet mediamainonnan kasvusta,työttömyyden alentumisesta ja kuluttajien luotta-muksen lisääntymisestä tulevaisuuteen.

Alpressin liiketoiminta- ja kilpailuympäristönodotetaan säilyvän lähes muuttumattomana, minkäjohdosta sekä liikevaihdon että liikevoiton odotetaankasvavan vähintään alan keskimääräistä kasvua vas-taavasti.

Television katselu lisääntyi vuoden 1999 aikanamerkittävästi. Ennusteiden mukaan mainostajataikovat lisätä panostuksiaan televisioon. MTV Oyuudisti vuoden 1999 loppupuolella merkittävästiasiakaspalveluorganisaatiotaan. MTV3-kanavanmainosajanliikevaihdon odotetaan kasvavan maltilli-sesti. MTV Oy:n kannattavuutta rasittaa kuluvanavuonna kasvavat ohjelmistokustannukset sekä noin30 milj. mk:n panostus uuteen TVTV!-kaapelika-navaan. Uuden kanavan liikevaihdon kehitys riippuuratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti jakeluyhtiöt saa-vat kanavan näkyviin kaapeliverkoissaan ja siitäkuinka kattavaksi vielä jakelusopimusten ulkopuo-lella olevat kaapeliyhtiöt saadaan mukaan kanavanjakeluun. MTV-konsernin tuloksen odotetaan muo-dostuvan kasvavista panostuksista huolimatta vuo-den 1999 tasoiseksi.

New Media -liiketoimintaryhmän tavoitteena onsäilyttää johtava asemansa sekä verkkopalveluiden

Mmk

700

600

500

400

300

200

100

01995 1996 1997 1998 1999

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

01995 1996 1997 1998 1999

Henkilöstö keskimäärin

Investoinnit

47

tuottajana että Internet-mainonnassa Suo-messa. Tämä tarkoittaa markkinoiden kasvunylittävää kasvutavoitetta kävijämäärissä ja lii-kevaihdon kaksinkertaistumista. Toiminnankannattavuuden odotetaan kohentuvan, muttapanostusten johdosta liiketappion odotetaanmuodostuvan kuluneen vuoden tasoiseksi.

Alprintin toimintaympäristössä ei odotetatapahtuvan oleellisia muutoksia. Meneilläänoleva kustannustehokkuuden parantamisohjel-ma alkaa vaikuttaa merkittävästi vasta vuoden2000 jälkeen, joten liiketoiminnan kannatta-vuuden odotetaan jäävän kuluneen vuodentasolle.

Alma Media -konsernin liikevaihdon odote-taan kasvavan ja konsernin operatiivisen kan-nattavuuden paranevan. Liikevoiton odotetaanolevan edellisen vuoden tasolla, huolimattavoimakkaasti kasvavista panostuksista sähköi-seen mediaan.

OsinkoehdotusAlma Media Oyj:n hallitus esittää 16.3.2000kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoamaksetaan 4,00 mk osakkeelta.

Toimintaympäristö ja toimialakatsauksetAlma Media -konserni on joukkoviestintäänkeskittyvä yritys, jonka liiketoiminta on jaettuneljään toimialaan. Alpress vastaa sanomaleh-tien kustantamisesta, Broadcasting-liiketoimin-taryhmä televisio- ja radioliiketoiminnasta,Alprint painotoiminnasta ja New Media ns.uuteen mediaan liittyvästä liiketoiminnasta.Konsernin emoyhtiönä toimii Alma MediaOyj, jonka osakkeet noteerataan HelsinginPörssissä. Emoyhtiö vastaa keskitetysti mm.koko konsernin liiketoiminnan ohjauksesta jastrategisista kehityshankkeista, rahoituksesta,kiinteistöistä sekä pörssiyhtiön yleisistä velvol-lisuuksista.

Alma Median liikevaihdosta noin 60 %muodostuu television mainosajan myynnistä,sanomalehtien ilmoitustuotoista ja Internet-mainonnasta. Lisäksi mainontaan suoraan liit-tyviä tuottoja ovat tuotot Alprintin konserninulkopuolisille asiakkaille painamista mainos-painotuotteista. Alma Media -konsernin liike-vaihdosta noin 90 % tulee Suomesta. Alprintinliikevaihdosta vienti kattaa melko tarkkaanyhden kolmasosan. Viennistä 2/3 meneePohjoismaihin. Alma Media -konsernin mer-kittävin kansainvälinen panostus on 23,4 %:nomistusosuus Ruotsissa toimivasta TV4AB:stä.

Ennakkotietojen mukaan Suomen kansan-

talouden kasvu hidastui hieman edellisvuodesta.Kasvu oli noin kolme prosenttia, kun se edellisenävuonna oli tarkistettujen lukujen mukaan 5,0 %.Lyhyet korot nousivat vuoden aikana noin prosentti-yksiköllä, mutta korkotaso on edelleen varsin alhai-nen. Vuoden lopussa 12 kuukauden euribor oli3,87 %. Työttömyys laski Suomessa vuoden aikanaprosenttiyksiköllä yhdeksän prosentin tasolle.Työttömyysaste vaihtelee erittäin voimakkaastiSuomen eri osissa.

Mediamainonta kasvoi edelliseen vuoteen verrat-tuna 5,6 %. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvuoli yli 7 %, mutta elo-syyskuussa kasvu lähes pysäh-tyi. Vuoden viimeisinä kuukausina ja etenkin joulu-kuussa kasvu oli nopeampaa. Mediamainonnanmäärä oli Gallup-Mainostiedon julkaiseman ennak-kotiedon mukaan 6,0 mrd. mk. Sanomalehtimai-nonta kasvoi 7 %, aikakauslehtimainonta 5 %, tele-visiomainonta 1 %, radiomainonta 4 % ja Internet-mainonta 69 %.

Sanomalehtien levikkikehitys oli epäyhtenäinen.Suomessa ilmestyvien päivälehtien levikit laskivatkeskimäärin puoli prosenttia ja pienempien 1—3kertaa viikossa ilmestyvien lehtien levikit laskivatrunsaat 2 %.

Television katsomiseen käytetty aika kasvoi ennä-tykselliset 7 %. Tästä huolimatta televisiomainontamenetti markkinaosuuttaan mediamainonnastamuille medioille.

Internetin käyttö kasvoi voimakkaasti. Vuodenlopussa noin 1,3 miljoonaa suomalaista oli käyttänytInternetiä. Tästä määrästä noin 90 % oli käyttänytAlma Median verkkopalveluita. Alma Media onkäyttäjämäärillä mitattuna Suomen suurin verkko-palveluiden tuottaja. Viikottain sen verkkopalvelujakäyttää yli 400 000 suomalaista (200 000: joulukuu1998). Internet-mainonnasta Alma Median osuus onnoin kolmannes.

Vuoden 1998 elokuussa alkanut taantuma graafi-sen alan tuotteiden viennissä Venäjälle jatkui kokovuoden ajan. Edellisvuodesta painotuotteiden vientiSuomesta Venäjälle aleni noin 400 milj. mk:lla.Viennin väheneminen ja uuden kapasiteetin tulomarkkinoille alensi hintoja Venäjän lisäksi myöskotimaan markkinoilla. Paperin hinnoissa ei tapah-tunut oleellisia muutoksia.

AlpressAlma Median lehtien kustantaminen on keskitettyAlpress-liiketoimintaryhmään. Alpressin lehdistävaltakunnallisia ovat kuutena päivänä viikossa il-mestyvä Iltalehti, arkipäivisin ilmestyvä Kauppalehtisekä sen osana kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvätalouden erikoisaikakauslehti Kauppalehti Optio.Alpressin seitsemänpäiväiset sanomalehdet ovatAamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa,Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat, jotka kaikkiovat alueellisia ykköslehtiä. Näiden lehtien lisäksi

mk

12

10

8

6

4

2

0 1997 1998 1999

%

60

50

40

30

20

10

01995 1996 1997 1998 1999

Omavaraisuusaste

Tulos/osake

48

Alpress julkaisee 15 paikallislehteä ja 8 kau-punki- ja ilmaisjakelulehteä. Alpressin sano-malehtien yhteenlaskettu levikki on yli575 000 ja ilmaisjakelulehtien painos on noin165 000 kappaletta. Yhteensä lehdillä on noin2,1 miljoonaa lukijaa. Alpressin markkina-osuus Suomen päivälehtien yhteenlasketustalevikistä oli reilut 20 %. Alpressin lehdistä 17ilmestyy myös sähköisessä muodossaInternetissä.

Alpressin lehtien levikit ja levikkituotot kas-voivat yleistä markkinakehitystä nopeammin.Lehtien levikit kasvoivat prosentin ja levikki-tuotot yli 3 %.

Alpressin ilmoitusliikevaihto kasvoi 16 %eli 94 milj. mk. Ilman uusia yksiköitä ilmoitus-liikevaihto kasvoi 6 %. Alpressin levikkiliike-vaihto kasvoi 13 % ja muu liikevaihto 117 %.Muun liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisestise, että Pohjolan Sanomat Oy:n ja KainuunSanomat Oy:n liikevaihdot on kokonaisuudes-saan esitetty Alpressin luvuissa. Alpressin liike-vaihto oli 1 301 milj. mk (1 107 milj. mk) jaliikevoitto 172 milj. mk (150 milj. mk).Erityisen hyvin Alpressin lehdistä menestyivätIltalehti, Aamulehti ja Kauppalehti.

BroadcastingAlma Media Oyj:n televisio- ja radioliiketoi-minnoista muodostettiin 1.12.1999 konserniinBroadcasting-liiketoimintaryhmä. MTV Oyvastaa maanpäällisen MTV3-kanavan ja vuo-den 2000 helmikuussa aloittaneen kaapelika-nava TVTV!:n liiketoiminnoista sekä uusiendigitaalikanavien kehittämisestä. Ryhmäänkuuluvat myös osakkuusyhtiöinä Radio Novamarkkinointinimellä tunnettu Oy SuomenUutisradio Ab (48 %) ja Ruotsissa toimivaTV4 AB (23,4 %).

Television katselu lisääntyi vuonna 19997 % ja MTV3-kanavan katselu 8 %; kaikkisuomalaiset katsoivat MTV3-kanavaa keski-määrin 1 tunnin ja 7,5 minuuttia jokaisenapäivänä. Lisääntyneessä katsojakilpailussaMTV3-kanava säilytti eurooppalaisittainkinkorkean yli 40 %:n katseluosuuden.

Televisiomainontaan käytettiin Suomessa1,2 milj. mk. Televisiomainonta lisääntyi vain1,4 %. Televisiomainonnan markkinaosuusmediamainonnasta aleni lievästi ja oli edelleennoin 20 %. MTV3-kanavan osuus Suomentelevisiomainonnasta oli 83 % (88 %). MTV3oli Suomen suurin mainosväline 1 013 milj.mk:n (1 073 milj. mk) mainosmyynnillään.

MTV3-kanavan mainonnan hintoja nostet-tiin parhaassa katseluajassa eli prime-timessävuoden 1999 aikana keskimäärin 5 prosenttia.Parhaan katseluajan ulkopuolella hintoja alen-

Tilinpäätös

nettiin tuntuvasti, koska päiväaikojen myyntiasteetolivat alhaiset. Keskikatsojamäärä kasvoi vuonna1999 yli neljä prosenttia ja näin hinnankorotukseteivät vaikuttaneet merkittävästi kontaktihintoihin.

Vuoden lopulla mainosajan myynnistä vastannutMTV Media Oy päätettiin sulauttaa emoyhtiöön.Samalla myynti ja markkinointi organisoitiin uudel-leen palvelun parantamiseksi ja toiminnan tehosta-miseksi. Muutokset MTV3:n hinnoittelussa ja toi-minnan uudistamisessa vaikuttivat myynnin kehityk-seen ennakoitua hitaammin.

Osakkuusyhtiöiden vaikutus MTV-konsernin lii-kevoittoon oli lievästi positiivinen. Konsernin liike-vaihto laski runsaat 4 % 1 064 milj. mk:aan(1 114 milj. mk). Liikevaihdosta mainonnan myyn-tiä oli 1 013 milj. mk ja 52 milj. mk oli muuta liike-vaihtoa. Konsernin edellisvuoteen vertailukelpoisettoimintakulut kasvoivat 2 %. Kustannuseristä kas-voivat eniten ohjelmakulut ja toimilupamaksu.

MTV Oy:n toimilupamaksu oli viiden prosentinmainosmyynnin laskusta huolimatta 2 % edellisvuo-tista suurempi. Tämä johtui vuoden 1999 alusta voi-maanastuneesta uudesta laista, mikä laajensi toimi-lupamaksun pohjaa mainonnan lisäksi mm. sponso-rointi- ja tekstikanavatuottoihin. Muut kustannuksetlaskivat edellisvuodesta.

MTV-konsernin liikevoitto oli 48 milj. mk(111 milj. mk). Liikevoitto sisältää 13 milj. mk liike-toiminnan muita tuottoja. Suurin yksittäinen kerta-luonteinen erä oli vuoden kolmannella neljänneksel-lä toteutettu MTV Viihde Oy:n myynti, josta tulou-tui 11 milj. mk:n myyntivoitto.

New MediaUuden median alue on ollut Alma Median keskeisiäpanostusalueita viime vuosina ja näin tulee olemaanmyös jatkossa. Tästä syystä Alma Mediassa tehtiinelokuussa päätös, jonka mukaan sen kaikki uudenmedian toiminnot koottiin omaksi New Media -lii-ketoimintaryhmäksi syyskuun alusta lukien.

Konsernin verkkopalvelujen tekninen ylläpito,kehityshankkeet ja uuden median tutkimustoimintaon koottu pääosin Alma Media Net VenturesOy:öön. New Media -liiketoimintaryhmän kaupalli-set ja sisältöhankkeet on koottu pääosin Alma MediaInteractive Oy:öön.

New Media -liiketoimintaryhmän liikevaihtosisältää verkkolehtien ilmoitusliikevaihdon sekä tuo-tot sisällön myynnistä ja muista palveluista,MTV3i:n ilmoitustuotot ja tekstikanavatuotot sekäDIME:n, Joblinen, eTorin ja muiden vastaavienInternet-palveluiden ilmoitus- ja muut tuotot.

Alma Median uuden median strategiana on ollutolla tuotteineen mahdollisimman aikaisin markki-noilla, jotta tuotteet ehtivät vakiinnuttaa asemansasamalla kun Internetin käyttäjien määrä kasvaa.Vuonna 1995 aloitetut Iltalehti Onlinen ja MTV3iolivat konsernin kaksi ensimmäistä verkkopalvelua.

mk

80

60

40

20

0 1997 1998 1999

Oma pääoma/osake

49

Tällä hetkellä MTV3i on Suomen toiseksisuosituin yksittäinen verkkopalvelu yli 197 000viikottaisen kävijän määrällään ja IltalehtiOnline on Suomen kolmanneksi suosituin verk-kopalvelu 150 000 viikottaisen kävijän määräl-lään (Web Traffic Monitor:Tammikuu 2000).

Vuonna 1996 aloitettu Kauppalehti Onlineoli ensimmäinen monipuolinen sijoittajillesuunnattu verkkopalvelu. Tällä hetkellä se onyli 57 000 viikottaisen kävijän määrällään yli-voimaisesti suosituin business-palvelu. Uusiatuotteita ja palveluita on tuotu verkkoon jat-kuvasti ja kauemmin markkinoilla olleita pal-veluita on kehitetty, uudistettu ja monipuolis-tettu säännöllisin väliajoin. Ensimmäiset verk-kotuotteet perustuivat jo markkinoilla tunnet-tuihin tuotemerkkeihin, minkä jälkeen näidenyhteyteen on tuotu uusia verkkopalveluita.

Tällä hetkellä Alma Medialla on yhteensänoin 30 erilaista verkkopalvelua. Kävijämää-rillä mitattuna Alma Media on Suomen suurinInternet-palveluiden tuottaja. Tammikuussa2000 Alma Median verkkopalveluita käyttiviikottain yli 430 000 käyttäjää. Kaikkiaanverkkopalveluiden käyttäjistä noin 400 000 olirekisteröitynyt Alma Median kehittämäänAHAA-asiakashallintajärjestelmään, mikäyhdistää kaikki Alma Median verkkopalvelui-den käyttäjät samaan rekisteriin.

Järjestelmä toimii mediamainonnan vahvis-tamisen välineenä ja toisaalta sen avulla onmahdollisuus kehittää entistä kiinnostavampiaverkkopalveluita. AHAA-järjestelmää voidaanhyödyntää sekä mainonnan kohdentamisessaettä esimerkiksi erilaisten sähköisten kauppa-paikkojen sijoittamisessa verkkopalveluidenyhteyteen. AHAA-asiakashallintajärjestelmänkehittämisessä on erityisesti kiinnitetty huo-miota yksittäisen ihmisen tietosuojan turvaa-miseen ja kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteis-työssä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa.

Vuoden aikana uusina tuotteina MTV3i-palveluun liitettiin mm. suomenkielinenLuukku.com sähköpostipalvelu sekä ShopIt jaeTori kauppapaikat. Syksyllä MTV3i laajensitoimintaansa aloittamalla omien ISP-yhteyk-sien markkinoinnin yhteistyössä Keskon jaFujitsun kanssa. Tammikuussa 2000 MTV3i:nsivuille rekisteröitiin jo 2 miljoonaa käyntiä.MTV3i:n liikevaihto oli 10 milj. mk.

Kauppalehti Online palveluja uudistettiin jalaajennettiin lokakuussa. Vuoden aikana tuo-tiin markkinoille uusia GSM-palveluita jaensimmäiset WAP-palvelut. KauppalehtiOnlinen liikevaihto oli 7 milj. mk, josta noinkolmasosa on ilmoitustuottoja ja kaksi kol-masosaa muodostuu käyttäjämaksuista sekäsisällön ja palvelujen myynnistä. Erityisestimobiilipalvelujen myynti kasvoi loppuvuodes-

ta voimakkaasti.Luokitellun ilmoittelun alueella Alma Media Net

Ventures toi vuoden aikana markkinoille printin javerkkopalvelun yhdistelmän. Alkuvuodesta DIME:ntietokannasta painettua lehteä jaettiin Kauppalehdenja Iltalehden välissä, minkä lisäksi myytävät kohteetolivat esillä myös MTV:n teksti-tv:ssä. Kesällä AlmaMedia Net Ventures osti 80 %:n osuudet Jyväskylän,Tampereen ja Porin asuntoilmoitteluun erikoistu-neista Asuntopörssi-lehdistä ja yhdisti niiden sisällönosaksi DIMEä. Uutena tuotteena luokitellussailmoittelussa tuotiin markkinoille Autotalli, mikä onmoottoriajoneuvojen sähköinen markkinapaikka.Autotalli on osa mm. MTV3i:n ja Verkko-Aamulehden palvelua. Rekrytointipalvelu Joblinemenestyi hyvin. Joblinen tietokannassa oli vuodenlopussa noin 15 000 aktiivista työnhakijaa. NewMedia -liiketoimintaryhmän luokitellun ilmoittelunliikevaihto oli yhteensä 8 milj. mk.

Alma Media säilytti asemansa johtavana verkko-palveluiden tuottajana. Alma Median verkkopalve-luiden kävijämäärät kaksinkertaistuivat vuodenaikana. Gallup Mainostiedon arvion mukaanSuomen Internet-mainonnan määrä oli vuonna 199937 milj. mk. New Media -liiketoimintaryhmän liike-vaihto oli 29 milj. mk (14 milj. mk). Liikevaihdosta18 milj. mk koostui banner-mainonnasta ja luokitel-lun ilmoittelun ilmoitustuotoista. Liiketappio oli28 milj. mk (-16 milj. mk). Alma Median verkkopal-veluista positiivisen liiketuloksen tekivät MTV3i,Kauppalehti Online, Iltalehti Online, Jobline jaDIME-Asuntopörssi. Liiketappio johtui lisääntyneis-tä panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

AlprintAlprintin markkinatilanne oli koko vuoden vaikea.Painotuotteiden vienti Venäjälle on vähentynyt erit-täin voimakkaasti elokuusta 1998 lähtien. Edelliseenhuippuvuoteen verrattuna painotuotteiden vientiSuomesta Venäjälle jäi 400 milj. mk alhaisemmalletasolle, vaikka vientimäärät laskivat jo merkittävästivuoden 1998 viimeisellä kolmanneksella. Vienninvähentyminen on tuonut markkinoille vapaata kapa-siteettia vuositasolla noin 600 milj. mk:lla. Tilan-netta on heikentänyt se, että samaan aikaan on uut-ta painokapasiteettia rakennettu sekä Suomeen ettäVenäjälle. Ylikapasiteetti on heikentänyt painotuot-teiden hintatasoa selvästi sekä kotimaassa ettäVenäjän markkinoilla. Vienti länteen on sitä vastoinkasvanut selvästi eikä hintataso länsimarkkinoillaole muuttunut merkittävästi. Myöskään paperin hin-nat eivät muuttuneet merkittävästi edellisvuodesta.Alprint käytti paperinostoon noin 300 milj. mk, jos-ta Alma Median omien lehtien painamiseen käytet-tiin noin yksi kolmasosa.

Alprint aloitti jo vuoden 1998 aikana toimenpi-teet kustannusrakenteensa parantamiseksi ja asiakas-lähtöisen toimintamallin rakentamiseksi. Vuoden

50

aikana aloitettiin Alprintin kaikkien toiminto-jen fuusiointi yhdeksi yhtiöksi ja samalla toi-minta jaettiin neljään tuotelinjaan. Syksylläkäyttöönotetun organisaation mukaan tuotan-to on jaettu Cold set, Heat set, Hybridi- jaErikoistuotteet -tuotelinjoille. Kaikkia linjojapalvelee yhteinen prepress-yksikkö. Tuote-linjasta riippumatta asiakkaat on segmentoitumainostaja-asiakkaisiin ja kustantaja-asiak-kaisiin. Alprintin kotimarkkina-alueeksi mää-riteltiin Pohjoismaat.

Vuoden aikana Alprint lakkautti kaksisanomalehtipainoa ja teki päätökset kahdenaikakauslehtipainon lakkauttamisesta. Lak-kautettujen sanomalehtipainojen tuotanto siir-rettiin Tampereelle perustettuun Erikois-tuotelinjan yksikköön. Vuoden 2000 aikanaTampereelle valmistuu Heat set -yksikönmodernisointi, jonne siirretään lakkautetta-vien aikakauslehtipainojen toiminta. Järjes-telyn seurauksena Alprintin koko aikakausleh-tipainotoiminta on keskitetty yhteen Heat set -yksikköön.

Viime vuoden aikana tehtiin päätös paino-toiminnan lopettamisesta Kemissä. PohjolanSanomien painaminen alkaa AlprintRovaniemen Cold set -yksikössä maaliskuussa2000. Alprintin vuonna 1998 aloittama kus-tannustehokkuuden ja tuotantokoneistonkehittämisohjelma ei tuo markkinoille uuttakapasiteettia. Kaikkien ohjelmaan liittyvientoimenpiteiden lasketaan parantavan Alprintinkustannustehokkuutta 50 milj. mk:lla vuodes-ta 2002 lähtien.

Tilinpäätös

Liikevaihto ja liikevoitto liiketoimintaryhmittäin (milj. mk)

Liikevaihto Liikevoitto/-tappio1999 1998 % 1999 1998 %

Alpress 1 301 1 107 18 172 150 15Broadcasting 1 064 1 114 -4 48 111 -57New Media*) 29 14 107 -28 -16 -75Alprint 786 880 -11 0 29 -Emoyhtiö ja muut liiketoiminnat 63 66 -5 -9 -32 72Konsernin sisäinen liikevaihto/Konsernikirj. -332 -313 6 5 0 -Yhteensä 2 911 2 868 2 188 242 -22

(* New Media -liiketoimintaryhmän liikevaihto- ja liiketulosluvut eivät noudata juridistaorganisaatiota. Alpressin kanssa olevat päällekkäisyydet eliminoitu konsernikirjauksissa.)

Alprintin liikevaihto laski 11 % 786 milj. mk:aan(880 milj. mk). Liikevaihdosta Alma Media -konser-nin osuus oli 32 % (28 %), muiden kotimaistenasiakkaiden osuus 35 % (32 %). Vientiä liikevaih-dosta oli yhteensä 261 milj. mk (354 milj. mk). Vien-ti Venäjälle oli 59 milj. mk (185 milj. mk), Pohjois-maihin 176 milj. mk (138 milj. mk) ja muualle27 milj. mk (31 Milj. mk). Alprintin liikevoitto oli0 milj. mk (29 milj. mk).

51

milj. mk Liite 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998

LLiiiikkeevvaaiihhttoo (1) 22 991111,,33 2 867,5

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) / vähennys (-) --00,,11 0,3Liiketoiminnan muut tuotot (2) 5500,,00 25,3Osuus osakkuusyhtiöiden voitoista 22,,44 0,0

Materiaalit ja palvelut (3) --11 001155,,77 -951,7Henkilöstökulut (4) --889911,,22 -835,9Poistot ja arvonalentumiset (5) --117755,,66 -171,1Liiketoiminnan muut kulut --669922,,99 -688,6Osuus osakkuusyhtiöiden tappioista 00,,00 -3,4

LLiiiikkeevvooiittttoo (1) 118888,,22 242,4

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 00,,00 0,2Rahoitustuotot ja -kulut (6) --1155,,00 -17,9

VVooiittttoo eennnneenn ssaattuunnnnaaiissiiaa eerriiää 117733,,22 224,7

Satunnaiset erät (7) 11,,66 17,7

VVooiittttoo eennnneenn vveerroojjaa 117744,,88 242,4

Tuloverot (9) --5577,,00 -76,0Vähemmistön osuus --33,,88 -3,9

TTiilliikkaauuddeenn vvooiittttoo 111144,,00 162,5

KONSERNITULOSLASKELMA

milj. euroa

1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998

448899,,66 482,3

00,,00 0,188,,44 4,300,,44 0,0

--117700,,88 -160,1--114499,,99 -140,6--2299,,55 -28,8

--111166,,55 -115,800,,00 -0,6

3311,,77 40,8

00,,00 0,0--22,,66 -3,0

2299,,11 37,8

00,,33 3,0

2299,,44 40,8

--99,,66 -12,8--00,,66 -0,7

1199,,22 27,3

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAmilj. mk Liite 1.1.-31.12.1999 1.4.-31.12.1998

LLiiiikkeevvaaiihhttoo (1) 6622,,99 50,5

Liiketoiminnan muut tuotot (2) 1188,,11 1,0

Henkilöstökulut (4) --2222,,66 -19,7Poistot ja arvonalentumiset (5) --2277,,88 -23,4Liiketoiminnan muut kulut --3399,,33 -39,8

LLiiiikkeevvooiittttoo ((--ttaappppiioo)) (1) --88,,77 -31,4

Rahoitustuotot ja -kulut (6) 3366,,66 24,9

VVooiittttoo ((TTaappppiioo)) eennnneenn ssaattuunnnnaaiissiiaa eerriiää 2277,,99 -6,5

Satunnaiset erät (7) 111199,,00 190,1

VVooiittttoo eennnneenn ttiilliinnppäääättöössssiiiirrttoojjaajjaa vveerroojjaa 114466,,99 183,6

Tilinpäätössiirrot (8) 33,,77 2,0Tuloverot (9) --4422,,00 -53,3

TTiilliikkaauuddeenn vvooiittttoo 110088,,66 132,3

1.1.-31.12.1999 1.4.-31.12.1998

1100,,66 8,5

33,,00 0,2

--33,,88 -3,3--44,,77 -4,0--66,,66 -6,7

--11,,55 -5,3

66,,22 4,2

44,,77 -1,1

2200,,00 32,0

2244,,77 30,9

00,,66 0,3--77,,00 -8,9

1188,,33 22,3

milj. euroa

52

milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998

VVAASSTTAAAAVVAAAA

PPYYSSYYVVÄÄTT VVAASSTTAAAAVVAATT

Aineettomat hyödykkeet (11) 8800,,22 87,4Konserniliikearvo (11) 110033,,99 94,9Aineelliset hyödykkeet (12,13) 999933,,22 921,0Osuudet osakkuusyrityksissä (14,15) 554433,,22 552,9Muut sijoitukset (14,15) 115577,,55 157,3

Pysyvät vastaavat yhteensä 11 887788,,00 1 813,5

VVAAIIHHTTUUVVAATT VVAASSTTAAAAVVAATT

Vaihto-omaisuus (16) 223355,,22 206,7Pitkäaikaiset saamiset (17) 22,,77 2,6Lyhytaikaiset saamiset (17) 227755,,99 275,6Rahat ja pankkisaamiset 112299,,00 158,3

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 664422,,88 643,2

VVaassttaaaavvaaaa yyhhtteeeennssää 22 552200,,88 2 456,7

Tilinpäätös

milj. euroa

31.12.1999 31.12.1998

1133,,55 14,71177,,55 15,9

116677,,00 154,99911,,44 93,02266,,55 26,5

331155,,99 305,0

3399,,55 34,800,,55 0,4

4466,,44 46,42211,,77 26,6

110088,,11 108,2

442244,,00 413,2

KONSERNITASE

EMOYHTIÖN TASEmilj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998

VVAASSTTAAAAVVAAAA

PPYYSSYYVVÄÄTT VVAASSTTAAAAVVAATT

Aineettomat hyödykkeet (11) 33,,55 17,9Aineelliset hyödykkeet (12,13) 224488,,33 294,1Osuudet saman konsernin yrityksissä (14,15) 337700,,11 370,1Muut sijoitukset (14,15) 110066,,00 119,1

Pysyvät vastaavat yhteensä 772277,,99 801,2

VVAAIIHHTTUUVVAATT VVAASSTTAAAAVVAATT

Lyhytaikaiset saamiset (17) 11 114488,,22 1 081,2Rahat ja pankkisaamiset 110000,,55 125,6

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 11 224488,,77 1 206,8

VVaassttaaaavvaaaa yyhhtteeeennssää 11 997766,,66 2 008,0

milj. euroa

31.12.1999 31.12.1998

00,,66 3,04411,,88 49,56622,,22 62,21177,,88 20,0

112222,,44 134,7

119933,,11 181,91166,,99 21,1

221100,,00 203,0

333322,,44 337,7

53

milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998

VVAASSTTAATTTTAAVVAAAA

OOMMAA PPÄÄÄÄOOMMAA (18,19,20)

Osakepääoma 115577,,33 157,3Ylikurssirahasto 2222,,11 22,1Arvonkorotusrahasto 4455,,99 72,8Vararahasto 227788,,77 278,7Edellisten tilikausien voitto 662244,,88 511,6Tilikauden voitto 111144,,00 162,5

Oma pääoma yhteensä 11 224422,,88 1 205,0

VVÄÄHHEEMMMMIISSTTÖÖOOSSUUUUSS 2233,,77 27,8

PPAAKKOOLLLLIISSEETT VVAARRAAUUKKSSEETT (21) 1144,,00 5,2

VVIIEERRAASS PPÄÄÄÄOOMMAA

Laskennallinen verovelka (22) 110011,,33 63,5Pitkäaikainen vieras pääoma (23,24) 556622,,44 573,6Lyhytaikainen vieras pääoma (25) 557766,,66 581,6

Vieras pääoma yhteensä 11 224400,,33 1 218,7

VVaassttaattttaavvaaaa yyhhtteeeennssää 22 552200,,88 2 456,7

milj. euroa

KONSERNITASE

31.12.1999 31.12.1998

2266,,55 26,533,,77 3,777,,77 12,2

4466,,99 46,9110055,,00 86,01199,,22 27,3

220099,,00 202,6

44,,00 4,7

22,,44 0,9

1177,,00 10,79944,,66 96,59977,,00 97,8

220088,,66 205,0

442244,,00 413,2

milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998

VVAASSTTAATTTTAAVVAAAA

OOMMAA PPÄÄÄÄOOMMAA (18,19,20)

Osakepääoma 115577,,33 157,3Ylikurssirahasto 2222,,11 22,1Arvonkorotusrahasto 7722,,88 72,8Vararahasto 227788,,77 278,7Käyttörahasto 112211,,44 121,4Edellisten tilikausien voitto 339977,,99 328,5Tilikauden voitto 110088,,66 132,3

Oma pääoma yhteensä 11 115588,,88 1 113,1

TTIILLIINNPPÄÄÄÄTTÖÖSSSSIIIIRRTTOOJJEENN KKEERRTTYYMMÄÄ 1122,,99 16,6

PPAAKKOOLLLLIISSEETT VVAARRAAUUKKSSEETT (21) 88,,44 0,0

VVIIEERRAASS PPÄÄÄÄOOMMAA

Pitkäaikainen vieras pääoma (23,24) 449977,,99 546,0Lyhytaikainen vieras pääoma (25) 229988,,66 332,3

Vieras pääoma yhteensä 779966,,55 878,3

VVaassttaattttaavvaaaa yyhhtteeeennssää 11 997766,,66 2 008,0

EMOYHTIÖN TASE milj. euroa

31.12.1999 31.12.1998

2266,,55 26,533,,77 3,7

1122,,22 12,24466,,99 46,92200,,44 20,46666,,99 55,21188,,33 22,3

119944,,99 187,2

22,,22 2,8

11,,44 0,0

8833,,77 91,85500,,22 55,9

113333,,99 147,7

333322,,44 337,7

54

milj. mk 1.1.-31.12.1999 1.1 -31.12.1998

LLIIIIKKEETTOOIIMMIINNNNAANN RRAAHHAAVVIIRRTTAALiikevoitto 118888,,22 242,4Oikaisut liikevoittoon *) 114466,,33 160,3Käyttöpääoman muutos --6666,,11 -100,7Saadut korot liiketoiminnasta 44,,66 10,3Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnanrahoituskuluista --2244,,55 -25,4Saadut osingot liiketoiminnasta 2222,,33 18,4Maksetut verot --7788,,44 -60,7Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 00,,66 1,3

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 119933,,00 245,9

IINNVVEESSTTOOIINNTTIIEENN RRAAHHAAVVIIRRTTAAInvestoinnit muihin sijoituksiin --5577,,99 -95,3Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin --118844,,77 -120,6Luovutustulot muista sijoituksista 6644,,55 47,6Aineellisten ja aineettomienhyödykkeiden luovutustulot 6611,,22 48,3Myönnetyt lainat --77,,99 -3,9Lainasaamisten takaisinmaksut 1100,,00 0,0

Investointien rahavirta yhteensä --111144,,88 -123,9

RRAAHHOOIITTUUKKSSEENN RRAAHHAAVVIIRRTTAAPitkäaikaisten lainojen nostot 5500,,77 401,1Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut --110033,,99 -75,7Korollisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 11,,66 0,5Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) 1100,,66 -447,0Maksetut osingot --6666,,55 -55,7Maksullinen osakeanti 00,,00 0,8

Rahoituksen rahavirta yhteensä --110077,,55 -176,0

RRaahhaavvaarroojjeenn mmuuuuttooss ((lliissääyyss ++ // vväähheennnnyyss --)) --2299,,33 -54,0

RRaahhaavvaarraatt 11..11.. 115588,,33 212,3

RRaahhaavvaarraatt 3311..1122.. 112299,,00 158,3

*) Sisältää mm. poisto-oikaisun, osakkuusyhtiötulosten ja pakollisten varaustensekä pysyvien vastaavien myyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut.

Tilinpäätös

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAmilj. euroa

1.1.-31.12.1999 1.1 -31.12.1998

3311,,77 40,82244,,66 27,0

--1111,,11 -16,900,,88 1,7

--44,,11 -4,333,,77 3,1

--1133,,22 -10,200,,11 0,2

3322,,55 41,4

--99,,77 -16,0

--3311,,11 -20,31100,,88 8,0

1100,,33 8,1--11,,33 -0,711,,77 0,0

--1199,,33 -20,9

88,,55 67,5--1177,,55 -12,7

00,,33 0,111,,88 -75,2

--1111,,22 -9,400,,00 0,1

--1188,,11 -29,6

--44,,99 -9,1

2266,,66 35,7

2211,,77 26,6

55

milj. mk 1.1.-31.12.1999 1.4.-31.12.1998

LLIIIIKKEETTOOIIMMIINNNNAANN RRAAHHAAVVIIRRTTAALiikevoitto (-tappio) --88,,77 -31,4Oikaisut liikevoittoon *) 99,,55 26,5Käyttöpääoman muutos --88,,99 23,2Saadut korot liiketoiminnasta 5577,,77 30,0Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnanrahoituskuluista --2288,,00 -22,7Saadut osingot liiketoiminnasta 44,,44 20,4Maksetut verot --6600,,88 -27,0

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä --3344,,88 19,0

IINNVVEESSTTOOIINNTTIIEENN RRAAHHAAVVIIRRTTAAInvestoinnit muihin sijoituksiin --1100,,88 -8,3Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin --33,,66 -5,3Luovutustulot muista sijoituksista 3311,,99 437,3Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 4455,,44 34,1Myönnetyt lainat --77,,99 0,0Lainasaamisten takaisinmaksut 1100,,00 4,2

Investointien rahavirta yhteensä 6655,,00 462,0

RRAAHHOOIITTUUKKSSEENN RRAAHHAAVVIIRRTTAAPitkäaikaisten lainojen nostot 4411,,22 400,0Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut --8822,,33 -71,5Korollisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) --6699,,33 -587,3Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) --11,,00 -347,9Maksetut osingot --6622,,99 0,0Saadut ja maksetut konserniavustukset 111199,,00 192,0

Rahoituksen rahavirta yhteensä --5555,,33 -414,7

RRaahhaavvaarroojjeenn mmuuuuttooss ((lliissääyyss ++ // vväähheennnnyyss --)) --2255,,11 66,3

RRaahhaavvaarraatt 11..11. 112255,,66 59,3

RRaahhaavvaarraatt 3311..1122.. 110000,,55 125,6

* ) Sisältää mm. poisto-oikaisun, pakollisten varausten sekä pysyvien vastaavienmyyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut.

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMAmilj. euroa

1.1 -31.12.1999 1.4.-31.12.1998

--11,,55 -5,311,,66 4,5

--11,,55 3,999,,77 5,0

--44,,77 -3,800,,77 3,4

--1100,,22 -4,5

--55,,99 3,2

--11,,88 -1,4

--00,,66 -0,955,,44 73,5

77,,66 5,7--11,,33 0,011,,77 0,7

1111,,00 77,6

66,,99 67,3--1133,,88 -12,0--1111,,66 -98,8--00,,22 -58,5

--1100,,66 0,02200,,00 32,3

--99,,33 -69,7

--44,,22 11,1

2211,,11 10,0

1166,,99 21,1

56

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteetUUuuddeenn kkiirrjjaannppiittoollaaiinn ssoovveellttaammiinneennKaikissa Alma Media -konsernin yhtiöissä noudatetaan yhden-mukaisia Suomen uudistettuun kirjanpitolainsäädäntöön(30.12.1997) perustuvia laskentaperiaatteita. Uusien säännöstensoveltamisesta johtuen merkittävin muutos on laskennallistenverovelkojen ja -saamisten käsittely. Laskennalliset verovelat ja-saamiset esitetään kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaises-ti IAS12:n keskeisiä periaatteita noudattaen. Arvonkorotuksistaja kohdistetuista konserniaktiivoista tehdyt laskennallisten vero-velkojen kirjaukset on tehty tase-erien välillä. Muista eristä las-ketut aikaisemmilla tilikausilla syntyneet laskennalliset verovelatja -saamiset on esitetty tuloslaskelmassa satunnaisissa erissä jakatsauskauden muutokset on esitetty tuloslaskelman laskennalli-sen verovelan muutoksessa välittömien verojen pääryhmässä.

Vuoden 1998 vertailuluvut on muutettu vastaamaan uudenlain mukaista ryhmittelyä.

VVeerrttaaiilluuvvuuooddeenn lluuvvuuttAamulehti-yhtymä Oy ja MTV-Yhtymä Oy sulautuivat 1.4.1998alkaen Alma Media Oyj -nimiseksi viestintäalan yritykseksi.Sulautuminen toteutettiin yhdistelmämenetelmän (pooling)mukaisesti, joten yhtiöt ovat toimineet yhteiseen lukuun vuoden1998 alusta alkaen. Näin vuoden 1998 luvut ovat vertailukelpoi-sia konsernitasolla vuoden 1999 tilinpäätöslukuihin.

MTV:n osalta liikevaihdon määrittely on muuttunut vuoden1999 alusta lukien. Liikevaihdon piiriin ovat tulleet aiemmin liike-toiminnan muissa tuotoissa tai ohjelmakuluja vähentävinä erinäkäsitellyt sponsorointituotot. Vertailuvuoden luvut on muutettuvastaamaan nykyistä menettelyä.

Konsernin emoyhtiön Alma Media Oyj:n vertailuvuoden tilin-päätöstiedot esitetään kaudelta 1.4.1998-31.12.1998, koska AlmaMedia Oyj aloitti toimintansa uutena yhtiönä 1.4.1998.

Vuoden 1999 tilinpäätös on laadittu Suomen markoissa.Keskeiset tilinpäätösluvut esitetään vuosikertomuksessa myöseuromääräisinä.

KKoonnsseerrnniittiilliinnppäääättöössKonsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiön Alma Media Oyj:nlisäksi konserniyhtiöt, joista Alma Media Oyj omistaa tilivuodenlopussa suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % kaikkienosakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai joissa sillä muutoin onmääräysvalta.

Tilikauden aikana hankitut yhtiöt otetaan mukaan hankinta-hetkestä lähtien ja tilikauden aikana myydyt myyntihetkeen saak-ka.

Osakkuusyhtiöistä konsernitilinpäätökseen eivät sisälly asunto-ja kiinteistöosakeyhtiöt. Poisjätettyjen yhtiöiden vaikutus konser-nin tulokseen ja omaan pääomaan ei ole olennainen.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmääkäyttäen. Sen mukaan tytäryhtiöiden hankintamenot on eliminoitutytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan.Tytäryhtiöiden hankintahetken oman pääoman ylittävä osa osak-keiden hankintamenosta kohdistetaan ensisijaisesti niille tase-erille, joiden hankinnasta sen katsotaan johtuvan. Käyttöomai-suuserille kohdistettu konserniliikearvo poistetaan kyseisen käyt-

Tilinpäätös

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.1999 LIITETIEDOT töomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamattajäänyt konserniliikearvo esitetään omana eränään konsernita-seessa ja poistetaan vaikutusaikanaan. Konserniliikearvon poisto-aika ja konsernireservin tuloutusaika on pääsääntöisesti 10 vuot-ta, televisioliiketoiminnan osalta 20 vuotta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset javelat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet oneliminoitu. Vähemmistön osuus on erotettu tilikauden tuloksestaja taseen omasta pääomasta.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pää-omaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainenosuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta konserniliikearvonpoistolla vähennettynä on esitetty omana eränään liikevoittovai-kutteisesti.

Konsernin omistus Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä ylitti50 %:n rajan 10.2.1999. Yhtiön luvut on yhdistetty Alpressin jaAlma Media -konsernin lukuihin tilinpäätösvuoden alusta lukien.

PPyyssyyvväätt vvaassttaaaavvaattAineettomat ja aineelliset hyödykkeet on aktivoitu välittömiinhankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla pois-toilla. Arvonkorotukset sisältyvät käyttöomaisuuden tasearvoihinja niiden vastaerät ovat sidotussa omassa pääomassa.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu alkuperäistenhankinta-arvojen ja arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.Käytetyt poistoajat ovat seuraavat.

Rakennukset ja rakennelmat 30-40 vuottaKoneet ja kalusto 3-10 vuotta Isot rotaatiopainokoneet 20 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niidensyntymisvuonna.

VVaaiihhttoo--oommaaiissuuuussVaihto-omaisuus on arvostettu välittömiin hankintamenoihin tainiitä alhaisempiin todennäköisiin luovutushintoihin.

Vaihto-omaisuuden jaksotuksessa on noudatettu FIFO-periaa-tetta. Vaihto-omaisuuteen sisältyvät arvopaperit on arvostettuvuoden viimeisen pörssipäivän kursseihin tai sitä alhaisempaanhankintahintaan.

VVaalluuuuttttaammäääärrääiisseett eerräättValuuttamääräiset erät on muutettu Suomen markoiksi SuomenPankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Myynti- ja ostolaskuihin liittyvät kurssierot on käsitelty tulos-laskelmassa kyseisten erien oikaisuerinä.

Tilikauden aikana syntyneet lainoihin liittyvät toteutuneet jatoteutumattomat kurssierot on kirjattu tuloslaskelman muihinrahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten yhtiöiden konsolidoinnissa on käytetty tuloslas-kelman osalta tilikauden keskikurssia ja muilta osin SuomenPankin ilmoittamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia. Ulkomaistentytär- ja osakkuusyhtiöiden yhdistämisessä konsernitilinpäätök-seen syntyvät muuntoerot on kirjattu edellisten tilikausien tulok-seen omaan pääomaan.

EEllääkkeejjäärrjjeesstteellyyttKonserniyhtiöiden henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoineneläketurva on järjestetty pääosin eläkevakuutusyhtiöissä.

57

Alma Media Oyj:n (emoyhtiö) vertailuvuoden 1998 luvut tuloslaskelman liitetietojen osalta ovat ajanjaksolta 1.4.-31.12.1998.

milj.mk

11.. LLIIIIKKEEVVAAIIHHTTOO,, LLIIIIKKEEVVOOIITTTTOO//--TTAAPPPPIIOO JJAA HHEENNKKIILLÖÖSSTTÖÖ

Liikevaihto, liikevoitto/-tappio Liikevaihto Liikevoitto/-tappio Henkilöstö keskimäärin *)ja henkilöstö toimialoittain 1999 1998 1999 1998 1999 1998

Alpress 1 301,0 1 106,5 172,1 150,0 1 318 1 085MTV 1 064,5 1 113,6 48,2 111,4 702 726Alprint 786,5 880,5 0,0 28,8 957 971Emoyhtiö ja muut liiketoiminnat 85,4 79,3 -36,5 -49,9 131 123Konsernikirjaukset -326,1 -312,4 4,4 2,1 - -

Yhteensä 2 911,3 2 867,5 188,2 242,4 3 108 2 905*) Lisäksi osa-aikaisia lehdenjakajia 1 059 983

Liikevaihto markkina-alueittain Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Kotimaa 2 650,8 2 508,6 62,9 50,5Muut pohjoismaat 175,2 141,7 - -Venäjä 58,6 185,2 - -Muut maat 26,7 32,0 - -Yhteensä 2 911,3 2 867,5 62,9 50,5

22.. LLIIIIKKEETTOOIIMMIINNNNAANN MMUUUUTT TTUUOOTTOOTT Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 28,8 20,0 17,9 0,8Muut 21,2 5,3 0,2 0,2Yhteensä 50,0 25,3 18,1 1,0

33.. MMAATTEERRIIAAAALLIITT JJAA PPAALLVVEELLUUTT Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Aineet, tarvikkeet ja tavarat:Ostot tilikauden aikana 392,9 407,3 0,0 0,0Varastojen muutos -0,5 0,4 0,0 0,0

392,4 407,7 0,0 0,0Ulkopuoliset palvelut 623,3 544,0 0,0 0,0Yhteensä 1 015,7 951,7 0,0 0,0

44.. HHEENNKKIILLÖÖSSTTÖÖKKUULLUUTT Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Palkat ja palkkiot 699,4 652,9 15,6 10,6Eläkekulut 125,2 120,2 5,7 8,4Muut henkilösivukulut 66,6 62,8 1,3 0,7Yhteensä 891,2 835,9 22,6 19,7

Johdon palkat ja palkkiot Konserni Emoyhtiö(Maksuperusteiset) 1999 1998 1999 1998Toimitusjohtajat 16,9 17,8 2,0 1,3Hallituksen jäsenet 0,6 0,5 0,4 0,3Hallintoneuvoston jäsenet 0,1 0,1 0,1 0,1Yhteensä 17,6 18,4 2,5 1,7

Tehtyjen sopimusten perusteella emoyhtiön toimitusjohtajalla sekä kolmella varatoimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle60 vuotta täytettyään.

58

55.. PPOOIISSTTOOTT JJAA AARRVVOONNAALLEENNNNUUKKSSEETTKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Suunnitelman mukaiset poistot 159,4 158,0 27,8 23,4Poistot konserniliikearvosta 15,0 13,1 0,0 0,0Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 1,2 0,0 0,0 0,0Yhteensä 175,6 171,1 27,8 23,4

66.. RRAAHHOOIITTUUSSTTUUOOTTOOTT JJAA --KKUULLUUTT Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Osinkotuotot:Saman konsernin yrityksiltä 0,0 0,0 3,6 4,9Omistusyhteysyrityksiltä 0,0 0,0 1,0 13,8Muilta 5,6 1,2 1,5 0,7

Yhteensä 5,6 1,2 6,1 19,4

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista:Muilta 0,8 0,7 0,7 0,6

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,0 0,2 0,0 0,0

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 6,4 2,1 6,8 20,0

Muut korko- ja rahoitustuotot:Saman konsernin yrityksiltä 0,0 0,0 55,0 27,9Muilta 3,9 9,3 1,8 1,6

Yhteensä 3,9 9,3 56,8 29,5

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muutkorko- ja rahoitustuotot yhteensä 4,7 10,0 57,5 30,1

Sijoitusten arvonalennukset:Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset 0,0 -0,1 0,0 -0,1

Korkokulut ja muut rahoituskulut:Saman konsernin yrityksille 0,0 0,0 -4,9 -4,4Muille -25,3 -29,0 -22,1 -20,1

Yhteensä -25,3 -29,0 -27,0 -24,5

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -15,0 -17,7 36,6 24,9

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja 0,0 0,8 0,0 0,0

77.. SSAATTUUNNNNAAIISSEETT EERRÄÄTT Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Satunnaiset tuotot:Saadut konserniavustukset 0,0 0,0 121,5 192,0Myyntivoitot 0,0 16,6 0,0 0,0Muut satunnaiset tuotot 1,6 1,6 0,0 0,0

Yhteensä 1,6 18,2 121,5 192,0

Satunnaiset kulut:Annetut konserniavustukset 0,0 0,0 -2,5 -1,9Muut satunnaiset kulut 0,0 -0,5 0,0 0,0

Yhteensä 0,0 -0,5 -2,5 -1,9

Satunnaiset erät yhteensä 1,6 17,7 119,0 190,1

Tilinpäätös

59

88.. TTIILLIINNPPÄÄÄÄTTÖÖSSSSIIIIRRRROOTTEmoyhtiö

1999 1998Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 3,7 2,0

99.. TTUULLOOVVEERROOTTKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Tuloverot satunnaisista eristä 0,0 0,0 -33,3 -53,2Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -55,8 -74,5 -8,7 -0,1Laskennallisen verovelan muutos:

Jaksotuseroista 0,3 0,0 0,0 0,0Tilinpäätössiirroista -1,4 -1,5 0,0 0,0Muista väliaikaisista eroista -0,1 0,0 0,0 0,0

Yhteensä -57,0 -76,0 -42,0 -53,3

1100.. TTUUTTKKIIMMUUSS-- JJAA KKEEHHIITTYYSSMMEENNOOTTKonsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 34,1 milj. mk (1998 23,6 milj. mk). Tutkimus- ja kehitysmenoja ei ole aktivoitu.

1111.. AAIINNEEEETTTTOOMMAATT HHYYÖÖDDYYKKKKEEEETT

Muut pitkä- Aineettomat Konserni- vaikutteiset Ennakko-

Konserni oikeudet Liikearvo liikearvo menot maksut YhteensäHankintameno 1.1. 11,1 1,8 166,1 255,3 2,3 436,6

Uudet yhtiöt 2,2 0,0 0,0 1,5 0,0 3,7Lisäykset 8,8 0,0 24,8 23,3 2,2 59,1Vähennykset -6,8 0,0 -3,6 -13,5 -0,1 -24,0Siirrot erien välillä 0,3 0,0 0,0 10,1 -2,1 8,3

Hankintameno 31.12. 15,6 1,8 187,3 276,7 2,3 483,7

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 3,6 0,6 69,9 180,2 0,0 254,3Uudet yhtiöt 1,8 0,0 0,0 0,7 0,0 2,5Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 -1,6 -2,7 0,0 -4,3Tilikauden poisto 1,6 0,2 15,1 30,2 0,0 47,1

Kertyneet poistot 31.12. -7,0 -0,8 -83,4 -208,4 0,0 -299,6

Kirjanpitoarvo 31.12. 8,6 1,0 103,9 68,3 2,3 184,1

Muut pitkä- Aineettomat Konserni- vaikutteiset Ennakko-

Emoyhtiö oikeudet Liikearvo liikearvo menot maksut YhteensäHankintameno 1.1. 0,0 0,0 0,0 132,3 0,0 132,3

Lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,4Vähennykset 0,0 0,0 0,0 -0,8 0,0 -0,8

Hankintameno 31.12. 0,0 0,0 0,0 131,9 0,0 131,9

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0,0 0,0 0,0 114,4 0,0 114,4Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 0,0 -0,8 0,0 -0,8Tilikauden poisto 0,0 0,0 0,0 14,8 0,0 14,8

Kertyneet poistot 31.12. 0,0 0,0 0,0 -128,4 0,0 -128,4

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 0,0 0,0 3,5 0,0 3,5

60

1122.. AAIINNEEEELLLLIISSEETT HHYYÖÖDDYYKKKKEEEETTEnnakko-

Rakennukset Muut maksut ja Maa- ja vesi- ja Koneet ja aineelliset keskeneräiset

Konserni alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat YhteensäHankintameno 1.1. 47,4 412,6 1 183,7 11,7 5,4 1 660,8

Uudet yhtiöt 10,4 71,5 44,6 0,0 0,0 126,5Lisäykset 14,4 8,0 87,9 0,6 82,6 193,5Vähennykset -7,8 -43,8 -35,2 -0,9 -5,1 -92,8Siirrot erien välillä 0,0 0,3 -0,3 0,0 -0,3 -0,3

Hankintameno 31.12. 64,4 448,6 1 280,7 11,4 82,6 1 887,7Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0,0 122,2 701,6 3,7 0,0 827,5Uudet yhtiöt 6,7 22,3 35,0 0,0 0,0 64,0Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 -10,3 -23,2 -0,4 0,0 -33,9Tilikauden poisto 0,0 19,8 106,9 0,8 0,0 127,5Arvonalennukset 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 1,1

Kertyneet poistot 31.12. -6,7 -154,0 -821,4 -4,1 0,0 -986,2

Arvonkorotukset 2,0 89,7 91,7

Kirjanpitoarvo 31.12. 59,7 384,3 459,3 7,3 82,6 993,2

Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 423,3

Ennakko-Rakennukset Muut maksut ja

Maa- ja vesi- ja Koneet ja aineelliset keskeneräiset Emoyhtiö alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat YhteensäHankintameno 1.1. 33,1 241,7 19,2 5,3 0,0 299,3

Lisäykset 0,0 0,1 3,2 0,0 0,0 3,3Vähennykset -5,6 -39,9 -1,7 -0,3 0,0 -47,5

Hankintameno 31.12. 27,5 201,9 20,7 5,0 0,0 255,1Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0,0 72,5 10,1 1,6 0,0 84,2Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 -9,7 -1,4 -0,3 0,0 -11,4Tilikauden poisto 0,0 9,1 3,6 0,3 0,0 13,0

Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -71,9 -12,3 -1,6 0,0 -85,8

Arvonkorotukset 0,0 79,0 79,0

Kirjanpitoarvo 31.12. 27,5 209,0 8,4 3,4 0,0 248,3

Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 0

1133.. AARRVVOONNKKOORROOTTUUKKSSEETT Arvonkoro- Arvonkoro-Arvo tukset tusten purku Arvo1.1. 1.1. - 31.12. 1.1. - 31.12. 31.12.

Konserni:Maa- ja vesialueet 2,0 0,0 0,0 2,0Rakennukset ja rakennelmat 89,7 0,0 0,0 89,7

Emoyhtiö:Rakennukset ja rakennelmat 79,0 0,0 0,0 79,0

Tilinpäätös

61

1144.. SSIIJJOOIITTUUKKSSEETTOsakkeet Osakkeet Saamiset Saamiset

Omistusyh- Omistusyh-Konserni teysyritykset Muut teysyritykset Muut YhteensäHankintameno 1.1. 580,1 130,9 15,5 11,0 737,5

Uudet yhtiöt 0,0 4,3 0,0 0,0 4,3Muuntoeron muutos 11,1 0,0 0,0 0,0 11,1Lisäykset 11,3 26,9 0,0 8,1 46,3Vähennykset -0,5 -27,9 -0,2 -10,1 -38,7Siirrot erien välillä -9,3 -1,0 0,0 0,0 -10,3

Hankintameno 31.12. 592,7 133,2 15,3 9,0 750,2

Kertyneet poistot jaarvonalennukset 1.1. 27,3 0,0 0,0 0,0 27,3Konserniaktiivan poisto 22,1 0,0 0,0 0,0 22,1Tilikauden poisto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Arvonalennukset 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1

Kertyneet poistot 31.12. -49,5 0,0 0,0 0,0 -49,5

Kirjanpitoarvo 31.12. 543,2 133,2 15,3 9,0 700,7

Osakkuusyrityksistä johtuvan konserniaktiivan vielä poistamatta oleva määrä 31.12.1999 oli 384,0 (405,7 ) milj. mk.

Osakkeet Osakkeet Osakkeet Saamiset Saamiset YhteensäKonserni- Omistusyh- Konserni-

Emoyhtiö yritykset teysyritykset Muut yritykset MuutHankintameno 1.1. 370,1 8,9 39,2 60,7 10,2 489,1

Lisäykset 0,0 0,0 10,8 0,2 8,0 19,0Vähennykset 0,0 0,0 -20,4 -1,5 -10,1 -32,0

Hankintameno 31.12. 370,1 8,9 29,6 59,4 8,1 476,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 370,1 8,9 29,6 59,4 8,1 476,1

1155.. OOSSAAKKKKEEEETT JJAA OOSSUUUUDDEETT Konsernin Emoyhtiönomistusosuus omistusosuus

Kotipaikka % %KKoonnsseerrnniiyyrriittyykksseett::Aamujakelu Oy Tampere 100,00 0,00Alexpress Oy Tampere 100,00 100,00Alma Media Interactive Oy Helsinki 100,00 100,00Alma Media Net Ventures Oy Helsinki 100,00 100,00Alpress Oy Tampere 100,00 90,00Alprint Ab Tukholma 100,00 0,00Alprint Aikakauslehtipainot Oy Tampere 100,00 0,00Alprint Oy Vantaa 100,00 100,00Alprint Sanomalehtipainot Oy Vantaa 100,00 0,00Arctic Press Oy Rovaniemi 100,00 0,00As. Oy Kajaanin Pohjolankatu 33 Kajaani 100,00 0,00City-TV Oy Helsinki Helsinki 59,00 0,00Domiras Oy Helsinki 60,00 60,00Doraprint Oy Tampere 100,00 100,00Futuraprint Oy Ltd Kajaani 100,00 0,00Jobline Oy Helsinki 75,00 0,00Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy Kajaani 91,17 0,00Kainuun Televisio Oy Kajaani 100,00 0,00Kainuun Viestintä Oy Kajaani 100,00 0,00Karenstock Oy Helsinki 100,00 0,00Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 34 Kajaani 100,00 0,00

Konsernin Emoyhtiön

62

omistusosuus omistusosuusKotipaikka % %

KKoonnsseerrnniiyyrriittyykksseett jjaattkkuuuu::Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 36 Kajaani 100,00 0,00Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 38 Kajaani 100,00 0,00Kiint. Oy Liike- ja Autokulma Rovaniemi 79,20 0,00Kiint. Oy Raholantalo Tampere 100,00 0,00Kiint. Oy Veneentekijäntie 20 Helsinki 100,00 100,00Kuhmon Kirjapaino Oy Kuhmo 100,00 0,00Kustannus Oy Aamulehti Tampere 100,00 0,00Kustannus Oy Otsikko Tampere 100,00 0,00Kustannusosakeyhtiö Iltalehti Vantaa 100,00 0,00Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti Vantaa 100,00 0,00Kustannusosakeyhtiö Uusi Suomi Vantaa 100,00 0,00Lapin Kansa Oy Rovaniemi 62,44 28,43Marcenter Oy Tampere 100,00 100,00Marsania Oy Tampere 100,00 100,00Masbete Oy Helsinki 100,00 0,00Meri-Lapin Kustannus Oy Kemi 100,00 0,00Minara-tek Oy Tampere 100,00 100,00MTV-Palvelukiinteistöt Oy Helsinki 100,00 0,00MTV-Tuotanto Oy Helsinki 100,00 0,00MTV Media Oy Helsinki 100,00 0,00MTV Oy Helsinki 100,00 100,00Nanomet Oy Tampere 100,00 100,00Nelossivu Oy Kajaani 100,00 0,00Osakeyhtiö Harjavallan Kustannus Harjavalta 99,20 0,00Oy Alprint International Ltd Vantaa 100,00 0,00Oy Patakakkonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Patakuutonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Patanelonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Pataviitonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Pataykkönen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ristikakkonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ristikolmonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ristinelonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ristiviitonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ristiykkönen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ruutukakkonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ruutukolmonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ruutuviitonen Ab Helsinki 100,00 0,00Oy Ruutuykkönen Ab Helsinki 100,00 0,00Plauttus Oy Helsinki 100,00 0,00Pohjoiskaira Oy Kemi 100,00 0,00Pohjolan Jakelutoimisto Oy Kemi 100,00 0,00Pohjolan Sanomat Oyj Kemi 88,58 0,00Porin Kaupunkitieto-Media Oy Pori 100,00 0,00Porin Sanomat Oy Pori 100,00 0,00PS-Print Oy Kemi 100,00 0,00Puossakka Oy Helsinki 100,00 0,00Satajulkaisut Oy Pori 100,00 0,00Satakunnan Kirjateollisuus Oy Pori 100,00 0,00Somy Oy Tampere 100,00 100,00Sotkamon Lehti Oy Sotkamo 100,00 0,00Sovartec Oy Tampere 100,00 100,00Suomen Asuntopörssilehdet Oy Jyväskylä 80,00 0,00Suomen Erikoispörssilehdet Oy Tampere 80,00 0,00Suomen Paikallissanomat Oy Tampere 100,00 0,00

Konsernin Emoyhtiön

omistusosuus omistusosuusKotipaikka % %

KKoonnsseerrnniiyyrriittyykksseett jjaattkkuuuu::Suomen Paikallistori Oy Kajaani 100,00 0,00Suomen Uutislinkki Oy Helsinki 100,00 0,00Tampereen Viestintä Oy Tampere 100,00 100,00Tuotantoyhtiö FOR Oy Helsinki 100,00 0,00Yläkainuun Paikallislehti Oy Suomussalmi 100,00 0,00

OOssaakkkkuuuussyyrriittyykksseett::Baltic News Service Ltd. Tallinna 26,48 0,00City-TV Oy Pirkanmaa Helsinki 40,00 0,00City-TV Oy Suomi Helsinki 40,00 0,00City-TV Oy Turku Helsinki 40,00 0,00Finn-Lab Oy Helsinki 38,00 0,00Funny-Films Oy Helsinki 48,00 0,00Karhuvisio Oy Pori 22,20 0,00Kustannusosakeyhtiö Koti-Kajaani Kajaani 40,00 0,00MTV-Tele Oy Helsinki 48,00 0,00MTV-Viihde Oy Helsinki 49,00 0,00Oy Suomen Urheilutelevisio Helsinki 50,00 0,00Oy Suomen Uutisradio Ab Helsinki 48,00 0,00Radio Meri-Lappi Oy Kemi 39,44 0,00Suomen Lehdentekijät -ryhmä Oy Helsinki 25,00 0,00Suomen Tietotoimisto Oy Helsinki 27,40 24,10Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 34,90 34,90Tornionlaakson Kustannus Oy Pello 50,00 0,00TV4 AB Tukholma 23,40 0,0

Osakkuusyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-menetelmällä.Lisäksi muutamia pääasiassa asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joita ei ole yhdis-telty konsernitilinpäätökseen.

1166.. VVAAIIHHTTOO--OOMMAAIISSUUUUSS

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Aineet ja tarvikkeet 29,3 27,3 0,0 0,0Keskeneräiset tuotteet 5,1 5,1 0,0 0,0Valmiit tuotteet / tavarat 0,4 0,1 0,0 0,0Muu vaihto-omaisuus 0,4 0,7 0,0 0,0Ennakkomaksut 200,0 173,5 0,0 0,0

Yhteensä 235,2 206,7 0,0 0,0

Tilinpäätös

63

1177.. SSAAAAMMIISSEETTKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Pitkäaikaiset

Lainasaamiset 1,4 2,6 0,0 0,0Muut saamiset 1,3 0,0 0,0 0,0

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2,7 2,6 0,0 0,0

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 205,0 180,6 0,7 1,8

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Myyntisaamiset 0,0 0,0 0,8 0,5Lainasaamiset 0,0 0,0 1 139,1 1 069,8

Yhteensä 0,0 0,0 1 139,9 1 070,3

Saamiset omistusyhteysyrityksiltäMyyntisaamiset 5,2 1,2 0,0 0,0

Lainasaamiset 4,5 9,9 0,0 4,9Muut saamiset 4,8 24,5 0,2 0,0Siirtosaamiset 56,4 59,4 7,4 4,2Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 275,9 275,6 1 148,2 1 081,2

1188.. OOMMAA PPÄÄÄÄOOMMAA Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Osakepääoma 1.1. 157,3 157,1 157,3 157,3Merkitty vaihtovelkakirjoilla 0,0 0,2 0,0 0,0

Osakepääoma 31.12. 157,3 157,3 157,3 157,3

Ylikurssirahasto 1.1. 22,1 21,5 22,1 22,1Emissiovoitto 0,0 0,6 0,0 0,0

Ylikurssirahasto 31.12. 22,1 22,1 22,1 22,1

Arvonkorotusrahasto 1.1. 72,8 78,2 72,8 72,8Vähennys käyttöomaisuuden myynnin yhteydessä 0,0 -5,4 0,0 0,0Vähennetty laskennallinen verovelka -26,9 0,0 0,0 0,0

Arvonkorotusrahasto 31.12. 45,9 72,8 72,8 72,8

Vararahasto 1.1. 278,7 278,7 278,7 278,7Vararahasto 31.12. 278,7 278,7 278,7 278,7

Käyttörahasto 1.1. 0,0 0,0 121,4 121,4Käyttörahasto 31.12. 0,0 0,0 121,4 121,4

Edellisten tilikausien voitto 1.1. 674,1 573,8 460,8 328,5Osingonjako -62,9 -51,8 -62,9 0,0Muuntoeromuutokset 13,6 -10,4 0,0 0,0

Edellisten tilikausien voitto 31.12. 624,8 511,6 397,9 328,5

Tilikauden voitto 114,0 162,5 108,6 132,3

Oma pääoma yhteensä 1 242,8 1 205,0 1 158,8 1 113,1

1199.. LLAASSKKEELLMMAA VVOOIITTOONNJJAAKKOOKKEELLPPOOIISSIISSTTAA VVAARROOIISSTTAA 3311..1122..Konserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Voitto edellisiltä tilikausilta 624,8 511,6 397,9 328,6Tilikauden voitto 114,0 162,5 108,6 132,3./. Kertyneestä poistoerosta

omaan pääomaan kirjattu osuus -158,3 -162,9 0,0 0,0

Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 580,5 511,2 506,5 460,9

2200.. EEMMOOYYHHTTIIÖÖNN OOSSAAKKEEPPÄÄÄÄOOMMAA OOSSAAKKEELLAAJJEEIITTTTAAIINN31.12.1999 31.12.1999

kpl mkI - sarja (1 ääni / osake) 6 771 586 67 715 860II - sarja (1 ääni / alkavat 10 osaketta) 8 958 474 89 584 740Yhteensä 15 730 060 157 300 600

2211.. PPAAKKOOLLLLIISSEETT VVAARRAAUUKKSSEETTKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Eläkevaraukset 5,6 4,8 0,0 0,0Myytyyn kiinteistöön liittyvät kuluvaraukset 8,4 0,0 8,4 0,0Muut pakolliset varaukset 0,0 0,4 0,0 0,0Yhteensä 14,0 5,2 8,4 0,0

2222.. LLAASSKKEENNNNAALLLLIISSEETT VVEERROOSSAAAAMMIISSEETT JJAA --VVEELLAATT Konserni

1999 1998Laskennalliset verosaamiset:

Jaksotuseroista 9,5 0,0

Laskennalliset verovelat:Tilinpäätössiirroista 64,7 63,5Muista väliaikaisista eroista 41,1 0,0Jaksotuseroista 5,0 0,0

Yhteensä 110,8 63,5

Laskennalliset verovelat (netto) 101,3 63,5

Emoyhtiön laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen.Emoyhtiön laskennallinen verovelka muodostuu kertyneestä poistoerosta jaarvonkorotuksesta. Laskennallinen verovelka kertyneestä poistoerosta oli31.12.1999 3,8 milj. mk ( 4,6 ) ja arvonkorotuksesta 22,9 milj. mk.Laskennallinen verosaaminen 5,3 milj. mk muodostuu kirjanpidon ja verotuk-sen välisistä jaksotuseroista. Emoyhtiön laskennalliset verosaamiset ja -velatsisältyvät konsernin verosaamisiin ja -velkoihin.

64

2233.. PPIITTKKÄÄAAIIKKAAIINNEENN VVIIEERRAASS PPÄÄÄÄOOMMAAKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Lainat rahoituslaitoksilta 527,0 533,7 479,0 527,0Eläkelainat 3,2 10,2 0,0 0,0

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Muut velat 0,0 0,0 0,1 0,0

Laskennallinen verovelka 101,2 63,5 0,0 0,0Muut pitkäaikaiset velat 32,3 29,7 18,8 19,0Yhteensä 663,7 637,1 497,9 546,0

Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy henkilöstölle ja Alma Media Oyj:nkokonaan omistamalle tytäryhtiölle Marcenter Oy:lle suunnattu optiolaina.Lainan määrä on 1 220 tmk. Lainaan liittyvillä optiotodistuksilla voidaan mer-kitä yhteensä 610 000 kpl yhtiön II - sarjan osakkeita yhteenlasketulta nimel-lisarvoltaan 6 100 tmk. Optiolainan ehtojen mukaan puolet osakkeista onmerkittävissä 28.5.2001 alkaen kurssiin 23,05 euroa osakkeelta ja puolet28.5.2003 alkaen kurssiin 26,34 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaikapäättyy kaikilla optiotodistuksilla 30.6.2006.

2244.. VVEELLAATT,, JJOOTTKKAA EERRÄÄÄÄNNTTYYVVÄÄTT MMYYÖÖHHEEMMMMIINN KKUUIINN VVIIIIDDEENN VVUUOODDEENNKKUULLUUTTTTUUAA

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Lainat rahoituslaitoksilta 2,9 2,5 2,8 2,4Eläkelainat 0,0 8,4 0,0 0,0Muut pitkäaikaiset velat 51,5 59,7 17,7 19,0Yhteensä 54,4 70,6 20,5 21,4

2255.. LLYYHHYYTTAAIIKKAAIINNEENN VVIIEERRAASS PPÄÄÄÄOOMMAAKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Lainat rahoituslaitoksilta 93,1 81,9 85,2 79,5Eläkelainat 0,0 0,5 0,0 0,0Saadut ennakot 63,5 55,1 0,0 0,2Ostovelat 127,4 144,6 2,4 4,2

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Ostovelat 0,0 0,0 0,7 0,3Muut velat 0,0 0,0 159,3 185,0Siirtovelat 0,0 0,0 0,1 0,0

Yhteensä 0,0 0,0 160,1 185,3

Velat omistusyhteysyrityksilleOstovelat 12,5 1,0 0,0 0,0

Muut lyhytaikaiset velat 73,0 44,5 13,5 2,9Siirtovelat 207,1 254,0 37,4 60,2

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 576,6 581,6 298,6 332,3

2266.. VVAASSTTUUUUSSIITTOOUUMMUUKKSSEETTKonserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998Omasta velasta *)

Pantit 9,0 15,6 0,0 8,1Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 231,9 184,7 128,9 183,9Yrityskiinnitykset 146,1 152,1 90,0 90,0Takaukset 28,8 2,9 0,0 0,0

Konserniyhtiön velastaTakaukset 0,0 0,0 28,8 2,1

Osakkuusyhtiöiden puolestaTakaukset 4,3 4,3 0,0 0,0

Muiden puolestaTakaukset 0,3 0,3 0,0 0,0

Muut omat vastuutLeasingvastuut 7,1 6,2 0,0 0,0Muut vastuut 1,9 0,1 0,0 0,0

Yhteensä 429,4 366,2 247,7 284,1

EErräääännttyyvväätt lleeaassiinnggmmaakkssuutt::Konserni Emoyhtiö

Vuonna 2000 erääntyvät 4,0 0,0Vuoden 2000 jälkeen erääntyvät 3,1 0,0

*) Konsernin ja emoyhtiön antamat pantit ja kiinnitykset kohdistuvat konser-niyhtiöiden lainoihin rahoituslaitoksilta ja eläkelainoihin. Valtaosin pantit jakiinnitykset on annettu lainanantajille.

2277.. JJOOHHDDAANNNNAAIISSSSOOPPIIMMUUKKSSEETT

Valuuttalainat pääoma-arvoltaan 12 milj. mk ovat DEM- ja FRF- määräisiä jane ovat olleet suojattuna valuuttatermiinein ja valuutanvaihtosopimuksin.Valuuttalainojen kurssierot ja johdannaistulokset kirjataan muihin rahoitus-tuottoihin ja -kuluihin.

Tilinpäätös

65

2288.. TTAALLOOUUDDEELLLLIISSTTAA KKEEHHIITTYYSSTTÄÄ KKUUVVAAAAVVAATT TTUUNNNNUUSSLLUUVVUUTT 11999999--119999551999 % 1998 % 1997 % 1996 % 1995 %

Liikevaihto milj. mk 2 911 2 868 2 727 2 599 2 383Liikevoitto milj. mk 188 6,5 242 8,4 270 9,9 245 9,4 202 8,5Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä milj. mk 173 5,9 225 7,8 269 9,9 235 9,0 183 7,7Voitto/tappio ennen veroja milj. mk 175 6,0 242 8,4 300 11,0 238 9,2 213 8,9Tilikauden voitto/tappio milj. mk 114 3,9 163 5,7 231 8,5 167 6,4 181 7,6

Oman pääoman tuotto (ROE) % 9,3 12,6 19,8 18,8 20,4Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 10,5 13,6 17,8 19,2 16,4Omavaraisuusaste % 51,5 51,3 47,1 46,3 45,8

Bruttoinvestoinnit milj. mk 253 8,7 219 7,6 661 24,2 283 10,9 152 6,4Tutkimus- ja kehitysmenot milj. mk 34 1,2 24 0,8 16 0,6 11 0,4 11 0,5

Henkilöstö keskimäärin 3 108 2 905 2 818 2 825 2 627Lisäksi osa-aikaisia lehdenjakajia 1 059 983 970 848 568Henkilöstö yhteensä keskimäärin 4 167 3 888 3 788 3 673 3 195

66Tilinpäätös

Osakkeet ja osakepääomaHelsingin Pörssissä noteerattu Aamulehti-yhty-mä Oy ja noteeraamaton yhtiö MTV-YhtymäOy sulautuivat 1.4.1998 perustamalla uudenAlma Media Oyj -nimisen yhtiön. Sulau-tuminen toteutettiin kombinaatiofuusiona.Aamulehti-yhtymä Oy:n ja MTV-Yhtymä Oy:nosakkeenomistajista tuli samalla Alma MediaOyj:n osakkeenomistajia. Alma Media Oyj:nosakkeet on noteerattu 1.4.1998 alkaen HEXOy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi,selvitysyhtiössä (Helsingin Pörssin päälistalla).

Alma Media Oyj:llä on kaksi osakesarjaa.Molempien osakesarjojen osakkeiden nimellis-arvo on 10 markkaa. I-sarjan osakkeilla onyhtiökokouksessa yksi ääni osaketta kohden jaII-sarjan osakkeilla yksi ääni kutakin alkavaakymmentä osaketta kohden. Äänieron lisäksiosakesarjoilla ei ole muita eroja.

Alma Media Oyj:n yhtiöjärjestyksenmukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on100 milj. mk ja enimmäisosakepääoma400 milj. mk. Osakepääomaa voidaan korot-taa tai alentaa näissä rajoissa yhtiöjärjestystämuuttamatta. Yhtiön täysin maksettu ja rekis-teröity osakepääoma oli tilinpäätöspäivänä157 300 600 mk. Osakepääoma muodostuu6 771 586 I-sarjan osakkeesta ja 8 958 474 II-sarjan osakkeesta.

Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjes-telmään.

Äänestäminen yhtiökokouksessaJokainen osakkeenomistaja saa äänestää yhtiö-kokouksessa edustamiensa osakkeiden kokoäänimäärällä sellaisin rajoituksin, että enim-mäismäärä saa olla enintään 1/10 kokouksessaedustetusta äänimäärästä.

OmistusrakenneTilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli arvo-osuusre-kisterissä yhteensä 3 798 osakkeenomistajaa.Yhtiön osakkeista oli hallintarekisteröitynäyhteensä 1 446 380 kappaletta. Hallintarekis-teröityjen ja ulkomaalaisten omistuksessa ole-vien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osak-keista oli 32,4 %. Hallintarekisteröidyt arvo-osuudet antavat ulkomaisille osakkeenomista-jille ainoastaan taloudelliset oikeudet, kutenoikeuden osinkoon ja oikeuden osallistua osa-keanteihin. Ellei osakkeenomistaja rekisteröiosakkeitaan omalla nimellään, osakkeidentuottamilla äänillä ei voi osallistua eikä käyttäääänioikeutta yhtiökokouksissa.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT LunastusvelvollisuusYhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan, jonkaosuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuot-tamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 %tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osak-keenomistajien vaatimuksesta näiden omistamatosakkeet ja niihin oikeuttavat arvopaperit.

SisäpiirisäännöksetHelsingin Pörssin sisäpiiriohje 28.10.1999 on otettukäyttöön Alma Media Oyj -konsernissa. Ajanjakso,jonka aikana pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydäkauppaa Alma Media Oyj:n osakkeilla ennen yhtiönosavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkista-mista, on 21 päivää, ja samaa 21 päivän ns. closeperiodia sovelletaan myös analyytikoiden kanssakäytäviin keskusteluihin. Alma Media Oyj:n sisäpii-rirekisteriä pitää yllä konsernin päälakimies.

Hallituksen osakepääoman korottami-seen liittyvät valtuudet ja päätöksetAlma Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous24.3.1999 hyväksyi hallituksen esityksen henkilös-tölle ja yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölleMarcenter Oy:lle tarjottavasta optiolainasta. Lainanmäärä on 1 220 000 markkaa ja lainaan liittyvilläoptiotodistuksilla voi merkitä yhtiön II-sarjan osak-keita enintään 610 000 kappaletta. Optiotodistuksetmerkitään kirjaimilla A ja B. Optiotodistuksella Aosakkeen merkintähinta on Alma Media Oyj:n II-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssiHelsingin Pörssissä lokakuussa 1999 lisättynä 12prosentilla ja optiotodistuksella B Alma Media Oyj:nII-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssiHelsingin Pörssissä lokakuussa 1999 lisättynä 28prosentilla. Osakkeiden merkintäaika alkaa optioto-distuksella A 28.5.2001 ja optiotodistuksella B28.5.2003. Osakkeiden merkintäaika päättyy mo-lemmilla optiotodistuksilla 30.6.2006.

Optiolainan liikkeeseen laskemisen lisäksi halli-tuksella ei ollut vuoden 1999 aikana muita voimassaolevia osakepääoman korotus-, optiolaina- ja/taivaihtovelkakirjalainavaltuutuksia.

Henkilöstön optiolainaVarsinaisen yhtiökokouksen 24.3.1999 päätöksenmukaisesti yhtiö laski liikkeeseen osakkeenomista-jien merkintäetuoikeudesta poiketen Alma MediaOyj:n henkilöstölle ja Alma Media Oyj:n kokonaanomistamalle tytäryhtiölle Marcenter Oy:lle suunna-tun optiolainan. Lainan määrä oli 1 220 000 mark-kaa ja siihen liittyvillä optio-oikeuksilla voidaanmerkitä yhteensä 610 000 Alma Media Oyj:n II-sar-jan osaketta. Lainan merkintäaika oli 12.-24.4.1999.Laina ylimerkittiin lähes viisinkertaisesti. Lainaa

67

merkitsi 759 henkilöä. Alma Media Oyj:ntytäryhtiö Marcenter Oy merkitsi 75 750osakkeen merkintään oikeuttavat optio-oikeu-det.

Optiolainan merkintähintojen laskentape-rusteena käytettävä II-osakkeen keskikurssilokakuussa 1999 oli 20,58 euroa osakkeelta.Optiolainan ehtojen mukaan puolet osakkeistaon merkittävissä 28.5.2001 alkaen kurssiin,mikä on 12 % yli vuoden 1999 lokakuun kes-kikurssin eli 23,05 euroa osakkeelta ja puoletosakkeista on merkittävissä 28.5.2003 alkaenkurssiin, mikä on 28 % yli em. kurssin eli26,34 euroa osakkeelta. Merkintähinnoistavähennetään ennen merkintöjä maksettavatosingot.

Johdon osakkeenomistusYhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenetsekä toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajatomistivat 31.12.1999 yhteensä 34 691 kappa-letta yhtiön I-sarjan osakkeita ja 2 648 kappa-letta II-sarjan osakkeita. Omistusten yhteenlas-kettu äänimäärä vastaa 0,5 % kaikkien osak-keiden tuottamasta äänimäärästä. Lisäksi toi-mitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat omistivatyhteensä 200 000 markan arvosta vuoden1999 henkilöstölle suunnattua optiolainaa.Optiolainaan liittyvät optio-oikeudet oikeutta-vat yhteensä 100 000 Alma Media Oyj:n II-sarjan osakkeen merkintään. Mikäli optio-oikeudet käytettäisiin täysimääräisesti heidänomistusosuutensa yhtiön äänimäärästä nousisi0,6 % . Johdon osakkeenomistusta on esiteltytarkemmin sivulla 72.

Osakkeen verotusarvoVuoden 1999 verotuksessa Alma Media Oyjnosakkeille vahvistetut markkamääräiset vero-tusarvot Suomessa ovat 20,93 euroa I-sarjanosakkeelle ja 20,65 euroa II-sarjan osakkeelle.

Osakkeisiin liittyvät sopimuksetYhtyneet Kuvalehdet Oy:n emoyhtiöKustannusosakeyhtiö Otava ilmoitti17.12.1998, että se oli allekirjoittanut Kes-kinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sammon,Teollisuusvakuutus Oy:n ja Henkivakuutus-osakeyhtiö Novan kanssa optiosopimuksen,jonka ehtojen mukaan mainituilla vakuutusyh-tiöillä on yhdessä 22.12.—30.12.2003 välise-nä aikana halutessaan oikeus ostaaKustannusosakeyhtiö Otavalta tai sen osoitta-malta Alma Media Oyj I-sarjan osakkeitayhteensä 709 747 kappaletta ja Alma MediaOyj:n II-sarjan osakkeita yhteensä 865 056

kappaletta. Osapuolet käyttivät osto-optiosopimustakeskinäisissä osakekaupoissaan elokuussa 1999 jailmoittivat, että käyttämättömiltä osiltaan osto-optiosopimukset on purettu.

Yhtiön tiedossa ei ole tällä hetkellä osakkeidenomistukseen tai äänivallankäyttöön liittyviä sopi-muksia.

KaupankäyntitunnusAlma Media Oyj:n osakkeiden kaupankäyntitun-nukset Helsingin Pörssissä ovat ALMV ja ALM2V.Alma Media Oyj:n pörssitiedotteet kuluvalta ja edel-lisiltä tilikausilta ovat luettavissa yhtiön kotisivultaosoitteessa www.almamedia.fi.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihtoOsakkeen kurssi vaihteli vuoden aikana voimak-kaasti. Vuoden viimeisen päivän kurssi oli noin 10 %vuoden alun kurssia korkeammalla tasolla. Vaihtooli vilkasta. Vuoden aikana I-sarjan osakkeita vaih-dettiin Helsingin Pörssissä 1 019 813 eli 15 % sarjanosakkeista ja II-sarjan osakkeita 4 872 651 eli 54 %sarjan osakkeista. Osakkeen hinnan ja vaihdon kehi-tys sekä osakekohtaiset tunnusluvut kahdelta viimevuodelta on esitetty taulukossa sivulla 66.

45

40

35

30

25

20

1598- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 99- 99- 99- 99- 99-99- 99- 99- 99- 99- 99- 99- 99-14 18 22 26 30 34 38 42 46 50 01 05 09 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49

I-sarjaII-sarja

vko

Kurssikehitys1.4.1998-31.12.1999euroa

68Tilinpäätös

2299.. OOSSAAKKEEKKOOHHTTAAIISSEETT TTUUNNNNUUSSLLUUVVUUTT 11999999--11999977

1999 1998 1997Tulos / osake mk 7,15 9,21 12,71Oma pääoma / osake mk 79,00 76,60 70,50Osinko / osake mk 4,00 * 4,00Osinko tuloksesta % 55,9 * 43,4Efektiivinen osinkotuotto I-s. % 2,2 * 2,4Efektiivinen osinkotuotto II-s. % 2,1 * 2,4Hinta/voitto-suhde (P/E) I-s. 25,8 18,3Hinta/voitto-suhde (P/E) II-s. 26,6 17,9

Oikaistut pörssikurssit I-s.Ylin kurssi euroa 40,50 45,41Alin kurssi euroa 19,00 23,55Keskikurssi euroa 28,35 33,15Kurssi 31.12. euroa 31,00 28,42

Oikaistut pörssikurssit II-s.Ylin kurssi euroa 40,00 39,52Alin kurssi euroa 18,80 21,86Keskikurssi euroa 26,95 30,57Kurssi 31.12. euroa 32,00 27,75

Osakekannan markkina-arvo I-s. milj. mk 1 248,1 1 144,4Osakekannan markkina-arvo II-s. milj. mk 1 704,5 1 478,1Osakekannan markkina-arvo yht. milj. mk 2 952,6 2 622,5

Osakkeiden vaihto I-s. tkpl 1 020 501Osakkeiden vaihto II-s. tkpl 4 873 1 620Osakkeiden vaihto yhteensä tkpl 5 893 2 121

Osakkeiden suhteellinen vaihto I-s. % 15,1 7,4Osakkeiden suhteellinen vaihto II-s. % 54,4 18,1Osakkeiden suhteellinen vaihto yht. % 37,5 13,5

Oikaistu osakemäärä keskim. I-s. tkpl 6 772 6 772Oikaistu osakemäärä keskim. II-s. tkpl 8 958 8 954Oikaistu osakemäärä keskim. yht. tkpl 15 730 15 726

Oikaistu osakemäärä 31.12. I-s. tkpl 6 772 6 772Oikaistu osakemäärä 31.12. II-s. tkpl 8 958 8 958Oikaistu osakemäärä 31.12. yht. tkpl 15 730 15 730

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Alma Media Oyj:n osakkeen noteeraminen Helsingin Pörssissä aloitettiin 1.4.1998. Tästä johtuen osakkeiden kurssikehitys jaosakkeiden vaihtomäärät vuoden 1998 osalta ovat ajanjaksolta 1.4.-31.12.1998.

69

3300.. 1100 SSUUUURRIINNTTAA OOSSAAKKKKEEEENNOOMMIISSTTAAJJAAAA 3311..1122..11999999I-sarja II-sarja Yhteensä Osuus-% Osuus-%

osakkeista äänistä1. Tidnings AB Marieberg 1 549 155 2 089 523 3 638 678 23,1 22,92. Otava-Yhtyneet -konserni 914 636 785 915 421 5,8 11,9

- Yhtyneet Kuvalehdet Oy 914 636 778 915 414 5,8 11,9- Kustannusosakeyhtiö Otava 7 7 0,0 0,0

3. Pohjola-yhtiöt 557 287 295 426 852 713 5,4 7,7- Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 350 469 65 940 416 409 2,6 4,7- Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjola 131 089 190 000 321 089 2,0 2,0- Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 729 39 486 115 215 0,7 1,0

4. Sampo-konserni 298 539 764 060 1 062 599 6,7 4,9- Teollisuusvakuutus Oy 193 197 314 688 507 885 3,2 2,9- Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 105 342 449 372 554 714 3,5 2,0

5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 228 898 715 625 944 523 6,0 3,9Varma-Sampo

6. Kunnallisneuvos C V Åkerlundin säätiö 283 721 15 422 299 143 1,9 3,77. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 243 087 283 449 526 536 3,3 3,58. Otavan kirjasäätiö 214 298 214 298 1,4 2,89. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 200 000 200 000 1,3 2,610. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 151 207 4 024 155 231 1,0 2,0Yhteensä 4 640 828 4 168 314 8 809 142 56,0 66,0Hallintarekisterissä 188 731 1 257 649 1 446 380 9,2 4,1Muut 1 942 027 3 532 511 5 474 538 34,8 29,9Kaikki yhteensä 6 771 586 8 958 474 15 730 060 100,0 100,0

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenetsekä toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat 34 691 2 648 37 339 0,2 0,5

3311.. OOMMIISSTTAAJJAARRYYHHMMÄÄTT 3311..1122..11999999Osakkaiden Osuus Osakkeita Osuuslukumäärä osakkaista yhteensä osakkeista

kpl % kpl %Yksityiset yritykset 286 7,6 2 482 326 15,8Julkiset yritykset 5 0,1 121 350 0,7Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 62 1,6 2 963 706 18,8Julkisyhteisöt 37 1,0 2 781 876 17,7Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 120 3,2 985 864 6,3Kotitaloudet 3 272 86,2 1 268 278 8,1Ulkomaiset omistajat 13 0,3 3 646 531 23,2Hallintarekisteröidyt osakkeet 3 0,0 1 446 380 9,2Odotusluettelolla 450 0,0Yhteistilillä 33 299 0,2Yhteensä 3 798 100,0 15 730 060 100,0

3322.. OOSSAAKKKKEEEENNOOMMIISSTTUUKKSSEENN JJAAKKAAAANNTTUUMMIINNEENN 3311..1122..11999999Osakkaiden Osuus Osakkeita Osuus

Osakkeiden lukumäärä lukumäärä osakkaista yhteensä osakkeistakpl kpl % kpl %

1 - 100 1 924 50,7 75 648 0,5101 - 1.000 1 457 38,4 520 173 3,31.001 - 10.000 328 8,6 944 106 6,010.001 - 100.000 68 1,8 2 323 228 14,8100.001 - 1.000.000 19 0,5 6 777 398 43,11.000.001 - 2 0,0 5 055 758 32,1Odotusluettelolla 450 0,0Yhteistilillä 33 299 0,2Yhteensä 3 798 100,0 15 730 060 100,0

70Tilinpäätös

3333.. TTUUNNNNUUSSLLUUKKUUJJEENN LLAASSKKEENNTTAAKKAAAAVVAATT

Oman pääoman tuotto-% (ROE) Voitto ennen satunnaisia eriä - verot x 100Oma pääoma + vähemmistöosuus(Keskimäärin vuoden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) Voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut x 100Taseen loppusumma - korottomat velat(Keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste-% Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100Taseen loppusumma - saadut ennakot

Tulos / osake Voitto ennen satunnaisia eriä +/ - vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta - verotKeskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Osinko / osake Yhtiökokouksen vahvistama osinko osaketta kohden.Viimeisen vuoden osalta hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

Osinko / tulos ,% Osinko / osake x 100Tulos / osake

Efektiivinen osinkotuotto-% Osakeantioikaistu osinko / osake x 100Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.

Hinta / voitto-suhde (P/E-luku) Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.Tulos / osake

Oma pääoma /osake Oma pääomaOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä x pörssikurssi 31.12.

71

Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.1999 on 738.836.466,75 markkaa, josta voitonjakoon on käytettävissä 580.468.640,94 markkaa.

Konsernin emoyhtiön vapaa oma pääoma on 506.502.237,68 markkaa. Osinkoon oikeuttaviaosakkeita on 15.730.060 kappaletta.

Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 4,00 markkaa osakkeelta eli 62.920.240,00 markkaa jaloppuosa tilikauden voitosta 45.643.534,63 markkaa kirjataan voittovarojen tilille.

Helsingissä 17. helmikuuta 2000Björn Mattsson

Pekka Ala-Pietilä Pirkko Alitalo Bengt Braun

Matti Häkkinen Olli Reenpää Kari Stadigh

Matti Packaléntoimitusjohtaja

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Alma Media Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Alma Media Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 1999.Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emo-yhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnontilinpäätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta.

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpää-töksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sentoteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvi-tetty emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osa-keyhtiölain säännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimistakoskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetullatavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta ase-masta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiönhallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilivuodelta. Halli-tuksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsinki 23. helmikuuta 2000KPMG Wideri Oy Ab

Mauri Palvi Kai SalliKHT KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

Tutustuttuaan Alma Media Oyj:n ja konsernin tilinpäätöksiin vuodelta 1999 sekä tilintarkastuskerto-mukseen hallintoneuvosto esittää, että Alma Media Oyj:n tuloslaskelma 1.1.-31.12.1999 ja tase31.12.1999 sekä konsernituloslaskelma 1.1.-31.12.1999 ja konsernitase 31.12.1999 vahvistetaan ja tili-kauden voitto käytetään hallituksen ehdottamalla tavalla.

Helsingissä 24. helmikuuta 2000

Hallintoneuvosto

72

Helsingin Pörssi suosittelee, että suomalaisetpörssiyhtiöt noudattaisivat Keskuskauppa-kamarin ja Teollisuuden ja TyönantajainKeskusliiton antamia suosituksia julkistenyhtiöiden hallinnoinnista. Alma Media Oyjnoudattaa näitä suosituksia, minkä lisäksiyhtiö pyrkii muutenkin kehittämään yhtiönhallintojärjestelmää osakkeenomistajien edunmukaisesti

Alma Media -konsernin rakenneAlma Media Oyj muodostuu neljästä liiketoi-mintaryhmästä: Alpress harjoittaa kustannus-toimintaa, Broadcasting kaupallista televisio-ja radiotoimintaa, Alprint painotoimintaa jaNew Mediaan on koottu kaikki Alma MediaOyj -konsernin uuden median toiminnot.Kukin liiketoimintaryhmä toimii erillisenä,itsenäisesti liiketoimintaansa harjoittavana ala-konsernina.

Alma Media Oyj on konsernin emoyhtiö,joka vastaa konsernin johdosta, taloushallin-nosta ja rahoituksesta, strategisesta suunnitte-lusta sekä viestinnästä. Sen lisäksi Alma MediaOyj tarjoaa konserniyhtiöille hallintopalvelui-ta, mm. kiinteistö-, henkilöstöhallinto-, koulu-tus- ja lakipalveluita.

Koko Alma Media Oyj -konsernin liiketoi-minnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaisettoimielimet: yhtiökokous, joka valitsee hallin-toneuvoston jäsenet ja hallintoneuvoston esi-tyksestä hallituksen jäsenet sekä hallituksenvalitsema toimitusjohtaja. Toimitusjohtajanapuna on johtokunta. Johtokunnan jäsentenesittely sivulla 76.

Kullakin liiketoimintaryhmällä on oma ns.sisäinen hallitus, jonka jäseninä on konserninpalveluksessa olevia henkilöitä.

YhtiökokousOsakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaan-sa Alma Media Oyj:n yhtiökokouksessa. Ta-vallisesti Alma Media Oyj:n yhtiökokouskokoontuu kerran vuodessa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetäänmm.

—tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,—voiton jakamisesta,—vastuuvapauden myöntämisestä hallinto-

neuvoston ja hallituksen jäsenille ja toimitus-johtajalle, sekä

—hallintoneuvoston ja hallituksen jäsentensekä tilintarkastajien valitsemisesta.

Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat lisäksi

Alma Media

mm.—yhtiöjärjestyksen muuttaminen, sekä—päättäminen optio-oikeuksista ja vaihtovelka-

kirjalainoista.Hallituksen jäsenistä tekee esityksen yhtiöko-

koukselle hallintoneuvosto.

HallintoneuvostoAlma Media Oyj:n hallintoneuvoston valitsee yhtiö-kokous. Hallintoneuvostoon voi kuulua 10—15jäsentä. Tällä hetkellä hallintoneuvostoon kuuluu 15jäsentä, joista kolme valitsee konsernin henkilöstö.

Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolmevuotta ja se on porrastettu siten, että kolmannes hal-lintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain. Hallinto-neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan javarapuheenjohtajan, joiden toimikausi päättyy vaa-lia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouk-sen päättyessä.

Hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa tai 67 vuot-ta täyttänyttä henkilöä ei voi valita hallintoneuvos-ton jäseneksi.

Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituk-sen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa.Tämän lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

—lausunnon antaminen varsinaiselle yhtiöko-koukselle tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuk-sen johdosta,

—antaa ohjeet hallitukselle asioista, jotka ovatlaajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä,

—antaa yhtiökokoukselle, joka päättää osakepää-oman korottamisesta tai valtuuden antamisesta hal-litukselle päättää osakepääoman korottamisesta taijoka päättää vaihtovelkakirjalainojen tai optio-lainojen antamisesta, lausuntonsa hallituksen selos-tuksesta, joka koskee tilinpäätöksen antamisen jäl-keen sattuneita yhtiön asemaan olennaisesti vaikut-tavia tapahtumia, ja

—antaa yhtiökokoukselle esitys hallituksen jäse-niksi valittavista henkilöistä.

Alma Media Oyj:n hallintoneuvosto kokoontuuyleensä 2—3 kertaa vuodessa.

Alma Media Oyj:n hallitusAlma Media Oyj:n hallituksen valitsee yhtiökokous.Hallintoneuvosto antaa yhtiökokoukselle esityksenhallituksen jäseniksi valittavista henkilöistä.Hallitukseen voi kuulua 5—9 jäsentä. Vuoden 1999varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsen-määräksi vahvistettiin 7 jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuottaja toimikausi on porrastettu siten, että 1/3 jäsenistäon erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuu-destaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joi-den toimikausi päättyy valintaa seuraavan ensim-mäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.Hallitukseen ei voi valita 67 vuotta täyttänyttä hen-

ALMA MEDIA OYJ:N HALLINTO

73

kilöä. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.Hallitus vastaa Alma Media Oyj -konsernin

hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta jär-jestämisestä. Yksityiskohtaisesti Alma MediaOyj:n hallituksen tehtävät, hallituksen sisäinentyönjako sekä hallituksen kokouksiin ja pöytä-kirjoihin liittyvät asiat on määritelty hallituk-sen työjärjestyksessä.

Hallituksen kokouksetAlma Media Oyj:n hallitus kokoontuu etukä-teen vahvistetun aikataulun mukaan 6—7 ker-taa vuodessa ja sen lisäksi tarvittaessa.Useimmat kokoukset ajoittuvat tilinpäätöksenja osavuosikatsausten julkistamiseen. Näidenlisäksi on 1—2 kertaa vuodessa hallituksenstrategiakokous, jossa käsitellään konsernintulevaisuuden skenaarioita ja vahvistetaanAlma Media Oyj:n strategia. Vuoden viimei-sessä kokouksessa vahvistetaan seuraavan vuo-den budjetti.

Hallituksen jäsenten lisäksi hallituksenkokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja, kon-sernin talous- ja hallintojohtaja, pöytäkirjanpi-täjäksi valittu henkilö sekä tarvittaessa erik-seen pyydetyt henkilöt.

ToimialahallituksetAlpress Oy:llä Broadcasting-liiketoimintaryh-mällä, New Media -liiketoimintaryhmällä jaAlprint Oy:llä on ns. sisäiset hallitukset, joidenpuheenjohtajana toimii Alma Media Oyj:n toi-mitusjohtaja. Nämä toimialahallitukset ko-koontuvat etukäteen vahvistetun aikataulunmukaisesti ja niissä käsitellään asianomaisentoimialan tulosseuranta ja valmistellaan toimi-alan budjetti. Sen lisäksi toimialahallitustenkokouksissa päätetään osakeyhtiölain mukaanyhtiön hallitukselle kuuluvista asioista ja sisäi-sen ohjeen perusteella mm. henkilöstön palk-kausasioista, organisaatiosta ja investoinneista.

Raportointi Alma Media Oyj:n halli-tukselle ja hallintoneuvostolle

Alma Media Oyj:n hallitukselle raportoi-daan

—Alma Media Oyj -konsernin kuukausit-tainen tulosraportti, ja

—osavuosikatsausmateriaali ja sen yhtey-dessä investointien seurantamateriaali.

Alma Media Oyj:n hallintoneuvostolleannetaan kussakin kokouksessa tilannekatsaussekä yhtiöjärjestyksen edellyttämiä lausuntojakoskevat tarpeelliset tiedot.

Tilintarkastajat ovat läsnä niissä hallituksenja hallintoneuvoston kokouksissa, joissa käsi-

tellään vuositilinpäätöstä. Sen lisäksi tilintarkastajattoimittavat vuosittain hallitukselle tiedoksi tilintar-kastussuunnitelman ja kirjalliset seurantaraportitkaksi kertaa vuodessa.

Toimitusjohtaja ja johtokuntaHallituksen valitsema toimitusjohtaja hoitaa AlmaMedia Oyj:n juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain sekähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukai-sesti.

Johtokunta toimii toimitusjohtajan valtuuksin toi-mitusjohtajan apuna Alma Media Oyj:n johtamises-sa. Johtokunnassa mm. valmistellaan Alma MediaOyj:n pitkän tähtäyksen suunnitelmat ja budjetti jatilinpäätökset hallituksen vahvistettavaksi. Johto-kunta kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa.

ValvontajärjestelmäAlma Media Oyj:n (emoyhtiö) hallitus vastaa yhtiöntoiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimi-tusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuu-desta ja varainhoidon luotettavuudesta.

Alma Media Oyj:ssä on tulosyksikkökohtainentaloutta koskeva raportointijärjestelmä. Raportointi-järjestelmä seuraa myös tulosyksikköjen budjettientoteutumista.

Alma Media Oyj:n toimitusjohtaja, johtokunnanjäsenet ja tulosyksikköjen johtajat vastaavat vastuu-alueittensa kirjanpidon ja hallinnon lain, konsernintoimintaperiaatteiden ja Alma Media Oyj:n hallituk-sen ohjeiden ja määräysten mukaisuudesta.

Kukin liiketoimintaryhmä valvoo tulosyksiköit-tensä kirjanpitoa ja hallintoa. Alma Media Oyj:nulkoiset tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tulos-yksiköitten kirjanpidon ja hallinnon. Vuoden 1999varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin AlmaMedia Oyj:n tilitarkastajiksi KPMG Wideri Oy Ab jaMauri Palvi, KHT toimikaudeksi, joka päättyy vuo-den 2000 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä

Sisäisen tarkastuksen asettamat vaatimukset onotettu huomioon tilintarkastajien ja konsernin joh-don vuosittain valmistelemassa tilintarkastussuunni-telmassa.

Tilintarkastajat antavat vuosittain kertomuksensaAlma Media Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle.Sen lisäksi tilintarkastajat antavat Alma Media Oyj:nhallitukselle tilintarkastussuunnitelman pääkohdatvuosittain, koko konsernia koskevan kirjallisen tilin-tarkastusraportin kesäkuun osavuosikatsauksen jatilinpäätöksen yhteydessä, sekä juoksevat toimiala-kohtaiset raportit konsernin talousjohdolle ja toi-mialojen johdolle.

Tilintarkastajat tapaavat konsernin toimialajoh-don kaksi kertaa vuodessa ja talous- ja hallintojoh-tajan neljä kertaa vuodessa.

74

Riskien seurantaHallitus määrittelee vuosittain keskeiset riskitja seuraa niiden realisoitumista.

Hallintoneuvoston jäsenten, hallituk-sen jäsenten, toimitusjohtajan jajohtokunnan jäsenten palkkiot

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut oli-vat vuonna 1999 seuraavat

mk Palkat ja palkkiot luontoisetuineen

Hallintoneuvoston jäsenet 137 000Hallituksen jäsenet 390 000Toimitusjohtaja ja hänen varamiehensä 3 866 985Muut johtokunnan jäsenet 5 871 535

Osakeomistus ja osakeoptiotHallintoneuvoston jäsenten, hallituksen jäsen-ten ja johtokunnan jäsenten omistamien osak-keiden määrät ja optio-oikeuksien perusteellamerkittävissä olevat uudet osakkeet on esitet-ty seuraavassa taulukossa.

kpl Osakkeet Vuoden I-sarja II-sarja 1999

optiolainaanperustuva

optio-oikeus

Hallintoneuvoston jäsenet 1 404 506 750Hallituksen jäsenet 32 007 438 -Toimitusjohtaja ja hänen varamiehensä 472 1 047 60 000Muut johtokunnan jäsenet 1 067 957 140 000

Alma Media

75

Hallitus Björn Mattsson, s. 1941, vuorineuvos,Danisco Finland Oy:n toimitusjohtaja jaDanisco A/S:n varapääjohtaja, hallituksenpuheenjohtaja, toimikausi päättyy 2001Bengt Braun, s. 1946, Bonnier AB:n toimitus-johtaja, hallituksen varapuheenjohtaja, toimi-kausi päättyy 2001Pekka Ala-Pietilä, s. 1957, Nokia Oyj:n toimi-tusjohtaja, toimikausi päättyy 2000

Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Arjo Anttila, s. 1932,tekn.toht. h.c., toimikausi päättyy 2000Varapuheenjohtaja Paavo Pitkänen, s. 1942,Keskinäisen eläkevakuutusyhtiön Varma-Sammon toimitusjohtaja, toimikausi päättyy2000

Matti Ahde, s. 1945, Oy Veikkaus Ab:n toi-mitusjohtaja, toimikausi päättyy 2002Ari Heiniö, s. 1945, Stockmann Oyj Abp:ntoimitusjohtaja, toimikausi päättyy 2000Hannu Jaakkola, s. 1945, teollisuusneuvos,Nanso Oy:n toimitusjohtaja, toimikausi päät-tyy 2002Asmo Kalpala, s. 1950, Tapiola-yhtiöiden hal-litusten puheenjohtaja ja pääjohtaja, toimi-kausi päättyy 2001Matti Kavetvuo, s. 1944, vuorineuvos,Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n toimitusjoh-taja, toimikausi päättyy 2001

Jukka Koivisto, s. 1959, TaloudellisenTiedotustoimiston toimitusjohtaja, toimikausi päät-tyy 2002Arto Liinpää, s. 1943, Markkinointi ViherjuuriOyj:n toimitusjohtaja, toimikausi päättyy 2002Jonas Nyrén, s. 1951, Bonnier AB:n varatoimitus-johtaja ja talousjohtaja, toimikausi päättyy 2001Jarmo Raveala, s. 1959, arkkitehti, toimikausi päät-tyy 2000Veli Kalle Tavakka, s. 1953, Vahinkovakuutus-osakeyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja, toimikausipäättyy 2001

Hallintoneuvoston työskentelyyn osallis-tuvat henkilöstön edustajatKari Asikainen, s. 1957, toimittaja, Aamulehti Asko Haapaniemi, s. 1943, offsetpainaja, AlprintSarankulmaVesa Kallionpää, s. 1960, politiikan toimittaja,MTV

HALLITUS

Istumassa vasemmalta:Bengt Braun, Björn Mattsson ja Pirkko Alitalo.Seisomassa vasemmalta:Pekka Ala-Pietilä , Kari Stadigh,Olli Reenpää ja Matti Häkkinen.

Pirkko Alitalo, s. 1949, Pohjola-Yhtymä VakuutusOyj:n varatoimitusjohtaja 1.2.2000 saakka, toimi-kausi päättyy 2001Matti Häkkinen, s. 1946, varatuomari, toimikausipäättyy 2002Olli Reenpää, s. 1934, vuorineuvos, Otava-Kuvalehdet Oy:n toimitusjohtaja, toimikausi päät-tyy 2000Kari Stadigh, s. 1955, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sammon toimitusjohtaja, toimikausi päättyy 2002

Tilintarkastajat

KPMG Wideri Oy Abja Mauri Palvi, KHT

76

Matti Packalén, 1947, DI, ekonomi, toimitusjohtaja, johto-kunnan puheenjohtaja Eero Pilkama, 1943, metsänhoitaja, varatoimitusjohtaja,toimitusjohtajan varamies, televisioliiketoiminnasta ja val-takunnallisesta radioliiketoiminnasta vastaavanBroadcasting-liiketoimintaryhmän johtajaHeikki Saraste, 1952, DI, varatoimitusjohtaja, sanomaleh-tien kustantamisesta vastaavan Alpress Oy:n toimitusjohtajaRisto Takala, 1944, ekonomi, varatoimitusjohtaja, graafi-sesta teollisuudesta vastaavan Alprint Oy:n toimitusjohtajaLauri Helve, 1943, Tampereen yliopisto, sanomalehtitutkin-to, Kauppalehden vastaava päätoimittaja ja kustantajaIlkka Kylmälä, 1951, ekonomi, MTV Oy:n toimitusjohtajaRaimo Mäkilä, 1958, DI, liiketoimintaryhmän johtaja, NewMediaJaakko Nieminen, 1941, insinööri, kehitysjohtajaRitva Sallinen, 1949, ekonomi, talous- ja hallintojohtaja

Eero Mörä, 1953, OTK, päälakimies, johtokunnan sihteeriAhti Martikainen, 1959, FK, viestintäpäällikkö, osallistuujohtokunnan työskentelyyn

Johtokunta

Matti Packalén Heikki Saraste Eero Pilkama Jaakko Nieminen

Raimo Mäkilä

Ilkka Kylmälä

Eero MöräAhti MartikainenLauri Helve

Risto Takala

Ritva Sallinen

Alma Media

77

ALMA MEDIA OYJPääkonttoriEteläesplanadi 14, HelsinkiPostiosoite: PL 140, 00101 HelsinkiPuh. (09) 507 71Telefax (09) 507 8555Toimitusjohtaja Matti Packalén

Sähköposti: tiedotus@almamedia.fiInternet: www.almamedia.fi

Alpress OyEteläesplanadi 14, HelsinkiPostiosoite: Pl 140, 00101 HelsinkiPuh. (09) 507 71Telefax (09) 507 8733 Toimitusjohtaja Heikki Saraste

Kustannusosakeyhtiö IltalehtiPostiosoite: PL 372, 00101 HelsinkiPuh. (09) 507 721Toimitusjohtaja Veli-Matti AsikainenPäätoimittaja (vastaava) Pekka KarhuvaaraToimitus: Aleksanterinkatu 9, HelsinkiPostiosoite: PL 372, 00101 HelsinkiTelefax (09) 177 313

Kustannusosakeyhtiö KauppalehtiPuh. (09) 507 81Toimitusjohtaja Heikki SarastePäätoimittaja (vastaava), kustantaja Lauri HelveToimitus: Aleksanterinkatu 9, HelsinkiPostiosoite: PL 189, 00101 Helsinki Telefax (09) 5078 419

Kustannus Oy AamulehtiPatamäenkatu 7, TamperePostiosoite: PL 327, 33101 TamperePuh. (03) 266 6111Telefax (03) 266 6259, toimitusToimitusjohtaja Juha BlomsterPäätoimittaja (vastaava) Matti Apunen

Kainuun Sanomain Kirjapaino OyViestitie 2, KajaaniPostiosoite: PL 150, 87101 KajaaniPuh. (08) 616 61Telefax (08) 616 6315Toimitusjohtaja Juha RuotsalainenKainuun Sanomat Päätoimittaja (vastaava) Matti Piirainen

Lapin Kansa OyVeitikantie 2-8, 96100 RovaniemiPuh. (016) 320 011Telefax (016) 320 0345, toimitusToimitusjohtaja Heikki OllilaLapin KansaPäätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula

Pohjolan Sanomat OySairaalakatu 294100 KemiPuh. (016) 2911Telefax (016)Toimitusjohtaja Martti NikkanenPäätoimittaja (vastaava) Heikki Lääkkölä

Satakunnan Kirjateollisuus OyValtakatu 12, PoriPostiosoite: PL 58, 28101 PoriPuh. (02) 6228111Telefax (02) 622 8392, toimitusToimitusjohtaja Tuomo SaarinenSatakunnan KansaPäätoimittaja (vastaava) Erkki Teikari

Suomen Paikallissanomat OyPatamäenkatu 7, TamperePostiosoite: PL 362, 33101 TamperePuh. (03) 266 6111Telefax (03) 266 6305Toimitusjohtaja Jorma Valkama

BroadcastingEteläesplanadi 14, HelsinkiPostiosoite: PL 140, 00101 HelsinkiPuh. (09) 50 771Telefax (09) 507 8800Liiketoimintaryhmän johtaja Eero Pilkama

MTV OyIlmalantori 2, HelsinkiPostiosoite: 00033 MTV3Puhelin (09) 15001Telefax (09) 150 0707Toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä

TVTV!Mannerheimintie 22-24, HelsinkiPostiosoite: 00033 MTV3Puhelin (09) 15001Telefax (09) 1500 8484Johtaja Marko Kulmala

YHTEYSTIEDOT 1.3.2000

78

Alprint OyEteläesplanadi 14, HelsinkiPostiosoite: PL 140, 00101 HelsinkiPuh. (09) 507 82Telefax (09) 507 8505Toimitusjohtaja Risto Takala

Heat set -tuotelinjaLinjajohtaja Markku AntikainenAlprint RaholaTeerivuorenkatu 5, 33300 TamperePuh.(03) 266 6911Telefax (03) 266 6955

Gold set -tuotelinjaLinjajohtaja Juha PunnonenAlprint TamperePatamäenkatu 7, TamperePL 327, 33101 TamperePuh. (03) 266 6600Telefax (03) 266 6544

Hybridi -tuotelinjaLinjajohtaja Reijo KuosmanenAlprint KaivokselaVetokuja 4, VantaaPostiosoite: PL 979, 00101 HelsinkiPuh. (09) 507 82Telefax (09) 566 4898

Erikoistuotteet -tuotelinjaLinjajohtaja Kauko ViljanenAlprint SarankulmaPatamäenkatu 7, TamperePostiosoite: PL 824, 33101 TamperePuh. (03) 266 6500Telefax (03) 266 6367

Myyntikonttorit ulkomailla:

Tukholman toimipisteKammarkargatan 62, S-111 24 StockholmPuh. +46 8 411 1099Telefax +46 8 411 6242Myyntijohtaja Erik Alfthan

Moskovan toimipisteArmjanskii per., dom 11/2a, str. 1, 101983 MoscowPuh. +7 095 937 4144Telefax +7 095 937 4134Myyntijohtaja Tapio Rättö

New MediaEteläesplanadi 24 A, HelsinkiPostiosoite: PL 343, 00101 HelsinkiPuh. (09) 507 71Telefax (09) 507 8726Liiketoimintaryhmän johtaja Raimo Mäkilä

79

80