A&

O

Äidin tuska: "MIKSI

SINÄ LÄHDIT?"

PEKKA SIMOJOKI

löysi laulun voiman

Afrikassa

www.ao-media.net

SIVU 6 SIVU 9

Lehti uskosta ja elämästä • 2 | 2013

Petterin elämässä kaikki näytti olevan kunnossa, mutta julkisivun takana oli paha olla.

Muutos ei syntynyt tahdon­voiMalla

Mahdollisuus muutokseen -kampanja herätti

kiinnostusta. s. 7

2 A&O d 2|2013

Uhmasta allikkoon”Ei Näin Päin!” karjuu kaksivuotias painokkaasti unissaan. Uhmaikäisellä riittää ilmeisesti nukkuessaankin luottamusta siihen, että tahtomalla voi määrätä, minkä mitenkin päin tulisi olla.

TAHTOIKÄ MENEE OHI, kun todellisuudentaju voittaa. Alkaa ymmärtää, ettei voikaan pomottaa koko maailmaa. Yhä selvemmäksi käy, että olosuhteisiin pystyy vaikuttamaan vain rajallisesti ja toisten ihmisten muuttamiseen on vielä vähemmän kykyä ja valtuuksia. Ehkä sentään itseään pystyisi parantelemaan?

ELÄMÄNKOKEMUKSEN MYÖTÄ muutoskohteita alkaa löytyä entistä enemmän oman nutun sisältä. Jos teini-iässä vielä kuvittelimme ole-vamme toivon pilkahdus tässä synkässä maailmassa, kolmikymppisinä tiedämme kipeällä tavalla omat pimeät puolemme. Tiedämme, että osaamme haavoittaa toisia, antaa tyhjiä lupauksia, selitellä itsemme ulos vastuusta, kiukutella, mököttää ja sivaltaa sanoillamme. Epätäy-dellisyyksien lista on loputon.

ON MASENTAVAA NÄHDÄ oma raadollisuus, joten yritämme tehdä jota-kin korjataksemme itsemme kelvollisiksi. Kukapa ei haluaisi olla hyvä ihminen, joka ainakin oppii virheistään, jalostuu ja hioutuu? Haaveilem-me paremmasta minästä, joka ei menetä malttiaan, ei valita turhasta, pysyy aina totuudessa ja tuo myrskypilvien sijaan auringonpaistetta läheistensä elämään.

MYÖNTEISTÄ KEHITYSTÄ ei aina tapahdu, vaikka kuinka yritämme py-ristellä irti virheistämme. Oletko päättänyt joskus oikein tiukasti, et-tet enää alistu epäkypsien tapojesi vietäväksi? Minä olen. Muutaman päivän onnistuinkin pysymään erossa piikittelystä, joka yleensä oli ylimitoitettua läheisteni tekemiin laiminlyönteihin nähden. Uusi uljas minäni pysyi pystyssä ensin sisäänpäin marisemalla ja lopulta hammas-ta purren. Lopulta olin kiukkuisempi kuin tavallisesti ja lopen uupunut kannattelemaan sädekehää pääni päällä.

ITSENSÄ MUUTTAMINEN on vaikeaa, koska tympeä käytöksemme kum-puaa siitä, että sisuksissamme on jokin vinksallaan. Tekojamme sääte-lemällä saamme sisäisen sekamelskan hetkeksi peittoon, mutta paha olo kuplii kuitenkin julkisivun alla ja sitä on vaikea omin voimin saada vaimennettua. Olen oppi-nut, että pysyvin muutos löytyy, kun luovutan oman epätäydellisyyteni Jumalal-le, joka osaa suoristaa sen, mikä on vinoon kasvanut. Hän todellakin tietää, miten päin minkäkin tulisi olla.

Heidi PopovaPäätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA: Heidi Popova ULKOASU: Mikko Siipola KANNEN KUVA: Riku Kankaro PIIRROS: Harri Heikkanen KUS-TANTAJA: Turun seudun vapaiden seura kuntien viestintäyhdistys A&O ry. Kalastajan katu 1, 20100 Turku SÄHKÖ-POSTI: toimitus@ao-media.net TOIMINNANJOHTAJA: Kimmo Jalonen, 050 409 2280 KOTI SIVUT: www.ao-media.netFACEBOOK: www.facebook.com/aolehti ILMOITUSHINNAT: 1,25 euro/pmm ILMOITUSMYYNTI: Kimmo Jalonen, 050 409 2280, ilmoitukset@ao-media.net LEHDEN VASTUU ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä ra-joittuu ilmoituksesta maksetun summan palauttamiseen tai vastaavaan ilmoitustilaan veloituksetta seuraavassa lehdessä. PAINOPAIKKA: Suomen Lehtiyhtymä ISSN 1457-375X SEURAAVA A&O-LEHTI ilmestyy lokakuussa 2013. Tämä lehti on luettavissa internetissä osoitteessa: www.ao-media.net

JUPINA

Kiinnostaako vai ei?KIINNOSTAAKO SINUA YMPÄRISTÖASIAT? Ovatko lasten oi-keudet mielestäsi tärkeitä? Onko sinulla hetki aikaa eläinten oikeuksille? Näitä kysymyksiä esittävät kevään saapuessa katukuvaan ilmestyvät rinnalla kulkijat, feissarit. Turun kes-kustassa työskennellessäni törmäsin heihin päivittäin lou-nasmatkani varrella, kymmenen metrin välein. Teki mieli laittaa päälle paita, jossa lukisi isolla EI KIINNOSTA!

PARI VIIKKOA SITTEN minua jälleen lähestyi yksi hymynaa-ma. ”Kiinnostaako…”. Keskeytin puhujan sanomalla, että minun mieheni pelastaa maailmaa minun puolestani. Pe-rästä kuului hämmentynyttä ihmettelyä. Tämä mielestäni nokkela sutkautus on paljolti totta, sillä mieheni on ekolo-gisessa elämisessä minua huimasti edellä, mutta ei hänestä sentään maailman pelastajaksi taida olla.

NÄIDEN MAAILMANPELASTAJIEN päämäärä on varsin kristil-linen. Jumala antoi tehtäväksi varjella maata. Raamatussa kuitenkin kerrotaan, että maapallo tulee lopulta katoa-maan ja luodaan uusi taivas ja maa. Hyvä uutinen kaikille maailmanlopun pelkääjille on se, että Jumalalla on olemas-sa pelastussuunnitelma valmiina. Se on paljon täydellisem-pi kuin meidän ihmisten pyrkimykset voivat koskaan olla. Siihen sisältyy lupaus ikuisesta, hyvästä elämästä ja katto pään päälle ihan jokaiselle. Tähän suunnitelmaan sisältyvät kaikki ne ihmiset, jotka vastaavat Jeesukselle, että kyllä kiinnostaa!

Teksti: Sanna Kankaanpää

LAINATTUA

Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti.

Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta – hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa

rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.

Apostoli Paavali roomalaisille (Room. 5:6-8)

Alkoholin tilalle tuli usko, jota koetellaan joka päivä. Se on uskoa johonkin isompaan kuin oma egoni. Se tuli armon välähdyksinä, joissa on mahdollisuus, jos on valmis ottamaan niistä kiinni. Itses-

säni mulla ei ollut enää toivoa. Muistan, että rukoilin, että ”jos sä oot Jumala olemassa, niin auta”, ja sitten alkoi tapahtua. Kun virret sitten tulivat mukaan kuvioihin, se oli ihan luonnollista.

Näyttelijä ja muusikko Samuli Edelmann Punainen lanka -ohjelmassa 4.6.2008

Tosimiehet elävät Kristukselle. On tärkeää tehdä rauha Kristuksen kanssa, kun siihen vielä on mahdollisuus. Elämä on niin hauras, ettet voi koskaan tietää, milloin se päättyy. Se voi olla ohi silmän-räpäyksessä, ja silloin on liian myöhäistä hyväksyä Jumalan anta-

ma pelastuksen lahja.

Yhdysvaltalainen näyttelijä ja kirjailija Chuck Norris New Man -aikakauslehdessäKuva: Lynn Murillo

3A&O d 2|2013

Petteri Nevavuori, 23, istuu kahvilassa Aurajoen ran-nalla jo tavaramerkiksi muodostunut lätsä pääs-

sään. Teekupilliselle hän on tullut kokeesta ammattikorkeakoulusta, josta valmistuu tulevaisuudessa insinööriksi. Kahviloissa hän on saanut istua mylläkästä huolimatta rauhassa: reaktiot ovat olleet myön-teisiä. Ventovieraat ovat lähinnä kuiskutelleet hänet tunnistettu-aan. Petteri on vieraillut usein kampanja toimistolla kävelykadulla ja jutellut sisään tulleiden ohikulki-joiden kanssa.

– Olen aina ollut todella avoin, hyvässä ja pahassa. Siksi kampan-jaan lähtökin tuntui vain luontevalta.

Sen uskookin. Puhuessaan hän katsoo suoraan silmiin ja keskus-telee kohteliaasti ja paljon. Nuo-reksi mieheksi hän puhuu monessa kohtaa jopa viisaasti. Ne, jotka ovat kuulleet Petteriä kampanjati-laisuuksissa, tietävät, että muutos alkoi pari vuotta sitten. Ohikulkijan vinkkelistä elo oli ehkä normaalia, mutta julkisivun takana oli paha

olla. Oli jotakin, mitä ei osannut käsitellä saati tunnistaa.

– Jälkikäteen ymmärrän, että kuten monilla, minullakin oli perus haavoja. Vanhemmat olivat eronneet isän alkoholisoitumi-sen seurauksena ja tästä johtuen jouduin uuden perheen mukana muuttamaan usein koulusta toiseen. Ensimmäiset pidemmät kaverisuh-teet alkoivat muovautua vasta kah-deksannella luokalla, Petteri kertaa.

Nörttäyksellä pakoon todellisuutta

Jo senkin vuoksi Petteri haluaa ker-toa tarinansa avoimesti, että tässä maassa puhutaan asioista suoraan liian vähän. Katukuvassa kulkee paljon kavereita, jotka päätyvät ennen pitkää lääkitsemään oloti-laansa yksin, todennäköisesti jollain huonolla keinolla. Petterillä niitä oli kolme: päihteet, pelit ja porno. Pelaaminen ja aikuisviihde tulivat kuvioihin tietokoneelle juuttumi-sen myötä.

– Nörttäys on eskapismia, oma

tapansa kadota. Riippuvuus on normaali tapa toimia, kun ei halua kohdata itseään. Joku muu katoaa salille, huumeisiin tai fiktiomaail-maan, Petteri linjaa.

Usein emme näe, miten haavat ohjailevat omaa käyttäytymistä. Petterin oma isättömyyden kipu oli piilossa niin, että sen voiman on voinut ymmärtää vasta nyt.

– Keskityin itseni sivuun laitta-miseen. Pidin kiinni asioista, jotka ylläpitivät sitä kuviota, etten tarvit-sekaan ketään.

Uskoontulon jälkeen Petteri alkoi keskustella kokemuksistaan läheistensä kanssa uudella tavalla.

– Lopulta alas painettu kipu alkoi nousta pintaan ja löi odottamatta voimalla yli ajaessani autoa. Vuo-datin tunnetta Jumalalle ja annoin sen hänelle, yksin en olisi pystynyt sitä käsittelemään. Myöhemmin tuli toinen vastaava kokemus. Sain itkeä kipuani pois seurakunnan tilaisuudessa.

”Mistä kaikessa on kysymys?”

Kolmannen tukikepin, päihteet, Petteri löysi lukioiässä. Viinaan päätyminen on Suomessa helppo ratkaisu: koska kaveripiirissä ryy-pättiin viikonloppuisin, sitä teki Petterikin. Vielä alkoholin ongel-makäyttöäkin haitallisemmaksi muodostui kuitenkin hamppu.

– Käyttö lähti hanskasta, ja siitä tuli intensiivistä. Hain sillä tukea valtavaan merkityksen, totuuden ja

rakkauden kaipuuseen.Petteri oli päässyt opiskelemaan

mutta huomasi, että se ei tyydyttä-nyt halua löytää vastauksia elämän filosofisiin kysymyksiin. Pohties-saan mistä tässä kaikessa on kyse, Petteri alkoi hakea tietoa mistä tahansa, niin tieteestä, politiikasta kuin historiastakin.

– Imin tietoa aamutunneille saakka. Yritin rakentaa pääni sisälle kokonaisuutta todellisuudesta. Sen sijaan ajatukset pirstaloituivat enti-sestään. Tutkimustieto ja teoriat kyseenalaistivat todellisuutta, enkä lopulta voinut luottaa havaintoihi-nikaan.

Tieto lisäsi tuskaa pilvenpolton myötävaikutuksella siinä määrin, että Petteri uskoi joutuvansa sairaa-lahoitoon, vaikka ei ollut koskaan kärsinyt mielenterveysongelmista. Opinnot keskeytyivät. Uskonasiat olivat tuttuja lapsuuden leireiltä ja ripariajoilta. Lopulta Petteri oli tilanteessa, jossa päätti kokeilla:

”Jeesus, jos olet olemassa, pelasta tämä pää.” Tässä tullaan Petterin tarinassa kohtaan, jossa tuskaisuu-den ja riippuvuuksien vyyhti alkoi aueta.

– Muutos ei voinut tapahtua tahdonvoimalla. Se on oikeasti Jumalan vaikuttama asia, Petteri alleviivaa.

Stressierkki löysi tyydytyksen

Vaikka Petteri ei nähnyt rukouk-sensa jälkeen savua ja enkeleitä,

alkoi tapahtua. Petteri tunsi vetoa seurakuntaan ja hakeutui nuorten iltoihin. Siitä alkaneessa prosessissa riippuvuudet jäivät pois. Entä selvi-sikö, mistä kaikessa on kysymys?

– Sen olen nähnyt, että tiedonja-non ruokkiminen ei tuo tyydytystä. Totuus ei mene päähän, vaan vielä syvemmälle. Vastapaino järjelliselle pohdinnalle on rauha sisällä. Tyy-dytys tulee, kun elää elämää Juma-lan kanssa, Petteri sanoo vakuutta-vasti.

Se ei tarkoita kuitenkaan hartau-denharjoituksia ”yksin komerossa polvet verillä” -tyylillä:

– Voi hengata kavereiden kanssa ja höpöttää, opiskella ja levätä. Kun ennen olin suorituskeskeinen stressierkki, jätän nyt usein asiani vaan Jumalalle. Ei ole helppoa luo-pua halusta pitää lankoja käsissään, mutta jos ne ottaa itse, rauha järk-kyy. Kun sanon, että ota sinä nämä, tiedän, että siellä toimeenpanolau-takunta tekee taas duunia, Petteri vilkaisee yläilmoihin.

Kahden vuoden aikana moni asia on toden totta järjestynyt: on opiskelupaikka, kihlaus ja hääpäivä sovittuna.

– Persoonana olen saanut kääntyä pois itsekeskeisestä ajattelutavasta. Jatkossa on varmaan luvassa lisää epäitsekkään rakkauden opettelua, tuleva aviomies arvelee nöyrästi.

Teksti: Kati Lehtiö

Keväällä Turussa liikkunut on melko varmasti nähnyt nämä kasvot. Petteri Nevavuori on komeillut jättikokoisissa Mahdollisuus muutokseen -kampanjan mainoksissa, ja tarinaansa hän on kertonut videolla kampanjan verkkosivuilla. Mikä saa opiskelijanuorukaisen lähtemään mukaan moiseen julkisuuteen?

Mahdollisuus muutokseen -kampanjakasvo Petteri Nevavuori:

ASIOISTA PUHUTAAN SUORAAN LIIAN VÄHÄN

4 A&O d 2|2013

Vapaiden suuntien seurakun-nilla on monipuolista lei-ritoimintaa Turun alueella tulevana kesänä. Esimerkiksi

helluntaiseurakunnat ja vapaaseu-rakunnat järjestävät leirejä, joissa tarjolla on auringonpaistetta, vesi-leikkejä, pelejä ja unohtumattomia hetkiä kaverien ja Taivaan Isän seurassa. Seurakuntien leireille on yhteistä kristillinen arvoperusta, mutta jokaisella leirillä on kuiten-kin myös oma persoonallinen luon-teensa.

Leirit järjestetään pääsääntöi-sesti talkoovoimin. Ohjaajina ja työntekijöinä on paljon vapaaeh-

toisia, joilla useilla on pitkä koke-mus leirityöstä. Leirit ovat edullisia myös siksi, että osa kustannuksista katetaan lahjoitusvaroin. Leirit ovat avoimia kaikille eli ei tarvitse olla seurakunnan jäsen tai muuten mukana toiminnassa.

Näytelmiä ja toimintakanavia Kupiluodossa

Turun Helluntaiseurakunta jär-jestää Sauvon Kupiluodossa kaksi peräkkäistä leiriä, joille odotetaan yhteensä 160 lasta. Leireille leimal-lista on railakkaalla otteella soit-

tava leiribändi, jonka säveltämistä kappaleista on tullut jo moderneja lastenmusiikin klassikkoja. Bän-dillä on myös suuri rooli myöhäis-iltojen kokoontumisissa, joihin halukkaat voivat tulla rukoilemaan ja iloitsemaan Jeesuksesta yhdessä ohjaajien kanssa.

Leireistä ensimmäinen, ”Las-tenleiri”, on tarkoitettu 2002–2005 syntyneille lapsille ja YX-leiri vähän isommille, 1999–2002 syntyneille. Lastenleiri on kuuluisa sykähdyt-tävistä näytelmistään, jossa ohjaajat panevat parastaan estradilla.

– Leirin kaikki raamattuopetuk-set vedetään näytelminä, kertoo

ohjelma on hyvin vapaata. Leiri-perinteitä ovat leiriolympialaiset ja jalkapallokisa ohjaajien ja leiriläis-ten välillä. Leiristä saa muistoksi DVD:n, joka jaetaan syksyllä, kun kokoonnutaan muistelemaan kulu-neen kesän leiriä. Leiriläisiä mahtuu mukaan 45, eikä vapaita paikkoja ole yleensä jäänyt, joten ilmoittau-tua kannattaa hyvissä ajoin.

Vapaaseurakuntien yhteinen Junnuläpäri-leiri 8–14-vuotiaille pidetään Naantalin Kesärannassa. Ohjelmassa on raamattuhetkiä, askartelua, pelejä, urheilua, musiik-kia, uimista ja iltanuotioita, yllä-tyksiä, seikkailua ja tietysti kivaa hengailuaikaa kavereiden kanssa. Ensimmäiset 32 ilmoittautunutta pääsevät kuivaan ja lämpimään sisämajoitukseen ja lisäksi on joita-kin telttapaikkoja tarjolla.

Pelastusarmeijan 12–17-vuo-tiaille tarkoitettu Power-leiri on valta kunnallinen ja järjestetään tänä vuonna Oriveden Päiväkum-mussa. Kimppakyytiin on Turusta mahdollisuus nopeimmille ilmoit-tautujille. Leirillä panostetaan yhdessäoloon ja Power-raamattu-hetkiin. Hengellisyys on tärkeä osa leiriä, mutta ei haittaa, vaikka asiat eivät olisi ennestään tuttuja.

Teksti: Sanna Kankaanpää & Heidi Popova

Ilmoittautuminen ja lisätiedot leireistä:

Turun Helluntaiseurakunta Kupiluoto, Sauvo Lastenleiri 29.6.–2.7. YX-kesäleiri 3.7.–7.7. ilmoittautuminen 31.5. mennessä: www.turunhelluntaisrk.fi Hinta: 70€, sisaralennus 10€

Naantalin helluntaiseurakunta Saloranta, Merimasku Lastenleiri 18.–21.7. ilmoittautuminen 10.7. mennessä: Esa Lautamäki, puh. 040 5113178 Hinta: 25€

Raision ja Turun Vapaaseurakunnat Kesäranta, Naantali Junnuläpäri 22.–25.7. ilmoittautuminen 25.6. mennessä: jesarimailbox@gmail.com Lisätietoa: Miika Hämäläinen, puh. 044 2921253 Hinta: 30€, sisaralennus 5€

Pelastusarmeija Päiväkummun leirikeskus, Orivesi12–17-vuotiaiden Power-leiri 2.–5.7. ilmoittautuminen 10.6. mennessä Juha Jokiniemi, puh. 0400 651884 Hinta: 100€

Pakko päästä leirille?

Sanan, ylistyksen ja rukouspalvelun ilta joka tiistai Martinkirkossa klo 19.00.

Mukana Tuula Ekbom, Lassi Erpiö, ylistyskuoro sekä vierailevia julistajia läheltä ja kaukaa.

Tule Pyhän Hengen parantavaan läsnäoloon.

www.ilpoistenpiiri.net

Jeesus pelastaa ja parantaa

Lasten ja nuorten lomakausi on käsillä ja taas on kesäleirien aika. Menovinkeissä vilisee partioleiriä, jalkapalloleiriä, pesisleiriä, ratsastusleiriä, maatilaleiriä, luontoleiriä, rippileiriä, lastenleiriä ja nuortenleiriä. Jotta valinta ei olisi liian helppo, esitellään tässä vielä muutama mahtava vaihtoehto, joista ei hauskanpitoa ja hyvää kesämieltä puutu.

leirin johtaja Arto Kemlin.– Luvassa on muutenkin kaikki

perinteiset puuhat eli löytyy askar-telua, puutöitä, pelejä, uimista ja niin edelleen. Uutuutena tänä vuonna ovat trampoliinit.

Lastenleirin perään järjestet-tävällä YX-kesäleirillä toiminta tapahtuu kanavissa, joissa on tänä kesänä luvassa teatteria, urheilua, musiikkia, kädentaitoja, kokkausta ja tanssia.

– Tanssi- ja näytelmäkanava ovat olleet tosi suosittuja ja niiden osallistujat pääsevät iltaohjelmissa myös esittelemään muille leiriläi-sille taitojaan, leirin johtaja Sirkku Kemppainen kertoo.

Olympialaisia, seikkailuja ja yhdessäoloa

Naantalin helluntaiseurakunnan 8–13-vuotiaiden lastenleiri Meri-maskun Salorannassa on hauska ja erittäin lapsiystävällinen. Aamu-päivän raamattuhetken jälkeen

Kupiluodon elämyksiin kuuluvat näytelmät, leiribändi ja illanvietot meren rannalla tai leirikalliolla. Junnuläpärillä saa kokeilla rajojaan turvallisissa puitteissa.

5A&O d 2|2013

PASTOORI

Mistä alkaa todellinen Jumalan kohtaaminen?NYKYPÄIVÄNÄ SEURAKUNNAT järjestävät paljon näyttäviä ja laadukkaita hengellisiä tilaisuuksia. Laulajat, muusikot ja puhujat ovat alan am-mattilaisia, valot ja äänentoisto on hoidettu viimeisen päälle, ja tilai-suuksiin osallistujat kaipaavat aidosti Jumalan kosketusta elämäänsä.

VOIMME TEHDÄ MONET ASIAT inhimillisten kykyjemme puitteissa aivan oikein, mutta silti voi jäädä tunne, että jotain jää aina puuttumaan. Saatamme ajatella virheellisesti, että syy tälle hengelliselle kuivuuden tunteelle jumalanpalveluksissa on ihmisten kykenemättömyys vapau-tua kohtaamaan Jumalaa aidosti. Ajattelemme, että jos vain saisimme vielä enemmän vapautta ilmapiiriin, niin taivaalliset Hengen vesihanat avautuisivat varmasti. Saatamme myöskin ajatella, että tietyt vanhat tavat ja traditiot ovat esteenä Jumalan Hengen toiminnalle. Jeesus an-taa kuitenkin Vuorisaarnassaan seuraavan mahtavan lupauksen meille:

”Autuaita ovat puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.” (Matt. 5:8)

JUMALAN TODELLINEN KOHTAAMINEN alkaa siis aina puhtaasta sydä-mestä. Jos haluamme kokea Jumalan läheisyyttä ja Pyhän Hengen johdatusta elämässämme, niin emme voi tehdä kompromisseja arvois-samme ja moraalissamme. Usko ei ole harrastus eikä vaihtoehto vaan elävä suhde Luojan ja luodun välillä. Ihmisinä emme ole täydellisiä, mutta elämämme päämäärän tulisi aina olla kuuliaisuus Jumalaa koh-taan, koska se tuo elämäämme siunauksen. Apostoli Johannes kirjoitti:

”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14)

JOS HALUAMME TUNTEA Isän, Pojan ja Pyhän Hengen henkilökohtaisella ja intiimillä tavalla, meidän on tunnettava Jumalan kirjoitettu Sana, ja myöskin ohjattava elämäämme sen mukaan. Kompromissikristillisyys on vaarallista. Ylistys, rukous ja paastoaminen ovat tärkeitä asioita kris-titylle, mutta avain Jumalan läheiseen tuntemiseen ja kokemiseen on aina puhdas ja vilpitön sydän.

Markus Majabacka, Turun Kotikirkon pastori

Johanneksen evankeliumi herää eloon Mikael Kokon intensiivisessä monologissa, joka vie katsojat erilaisiin koh-

taamisiin Jeesuksen kanssa. ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala…” Teksti on tuttua, mutta sen kuuleminen näyttelijän suusta pysäyttää uudella tavalla. Noin tunnin pituinen esitys sopii kaiken ikäisille yläasteelta senio-reihin.

Ei vain hurskaille

Monologi Valo loistaa pimeydessä on savonlinnalaisen näyttelijän Mikael Kokon ja ohjaaja-käsikir-joittaja Kimmo Lavasteen yhteis-työn tulos. Esityksessä ollaan yhtä aikaa nykyajassa ja Raamatun maailmassa. Niille, joille evanke-liumin teksti on perin juurin tuttu, Kokon monologi avaa uusia oival-luksia. Niille taas, joille Uuden tes-tamentin teksti on outoa, esitys on kurkistus evankeliumin sisältöön. Esityksen voima piilee myös siinä, että yhtymäkohtia löytyy oman elämän kysymyksiin. Kevään 2012 ensi-illan jälkeen Seija Forström Itä-Savo -lehdessä arvioi näytelmää näin:

– Jos luulee, että Raamatun teksti on raskasta, vaikeaa ja tarkoitettu vain hurskaille, tulee toisiin aja-tuksiin kuultuaan Mikael Kokon Johanneksen evankeliumin. Emme näe pitkäveteistä yksinpuhelua, vaan tapahtumat seuraavat tois-taan melkein kuin sarjakuvastripit ääniefekteineen.

Yksi näyttelijä, 36 roolia

Kynttilä ja vesilasi

Intensiivisessä esityksessä puitteet ovat yksinkertaiset. Rekvisiittana on vain kynttilä ja vesilasi. Katso-jaa pitää otteessaan näyttelijä, joka muuntautuu hetkessä henkilöhah-mosta toiseen. Forströmin sanoin Kokko on paitsi Jeesus myös rapor-toiva saarnamieskertoja, rähjäävä juutalainen, tärkeilevä kirjanop-pinut, hämmentynyt avion rikkoja, tympääntynyt Pilatus, kankea rampa Betesdan lähteellä, ihmet-televä Maria Magdalena tyhjällä haudalla ja vielä moni muu. ”Nämä

hahmot ovat täysiä ihmisiä, vaikka välillä vähän karikatyyrejä ovatkin. He ovat kuin mekin, eivät yhtään hurskaampia, hartaampia tai vii-saampia”, Forström kuvailee arvi-ossaan. Kuva: Esko Anttikoski

Valo loistaa pimeydessä -monolo-ginäytelmä Turun seudulla:La 8.6.2013 klo 14 Uusipesula-seura-kunta, Kousankatu 1Su 9.6. 2013 klo 16 Turun Kotikirkko, Rauhankatu 12bSu 9.6. 2013 klo 13 Paimiosali

Näyttelijä Mikael Kokko kertoo olleensa erittäin vihainen, levoton, narsistinen ja katkera mies, ennen kuin päätti 4 vuotta sitten alkaa kulkea Jeesuksen kanssa.

6 A&O d 2|2013

Läheisensä itsemurhassa menettänyt Minna:

Syyllisyyteen ei tarvitse jäädä

Minnan esikoinen Jonat-han oli kuollessaan 21-vuotias. Minna oli kokenut syvää huolta

poikansa puolesta koko syksyn. Jonathan oli lopettanut työt kaari-nalaisessa rengasliikkeessä, vaikka hän viihtyi työssään ja hänestä pidettiin työpaikalla. Tätä aiemmin opinnot ammattikoulussa olivat jääneet kesken keskittymisvaikeuk-sien takia. Äiti tiesi, että Jonathanin oli vaikea toipua erosta tyttöystä-vän kanssa. Itsenäisen nuoren mie-hen elämää varjosti myös pikavippi-kierre. Elämänhallinta alkoi järkkyä.

– Ennen niin iloinen, vilkas ja sosiaalinen poikani oli muuttunut laihannäköiseksi, suurisilmäiseksi eikä suostunut keskustelemaan vaikeuksistaan kanssani. Mitään muuta apua Jonathan ei suostunut ottamaan minulta vastaan kuin rahallista, kertoo Minna.

Minä muserrun

Koitti päivä, joka mursi Minnan sydämen. Minna saa työpaikalleen TYKS:in keskolaan puhelun ex-mie-heltään,  joka kysyy, tietääkö Minna missä Jonathan on. Edellisenä iltana Jonathan on käynyt tapaa-massa kasvatti-isäänsä, puhellut omituisia  ja – mikä hätäännyttää Minnan – kiittänyt tätä hyvin teh-dystä työstä isänä.

Koko päivän Minna yrittää saada poikaansa kiinni. Ei vastausta. Työpäivän päätyttyä Minna lähtee kiihtyneenä kohti Jonathanin kotia, joka sijaitsee kävelymatkan päässä. Matkalla häntä tulevat vastaan poliisit.

– Kun käännyin, näin, että autot olivat menossa meille. Tiesin, että jotakin kamalaa on tapahtunut pojalleni.

Poliisit odottavat Minnaa keitti-össä, pyytävät istumaan ja näyttä-vät Minnalle Jonathanin passin ja kännykän.

– Huusin sydämessäni Juma-lalle: Auta minua, minä menen nyt rikki! Poliisit kertoivat Jonathanin jääneen junan alle. Ymmärsin heti, että poikani oli tehnyt itsemurhan, kuvaa Minna elämänsä muserta-vinta hetkeä.

Järkytyksensä keskellä Minna saa kerrottua äidilleen, ex-miehel-leen ja Jonathanin kolmelle pikku-veljelle järkyttävät uutiset. Minna kutsuu paikalle myös Jonathanin ystäviä.

– Koko illan itkimme vuolaasti, puhuimme Jonathanista ja jaoimme tuskaamme. Lisäksi paikalla oli kaksi SPR:n tukihenkilöä. Muistan erityisesti poikieni surusta kivetty-neet, mykät kasvot, jotka katsoivat minua täysin avuttomina, kertoo Minna.

Miksi sinä lähdit?

Jonathanin itsemurhaa seuran-neena yönä Minnan valtasi raskas syyllisyys.

– Vaikka ymmärsin, että Jonat-han itse teki ratkaisun elämänsä päättämisestä, olin kauhuissani siitä, että olen tavalla tai toisella vaikuttanut oman poikani kuole-maan. Ajattelin lakkaamatta sitä, mitä kovia sanoja olin hänelle sanonut, mitä olennaista oli jää-nyt sanomatta tai tekemättä. Olin kovissa tuskissa siitä tosiasiasta, ettei minulla enää koskaan olisi mahdollisuutta selvittää näitä asi-oita hänen kanssaan.

Seuraavana päivänä Minnan seurakunnan Varissuon Uusipesu-lan pastoripariskunta Ari ja Anne Vehosmaa tarjoutuivat kuunteli-joiksi. Minna kokee Jumalan huo-lenpidon laskeutuneen tilanteeseen välittömästi.

– Sain jakaa heidän kanssaan kaikki ne teot ja sanat, joista kan-noin syyllisyyttä. Riippumatta siitä, oliko niillä mitään tekemistä Jonathanin ratkaisun kanssa, sain

pyytää niitä Jeesukselta anteeksi. Julistimme myös täydellistä vapau-tusta kaikista syyllisyyden tunteista Jeesuksen nimessä.

Siinä hetkessä Minna kertoo kokeneensa taakan putoavan har-teiltaan.

– Vaikka tuska ja suru jäivät, olin täydellisen vapaa ja sisimpäni täyt-tyi luottamuksesta Jumalaan.

Minnan toipumisen kannalta rukouksella oli kantava vaikutus.

– Vasta kun sain vapautua syylli-syydestä, sain tilaa surra poikaani.

Syyllisyys kulkee helposti samaa polkua menetysten kanssa. Työs-sään keskolassa Minna on kohdan-nut tilanteita, joissa kaikkein viat-tomimmat tempaistaan äideiltään ja isiltään pois.

– Kun vanhemmat ovat menet-täneet pienokaisensa esimerkiksi kätkytkuolemassa, nousevat esille aina samat kysymykset: Mitä olisin voinut tehdä toisin, laitoinko patjan tai peiton väärin, oliko vauva vää-rässä asennossa?

Minna uskoo, että jatkuva syylli-syyden tunteminen voi jopa sairas-tuttaa ihmisten psyyken.

– On lohdullista, että Jeesus haluaa vapauttaa meidät ei vain synneistämme, vaan myös syylli-syyden kokemisesta.

Uusia taimia

Toipuminen Jonathanin kuole-masta vei Minnan myös Israeliin, josta Jonathanin isä on kotoisin. Minna vietti talvilomansa Be’ad Chaim -järjestön parissa työsken-televän lähettiperheen luona.

– Autoin heitä työssään hoita-malla heidän pientä poikaansa – nimeltään Elnathan – ja voi miten hän muistutti Jonathania pienenä! Sain tältä pieneltä pojalta valta-vasti rakkautta, pienen lapsen luot-tamusta, kosketusta ja iloa. Koin, että tämäkin on lahja Taivaan Isältä minulle suruni keskellä.

Be’ad Chaim (Elämän Puolesta) puolustaa Israelissa syntymättö-mien lapsien ihmisoikeutta, mikä pohjautuu juutalaiseen uskoon, sekä tekee työtä abortista toipu-vien naisten auttamiseksi. Yhtenä terapiamuotona naisille tarjotaan mahdollisuutta istuttaa puu lap-sensa muistolle. Kuusitoista vuotta ennen Jonathanin kuolemaa Minna oli saanut keskenmenon – vauva olisi ollut tyttö.

–   Minulle ehdotettiin, että istuttaisin kummallekin menettä-mälleni lapselle puun ja näin tein. Koin tämänkin näyttävän minulle Jumalan näkökulmaa tapahtunee-seen. Kumpikin heistä on lapseni ja nyt Jumalan hyvässä huomassa, kertoo Minna.

Me näemme vielä

Minna on aina puhunut pojilleen Jumalasta ja siitä, että kristin-uskossa on tärkeintä Jeesuksen vastaanottaminen elämäänsä. Muutamia kuukausia ennen Jonat-hanin kuolemaa Minna muistaa erityisesti sanoneen pojalleen, että vaikka ihan viime hetkellä kääntyi-sit Jeesuksen puoleen, se riittää.

Jonathanin itsemurhan aikoihin kaksi Minnan tuttavaa kertoi näh-neensä rukouksessa näyn nuoresta miehestä seisomassa junaraiteella kädet kohotettuina taivasta kohden.

– Se oli tismalleen, kuten vetu-

rinkuljettaja minulle kuvasi tapah-tuneen. Olen saanut ihmeellisellä tavalla toivoa siitä, että Jonathan on kotona taivaassa. Me näemme vielä!

Jonathan on Minnan muistoissa se hymyilevä, ihmisten huolia ja murheita kantava empaattinen poika.

– On tärkeää puhua Jonathanista poikieni kanssa, muistella lapsuu-den yhteisiä leikkejä ja sitä, miten huolehtiva Jonathan oli pikkuvel-jiään kohtaan. Aina kun ajattelen taivasta, ajattelen Jonathania ja sydämeni täyttää kiitollisuus.

Kaikkivaltiaan ratkaisuja

Sanotaan, että oman lapsensa menettämisestä ei toivu koskaan. Minna katsoo vakavana silmiin ja sanoo:

– Vain ja ainoastaan Jumalan avulla voi toipua oman lapsensa traagisesta kuolemasta – jopa itsemurhasta. Uskallan sanoa, että omalla kohdallani olen vapaa tapahtuneesta, vapaa tuskasta ja vapaa jopa surusta. Se, mikä on jäl-jellä, on ikävä ja valtava kiitollisuus Jumalaa kohtaan. Hän on pitänyt meistä kummastakin niin hyvää huolta.

Kaikille oman elämänsä umpi-kujissa kamppaileville Minnalla on viesti.

– Olipa kriisisi mikä hyvänsä, muista, että Jumala on Kaikkival-tias. Hänellä on keinonsa viedä sinut läpi sellaisistakin tilanteista, jotka inhimillisesti katsoen tuntu-vat mahdottomilta. Turvaa Juma-laan. Ellet ole uskossa, hankkiudu uskovien pariin tai pyydä uskova työtoverisi kylään. Muista, että Jumala etsii niitä, jotka Häntä etsi-vät, rohkaisee Minna.

Teksti ja kuva: Terhi Siipola

Paimiolaisen Minna Tammiston yksi pahimmista uhkakuvista toteutui, kun hänen poikansa Jonathan riisti itseltään hengen jättäydyttyään junan alle marraskuussa 2011. Menetyksen tuoman tuskan ja ahdistuksen keskellä Minnan kokema syyllisyys poikansa ratkaisusta oli murskaava. Tänään Minna todistaa Jumalan vapauttavasta voimasta ja ratkaisemattomien kysymysten keskellä koetuista ihmeellisistä vastauksista. ”Katkeruuden sijaan valitsin vastaanottaa Hänen apunsa.”

7A&O d 2|2013

Mediakampanjan ydintä olivat mainostekstien takana olevat tarinat, joissa tunnetut ja ihan

tavallisetkin turkulaiset kertovat, kuinka usko on heidän elämäänsä muuttanut. Kertomukset on pai-nettu kirjaksi, jonka on voinut tilata ilmaiseksi postitse tai lähet-tipalvelun tuomana. Kirjoja on ollut jaossa myös seurakuntien tapah-tumien yhteydessä. Kampanjan nettisivuille – jotka ovat edelleen toiminnassa – on koottu lisäksi useita kymmeniä muutostarinoita ja osasta on tehty myös videoversio.

10 000 kirjaa ei riittänyt

Kampanjan kautta seurakunnat halusivat tuoda kristillisen uskon lähemmäksi varsinaissuomalaisia. Ainakin kiinnostus kampanjaa koh-taan ylitti odotukset:

– Kirjoja tilattiin n. 3500 kap-paletta ja yli tuplamäärä on jaettu suoraan seurakuntien toiminnan kautta, koordinaattori Pekka Heik-kilä kertoo.

– Etukäteen ajattelimme, että jos 5000 kirjaa menisi, niin olisimme tyytyväisiä. Nyt ensimmäinen 10 000 kirjan painos loppui nope-asti.

Muutokseen.fi-nettisivuilla oli myös imua: Pelkästään maaliskuun aikana sivuilla oli 63 000 eri kävijää. Lisäksi YouTubeen ladattuja vide-oita katseli 35 000 surffaajaa.

Myönteinen viesti uskosta sai väen lähtemään myös kirkkoi-hin. Monista seurakunnista on raportoitu, että kävijämäärät jopa tuplaantuivat tilaisuuksissa, joita mainostettiin kampanjan aikana. Kyse oli useimmiten seurakuntien tavanomaisista jumalanpalveluk-sista, joihin oli pyydetty joku kam-panjakasvoista kertomaan oman muutostarinansa. Turun helluntai-seurakunnan pastori Pekka Havu-palo piti konseptia toimivana:

– Tuntui järkevältä, että valjas-tettiin olemassa oleva rakenne kam-panjaa palvelemaan, eikä niin, että

Mahdollisuus muutokseen -kampanja herätti kiinnostusta”Tulevaisuus ei enää pelota.” “Armo muutti elämän.” Nämä tavallisuudesta poikkeavat mainoslauseet ovat herättäneet huomiota kadunvarsilla ja bussien perässä tänä keväänä, kun seurakuntien yhteinen Mah-dollisuus muutokseen -kampanja on nostanut uskonasiat julkisuuteen. Pastorit pitävät kampanjaa onnis-tuneena, sillä kampanjakirjoja on tilattu tuhansia ja seurakunnissa on ollut tavallista enemmän kävijöitä.

JUMALANPALVELUKSET2.6.-25.8.

Sunnuntaisin klo 18.00

9.6. jumalanpalveluksessavieraana

Matthew Macaulay (UK)

Mahdollisuus muutokseen -missioita on järjestetty maailmanlaajuisesti 64 kertaa vuodesta 2003 lähtien. Varsinais-Suomen kampanja oli Suomessa järjestetyistä toinen, ensimmäinen pidettiin pääkaupunkiseudulla 2011.

Kampanjoiden taustaorganisaationa on suomalainen medialähetysjärjestö IRR-TV, joka toimii kussakin maassa yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Muun muassa Tallinnan ja Pietarin seurakunnat ovat kutsuneet IRR-TV:n valmistelemaan kampanjoita alueelleen. Tukholmassa on myös kiinnostusta mediamission järjestämiseen, joten sieltä oli edustajia tutustumassa Varsinais-Suomen kampanjaan.

Missiokahvila Anttilaa vastapäätä on edelleen auki, vaikka varsinainen kampanja päättyi huhtikuussa.

järjestetään uusia tilaisuuksia, jotka syövät paljon voimavaroja. Ainakin meidän jumalanpalveluksissamme kampanja näkyi yleisenä piristy-misenä ja lähes jokaisessa tilaisuu-dessa oli uusia kävijöitä.

Onnistunut satsaus

IRR-TV:n apulaistoiminnanjohtaja Ari Talja oli erityisen tyytyväinen Turun alueella järjestettyyn kam-panjaan:

– Turussa mainostus poiki suh-teessa enemmän yhteydenottoja kuin pääkaupunkiseudulla ja kam-panjakirjoja jaettiin enemmän. Helsingissä järjestäviä seurakun-tia oli 73 ja kirjoja jaettiin 10 000. Varsinais-Suomessa on jaettu tähän mennessä jo ainakin 13 000 kir-jaa 56 seurakunnan ja kristillisen järjestön voimin, ja materiaali on herättänyt kiinnostusta niin, että kirjaa on tilattu eri puolille Suomea.

Koordinaattori Heikkilää ilah-duttaa, että Varsinais-Suomessa suurin osa tilatuista kirjoista jaet-tiin kädestä käteen eikä postitse.

– Helsingissä vapaaehtoiset kir-jalähetit toimittivat 1000 kirjaa, meillä noin 3000. Kuriirit, joita oli 600–700 eri seurakunnista, tahtoi-vat täällä oikeastaan loppua kesken. Syynä kuriiripalvelun suosioon on toki osittain se, että Turussa kirjan toimittamista lähettien kautta tar-jottiin ensisijaisena vaihtoehtona.

Kahvilan suosio yllätti – toiminta jatkuu

Yliopistonkadun kampanjatoimis-tosta muodostui kohtaamispaikka, josta saa kupin kahvia, juttuseuraa ja tarvittaessa rukousapua. Toi-minta pyörii vapaaehtoisvoimin ja kahvi ja pikkupurtavat ovat ilmai-sia. Kahvila on avoinna klo 10–18 tai tarpeen mukaan.

– Tämä on poikkeuksellista. Helsingin toimistolla vuonna 2011 ei ollut tällaista käyttötarkoitusta, kertoo Ari Talja valtakunnallisesta kampanjaorganisaatiosta.

“Missiokahvilan” suosio yllätti järjestäjät, joten toimintaa on pää-tetty jatkaa ainakin vuoden 2013

loppuun.– Huhtikuussa kahvilassa kävi

päivittäin 50–200 vierailijaa, joista arviolta puolet oli muita kuin järjes-tävien seurakuntien väkeä, kertoo Pekka Heikkilä.

– Osa tuli lehti- tai TV-mainon-nan perusteella, osa poikkesi sisään, kun ohi kulkiessaan näki mainok-semme toimiston ikkunassa.

Pelaamista yhteiseen pussiin

Pekka Heikkilä on nähnyt roolis-saan hyvin, kuinka seurakuntien välinen yhteistyö toimi, vai toi-miko se ollenkaan. Koordinaattori oli tyytyväinen näkemäänsä:

– Johtajien välinen yhteys on täällä ollut hyvä jo pitkään, mutta nyt yhteys valui ruohonjuuritasolle, seurakuntalaisten välille. Kun teh-tiin töitä yhdessä, koettiin, että olemme kaikki samalla asialla ja ennakkoluulot hälvenivät. Kenellä-kään ei ollut tarvetta ”pelata omaan pussiin”, vaan missiokahvilassakin työntekijät ohjasivat halukkaita jokaiselle sopivaan seurakuntaan

– eivät siis välttämättä omaan seu-rakuntaansa.

Myös pastori Havupalo hellun-taiseurakunnasta koki kampanjan vahvistaneen kristittyjen yhteyttä:

– Seurakuntien välisestä yhteis-työstä ei ole mitään kielteistä sanot-tavaa. Uskon, että tämä on nosta-nut kristittyjen välistä luottamusta uudelle tasolle.

8 A&O d 2|2013

Musiikkiterapeutti Maija Salokivi uskoo, että musiikki voi eheyttää ja voimaan-nuttaa. ”Kristittynä ajattelen, että Jumala on alun perin luonut musiikin ja voi käyttää musiikkia meidän hyväksemme monin tavoin, vaikkei se olisikaan aina suoraan sisällöltään hengellistä.” Kuva: Hannele Piippo-Fair

Vanha yhteislauluklassikko saa modernin käsittelyn Turun Helluntais eurakunnan Keskipiste-illassa.

Lääkitsevää laulua

Laulaminen vaikuttaa meihin yllättävän kokonaisvaltaisesti. Jo musiikin kuuntelu kosket-taa ihmistä monella eri tasolla

ja itse laulaessa mukaan tulee vielä lisää ulottuvuuksia.

– Tutkimuksissa on osoitettu, että laulaminen aktivoi meissä sosiaalis-ta, fyysistä ja tunnepuolta. Se auttaa

Suomalaiset eivät ole laulavaisinta kansaa, ainakaan selvin päin tai urheilutapahtumien ulkopuolella. Suvivirsi ja kauneimmat joululaulut sentään tempaavat yhteislauluun nekin, jotka laulamisesta ja virsistä eivät tavallisesti perusta. Mikä saa meidät laulamaan yhdessä ja onko laulamisesta jotain hyötyä?

muun muassa rentoutumaan ja sää-telemään stressiä. Musiikki saa mieli-hyvähormonit liikkeelle, minkä lisäksi laulaminen värähtelee kehossa ja hieroo näin sisäisesti. Musiikkia kuun-nellessa hengitys rentoutuu ja syke laskee, luettelee musiikkiterapeutti Maija Salokivi.

Yhteislaulussa musiikista saatu positiivinen kokemus jaetaan. Samal-la koetaan yhteyttä muiden laulajien kanssa.

Musiikki aktivoi muistia

Musiikki on yksi väline käsitellä tuntei-ta. Sen kautta tunteisiin saa sopivaa etäisyyttä ja niiden tarkastelu hel-pottuu. Lauluihin liittyy usein paljon muistoja ja henkilökohtaisia kokemuk-sia. Monet ovat kuunnelleet tiettyjä

kappaleita tietyissä elämänvaiheissa saaden niistä voimaa esimerkiksi vai-keasta tilanteesta ylipääsemiseen.

Ei olekaan ihme, että musiikkia voidaan käyttää apuna kuntoutukses-sa. Salokivi työskentelee itse lasten ja nuorten kanssa, joilla on neurologisia ja psykiatrisia ongelmia. Musiikki voi helpottaa myös muistisairaiden, aivo-halvauspotilaiden sekä parkinsonin tautia sairastavien arkea:

– Musiikki aktivoi laajasti aivojen eri alueita. Se voi nostaa muistoja pin-taan tai helpottaa puheen tuottamis-ta. Motorisista vaikeuksista kärsivät pystyvät usein liikkumaan paremmin, kun taustalla on musiikkia, Salokivi kertoo.

Musiikkia voidaan käyttää myös kivunlievitykseen.

– Toisaalta satunnaisen musiikin

soittaminen hoitotilanteessa esimer-kiksi radiosta ei välttämättä ole hyvä asia: Vääränlainen musiikki hammas-lääkärintuolissa voi tehdä poraus-tilanteesta vielä dramaattisemman, Salokivi nauraa.

Tunnetta ja henkeä

Voiko musiikilla sitten saada aikaan tunnetiloja, esimerkiksi manipuloida yleisöä?

– Toki musiikilla voi vaikuttaa tilai-suuden tunnelmaan. Esimerkiksi he-vikonserteissa melkein väistämättä

luodaan kävijöille voimakas, aggres-siivinen ja ylimielinenkin olotila. So-tatilanteessa tietyllä musiikilla taas halutaan luoda taistelutahtoa. Hen-gellisessä tilaisuudessa puolestaan ihminen voi olla koskettavan musiikin kautta todella uppoutunut hengelli-seen mietiskelyyn. Jos olen vaikeassa tilanteessa tai tuntuu, että yhteys Ju-malaan on kateissa, niin jokin musiikki voi avata mielen Jumalan puoleen ja koskettaa paljon enemmän kuin mi-kään saarna, Salokivi pohtii.

Teksti: Linda Hannula

9A&O d 2|2013

Lue Sarin työstä EU:ssa

Tilaa MeppiViesti sähköpostiisi!

www.essayah.fi

Mikä ihmeen ylistysmusiikki?

Turun Kotikirkossa on toukokui-sena tiistai-iltana päättymässä musiikkipitoinen tilaisuus.

– Otetaan vielä yksi laulu, onko toivomuksia?

Mies kitaran varressa on kristillisen musiikin monitoimimies Pekka Simo-joki, joka on perustanut pari kuoroa, luotsannut yli kaksi vuosikymmentä Exit-yhtyettä, säveltänyt musikaaleja ja tehnyt noin 700 laulua. Muutama lauluista on päätynyt virsikirjaan ja monista on tullut rippikoulujen vakio-ohjelmistoa. Ehkä yksi tunne-tuimmista on ”Herra kädelläsi”, jonka Jenni Vartiainen tulkitsee suositulla Tilkkutäkki-äänitteellä.

– Kahden maan kansalainen, ote-taan se, hyväksyy Simojoki yleisöstä tulevan lauluehdotuksen.

Sanat heijastetaan seinälle ja väki laulaa mukana Pekan kompatessa kitaralla. Välillä Simojoki jättää ylei-sön harteille melodiassa pysymisen ja lisää omalla laulullaan sävelmään toisen stemman. Tämähän on yh-teismusisointia parhaimmillaan – ja yhteisöllisyyttä Simojoki haluaakin suomalaiseen musiikkiin tuoda.

– Afrikassa opin laulun yhteisöllisyy-den voiman. Siellä ei paljon solisteja ole, kertoo Simojoki, joka on viettä-nyt osan lapsuudestaan Afrikassa ja vieraillut siellä useaan kertaan.

– ”Laulaisitko jotain afrikkalaista”,

kun päästään kolmanteen iltaan: Sy-dämensä kyllyydestä vetävät jätkätkin nuotin vierestä ja lujaa. Kun huoma-taan, että kukaan ei naurakaan minul-le, ei mikään enää estele ja pyydetään

”lauletaan vielä!”Pekan kokemuksen mukaan yhteis-

laulussa on taikaa, jo puhtaasti sosiaa-lipyskologiselta kannalta katsottuna:

– Menepä englantiin katsomaan liiga matsia, siellä kaikki vetää ”We are the champions” tai Tapparat-Ässät

-matsissa, jossa Ässät laulaa ”ei vettä Raantaa rakkaampaa”.

Kun yhteislaulu tuodaan seura-kuntaan, astuu mukaan vielä Jumalan hengen läsnäolo:

Pekka Simojoki löysi laulun voiman Afrikassa

minulta pyydetään toisinaan. Mutta mä oon vaan yksi ja afrikkalaisessa laulussa tarvitaan monta. Laulu on siellä aina yhteinen asia.

Laulun taikaa ja Hengen voimaa

Simojoki on ollut mukana kymmenillä rippikoululeireillä ja huomannut, että halu laulaa yhdessä löytyy, kun nolos-tumiskynnys ylitetään:

– Ensimmäisenä iltana tuskin ku-kaan laulaa mukana. Vaivautuneena pyöritään, ja kun joku vähän yrittää, muut naureskelevat. Mutta odotapas,

Jos on nähnyt seurakuntien lehti-ilmoituksia, on ehkä törmännyt käsitteeseen ”ylistysmusiikki”. Nuorempi väki tarkoittaa ter-

millä usein bändivetoista musiikkia, jossa lauletaan mukana. Tyyli on ehkä lainattu rapakon takaa, briteistä tai Australian Hillsong-seurakunnasta, jossa tuotetaan paljon jumalanpalve-luskäyttöön tarkoitettua musiikkia.

Musiikin tyylilajilla ei kuitenkaan

ole merkitystä. Keskeistä on sisältö, jossa kerrotaan Jumalan hyvistä omi-naisuuksista ja teoista, eli ylistetään Jumalaa sanallisesti.

– Ylistyksen ja muun hengellisen yhteislaulun ero on se, että ylistysmu-siikki on aina tietyllä tavalla rukousta, sanoo Maija Salokivi, jolla on vuosi-en kokemus ylistysmusiikin saralla.

– Se mahdollistaa keskittymisen omaan sisimpään enemmän kuin muu

hengellinen musiikki.On makuasia, haluaako laulaa ylis-

tystä perinteisten hymnien vai kitara-rockin säestyksellä. Toisaalta Jumalaa voi ylistää sydämessään ilman sano-jakin, joten ylistys voi olla muutakin kuin laulua – vaikka hiljentymistä, tanssia, soittoa tai runoutta.

Ylistysmusiikkista alettiin Suo-messa puhua 1980-luvulla, mutta musiikilla ylistäminen on tuttua jo

Raamatussa. Seurakunnissa on myös aina ollut Jumalaa ylistävää yhteislau-lua. Esimerkiksi käy moni virsi, kuten

”Herralle riemulla laulamme kiitosta” tai suvivirsi, joka sekin kertoo Jumalan ihmeellisyydestä.

Suomalaisen hengellisen musii-kin konkari Pekka Simojoki julkaisi viime vuonna levyn nimeltä ”Ylistys”. Simojoen mukaan hänen musiikkiinsa on silti jo paljon ennen tätä kuulunut

ylistyslauluja, vaikka termiä ei vielä käytettykään:

– Kun tein esimerkiksi laulut ”Mak-settu on velkani mun” ja ”Tule Pyhä Henki”, minulle ne olivat selkeästi ylistyslauluja.

– Ylistyksen lähteillä ollaan aina, kun laulun kohteena on Jumala.

Teksti: Heidi Popova & Linda Hannula

– Kun Jumala on mukana, niin parhaimmillaan voidaan pikkuisen maistaa jo taivasta. Onhan se ihan huikeeta.

Simojoki harmittelee, että moni jää tätä kokemusta vaille, koska ei käy seurakunnassa:

– Me ollaan muutettu jumalanpal-velus sellaiseksi perinnemessuksi, että en ihmettele, että ihmiset eivät jaksa tulla. Kohtaaminen ja ilo on kadonnut. Jumalanpalveluksen pitäisi olla kuin pöytä, johon köyhät ihmiset tuovat jokainen jotakin. Tehdään yhdessä, ja ollaan yhdessä rikkaampia.

Viimeinen laulu – yhdessä ja seisaallaan

”Kahden maan kansalainen” ei jäänyt tiistain viimeiseksi lauluksi. Mukaan mahtui vielä ”Yksi nimi ylitse mui-den”, jonka idea syntyi automatkalla, kun Pekka Simojoki mietti syitä suo-malaisten ylistyslaulujen vähyyteen.

– Pohdin, onko meidän suomalais-ten elämä niin ankeaa, että meillä ei ole mitään ylistettävää, Simojoki ker-too laulun syntyajoista.

– Mutta nyt lauletaan yhdessä ja lauletaan seisaallaan. Siihen on hyvä lopettaa tämä tilaisuus.

Teksti: Heidi PopovaKuva: Markus Majabacka

10 A&O d 2|2013

ikään ei ole mahdotonta – eikä edes vaikeaa.äytyy vain tietää mitä tekee.”

antuntevaa rakennus- ja remontointipalvelua jo vuodesta 1999.

Lisää luettavaa? Aikaisemmat A&O-lehdet netissä osoitteessa

www.ao-media.net

Muutosvoimaa ylhäältäJotkut kuulevat Jumalan äänen selvästi kuin vieressä istuvan ihmisen puheen, jotkut tuntevat sydämessään olevansa vailla jotain, mitä pitää alkaa etsiä. Jumala kutsuu ja johdattaa kutakin henkilökohtaisella tavalla, mutta yhteistä kaikille on, että suunta on parempaan. Ilse, Susanna ja Janne Kaarinan Kotikirkosta kertovat, miten Jumalan kohtaaminen on muuttanut heidän elämäänsä.

Viimeinen oljenkorsi

Ilse Lindbergillä oli lapsuudenkodin perintönä tieto Jumalan olemassa-olosta, mutta kuten monen muunkin kohdalla, tarvittiin vastoinkäymisiä, menetyksiä ja epätoivoa ennen kuin hän oli lopulta valmis jättäytymään Jumalan käsiin. Henkilökohtaisen kriisin myötä Ilse ei enää nähnyt vaih-toehtoja:

– Ei ollut enää jäljellä mitään muuta kuin Jeesus. Uskoontulo ei tuonut elämääni mitään yhtäkkistä mullistusta, suuria tuntemuksia tai hankalaan tilanteeseen ihmeellistä ratkaisua, mutta pikkuhiljaa jälkikäteen olen tun-nistanut Jumalan johdatusta ja huolenpitoa, hän kuvailee.

Kohtaamisia psykiatrisella osastolla

Janne Järvenpää alkoi etsiä yhteyttä Jumalaan 15-vuotiaana:– Rukoilin, että jos sinä Jumala olet olemassa, niin anna jokin merkki.

Kohta samassa huoneessa nukkuva siskoni alkoi puhua unissaan, että ”täällä ollaan, ole ihan rauhassa”, Janne kertoo.

Kymmenen vuoden kuluttua hän oli kuitenkin tilanteessa, jossa Juma-la oli kaukana ja hätä suuri. Huumeriippuvuuden vuoksi Janne oli pääty-nyt vieroitushoitoon psykiatriseen sairaalaan. Jannen rukous kuitenkin muutti tilanteen, sillä vieroitusoireet loppuivat kertarysäyksellä.

Myöhemmin Jannen usko sai vahvistusta, kun hän näki rukoillessaan näyn Jeesuksesta kantamassa ristiä.

– Tajusin samassa selvästi, että Hän on kuollut minun puolestani. Sairaalassa kohdalle osui toinenkin merkittävä kohtaaminen, sillä Jan-

ne tapasi nykyisen vaimonsa, Susannan, jonka kanssa yhteinen usko on ollut alusta saakka keskeinen tukipilari.

Susanna Järvenpään hengellinen etsintä alkoi, kun hän työskenteli vanhainkodissa. Kun vanhukset toisinaan huusivat Jeesusta, Susanna alkoi pohtia yhä syvällisemmin, mistä siinä oli kysymys.

Jumalan etsiminen ja yliluonnollinen todellisuus sekoittuivat myö-hemmin psykoosisairauden aiheuttamiin epätodellisiin tuntemuksiin, jolloin Susanna ei enää itse pystynyt erottamaan, mikä on lähtöisin Juma-lasta ja mikä sairaudesta. Toipumisen jälkeen, kun sairauden aiheuttamat harhat olivat lakanneet, Jumala oli kuitenkin edelleen jäljellä.

Taivaan Isän hoidossa

Ilsen, Jannen tai Susannan elämäpolku ei suoristunut mutkattomaksi us-koontulon jälkeen, ja reitiltä on tullut harharetkillekin poikettua. Ilse pu-kee sanoiksi ajatuksen, joka kuultaa myös Susannan ja Jannen puheista:

– Valtava jano ja kaipaus Jumalan läheisyyteen on kaikesta huolimatta pysynyt sydämessä koko ajan, eikä usko Jeesukseen ole koskaan lop-punut.

Kasvu- ja parantumisprosessi on Susannalla vielä kesken, mutta hän ei ole vaikeuksissaan yksin, kuten ei alkoholia vastaan kamppaileva Jan-nekaan, vaan he turvaavat elämänsä Häneen, jonka parantavan voiman ovat jo saaneet kokea. Ilse puolestaan rukoilee tällä hetkellä johdatusta asuntoasioissa ja on vakuuttunut siitä, että Jumala hoitaa tämänkin asian ajallaan ja tavallaan.

Siitä, että Jumala muuttaa ihmistä, ei Ilsellä ole epäilystäkään:– Se on väistämätöntä, jos ihminen tosissaan ottaa vastaan Jeesuksen.

Itse kaipaisin vielä sitä, että saisin lisää viisautta ja lähimmäisenrakkautta. Jumala ei onneksi ikinä lakkaa kasvattamasta!

Teksti: Heini Nurminen

Suomen Uskonfestivaali on kohtaa-mispaikka uskoville eri seurakun-nista ja uskonsuunnista. Elämän Sana -seurakunta on päävastuussa festivaalin järjestelyistä, mutta pyrkimys on luoda tapahtumalle laajempi pohja, joten puhujat tule-vat eri seurakunnista: Martti Kal-lionpää Seinäjoelta, Berith Öster-lund (Heinonen) Helsingistä, Niilo Mäenpää Turusta ja Morgan Carls-son Ruotsista. Aikaisemmista fes-tivaaleista tunnettu Andreas Fors-berg on päävastuussa musiikista ja ylistyksestä tänäkin vuonna.

Ei pääsyvaatimuksia

Håkan Westergård Elämän Sana -seurakunnasta on yksi pääpuhujista ja yhdessä vaimonsa Pian kanssa he ovat Uskonfestivaalien isäntäpari. Westergårdit haluavat korostaa, että tapahtuma ei ole suunnattu tie-

tylle valikoidulle joukolle kristittyjä, vaan tarkoitettu aivan kaikille:

– Kuka tahansa riippumatta siitä, mikä on hänen suhteensa uskonasi-oihin tai millainen on hänen käsi-tyksensä uskosta, on tervetullut Kupittaalle kuulemaan, keskuste-lemaan, juomaan kahvia, ostamaan kristillistä kirjallisuutta, nautti-maan musiikista tai vain olemaan, kertoo Håkan Westergård.

Kristityille ja etsijöille

Puheet festivaalin eri tilaisuuksissa nojaavat kristillisen uskon perussa-nomaan, jota seurakunnat kautta aikojen ovat julistaneet. Yksi tar-koitus on vahvistaa kristittyjä ja antaa heille uskon rakennusaineita, mutta opetus on kiinnostavaa myös uusille tulokkaille:

– Tahdomme myös auttaa ihmi-siä, jotka etsivät elävää uskoa ja ehkä kamppailevat uskonkysymys-ten kanssa. Festivaali tulee olemaan uusi alku elämässä heille, joita

saamme auttaa henkilökohtaiseen suhteeseen Jeesuksen Kristuksen kanssa, Westergård uskoo.

– Ihminen, joka on ottanut vas-taan Jeesuksen sydämeensä, kokee, kuinka jotain erittäin hyvää ja posi-tiivista tapahtuu.

Järjestäjät ovat kaikissa iltatilai-suuksissa valmistautuneet esiru-kouspalveluun. Rukoiltavaksi voi tulla erilaisten tarpeiden kanssa:

– Asiasi voi koskea pelastusta, sairautta, avioliittoa, työelämää, taloustilannetta, yksinäisyyttä – mitä tahansa, kertovat Håkan ja Pia Westergård.

– Uskomme, että saat kohdata häntä, joka on sinun lunastajasi ja pelastajasi, Jeesus Kristus. Hän sanoo, että on tullut antamaan meille elämän ja yltäkylläisyyden.

Suomen uskonfestivaalin tilaisuudet Kupittaalla:la 29.6. klo 19.00 su 30.6.– la 6.7. klo 16.00 ja 19.00su 7.7. klo 11.00

Uskonfestivaali Kupittaalla tarjoaa uusia alkujaSuomen Uskonfestivaali on turkulainen kristillinen kesätapahtuma. Tämän kesän tapahtuma otsikolla ”Uusi alku” on hiukan tavallista pitempi ja kokoaa kuulijoita suurtelttaan 29.6.–7.7.2013.

11A&O d 2|2013

ASEMASEURAKUNTAVistantie 10, PaimioPuh. 050 4092280 (Kimmo Jalonen)www.asemasrk.net- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu- Ke klo 18 Rukouskokous- Pe klo 20 Nuorisokahvila

AURAN HELLUNTAI-SEURAKUNTAMeijerinkuja 3, Aurawww.auranhelluntaiseurakunta.fi- To klo 19 Sanan ja rukouksen ilta- Su klo 11 Jumalanpalvelus

ELÄMÄN SANAHelsinginkatu 21. Puh. 0201 980700 www.elamansana.fi- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu- Ke 18.30 Uskonsanan ja rukouksen ilta

KAARINAN KOTIKIRKKOKiesikatu 10, Kaarinawww.kotikirkko.org- Tilaisuudet su klo 11.00Muiden tilaisuuksien tarkat ajankohdat netissä

KRISTILLINEN SEURAKUNTA UUSIPESULAKousankatu 1. Puh. 050 592 9273www.uusipesula.net- Kk:n 1. ja 3. su klo 17 Jumalanpalvelus- Kk:n 2. ja 4. su klo 11 Jumalanpalvelus- Ke klo 19 Rukousvartio- To klo 19 Leipä-ilta

MISSIONSKYRKAN I ÅBOBetlehemskyrkan, Tavastgatan 4Tel. 044 271 0528www.friffe.net- Gudstjänst sö kl. 17

NAANTALIN HELLUNTAI-SEURAKUNTA Soinistentie 5. Puh 044 513 0735www.naantali.helluntaisrk.net- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu- Ma klo 18 Rukoillaan yhdessä- Ke klo 19 Jumalan Sanan ja rukouksen ilta- To klo 18 Suojatie, Tuulensuunkatu 8Poikkeavat alkamisajat kotisivulla ja RS-päivyrissä

PARAISTEN VAPAA-SEURAKUNTA KOTISATAMAKoulukatu 13, Parainen. Puh. 044 528 4167www.paraistenvapaasrk.com- Parill. viikkojen su klo 17 Jumalanpalvelus- Pe klo 19 Nuorten kahvilailta

RAISION VAPAASEURAKUNTAFrälsintie 20, Raisio. Puh. 050 514 6761www.raisio.svk.fi- Kk 2. ja 4. ti klo 13 Päiväpiiri- Ke klo 19 Läpimurtoilta- La klo 19 Passion-nuortenilta- Su klo 17 Iltakirkko ja pyhäkoulu- Kk 1. su klo 11 Ehtoollisjuhla

TURUN ADVENTTI-SEURAKUNTAYliopistonkatu 29a Puh. 040 735 1912, 050 534 3392turku.adventtikirkko.fi- La klo 10.30 Raamattutunti - La klo 11.15 Jumalanpalvelus

TURUN BAPTISTISEURAKUNTAVähä-Hämeenkatu 16Puh. 232 1887, 044 298 1934- Ti klo 19 Rukouskokous- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu

TURUN HELLUNTAISEURAKUNTAPuistokatu 6 b. Puh. 0415363645www.turunhelluntaisrk.fi- Ke klo 19 Rukousilta - La klo 19 Suunta-nuortenilta - Su klo 11 Jumalanpalvelus

Liedon torikirkkoKirkkotie 3, Lieto. 02 439 7757 www.liedontorikirkko.com- Ke klo 18.30 Rukouskokous- Joka toinen su klo 17.00 Jumalanpalvelus

KAN-kotiKaanaanrannantie 12. Puh. 02 438 3768- La klo 18 Hyvän Sanoman ilta

Mynämäen rukouspiiriKirkkokatu 10. Puh. 02 431 1204kotisivu.dnainternet.net/hapek/- Su klo 11 Jumalanpalvelus- Ke klo 18.30 Rukouskokous

Nousiaisten rukouspiiriTied. Lassi Laamanen, puh. 050 560 2090

Raision rukouspiiriTornikatu 1 Puh. 02 437 2891- To klo 19 Rukouskokous- Su klo 11 Päivätilaisuus (kk. 1. su klo 16)

Yläne-Paattisten rukouspiiriKokoontumiset eri kodeissaTied. Taimo Ollikkala, puh. 050 365 7239

TURUN KOTIKIRKKO Rauhankatu 12b (Turun Kristillisen Raittius-seuran tiloissa)www.turunkotikirkko.net- Su klo 16 Jumalanpalvelus

TURUN METODISTI-SEURAKUNTAEkmaninkatu 4, puh. 046 645 3488www.metodistikirkko.fi/turku- su klo 11 venäjänkielinen jumalanpalvelus ja klo 18 suomenkielinen jumalanpalvelus

TURUN VAPAASEURAKUNTATuureporinkatu 10. Puh. 02 251 4300www.armontalo.org Kolme viikoittaista jumalanpalvelusta:- Su klo 11 Jumalanpalvelus- La klo 16 Jumalanpalvelus- La klo 19 nuorten JumalanpalvelusPienryhmä- ja kotisolut

VARISSUON VAPAASEURAKUNTAKonradinkuja I C. Puh. 044 281 8748 (Jarmo Heiskari) www.varissuo.svk.fi - Su klo 18 Iltakokous- To klo 18 Rukouskokous

ÅBO SVENSKA METODISTFÖRSAMLINGBetlehemskyrkan, Tavastgatan 4Tel. 02 231 5976 (må, ti, ons klo 9–15)www.metsku.fi- Gudstjänst sö kl. 11, translation in English

www.turunpalo.netKristittyjen yhteiset rukousillat kerran kuussa.

Seurakunnat kesäajassaViikko-ohjelmissa saattaa kesäisin olla muutoksia. Tarkista viimeisimmät tiedot seurakuntien nettisivuilta.

SEURAKUNTIEN TOIMINTAA

WP-Katsastus OyTuulissuontie 34, Lieto, puh. (02) 436 4300

Avoinna ma-pe klo 8-17

www.wp-katsastus.fi

PALVELEMME AMMATTITAIDOLLATervetuloa! Ville Wigren ja Jouko Pursiainen

Mitä suomalaista laulua on käännetty eniten vie-raille kielille? Laulu ei löydy iskelmien, tango-

jen tai suomirockin joukosta. Oikea vastaus ovat kristilliset Jippii-las-tenlaulut, jotka ovat ponnahtaneet Suomesta maailmalle.

Jippii-lapsikuorotoiminta alkoi 2000-luvun alussa ja on kasvanut nopeasti. Toiminnan parissa syn-tyneitä lauluja on käännetty tai käännetään parhaillaan vapaaeh-toisvoimin peräti 77 kielelle. Suo-menkielisiä Jippii-äänitteitä on val-mistunut kahdeksan, muunkielisiä 22. Ensimmäinen vieraskielinen Jip-pii-äänite ilmestyi Unkarissa, jossa sen äänitti paikallinen luterilainen seurakunta. Jippii soi Virossakin: kuudes levy on juuri valmistumai-sillaan. Lähivuosille on suunnit-teilla Jippii-äänitteiden nepalin-, korean-, mongolin-, portugalin- ja thainkielisiä versioita.

Lasten elämän puolesta Helsingissä

Kesäkuun alussa Helsingissä jär-jestetään kansainvälinen Lasten

elämän puolesta -tapahtuma, jossa julkaistaan jälleen Jippii-lauluja neljällä kielellä: englanniksi, japa-niksi, hepreaksi ja teluguksi, joka on yksi Intian kielistä. Suomalaisten lasten lisäksi tapahtumaan osal-listuu Jippii-kuorolaisia Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Japanista ja Yhdysvalloista.

Tapahtuman aikana Jippii-lau-luja kuullaan eri seurakunnissa ja suuren Jippii-kuoron voimin edus-kuntatalon portailla. Tavoitteena on kiinnittää huomiota lasten ja perheiden hyvinvointiin ja syrjäy-tymisen ehkäisyyn.

Laulu raikaa myös Turussa

Suomessa Jippii-toiminnassa on mukana yli 100 lapsikuoroa eri kirkkokunnista, seurakunnista ja kouluista sekä kymmeniä ammat-timuusikoita. Turussa toimii aina-kin kaksi Jippii-kuoroa: Turun helluntaiseurakunnan Valo-kuoro ja Uusipesula-seurakunnan Upee-kuoro Varissuolla. Kuorot ovat avoi-mia kaikille lapsille. Aikaisempaa kuorolaulukokemusta ei tarvitse olla, eikä myöskään ole merkitystä

sillä, onko muuten mukana jonkin seurakunnan toiminnassa.

Kuorojen harjoituksissa laaduk-kaat Jippii-taustanauhat takaavat reippaan meiningin silloinkin, kun ei ole käytettävissä isoa orkesteria omasta takaa. Aika ajoin keltapai-taisista Jippii-laulajista kootaan suurempi lastenkuoro, ja silloin viimeistään päästään nauttimaan paitsi bändisoittajien myös jousior-kesterin säestyksestä.

Jippii-kuoroihin voi ilmoit-tautua muun muassa valtakun-nallisten nettisivujen kautta: www.jippiimissio.fi.

JIPPII-LAULUILLA KÄÄNNÖSMUSIIKIN SUOMEN ENNÄTYS

A&

O

Max 2 / K

uponki • Koodi 47

Salaatti 595

Max 2 / K

uponki • Koodi 44

Kana-ateria595

Max 2 / K

uponki • Koodi 42

Max 2 / K

uponki • Koodi 42

Kerrosateria Kerrosateria595 595Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Mega-ateria695 Mega-ateria695Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Max 2 / K

uponki • Koodi 46

Max 2 / K

uponki • Koodi 46

Max 2 / K

uponki • Koodi 45

Juustoateria395Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Etukuponki on voimassa 30.6.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen,

Rukan ja Tahkovuoren Hesburgereita sekä MiniHesburgereita.Etukuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Max 2 / K

uponki • Koodi 48

Norm. ranskalaiset+ dippi195

Minkälainen lapsuus sinulla oli?

– Minulla oli turvallinen koti ja vanhemmat, mutta lapsuudesta saakka sisimmässäni oli jonkinlainen tunne-elämän haava. Kaipasin kovasti saada tietynlaisia kokemuksia Jumalasta, mutta koska näin ei käynyt, aloin aja-tella, että Jumala ei halua olla kanssani, enkä kelpaakaan Hänelle. Petty-myksen ja kiukun kautta sydämeeni kasvoi asenne, että en tarvitse Jumalaa mihinkään tässä elämässä. Lopetin rukoilemisen ja Raamatun lukemisen ja aloin tietoisesti työntää Häntä pois ajatusmaailmastani.

Mikä sai uskovan kodin lapsen kiinnostumaan pimeästä puolesta?

– Kapina, kiukku, viha ja ärtyneisyys sekä halveksunta Jumalaa ja auktori-teetteja kohtaan kasvoi koko ajan sisälläni. Aloin kuunnella synkkää metal-limusiikkia ja lopulta annoin elämäni saatanalle. Aloin rukoilla häntä ja pyysin demonisia henkiä elämääni. Sisimmässäni oli niin suuri viha Juma-laa kohtaan, että halusin kaiken ihmisyyden tuhoutuvan itsessäni, jotta voisin tehdä kaikenlaista pahaa tuntematta mitään.

– Tämän seurauksena aloin nähdä hirveitä painajaisia. Itsetun-toni oli riekaleina, en nähnyt elämälläni minkäänlaista tulevai-suutta, enkä uskonut voivani olla koskaan onnellinen.

Palasit kuitenkin Jumalan luo, miten?

– Yhdessä vaiheessa Jumala puhui ihan korvin kuultavalla äänellä. Hän sanoi, että olen paaduttanut sydäntäni jatkuvasti ja aina kääntynyt pois, ja jos en nyt käänny takaisin, niin Hän antaa minun mennä pimeyteen, josta en enää tule palaamaan. Yhtäk-kiä ymmärrykseni päältä katosi jonkinlainen valheellinen peite, joka oli estänyt minua näkemästä asioita. Aralla mielellä annoin elämäni Jeesukselle ja sanoin, että jos pystyt jotakin tekemään, niin tässä nyt olen. Pian koin ensimmäistä kertaa Pyhän Hengen antaman

vapauden kokemuksen, joka oli todella voimakas. Itkin ilosta, hypin ja olin todella onnellinen.

– Siitä alkoi kuitenkin 8–9 vuoden taistelu. Elämäni oli hyvien ja huo-nojen kausien vuorottelua. Huonoina aikoina kiertelin baareissa, harrastin irtosuhteita, viiltelin itseäni sekä käyttäydyin itsetuhoisella tavalla. Hyvinä kausina rukoilin, luin Raamattua ja kuuntelin saarnoja. Koitin jutella asiois tani, mutta koin, että kukaan ei oikein ymmärtänyt tilannettani.

Miten pääsit kokonaan vapauteen?

– Avainasioita olivat nöyrtyminen ja sellaisista asioita luopuminen, jotka olin asettanut Jumalaa suuremmaksi elämässäni. Yhdysvalloissa ollessani kävin seurakunnassa, jossa sain kokea Jumalan voimaa sekä kuulla hyvää

raamatunopetusta. Pyhän Hengen läsnäolo teki minussa syvää työtä. Sain sanoutua irti huonoista asioista ja tunnustaa syntejäni. Himo

alkoholia kohtaan ja pakkomielle tietynlaista musiikkia kohtaan katosivat. Samoin pelkotilat sekä yksinäiseksi ja hyljätyksi koke-misen tunteet.

Miksi kannattaa kääntyä Jumalan puoleen?

– Paholainen haluaa ohittaa ihmisen oman tahdon. Jumala taas haluaa meidän seuraavan itseään, mutta Hän ei pakota meitä, vaan

johdattaa meitä isällisesti. Hän rakastaa meitä ja haluaa meidän kokevan, kuka Hän on.

– Kokemuksen kautta tiedän, että ainoastaan Jeesus Kristus ja Pyhän Hengen läsnäolo voivat antaa aidon rauhan. Sitä ei löydy mis-tään muualta. Jumalan hengen tekoihin liittyy aina rauhaa, rakkautta ja iloa, kun taas demonisten voimien toimintaan liittyy ylpeyttä, riitaa, vihaa ja katkeruutta.

Teksti: Markus MajabackaKuva: Riku Kankaro

Miikan matka pimeydestä valoonMiika Havupalo, 30, koulunkäyntiohjaajaopiskelija, Turku. Pastorin poika, joka vihki elämänsä paholaiselle. Kasvot, jotka olemme nähneet keväällä kadunvarsien mainoksissa. Kysyimme Miikalta, mikä sai hänet kääntymään pimeiden voimien puoleen ja mitä hänelle kuuluu nyt.