Ammattiopisto Luovi - Oma väylä työhön ja hyvään elämään · Web viewTyössäoppimisen arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa oppimisen sanallista arviointia, joten numeerista

Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöttoteutussuunnitelma

Ammatillinen peruskoulutus

Suunnitelma pp.kk.2015 2 (49)Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt

Pirjo Ruha/Hannu Koivula

Sisällysluettelo

1 Johdanto työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen................................................................41.1 Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (TOV).................................51.2 Työelämään valmentautuminen (TEV)..........................................................................................5

1.3 Työssäoppiminen (TOP) ja osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä.......................61.4 Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näyttöjen määrittely.........................................................7

1.5 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet........................................................81.6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen poikkeustilanteet........................9

1.7 Ammattiopisto Luovin näyttötoimielin............................................................................................91.8 Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat säädökset...............9

2 Opintososiaaliset edut työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana...............................122.1 Maksuton ateria...........................................................................................................................122.2 Koulumatkatuki............................................................................................................................13

2.3 Opintotuki ja kuntoutusraha........................................................................................................132.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen työsopimussuhteessa............................................................13

3 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen...143.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttaminen, ohje..............................................................143.2 Osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä, ohje.......................................................16

3.3 Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä tiedottaminen, opiskelijoiden valmentaminen sekä opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi.........................18

3.3.1 Henkilöstölle tiedottaminen...................................................................................................183.3.2 Opiskelijoiden tiedottaminen ja valmentaminen...................................................................18

3.3.3 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu.....................................................................193.4 Työpaikan hakeminen.................................................................................................................20

3.5 Sopimuksen tekeminen...............................................................................................................213.6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus sekä ohjaus ja tuki.................................................22

3.6.1 Perehdyttäminen..................................................................................................................223.6.2 Ohjaus ja tuki........................................................................................................................22

3.7 Osaamisen osoittamisen suunnittelu, osaamisen osoittaminen sekä siihen liittyvä ohjaus ja tuki..........................................................................................................................................................25

3.7.1 Osaamisen osoittamisen suunnittelu....................................................................................253.7.2 Osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä.........................................................25

3.7.3 Ohjaus ja tuki........................................................................................................................263.8 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi................................................................................27

3.8.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi valmentavassa koulutuksessa.........................273.8.2 Työssäoppimisen jatkuva arviointi........................................................................................28

3.8.3 Osaamisen arviointi..............................................................................................................28



3.8.4 Ammattiosaamisen näytön arviointikohteet..........................................................................30

3.9 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi....................313.9.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen valmentavan koulutuksen todistuksessa........................32

3.9.2 Työssäoppiminen ja näytöt todistuksessa............................................................................323.9.3 Todistus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta....................................................................32

3.10 Kokemusten jakaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen jälkeen.......................333.11 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen......................................................................33

4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työturvallisuus.....................................................344.1 Oppilaitoksen vastuu...................................................................................................................344.2 Työnantajan vastuu.....................................................................................................................34

4.3 Nuoret työntekijät ja työturvallisuus.............................................................................................34

5 Vakuutukset ja vahingonkorvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana..............36

6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeyttäminen......................................................376.1 Opettaja keskeyttäjänä................................................................................................................37

6.2 Työpaikkaohjaaja keskeyttäjänä.................................................................................................376.3 Opiskelija keskeyttäjänä..............................................................................................................37

LIITE 1 Osapuolten tehtävät työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana..........................38

LIITE 2 Osapuolten tehtävät ammattiosaamisen näytöissä.............................................40

LIITE 3 Nuoria työntekijöitä koskevat säädökset..............................................................42Laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998......................................................................................42Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 15.6.2006/475...................................................................................................................................42Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 25.4.2012/188...................................................................................................................................44

LIITE 4 Työturvallisuus ja työsuojelu.................................................................................46



1 Johdanto työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen tarkoittaa työpaikalla aidossa työympäristössä ja työtilanteissatapahtuvaa oppimista. Sitä toteutetaan

- ammatilliseen perustutkintoon valmentavassa koulutuksessa työoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumisena (TOV)

- työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa työelämään valmentautumisena (TEV)

- ammatillisissa perustutkinnoissa työssäoppimisena (TOP), jonka yhteydessä opiskelijan osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä.

Myöhemmin käytetään nimityksiä - VALMA, kun tarkoitetaan ammatilliseen perustutkintoon valmentavaa koulutusta- TELMA, kun tarkoitetaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (TOV) ja Työelämään valmentautuminen (TEV) on työpaikalla tai oppilaitoksen aitoa työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaista, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työpaikkoina voidaan opiskelijan tavoitteiden mukaan käyttää myös työtoiminnan ja päivätoiminnan yksiköitä.

Valmentautumisjaksot toteutetaan laajuudeltaan ja sisällöltään opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisina. Jaksot suunnitellaan ammatinvalinnan tai työllistymisen kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi.

Työssäoppimisella (TOP) tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista koulutusta. Työssäoppimisen aikana osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 30 osaamispistettä. Työssäoppimisjaksojen pituus, jaksotus ja muut yksityiskohdat määritellään tarkemmin tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS).

Työssäoppiminen toteutetaan opiskelijan valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti työpaikoilla. Vain poikkeustapauksissa ja yksilöllisten tarpeiden mukaan opiskelija voi hankkia osaamista työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä, kuten oppilaitoksen ravintoloissa tai kiinteistöpalveluissa.

Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen ammattitaitovaatimukset ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ovat oppilaitoksen ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi.

Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koulutuksen ajalle opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisesti.

Ammattiosaaminen osoitetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä työpaikassa. Ammattiosaamisen voi osoittaa myös työpaikan oloja mahdollisimman aidosti vastaavassa oppimisympäristössä kuten oppilaitoksen oppimisympäristössä, muussa oppilaitoksen osoittamassa oppimisympäristössä, ammattitaitokilpailujen karsinnoissa tai itse kilpailussa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen.





1.1 Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (TOV)

VALMAn eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista koulutuksen osista sekä niiden osa-alueista. Ammatilliseen perustutkintoon valmentavassa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on valinnainen koulutuksen osa.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen –koulutuksen osan laajuus on 10–20 osaamispistettä (osp). Oheisessa taulukossa on koulutuksen osan tavoitteita:

1.2 Työelämään valmentautuminen (TEV)

TELMAn eli työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutuksen tavoitteena on pääsääntöisesti muu opiskelijan jatkosuunnitelma kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija löytää työn ja toimeentulon, asumisen, vapaa-ajan ja kuntoutumisen osalta ratkaisun hyvään ja itsenäiseen elämään. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista. Työelämään valmentautuminen on pakollinen koulutuksen osa.

Työelämään valmentautuminen –koulutuksen osan laajuus on 15-20 osp. Oheisessa taulukossa on työelämään valmentautumisen tavoitteita.

Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseeen valmentautuminen (10-20 osp)

syventää tietoa käytännön työelämästä ja itselleen sopivista ammateistaselkiyttää ja vahvistaa henkilökohtaisia valmiuksiaan toimia eri ammateissa, työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoillahankkii kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta eräänä mahdollisena koulutusvaihtoehtona

Opiskelija



1.3 Työssäoppiminen (TOP) ja osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osp, josta työssäoppimalla hankittua osaamista tulee olla vähintään 30 osp. Koulutukseen sisältyy myös osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöillä, jotka opiskelija suorittaa ammatillisista tutkinnon osista opintojen aikana ja jotka ovat keskeisin osa opiskelijan osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan myös valinnaisissa tutkinnon osissa tai vapaasti valittavissa tutkinnon osissa, jos ne ovat ammatillisia.

Jos kesätöissä tai muun työkokemuksen kautta hankittu osaaminen vastaa kokonaan tai osittain tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä, se voidaan tunnustaa. Arvosanan saamiseksi käytetään tutkinnon osan arviointiin sopivia arviointimenetelmiä kuten ammattiosaamisen näyttöä.

Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tarkoitus

Työelämään valmentautuminen (15-20 osp)

hankkii työelämävalmiuksia tutustumalla erilaisiin työpaikkoihinlöytää omien edellytystensä mukaisia tapoja tehdä työtä sekä soveltuvan työpaikantyöskentelee mahdollisimman aidossa työympäristössä valmentautuen työtehtävien suorittamiseen ja työelämäänosaa toimia työyhteisön toimintaohjeiden mukaisestihyödyntää tarpeidensa mukaisia tukimuotoja työllistymisessään

Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta.

Osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä

Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija näyttää osaamistaan.Opiskelijan osaamista arvioidaan ensisijaisesti ammattiosaamisen näytöillä ja täydennetään tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla.Opetussuunnitelmassa on määrätty, mitä osaamista näytössä on osoitettava.

Opiskelija



Työssäoppiminen ja näytöt edistävät opiskelijan ammatillista kasvua. Työssäoppiminen täydentää tietoja ja taitoja, jotka opiskelija on omaksunut oppilaitoksessa. Opiskelijan omaksuma tieto yhdistyy työpaikalla käytännön työtehtäviin.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat hyödyllisiä, koska

Työpaikka saa lisää työvoimaa. Opiskelijan ohjaus kehittää työpaikan toimintaa. Opiskelijan ammattitaito kehittyy ja hänen työllistymismahdollisuudet paranevat. Opiskelija näyttää osaamistaan käytännön töitä tekemällä. Oppilaitos seuraa työelämän ja tekniikan kehitystä.

1.4 Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näyttöjen määrittely

Oheisessa taulukossa on määrittelyä siitä, millaisissa ympäristöissä työssäoppimista ja näyttöjä voidaan toteuttaa, milloin erilaisia oppimisympäristöjä käytetään, miten näytöt luokitellaan eri ympäristöissä ja miten eri ympäristöt vaikuttavat työllistymiseen. Lisäksi taulukossa on esimerkkejä erilaisista työssäoppimis- ja näyttöympäristöistä.

Aineiston avulla luodaan yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä.

TyöpaikkaTyöpaikan tavoin toimiva

oppimisympäristöOppilaitoksen

oppimisympäristö

Missä toteutetaan?

Oppilaitoksen ulkopuolella toimivassa työpaikassa. Työssäoppiminen työpaikassa on ensisijainen tavoite.

Luovin sisäisten palvelujen tarjoamassa työssäoppimispaikassa tai Luovin toisessa yksikössä, ks. esimerkit

esim. työsalissa ja työpajassa

Miten määritellään?

Työskentely työpaikassa on tutkinnon perusteen mukaista työssäoppimista, koska silloin opiskelija joutuu soveltamaan oppilaitoksessa oppimiaan tietoja ja taitoja uudessa ja erilaisessa työympäristössä – ja yhteisössä, erilaisin työvälinein ja materiaalein. Tietojen ja taitojen soveltaminen uusissa tilanteissa on ammattitaitoa ja siten osaamisen arvioinnin kohteena.

Työssäoppimisjakso voidaan toteuttaa näin, kun opiskelija- on opintojensa alkuvaiheessa- on erityisen tuen tarpeessa- ei ole valmis työssäoppimaan oppilaitoksen ulkopuolella - opiskelee mukautetuin tavoittein ammatillisia tutkinnon osia.

Työskentely oppilaitoksen omassa oppimisympäristössä on tekemällä oppimista / työvaltaista oppimista.

Työssäoppiminen voidaan vain poikkeustapauksissa toteuttaa oppilaitoksen omissa oppimis-ympäristöissä.

Käytetään työssä-oppimis-paikkana

2. ja 3. vuoden opinnoissa, erityisesti, kun tavoitteena ovat tutkinnon perusteen mukaiset ammattitaitovaatimukset ja tutkintotodistus.

1. vuoden opinnoissa sekä myöhemminkin, mikäli opiskelijalla on henkilökohtaisesti mukautetut osaamistavoitteet.

Poikkeustapauksissa.

Työllistyminen Edistää opiskelija työllistymismahdollisuuksia, koska opiskelija saa suoraan kontakteja (alan) työpaikkoihin.

Välitön työllistymistä edistävä vaikutus on vähäisempää; välillisesti edistää työllistymistä, koska tukee oppimista ja vahvistaa osaamista.

Ei välittömästi edistä työllistymistä, vaikkakin edistää oppimista ja vahvistaa osaamista.

Ammatti-osaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt annetaan ensisijaisesti työpaikoissa.

Voidaan antaa ammattiosaamisen näyttöjä etenkin

Voidaan antaa ammattiosaamisen näyttöjä etenkin



- opintojen alkuvaiheessa- jos näytön antaminen ei työpaikalla ole mahdollista- työpaikkanäyttöjä joudutaan täydentämään.

- opintojen alkuvaiheessa- jos näytön antaminen ei työpaikalla ole mahdollista- työpaikkanäyttöjä joudutaan täydentämään.

Ammattiosaamisen näytön tyyppi tilastoinnissa

Ammattiosaamisen näytön antaminen työpaikassa on työpaikkanäyttö.

Ammattiosaamisen näyttö on oppilaitosnäyttö.

Ammattiosaamisen näyttö on oppilaitosnäyttö.

Esimerkkejä - yritykset- organisaatiot

- työssäoppiminen muualla kuin omassa yksikössä- Siltavalmennus- Luovin sisäiset oppimisympäristöt, kuten Linnapuoti, Pikku Putiikki, Datanurkka jne.

- työsalit ja -pajat- tapahtumat- ammattitaitokilpailut

1.5 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet

Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja suunnittelevat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön. Opiskelijan tiedot ja taidot sekä mahdolliset erityistarpeet huomioidaan, kun työssäoppimisen tavoitteita laaditaan. Myös työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ja toiveet vaikuttavat tavoitteisiin.

Työssäoppimisen ja näyttöjen yleisenä tavoitteena on parantaa ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua edistää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä kouluttaa työpaikoille ammattitaitoista työvoimaa edistää nuorten työllistymistä kehittää opiskelijan arviointia kehittää opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluja ottamalla huomioon erilaiset oppimistyylit.

Työpaikan tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluita vaikuttaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kehittää työpaikan työtapoja ja -menetelmiä kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kouluttautumista.

Opiskelijan tavoitteena on kehittää vastuuntuntoa kehittää vuorovaikutustaitoja tutustua erilaisiin työtapoihin syventää ammatillista osaamista saada lisää opiskelumotivaatiota tutustua työelämän pelisääntöihin oppia erilaisessa työympäristössä luoda kontakteja työmarkkinoille, tutustua alan työpaikkoihin ja helpottaa työllistymistä saada tukea ammatilliseen erikoistumiseen.

Oppilaitoksen ja opettajan tavoitteena on pysyä mukana työelämän ja teknologian kehityksessä tunnistaa työelämän tarpeet ja kehittää opetusta niiden mukaisesti.





1.6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen poikkeustilanteet

Jos opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestäminen työpaikalla tai oppilaitoksen oppimisympäristöissä (ravintolat, kiinteistöhuolto jne.) ei erityisistä syistä johtuen ole mahdollista, voidaan se poikkeustapauksissa toteuttaa työpajoissa tai muissa sisäisissä oppimisympäristöissä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi:

opiskelija tarvitsee terveydentilansa tai muun syyn takia paljon erityistä tukea ja ohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana

opiskelijan työpaikalla tapahtuva oppiminen ei ole ajankohtaista aidossa työelämässä tai toisella paikkakunnalla.

Työssäoppiminen voidaan sopia toteutettavaksi oppilaitoksen opetuksettomana aikana (lähinnä kesäkuukaudet). Tällöin opettaja tekee opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa sopimuksen ennen lukuvuoden päättymistä. Ohjauksesta ja tarvittavista työpaikkakäynneistä vastaa ohjaaja tai muu oppilaitoksen määrittelemä toimija. Työssäoppiminen arvioidaan syksyllä siten, että arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sekä tarvittaessa ohjaaja tai muu työssäoppimista ohjannut oppilaitoksen toimija.

Mikäli kesällä toteutuvaan työssäoppimiseen liittyy osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä, siinä voidaan käyttää seuraavia tapoja näyttösuunnitelma tehdään ennen lukuvuoden loppua, näyttö toteutetaan kesän aikana ja näytön

arviointi toteutetaan uuden lukuvuoden alussa näyttösuunnitelma tehdään uuden lukuvuoden alussa, jonka jälkeen näyttö toteutetaan kesän

työssäoppimispaikassa ja näytön arviointi toteutetaan näytön suorittamisen jälkeen.

Näyttösuunnitelman tekemiseen ja näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Mikäli osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä tehdään opetuksettomana aikana kesällä, näytön ohjaus- ja tukitoimiin osallistuu ohjaaja tai muu oppilaitoksen määrittelemä, työssäoppimista ohjaava toimija.

1.7 Ammattiopisto Luovin näyttötoimielin

Ammattiopisto Luovissa toimii yksi monialainen näyttötoimielin, jossa on työelämän, opettajien, opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän edustajia. Näyttötoimielimen hyväksymät tutkintokohtaiset arviointisuunnitelmat sisältävät periaatteet ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta sekä muista näyttöä koskevista yksityiskohdista (mm. näytön kuvaus, ajoitus, näyttöympäristö ja arviointi).

1.8 Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat säädökset

Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät useat lait ja asetukset, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen antamat suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat säädösten keskeiset kohdat ovat seuraavalla sivulla.



Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 ja muutettu 3.10.2014/787 ja 20.3.2015/246http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630

16 § Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus

Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta työnantajan kanssa. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sopimuksella sovittavista asioista.

16 a § Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta.

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin työssäoppimisen laajuudesta.

Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä.

19 § Opiskelijan työturvallisuus

Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle edellä tarkoitetusta työturvallisuusvastuusta.

24 b § Oppimisen arviointi

Opiskelijan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta.

Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö.

25 § Opiskelijan osaamisen arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Jos tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi, opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa muulla tavoin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa.

Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja valmentavan koulutuksen osien arvosanat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen arviointiasteikosta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630



Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811 ja muutettu 9.10.2014/799 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980811

5 § Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan:1) osapuolten tehtävistä;2) opiskelijan ohjauksen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä osaamisen arviointiin sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä;3) työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista; ja4) muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista.

Lisäksi sovitaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen kestosta ja ajankohdasta sekä työpaikalla hankittavasta osaamisesta tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tarvittaessa tässä momentissa mainituista asioista sovitaan kunkin opiskelijan osalta erikseen.

Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös silloin, kun opiskelija on työsopimussuhteessa työnantajaan.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 §:n mukaisesta työturvallisuusvastuusta.

5 a § Työssäoppimisen laajuus

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä.




2 Opintososiaaliset edut työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana

Työpaikalla tapahtuva oppiminen järjestetään pääsääntöisesti siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan ja säilyttää hänelle kuuluvat opintososiaaliset etuudet, joita ovat opintotuki, maksuton ruokailu tai ruokailukorvaus ja mahdolliset matkakorvaukset. Työpaikalla tapahtuva oppiminen voidaan toteuttaa suunnitellusti myös työsopimussuhteessa, jolloin palkanmaksulla on vaikutusta opintososiaalisiin etuihin (ks. luku 2.4). Kun työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset.

2.1 Maksuton ateria

Oppilaitos kustantaa opiskelijalle yhden aterian jokaisena työpäivänä työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Luonnonvara-alan opiskelijoilla on laajennettu ateriaetu, jolloin oppilaitos kustantaa opiskelijalle aamiaisen, luonaan ja päivällisen. Aterioinnista sovitaan tarkemmin opettajan kanssa.

Jos työpaikalla tai sen läheisyydessä on ruokapaikka, opiskelija ruokailee siellä. Opettaja tekee ruokapaikan kanssa sopimuksen. Opiskelija kirjoittaa nimensä päivittäin ruokapaikan ruokailulistaan.

Ateria työpaikan ruokalassa tai sen

läheisyydessä olevassa ruokapaikassa

Mikäli työpaikka on lähellä omaa oppilaitosta tai Luovin muuta toimipaikkaa, opiskelija ruokailee siellä. Opettaja huolehtii ruokailujärjestelyistä.

Ateria omassa oppilaitoksessa tai Luovin

muussa toimipaikassa

Opiskelija voi hakea eväät koulun keittiöstä. Eväät

Opiskelija saa ateriakorvausta, jos ruokailu ei muuten järjesty. Ateriakorvausta haetaan lomakkeella. Opettaja auttaa lomakkeen täyttämisessä ja toimittaa sen edelleen.

Ateriakorvaus



2.2 Koulumatkatuki

Kela voi korvata matkakuluja, jotka syntyvät, kun opiskelija matkustaa kotoa työpaikalle päivittäin. Kelan koulumatkatuki perustuu yleisten kulkuneuvojen hintoihin. Kela maksaa opiskelijalle koulumatkatuen, jos kaikki alla olevat kolme ehtoa täyttyvät.

Koulumatkatukea haetaan ennen kuin työpaikalla tapahtuva oppiminen alkaa. Tukea haetaan lomakkeella. Opettaja, ohjaaja tai muu toimija auttaa lomakkeen täyttämisessä.

2.3 Opintotuki ja kuntoutusraha

Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei saa palkkaa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tärkeä osa opintoja, joten opiskelijat saavat siltä ajalta opintotukea tai kuntoutusrahaa.

Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta voi saada palkkaa, jos opiskelija on sopinut siitä työpaikan kanssa ja työtehtävät vastaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai perustutkinnossa tutkinnon perusteita.

Kelalle täytyy ilmoittaa aina, jos työpaikka maksaa opiskelijalle palkkaa. Palkka voi vähentää opintotuen ja kuntoutusrahan määrää.

2.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen työsopimussuhteessa

Työsopimussuhteisen työssäoppimisen aikana työnantaja vastaa opiskelijan vakuutuksista ym. velvoitteista normaalin työsuhteen säädösten mukaisesti. Jos työsopimussuhteinen työssäoppiminen ajoittuu lukuvuoden ajalle, opiskelijalle maksetaan ateriakorvaus. Palkan suuruus vaikuttaa siihen, saako Kelan koulumatkatukea. Kuntoutusrahalla olevan opiskelijan on ilmoitettava Kelalle, jos hänellä on tuloja opiskelunsa aikana. Opintotuella opiskelevan on huolehdittava, ettei vuosituloraja ylity ja tarvittaessa jättää nostamatta opintotuki työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta. Opiskelijalla on oikeus opiskelijaterveydenhuoltoon myös palkallisen työssäoppimisen aikana.

Kela maksaa koulumatkatukea, jos työpaikalla tapahtuva oppiminen kestää 18 päivää tai pidempään.

Ehto 1

Kela maksaa koulumatkatukea, jos työmatka on 10 kilometriä tai enemmän.Ehto 2

Kela maksaa koulumatkatukea, jos työmatkakuluja on yli 54 euroa kuukaudessa. Omavastuu on 54 euroa.

Ehto 3



3 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen

Seuraavissa taulukossa kuvataan työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisen vaiheet ja sen jälkeen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen vaiheet. Ohje on saatavana Satamassa myös erillisenä asiakirjana.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osapuolten tehtävät tiivistetysti ovat liitteessä 1 ja ammattiosaamisen näyttöjen osapuolten tehtävät ovat liitteessä 2.

3.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttaminen, ohje

Vaihe Tehtävät Vastuutaho/-henkilö

Käytettävät asiakirjat ja menetelmät

Syntyvät asiakirjat ja merkinnät

Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tiedottaminen ja opiskelijoiden valmentaminen

1) tiedottaminen henkilöstölle2) tiedottaminen opiskelijoille: selvitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteet, sisältö, arviointi ja työpaikan hakuperiaatteet3) arvioidaan opiskelijan osaaminen ja valmiudet sekä määritetään tarvittavat tukitoimet4) opiskelijan oman osaamisen esittelyn harjoittelu5) valmennetaan opiskelijaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja työpaikalla käyttäytymiseen

1) koulutuksen esimies tai muu sovittu toimija2) - 5) työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja (jatkossa ohjaava opettaja)

- työpaikalla tapahtuvan oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, toteutussuunnitelma- ohje: Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näytön määrittely- valmentavien koulutusten/ tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat- alakohtaiset materiaalit

- alakohtaiset asiakirjat- HOJKS- ja HOPS-kirjaukset Wilmaan/Primukseen (esim. ohjauksen ja tuen tarve)

Työpaikan hakeminen

1) työpaikan hakeminen ohjaavan opettajan kanssa sovitulla tavalla

1) opiskelija, ohjaava opettaja, ohjaaja, perustutkinnoissa tarvittaessa myös työhönvalmentaja

- Luovin esitteet (esim. toimintakertomus, hakijan opas) - alakohtaiset materiaalit - esite: Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt

Sopimuksen tekeminen

1) varmistetaan työpaikan sopivuus ja ohjauksen saatavuus sekä tarvittavien tukitoimien toteuttamisen mahdollisuus2) sovitaan työtehtävät, työajat, perehdytys, työtila, työ- ja suojavälineet, työasu, työturvallisuus, ohjaus- ja tukitoimet, matkajärjestelyt3) sovitaan ruokailujärjestelyistä- ruokailu oppilaitoksessa- ruokailu muussa ruokapaikassa- erityissyistä omat eväät- tiedotetaan oppilaitoksen keittiölle ja muille toimijoille

1) - 4) ohjaava opettaja1-2) työpaikkaohjaaja, opiskelija1) - 3) tarvittaessa ohjaaja tai perustutkinnoissa työhönvalmentaja5) koulutuksen esimies: yksikönjohtaja tai koulutuspäällikkö tai toimipistejohtaja

- valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma/ tutkintokohtainen opetussuunnitelma- työpaikalla tapahtuvan oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, toteuttamissuunnitelma- tarvittaessa perehdytysmateriaali työpaikalle: Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt – Opas työpaikkaohjaajalle

- ruokailusopimus- ruokailulista- ateriakorvaus






4) laaditaan sopimus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (tallennetaan etu- tai jälkikäteen Primukseen)5) sopimuksen hyväksyminen

(päivitettävä)

Opiskelijahallintojärjestelmä: työssäoppimiserekisteri

- sopimus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (ja näytöistä) allekirjoituksineen, alkuperäinen oppilaitokselle, kopio työpaikalle ja opiskelijalle

Työpaikalla tapahtuvaoppiminen

KatsoOsaamisen osoittaminen ammatti-osaamisen näytöllä, ohje Satamassa

1) opiskelija perehdytetään työpaikkaan ja työtehtäviin2) opiskelija tekee sovittuja työtehtäviä3) seurataan työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutumista suunnitelman mukaisesti4) toteutetaan ohjauskäynnit 5) pidetään yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse6) arvioidaan työpaikkaohjaajan antaman ohjauksen ja tuen riittävyys

1) - 3), 5) - 6) opiskelija1) - 3), 4) - 5) työpaikkaohjaaja1) - 6) ohjaava opettaja, tarvittaessa ohjaaja 3) perustutkinnoissa tarvittaessa työhön-valmentaja

- sopimus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (ja näytöistä)- perehdyttämisohje tarvittaessa

Opiskelijan arviointi

1) toteutetaan (oppimisen) arviointikeskustelu 2) sovitaan mahdollinen täydennys tai uusinta arviointikeskustelussa3) arvioidaan sovittujen ohjaus- ja tukitoimien toteutuminen 4) laaditaan alustava suunnitelma jatkosta5) työssäoppimistodistuksen antamisesta sopiminen perustutkinnossa

1) - 5) ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja1) - 4) opiskelija, lisäksi tarvittaessa ohjaaja

- sopimus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (ja näytöistä) -alakohtaiset materiaalit

- itsearviointi ja arviointi työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (HUOM! jos ei ole tehty näyttöä)- todistus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (ensisijaisesti työpaikan omalla lomakkeella)

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen dokumentointi ja asiakirjojen arkistointi

1) arvioinnin kirjaaminen Wilmaan/Primukseen: toteutunut osp-laajuus, hyväksytty-merkintä, ammattitaitovaatimuksiin merkintä osaamisesta2) mahdollinen täydennys tai uusinta sekä jatkosuunnitelma kirjataan opiskelijan HOJKS:iin 3) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sopimus viedään opiskelijan asiakirjoihin

1) - 3) ohjaava opettaja

- ohje: Opiskelija arvioinnin ja suoritusten kirjaaminen opiskelijahallintojärjestelmään (päivitettävä)

- opiskelijan opintosuoritusmerkinnät Wilmassa/Primuksessa

Työpaikalla tapahtuvan

1) pidetään palautetunnit / seminaarit opiskelijoille

1) ohjaava opettaja






oppimisenarviointi ja kehittäminen

2) palautteiden kerääminen opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja ohjaavilta opettajilta

3) työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen

2) kehittämispalvelut

3) pedagoginen työryhmä, näyttötoimielin, koulutuksen esimies

- Webropol-kyselyt

- palautteiden käsittely ja hyödyntäminen Luovitasoisesti ja yksiköittäin

- tulokset Luovitasoisesti ja yksiköittäin

- kehittämissuunnitelma saatujen palautteiden pohjalta

3.2 Osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä, ohje



Syntyvät asiakirjat ja tuotokset

Arvioinnista ja ammattiosaamisen näytöistä tiedottaminen

1) tiedottaminen henkilöstölle

2) tiedottaminen opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille

1) koulutuksen esimies tai muu sovittu toimija2) työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja (jatkossa ohjaava opettaja) tai muu sovittu toimija

- Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, toteuttamissuunnitelma- esite: Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt- perehdytysmateriaali: Opiskelijan opas ja Työpaikkaohjaajan opas (päivitettävä)

Osaamisen osoittamisen suunnittelu ja henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen

1) näytön suorittamispaikasta ja -ajasta sopiminen 2) opiskelijan ja työpaikkaohjaajan perehdyttäminen näyttöön3) oppilaitosnäytössä näyttötehtävän laatiminen ja näyttöön valmentautuminen 4) kirjataan näyttöpaikka, aika, näytön nimi, sisältö, näyttöympäristö, ohjaus ja tukitoimet (ennen näyttöä, näytön aikana ja näytön jälkeen)5) käydään läpi näytön arviointikohteet ja arviointikriteerit 6) arvioidaan opiskelijan ohjaus- ja tukitarpeet sekä varmistetaan niiden saatavuus7) näyttösuunnitelman hyväksyminen

1) - 6) ohjaava opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija ja tarvittaessa ohjaaja7) koulutuksen esimies: yksikönjohtaja tai koulutuspäällikkö tai toimipistepäällikkö

- Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, toteuttamissuunnitelma- ohje: Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näytön määrittely- tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja näyttöjen toteuttamissuunnitelmat

Opiskelijahallintojärjestelmä: näytöt - rekisteri

- henkilökohtaisen näyttösuunnitelman kirjaaminen Wilmaan/Primukseen ja suunnitelman allekirjoittaminen

Hyväksytty näyttösuunnitelma

Osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä

1) osaamisen osoittaminen työpaikalla tai oppilaitoksessa2) ohjaus ja tuki näytön aikana

1) opiskelija1) - 2) työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja, tarvittaessa ohjaaja

- henkilökohtainen näyttösuunnitelma





Syntyvät asiakirjat ja tuotokset

Osaamisenarviointi ja osaamisen arvioinnista päättäminen

1) arviointikeskustelun toteuttaminen henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti2) osaamisen osoittamisen mahdollinen täydentäminen tai uusiminen sovitaan arviointikeskustelussa 3) osaamisen arvioinnin oikaisusta tiedottaminen opiskelijalle

1) - 2) ohjaava opettaja, työpaikka-ohjaaja, opiskelija ja tarvittaessa ohjaaja

3) työssäoppimista ohjaava opettaja

- henkilökohtainen näyttösuunnitelma

- osaamisen arvioi kirjaaminen näytön arviointilomakkeelle ja allekirjoittaminen

Osaamisen arvioinnin oikaiseminen, ensimmäinen oikaisupyyntö

1) osaamisen arvioinnin oikaiseminen, ensimmäisen oikaisupyynnön tekeminen 14. päivän kuluessa 2) oikaisupyynnön käsittely

1) opiskelija

2) yksikönjohtaja tai arvioinnista päätöksen tehnyt henkilö

- Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma, ks. määräaika luku 9

- osaamisen arvioinnin oikaiseminen, ensimmäinen oikaisupyyntö

Osaamisen arvioinnin oikaiseminen, oikaisupyyntö näyttötoimielimelle

1) osaamisen arvioinnin oikaiseminen, oikaisupyynnön tekeminen näyttötoimielimelle 14 päivän kuluessa

2) oikaisupyynnön käsittely

1) opiskelija

2) näyttötoimielin

- Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma, ks. määräaika luku 9

- osaamisen arvioinnin oikaiseminen, oikaisupyyntö näyttötoimielimelle

Osaamisen arvioinnin dokumentointi ja asiakirjojen arkistointi

1) osaamisen arvioinnin arvioinnin kirjaaminen Primukseen2) henkilökohtaisen näyttösuunnitelman ja näytön arvioinnin toimittaminen opiskelijan asiakirjoihin

1) - 2) ohjaava opettaja tai muu sovittu toimija

- Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, toteuttamissuunnitelma- Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma- Primus-ohje?

- opintokortti ja näyttötodistusWilmassa/Primuksessa

Näyttötoiminnan arvioiminen ja kehittäminen

1) pidetään työssäoppimisen ja näyttöjen palautetunnit tai seminaarit opiskelijoille

2) palautteiden kerääminen opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja työssäoppimista ohjaavilta opettajilta

3) näyttötoiminnan kehittäminen

1) ohjaava opettaja

2) kehittämispalvelut

3) pedagoginen työryhmä, näyttötoimielin, koulutuksen esimies

- Webropol-lyselyt

- palautteiden käsittely ja hyödyntäminen Luovitasoisesti ja yksiköittäin

- tulokset Luovitasoisesti ja yksiköittäin

- kehittämissuunnitelma saatujen palautteiden pohjalta

Ohje on saatavana Satamasta myös erillisenä asiakirjana.



3.3 Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä tiedottaminen, opiskelijoiden valmentaminen sekä opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi

3.3.1 Henkilöstölle tiedottaminen

Koulutuksen esimies huolehtii, että henkilökunta perehdytetään työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin sekä niihin liittyviin oppaisiin, ohjeisiin ja muuhun materiaaliin. Lisäksi koulutuksen esimies huolehtii, että henkilökunta toimii sovittujen ohjeiden mukaisesti.

Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä järjestetään vuosittain sisäistä koulutusta.

3.3.2 Opiskelijoiden tiedottaminen ja valmentaminen

Ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ennen osaamisen osoittamista (näyttöä) opiskelijoille tiedotetaan ja heitä valmennetaan. He saavat tietoa

työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta oppimismenetelmänä työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteista ja toteuttamisesta työpaikalla tapahtuvan oppimisen (ja näyttöjen) sopimuksen sisällöstä eri osapuolten tehtävistä työturvallisuudesta työyhteisökäyttäytymisestä mahdollisista työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvistä tehtävistä (esim.

oppimispäiväkirjat, oppimistehtävät) ruokailusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana itsearvioinnista ja arvioinnista tutkintotavoitteisessa koulutuksessa lisäksi

- ammattiosaamisen näyttöjen merkityksestä opiskelijan arvioinnissa- ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteista ja toteuttamisesta- henkilökohtaisen näyttösuunnitelman sisällöstä- ammattiosaamisen näyttöjen arviointikohteista ja arviointikriteereistä.

Tiedottamisesta ja valmentamisesta vastaa luokanvalvoja, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja tai muu sovittu toimija.

Minkä alan opinnot ja työpaikat kiinnostavat?Työelämän pelisäännötTyöpaikan hakeminen ja työpaikalla toimiminen

Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen

/ työelämään valmentautumisesta

tiedottaminen ja siihen valmentaminen

Mitkä ovat tutkinnon osan tavoitteet ja mitä osaamista on näytettävä?Työelämän pelisäännötTyöpaikan hakeminen ja työpaikalla toimiminen

Työssäoppimisesta ja näytöistä tiedottaminen

sekä niihin valmentaminen



3.3.3 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu

Ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja näyttöä luokanvalvoja tai työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja käy ohjauskeskustelun opiskelijan kanssa opiskelijan valmiuksista ja osaamisesta, tarvittaessa keskusteluun osallistuu muita toimijoita, kuten ohjaaja, opinto-ohjaaja tai muu sovittu vastuuhenkilö, kuten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa työhönvalmentaja.

Ohjauskeskustelussa käydään läpi tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset / koulutuksen osan osaamistavoitteet tavoitteet sekä suunnitellaan, mitä osaamista opiskelija hankkii työpaikalla ja mikä / millainen työpaikka voisi tulla kysymykseen.

Ohjauskeskustelussa selvitetään opiskelijan valmiuksia lähteä työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumisjaksolle /työelämään valmentautumisjaksolle / työssäoppimaan oppilaitoksen ulkopuolelle, valmiutta hankkia työpaikka sekä opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajaksi ja ammattiosaamisen näyttöihin.

Opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arvioinnissa käytetään mm. seuraavia keinoja: opiskelijan jatkuva havainnointi oppitunneilla ja oppimisympäristöissä, käytännön työtehtävien tekeminen sekä keskustelut opiskelijan kanssa.

Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja (jatkossa ohjaava opettaja) osallistuu ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista järjestettävään suunnittelukokoukseen tai Erityisen tuen ryhmän (Ertu) kokoukseen, jossa arvioidaan

opiskelijan valmiuksia ja osaamista onko opiskelija valmis lähtemään oppilaitoksen ulkopuolelle aitoihin työpaikkoihin vai

toteutetaanko työpaikalla tapahtuva oppiminen oppilaitoksen sisäisissä oppimisympäristöissä (ravintolat, kiinteistöhuolto jne.)

mahdollisia tuen ja apuvälineiden tarpeita työpaikan hankinnassa sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näytön aikana.

Tuen tarpeiden määrittelyssä hyödynnetään opettajan käymää ohjauskeskustelua sekä HOPS:aan sisältyviä tietoja opiskelijan mahdollisista oppimisvaikeuksista ja muista oppimisen esteistä.

Jos arvioidaan, että tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelija ei saavuta tyydyttävä 1- tason ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit mukauttaa. Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan ottaen huomioon mukautetut ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Opiskelijalle ja alaikäisen opiskelijan huoltajille tiedotetaan, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.

Ohjaava opettaja kirjaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät tukitoimet sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukauttamisen opiskelijan HOPS:aan. Tukitoimet ja mukauttaminen huomioidaan myös opinnoissa työpaikalla tapahtuvan oppimisen jälkeen sekä uusien työpaikalla tapahtuvan oppimisten, näyttöjen ja työllistymisen suunnittelussa.



3.4 Työpaikan hakeminen

Työpaikan hankinta vaihtelee riippuen koulutuksesta ja tutkinnosta. Opiskelija voi hankkia työpaikan itse ja saa siihen tukea luokanvalvojalta, ohjaavalta opettajalta, ohjaajalta tai muulta sovitulta toimijalta, kuten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentajalta. Päävastuu on kuitenkin opettajalla.

Ohjaava opettaja varmistaa, että työpaikalla on

koulutuksen perusteiden / perustutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa

turvallinen ja tarpeellinen työvälineistö sekä mahdollisuus järjestää opiskelijalle nimetty, ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja

työkokemukseltaan pätevä työpaikkaohjaaja.

Opiskelijan valmius lähteä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen?Opiskelijan valmius hankkia työpaikka itse?Opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet?

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu

Millainen työpaikka vastaa opiskelijan tavoitteita / kehittää parhaiten opiskelijan ammattitaitoa?Millaista tukea opiskelija tarvitsee työpaikan hakemisessa?

Työpaikan hakeminen



3.5 Sopimuksen tekeminen

Työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija sekä tarvittaessa ohjaaja suunnittelevat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa myös ammattiosaamisen näytöt.

Suunnittelussa huomioidaan seuraavat asiat:

Mikä on työpaikalla tapahtuvan oppimisen kesto ja ajankohta? Kuka ohjaa opiskelijaa?

- Opiskelijalle valitaan ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja.- Työpaikkaohjaajan kanssa sovitaan, milloin opettaja käy ohjauskäynneillä ja kuinka kauan

ohjauskäynnit kestävät. Mitkä ovat opiskelijan tavoitteet ja työtehtävät ja vastaavatko ne tutkinnon osan

ammattitaitovaatimuksia / koulutuksen osan osaamistavoitteita- Työtehtävien tulee olla monipuolisia.- Työtehtävät eivät saa olla liian vaativia, eivätkä liian yksinkertaisia.

Millaisia ohjaus- ja tukitoimia opiskelija tarvitsee työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana?- Esimerkiksi henkilökohtainen ohjaaja on koko ajan työpaikalla tai opettajan/ohjaajan

tukikäynnit työpaikalla. Mitä opiskelijalta edellytetään?

- Opintonsa pian päättävältä voidaan edellyttää enemmän kuin opintonsa juuri aloittaneelta tai valmentavassa koulutuksessa olevalta opiskelijalta.

Miten ja milloin opiskelija näyttää osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa?- Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija keskustelevat ammattiosaamisen näytön

toteuttamisesta sekä näytön arvioinnista työssäoppimisjakson yhteydessä.- Ennen näyttöä osapuolet laativat opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman.- Opettaja perehdyttää opiskelijan ja työpaikkaohjaajan näytön arviointikohteisiin ja

arviointikriteereihin.

Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksia ovat

- Sopimus työssäoppimiseen ja oppisopimukseen valmentautumisesta (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, valma)

- Sopimus työelämään valmentautumisesta (työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus, telma)

- Sopimus työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä (ammatillinen peruskoulutus) Sopimuksen hyväksyy koulutuksen esimies. Koulutuksen esimies käy sopimukset läpi osana valvontatehtäväänsä ja hyväksyy ne opiskelijahallintojärjestelmässä (Primus).

Sopimus sisältää oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan tehtävät, turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Lisäksi sopimuksessa sovitaan opiskelijan yksilöllisistä ammatillisen kasvun ja kehittymisen tavoitteista, keskeisistä työtehtävistä, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajoituksesta, kestosta, ohjauksesta ja tuesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista, ja ne kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

Sopimusta tehtäessä on huomioitava myös opiskelijan ikä ja työpaikalla teetettävät mahdolliset erityisen haitalliset tai vaaralliset työt (ks. liite 3). Työpaikka ja koulutuksen järjestäjän edustaja (koulutuksen esimies/opettaja) tekevät yhteistyössä ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle, jos opiskelija on 16-17 -vuotias.



Ennen työn aloittamista työpaikkaohjaaja ja opettaja varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen tai osa siitä voi suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa valmentavan koulutuksen perusteiden tai perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja on etukäteen sovittu.

3.6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus sekä ohjaus ja tuki

3.6.1 Perehdyttäminen

Perehdyttäminen on mm. työntekijöiden, työtilojen, työvälineiden, työtapojen ja työpaikan sääntöjen esittelyä. Sen avulla luodaan myönteistä asennoitumista työyhteisöä ja työtä kohtaan. Hyvä perehdyttäminen luo myös myönteistä yrityskuvaa.

Perehdyttäminen ja perehtyminen ovat aina molemminpuolista. Opiskelija perehtyy työpaikkaan ja työpaikka perehtyy opiskelijaan. Perehtyminen toteutuu vähitellen, ohjatun työnteon lomassa. Opiskelija kohtaa paljon uusia asioita työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Esimerkiksi työelämän pelisäännöt ja niiden noudattaminen on uutta, jos opiskelija on ensimmäistä kertaa työelämässä.

Päävastuu perehdyttämisestä on esimiehellä tai työpaikkaohjaajalla. Lisäksi työpaikan jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa opiskelijan perehdyttämisestä.

3.6.2 Ohjaus ja tuki

Opiskelija osallistuu työpaikalla annettavaan koulutukseen ja työskentelee työpaikan työnjohdon alaisena, noudattaa sopimuksia, työturvallisuusohjeita ja työpaikan pelisääntöjä.

Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät sopimuksen.Sopimuksessa määritellään osapuolten tehtävät ja vastuut.

Sopimuksen tekeminen

Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, työyhteisöön, työtiloihin, työvälineisiin ja työtehtäviin.Työpaikkaohjaaja perehdyttää työturvallisuuteen.

Perehdyttäminen



Opiskelijan ohjaukseen ja tukeen työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana osallistuvat työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja, ohjaaja sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentaja. Opiskelijalla voi olla myös henkilökohtainen avustaja. Työnjako sovitaan sopimusta tehtäessä. Tuen ja ohjauksen riittävyys tarkistetaan tilannekatsauspalavereissa.

Opiskelijan ohjaaminen edellyttää, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan muut työntekijät ovat aina valmiita työskentelemään opiskelijan rinnalla. Työpaikkaohjaajan tavoitteena on toimia mestarina oppipojalle. Mestari auttaa oppipoikaansa kehittämään ammattitaitoaan.

Päivittäisen ohjauksen ja tuen muotoja ovat esimerkiksi yksilölliset, opiskelijan edellytysten mukaiset työtehtävät, selkeät tehtäväkokonaisuudet ja tehtävänannot, tarvittava lisäaika tehtävien tekemiseen, ohjauskeskustelut ja kannustava palaute.

Opettaja tukee ja ohjaa opiskelijan oppimisprosessia sekä tukee ja valmentaa työpaikkaohjaajaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen konkretisointiin, opiskelijan ohjaamiseen sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näytön arviointiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin.

Opettaja käy työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana työpaikalla sopimassa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta varmistaen samalla, että työpaikka ja

työtehtävät soveltuvat kyseiselle opiskelijalle tutkintotavoitteisessa koulutuksessa suunnittelemassa ammattiosaamisen näytön sisällön

käyden myös läpi näytön arviointikohteet ja -kriteerit arviointikeskustelussa.

Ohjaaja (tai tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentaja) toimii opiskelijan tukena esimerkiksi työpaikkaan menemisessä, työpaikalla olemisessa ja

mahdollisesti työtehtävissä toimii opiskelijan tukena työyhteisöön tutustuttaessa ohjaa, tukee ja neuvoo opiskelijaa työelämän pelisäännöissä ohjaa opiskelijan omatoimisuutta ja tukee psykososiaalista toimintakykyä sekä jaksamista on läsnä työpaikoilla opiskelijan, työnantajan ja työpaikkaohjaajan tukena on ongelmatilanteissa opiskelijan ja työpaikkaohjaajan saavutettavissa

.

Seuraavan sivun taulukossa on kuvattu opiskelijan ohjaus- ja tukimuotoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen alussa, aikana ja lopussa.

Työpaikkaohjaaja ohjaa ja tukee työpaikalla sekä antaa palautetta.Opettaja käy ohjauskäynneillä työpaikalla.Ohjaaja tukee tarvittaessa.

Ohjaus ja tuki





Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana opiskelijaa ohjataan ja tuetaan seuraavin tavoin:

Ohjaus ja tuki työpaikalla tapahtuvan oppimisen alussa

– Opiskelija perehdytetään, motivoidaan ja sitoutetaan työpaikkaan ja työtehtäviin.– Opiskelija tekee hänelle yksilöllisesti valittuja, sopivia työtehtäviä siten, että asetetut

tavoitteet saavutetaan. HUOM! Asetettuja tavoitteita ja työtehtäviä voidaan muuttaa sovitusti työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana.

– Opettaja /ohjaaja/tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentaja tukee ja ohjaa opiskelijaa työtehtävissä sen jälkeen, kun työpaikkaohjaaja on ensin opastanut ja perehdyttänyt työtehtäviin.

– Ennakoidaan mahdollisia ongelmakohtia tuomalla esille ja kertaamalla työelämän pelisääntöjä esim. työajat, tauot, kännykän käyttö, Internetin käyttö, poissaoloista ilmoittaminen.

– Tuodaan esille opiskelijan vahvuuksia ja annetaan kannustavaa palautetta.– Kannustetaan opiskelijaa itsearviointiin.

Ohjaus ja tuki työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana

– Opiskelijalle annetaan riittävästi ohjausta ja tukea sovitun työjaon mukaan.– Opiskelijalle annetaan riittävästi aikaa työtehtävien tekemisessä.– Ohjaaja/tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentaja tukee ja

ohjaa opiskelijaa työtehtävissä.– Opiskelijalle annettavat tehtävänannot on riittävästi pilkottu pienempiin osiin.– Opiskelijan saa jatkuvasti palautetta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. – Opiskelijalla on yksilöllisesti valitut, sopivat työtehtävät.– Ennakoidaan mahdollisia ongelmakohtia.– Tuodaan esille opiskelijan vahvuuksia ja annetaan kannustavaa palautetta.– Kannustetaan opiskelijaa itsearviointiin.– Pidetään tarvittava määrä tilannekatsauspalavereita, joissa arvioidaan työpaikalla

tapahtuvan oppimisen etenemistä, tarkistetaan tavoitteet, työtehtävät ja tuen riittävyys sekä ratkaistaan mahdolliset ongelmatilanteet.

Ohjaus ja tuki työpaikalla tapahtuvan oppimisen lopussa

– Opiskelijalle annetaan riittävästi ohjausta ja tukea työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi- ja palautetilanteessa.

– Kannustetaan opiskelijaa itsearviointiin: mitä olen oppinut ja mitä opittavaa minulla vielä on? Miten työpaikalla tapahtuva oppiminen onnistui ja miten jakson tavoitteet saavutettiin? Millainen käsitys opiskelijalla on osaamisensa tasosta ja ammattitaitovaatimusten saavuttamisesta?

– Opiskelijalle annetaan itsetuntoa tukevaa konkreettista palautetta opiskelijan osaamisesta ja kehittymistä vaativasta osaamisesta.

– Tehdään alustavaa jatkosuunnitelmaa opiskelijalle; työllistymismahdollisuuksien arviointi kyseiseen työpaikkaan.



3.7 Osaamisen osoittamisen suunnittelu, osaamisen osoittaminen sekä siihen liittyvä ohjaus ja tuki

3.7.1 Osaamisen osoittamisen suunnittelu

Osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman avulla. Sen tekemiseen osallistuvat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sekä tarvittaessa ohjaaja. Osallistuminen ammattiosaamisen näytön suunnitteluun selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. Tämä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja ja tehostaa opiskelua. Koulutuksen esimies käy näyttösuunnitelmat läpi osana valvontatehtäväänsä ja hyväksyy ne opiskelijahallintojärjestelmässä (Primus).

Opiskelijan henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan määritellään, millainen työprosessi näyttö on mitä työvälineitä, -materiaaleja ja -menetelmiä näytössä käytetään missä näyttö annetaan milloin näyttö annetaan millaista ohjausta ja tukea opiskelija saa näytössä mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.

Opiskelijat, joilla on erilaisia oppimistyylejä tai oppimisvaikeuksia, hyötyvät siitä, että näytön suunnittelu kytkeytyy osaksi opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa, jossa oppimisen yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi

antamalla aikaa opiskelijan oppimiselle osittamalla näyttö valitsemalla näyttöpaikaksi tilanteen mukaan työpaikka tai oppilaitos tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja näyttää, esimerkiksi kirjallisen osuuden suullinen

täydentäminen antamalla näytön aikana ohjausta (vaikutus arviointiin pitää olla opiskelijan tiedossa).

3.7.2 Osaamisen osoittaminen ammattiosaamisen näytöllä

Ennen osaamisen osoittamista opiskelija oppii ja harjoittelee ammattiosaamisen näytössä arvioitavaa osaamista. Tämä varmistetaan siten, että opiskelija saa riittävästi valmennusta, tukea ja ohjausta, joista vastaavat ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja sekä tarvittaessa ohjaaja.

Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimien lähtökohtana on opiskelijan yksilöllinen tuen ja ohjauksen tarve. Tuen tarpeen määrittelyssä hyödynnetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) sisältyviä tietoja opiskelijan mahdollisista oppimisvaikeuksista ja muista oppimisen esteistä. Opiskelijan tulee olla jo ennen näytön antamista tietoinen ohjauksen vaikutuksesta näytön arviointiin.

Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sopivat näytöksi työtehtävän, jota opiskelija on harjoitellut.Osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman avulla.

Osaamisen osoittamisen suunnittelu

tutkintotavoitessa koulutuksessa



Opiskelijan ohjaukseen ja tukeen ammattiosaamisen näytössä osallistuvat työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja sekä tarvittaessa ohjaaja. Työnjako sovitaan näytön suunnittelupalaverissa. Tuen ja ohjauksen riittävyys tarkistetaan tilannekatsauspalavereissa.

3.7.3 Ohjaus ja tuki

Ennen osaamisen osoittamista, osaamisen osoittamisen aikana ja sen jälkeen opiskelijaa ohjataan ja tuetaan seuraavin tavoin:

Ohjaus ja tuki ennen osaamisen osoittamista

Opiskelija perehdytetään osaamisen osoittamiseen eli näyttöön hyvissä ajoin käymällä läpi– mitä osaamista opiskelijalta edellytetään näytössä– kuka/ketkä ovat näyttöä arvioimassa– miten arvioidaan, mitkä ovat arvioinnin kohteet– miten opiskelija itse arvioi itseään (itsearviointi)– voiko näyttöjen aikana esittää kysymyksiä ja miten ne vaikuttavat arviointiin– miten arviointikeskustelu järjestetään– mitä tapahtuu, jos näyttö hylätään tai keskeytetään– miten näytöt vaikuttavat tutkinnon osan arvosanaan.

Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan kannustaminen, hänen itsetuntonsa vahvistaminen sekä näyttöihin liittyvien pelkojen ja jännityksen lievittäminen. Tämän lisäksi näytettävää työprosessia harjoitellaan eri keinoin ennen osaamisen osoittamista.

Ohjaus ja tuki osaamisen osoittamisen alussa ja sen aikana

Opiskelijalla on mahdollisuus tukeen ja ohjaukseen myös osaamisen osoittamisen aikana. Opiskelijalle kuitenkin selvitetään etukäteen ohjauksen laadun ja määrän vaikutus osaamisen arviointiin. Olennaista näytön onnistumiselle on luoda turvallinen ja vapaa työskentelyilmapiiri.– Osaamisen osoittamisen alussa kerrataan yhdessä laadittu henkilökohtainen

näyttösuunnitelma. – Ohjataan opiskelijaa yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi tukemalla kirjallisten

ohjeiden tulkitsemisessa. – Ohjataan opiskelijaa vaikean vaiheen yli kysymyksin.– Käydään opiskelijan kanssa tarvittaessa kannustavia ja rohkaisevia keskusteluja

osaamisen osoittamisen aikana.

Ohjaus ja tuki osaamisen osoittamisen jälkeen

Osaamisen osoittamisen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa – keskustellaan osaamisen osoittamisesta ja sen aikana tulleista kokemuksista,

tunteista ja ajatuksista – todetaan, millaista opiskelijan osaaminen on suhteessa arvioinnin kohteisiin ja

kriteereihin opiskelijan itsearvioinnin sekä työpaikkaohjaajan ja opettajan tekemän osaamisen arvioinnin perusteella

– selvitetään opiskelijan vahvuudet, osaamisen taso sekä kehittymistä vaativa osaaminen opiskelijan itsearvioinnin pohjalta sekä työpaikkaohjaajan, opettajan ja tarvittaessa ohjaajan antaman palautteen pohjalta

– kannustetaan opiskelijaa seuraaviin näyttöihin.

Opiskelija näyttää osaamisensä tekemällä sovitun työtehtävän.Osaamisen osoittamisessa käytetään sovittuja työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja.

Osaamisen osoittaminentutkintotavoitessa koulutuksessa



Mikäli osaamisen osoittaminen joudutaan keskeyttämään tai arviointikeskustelussa todetaan, että näyttö on hylätty, suunnitellaan osaamisen osoittamisen uusiminen ja tukitoimet, joiden avulla osaaminen voidaan osoittaa hyväksytysti. Tarvittaessa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tarkennetaan seuraavien näyttöjen ja opiskelijan tarvitseman tuen ja ohjauksen suhteen.

3.8 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi

Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sekä tarvittaessa ohjaaja osallistuvat työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointiin sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa osaamisen arviointiin.

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja tukea oppimista kannustaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen antaa opiskelijalle realistista tietoa hänen osaamisestaan tukea opiskelijan ammatillista kasvua kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja.

3.8.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi valmentavassa koulutuksessa

Työelämään valmentautumisen aikana opiskelija arvioi omaa työskentelyään ja saa myönteistä, rakentavaa ja realistista palautetta työpaikkaohjaajalta.

Jakson lopussa toteutetaan arviointikeskustelu. Arviointikeskustelussa opiskelija arvioi omaa onnistumistaan itsearviointilomakkeen pohjalta. Työpaikkaohjaajalla on käytössä arviointilomake, jonka avulla hän arvioi opiskelijan yleisiä työtaitoja sekä opiskelijan tekemiä työtehtäviä.

Arviointi-keskustelu

Myönteistä, rakentavaa jarealistista palautetta

Työssäoppimiseen ja oppisopimus-koulutukseen valmentautuminen/Työelämään valmentautuminen



3.8.2 Työssäoppimisen jatkuva arviointi

Työssäoppimisen arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa oppimisen sanallista arviointia, joten numeerista arviointia siinä ei tarvita. Oppimisen arvioinnilla opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan sekä hänelle annetaan palautetta siitä, kuinka hän on oppinut ja omaksunut työssäoppimisjakson tavoitteiksi asetetut asiat.

Työssäoppimisen arviointi alkaa, kun työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja tapaavat ensimmäisen kerran. Opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kesken arviointi on säännöllistä eli se toteutetaan esimerkiksi viikoittain. Arviointi päättyy loppuarviointiin, johon osallistuvat työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija sekä tarvittaessa ohjaaja. Tärkeä osa tätä keskustelua on opiskelijan itsearviointi.

Osaamisen arvioinnista päättävät työssäoppimista ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä. Arvioinnissa voidaan tehdä yhteistyötä Ammattiopisto Luovin yksiköiden ja toimipisteiden välillä siten, että osaamisen arviointiin osallistuva opettaja voi sovitusti olla muu kuin opiskelijan työssäoppimista ohjaava opettaja. Arvioiva opettaja on tällöin sellaisesta yksiköstä tai toimipisteestä, joka on lähempänä opiskelijan työssäoppimispaikkaa. Arviointikeskustelun toteuttamiseksi voidaan hyödyntää myös sähköisiä neuvotteluyhteyksiä.

Mikäli työssäoppimisen aikana ei tehdä ammattiosaamisen näyttöä, työssäoppimisjakso arvioidaan arviointikeskustelussa sanallisesti. Opiskelija saa todistuksen työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.

3.8.3 Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin, työpaikkaohjaajan arviointiin sekä yhteiseen arviointikeskusteluun, jossa opettaja on pääsääntöisesti mukana. Arviointikeskustelussa tuodaan esille opiskelijan vahvuuksia, osaamista ja kehittymistä vaativaa osaamista sekä annetaan hänelle kannustavaa palautetta.

Työpaikkanäytön arvioinnista vastaavat työssäoppimista ohjaava opettaja ja työssäoppimissopimuksessa mainittu työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvioijat käyttävät julkista valtaa, ja heidän esteellisyyteensä sovelletaan, mitä hallintolain 27-29 §:ssä säädetään (L630/1998, muutos L729/2014).

Näyttö - osaamisen

arviointiaJatkuvaa oppimisen arviointia

Työssäoppiminen

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434



Oppilaitosnäytön arvioinnista vastaa opettaja, mutta arvioinnissa voi tarvittaessa olla mukana myös työelämän edustaja. Työssäoppimista ohjaava opettaja osallistuu arviointikeskusteluun, toimii puheenjohtajana ja vastaa keskustelun tuloksena syntyvistä dokumenteista sekä niiden tallentamisesta ja arkistoimisesta. Mikäli opettaja ei poikkeuksellisesti voi osallistua arviointiin, dokumentit toimitetaan hänelle tallentamista ja arkistointia varten.

Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määrätään opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Jos opiskelijan osaamisen osoittaminen hylätään, tehdään suunnitelma opiskelijan oppimisen täydentämisestä ja tarvittaessa ohjataan opiskelija tukitoimien piiriin. Näyttöjen avulla voidaan seurata opiskelijan edistymistä ja ammatillista kasvua.

Ammattiosaamisen näyttö arvioidaan asteikolla: tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita voidaan mukauttaa ja siten myös näyttöjä voidaan mukauttaa. Silloinkin opiskelijan tulee suorittaa näytöt, mikäli hän on suorittamassa tutkintoa tai tutkinnon osia. Tutkinnon osan mukautuksesta tehdään merkintä todistukseen ja opiskelijan osaamisen arviointi annetaan myös sanallisesti.

Läheinen ei voi toimia opiskelijan osaamisen arvioijana.

Läheisiä ovat sukulaiset ja ns. puolisukulaiset:- avo- tai aviopuoliso, rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, - lapsi, lapsenlapsi, sisarus- vanhempi, isovanhempi- muutoin läheinen henkilö tai hänen puolisonsa- vanhempien sisarukset puolisoineen ja lapsineen- entinen puoliso,- entisen puolison lapset ja lapsenlapset, - entisen puolison - entisen puolison sisarukset, vanhemmat ja isovanhemmat.

Läheinen voi kuitenkin osallistua opiskelijan ohjaukseen ja oppimisen arviointiin:- opiskelija voi työskennellä läheisen omistamassa yrityksessä - läheinen voi toimia työpaikkaohjaajana.

Ammattiosaamisen näyttö on arviointimenetelmä ammatillisissa ja myös vapaasti valittavissa tutkinnon osissa silloin, kun ne ovat ammatillisia.

Ilman hyväksytysti suoritettua ammattiosaamisen näyttöä tutkinnon osaa ei voida arvioida eikä ko. tutkinnon osasta voi antaa päättöarvosanaa.

Seuraavassa kuvassa on kerrottu ammattiosaamisen näytön arviointikohteet.



3.8.4 Ammattiosaamisen näytön arviointikohteet

Miten opiskelija osallistuu oman työnsä suunnitteluun? Kuinka itseohjautuvasti opiskelija siirtyy työvaiheesta toiseen ja saa työnsä valmiiksi? Kuinka itsenäisesti ja vastuullisesti opiskelija työskentelee?Miten opiskelija osaa arvioida työsuoritustaan sekä kehittää omaa toimintaansa?

Työprosessin hallinta

Miten opiskelija hallitsee käyttämänsä työmenetelmät? Miten tehokkaasti opiskelija käyttää työssä tarvittavia työvälineitä ja miten hän huolehtii työvälineistään työn päätyttyä ?Miten opiskelija valitsee materiaalit ja miten hän käyttää niitä?

Työmenetelmien, työvälineiden ja

materiaalin hallinta

Miten hyvin opiskelija hallitsee työssä tarvittavan tietopohjan? Miten hyvin opiskelija osaa soveltaa tietoa työn suorittamisessa?

Työn perustana olevan tiedon hallinta

Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta



3.9 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi

Ohjaava opettaja tallentaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen sopimukset opiskelijahallintojärjestelmään. Lisäksi hän toimittaa allekirjoitetut sopimukset opintosihteerille / toimistosihteerille, joka huolehtii niiden arkistoinnista.

Ohjaava opettaja päivittää opiskelijahallintojärjestelmään työpaikalla tapahtuvan oppimisen jälkeen viimeistään kahden viikon kulututtua, toteutuivatko asetetut tavoitteet suunnitellusti ja toteutuivatko suunnitellut osaamispisteet (sopimukseen).

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelijahallintojärjestelmään tallennettavien osaamispisteiden määrä riippuu työpaikalla hankitun osaamisen merkityksestä, kattavuudesta ja vaativuudesta suhteessa koko tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. (A811/1998, muutettu A799/2014 5§: Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä.)

Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumisen ja Työelämään valmentautumisen suunnitellut ja toteutuneet osaamispisteet ja (yksilöllinen sanallinen) arviointi merkitään opiskelijahallintojärjestelmään.

Ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmään tutkinnon osittain. Näytön arvosanat tallennetaan opiskelijahallintojärjestelmään arviointikohteittain. Sinne kirjataan myös näytön päättöarvosana, arviointipäivä, arviointikeskusteluun osallistujat sekä näytön arvosanasta päättäneet. Mikäli näyttö toteutettiin mukautetuin ammattitaitovaatimuksin, näytön sanallinen arviointi kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään.

Ohjaava opettaja tai muu sovittu toimija toimittaa allekirjoitetut työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointiaineistot opintosihteerille / toimistosihteerille, joka huolehtii niiden arkistoinnista.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä arviointiaineisto (dokumentit ja asiakirjat) säilytetään kuusi kuukautta opiskelijan valmistumisesta tai opintojen päättymisestä, jonka jälkeen opintosihteeri tai toimistosihteeri huolehtii aineiston asianmukaisesta hävittämisestä. Arviointiaineistona käytettyjä työsuoritteita ei tarvitse säilyttää, mutta työsuoritteesta tai -prosessista otettu valokuva- tai videoaineisto on hyvä säilyttää erityisesti, jos arvosanasta on jätetty oikaisupyyntö.



3.9.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen valmentavan koulutuksen todistuksessa

Valmentavassa koulutuksessa todistukseen merkitään Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (VALMA),

työpaikka/työpaikat ja laajuus osaamispisteinä Työelämään valmentautuminen (TELMA), työpaikka/työpaikat ja laajuus osaamispisteinä

3.9.2 Työssäoppiminen ja näytöt todistuksessa

Opiskelijan tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen.

3.9.3 Todistus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Opiskelija hankkii todistuksen työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta työpaikaltaan. Työpaikka voit kirjoittaa todistuksen omalle lomakkeelleen tai käyttää Luovin lomaketta, joka löytyy Satamasta.

Päättö-todistus

Näyttö-todistus

Tutkinto-todistus

Päättötodistus

Päättötodistus sisältää arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu.Päättötodistuksessa kerrotaan työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen laajuus, vähintään 30 osp.

Näyttötodistus

Näyttöjen nimet, näyttöpaikat ja arvosanat kirjataan näyttötodistukseen. Tutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että kaikki näytöt ovat hyväksytysti suoritettu.



3.10 Kokemusten jakaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen jälkeen

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen jälkeen pidetään palautetilaisuudet, jolloin käsitellään opiskelijoiden kokemuksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöistä. Palautteita käsitellään ammatillisen opetuksen tunneilla ja opettajana toimii työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjannut opettaja.

Opiskelijoille annetaan mahdollisuus kertoa omasta työpaikastaan, tekemistään työtehtävistä ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa näytöistä. Samalla opiskelijat oppivat työelämästä ja ammattialoista myös toisten kokemusten avulla. Mikäli opiskelijoilla on ollut oppimistehtäviä työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana, he voivat laatia dia- tai muunlaisia esityksiä tehtävistään.

Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä saadut kokemukset ja arviointitieto hyödynnetään opinnoissa sekä tulevien työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumisjaksojen, työelämään valmentautumisjaksojen, työssäoppimisjaksojen, näyttöjen ja työllistymisen suunnittelussa.

3.11 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen

Ammattiopisto Luovi kehittää työpaikalla tapahtuvaa oppimista osana opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämistä yhteistyössä eri toimijoiden ja kumppaneiden, kuten Opetushallituksen, työ- ja elinkeinoelämän, opiskelijoiden, muiden koulutuksen järjestäjien ja opetushenkilöstön, kanssa. Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumis-, työelämään valmentautumis-, työssäoppimis- ja näyttöprosessin kehittämisessä huomioidaan eri arvioinneista saatavat tulokset ja palaute keskeisiltä toimijoilta. Palautetta kerätään opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja ohjaavilta opettajilta. Arvioinnit ja palautejärjestelmää kehitetään osana Luovi-laadunhallintaa.



4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työturvallisuus

4.1 Oppilaitoksen vastuu

Opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Ohjaava opettaja selvittää ennen sopimuksen tekemistä, että työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työpaikalla toteutettavat ammattiosaamisen näytöt voidaan järjestää turvallisesti.

Ennen työpaikalla tapahtuvan oppimista ohjaava opettaja tai muu sovittu henkilö valmentaa opiskelijaa työturvallisuusasioihin, jotta opiskelijalla on riittävät perusvalmiudet turvalliseen työntekoon ja opiskeluun työpaikalla. Työantajalle tiedotetaan opiskelijan valmiuksista ja opiskelijan luvalla tämän mahdollisista työkyvyn rajoitteista.

Koulutuksen järjestäjä vakuuttaa opiskelijat tapaturmien varalta, mutta vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on aina työnantajalla. Työnantajaa tiedotetaan työturvallisuusvastuusta.

Oppilaitoksen vastuu ja vakuuttamisvelvollisuus työelämään valmentautumisen ja työssäoppimisen yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta pohjautuvat tapaturmavakuutuslakiin (L608/1948), asetukseen opiskelutapaturman korvaamisesta (A851/1948) sekä lakiin opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (L1318/2002). Oppilaitos vakuuttaa opiskelijan tapaturman varalta silloin, kun opiskelija ja työnantaja eivät tee työsopimusta.

Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 §:n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla.

4.2 Työnantajan vastuu

Työnantajalle kuuluu vastuu opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näyttöjen aikana, vaikka opiskelija ei olisikaan työsuhteessa työnantajaan. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään.

Työnantajan vastuulla ovat työpaikan turvalliset olosuhteet, laitteet, koneet sekä perehdyttämisen, opastuksen ja valvonnan järjestäminen. Esimiehen tehtävänä on perehdyttää opiskelija työturvallisuusasioihin. Myös työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluu varmistaa opiskelijan työturvallisuus.

Työpaikan koko henkilökunta on omalta osaltaan vastuussa työturvallisuudesta. Työpaikan henkilökunta antaa opiskelijalle mallin, kuinka työturvallisuusasioissa toimitaan. Esimerkillisen mallin myötä työturvallisuudesta tulee luonnollinen osa opiskelijan työskentelyä.

4.3 Nuoret työntekijät ja työturvallisuus

Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa sovelletaan työturvallisuutta koskevaa lakia ja asetusta, lakia nuorista työntekijöistä, asetusta nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä sekä asetusta nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (ks. liite 3). Lain ja asetuksen soveltamiseen ei vaikuta, onko opiskelija työsuhteessa vai ei.



Lakia nuorista työntekijöistä sovelletaan alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin ja opiskelijoihin, jotka tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vahingoita nuoren fyysistä, psyykkistä tai siveellistä kehitystä ja ettei työ vaadi kohtuuttomia ponnisteluja.

Vaarallisissa töissä ei saa käyttää alle 16-vuotiasta nuorta. Vaarallisia töitä voi tehdä 16 vuotta täyttänyt henkilö, mikäli on huolehdittu, ettei hänellä ole tapaturman vaaraa. Töiden edellytyksenä on ilmoitus työsuojelupiirille, joka tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan ja koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa (koulutuksen esimies/opettaja). Nuorten työaika on myös erikseen säännelty.

Oppilaitos hankkii opiskelijalle suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Opiskelija käyttää niitä työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Työpaikka antaa opiskelijalle erikoissuojavälineet, jos niitä tarvitaan työtehtävien suorittamiseen (Työturvallisuuslaki 20§). Työpaikkaohjaaja valvoo, että opiskelija käyttää suojavaatteita ja suojavarusteita.



5 Vakuutukset ja vahingonkorvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana

Oppilaitoksen tapaturma- ja vastuuvakuutukset ovat voimassa työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana, jos opiskelija ei ole työsuhteessa työpaikkaan. Tapaturmavakuutus korvaa sairaanhoitokulut, jos opiskelijalle sattuu työpaikalla tapaturma. Oppilaitoksella on myös toissijainen vakuutus vahinkojen varalta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Vastuuvakuutus korvaa vahingot, jos opiskelija tekee esimerkiksi työvirheen ja työväline rikkoutuu.

Jos opiskelija on työsuhteessa työpaikkaan, hän työskentelee työpaikan vakuutusten piirissä.

Opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana aiheuttamien vahinkojen korvaaminen määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 1 §:n mukaan jos opiskelija aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantajalla on ns. isännänvastuu eli ensisijainen vastuu opiskelijan sivullisille aiheuttamasta vahingosta. Työtä suoritetaan työnantajan lukuun silloin, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja mahdollisesti hyötyy opiskelijan suorittamasta työstä. Tällöin korvaukset suoritetaan työnantajan vastuuvakuutuksesta vakuutusehtojen mukaisesti.

Opiskelija on henkilökohtaisesti korvausvelvollinen vahingonkorvauslain (412/74) 4 luvun 1§:n mukaan, jos hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella.

Oppilaitos vastaa oppilaan aiheuttamasta vahingosta sivulliselle, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta (opiskelutapaturman korvaamisesta annettu asetus 851/1948).

Työturvallisuusasioista on lisää liitteissä 3 (Nuoria työntekijöitä koskevat säädökset) ja liitteessä 4 (Työturvallisuus ja työsuojelu).



6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeyttäminen

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeyttämistä pyritään välttämään, mutta joskus se on välttämätöntä. Opettaja ja työpaikkaohjaaja keskeyttävät työpaikalla tapahtuvan oppimisen, jos esimerkiksi opiskelijan terveys on vaarassa hänen työskennellessään työpaikalla. Opiskelija voi myös keskeyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen, jos hänellä on siihen erittäin pätevä syy.

Mikäli työpaikalla tapahtuvan oppiminen on vaarassa keskeytyä, opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija sekä tarvittaessa ohjaaja, pitävät välittömästi palaverin tai puhelinpalaverin, jossa käydään läpi tilanne työpaikalla. Palaverissa voidaan myös päätyä siihen, että työpaikalla tapahtuvan oppiminen jatkuu.

Keskeyttämisen jälkeen opiskelija hankkii uuden työpaikan työpaikalla tapahtuvaa oppimista varten opettajan, ohjaajan, työhönvalmentajan tai muun sovitun henkilön ohjauksessa.

6.1 Opettaja keskeyttäjänä

Opettaja keskeyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen, mikäli opiskelijan terveys tai työturvallisuus on vaarassa. Opettaja keskeyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen myös silloin, jos opiskelija ei noudata työpaikan ohjeita ja määräyksiä tai opiskelija ei tee annettuja työtehtäviä.

Opettaja voi keskeyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen myös seuraavissa tilanteissa: työpaikka rikkoo sopimusta, työpaikkaohjaaja ei ohjaa opiskelijaa tarpeeksi, työpaikan työskentelyilmapiiri ei tue oppimista tai opiskelija ei saa riittävästi työelämään valmentautumista tai ammattitaitoa kehittäviä työtehtäviä tai saa niitä liikaa.

6.2 Työpaikkaohjaaja keskeyttäjänä

Työpaikkaohjaaja voi keskeyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen, jos opiskelija rikkoo työpaikan sääntöjä tai työturvallisuusohjeita tai jos opiskelija ei noudata sopimusta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.

Jos työpaikkaohjaaja harkitsee työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeyttämistä, hän ilmoittaa siitä opiskelijalle ja opettajalle tai ohjaajalle. Yhteisen palaverin avulla osapuolet neuvottelevat keskeyttämisestä ja neuvottelun avulla työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeyttäminen voidaan mahdollisesti estää.

6.3 Opiskelija keskeyttäjänä

Opiskelija voi keskeyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen, jos hänellä on siihen erittäin pätevä syy kuten

Työnteko vaarantaa opiskelijan terveyden tai työturvallisuuden. Työtehtävät eivät vastaa opiskelijan oppimistavoitteita. Ne ovat liian helppoja ja yksinkertaisia

tai liian vaikeita ja monimutkaisia. Lisäksi asiasta on käyty keskustelu ohjaavan opettajan kanssa.

Opiskelija saa vakituisen työpaikan muusta yrityksestä tai organisaatiosta. Ammattiala, jolla opiskelija opiskelee, ei ole sopiva (tutkintotavoitteinen koulutus).



LIITE 1 Osapuolten tehtävät työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osapuolia ovat koulutuksen järjestäjä, ohjaava opettaja, opiskelija, työnantaja ja työpaikkaohjaaja. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukena on myös ohjaaja ja perustutkinnoissa tarvittaessa työhönvalmentaja. Osapuolten tehtävät ovat seuraavat:

Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos järjestää työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumis- / työelämään

valmentautumis-/työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi huolehtii koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtii osaltaan opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta huolehtii osaltaan opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin laadusta tekee alueellista ja paikallista työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvää yhteistyötä muiden

oppilaitosten kanssa pitää yhteyttä työmarkkinaosapuoliin tekee yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa vakuuttaa opiskelijat työtapaturman varalta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalle.

Ohjaava opettaja valmentaa opiskelijat jokaiselle työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksolle ja perustutkinnoissa

myös ammattiosaamisen näyttöihin perehtyy alan työpaikkoihin siten, että osaa tarvittaessa ohjata opiskelijan oikeaan työpaikkaan varmistaa mahdollisuuksien mukaan ennakkoon, että työpaikka soveltuu työpaikaksi kyseiselle

opiskelijalle varmistaa, että opiskelija on saanut työturvallisuuskoulutusta alan keskeisistä

työturvallisuusasioista sekä tarvittaessa kertaa keskeiset työturvallisuusasiat aina ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista

toimii opiskelijan tukena ja ohjaajana työpaikan hankinnassa laatii yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan tavoitteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajaksi selventää opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle eri osapuolten roolit ja vastuut suunnittelee yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen

tavoitteiden mukaiset työtehtävät laatii mahdolliset oppimistehtävät ja selvittää niiden tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle tukee työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä tekee avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkaohjaajan kanssa siten, että työpaikkaohjaaja

saa tarvitsemansa tiedon opiskelijasta, hänen opiskelusuunnitelmastaan ja tavoitteistaan antaa opiskelijalle hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen

aikana on sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan tavoitettavissa sovitusti osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja palautekeskusteluihin työpaikalla tapahtuvan oppimisen

aikana yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa (ohjauskäynnit ja muu yhteydenpito) perehdyttää työpaikkaohjaajan ja opiskelijan ammattiosaamisen näyttöön arviointimenetelmänä

(koskee ammatillisia perustutkintoja) osallistuu ammattiosaamisen näytön suunnitteluun ja arviointiin yhdessä työpaikkaohjaajien

kanssa (koskee ammatillisia perustutkintoja) pitää yllä omaa ammattitaitoa työpaikalla tapahtuvan oppimisen avulla mahdollisuuksien

mukaan esim. osallistumalla käytännön työhön työpaikoilla tekee tavoitteellista jatkosijoittumismahdollisuuksia, kuten työllistymistä edistävää

ohjausyhteistyötä työhönvalmentajan kanssa



Ohjaaja toimii opiskelijan tukena työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvissä tilanteissa, kuten

työpaikan haussa, työpaikkaan menemisessä, työpaikalla olemisessa ja mahdollisesti työtehtävissä

on työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisätuki opiskelijan tarpeen mukaan; ohjaava opettaja ja ohjaaja sekä tarvittaessa työhönvalmentaja tekevät yhteistyössä suunnitelman opiskelijalle annettavasta tuesta ja ohjauksesta

toimii opiskelijan tukena työyhteisöön tutustuttaessa ohjaa, tukee ja neuvoo opiskelijaa työelämän pelisäännöissä ohjaa opiskelijan omatoimisuutta ja tukee psykososiaalista toimintakykyä sekä jaksamista osallistuu tarvittaessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu-, tilannekatsaus- ja

arviointipalavereihin on tarvittaessa läsnä työpaikoilla opiskelijan, työnantajan ja työpaikkaohjaajan tukena on ongelmatilanteissa opiskelijan ja työpaikkaohjaajan saavutettavissa

Työhönvalmentaja toimii opiskelijan tukena työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvissä tilanteissa, kuten

työpaikan haussa sekä tarvittaessa työpaikkaan menemisessä, työpaikalla olemisessa ja mahdollisesti työtehtävissä

tekee tavoitteellista jatkosijoittumismahdollisuuksia, kuten työllistymistä edistävää ohjausyhteistyötä ohjaavan opettajan kanssa, esim. käy perustutkinnosta valmistuvan opiskelijan työssäoppimispaikalla kertomassa työllistymisen tukimuodoista, mikäli työssäoppimispaikka on niistä kiinnostunut

Opiskelija kertoo työpaikalla erityisen tuen tarpeistaan niiltä osin kuin ne vaikuttavat työssä suoriutumiseen käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työpaikan yleisiä pelisääntöjä sekä työstä ja

työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työpaikalla

tapahtuvan oppimisen sopimuksessa sovittuja asioita ilmoittaa mahdollisista poissaoloistaan välittömästi työpaikkaohjaajalle ja ohjaavalle opettajalle

tai ohjaajalle korvaa aiheuttamansa vahingon, mikäli kyseessä on tahallinen vahinko noudattaa työpaikan salassapitovelvollisuuksia.

Työnantaja tarjoaa edellytykset koulutuksen järjestämiselle työpaikalla sopii kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla vastaa opiskelijan työturvallisuudesta järjestää muut sopimuksessa mainitut asiat tiedottaa työpaikan henkilöstölle työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.

Työpaikkaohjaaja osallistuu työpaikalla tapahtuvan oppimisen ennakkosuunnitteluun tutustuu opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteisiin ja osaamiseen antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä varmistaa, että työyhteisö tietää opiskelijan tulosta työpaikalle perehdyttää ja ohjaa opiskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta antaa opiskelijalle kuvan siitä, miten työyhteisö toimii osallistuu opiskelijan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun ja arviointiin (top).



LIITE 2 Osapuolten tehtävät ammattiosaamisen näytöissä

Ammattiosaamisen näytöissä osapuolia ovat koulutuksen järjestäjä, näyttötoimielin, työssäoppimista ohjaava opettaja, opiskelija, työnantaja ja työpaikkaohjaaja. Näyttöprosessissa tukena opiskelijoille voi olla myös ohjaaja. Osapuolten tehtävät ovat seuraavat:

Koulutuksen järjestäjä/oppilaitos vastaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja

kehittämisestä vastaa yhteistyöstä työelämän kanssa vastaa opiskelijan arvioinnista ja todistuksista sekä arviointiin liittyvän aineiston säilyttämisestä asettaa toimielimen näyttöjen toteuttamista varten toteuttaa toimielimen jäsenten, opetushenkilöstön ja työelämän edustajien näyttökoulutuksen huolehtii näytöistä tiedottamisesta huolehtii opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimista varaa näyttöjen käyttöönottoon tarvittavat resurssit.

Näyttötoimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien osana olevat

arviointisuunnitelmat valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista määrää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat puheenjohtajan ominaisuudessa allekirjoittaa näyttötodistukset käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.

Opettaja valmentaa opiskelijat ja työpaikkaohjaajat näyttöihin käymällä läpi tutkinnon osan arviointikohteet

ja -kriteerit osallistuu näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa varmistaa, että opiskelijalla on riittävät valmiudet osoittaa osaamisensa eli antaa näyttö suunnittelee opiskelijan ohjaus- ja tukitoimia osallistuu mahdollisuuksien mukaan näyttötilaisuuteen kannustaa ja antaa tarvittaessa ohjausta keskeyttää näytön, jos työ- tai asiakasturvallisuus vaarantuu tai jos on aiheutumassa merkittävää

taloudellista vahinkoa osallistuu arviointi- ja palautekeskusteluun toimii arviointikeskustelun puheenjohtajana varmistaa, että osaamisen osoittaminen arvioidaan opetussuunnitelman mukaisin

arviointikriteerein päättää osaamisen arvioinnista yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa tai yksin vastaa osaamisen arvioinnin dokumentoinnista suunnittelee tarvittaessa osaamisen osoittamisen uusimisen.

Ohjaaja osallistuu tarvittaessa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu- ja arviointipalavereihin keskeyttää näytön, jos työ- tai asiakasturvallisuus vaarantuu tai on aiheutumassa merkittävää

taloudellista vahinkoa, mikäli osallistuu näyttötilaisuuteen osallistuu opiskelijan ohjaamisen ja tukemiseen sovituilla tavoilla ennen näyttöä, näytön aikana

tai näytön jälkeen.

Opiskelija



osallistuu henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimiseen opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa

valmistautuu osaamisen osoittamiseen harjoittelemalla näyttöön valittua työprosessia osoittaa osaamisensa näytöllä pyytää tarvittaessa ohjausta tekee itsearvioinnin suorittamastaan näytöstä valmistautuu ja osallistuu arviointikeskusteluun uusii tarvittaessa näytön.

Työnantaja/työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työpaikan käytäntöihin, työturvallisuusasioihin ja työtehtäviin, joita

tekemällä opiskelija harjaantuu näytön antamiseen valvoo opiskelijan työturvallisuuden toteutumista antaa ohjausta ja palautetta työssäoppimisen ja tarvittaessa näytön aikana osallistuu opettajan ja opiskelijan kanssa näyttösuunnitelman laatimiseen keskeyttää näytön, jos työ- tai asiakasturvallisuus vaarantuu tai jos on aiheutumassa

merkittävää taloudellista vahinkoa osallistuu osaamisen osoittamisen arviointi- ja palautekeskusteluun päättää osaamisen arvioinnista yhdessä opettajan kanssa



LIITE 3 Nuoria työntekijöitä koskevat säädökset

Laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998


9 § Työn turvallisuus ja terveellisyys

Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Sellaisiin töihin, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan tai jotka voivat 1 momentissa mainitulla tavalla olla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi, saa käyttää nuorta työntekijää vain asetuksessa säädetyin edellytyksin.

10 § Opetus ja ohjaus

Työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden ominaisuuksiensa edellyttämää henkilökohtaista opastusta työssä niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille

Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 15.6.2006/475

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060475

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään niistä edellytyksistä, joilla nuorilla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä.

Työhön, jota nuori työntekijä tekee ammatillisessa koulutuksessa opettajan johdolla ja valvonnassa, sekä työhön johon hänellä on ammatillinen perustutkinto, sovelletaan vain 5 §:ää.

2 § Koulutukseen liittyvä työ

Nuori työntekijä voi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa tehdä 3 §:n 1 momentin 3―5 kohdassa tarkoitettuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Selvitys valvonnan järjestämisestä ja tarpeellisesta perehdyttämisestä liitetään työnantajan ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen ja lähetetään tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä 4 §:ssä tarkoitettua työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat nuorelle työntekijälle sopivat ja turvalliset käyttää.

3 § Erityisen haitalliset työt

Nuorta työntekijää saa käyttää seuraaviin töihin vain 1 §:n 2 momentissa ja 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa mainituissa momenteissa tarkoitetuin edellytyksin ja 8 §:ssä säädetyllä luvalla:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060475




1) työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään;2) yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara;3) psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito ja huolto;4) kuolleiden käsittely ja kuljetus;5) teurastus;6) sukellus;7) työ, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi;8) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsittely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa; sekä9) työ, jossa altistutaan haitalliselle säteilylle.

4 § Vaaralliset työt

Nuori työntekijä, joka on täyttänyt 16 vuotta, saa tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetussa esimerkkiluettelossa mainittua vaarallista työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka työolosuhteista ole hänelle itselleen taikka hänen työnsä takia muille erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää seuraavat työpaikan sopivuutta vaaralliseen työhön osoittavat tiedot työntekijöistä, suunnitellusta työstä ja työpaikalla vaaran torjumiseksi tehdyistä toimenpiteistä:

1) työntekijäryhmän tai työntekijän yleinen valmius aiottuun työhön;2) vaarojen selvittäminen ja arviointi;3) kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille vaaratekijöille altistumisen luonne ja kesto;4) työvälineiden valinta ja turvallinen käyttö;5) poikkeukselliset työajat ja niiden perusteet;6) opastuksen ja ohjauksen järjestäminen; sekä7) muut työturvallisuutta varmistavat toimenpiteet.

5 § Opetus ja ohjaus

Tässä asetuksessa tarkoitettua työtä tekevä nuori työntekijä on tarpeellisella tavalla ja tarpeellisessa laajuudessa ohjattava ja perehdytettävä:

1) työpaikan olosuhteisiin, työn turvalliseen tekemiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin terveysvaaroihin ja niiden torjuntaan;2) koneiden ja laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden toimintatapaan ja niistä johtuviin työmenetelmiin;3) turvallisiin menettelytapoihin, joita on noudatettava tuotantotoiminnan aloituksessa ja lopetuksessa, koneiden puhdistuksessa, säädössä, huollossa ja korjauksessa sekä tuotantotoiminnan ennakoitavissa olevissa häiriötilanteissa samoin kuin koneiden ja laitteiden vioittuessa; sekä4) käytettävien koneiden ja laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden turvallisuusmääräyksiin samoin kuin työsuojelua koskevien säännösten mukaan työpaikalla noudatettaviin menettelytapoihin ja varotoimenpiteisiin sekä ensiapuohjeisiin.

Ennen uuden työvaiheen aloittamista on varmistuttava, että nuori työntekijä on riittävästi perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn kuluessa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän ohjaukseen ja valvontaan.



Nuori työntekijä on kunkin työvaiheen tai työmenetelmän omaksumisen ajaksi sijoitettava työskentelemään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja silmälläpidon alaisena.

8 § Poikkeuslupa

Asianomaisella työsuojeluviranomaisella on oikeus antaa määräämillään ehdoilla lupa poiketa tämän asetuksen säännöksistä 16 vuotta täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos se on välttämätöntä nuoren työntekijän ammatillisen kehityksen kannalta, ehdolla että nuori työntekijä työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnassa ja että tämän asetuksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 25.4.2012/188


Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä

1. Mekaaniset vaaratekijät

Leikkaantumisen tai puristumisen erityinen vaara tai muu erityinen vaara voi olla esimerkiksi seuraavilla työvälineillä:

1) sirkkelillä, pyörösahalla, vannesahalla, muulla kuin automaattisella syöttölaitteella ja terän koteloinnilla varustetulla höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hiekansirotuslaitteella, muulla kuin toimintaan kytketyllä karansuojalla varustetulla kiinteästi asennetulla pylväs- tai pöytäporakoneella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteella, pulttipistoolilla, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla varomattomuudella voi aiheuttaa vakavan työtapaturman

2) traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty mekaanista voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua matalanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikäyttöisellä ruohonleikkurilla, moottorikelkalla ja mönkijällä

3) konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauksella varustetun hissin ohjaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaavalla laitteella oman työkappaleen nostamisessa

4) henkilönostolaitteella.

2. Kemialliset vaaratekijät

Kemiallista vaaraa voi aiheutua aineista ja seoksista, jotka kuuluvat kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 tai kemikaalilain (744/1989) mukaisiin luokkiin, seuraavasti:

1) edellä mainitun asetuksen mukainen vaaraluokka ja -kategoria ihon herkistyminen 1 sekä vaaralauseke H317 (voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion) tai kemikaalilain mukainen varoitusmerkki Xi (ärsyttävä) ja vaaraa osoittava lauseke (R-lauseke) R43 (ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä)

2) edellä mainitun asetuksen mukainen vaaraluokka ja -kategoria hengitysteiden herkistyminen 1 sekä vaaralauseke H334 (voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia tai





kemikaalilainmukainen varoitusmerkki Xn (haitallinen) ja vaaraa osoittava lauseke (R-lauseke) R42 (altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä)

3) edellä mainitun asetuksen mukainen vaaraluokka ja -kategoria ihosyövyttävyys 1 A ja B sekä vaaralauseke H314 (voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa) tai kemikaalilain mukainen varoitusmerkki C (syövyttävä) ja vaaraa osoittavat lausekkeet (R-lausekkeet) R35 (voimakkaasti syövyttävää) ja R34 (syövyttävää)

4) muut terveydelle vaaralliset aineet ja seokset, silloin kun niiden vaarallisuudesta, työmenetelmistä tai käsittelytavoista voi aiheutua vaaraa.

3. Fysikaaliset vaaratekijät

Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara:a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraab) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneillac) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksid) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa.e) säteilytyöt ja muut vastaavat vaarallista säteilyä sisältävät tehtävät.

4. Sähköiset vaaratekijät

Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä.

5. Ruumiillinen liikarasitus

Ruumiillinen liikarasitus voi liittyä raskaiden taakkojen nostoon sekä muuhun yksipuolisesti kuormittavaan työhön.

6. Biologiset vaaratekijät

Erityinen vaara voi olla työssä, jossa voi altistua työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta annetussa valtioneuvoston päätöksen (1155/1993) tarkoitettuun ryhmään II–IV kuuluvalle biologiselle tekijälle.

7. Eräät työtErityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara voi olla myös seuraavissa töissä:

1) maanalaisessa työssä kaivoksissa ja kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, joissa on sortumis- ja luhistumisvaara2) räjäytystyössä ja muussa räjähdystarvikkeiden käsittelyssä3) alusten lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvassa työssä4) kiskoajoneuvojen kuljettamisessa rautateillä ja kiskoliikenteessä sekä vaihde- ja järjestelytyössä ratapihoilla5) vaaraa aiheuttavassa huolto-, puhdistus- ja korjaustyössä6) viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkastus-, huolto- ja korjaustyössä7) rakennusten purkutyössä8) säiliötyössä, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara9) pylväs- ja mastotyössä ja muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara10) työssä vaarallisten eläinten kanssa11) koe-eläinten hoitotyössä12) paineenalaisia, nesteytettyjä tai liuotettuja kaasuja sisältävien laitteiden käsittelyssä valmistamista, varastoinnissa ja käytössä13) koneen aiheuttamassa pakkotahtisessa työssä, joissa on suorituspalkka, tai rasittavassa toistotyössä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1993/19931155



LIITE 4 Työturvallisuus ja työsuojelu

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työsuojeluhallinto, nuoret työntekijät: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat

Työsuojeluhallinto, nuoret ja lapset - poikkeusluvat ym.: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuorten-lastenluvat

Työterveyslaitos, työturvallisuus ja riskien hallinta: http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/Sivut/default.aspx

Opetushallituksen sivustolla on 2000-luvulla tehtyjä eri perustutkintojen Työssäoppimisen työsuojelun oppaita http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut/ammattikoulutus

http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut/ammattikoulutus

http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/Sivut/default.aspx

http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuorten-lastenluvat

http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Documents

Ammattiopisto Luovi - Oma väylä työhön ja hyvään elämään · Web viewTyössäoppimisen arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa oppimisen sanallista arviointia, joten numeerista