ARVIOINTIKULTTUURI

JAAKKO VÄISÄNEN

- Kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty

linjaukset koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi.

- Tavoitteita perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiselle

- rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista,

osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.

- korostaa koulua oppivana yhteisönä, joka luo edellytykset

yhdessä oppimiseen.

- ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja

turvallisen arjen varmistamiseen.

- ohjaavat vuorovaikutteisuuden ja monipuolisen

työskentelyn periaatteet.

- ohjaa osallisuuden ja demokraattisen toiminnan

edistämisen tavoite.

- huomioida kestävän elämäntavan välttämättömyys.

TOIMINTAKULTTUURI JA OPS

ARVIOINTIKULTTUURI OSA KOULUN TOIMINTAKULTTUURIA

Toimintakulttuuri sateenvarjo

arviointikulttuurille. Sekä

toiminta- että arviointikulttuuri

sisältää

- Tietoisesti valittuja

menetelmiä

- Tiedostamattomia

menetelmiä

- Osin tietoisia asenteita,

tunteita ja motiiveja

Oppilaitoksessa tulisi varata aikaa

toimintakulttuurille käytävälle keskustelulle

KYSY:

1. Mitä opetussuunnitelman linjaukset

tarkoittavat oman oppilaitoksen

toimintakulttuurille?

2. Mitä opetussuunnitelman linjaukset

tarkoittavat oman yksittäisen opettajan tai

oppiaineen toimintakulttuurille?

TAVOITTEENA ARJEN

TOIMINTAKULTTUURIN KÄYTÄNTEIDEN

SISÄISTÄMINEN/TIEDOSTAMINEN/NÄKYVÄ

KSI TEKEMINEN?

OPPILAS, HUOLTAJAT JA OPETTAJA TARVITSEVAT TIETOA OPPILAAN EDISTYMISESTÄ JA OSAAMISEN TASOSTA SUHTEESSA

• Oppilaan omaan lähtötilanteeseen

• Oppilaan omiin tavoitteisiin

• Koulun opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin

• Valtakunnallisiin hyvän osaamisen kuvauksiin

• Päättöarvioinnin kriteereihin

ARVIOINTILUKUTAITOISET OPETTAJAT (ATJONEN2017, 152-153)

• tietävät ja ymmärtävät arvioinnin ja opetuksen välisen yhteyden ja käyttävät arviointitietoa opetuksensa kehittämiseen systemaattisesti

• luokkahuonearvioinnin perustaidot eli havainnoinnin, palautteenannon ja kyselytekniikan

• perinteisten (kynä-paperi) arviointitapojen lisäksi myös muita, vaihtoehtoisiksi kutsuttuja arviointimenetelmiä (toiminnalliset kokeet, näytöt, portfoliot, näyttelyt, suulliset kokeet, vertaisarviointi, itsearviointi)

• formatiivisen arvioinnin mahdollisuudet motivoida oppijoiden oppimista

• asenteiden, mielenkiinnon ja arvojen merkityksen oppimiselle ja arvioinnille

• erityisryhmien (mm. erityisoppilaat, maahanmuuttajat) arviointia koskevia periaatteita

• oppilaiden osaamista koskevan pätevän näytön tärkeyden

• oppijoiden etnisestä taustasta, sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta aiheutuvia vinoumia

• hyvien koulukoekysymyksien ja -tehtävien luonnetta ja laatua

• avoimiin koekysymyksiin annettujen vastauksien pisteitysperiaatteita

• testaamisen epäjohdonmukaisuuteen vaikuttavia tekijöitä

• tärkeisiin arviointeihin (high stakes tests/exams) valmistautumiseen soveltuvia keinoja

• kunkin testin tai kansallisen kokeen kykyä aidosti kuvata annetun opetuksen tasoa.

ARVIOINTIKULTTUURI

OPETTAJA OPPILAALLE

• Arviointi antaa oppilaalle oppimisessa

onnistumisen kokemuksia sekä

oppimaan oppimiseen ohjaavaa ja

kannustavaa palautetta

• Arviointi ohjaa oppilaita itse- ja

vertaisarviointiin sekä antamaan

rakentavaa palautetta opettajille.

• Arviointi antaa tavoitteena on, että

oppilaan itseluottamus, itsearviointi-

ja oppimaan oppimisen taidot sekä

kyky suunnitella tulevaisuuttaan

vahvistuvat.

OPETTAJALLE ITSELLEEN

• Arviointi on opettajan

itsearvioinnin ja oman työn

reflektoinnin väline.

• Luotettava arviointi edellyttää

oppimisen, työskentelyn ja

käyttäytymisen monipuolista

havainnointia ja

dokumentointia.

• Jokaisen opettajan tehtävänä on

ohjata tukea tarvitsevaa

oppilasta koulunkäynnissä ja eri

oppiaineiden opiskelussa.

Ohjaus liittyy kaikkiin

opetustilanteisiin, oppiaineisiin

ja oppilaalle annettavaan

arviointipalautteeseen.

Kouluyhteisölle

• Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan,

arvioidaan ja kehitetään koko yhteisön ja oppilas- ja

lapsiryhmien hyvinvointia.

• Huolehditaan oppimisympäristön terveellisyydestä,

turvallisuudesta ja esteettömyydestä.

• Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin toteuttamista koulussa ja tukee

arvioinnin kehittämistä

• Opetuksen järjestäjillä velvollisuus osallistua ulkopuoliseen arviointiin.

• Yhteistyö oppilaan sekä kotien/huoltajien kanssa: tietoa koulutyön

tavoitteista, arviointikäytänteistä, oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja

käyttäytymisestä, arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta arviointiin,

oppilaan tuen tarpeista > yhteiset keskustelut

Koulutuksen järjestäjälle

ja huoltajalleOnko liian dominoiva?

ARVIOINTIKULTTUURINTILA KARVIN TUTKIMANA

Perusopetus:

53 % perusopetuksen järjestäjistä oli

tehnyt paikallisia kirjauksia

opetussuunnitelmiinsa

paikalliset opetussuunnitelmat

eroavat suuresti toisistaan

paikallisten opetussuunnitelmien

arviointilukuun liittyvät tarkennukset

perustuvat hyvin pitkälle

opetussuunnitelmien perusteisiin

puutteita erityisesti: käyttäytymisen,

nivelkohtien, itsearvioinnin ja

formatiivisen arvioinnin

kirjaamisessa

ARVIOINTIKULTTUURIIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISSUOSITUKSET

• Arviointiohjeet ja arviointiratkaisut tulee kirjoittaa paikalliseen opetussuunnitelmaan selkeästi

ja kattavasti. Tähän tarvitaan suunnitelmallista ja osallistavaa johtamista.

• Työyhteisön toimijoiden ja sidosryhmien välillä tarvitaan säännöllistä keskustelua ja kuuntelua

arvioinnin periaatteista ja käytänteistä - Tavoitteena vahvistaa jaettua ymmärrystä

kouluyhteisön toimintatapoihin ja tehtäviin

• Toimiva ja tavoitteellinen pedagoginen johtajuus kannustaa vuorovaikutukseen ja edistää

arviointitiedon käyttöä koulun ja oppilaitoksen yhteisöllisessä kehittämisessä

• Rehtorit tarvitsevat tukea arvioinnin johtamisessa, jotta saavutetaan yhteisöllinen

arviointiymmärrys ja kunnioittava näkemys eri toimijoita kohtaan

MITEN ARVIOINTIKULTTUURIA VOI MUUTTAA TAI KEHITTÄÄ?

MIKÄ ESIMIEHENROOLI ARVIONNINKEHITTÄMISESSÄ?

ESIMIEHEN KESKEISET TEHTÄVÄALUEETOSAAMISEN JOHTAMISESSA

Oppimisen suunnanselkiyttäminen

Oppimistatukevanilmapiirinrakentaminen

Oppimis-prosessientukeminen

Omalla esimerkillävaikuttaminen

Oppimisen johtaminen

ESIMIEHEN TOISEN TASON TEHTÄVÄT EDELLISTEN TEHTÄVIEN TAUSTALLA

Tiedon ja tietoisuudenherättäminen

Reflektion tukeminen

Auttaminenaitoon dialogiinTyöyhteisön

oppiminen

Yhteydessä organisaation päämääriin ja tavoitteisiin.

Aktivoivat

alaisiaan lähinnä

omalla esimerkillään

Edistävät työyhtei-

sössä oppimista

oman

esimerkkinsä

lisäksi selkiyttämällä

sen

suuntaa

Edistävät työyhtei-

sössä

oppimista omalla

esimerkillään,

selkiyttämällä sen

suuntaa

ja huolehtimalla

ilmapiiristä.

Edistävät työyhtei-

sössä oppimista

omalla esimerkillään,

selkiyttämällä sen

suuntaa, luomalla

oppimista tukevaa

ilmapiiriä ja

tukemalla oppimis-

prosesseja.Kollegat

Luotsit

Kapteenit

Valmentajat

MAHDOLLISIA ROOLEJA

ARVIOINTI ON OPPILAITOKSELLE

VIHELIÄINEN ONGELMA, KOSKA

COCKLININAJATTELU SOVELLETTUNA ARVIOINTIIN

• van derVleuten (2014): jokaisella yksittäisellä

arviointimenetelmällä on vahvuutensa ja heikkoutensa, riippuen

tarkastellaanko arviointia valideetin, reliabiliteetin tai oppimisen

edistämisen näkökulmista.

• Mikään arviointimenetelmä ei sinänsä ole muita parempi, vaan

olennaista on arvioinnin kokonaisuus.

• Struyven ym. (2005) toteavat, että on mahdotonta löytää

arviointimenetelmä, joka olisi jokaiselle opiskelijalle sopiva.

• Opiskelijat, joilla on huonot opiskelutaidot ja heikko luottamus

omiin kykyihinsä, suosivat niin sanottuja perinteisiä

arviointimenetelmiä.

• Opiskelijat, joilla on kehittyneet opiskelutaidot, suosivat ns. uusia,

vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä (ks. myös Sambell, McDowell

& Brown, 1997).

• Van De Watering, Gijbels, Dochy & van der Rijt, 2008 toteavat,

että opiskelijat suosivat arviointimenetelmiä, jotka vähentävät

heidän stressiään ja tenttiahdistustaan, ja näissä he myös

suoriutuvat paremmin.

Lähde:

bit.ly/lops20

21-totta

Ja

bit.ly/lops-

totta