Lehti eläinten asialla nro2010 2kiekkoilija tommi kovanen eläinten asialla sivu 5

huippumallitturkistarhausta vastaansivu 8

Säästä possu

AnimAliA-lehti, 33. vuosikertA julkAisijA: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittAjA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri: Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 tanja.eskola@animalia.fi tAitto: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding@animalia.fi pAinopAikkA: Miktor Oy, Helsinki issn 0783-9170

ilmestymisAikAtAulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 5.7.2010 mennessä.

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

ilmoitusmyynti: Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 ilmoitushinnAt: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka-korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. rAjoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ilmoitusten peruuttAminen: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. reklAmAAtiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

AnimAliA-lehti pidättää oikeuden lyhentää jA muokAtA juttujA.

toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki

AsiAkAspAlvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi.

AutA meitä AuttAmAAn eläimiä! liity jäseneksi tAi tee lAhjoitus. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

jäsenmAksut: Tukijäsen: 25 € / vuosi, aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivi-nuorisojäsen (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. lAhjoitukset: Nordea 101130-260629. Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi.

työ Animalian toiminnanjohtajana tarjoaa vierailuja etupäässä erilaisiin työryhmiin ja toimikuntiin, kuten kokouksiin maa- ja metsätalousministeriössä. Alkuvuoden aika-na olen silti päässyt ekskursiolle sekä sika- että nautatilalle, kuin myös yhteen Suomen suurimmista teurastamoista.

Työ eläinsuojelujärjestössä vie usein tapaamaan ihmisiä, joiden käsitys eläimistä ja niiden arvosta poikkeaa omastani. Kiinnostavaa näissä kohtaamisissa ovat eläintuo-tannon piirissä toimivien ihmisten näkemyserot eläintemme hyvinvoinnin tilasta: Yk-si ajattelee, että suomalaiset eläintuottajat ovat tehneet kaiken voitavansa eläinten hy-vinvoinnin eteen, ehkä enemmänkin. Toinen manaa järjestelmän heikkouksia ja yleistä välinpitämättömyyttä, mikä aiheuttaa eläimille turhia kärsimyksiä samalla, kun kolmas uskaltautuu vaatimaan petrausta nykysäädöksiin.

Kun televisiossa huhtikuussa keskusteltiin tuotantoeläinten oloista otsikolla Eläin-ten vallankumous, vakuuttivat kaikki osapuolet eläinsuojelulle antamaansa suurta ar-voa. Kuitenkin jo viittaukset Ruotsin hieman Suomea edistyksellisempään eläinsuoje-lulakiin saivat vastaansa vastustajien kuoron. Ruotsissa on kuulemma menty aivan liian pitkälle, ja ajettu sekä tuottajat että maan maatalous kohtuuttomaan tilaan kieltämällä karuimpia EU-säädöksissä yhä sallittuja käytäntöjä.

Suomessa on tahoja, joiden eläinsuojeluinto kantaa vain niin kauas kuin ilmaiseksi ja vallitsevia käytäntöjä muuttamatta pääsee. Tämä on surullinen lähtökohta keskuste-lulle eläinten kohtelusta, sillä se sivuuttaa tärkeimmän, itse eläimen – eläimen olemuk-sen ja tarpeet, eli ne minimiehdot, jotka takaamalla eläimen elämä voisi olla elämisen arvoista.

Paatuneissakin asenteissa on kuitenkin aistittavissa muutosta. Sikojen olosuhteita paljastaneet kuvat ja niistä virinnyt keskustelu ovat saaneet monet eläinten kohtelul-le aiemmin tuhahtaneet pohtimaan, miten eläintuotantoa tulisi muuttaa, jotta moisilta skandaaleilta jatkossa vältyttäisiin. Kuvat nimittäin tekivät todeksi ne epäkohdat, joista eläinsuojelujärjestöt ovat vuosikymmeniä puhuneet ja kantaneet huolta.

Käyntini broileriteurastamossa oli rankka, vaikken nähnyt mitään sellaista, josta en olisi aiemmin lukenut tai nähnyt kuvia. Teurastamo oli kuulemma eläinten hyvinvoin-nin näkökulmasta Euroopan parhaita. Uskon sen. Muualla on varmasti vielä pahem-paa. Silti siisti suomalainen teurastamo oli minulle vaikea kokemus, ja samaa se olisi varmasti suurelle osalle suomalaisia. Tämä taidetaan tietää myös liha-alalla, sillä kuvia teurastamoista ei ole ollut saatavilla senkään vertaa kuin eläintuotantotiloista.

Kesän sikakampanjassa Animalia kertoo sioista ja sikatuotannosta, jottei sikojen asia unohtuisi kesän grillausostoksilla eikä vaaliuurnilla – ja jotta muistaisimme miten mai-nioita otuksia meille kinkkuina kaupattavat otukset ovat.

toiminnanjohtaja salla tuomivaara

Pääkirjoitus

Tiloilla, teurastamoissa, toimikunnissa

2 3 45

6 7

8

101112

1416

19

20

PääkirjoitusSisällysHarva possu röhkii onnesta syntyessään Suomeentommi kovanen on kiekkoileva eläinsuojelijaAnimalian ja SEY:n kesäkuussa starttaava sikakampanja vaatii sioille oikeutta sikamaiseen elämään. Rauman Lukon Tommi Kovanen puolustaa kesällä sikoja Animalian riveissä.UutisetKolumni: Tanja KarpelaSanottuaRisut ja Ruusutnanna tahtoo turkistarhattoman suomenSuomen huippumallikisan voittaja, malli Nanna Grundfeldt tukee sadan muun julkkiksen tavoin Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa, joka huipentui toukokuussa.Turkistarhaus on Virossa vaiettu elinkeinoTutkimustiedolla tuskaa vähemmäksiVapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat paikkaavat viranomaisvalvonnan aukkojaKirjavinkitsikA – inhimillinen eläimeksiIhmisen (toiseksi) paras ystävä viidestä näkövinkkelistä.Vegemakkaraa kesägrilliintukholman hermans on kasvissyöjän runsaudensarviToimittaja Jukka Vuorio seilasi Ruotsiin paremman ruuan toivossa.Paha, paha porkkanaLihansyönti tullee tiensä päähänSiemenestä suuhun – Parvekeviljelijän päiväkirjaMiten voin toimiaTehtyä ja tapahtunuttaVegepalsta: Kesällä juhlitaanSarjakuvaAnimaalit kautta maanAnimaliashop

Kannen kuva: Istockphoto

Sisällys

5

22 23 24262728 30 31

16

isto

ckph

oto

8je

re h

ieta

la

32 /2010

suomalaisen siantuotannon tilaa saate-taan tulla pohtineeksi joulutunnelmissa, kun kinkkupiikki nostaa sianlihan kysyn-tää sesongin alla. Todellisuudessa sikaa syödään eniten kesällä, kun tirisevät gril-lit huutavat lihaa ja makkaraa.

Grillikauden kynnyksellä Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liit-to haluavat muistuttaa suomalaisia siitä, millaisen elämän parilalle päätyneet pos-sut ovat joutuneet elämään, ja toisaalta sii-tä, mitä kaikkea herkullista kasvisperäistä voi grilliinsä laittaa paistumaan.

Siankasvatuksen suurimmat ongelmatSika on aktiivinen ja utelias eläin, joka tyl-sistyy helposti ahtaissa ja virikkeettömissä kasvatusoloissa. Keskimääräisellä suoma-laisella sikatilalla siat elävät ritilälattiaisessa ryhmäkarsinassa, jossa lietelantajärjestel-män takia ei käytetä lainkaan kuivikkeita.

Luonnossa sika käyttää ruuan etsimi-seen suurimman osan valveillaoloajastaan,

Sian oikeus sikamaiseen elämään puhuttaa Animalian kesäkiertueella

mutta karussa betonikarsinassa tämä ei onnistu. Tonkimisen estyminen aiheuttaa sioille turhautumista ja purkautuu usein lajitovereiden häntien puremisena.

Sikojen välistä aggressiivista käyttäyty-mistä lisää myös tilanahtaus. Yhdessä kar-sinassa elää yleensä yli 10 lihasikaa, mi-kä jättää yhdelle satakiloiselle sialle tilaa 0,65 neliömetriä. Myös liian lyhyt ruo-kintakaukalo ja harvoin tapahtuva ruo-kinta saavat siat tappelemaan keskenään ja vahingoittamaan toisiaan.

Emakoita on tapana pitää kääntymi-sen estävässä porsimishäkissä porsaiden syntymän jälkeiset 2 kuukautta. Ruotsis-sa laki sallii emakkoja pidettävän ahtaas-sa, imettävän emakon liikkumista tiukasti rajoittavasssa porsimishäkissä vain muuta-man päivän ajan porsimisen jälkeen. Meil-lä Suomessa häkkejä perustellaan porsai-den turvallisuudella, vaikka useat tutki-mukset ovat osoittaneet, ettei porsaskuol-leisuus kasva, jos karsinassa on riittävästi kuivikkeita ja emakko terve.

Neljännestä kampanjassa esiin nostet-tavasta ongelmasta, karjuporsaiden kivuli-aasta kastroinnista, puhutaan harvoin jul-kisesti. Ilman kivunlievitystä tehtävä ope-raatio suoritetaan, jotta karjujen lihaan ei muodostuisi niin sanottua karjunha-jua. Kirurgiselle kastraatiolle on kehitetty vaihtoehdoksi rokotteella tehtävä immu-nokastraatio, mutta menetelmä on kokei-lussa vasta yhdellä sikatilalla Suomessa.

Sikatietoa halki SuomenAnimalian toukokuussa starttaava kesäkier-tue jakaa sikatietoa erilaisissa kesätapahtu-missa ympäri Suomen. Tiedon lisäksi Ani-malia tarjoilee grillattuja kasvismakkaroi-ta ja haastaa sikapeliin, johon osallistumal-la voit lähettää kansanedustajille terveisiä si-kojen paremman kohtelun puolesta. Säästä possu! -kampanjan nettisivut aukeavat kesä-kuun alussa osoitteessa www.saastapossu.fi.

Animalian sikakampanjaa tukee Rau-man Lukkoa edustava jääkiekkoilija Tom-mi Kovanen. laura uotila

isto

ckph

oto

Harva possu röhkii onnesta syntyessään Suomeen

4 2 /2010

Tommi Kovanen on kiekkoileva eläinsuojelija teksti jukka vuorio

”Barrikadeille en lähde hyppimään, mutta minusta jokainen voisi miettiä mitä joulupöytään laittaa. Olen puhunut asiasta muidenkin pelaajien kanssa. Joukku-eessa on muitakin, jotka ajattelevat samalla tavalla.”

Tehopuolustaja Tommi Kovanen Rauman Lukon tiedotustilaisuudessa joulukuussa.

jääkiekkoilija Tommi Kovanen teki kuluneella kaudella henkilökohtaiset en-nätyspisteensä jääkiekon SM-liigassa. Ur-heilullisen menestyksen lisäksi Kovanen tuli tunnetuksi tehomaataloutta kritisoi-neista puheenvuoroistaan. Animalialle te-hopuolustaja paljasti epäilevänsä, että en-nätyspisteet syntyivät osin kasvisruoan tuoman vireyden ansiosta.

Vaikka jääkiekkoa ei yleensä mielle-tä lajiksi, jonka parissa keskusteltaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä, on asia eh-kä muuttumassa. Animalian numerossa 1/2010 kerrottiin kanadalaisesta NHL-pelaaja Georges Laraquesta, joka oli osallistunut turkisten vastaiseen mielen-osoitukseen ja ryhtynyt vegaaniksi.

Suomessa Tommi Kovanen osoittaa, että kiekkoilija voi kommentoida muita-kin asioita kuin maaleja ja taklauksia.

Tehopakki perää empatiaa eläimilleKovasen perheeseen kuuluu vaimon li-säksi kaksi kissaa. Kiekkoilijaa on jo pit-kään hämmentänyt, miksi monet ihmiset suhtautuvat täysin eri tavoin lemmikki- ja tuotantoeläimiin.

”Tätä asiaa olen paljon miettinyt ja su-rullisena seuraan ihmisten toimia. Tun-tuu, että elämme jonkinlaisessa illuusios-sa ja ihmisistä on tullut teflonia, ajatuksia myöten,” puolustaja pohtii.

”Uskon, että hyvin monet ihmiset pys-tyvät helposti sulkemaan silmänsä ja kor-vansa kaikelta kärsimykseltä ja vetämään rajan vain niihin tunteisiin, jotka heitä ai-noastaan koskevat. He osaavat myös seli-tellä itselleen ja muille, miksi aina löytyy tekosyy olla välittämättä”, Kovanen sanoo.

Paitsi sanoistaan, Kovanen tunnetaan myös teoistaan. Aiemmin luomulihassa pi-

dättäytynyt puolustaja jätti eläintuotanto-tiloilla kuvattujen videoiden aikaansaaman kohun jälkeen lihan syömisen kokonaan.

”Palaute on ollut hyvin positiivista se-kä pelaajilta että valmentajilta. Ja mikä parasta, monet joukkuekavereistani ovat vähentäneet lihan syöntiä. Toimitusjoh-tajammekin tuli olalle koputtamaan ja sa-noi, että oletpa hyvällä asialla,” Tommi Kovanen muistelee.

”Mutta kertokoon se tämän hetken hengestä ja arvoista, että muutama viik-ko selkääntaputtelun jälkeen toimitusjoh-tajamme myi Rauman jäähallin oikeudet lihajalostamolle. Eli halua ja tahtoa on, mutta kun raha astuu kuvioihin, selkäran-ka napsahtelee”, Kovanen kritisoi.

Jääkiekkoilija Tommi Kovanen on Ani-malian sikakampanjan kummi. Lue lisää Tommin ajatuksia sikakampanjan kesä-kuussa aukeavilta nettisivulta osoitteesta www.saastapossu.fi

tommi kovanenjääkiekkopuolustajas. 15. 7. 1975175cm / 75kgJoukkueet SM-liigassa: KalPa, Pelicans, JYP, HIFK ja Lukko.Paras hetki kaukalossa: Pelit keväällä 2006 sveitsiläisen Fribourgin riveissä.Paras hetki kaukalon ulkopuolella: Naimisiinmeno kesällä 2009.

Jääkiekkotermistöä

lainaten Tommi

Kovasta voisi tituleera-

ta eläinten tehopakiksi.

52 /2010

Yves Rocher on eläinkokeeton ranskalainen kosmetiikkaketju Yves

Rocher on hyväksytty Animalian kosme-tiikkalistalle. Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle pääsevät ne yrityk-set, jotka ovat sitoutuneet kansainväliseen HCS (Humane Cosmetic Standard) -stan-dardiin. Näiden yritysten koko tuotanto-prosessi valvotaan ulkopuolisen auditoin-tiyrityksen taholta niin, että eläinkokeetto-muus varmistuu sekä ainesosien että lop-putuotteiden osalta. te

Koonneet Laura Uotila ja Tanja EskolaUutiset

Lihatalot tarkkailemaan sikojen hyvinvointia liha-alan yritykset alkavat seurata so-

pimustilojensa sikojen hyvinvointia. In-dikaattoreina käytettäneen muun muassa sikojen kuolleisuutta, lihantarkastuksessa saatuja tietoja sikojen kunnosta sekä lääk-keiden käyttöä sopimustiloilla.

Indikaattoreille tullaan määrittelemään hälytysrajat: Jos sikatilan status vaihtuu indikaattorien perusteella huonommaksi eli keltaiselle vyöhykkeelle, toiminta yri-tetään korjata hyväksyttävälle tasolle ti-lakohtaisella neuvonnalla. Jos tilannet-ta ei saada korjattua vuodessa, päättyy li-hayrityksen ja sopimustuottajan yhteis-työ. Laiminlyönneistään punaiselle listal-

le joutuvat tilat joutuvat kokonaisvaltai-seen liha-alan boikottiin, sillä myös suu-rin osa teurastamoista on sitoutumassa järjestelmään.

Lihatalot sitoutuvat myös järjestämään sikojen hyvinvointiin liittyvää koulutusta sopimustuottajilleen sekä tiukentamaan terveydenhuoltovaatimuksia. Terveyden-huoltokäynteihin tullaan liittämään eläin-ten hyvinvoinnin havainnointia sekä la-jityypillisen käyttäytymisen toteutumis-mahdollisuuksien seurantaa. Uusi järjes-telmä on tarkoitus käynnistää ensi vuo-den alussa. lu

kun eläinkoe ei tuotakaan positiivista lopputulosta, houkutus jättää tulokset kokonaan julkaisematta on huolestut-tavan suuri. Julkaisematta jääneet tutki-mustulokset kasvattavat harhaa eläinko-keiden sovellettavuudesta ihmisten hoi-toon ja luultavasti selittävät sen, mik-si eläinkokeiden lupaavatkaan tulok-set kovin harvoin johtavat tehokkaisiin hoitoihin. Tieto perustuu PLoS Biolo-gy -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jota varten analysoitiin 525 eläintutki-musta ja 1 359 eri eläinkoetta. Kokeilla oli tutkittu 16 eri aivohalvaushoitoa.

Tehtyjen eläinkokeiden ja niiden hyvien tulosten perusteella pitäisi esi-

merkiksi aivohalvaukseen olla käytet-tävissä yli 500 tehokasta hoitoa. Todel-lisuudessa ainoastaan kaksi näistä hoi-doista tehoaa ihmisiin. Julkaisematta jääneet eläinkokeiden tulokset lisää-vät usein myös eläinkokeiden määrää, koska samat eläinkokeet voidaan teh-dä aina uudestaan, kun tietoa niiden epäonnistumisesta ei ole saatavilla.

Useat tiedelehdet ovatkin viime ai-koina aloittaneet myös negatiivisten tutkimustulosten julkaisemisen. Pa-kollista tämä ei kuitenkaan ole, joten eläinkokeiden negatiivisten tulosten ongelmat eivät vielä ratkea. Tutkimuk-sesta uutisoi Nature-lehti. lu

Eläinkokeet johtavat harhaan

Euroopan Vihreät vaatii EU:n kattavaa turkistarhauskieltoa koska kokemukset osoittavat, ettei tar-

hausta voida harjoittaa eläinten hyvin-vointia turvaavalla tavalla, Euroopan Vih-reät (EGP) vaatii turkistarhauksen lopet-tamista siirtymäajalla koko Euroopas-sa. Kanta hyväksyttiin Euroopan Vihre-än Puolueen valtuuskunnan kokouksessa Barcelonassa maaliskuussa.

”Turkikset ovat ylellisyystuote, jota ih-miset eivät edes tarvitse. Eläimille tarhaus aiheuttaa kärsimystä. EU:n tulee rakentaa taloudestaan eettisesti ja ekologisesti kes-tävä”, EGB:n kantaa valmistelemassa ollut Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemä-ki painottaa. te

kane

rva

pell

i

anim

alia

6 2 /2010

Tanja Karpela

Sanottua Risut ja ruusut

muistat varmaankin tarinan valheesta ja totuudesta. Valhe

ja totuus leikkivät yhdessä ja kirmailivat pitkin ja poikin, kunnes

päättivät mennä yhdessä uimaan. Valhe ja totuus riisuivat vaat-

teensa rannalle ja hyppäsivät veteen. Aikansa uituaan pomppa-

si valhe vedestä, puki totuuden vaatteet ylleen ja lähti maailmalle

rellestämään. Alaston totuus nousi vedestä ja lähti ajamaan takaa

totuuden vaatteisiin pukeutunutta valhetta. Siitä lähtien on alas-

ton totuus ajanut valhetta takaa.

Tämä tarina tulee joskus mieleen, kun lukee politiikassa esitet-

tyjä perusteluja olemassa oleville asioille tai valmistelluille päätök-

sille. Erityisesti eläin- ja luonnonsuojeluasioissa on suorastaan sur-

kuhupaisaa törmätä mitä käsittämättömimpiin perusteluihin, joil-

la yritetään maalata hyvinkin arveluttava tai eettisesti kestämätön

toiminta suorastaan eläinsuojelullisiksi pyrkimyksiksi.

Otetaanpa tarkastelun alle viime aikoina paljon puhututtanut

turkistarhaus. Animalia on ansiokkaasti ajanut tavoitetta lopettaa

Suomessa turkistarhaus vuoteen 2025 mennessä eläköitymisen ja

uudelleen kouluttautumisen kautta. Tämä tavoite tulisi kirjata seu-

raavaan hallitusohjelmaan, jotta asiaa voidaan saada eteenpäin

hallitusti ja suunnitellusti ottaen huomioon elinkeinonharjoittaji-

en tilanteet. On hyvä, että asiasta on käyty julkisuudessa keskuste-

lua ja kuten aina, keskustelussa on esitetty kantoja turkistarhauk-

sen jatkamisen puolesta ja vastaan.

Eräs usein esitetty perustelu turkistarhauksen jatkamisen puo-

lesta kuitenkin särähtää korvaan alun tarinan opettamalla taval-

la. On esitetty, että turkistarhaus tulisi säilyttää Suomessa siksi, et-

”Pääministeri Matti Vanhanen uskoo, että televisiossa

nähdyt sairaat turkiseläimet asuvat sairasosastolla, joka

sijaitsee ihan siinä eläinten koulun ja eläinten kirkon

vieressä.”

– Helsingin Sanomien Nyt-liite 5.3.2010.

”Minä olin ansainnut sen. Kerran olin tulossa Pariisista

työmatkalta, ja siellä oli eduskuntatalon rapulla kyltti, jossa

luki, että ’Marimekko on verimekko’. Silloin ajattelin, että

huomenna myyn Grünsteinin pois.”

- Marimekon entinen toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen.

Helsingin Sanomat 3.3.2010.

”Muut oppilaat heittelivät vanhempaa tytärtä lihanpaloilla

kotitalouden tunnilla, eikä edes opettaja puuttunut asiaan.

Kotiin tuli popsi, popsi porkkanaa -pilasoittoja.”

– Vegaaniperheen äiti Sari Simonen muistelee tyttärensä

kouluvuosia 20 vuotta sitten. Iltalehti 14.4.2010.

Tavarataloketju Stockmannille epäeettisesti tuotetun ja epäterveelli-sen hanhenmaksan myynnistä.

Tavarataloketju Stockmannille

päätöksestä luopua häkki- ja

virikehäkkikanaloissa tuotetuista

kananmunista.

Kolumni

Valhe ja totuustä muutoin tarha-

us siirtyy Kiinaan,

jossa eläinsuoje-

luasiat ovat paljon

huonommalla to-

lalla. Turkistarha-

usta siis perustel-

laan jatkettavak-

si eläinsuojeluun

vedoten. Tämä on

mielestäni varsin

käsittämätön pe-

rustelu siksi, että suomalaiset tarhaajat ovat jo myyneet siitoseläi-

miään Kiinaan. Tuolloin ei tainnut olla huolena eikä mielessä Kii-

nan eläinsuojeluongelmat. On aivan totta, että Kiinan eläinsuo-

jeluongelmat ovat mittavia. Turkistarhausta Suomessa ei sillä kui-

tenkaan voida perustella; Kun oikea käsi myy siitoseläimiä Kiinaan

ja vasen julistaa, että tarhausta Suomessa pitää jatkaa, ettei tarha-

us siirry Kiinaan.

Politiikassa ja julkisessa keskustelussa on siis hyvä pohtia, mi-

kä esitetyn perustelun taustamotiivi oikeasti on. Äkkiseltään eläin-

suojelupyrkimykseksi muotoiltu perustelu saattaakin olla valhe

pukeutuneena totuuden vaatteisiin.

Tanja Karpela

Kirjoittaja on kolmannen kauden kansanedustaja,

entinen kulttuuriministeri ja vakaumuksellinen eläinten ystävä.

Lihatalot tarkkailemaan sikojen hyvinvointia

kesk

ust

a.fi

/ku

vapa

nkk

i

72 /2010

teksti tanja eskola kuvat jere hietalamallit nanna grundfeldt, luna ja kolja

nanna grundfeldt, malli ja Suomen huippumalli vuodelta 2009, ei empinyt, kun Animalia kysyi hänen halukkuuttaan osallistua turkiskampanjaan tammikuus-sa. Nanna oli innoissaan voidessaan antaa oman panoksensa turkiseläinten parem-man huomisen hyväksi.

”Olen aina ollut eläinläheinen, minul-la on kaksi kissaa ja koira, ja nyt olemme ehkä hankkimassa kanoja veljeni kanssa. Haluan hyödyntää mallinuraani myös hy-

Nanna tahtoo turkistarhattoman SuomenAnimalian helmikuussa alkanut Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja huipentuu toukokuussa. Kampanjan tavoitetta turkistarhattomasta Suomesta ovat asettuneet tukemaan useat kymmenet julkisuudesta tutut henkilöt.

viin tarkoituksiin, ja Animalia tekee tärke-ää työtä eläinten puolesta”, Nanna kertoo.

Kettu versus koira”Mikä erottaa naalin puudelista?” kysy-tään Animalian kampanjassa, jossa herä-tellään ihmisiä pohtimaan, mitä eroa on turkis- ja lemmikkieläimen oikeuksilla ja itseisarvolla. Miksi kettua on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä kantaa päällä ja koh-della julmasti, mutta koiraa ei?

Todellisuudessa eron turkiseläimen ja ihmisen parhaan ystävän välille tekee ih-minen itse hyväksikäyttämällä toista ja ”pitämällä hyvänä” toista.

Nanna ei pukeudu puudeliin eikä naaliinKysymyksen ketun ja koiran erosta Nan-na kuittaa sanomalla, ettei eroilla ole merkitystä. Jos emme tekisi turkkia lem-mikkikoirasta, ei sitä tulisi tehdä tarhake-

Kuvassa huippumallit Nanna Grundfeldt ja Kolja, sekä Koljan isännän,

Animalian hallituksen varapuheenjohtaja Sami Säynevirran jalka

Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan kuvauksissa maaliskuussa.

8 2 /20108 2 /2010

Huippumallit HAUssaHuippumallin uransa turkiskampanjan kuvauksissa aloittivat Animalian toimistollakin usein vierailevat löytökoirat Kolja ja Luna.

Kolja, n. 3 v. Koljan pesti sujui varovaisen alun jälkeen varsin mallikkaasti. Koljan asenne

mallibisnekseen oli rento, vaikka huoli isännästä välillä kalvoikin. Tarkan ku-vanrajauksen taitavan Jere-kuvaajan ansioista Kolja ja Sami saatiin kuitenkin pidettyä toistensa lähellä joka otoksessa.

Siviilissä Kolja on Viipurin löytökoira. Se otettiin talteen bussipysäkiltä, jolla se seisoskeli päivästä toiseen kuin jotain odottaen. Kolja toimitettiin koiratar-han ja lopulta Viipurin koirat -yhdistyksen kautta Suomeen joulukuussa 2008.

Kolja on äärettömän kiltti, rauhallinen ja hyväntahtoinen koiraneiti, jonka arkuus pohditutti Sami-isäntää ensi alkuun, mutta luottamuksen vahvistuttua Koljan rohkeus on kasvanut: Enää ainoastaan vieraat miehet saavat Koljan vä-hän varovaiseksi.

Luna, ainakin 10 v. Eläkepäiviään viettävä Luna todisti sen, ettei todellinen kauneus katso ikää.

Poseeraaminen Nannan kanssa onnistui yli odotusten, sillä Lunan kostean veto-avan katseen kautta filmille tallentui kaikki olennainen pienen koiran elämästä.

Luna on luonteeltaan hyvin kiltti, mutta silti varsin topakka koirarouva, jon-ka historia alkaa Espanjasta. Tarina kertoo, että Luna oli hylätty malagalaiselle koiratarhalle, kun sen iäkäs omistaja ei enää pystynyt siitä huolehtimaan. Tar-halla Luna joutui viettämään vuoden ennen pääsyään Suomeen vuonna 2007 Kodittomat Espanjan Koirat -yhdistyksen avustuksella. Täällä se sai uuden ko-din emäntänsä Auran ja Iippa-koiran kaverina.

tustakaan. Ihmisten tulisi Nannan mieles-tä pikemminkin ajatella koiraeläinten yh-täläisyyksiä.

”Molempia tulisi kohdella tasavertai-sesti, sillä molemmat ansaitsevat hyvän elämän. Turkistarhaus tulee Suomessa lo-pettaa, sillä turkiseläinten elämä ei ole hy-vää elämää”, Nanna vaatii.

Muoti tuntuu suosivan turkiksia vuo-desta ja vuosikymmenestä toiseen. Malli-na ei voi aina valita, mitä päälleen laittaa, mutta Nanna lohduttautuu ajatuksella, et-tä aina voi kieltäytyä.

”En tiedä, miksi ne turkikset on niin pop muotimaailmassa. Tekoturkiksissa ei ole minusta mitään vikaa, vaikka en it-se käytä edes sellaisia. Mutta kun on ky-se miljoonabisneksestä, niin siinä riittää haastetta”, Nanna pohtii.

Turkiskampanjan finaalissa julkkikset mukanaAnimalia jalkautui toukokuun toisella vii-kolla Helsingissä Lasipalatsin edustalle ke-räämään kansanedustajille lähetettäviä ve-toomuskortteja turkistarhauksen lopetta-miseksi yhdessä julkkistukijoiden kanssa.

Katso, mitä mieltä sinun kansanedusta-jasi on turkistarhauksesta ja lähetä edusta-jallesi turkisterveisiä osoitteessa www.ani-malia.fi/turkisviesti.

Lue Animalian nettisivuilta, ketkä muut julkisuudesta tutut suomalaiset tu-kevat Animalian kampanjaa www.anima-lia.fi/turkistarhatonsuomi.

92 /2010 92 /2010

baltian maiden suurimmalla tur-kistarhalla Balti Karusnahakasvandu-se AS:lla nyljetään vuosittain 15 000 eläintä. Tarhan johtaja Anatoli Musto-nen myöntää, että firmalla menee hy-vin. Myötätuulta purjeisiin ovat puhal-taneet muodin virtaukset ja kasvavat maailmanmarkkinat.

Tarhaaja Mustonen on vakuuttunut siitä, etteivät Viron turkismarkkinoita tule eläinaktivistit hetkauttamaan.

”Turkistarhat ovat yksityisaluetta, jonne kolmansien osapuolten pääsy on tiukasti kielletty. Lisäksi tarhojamme vartioidaan hyvin ja portit ovat lukos-sa.” Mustonen uskoo, että varotoimet pitävät aktivistit poissa hänen tarhoil-taan vastaisuudessakin.

Viron eläinsuojeluyhdistyksen (ELS) ja Loomade Nimel (Eläinten puoles-ta) -järjestön edustajat myöntävät, ettei- vät he ole perillä Viron turkistarhojen tilasta: ”Koska ulkopuolisia ei pääste-

Turkistarhaus on Virossa vaiettu elinkeinoTurkistarhaus on arkipäivää Suomen ohella myös naapurissamme Virossa. Järkyttävät videot suomalaisilta turkistarhoilta saivat kuitenkin varsin vaisun vastaanoton sikäläisessä mediassa. Virolaisten eläinsuojelujärjestöjen mukaan julkinen keskustelu tarhauksesta on vähäistä, sillä turkisalaa verhoaa Virossa niin sankka salamyhkäisyys, etteivät järjestötkään tiedä varmaksi, mitä Viron tarhoilla tapahtuu.

tä tiloille, yhdistyksemme ei ole saanut valituksia tai vihjeitä kaltoin kohdelluis-ta eläimistä”, Evelyn Valtin ELS:n johto-kunnasta kertoo. ”Olemme kuitenkin ol-leet yhteydessä turkistarhojen entisiin työntekijöihin, jotka ovat vahvistaneet epäilymme eläinten huonoista oloista.”

Eläinten puolesta -järjestön aktiivijä-sen Kristina Mering on huolissaan tur-kistarhauksen ympärillä leijuvasta salai-suuden verhosta:”Virosta puuttuu koko-naan julkinen keskustelu turkistarhauk-sesta. Voisi luulla että yksi syy salailuun ovat juuri turkiseläinten huonot olot”, Mering toteaa.

ELS:n johtokunnan ja Viron Vihreän Liiton jäsenen Heiki Valnerin mukaan Vi-ro tarvitsisi kipeästi radikaaleja aktivisteja, jotka valokuvaisivat ja filmaisivat tarhoilla.

”Kyllä, se on laitonta, mutta se on ai-noa keino saada tietää, mitä tarhoilla to-della tapahtuu. Siksi en tuomitse suoma-laisia radikaaleja.”

Tarhauskielto kytee pinnan allaMielipiteet turkistarhauksen kieltämises-tä Virossa vaihtelevat. Meringin ja Valti-nin mielestä kielto on melko realistinen, ovathan Euroopan valtiot yksi toisensa jälkeen kieltämässä turkistarhausta. Vih-reän Liiton Valner kuitenkin olettaa, ettei talouskriisin ja huipputyöttömyyden ai-koina kukaan halua kuullakaan tarhauk-sen kieltämisestä Virossa.

Viron eläintensuojeluyhdistys (ELS) työskentelee yhdessä Viron Vihreän Lii-ton kanssa saadakseen läpi uuden muu-toksen eläinsuojelulakiin. Voimaan tulles-saan lakimuutos kieltäisi eläinten kasvat-tamisen pelkästään turkiseläimiksi vuo-teen 2020 mennessä.

Valner epäilee kuitenkin, etteivät uudet rajoitukset tule vastaamaan ELS:n Viron maatalousministeriölle lähettämiä muu-tosehdotuksia.

”Meidän on vain oltava realistisia ja otettava Viron nykyinen kehitystaso huo-mioon. Täällä eläinsuojelijat nähdään edelleen sekopäisinä kiihkoilijoina, joil-la ei ole parempaa tekemistä kuin taistella joidenkin likaisten elukoiden hyvinvoin-nista. Tällaisessa maailmassa me eläm-me”, Valner myöntää surullisena.

annika lepp

Viron eläinsuojeluyhdistyksen Evelyn

Valtin haluaisi, että Viro seuraisi muita

EU-maita ja kieltäisi turkistarhauksen.

Turkistarhaus alkoi Virossa 1920-luvulla. Viron tilastokeskuksen mukaan maassa on nykyään noin 200 000 turkiseläintä. Eläin-lääkintä- ja elintarvikelautakunta on rekis-teröinyt 22 turkistarhaa, jotka vievät tuot-teitaan enimmäkseen Suomeen, Turkkiin ja Venäjälle. Eläinten puolesta -liikkeen mukaan Virossa on kuitenkin yli 35 turkis-tarhaa eri puolilla maata.

anim

alia

anni

ka l

epp

10 2 /2010

Tutkimustiedolla tuskaa vähemmäksi eläinten hyvinvointikeskus perustettiin

vuonna 2009 Helsingin yliopiston yhtey-teen. Keskuksen tarkoituksena on kerätä yhteen alan asiantuntijoita ja edistää siten eläinten hyvinvointia koskevan tutkimus-tiedon levittämistä ja tunnistaa kansallisia tutkimustarpeita. Hyvinvointikeskusta ra-hoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

FT Satu Raussi astui eläinten hyvin-vointikeskuksen johtoon vuodenvaih-teessa. Aiemmin hän on toiminut tutkija-na ja erikoistunut nuorten nautojen käyt-täytymiseen. Keskuksen johtajana hän tu-lee keskittymään eläinten hyvinvointiin liittyvän asiantuntijaverkoston tehokkaa-seen pyörittämiseen, alan tutkimustiedon levittämiseen ja sen tuomiseen yhteiskun-nallisen keskustelun pohjaksi.

”Tässä toimii tavallaan kolmio, eli Elin-tarviketurvallisuusvirasto (Evira), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja tutki-muksen edustajat. Heidän välillään minä pyrin välittämään tietoja esimerkiksi tar-peellisista kehitysalueista ja uusimmista tutkimustuloksista”, Raussi kertoo.

Keskuksen piiriin kuuluvat kaikki eläi-met, jotka jollain tapaa ovat ihmisen vai-kutuksen alaisina ja yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä. Keskuksen toiminta kattaa jo tuotantoeläimet, tulevaisuudes-sa siellä tullaan huolehtimaan myös lem-mikkien hyvinvoinnista.

Eläinsuojelulaki kaipaa uudistustaSuomen eläinsuojelulain kokonaisuudis-tustyö aloitetaan lähiaikoina, ja siihen myös Satu Raussi osallistuu aktiivisesti.

”Tällä hetkellä suurimpia ongelmia tuotantoeläinten hyvinvoinnissa aiheut-tavat tilanahtaus ja tekemisen puute. Var-sinkaan tekemisen puutetta ei osata näh-dä aina ongelmana, koska kaikille ei ole selkeää, millaista tekemistä eläimet tarvit-sevat voidakseen hyvin”, Raussi miettii.

Eläinten oloihin on tulossa pieniä pa-rannuksia jo ennen lakiuudistusta: Siat ovat saamassa enemmän tilaa ja kuivike-materiaalin käyttö tulee pakolliseksi. In-vestointituilla puolestaan ohjataan uusia rakennuksia entistä paremmiksi eläinten kannalta, kun tukia on mahdollista saada vain eläinsuojelulain minimivaatimukset ylittäviin eläinsuojiin. Eläintilojen suun-nittelijoilla on Raussin mukaan merkittävä vastuu eläinten hyvinvoinnista.

”Käytännössä eläinlääkäreiden tuli-si tarkastaa ja hyväksyä eläinrakennuksen suunnitelmat, mutta aina näin ei valitetta-vasti tapahdu.”

Kuluttaja-aktiivisuus on tärkeääTuotantoeläinten hyvinvointiongelmat puhuttavat tällä hetkellä koko Euroop-paa. Ratkaisuksi kuluttajien vaatimuk-siin on ehdotettu eläinten hyvinvointi

-merkkiä, joka voitaisiin myöntää sellai-sille eläinperäisille elintarvikkeille, jotka on tuotettu tietyin, lainsäädäntöä korke-ammin vaatimuksin.

”Merkinnän hyvä puoli on se, että se toisi eläinten kannalta hyville tiloille mahdollisuuden erottua markkinoilla ja kuluttajille mahdollisuuden valita niitä tuotteita. Merkintä lisäisi myös valvontaa sen piiriin kuuluvilla tiloilla. Valitettavasti merkintä ei kuitenkaan auttaisi niiden ti-lojen eläimiä, jotka jäävät sen ulkopuolel-le”, Raussi pohtii.

Satu Raussin mielestä kuluttajilla on pal-jon valtaa vaikuttaa siihen, miten tuotanto-eläimiä pidetään Suomessa. Luomutuottei-takin olisi jaksettava kysyä aina vaan uudes-taan ja uudestaan, ja kun niitä tulee kaup-paan, on muistettava myös kiittää niistä.

Raussi arvostaa myös eläinsuojelujär-jestöjen aktiivisuutta, sillä ne saavat ai-kaan sellaista keskustelua eläinten hyvin-voinnista, mitä muuten ei käytäisi.

”Lopulta yhteiskunnallinen keskuste-lu vaikuttaa aina säädöksiin asti”, Raus-si uskoo.

Eläinten hyvinvointikeskuksen toimin-taa voi seurata blogin kautta, jossa julkais-taan runsaasti myös muita ajankohtaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä uutisia: http://elaintenhyvinvointikeskus.edub-logs.org. laura uotila

”Tekemisen puutetta ei osata nähdä ongelmana, koska kaikille ei ole selkeää, millaista tekemistä eläimet tarvitsevat voidakseen hyvin.”

kan

erva

pel

li

112 /2010

suomessa toimii tällä hetkellä noin 120 vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa ja -neuvojaa. Eläinsuojeluviranomaisten ai-ka ei riitä kaikkien eläinsuojeluilmoitus-ten tarkastamiseen, ja toisaalta monelle il-moittajalle on pienempi kynnys ottaa yh-teyttä eläinsuojeluvalvojaan varsinaisen viranomaisen sijaan.

Vapaaehtoisilla eläinsuojeluvalvojil-la ei ole viranomaisoikeuksia, eli he eivät voi antaa eläimiä koskevia määräyksiä. He voivat kuitenkin ohjeistaa ja neuvoa eläi-men oikeanlaisessa hoidossa, ja tarvitta-essa viedä asian eteenpäin viranomaisten käsiteltäväksi.

Vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat paikkaavat viranomaisvalvonnan aukkoja

Eläinsuojeluvalvojat kouluttaa ja ver-koston toiminnasta vastaa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto.

”Uudet eläinsuojeluvalvojat koulute-taan yhteensä 9 päivää kestävällä kurssil-la. Kurssin lopuksi järjestetään loppukoe, jonka läpäisseet voivat anoa SEY:ltä oike-utta toimia liiton vapaaehtoisena eläin-suojeluvalvojana. Lisäksi valvojilta edel-lytetään suosituksia paikallisilta eläinsuo-jelutoimijoilta. Tänä keväänä kurssi jär-jestettiin Oulussa”, SEY:n viestintäpääl-likkö Maria Blomster kertoo.

Valvojan työ vaatii kylmää päätä ja lämmintä sydäntäBlomsterin mukaan erityisen tärkeää eläinsuojeluvalvojalle on hyvä tietotai-to eri eläimistä jo ennen valvojaksi ryh-tymistä, esimerkiksi harrastusten tai työn kautta. Mutta myös vahvat hermot sekä hyvät sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, sil-lä työhön kuuluu hyvin paljon ihmisten kanssa neuvottelemista.

”Myöskään liian herkkä tai helposti tulis-tuva ihminen ei tässä työssä pärjää, sillä pää on pystyttävä pitämään kylmänä tuli eteen mitä tahansa”, Maria Blomster kuvailee.

Lemmikit työllistävät enitenEläinsuojeluvalvojien eteen tulevat ta-paukset riippuvat paljon valvojan toimi-alueesta. Kaupungeissa työllistävät eni-ten lemmikkieläinten olojen tarkastukset, maaseudulla tarkastuksia tehdään myös tuotantoeläintiloille.

”Seura- ja harraste-eläimistä tulee il-moituksia eniten, koska ne näkyvät ulko-puolisille paremmin kuin tuotantoeläi-met. Suljetuissa tuotantoeläinrakennuk-sissa eivät naapurit juuri vieraile, joten tietoa tuotantoeläinten oloista on vaikea saada”, Blomster kertoo.

”Yleisimmin tapaukset koskevat puut-teellista hoitoa, kuten liikunnan tai ruo-kinnan laiminlyömistä. Suoranaisia väki-valta- tai sadistisia tapauksia tulee valvo-jien eteen onneksi vain harvoin.”

Eläinsuojeluvalvonta kuuluu Suomessa periaatteessa viranomaisten hoidetta-vaksi, mutta käytännössä vapaaehtoinen toiminta on välttämätöntä.

sey:

n a

rkis

to

12 2 /2010

vantaalainen Pirkko Mikkola on vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja. Hä-nelle työ on kutsumus, johon lähtosykä-yksen antoivat viestinten välittämät ku-vat kärsivistä eläimistä ja eläinten kuole-mista, joihin syypäänä oli ihminen.

Pirkko Mikkola osallistui vuosi sit-ten SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistys-ten liiton järjestämälle eläinsuojeluval-vojakurssille tarjoten auttavan käten-sä eläimille. Tällä hetkellä Mikkola toi-mii SEY:n alaisena eläinsuojeluvalvoja-na Vantaan ja Helsingin alueella.

Mikkolan mukaan yleisimmin ilmoi-tuksen eläinsuojeluvalvojalle tekee naa-puri. Usein taustalla ovat vain naapurus-ten huonot välit, mutta joskus yhtey-denotto paljastaa vakavan tapauksen.

”Saimme vähän aikaa sitten ilmoi-tuksen omistajasta, joka pahoinpite-li koiraansa. Puhuin hänen kanssa pu-helimessa monta tuntia. Hän oli asialli-nen, mutta puolusteli tekojaan, eikä ta-junnut tilanteen vakavuutta. Hän sanoi koiransa olevan niin luupää, että koulu-

Pitkäkarvainen mäyräkoira Donna tuli

Tallinnasta eläinsuojeluvalvoja Pirkko

Mikkolalle vuoden ikäisenä. Entinen omistaja

joutui luopumaan koirasta allergian takia.

Eläinsuojeluvalvojille enemmän päätösvaltaa

tus vaatii kovempia otteita”, Pirkko Mik-kola päivittelee.

Myös vanhoista ja sairaista eläimis-tä tulee yhteydenottoja valvojille. Viime kesänä Mikkola sai ilmoituksen 14-vuo-tiaasta, halvaantuneesta koirasta. Kun hän tapasi omistajat, koira oli silmin-nähden huonossa kunnossa.

”Vastaanotto ei ollut kovin miellyttä-vä. Ehdotin varovasti koiran lopettamis-ta, mistä pariskunta raivostui. He aikoi-vat ostaa sille rollaattorin… En voinut uskoa kuulemaani”,Mikkola muistelee.

”Olen itse luopunut monesta koiras-ta elämäni aikana, ja joka kerta se te-kee yhtä kipeää. Mutta luopuminen on myös eläinrakkautta.”

Eläinsuojelulainsäädäntö rajoittaa valvojien työtäVapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien työ on tärkeä osa eläinten hyvinvointia, sillä viranomaisten aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan. Valvojia tulisi olla enem-män. Suurimpana ongelmana Pirkko Mikkola näkee kuitenkin eläinsuojeli-joiden ja -neuvojien rajoitetun päätös-vallan sekä viranomaisten hitauden.

Mikkola kerran jo jätti eläinsuojelu-tehtävät, kun hänestä tuntui, ettei apu mennyt perille kovista ponnisteluis-ta huolimatta: Mikkolan tekemän eläin-suojeluilmoituksen jälkeen meni kuu-kausia, ennen kuin viranomaiset puut-tuivat asiaan.

”Ja tilanne on edelleen ratkaisemat-ta, koska viranomainen ei ole tehnyt päätöstä. Tuntuu turhauttavalta nähdä eläinten kärsivän, kun ei itse voi enem-pää auttaa”, Mikkola suree.

”Mutta eihän tätä noin vain lopeteta, kun sydän on vahvasti tekemisessä mu-kana, vaikka kyllä tässä joutuu itseän-sä kovettamaan”, Pirkko Mikkola toteaa kyynelsilmin.

teksti ja kuva vera miettinen

Yhteistyössä viranomaisten kanssa

Koska vapaaehtoisilla valvojilla ei ole vi-ranomaisoikeuksia, on hyvä yhteistyö paikallisten eläinsuojeluviranomaisten kanssa tärkeää.

”Varsinaisilla viranomaisilla, kuten esimerkiksi poliiseilla, ei välttämättä ole kunnollista eläinsuojelulain tuntemusta, tai pahimmillaan poliisi ei edes tiedä ole-vansa eläinsuojeluviranomainen. Valvoji-en työ onkin korvaamatonta, koska viran-omaisilla ei ole riittävästi aikaa tai edes riittävästi tietoa hoitaa kaikkia tulevia eläinsuojeluilmoituksia”, Maria Blomster huomauttaa.

”Ihanteellinen tilanne olisi se, että val-vojat voisivat pääasiassa keskittyä ennal-taehkäisevään eläinsuojelutyöhön eli ih-misten neuvontaan. Tällä hetkellä viran-omaisvalvonnan tila on kuitenkin niin huono, että vapaaehtoisten valvojien ai-ka menee eläinsuojeluilmoitusten tarkas-tamisessa, vaikka virallisestihan ne oli-si viranomaisten hoidettava. Eläinsuoje-luvalvojien työ on aikamoista tulipalojen sammuttamista niiden estämisen sijaan”, Blomster summaa.

Lisätietoja SEY:n valvojatoiminnasta sekä tulevista kursseista saa osoitteesta www.sey.fi. laura uotila

132 /2010

Kirjavinkit

kirja Biologi Jussi Viitalan uusi teos Äly-käs eläin pohtii kysymystä, onko ihminen maapallon älykkäin laji ja millaisia älyllisiä ominaisuuksia on muilla eläinlajeilla.

Usein me ihmiset pidämme itseäm-me automaattisesti älykkäimpänä laji-na maailmassa ja eläinten saavutukset kui-tataan helposti vaistotoiminnoiksi. Viitala käy teoksessaan läpi kuitenkin lukuisia esi-merkkejä, jotka todistavat eläinten älyk-kyydestä, ongelmanratkaisusta ja tietoises-ta ajattelusta: Esimerkiksi korppi tunnistaa oman peilikuvansa ja simpanssiyhteisöt ra-kentavat työkaluja, joiden tekeminen siir-tyy perimätietona lauman poikasille.

Osuvaa on kirjassa myös pohdinta siitä, että niin älykkäänä ja loogisena pidetyn ihmisen toiminnasta itse asiassa suuri osa perustuu evoluutiosta kumpuaviin vaistoi-

Älykäs eläinViitala, Jussi: Älykäs eläin. Atena kustannus 2010, 206 s.

hin. Jopa taipumus uskonnollisuuteen ja auktoriteettiuskoisuuteen on pystytty pai-kantamaan tiettyyn geeniryppääseen!

Viitalan teos on kunnianhimoinen pyr-kimys kartoittaa laaja filosofinen ja biologi-nen aihe yhden kirjan sivuilla. Parasta antia teoksessa ovat lukuisat esimerkit eläinmaa-ilmasta, huolelliset selvitykset uusimman geenitieteen tuloksista sekä esimerkiksi autististen ihmisten erityiskyvyistä. Kirja on helppolukuinen ja sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneet mm. ihmisaivoista, evoluu-tiosta, geenien ja oppimisen yhteisvaiku-tuksesta sekä eläinten kyvyistä älykkääseen ongelmanratkaisuun.

Aikaisemmin kirjoittajalta on ilmestynyt mm. Tieto-Finlandia-ehdokkaanakin ollut teos Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2004). eeva suhonen

Vegaanikeittiö 2.0Eläinoikeusyhdistys Fauna ry. Vegaanin uusi keittokirja. Like Kustannus 2010. 160 s.

kirja Kiinnostus kasvisruokaa kohtaan li-sääntyy jatkuvasti, joten ajankohta päivit-tää Vegaanin keittokirja on mitä otollisin. Edeltäjää myytiin huikeat 10 000 kappalet-ta, mikä on keittokirjalle Suomessa kunni-oitettava saavutus. 11 vuotta sitten julkais-tu Vegaanin keittokirja nosti riman korkeal-le, mutta Vegaanin uusi keittokirja lunastaa odotukset verrattain hyvin.

Raikas ulkoasu herättää huomion, ja kir-jan alun perehdytysosio veganismiin on kirjoitettu asiantuntevasti ja tavalla, jonka uskon puhuttelevan sekä uteliasta aloitteli-jaa että vegaaniveteraania. Vaikeampaa on sen sijaan sanoa, kuinka paljon uutta re-

Lihan himoHietala, Olli: Lihan himo/Lust for meat. Huuda Huuda 2010. 32 s.

kirja Olli Hietalan sarjakuvakirjanen Li-han himo on sympaattinen tarina eräästä retkestä kasvissyönnin maailmaan.

Aihe tarjoaa oivan mahdollisuuden sor-tua saarnaavaan, ahdistavaan kertomuk-seen eläinten kärsimykseen ja parempaan elämäntapaan heräämisestä. Tarinan alku-puolella painottuva piinallinen elämä ve-gaanikämppiksen kanssa ja myöhempiä

septit antavat kokeneelle vegaanille, sillä mullistavan rohkeilta tai kekseliäiltä ne ei-vät ensikatsomalta vaikuttaneet.

Kokeilin kirjasta neljää helpohkoa resep-tiä: Kaunis, mutta myös vivahteikas ja ta-sapainoinen punajuuri-mustapapu-salaat-ti yllätti iloisesti. (Päätyy meillä seuraavaan juhlapöytään!) Macaroni & Cheese tofus-ta, kauramaidosta ja oluthiivahiutaleista oli tottumattoman suuhun hiukan tunkkainen, sen sijaan hamppupesto helppo ja mau-kas. Taatelikakku vakuuttaa minut entises-tään siitä, että makeat leivonnaiset ovat se vegaanikeittiön ala, jossa amatöörinkin on helpointa onnistua.

Kiitosta siitä, että ruokien ravintoarvot on huolella mietitty. Viehättäviä kuvia olisi katsellut enemmänkin. riikka suominen

kasvisruokakokeiluja seuraavat puhdasop-pisuusvaatimukset luovat kuitenkin kirjaan monisävyisyyttä ja huumoria. Kirjaa sävyt-tääkin sekä kirjoittajan pohdiskeleva kriit-tisyys että jatkuva pilke silmäkulmassa. Ko-konaisuus tarjoaa varmasti samaistumis-pintaa sekä veganismia vierestä ihmetel-leille että jokaiselle kasvisruokavalion jos-kus valinneelle.

Kirja ei edes pyri tarjoamaan aukotonta tarinaa kasvisruokakokeiluun ajautumises-ta. Joidenkin valintojen ja käänteiden taus-tat jäävät kertomatta, mutta lukijassa he-räävät kysymykset voivat olla ihan terveel-lisiä. Tarinan sekaan ujuttautuvat vinkit ar-kisista ruuista ja leivonnaisreseptit. Sivu-jen alareunassa kulkeva englanninkielinen käännös tekee opuksesta mahdollisen lah-jan myös ulkomaalaiselle veganismia tai kasvissyöjää ihmettelevälle ystävälle. salla tuomivaara

14 2 /2010

Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy

Länsi-Helsingin kirjanpito Oy | Pajamäentie 400360 Helsinki | puh. 050 3513941

Helge Örn

Kattavat tilitoimistopalvelutyli kymmenen vuoden kokemuksella

Ota eläinotos ja osallistu kilpailuun!

Animalia järjestää kesän kunniaksi valokuvauskilpailun, jossa on kolme aihealuetta:

1) Tuotantoeläinten arkea2) Eläin ja ihminen3) Vapaa sarja

Voit osallistua yhdellä kuvalla jokaiseen kategoriaan. Jokainen kolmesta voittajasta palkitaan Peter Singerin ”Oikeutta eläimille” -kirjalla!

Kilpailuun osallistuneet kuvat jäävät Animalian käyttöön eikä niiden myöhemmästä käytöstä makseta korvauksia. Jos kuvassa on ihminen, varmistathan häneltä, että kuvan saa luovuttaa Animalialle. Kilpailuaika on 1.6.–15.8. Voittajat julistetaan Animalia-lehdessä 3/2010. Voit toimittaa kuvat jpg-muodossa osoitteeseen lehti@animalia.fi tai paperivedoksina osoitteeseen Valokuvakilpailu/Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

(väki)vallattomat -leirisaako tappaa? liittyvätkö ihmisiin ja eläimiin kohdistuva väkivalta toisiinsa? mitä väkivallatto-muus tarkoittaa? voisivatko rauhan- ja eläinjärjes-töt toimia väkivallattomuuden puolesta yhdessä?

Sadankomitea ja Animalia yhdistävät voimansa ja ide-ansa järjestämällä nuorille suunnatun (väki)vallattomat -leirin, jossa on tarkoitus miettiä rauhan- ja eläinasi-an yhteyttä. Leiriohjelma sisältää paitsi antoisia keskus-teluja ja avartavaa yhdessäoloa, muun muassa vierailun Loviisan rauhanfoorumiin sekä turkistarhalle tai muulle eläintuotantotilalle.

leiri järjestetään 4.–8.8.2010 upeissa merimaise-missa porvoossa, lapparbäckin leirikeskuksessa, noin 60 kilometrin päässä helsingistä.

Leiri tulee olemaan hinnaltaan edullinen ja matkakus-tannuksista korvataan merkittävä osa. Kysy lisää leiristä ja ilmoittaudu Millalle milla.pyykkonen@sadankomitea.fi / puh. 040 1679660

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng KyLapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki

Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fi

www.strenglaki.fi

152 /2010

SIKAteksti tanja eskola kuvat istockphoto

Inhimillinen eläimeksiSikaa kuvataan älykkääksi, sosiaaliseksi, hyvätapaiseksi ja aktiiviseksi eläimeksi. Ihailtavia ominaisuuksia:

Ilahtuisimme varmasti itsekin, jos saisimme osaksemme imartelua samoin adjektiivein. Ehkä siksi sanotaankin, että siat muistuttavat enemmän ihmisiä ja koiria kuin nautakarjaa tai lampaita. Sikojen käyttäytyminen on eläintieteilijöiden mukaan monessa mielessä jotain lihansyöjien ja kehittyneempien sorkkaeläinten väliltä.

16 2 /2010

Sika kulttuurissa

kulttuurisena vertauskuvana sian ih-misyys ja ihmisen eläimellinen sikamai-suus ovat jo vuosituhansia pitäneet yhtä.

Raamatun kielessä, samoin kuin mo-noteistisissä uskonnoissa laajemminkin sika edustaa likaisuutta, syntiä, pahuutta, ahneutta ja siveettömyyttä. Sian serkulla, villisialla, on jopa paikka paholaisen sym-bolina. Varhaisemmassa ja ei niin kristilli-sessä symboliikassa sikaa on toisaalta pi-detty hedelmällisyyden, onnen ja vaurau-den vertauskuvana.

Arkisessa kielenkäytössämme sika mielletään usein epäsiistiksi ja -korrek-tiksi ahmatiksi. Myös huonotapaista ih-mistä (yleensä miestä) sanotaan siaksi. Porsastelulla tarkoitetaan sotkemista, si-kailu on itsekästä, häikäilemätöntä käy-töstä ja epäkohteliaasta ihmisestä voi-daan käyttää adjektiivia sikamainen. Vii-mevuosina sikaan on kuitenkin puhekie-lessä alettu yhdistää positiivisempia mie-likuvia: Sikahyvä, sikamakee ja sikasiisti ovat kansan suussa kuluneita kehuja.

Populaarikulttuurin ikonisoimat kult-tisikahahmot Wagnerista Miss Piggyyn, Putte-possuun ja Nasuun ovat tehneet si-asta sympaattisen, huumorintajuisen, ja joskus jopa narsistisen eläinolennon, jo-hon samaistuminen on helppoa.

Sika ihmisen historiassaSikaa on pidetty kotieläimenä yli 7000 vuotta. Kotoisat kesysikamme polveu-tuvat villisiasta, joka otettiin kotieläin-repertuaariin kiinteän asutuksen myötä: Sika merkitsi vakiintunutta asutusta pai-mentolaisuuden sijaan, ja näin siitä tuli myös urbanisoitumisen symboli.

Paitsi lihasta ja nahasta, on ihmisen kiittäminen sikaa muun muassa jätehuol-losta, maatalouden ja lääketieteen edis-tysaskelista, sekä avusta huume- ja herk-kujahdissa:

Sian tonkiessa maata kärsällään sai ih-minen tiettävästi idean aurasta maan-muokkauksen apuna. Teollistumisen ai-kakaudella siat olivat korvaamaton apu hävittäessään kotitalouksien jätteet pa-rempiin suihin kaduilta märkänemästä.

Sian ja ihmisen anatomia ja geneetti-nen perimä ovat niin yhtäläiset, että lää-ketieteessä sikoja on käytetty kokeisiin ja kehitelty ihmisen vara-osiksi jo vuosi-kymmeniä: Sydänkirurgiassa “lainataan” läppiä sioilta ihmisille rutiininomaisesti.

Ranskassa sikoja on käytetty tryffeli-en etsintään. Jopa koiraakin paremmalla hajuaistillaan siat ovat osoittaneet keräi-lijöille maan alla kasvavien arvosienten esiintymispaikat. Saman huippuunsa vi-rittyneen hajuaistin vuoksi sikoja on val-jastettu eri puolella maailmaa poliisivoi-mien avuksi huumejahtiin.

Sika luonnossaSiat ovat aktiivisia ja uteliaita laumaeläi-miä, joiden reviiri luonnossa voi olla jopa parin sadan hehtaarin laajuinen. Tiluksia mittaillessaan siat vaeltelevat päivittäin 4–6 kilometrin pituisia matkoja.

Siat elävät 8–10 eläimen hierarkkisessa laumassa, johon kuuluu emakkoja porsai-neen. Karjut elelevät yleensä yksinään, ja vierailevat emakoiden luona vain lisään-tymisaikana.

Emakko eristäytyy laumastaan ennen porsimista ja saattaa vaellella useitakin ki-lometrejä löytääkseen sopivan pesäpai-

kan. Kun sopiva paikka on löytynyt, se kaivaa kuopan ja rakentaa sinne muhkean pesän lehdistä, ruohosta ja oksista.

Siat elävät luonnossa hyvin vaihtelevissa oloissa, joten niille on kehittynyt voimakas taipumus tutkia ympäristöään. Ne haistele-vat, tonkivat ja näykkivät uteliaina herkäl-lä kärsällään ja oppivat helposti uutta. Sika käyttää tonkimiseen ja muuhun ruoan et-sintään noin puolet valveillaoloajastaan.

Siat ovat tunnettuja siisteydestään: Ne pitävät pesänsä puhtaana ja jopa vastasyn-tyneet porsaat välttävät tarpeidensa teke-mistä pesään. Siisteyttä kuvaa lisäksi se, että sialla on eri paikat syömistä, lepoa ja nukkumista varten.

Mielikuvamme sikojen epäsiisteydestä johtunee sikojen tavasta vilvoitella piehta-roimalla mudassa. Sioille jopa tunteja kes-tävät mutakylvyt ovat olennainen osa ke-honhoitoa, sillä sioilla ei ole hikirauhasia, joten ne kärsivät helposti kuumuudesta.

Sika lätissä Suomessa teurastetaan vuosittain 2,4 miljoonaa sikaa. Suomalaisten sikatilo-jen koot vaihtelevat 100 ja 20 000 välil-lä. Sikalat jaetaan tuotannon mukaan seu-raavasti: Emakkosikala eli porsitussikala tuottaa porsaita. Liha- eli kasvatussikalas-sa kasvatetaan porsaista sikoja lihantuo-tantoa varten. Yhdistelmäsikalassa por-sitetaan emakot ja kasvatetaan porsais-ta täysikasvuisia teuraskokoon asti. Jalos-tus- ja siitossikalat tuottavat jalostuseläi-miä muille sikaloille.

Lain mukaan yhdellä satakiloisella si-alla täytyy olla tilaa 0,65m² eli noin sa-nomalehden aukeaman verran. Pesänte-komateriaalia ei lain mukaan tarvitse jär-

”Lain mukaan yhdellä satakiloisella sialla täytyy olla tilaa 0,65m² eli noin sanomalehden aukeaman verran.”

172 /2010

jestää, jos se hankaloittaa sikalassa käy-tettävän lietelantajärjestelmän toimintaa. Sikaloissa sioilla ei myöskään ole muta-kylpymahdollisuuksia, vaan ne joutuvat usein kieriskelemään omassa ulostees-saan. Luonnossa siisti sika ei koskaan sot-kisi itseään omilla jätöksillään.

Sika porsii pari kertaa vuodessa, 10–14 porsasta kerrallaan. Porsaat joutuva ko-kemaan ensimmäisten elinpäivien aika-na monta kivuliasta toimenpidettä, kuten korvien loveamisen, hampaiden katkaisun ja kastraation.

Tehosikaloissa porsaat vieroitetaan emostaan viiden viikon ikäisinä. Luonnos-sa emakko imettää porsaitaan 12–17 viikon ikäisiksi asti. Porsaiden vierotuksen jälkeen emakko siemennetään uudelleen tiineeksi.

Siinä, missä luonnonvarainen sika käyt-tää vuorokaudessa jopa 8 tuntia syömi-seen ja ruuan etsintään, sikaloissa ruokai-

Kuuluisia sikoja:Wagner, sarjakuvataiteilija •

Juba Tuomolan Viivi ja

Wagner sarjakuvasta

Putte-possu, Looney Tunes •

ja Merrie Melodies -animaatio-

sankari

Babe-possu, elokuvatrilogian •

urhea pikkuporsas

Miss Piggy, Muppet Show:n diiva•

Pyllerö, Nalle Luppakorvan kaveri•

Nasu, Nalle Puhin ystävä•

Veli Ponteva, Veli Viulu ja Veli •

Huilu, Disneyn sikaveljekset

Sika, Julia Vuoren •

sympaattinen piirroshahmo

Napoleon, sikojen johtaja •

George Orwellin Eläinten

Vallankumous -teoksessa

lu on fast foodia, mistä johtuu, ettei reilun puolen tunnin aterioinnissa ole tarpeeksi aktiviteettia sioille.

Tekemisen puutteen lisäksi karut, kui-vikkeettomat karsinat, huono ilmanvaih-to, liian suuret ryhmät, ahtaus, melu ja loistartunnat aiheuttavat sioille häiriökä-yttäytymistä, kuten tappeluita, häkin put-kien ja toisten sikojen saparoiden, korvi-en ja kylkien pureskelua sekä apatiaa.

Sika lautasellaSuomessa syödään sianlihaa noin 35 kiloa henkeä kohden vuodessa. Sianlihaa kulute-taan kaikista lihalaaduista eniten ja sen ku-lutus on kasvussa. Sianliha on myös Suo-men lihateollisuuden tärkein vientituote.

Eettisesti siankasvatus kuuluu eläintuo-tantomuotojen ongelmallisempaan päähän.

Lue lisää sioista ja siantuotannosta Animalian nettisivuilta www.animalia.fi.

”Eettisesti siankasvatus kuuluu eläintuotanto-muotojen ongelmallisempaan päähän.”

18 2 /2010

Animalia testaa

Tuote ja saatavuus Raadin kommentit

Wheaty ”Meetvursti” 14+ pistettäSaatavuus: Erittäin hyvinvarustetut K-ryhmän kaupat sekä ekokaupatHinta: 7,45 € / 200 g (Kilohinta 37,25 € / kg)

”Rasvainen ja aika tulinen.” ”Sopivan maustei-nen.” ”Rakenne mehevä ja miellyttävä suussa; maku pirskahteleva, pirteän paprikainen.”

Topasin Spacebar Tofu –nakki 13 pistettäSaatavuus: Vegetukku.fi sekä ekokaupatHinta: 1,19 € / 40 g yksittäispakkaus (29,75 € / kg)

“Savun maku ja tuoksu hurmaa.” ”Koostumus erittäin hyvä, sopivan kiinteä.” ”Vähän liian voimakas savunmaku, etenkin jälkimakuna.” ”Rakenne perusnakkimainen.”

Redwoodin VegiDeli Oregano & Basil: 12 pistettäSaatavuus: Ruohonjuuri, Asoka ja muut ekokaupat. Hinta: 5,07 € / 300 g (16,90 € / kg)

”Hyvä koostumus, voimakas yrttimaku, joka varmaan jakaa mielipiteitä.” Sopivasti mausteinen.” ”Harmaanvihervä ulkonäkö ei niin houkutteleva.”

Wheaty Talonpojan nakki 12 pistettäSaatavuus: Erittäin hyvinvarustetut K-ryhmän kaupat sekä ekokaupat.Hinta: 3,40 € / 150 g (22,67 € / kg)

”Vähän sitkeä, narskuu hampaissa.” ”Makkaramainen ulkonäkö ja tuoksu.” ”Runsaasti purtavaa, rakenne suorastaan lihaisa.” ”Aika suolainen.”

Poutun Tofu Kasvisgrilleri 9 pistettäSaatavuus: Hyvinvarustetut kaupat kautta maan.Hinta: 2,80 € / 320 g (8,75 € / kg)

”Ei oikein minkään makuinen.” ”Omaan makuuni liian makkaranmakuinen.” ”Rakenne vetelä ja jauhoinen, suutuntuma epäilyttävän epämääräi-nen.” ”Tuoksu ja ulkonäkö aidon makkaraisia.”

teksti aura yliselä

isto

ckph

oto

Vegemakkaraa kesägrilliinKun sekasyöjät käristävät kesällä grillimakkaraa, voi kasvissyöjällä mennä helposti sormi suuhun. Kannibalismi ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä grillaus on lakannut olemasta karnivorien yksinoikeus: Kasvismakkarat ovat tulleet maahamme jäädäkseen!

niin sanottujen ekokauppojen valikoi-missa on nykyään valinnanvaraa vaati-vimmillekin herkkusuille. Ennakkoluu-loista poiketen kasvismakkarat ovat suu-rimmaksi osaksi vegaanisia, lisäaineetto-mia, energiasisällöltään rikkaita ja lihai-sia versioitaan huomattavasti proteiinipi-toisempia.

Animalian raati testasi viittä erilais-ta vegaanista makkaraa. Testin makkarat hankittiin Helsingin Ruohonjuuresta, Ve-getukusta sekä paikallisesta S-marketis-ta ja ne valmistettiin paistamalla kevyes-ti pannulla margariinissa.

Raadin suosikiksi nousi Wheatyn val-

mistama ”Meetvursti”, joka oli maistelluista makkaroista rasvai-sin ja mausteisin. Toiselle sijalle si-joittui Topasin valmistama Spacebar Tofu-nakki. Viimeisen mitalisijan jakoi-vat Wheatyn Talonpojan nakki sekä Ve-giDelin pakasteena myytävä Oregano & Basil -makkara. Perää pitämään jäi suo-malaisen Poutun valmistama Tofu Kas-visgrilleri.

Testissä maistelluista makkaroista suurin osa oli vehnägluteenista eli seita-nista valmistettuja. Kaksi makkaraa oli soijapohjaisia. Topas käyttää tuotteis-saan eurooppalaista luomusoijaa, Pou-

tun raaka-aineen alkuperästä ei sen sijaan ole tietoa. Gluteenitonta ja soijatonta ruo-kavaliota noudattavien kannattaa tutustua lupiinista ja hampusta valmistettuihin kas-vismakkaroihin.

Kasvismakkaroiden hinnat saattavat vaihdella myymälöittäin, joten jutussa esiintyvät hinnat ovat viitteellisiä.

Lisää kesäisiä grilliherkkuja löydät Ani-malian uudesta grilliruokavihkosesta!

192 /2010

ruotsissa ollaan yleensä hippusen edellä useimmissa asioissa, kuten muo-dissa ja urheilussa. Kasvissyöntikin oli, totta kai, Tukholmassa jo tuttu asia kun suomalainen media vasta 90-luvulla alkoi vähitellen ihmetellä silloin vielä erikoisel-ta tuntunutta asiaa. Kansainvälinen Hap-py Cow -internetsivusto listaa eri kau-punkien kasvisravintoloita. Helsingistä löytyy sen mukaan seitsemän kasvisruo-kalaa, kun taas Tukholmassa niitä on 13.

Tukholman tunnetuin ja arvostetuin kasvisravintola Hermans löytyy suoma-laisturisteja ajatellen ilahduttavasti vain muutaman sadan metrin päästä Viking Linen terminaalista. Yleisin tapa matkus-

Tukholman Hermans on kasvissyöjän runsaudensarvi

taa länsinaapurimme pääkaupunkiin on-kin yhä edelleen laivaliikenne. Hieman yli puoli vuorokautta kestävän merimatkan aikana ehtii tulla nälkä, eivätkä ihan kaik-ki jaksa tehdä laivalle omia eväitä. Vaikka laivojen buffetpöydät ovatkin täynnä si-tä sun tätä, supistuu tarjonta melkoisesti kasvissyöjien kohdalla, ja vegaanien koh-dalla muuttuu lähes olemattomaksi. Ai-nakaan missään tapauksessa vegaanin ei kannata mennä yli 30 euroa maksavaan laivan buffettiin.

Hermans sijaitsee korkean harjanteen päällä, ja ravintolan terassilta on todel-la hienot maisemat merenlahden yli kau-pungille. Kuninkaanlinna, keskustan tava-

ratalot ja muut nähtävyydet ovat vain vii-dentoista minuutin kävelymatkan päässä, joten kasvisravintola on siinäkin mielessä hyvä valinta päiväksi kaupunkiin tulleille turisteille.

Hermans on buffet-ravintola, eli lauta-selle saa koota oman maun mukaan halu-amansa annoksen noutopöydästä. Buffet-vaihtoehtoja on tarjolla kolme erilaista. Niiden hinnat vaihtelevat euroiksi muun-nettuna noin 10–14 euron välillä, ja hinta-laatusuhde on edullinen. Edullisin vaih-toehto pitää sisällään kaikki buffetin an-timet, sekä pullon kivennäisvettä. Toises-sa vaihtoehdossa saa edellisten lisäksi va-litsemansa palan jälkiruokatorttua ja kol-

teksti jukka vuorio kuvat minna kallinen

20 2 /2010

Moni Tukholmaan matkaava kasvissyöjä on tottunut pak-kaamaan laivalle mukaan omat eväät, jos mielii saada kasvissyöjälle sopivaa syötävää. Jonkin verran parannusta asiaan on saatu viime vuosien aikana. Kysyimme risteily-järjestäjiltä kantaa vegeruoan tarjontaan. Miten kasvissyöjät on huomioitu laivojenne ruokatar-jonnassa?Tallink Silja: ”Buffet-ravintoloissa on runsaasti vaihtoeh-toja kasvissyöjille, eli salaattipöytä, lämpimät kasvisruuat, hedelmät ja runsas jälkiruokapöytä. A la carte ravintoloissa on aina kasvisvaihtoehtoja listalla. Grill house ravintolas-tamme saa jopa kasvishampurilaisen soijapihvillä. Ryhmä-menuissa huomioidaan aina erityistoivomukset ja annok-set valmistetaan asiakkaan toivomuksen mukaisesti.”Viking Line: ”Food Garden -ravintoloissa (a la carte) on vä-hintään kolme vegetaarista vaihtoehtoa. Buffetissa ”Kevyt-tä & kasvista” -linja. Kahviloissa on vegetaarisia sämpylöitä ja lämmintä ruokaa.Mitä vegaani voi syödä laivamatkan aikana?Tallink Silja: ”Meillä ei ole erillistä vegaanimenua, mutta parasta on ilmoittaa erikoistoivomuksista matkaa varates-sa sekä ravintolassa ruokatilausta tehdessä. Keittiöhenki-lökunta ottaa huomioon, ettei annoksissa saa olla eläinpe-räisiä raaka-aineita.”Viking Line: ”Katso edellinen vastaus.”Kuinka iso osa laivamatkustajista on kasvissyöjiä?Tallink Silja: ”Meillä ei ole tarkkaa tilastoa, mutta arvioi-den mukaan kasvissyöjien lukumäärä ei ole korkea. Use-at kuitenkin suosivat kasvisvaihtoehtoja punaisen lihan si-jaan ja tämä trendi on ollut nousussa viimeisten vuosien aikana.”

Viking Line: ”Mahdoton-ta arvioida, emme tilas-toi myytyjä annoksia, mutta paljon on sekä naismatkus-tajia että miehiä, jotka ha-luavat syödä kevyemmin.”Mitä palautetta laivat ovat saaneet kasvisruoan tar-jonnasta ja onko se johta-nut johonkin?Tallink Silja: ”Palautetta tu-lee sekä positiivista ja ne-gatiivista. Pyrimme kehit-tämään toimintaamme pa-lautteen pohjalta.”Viking Line: ”Sekä positii-vista että rakentavaa, pa-lautteet huomioidaan tuo-tekehityksessä ja ruokalisto-jen suunnittelussa.”

mannessa saa vielä kaiken lisäksi vapaava-lintaisen juoman, joka voi siis veden lisäk-si olla limua tai olutta.

Noutopöydässä on aina vähintään 15:sta erilaista salaattia sekä kolmea eri-laista lämmintä ruokaa. Lisäksi tarjolla on ravintolassa leivottua leipää. Eri päivinä noudatetaan erilaisia ruokateemoja, ku-ten tex mex, intialainen, välimeri tai skan-dinavia. Ja joulun läheisyydessä tarjol-la on tietysti erilaisia jouluisia kasvisruo-kia. Lähes kaikki tarjolla oleva ruoka on vegaanista, keskiviikkoisin kaikki.

Kesän ajan ravintolassa on iltaisin live-musiikkia. Keskiviikkoisin kuunnellaan soulia, perjantaisin jazzia ja lauantaisin bossa novaa.

Aurinkoisina kesäpäivinä tarjolla on myös sisällä olevan buffetpöydän lisäksi ul-koilmagrilli, jossa osaava kokki paistaa eri-laisia vihannes-, tofu- ja seitanherkkuja.

hermansFjällgatan 23 B116 28 Stockholmwww.hermans.seAvoinna kesäisin joka päivä klo 11–23, ja talviaikaan 11–21.

Lista eri maiden kasvisravinto-loista www.happycow.org

Saako ruotsinlaivalla kasvisruokaa?

212 /2010

alkutalven mielipidemylläkkä perus-koulujen kasvisruokapäivistä kirvoitti suuren yleisön suista kommentteja, joi-ta ei ollut uskoa todeksi. Jopa korkeasti koulutetut valtuustopäättäjät rienasivat kasvisruokaa tavalla, joka pakostakin pis-tää kysymään, miksi kasvikset saavat suo-malaisten karvat pystyyn.

Kun kasvisruokaa kuvataan ”epäter-veelliseksi ja epäekologiseksi moskaksi” ja tilalle vaaditaan ”kunnon ruokaa” on jotakin pielessä. Jos ”kasvikset ja vihan-nekset ovat ruuan lisänä sinänsä ok,” he-rää kysymys, milloin kasvikset ja vihan-nekset ovat lakanneet olemasta ruokaa?

Muutama vuosikymmen takaperin kasvissyöjät perustelivat lihasta luopu-mistaan pääasiassa aatteellisilla syillä. Nettikeskusteluja lukiessa alkaa tuntua siltä, että suomalaisista on tullut kansa, joka ei suostu syömään kasviksia ideolo-gisista syistä.

Vaikka kasvissyönnin on todistettu olevan eettistä ja ekologista, sekä terveel-listä ja edullista, silti jo pelkkä ajatus yh-destä kasvislounaasta viikossa saa lihan nimeen vannovat suomalaiset raivon par-taalle: Kasvisruoka-aloitteiden tekijöitä, fasisti-hitlereitä, syytettiin ruokaterroris-mista, yksityisyyden loukkaamisesta ja vapaudenriistosta. Aloitteiden kannatta-jia vaadittiin eroamaan välittömästi.

Paha, paha porkkana Sekasyöjästä on tullut lihansyöjä Jo vuosikymmeniä on toisteltu, että

kasvisten syöntiä tulisi jokaisen suo-malaisen lisätä reippaasti. Eritoten nuorten kasvistensaanti alittaa suosi-tukset, lihankulutuksen yhä kasvaes-sa, vaikka proteiinia saadaan jo nyt yli tarpeen.

Yhden kasvisaterian vaikutus on pelkästään positiivinen, sillä hyvin valmistettu kasvisruoka täyttää kaikki ravitsemukselliset kriteerit. Sen lisäksi se vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, hillitsee koleste-rolia ja diabetesta, sekä auttaa taiste-lussa ylipainoa vastaan, mikä sekin al-kaa olla suomalaisnuorille ongelma.

”Kasvisruokapäivä pakottaa lapset tutustumaan kasvisruuan monipuo-lisuuteen. Meillä on paljon (aikuisia) ihmisiä, jotka eivät tule koskaan va-litsemaan kasviksia, jos ne ovat vain vaihtoehtoina”, toteaa Suomen Akate-mian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm.

Paitsi ravinto-opillisesti, Fogelholm kiittelee kasvisruokapäiviä myös eko-logisen ja eettisen keskustelun tuomi-sesta kouluihin. Esimerkiksi Tampe-reella tehdyssä ja läpi menneessä val-tuustoaloitteessa todettiin kasvisruo-kapäivän tukevan kaupungin ilmasto-poliittisia sitoumuksia.

Kasvisruokapäiviä kerran viikossa tullaan viimeistään ensi vuoden alun jälkeen viettämään muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun perus-kouluissa. Kasvisruokaa pari, kolme kertaa kuussa syödään jo nyt Jyväsky-

lässä, Kuopiossa ja Tampereella.

Osa lihansyöntiä kansalaisoikeutena pitävistä vanhemmista tyytyy vaatimaan koululaisilleen omia jääkaappeja lihaeväs-ten säilyttämiseen kasvispäivinä. Valtaosa kuitenkin tahtoo tehdä lihansyönnistä kansalaisvelvoitteen pakottamalla kaikki syömään pelkkää lihaa vähintään kerran viikossa, tasapuolisuuden nimissä.

Se, että kasvisruokaa kohtaan koe-taan niin suurta vastenmielisyyttä, että sen syömisen sijaan vanhemmat tarjoa-vat jälkikasvulleen ”mäkkärirahaa” kehot-taen ruuan haaskaukseen, on osoitus eh-kä suurimmasta puutteesta suomalaisissa ruokapöydissä. Suomalaisilta koululaisil-ta tuntuu täysin unohtuneen, ettei ilmai-nen, ravinteikas kouluruokailu ole itses-täänselvyys. Eikä sitä ole ruoka ylipäänsä.

Toisaalta, jos aikuiset solvaavat kasvik-sia kotona samalla uhmalla kuin netin kes-kustelupalstoilla, ei liene ihme, miksi kou-lulaiset epäröivät kasvisruuan äärellä.tanja eskola

- Kasvisruokapäivä sai pirut seinille ja sekasyöjät kiihkon partaalle

isto

ckph

oto

22 2 /2010

Animalia kiertääAnimalian kesäkiertue starttaa taas touko-kesäkuun vaihteessa. Vierailemme Suomen turuilla ja toreilla kahdeksalla paikkakunnalla Oulusta Raumalle.

Tänä vuonna kesäkiertueen teemana on Animalian sikakampanja, jota kiertueväki kirittää grillaamalla kiertuepysäkeillä vegaanisia kasvismakkaroita sianlihan sijasta. Animalian teltalla on tarjolla vetoomuksia eläinten puolesta, uusia kesätuotteita, hauska sikapeli sekä Animalian jäsenetuja ja esitteitä.

Kesäkiertueen alustava aikataulu21.–23.5. Tampere, VegFest1.6. Helsinki17.–18.6. Kuopio22.–23.7. Turku24.7. Pori, Mahdollisuuksien tori25.7. Rauma30.–31.7. Oulu20.–22.8. Animalian leiri Nuuksio, Espoo27.8. Helsinki, Taiteiden yö

Kiertuetietoja tarkennetaan ja päivitetään Animalian nettisivuille.

Lisää kiertueesta ja materiaalitilauksista kiertuepaikkakunnille tietää kiertuekoordinaattori Aura Yliselä aura.ylisela@animalia.fi, p. 09 720 65 912.

itä-suomen yliopiston tutkija Markus Vinnari on tutkinut väitöskirjassaan kas-vissyönnin yleistymisen mahdollisuuksia Suomessa. Vaikka kansallisella tasolla li-hankulutus on voimissaan, ja itse asiassa yhä vain jatkanut kasvuaan, Vinnarin tule-vaisuusskenaarioiden mukaan lihansyönti tulee vähenemään vääjäämättömästi. Tut-kijan arviossa kansakuntamme lihansyö-jät saavat viitisenkymmentä vuotta aikaa.

Kasvissyöjiä on tutkimuksen mukaan Suomessa alle kolme prosenttia aikuis-väestöstä. Lihaa syövä enemmistö (yli 97 % suomalaisista) voi joutua luopu-maan lempiproteiinistaan vastentahtoi-sesti, sillä tutkijan visiossa terveyshaitat, ilmastonmuutos ja/tai eläintaudit pakot-tavat lopettamaan lihan kulutuksen lähes kokonaan.

Ylensyönnistä romahdukseen -skenaa-riossa halpaa lihaa virtaa markkinoille ja sen kulutus jatkaa aluksi kasvuaan ihmis-ten samalla lihoessa. Muutokset tapahtu-vat vasta, kun tilanne ajautuu ympäristö-näkökulmasta niin epämieluisaksi, että ti-lanteeseen on pakko puuttua.

Tasainen muutos -skenaariossa lihanku-lutuksen laskuun vaadittavat muutokset ovat hyvin pieniä ja osaksi tietoisia. Yh-tenä muutosta aiheuttavana tekijänä ske-naariossa on ilmastonmuutoskeskustelu, joka saa ihmiset muuttamaan kulutustot-tumuksiaan. Samanaikaisesti esimerkik-si maataloustukien pieneneminen kasvat-taa lihan hintaa, mikä vähentää kokonais-lihankulutusta.

Lihansyönti tullee tiensä päähänHallitsematon muutos -skenaariossa li-

hankulutus laskee hyvin nopeasti, kos-ka eläintaudit romahduttavat kuluttajien luottamuksen lihatuotteisiin ja lihantuo-

tantoon. Kaupunkiviljely yleistyy skenaa-riossa nopeasti, mikä puolestaan muok-kaa ihmisten suhtautumista ruoantuotan-toon.

teksti tanja eskola kuva istockphoto

232 /2010

aloitin ikkunaviljelyn ihastuttuani taannoin Hakaniemen torilla kirsikka-tomaatin taimiin. Kotiin kanssani tuona päivänä lähtivät kahden punaisen tomaa-tintaimen lisäksi kaksi basilikaa.

Hakaniemen kirsikkatomaatit elivät reilusti yli vuoden ja antoivat satoa vii-tisen litraa kumpainenkin. Jouduin jopa antamaan toisen niistä pois, kun en itse pysynyt tomaattisadon mukana.

Tomaattini eivät tulleet toimeen kodin muiden viherkasvien kanssa. Huomasin niiden vihaavan etenkin ruusuja. En tie-dä, oliko ruusujen tuoksu kirsikkatomaa-teille liikaa.

Tomaattini viihtyivät yhdessä basili-kan kanssa, eivätkä pelkästään salaatti-lautasella, vaan myös ruukussa ikkuna-laudalla: Basilikan vieressä ollut tomaat-ti antoi enemmän satoa kuin ikkunalau-dan toisessa päässä ollut tomaatti, vaikka

Siemenestä suuhunParvekeviljelijän päiväkirja

molempien kasvuolosuhteet ja hoito oli-vat samanlaiset. Basilika kasvoi kesän ai-kana leppoisasti kiinni tomaattiin ja suo-jeli sitä hyönteisiltä.

Epäonnistuin kevään ensimmäisessä yrityksessäni kasvattaa salaattia sieme-nistä. Vääränlainen multa kuivui liian no-peasti ja kastelin siemeniä liikaa. On kai parempi pitää tainta hieman janossa, jot-ta juuristo kehittyisi ja kasvaisi mahdolli-simman vahvaksi.

Myös mansikan taimista yksi päätti ol-la jatkamatta yhteistä kasvua toisten kans-sa suuremmassa ruukussa. Epäilen taimen järkyttyneen istuttamisesta, sillä se ei kos-kaan juurtunut kunnolla.

Parveke antaa mahdollisuuden pitää mansikoita ulkona. Voimakastuoksuisina kukkina, ne houkuttelevat paljon ötököi-tä. Tosin mansikat tarvitsevat paljon ötö-köitä tehdäkseen enemmän marjoja.

Kypsien mansikoiden aikaan parvek-keellani vierailee myös lintuja ja mui-ta eläimiä maistelemassa marjoja. Viime kesänä yllätyin siitä, kuinka suojelevas-ti suhtaudun omiin kasveihini: Varokaa vain, harakat!

Kasvavat taimet ja versot tarvitsevat paljon huomiota ja hyvää hoitoa. Tapana-ni on puhua kasveille. Annan niille jopa nimet, jotta huomioisin ne yksilöinä enkä kohtelisi niitä massana. Olen huomannut kiintyväni enemmän taimiin kuin valmii-na ostettuihin yksilöihin.

Haluan nähdä kasvin kasvavan ja ke-hittyvän hitaasti. Haluan koskea multaan ja painaa siemenen syvälle, jotta se jonain päivänä näkisi valon. Sadonkorjuuseen se-koittuu monenlaisia tunteita: Omaa satoa korjaa innolla, mutta myös surumielisenä, koska työ katoaa hetkessä. Onneksi kaik-ki kasvaa uudestaan ensi keväänä.

teksti anna-maria tukiainen kuva istockphoto

24 2 /2010

Koko perheen kasvissyöntitapahtuma Tampereen keskustorilla 21.-23.5.2010!

Työpajoja, keskusteluja, järjestöjä, näyttelyitä, musiikkia, elokuvia, tuote-esittelyjä sekä tietysti

herkullista kasvisruokaa! Tervetuloa tutustumaan eläin- ja ympäristöystävälliseen ruokavalioon ja elämäntapaan!

Helppoa kasvissyöntiä!

www.vegfest.net

252 /2010

Miten voin toimia

kesäleirillä tavataan!Animalian kesäleiri järjestetään tänä vuonna lärkansin partiomajalla espoossa, nuuksion kansallispuiston maisemissa perjantaista sunnuntaihin 20.–22.8.2010.

Leirin ohjelmaan kuuluu saunomisen ja muun vapaa-ajanvieton lisäksi työryhmiä ja luentoja, retkeilyä luonnossa sekä Animalian alueosastojen tapaaminen. Alueosastojen edustajille maksetaan matkakulut leirille, mutta leiri on avoin ihan jokaiselle Animalian jäsenelle ja eläinsuojeluasioista kiinnostuneelle!

Animalian leirit ovat erinomainen tapa tutustua muihin animaaleihin ympäri Suomea.

Ilmoittaudu leirille 15.8. mennessä ja kysy lisätietoja: nuoriso@animalia.fi

Eläinsuojeluliitto Animalia hakee

jäsenhankkijoita ja tiiminvetäjää

Tule tekemään mielenkiintoista, haasteellista ja tärkeää työtä eläinten puolesta! Animalia hakee jäsenhankkijoi-ta ja tiiminvetäjiä kadulla tehtävään Face to Face -kampanjointiin Helsingissä. Työ on osa-aikaista, joten se soveltuu hyvin esimerkiksi opiskelijoille.

Kampanjointi kestää elokuun alusta lokakuun alkuun. Jäsenhankkijan palkka on 10 euroa/tunti ja tiiminvetäjän palkka on 11 euroa/tunti. Työn tekemiseen perehdytetään elokuun alussa järjestettävän koulutuspäivän aikana.

Sekä jäsenhankkijoilta että tiiminvetäjältä edellytämme:kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn•hyviä kommunikointi- ja sosiaalisia taitoja•kiinnostusta eläinsuojeluun sekä sitoutumista Animalian •toimintaperiaatteisiinarvostamme myös myynti- ja markkinointikokemusta•

Tiiminvetäjältä edellytämme lisäksi:aikaisempaa kokemusta ryhmän vetämisestä •ja ryhmätyöskentelystäkykyä innostaa ja motivoida muita•hyviä organisointi- ja yhteistyötaitoja•

Tiiminvetäjän tehtävänä on kuukausitukijajäsenten hank-kimisen lisäksi kampanjan päivittäinen koordinointi ja raportointi. Tiiminvetäjän työstä noin 80 % on käytännössä lahjoittajajäsenten hankintaa. Toivomme, että voit työskennellä 4 tuntia päivässä ja 5 päivää viikossa (ma-pe) ennalta sovittavien aikataulujen mukaisesti.

Lisätiedot varainhankinnan koordinaattori Aura Yliselältä (09) 720 65 912 (ark. 10-16), 044 219 82 88 tai aura.ylisela@animalia.fi

Vapaamuotoiset hakemukset 6.6.2010 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: aura.ylisela@animalia.fi

jo yli 1300 turkiseläinten ystävää on lä-hettänyt terveisiä kansanedustajille Ani-malian turkisviestin välityksellä. Turkis-viestin sanoma on yksinkertainen: Suo-meen tarvitaan suunnitelma turkistarha-uksen lopettamisesta ja sen aikataulusta.

Suomi on Länsi-Euroopan viimeisiä tarhaajamaita, jossa turkistarhausta ei ole kielletty tai edes rajoitettu. Muun muas-sa Ruotsi, Saksa, Tanska, Hollanti, Sveit-

Vaadi kansanedustajilta turkistarhauskieltoasi, Kroatia, Bulgaria, Itävalta ja Iso-Britan-nia ovat jo kieltäneet turkistarhauksen jo-ko ko konaan tai osittain, ja turkistuottei-ta on asetettu tuontikieltoon ympäri Eu-rooppaa.

Katso, mitä mieltä oma edustajasi on turkistarhauksesta ja vetoa kanssam-me kansanedustajiin turkistarhauskiel-lon puolesta osoitteessa www.animalia.fi/ turkisviesti.

26 2 /2010

Koonnut Tanja EskolaTehtyä ja tapahtunutta

sveitsiläinen Franz Weber säätiö jär-jesti kansainvälisen valaiden ja delfiinien oikeuksia puolustavan symbolisen oikeu-denkäynnin helmikuussa Genevessä. Oi-keudessa olivat syytettyinä Japani, Norja, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret julmuuk-sista valaita ja delfiinejä kohtaan. Syyte-tyt tuomittiin eläinten huonoon kohte-luun vedoten.

Tuomiossa kiinnitettiin huomiota sii-hen, kuinka valaat ja delfiinit joutuvat kär-simään saalistustilanteissa pitkitetyn kuo-leman harppuunoiden iskeytyessä eläi-meen kiinni. Eläimet ovat pitkään hen-gissä tuntien suurta kipua ennen kuole-

Oikeutta valaiden puolesta

Animalia vieraili karjanjalostustilalla animalia järjesti retken Etelä-Hämeessä

sijaitsevalle Huitin Holstein -nautatilalle hel-mikuussa. Lähes parikymmentä animalia-laista tutustui eläinten hyvinvointiin satsan-neen maatilan jalostus- ja hoitokäytäntöihin.

Tilalla on noin 200 nautaa, jotka elä-vät pihatossa ja pääsevät ulkoilemaan ym-päri vuoden. Esimerkiksi vasikoiden hoi-dossa tilalla on käytössä monia edistyk-sellisiä käytäntöjä, kuten varhainen ryh-mäkasvatus, tuttijuotto ja sarvenaiheiden poisto nukutettuina. Lisäksi tilan omista-jat korostavat eläinten hyvinvointia jalos-tusohjelmassaan: eläinten terveys, kestä-vyys ja hyvä utarerakenne ovat keskeisiä tilalla käytettyjä jalostuskriteereitä.

Tilavierailu antoi animalialaisille hy-vän kuvan siitä, miten eläinten hyvinvoin-tia edistäviä hoitomalleja voidaan käytän-nössä toteuttaa.

Positiivisesta yleisvaikutelmasta huo-limatta muutama animalialainen jäi poh-timaan tilan eläinten oloja. Vaikka Huitin tilalla eläimillä oli käytössään enemmän tilaa kuin mitä laki vaatii, tuntuivat nauto-jen pihatto-olot varsin ahtailta. Ja vaikka vasikoiden olosuhteita oli kehitetty, ero-tettiin pikkuvasikat silti heti syntymän-sä jälkeen emostaan, mikä on Suomessa yleinen tapa. saara kupsala

Numeron 1/2010 parhaaksi jutuksi äänestettiin kirjoitus Sikojen puolestaomilla kasvoilla. Arvonnassa onni suosi Laura Hyväristä. Onnea voittajalle!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 5.7. mennessä, niin

olet mukana Animalian uuden kesäpai-dan arvonnassa. Kerro vastauksesi yh-teydessä myös toivomasi paitamalli ja sen koko. Lähetä vastauksesi, nimesi ja osoitteesi Animaliaan joko sähköpostit-se lehti@animalia.fi tai postitse Anima-lia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

vuonna 2010 Animalian hallituksen puheenjohtajana jatkaa FM Tuomas Naakka (Helsinki) ja varapuheenjohta-jana MTI, järjestöpäällikkö Sami Säy-nevirta (Helsinki). Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: biologian opiskelija Viljami Kankaanpää (Helsinki) ja kään-täjä, FM Minna Hjort (Helsinki).

Hallituksessa jatkavat valtiot. kand. Hanna Bärlund (Siuntio), FM, biolo-gi, vararehtori Katja Helle-Kainulainen (Espoo), FM Tanja Hietamies (Helsin-ki), MA, VTM, nuorempi tutkija Saa-

maansa. Oikeus huomautti lisäksi, että ai-noastaan ihmisten toimet heikentävät va-laiden ja delfiinien elinmahdollisuuksia.

Franz Weber säätiö on järjestänyt sym-bolisia oikeudenkäyntejä jo vuodesta 1979 tarkoituksenaan saada julkisuutta eri eläinkysymyksille. Säätiö kutsuu tilai-suuksia nimellä ”United Animal Nations” ja ihan syystä: Tilaisuus keräsi koolle tänä-kin vuonna kattavan joukon eläinten oi-keuksia puolustavia järjestöjä ja muita ta-hoja ympäri maailman.

Oikeudenkäyntien aikaisempia aihei-ta ovat olleet muun muassa Espanjan här-kätaistelut, Euroopan eläinkuljetukset ja

Kanadan hylkeet. Tänä vuonna tilaisuu-dessa oli edustettuna myös Animalia sekä ruotsalainen kumppanijärjestömme Dju-rens Rätt. sami säynevirta

ra Kupsala (Helsinki), FM, opettaja Mi-caela Morero (Hyvinkää), ympäristö-suunnittelija, valtiot. yo Kanerva Pel-li (Espoo) ja YTM, apurahatutkija Sari Ung-Lanki (Kuopio).

Animalian kampanjakohteita vuonna 2010 ovat turkistarhaus ja siat. Tavoittee-na on saada Suomi vakavasti keskustele-maan siitä, millä tavoin turkistuotannosta on mahdollista luopua, ja laatia luopumi-selle aikataulu.

”Haluamme nostaa turkistarhauksen vaa-liteemaksi ensi vuoden eduskuntavaaleihin kuten Ruotsissa, jossa keskustelua minkki-tarhauksen lakkauttamisesta siivittävät syys-kuussa pidettävät parlamenttivaalit,” varapu-heenjohtaja Sami Säynevirta summaa.

Kampanja- ja vaikuttamistyön lisäksi Animalian uutta hallitusta tulevat kuluva-na vuonna työllistämään juhlajärjestelyt, sillä järjestö täyttää ensi vuonna 50 vuot-ta. tanja eskola

Animalia sai uuden hallituksen

Paras juttu

272 /2010

Vegepalsta

reseptit ja kuvat laura uotila

Kesällä juhlitaan paitsi valmistuvia, rippilapsia sekä koulu- ja työrupeamansa kesäksi katkaisevia uurastajia myös vapaamuotoisemmin suvun ja ystävien kesken, sillä kesäiseen

juhlintaan tuskin tarvii syyksi kaunista kesäpäivää kummempaa. Animalia onnittelee kaikkia kesän sankareita suussa sulavilla, suolaisilla ja makeilla kakuilla!

Kesällä juhlitaan

Yrttikierteet

Taikina:25 g hiivaa1 rkl sokeria tai siirappia2 1/2 dl vettä6 dl vehnäjauhoja1 tl suolaa100 g vegaanista margariinia sulatettuna

Yrttitäyte:1 ruukku tuoretta basilikaa1/2 ruukkua tuoretta oreganoa2 valkosipulin kynttä100 g pehmeää vegaanista margarii-nia tai 1 dl öljyä suolaamustapippuria

L iota hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola sekä jauhoja hiljak-

seen sekoitellen. Vaivaa lopuksi taikinaan sulatettu margariini. Kohota taikina kaksin-kertaiseksi. Valmista yrttitäyte eli sekoita ai-nekset tehosekoittimessa tasaiseksi mas-saksi. Vaivaa taikinasta ilma pois ja kaulitse se levyksi. Levitä yrttitäyte levylle ja kääri se rullalle kuten korvapuustit. Leikkaa rulla n. 2 cm paksuisiksi viipaleiksi ja nosta ne uunipellille, muffinssipellille tai paperi-siin irtovuokiin. Anna kohota kaksinkertai-siksi ja paista lopuksi 200 °C:ssa noin 10–15 min.

28 2 /2010

Kesällä juhlitaan

Mansikkainen Marianne-kakku

Pohja:2/3 pakettia Digestive-keksejä0,5 dl sulatettua, vegaanista margariinia1,5 dl vettä

Täyte:2 prk maustamatonta soijajogurttia (á 500g)1 pussillinen Marianne Crushia3–4 rkl perunajauhoja2 tl vaniljasokeria1–1,5 dl tomusokeria

Kiille:1 dl vettän. 250 g mansikkasosetta1 1/4 dl hyytelösokeria

Lusikkaleivät (40–50 kpl)

200 g vegaanista margariinia1,5 dl sokeria2 tl vanilliinisokeria1 tl ruokasoodaa4 dl vehnäjauhoja

Väliin: omenasosetta, vadelmamarmeladia tms.

Päälle: sokeria

K iehauta rasva kattilassa välillä sekoittaen. Anna

jäähtyä hieman ja lisää sokeri. Sekoittele, kunnes sokeri sulaa ja lisää joukkoon jauhot, joihin on jo sekoitettu vanilliinisokeri ja ruokasooda. Painele taikina jälkiruokalusikkaan ja vedä se siitä pellille leivinpaperin päälle. Paista 175 °C:ssa 12–15 min. Kun keksit ovat jäähtyneet, laita keksin tasaiselle puolelle ohuehko kerros marmeladia ja paina toinen puolikas sitä vasten. Kierittele lusikkaleivät lopuksi sokerissa.

Voileipäkakku

2 viipaloitua vuokaleipää, tumma ja vaalea

Kostuke: n. 3 dl kasvisliemikuutiosta tehtyä lientä

1. täyte: Tsatsiki2/3 purkkia maustamatonta soijajogurttia suodatinpussissa valutettuna1 pieni kurkku raastettuna ja valutettuna2 kynttä valkosipulia murskattuna mustapippuriasuolaa

V aluta soijajogurtteja suodatin-pusseissa yön yli. Murskaa keksit

tehosekoittimessa ja sekoita niiden joukkoon margariini ja vesi. Painele keksimassa voidellun irtopohjavuoan pohjalle. Sekoita kaikki täytteen ainekset tasaiseksi massaksi ja kaada keksipohjan päälle. Anna viilentyä jääkaapissa 15–30 minuuttia. Paista kakkua sen jälkeen 30–40 minuuttia 150 °C:ssa. Valmista kiille vasta, kun kakku on jäähtynyt kunnolla jääkaapissa. Mittaa kattilaan vesi ja marjasose ja kiehauta ne. Lisää kiehuvaan seokseen koko ajan sekoittaen hyytelösokeri ja keitä miedolla lämmöllä minuutin verran. Nosta seos sivuun hetkeksi jäähtymään. Valuta kiille lusikalla kakun pinnalle. Nosta kakku kylmään siksi aikaa, että kiille hyytyy. Koristele esimerkiksi mansikoilla. Parhaimmillaan kakku on yön yli jäähdytettynä.

2. täyte: Välimerentahna2/3 prk Kalamata-oliiveja2/3 prk aurinkokuivattuja tomaatteja1/2 punasipuliareilusti tuoretta persiljaamustapippuriayrttimausteita

3. täyte: Tartex-tahnaa tai hummusta

Päälle:1 prk soijatuorejuustoa1/3 prk soijajogurttia3 rkl soijamajoneesiaKoristeluun persiljanlehtiä, kirsikkatomaatteja, auringonkukansiemeniä, kurkunviipaleita tms.

L eikkaa leipäviipaleista reunat pois. Hienonna täytteiden aineet ja sekoita

jokainen täyte valmiiksi omaan kulhoon odottamaan. Aseta 3-4 tummaa leipäpalaa peräkkäin. Kostuta viipaleet kasvisliemellä ja levitä tsatsiki päälle tasaisesti. Aseta seuraavaksi kerrokseksi vaaleaa leipää, kostuta. Levitä päälle välimerentahna. Laita päälle taas kerros tummia leipäviipaleita, kostuta, ja lisää Tartex tai hummus. Lopuksi lisää päälle vielä vaalea leipäkerros, kostuta kasvisliemellä. Peitä kakku muovikelmulla ja anna sen mehevöityä jääkaapissa yön yli. Kuorruta kakku seuraavana päivänä keskenään sekoitetuilla kuorrutusaineilla ja koristele.

292 /2010

Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta. Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi). HELSINKI: ks. PääkaupunkiseutuIISALMI: Mari Schroderus, Satamakatu

7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi.

IMATRA: Heidi Pölkki, heidi.polkki@luukku.com

JOENSUU: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi. Voit liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@yahoogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti.

JYVÄSKYLÄ: Maria Sydänmetsä,

sähköposti animaliajkl@gmail.com, puh: 050 3055910

KAJAANI: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti heidi.manner@humak.edu

KERAVA: Suvi Nurmiviita, sähköposti suvi@suvinurmiviita.fi

KOTKA: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com.

KOUVOLA: Jaana Piipponen animaliakouvola@hotmail.com.KUOPIO: Henna Ukkonen,

sähköposti kuopio@animalia.fiLAHTI: Irma Härkönen,

animalia.lahti@gmail.comNUMMI-PUSULA: Irma Teikari,

Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596

OULU: Alueosaston toimisto: Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh. 08 311 9885 ja 0405422679. Laura Ahmala, laura.ahmala@gmail.com. kotisivut: www.oulunanimalia.net

. Toimisto on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18. Jäsenillat toimistolla joka kuukauden 1. keskiviikko klo 17. Esitteiden lisäksi

toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita.

PORI: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, sähköposti pblomster@gmail.com kotisivu www.animaliapori.net

PÄÄKAUPUNKISEUTU: Opiskelijaryhmä kokoontuu Animalian toimistolla (Porvoonk. 53, 00520 Helsinki)

OPISKELIJARYHMÄ: Lisätietoja antaa puheenjohtaja Anna Miettinen anna.miettinen@windowslive.com Ryhmän postituslista: animaliaop-hki@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestiä Tanjalle: tanja.hietamies@gmail.com Opiskelijaryhmä kokoontuu parillisina viikkoina, kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/ota-yhteyttä/alueosastot/opiskelijaryhmä

KARHURYHMÄ: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com

RAAHE: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki mari.liimatainen@suomi24.fi

RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com

ROVANIEMI: Tarja Salmela, sähköposti

tasalmel@gmail.com TAMPERE: Christina Paasovaara

puh. 045 638 6800 tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere/

TURKU: Rita Lindberg 050 348 6248 turku@animalia.fiVAASA: Arja Wallenius,

Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624

VIHTI: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, sähköposti pulkkamaki@hotmail.com

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi? Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia. Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.•••TERVETULOAMUKA•••

Terveisin,Aura Yliselä / Animalia ry.Porvoonkatu 53, 00520 Hkip. 09-720 6590,aura.ylisela@animalia.fi

Animaalit kautta maan

30 2 /2010

esitteet jA julisteetEsitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

turkistarhaton suomi 2025 -esite.•turkiseläinten asialla -esite• turkittomat liikkeet -esite.• lemmikkiesite•vegaanisia grilliherkkuja -esite•Aktivointiesite •kokeile kasvisruokaa -esite•opiskelun eläinkokeet -esite• tuotantoeläinten asialla -esite•sika hyvä elämä? -esite•pikku-eko kortti • avuksi ostoksilletekisinkö testamentin eläimille•koe-eläinten asialla -esite• eläinten oikeuksien asialla -esite•irti mun munista -kampanjaesite •puhtaampi pallo ilman muuta -esite •tehotuotannon ympäristövaikutuksista.Animalian yleisesite•ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5€/kpl•päivä eläintarhassa -esite lapsille•irti mun munista -käyntikortti. •Korttiin on merkitty kananmunien eri tuotantotavat ja se on kätevä pitää mukana lompakossa.kokeile korvata -esite. 3 € • (sis. postituksen)

kirjAt

lue, niin tiedät!eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 10 • €. Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille?

näin teet tilAuksesi:POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma–pe klo 10–15, FAKSITSE: (09) 148 4622. SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakko-maksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08) 3119 885).KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi.

oikeutta eläimille – eläinten vapautuk-sen filosofiaa. Peter Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin. 20 € / jäsenet 18 €

puputyttö ja voh-velisankari. Raisa Kettusen vegaaninen leivontakirja sisältää ohjeet muffinssien, pikkuleipien, kakkujen ja karkkien valmistuk-seen. Animaliasta vain 28 €

kortit pyyhkeet

eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 € / jäsenille 10 €. • Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

LOPPUUNMYYNTIALE f

TARJOUSTARJOUS

mitä tehdä eläimille? Tutkija Salla Tuomivaa-ran pamfletissa poh-ditaan, miten voisim-me siirtyä eläinystäväl-lisempään yhteiskun-taan. 77 s. 10 €

Reilun kaupan puu-villaa olevat Finlay-sonin pyyhkeet, jois-sa valkoinen Anima-lian logo. Pieni pyy-he (50x70) 15 € ja iso (70x140) 25 €. Ison ja pikkupyyhkeen setti vain 35 €!

Animaliashop

Animalian turkiskam-panjan suositut Design Against Fur -julisteista painetut kortit. Kortteja on viisi erilaista ja niiden tuotto käytetään turkis-kampanjaan. Tilaa vaikka kaikki! 1 €/ kpl.

UUTUUS

UUTUUS

UUTUUS

UUTUUS

UUTUUS

UUDISTETTU

muistikirjAUudessa muistikirjassa tyylikäs naali-kuvitus ja kirjailija Eeva Kilven runo. Sisäsivut tyhjiä ja luonnonvalkoisia. Koko 10,5x15 cm. 6 € / jäsen 5 €.

Globe hope –pussukkAMonikäyttöinen Globe Hope –pussukka vaikka meikkipussiksi tai penaaliksi. Pussissa teksti eläinten oikeudet 5 kielellä. Koko: 19x14 cm. 20 € / jäsenet 18 €.

titimAdAm–eläinkorut

Ihastuttavat eläinkorut, malleina kettu, hevonen ja pupu. Väreinä peili ja musta. rintakorut 11€, kaulakorut 13 €. Voit valita pitkän tai lyhyen ketjun (pitkä 75 cm, lyhyt 40 cm).

vegaanin uusi keittokirja Se ainoa ja oikea Vegaanin keittokirja uudistuu! Yli 10 000 kappaletta myynyt edeltäjä on saanut vertaisensa. 26 €.

UUTUUSUUTUUS

lihan himo Olli Hietalan uutuussarjakuva on sympaat-tinen aloittelevan kasvissyöjän päiväkirja. Tapahtumat saavat alkunsa haasteesta, joka tekee sarjakuvapiirtäjästä ensin puoleksi vuodeksi kasvissyö-jän ja myöhemmin, kokeen edetessä, vegaanin. 6 €.

pinssitmilla paloniemen piirtämät hauskat hahmot nyt pinsseinä! Vaihtoehtoina kettu, ja I love vegans -pinssi. 1,5 € / kpl. Halkaisija 3,5 cm.Animalian logopinssi, 1,50 €. Mustassa pins-sissä Animalian logo. Halkaisija 2,8 cm.

tiskirätti Materiaalina maatuva puuvilla-selluloosa-sekoitus. Rätissä söpö possupainatus. Pinkki väri, koko on 18 x 15 cm. 4 € / 3 € jäsen

possukassi Pitkäripainen ostoskassi tukevaa puuvillaa sikakampanjan possupainatuksella. Kassin teksti haastaa pohtimaan, onko possu ystävä? 15 €

Are Animals morally •significant? -esite. Englanninkielinen yleisesite Animalian päätoimintakohteista ja tavoitteista. eläimet viihteessä •-esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä.se pieni ero: kettu •kärsii -juliste, 5 €. toimistolta haettaessa 2,50 €.”kun valitset munia... •valitset myös kanalan.” Nelivärinen A3-kokoinen juliste.

kesäpAitA jA toppi UUTUUS

Animalian uudet kesäpaidat ovat Reilun Kaupan luomupuuvillaa. Koristeellinen Pure Vege -painatus.

Koot: Naisten mallissa koot XS–L, unisex-mallissa S–XL. Naruolkaimisessa topissa koot S–L. Huom. Naisten mallissa ja topissa niukka mitoitus. Värit: T-paitoja on mustana ja vihreänä, toppi on valkoinen. t-paidat 21 € / jäsen 18 €, toppi 18 € / jäsen 16 €.

SUPERTARJOUS

halpaa makkaraa on Animalian värikäs tehotuotantokriit-tinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sarjakuvan, eläinten ja vihreän kuluttami-sen ystäville. 8 € / jäsenet 7 €

hiirimAtto

10 € / jäsenet 8 €.

sikAkAmpAnjAn tuki-tuotteet sympAAttisellA possuloGollA

TurkiseläinTen asialla

UUTUUS

UUTUUS

312 /2010

Muista kevään ylioppilaita ja muita kesän juhlijoita eläinystävällisillä lahjoilla!

Painotuore Vegaanin uusi keittokirja & Animalian tukijäsenyys 50 €

Huippusuosittu Globe Hope -pussukka & Animalian tukijäsenyys 50 €

Muistikirja Eeva Kilven runolla & Animalian tukijäsenyys 30 €1 2 3

50€ 50€ 30€

Kokosimme kevään ja kesän sankareille lahjapaketit suosituimmista Animalian tukituotteista ja järjestön jäsenyydestä Animalian eläinystävälliset tukilahjat ilahduttavat sekä lahjan saajaa että sen

antajaa ja ne auttavat rakentamaan eläimille parempaa tulevaisuutta.

Kokosimme kevään ja kesän sankareille lahjapaketit suosituimmista Animalian tukituotteista ja järjestön jäsenyydestä.

Kaikki lahjat sisältävät vuoden Animalia -lehdet sekä Animalian jäsenkortin, jolla saa alennusta ja muita jäsenetuja eläinystävällisistä yrityksistä ympäri Suomen. Listan Animalian yhteistyökumppaneista löydät nettisivuiltamme www.animalia.fi.

Tilaa lahjat Tarja Baldingilta tarja.balding@animalia.fi tai p. (09) 720 65 90.

Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2010

Nimi

Eläinystävällisiä etuja saat:

Albicilla, Asoka, Ekolo, Globe Hope, Heluna Fashion, Jyvä & Kipinä,

Moon River Interior, Naturelisa, Punnitse ja Säästä, Runsaudensarvi,

Ruohonjuuri, Shop For Beauty, Vegaanikauppa.com

Katso päivitetty lista www.animalia.fi!

jasenkortti_2010.indd 1

6.12.2009 13.17.28