OPISKELIJAN OPAS 2015–2016

1 1

OPISKELIJAN OPAS

2015–2016

2 3

Sisällysluettelo

SISÄLLYSLUETTELO 2

REHTORIN TERVEISET 4

VALMENTAVAN TYÖOTTEEN MUKAINEN OPISKELU 7

Työskentely, vuorovaikutus ja tiedottaminen oppilaitoksessa 7

LUKUVUODEN AIKATAULUT 8

OPINTOJEN SUUNNITTELU 9 HOPS-opiskelun ja opintojen henkilö-kohtaistaminen 9Opintopolut 10Kahden tutkinnon suorittaminen 12 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 13Työpaikalla tapahtuva oppiminen 13Ammattiosaamisen näyttö 15 Verkko-opetus 16Tukiopetus 17Opiskelijavaihto 17Opiskelijatietojärjestelmä - Wilma 18 Opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen 19

OPISKELIJAN ARVIOINTI 20Osaamisen arviointi 21Arvioinnin korottaminen ja oikaiseminen 23Arvioinnin uusiminen 24Opintosuoritusote ja tutkintotodistus 24

OPINTOSOSIAALISET ETUUDET 26Ruokailu 26Ateriakorvaus 26Ruokailuajat ja erityisruokavaliot 27Opiskelija- ja Sakkikortti 28Matkat 28Opintotuki 29Vakuutusturva 30Asuminen 32

OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 33

Opiskelijan oikeudet 33Opiskelijan velvollisuudet 34Poissaolot ja myöhästymiset 35Oppilaitoksen omaisuuden käsittely 37Tupakka ja päihteet 37Tieto- ja viestintätekniikka 38Verkon käyttö ja netiketti 38Käyttäjätunnukset ja salasanat 38Omien tiedostojen tallennus 39Sähköposti 40Tietokoneluokkien käyttö 40Omien laitteiden käyttö 40Opiskelijan tärkeimmät linkit 41

OPISKELIJAN PALVELUT 42Opiskeluhuoltopalvelut 42Ryhmänohjaaja 42Opinto-ohjaaja 42Kuraattori- ja psykologipalvelut 43Erityisopetus ja HOJKS 44

2 3

Opiskeluterveydenhuolto 45Tutortoiminta 46Sovittelu 46Yhteistyö kodin ja huoltajien kanssa 47Seurakuntien opiskelijatoiminta 47Opintotoimisto 48Tieto- ja kirjastopalvelut 48Kahviopalvelut 49

TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ 50Kestävä kehitys 50Järjestyssäännöt 50Turvallisuusohjeet 52Toiminta onnettomuus ja -kriisitilanteissa 53Terveydentilaselvitykset 53Työturvallisuus 53Tavaroiden ja vaatteiden säilytystilat 55Pysäköinti 55

OPISKELIJAT VOIVAT VAIKUTTAA 56Opiskelijakunta 56Maakunnallinen opiskelijatoiminta 56Opiskelijakunta PYRO 56Opiskelijakyselyt 57

KILPAILUTOIMINTA 58Ammattitaidon SM-kilpailut,

Taitajakilpailut 58SAKUstars kulttuurikilpailut 58Urheiluvalmennus 58

URA- JA JATKO-OPINTOPALVELUT 59

YHTEYSTIEDOT 60

4 5

Rehtorin terveisetTERVETULOA OPISKELEMAAN POHJOIS- KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMOLLE

Pohjois-Karjalan ammattiopisto on metsä- ja metsäkonealan opetukseen erikoistunut oppi-laitos. Ammattiopisto Valtimolla on toimintaa Valtimolla ja Joensuussa sekä yhteistyöoppilai-tostemme kautta Kajaanissa ja Iisalmessa. Am-mattiopisto Valtimolta voit saada tutkinnon tai lisäkoulutusta kaikkiin metsä- ja metsäkonealan ammatillisiin tehtäviin. Myös jatko-opintoihin ammattiopistossa hankittu osaaminen antaa hyvän pohjan.

Suunnitellessasi omaa tulevaisuuttasi ja sii-hen liittyviä koulutuksia kannattaa aina olla henkilökohtaisesti yhteydessä ammattiopisto Valtimon opinto-ohjaajaan. Keskustelujen avulla valitset itsellesi sopivimman ja varmimman tien haluamaasi tavoitteeseen.

Oppilaitokseen tullessasi ota mukaan oma tavoitteesi ja haaveet tulevaisuudesta. Me am-mattiopisto Valtimolla teemme työtä sen eteen, että saavutat tavoitteesi. Opiskella tai oppia emme voi puolestasi, mutta paljon muuta teemme, jotta voit keskittyä hankkimaan itsel-lesi ammattitaidon.

Oppilaitoksemme henkilökunta on Sinua var-ten opastamassa, neuvomassa ja ohjaamassa. Käänny rohkeasti puoleemme kaikissa kysy-myksissä. Yhdessä pohtimalla ja tekemällä löydämme hyvin ratkaisun tavoitteesi saavut-tamiseksi.

Oppilaitoksen henkilökunta toivottaa Sinulleintoa ja menestystä opintoihisi.

Tommi Anttonen, rehtori

6 7

Valmentavan työotteen mukainen opiskelu Opiskelua ammattiin ohjaa osaamisperus-

teisuuden periaate. Se tarkoittaa sitä, että koulu-tus toteutetaan työelämän toiminta- ja työteh-täväkokonaisuuksien mukaisesti huomioimalla yksilöiden tavoitteet ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Tulevassa ammatissa tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan ensisijaisesti tekemällä alan työtehtäviä ja arvioimalla omaa ja muiden toimintaa erilaisissa oppimisympäristöissä.

Ammatillinen osaaminen on ammattiteori-an ja käytännön taitojen muodostama koko-naisuus, joka näkyy yksilön ja ryhmän sujuvana yrittäjämäisenä toimintana, kykynä tehdä ja toimia ja kykynä ratkaista myös ongelmia työ-tilanteissa. Ammatillisia osaajia koulutetaan valmentavalla työotteella. Opiskelijaa tuetaan ja ohjataan kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena, joka haluaa oppia, kehittää ammatillista osaamistaan ja itseään sekä tehdä vastuullisia valintoja omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Valmentava työote näkyy käytännössä laadukkaana henkilökohtais-tamisena ja vastuullisina valintoina, yhdessä työskentelynä ja tekemisenä, monipuolisena opiskeluna erilaisissa oppimisympäristöissä sekä opiskelijasta välittämisenä ja hänen työkykyisyytensä tukemisena.

TYÖSKENTELY, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN OPPILAITOKSESSA

Oppilaitoksen, sen antaman opetuksen ja ohjauksen tehtävänä on valmentaa opiskelijois-ta ammatillisia osaajia. Jotta tämä onnistuisi, opiskelun ja oppimisen on oltava tavoitteellista, suunnitelmallista sekä opiskelijoiden lähtökoh-dat, taustat ja odotukset huomioivaa.

Toimintaa oppilaitosyhteisössä linjataan yh-teisillä toimintaohjeilla, joiden tarkoituksena on luoda selkeyttä arkipäivän tilanteisiin. Yhteisillä ohjeilla, toimintaperiaatteilla ja niiden sovel-tamisella mahdollistetaan opiskelijoiden yhden-vertainen kohtelu.

Opiskelijoiden ja henkilöstön vastuullisuus

näkyy mm. avoimena, kannustavana ja yhteisöl-lisenä toimintana sekä haluna ottaa vaikeatkin asiat puheeksi etukäteen. Opiskelija voi vaikut-taa oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen kehit-tämiseen mm. vastaamalla palautekyselyihin, osallistumalla opiskelijoiden kuulemistilaisuuk-siin ja toimimalla aktiivisesti opiskelijakunnassa.

Ajankohtaisista ja kiireellisistä asioista tiedo-

tetaan opiskelijoille Wilmassa pikaviesteillä, teks- tiviesteillä ja sähköposteilla (opisknro(at)edu.pkky.fi) sekä sähköisellä työpöydällä.

8 9

Lukuvuoden aikataulutPohjois-Karjalan ammattiopistoissa opiskel-

laan 5-jaksojärjestelmässä.

1. jakso 12.8.2015–2.10.20152. jakso 5.10.2015–2.12.20153. jakso 3.12.2015–5.2.20164. jakso 8.2.2016–8.4.20165. jakso 11.4.2016–3.6.2016

SYYSLUKUKAUSI 2015

Aloitus ke 12.8.2015Syysloma, vk 42 ma–pe 12.10.–16.10.2015Syyslukukausi päättyy ke 23.12.2015Joululoma to–ke 24.12.2015–6.1.2016

KEVÄTLUKUKAUSI 2016

Aloitus to 7.1.2016Talviloma, vk 10 ma–pe 7.3.–11.3.2016Pääsiäisloma ma–to 25.–28.3.2016Helatorstai to–pe 5.–6.5.2016Lukukausi päättyy pe 3.6.2016

VALMISTUMISJUHLATPerjantaina 3.6.2016 klo 10 alkaen

TAPAHTUMIA LUKUVUODEN AIKANA Jokaisen kuukauden lopussa on valmistumis-

tilaisuus niille opiskelijoille, joiden päättötyö ja kaikki opintosuoritukset ovat hyväksytyt kuu-kauden 15. päivään mennessä.

Muut tilaisuudet: seuraa ilmoitustaulua ja viestejä Wilmassa.

Omia muistiinpanojani:

8 9

Opintojen suunnittelu

AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO

Ammatillinen perustutkinto antaa opiskeli-jalle laajat ammatilliset taidot alan työtehtäviin sekä erikoistuneemman osaamisen suoritettu-jen osaamisalan opintojen mukaisesti.

Työelämään voi siirtyä heti perustutkinnon jäl-keen tai voi hakeutua jatko-opintoihin ammat-tikorkeakouluihin tai yliopistoihin.

Ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä (osp). Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa opinnot kolmessa vuodessa. Opiskeluaika voi vaihdella riippuen yksilön aiem-mista opinnoista ja työkokemuksesta.

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE:

1. Ammatilliset tutkinnon osat (135 osp), jo-hon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppi-mista vähintään 30 osp.

2. Yhteiset tutkinnon osat (35 osp)3. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp)

HOPS - OPISKELUN JA OPINTOJEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN

Opinto-ohjaaja käy heti opintojen alkuvai-heessa kaikissa ryhmissä selvittämässä opinto-jen kokonaisrakenteen, osaamisen tunnusta- misperiaatteet ja erilaisten valintojen vaikutuk- sen jatko-opintoihin. Ryhmänohjaaja kertoo ala- kohtaisesta opetussuunnitelmasta ja opinto-jen tavoitteista. Hän perehdyttää myös jakso- suunnitelmaan ja lukujärjestykseen sekä arvi-oinnin muodostumisen perusteisiin. Lisäksi ryh-mänohjaaja kertoo uusille opiskelijoille opiskeli-jan oppaan keskeisistä sisällöistä.

Jokainen opiskelija laatii yhdessä ryhmänoh-jaajansa kanssa itselleen henkilökohtaisen opis- kelusuunnitelman (HOPS) heti opintojen alussa. HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa ym-märtämään oman tutkinnon rakenne sekä hel- pottaa omien opintojen suunnittelua ja etene-misen seuraamista. Opiskelijan HOPSiin kirjaa-mat tavoitteet ja tarpeet ohjaavat opintojen suunnittelua, johon liittyy valintojen tekemistä ja mielekkäiden opiskelutapojen löytymistä.

Sen jälkeen kun opiskelija on kirjannut HOPS-lomakkeeseen omat tavoitteensa, ryhmänoh-jaaja käy opiskelijan kanssa tulo-/tutustumis- ja

10 11

HOPS-keskustelun, jossa käydään yhdessä läpi opiskelijan opintojen henkilökohtaiset tavoit-teet ja suunnitelman opintojen kulusta. Käytän-nössä opiskelija ja ryhmänohjaaja tekevät yh-dessä sopimuksen siitä, mitä, miten ja milloin opiskelija opiskelee.

HOPSia täydennetään koko opiskeluajan. HOPSin toteutumista seuraavat opiskelijan li-säksi ryhmänohjaaja ja opintoohjaaja, tarvit-taessa myös muu opiskeluhuoltohenkilöstö.HOPS laaditaan Wilman HOPS-lomakkeelle. Alle 18-vuotiaan huoltajalla on mahdollisuus seu-rata Wilman kautta opiskelijan opintojen etene-mistä, opetuksen toteutumista, poissaoloja ja lukujärjestyksiä.

OPPIMISVALMIUKSIEN KARTOITUS Opintojen alkuvaiheessa opiskelijat tekevät

oppimisvalmiuksien kartoituksen, johon kuuluu lukitestin ohella sekä matematiikan ja kielten lähtötasotestit. Minä oppijanaopintoihin kuu-luu oppimistyylitesti, joka tehdään ennen en-simmäistä HOPS-keskustelua tai osana tulo-haastattelua.

Testeissä esille nousseet kokonaisuudet kir-jataan HOPSiin. Jos opiskelija tarvitsee erityis-tä tukea, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS.

OPINTOPOLUT

Ammatillista perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla on mahdollisuus painottaa opinto-jaan eri tavoin. Hän voi suunnata omia opinto-jaan valitsemalla alla kuvattujen polkujen opin-toja voimassa olevien tutkinnon perusteiden ja toteutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista kes-kustellaan aina henkilökohtaisen opiskelusuun-nitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä.

TAITAJAPOLKU Taitajapolkuun sisältyvien opintojen aikana

tutustutaan ammattitaitokilpailutoimintaan ja suoritetaan Huippuosaajaksi valmentautumi-sen tutkinnon osa. Taitajapolun valinneet opis-kelijat osallistuvat oppilaitoskohtaisiin Taitaja -karsintoihin, joista valitaan osallistujat Taitaja SM-semifinaalikilpailuihin. Kyseisten kilpailu-jen kautta on mahdollista päästä varsinaiseen valtakunnalliseen, vuosittain järjestettävään loppukilpailuun. Kansallisissa kisoissa menesty-neille opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuus valmentautua myös kansainvälisiin ammat-titaitokilpailuihin, esimerkiksi suorittamalla oppisopimuskoulutuksena ammattitutkintoon johtavaan koulutusta. Kansainvälisten ammat-titaitokilpailujen valmennukseen osallistuvista henkilöistä valitaan Suomen edustajat Euro-Skills ja WorldSkills kilpailuihin.

10 11

Lisätietoa ammattitaitokilpailutoiminnastawww.skillsfinland.com

YRITTÄJYYSPOLKU Yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat

suorittaa tutkinnon osia ja niiden toteutuksia yrittäjämaisesti esim. osallistumalla aitoihin työelämän projekteihin, joissa työskennellään yhteisöllisesti ja johon valmentaudutaan mm. yrittäjyysleirien ja innopäivien avulla. Lisäksi opiskelija voi perustaa yksin tai yhdessä muiden kanssa NY-yrityksen, jonka kautta voi suorittaa tutkinnon osia ja työssäoppimista yritystoimin-nan laajuudesta riippuen. Opiskelija voi jatkaa NY-yrityksen toimintaa valmistumisen ja/tai lukuvuoden jälkeen niin halutessaan. Haluk-kaille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus myös suorittaa tutkinnon osia yrittäjän ammattitut-kinnosta. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa osuuskuntia.

KANSAINVÄLINEN POLKU Kansainvälisyydestä kiinnostuneet opiskelijat

voivat valita erikseen määriteltyjä kv-opintoja ja suorittaa työssäoppimista kansainvälisessä työympäristössä joko kotimaassa tai ulkomailla. Lisäksi kieliopinnot ovat olennainen osa kv-polkua. Käytännössä kielitaito vahvistuu myös siten, että toimii kv-tuutorina oppilaitoksen kv-opiskelijoille ja/tai kv-opiskelija on työparina työssäoppimisjaksolla.

KAHDEN TUTKINNON POLKU JA JATKO-OPINTOPOLKU

Jatko-opinnoista kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon (kahden tutkinnon polku). Kahden tutkinnon polun lisäksi opis-kelijat voivat vahvistaa äidinkielen, vieraiden kielten ja/tai matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamista sekä yleisiä opintovalmiuk-sia joko opiskelemalla yhteisiä tutkinnon osia normaalia enemmän, suorittamalla ammat-tikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja (Väylä-opintoja) tai mahdollisuuksien mukaan valitsemalla opintoja Karelia-ammattikorkea-koulun tarjonnasta ( jatko-opintopolku).

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMIS- JA AMMATTIPOLKU

Opiskelija voi mahdollisuuksien mukaan opiskella ja kehittää osaamistaan normaalia enemmän työpaikoilla (laajennettu työssäop-pimispolku). Lisäksi työelämään suuntava opis-kelija voi parantaa työllistymisensä edellytyksiä suorittamalla kahden osaamisalan opintoja o- sana ammatillista perustutkintoaan (laajen-nettu ammattipolku).

12 13

KAHDEN TUTKINNON SUORITTAMINEN

Ammattiopistot tarjoavat opiskelijoilleen mah- dollisuuden suorittaa ammatillisen perustut-kinnon ohella ylioppilastutkintoon tähtääviä opintoja ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Tällöin opiskellaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti äidinkielen, ruotsin, englannin ja matematiikan ja/tai reaaliaineen kurssit. Nämä opinnot korvaavat ammatillisissa perustutkin-noissa yhteisten tutkinnon osien, ammatillisten valinnaisten tutkinnon osien ja vapaasti valit-tavien tutkinnon osien opintoja.

Kolmivuotisen (180 osp) ammatillisen perus-tutkinnon suorittaneilla on oikeus osallistua yli-oppilaskirjoituksiin myös ilman lukio-opintoja, mutta hyvä menestyminen yo-kirjoituksissa edellyttää lukiotavoitteista opiskelua. Arvosa-noilla on merkitystä hakeutumisessa jatko-opintoihin.

Kahden tutkinnon suorittaminen vaatii opis-kelijalta sitoutumista. Opintojen etenemiseen tarvitaan säännöllistä opiskelua ja itsekuria. Kahden tutkinnon suorittaminen onnistuu parhaiten, jos opiskelijalla on kirjoitettavissa aineissa riittävän hyvät perustiedot. Peruskou-lutodistuksessa lukuaineiden keskiarvon suosi-tellaan olevan vähintään seitsemän. Kahden tutkinnon opiskelijan oppaan 2015–2016 saa opinto-ohjaajalta. Lisätietoa lukio-opintojen yh-

distämisestä ammatillisiin opintoihin saa opin-tojen alussa.

Ammattiopisto Valtimon kanssa toimii yh-teistyössä Nurmeksen lukio. Vuoden ohjelmasta kerrotaan heti opintojen alettua.

Kaksi ammatillista tutkintoa

Ammattiopisto Valtimolla on mahdollisuus suorittaa opintojen aikana kaksi ammatillista tutkintoa. Vaativat opinnot yhdessä opiskeltuna tulevat tarvitsemaan suunnitelmallisuutta, ai-kaa sekä ennen kaikkea päättäväistä sitoutumis-ta opiskeluun.

Omia muistiinpanojani:

12 13

AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Opiskelijalla on oikeus hakea aiemmin suori-tettujen opintojen tai muutoin hankitun osaa- misen tunnustamista/hyväksilukua, jos ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ope-tussuunnitelman mukaisia (L 601/2005 30 §, 787/2014, 30§).

Osaamista arvioidaan jo opintojen alkaessa ja osaamisen taso selvitetään vahvuuksien tunnis-tamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tun-nustamisen määrittelemiseksi.

Osaamisen tunnistaminen on pohjana hen-kilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määritte-lemisessä. (A 603/ 2005, 10 §, 1 mom.)

Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia

Opiskelijan aiemmin tai opiskelun aikana hankittu osaaminen muissa oppilaitoksissa, työ-elämässa tai harrastuksissa voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa ja sitä kautta lyhentää opiske-luaikaa. Osaamisen tunnustaminen tulee tehdä aina ennen kyseisten opintojen aloittamista.

Ryhmänohjaaja tekee alkukartoituksen opis-kelijan osaamisen tunnistamiseksi. Arvioitaessa osaamisen laajuutta ja sopivuutta, verrataan sitä aina tutkinnon osan ammattitaitovaa-

timuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnusta-miset kirjataan Wilmaan.Lisätietoja osaamisen tunnustamisesta saa ryhmänohjaajalta ja opin-to-ohjaajalta.

ARVOSANOJEN MUUNTAMINENJos eri oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat

toisistaan, hyväksilukeva oppilaitos muuntaa ar-vosanat ja määrittelee vastaavuudet opiskelijan eduksi. Arvosanat muunnetaan seuraavan vas-taavuusasteikon mukaisesti:

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteena on se, että osa opetussuunnitelman perusteissa määritellystä ammattitaidosta opitaan työ-paikalla. Samalla saadaan yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten.

Oppimista toteutetaan työpaikoilla, joiden kanssa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymäl-lä on kirjallinen Puitesopimus (koulutuksen jär- jestäjän ja työssäoppimispaikan välinen sopi-

1 – 3kiitettävä 3

hyvä 2

tyydyttävä 1

1 – 5kiitettävä 5

hyvä 4hyvä 3tyydyttävä 2tyydyttävä 1

5 – 10erinomainen 10kiitettävä 9hyvä 8tyydyttävä 7kohtalainen 6välttävä 5

Ammatillinen oppilaitos Lukio

14 15

mus). Sopimuksella varmistetaan työpaikan soveltuminen työssäoppimispaikaksi. Työpaikal-la tapahtuvan oppimisen tavoitteena on myös kehittää työ- ja elinkeinoelämän kanssa verkos-toja ja kumppanuuksia, jotka parantavat opis-kelijoiden työllistymistä ja varmistavat yritysten sekä muiden työpaikkojen ammattitaitoisen työ-voiman saantia. Yhteistyö avaa mahdollisuuk- sia myös laitteiden ja koneiden yhteiskäytölle sekä työnantajan henkilöstön koulutukselle, uusille työtavoille ja menetelmille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi ja koulutuksen laadun varmistamiseksi työpaikkaohjaajat kou-lutetaan.

SUUNNITTELU• Ohjaava opettaja kertoo työpaikalla tapah-

tuvasta oppimisesta ja ohjaa paikan haussa viimeistään edeltävässä jaksossa.

• Ohjaava opettaja varmistaa paikan so-veltuvuuden tutkinnon ammattitaitovaa-timuksiin ja turvallisuuteen nähden sekä vastaa tarvittavien sopimusten laadinnasta työpaikan kanssa ennen jakson alkua.

• Suunnitelma perustuu tutkinnon osien am-mattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoit-teisiin sekä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden lisäksi suunnitel-maan kirjataan mm. työtehtävät ja työ-vuorot.

• Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja vahvistavat allekirjoituksellaan, että ovat

tietoisia yhteistyösopimuksen ehdoista ja oppimisen suunnitelman sisällöstä.

OHJAUS • Työpaikkaohjaaja vastaa opiskelijan pereh-

dyttämisestä ja ohjaamisesta työpaikalla.• Opettaja käy työpaikalla, mutta myös muil-

la tavoin ohjaa ja tukee opiskelijan oppi-mista jakson aikana sekä on tavoitettavissa.

• Opettaja ja työpaikkaohjaaja voivat myös seurata opiskelijan oppimista oppimis-päiväkirjasta. Työpaikkaohjaaja voi myös kommentoida oppimispäiväkirjaan.

ARVIOINTI JA PALAUTE • Työpaikkaohjaaja ja opettaja antavat koko

jakson ajan palautetta siitä, miten opiskeli-ja edistyy asetettuihin tavoitteisiin nähden.

• arviointiin (arviointikeskustelu) osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja ohjaava opet- taja. Työpaikalla tapahtuva arviointi on op-pimisen arviointia eli palautetta siitä, onko opittu tavoitteen mukaiset asiat.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja mahdollisen Kelan koulumatkatuen. Työnantaja ja opiskelija voivat myös tehdä työsopimuksen jolloin opiskelija voi saada palkkaa. Opiskelijalle kuuluu ruokailu myös työsopimussuhteessa tapahtuvassa oppimiseen. Muista työoloja kos-

14 15

kevista asioista sovitaan työpaikka- ja oppilai-toskohtaisesti.

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ

Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen tutkinnon osista (135 osp). Ne ovat osa koulutusta ja sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne toteutetaan pääasi-assa työssäoppimisen yhteydessä. Poikkeuk-sena ovat kuitenkin ne valinnaiset opinnot, jotka sisällöltään ovat yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. Näitä opintoja ei arvioida näytöillä. Ammattiosaamisen näyttö annetaan myös va-paasti valittavista opinnoista (10 osp), mikäli ne ovat ammatillisia.

Opettaja hyväksyy opiskelijan näyttösuun-

nitelman hyvissä ajoin ennen ammattiosaami-sen näyttöä. Ammattiosaamisen näytön aikana työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja seuraavat ja havainnoivat opiskelijan työskentelyä. Opis-kelijan on tiedettävä mitä häneltä näytössä odotetaan ja milloin häntä arvioidaan. Työtä tehdään vähintään siinä laajuudessa, että am-mattitaidon voidaan todeta vastaavan ammat-titaitovaatimuksia.

Arvioitsijoina voivat toimia vain suunnitel-massa nimetyt henkilöt ja arviointi voi perus-tua vain näyttösuunnitelmassa määriteltyihin

työtehtäviin ja siinä ilmoitettuun ajankohtaan. Tarvittaessa näyttöä täydennetään arvioin-tikeskustelussa lisäkysymyksin. Arviointi perus-tuu tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin.

Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuk-

sessa ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näyt-töjen suunnittelua, toteuttamista ja arvioin-tia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005, 787/2014, 25 § ) sekä Opetushallituksen määräys (M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista.

16 17

VERKKO-OPETUS

VERKKO-OPINTOTARJOTIN WILMASSAOpintoihin voit liittää opintoja myös Verkko-

opiston opintotarjonnasta.

Verkko-opintoina lukuvuonna 2015–2016 tar-jotaan yhteisiä opintoja ja muutamia ammatil-lisia tutkinnon osia.

Verkko-opiston tarjonta löytyy omasta Wil-masta ja sähköiseltä työpöydältä. Wilman kautta voi myös ilmoittautua verkko-opintoihin. Verkko-opisto informoi kaikkia opiskelijoita lu-kuvuoden aikana niistä ajankohdista, jolloin verkko-opintohin on mahdollisuus ilmoittautua.

Myös muina aikoina voi ottaa yhteyttä Verkko-opistoon opinto-ohjaajan kautta ja tiedustella verkko-opiskelumahdollisuuksista. Verkko-opin-tosuunnitelmista on hyvä keskustella opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan kanssa.

KENELLE VERKKO-OPINNOT SOPIVATVerkko-opintojen tekeminen on vaativaa ja

edellyttää sitoutumista opintoihin. Verkko-opin-noissa tehdään jokaiselle sopiva opiskelurytmi. Opinnot tehdään pääosin itsenäisesti itselle sopivana ajankohtana.

Tänä lukuvuonna 2015–2016 on tarjolla paljon sellaisia kursseja, jotka tukevat erityisesti yrit-täjän uraa suunnittelevien opiskelijan opintoja.

NÄIN LÖYDÄT MEIDÄTSähköinen työpöytä Sähköposti: verkko-opisto@pkky.fiFacebook: Pohjois-Karjalan Verkko-opisto Tulliportinkatu 3, H-talo, Joensuu Ville Tuominen

Omia muistiinpanojani:

16 17

TUKIOPETUS

Mikäli opiskelu ei etene suunnitellulla taval- la, opiskelija voi pyytää tukiopetusta ryhmän-ohjaajalta tai aineenopettajalta. Aloite tuki-opetukseen voi tulla myös opettajalta tai huol-tajalta.

KANSAINVÄLISYYS

OPISKELIJAVAIHTOOpiskelijavaihto on tutkintoon sisällytettävä

opintojakso tai -kokonaisuus, joka suoritetaan ulkomailla. Opiskelu voi kestää muutamasta viikosta pariin kuukauteen ja ulkomailla suorite-tut opinnot ovat osa tutkintoon kuuluvista opin-noista.

Yleensä vaihtojakso on työssäoppimista tai

vaihtoehtoisesti opiskelua partnerioppilaitok-sessa. Mutta olipa vaihto opiskelua tai työssäop-pimista, varsinainen ammatillinen oppiminen muodostaa vain osan oppimiskokemusta: vaih-don ja kansainvälis-tymisjakson tavoitteena on, että opiskelija saa kokemuksia vieraasta kulttuu-rista ja työskentelystä osana monikulttuurista työyhteisöä.

Syyt vaihtoon lähtöön ovat yhtä yksilöllisiä ja

erilaisia kuin lähtijätkin. Elämyksellisyys, ins- piroivuus, kokemus, mutta myös hyöty korostu-vat. Opintojakso ulkomailla edellyttää omatoi-

misuutta ja aktiivisuutta, rohkeutta ja jousta- vuutta. Kansainvälinen kokemus tai muu osoi-tus pärjäämisestä monikulttuurisessa työtilan-teessa voi edistää työllistymistä.

Hakeminen tapahtuu kirjallisesti ja liitteenä tulee olla englanninkielinen CV. Alaikäisen hake-muksessa on oltava myös huoltajan suostumus.

Yleisiä pääsyvaatimuksia vaihtoon lähtijälle

ovat hyvä käytös, kohtuullinen kielitaito sekä opintojen vastuullinen suorittaminen.

Lisätietoja mahdollisuuksista opintojen suorit-

tamiseen ulkomailla saa ryhmänohjaajalta ja oppilaitoksen kv-koordinaattorilta.

Kansainvälinen tominta on vakiintunutta toimintaa Valtimolla. Opiskelijavaihdon lisäksi järjestetään kurssitoimintaa sekä Valtimolla että ulkomailla. Oppilaitoksessa käydään vuosit-tain tutustumassa alan opetukseen eri puolilta maailmaa.

Metsäkonevalmistajat tarvitsevat kielitaitoisia

metsäkoneasentajia ympärimaailmaa tapah-tuvaan toimintaansa ja urakoitsijoilla on töitä suomalaisille metsäkoneenkuljettajille eri kie-lialueilla. Sen vuoksi on luontevaa, että nuorilla on mahdollisuus tutustua muiden maiden opis-kelijoihin sekä hyödyntää kieliopintojaan. Luku-vuonna 2014-2015 opiskelijoita vieraili Skotlan-

18 19

nissa oppilaitoksessa nimeltään Barony College ja talvella metsäalaa Pohjois-Saksassa opiskele-via nuoria tutustui suomalaiseen metsäopetuk-seen neljän viikon ajan.

Valtimon kv-koordinaattori lehtori Jani Savolainenjani.savolainen@pkky.fi, p. 050 3838 956

KIELITAITOKielitaito kuuluu kansainvälistymiseen. Voit

syventää kielitaitoa ja opiskella useampiakin kieliä kiinnostuksesi mukaan.

KOTIKANSAINVÄLISTYMINEN Kotikansainvälistyminen on kaikille hyvä ja

mahdollinen tapa oppia kansainvälisyyttä. Tu-tustu kv-opiskelijoihin, ryhdy oppaaksi ja ota ka- veriksi työssäoppimisjaksolle. Työssäoppiminen kansainvälisessä yrityksessä tukee myös kan-sainvälistymistä.

KANSAINVÄLISYYSOPINNOT Kansainvälisyysopintoja on tarjolla eri oppilai-

toksissa valinnaisina opintoina, jotka sisältävät lähiopetusta ja kv-työssäoppimista.

OPISKELIJATIETOJÄRJESTELMÄ - WILMA

Opiskelijat ja huoltajat pääsevät Wilma-opiskelijatietojärjestelmään osoitteen https://wilma.pkky.fi kautta. Wilmaa voi käyttää myös mobiililaitteilla. Mobiilisovellus löytyy Windows Phone-, iPhone-, iPad- ja Android-laitteille. Linkki valmistajan sovelluskauppaan löytyy Wilman etusivulta. Peruskoulun Wilma toimii eri osoit-teessa, tarkista selaimen osoite jos kirjautumi-sen kanssa on ongelmia.

Opiskelijat kirjautuvat Wilmaan samalla käyt-

täjätunnuksella ja salasanalla kuin oppilaitos-ten Windows-työasemiin. Palvelu toimii myös Internetin kautta kotikoneilla ja mobiililaitteilla.

Opiskelija täydentää Wilman opiskelijatieto-lomakkeen kautta omat ja huoltajien yhteystie-dot. Wilman avulla opiskelija voi selata omaa työjärjestystä, opintosuorituksia, työssäoppimi-sia ja näyttöjä. Opiskelija voi suunnitella opin-tojaan (opintopolku) eHOPS-toiminnon kautta yhteistyössä opettajien kanssa. Wilman kautta tapahtuu myös poissaolojen selvittäminen.

Alle 18-vuotiaiden osalta poissaoloselvityksen tekevät huoltajat.

Wilman kautta opiskelijat ja huoltajat voivat olla yhteydessä opettajiin ja päinvastoin. Wil-

18 19

masta huoltaja pääsee näkemään opiskelijan HOPSin, HOJKSin, työjärjestyksen, opintojen suoritustietoja ja poissaoloja.

Huoltajatunnusten tekemistä varten huolta-jat tarvitsevat avainkoodin. Jokainen huoltaja voi tehdä oman tunnuksen, käyttäjätunnuk-sena toimii huoltajan sähköpostiosoite. Ensim-mäisen vuoden opiskelijoiden huoltajat saavat automaattisesti kirjeitse avainkoodin. Ohje tun-nuksen tekemiseen löytyy Wilman etusivulta. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden huoltajat voivat tarvittaessa pyytää uuden avainkoodin oppilaitoksen opintotoimistosta. 18-vuotias opiskelija voi halutessaan antaa lu-van huoltajalle selata tietojaan Wilmassa. Ilman opiskelijan lupaa, täysi-ikäisen opiskelijan tieto-jen selaaminen ei onnistu huoltajaliittymästä.

Osoitteessa https://wilma.pkky.fi/browsecour-ses toimivat PKKY:n oppilaitosten koulutus-tarjottimet, joiden kautta onnistuu ilmoittau-tuminen mm. aikuisopiston, kansanopiston, kesäyliopiston ja erillishaun koulutuksiin.

OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA OPPILAITOKSESTA EROAMINEN

Ennen opintojen keskeyttämistä ja oppilai-toksesta eroamista opiskelijan on keskustelta-va aiheesta opiskeluhuoltohenkilöstön, joko opinto-ohjaajan tai kuraattorin kanssa. Oppi-

laitoksesta eroamisesta tai opintojen kes-keyttämisestä on aina ilmoitettava kirjalli- sesti oppilaitokseen. KELA ja TE-toimisto pyytä-vät opintojen päätyttyä erotodistuksen. Todis-tuksen saa opintotoimistosta.

Erotodistuksen lisäksi opintotoimisto antaa eroavalle ja keskeyttävälle opiskelijalle opinto-suoritusotteen ja todistuksen suoritetuista am-mattiosaamisen näytöistä.

Opiskelijan eroamisesta ja keskeyttämisestä ilmoitetaan aina KELAlle ja tarvittaessa muille opintojen rahoittajille (esim. vakuutusyhtiöt). Lisätietoja opintotukietuuksista opintojen kes-keytyessä saa osoitteesta www.kela.fi.

Ilmoitamme Nuorisolain velvoittamina alle

25-vuotiaan nuoren yksilöintitiedot kotikunnan etsivälle nuorisotyöntekijälle eroamisen ja pit-kän keskeytyksen yhteydessä. Etsivän nuoriso-työn tarkoituksena on auttaa nuoria löytämään yksilöllisiä ja elämäntilanteeseensa sopivia rat-kaisuja.

Keskeytyksen päättyessä on opiskelijan itse

otettava yhteyttä oppilaitokseen opintojen jat-kamiseksi.

20 21

Opiskelijan arviointiYLEISTÄ ARVIOINNISTA

Opiskelijan arviointi perustuu perustutkinto-jen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perus-teisiin, PKKY:n* yhteiseen ”Opiskelijan arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen toteuttamissuun-nitelmaan” sekä ”Työssäoppimisen ja ammat-tiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitel-maan”.

Opiskelija-arvioinnin tehtävänä on• tukea opiskelijan oppimista• vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja moti-

vaatiota• tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen ta-

sosta itselleen, huoltajalle, työnantajalle ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten

• antaa koko oppilaitokselle palautetta oman toiminnan tuloksellisuudesta ja opetustoi-men vaikuttavuudesta

• antaa työnantajille tietoa opiskelijoiden ja ammattiin valmistuvien osaamisen ta-sosta.

Arvioinnilla tuetaan opiskelijan yksilöllistä ta- paa jäsentää, hankkia, käsitellä ja arvioida ope-tuksessa saatua tietoa ja taitoa. Jokaisella on ai-kaisempien tieto-, ajatus- ja toimintamalliensa perusteella erilainen lähtötilanne osaamises-

saan, jonka pohjalta hän hahmottaa ja vas-taanottaa uutta.

Opettajan tehtävä on arvioinnin avulla tukea opiskelijan ammatillista kasvua haluttuun suun- taan. Opiskelija tarvitsee omassa ammatilli-sessa kasvussaan sellaisen henkilön tukea, joka osaa keskustella ja antaa palautetta siitä, miten edetään kohti työelämän edellyttämää ammat-titaitoa.

ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opettaja kertoo aina osa-alueen alussa ope-

tussuunnitelman mukaiset arvioinnin peri-aatteet: vaatimustason, arvioinnin kohteet ja kriteerit, arviointimenetelmät sekä osa-alueen arvioinnin vaikutuksen opintojen etenemiseen. Lisäksi opettaja selvittää osa-alueella opittavien asioiden yhteyden ammattiosaamisen näyttöön ja/tai päättöarviointiin.

Arvioinnista tiedottamista säätelee laki am-matillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 14 a §).

OPPIMISEN ARVIOINTILaissa ammatillisesta peruskoulutuksesta

on säädetty oppimisen arviointi (L630/1998,

* Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY)

20 21

787/2014, 24 b §). Sen mukaan oppimista ar-vioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opetuksesta vastaavan opettajantai opettajien tehtävä on arvioida opis-kelijan oppimista. Työssäoppimisen aikana opis-kelijan oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä antaa palautetta myös työpaikkaohjaaja.

Kun opiskelija opiskelee perustutkinnon pe- rusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaa-mistavoitteiden mukaisesti, hänen oppimistaan arvioidaan. Oppimisen arviointi on opiskelijan oppimisen etenemisen seuraamista tukemalla ja ohjaamalla opiskelijaa ammattitaitovaati-musten ja osaamistavoitteiden saavuttamises-sa sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehit-tämistä.

Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään

mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimi-sen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi.

Sen jälkeen, kun opiskelija on oppinut pe-rustutkinnon perusteiden mukaiset ammat-titaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, hän osoittaa osaamisensa perustutkinnon perus-teiden mukaisesti, jolloin hänen osaamisensa arvi-oidaan. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia, jotta päästään perus-tutkinnon perusteissa määrättyihin ammat-titaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Oppimisen arviointi on ensisijaisesti oppimisen etenemisen seuraamista ja opiskelijan osaami-sen kehittymisestä ja palautteen antamista lähinnä sanallisesti. Oppimisen arviointi ei vai- kuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosa-naan, joten arvosanoja ei anneta. Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisestaan ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä oppilaitoksessa opiskelunsa aikana että

työssäoppimisen aikana. Oppimisen arviointi kirjataan Wilmassa olevaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

OSAAMISEN ARVIOINTI Ammatillisten perustutkintojen perusteissa

on määritelty tutkinnon osien ammattitaito-vaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa- alueiden osaamistavoitteet sekä arvioinnin koh-teet ja arviointikriteerit tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Ammatillisten tutkin-non osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys).

Tutkinnon osien arvosanat tutkintotodistuk-seen määräytyvät osaamisen arvioinnilla. Tut-kintotodistuksen kaikki tutkinnon osat, niin ammatilliset tutkinnon osat kuin ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, ammattiosaamisen näytöt arvioidaan numerolla. Ne vapaasti valit-

22 23

tavat tutkinnon osiat, jotka ovat ammatillisia arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaa-misen arviointi on kriteeriperusteista, jolloin osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) osaamistavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteerei-hin. Ammatillisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan kokonaan tai lähes kokonaan am-mattiosaamisen näytöllä.

Vain siinä tilanteessa, että tutkinnon osa sisältää sellaista osaamista, jota ei pystytä työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kat-tavasti osoittamaan, osaamisen osoittamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioin-nilla.

Päällekkäistä osaamisen arviointia tulisi vält-tää. Esimerkiksi työssäoppiminen on ohjattua ja arvioitua oppimisen arviointia, jossa opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan ammattitaitovaa-timusten ja osaamistavoitteiden saavuttami-seen ja itsearviointiin. Oppimisvaiheen jälkeen osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näy-töllä.

Ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoit-

teet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit selvitetään ko. opintojen alkaessa.

Ammatillisten tutkinnon osien arviointikohteet ovat

• työprosessien hallinta• työmenetelmien, -välineiden ja – materiaa-

lien hallinta• työn perustana olevan tiedon hallinta• elinikäisen oppimisen avaintaidotEm. ammattitaitovaatimukset, arviointikoh-

teet ja arviointikriteerit on esitetty tutkintojen perusteissa.

Tutkinnon osan arvosanat muodostuvat am-mattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin pohjalta.

ArviointiasteikkoKiitettävä 3Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Osa-alue arvioidaan asteikolla

Hyväksytty - Hylätty

Arviointiin osallistuvat tutkinnon osan opet-taja ja opiskelija, työssäoppimisessa työpaik-kaohjaaja, ammattiosaamisen näytöissä ope- tusalan ja/tai työelämän arvioijat alan toimi-elimen hyväksymän työssäoppimisen ja ammat-tiosaamisen näyttöjen toteutussuunnitelman mukaisesti.

22 23

Arvioinnista keskustellaan opiskelijan kanssa ja silloin voi antaa arvioinnista myös palautetta. Jos opetus ei vastaa tavoitteita tai arvosana ei ole oikeudenmukainen tai oikein, tilanteen kor-jaamiseksi on keskusteltava asiasta ensin ko. aineen opettajan kanssa. Ellei asia selviä, opis-kelija voi ottaa yhteyttä koulutusjohtajaan tai rehtoriin (kts. myös arvioinnin oikaiseminen).

ARVIOINNIN ILMOITTAMINEN OPISKELIJALLE Opettajan on kirjattava opiskelijan saama

arviointi Wilmaan (kokeet, kurssit, opintojaksot, tutkinnon osat, työssäoppiminen, ammatti-osaamisen näytöt) viimeistään (3) kolmen viikon kuluttua arvioinnin tekemisestä.

ARVIOINNIN KOROTTAMINEN JA OIKAISEMINEN

Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillises-ta koulutuksesta (A 603/2005, 12 §, 787/2014, 25 d §) on säädetty. Opiskelija, joka ei ole suorit-tanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja ammattiosaamisen näyttöjä tai yhteisten tut-kinnon osien osa-alueiden hyväksyttyä arvosa- naa tai haluaa korottaa mitä tahansa saamaan-sa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus uusin-taan tai arvosanan korottamiseen.

OPINTOJEN JATKAMINEN HYLÄTTYJEN TUTKINNON OSIEN JÄLKEEN

Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on määritetty opintojen etenemisehdot, jotka sel-vitetään opiskelijalle opintojen alkaessa: miten opinnot tukevat opiskeltavaa kokonaisuutta ja miten arviointi muodostuu sekä milloin tai miten sen voi tarvittaessa suorittaa uudelleen oppilaitoksen ohjeen mukaan. Suorittamat-tomien opintojen kohdalla voidaan selvittää, voiko opiskelija osoittaa osaamisensa esim. näytöllä.

OSAAMISEN ARVIOINNIN OIKAISEMINEN Lain 630/1998, 787/2014, 25 c §:n mukaan

opiskelijoilla on oikeus saada tietoonsa, miten hänen osaamisensa on arvioitu, ja tehdä ar-vioinnista oikaisupyyntö tarvittaessa. Oikaisua voidaan pyytää tutkinnon osien, ammatti-osaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanoista.

Opintojensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikai-sua ensin arvioinnin suorittaneelta opettajalta, muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä hen-kilöltä tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

24 25

Opiskelija, joka on tyytymätön edellä an-nettuun päätökseen, voi hakea siihen kirjalli- sesti oikaisua tämän lain (L601/2005) 25 a §:ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toi-mielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

Arvioinnin oikaisemisesta annettu lausunto on aina annettava kirjallisesti. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toimielimelle tarkoite-tut oikaisuvaatimukset toimitetaan Kone-, metalli- ja muovialan ohjausryhmälle.

Valitusosoite: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Johdon assistentti, PL 70, 80101 Joensuu.

ARVIOINNIN UUSIMINEN

Opiskelijalla on oikeus uusia koe, tentti tai muu suoritus, jos hän on saanut hylätyn arvo-sanan ja jos suoritus liittyy osaamisen arvioin-tiin. Myös hyväksytyn suorituksen voi uusia. Jos opiskelijan suoritus on hylätty tai puutteellinen, opiskelijan tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kyseisen tutkinnon osan tai osa-alueen opettajaan, jonka kanssa laaditaan suunnitelma kyseisten opintojen suorittamisesta Wilmaan. Suorituksia voi uusia ja täydentää enintään kaksi kertaa. Opiskelijan on muistettava seurata aktii-visesti opintojensa etenemistä Wilmassa.

HUOM! Arvioinnin uusiminen ja korottaminen eivät koske oppimisen arviointia.

Tarvitessasi uusintakoesuoritusta, ota yhteyt-tä koulunkäyntiavustaja Margit Puumalaiseen (margit.puumalainen@pkky.fi, p. 050 346 0584). Hän antaa ohjeistuksen koetilaisuudessa tarvit-tavista välineistä.

OPINTOSUORITUSOTE JA TUTKINTOTODISTUS

OPINTOSUORITUSOTEOpettajat merkitsevät arvosanat Wilmaan, jos-

ta opiskelija voi itse tarkistaa ja seurata opinto-jen kertymistä. Opintosuoritusotteen voi pyytää opintotoimistosta, tilata kotiin sähköpostitse osoitteesta opintotoimisto@pkky.fi tai tulostaa Wilmasta. Mahdolliset puuttuvat arvosanat kan-nattaa selvittää välittömästi opettajien kanssa.

TUTKINTOTODISTUSSuoritettuaan tutkintoon kuuluvat opinnot ja

ammattiosaamisen näytöt opiskelija saa tutkin-totodistuksen, joka koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta.

TODISTUS SUORITETUSTA KOULUTUKSESTA

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittanut opiskelija saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta.

24 25

EROTODISTUSKesken tutkinnon suorittamista eroava opis-

kelija saa erotodistuksen, jossa on merkinnät suoritetuista tutkinnon osista ja ammatti-osaamisen näytöistä.

26 27

Opintososiaaliset etuudet

RUOKAILU

Opiskelijaravintoloissa huolehditaan opiskeli-joiden päivittäisestä hyvinvoinnista tarjoamalla terveellisen ja maksuttoman aamupuuron ja lounaan koulupäivien aikana. Opiskelijan ate-rioiden ”maksuvälineenä” toimii KELA-kortti tai muu viivakoodin sisältävä henkilöllisyystodistus. Kortti tulee leimata jokaisen aterian yhteydessä.

TERVEELLISYYSAteriat on suunniteltu valtakunnallisten ra-

vitsemussuositusten mukaisesti. Täysipainoinen ateria sisältää lämpimän ruoan, salaatin, ruoka-juoman, leivän ja levitteen. Oppilaitoksen kah-vilasta voi myös ostaa terveellisiä välipaloja ja kahvilatuotteita.

SOSIAALISUUSKun syö hyvin, voi hyvin! Jaksamisen ja hyvin-

voinnin kannalta on tärkeää, että opiskelija käy ruokailemassa jokaisena koulupäivänä! Ateri-ointi yhdessä kavereiden kanssa on mukava breikki päivään. Hyvien käyttäytymistapojen mukaisesti opiskelijaravintolaan tullaan aina ilman lakkia ja päällysvaatteita huomioiden kanssaruokailijat.

KESTÄVYYS Vähennetään yhdessä ruokahävikkiä ja tue-

taan kestävää kehitystä ruuanvalmistuksessa ja tarjoilussa! Ruokahävikin vähentäminen vai-kuttaa kuljetusten päästöihin ja tietenkin bio-jätteen määrään. Kun ruokajäte saadaan vähe-nemään, niin ruuan tuottamiseen käytettävän veden ja energian kulutus vähenee. Tuotetaan ruokaa vain ravinnoksi, ei jätteeksi. JOS OTAT ET JÄTÄ -biojätteen seurantakampanja on käyn-nissä kaikissa opiskelijaravintoloissa.

ATERIAKORVAUSTyössäoppimisjaksojen ajalta opiskelija on

oikeutettu samaan ateriakorvausta, mikäli ruo-kailumahdollisuutta oppilaitoksessa tai työpai-kalla ei ole voitu järjestää. Samoin menetellään opintomatkoilla, ellei oppilaitos tarjoa eväitä. Ateriakorvauksen suuruus on 4,00 euroa/kou-lupäivä.

Työpaikoilla on aterioiden ja niiden maksujen suhteen vaihtelevia käytäntöjä, joten myös ate-riakorvaukset tarkistetaan kunkin opiskelijan työssäoppimisjakson ajalta tapauskohtaisesti.

Korvaus haetaan työssäoppimisjakson päätyt-tyä Travel-ohjelmalla. Linkki ohjelmaan on opis-

26 27

kelijan sähköisellä työpöydällä. Ohjeet hakemuk-sen tekemiseksi löytyvät ohjelmasta.

RUOKAILUAJAT JA RUOKALISTATRuokailun sujuvuuden varmistamiseksi

opiskeluryhmille on varattu omat ruokailu-vuorot, joista tiedotetaan tarkemmin lukuvuo-den alkaessa oppilaitosten sivuilla.

ERITYISRUOKAVALIOTErityisruokavaliot on ilmoitettava opiskeli-

jaravintolalle etukäteen. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen ja lomake löytyvät sähköiseltä työpöydältä.

Opiskelijaravintolaaamupala klo 6.30–7.45aamukahvi klo 8.45–9.15lounas klo 10.30–11.30iltapäiväkahvi klo 13.30–13.40päivällinen klo 15.20–16.20

Perjantaisin ei ole tarjolla iltapäiväkahvia eikäpäivällistä

ruokapalveluesimiesp. 050 552 8627

28 29

OPISKELIJAKORTTI

SAKKIKORTTISAKKIn opiskelijakortin jäsenetuja ovat mm.

• edunvalvonta ja tarvittaessa maksutonta oikeusturvaneuvontaa opiskeluun liittyvis-sä asioissa

• opiskelijaetupalvelu Frankin tarjoamat kat-tavat edut

• VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennus• ilmainen vapaa-ajan matkustajavakuutus

vakuutusyhtiö TURVAsta• polttoainealennusta St1- ja Shell -asemalta• alennusta Pelastusarmeijan kirpputoreilta,

paikallisista yrityksistä, liikuntapaikoista ja ravintoloista. Muut etuudet ja lisätietoja www.sakkinet.fi.

Kortti kannattaa hankkia heti opintojen alussa koko opiskeluajaksi. Tällöin kortti on valmiina esi- merkiksi ensimmäistä junamatkaa varten.

Jäsenyyden hinnat:1 vuosi 16 €2 vuotta 21 €3 vuotta 25 €4 vuotta 29 €

Jäsenyys maksetaan kerralla koko opiskelu-ajaksi. Liittyminen onnistuu osoitteessa www.sakkinet.fi. Samalla lomakkeella voi liittyä mak-

sutta oman alan ammattiliiton jäseneksi. Oman liiton saa selville osoitteesta www.liitot.fi.

Kahden tutkinnon opiskelijat voivat hankkia myös Suomen lukiolaisten liiton opiskelijakortin, www.lukio.fi/opiskelijakortti.

VR ja Matkahuolto tarjoavat alennusta juna- ja bussilipuista yhteisellä opiskelijakortillaan. Tarvittavan opiskelijatodistuksen opiskelijakor- tin hankkimiseksi saa opintotoimistosta. Kort- ti on maksuton, mutta korttiin tarvitaan kym-menen euron hintainen, voimassaoloa osoittava lukukausi- tai lukuvuositarra. Kortteja sekä luku-kausi- tai vuositarroja saat VR:n palveluasemi-en lipunmyynneistä ja Matkahuollon toimi-paikoista.

MATKAT

KOULUMATKATUKIKelan myöntämä koulumatkatuki korvaa opis-

kelijan päivittäisten koulumatkojen kustannuk-sia, kun • koulumatkan pituus on vähintään 10 kilo-

metriä • kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudes-

sa• koulumatka vähintään 4 päivänä viikossa• kalenterikuukaudessa on vähintään 18 opis-

keluaikaan kuuluvaa päivää.

28 29

Koulumatkatukea on haettava erikseen joka lukuvuodeksi, ja aina kun koulumatka muuttuu esimerkiksi työssäoppimisjakson ajaksi. Koulu-matkatuen myöntäminen ja maksaminen edel-lyttävät päätoimista opiskelua, eli opintojen on edettävä suunnitellun mukaisesti. Oppilaitos ilmoittaa Kelalle vähintään kahden viikon yhtä-jaksoiset poissaolot sekä opiskelun keskeytykset. Ilmoitettavia opiskelun keskeytyksiä ovat mm. määräaikainen erottaminen, ilmoittamattomat poissaolot ja lomamatkat. Myös opiskelija itse on velvollinen ilmoittamaan kaikki olosuhde-muutokset Kelalle.

Asuntolassa maksuttomasti asuvat opiskelijat eivät voi hakea koulumatkatukea.

Lisätietoja koulumatkatuesta Kelan palvelu-

numerosta 020 692 209 arkisin klo 8–18, netistä www.kela.fi/koulumatkatuki. Koulumatkatuki-asioissa opastaa myös opintotoimisto.

Hakemukset toimitetaan opintotoimistoon, josta opiskelija saa tuetun lipun ostoon tarvit-tavan ostotodistuksen Matkahuoltoon tai rekis-teröinnin Waltti-kortin hankintaa varten.

Koulumatkatukilaskuri osoitteessa easiointi.

kela.fi/kmtlaskenta_app/KMTApplication.

MATKAHUOLLON JA VR:N OPISKELIJA-ALENNUS

Opiskelija saa alennusta bussi- ja junalipuis-ta opiskelijajärjestön opiskelijakortilla tai VR:n ja Matkahuollon yhteisellä opiskelijakortilla. Matkahuollon ja VR:n omaa korttia varten tar-vitaan passikuva sekä opiskelijatodistus, jonka saa opintotoimistosta. Lisätietoja www.vr.fi tai www.matkahuolto.fi.

OPINTOTUKI

Kelan myöntämän opintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan toimeentuloa opiskelun ajan. Tuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen voi saada sellaisilta kalenterikuukausilta, joissa on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

Opintotuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat

- oppilaitokseen hyväksyminen- päätoiminen opiskelu (4,5 osp/kk tai 25 viik-

kotuntia/kk)- opinnoissa edistyminen- taloudellisen tuen tarve

Koska opintotuen myöntäminen ja maksa-minen edellyttävät, että opiskelija edistyy opin-noissaan, oppilaitos ilmoittaa Kelalle vähintään kahden viikon mittaiset poissaolot ja opiskelun

30 31

keskeytykset, opiskelun laiminlyönnit tai vähäi-set opintosuoritukset. Ilmoitettavia opiskelun keskeytyksiä ovat mm. määräaikainen erot-taminen, ilmoittamattomat poissaolot ja lo-mamatkat. Jos opinnot keskeytyvät sairauslo-man vuoksi, opintotuki voidaan pitää maksussa enintään kahden kuukauden ajan.

Myös opiskelija itse on velvollinen ilmoit-tamaan kaikki olosuhdemuutokset Kelalle. Pe-rusteettomasti maksettu opintotuki viivästys-korkoineen voidaan periä opiskelijalta takaisin jälkikäteen.

Opintotuen määrään vaikuttavat mm. van-hempien tulot joko alentavasti tai nostavasti, joten tuen määrä voi vaihdella paljonkin. Työssäkäyvän opiskelijan on syytä tarkkailla tulo-jen kertymää, jotta takaisinperinnältä vältytään.

Neuvoja opintotukietuuksiin saa opintotoi-mistosta, Kelan palvelunumerosta 020 692 209, netistä www.kela.fi/opintotuki. Lisätietoja myös Facebooksissa www.facebook.com/opintotuki.

VAKUUTUSTURVA

Opiskelijat on vakuutettu sekä yrityksissä ta-pahtuvan työssäoppimisen että oppilaitoksen tiloissa tapahtuvan opetuksen ajaksi. Vakuu-tusyhtiö on If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Tapa- turmat ja läheltä piti -tilanteet tulee aina ilmoit-

taa opettajalle sekä täyttää tarvittavat ilmoituk-set tapaturman tai vaaratilanteen hoitamiseksi ja korvaamiseksi.

Läheltä piti -lomakkeella kerätään tiedot ti-lanteista ja tapahtumista, jotka ovat aiheut-taneet loukkaantumis- tai sairastumisriskin tai johtaneet loukkaantumiseen tai sairastumi-seen. Tietoa kerätään työturvallisuuden paran-tamiseksi. Jos läheltä piti -tilanne johtaa tapa-turmaan, pitää opiskelijan välittömästi täyttää erillinen vakuutusyhtiön vahinkoilmoitus.

Tapaturman sattuessa tulee aina täyttää

vahinkoilmoitus. Täytetty ja vakuutusyhtiöön lähetetty vahinkoilmoitus nopeuttaa asioin-tia terveyskeskuksissa ja vakuutusyhtiön kor-vauskäsittelyä sekä mahdollisten korvausten maksua. Vahinkoilmoitukset täytetään opin-totoimistoissa yhteistyössä opintosihteerien kanssa. Jos tapaturma vaatii hoitoa esimerkiksi terveyskeskuksessa, ilmoittautumisen yhtey-dessä täytyy hoitohenkilökunnalle ilmoittaa op-pilaitoksen ja vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä varten.

Jos hoitokäynnistä syntyy kustannuksia, kuten

esim. terveyskeskusmaksu, tulee opiskelijan maksaa ne itse ja toimittaa maksukuitti opin-totoimistoon vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä varten.

30 31

Opiskelijoiden vakuutusturva koostuu neljästä osasta:

LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUSLakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa ta-

paturmat, jotka sattuvat opiskeluun liittyvässä käytännön harjoittelutyössä oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla ja niihin liittyvillä mat-koilla. Vakuutus on voimassa kaikkialla maail-massa. Vakuutus on voimassa myös henkilöillä, jotka eivät kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tarkemmat ehdot:• Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) • Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastet-

tavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002)

VAPAAEHTOINEN OPISKELIJOIDEN TAPATURMAVAKUUTUS

Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus korvaa ta-paturmat, jotka sattuvat muussa opetuksessa kuin käytännön harjoittelussa tai työssäop-pimisessa. Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös suorinta tietä tehtävät matkat asunnolta op-pilaitokseen tai muuhun opetuspisteeseen ja takaisin. Ulkomaalaiset opiskelijat kuuluvat vakuutuksen piiriin vain, jos he kuuluvat Kelan asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.

MATKAVAKUUTUSMatkavakuutus korvaa opiskeluun liittyvillä

matkoilla sattuneiden tapaturmien hoidosta aiheutuneet kulut ja sairaudenhoitokulut, sekä matkatavaroihin kohdistuneet vahingot. Vakuutus on voimassa opiskeluun ja työhar-joitteluun liittyvän matkan aikana kaikkialla maailmassa. Matka alkaa opiskelijan lähtiessä asunnoltaan tai opiskelupaikastaan ja päättyy hänen palatessaan asunnolleen tai opiskelu- paikkaan. Ulkomaalaiset opiskelijat kuuluvat tämän vakuutuksen piiriin vain, jos he kuuluvat Kelan asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.

TYÖSSÄOPPIMISEN VASTUUVAKUUTUSTyössäoppimisen vastuuvakuutus antaa opis-

kelijoille lisäturvaa opiskeluihin liittyvässä työs-säoppimisessa. Vakuutus korvaa opiskelijan työssäoppimissopimukseen perustuvassa työ-tehtävässä opiskelijan tuottamuksellisella toi-minnalla aiheuttamat

• sellaiset henkilö- ja esinevahingot ulkopuo-liselle, joita yrityksen itse ottama vastuu-vakuutus ei korvaa (esim. haltuun uskottu omaisuus) sekä

• työharjoitteluyrityksen oman omaisuuden vahingot, siltä osin kun niitä ei korvata sen omasta omaisuuden vahinkovakuutuk-sesta.

32 33

Vakuutusturva on siis toissijainen suhteessa työssäoppimisyrityksen omiin vakuutuksiin. Op-pilaan henkilökohtainen vahingonkorvausvel-vollisuus määräytyy Vahingonkorvauslain 4 lu-vun 1§:n mukaan.

ASUMINEN

Lähes kaikissa Pohjois-Karjalan ammattiopis-toissa on asuntola, josta opiskelija voi saada asuntolapaikan vuodeksi kerrallaan. Etusijalla ovat alle 18-vuotiaat ensimmäisen ja toisen vuo-den opiskelijat, joilla on pitkä koulumatka tai huonot kulkuyhteydet, mutta joilla on kuitenkin mahdollisuus matkustaa viikonlopuksi kotiin.

Oppilaitosten asuntolaohjaajat tai -vastaavat tukevat opiskelijoita asumiseen, elämiseen ja itsenäistymiseen liittyvissä asioissa ja tarjoavat mielekästä tekemistä vapaa-aikana. Tavoitteena on luoda turvallinen ja viihtyisä opiskelu- ja asuinympäristö.

Oppilaitoksen käytössä on oppilasasuntola- paikkoja Metsurintiellä, Sepänkadulla ja Pit-käkadulla. Suurin osa opiskelijoista asuu asun-toloissa. Asuntolaohjaajat valvovat järjestystä oppilaitoksen alueella. Lisäksi asuntolaohjaajien tehtäviin kuuluu vapaa-ajan ohjelman jär-jestäminen, joka on osa viihtyvyyttä.

AsuntolaohjaajatTommi Härkin, p. 050 329 6387tommi.harkin@pkky.fiTarmo Korhonen, p. 050 346 0617tarmo.korhonen@pkky.fi

32 33

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

OPISKELIJAN OIKEUDET

VAPAA HAKEUTUMISOIKEUSOpiskelijalla on oikeus vapaasti hakeutua

haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Toi-sella asteella opiskelijaksi ottaminen perustuu yhteishakumenettelyyn. Koulutuksen järjestäjä voi päättää osasta opiskelijaksi oton perusteista, esimerkiksi soveltuvuus- tai valintakokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valin-taperusteita.

OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiske-luympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tehtä-vänä on suojata opiskelijoita väkivallalta, kiu-saamiselta ja häirinnältä. Työssäoppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja siinäkin tapauksessa, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan.

OIKEUS SAADA OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISTA OPETUSTA JA OPINTO-OHJAUSTA

Koulutuksen järjestäjän tulee ennalta il-moittaa mm. siitä, järjestetäänkö opetus lähi-, etä- vai monimuoto-opetuksena. Samoin on ilmoitettava pääpiirteittäin tarjottavien opinto

jen valikoiman laajuus. Koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa ennalta ilmoittamaansa koulu-tuksen järjestämistapaa ja pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman hyvin opiskelijoiden valinnat.

OIKEUS OSAAMISEN TUNNUSTAMISEENOpiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitel-

man tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muuten hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi.

OIKEUS MAKSUTTOMAAN OPETUKSEEN JA MUIHIN OPINTOSOSIAALISIIN ETUIHIN

Perusopetuksen on opiskelijalle maksutonta. Päätoimisilla opiskelijoilla on oikeus yhteen maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läs-näoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Näin ollen esimerkiksi etä-opetusjaksojen aikana ateriaetua ei ole.

Asuminen koulutuksen järjestäjän osoitta-massa opiskelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta.

Opiskelijalla on tietyin edellytyksin oikeus koulumatka- ja opintotukeen. Opiskelijoiden on hyvä varautua kirja- ja välinehankintoihin opin-tojen aikana.

34 35

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998).

OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET

OPETUKSEEN OSALLISTUMINENOpiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei

hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opis-kelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.” (L630/98 §34). Opiskelijan on myös ilmoitettava sairauspois-saolostaan tai anottava poissaoloon erikseen lupa, sillä opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos hän pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta ja on ilmeistä, että hänen tarkoituk-senaan ei ole jatkaa opiskelua.” (L630/98 §31).

OPISKELUAIKA Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa pää-

sääntöisesti kolmessa (3) vuodessa. Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä myöntää suoritus-aikaan pidennys. Pidennyksen myöntää rehtori.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 1 momentissa mainitussa ajassa, katsotaan eron-neeksi.(L 630/98 § 31). Eronneeksi katsomisen prosessi käynnistetään myös sellaisen opiskeli-jan kohdalla, joka ilman pätevää syytä ilmoit-tamatta on poissa opetuksesta ja jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja” (L 630/98,31§).

OPISKELUUN TARVITTAVAT VÄLINEETOpiskelijan on hankittava tarvittavat oppikir-

jat, opintomonisteet, laskin ja muut opiskelu-tarvikkeet. Liikuntatunteja varten on hankittava urheilujalkineet ja -asu sekä pyyhe. Kaikki tarvit-tava opiskelumateriaali ja -välineistö on oltava mukana oppitunneilla.

SALASSAPITOVELVOLLISUUS Vaitiolovelvollisia ovat viranomaisen palveluk-

sessa olevat virka- tai työsuhteessa olevat hen-kilöt sekä luottamustehtävää hoitavat henkilöt. Vaitiolovelvollisuus koskee aina myös yrityksissä työskenteleviä opiskelijoita. Vaitiolovelvollisuu-den piiriin kuuluvia asioita ovat esimerkiksi asia-kirjan salassa pidettävä sisältö, terveystiedot, asiakkaiden nimet, asiakkaiden tekemien os-tosten sisältö, kassassa olevan rahan määrä, ra-hakuljetusten aikataulu yms. Joillakin työpaikoil-la pyydetään allekirjoittamaan vaitiolosopimus.

OPISKELUKUSTANNUKSETAmmatillinen koulutus on maksutonta, mutta

opiskelijalle tulee jonkin verran kustannuksia esimerkiksi opintomatkoista, avainpanttimak-suista, tulityö-, työturvallisuus-, hygienia- tai EA-kortista. Myös opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön jäävät opiskeluvälineet ja työvaatteet kuuluvat opiskelijan itsensä kustannettaviin.

34 35

OPISKELIJAN OSALLISTUMINEN OPETUKSEEN

Työssäoppimisen aikana pätevät työpaikan määrittelemät säännöt poissaoloihin, mutta muissa opetustilanteissa noudatetaan seuraavia poissaolo-ohjeita.

OPISKELUVELVOLLISUUS Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta

asettavat opiskelijalle velvoitteen osallistua opetukseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 601/2005 ja asetus ammatillisesta koulutuk-sesta 603/2005). Poissaolot haittaavat ammatil-lisen osaamisen kehittymistä.

Oppilaitoksen tehtävä valvontailmoitus KELA-lle opinto- tai koulumatkatukea saavasta opis-kelijasta, jonka opinnot eivät edisty riittävästi. Ilmoitus voi johtaa opintotuen loppumiseen ja takaisinperintään. KELAn kriteerinä normaali-etenemiselle on vähintään 4,5 osaamispistettä tukikuukautta kohti. Alaikäisten opiskelijoiden poissaoloista ilmoitetaan huoltajille Wilman kautta.

OPISKELIJAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Poissaolosta on ilmoitettava heti opettajal-

le. Poissaolojen syistä ilmoitetaan ryhmän-ohjaajalle. Opiskelijan velvollisuutena on sopia etukäteen tiedossa olevasta poissaolosta tai myöhästymisestä. Lisäksi hänen tulee keskus-

tella ja sopia opettajien kanssa puuttuvan osaamisen hankkimisesta. Alle 18-vuotiaan pois-saoloselvitykseen tekee huoltaja joko Wilman kautta tai Wilmasta tulostettavan allekirjoitet-tavan tulosteen avulla. Selvityksessä joko huol-taja tai opiskelija kertovat poissolon syyn tai perusteen.

Kolme (3) päivää pidemmistä sairauspois-saoloista tulee toimittaa lääkärintodistus ryh- mänohjaajalle. Ryhmänohjaaja voi vaatia lää-kärin tai terveydenhoitajan todistuksen myös kolme päivää lyhyemmistä poissaoloista, mikäli poissaolot ovat toistuvia. Asuntolassa asuvat, äkillisesti sairastuneet käyvät terveydenhoita-jan luona tai pyytävät asuntolaohjaajalta var-mennuksen sairaudestaan.

Kaikki poissaolot kirjataan Wilmaan. Opiskeli-joiden läsnäoloa seurataan jatkuvasti opintojak-son aikana. Opiskelija ja huoltaja voivat seurata Wilmasta poissaolokertymää http://wilma.pkky.fi.

POISSAOLOJEN JA MYÖHÄSTYMISTEN KORVAAMINEN

Opiskelija tekee selvityksen opettajalle kai-kista poissaoloista ja myöhästymisistä välit-tömästi poissaolon tai myöhästymisen jälkeen ja keskustelee korvaavista suorituksista. Tämän jälkeen opettaja ja opiskelija sopivat yhdessä, kuinka poissaoloista aiheutunut puuttuva osaa-

36 37

minen hankitaan. Viime kädessä opettaja tekee päätökset osaamisen hankkimisesta.

Myöhästymiset ovat rinnastettavissa pois-saoloihin ja niistä tehdään yhteenveto pois-saoloseurannan yhteydessä. Poissaoloista joh-tuvan osaaminen osoitetaan opettajan kanssa sovitulla tavalla. Tapaus- ja opintojaksokohtai- sesti opettaja voi arvioida korvaavuuden määrän tarvetta erikseen.

Esimerkkejä poissaolojen korvaustavoista • kirjalliset tehtävät • poissaolotunnin korvaaminen vastaavassa

opetuksessa • täydentävä tentti erikseen ilmoitettuna ai-

kana • tapahtuman järjestäminen sopimuksen

mukaan • projekti- tai osaprojektitehtävät • työssäoppiminen, erityistapauksissa • muu sovittu menettely

HYVÄKSYTTÄVÄT POISSAOLON SYYTLupa poissaoloon opetuksesta voidaan myön-

tää etukäteen, jos siihen on pätevä syy. Lupaa myönnettäessä sovitaan myös siitä, miten opis-kelija voi oppia poissaolon aikana opetetut asiat.

Hyväksyttävät poissaolosyyt ovat opiskelija-huoltohenkilöstön tapaaminen (opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, am-

matillinen ohjaaja tms.), terveydenhuollolliset syyt tai muu erityisen painava syy selvityksen mukaan. Poissaoloiksi ei lasketa myöskään osal-listumista opiskelijakunnan kokoukseen, oppilai-toksen edustustehtäviin tai muuhun sovittuun oppilaitoksen sisäiseen kehittämistoimintaan.

Opettaja voi myöntää luvan omien tuntiensa osalta. Ryhmäohjaaja voi myöntää luvan 1–3 päivän poissaoloon. Nämä samoin kuin ilman hyväksyttävää syytä olevat poissaolot korvataan tai osaaminen osoitetaan aina. Mahdolliset lo-mamatkat tulee tehdä pääosin oppilaitoksen loma-aikoina. Ylimääräiset lomat voivat piden-tää opiskeluaikaa.

Painavista syistä opetushenkilöstö voi harkin-tansa mukaan tapauskohtaisesti poiketa näistä ohjeista.

VARHAINEN PUUTTUMINEN Opiskelijan poissaoloihin puututaan mahdol-

lisimman varhain. Varhaisella puuttumisella py- ritään mahdollistamaan opintojen oikea-aikai-nen eteneminen.

Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa viimeistään silloin, kun selvittämättömiä pois-saoloja on kertynyt 30 tuntia. Ryhmänohjaaja selvittää poissaolojen syyt opiskelijan kanssa ja alle 18-vuotiaan kohdalla ottaa yhteyttä myös huoltajaan. Viimeistään tässä vaiheessa

36 37

ryhmänohjaaja tiedottaa luvattomista poissa-oloista opiskeluhuollon henkilöstölle. Samalla arvioidaan, hyötyykö opiskelija kuraattorin, opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai tervey-denhoitajan antamasta tuesta. Opiskeluhuolto käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet.

Jos luvattomat poissaolot jatkuvat ja niiden määrä ylittää 50 tuntia, tehostetaan opiskeli-jalle annettavaa tukea ja ohjausta. Opiskelijan ja alaikäisen kohdalla myös huoltajan kanssa keskustellaan tilanteesta. Samalla kartoitetaan, tarvitseeko opiskelija oppilaitoksen tukitoimia tai hyötyisikö hän muista verkostotyönä toteu-tettavista tukipalveluista. Opiskelijalle ja huol-tajalle kerrotaan, että poissaolojen jatkumisesta voi seurata kurinpidollisia toimia (kirjallinen va-roitus, määräaikainen erottaminen).

OPPILAITOKSEN OMAISUUDEN KÄSITTELY

Opiskelija, joka vahingoittaa oppilaitoksen omaisuutta, on henkilökohtaisesti vastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Opiskelijan on il-moitettava rikkoutuneista koneista ja laitteista opettajalle.

Ulkopuolisten henkilöiden asiaton oleskelu oppilaitoksen tiloissa on kielletty. Vieraiden aiheuttamista vahingoista vastaa heidät op-pilaitoksen tiloihin päästänyt henkilö. Hen-

kilökunta on velvollinen poistamaan kaikki asiat-tomat henkilöt koulun tiloista.

TUPAKKA JA PÄIHTEETHaluamme kannustaa ja tukea opiskelijoi-

ta savuttomuuteen ja raittiuteen. Oppilaitok- semme kaikki toimipaikat sekä asuntolat piha-alueineen ovat savuttomia. Myös tupak-kalaki kieltää tupakoinnin oppilaitoksen alu-eilla (12 § 20.8.2010/698). Tupakoinnin lisäksi nuuskaaminen ja sähkösavukkeiden käyttö on kielletty.

Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen

oppilaitoksen alueella, asuntolassa, työssäoppi-misen aikana, opintomatkoilla ja vierailukäyn-tien yhteydessä on kielletty. Päihtynyt opiskelija poistetaan välittömästi oppilaitoksesta ja siitä seuraa opiskelijalle kurinpidollisia toimia. Huu-mausaineen myyminen, välittäminen, levit-täminen, luovuttaminen, hallussapito, hankinta ja käyttö ovat huumausainelain mukaan rikok-sia. Alkoholin käytöstä laki on hyvin selkeä. Mikäli käyttäjä on alle 18-vuotias, päihteiden käytöstä ilmoitetaan opiskelijan huoltajalle ja kotipaikkakunnan sosiaalilautakunnalle. Muilta osin toimitaan oppilaitoksen päihteiden vas-taisen ohjelman mukaisesti.

Päihdeasioissa voit kääntyä luottamukselli-sesti terveydenhoitajan tai kuraattorin puoleen. Apua ja neuvoja tupakan ja päihteiden käytön

38 39

lopettamiseen ja vähentämiseen saa myös sähköiseltä työpöydältä.

HUUMAUSAINETESTEIHIN VELVOITTAMINEN Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esit-

tämään huumausainetestiä koskevan todistuk-sen, jos on perusteltua epäillä, että:• opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen

alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai

• opiskelijalla on riippuvuus huumeista.

Edellytyksenä on lisäksi, että • testaaminen on välttämätöntä opiskelijan

toimintakyvyn selvittämiseksi ja• opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyt-

tävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagoin-tikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toi-miminen vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai liikenteen turvallisuutta tai salassapi-tosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai lisää merkittävästi huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallus-sapidon, käytön tai leviämisen riskiä.

Huumausainetestauksista ei synny kustan-nuksia opiskelijalle. Kustannuksista vastaa op-pilaitos ja huumausainetestaukset toteuteuttaa Sovatek-säätiö.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA, VERKON KÄYTTÖ JA NETIKETTI

Tieto- ja viestintätekniikan ja tietoverkkojen käyttö on oleellinen osa opiskelua. Tietojärjes-telmät ovat tarkoitettu helpottamaan työtä ja siksi on tärkeää, että järjestelmät toimivat moitteettomasti ja ovat turvallisia. Jokainen verkon käyttäjä on vastuussa omasta toimin-nastaan verkkoa käyttäessään, vaikka verkon ja/ tai järjestelmän ylläpitäjät voivatkin asettaa rajoituksia oman verkon käytölle. Se, että jokin toiminto ei ole estetty, ei tarkoita sitä, että sen toteuttaminen olisi asiallista ja hyvien tapojen mukaista.

Netikettiin ja PKKY:n verkonkäytön tarkempiin sääntöihin ja käytäntöihin tutustutaan opis- kelujen alkuvaiheessa opettajien ja ryhmän-ohjaajien opastuksella. Ongelmatapauksissa ote- taan yhteyttä ohjaavaan opettajaan tai hen-kilöstöön, jonka kautta vikailmoitus tehdään PKKY:n helpdeskiin. Opiskelijat eivät ole itse suoraan yhteydessä PKKY:n Helpdeskiin.

KÄYTTÄJÄTUNNUKSET JA SALASANATTietojärjestelmien käyttöä varten jokaisella

opiskelijalla on omat henkilökohtaiset käyttäjä-tunnukset. Käyttäjätunnus on opiskelijanumero. Käyttäjätunnuksen saa opiskelujen alkaessa ryh-mäohjaajalta tai opintotoimistosta opiskelijan allekirjoitettua PKKY:n verkonkäyttösopimuk-

38 39

sen, jolloin sitoudutaan noudattamaan Netiket-tiä ja PKKY:n verkonkäytön sääntöjä. Tunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa muiden käyttöön. Väärinkäytösten tai netiketin vastaisen käytön ilmetessä tunnuksen käyttö voidaan estää.

SALASANATOletussalasana muodostuu merkkijonosta

Uusi ja sosiaaliturvatunnuksen tarkenteesta. Ensimmäinen U-kirjain kirjoitetaan isolla kuin myös tarkenteessa mahdollisesti oleva kirjain. Esim. Uusi245W. Ensimmäistä kertaa kirjaudut-taessa PKKY:n verkkoon salasana pyydetään vaihtamaan. Salasanan vähimmäispituus on kahdeksan (8) merkkiä ja se ei saa sisältää käyttäjätunnusta. Salasanassa on oltava vähin- tään yksi pieni kirjain, yksi iso kirjain sekä yksi numero. Tietoturvasyistä salasana vanhe- nee 90 päivän välein ja vanhenemisesta huo- mautetaan kirjautumisen yhteydessä. Järjes- telmä muistaa 10 aiempaa salasanaa, eikä hy-väksy niitä uudelleen käytettäväksi. Käyttäjä- tunnus lukkiutuu viiden (5) väärin kirjoite-tun salasanan jälkeen. Lukkiutunut salasana avautuu automaattisesti 30 minuutin kulut- tua. Jos tunnus lukkiutuu pysyvästi tai verk- koon kirjautuminen ei muuten onnistu, ota yh- teyttä opettajaan. Salasanan vaihtaminen on-nistuu osoitteessa http://salasana.pkky.fi myös työssäoppimisjakson aikana. Myös jo vanhaksi menneen salasanan voi vaihtaa em. osoitteessa.

Unohtuneen salasanan voi vaihtaa PKKY:n verkon työaseman kirjautumisikkunasta teks-tiviestivarmennuksen avulla. Tarkempi ohjeis-tus salasanan uusimisesta itsepalveluna löytyy käytöntukisivustolta: http://stp.pkky.fi/kayton-tuki/Documents/salasanapalautus-ohje.pdf

OMIEN TIEDOSTOJEN TALLENNUSOpiskelijat voivat käyttää omia tallennusväli-

neitään opiskelussa tarvittavien materiaalien tallentamiseen. Suositeltavaa on käyttää mm. muistitikkujen lisäksi Onedrive Pro -pilvipalve-lua. Muista omien digitaalisten aineistojesi var-muuskopiointi!

Näiden välineiden käyttö tekijänoikeuksien alaisten ohjelmistojen, musiikin, elokuvien yms. kopiointiin on kielletty. Omien tietokoneiden ja muiden päätelaitteiden kytkeminen PKKY:n kiin-teään verkkoon ilman lupaa on myös kielletty.

PKKY:n opiskelijoilla on käytössä Office365-

palvelu, joka tarjoaa opiskelijoille rajoittamat-tomalla levytilalla varustetun OneDrive Pro -verkkokansion. OneDrive Pro -pilvikansiossa voi luoda kansiota ja antaa kansiokohtaisesti muille oikeuksia katsoa ja editoida tiedostoja. Office365-palvelussa voidaan hyödyntää myös ryhmäsivustoja. Office365-palveluun pääsee osoitteesta http://edu.pkky.fi.

Office365-palvelusta opiskelija voi asentaa opintojen ajaksi 5 työasemalle täyden, aina uu-

40 41

simman Office-paketin. Ohjeet Office-pake- tin asentamiseen: http://stp.pkky.fi/yhteiset_ toiminnot/Yhteiset_palvelut_opiskelijoille /Sivut/Office.aspx

SÄHKÖPOSTIOpiskelijoiden sähköpostiin pääsee osoittees-

ta http://edu.pkky.fi. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa opiskelijanumero@edu.pkky.fi.

Sähköposti on Microsoftin Office365 -palve-lussa, josta löytyy sähköpostin lisäksi seuraavat palvelut:

- Office Web Apps (Word, Excel, PowerPoint ja OneNote) selaimella käytettävät sovellukset

- OneDrive Pro -tallennuspalvelu, tallennusti- laa rajoittamattomasti

Sähköpostin osoitekirjasta löytyy muiden opis-kelijoiden ja opettajien tunnukset myös oikeilla nimillä. Ryhmäpostitusta varten jokaisella opis-kelijaryhmällä on myös oma yhteinen ryhmä-tunnukseen perustuva sähköpostiosoite. Esim. ryhma09@edu.pkky.fi. Henkilökunnan sähkö-postiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pkky.fi.

TIETOKONELUOKKIEN KÄYTTÖ Vika- ja väärinkäytöstilanteista on ilmoitet-

tava viipymättä tunnin pitäjälle tai yksikön ylläpitäjille vikatilanteen korjaamista ja vas-

tuukysymysten selvittämistä varten. Muiden opiskelijoiden tai yhteisiin hakemistoihin tal-lennettujen tiedostojen hävittäminen ja muu väärinkäyttö on kiellettyä. Atk-luokkien konei-den arkistoihin tehtäessä kansioita, laitetaan kansiolle nimeksi oma nimi, kaikki epämääräiset kansiot poistetaan. Sama koskee myös yhteisiä kansioita.

Tietokoneluokissa käytetään opetuksen ja oh- jauksen apuvälineenä mm. LanSchool-ohjelmis-toa. Opettajat voivat ohjata opiskelijaa omalta koneeltaan ja näkevät siten opiskelijalla esillä olevat ohjelmistot. Tietojen yksityisyyden var-mistamiseksi opiskelijoiden on syytä välttää henkilökohtaisten tietojen käsittelyä tuntien aikana.

OMIEN LAITTEIDEN KÄYTTÖ Puhelimien ja mobiililaitteiden hyödyntämi-

nen tietojen hankinnassa ja opiskelussa on li-sääntymässä. Kun laiteita käytetään opiskeluti-lanteessa, on siitä sovittava etukäteen opettajan tai työssäoppimisen ohjaajan kanssa. Puhelimet ja mobiililaitteet on pidettävä pääsääntöisesti äänettömänä tai suljettuina opiskelutilanteissa (tuntien ja työssäoppimisen aikana).

Opiskelijoilla on käytettävissä oma langaton-

verkko, jota opiskelijat voivat käyttää omilla tietokoneillaan ja mobiililaitteilla. Verkko näkyy nimellä Wlan-kky-opiskelijat. Verkkoon kirjau-

40 41

dutaan samoilla verkon tunnuksilla kuin oppilai-toksen koneille.

Nykyaikaisissa mobiililaitteissa Office365 -kon-figuroinnin voi tehdä suoraan omilla tunnuksil-la, jolloin tiedot ovat käytettävissä esim. omalla matkapuhelimella.

OPISKELIJAN TÄRKEIMMÄT LINKIT Keskeisimmät tietojärjestelmät linkitetään

sähköinen työpöydän kautta. Suoria osoitteita eri järjestelmiin: • PKKY:n sähköinen työpöytä ulkoverkosta

http://stp.pkky.fi • PKKY:n kotisivut: http://www.pkky.fi • Wilma–opiskelijaliittymä:

https://wilma.pkky.fi• Opiskelijasähköposti ja Onedrive:

http://edu.pkky.fi • Moodle–verkko-oppimisympäristö:

http://moodle.pkky.fi• Opiskelijakunnan sivut:

http://opiskelijakunta.pkky.fi • Salasanan vaihto: https://salasana.pkky.fi

Opiskelijanumerotunnuksella voi kirjautua sähköiselle työpöydälle, opiskelijasähköpostiin, Wilma-opiskelijaliittymään ja Moodle-verkko-oppimisympäristöön. Järjestelmiin pääsee kir-jautumaan myös kotikoneelta ja mobiililaitteil-la. Vaihdettaessa PKKY:n tietoverkon salasanan,

vaihtuu salasana automaattisesti myös kaikkiin muihin em. järjestelmiin.

Tarkemmat ohjeet järjestelmien käyttöön löy-tyvät opiskelijan sähköiseltä työpöydältä. http://stp.pkky.fi.

Omia muistiinpanojani:

42 43

Opiskelijan palvelutOpiskelun tavoitteena on, että opiskelijan

opinnot etenevät suunnitellusti, opiskelija saa ammatin ja hyvät valmiudet toimia työelämässä. Päävastuu asiasta on jokaisella opiskelijalla it-sellään, mutta ketään ei jätetä yksin silloin, kun hän tarvitsee apua.

OPISKELUHUOLTOPALVELUT

Opinnoissa tulee jokaiselle vastaan tilanteita, jolloin oppilaitoksen henkilökunnan tai muiden tahojen tuki on tarpeen. Opettajat ja erityi-sesti ryhmänohjaajat sekä opiskeluhuollon hen- kilöstö auttavat opiskelijaa ja huoltajia aina tar- vittaessa. Opiskelijan omat toivomukset ja mie-lipiteet otetaan huomioon opiskelun tukemises-sa ja opiskeluhuoltopalveluissa.

RYHMÄNOHJAAJAOpettajista tutuimmaksi tulee oma ryhmän-

ohjaaja. Ryhmänohjaaja:• perehdyttää opiskelijat opintoihin ja op-

pilaitoksen toimintaan• tutustuttaa opiskelijat omaan opiskeluryh-

määnsä ja oppilaitoksen henkilökuntaan• laatii yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPS:n

• ohjaa, seuraa ja tukee opintojen edisty-mistä

• tiedottaa opiskeluun liittyvistä ajankohtai-sista asioista

• pitää yhteyttä huoltajiin• tukee työelämään valmistumisessa tai jat-

ko-opintoihin suuntautumisessa• ohjaa tarvittaessa opiskelijan opiskelu-

huoltopalveluihin ja tekee yhteistyötä opis-keluhuoltohenkilöstön kanssa.

OPINTO-OHJAAJAOpinto-ohjauksen tarkoituksena on tukea

opiskelijan oppimista, ammatti-identiteetin kehittymistä, opintojen valinnaisuuden ja aiem-min hankitun osaamisen tunnustamista. Opin-tojen ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä, mutta päävastuu ohjauksesta kuuluu opinto-ohjaajalle sekä ryhmänohjaajille.

Ohjauksen painopistealueet ovat erilaiset opintojen eri vaiheissa. Opintojen alkuvaiheessa ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opis-kelija uuteen opiskeluympäristöön ja auttaa häntä opiskelun suunnittelussa. Opintojen aikana ohjauksen painopiste siirtyy opiskelun ohjauksesta uraohjaukseen. Opintojen keski- ja loppuvaiheessa tuetaan opiskelijaa löytämään joustavia ja yksilöllisiä koulutusvalintoja. Val-mistuvien opiskelijoiden ohjauksessa painottu-

42 43

vat työelämään ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liitty-vänä tiedottamisena ja neuvontana sekä hen-kilökohtaisena ja ryhmäohjauksena.

Opinto-ohjaaja käy heti opintojen alkuvaihees-sa kaikissa ryhmissä selvittämässä opintojen kokonaisrakenteen, osaamisen tunnustamispe-riaatteet ja erilaisten valintojen vaikutuksen jatko-opintoihin. Ryhmänohjaaja vastaa alakoh-taisesta opetussuunnitelman ja tavoitteiden selvittämisestä. Kunkin aineen opettaja hoitaa täsmennetyt tavoitteet ja opintojakson arvioin-tiperusteet ennen opintojen alkua. Opinto-ohjaaja pitää sekä alkaville että jatkaville ryh-mille tunteja ja antaa sekä pienryhmä- että henkilökohtaista ohjausta. Henkilökohtaiseen ohjaukseen on hyvä tehdä aikavaraus.

Lukio-opintoja koordinoiva opinto-ohjaaja tarjoaa kahden tutkinnon suorittajille opinto-ohjausta lukio-opintoihin, yo-kirjoituksiin ja jat-ko-opintoihin. Henkilökohtainen ohjaus on mah-dollista myös opintojen päättymisen jälkeen.

Opinto-ohjaajaEija Kropsu, eija.kropsu@pkky.fi p. 050 331 3387

KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Oppilaitoksen kuraattori auttaa opiskelijoita

seuraavanlaisissa asioissa:

• opiskeluun liittyvät asiat (oppimisvaikeu-det, poissaolot, motivoitumattomuus, vai- keudet oppilaitoksen henkilökunnan ja opis- kelijatovereiden kanssa, pohdinnat opinto-jen jatkamisesta/ keskeyttämisestä)

• henkilökohtaiset ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat (oma jaksaminen, yksinäisyys, mielen-terveyteen liittyvät kysymykset, päihteet, vaikeudet kotona, ongelmat seurustelu- tai kaverisuhteissa, kiusaaminen ja muu väkivalta)

• asumiseen liittyvät asiat (asunnon tai asun-tolapaikan hakemiseen/vaihtamiseen liit-tyvät asiat)

• toimeentuloon liittyvät asiat (opintososi-aaliset etuudet, toimeentulotuki)

• vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin liitty-vät asiat

• muut mahdolliset asiat.

Tarvittaessa oppilaitoksen kuraattori tai ter-veydenhoitaja (tai muu opiskeluhuoltohenki-löstö) voi ohjata opiskelijan psykologille, joka auttaa:• vaikeissa elämäntilanteissa,• mielenterveysongelmissa tai • oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja niis-

sä tukemisessa.

44 45

YHTEYDENOTTO KURAATTORIIN JA PALVELUJEN SAATAVUUS

Opiskelijalla on oikeus tarvittaessa henkilö-kohtaiseen keskusteluun kuraattorin kanssa. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Kuraat-tori kuuntelee ja etsii ratkaisuvaihtoehtoja sekä tarpeen mukaan ohjaa ja saattaa opiskelijan eri palveluiden piiriin.

Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä itse, mutta ajan saamiseksi apua voi pyytää myös ryh-mänohjaajalta. Myös huoltaja tai muu henkilö voi pyytää tapaamista. Henkilökohtainen kes-kusteluaika on järjestettävä viimeistään seit-semäntenä työpäivänä opiskelijan pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessa palvelut on järjes-tettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Eteen voi tulla tilanteita, joissa oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opis- kelija hyötyisi opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluista. Silloin henkilökuntaan kuuluvan on otettava yhteyttä mahdollisim-man nopeasti kuraattoriin tai psykologiin. Yhtey-denotto tehdään pääsääntöisesti opiskelijan kanssa yhdessä. Jos yhdessä tehty yhteydenotto ei ole mahdollinen, opiskelijalle annetaan tieto keskustelusta víimeistään seitsemäntenä työ-päivänä ilmoituksen jälkeen. Tarvittaessa myös huoltajalle ilmoitetaan asiasta.

Oppilaitosten sijantikunnat vastaavat kuraat-tori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä.

Ryhmänohjaaja, erityisopettaja Sanna Nyman (sanna.nyman@pkky.fi) ja opinto-ohjaaja Eija Kropsu (eija.kropsu@pkky.fi) auttavat yhteyde-notossa kuraattoriin, joka auttaa elämänhal-lintaan liittyvissä pulmissa.

KuraattoriAnne Lipponenanne.lipponen@pkky.fi, 050 577 7472

ERITYISOPETUS JA HOJKSAmmatillisessa koulutuksessa on mahdollista

saada erityistukea tai -opetusta sairauden, oppi-misvaikeuksien, vammaisuuden tai muun syyn takia. Tarvittaessa opiskelijalle laaditaan hen-kilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa sovitaan esimerkiksi opiskelijalle tarjottavasta tuesta, tavoitteiden muuttamisesta, koulutukseen käytettävästä ajasta ja vaihtoehtoisista suori-tustavoista. Suunnitelma tehdään yhdessä opis-kelijan, opettajan, huoltajan sekä opiskeluhuol-tohenkilöstön kanssa. Ryhmänohjaaja päivittää HOJKSia ja seuraa erityisopetussuunnitelman toteutumista. Opiskelija ja huoltaja näkevät suunnitelman sekä siihen tehdyt päivitysmer-kinnät Wilmasta.

Erityisopiskelija opiskelee pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kans-sa, mutta yksilöllistä tukea voidaan antaa myös pienryhmissä tai yksilöopetuksessa.

44 45

Valtimon ammattiopistoissa toimii erityiso-pettajana Sanna Nyman. Hän vastaa HOJKSien ( henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kosk-eva suunnitelma) laatimisesta sekä opetuksen käytännön tukitoimien suunnittelusta.

Erityisopettajasanna.nyman@pkky.fi, p. 050 383 8952

OPISKELUTERVEYDENHUOLTOTerveydenhoitaja kutsuu kaikki opiskelijat

terveystarkastukseen ensimmäisen vuoden ai-kana. Tapaamisen aikana keskustellaan hyvin-vointiin liittyvistä tekijöistä, terveystottumuk-sista ja ammattialaan liittyvistä terveysriskeistä. Oman oppilaitoksen terveydenhoitajan puoleen voit kääntyä silloin, kun sinua mietityttää

• terveydentilasi tai hyvinvointisi muutokset• sairauden hoito • ammatinvalintaan tai työterveyteen liitty-

vät terveysongelmat• seksuaaliterveys, sukupuolitaudit tai ehkäi-

syn aloitus• rokotukset tai matkailun ohjeistus• syömishäiriöt ja painonhallinta• päihdeongelmat tai muut riippuvuudet.

Tarvittaessa opiskelija ohjataan tutkimuk-siin ja hoitoon perusterveydenhuollon päivys-tykseen. Lääkärin vastaanotto toimipisteessä tapahtuu sopimuksen mukaan. Kutsuntaikäi- sille nuorille tehdään lääkärintarkastus.

TerveydenhoitajaMerja Leppänen, p. 040 104 0332merja.leppanen@nurmes.fi

vastaanotto koululla Juttutuvassa ma klo 8.30–10.00ke klo 7.30–9.00

Muina aamuina terveyskeskuksen vastaanotto.

46 47

TUTORTOIMINTAKaikilla koulutusaloilla toimii tutoropiskelijoi-

ta (tutor = rinnalla kulkija), jotka auttavat ja neu-vovat opiskelun alkuvaiheessa monissa käytän-nön asioissa. He tutustuttavat uusia opiskelijoita koulun tiloihin, henkilöstöön, palveluihin, har-rastuksiin jne. Tutorit esittäytyvät uusille opis- kelijoille heti opintojen alussa. Tutorit ovat mu-kana myös oppilaitoksen ja koulutusalojen esit-telyssä ja markkinoinnissa. Lukuvuoden lopussa opinto-ohjaajat ja ryhmänohjaajat valitsevat yhdessä uudet tutorit tutor-toimintaan haluk-kaiden joukosta. Opiskelijakunta PYRO järjestää keväällä koulutuksen, johon kaikilla Pohjois-Karjalan ammattiopiston tutoreilla on mahdol-lisuus osallistua. Tarvittaessa ammattiopistot järjestävät myös omia koulutuksia tutoreille.

SOVITTELUMitä tulisi tehdä, jos koulussa näkee tai kokee

kiusaamista? Entä, jos sinä tai joku toinen opis-kelija selvästi harmistuu, ärsyyntyy tai on pa- hoillaan koulussa tapahtuneista asioista? Monenlaista mielipahaa, nimittelyä, haukku-mista, kiusaamista, tönimistä, uhkailua ja riitoja voidaan sovitella. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittaviin asioihin mahdollisimman varhain. Sovittelu on vapaaehtoinen tapa ratkaista ris-tiriitatilanteita koulussa. Sovittelu pohjautuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen voi ketään pakot-taa.

Sovittelumalli on käynnistynyt koulutuk-sella, johon on osallistunut oppilaitoksen hen-kilökunta. Henkilökunnan lisäksi on koulutettu sovittelijaopiskelijoita, jotka osaavat puolueet-tomasti auttaa riitojen osapuolia löytämään ratkaisuja. Sovittelijaopiskelijat ovat vaitiolo-velvollisia. Sovittelussa osapuolet saavat ker-toa tunteistaan sekä oman näkemyksensä ta-pahtuneesta. Sovittelutilanteessa keskitytään ratkaisujen etsimiseen. Jos sopimus syntyy, sen toteutumista myös seurataan.

Opiskelija tai huoltaja voivat tehdä sovitte-lutilauksen Wilman kautta. Wilman lisäksi sähköiseltä työpöydältä löytyy sovittelun ti-lauslomake. Henkilökuntaan kuuluva tekee sovittelutilauksen sähköisen tulostettavan ti-lauslomakkeen avulla tai valmiiksi tulostetulla tilauslomakkeella. Niitä löytyy oppilaitoksessa sovitusta paikasta. Sovittelutilaisuudet toteu-tetaan oppilaitoksen käytänteiden mukaisesti.

Sovittelun pelisäännöt ovat seuraavat: • vapaaehtoisuus• vaitiolovelvollisuus• puolueettomuus• ratkaisuja, ei rangaistuksia

Sovittelun ohjaaja erityisopettaja Sanna Nymansanna.nyman@pkky.fi, p. 050 383 8952

46 47

YHTEISTYÖ KODIN JA HUOLTAJIEN KANSSARyhmänohjaaja on yhteydessä alle 18-vuo-

tiaiden huoltajiin ja tiedottaa säännöllisesti opiskelun etenemisestä. Huoltajille pidetään vanhempainiltoja sekä infotilaisuuksia, joissa huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulu-tukseen ja henkilökuntaan ja joissa heille tie-dotetaan opiskelijahuoltoon, työssäoppimisen, työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista.

Huoltajien toivotaan ottavan aktiivisesti

yhteyttä ryhmänohjaajaan kaikissa opintoihin ja opiskelijaan liittyvissä asioissa. He voivat myös seurata opiskelijan opintojen edistymistä sekä oppilaitosten ajankohtaisia asioita Wilma-liittymän kautta.

Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin mm. seuraavasti:• tutustumisyhteydenotto koteihin alle 18-

vuotiaiden vanhempiin 1. jakson alussa• yhteydenotot kotiin alaikäisten nuorten

huolenaiheissa: poissaolot, myöhästymi-set, muut ongelma-tilanteet ym.

• kutsuminen kotiväeniltoihin tai muihin ti-laisuuksiin

• varmistaminen, että huoltaja osallistuu alaikäisen osalta päätöksentekoon opiske-luun liittyvissä asioissa (esim. HOJKS:n laadinta ja päivitys)

• alaikäisen huoltajan kuuleminen toimin-taohjerikkomusten käsittelyssä

• HOPS, HOJKS, opintosuoritukset ja pois-saolotiedot löytyvät Wilmasta ja alaikäisen huoltaja voi seurata niitä.

SEURAKUNTIEN OPISKELIJATOIMINTAValtimon seurakunnan nuorisotyö: Leena Saastamoinen, p. 050 370 1227

Evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto:Kunnantie 6, 75700 Valtimop. 050 370 1229valtimon.seurakunta@evl.fi

Kirkkoherra Juhani Saastamoinen p. 050 347 1794, juhani.saastamoinen@evl.fi Talouspäällikkö Erkki Tuovinen, p. 013 450 014, 050 370 1229erkki.tuovinen@evl.fi DiakonissaSari Kuittinen, p. 050 370 1226sari.kuittinen@evl.fi

48 49

OPINTOTOIMISTO Opintotoimistossa neuvotaan koulutukseen

hakeutumisessa ja opastetaan opintososiaali-siin etuihin liittyvissä asioissa. Opintosihteerit tekevät tarvittavat opiskelutodistukset ja tulos-tavat opintosuoritusotteet, osallistumistodis-tukset sekä tutkintotodistukset. Opintotoimisto opastaa ateriakorvausten, opintotuki- ja koulu-matkatukihakemuksien sekä muiden etuuksien hakemisessa.

Opintotoimistot huolehtivat myös mahdollis-ten tapaturmien takia tehtävistä tapaturmail-moituksista.

Opintotoimistosta saa mm. • opiskelutodistukset• opintosuoritusotteet• tutkintotodistukset• VR/Matkahuolto-opiskelijatodistukset• TE-toimiston ja vakuutusyhtiöiden opiske-

lutodistukset• pysäköintiluvat• tapaturmavakuutusilmoitukset• SAKKI ry:n opiskelijakorttihakemukset• suoritetut EA- ja tulityökortit

Muista ilmoittaa mahdolliset yhteystietojen muutokset välittömästi opintotoimistoon!

Opintotoimisto palvelee ma–ke klo 9.00–15.00 to–pe klo 9.00–14.00

Muuna aikana asiointi onnistuu helposti ja nopeasti: Esimerkiksi opintosuoritusotteet tai opiskelutodistukset saat tilattua kätevästi suo-raan kotiosoitteeseen “postia opintotoimistoon” linkistä, sähköpostitse osoitteesta opintotoi-misto@pkky.fi tai puhelimitse numerosta 013 244 2220. Ennen klo 14.00 saapuneisiin palve-lupyyntöihin vastataan saman päivän kuluessa.

Oppilaitoksen loma-aikoina tai henkilöstön

koulutuksen vuoksi palveluajat voivat tilapäi-sesti vaihdella. Muutoksista tiedotetaan Wilma- viesteillä ja Sähköisellä työpöydällä. Oppilai-toksen loma-aikana henkilökunnan tavoittaa parhaiten numerosta 013 244 2220.

Valtimon kirjastop. 040 104 1131, kirjasto@valtimo.fiAukioloajat 1.9.2015–30.4.2016ma,to klo 11–18ti,ke,pe klo 11–16la klo 11–15

48 49

KAHVIOPALVELUT Kahviot tarjoavat kahvia, teetä, pientä välipa-

laa ja leivonnaisia huokeaan hintaan.

Opiskelijaravintolaaamupala klo 6.30–7.45aamukahvi klo 8.45–9.15lounas klo 10.30–11.30iltapäiväkahvi klo 13.30–13.40päivällinen klo 15.20–16.20

Perjantaisin ei ole tarjolla iltapäiväkahvia eikä päivällistä

Omia muistiinpanojani:

50 51

Turvallinen oppimisympäristö

KESTÄVÄ KEHITYS

Oppilaitoksissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankinnat tehdään vastuullisesti huomioimalla ympäristönäkökoh-dat, jätteet kierrätetään ja niiden syntymistä ehkäistään sekä energian ja veden kulutusta pyritään vähentämään. Lisäksi edistetään eri tavoin opiskelijoiden hyvinvointia, oppimisym-päristöjen turvallisuutta ja viihtyisyyttä, huo-lehditaan koulurakennusten kunnnosta ja eh-käistään kiusaamista.

Jätteiden kierrätykseen on olemassa ohjeis-tus, joka koskee sekä opiskelijoita että hen-kilöstöä. Eri jätelajeille on oppilaitoksessa omat keräyspisteensä.

JÄRJESTYSTÄ KOSKEVAT TOIMINTAOHJEET

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppi-laitoksissa on voimassa yhteiset järjestystä kos- kevat toimintaohjeet. Järjestystä koskevien toi- mintaohjeiden tarkoituksena on ylläpitää si-säistä järjestystä ja mahdollistaa opiskelun esteetön sujuminen. On tärkeää, että opiskelu-ympäristö on viihtyisä ja turvallinen. Jokainen voi lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä sitoutumalla

toimintaohjeiden noudattamiseen. Toimintaoh-jeet löytyvät sähköiseltä työpöydältä (Opiskeli-jan opas > Turvallinen oppimisympäristö).

KURINPIDOLLISET TOIMENPITEETOpiskelijaa voidaan rankaista, jos hän rik-

koo oppilaitoksen järjestystä koskevia toimin-taohjeita. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen oppilai-toksesta enintään vuodeksi sekä opiskelijan erot-taminen opiskelija-asuntolasta (L630/1998,35 §).

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän op-pilaitoksissa oppilaitoksesta ja asuntolasta erottamisesta päättää opiskeluasioiden toimi-kunta. Toimikunta tekee päätöksen oppilaitok-sen rehtorin tekemän esityksen pohjalta. Ennen kurinpitoa opiskelijalla ja huoltajalla on oikeus tulla kuulluiksi. Myös opiskelijan soveltumat-tomuuteen liittyvät ratkaisut, samoin kuin opiskeluoikeuden pidättämiseen, peruuttami-seen ja palauttamiseen liittyvät ratkaisut kuulu-vat opiskeluasioiden toimikunnalle.

TOIMINTAOHJEIDEN RIKKOMINENJokaisen opiskelijan on tutustuttava toimin-

taohjeisiin ja noudatettava niitä.

50 51

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän

1. häiritsee opetusta, 2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, 3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo

oppilaitoksen järjestystä,4. kieltäytyy huumausainetestiä koskevan to-

distuksen esittämisestä tai5. on käyttänyt huumausainetestitodistuk-

sen mukaan huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että toi-mintakyky on heikentynyt.

Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottaminen

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voi- daan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi. Vaka-vat sääntörikkomukset voivat johtaa suoraan määräaikaiseen erottamiseen. Oppilaitoksesta erottaminen voi olla enintään yhden vuoden mittainen. Asuntolasta voidaan erottaa määrä-ajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.

Opiskelijan poistaminen luokasta

Opettaja tai rehtori voivat määrätä opiskelijan poistumaan välittömästi lopputunnin ajaksi tiet- tyjen ehtojen täyttyessä. Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan op-

pitunnin ajaksi. Poistaminen voi tapahtua luok-kahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Poistaa voi myös muusta oppilaitok-sen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskeluoikeuden evääminenOpiskelijan osallistuminen opetukseen voi-

daan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työs-kentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkival-taisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Kol-men päivän evääminen on mahdollista myös silloin, kun opetus tai siihen liittyvä toiminta vai-keutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Eväämisestä voi päättää opettaja tai rehtori yksin tai yhdessä.

Opiskelijan tavaroiden tarkastusoikeusOpiskelija ei saa tuoda oppilaitokseen sellais-

ta ainetta tai esinettä, jonka hallussapito on laissa kielletty. Kaikilta kiellettyjä ovat sellaiset aineet ja esineet, joilla voidaan vahingoittaa toista kuten esimerkiksi teräaseet. Kiellettyjä ovat myös sellaiset esineet ja aineet, joilla voi- daan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai joilla voidaan vahingoittaa toisen omaisuut-ta. Alaikäisiltä ovat kiellettyjä lisäksi alkoholi- ja tupakkatuotteet.

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan omaisuus ja vaatteet koulupäivän ai-kana. Tarkastukseen voidaan päätyä ainoastaan

52 53

silloin, kun on olemassa vaara, että kielletyllä omaisuudella voidaan vaarantaa omaa tai toi-sen terveyttä. Tarkastusoikeus koskee opiskelijan mukana olevia tavaroita mm. kasseja, penaaleja, lompakkoa sekä taskuja. Päällisin puolin voidaan tunnustella myös opiskelijan vaatteita. Tarkas-tusoikeus koskee lisäksi opiskelijan hallinnassa olevia oppilaitoksen säilytystiloja, esimerkiksi kaappeja ja pulpetteja.

Henkilökunnan voimankäyttö Jos poistettava henkilö koettaa vastarintaa

tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opet-tajlla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan pois-tamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voi- daan pitää puolustettavina tilanteessa. Huo-mioon on otettava opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus sekä vastarinnan vakavuus. Oppi-laan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyt-tövälineitä. Opettajalla on aina oikeus tehdä hätäilmoitus, jos turvallisuuden takaaminen sitä vaatii.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN TIEDOKSI JA VALITUSOIKEUS

Kaikki ne opiskelijaa koskevat viranhaltija-päätökset, joihin voi hakea muutosta kirjalli-sella valituksella, tulee antaa tiedoksi todisteelli- sesti: postitse saantitodistusta vastaan, luovu-tus asianosaiselle kirjallista todistusta vastaan tai viime kädessä luovutus haastetiedoksian-tona (haastemiehen avulla). Tällaisia viranhalti-

japäätöksiä ovat mm. kirjallinen varoitus, eron-neeksi katsominen, erottaminen oppilaitoksesta tai oppilaitoksen asuntolasta joko määräajaksi tai kokonaan sekä opiskeluoikeuden pidät-täminen ja peruuttaminen. Opiskelija voi valit-taa tehdystä päätöksestä päätöksen yhteydessä saatavien valitusohjeiden mukaisesti.

TURVALLISUUSOHJEETOpiskelijaryhmille järjestetään turvallisuusval-

mennus lukuvuoden alussa. Turvallisuusvalmen- nuksesta vastaa ryhmänohjaaja oman opiskeli-jaryhmänsä osalta. Valmennuksessa käydään läpi hätäohjeet eri tilanteisiin sekä yhteisiä pe-lisääntöjä henkisen turvallisuuden (kiusaami-nen, uhkaukset), fyysisen turvallisuuden (tuli- palo, väkivalta, onnettomuudet) ja työturvalli-suuden alueilta. Samalla varmistetaan, että jo-kainen opiskelija osaa tehdä hätäilmoituksen ja tietää oppilaitoksen turvallisuushenkilöstön.

Turvallisuusvalmennuksen lopuksi ryhmänoh- jaajan johdolla suoritetaan turvallisuuskävely vähintään siinä kiinteistössä, jossa ryhmä pää-asiallisesti opiskelee. Turvallisuuskävelyn aikana käydään läpi poistumistiet, kokoontumispaikat, ensiapuvälineet, ensisammutuskalusto, vaaral-listen aineiden säilytystilat ja väestönsuoja.

52 53

TOIMINTA ONNETTOMUUS JA -KRIISITILANTEISSA

Onnettomuustilanteissa noudatetaan oppilai-toksen pelastussuunnitelmaa. Lisätietoja pelas-tussuunnitelmasta saa heti opintojen alkaessa. Tee tarvittaessa hätäilmoitus huomatessasi tuli-palon, sairaskohtauksen tai tapaturman!

Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen1. Soita hätäpuhelu itse (112), jos voit.2. Kerro, mitä on tapahtunut.3. Kerro tarkka osoite ja kunta.4. Vastaa kysymyksiin.5. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.7. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse

suuntanumeroa. Ohjaa apu perille.

TOIMINTA ONNETTOMUUS-, KRIISI- JA KIUSAAMISTILANTEISSA

Pohjois-Karjalan ammattiopistossa toimi-taan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisessä opiskelijan hyvinvointisuunnitelmas-sa määriteltyjen toimintaohjeiden mukaisesti.

TYÖTURVALLISUUS

Työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset käy-dään läpi opintojen alussa opettajien johdolla.

Työturvallisuusohjeiden tavoitteena on, että

opiskelija• arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuus-

riskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimi-maan työturvallisuusohjeiden mukaisesti

• kykenee huolehtimaan ympäristönsuoje-lusta sekä työpaikkansa siisteydestä ja jär-jestyksestä

• perehtyy työyhteisön toimintaan, työteh-täviin, työkulttuuriin ja sääntöihin

• arvioi työyhteisön työergonomiakysymyk-set oman työn osalta

• ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä omaa terveyttään

TERVEYDENTILASELVITYKSET Terveydentilavaatimusten tavoitteena on edis-

tää turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Lainsäädäntö edellyttää normaalia tiukempia terveydentilavaatimuksia koulutuksissa, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisutta, poti-las- ja asiakasturvallisuutta tai liikenteen turval-lisuutta koskevia vaatimuksia. Näitä aloja ovat nuoriso- ja vapaa-aika ala, sosiaali- ja terveysala sekä kuljetusala.

54 55

Oppilaitos voi pyytää selvityksen terveydenti-lasta opiskelijaksi ottamisen jälkeen, jos syntyy epäily siitä, että terveydentila ei riitä opiskeluun ja alan työtehtäviin. Opiskeluoikeus voidaan peruttaa tilanteissa, joissa se on turvallisuus-näkökulman vuoksi perusteltua. Ennen opiske-luoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeel-linen asiantuntija- ja muu selvitys (maksuton opiskelijalle) sekä varattava opiskelijalle ja hä-nen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi.

RIKOSTAUSTAOTTEEN PYYTÄMINEN NÄHTÄVÄKSI

Rikostaustaote pyydetään nähtäväksi en-nen työssäoppimisjaksoa niiltä opiskelijoilta, jotka työskentelevät työssäoppimisen aikana pääsääntöisesti alaikäisten parissa. Ote pyyde-tään vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opis-kelijoilta (tai ko. tutkinnon osia suorittavilta). Rikostaustaote on opiskelijalle maksuton. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen näyt-tämisestä, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toi-mittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. 32 a §:n 4 (12.8.2011/951).

OPISKELUOIKEUDEN PIDÄTTÄMINEN, PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN

Vakavissa soveltumattomuuteen liittyvissä ja

turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa voidaan yksittäisen opiskelijan opiskeluoikeus pidättää tai peruuttaa. Opiskeluoikeuden pidättäminen ja peruuttaminen on erittäin harvinaista ja aina viimesijaisia keinoja. Opiskeluoikeuden pidät-täminen, peruuttaminen ja palauttaminen ovat mahdollisia ainoastaan Opetushallituksen määräämissä perus-, ammatti- ja erikoisammat-titutkinnoissa. Opiskeluoikeus voidaan perua ainoastaan 1.8.2012 jälkeen aloittaneilta opis-kelijoilta seuraavissa Pohjois-Karjalan koulu-tuskuntayhtymän perustutkinnoissa: logistiikan perustutkinto/kuljetuspalvelujen koulutusohjel-ma, rakennusalan perustutkinto/maanraken-nuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma, nuo-riso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto, metsäalan perustutkinto/metsäkoneenkuljetuk-sen koulutusohjelma, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto/ympäristöalan koulutusohjelma sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.

Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiske-luoikeuden edellä mainittuja tutkintoa suorit-tavien opiskelijoiden kohdalla, mikäli:

1. Opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai

vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa.

2. On ilmeistä, että opiskelija ei terveydenti-

54 55

laltaan eikä toimintakyvyltään täytä tut-kintokohtaisia opiskelijaksi ottamisen edel-lytyksiä.

3. Opiskelija on opiskelijaksi hakuvaiheessa salannut sellaisen tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskeli-jaksi.

4. Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työs-säoppiminen edellyttävät olennaisesti ala-ikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.

Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 1 momen-

tissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, tai rikosrekisteriotteen esittämisestä, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

TAVAROIDEN JA VAATTEIDEN SÄILYTYSTILAT

Aulatiloissa on tavaroiden ja vaatteiden säi-lytykseen tarkoitettuja naulakoita, lokeroita ja pukukaappeja. Pukukaapit ja lokerot ovat käytössä vain opetuksellisena aikana, ei kesälo-milla. Avaimet ovat maksuttomia, mutta palaut-tamatta jääneestä tai kadotetusta avaimesta peritään 20 euron maksu.

PYSÄKÖINTI

Opiskelijoiden polkupyörät, mopot ja autot pysäköidään niille varatuille pysäköintipaikoille.

Pysäköinti on sallittua Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon alueella vain sitä tarkoitusta varten merkityillä paikoilla. Väärin pysäköidyt ajoneuvot voivat aiheuttaa vahinkoa ja vaaratilanteita.

Maksullinen lämmityspaikka lunastettavissa toimistosta.

Pysäköinti asuntolan piha-alueella on sallit-tua ainoastaan muuttoihin liittyvää tavaroiden siirtoa varten. Kulkureitit muutoin pidettävä vapaana.

Liikkumisessa muutoin ammattiopiston piha-alueilla tulee noudattaa olosuhteiden edellyt-tämää tarpeellista varovaisuutta.

56 57

Opiskelijat voivat vaikuttaaKun opiskelijat antavat aktiivisesti palautetta

koulutuksesta ja osallistuvat myös palautteen käsittelyyn, he ovat mukana oppilaitoksen ja koko PKKY:n toiminnan kehittämisessä. Palau- tetta voi antaa monin eri tavoin: suora ja väli-tön palaute toiminnasta vastuussa olevalle hen- kilölle (esim. rehtorin kuulemistilaisuudet), kir-jallinen tai suullinen opintojaksopalaute vas-tuuopettajalle sekä vuosittaiset opiskelijoiden tulo-, olo- ja päättökyselyt. Lisäksi opiskelijat voivat osallistua opiskelijakuntatoimintaan ja olla tätä kautta mukana myös erilaisissa työryh-missä ja päätöksentekoelimissä.

OPISKELIJAKUNTA

Opiskelijoilla (opiskelijakunnalla) on oikeus tulla kuulluksi ennen opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi opetussuun-nitelman hyväksymiseen ja muuttamiseen liittyvät päätökset sekä työaikoja koskevat määräykset. Opiskelijoille kuuluvaa puhevaltaa käyttää opiskelijakunta, johon kuuluvat kaikki oppilaitoksen opiskelijat. Opiskelijakunnan hal-litus edustaa opiskelijoita mm. edustus-, neu-vottelu-, opiskelijoiden edunvalvonta- ja yhtey-denpitotehtävissä. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen.

MAAKUNNALLINEN OPISKELIJATOIMINTA

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kaikki opiskelijat muodostavat Opiskelijakunta PYROn, jonka hallitus koostuu paikallisten opiskelijakun-tien nimeämistä edustajista. PYRO:n tehtävänä on ajaa koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden etuja ja toimia oppilaitosten opiskelijakuntien yhteistyöelimenä.

OPISKELIJAKUNTA PYRON LUOTTAMUSHENKILÖT 2015

Puheenjohtaja, Sara Karttunen, Ammattiopisto Joensuun palvelut

Riitta Pennanen, Ammattiopisto KiteeSihteeri, Emilia Vartiainen, Ammattiopisto KiteeTutor-koordinaattori,Samu Niemeläinen,

Ammattiopisto Joensuu palvelutKoulutuskoordinaattori, Eetu Kontkanen,

Ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri

Osoitetiedot: pyro@pkky.fi, p. 050 375 5178 (opiskelijakunnan puhelin)

Opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori:Janne Lilja, janne.lilja@pkky.fi, p. 050 405 7758

56 57

Otathan yhteyttä ja lähde aktiivisesti mukaan toimintaan!

OPISKELIJAKYSELYT

PKKY:ssä palautetta kerätään opiskelijoilta opiskelun eri vaiheissa: tulokyselyllä opintojen alussa, olokyselyllä opintojen keskivaiheilla ja päättökyselyllä opintojen lopussa. Kyselyjen avulla saadaan tietoa koulutuksen laadusta ja kartoitetaan myös yksittäisen opiskelijaryhmän osalta sitä, miten mahdolliset kehittämistoi-met ovat vaikuttaneet opiskelun arkeen. Pa-lautekyselyjen tulokset käsitellään koulutuskun-tayhtymän johtoryhmässä ja oppilaitoksissa. Tulosten pohjalta käynnistetään erityisesti op-pilaitoskohtaisia kehittämishankkeita, joilla pyri- tään parantamaan koulutuksen laatua ja kor-jaamaan mahdollisia epäkohtia. Se, että opis-kelijat vastaavat kyselyihin ja osallistuvat aktii-visesti palautteen käsittelyyn, on oppilaitoksen toiminnan ja opiskeluyhteisön kehittämisen kannalta erityisen tärkeää. Lukuvuonna 2015–2016 palautekyselyt ovat auki seuraavasti:

tulokysely 16.11.–11.12.2015olokysely 18.1.–29.2.2016päättökysely 5.10.2015 –3.6.2016

Opiskelijakyselyjen vastaamisosoite on: www.pkky.fi/kyselyt

Tarvittaessa voidaan toteuttaa myös muitakyselyitä.

58 59

KilpailutoimintaAMMATTITAIDON SM-KILPAILUT, TAITAJAKILPAILUT

Taitaja-kilpailut on tarkoitettu alle 20-vuoti-aille ammatillisessa koulutuksessa oleville nuo-rille. Kolmipäiväisissä kilpailuissa ratkotaan yli 40 lajin Suomen mestaruudet. Vuosittain maas-sa järjestetään kymmeniä semifinaaleja, joihin osallistuu yli 1000 opiskelijaa. Finaalissa kilpai-lee yli 400 oman alansa osaajaa. Taitaja-kilpai-lussa työelämän ja oppilaitosten edustajat sekä opiskelijat kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Kilpailupaikalle saapuu perinteisesti kymmeniä tuhansia katsojia. Taitaja-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma.

Lisätietoa kilpailutoiminnasta: www.skillsfinland.com.

SAKUSTARS KULTTUURIKILPAILUT SAKUstars on kulttuurikilpailu kaikille ammat-

tiin opiskeleville. SAKUstars-kulttuurikilpailussa on esillä koko kulttuurin kirjo kuten esimerkiksi tanssia, räppiä, digikuvataidetta, yksinlaulua, soittoa, shakkia ja lausuntaa. Osallistujat voivat olla aloittelijoita, harrastajia tai taiteen alan opiskelijoita. Kilpailussa voi mitellä taidoissaan muiden opiskelijoiden kanssa, esiintyä, seurata muiden esityksiä ja saada palautetta tuoma-reilta. Kolmipäiväisissä SAKUstars-kilpailuissa

on sarjoja sekä lähetettäville että paikanpäällä tehtäville töille/suorituksille.

Vuoden 2015 kulttuurikilpailu järjestettiin Ou-lussa. Lisätietoa http://www.sakustars.fi.

SAKU ry on Suomen ammatillisen koulutuk-

sen kulttuuri- ja urheiluliitto, jonka tehtävänä on jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen ammatilliseen koulutukseen. Lisätietoa SAKU ry:n toiminnasta sekä osallistumisesta Sakustars kilpailuihin: opiskelijakuntakoordinaattori Janne Lilja, janne.lilja@pkky.fi, 050 405 7758.

URHEILUVALMENNUS Opintoihin voi sisältyä urheiluvalmennusta

opiskelijan omassa lajissa. Urheiluvalmennuk-sessa saadut opintoviikot voi yhdistää vapaasti valittaviin opintoihin. Lisätietoja valmennukses-ta saa opinto-ohjaajilta.

58 59

ura- ja jatko-opintopalvelut

URAPALVELUT

Opintojen aikana opiskelijoiden työnhakutai-toja vahvistetaan ja heitä rohkaistaan itsenäi-seen työnhakuun sekä ohjataan ja avustetaan työpaikan haussa. Opiskelijoille esitellään eri-laiset työllistymismahdollisuudet sekä työ- ja elinkeinotoimiston palvelut.

Jatko-opintomahdollisuuksista esitellään mm. ammattikorkeakoulu, yliopisto ja aikuiskoulutus. Ammattikorkeakouluopintoihin opiskelijoilla on mahdollisuus mennä tutustumaan 1–5 päiväksi opintojen loppuvaiheessa.

VÄYLÄOPINNOT

Sujuva polku Pohjois-Karjalan ammattiopis-tosta Karelia-ammattikorkeakouluun.• opinnot suoritetaan osana ammatillista

tutkintoa• ammattikorkeakouluun valmentavia

opintoja• ammatillisia korkeakouluopintoja

60 61

YhteystiedotPohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän keskuk-sen puhelinnumero on 013 244 200.

Henkilökunnan yhteystietoja on helppo hakea sähköisestä puhelinluettelosta www.pkky.fi/puhlu

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pkky.fi.

Yhteiset nettisivutwww.pkky.fi

Rehtori Tommi Anttonen p. 050 547 1008

Koulutusjohtaja Harri Savonen p. 050 365 7145

Tutkintovastaavat Mikko Saarimaap. 050 349 7172Voitto Heikkinenp. 050 364 1117

Opintosihteeri Raija Haaralap. 013 244 3100, 050 577 7505

Opinto-ohjaaja Eija Kropsup. 050 331 3387

Erityisopettaja Sanna Nymanp. 050 383 8952

Koulunkäyntiavustaja Margit Puumalainenp. 050 346 0584

60 61

Asuntolaohjaaja Tommi Härkinp. 050 329 6387

Hallintosihteeri Anne Kokkonenp. 040 364 1115

Keittiöp. 050 383 8950

Omia muistiinpanojani:

www.pkky.fi/amovwww.facebook.com/metsaopetus