TALOUS

kuntoon

ARVIOINTIKERTOMUS 2014

www.riihimaki.fi

Riihimäen kaupunkiTarkastuslautakunta

Kalevankatu 1

11100 Riihimäki

21.5.2015

!

Sisällysluettelo

1.  Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta ................................................................................... 1 

1.1. Tarkastuslautakunnan toiminta vuonna 2014 ........................................................................................... 1 

1.2. Tilintarkastusyhteisö ................................................................................................................................... 2 

1.3. Tilinpäätöksen 2014 tarkastaminen ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 ....................................... 2 

1.4. Vuotta 2013 koskeneen arviointikertomuksen johdosta kaupungin organisaatiossa tehtyjen

toimenpiteiden arviointi ..................................................................................................................................... 3 

2.  Strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi ......................................................................... 4 

3.  Vuoden 2014 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ................................ 6 

3.1. Talouden toteutuminen ............................................................................................................................... 6 

3.2. Keskushallinnon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ....................................................................... 9 

3.3. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ............................................... 9 

3.4. Sivistyslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ............................................................... 11 

3.5. Teknisen lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ............................................................ 11 

3.6. Ympäristölautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ........................................................... 12 

4.  Riihimäen vesihuoltoliikelaitos .................................................................................................... 13 

5.  Investoinnit .................................................................................................................................... 13 

6.  Henkilöstö ...................................................................................................................................... 14 

7.  Konserni ......................................................................................................................................... 15 

8.  Yhteenveto, tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle ja allekirjoitukset ............................... 17 

1

1. Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta

Riihimäen kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2013–2016. Arviointivuoden 2014 aikana puheenjohtajana toimi Pertti Mäkelä. Vuoden 2015 alusta alkaen puheenjohtajana toimi Kai Heimonen. Tarkastuslautakunnan muut jäsenet vuonna 2014 olivat: Orvokki Elovaara, Hanna Hautala (vpj), Tuomo Koski, Mikko Lund, Tiina Mämmelä, Salla Niit-tymäki, Esko Nummela ja Ismo Portin. Ismo Portin siirtyi kaupunginhallitukseen vuoden 2015 alusta ja hänen tilalleen tarkastuslautakuntaan tuli Jopi Hukkanen. Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimi puheenjohtaja ja valmistelijana ja pöytäkirjanpitäjänä si-säinen tarkastaja.

1.1. Tarkastuslautakunnan toiminta vuonna 2014

Tarkastuslautakunnan tehtävät vuonna 2014 voimassaolleen kuntalain mukaisesti: Tarkastuslautakunnan tehtävät vuonna 2014 voimassa olleen kuntalain mukaisesti olivat seu-raavat: Kuntalain 71 ja 75 §:ssä säädetään tarkastuslautakunnan tehtävästä seuraavaa: Kuntalain 71 §: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosi-

en hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat se-kä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteu-tuneet. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvi-oitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan talous-suunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.

Kuntalain 75 §: Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdys-tä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta.

Sen lisäksi Riihimäen kaupungin 11.3.2014 alkaen voimassa olleen tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä oli: seurata yleisesti kaupungin hallintoa ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia ja arvi-

oida hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulokselli-suutta;

seurata tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurata ti-lintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuk-sen kehittämiseksi;

huolehtia siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa;

tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla;

hyväksyä arviointisuunnitelma; antaa kaupunginvaltuustolle kuntalain 71 §:n tarkoittaman arvioinnin raporttina arviointi-

kertomus sekä tarvittaessa muita selvityksiä ja raportteja; valvoa, että toiminnasta vastaavat toimielimet, henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet

tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden huomautusten johdosta, joihin toiminnan ja talouden arviointi, hallinnon ja talouden tarkastus tai tilintarkastus ovat antaneet aihetta;

vastata tarkastuslautakunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta päättää muista tarkastuslautakunnan tehtäväalaa koskevista asioista, ellei asia kuulu

muulle kaupungin viranomaiselle.

2

Tarkastuslautakunta on pyrkinyt samalla edistämään toiminnallisen ja taloudellisen itsearvioin-nin kehittämistä kaupungin kaikilla toimialoilla. Tarkastuslautakunnan toimintamuodot ja arviointikertomuksen valmistelu Tarkastuslautakunnan kokouksissa käsiteltiin kaupungin taloutta, investointeja, terveydenhuol-toa, sivistystoimea, sosiaali- ja terveystoimea (mm. Tiilikadun kuntoutusyksikkö), keskushallin-toa (työllisyys, kierrätyskeskus) ja seuraavia tytäryhteisöjä: Riihimäen Kaukolämpö Oy, Yritys-voimala Oy, First Round Oy, Hyria Koulutus Oy ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky. Asioita on käsitelty tutustumalla erilaisiin kirjallisiin materiaaleihin (esim. toimielinten pöytäkirjat) sekä haastattelemalla viranhaltijoita ja vierailemalla eri toimipisteissä. Osa tarkastuslautakun-nan jäsenistä osallistui vuoden aikana tarkastuslautakunnille järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Tarkastuslautakunnan vuotta 2014 koskevaan arviointikertomukseen keräämät havainnot pe-rustuvat tietoon, joka on saatu seuraavista lähteistä: tavoitteiden toteutumista koskevat selvitykset tilinpäätöskirjassa tarkastuslautakunnan vuoden 2014 aikana kokous- ja muun työskentelyn yhteydessä

tekemät havainnot (kokoukset, viranhaltijoiden haastattelut, vierailut, toimielinten pöytä-kirjat yms.)

tarkastustoiminnan tuottama aineisto

Arviointikertomus on laadittu osaltaan toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei-kä tietoja ole kuin osin toistettu arviointikertomuksessa. Toimintakertomus, henkilöstöraportti ja arviointikertomus ovat yhdessä toimiva kokonaisuus, ja niitä on hyvä lukea rinnakkain.

1.2. Tilintarkastusyhteisö

Valtuustokauden 2013–2016 ajan tilintarkastusyhteisönä toimii BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi vuonna 2014 JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Tilintarkastaja on raportoinut tarkastusvuoden 2014 ohjelmaan sisältyvien tarkastusten tuloksis-ta tarkastuslautakunnan kokouksessa kaksi kertaa ja toimittanut lautakunnalle seuraavat erilliset raportit: - Sivistyspalveluiden ostolaskuihin koh-

distunut ostoreskontran tarkastus - Talous- ja toimintatilasto - Päivähoitomaksujen tarkastus - Valtiolle ilmoitetut oppilastiedot - Maa-aluereksiterin ajantasaisuus ja

maa-aluiden hankintojen ja myyntien tarkastus

- Toimeentulotukiprosessin tarkastus - Lähipiiriselvitys

- Tiilikadun kuntoutusyksikön rakentamisen han-kintojen tarkastus

- Riskienhallinnan järjestäminen - Konsernivalvonnan järjestäminen - Sisäisen valvonnan selonteon perusteet - Tilintarkastuskertomus 2014

Tilintarkastajan raporteissa esitetyt keskeiset havainnot ja suositukset käsitellään ao. toimialoilla ja tarkastuslautakunta seuraa suositusten huomioonottamista kaupungin organisaatiossa.

1.3. Tilinpäätöksen 2014 tarkastaminen ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2014

Tilintarkastaja raportoi tilinpäätöksen tarkastuksen tuloksista tarkastuslautakunnan kokouksessa 22.4.2014 ja luovutti tarkastuslautakunnalle 22.4.2015 päivätyn tilintarkastuskertomuksen tili-kaudelta 1.1.–31.12.2014.

3

Tilintarkastaja on tarkastuksen tuloksena todennut seuraavaa: ”Tarkastuksen tulokset Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukai-sesti. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tili-kauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Toimin-takertomuksessa esitetyn tiedon mukaan Hämeenlinnan hallinto-oikeus on tehnyt ratkaisun, jonka johdosta kaupunginhallitus on päättänyt, että vuoden 2012 tilinpäätös käsitellään uudel-leen. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.” Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Kaupungin taloustilanne on heikko. Kassan riittävyys on vain 0,4 päivää. Lainanhoitokate on huono 0,3. Investointien tulorahoitus on 26 % ja omavaraisuusaste 39 %. Kaupungin lainakanta on 118,7 milj. euroa. Konsernin alijäämä on 12,7 milj. euroa ja lainakanta on 178,8 milj. euroa. Tarkastuslautakunta painottaa sitä, että sekä ulkoisen että sisäisen tarkastustoiminnan tulokse-na syntyvät suositukset tulee ottaa hallintokunnissa asianmukaisesti huomioon.

1.4. Vuotta 2013 koskeneen arviointikertomuksen johdosta kaupungin organisaatiossa tehtyjen toi-menpiteiden arviointi

Kaupunginvaltuusto käsitteli vuotta 2013 koskevan arviointikertomuksen kokouksessaan 9.6.2014. Kaupunginhallitus käsitteli arviointikertomusta kokouksessaan 11.8.2014 § 268 ja pyysi hallintokunnilta lausunnot tarkastuslautakunnan niiden toimintaa koskevien kannanottojen osalta 30.9.2014 mennessä. Arviointikertomusta käsiteltiin uudelleen kaupunginhallituksessa 17.11.2014 § 444 ja tarkastuslautakunnalle toimitettiin yhdessä hallituksen lausunnon kanssa muiden toimielinten toimittamat lausunnot. Tarkastuslautakunta merkitsi käsittelyt tiedoksi koko-uksessaan 17.12.2014. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Vuoden 2013 arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota hankintoihin ja kilpailutuksiin sekä niissä esiintyviin puutteisiin. Vuoden 2014 aikana kaupungissa on laadittu hankintastrategia, jonka avulla hankintatoimea on kehitetty strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta nosti esiin strategiasta arvon luovuus. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan arvo on toteutunut erityisesti sosiaali- ja terveystoi-messa, jossa se näkyy mm. ennaltaehkäisevän ajattelun ja toiminnan huomioimisessa. Luovuus näkyy myös kaupungin hanketoiminnassa. Lautakunnat ovat suhtautuneet tarkastuslautakunnan huomioihin asianmukaisesti ja kaupun-ginhallitus on huomioinut antamassaan lausunnossa tarkastuslautakunnan esille nostamat ke-hittämiskohteet kaikilla toimialoilla.

4

2. Strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi

Toimintakertomuksen raportointi strategisten päämäärien ja niiden tavoitteiden toteutu-misesta: Strategian vaikuttavuuden toteutuminen Strategian vaikuttavuuden arviointi tehtiin vuonna 2013 ja tehdään seuraavan kerran vuonna 2015 em. kuntalais-kyselyn pohjalta. Strategiset päämäärät ja niiden tavoitteiden toteutuminen Toisen arvioitavan kokonaisuuden muodostaa päämäärien toteutuminen, jota on arvioitu strate-gisten päämäärien saavuttamiseksi asetettujen tavoitteiden kautta. Näitä koskeva yksityiskoh-taiset toteutumatiedot sisältyvät kunkin hallintokunnan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisra-porttiin. Strategian painopisteisiin liittyvät toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi valtuusto-kauden 2013–2016 aikana. Näitä koskevat yksityiskohtaiset toteutumatiedot sisältyvät toimialo-jen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportteihin. Kaupunginhallituksen raportointi (tp-kirja s. 49–51):

1. TOIMIVAT PALVELUT Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin: Kunnan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen kaupungin organisaation osaksi - sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman toteuttaminen - erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittä-minen – omistajaohjaus, Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuu-den kehittäminen, Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden meno-kehityksen hillitsemiseksi, Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisväli-neenä. Toiminnan kustannustehokkuus Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmista-minen, Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen kustannustietoi-semmaksi, - palveluiden tuotteistaminen / kuntavertailut Tilojen käytön tehostaminen. Henkilöstöpolitiikka Henkilöstön työhyvinvointityön tehostaminen, Palkkausjärjestelmien ja työsuhde-etuuksien kehittäminen, Sujuvien henkilöstövaihdosten varmistaminen. Työllisyyspolitiikka Aktiivinen elinkeinopolitiikka, Nuorten työllistymismahdollisuuksien lisääminen, Pitkäaikaistyöttömien aktivointi.

Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toimin-nalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Painopistei-den Kunnan palvelutuotanto, Toiminnan kustan-nustehokkuus ja työllisyyspolitiikka mukaan asete-tut tavoitteet eivät toteutuneet yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi. Päämäärää kos-kevien tavoitteiden toteutumiseen vaikutti myös keskeisten kuntia koskevien kuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelain viivästymiset se-kä henkilöstövaihdokset, jotka aiheuttivat viiveitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

2. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin: Elinkeinopolitiikka Yksilöllinen, asiakaslähtöinen palvelu sijoittuville yrityksille, Aktiivisuus yritysten houkuttelussa ja tonttimarkkinoinnissa, Vetovoimaisen yritystonttitarjonnan varmistaminen. Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä Edunvalvontatarpeiden analysointi, Edunvalvonta pääradan kapasiteetin lisäämiseksi, Riihimäen asemalaitureiden uudistamiseksi, Vt3 Arolammin liittymän toteut-tamiseksi ja Kt54 liikenteellisen toimivuuden turvaamiseksi, Seudullinen markkinointiyhteistyö pääkohteena metropolialue, Kaupungin strategiaa tukeva perusviestintä,

Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toimin-nalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Viestintään liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Ympä-ristöpolitiikkaan liittyvät teknisen lautakunnan alai-set toiminnalliset tavoitteet ovat toteutumassa vii-veellä vuonna 2015. Kaupungin asukasluku kas-voi arvioitua vähemmän.

5

Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä.

3. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARA-KENNE Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin: Maapolitiikka Aktiivinen maanhankinta asumis- ja yritystarpeisiin, Kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen, Yleiskaavatyö maankäytön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Ympäristöpolitiikka Kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toiminnan kehittämisessä, Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen, Vantaanjoesta houkutteleva ympäristöelementti.

Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toimin-nalliset tavoitteet toteutuivat pääosin.

4. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden tasapainottaminen edellyttää hallintokunnissa työnkuvi-en ja kiinteistöjen käyttöasteen kokonaisvaltaista tarkistamista.

Päämäärään liittyvien toiminnallisten tavoittei-den toteutuminen Toimialat eivät asettaneet toiminnallisia tavoitteita päämäärän talouden tasapainottaminen mukaan, sillä päämäärä lisättiin strategiseksi tavoitteeksi kaupunginhallituksen toimesta toimialojen talous-arvioesitysten jälkeen. Näin ollen sitä ei voi arvioi-da toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kaut-ta. Talouden tasapainottamiseksi tehtiin toimenpiteitä jo keväällä 2014 pienentämällä talousarviomuu-toksella toimintamenomäärärahoja, jotka kuitenkin ylittyivät mm. työttömyystilanteen heikentymisen vuoksi.

Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset koskien strategisten tavoitteiden toteutumista Tarkastuslautakunta toteaa, että strategisten tavoitteiden tulisi olla niin konkreettisia, että niille on mahdollista määritellä selkeät mittarit ja mittareille tavoitetasot, joiden avulla toteutumista voi-taisiin arvioida. Edellä olevaan kaupunginhallituksen taulukkoon viitaten; tavoitteiden toteutumi-sen raportoinnissa käytetty: ”Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain”, ei anna kuvaa siitä, miten tavoite itse asiassa on toteutunut. Strategian mukaan suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä. Taloussuunnitelmakauden 2015-2017 suunnittelu ei ole sitä. Esimerkiksi investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden var-mistaminen on strategian päämäärä. Suunnitellut vuosikatteet eivät kuitenkaan mahdollista in-vestointiohjelman toteutumisesta. Esimerkiksi vuoden 2016 vuosikate on 1 milj. euroa ja vuonna 2017 0,5 milj. euroa, nettoinvestoinnit 2016 8 milj. euroa ja 2017 13 milj. euroa. Useiden vuosien ajan talousarviossa satunnaiset tulot/myyntitulot on yliarvioitu. Taloussuunni-telmaa ei pidä rakentaa epävarmojen myyntitulojen varaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Riihmäen seudun terveyskeskuksen ky:n välinen yhteistyö on parantunut, mutta toiminnallinen integraatio ei ole vielä toteutunut. Uusi hallintomalli on raken-nettu organisaation näkökulmasta mutta asiakasnäkökulma tulisi huomioida vielä paremmin. Talouden tasapainottaminen on edelleen huolestuttavasti kesken. Kaupunginhallitukselle anne-tut tavoitteet talouden tasapainottamiseksi eivät toteutuneet vaan ratkaisuksi päätettiin perustaa taloustoimikunta, jolta nyt odotetaan konkreettisia toimenpide-esityksiä talouden tasapainotta-miseksi. Talousarvion tasapainottamiseen liittyvänä tavoitteena oli ”Talouden tasapainottaminen edellyt-tää hallintokunnissa työnkuvien ja kiinteistöjen käyttöasteen kokonaisvaltaista tarkistamista”. Tavoitetta ei ole otettu huomioon eikä toteutumisesta ole raportoitu. Poiketen muista kunnista Riihimäen kaupungin henkilöstökulut kasvavat. Tehtävien uudelleen arviointia tulee tehdä tuottavuuden kehittämiseksi (TA 2015). Henkilövaihdokset ovat toteutu-neet sujuvasti ja rekrytointiprosessi myös sijaisten osalta on kehittynyt.

6

Elinkeinopolitiikan edunvalvonnassa on saavutettu merkittäviä tuloksia. Arolammin liittymä, VR:n mittavat hankkeet, investoinnit varuskuntaan, Valion investoinnit, Ekokemin investoinnit ja pk-yritysten (Ullan Pakari, Joutsen) investoinnit ovat toteutuneet/toteutumassa. Kasvukäytävä-hankkeen avulla Riihimäki pääsee markkinoimaan aluettaan. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että kaupungin strategiaan ympäristöpolitiikan alle lisättäisiin ta-voitteisiin ympäristöriskeihin varautuminen.

3. Vuoden 2014 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

3.1. Talouden toteutuminen

Tilinpäätös (kaupunki ja VHL) on 9,1 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuolto-liikelaitosta on 5,3 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos 3,8 milj. euroa ylijäämäinen. Tili-kauden tulokseen vaikutti oleellisesti Hämeen ammattikorkeakoulutuksen kuntayhtymän purka-minen ja uuden osakeyhtiön, Hämeen ammattikorkeakoulut Oy:n, perustaminen. Organisaa-tiomuutos tapahtui kirjanpidollisesti siten, että kuntien osuus kuntayhtymän varallisuudesta pa-lautuu ensivaiheessa kuntayhtymän perustakunnille. Tämän jälkeen kunnat sijoittivat palautu-neet varat uuteen osakeyhtiöön. Kaupungin varallisuusosuuden ja aikanaan sijoitetun perus-pääoman erotus 8,1 milj. euroa on kirjattu vuoden 2014 tilinpäätökseen satunnaiseksi tuloksi. Ilman ammatillisen korkeakoulutuksen organisaatiomuutosta tilinpäätös olisi ollut 1 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta olisi ollut - 2,8 milj. euroa alijäämäi-nen ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos 3,8 milj. euroa ylijäämäinen. Taulukko 1. Alijäämän/ylijäämän muodostuminen Riihimäen kaupunki      

Alijäämä 2,8 milj. euroa ilman HAMK:ia

Ylijäämä 5,3 milj. euroa HAMK mukana

VHL      

Ylijäämä 3,8 milj. euroa

RMK ja VHL yhteensä      

Ylijäämä 1milj. euroa ilman HAMK:ia

Ylijäämä 9,1 milj. euroa HAMK mukana (talousjohtaja 22.4.2015)

Taulukko 2. Talouden kehittyminen

Kunnat Riihimäki

BKT 0,10 %

Verotulot 2,50 % 2,50 %

Kunnallisverot 1,30 % 2,10 %

Valtionosuudet -1,30 % -1,10 %

Lainat 7 % 2,60 %

*€/asukas 2733 4045

Menot <0,5 % 2,10 %

*ilman yhtiöittämisiä 1 %

Henkilöstökulut - 400 milj. euroa + 1,1 milj.

euroa

Yhtiöittämisen vaikutus 1,4 mrd 8,1 milj. eu-

roa (talousjohtaja 22.4.2015)

7

Toimintatuotot olivat 28,2 milj. euroa ja ne laskivat 5,6 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut olivat 174,3 milj. euroa ja kasvoivat 1,8 %. Toimintakate, -146,1 milj. euroa, kasvoi 3,4 %. Vero-rahoitus (verotulot + valtionosuudet), 155,1 milj. euroa kasvoi 1,6 %. Toimintatuotoilla katettiin 16 % toimintakuluista. Verotuloja kertyi 117,9 milj.euroa ja ne kasvoivat 2,5 % edellisestä vuodesta. Valtionosuudet olivat 37,2 milj.euroa ja ne laskivat 1,1 % edellisestä vuodesta. Kaupungin rahoitusasema on heikko. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on viideltä viime vuodelta 33,2 milj. euroa negatiivinen. Vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan 39 % net-toinvestoinneista. Lainojen lyhennyksiä vuosikatteella ei pystytä kattamaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaupunki ottaa uutta lainaa vanhojen lainojen lyhentämistä varten. Lainojen keskikorko oli 1,25 %. Kaupungin maksuvalmius on erittäin heikko. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa alle yhden päivän. Ilman kassalainarahoitusta rahavarat eivät olisi vuoden vaihteessa riittäneet menojen maksamiseen. Lainakanta kasvoi 3 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 118,7 milj. euroa. Tästä kaupungin varsi-naisen palvelutoiminnan osuus oli 105,1 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 13,5 milj. euroa. Lainamäärä oli asukasta kohti 4 045 euroa/asukas, josta kaupungin osuus 3 584 euroa/ asukas ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 458 euroa/asukas. Riihimäen lainanhoitokate oli 0,3, joka on heikko arvosana.Tunnusluku kertoo kaupungin lai-nanhoitokyvystä. Lainanhoitokyky on hyvä mikäli tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tun-nusluku on 1–2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Koska kaupungin lainakanta on korkea, omavaraisuus on heikko. Omavaraisuusaste oli 39 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 76 %. Investointiosan toteutuminen on esitelty tilinpäätöskirjan sivulla 64 alkaen ja tarkastuslautakun-nan arviointi investointien toteutumisesta arviointikertomuksen sivulla 13. Taulukko 3. Verotulot vv. 2011–2014 (1000 euroa) Verotulot asukasta kohti olivat 4017 euroa. Suo-men Kuntaliiton 11.2.2015 tilinpäätösarvion mukaan Manner-Suomessa verotulot olivat 3 869 euroa/asukas ja Kanta-Hämeessä 3 731 eu-roa/asukas. Taulukko 4. Lainanhoitokate vv. 2011–2014

2011 2012 2013 2014

0,5 0,4 0,4 0,3

Taulukko 5. Lainakanta/asukas vv. 2011–2014

2011 2012 2013 2014

kaupunki 3363 3 514 3 946 4 045

konserni 5003 5 213 5 686 6 091

Suomen Kuntaliiton 11.2.2015 tilinpäätösarvion mukaan Manner-Suomessa lainakanta oli 2 733 euroa/asukas ja Kanta-Hämeessä 2 958 euroa/asukas.

2011 2012 2013 2014

103 738 107 591 115 068 117 900

8

Taulukko 6. Nettomenot 2011–2014 (sis. sisäiset erät)

Hallintokunta 2011 2012 2013 ed.tp % 2014 ed. tp %

Sosiaali- ja terveyslauta-kunta

32 068 107 33 739 572 37 703 101 11,7 38 590 343 2,4

Sivistyslautakunta 43 529 600 43 077 159 44 584 402 3,5 50 635 138 13,6

Tekninen lautakunta -764 200 -19 180 - 1 757 599

62 812 -103,6

Terveydenhuolto 47 463 894 49 845 359 51 608 859 3,5 53 422 073 3,4

Investointiosa - HAMK 9 761 132 9 964 687 16 046 942 61 8 037 226 -99,7

Taulukko 7. Kriiskuntakriteerien täyttyminen 31.12.2014 Jos edellä olevat kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut (=kohta A yksin tai kaikki kohdan B kriisikuntakriteerit) ovat kahtena vuonna peräk-käin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Tarkastuslautakunta toteaa, että Riihimäen kaupungin vuoden 2014 keskeinen tavoite oli talou-den tasapainottaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen. Toistaiseksi ei ole saatu aikaan vai-kuttavia tasapainotustoimenpiteitä eikä tilanne ole parantunut. Riihimäen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksestä laskettuna täyttyy kolme ns. B-kohdan kuu-desta yksittäisestä kriteeristä. Uuden kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite koskee myös kuntayhtymiä vuodesta 2017 alkaen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyis-tä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntayhtymien alijäämien kat-tamisvelvoite tulee vaikeuttamaan edelleen talouden tasapainon saavuttamista. Esimerkiksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskeinen talouden tasapainotuskeino on kuntamaksujen ko-rotus, joka aiheuttaa menojen kasvua 4–5 %. Riihimäen osuus kuntayhtymän alijäämästä oli 4,13 milj. euroa 31.12.2014. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alijäämästä Riihimäen kaupungin osuus on n. 2,5 milj. euroa. Vuosikatteen tulisi terveen talouden näkökulmasta olla yli 10 milj. euroa, jolloin investoinnit voi-sivat olla n. 7–8 milj. euroa ja myös lainojen lyhennyksiin jäisi jonkin verran. Minimissään vuosi-

Kriteeri Raja-arvo 2013

Riihimäki Kriteerien

täyttyminenRaja-arvo

2014 Riihimäki

Kriteerien täyttyminen

A

Taseen alijäämä vähintään

* ko. vuonna -1000 € /asukas -1000 360 Ei -1000 669 Ei

* edellisenä -500 €/asukas -500 240 Ei -500 360 Ei

tai

B

Vuosikate negatiivinen miinus +10,4 milj. Ei miinus +7,9 milj. Ei

Lainat/asukas 3814 3946 Kyllä 4100** 4045 Ei

Taseen alijäämä alijäämä +10,6. milj. Ei alijäämä +19,6 milj. Ei

Tuloveroprosentti 20 19,75 Ei 20,25 20,5 Kyllä

Omavaraisuus % <50 37 Kyllä <50 39 Kyllä

Suhteellinen velkaantunei-suus

väh.50 75 Kyllä väh.50 76 Kyllä

9

kate voisi olla n. 7-8 milj. euroa ja investoinnit enintään sama, mutta lainojen lyhennyksiin vuo-sikatteesta ei jäisi mitään. Verotulokertymä nousi saman verran kuin keskimäärin Suomessa, 2,5 %, vaikka veroprosenttia oli nostettu voimakkaasti. Vuoden 2014 talousarvio, samoin kuin 2015-2017 taloussuunnitelma, on tehty 1 % asukasluvun kasvun pohjalta. Toteutuma 2014 oli kuitenkin 0,1. Asetetulla kasvuennusteella ei siten olisi tul-lut perustella investointeja eikä menolisäyksiä. Valtuuston tulisi jatkossa miettiä tätä tavoitetta ottaen huomioon taloudellinen kantokyky. Tilinpäätöstä tulee jatkossa tarkastella konsernitasolla. Valtuuston tulee voimakkaammin syven-tyä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen konsernitasolla. Tällä hetkellä konsernin alijäämä on 12,7 milj. euroa ja velkamäärä on 178,8 milj. euroa. Koko konsernin ta-solla taloustilanne on todella heikko.

3.2. Keskushallinnon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Toimielin Keskushallinto pitää sisällään kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkas-tuslautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan. Tulosalueista kaupunginhallitus si-sältää seuraavat vastuualueet: yleinen johtaminen, EU-hanketoiminta, elinkeinoelämän edistä-minen, kulttuurin tukeminen, työllisyydenhoito ja konserni- ja hallintopalvelukeskus. Keskushallinnon toimintamenot alittuivat n. 147.500 euroa ja tulot ylittyivät n. 170.800 euroa. Taulukko 8. Työttömyyden kehittyminen

Riihimäki 2014

2013/2012Koko maa 2014

2013/2012

Riihimäen työttömyysaste (kaikki) 12,70 % 12,50 % 13,90 % 12,60 %

Alle 25-vuotiaiden      

*työttömyysaste 19,40 % 19,70 % 18,60 % 16,60 %

*lukumäärä 273 247,00 %

*lukumäärän muutos 10,50 %       

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä

17 % 18 %

Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Työmarkkinatuen kuntaosuus nousi n. 8 % eli noin125 000 euroa kehittämistoimenpiteistä huo-limatta. Sakkomaksujen, toimeentulotuen ja sairaskulujen määrä on riippuvainen erityisesti pitkäaikais-työttömiin kohdistuvista aktiivitoimenpiteistä. Nämä toimenpiteet kaupungin tulisi koordinoida ja toteuttaa yhteistyössä TE-toimiston, Hyrian, Hamkin, Hraks, Yritysvoimalan, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n, yritysten, yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarin ja kolmannen sektorin kanssa. Konserniohjauksen ja riskienhallinnan merkitys on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Viime vuosina on perustettu useita konserniyhtiöitä, joiden perustamispäätökset eivät ole aina pohjau-tuneet perusteelliseen harkintaan.

3.3. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Sosiaali- ja terveyslautakunnan (1.3.2014 alkaen) toimialaan kuuluivat vuonna 2014 toimialan yhteispalvelut, sosiaalityö, vammais-, koti- ja vanhuspalveluiden alainen toiminta. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot kasvoivat v. 2013 tilinpäätökseen verrattuna 3 %.

10

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle asetettiin keväällä 2014 yhteensä 742 000 euron säästötavoite alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Muutettuun talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terve-ystoimen tuotot ylittyivät 180 000 euroa. Kulut ylittyivät 1 056 000 euroa, jolloin nettokulut ylittyi-vät 877 000 euroa. Nettokulut alittuivat koti- ja vanhuspalveluissa sekä yhteispalveluissa. Netto-kulut ylittyivät sosiaali- ja vammaispalveluissa sekä terveydenhuollossa. Terveyspalveluihin varatut määrärahat ylittyivät noin 343 000 euroa. Suurin syy ylitykselle on saattohoitokodin laskutuksesta tullut 200 000 euron ylitys. Ensihoitokulut ylittyivät noin 70.000. Talousarvioon ei ollut varattu määrärahaa vanhusten asumispalveluyksiköiden 50 000 euron vaippalaskuille. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Tiilikadun kuntoutusyksikkö aloitti toimintansa 1.7.2014 ja tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan asiakkaiden kotiutuminen on toteutunut suunnitellulla tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutos toteutettiin vuoden 2014 aikana ja viimeisteltiin vuoden 2015 alussa. Palvelualueita on kolme; sosiaali- ja vammaispalvelualue, koti- ja vanhus-palvelualue ja lasten, nuoren ja perheiden palvelualue. Lastensuojelun organisaation uudistamisessa ja uuden lasten, nuorten ja perheiden palvelualu-een perustamisessa tavoitteena on työskentelyn painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään työhön. Tukemalla riittävän ajoissa tukea tarvitsevia lapsiperheitä voidaan osaltaan ehkäistä lastensuojelumenojen ja inhimillisten ongelmien syntymistä. Strategiassa yhtenä arvona on luovuus. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviosuunnittelussa on käytetty luovuutta, jolla on pyritty etsimään ennaltaehkäiseviä elementtejä kustannuksien sääs-tämiseksi. Palvelusetelin hyötyjä ja mahdollisuuksia ei täysimääräisesti ole nähty kotihoidon ja palvelu-asumisen järjestämisessä. Joissakin kunnissa on hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä. Näistä kunnista tulisi ottaa mallia esimerkiksi ohjeistuksen laatimiseen, jotta palvelun käyttö olisi kuntalaisille mahdollisimman helppoa. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuotteistuksessa ei ole edetty strategian tavoitteiden mu-kaisesti. Tuotteistus mahdollistaisi mm. paremmin palveluiden vertailtavuuden. Nyt vertailussa käytetään Kuntamaisemaa, joka antaa kuvan vain määrällisestä ja taloudellisesta näkökulmas-ta, jolloin laatunäkökulma puuttuu. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota sosiaali- ja terveystoimen hankintoi-hin ja kilpailutuksiin sekä niissä esiintyviin puutteisiin. Tilannetta on lähdetty korjaamaan ja sosiaalipalvelujen kilpailutuksen tilanne tarkasteluhetkellä on seuraava: Riihimäen kaupunki oli mukana edelleen Kanta-Hämeen kuntien lastensuojelun sijais-

huoltopalvelujen hankintaa koskevassa yhteistoiminnassa 1.10.2014 alkavalla hankinta-kaudella, kilpailutus päättynyt

mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen kilpailutus on suoritettu ja tuotta-jat on valittu 13.1.2015

kotiin kuljetettavien aterioiden kilpailutus on suoritettu ja tuottajat valittu 25.2.2015 vanhuspalvelujen tehostetun palveluasumisen kilpailutus; valmistelu käynnissä koti- ja vanhuspalveluiden sekä vammaisten kuljetusten kilpailutus käynnissä

Riihimäen kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2015 talousarvion mukaan tarkoituksena on kilpailuttaa vuoden 2015 aikana kehitysvammaisten palveluasuminen vaikeavammaisten palveluasuminen asumisen tukipalvelut.

11

Kilpailutukseen liittyy palveluiden tarjoajien kanssa käytävät keskustelut ja asiakkaan tilanteen huomioon ottavat erilaiset laatukriteerit. Tarkastuslautakunta edellyttää, että näin toimitaan myös Riihimäellä.

3.4. Sivistyslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Sivistyslautakunnan alainen toiminta kattaa seuraavat tulosalueet: yhteispalvelut, varhaiskasva-tus, perusopetus, lukio-opetus, taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö, kirjastotoimi ja ruoka-palvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston tulosalueet: kulttuuri-, matkailu- ja tukipalvelut sekä Riihisalo, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, Suomen lasimuseo ja Riihimäen kaupungin museot (Riihimäen kaupunginmuseo ja Riihimäen taidemuseo). Sivistyslautakunnan toimintatuotot ylittivät budjetin 52 000 euroa. Sivistyslautakunnan toiminta-tuotot ilman kulttuuri- ja vapaa-aikajaostoa alittivat budjetin 104 100 euroa ja jaoston toiminta-tuotot puolestaan ylittyivät 156 100 euroa. Sivistyslautakunnan toimintakulut toteutuivat budjetin mukaisina. Sivistyslautakunnan toiminta-kulut ilman kulttuuri- ja vapaa-aikajaostoa alittuivat 209 700 euroa ja jaoston toimintakulut puo-lestaan ylittyivät 210 300 euroa. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Vuoden 2014 lopussa vaikutti siltä, että sivistystoimen talousarvio tulee ylittymään mutta lopulta toteutuma oli talousarvion mukainen. Kouluverkko- ja koulupaikkasuunnittelussa paikkatietojärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt useita vuosia. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan järjestelmästä olisi merkittävää hyötyä kouluverkkosuunnittelussa, siksi se tulisi ottaa käyttöön välittömästi. Kouluissa toteutetussa esiopetuksen johtamisessa on havaittu ongelmia. Kaikki koulun henkilö-kunta tulisi olla saman esimiehen alaisuudessa. Tämä yksinkertaistaisi taloussuunnittelua, käy-tännön toimintaa ja yleensä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheiden, esim. päivähoidosta esiopetuksen kaut-ta perusopetukseen, tulee toimia sujuvasti ja tiedon tulee siirtyä. Tämä tukee varhaisen puuttu-misen mallia. Kulttuuritoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen yhteistyössä on edistytty mutta kaikkia mahdolli-suuksia ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty.

3.5. Teknisen lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivat hallintoyksikkö, kaavoitusyksikkö, kartta- ja tont-tiyksikkö, tilayksikkö, katu- ja puistoyksikkö sekä pelastustoiminta. Teknisen lautakunnan tulosalueella toimintakuluista säästettiin 407.000 euroa ja toiminta tuo-toissa jäätiin 1.480.000 euroa alle tavoitteen omaisuuden myyntituotto-odotusten ollessa liian korkeat toteutumaan nähden. Tonttimyynti ja kiinteän omaisuuden realisointi eivät ole vastanneet odotuksia etenkään kerros-talotonttien, rivitalotonttien ja elinkeinotonttien odotusten osalta. Kerrostalotonttien osalta odote-tut kaupat eivät toteutuneet lainkaan vuoden 2014 aikana. Asetettuihin myyntitavoitteisiin näh-den kerrostalotonttien, erillispientalotonttien ja rivitalotonttien sekä Riihisalon osalta jäi myyntitu-loja saamatta, sen sijaan Puhinniemi saatiin odotuksista huolimatta myytyä. Allinnan myynti to-teutui loppuvuodesta. Allinnan osalta kartta- ja tonttiyksikön myyntivoittoihin on kirjattu vain Al-linnan tontin osuus kauppahinnasta; rakennuksien osuus on kirjattu tilayksikön tuloihin. Talous-arviota laadittaessa koko myyntivoitto arvioitiin kartta- ja tonttiyksikön tuloksi – tämä on heiken-tänyt toteutumaa talousarvioon verrattuna noin 350.000 eurolla. Muut toimintatuotot jäivät näin ollen 1.970.000 euroa vajaaksi.

12

Vuokratuotot ovat kasvaneet n. 205.000 euroa; asuntojen osalta n. 38.000 euroa, muiden ra-kennusten osalta 82.000 euroa, johtuen lähinnä sisäisistä vuokrista, sekä liiketilojen osalta 69.000 euroa uuden paloaseman vuokratuotoista. Vuokramenot ovat kasvaneet liiketilojen osal-ta n. 96.000 euroa johtuen uuden paloaseman, jäähallin ja Inkilänrinteen vuokramenoista. Ko-neiden vuokramenot ovat vastaavasti alittuneet 107.000 euroa, johtuen pienemmistä talvi kun-nossapitotöistä. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Teknisen toimialan tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa on puutteita. Mittariksi on kirjattu valmiusaste mutta ei ole määritelty valmiusasteen tasoa, johon pyritään. Toteutumista ei voi ar-vioida. Omaisuuden myyntitavoitteesta jäätiin merkittävästi. Toteutuneita tontin luovutuksia oli yhteensä 22 kun tavoite oli 50. Talousarviota laadittaessa käyttöomaisuuden myynnit tulee arvioida erit-täin suurta varovaisuutta noudattaen, eikä talousarviota tule rakentaa epävarmojen tulojen va-raan. Strateginen tavoite ”Talouden tasapainottaminen edellyttää hallintokunnissa työnkuvien ja kiin-teistöjen käyttöasteen kokonaisvaltaista tarkistamista”, tuo haasteita erityisesti tekniselle sekto-rille, koska työt ovat osittain kausiluonteisia. Yleiskaavatyö eteni tavoitteiden määrittelyllä ja rakennesuunnitelman laatimisella. Yleiskaavan merkittävyys ja vaikuttavuus tulisi huomioida voimakkaammin kaupungin kehittämisessä sekä poliittisessa päätöksenteossa etenkin valtuutettujen osalta. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kaupunginhallitus on pyytänyt Kalmun maaomistajien kanssa käydyistä neuvotteluista dokumentteja. Neuvotteluista ei kuitenkaan ole vielä raportoitu. Epätietoisuus aiheuttaa turhia jännitteitä maapolitiikkaan. Avoin ja riittävä raportointi poistaisi turhan epätietoisuuden ja sitä kautta epäluulon.

3.6. Ympäristölautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan toiminta kattaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaisteh-tävät. Rakennusvalvonta Menot ylittyivät 15.100 euroa. Ylitys johtuu henkilöstökulujen mm. eläkemenoperusteisten mak-sujen ylittymisestä. Tulot toteutuivat lähes ennakoidusti, ennusteesta jäätiin vain 3.600 euroa. Ympäristönsuojelu Menot alittuivat 7.800 euroa ennakoidusta, palvelujen ostoista säästettiin 11.900 euroa. Tulot alittuivat ennakoidusta 3.500 euroa lupahakemusten vähäisyyden vuoksi. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Ympäristöriskien arviointi ja niihin varautuminen tulevat entisestään korostumaan. Entisten kaa-topaikkojen kunnostustarpeet tulee kartoittaa ja varautua kunnostuksiin taloudellisesti. Esimer-kiksi Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan tutkimukset tehdään keväällä 2015, jonka perus-teella Hämeen Ely-keskus tulee päättämään tarvittavista jatkotoimista. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota rakennuslupien tavoitteesta poikkeavaan vähäiseen mää-rään, joka uusien talojen kohdalla oli 24 (pientaloja 22). Henkilöstöresurssit olivat kuitenkin sa-mat 4,6 henkilötyövuotta. Tasaisen resurssien käyttöasteen saavuttamiseksi tulisi harkita laa-jempaa seutuyhteistyötä ja palvelujen myyntiä rakennusvalvonnassa.

13

4. Riihimäen vesihuoltoliikelaitos

Vesihuoltoliikelaitos huolehtii toiminta-alueellaan kaupungin vesihuollosta. Laitoksen vedenmyynti oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 171.000 m3 suurempi kuin edellisenä vuonna. Vesijohtoja saneerattiin 2,9 km ja laskuttamattoman veden määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna ollen 287.000 m3. Jäteveden käsittelyn tehostamiseen liittyen tavoitteena oli jätevesiverkoston saneeraus. Jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin noin 2,0 kilometriä ja uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin saneerausten yhteydessä 1,1 km. Tilikauden ylijäämä oli 3,8 milj. euroa, 1,8 milj. euroa arvioitua parempi ja 123.000 euroa edel-lisvuotta pienempi. Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 730.000 euroa, tulojen kasvu oli 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisestä vuodesta keskiverto omakotitalon vuotuiset vesihuoltomaksut nousivat noin 3,6 %. Yksi suurimmista investoinneista laitoksen historiassa, jäteveden puhdistamon saneeraus, val-mistui vuoden lopussa. Saneerauksen kokonaiskustannusarvio oli noin 20 milj. euroa, josta Hausjärven ja Lopen osuus on noin 3,9 milj. euroa. Vuonna 2014 Riihimäen Vesi käytti puhdis-tamon saneeraukseen 2,6 milj. euroa. Riihimäen Veden tuleva kehitys näyttää vakaalta. Näköpiirissä ei ole erityisiä uhkia laitoksen ta-loudelle tai sen toiminnalle. Vuosina 2015–2016 toteutettava Herajoen vesilaitoksen saneeraus parantaa vedenkäsittelyn toimintavarmuutta ja parantaa Herajoen vesilaitoksen tuottaman ve-den laatua. Laitoksen taksat ja maksut pyritään pitämään naapurikuntiin verrattuna kilpailuky-kyisinä, eikä niissä ole merkittävää korotuspainetta lähivuosina. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa on puutteita. Mittariksi on kirjattu saneeratut vesijoh-dot m/v ja laskuttamattoman veden kulutuksen määrä m3/v, mutta tavoitteille ei oltu määritelty tavoitetasoa. Tavoitteen toteutumista ei näin ollen voitu arvioida. Verkoston ja tonttijohtojen uudisrakentaminen tulee olemaan tavanomaista vähäisempää ylei-sestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Siksi tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan olisi pe-rusteltua ja taloudellisesti mahdollistakin lisätä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen sekä hu-levesiverkostojen saneerauksia.

5. Investoinnit

Taulukko 9. Investointimenojen toteutuminen kaupungin osalta (ilman HAMK:n inves-tointia):

Toimintakertomuksen mukaan tilahankkeita toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Tila-hankkeista suurimpana oli Tiilikadun kuntoutusyksikön rakentaminen, joka valmistui kesäkuun

Milj.euroa TA2014 TA2014 + muutos

TP2014 Ero vrt. TA2014

Ero vrt. TA2014

+muutos

Menot 11 143 600 26 862 600 26 298 883 15 155 284 -563 717

Rahoitusosuudet 2 203 000 2 203 000 2 119 819 -83 181 -83 181

8 940 600 24 659 600 24 179 064 15 238 465 -480 536

- HAMK 15 800 000 16 141 838 16 141 838 341 838

Menot, netto 8 940 600 8 859 600 8 037 226 -903 374 -822 374

14

loppuun ja kaikkine pihatöineen syyskuun loppuun 2014. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 3,1 milj. euroa, johon saadaan ARA:n avustusta 1,5 milj. euroa. Mäkikujan perhekodin rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2014 ja kohde valmistuu käyttäjil-le maaliskuun lopussa 2015. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,5 milj. euroa, johon saadaan avustusta 550.000 euroa. Kontiontien päiväkodin muutostyöt valmistuivat elokuun loppuun 2014 mennessä. Entiset hammashoitolan tilat muutettiin päiväkodin tiloiksi ja kokonaiskustannukset olivat 554.000 eu-roa. Lasitehtaan koululle siirrettiin entisen Puistikon tilaelementtikoulu ja tehtiin tarvittavat muutos-työt elokuun loppuun 2014. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 277.000 euroa. Uramon koulun tarveselvitys valmistui huhtikuussa 2014 ja hankkeen arkkitehtikilpailuttami-nen suoritettiin loppuvuodesta 2014. Kaupungintalon uudemman osan perusparannuksen hankesuunnittelun esittely oli kesäkuus-sa 2014, hankesuunnitelmaa täydennettiin tämän jälkeen eri vaihtoehtoratkaisuilla syksyn ai-kana. Valtuuston joulukuisessa budjettikäsittelyssä kaupungintalon uuden osan perusparan-nushanketta siirrettiin eteenpäin vuodelle 2017 ja hankesuunnittelun käsittely siirtyi vuoden 2015 puolelle. Keskusurheilukentälle rakennettiin jalkapallon tekonurmikenttä, jonka kustannukset olivat 240.000 euroa. Tilayksikkö on hoitanut Riihimäen paloaseman ja Riihimäen jäähallin yhtiöiden rakennuspro-jektien rakennuttamistehtävät vuoden 2014 aikana. Uusi paloasema valmistui lokakuun alussa 2014 ja jäähalli otettiin käyttöön syyskuussa 2014. Vanhan jäähallin kattorakenteita vahvistet-tiin ja vesikate uusittiin kesän 2014 aikana.

Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Strategian mukaan suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä. Taloussuunnitelmakauden 2015-2017 suunnittelu ei ole sitä. Esimerkiksi investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyy-den varmistaminen on strategian päämäärä. Suunnitellut vuosikatteet eivät kuitenkaan mah-dollista investointiohjelman toteutumisesta. Esimerkiksi vuoden 2016 vuosikate on 1 milj. eu-roa ja vuonna 2017 0,5 milj. euroa, nettoinvestoinnit 2016 8 milj. euroa ja 2017 13 milj. euroa. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta piti tärkeänä, että valtuusto saa pi-demmän ajan investointiohjelman (esim. 10 vuotta), joka sisältää informaatiota tarpeista ja kohteista. Hankkeet tulee myös priorisoida hyvissä ajoin. Tämä ei ole kuitenkaan vuoden 2014 eikä 2015 taloussuunnitelmassa toteutunut. Investoinnit toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mu-kaan ainoastaan Mäkikujan urakoitsijoiden kanssa oli laatuongelmia. Kilpailutuksen laadullisiin kriteereihin tulee kiinnittää enemmän huomiota.

6. Henkilöstö

Riihimäen kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä väheni vuoden 2014 aikana. Henkilöstön keski-ikä on pysynyt edelliseen vuoteen nähden lähes ennallaan. Kaupungin va-kinainen henkilöstö on keskimäärin pitkään palvellutta.

Vuonna 2014 kuntoutustuelle, osa- tai kokoaikaiselle eläkkeelle jäi 45 kaupungin palvelukses-sa ollutta henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäävien määrä kasvaa lähivuosina. Ammattiryhmittäin

15

tarkasteltuna eläkkeelle jääviä tulee olemaan eniten seuraavissa ammattiryhmissä: siivoojat, opettajat, sairaala- ja hoitoapulaiset, perushoitajat ja lähihoitajat. Taulukko 10. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2014:

Toimiala Aloittaneet Lopettaneet *) % Eläkkeelle**

Konserni- ja hallintopalvelut 4 3 8,8 1

Sosiaali- ja terveystoimiala 25 26 8,4 12

Sivistystoimiala 39 34 4,8 17

Tekniikan ja ympäristön toimiala 14 15 7,9 8

Riihimäen Vesi 1 1 3,8 0

Yhteensä 83 79 38

*) hallintokunnan vakinaisen henkilöstön määrästä

**) eläkkeelle lopettaneista

(henkilöstöyksikkö 4.3.2015)

Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli 12,7 työpäivää/henkilö. Sairauspoissaolopäivistä n. 6,8 % johtuu pitkistä, vä-hintään kuusi kuukautta kestävistä sairauslomista. Sairastavuus oli suurinta konserni- ja hal-lintopalveluissa ja tekniikan ja ympäristön toimialalla.

Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Vakinainen henkilöstö lisääntyi neljällä henkilöllä vaikka eläkkeelle siirtyi 38 henkilöä. Luon-taista poistumaa ei ole pystytty nyt hyödyntämään, ja siihen tulisi pyrkiä jatkossa entistä enemmän. Uusien työntekijöiden tarvetta ja työnkuvia tulee tarkastella yli hallintokuntarajojen. Osa-aikaeläke on yksi hyvä vaihtoehto työssä jaksamiseen, eikä se aiheuta varhemaksuja. Kehityskeskusteluja ei edelleenkään käydä säännöllisesti. Oikealla tavalla käytyjä kehityskes-kusteluja tulee vaatia 100 prosenttisesti.

7. Konserni

Konsernin rakenne on tilinpäätöskirjan sivulla 3. Riihimäen kaupunki on asettanut toimintalinja-ukset Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:lle, Riihimäen Kotikulma Oy:lle, Riihimäen Teatteri Oy:lle, RHL Data Oy:lle, Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle, Yritysvoimala Oy:lle, Hyria koulutus Oy:lle, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymälle, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, Hämeen maakuntaliitto kun-tayhtymälle ja Riihimäen Kesäkonsertit ry:lle. Kaupunkikonsernin toiminnasta, taloudesta sekä kaupungin asettamien toimintalinjausten toteutumisesta ja konsernivalvonnasta on raportoitu ti-linpäätöskirjan sivuilla 23–48. Tilintarkastaja on suorittanut konsernivalvonnan tarkastuksen ja esittänyt johtopäätöksenään, että konsernissa ollaan tietoisia konsernivalvonnan puutteista ja niiden johdosta on ryhdytty toimenpiteisiin. Mitään merkittäviä puutteita valvonnassa ei tarkastuksessa kuitenkaan havaittu. Tarkla / Johtopäätökset ja suositukset Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpäätöskirjan sivuilla 23–24. Yhtiö raportoi, että sen tulos parani vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta edelleen, vaikka tuloksentekokykyä rasittaa edelleen mm. Kiinteistö Oy Riihimäen Veturin fuusion vaikutus. Tu-los ennen veroja oli yhtiön toiseksi paras kautta aikojen, vain kiinteistökauppojen avulla on ker-ran päästy parempaan.

16

Riihimäen Kotikulma Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilin-päätöskirjan sivuilla 24–28. Yhtiöllä on ollut tarjota vuokra-asuntoja niitä hakeville aivan muutamaa poikkeusta lukuunotta-matta; pienistä asunnoista kaupungin keskusta-alueella on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Yhtiö tiedostaa vastuunsa vuokra-asuntokannan turvaamiseksi kaupungin alueella ja sillä on halukkuutta vastaisuudessakin tarjota kysyntää vastaava määrä vuokra-asuntoja mm. rakenta-malla uusia asuntoja Peltosaaresta vähennettäviä asuntoja korvaamaan. Yhtiön hallituksen mukaan Peltosaaren yleissuunnitelman toteutumisen taloudelliset ym. riskit ja epävarmuustekijät ovat mittavat, että ne tulee selvittää saman aikaisesti Peltosaaren yleis-suunnitelman toteuttamisen kanssa. Yhtiön kiinteistöjä rasittaa n. 30 milj. euron korjausvelka, joka edelleen kasvaa. Yhtiön taseessa on velkaa noin 35 milj. euroa. Yhtiö on esittänyt, ettei se selviä lähitulevaisuudestaan ilman omistajan mittavia pääomapanostuksia. Riihimäen Teatteri Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpää-töskirjan sivuilla 28–29. Riihimäen Teatteri Oy:n toiminnan tulos on kehittynyt suotuisasti. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos oli positiivinen, joka osoittaa, että yhtiö on onnistunut tasapainottamaan käytössään olevat rahalliset resurssit ja toimintansa suunnittelun. Yhtiön toimintaympäristön ennustettavuus on heikko, liikevaihdon kasvattaminen niin sanotuilla varmoilla tuotannoilla ei ole itsestään selvää. Toiminnan kannattavuutta tulee pyrkiä rakentamaan eri yhteistyökumppanien kanssa. RHL Data Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpäätöskirjan sivuilla 29–31. Tarkastuslautakunnan haastattelujen perusteella hallintokunnat ovat olleet tyytyväisiä RHL Data Oy:n toimintaan. Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty ti-linpäätöskirjan sivuilla 31. Kaupungin osinko-odotukset olivat alkuperäisessä talousarviossa 1,3 milj. euroa mutta tavoite ei toteutunut, mutta muutetussa talousarviossa 0,4 milj. euroa, joka toteutui. Tulevaisuus näyt-tää kuitenkin siltä, että Kaukolämpö pystyy jakamaan osinkoa suunnitellulla tavalla. YritysVoimala Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpäätöskir-jan sivuilla 31–33. YritysVoimala Oy vaikuttaa merkittävällä tavalla talousalueella uusien yritysten syntymiseen. Vuoden 2014 aikana uusia asiakkaita on ollut 304 (tavoite 300), uusia yrityksiä on perustettu 119 (tavoite 130) ja uusia työpaikkoja on syntynyt 187 (tavoite 150). Hyria Koulutus Oy:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpäätös-kirjan sivuilla 33–34. Hyria voi tarjota kaikille Hyvinkään-Riihimäen alueen nuorille ammatillisen koulutuksen aloitus-paikan tai paikan nivelvaiheopintoihin. OKM:n myöntämät 340 uutta opiskelijapaikkaa takaavat tarjonnan laajuuden jatkossakin. Tavoitteena oli saada Riihimäelle naisvaltaisia koulutusaloja. Tämä toteutui vuoden 2014 aikana. Riihimäelle siirtyi parturi-kampaaja- ja kosmetologikoulutus sekä alkoi nuorten lähihoitajakoulutus. Hyrialla on lukuisia pedagogiikkaa, yhteiskuntavastuuta ja työelämää kehittäviä hankkeita. Näiden avulla luodaan uusia käytänteitä liittyen maahan-muuttajiin, työttömiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin sekä yrityksiin.

17

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutu-minen on esitetty tilinpäätöskirjan sivulla 34–35. Hamkin uusi hyväksytty strategia turvaa olemassa olevien omistajien yksiköiden kehittämisen. Vuonna 2014 Hamkissa aloitettiin uuden pedagogisen mallin mukainen koulutus, jonka odo-tusarvot ovat suuria yrittäjien ja työelämälähtöisen oppimisen näkökulmasta. Paikallinen yhteis-työ toisen asteen oppilaitosten kanssa on lisääntynyt merkittävästi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpäätöskirjan sivuilla 35–37. Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:n talous muodostui 2014 toisena vuotena peräkkäin yli-jäämäiseksi. Vuosikate on 1,81 milj. euroa ja tilikauden tulos 0,92 milj. euroa. Kuntayhtymän ta-seessa on 3,9 milj. euroa kattamatonta alijäämää, jonka kattamisesta ei ole tehty suunnitelmaa jäsenkuntien kanssa. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alijäämästä Riihimäen kaupungin osuus on n. 2,5 milj. euroa. Uuden kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite koskee myös kuntayhtymiä vuodesta 2017 alkaen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja terveyskeskuksen kuntayhtymän välisen yhteistyön tiivistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilinpäätöskirjan sivuilla 37–38. Uuden kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite koskee myös kuntayhtymiä vuodesta 2017 alkaen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Riihimäen osuus kuntayh-tymän alijäämästä oli 4,13 milj. euroa 31.12.2014. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskeinen talouden tasapainotuskeino on kuntamaksujen korotus, joka aiheuttaa menojen kasvua 4–5 %. Hämeen maakuntaliitto ky:lle asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty ti-linpäätöskirjan sivuilla 38–39. Riihimäen kaupungilla on toimivat ja hyvät suhteet Hämeen maa-kuntaliittoon. Riihimäen kesäkonserteille asetetut toimintalinjaukset ja niiden toteutuminen on esitetty tilin-päätöskirjan sivulla 39. Kesäkonserttien talous on kireällä, jonka johdosta ry-pohjalla toimiva näkyvä kulttuuritapahtuma toteutuu vain vapaaehtoisten avulla.

8. Yhteenveto, tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle ja allekirjoitukset

Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2014 kaupunginvaltuuston käsiteltä-väksi ja toimenpiteitä varten ja toteaa, että:

Kaupungin taloustilanne on heikko. Kaupungin ainoa vaihtoehto on pitkäjänteistesti

suunnitella ja toteuttaa talouden tasapainottamista.

Vuonna 2014 Riihimäen kaupungin (ilman VHL) vuosikate oli 3,2 milj. euroa. Talous-suunnitelmassa vuoden 2015 vuosikate oli 5,6 milj. euroa, 2016 vuosikate on 1 milj. eu-roa ja 2017 0,5 milj. euroa. Vuosikatteen tulisi terveen talouden näkökulmasta olla yli 10 milj. euroa, jolloin investoinnit voisivat olla n. 7-8 milj. euroa ja myös lainojen lyhennyk-siin jäisi jonkin verran. Minimissään vuosikate voisi olla n. 7-8 milj. euroa ja investoinnit enintään sama, mutta lainojen lyhennyksiin vuosikatteesta ei jäisi mitään. Strategian

18

mukaan suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä. Nykyinen taloussuunnitelmakauden suun-nittelu ei ole ollut sitä.

Verotulokertymä nousi saman verran kuin keskimäärin Suomessa 2,5 % vaikka veropro-senttia oli nostettu voimakkaasti. Veroprosentin nosto ei ole enää keino talouden tasa-painottamiseen.

  Vuoden 2014 talousarvio, samoin kuin 2015-2017 taloussuunnitelma, on tehty 1 % asu-

kasluvun kasvun pohjalta. Toteutuma 2014 oli kuitenkin 0,1. Kasvulla ei siten olisi tullut perustella investointeja eikä menolisäyksiä. Valtuuston tulisi jatkossa miettiä tätä tavoi-tetta ottaen huomioon taloudellinen kantokyky.

Kuntayhtymien alijäämien kattamisvelvoite tulee vaikeuttamaan edelleen talouden tasa-painon saavuttamista. Riihimäen kaupungin osuus terveydenhuollon kuntayhtymien ali-jäämistä 31.12.2014 on n. 6,6 milj. euroa.

Talousarvioprosessia tulee kehittää tiimityöskentelyn avulla. Valtuustotasoiset tavoitteet tulee esittää selkeästi ja niille täytyy asettaa mittarit ja tavoitetasot. Talousarvioon tulee lisätä seuraavat:

  uusien virkojen ja toimien perustelut henkilöstösuunnitelmaan, johon toimialat

viittaavat hankkeista luettelo talousarvioon sisältäen hankkeen tulo- ja menoarviot sekä

omarahoitusosuudet

Allekirjoitukset Riihimäellä 21.5.2015