ARTTUASUNNOT OY:N JULKAISU HYVÄN ASUMISEN EDISTÄMISEKSI / 2015

arttu

Asuminen on enemmän kuin asunto s. 3 | Hankesuunnittelu kaiken perusta s. 7 Kaikki toimii, asukkaiden arkikin s. 8 | Artun ammattitaitoa tarvitaan s. 15

rtun tarina lähti liikkeelle viitisen vuotta sitten, kun

valveutunut miesporukka, ny-kyinen yhtiön hallitus, totesi

suomalaisen asuntopolitiikan ti-lan surkeuden. Kukaan ei enää halua kehittää valtiontukemaa asuntotuotantoa eikä ketään kiinnosta asuntopolitiikan kokonaiskuva. Tarvittiin toimija, joka analysoi, haluaa vai-kuttaa ja myös toimii. – Halusimme käyttää rakennuttamisen ja rahoituksen asiantuntemustamme sekä laajaa suhdeverkostoamme yleiseksi hyö-dyksi. Ei meitä seitsemänkymppisiä miehiä enää kiinnostanut oman sijoituksen tuot-to, vaan asuntopoliittinen vaikuttaminen ja mielihyvä siitä, että saa jotain aikaan, toteaa Arttuasunnot Oy:n hallituksen puheenjoh-taja Pertti Nurminen, jonka ideamyllystä ovat syntyneet monet yhtiön kehityshankkeet.

Hoivakodeista kyläkeskuksia– Ennen kokoonnuttiin kylän koululle yh-teisiin rientoihin. Nyt kouluja suljetaan ja kuntien vanhenevalle väelle rakennetaan

Asuminen enemmän kuin pelkkä asuntoArttuasunnoissa ei mieti-tä pelkästään asuntojen tuotantoa, vaan asumista laajemmin. Innovaatioi-den kautta kehitetään asumista tavalla, jota tarvitaan yhteiskunnassa juuri nyt.

Sisällys

4 ARTTU-KONSERNIN PALVELUT

5 UUSI HOIVAKOTI VANHAN VUOKRA- TALON TILALLE

7 HANKE- SUUNNITTELUN OSAAMINEN KAIKKIEN HYÖDYKSI

8 KAIKKI TOIMII – ASUKKAIDEN ARKIKIN

10 HOIVAKOTI SUUNNITELLAAN SEKÄ KÄYTTÄJÄLLE ETTÄ ASUKKAALLE

12 LUOTTAMUS HYVÄN YHTEISTYÖN PERUSTA

14 ARTUN FAKTAA

15 ARTUN AMMATTITAITOA TARVITAAN

Julkaisija: Arttuasunnot Oy - Ara-asuntojen tuotannon ammattilainen Tuotanto: Leka-Viestintä Oy / Leena-Kaisa SimolaGraafinen suunnittelu ja taitto: Mainio Oy / Kalle TuominenKansikuva: Nina Marjomaan ja Seppo Huttusen kuvasi Petri KoivistoPaino: Hämeen kirjapaino Painos: 2000 kpl

Arttuasunnot Oy, Pasilan puistotie 2 A, 00240 Helsinkiwww. arttuasunnot.fi

Teksti / Päivi Karvinen Kuvat / Olli Urpela

HÄMEEN KIRJAPAINO OYClimateCalc CC-000025/FI

HIIL

INEU

TRAALI PAINOTUOTE

4041 0209Painotuote

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 52

hoivakoteja. Niistä voisi tulla uusia yhteisöjen sydämiä, visioi Nurminen. Nykyaikaiset hoivakodit ovat hy-vin varusteltuja tiloja, joita olisi jär-kevää hyödyntää tehokkaammin. Samalla tuettaisiin kyläkeskusten yh-teisöllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. – Vaikka nuoret muuttavat kau-punkeihin, hoivakoteja tarvitaan pie-nillekin paikkakunnille turvaamaan kuntiin jäävien vanhuksien asumis-palvelut. Hoivakodilla on myös mer-kittävä työllistämisvaikutus, sillä 60-paikkainen hoivakoti työllistää 40–50 työntekijää, korostaa Nurminen. Nurminen on tyytyväinen siitä, että hoivakotien merkitys pienten paikka-

kuntien elinmahdollisuuksien kehit-tämisessä on ymmärretty pikkuhiljaa myös ARA:ssa. Toimintaa rajoittavia säädöksiä mietitään lievennettäväksi.

Työsuhdeasuntojen uusi tuleminen

Arttuasunnot tuottaa ensisijaisesti erityisasuntoja, mutta tulevaisuudes-sa tavoitteena on rakennuttaa myös työsuhdeasuntoja samalla idealla kuin hoivakoteja. Talot vuokrattaisiin koko-naisuudessaan hoiva- ja palvelualojen työnantajille, jotka vuokraavat asunnot työntekijöilleen. Kaupunkeihin arvioidaan muutta-

van puoli miljoonaa asukasta vuoteen 2030 mennessä. – Nyt tarvitaan paljon pieniä tehok-kaasti suunniteltuja ja kohtuuhintaisia asuntoja hyvien kulkuyhteyksien var-relle, toteaa Nurminen.

Suorarahoitus järjestelmän avuksi

Kehitysideoita on synnytetty myös ra-hoitukseen. Valtion tukijärjestelmät on todettu riittämättömiksi tämän ajan vaateisiin. – Olemme vieneet eteenpäin suora-rahoituksen kehittämistä. Siinä valtion lainarahoitus korvattaisiin sijoitusra-hoituksella. Eläkevakuutusyhtiöille pitäisi saada mahdollisuus merkitä esi-merkiksi Arttuasuntojen liikkeelle las-kemia joukkovelkakirjoja tuotannon rahoittamiseksi, ehdottaa Nurminen. Nurminen visioi myös, että kiinteis-törahastot voisivat olla osa Arttuasun-tojen tulevaisuuden toimintaa. – Arttu perustettiin alun perinkin, kun haluttiin luoda Suomeen hyvää asumista. Siksi sillä olisi hyvät edelly-tykset olla eettinen sijoituskohde, pe-rustelee Nurminen.

Etukenossa sote-uudistukseenInnovatiivisen toiminnan lähtökohta on, että katsotaan riittävän ajoissa tu-levaisuuteen. Nurminen katsoo jo sen ajan yli, kun maahamme on vihdoin saa-tu synnytettyä toimiva sote-uudistus. Nykyiset 300 kuntaa eli Arttuasuntojen kumppanien määrä voi jonkin ajan ku-luttua olla vain 19-sotealuetta. – Kukaan ei vielä tiedä, mitä tapah-tuu. Jos kykenemme olemaan muita innovatiivisempia ja ennakoimaan kun-tien tulevat tarpeet, se tuo meille kilpai-lukykyä, pohtii Nurminen. Nurminen näkee hoiva-asumisen tulevaisuudessa myös palvelusetelit. Arttuasunnoissa onkin jo mietitty hoi-va-asumisen kevytmallia, jotta hoiva-palveluiden äärelle pääsisi asumaan jo ennen kuin on tarvetta monisairauksien hoitoon. – Tulevaisuudessa vahvoja tekijöitä tällä alalla ovat myös ne, jotka pystyvät hyödyntämään hoiva-asumisen raken-tamisessa lähiöiden ja muiden vastaa-vien alueiden käyttöä vaille jäävät kiin-teistöt, toteaa Nurminen ja on selvästi jo miettinyt siihenkin sopivia toiminta-malleja.

Teksti / Päivi Karvinen Kuvat / Olli Urpela

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 3

Arttu – palveluksessanneArttu-konserni on hyvän asumisen tuottaja, jonka palvelut on kehitetty

erityisesti kuntien tarpeeseen.

Hoiva- ja palveluasuntojen rakentami-nen, rakennuttaminen, omistaminen ja ylläpito eivät ole välttämättä kunnan ydintoimintaa. Näiden asuntojen tarve on kuitenkin suuri ja se kasvaa koko ajan. Tarve on myös paikallista eli ratkaisuja tarvitaan niin kasvukeskuksissa kuin pie-nemmissä maaseutu-kunnissakin. Hoiva- ja palveluasuntojen tuot-tamisessa erityisosaamista tarvitaan jo tarvekartoituksesta alkaen. Oikeat pää-tökset vaativat aitoa arviointikykyä. Hankesuunnittelussa tehdään isoja päätöksiä, jotka määrittävät rakennuksen kustannukset sen koko elinkaaren ajalta. Kattavaan tieto-taitoon ei teoria riitä, vaan myös kokemuksen ääntä on kuunneltava. Hoiva- ja palveluasuntojen tuotta-

misessa on aina edistettävä yhteistä etua – jopa hyvinkin epäitsekkäästi.

Selkeä kokonaisuus

Arttu tarjoaa asiakkaille helppoa tapaa saada hankkeelle rahoitus, rakennutta-mispalvelut ja hallinnolliset palvelut.Artun toiminnan perustana on halu vaikuttaa, ottaa vastuuta ja saada työlle myös tulosta. Se edellyttää rohkeutta ot-taa esille vaikeitakin asioita. Rakentamisnopeutta vauhditta-maan Arttu on luonut yhteistyössä ra-kennuttamisen ammattilaisverkostonsa kanssa toimintamallin, jonka avulla pe-rinteisen rakentamisen aikatauluja pys-tytään lyhentämään.

Välivuokraus yleistymässä

Välivuokraukseen perustuva sopimus-malli on kunnalle kannattava tapa jär-jestää asukkailleen turvallinen asumis-ratkaisu ja itselleen pääomaa sitomaton asunto- ja palveluntuotantomalli. Kunnan välivuokratessa palvelutalo-kiinteistön sosiaalisen asumisen käyt-töön, rakentamiseen sitoutunut ALV saadaan vähennettyä. Näin ALV ei jää rasittamaan rakennuksen arvoa eikä asukkaiden vuokraa. Välivuokraus ei aiheuta kunnalle yli-määräisiä kustannuksia, koska palvelu- talon operaattori kantaa täyttöasteen ris-kin.

A R T U N PA LV E L U -

K O N S E P T I T

Hankekehitys

Hankesuunnittelu

AluekehitysRakennuttaminen

Valvonta

TaTe

Rakennusaikainen hallinto

Taloushallinto

Kiinteistömanageeraus

Innovaatiot

Rakennuttaminen –SARA

Hallinto ja palvelut

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 54

Uusi hoivakotivanhan vuokratalon tilalleOriveden kaupungin omistamassa vuokratalossa oli tyhjiä asuntoja, huono kunto ja paljon lainaa jäljellä. Uudelle hoivakodille oli tarve. Näille asioille löytyi yhteinen ratkaisu.

Teksti / Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Marjaana Malkamäki

un asumispalvelupäällikkö Veli-Pekka Naumanen tuli Oriveden kaupungin pal-

velukseen vuonna 2012, hänen tärkein tehtä-vänsä oli tervehdyttää kaupungin omistamien

vuokratalojen taloudellinen tilanne. Haaste oli melkoinen.

Taloista suurin osa on rakennettu 70- ja 80-luvuilla pie-nillä budjeteilla ja vuosien aikana on pakon edessä ”säästet-ty” lisää jättämällä kiinteistöjen tarvitsemia kunnostuksia väliin ja nyt suuri korjausvelka on iso kysymys tervehdyttä-misessä. – Kiinteistöjen negatiivinen kierre alkaa huonosta käyt-töasteesta. Oriveden kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste

on ollut pitkään noin 80 prosenttia eli viidennes vuokratu-loista on jäänyt saamatta, Veli-Pekka Naumanen kertoo. Hän laati suunnitelman Oriveden kaupungin arava-vuokratalojen talouden tervehdyttämiseksi. – Meidän täytyy vähentää asuntojen määrää vastaa-maan kysyntää purkamalla epäkurantit kohteet ja keskit-tämällä voimavarat jäljelle jäävien asuntojen kunnossapi-toon ja vuokrauskelpoisuudesta huolehtimiseen. Muuten voimavarat eivät riitä, Naumanen kiteyttää. – Tämän lisäksi on kehitettävä yhtiöitä muutenkin. Leveällä rintamalla etenevässä kehittämisohjelmassa on puututtava muun muassa hallintoon, lainasalkkuun, markkinointiin, talotekniikkaan ja kunnossapitoon. >>

Veli-Pekka Naumasesta

ja Tino Nurmesta näkee,

miten hyvin kaupungin

ja rakennuttajakonsultin

yhteistyö sujuu.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 5

Tilaa uudelle

Kaupungin vuokrataloista kolme pää-tettiin purkaa. Niiden joukossa on vuonna 1978 valmistunut 30 asunnon yhtiö. Talossa ei ole tehty mitään kor-jauksia sen valmistumisen jälkeen. Kiinteistön aravalainasta oli edel-leen 80 prosenttia maksamatta. Lainan korko, kahdeksan prosenttia, oli ajalta, jolloin inflaatio söi pääomaa Ennen purkupäätöstä selvitettiin peruskorjauksen mahdollisuus, mutta korjausaste olisi noussut 80-90 prosent-tiin, kun ARAn ohjeiden mukaan se ei saa ylittää 70 prosenttia. Toisaalta Orivedellä oli tarve van-husten hoivakodille, sillä vanhuksia hoidetaan kaupungin omalla vuo-deosastolla ja ostopalveluina muissa kunnissa. Se on kallis ratkaisu. Väestö on kasvanut vain prosentin vuodessa, mutta vanhusten määrä on silti voimak-kaassa kasvussa. – Kun uusi hoivakoti valmistuu, kaupunki säästää vanhusten hoidossa 200 000 euroa vuodessa, Naumanen kertoo. Purkamiselle on haettu purkuavus-tusta ja purkuakordia valtiolta. Avustus ja akordi kattavat noin puolet purkamisku-luista ja valtion lainan takaisinmaksusta.

Hankesuunnittelu kaiken perusta

Veli-Pekka Naumanen sanoo, että han-kesuunnittelulla on olennainen merkitys hoivakodin rakennusprojektin ja loppu-tuloksen onnistumiselle. – Hankesuunnittelussa lyödään lukkoon lähes kaikki projektin kustan-nukset ja varmistetaan, että lopputulos vastaa tilaajan käytännön tarpeita. Sik-si halusinkin mukaan mahdollisimman kokeneen rakennuttajakonsultin. In-sinööritoimistot osaavat teknisen ra-kennuttamisen, mutta me tarvitsimme paljon muutakin eli osaamista palveluta-lojen suunnitteluun sekä rakennusaikai-sen hallinnon ja rahoituksen hoitovas-tuun, sillä vuokrataloyhtiön resurssit on mitoitettu normaalin toiminnan pyörit-tämiseen. Kilpailun myötä rakennuttajaksi tuli Suomen Aluerakennuttaja Oy Sara, joka on omistuksen kautta osa Artun yhty-

mäkokonaisuutta kuulumatta kuiten-kaan konserniin. – ARAn rahoittamia erityisryhmien hankkeita on harvoin, joten osaamisen ajan tasalla pitäminen jatkuvasti muut-tuvassa säädösviidakossa ei ole järkevää. Toiminta ARAn kanssa vaatii myös henkilökohtaisia kontakteja. Meillä pitää olla projektissa kumppani, joka tekee näitä hommia leipätyökseen, Nau-manen toteaa. – Hankesuunnittelussa rakennut-tajan osaaminen ja kokemus muista kohteista on kullanarvoista. Miksi ei lai-tettaisi kiertoon niitä parhaita toimin-tamalleja, joita on jo muualla opittu eli ”hyvät käytännöt” kaikkien hyödyksi.

Hyvä paikka hoivakodille

Uusi 46 asukkaan hoivakoti valmistuu ensi vuonna lähelle Oriveden keskus-taa, lähes järven rannalle. – Tämä projekti on esimerkki siitä, miten monta hyvää asiaa saadaan kun-toon, Arttuasunnot Oy:n toimitusjoh-taja Tino Nurmi sanoo. – Kaupunkien ja kuntien asunto-jen vuokramarkkinat tervehtyvät, kun puretaan huonoja pois ja rakennetaan tilalle asuntoja nykyisen tarpeen ja vaa-timusten mukaan. – Yleensä vanhat kiinteistöt sijaitse-vat olemassa olevan asutuksen ja palve-lujen lähellä, mikä on paras paikka myös palvelu- ja hoiva-asunnoille. Kun saa-daan kunnan vanhukset takaisin omaan kuntaan, se tuo kuntaan myös työpaik-koja, Nurmi listaa. Sekä Naumanen että Nurmi kiitte-levät myös Oriveden kaupungin tapaa toimia. – Orivedellä poliittisten päättäjien kanssa ei ole tarvinnut taistella, vaan he ovat ymmärtäneet hoivakodin tarpeelli-suuden yksimielisesti. Pienessä kunnas-sa viranomaisilla on omat sektorit hyvin hallussa ja saan heiltä aina asiantuntevia vastauksia nopeasti. Täällä ajattelutapa on ratkaisukeskeinen, Naumanen toteaa. Tino Nurmen mukaan Oriveden virkamiesten työhuoneissa ovat myös ovet avoinna. – Aina voi mennä keskustelemaan ja kaikki ongelmat ratkaistaan yhdessä.

Rakennuttajan osaaminen ja kokemus on kullanarvoista.

Vanha vuokratalo saa

väistyä uuden ja tarpeel-

lisen hoivakodin tieltä.

Veli-Pekka Naumasen

(vas) ja Tino Nurmen

mukaan ratkaisu

tervehdyttää Oriveden

kaupungin vuokra-asun-

tomarkkinoitakin.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 56

rttuasunnoissa on kertynyt valtava määrä tietoa ja kokemusta hoivako-

tien suunnittelusta ja rakennuttamises-ta. Nyt tätä tieto-taitoa on hyödynnetty

konseptoimalla hoivakotien hankesuunnittelu tehokkaaksi malliksi.– Olemme jäsentäneet hoivakoteihin liittyvän tie-don siten, että hankesuunnittelussa päästään vai-kuttamaan oikeisiin asioihin oikeaan aikaan, ark-kitehti Juri Pelkonen Arttuasunnot Oy:stä kertoo.Artun hankesuunnittelu-palvelun tavoitteena on hoivakotien tehokas tilasuunnittelu sekä raken-nuksen luonteva toiminnallisuus sekä työnteki-jöiden että asukkaiden kannalta.– Jo hukkaneliöiden karsiminen säästää raken-nuskustannuksissa. Hyvällä suunnittelulla palve-luntuottajien työ tehostuu, jolloin myös palvelun kustannukset pysyvät kurissa. Ja asukkaiden viih-tyisyyttähän ei voi rahassa edes mitata, Juri Pelko-nen huomauttaa.

Järkevä, yhteinen ratkaisu

Juri Pelkosen mukaan hoivarakentamisen eri osa-puolten näkemykset tulee ottaa hankesuunnitte-lussa huomioon järkevästi siten, että kokonaisuus pysyy hallinnassa. Esimerkiksi muuttuvat säädök-set on syytä tietää aina tarkoin.– Artun hankesuunnittelun palvelu tuo projek-tiin alan parhaan ja ajantasaisimman tiedon, Juri Pelkonen toteaa.Palvelu ei ole suunnattu vain tietyn tyyppisiin tai kokoisiin kuntiin saati projekteihin, vaan sitä voi-daan soveltaa tapauskohtaisesti. – Vaikka hankesuunnittelu kuulostaakin kyl-mältä tuotteelta, on varsinkin hoivakotien tuot-tamisessa monta inhimillistä tekijää mukana. Eri osapuolet saavat äänensä kuuluviin ja toiveita peilataan malliratkaisuun. Näin voidaan yhdessä hakea toimivin ratkaisu, Juri Pelkonen toteaa.

Hanke- suunnittelun osaaminen kaikkien hyödyksi

Vanha totuus ”hyvin suunniteltu, puoliksi tehty” pätee myös hoivakoteihin. Eri-tyiskohteiden suunnittelu vaatii osaamis-ta, jota kaikilla ei ole. Arttuasunnot antaa oman osaamisensa kuntien käyttöön.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 7

Kaikki toimii - asukkaiden arkikin

äin sanoo Iitin Vuokrata-lot Oy:n toimitusjohtaja

Seppo Huttunen. Lauseel-laan hän viittaa yhteistyö-

hön Arttuasuntojen kanssa. – Jos kunnalla ei ole itsellään koke-musta ja näkemystä hoiva-asuntojen tuottamisesta, tietotaito on haettava jostain muualta. Erikoisosaamista tarvi-taan jo suunnittelussa. Siinä vaiheessa päätetään, millainen talosta tulee eli mi-ten asukkaiden arki sujuu.

Tarve ja kysyntä kohtasivat

Iitin Vuokratalot Oy on Iitin kun-nan omistama vuokrataloyhtiö, jonka

vuokra-asunnoista suurin osa sijaitsee Kausalan kuntakeskuksessa. Nyt noin joka kymmenes iittiläinen on 75-vuotias tai sitä vanhempi, noin 12 vuoden päästä joka viides. Kunnan terveyskeskuksen vuo-deosasto on täyttynyt potilaista, jotka tuli-sivat hyvin toimeen hoivakodissa eivätkä lain mukaan vuodeosastolle kuuluisikaan. – Nyt Iitissäkin on vanhusten hoi-va-asuminen hoidettu oikein, Seppo Hut-tunen toteaa katsellessaan uutta taloa. Huttusen mukaan hanke lähti lainsää-dännöstä ja kunnan omasta tahdosta. Ar-tun nimi mahdolliseksi rakennuttajapal-velujen tarjoajaksi tuli esille, koska Arttu oli ollut jo aikaisemmin yhteydessä Iittiin.

– Nyt meillä oli yhteinen intressi. Edellinen kunnanjohtajamme Pentti Toivanen sai projektin liikkeelle, Seppo Huttunen kiittelee. – ARAlta haettiin erityisryhmien investointiavustusta ja korkotukilai-naa. Kunnan lausunnon lisäksi alkuvai-heessa pitää olla jo tontti varattuna ja rakennuksen luonnos valmiina, kertoo hallintojohtaja Nina Marjomaa Art-tuasunnoista. – Arttu hoiti ARAlle kaiken pape-rityön, joka onkin uskomaton savotta, Huttunen kiittelee. Arasta tuli myönteinen päätös. – Investointiavustus oli melkein yllä-tys. Toinen lottovoitto oli Iitti-säätiöltä

Arttu hoiti hakemusten paperitöiden savotan.

– Hoivakodin asukkaalle talo on

hänen kotinsa, joten tilojen tulee olla

kodinomaisia, Seppo Huttunen Iitin

Vuokra-asunnot Oy:stä muistuttaa.

Arttuasuntojen hallintojohtaja Nina

Marjomaa on kuulolla.

Vanhusten hoivakoti Iitissä on lähes loppusiivousta vaille valmis. Rakennusprojekti on sujunut hyvin ja eri osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. – Tällaista toimintamallia ei voi kuin suositella!

Teksti / Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Petri Koivisto

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 58

Arttu hoiti hakemusten paperitöiden savotan.

ja Iitin kunnalta saatu huomattava avus-tus, Seppo Huttunen toteaa.

Hyvät kokemukset yhteen

Näin aloitettiin 30 huoneiston hoiva-kodin rakentaminen. Iitin Vuokratalot osti Arttuasunnoilta rakennuttamispal-velut. Kodin tuleva palvelutuottaja Päi-jät-Hämeen Sosiaali- ja terveysyhtymän Peruspalvelukeskus Aava kytkettiin mukaan projektiin jo suunnitteluvai-heessa. – Suunnittelussa on järkevää ottaa huomioon myös palvelutuottajan koke-mukset, toiveet ja tarpeet, Seppo Huttu-nen sanoo. Hän korostaakin, että suunnitte-luun kannattaa panostaa sekä aikaa että asiantuntemusta.

Iittiin valmistui Artun ”perusmum-mula”, jota Nina Marjomaan mukaan hiotaan aina tapauskohtaisesti. – Asuinhuoneiden ja muiden tilojen neliöt on määritelty. Hukkaneliöt on syytä saada pois, koska 24/7 -toimivan hoivakodin rakentaminen on joka ta-pauksessa suhteellisen kallista. Uusissa hoivakodeissa ei ole enää hoitajille omaa toimistoa, vaan he tapaa-vat asukkaat yhteisissä tiloissa. – Se lisää sekä turvallisuutta että viihtyvyyttä. Hoivatalon asukas hankkii huoneen omaksi kodikseen, joten tilo-jen tulee myös olla kodinomaisia, Hut-tunen lisää.

Myös kirjanpito hallinnassa

Iitin Vuokratalot Oy:n yhteistyö Artun kanssa sisälsi enemmän kuin perinteiset rakennuttajapalvelut. Arttu hoiti myös rakennusajan kir-janpidon. Laskut kulkivat sujuvasti sähköisessä järjestelmässä tilaajan hy-väksyttäväksi ja hoivakodin kirjanpito liitettiin ajallaan koko yhtiön tilinpää-tökseen. – Meille jäi mahdollisimman vähän vaivaa eli ei voi valittaa, Seppo Huttu-nen kuittaa.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 9

ankaanpäässä Tapalan-kallion tehostetun val-

vonnan hoivakodissa on 60 asiakaspaikkaa neljässä

15 asukkaan ryhmäkodissa. Viimeiset 15 paikkaa otettiin käyttöön toukokuussa. – Eipä näitä tiloja tarvitse juuri mark-kinoida, kun ne myyvät itse itsensä, hoi-vakodin johtaja Mirja Koivisto sanoo. Tapalankalliossa on paljon apua tar-vitsevia asukkaita, joiden hoivapalvelut on turvattu kellon ympäri. Hoivakodin palveluista vastaa Attendo. – Käytännön toiminnot sujuvat, kun tilat on tarkoitettu hoivaan ja hoi-toon, Koivisto kertoo. Hän siirtyi Attendon palvelukseen oltuaan 25 vuotta töissä kunnalla. – Asukastyö on periaatteessa sa-manlaista, mutta yksityisellä sektorilla hoitohenkilökunnan työnkuva on laa-jempi. Pyrimme hoitamaan asukkaat yk-

silöllisesti noudattaen Attendon arvoja ja laatutyötä – hoitoa sinua kuunnellen. Henkilökunta on hyvin sitoutunut sekä työhönsä että asiakkaisiin, Mirja Koivisto kuvaa. Siinä auttavat myös ajanmukaiset ja hyvin suunnittelut tilat.

Oma huone virkistää

Mirja Koiviston mukaan asukkaatkin viihtyvät Tapalankalliossa hyvin. – Siirtyminen omasta kodista tai muusta hoitopaikasta uuteen ympäris-töön on aina vähän haasteellista. Mutta selvästi sellaisetkin asukkaamme, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään, virkis-tyivät tänne päästyään. Oma huone ja oma tavarat ovat tärkeitä ja innostavat kuntoutumaankin, Koivisto toteaa. – Samoin asukkaiden omaiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä hoivakotiimme.Asukkailla on 25 neliön huoneet. Jo-

kaisessa ryhmäkodissa on sadan neliön ruokailu- ja olohuone. – Aina täytyy miettiä, miten konsep-tia voisi kehittää. Minä kaipaisin tänne vielä yhtä yhteistä tilaa, jossa voisi olla vaikka kuntoiluvälineitä. Tilaa voitai-siin käyttää henkilökunnan koulutuk-seen ja asukkaiden perhejuhliin sekä vuokrata vaikka ulos, Koivisto ideoi.

Yksilöllisyys lisää hyvinvointia

Vantaalaisen Jokikartanon hoivako-din johtaja Nana Lahdensuun mielestä asukkaan yksilöllisyyden kunnioittami-nen lisää ihmisen hyvinvointia. – Meillä Attendossa on motto, jonka mukaan annamme hoitoa sinua kuun-nellen. Käytännössä se tarkoittaa hoi-vakodin arjessa, että kyselemme asuk-kaiden lempiruokia ja tarjoamme niitä tai suihkuun viedään silloin, kun se sopii parhaiten asukkaalle, kertoo Lahdensuu.

Hoivakoti suunnitellaan

sekä käyttäjälle että asukkaalle

– Hoiva- ja hoitotyöt sujuvat ja asukkaat viihtyvät, kun tilat on suunniteltu käyttäjien tarpeisiin,

toteaa hoivakodin johtaja Mirja Koivisto.

Teksti / Päivi Karvinen ja Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Johanna Sjövall ja Olli Urpela

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 510

Unirytmi on myös tärkeä osa ihmi-sen yksilöllisyyttä. Jos joku on tottunut valvomaan pidempään, hän saa myös nukkua pidempään aamulla. Henkilö-kunnan tehtävänä on huolehtia, että ruokailuväli ei venähdä liian pitkäksi. Asiakkaat ohjautuvat Jokikartanoon Vantaan kaupungin kautta. Asiakkaat voivat toki esittää toiveita haluamastaan paikasta, mutta kun paikkoja on kysyn-

tään nähden liian vähän, ei kaikkia toi-veita voida toteuttaa. Lahdensuu toivoo kuitenkin valinnan mahdollisuuden to-teutuvan pian. Laitospaikkoja vähennetään koko ajan ja kotihoitoa suositaan niin pitkään kuin mahdollista. Hoivakotien asiak-kaat ovat yhä vanhempia ja heillä on monia sairauksia hoidettavana. – Kotihoidossa on puolensa, mutta

– Tapalankalliossa tehdään

hoivatyötä vuorokauden

ympäri. Työt sujuvat, kun ti-

lojen suunnittelussa on otettu

käyttäjän tarpeet huomioon,

hoivakodin johtaja Mirja

Koivisto sanoo.

vaatii tarkkuutta tietää, kuka todella pärjää kotona, kertoo Lahdensuu.Tulevaisuus tuo tullessaan Lahdensuun mukaan myös hoidon räätälöinnin. – Uskon, että asiakkaalle siirtyy enemmän päätäntävaltaa ja asukas saa päättää, mitä tarvitsee. Se on tarpeen, sillä sairaan ihmisen ei pidä jäädä ko-neiston jalkoihin, korostaa Lahdensuu.

- Varmistamme hoitotyön laadun asiakkaita

kuuntelemalla ja sillä, että meillä on riittävästi

hoitohenkilökuntaa, kertoo Jokikartanon hoiva-

kodin johtaja Nana Lahdensuu.

Asukkaat ja omaiset ovat hoitokotiin tyytyväisiä.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 11

Luottamus hyvän yhteistyön perusta

Timo Hiltunen Hartelasta ja Sanna Kujansuu Suomen

Aluerakennuttaja Oy SARAsta tutkivat piirustuksia hymyssä suin.

– Hyvässä yhteistyössä toimintamalli kehittyy ja tehostuu koko ajan,

mutta sijaa jää myös huumorille.

Yhteinen projekti maaliin aikataulun ja budjetin mukaisesti.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 512

Luottamus hyvän yhteistyön perustaHartela rakentaa Arttuasunnoille hoivakotia Porin Väinölässä.

Rakennuttajan tehtävistä vastaa Suomen Aluerakennuttaja Oy - SARA. Keskinäinen luottamus on kasvanut useamman projektin myötä.

okaisen rakennuspro-jektin urakoitsija vali-

taan tietysti kilpailutta-malla.

– Mutta kyllä meiltä aina lähtee tarjouspyyntö myös

Hartela Oy:lle, toteaa rakennuttajajohtaja Sanna Kujansuu SARAsta. Hartela myös antaa tarjouksensa ja on usein urakan saanutkin. Nyt on rakenteilla muistisairaille tarkoitettu tehostetun palvelun hoivakoti Porissa. Talo valmistuu elokuussa 2015. – Hyvän hankesuunnittelun jälkeen hoivakodin urakointi ei juuri muista projekteista poikkea. Porissa pienen haasteen antoi pehmeä maaperä, joka vaati yli kahdeksan kilometriä teräspaa-luja, vastaava työnjohtaja Timo Hiltu-nen Hartela Oy:stä kertoo.

Yhdessä hyvä tulee

Sanna Kujansuun ja Timo Hiltusen mukaan yhteistyössä on etua siitä, että osapuolet tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat entuudestaan. – Rakennuttajana arvostan urakoitsi-jan yhteistyökykyä ja -halua. Tärkeää on saada projekti yhteiseen maaliin budje-tin ja aikataulun mukaisesti. Laadunhan pitäisi olla itsestään selvyys, mutta ei se aina ole niin, Sanna Kujansuu sanoo. – Hyvä yhteistyö vaatii avoimuutta. Ongelmat ratkotaan yhdessä eikä vasta-ta toiselle, että tämä homma ei minulle kuulu. Keskinäinen luottamus rakentuu hiljalleen, mutta yksikin särö varjostaa kauan aikaa, Timo Hiltunen sanoo. – Rakennusprojekteissa on yleensä kireät aikataulut. Siksi rakennuttajakin joutuu usein vastaamaan lisäkysymyk-

siin mahdollisimman nopeasti. Komp-romisseja täytyy joskus tehdä, mutta nekin hoituvat yhteistuumin.

Koko ketju toimii

Porin Väinölään valmistuvan hoivako-din tilaaja on Koy Artun Hoiva-asunnot ja se on Arttuasuntojen konseptin mu-kainen. Reilun kolmen tuhannen neliön taloon tulee 60 hoivapaikkaa kahdessa kerroksessa. SARA ja Arttu tekevät tiivistä yh-teistyötä tarjoten kunnille hyvin hiou-tuneen, kustannustehokkaan ja aikaa säästävän asuntotuotantomallin. – Muissa tapauksissa Arttu on meil-

le yksi tilaaja muiden joukossa ja toimin-tamalli on kaikille sama, Sanna Kujansuu sanoo. Omistajan ja rakennuttajan tiivis suh-de on kuitenkin suureksi eduksi toimin-tamallien kehittämisessä. – Kun samaa konseptia käytetään aina uudestaan, voidaan mahdollisia virheitä oikaista aikaisempien kokemusten perus-teella, Timo Hiltunen lisää. Nyt rakenteilla oleva kiinteistö onkin jo kuudes hoivakoti, jonka työnjohtajana Timo Hiltunen toimii. – Suunnitelmien tulee olla jo aika lailla kiveen hakatut, kun urakkaan ryh-dytään. Sitten vaan laitetaan palasia pai-koilleen.

Teksti / Leena-Kaisa Simola • Kuvat / Marjaana Malkamäki ja Johanna Sjövall

Porin Väinölään valmistuu Arttuasunnoille 60-paikkainen muistisairaiden hoivakoti. Se

on jo kuudes hoivakodin työmaa, jossa Hartelan Timo Hiltunen on vastaavana työnjohta-

jana. Näistä kolmessa on SARA toiminut rakennuttajana.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 13

• Espoo • Hattula • Hämeenkyrö • Inari

1262 30

367

Arttu-konsernin toimintavuosi 2014:

Arttu-tuotantoa

Liikevaihto: 4,6 miljoonaa euroaTaseen loppusumma: 143 miljoonaa euroa

• Alajärvi • Hamina • Heinola • Hämeenlinna • Iisalmi • Kankaanpää • Kemi • Kiuruvesi

• Kouvola • Kuopio • Laitila • Lappeenranta • Lohja • Loimaa • Mikkeli • Orivesi

• Oulu• Pieksämäki • TeuvaRauma • Suonenjoki • Tornio • Turku • Uusikaupunki • Vantaa

• Jämsä • Mynämäki • Oulu • Pori

• Saarijärvi • Teuva

Valmiina:

asuntoa ja Arttu-taloa (12/2014)

asuntoa (12/2014)Työn alla:

Arttutoimiivaltakunnallisesti

Arttu-konserni tuottaa valtion tukemaa erityis-

ryhmien vuokra-asumista kaikkialla Suomessa.

Hankkeiden lähtökohtana on kunnan tarve.

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 514

leishyödyllinen Arttuasunnot pe-rustettiin yhteiskunnalliseen tarpee-

seen tekemään ja omistamaan hoi-va-asuntoja.

– Sellaisesta toiminnasta ei kovin moni muu ollut kiinnostunut. Kunnissa kuitenkin tarvitaan hoi-va-asuntoja. Koska hoiva-asuntoja ei rakenneta usein, ei yksittäisessä kunnassa välttämättä ole tie-toa, taitoa, kokemusta ja näkemystä tästä asiasta, Risto Pontela kuvaa todellisuutta. Pontela on Arttuasuntojen juuri eläkkeelle jäänyt edellinen toimitusjohtaja ja hä-nellä on 15 vuoden kokemus ARA-rahoitteisten asunto-jen tuotannosta. Pontelan mukaan Artusta on nopeasti kasvanut mer-kittävä toimija yhteiskunnassamme. – Hoiva-asuntojen tuotannossa ARA kontrolloi paikkakunnan tarpeen ja urakkakilpailu määrittää ra-kentamisen hinnan. Lopputuloksen laadun ratkaisee ammattitaitoinen rakennuttaminen, jota Artulla on.

Tarpeen, ei säädösten mukaan

Risto Pontelan mukaan Suomessa tarvitaan runsaasti li-sää hoiva-asuntoja, joiden tuottaminen ei nykyisillä eh-doilla ole mahdollista. – ARAn asettamat ehdot pitää käydä läpi rehelli-sesti ja perin pohjin, jotta hoiva-asuntojenkin tuotan-to saataisiin vastaamaan tulevaa tarvetta. Esimerkiksi ikääntyvien ihmisten varallisuus kasvaa, mutta heille hoiva-asuntoja ei voi tuottaa yhteistyössä ARAn kanssa

Artun ammattitaitoa

tarvitaan– Hoiva-asuntojen järkevä tuotanto edellyttää säädösten

täyttä remonttia, sanoo Risto Pontela.

asukasvalintaehtojen vuoksi, Pontela sanoo. – Onkin syntynyt vapaarahoitteisten hoiva-asunto-jen hallintaan rahastoja, joissa annetaan sijoittajille ai-van liian ruusuisia lupauksia. Ei ole tervettä sekään. – Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeesta pu-huvat kaikki, poliitikot ensimmäisinä – mutta miksi ku-kaan ei tee mitään, Pontela ihmettelee. Hänen ytimekäs reseptinsä on: rahoitusratkaisut uu-siksi. – Avustuksia ei pidä jakaa lähes automaattisesti, vaan oikeasti tarpeen mukaan. Korkotukilainajärjestelmä luo-tiin aikana, jolloin inflaatio hoiti velat. Nyt pitää luoda käytäntö, jossa vuokrat ovat realistiset ja lainat voidaan kuolettaa järkevässä ajassa.Pontelan mukaan hoivakodin rakennuttajalle myönnet-tävät investointiavustukset voitaisiin siirtää asukkaiden asumistukiin. – Koko rahoitusjärjestelmä pitää saada yksinkertai-semmaksi ja kevyemmäksi. Massiivinen byrokratia ja moninkertaiset kontrollit eivät palvele ketään.

Teksti / Leena-Kaisa Simola Kuvat / Olli Urpela

Rahoitusratkaisut uusiksi!

A R T T U - J U L K A I S U | 2 0 1 5 15

suminen ja palvelut tulevat nivou-tumaan entistä tiukemmin yhteen ja

yhteisöllisyyden vaatimus kasvaa. ARA- rahoituksen ehdot ja hallinnolliset esteet

jarruttavat kehitystä, mutta muutosta on luvassa. Kasvukeskuksissa on erilaiset hoiva-asumisen tarpeet kuin maakunnissa. Suuri muuttoliike ai-heuttaa toisaalla pulaa asunnoista, toisaalla asuk-kaista. Viranhaltijoita edellytetään joustavuutta, sillä samoja vaatimuksia ei voi edellyttää kaikkial-la. Asioita tulee katsoa kokonaisuutena eikä vain yksittäisten tahojen omana etuna. Vapaarahoitteiset hoiva-asunnot yleistyvät kasvukeskuksissa, mutta maakunnissa julkisen rahoituksen osuuden pitää säilyä korkeana. 24/7 -hoiva-asumisen kustannuksista viime kädessä vastaa yhteiskunta. Kiinteistöjen osalta riskiä voi-daan toki siirtää, mutta silloin on tiedostettava korkokulut. Hoiva-asuntojen rakennuttamiseen liittyy poikkeuksellisen paljon ohjausta, sääntelyä ja pal-velutuotannon muutoksia. Muutoksessa täytyy pysyä mukana. Panostammekin Arttuasunnoissa hankekehityksen ja rakennuttamisen osaamiseen. Samaan yhtiökokonaisuuteen kuuluva Suomen Aluerakennuttaja Oy – SARA on erikoistunut hoivakotien rakennuttamiseen. Hyvää yhteistyö-tä on tehty useiden kuntien, hoiva-alan toimijoi-den sekä kiinteistösijoittajien kanssa. Teknisen rakennuttamisen lisäksi hallitsemme hankesuun-

nittelun, rakennusaikaisen taloushallinnon sekä ARA-prosessin. Olen iloinen siitä, että yhteistyömme eri vi-ranomaisten kanssa on toiminut hienosti. Alalla selvästi arvostetaan haluamme kehittää asumista ja ratkaisukykyämme. Haluammekin olla edelläkävijänä luomassa pa-rempia asuinympäristöjä kaikille niitä tarvitseville. Uusimpia tuotteittamme ovat taantuvien alueiden palveluasuminen sekä työsuhdeasuminen. En-simmäisiä, matalapalkka-aloilla työskenteleville tarkoitettuja Arttuasuntojen työsuhdeasuntoja aletaan rakentaa syksyllä Vantaalle. Itse olen saanut olla aikaisem-min mukana hoivarakentamisessa sekä urakoitsijan että rakennuttajan roolissa. Nyt katson asioita omista-jan näkökulmasta. Voin yhdistää työssä kokemukseni sekä kotoa pe-rityn halun auttaa vähempiosaisia. Vaikka haasteet ovat isoja ja ongelmat joskus vakavia, ei arjen sitä tarvitse olla. Yhteinen innos-tus asiakkaiden, kumppaneiden ja työtovereiden kanssa auttaa monessa mutkassa - ja pieni pilke silmäkulmassa on mukavampi jatkaa.

Tulkintoihin selkeyttä ja avoimmuutta.

Tino NurmiToimitusjohtaja, Arttuasunnot Oy

Uusien ratkaisujen aikaYhteiskuntamme vahva murros edellyttää uusia ratkaisuja myös asumiseen. Tämä koskee erityisesti hoiva- ja palveluasumista.

www.arttuasunnot.fi