Embed Size (px)
Citation preview
Anita Ahmavaaran lyijykynä piirros v. 2003
100 m.
RantaitupaUlkoilmalava ym. Hyötispiste
Kylänranta
Museotie 40 km/t
Pyötsaarentie 50 km/t
Simonmäentie
Rantajoentie
Rantajoentie
Ojalanpolku
Sampsanpolku
Vanha
kyläntie
Museotie 40 km/t
Mäntlahden keskusta
MÄNTLAHDEN SUORA
MÄNTLAHDEN KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYTMutkaiset kylätiet, Museotie mukaanlukien, houkutta-vat vähäisenkin suoran kohdalla kokeilemaan kärryn kiihtyvyyttä, keskellä kylääkin.
Mäntlahden kylän kohdalla rajoitettiin Museotiellä nopeus 40 kilometriin tunnissa. Kylän keskustan halkaisee myös Pyötsaa-rentie, jonka nopeutta on päinvastoin vuosien kuluessa vain nostettu, nyt se on 50 km/t. Pyötsaaren kylän kohdalla rajoitus on sentään yhä 30 km/t.
Mäntlahden keskustassa liikkuu paljon ihmisiä, ja varsinkin lapsia loma-aikoina. Mäntlahden suoralla nähdään usein autojen porhaltavan jopa kahdeksaakymppiä, aivan kuin tietä reunustavista puskista ei saattaisi juosta lasta pal-lon perässä tielle.
Pari hidaste töyssyä Mäntlahden suoralla pelastaisi varmasti muutaman ihmishengen jatkossa. Lisäksi 40 kilomet-rin rajoituksen voisi asettaa myös Pyötsaaresta päin tultaessa suoran alkuun.
Mäntlahden suora on liikenteellisesti vilkkain osa Pyötsaarentietä, sillä sen varrella olevaa Hyötispistettä käyttä-vät mökkeilijät aina Virolahtea myöten.
Ilkka AhmavaaraKartta © Ilkka Ahmavaara
Paussi-Kioskija Galleria Kymen Kulta
TILAA RANNANTAIKAA LEHTI KOTIISI!20 sivuinen tuhti lukupaketti ilman mainoksia neljästi vuodessa. Lehti on Rannantaikaa väki ry:n jäsenlehti, sekä Rakilan, Sydänkylän ja Järvenkylän osakaskun-tien tiedotuslehti.
10. TUOTANTOKAUSI 5.2009-2.2010• 10 euron jäsenmaksulla saat lehden jäsenetuna• Ei jäsenet voi tilata lehden 18 eurollaMaksa jäsen tai tilausmaksu yhdistyksen tilille (laita mukaan postiosoitteesi): HSOP 550600-261550
Kesän tuhti tietopaketti
Lentopallokenttä
"Olennainen elementti, joka tarvittiin modernin tieteen syn-tyessä, oli kuilun luominen fysikaalisen tieteen maailman ja humanistisen kulttuurin maailman välille." (Steven Wein-berg, The New York Review, 3.10. 1996)
Nykyajan länsimainen tiede on olennaisesti aivan muu-ta kuin antiikin Kreikassa syntynyt humanistinen kulttuu-ri/tiede. Eksakti matemaatis-fyysinen tiede on muutta-nut ihmisen koko eloympäristön, internet yhtenä viime-aikaisena esimerkkinä, aiempana vaikkapa ydinvoi-ma/pommi. Humanistinen perinne, jota me kaikki edustamme, sopeutuu tekniseen kehitykseen, ja tässä työssä moraalifilosofian merkitys alkaa korostua varsin-kin internetin globaalin informaatiotulvan johdosta. Elämme aikaa, jota ei ihmiskunnan historiassa ole ai-emmin koskaan ollut olemassa.
Tässä lehtemme numerossa keskitymme metsien, kalave-sien ja rantojen kohtaamiseen ja hoitoon niin Virolahden kuin Haminankin merenrantakylien maisemissa, myös Joka-miehen oikeuksista kerrotaan.
2000 -luvulla on elämä suomalaismetsissä monin ta-voin monimutkaistunut erilaisten globaalien haasteiden joh-dosta. Tarjolla on asiallista tietoa niin ympärivuotisille alueit-ten asukkaille kuin lomailijoillekin. "Tietoa meren rannalta
ja Euroopan reunalta." Kylien toimijoitten yhteystiedot löyty-vät puhelinluettelosta sivulta 17.
Lehtemme toukokuun nume-ro on aina ollut tiedotuspai-notteinen kesäkauden alusta johtuen, nouseehan kylien vä-kiluku kesän ajaksi moninker-taiseksi. Historian osuutta täs-sä numerossa edustaa vain lyhyt katsaus Järvenkylän his-toriaan. Otamme edelleen vastaan kaikenlaisia kirjoituksia niin kyläläisiltä kuin seudulla lomaileviltakin, tähänastisesti kaikki lehteen tulleet kirjoitukset on julkaistu.
Kaikki lehden yli vuotta vanhemmat numerot on pdf tallenteina yhdistyksen kotisivuilla. Julkaistut numerot muo-dostavat eräänlaisen mosaiikkimaisen Kylien Kirjan alu-eemme kylien historiasta ja nykypäivästä. Rakilan, Mänt-lahden, Pyötsaaren ja Kuorsalon historia tulee niissä tutuik-si. Viime vuosina lehtemme näköpiiri on laajentunut myös Sydänkylään ja Järvenkylään. Otamme mielellämme vas-taan muisteluksia ja muuta aineistoa myös näilta alueilta!
Ilkka Ahmavaara
s.2. Paraatikirjoitus, Ilkka Ahmavaara
s.2. Mäntlahden keskustan liikenne, IA
s.3. Koiran kakkaa, Mervi Hyppänen
s.3. Pyötsaaren silta, MH
s.4. Metsämarssia, Susanna Korpela
s.5. Kyläteatteri Marmutit, MH
s.6-7. Jokamiehen oikeudet, MH
s.7 Kuuluisa kyltti, IA
s.8. Huurteiset kevätretkellä, Terttu Ravi
s.9. Galleria palaa maisemiin, IA
s.9. Paussi Kioski avattu kesäksi, Laila Poelman
s.10. Rantojen kunnostus, Lehtinen, Poikolainen
s.11. Rantojen kunnostaminen ja hoito, MH
s.12-13. Asiaa Sydänkylästä, Tuomo Peltola
s.14. Kulttuuriheinäkuun ohjelma
s.15. Rakilan osakaskunta, MH
s.15. Järvenkylän osakaskunta, MH
s.16. Vuosilämpötilat vertailussa, IA
s.17. Puhelinluettelo, toimitus
s.18. Tiedote kalastajille, Järvenkylän osk.
s.19 Tiedote kalastajille, Sydänkylän osk.
s.20 Kesän tapahtumia, ilmoitukset
Rannantaikaa väki ry:n jäsenlehtiSydänkylän, Järvenkylän ja Rakilan osakaskuntien tiedotusJulkaisija: Rannantaikaa väki ry
Simonmäentie 18, 49840 MäntlahtiVastaava ja taittaja: Ilkka Ahmavaara
p. 045 136 5882, [email protected]: Mervi Hyppänen (ent. Värri)
p. 044 506 0370, [email protected]: Solver Palvelut
www.saunalahti.fi/rantai ISSN 1795-1054Painos 1000 kpl Ilmestyy kerran vuodenajassaPANKKI: HSOP 550600-261550
Lehteen tulevat jutut pyydetään toimittamaan lehden toimitukseen ilmestymiskuukausien alussa: 1. helmikuu 2. toukokuu 3. elokuu 4. marraskuuLÄHETTÄKÄÄ AINEISTONNE LEHTEEMME HYVISSÄ AJOIN!Ettei juttunne julkaisu jää seuraavaan numeroon.
Asiaa tai ei - tässä numerossa:
KOIRAN KAKKAA
Santasenniemessä kulkee lenk-keilijöiden suosima polku. Tänä vuonna on polulle ilmestynyt, lenkkeilijöiden harmiksi koiran-kakkakasoja. Ei varmaankaan ole liikaa pyydetty koiranomistajil-ta, että he kakattaisivat koiransa metsään. Jos koira ei osaa ulos-taa metsään, vaan tekee tar-peensa polulle, voisi omistaja ys-tävällisesti korjata kakat polulta. Ne on helppo huitaista vaikka ri-sun avulla metsään.
Koiran ulkoiluttaja, joka tietää koiransa tekevän tarpeen-sa polulle, voi tietysti aina ottaa pienen lapion mukaansa ja heit-tää sillä koiransa ulosteet met-sään lannoitteeksi. Koirat ovat mukavia kavereita, mutta niiden ulosteita ei ole mukava puhdis-taa lenkkitossujen pohjista.
Mervi Hyppänen
PYÖTSAAREN SILTA
Pyötsaaren uuden sillan rakentaminen on alkanut. Pääurakoitsijana toimii Kesä-lahden Maansiirto Oy, työpäällikkönä Antti Rämä ja vastaavana työnjohtajana Matti Toikka, joka vastaa työmaan työ-suojelu-, turvallisuus- ja ympäristöasiois-ta. Kari Tähti edustaa rakennuttajaa ja rakennuttajan vastaavana rakennustyön valvojana toimii Jussi Kurhinen Suunnittelukide Oy:stä.
Toukokuun ajan on siltatyömaalle ajettu soraa Sydänkylästä sekä kuorma-au-toilla että traktoreilla. Kaivinkone on levittänyt ja tasoittanut sorat. Lisäksi on tehty sillan rakentamiseen liittyviä louhintatöitä. Siltaa rakennetaan saadun ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Siltatyön työaikaa ei ole rajattu, mutta ylei-nen Meluntorjuntalaki koskee myös siltatyömaata.
Perustustyöt alkavat olla valmiina 31.5.2009 ja marraskuun viimeinen päivä pitäisi sillan olla kokonaan valmis sekä vanha silta purettu. Tavoitteena on, että kulkuyhteys Pyötsaareen ei siltatöiden aikana katkea kuin lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Kaupungin mattolaiturille ja Kyläyhdistyksen nuotiopaikalle Santasen päähän ei toistaiseksi pääse autolla, mutta toivon mukaan kulkuyhteys on kunnossa, kun sillan vaatimat pengertyöt ovat valmiina.
Mervi Hyppänen
Lauantaina 9. toukokuuta järjestettiin Haminassa ja sen lähialueilla jälleen perinteinen metsämars-si, jolle osallistui yhteensä n. 300 RUK:n kurssi 234:n upseerioppilasta. Heistä kahdeksan sotilas-poliisia saapui aamulla klo 8 Mäntlahtelaisen Ir-ma Kymén-Myyryläisen maille, sillä nekin ovat osa RUK:n maastoharjoitusalueita, joita metsä-marssilla on tarkoitus hoitaa ja kunnostaa.
Koko päivän työskennelleet sotilaat tekivät kovasti töi-tä karsien vesurin kanssa puita sekä kantamalla tai-mikosta harvennuspuita pois. Edes iltapäivällä alka-nut rankka vesisade ei lannistanut heitä, vaan sade-vaatteiden vaihdon jälkeen töitä jatkettiin entiseen malliin. Välillä ahkerat sotilaat pitivät pienen hengäh-
dystauon ja paistoivat Veli Myyryläisen laavulla makkaraa, ja kertoivat tykänneensä metsämarssis-ta
– ”Mieluummin olemme täällä kuin kasarmilla”. Kai-ken kaikkiaan marssi sujui hyvin ilman minkäänlai-sia haavereita ja jätti hyvän mielen myös maano-mistajille. Veli Myyryläinen kiittää seuraavia metsä-marssille osallistuneita todella hyvästä työstä sekä toivottaa heidät tervetulleiksi uudelleen: Ala-Kortes-niemi (Tuusula), Heiskanen (Kuopio), Kuitunen (Kot-ka), Muona (Lappeenranta), Salopää (Turku), Pekkari-nen (Seinäjoki), Uhlenius (Helsinki) ja Viitaluoma (Oulu).
Susanna Korpela
METSÄMARSSIA MÄNTLAHDEN MAISEMISSA
Rannantaikaa väen ja -lehden kotisivuilla mm.• Kaikki Rannantaikaa lehden vanhat numerot vuodes-ta 2000 alkaen pdf tiedostoina. Huom: paljon historiaa• Liikkuteltavia "katunäkymiä" panoraamakuvina kyliltä• Tapahtumakalenteri aina (melkein) ajantasalla• Linkit -sivu soveltuu selaimen kotisivuksi, suorat linkit
alueen internetpalveluihin (pankit, terveys, lehdet ym.)• Karttoja• Kaikille avoin keskustelufoorumi• Rantai väen asiakirjat, vuosikokoukset, talous ym.• Kylä maailmassa juhlat vuodesta 2006 alkaen••• ja paljon muuta.
www.saunalahti.fi/rantai
KYLÄTEATTERI MARMUTIT
Kyläteatteri Marmutit Vapputunnelmissa myrskyn maihin heittämässä veneessä. Oikealla porukan ohjaaja Ninni Suntio.
Vappumarssi Mäntlahdessa mallia 2009. Marmuttien liikelähtöista runoutta Vappuriehassa.
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö myönsi vuoden 2008 huhtikuussa Rannnataikaa väki ry:lle 1 000 eu-roa käytettäväksi kyläteatteritoimintaan. Talvella 2009 Ninni Suntio, joka sekä ohjaa että käsikirjoittaa näytel-miä, lupautui pitämään Rantaituvalla Näyttämötaiteen alkeiskurssin, jossa liike on kaiken lähtökohtana, liik-keen kautta fyysistetään roolihahmo tai tekstin tulkin-taan saadaan liikettä. Metodina käytetään Odin-teatte-riin perustuvia menetelmiä, joita löytyy mm. Yoshi Oi-dan kirjasta Näkymätön näyttelijä.
Teatterikurssi kokoontui Ninni Suntion johdolla ensimmäisen kerran maaliskuun viimeisenä sunnuntaina Rantaituvalle. Mu-kaan uskaltautui viisi innokasta oppijaa Mäntlahdesta ja Ha-minasta sekä Kaisa (Ninnin ystävä) Jyväskylästä. Pian kurssin alettua osallistujille selvisi kuinka hienoa oli, että Ninni saatiin opettajaksi. ”Hänellä on kyky innostaa muita, saada kaikki mu-kaan”, kiteytti yksi kurssilaisista Ninnin taitoja. Sunnuntaiset nel-jä tuntia kuluivat kuin siivillä.
Ensimmäinen iltapäivä aloitettiin esittäytymällä ja kurs-silaisten nimiä opetellen ja samalla kuljeskellen ympäri Rantai-tuvan salia. Lämmittelyjuttujen jälkeen Ninni jakoi osallistujat kahteen ryhmään ja tehtävänä oli muodostaa keksimistäm-me pienistä tarinoista Still-kuvia.
Välillä nautittiin virvokkeita ja lausuttiin Pirkko Soran-nan kirjoittamaa kahta runoa. Kurssipäivä päätettiin kahteen tarinaan, jotka keksittiin sana kerrallaan. Jokainen sanoi vuoro-tellen yhden sanan, jonka Ninni kirjasi ylös.
Seuraavana sunnuntaina lähdettiin fyysistämään tekstiä, ja ru-not yhdistettiin liikkeeseen käyttämällä liinametelmää "green
energy". Ninni jakoi kurssilaiset taas kahteen ryhmään, toinen ryhmä oli yleisönä, toisen ryhmän tehdessä liikesarjoja.
Molemmat ryhmät suunnittelivat ja harjoittelivat liike-sarjan, johon lisättiin mukaan laulu ja kaikki lauloivat oli laulu-ääntä tai ei. Nauru raikui Rantaituvan salissa, kun kurssilaiset harjoittelivat. Yhteislaulu ja liikkeiden teko sujuivat vielä joten kuten, mutta sitten oli melkein liian hankalaa, kun liike yhdis-tettiin runoon. Oli vaikeaa muista sekä liike että runo. (Teho-kasta aivojumppaa ja dementian ehkäisyä.) Onnistuihan se lopulta.
Täysillä tehtiin vaikka välillä ei naurulta meinannut sanaa saa-da. Harjoitusten lomassa perustettiin kyläteatteriryhmä Mar-mutit, jonka ensiesiintyminen nähtiin Vappuna. Joukko kyläläi-siä kokoontui Paussi-kioskille Vapunpäivänä tarkoituksenaan marssia banderollin kera Pyötsaaren mattolaiturin nuotiopai-kalle.
Ennen lähtöä Marmutit suorittivat ensiesiintymisen lausumalla Pirkko Sorannan kaksi runoa. Esityksen jälkeen marssittiin porukalla auringon paisteessa nuotiopaikalle, jos-sa Marmutit esittivät vielä samat runot liinojen kera sekä sket-sin siitä, miten voi käydä kun aina valitaan entiset. Vasta sitten nuotiolla paistettiin makkaraa ja viihdyttiin yhdessä pit-källe iltapäivään. Jutustelujen lomassa Tapani Korpela esitti vielä kaikkien iloksi muutaman komean laulun.
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apurahan turvin pääs-tiin teatteritoiminnassa hyvään alkuun ja innostusta tuntuu olevan sen verran, että on tiedusteltu Haminan kansalaisopis-tolta josko Toivolaan saataisiin kansalaisopiston teatteripiiri. Ehkä syksyllä tapaamme sankoin joukoin teatterin merkeissä.
Mervi Hyppänen
Hyvä ystävämme ja lehtemme tukija Harri Jääskeläi-nen kuoli viime kesän kynnyksellä vaikeaan sairau-teen. Hän piti Suomen jokamiehen oikeuksia merkittä-vänä ja suunnitteli kirjoittaa niistä lehteemme, mutta voimat eivät enää riittäneet.
Jokamiehenoikeudet on ainutlaatuinen yleisesti hyväksyt-ty maan tapa Suomessa ja ne perustuvat eri lakeihin. Jo-kamiehenoikeudet mahdollistavat jokaiselle oikeuden liik-kua ja virkistäytyä luonnossa riippumatta siitä kuka maan omistaa tai on sen haltija eikä luonnon käyttämi-sestä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeuteen kuuluu myös vastuu, oikeutta käyttämällä ei saa aiheuttaa hait-taa eikä häiriötä.
Luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla saa liikkua jalan, hiihtäen, pyöräillen tai ratsain, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Maanomistaja ei voi ai-taamalla tai pystyttämällä ”Yksityisalue”-kylttejä es-tää maillaan liikkumista.
Pihamailla, pelloilla tai istutuksilla ei saa liik-kua. Kesämökkien pihapii-rissä ei saa liikkua vaikka omistaja ei olisikaan paikalla. Kesämökit kuuluvat kotirauhan piiriin. Pellot on kierrettä-vä teitä tai ojan pientareita pitkin paitsi talvisin voi pellon yli hiihtää. Portit on muistettava sulkea niistä kuljettaessa.
Jokamiehen oikeudet koskevat myös yksityisteitä. Niillä saa liikkua jalan, polkupyörällä tai ratsain. Niillä saa myös ajaa moottoriajoneuvolla, mikäli sitä ei ole liikenne-merkillä erikseen kielletty. Jokamiehenoikeudet eivät oi-keuta maastossa ajamiseen moottoriajoneuvolla. Ilman maan omistajan tai haltijan lupaa ei moottorikäyttöisellä ajoneuvolla saa ajaa maastossa.
Vesillä ja jäällä on myös oikeus liikkua ja vesialuet-ta saa käyttää tilapäiseen ankkuroitumiseen. Kulku- ja oleskeluoikeuden käyttämisestä ei saa aiheutua häiriö-tä. Kalastusta ei saa haitata vaan pyydykset sekä venees-tä tai rannalta kalastavat on kierrettävä riittävän kaukaa. Häiritsevä jatkuva ajamien meluisalla moottoriveneellä ja mm. vesihiihtäminen ja vesiskootterilla ajaminen ovat kiellettyjä asutun rannan läheisyydessä.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleis-kalastusoikeuksia. Niitä ei kuitenkaan saa harjoittaa lohi-ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai muil-la vesialueilla, joissa kalastuslainsäädännön tai sen pe-rusteella annettujen määräysten mukaan kalastaminen on kielletty.
Heitto- ja vetouistelu, perhokalastus ym. vieheka-lastus, katiska- ja verkkopyynti samoin kuin ravustus edel-
lyttävät 18-64-vuotiailta aina kalastuksenhoitomaksun suorittamista. Kalastuksenhoitomaksun lisäksi näin ka-lastavilla on oltava vesialueen omistajan tai kalastusoi-keuden haltijan lupa tai muu kalastusoikeus. Vieheka-lastuksessa vaihtoehtoina ovat edellä mainittu lupa tai maksullisena yleiskalastusoikeutena läänikohtaiseen viehekalastusmaksuun perustuva viehekalastusoikeus.
KOIRAN ULKOILUTTAMINEN
Koiraan ei milloinkaan saa pitää vapaana ilman maa-nomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Koirat on lisäksi pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävi-nä maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään saakka.
Vapaana koiraa saa tällöin pitää alueen omistaja tai haltijan luvalla pihamaalla, puutarhassa ja koiran pi-tämiseen varatulla aidatulla alueella tai viittä kuukautta nuorempaa koiraa. Koira saa olla kytkemättä myös, jos se on paimentamis-, opas- tai vartiointitehtäväs-sä taikka muussa sen laa-tuisessa palvelutehtävässä sekä poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai raja-vartiolaitoksen tehtävässä oleva koira tai em. tehtä-viin koulutettavana oleva koira.
Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijal- la on oikeus poistaa alu-eelta siellä luvatta oleva koira tai ottaa se talteen. Jos koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen omistajan tai metsästysoikeu-den haltijan on kuitenkin annettava ajon tai haukun jat-kua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Jollei koiran omis-taja tämän ajan kuluessa hae koiraa pois, alueen omis-tajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus kes-keyttää ajo tai haukku sekä poistaa alueelta koira tai ot-taa se talteen.
Koirien ulkoiluttajien tulee ottaa koiriensa ulosteet talteen tai siirtää ne paikkaan, jossa niistä ei ole haittaa, sillä ulosteet voivat aiheuttaa terveydellistä haittaa, epä-siisteyttä ja viihtyisyyden vähentymistä.
Mervi Hyppänen
Lähteet:Ympäristöministeriön esite Jokamiehen oikeudet, Va-paus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.Metsästyslaki
JOKAMIEHEN OIKEUDET
"Maanomistaja ei voi aitaamalla tai pystyttämällä ”Yksityisalue”-kylttejä estää maillaan liikku-mista."
"Koirien ulkoi-luttajien tulee ottaa koiriensa ulosteet talteen tai siirtää ne paikkaan, jossa niistä ei ole haittaa."
Ehkä maailman tunnetuin kyltti: Kyltti joka on keskellä metsää, eikä siinä lue mitään. Kyltti tuli tunnetuksi Woody Guthrien laulussa "This Land is Your Land", joka tuli Yhdysvaltain kansalaisoi-keusliikkeen myötä tunnetuksi myös muualla maailmassa.
Viimeksi laulu esitettiin lähes kaikilla maailman TV kanavilla, kun 90-vuotias laulajaveteraani Pe-te Seeger esitti sen presidentti Barack Obaman virkaanastujaisjuhlassa 16.1.2009.
Alla kyltistä kertova säkeistö:
As I was walkin' - I saw a sign thereAnd that sign said - no tress passin'But on the other side .... it didn't say nothin!Now that side was made for you and me!
This land is your land, this land is my landFrom California, to the New York IslandFrom the redwood forest, to the gulf stream watersThis land was made for you and me
Ilkka Ahmavaara
Joskus keskellä metsää saattaa törmätä kummalliseen kylt-tiin, jossa lukee: "Läpikulku kielletty", tai esim. "Yksityisalue. Pääsy kielletty". Kun näköpiirissä ei ole minkäänmoista pi-ha-aluetta, on tälläinen kyltti itse asiassa lainvastainen. Ku-van kyltti aihekuvitusta.
KUULUISA KYLTTI
JOKAMIEHEN OIKEUDEN PERUSTEELLA
SAAT:
• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisil-la pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahin-goittua kulkemisesta;• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminen-kin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteelli-sen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäi-syydestä asumuksiin;• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;• onkia ja pilkkiä sekä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä
ET SAA:
• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;• häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;• häiritä poroja ja riistaeläimiä;• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kui-vunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta, jäkälää tms. toisen maalta;• tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;• häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lä-helle asumuksia tai meluamalla;• roskata ympäristöä;• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maa-nomistajan lupaa ja kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.• metsästää ilman maanomistajan tai metsäoikeu-den haltijan lupaa.
Sota on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten, mutta metsistä löytyy yhä piikkilankaa, milloin tolppiin kiinnitettynä, milloin vapaasti maassa maaten...
Huurteisia uimareita Klamilassa riittää,kylmä vesi,avanto he kaikki yhteen liittää.Talvi kun on puljattu oman kylän rannas,tekkee mieli mennä käymään jossain muussa "vannas".Koukin Risto ajatuksen Viipurii mänöst heitti,silloin ku viel paksu hanki Virolahden peitti.Tuumasta siis toimeen tämä joukko tarttui,pian vaadittava ryhmä mukaan uimareita karttui.Viisumit siis teon alle, sekä kuntoon passit,äkkiäkös sitten pakkaa uintireissun kassit.Agentti läks asialle hoitaan saunahommaa,jos sauna olis kuuma, oisha se niin sommaa.Natalia auttaa lupas, saunan kuumaks laittaa,siellä kyllä matkalaisten olo sitten maittaa.Agentille tuttu mökki, ei katsomas käyty paikkaa,Natalia lupas vielä tarjota myös saikkaa.Huurteiset kun mukaan vielä otti makkaroita,saunan jälkeen tulilla ol mukava paistaa noita.Agentti ja Koukin Risto klapeja mukaan mätti,vielä Pingviineillekin kuivia halkoja jätti.Järjestelyt valmiina jo lähtöaamu koitti,silloin PJ Risto agentille soitti.Vatsavaivat pukkasivat juuri päivään tähän,harmitti se kaikkia, eikä ihan vähän.Toiset sitten matkaan lähti ilman järjestäjää,eihän matka viimeinen, ei reissut tähän jää.Tullista kun selvittiin jo mentiin Veikkoin puotiin,hieman saunajuomaa ja nehän kaikki juotiin.Torilta viel omistajaa vaihtoi saunahattu,kyllä päähän uimarien ylen sorjast sattu.Natalia vastassa ol sovitussa paikassa,lämmin sauna "Kirovskilla" ol oottamassa.
Perille jo pian tultiin Pingviinien datsalle,löylyä ja avantoa ihan joka vatsalle.Pukuhuoneen puutos haitannut ei tahtia,uimaan kiire kaikilla, ei toisii ehtint vahtia.Liukas oli uimapolku, mut nurin ei mänt kukkaa,ol tuuria ja onnea tullu vissii mukkaa.Viisi kertaa uineita ol melko iso joukko,sauna hieman pieni, täynnä joka loukko.Saikka samovaarista ja torttu sitruunainen,shampanja ja makkara, ol olo ihanainen.Vaikkei pesuvettä ollu, ei haitannu se tahtia,kylmä vesi elimistöön antoi paljon mahtia.Kiitokset ja muistolahjat emännille annettiin,omat nyytit,kaikki roskat paikalta pois kannettiin.Bussia kun ootettiin, ei huomant käyvää aikaa,pian "Mörkö-piiri" laulu ympär datsoi kaikaa.Ei pieni piiri pyörinyt,vaan lenkki oli suuri,riittänyt ois verhottavaks vaikka linnan muuri.Bussi, tuli, piiri suli, sekä loppui leikki,kyytiin Maija, Outi, Tuula sekä joka "Heikki".Pyöreen Tornin hämärässä hyvä ruoka maittoi,torimummon pöydältä joku korin mukaan laittoi.
Kaikki loppuu aikanaan ja kotia kohti nokka,koti-ilme päälle, kestääköhän pokka?Sääkin suosi Huurteisia kevätretken ajan,laulu raikui, ilo pinnas ylitimme rajan.Tutun laulun sanoin myötä vois lopuks varmaan sanoa:"Kaikki viihtyi Viipurissa, Karjalaisten kaupungissa....."
Terttu Ravi
KLAMILAN HUURTEISET KEVÄTRETKELLÄ VIIPURISSA
GALLERIA PALAA MAISEMIIN!
Positiivista palautetta on erityisesti saatu: ”Paussi kioskin hyvä kahvi”. Tätä perinnettä yritetään viedä eteenpäin myös tänä kesä-nä. Myytävänä on edelleen, jäätelöä, lei-vonnaisia, virvokkeita, makeisia, olutta ja lahjatavaraa.
Kaikki olette varmasti huomanneet mikä me-netys on tapahtunut Mäntlahden perinne-maisemassa, seudulle tyypilliset jylhät ja kauniit ulkorakennuksemme paloivat maan-tasalle. Yöllä puoli kahden aikaan naapurim-me Leena Sakki herätti meidät, mutta mitään ei ollut enään tehtävissä ulkorakennusten pelastamiseksi.
Erityisesti haluan kiittää Leena ja Han-nu Sakkia, jotka ripeällä ja pelottamalla toi-minnalla pelastivat pahimmalta tuholta.
Nyt tulevaisuuteen ja uuden rakentamiseen, tarkoituksena on rakentaa suurinpiirtein sa-mannäköiset ulkorakennukset mutta pie-nemmässä mittakaavassa. Toivotan teille kai-kille hyvää kesää ja tapaamisiin ”Paussi kios-killa”.
Laila Poelman
Galleria Kymen Kullan uusi rakennus havainnekuvana Klamilasta päin tultaessa.
Uusi rakennus havainnekuvana etelästä päin nähtynä. Arkkitehtuurissa pyritään säilyttämään vanhaa rakennustyyliä.
PAUSSI-KIOSKI AVATTU JÄLLEEN KESÄKSI !
Entisen Raussin kaupan ulkorakennus Mäntlahdessa, jossa toimi taidegalleria Kymen Kulta, paloi tunnetusti maan tasalle vuoden alkajaisiksi. Gallerian toiminta ei kuitenkaan hyytynyt, vaikka menetykset olivatkin korvaamattomia.
Herman Poelman ystävineen on ahertanut raunioissa heti lumien sulettua, ja tulostakin alkaa jo näkyä.
Galleria Kymen Kulta esiintyy ulkoilmanäyttelynä Kulttuuriheinäkuussa, veistoksia raunioille on jo syntynyt ja lisää on tulossa.
Lisäksi paikalle rakennetaan uusia rakennuksia, joista ensimmäinen valmistuu kesän aikana.
Ilkka Ahmavaara
AUKIOLOAJAT KESÄKUUSSA TO-PE-LA-SU KLO 11.00-18.00.Loppu kesän aikataulu riippuu vielä sääoloista.
Herman ja Laila Poelman Paussi-Kioskin avajaisissa vuonna 2006.
Toimenpide Luvan/ilmoituksen tarve
Rantaan ajelehtineen kasvimassan poisto - Voit tehdä oman harkintasi mukaan
Lietteen poisto tai ruoppaus (alle 1000 m2 tai 1000m3) - Aina jos tehdään koneellisesti, ilmoitus Kaakkois-Suo-men ympäristökeskukseen- Suostumus naapureilta ja vesialueen omistajalta.
Suurehko ruoppaus (yli 1000 m2 tai 1000m3) - Ilmoitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen- Suostumus naapureilta ja vesialueen omistajalta.- Saattaa vaatia ympäristölupaviraston luvan. Selviää kun tekee ilmoituksen ympäristökeskukseen.
Niitto käsityökaluin (alle 0,1 ha) - Voit tehdä harkintasi mukaan
Vähäinen niitto koneella (alle 1 ha) - Naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus- ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
- Naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus- ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle- Ilmoitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen
Yksittäisten haitallisten kivien poisto - Voit tehdä oman harkintasi mukaan
Rannan vahvistaminen kivillä - ota yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen- Kysy naapureilta ja vesialueen omistajalta suostumus- Ota yhteys rakennusvalvontaan, vaatii lupaharkinnan
Pienehkön laiturin rakentaminen (alle 10m2) - Voit tehdä oman harkintasi mukaan- Jos kyseessä on rantamuuri tai laituri on yli 5m pitkä ota yhteys rakennusvalvontaan, vaatii lupakäsittelyn
Suuri laituri (yli 10 m2 tai pituus yli 10m) - Naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus- yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen- yhteys rakennusvalvontaan, vaatii lupakäsittelyn- voi vaatia ympäristölupaviraston luvan
Rantapuuston hoito - Voit tehdä oman harkintasi mukaan- ranta-asemakaava-alueella yhteys rakennusvalvon-taan, voi vaatia lupakäsittelyn
Vesialueen täyttö tai aallonmurtajan rakentaminen - Naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus- yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen- yhteys rakennusvalvontaan, vaatii lupakäsittelyn- voi vaatia ympäristölupaviraston luvan
RANTOJEN KUNNOSTUSTOIMIEN MENETTELYTAPASUOSITUKSIA VIROLAHDELLA Laatineet ympäristötarkastaja Katja Lehtonen ja
rakennustarkastaja Risto Poikolainen
Vähäistä suurempi niitto (yli 1 ha)
Suomen ympäristökeskus on yhdessä Suomen Maanra-kentajien Keskusliiton ja Karjaanjoki LIFE, Lohjanjärvi-hankkeen, kanssa laatinut esitteen, jossa kuvataan hy-viksi havaittuja tapoja ja menetelmiä ranta-alueiden kunnostamiseen. Ympäristötarkastaja Katja Lehtonen ja rakennustarkastaja Risto Poikolainen esittelivät ke-sän kynnyksellä opasta virolahtelaisille. Vaikka esite on laadittu järvialueen kunnostusta varten soveltuu se myös oppaaksi merenranta-alueiden kunnostajille.
Esitteessä kerrotaan rannan kunnostajien velvollisuudet, mitä saa tehdä itse ja mistä kannattaa sopia naapurin, vesialueen omistajan ja kunnan ympäristöviranomaisten kanssa. Rannanomistaja voi oman harkintansa mukaan tehdä pieniä ja siivousluonteisia hoito- ja kunnostustoi-menpiteitä kuten rannalle ajelehtineen ja pohjaan las-keutuneen kasvimassan poisto, haitallisten kivien poisto, vesikasvien niitto ja kerääminen käsityökaluin, pieneh-kön laiturin tekeminen tai rannan vahvistaminen kivin.
Koneellisista ruoppauksista ja niitoista ja muista edellä mainittua suuremmista toimenpiteistä on aina so-vittava naapureiden, vesialueen omistajan ja kunnan vi-ranomaisten kanssa. Ruoppauksista saattaa aiheutua eri-mielisyyksiä ja haittoja, vaikka ne tehtäisiinkin vain oman rannan kohdalla.
Vähäistä suuremmista kunnostustoimenpiteistä on aina ilmoitettava vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista alueelliselle ympäristökeskukselle sekä vesia-lueen omistajalle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys koh-dealueesta, työn suorittamistavasta ja ajankohdasta se-kä poistettavien kasvimassojen määrästä, laadusta ja kä-sittelystä.
Ympäristölupaviraston lupa tarvitaan vaikutuksil-taan merkittäville ruoppaus-, niitto-, ja rakentamistoimen-piteille. Vaikutusten merkittävyys on tapauskohtainen ei-kä riipu esim. hankkeen koosta. Rakentaminen saattaa vaatia myös Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toi-menpideluvan. Ruoppaaminen tai läjittäminen puoles-taan saattavat edellyttää maisematyöluvan.
Esitteestä löytyy ohjeita joka keväiseen rannan siistimi-seen sekä vesikasvillisuuden niittoon: milloin se kannat-taa tehdä ja mitä niitossa tulisi ottaa huomioon. Siinä on myös taulukko, mistä selviää miten, milloin ja kuinka usein eri kasvit kannattaa poistaa.
Rannanomistajalla on oikeus rakentaa yksityistä tarvetta varten rantaansa laituri vaikka hän ei olisikaan vesialueen omistaja tai osakas. Laituri ei kuitenkaan saa aiheuttaa vahinkoa tai huomattavaa haittaa vesialueen omistajalle. Esitteestä löytyy runsaasti vinkkejä laiturin ra-kentamiseen.
Rannan ruoppaus on joskus aiheellista esim. jos ranta on matala tai jos umpeenkasvu haittaa veneilyä. Esitteestä löytyy ohjeita ruoppausta suunnitteleville mm. vinkkejä ruoppaushaittojen ehkäisemiseen sekä vaih-toehtoja ruoppaukselle.
11-sivuista esitettä jakaa SYKE (Suomen ympäristökes-kus), neuvonta.syke@ympäristö.fi tai puh. (09) 4030 0119 tai (09) 4030 0100, faxi (09) 4030 0190.
Mervi Hyppänen
RANTOJEN KUNNOSTAMINEN JA HOITO
VINKKEJÄ YKSITYISLAITURIN RAKENTAMISEEN(Lähde: Hoida-ja kunnosta kotirantasi-esite)
• Selvitä vedenkorkeusvaihtelut. Kysy tarvittaessa alueelliselta ympäristökeskukselta.• Mieti huolellisesti laiturin koon tarve ja paikka.• Mieti tarvitsetko kiinteän laiturin vai riittääkö kel-luva ponttonilaituri.• Ota huomioon, että vähäinen ruoppaus saat-taa lyhentää laiturin pituustarvetta.• Veden vaihtumisen kannalta ponttonilaituri on paras, kiinteä maalaituri huonoin.• Kiinteää laituria tehdessäsi, huomioi ylimmät ja alimmat vedenkorkeudet sekä jäiden vaikutus. Käytä tarvittaessa asiantuntijan apua suunnitte-lussa.• Keskustele laiturista hyvissä ajoin naapureiden ja vesialueen omistajan kanssa.• Suunnittele laituri riittävän kauas naapurin ra-jasta, vähintään 5 m.• Laituri ei saa haitata naapureiden veneilyä.• Varmista mahdollisten lupien tarve (kunnan ym-päristönsuojelulautakunta, alueellinen ympäristö-keskus, kunnan rakennuslautakunta).• Rantaan päättyvän tie tai venevalkamarasitus ei sinällään oikeuta tekemään laituria Vesilain 1 luvun 28§:n perusteella.
Piirros: Rantasauna, Anita Ahmavaara -81
Sydänkylässä on menossa yhteisten vesiheinäpalsto-jen selvittämiseksi maanmittaustoimitus, jossa vahvis-tetaan myös osuusluettelot.
Tilukset on mitattu vuonna 1871. Talojen 1, 6 ja 7 yhteiso-mistus on päättynyt palstoitukseen vuonna 1914. Talo-jen 2, 3, 4, 5, 8, 9 ja 10 vesiheinätilukset ovat edelleen yhteisomistuksessa. Tilukset on mitattu v. 1934 uudel-leen, mutta kartat ovat tuhoutuneet Viipurissa. Pinta-ala-tiedot löytyvät maanmittauslaitokselta ollen 0,31-1,65 hehtaarin välillä. Jyrki Haikoselta löytyi kartta, josta selvi-ää talojen 3, 4, 5 ja 6 tilukset. Talojen 2, 8, 9 ja 10 yhtei-somistuksessa olevien tilusten kartan löytyminen auttai-si paljon toimituksen edetessä oikean ratkaisun löytä-mistä.
Toimitus aloitettiin v. 1986 ja uudistettiin 5.5.2005 Sydän-
kylän VPK:n talolla. Talojen 1-6 tilukset on mitattu ja pyy-kitetty syksyllä 2007. Talojen 7-10 tilusten mittausta ja pyykitystä on lupailtu keväälle 2009. Mittaustöiden ja pyykitysten jälkeen pidetään loppukokous, johon kutsu-taan kaikki osakkaat.
Lomatontin, joka on kooltaan 0,2-0,5 hehtaaria osuuslu-ku on 20-50/100 000 osaa. Esimerkiksi talon numero 2 osuusluku on 12 000/100 000 ja turaa on 0,70 hehtaa-ria, jolloin loma-asukkaan osuus on 11-30 neliömetriä kaislikkoa. Osaa numeroiden yhteisalueista voidaan käyttää venepaikkoina ja tämä nostaa maan arvoa ver-rattuna kaislikkoon.
Tuomo Peltola
YHTEISALUETOIMITUS JATKUU
KALAVEDEN HOITO 2009
• 24.4. tuli 500 000 vastakuoriutunutta vaellussiian poi-kasta kasvatukseen (2 300 euroa). Kaloja hoitaa Lauri Peltola.• 8.5. Istutettiin meritaimenen poikasia Klamilan kala-satamaan. Poikasia, jotka olivat 219 mm pitkiä ja pai-noivat 109 grammaa, oli yhteensä 2 400 kpl, Sydänky-län osuus oli 1 500 kpl ja Järvenkylän 500 kpl.• 20.5. on tilattu 2 000 ankeriaan poikasta.
Kalastuskunta ei pyri tuottamaan voittoa vaan kaikki hallintokulujen jälkeen jäävät rahat käytetään kalave-den hoitoon.
Tuomo Peltola
2 400 meritaimenta tutustuu uuteen ympäristöönsä. Ehkäpä suurennuslasilla erottaa putken vierestä muutaman hämmästyneen taimenen?
Maantiematkan jälkeen pääsevat meritaimenet putkiliukumäkeen.
Kalankasvatus laitteisto.
Vesijätön lunastuksen yhteydessä uuden rajalin-jan rantaan määrittelee toimitusinsinööri.
Rajapyykki
60m
+6m
6m
Rannan rajapyykki
Rantatontti.
Isojaossa v. 1859 vahvistettu rantaraja.
Nykyiseen keskiveteen perustuva rantaviiva, noin 40 cm alempana 1859 tasoon verrattuna..
VESIJÄTTÖMAAN TÄYTTÖ JA LAITURIT
Sydänkylän isojaossa 1850-luvulla kaikki kylän vedet noin 2 000 hehtaaria jätettiin jakamatta. Nykyisin talo-jen 1-10 yhteisomistuksessa on vesialueet ja maan-nouseman seurauksena noin 40 cm korkeuteen nor-maalivedestä nouseva vesijättöalue, joka on tilojen ja vesialueen välissä.
Vesijättöalueen voi lunastaa vesijättöalueen lunastustoi-mituksella ja liittää omaan tilaan. Lunastushinnan päät-tää osakaskunta maaliskuisessa vuosikokouksessa. Ve-sialueen ostaminen osakaskunnalta vaatii aina osakas-kunnan vuosikokouksen päätöksen. Vesialueen täyttämi-seen täytyy aina olla lupa Kuopion ympäristölupavirastol-ta.
Vuosina 1853-1904 kyläläiset päättivät kyläkokouksissa yhteisomistuksen käytöstä. Vuonna 1904 perustettiin Sy-dänkylän kalastuskunta hoitamaan yhteisiä maa- ja ve-sialueita. Vuonna 1971 järjestäytyi Sydänkylän jakokunta hoitamaan kylän yhteisiä omistuksia ja kalastusasiat jäi-vät Sydänkylän kalastuskunnalle. Lain voiman jakokunta sai vuonna 1974.
Eduskunta lakkautti vuonna 2000 jakokunnat Suo-mesta ja perusti tilalle osakaskunnat, jotka alkoivat hoi-taa yhteisiä maa- ja vesialueita yhteisalueina kalastus-kunnan säännöin kuten Sydänkylässä oli ollut vuosina 1904-1971. Kalastuskuntien ja lakkautettujen jakokun-tien yhdistymiselle ei asetettu aikarajaa, joten toistaisek-si Sydänkylässä kalastus- ja jakokunta toimivat erillisinä osakaskunnan nimen alla.
Vuonna 2000 tulivat uudet ympäristölait ja perustettujen ympäristökeskusten ym. valta ulotettiin kyläläisten yhtei-sesti omistamille, jakokunnan hallinnoimille maille. Ai-emmin osakkaat voivat jakokunnan vuosikokouksissa melko vapaasti päättää omistamiensa alueiden käytös-tä. Nykyisin osakaskuntien esimiesten valta on hyvin ra-jattua. Ylhäältä päin ohjeistetaan ja luvitetaan monin ta-voin osakaskunnan omistaman maa-alueen käyttöä. Sydänkylän osakaskunta on päättänyt, että siirtymäaika rannoilla on päättynyt, joten tulevaisuudessa eletään ohjeistuksen mukaan ja esimies voi vuosikokouksen suomin valtuuksin:- antaa luvan muutaman kiven siirtoon venevalkaman tai veneväylän parantamiseksi.- Maavallin tai laiturin tekoon 2x5 metriä eli 10 neliö-metrin maanrakennustyöhön.- Veneväylän parantamiseen 20 neliön alalta edellyt-täen, että kaivumassat viedään pois rannasta.
Rannantaikaa paikallislehti on toiminut Sydänkylän osa-kaskunnan tiedotuslehtenä muutaman vuoden ajan. Lehti ilmestyy vuodenaikojen mukaisesti neljä kertaa vuodessa ja kevätnumerossa on kerrottu kalastukseen liittyvät asiat. Osakaskunta tilaa 4x30 lehteä kahvila Ku-jansuuhun osakkaille jaettavaksi. Tämä numero, joka si-sältää kalastuskunnan tiedotteen kalastajille ja virka-miesten ohjeita ranta-asioista lähetetään kaikille Sydän-kylän (310 kpl) ja Järvenkylän (124 kpl) kalastusluvan lu-nastaneille ruokakunnille.
Tuomo Peltola
JAKOKUNTA, KALASTUSKUNTA, OSAKASKUNTA
• Vesijättömaan täyttö ja pengerrys: yli 10m2 vaatii aina luvat• Sydänkylässä tehdään aina myös vesijätönlunastustoimitus, jolloin täytetty alue siirtyy tontin omistajan omaksi ja rajat tulevat selviksi.
Vesijättömaa. 5m
1.2.
3.
4.
1. Rantakaavan mukaisesti kevytrakenteinen laituri saa olla enintään 15m. pitkä2. Enintään 10 metriä pitkän laiturin voi tehdä oman harkinnan mukaisesti.3. Kivilaituri, alle 10m2 ja alle 5m pitkä, tarvitsee osakaskunnan suostumuksella.4. Aallonmurtaja, yli 5m, vaatii aina luvat.
Maa-aines meressä on osakaskunnan omistamaa: ottaminen vaatii osakaskunnan suostumuksen.
Piirros: Ilkka Ahmavaara Tuomo Peltolan luonnoksesta.
OHJELMA
3-5.7 BIG BANG:Polkaistaan kulttuuriheinäkuu käyntiin ja unohdetaan talvi.- Perjantaina 3.7 Naamiaiset: Tule Sellaisena kuin olit 60-70 luvulla, ajan musiikkia.- Lauantaina 4.7 Punk iltamat (liput 3 euroa):
• Sa-Int Lahdesta. Malja laulu, Kuju rummut, Ari basso, Juha kitara.• Dilligafs Haminasta Sepo basso, Jani rummut, Markus kitara.
- Sunnuntaina 5.7 kuorolaulua yksin ja erikseen.
10-12.7. ROOTS, JUURET:- Perjantaina 10.7 klo 18 alkaen (liput 8 euroa)
• Urbaani Cowboy Ville Kumpunen ystävineen Helsingistä, mm. Iikka Lovio• Kingside Kotkasta. Vekku voc, gtr, Härski dr, Kärsä bass, voc, Sanna sax, flute, voc, Clapa gtr, voc. • Hasse Walli Power Trio. Kitarassa Hasse Walli, bassossa Pasi Nousiainen ja rummuissa Vesa Aaltonen. Power trion ohjelmisto sisältää 30-luvun bluesia, 50-60 lukujen musiikkia, Jimi Hendrixin ja Hasse Wallin sä-vellyksiä, sekä ballaadeja, milteipä valsseja... Saa tanssia.
- Lauantaina 11.7. ohjelma avoinna. - Sunnuntaina astutetaan myöhäisperunaa.
17-19.7. VAPAA VIIKONLOPPU:- Perjantaina 17.7. Rock, runous ja rauha, illan päättää
• Santtu Karhu ja talvisovat Petroskoista klo 21:00. (liput 5 euroa) Santtu Karhu - vocals, mandolin, lapsteel guitar, melodica; Fedor Astashov - guitars; Artjom Undalov - bass; Andrei Lukin - drums;
- Lauantaina 18.7. Sananvapaus sodassa ja rauhassa. Sodan ja rauhan rajat.Kirjailijat ja epäkirjailijat äänessä niin keskustelun kuin musiikin keinoin. Mukana eturivin kirjallisia vaikuttajia, mm. J.K. Ihalainen, Markku Into ja Martin Staffan. Henna Tahvanainen esittää kantelemusiikkia. Illan päättää • Arto Rinne ja Sattuma Petroskoista klo 20:00 (liput 5 euroa). Sattuma on petroskoilainen folk- ja kansanmusiikkiyhtye, joka esittää suomalaisia ja karjalaisia kansanlauluja sekä keulahamo Arto Rinteen tekemiä kappaleita. Arto Rinne, Dmitri Demin, Eila Rinne ja Vladik Demin.
- Sunnuntaina 19.7. poimitaan perunoita puista. Lampaita, hevosia, ilmassa liikkuvia korsia.
24-26.7. LASTENPÄIVÄ JA PÄÄTÖSJUHLA:- 24.7. Perjantaina kuoritaan perunat. Ohjelma avoinna.- Lauantaina 25.7. katsotaan huomiseen. Ohjelma avoinna.- Sunnuntaina 26.7. Lastenpäivän satumatka, illalla klassisen musiiikin konsertti ja myöhemmin luut kerää kasaan Beethoven hyvin hiljaa kenties kiljaisten.
• Satumatka productions Virolahdelta taikoo kokoperheen satumatkan• Johanna Kaarton huilukonsertti
Tapahtumapaikka Rantaitupa, Mäntlahti, Simonmäentie 18. Lähikartta alueesta sivulla 2. Järjestää Rannantaikaa väki ry ja kirjailijayhdistys Paltta ry
ESIINTYMÄÄN EHTII VIELÄ ILMOITTAUTUA, VIIMEISTÄÄN KAKSI VIIKKOA ENNEN ESIINTYMISPÄIVÄÄ!
OTA YHTEYTTÄ: ILKKA AHMAVAARA P. 045 136 5882, email: [email protected]
MYÖS HEINÄKUUSSA:
• ULKOILMATAIDENÄYTTE-
LY GALLERIA KYMEN KUL-
LASSA PAUSSI-KIOSKILLA
• ITE TAIDETTA RANTAITU-
VALLA
• ERKKI PIRTOLAN ELOKU-
VAESITYKSIÄ
• LENTOPALLOA
RANTAITUVAN KENTÄLLÄ
UUTISIA RAKILAN OSAKASKUNNASTARakilan osakaskunnan vuosikokouksen pidettiin Toivo-lassa huhtikuussa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömää-räiset asiat ja valituksi tuli entiset eli puheenjohtajana jatkaa Pentti Rokka, sihteerinä Ari Sottinen ja rahaston-hoitajana Martti Kautto.
Haminan satamaan johtavan syväväylän oikaisu ja syventämi-nen kymmenestä metristä kahteentoista metriin alkaa syyske-sällä ja osakaskunnalle on maksettu korvauksia ruoppaustöi-den aiheuttamasta haitasta ja kalavesien pienentymisestä.
Kokouksessa syntyi vilkas keskustelu korvausrahojen käytöstä. Saaduista rahoista on maksettu verot ja jäljellä olevis-ta rahoista vuosikokous päätti jakaa osan jäsenille ja osan jät-tää osakaskunnalle Kalarannan ranta-alueen kunnostusta var-
ten. Kalarantaa on suunnitteilla uusi laituri, veneenlaskupaik-ka ja grillikatos. Laiturista tulee 14-16 metrinen ympärivuotinen, ankkuroitu, betoniponttoni -tyyppinen laituri puomitettuine ve-nepaikkoineen. Työt alkavat keväällä kaivaustöillä.
Rakilassa ei ole varsinaista uimapaikkaa, vaikka kyläl-lä on omaa rantaa. Uuden laiturin päähän on mahdollista laittaa uimarappuset ja kenties veneenlaskupaikalle tuoda hiekkaa niin, että uimataidottomatkin pystyvät uimaan. Kaikki on vielä suunnitteluasteella, mutta rakilalaisilla on kokemusta ja tahtoa yhteistyöhön. Siitä osoituksena on viime vuonna vihit-ty Itä-Kotkan uusi hirsinen kalamaja.
Kalaistutukset Rakilan vesialueelle aloitettiin tänä vuonna me-ritaimenien istutuksella, joita istutettiin 1 500 kpl. Kalat lasket-tiin veteen Vimpasaaren edustalle. Lisää istutuksia on luvas-sa, sillä syväväylän kaivaustyöt haittaavat kalojen kutemista ja saattavat tilapäisesti jopa tappaa kaloja. Ylimääräisiä kalaistu-tuksia tullaan tekemään kolmen vuoden aikana TE-keskuk-sen 10 000 euron vuosittaisella tuella.
Mervi Hyppänen
Järvenkylä on Sydänkylän naapurikylä itään päin men-täessä. Kylän pinta-ala on 1 368 hehtaaria ja vesialu-eet noin 600 hehtaaria. Järvenkylä on suomalaisperäi-nen nimi vaikka siitä joissakin vanhoissa ruotsinkielisis-sä asiakirjoissa onkin käytetty nimeä Treskeby.
1530-luvulla Kustaa Vaasa laaditutti veroluettelon, johon Järvenkylästä merkittiin 2 verokuntaa eli nautakuntaa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylässä oli 6 isäntää. 1600-luvulla kornetti Otto Schulman rakensi Jär-venkylään asuinkartanon eli säterin, verovapaan aateli-sen asuttaman tilan. Schulmanneilta kartanon osti vuon-na 1725 kauppias Johan Jakob Tesche ja kolmen vuo-den päästä sen osti porvari Anders Backman.
Talonpoikaisomistukseen kartano siirtyi vuonna 1729 alapihlajalaisen Eerikki Matinpojan ostettua tilan. Hän viljeli tilaan yhdessä veljensä Eliaksen kanssa pikku-vihaan (1742-43) asti, jolloin veljekset kuolivat ja tila poltet-tiin sodan seurauksena.
Isojaossa vuonna 1852 Järvenkylässä suoritettiin maanmittaus. Toimituksessa Järvenkylän maakirjataloa N:o 1 edustivat Taneli Heikinpoika, Manu Malakiaanpoi-ka ja Antti Juhonpoika Tinkanen ja N:o 2 edustivat Eerik Eerikinpoika, Antti Heikinpoika ja Manu Eerikinpoika Jär-venkylä. Tilat jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1892, jolloin N:o 1 Tinkanen jaettiin neljään osaan ja N:o 2 Jär-venkylä kuuteen osaan.
Kylän asioista päätettiin kyläkokouksissa, kunnes yhteis-ten alueiden hoito vaati jakokunnan perustamista. Varhai-sin tallella oleva jakokunnan tosite on yhteismetsämaan verolippu vuodelta 1950. Ensimmäinen jakokunnan ko-kouksista löytynyt vuosikokouspöytäkirja on vuodelta 1982.
Varoja toimintaansa jakokunta on saanut mm. ve-sijättömaiden lunastuksista, puiden myynnistä, metsäs-tysmaan vuokrasta, sorsastuslupien myynnistä sekä ve-ne- ja pysäköintimaksuista. Saaduilla varoilla on kunnos-tettu kylän teitä ja pysäköintialueita, rakennettu kalama-ja ja ostettu betonimylly ja kahviastiasto.
Kalastuksella on ollut suuri merkitys merenrantakylien ta-loille ja erilaisin sopimuksin on varmistettu, että kaikilla on ollut tasavertaiset mahdollisuudet kalastukseen. Ka-lastuskunta Järvenkylään perustettiin vasta vuonna 1958. Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin kalastus-kunnalle säännöt ja päätettiin myöntää lupia verkoilla, siimalla, uistimella ja heittouistimella pyytämiseen sekä ankeriaan tuulastamiseen. Luvista perittävät maksut so-vittiin käytettäväksi kalojen istutukseen ja muuhun kala-vesien hoitoon.
Järvenkylän ja Sydänkylän vesialueet ovat vierek-käin ja kylien välinen yhteistyö kalastusasioissa on ollut luontevaa. Vuodesta 1998 ovat mm. Järvenkylän ja Sy-dänkylän kalastuskunnat kasvattaneet yhdessä siianpoi-kasia Klamilan kalasatamassa. Myös muut istutettavat kalanpoikaset kuten meritaimen ja ankerias on hankittu yhteishankintana.
Kalastuskunta ja jakokunta on Järvenkylässä, kuten Sy-dänkylässäkin, yhdistetty osakaskunnaksi vuonna 2000 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä. Kirjanpito on kui-tenkin vielä pidetty erillään. Osakaskunnan puheenjohta-jana on vuodesta 1998 toiminut Reijo Tinkanen.
Mervi Hyppänen
JÄRVENKYLÄN HISTORIAA
Kaksi viime talvea ja talvien 2000-2007 keskiarvo. 08 toukokuu oli lämmin, mutta viikon hallajakso viilensi koko kuukautta.
VUOSIEN 2000-2008 VUOSILÄMPÖTILAT VERTAILUSSA
2008 2009 KA 2000-2007
Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko
HUHTI JA TOUKOKUU 2008
HUHTI JA TOUKOKUU 2009
Viimevuonna rantakylissä Vapun aikoihin päästiin hellelukemiin, mutta innokkaat puutarhurit yllätti vii-kon hallajakso kuukauden puolivälissä.
Tänä vuonna kevät on edennyt johdonmukaisesti, yh-tään varsinaista hellepiikkiä, "veneentervauspäivää" ei saatu, mutta toukokuun lopulla lakkiaisjuhliin saa-tiin viimein hellettä.
TALVET 2008 JA 2009
Timo Karjakin on mitannut ilman lämpötilan aa-muisin kello 6-7 aikaan vuoden 2000 alusta al-kaen. Rantaituvalla mittaukset alkoivat vuosien katkoksen jälkeen vuoden 2007 lopuilla. Rantai-tuvan mittauksissa on tallentunut vuorokauden lämpimin ja kylmin kohta, sekä näiden keskiarvo.
Oikealla olevista häkkyröista näkee kun-kin vuoden lämpötilan kuukausikeskiarvoina. Mi-tä suurempi tumma alue on, sen lämpimämpi on vuosi ollut.
Ilkka Ahmavaara
TIMO KARJAKININ JA RANTAITUVAN MITTAUKSIA
Kylillä toimivat yhdistykset ja osakaskunnat
Kuorsalo-Seura ry, Erkki Arvilommi Puh. 040 753 0444
Järvenkylän osakaskunta, Reijo Tinkanen, puh. 050 575 1880
MäntlahtiKaakonrannan kyläyhdistys, Eeva Salasto, puh. 0400 423 422Mäntlahden osakaskunta, Heimo Rikkinen, puh. 0400 151 123Mäntlahden erämiehet, Arto Tauria, puh. 040 911 0535Mäntlahden vesiosuuskunta, Arto Tauria, puh. 040 911 0535Mäntlahden Rannanpojat, Jouko Sahala, puh. 0500 554 520Rannantaikaa väki ry, Mari Mäkelä, puh. 050 501 2893PyötsaariPyötsaaren jakokunta, Sinikka Nikunen puh. 0400 659542Kalastuskunta, Kari Tähti puh. 040 528 0052Saukkovuoren erä, Kari Tähti puh. 040 528 0052
Rakilan osakaskunta, Pentti Rokka, puh. 345 9167
SydänkyläSydänkylän osakaskunta Tuomo Peltola, puh. 0400 650 470Sydänkylän erämiehet Taisto Puustelli, puh. 044 296 8339Sydänkylän VPK Jartti Malmi, puh. 040 512 5467Klamilan martat Piia Kääriä, puh. 040 583 3629Klamilan seutu ry Heikki Lommi, puh. 050 363 2402Klamilan veneilijät Jartti Malmi, puh. 040 512 5467Klamilan veto Torsti Mattila, puh. 050 501 2571Huurteiset uimarit Risto Kouki, 040 359 3681Pyölin vesiosuuskunta Sami Tervo puh. 040 570 4506
Yritykset ja palvelut.
Atelier Pia Hinttula, akvarellitöitä, jalkahoitoja, vyöhyketerapeuttiUuno Klamintie 49, puh. 040 511 8994
Auraukset, koneurakointi, kylätalkkari, Martti Tamminen puh. 0400 464 170
Auraukset, Reijo Tinkanen. puh 050 575 1880
Auraukset, maanrakennustyöt, sirkkelisahaus, teiden kunnossapitoAimo Jaakkola, puh. 0400 548 588
Kahvinkeittimien, kahvi- ja ruoka-astiastojen vuokraus, (50 kkp)Klamilan Martat, Piia Kääriä, puh. 040 583 3629
Kampaamo Tinka, Tiina Tasa, puh. 355 1588
Kaupat, kioskit ja baaritRavintola Sillankorva, puh. 355 1710Sale, puh. 355 1516Klamilan Kujansuu Oy, puh 355 1506 (huoltoasema, kahvila, asiamies-posti, lisäluvat kalastukseen)Paussi-kioski (05) 345 9998 tai 0400 663 637
Kesäkukkia, Harjun Kartano Puutarha Oy, puh. 040 724 2577
Klamilan Kylätupa Ronkuli, Puh/fax 357 3103
Kokous- ja juhlatilojaMäntyrinteen palvelukeskus, puh. 355 1809, 355 1777Seurantalo Toivola, Jouko Sahala puh. 0500 554 520Sydänkylän VPK:n talo Jartti Malmi, puh. 040 512 5467Virolahden urheilu- ja nuorisotalo Oy (Pyölintalo), Tuija Paalanen, puh. 355 1815Veto-osaston hiihtomaja ja mäkimaja, Mattila Torsti, puh. 050 501 2571, Seppo Paronen, puh. 0500 725 336
Kuntoilua, sauvakävelyä/juoksua, pyöräilyäKlamilan Veto, Ritva Takala, puh. 040 545 7029
Kuntohoitoa, hierontaa, fysioterapiaa, lymfaterapiaa, akupunktioKaakon Kuntohoito, puh. 040 7717 468, 3471 630
Kylätalkkari, Seppo Ojala puh. 050 343 2255
LähiruokaaKalat, Lauri Etholen, puh. 040 559 9240Kananmunat, maito, ternimaito, Tuula ja Harri Olli, puh. 355 1546, 0400 750 805Leivonnaisia, Mirja Ripatti, puh. 355 1524Mansikkaa, Reijo Tinkanen, puh. 050 575 1880Perunaa, Matti Olli, puh. 355 1694
Matkanjärjestäjä, Rentoretket Ky, Markku Lankinen, puh. 044 537 7799
Muuraus Masonry, Kari Tasa, puh. 0500 902 843
Nuohous, Sauli Tiainen, puh. 0400 303 198
Perinnekäsityöt, villalankaa, taljat Lammasfarmi Kormu, puh. 040 539 7390
Pienjäteasema Oravakorpi puh. 050 389 2172
Puutavaraa, sahattu ja höylätty, Takala Lauri, puh. 355 1885
PolttopuutHarri Olli, puh. 0400 750 805Joukainen Risto, puh. 0500 256 652Paronen Heikki, puh. 040 700 1940Peltola Juho, puh 040 729 0727Talsi Mikko, puh. 0400 754 383Tinkanen Reijo, puh. 050 575 1880Suni Pertti, puh 040 559 9449
Ruoppaukset ja kaivutyöt, V. Takala & kumpp. puh. 0400 256 906
Saaristoretkeily (vene 9+1), Risto Joukainen, puh. 0500 256 652, (05) 355 1812
Sahausta, polttopuuta, Suni Kalevi puh. 0400 741 347, 345 9732
SähkötyötT. Nurmelan Sähkö Ky, puh. 0500 552 219Peltolan Sähköliike, puh. 0400 650 470
TaksitSaarainen Reijo, Ravijoki, puh. 040 556 4290Saarainen Kaija, Ravijoki, puh. 0400 540 595Virolahti Ula-keskus, puh. 106421, 040 522 6591
Traktorityöt, Jorma Kyötikki, puh. 040 594 7472
VenepaikkojaKlamilan Veneilijät Ry, Malmi Jartti, puh. 040 512 5467Posti Pentti, puh. 355 1506, 0400 655 040Sydänkylän jakokunta, Tuomo Peltola, puh. 355 1527
VPK Klamila ja ympäristö 355 1562
VuokrahuvilatNiemistön mökit, puh. 355 1661, 0400 752 703Posti Pentti, puh. 355 1506, 0400 655 040Suni Simo, puh. 0400 479 857
PUHELINLUETTELO KOOTTU KLAMILAN SEUTU RY:N PALVELUHAKEMISTON POHJALTA
Puheenjohtaja Reijo TinkanenTinkasentie 290, 49860 Klamilapuh. 050 575 1880
TIEDOTE KALASTAJILLE 2009
Kohonneiden kustannusten vuoksi jouduimme tekemään pyydysmaksuihin pienen korotuksen.
Vesiosuuden mukainen maksu 3,00e / myPienosakkaiden lisäyksikkö 4 py / á 6,00e kpl = 24,00e pakettiTuulastuslupa 3,00e (uistelu 2 vapaa 12,00e)Virveli 6,00ePilkkikilpailumaksu 2,00e
Pankkisiirtoonne on merkitty vesiosuuksienne mukainen pyydysyksiköiden määrä.Teillä on vielä mahdollisuus lisäpakettiin 4py / 24,00e.
Verkot merkitään lipuilla. Pintaverkko 2 lippua, muissa 1.Keppikorkeuksien oltava vähintään 40 cm.Pintaverkon kepin korkeus 1,5m.Lipussa / kohossa oltava verkon omistajan nimi!
Pyydysyksiköitä vuokrattaessa tulee täyttää vuokrasopimus.Vuokrasopimuksia saa hoitokunnan esimieheltä Reijo Tinkaselta.Vuokrasopimus tulee toimittaa hoitokunnalle.Vain niitä pyydysyksiköitä voidaan vuokrata jotka perustuvat vesialueosuuksiin.
Hoitokunta:Reijo Tinkanen (esimies), Reiska Järvenkylä (varaesimies), Aarno Tinkanen, Erkki Kääriä, Rainer Kääriä, Pentti Mäs-seli.
Kalastuksen valvojat: Aarno Tinkanen, Hannu Järvenkylä, Tuomo Kokkonen, Pentti Mässeli.
Tilintarkastajat: Matti Heiskanen ja Maija Takala, varalla Sinikka Tinkanen ja Lea Kääriä.
Nuotta
Silakkarysä
Lohipaunetti,-rysä
Lohi- ja taimensiima / 10 koukkua
Käsiverkko
Suomukalarysä
100 yks. Isku- ja syöttökoukku 10 kpl 1 yks.
200 yks. Katiska 0,25 yks.
100 yks. Pitkäsiima (100 koukkua) 1 yks.
1 yks. Pintaverkko 2 yks.
1 yks. Rantarysä, alle 1,5m 2 yks
10 yks. Heittouistin / uistin 1 yks.
Kireitä siimoja!
Puheenjohtaja Tuomo PeltolaSydänkyläntie 374, 49860 KlamilaPuh 053 551 527
TIEDOTE KALASTAJILLE 2009
Vesiosuuksilla pyytävät 1,25e/yksikkö, pyydysyksikkö 3,75e/yksikkö, vuokrayksikkö 7.50e. Pilkkikilpailut 1e/osanottaja.Virvelöiminen ja uistelu 5e/viikko tai 10e/vuosi (lähinnä vieraille jotka eivät maksa yksikkö-maksuja). Vetouisteluluvat veneille joissa on useampi vapa 10e/viikko tai 30e/vuosi.Läänikohtainen viehelupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä/luvan haltija. Ns "lisäpaketti" 1-4 pyydysyksikköä a´ 13e/yksikkö max. 4 yksikköä on tarkoitettu myös muille kuin kalastuskunnan jäsenille. Oikeuttaa kalastamaan 01.05.2009-31.12.2009 välisenä aikana.Osakkaiden kalastuskausi on 01.05.2009-30.04.2010 välisenä aikana.
Jos ruokakunta maksaa yksikkömaksuja, on siis osakas, kyläläinen tai mökkiläinen ei 1 katiska, -pitkäsiima, -virveli tai uistelu vähennä yksiköitä, vaan voi samanaikaisesti kalastaa esim. neljällä yhden yksikön verkolla ja katiskalla.Vesiosuus- ja erikoisluvat myöntää puheenjohtaja Tuomo Peltola osoite yllä. Virveli, vetouistelu ja"lisäpaketti" lupia saa lunastaa myös Klamilan Kujansuusta/ Pentti Posti.
Uudet Sydänkylän osakaskunnan venepaikka vuokrat ovat seuraavat: 25 e osakas, 50 e kyläläinen ja 100 e vieras .
Lohisiima, siikaloukut, siikapesäverkot ja troolaus KIELLETTY. Virolahden kalastusalueen emokalojen pyyntiin tarkoi-tettu siikaloukku sallitaan.
Verkot laskettava pääsääntöisesti rannasta ulospäin, sivusuunnassa ei 50m lähemmäksi toisenpyydyksiä. Pintaverkot ja rysät merkittävä kalastuslain mukaisilla vidoilla, jotka on varustettava numeroprikalla ja ka-lastajan nimellä. Pohjaverkkoihin jadan molempiin päihin vähintään 40cm korkuinen samanlainen lipulla varustettu vita, jossa on numeroprikka ja kalastajan nimi. Korkeintaan 3 verkkoa käsittävään rannasta laskettavaan jataan riit-tää rantapäähän koho, ulkopäähän prikalla ja nimellä varustettu vita. Talvella pyydys on varustettava kokijanavannol-la olevalla näkyvällä merkillä (lappu), jossa on pyytäjän nimi ja numero. Vannerysä paikat sopii puheenjohtaja kalas-tajan kanssa. Jos olet kadottanut numeroprikkasi ota yhteys puheenjohtajaan.
Rantaverkot taimenen pyyntiaikana silmäkoko väh. 50mm. Verkkopyynnin rajoitusalue sijaitsee Klamilanlahdella lin-jalla kalasataman ulommaisen aallonmurtajan kärki - Pentti Nakarin mökki .Alue on merkattu kylteillä. Alueella kalastus sallittu talvella vain yhdellä maderysällä ja kahdella katiskalla/ ruoka-kunta.Rysät ja verkot kielletty.
Puheenjohtaja Tuomo Peltola, varapuheenjohtaja Simo Suni, sihteeri Petteri Kauppinen, rahastonhoitaja Pentti Posti, hoitokunnan jäsen Seppo Jouhikainen. Kalastuksen vartijat: Tuomo Peltola, Hannu Peltola, Riitta Malmi, Veli Tahko, Jorma Lommi, Jallo Malmi, Jouni Seppälä.
Hoitavat Tuomo Peltola ja Simo Suni
Verkko pituus 30m, korkeus max 3m
Verkko pituus 30m, korkeus 3m-max 8m
Pintaverkko pit. 30m, kork. max 8m
Pikkurysä korkeus max 1.5m
Vannerysä korkeus yli 1.5m
100 koukun pitkäsiima
Hailiverkot
1 yks. Uistin 1 yks.
2 yks. Virveli 1 yks.
2 yks. Atrain 1 yks.
1 yks. 2 katiskaa 1 yks.
50 yks. 5kpl iskuk. 1 yks
1 yks.
- yks.
MAAKIRKKO
22.7. keskiviikkonaklo 19 ToivolassaPappi Elina RajalaKanttori Keijo Laine
KUORSALO-TAMMION KALASTUSKUNTA
PYÖTSAAREN KALASTUSKUNTA
RA
KIL
AN
KA
LAST
USK
UN
TA
MÄNTLAHDENKALASTUSKUNTA
SYDÄNKYLÄN KALASTUSKUNTA
PYÖTSAAREN KALASTUSKUNTA
RAVIJOEN
KALA
STUSKU
NTA
HANSKI-RÄNNÄSENKALASTUS-KUNTA
YLEINEN VESIALUE
Tämä kartta on summittainen. Kartan piirsi Ilkka Ahmavaara
KENEN VESILLÄ KALASTAT ?
JÄRV
ENKYLÄ
N
KALA
STUSK
UN
TA
PYÖTSAARENKALASTUSKUNTA
* Huovarin kalastajain avustusseura ja Haminan varuskunnan Erä
Merellä harvemmin joutuu avaamaan veräjiä tai varo-maan piikkilanka-aitoja, silti merelläkin on rajoja, jois-ta viimeistään valtakunnan raja on syytä huomioida, mutta jos harrastaa kalastusta, on hyvä tietää kenen hoitamaa veden viljaa keräilee, ja mitä se maksaa.
Suomen Laki velvoittaa kalastuskuntia (nyk. osakaskun-tia) valvomaan ja hoitamaan alueensa vesistöä ja kala-kantaa. Alla olevassa kartassa on alueemme kalastus-kuntien rajat noin suurinpiirtein esitettynä. Kalastuskun-tien yhteystiedot sivulla 17.
Metsähallitus
KLAMILAN KYLÄKIRKOLLA:
Kesän jumalanpalvelukset:
21.6. klo 10 Messu12.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus16.8. klo 10 Messu
*
• Kirkkovenesoutu Tammioon sunnuntaina 14.6. 2009.(Huonolla säällä Kuorsaloon) Lähtö Mäntlahden kylänrannasta klo 9.00. Ilmoittautumiset Paussi-kioskiin tai Klamilan kylätupa Ronkuliin. Vielä on muutama paikka vapaana. Järjestää Kaakorannan kyläyhdistys ja Klamilan Seutu ry
• Klamilan kesätorit perjantaisin 5.6. - 14.8. ei juhannusviikolla• Juhannusmarkkinat 18.6. klo 13-18, Klamilan Kalasatamassa• Hapanvellijuhla 12.7. Klamilan kalasatamassa alkaen klo 12.00• Silakkamarkkinat 27.9. klo 10-15, Klamilan Kalasatamassa• Kylätupa Ronkulin kesäaukiolot: ti-ke-to 9.30 - 13.30, pe 13-20Palveluna: OP:n tilisiirtokuoria, netti, valokopiot, paikkakuntainfo, tuoreita leivonnaisia
• Klamilan kirkko tiekirkkona: ma-pe 29.6. - 31.7. Kirkko tutustumista ja hiljentymistä varten. Myös basaari ja kahvio. Basaariin vastaanotetaan kiitollisuudella tavaraa (ei vaatteita).
• Klamilan Veneilijät ry:n kioski KalasatamassaAvoinna kesällä 5.6.-16.8. ti-ke-to 14-18, pe 14-19, la-su 12-16Uuden saunan rakentaminen tarvitsee talkooväkeä. Jos on halukkuutta, voi ilmoittautua Jartti Malmille puh 040 512 5467
• Kaakonrannan kyläyhdistys ry:n suunnitelmissa on järjestää kesän aikana mm. patikkaretki kodalle, nuotiopaikan kunnostamista makkaranpaistoineen, päivä-reissu Viipuriin ja syksyllä sienikurssi, mikäli sieniä tänä vuonna nousee. Tapahtumista pyritään kertomaan ilmoitustauluilla, niistä voi myös tiedustella Lailalta Paussi-kiskalla ja Eevalta puh. 0400 423 422.
Kiinnostaako luonnonkasveilla värjäys? Haluaisitko kokeilla?Mäntlahdessa Rantaituvan Patapuistossa siihen on mahdollisuus. Värjäyspäiviä pidetään tilauksesta. Tie-dustelut: Mervi Hyppänen puh. 044 506 0370
• Mäntlahden Rannanpojat ry Toivolassa ja metsässäToivolassa biljardin, koronan ja pingiksen peluuta sunnuntaisin klo 12-18. Metsäkodalle luontopolku on val-mis, myös suunnistusrastit on käytettävissä, lisätietoja Jouko Sahala puh. 0500 554520.
• Kulttuuriheinäkuu Rantaituvalla 3.7. - 26.7.Joka viikonloppu konsertteja ja muita tapahtumia. Lippujen hinnat 0 - 8 euroa! Tarkempia ohjelmatietoja si-vulla 14. Tervetuloa!
Kesällä mm:
