16
n ASUNTOLEHTI 26.2.-11.3.2010 ASUNTO Satakunnan Viikko nro 13 PORI, ULVILA, LUVIA, NAKKILA, HARJAVALTA. PAINOS 61.500 kpl, ITELLAN PÄIVÄPOSTIJAKELU.

Asuntoviikko 2010_05

Embed Size (px)

DESCRIPTION

asunto, viikko, asuntoviikko, satakunnan, viikko, satakunnanviikko, vuokraus, koti

Citation preview

Page 1: Asuntoviikko 2010_05

nA S U N T O L E H T I 26.2.-11.3.2010

ASUNTOSatakunnan Viikko nro 13

PORI, ULVILA, LUVIA,NAKKILA, HARJAVALTA.

PAINOS 61.500 kpl,ITELLAN PÄIVÄPOSTIJAKELU.

Page 2: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.20102

Page 3: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 3

Page 4: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.20104

SV Sanna Jääskeläinen

Vihreiden kaupungin-valtuutettu, työterveyshuol-lon erikoislääkäri Mia Fa-gerlund muutti perheineen nykyiseen kotiinsa seitse-män vuotta sitten. Kerros-talokoti Viisikannassa vaih-tui omakotitaloon Kalahol-massa ripeään tahtiin, sillä se meni kaupaksi jo ensim-mäisessä näytössä.

– Hyvä välittäjä osasi sit-ten tarjota sopivaa taloa. Tein siitä tarjouksen jo en-nen kuin se ehti olla kertaa-kaan esittelyssä.

Fagerlund on asunut lä-hes koko elämänsä kerros-talossa, mutta lasten myötä ajatus omasta pihasta tun-tui käytännölliseltä.

– Tämä oli järkiratkaisu. On mukavaa, kun lapset voivat pelata kavereiden-sa kanssa omassa pihassa. Haaveilen kyllä edelleen-kin asumisesta keskustan vanhassa kivitalossa.

Talon pihamaalla on joi-nain talvina ollut oma luis-telurata ja hiihtolatu. Nyt pihalla pelataan lähinnä jalka- ja pesäpalloa. Kukka-penkit toimivat hyvin auto-ratoina.

– Voisihan pihasta naut-tia muutenkin, mutta tällä hetkellä tämä on tärkeintä.

Toki pihaan mahtuu myös mummulasta saadut kirsikkapuu, juhannus-ruusu ja syreenin alut, jot-ka kasvavat nyt tuottoisien marjapensaiden kaverina.

omakoTiTaloSSa viehätti pihan lisäksi riit-tävä tila ja mukava asuin-alue. Fagerlund pitää Kala-holman palveluiden tasoa hyvänä, kun kevyen liiken-teen väyliäkin on saatu ko-hennettua.

– Täällä on kaupat lähel-lä ja hyvät liikuntamahdol-lisuudet.

Ensimmäisen autonsa hän joutui tosin hankki-maan muuton yhteydessä.

– Aiemmin pääsin joka paikkaan julkisilla kulku-neuvoilla.

kodin tiloja on kunnos-tettu vähitellen. Viimeksi tehtiin keittiöremontti. Sen myötä kaapistot ja kodin-koneet ovat selkeät ja mo-dernit.

– Oli yllättävää, miten vaikeata naisasiakkaan on tilata keittiöremontti. Au-tokaupassakin saa jo palve-lua, mutta remontointi tun-tuu olevan miesten maail-maa.

Fagerlund kertoo pitä-vänsä selkeästä muotoi-lusta. Kodin huonekaluis-ta monet ovat perinteistä suomalaista muotoilua, jo-ka siirtyy sukupolvelta toi-selle. Kodin keittiön pöytä ja yksi senkki ovat mum-muloista saatuja. Keskim-mäisen lapsen koulupöytä on äidin lapsuudesta. Ruo-karyhmän tuolit ovat 30

vuotta vanhaa Artekia.Sisustukseen Fagerlund

on löytänyt myös satakun-talaista taidetta ja käsityö-esineitä.

omakoTiaSumiSen myötä Fagerlundia ovat al-

kaneet mietityttää tulevai-suuden lämmitysratkaisut.

– Toivon, että olisi hel-posti saavutettavaa, puo-lueetonta energianeuvon-taa. Omakotitalojen läm-mittämisen ratkaiseminen on iso asia.

Kerrostaloissa lajittelu on tehty helpoksi. Fagerlund toivoisi myös omakotita-loalueiden kotitalousjättei-den lajitteluun ja kierrätyk-seen uusia, toimivia ratkai-suja.

Talon pihassa on ollut oma luistelurata.

Omakotitalo Kalaholmassa 5 h+k, rakennusvuosi 1995, asuinneliöitä 140, tontti 1 000 neliötä.

Omakotiasumisellakin on puolensa

kaupunginvaltuutettu, lääkäri mia Fagerlund kertoo viihtyvänsä kalaholmassa.

Kerrostaloasuja muutti omakotitaloon, mutta ei jäädäkseen.

Aiemmin pääsin joka paikkaan julkisella liikenteellä.

Satakuntalaiset taide- ja käsityöesineet piristävät kotia. kuvassa Savisiiven pupulamppu.

SV Sanna JääSKeläinen

INFO

OHO!

näin minä asun

Suomen Asuntomessut kannustaakin alan urakoitsijoita ja suunnittelijoita tar-joamaan palveluitaan messurakentajille, jotta tulevilla asuntomessuilla pihat olisi-vat valmiimpia ja koko pihakokonaisuus kattavampi.

– Tulevaisuudessa piharakentaminen pyritään saamaan esille entistä paremmin ja uusia ideoita kehitellään paraikaa yhteis-työssä viheralanjärjestöjen kanssa. Tulem-me muun muassa tarjoamaan messukävi-jöille enemmän opastusta ja neuvontaa pi-ha-asioihin liittyen yhdessä piha-alan toi-mijoiden kanssa. Viheralan edustajia toivo-taan myös enemmän mukaan asiantunti-joiksi asuntomessujen ja kaupunkien mes-suja valmisteleviin työryhmiin, jotta hei-dän äänensä tulisi jo alkumetreillä parem-min esille, Suomen Asuntomessujen pro-jektijohtaja Pasi Hulkkonen sanoo

Tampereella pidettyjen Viherympäris-töpäivien yhteydessä allekirjoitettiin uu-si yhteistoimintasopimus Suomen Asun-tomessujen sekä ns. Viheryhteenliittymän kanssa. Vuonna 2008 alkanut yhteystyö sai näin jatkoa sekä uuden sopimuskumppa-nin Suomen maisema-arkkitehdeista. Yh-teistyötä tehdään jatkossa Suomen Asun-tomessujen, Viherympäristöliiton, Viher-aluesuunnittelijoiden, Viherympäristöra-kentajien sekä Suomen maisema-arkki-tehdit ry:n välillä.

– Yhteistyön tarkoituksena on edistää vi-herympäristöön liittyvää tietoutta ja alan osaamista sekä vahvistaa asuinalueisiin liittyvän viherympäristön kuten pihojen, puutarhojen, puistojen, aukioiden ja katu-jen sekä koko viheralan imagoa ja tunnet-tuutta, Hulkkonen kertoo.

Asuntomessuilla panostetaan viherrakentamiseen

uSeaT suuryritykset ovat ryhtyneet muuttamaan suosikkibrändejään Reilun kaupan tuotteiksi. Maailmalla Reilun kau-pan merkki on ilmestynyt lyhyen ajan si-sällä muun muassa Kit Kat -suklaaseen ja Cadbury Dairy Milkiin, joka on Britannian myydyin suklaapatukka. Starbucks-kahvi-laketju vaihtaa maaliskuun alkuun men-nessä kaikki espressopohjaiset kahvinsa Reilun kaupan tuotteisiin koko Euroopas-sa. Starbucks on jo ennen uusinta avaus-taan maailman suurin Reilun kaupan kah-vin ostaja.

Sama trendi rantautuu nyt myös Suo-meen. Reilun kaupan edistämisyhdistyk-sen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorp-pa iloitsee suurten yritysten vahvemmas-ta mukaantulosta.

– Reilusta kaupasta hyötyvien viljelijöi-den määrä kasvaa nopeasti, kun isot yri-tykset tekevät sataprosenttisia päätöksiä ja

sertifioivat suosikkituotteitaan.– Kuluttajien kiinnostus on kasvattanut

Reilun kaupan tuotteiden myyntejä myös taantuman aikana, Pirjo Virtaintorppa muistuttaa.

–Kulutus kasvaa myös kuntien, seura-kuntien, ja järjestöjen ohjatessa omia han-kintojaan eettisempään suuntaan. Esimer-kiksi Lontoo tarjoaa vuoden 2012 kesä-olympialaisissa vain Reilun kaupan ba-naaneja, kahvia, teetä, sokeria ja suklaata. Reilun kaupan tuotteita käytetään kisoissa noin 14 miljoonalla aterialla, Virtaintorp-pa sanoo.

Reilu kauppa parantaa tuottajien työ- ja elinoloja sekä ympäristön hyvinvointia kehitysmaissa. Reilun kaupan sertifiointi-merkki on rekisteröity tavaramerkki, jolla merkityt tuotteet on tuotettu kansainvälis-ten Reilun kaupan kriteerien mukaan.

Reiluun kauppaan volyymia

Page 5: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 5

Vuokra-asuntopalvelu Lukaali Ky, LKVYrjönkatu 25, 28130 Poripuh. 02 641 8140 | avoinna arkisin 10 [email protected] Kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto [A]

Näistä kohteista vuokranantaja toimeksiantajana maksaa välityskulut. Vuokranantajan kannattaa tehdä toimeksianto, sillä hyvät vuokralaiset löytyvät nopeasti ja palvelumme ovat käytettävissä koko vuokrasuhteen ajan. Välityskulut voi vähentää verotuksessa.

VUOKRATTAVIA KOHTEITA Lisää kohteita, sekä lisätietoja ja kuvia alla olevista kohteista (avainnumero sulussa kohteen perässä) löydät osoitteesta WWW.VUOKRALUKAALI.COM

Välityskulut 1 kk:n vuokraa vastaavan summan (sis. alv 22%) maksaa toimeksiantaja. Vakuus 1-3 kk:n vuokraa vastaava talletus/henkilötakaus. Luottotiedot tarkistetaan.

Arvoisa sijoittaja! Harkitsetko sijoitusasunnon ostoa? Käytä asiantuntemustamme. Kerromme sinulle minkälaisia asuntoja vuokralaiset tarvitsevat, miltä suunnalta ja mikä on asunnon vuokra. Olemme palveluksessanne!

HUOM!Asiakkaani etsii

kalustettuja kolmioita ja kaksioita

keskustan tuntumasta. Yhteydenotot

Miia Kivero.

TOIMITILAT WWW.VUOKRALUKAALI.COM

SUUREMMAT

KOLMIOT

KAKSIOT

YKSIÖT

ASUINLIIKETALOT TOIMISTOTILAT

VARASTOT

Arttu Sankari0400 494 226

Mika Mattila0400 305 646Toimitilat

Mirva Harju0400 835 900Asuntoesittelyt

Kati Peltomäki0400 835 012 Asuntoesittelyt

Miia Kivero0400 897 691International clients

Sami Sillanpää LVV0400 666 826Toimitilat

Marja Sillanpää0400 890 961

Riitta Koivisto LKV 0400 813 725

Juha Viren0400 602 685

Pienkerrostalo Ignatiuksenkatu, 6.-osa 21 m2.Vapautuu 1.4. 329 €/kk (14044)

KT Harjunpäänkatu, 8.-osa 22.0 m2.Vapautuu 1.4. 340 €/kk (14008)KT Aittaluodonkatu, Aittaluoto 27.0 m2.Vapautuu 1.4. 415 €/kk (14035)KT Presidentinpuistokatu, Riihiketo 28.0 m2.Vapautuu 1.4. 340 €/kk (14023)

KT Haikaranpolku, Isosanta 30 m2.Vapautuu 1.4. 375 €/kk (14042)KT Tiilimäentie, Tiilimäki 30 m2.Vapautuu 1.4. 355 €/kk (13968)Puutalo-osuus Käpylänkatu, 6.-osa 30 m2.KT Hillervontie, Sampola 31 m2.Vapautuu 1.3. 350 €/kk (14050)Vapautuu 1.3. 260 €/kk (14009)RT Friisintie, Musa 31m2.Vapaa heti 355 €/kk (13844)KT Pihlatie, Pihlava 31 m2.Vapaa heti 300 €/kk (13222)Puutalo-osuus Siltapuistokatu, 8.-osa 31 m2.Vapaa heti 295 €/kk (13536)KT Pihlatie, Pihlava 31 m22 kpl vapaat heti 290/310 €/kk (13459;13249)KT Hillervontie, Sampola 31 m2.Vapautuu 1.3. 300 €/kk (13891)KT Pihlatie, Pihlava 31 m2.Vapaa heti 300 €/kk (13583)KT Keulantie, Pormestarinluoto 31.5 m2.Vapautuu 1.4. 350 €/kk (14007)KT Kraftmanintie, Musa 32.5 m2.Vapaa heti 350 €/kk (13931)KT Väinönraitti, Väinölä 34 m2.Vapautuu 1.4. 300 €/kk (14048)

KT Käppärätie, Käppärä 31 m2.Vapautuu 1.3. 385 €/kk (13940)RT Kirkkotie, Vanha-Ulvila 32 m2.Vapautuu 1.3. 350 €/kk (13965)

NELIÖTRT Tasatie, Pihlava 88.5 m2.Vapaa heti 635 €/kk (13991)

RT Tookikatu, Reposaari 73 m2.Vapaa heti 559 €/kk (13985)KT Latokartanontie, Väinölä 74 m2.Vapaa heti 440 €/kk (12884)KT Latokartanontie, Väinölä 74/74.5/74.5 m2.3 kpl vapaat heti 440/460/490 €/kk (13584; 12255; 13760)KT Antinkatu, Keskusta 75 m2.Vapautuu 1.4. 750 €/kk (13899)KT Aittapolku, Friitala 75 m2.Vapaa heti 509.32 €/kk (13357)KT Latokartanontie, Väinölä 78 m2.2 kpl vapaat heti 500 €/kk (12234; 13547)KT Outokummuntie, Väinölä 78.5 m2.Vapautuu 1.4. 522.85 €/kk (13806)KT Huokotie, Pihlava 80 m2.2 kpl vapautuu 15.3. 466 €/kk (14027; 14026)KT Pihlatie, Pihlava 80 m2.Vapautuu 1.4. 459 €/kk (14041)

Omakotitalo + halli Järvikyläntie, Järvimaa 120 m2.Vapautuu 15.3.1200 €/kk + vesi, läm-mitys (sähkö- ja puulämmitys talossa, hallissa öljy) ja oma sähkösopimus (14038)

Halli/Toimisto Palokunnantie, Vanha-koivisto 120 m2.Vapaa heti 530 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (14002)Halli-osuus Karjalankatu, Riihiketo 200 m2.Vapaa heti1220 €/kk + sähkö (11955)Elintarvikevalmistamo/halli Kullaan-tie, Ruosniemi 200 m2.Vapaa heti1500 €/kk + vesi, lämmitys ja oma sähkösopimus (13489)Hallitila Uunikatu, Tiiliruukki 327m2.Vapaa heti1500 €/kk + vesi kulutuksen mukaan, öljylämmitys ja oma sähkö-sopimus (13650)Halli/Työtila Marjamäentie, Pomark-ku 500 m2.Vapaa heti1200 €/kk + sähkö ja lämpö (11545)Halli / varasto Peräsimentie, Toejoki 500 m2.Vapaa heti 2200 €/kk + sähkö ja läm-mitys (kaukolämpö) Vuokra + alv. 22 % (3997)Halli/Toimisto Hevosenkenkä, Har-maalinna 600 m2.Vapaa heti1523 €/kk + vesi kulutuksen mukaan, lämmitys (sähkölämmitys) ja oma sähkösopimus (13491)Halli/ varasto Hevosenkenkä, Har-maalinna 675 m2.

HALLIT

Vapautuu 1.5.1800 €/kk + vesi kulutuk-sen mukaan, lämmitys (öljylämmitys) ja sähkö (13967)Halli/toimisto/myymälä Sepänpellon-tie, Kartano 800 m2.Vapaa heti 2900 €/kk + sähkö, vesi ja lämpö (öljylämmitys) (11695)

Halli/toimisto/asunto Kirstintie, Uusiniityn teollisuusalue 820 m2.Vapautuu 1.4. tai sopimuksen mukaan 5000 €/kk + lämmitys (öljy- ja pel-lettilämmitys) ja oma vesi-, sähkö- ja jätesopimus (13996)Halli/Toimisto Lyytikänkatu, Sievarin teollisuusalue 1200 m2.Vapaa heti 3900 €/kk + oma vesi- ja sähkösopimus (13779)Halli/Tuotantotila Vanha Vaasantie, Noormarkku 3000 m2.Vapaa heti7320 €/kk + lämmitys + sähkö (12862)

Liiketila Pohjoiskauppatori, Keskusta 30.5 m2.Vapaa heti 585 €/kk + sähkö (13925)Kioski Kalevanpuisto, 6-osa 50 m2.Vapaa heti 800 €/kk + vesi, sähkö ja lämmitys (12586)Liike/Toimistotila Isolinnankatu, Keskusta 56 m2.Vapautuu 1.3. 500 €/kk + vesi 16€/kk ja oma sähkösopimus (14040)Liiketila Eteläkauppatori, Keskusta 57 m2.Vapautuu 1.3. 900 €/kk + sähkö (13855)Liiketila Tehtaantie, Ulvilan keskusta 68 m2.Vapaa heti 550 €/kk + oma sähkösopi-mus (vesi sisältyy vuokraan) (13596)

Liiketila Isolinnankatu, Keskusta 80.5 m2.Vapaa heti 1120 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13607)

Liiketila Gallen-Kallelankatu, Kes-kusta 90 m2.Vapaa heti 980 €/kk + oma sähkösopi-mus (vesi sisältyy vuokraan) (13929)Ravintola Paanakedonkatu, Her-ralahti 150 m2.Vapaa heti 920 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13665)Liiketila/Toimisto Juhana-Herttu-ankatu, 5-osa 180 m2.Vapaa heti 1260 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13628)Liiketila Antinkatu, Keskusta 195 m2.Vapaa heti 2600 €/kk + vesi ja sähkö (12385)Toimisto/kokoustila/Liiketila Vanha-koivistontie, Koivula 200 m2.Vapaa heti 950 €/kk + vesi ja sähkö kulutuksen mukaan (12010)

Varasto/Työtila Yrjönkatu, Keskusta 19 m2.Vapautuu 1.5. 125 €/kk + vesi, lämmitys (sähkölämmitys) ja sähkö (13920)Suuli Tähkätie, Preiviiki 60 m2.Vapaa heti 100 €/kk (13649)Työtila Satakunnankatu, Keskusta 60 m2.Vapaa heti 300 €/kk + oma sähkösopi-mus (13479)Varasto/toimisto Piispantie, Noor-markku 73 m2.Vapautuu 1.3. 350 €/kk (13998)Varasto Itsenäisyydenkatu, Keskusta 200 m2.Vapaa heti 1400 €/kk + sähkö (12191)

KT Vanhakoivistontie, Koivula 34 m2.Vapautuu 1.3. 360 €/kk (13845)

KT Makasiininranta, Karjaranta 34 m2.Vapautuu 1.3. 525 €/kk (13934)Puutalo-osuus Itätullinkatu, 5.-osa 35 m2.Vapautuu 1.3. 350 €/kk (13990)KT Kalevanpuisto, Käppärä 36 m2.Vapautuu 1.4. 350 €/kk (14033)puutalo-osuus Maanmittarinkatu, 5.-osa 36 m2.Vapaa heti 340 €/kk (13516)Pienkerrostalo Stuertinkatu, Re-posaari 37 m2.2 kpl vapaat heti 260 €/kk (12070;12071)KT Kalskeentie, Sampola 38 m2.Vapaa heti 340 €/kk (13519)Puutalo-osuus Siltapuistokatu, 8.-osa 39 m2.Vapaa heti 315 €/kk (13835)Mökki Taukotie, Lampaluoto 40 m2.Vapaa heti 600 €/kk (12631)Mökki Makholmantie, Makholma 41 m2.Vapaa heti 200 €/kk (13446)Puutalo-osuus Tiilenlyöjäntie, Musa 49 m2.Vapautuu 1.3. 350 €/kk (14034)

KT Koivulantie, Koivula 38 m2.Vapautuu 1.3. 440 €/kk (13941)

KT Tampereentie, Riihiketo 39 m2.Vapautuu 1.3. 450 €/kk (13954)KT Tiilimäentie, Tiilimäki 43 m2.Vapaa heti 520 €/kk (14036)KT Länsipuisto, Keskusta 44 m2.Vapautuu 1.3. 540 €/kk (13854)

RT Rivitalontie, Pihlava 44.5 m2.Vapautuu 1.3. 415 €/kk (14045)

Pienkerrostalo Riihikedonkatu, Riihiketo 45 m2.Vapautuu 1.4. 495 €/kk (14047)

KT Satakunnankatu, Riihiketo 50 m2.Vapaa heti 520 €/kk (14046)KT Väinönraitti, Väinölä 50 m2.Vapautuu 1.4. 390 €/kk (13917)KT Filpuntie, Impola 51.5 m2.Vapaa heti 545 €/kk (13978)KT Kiertokatu, Riihiketo 53 m2.Vapaa heti 450 €/kk (14049)KT Latokartanontie, Väinölä 53.5 m2.Vapaa heti 380€/kk (12303)KT Gallen-Kallelankatu, Keskusta 53.5 m2.Vapautuu 1.3. 470 €/kk (14013)KT Latokartanontie, Väinölä 53.5 m2.Vapautuu. 19.2. 410 €/kk (14000)RT Kempintie, Lotskeri 56 m2.Vapautuu 1.3. 550 €/kk (13970)

KT Kallontie, Mäntyluoto 56 m2.Vapautuu 1.4. 436 €/kk (14039)

KT Korpraalintie, Vähärauma 57 m2.Vapaa heti 490 €/kk (13997)KT Kallontie, Mäntyluoto 57.5 m2.

KT Aittaluodonkatu, Aittaluoto 95 m2.Vapautuu 1.4. 800 €/kk (13993)Puutalo-osuus Ruosniementie, Ruos-niemi 114 m2.Vapaa heti 650 €/kk (13127)OKT Kestinkuja, Preiviiki 120 m2.Vapaa heti 800 €/kk (13576)OKT Koivuluodontie, Söörmarkku 224 m2.Vapaa heti 1200 €/kk (13518)

AJANKOHTAISTA!Kova kysyntä ydinkeskustan

liiketiloista

LIIKETILAT Liiketila Kainunkuja, Noormarkku 218 m2.Vapaa heti 780 €/kk + sähkö + vesi + lämmitys (13027)Myymälä Itsenäisyydenkatu, Kes-kusta 300 m2.Vapaa heti 3600 €/kk + sähkö (12189)Ravintola Vanha Harmaalinnantie, Ulvila 300 m2.Vapaa heti 2500 €/kk + vesi kulutuksen mukaan ja oma sähkösopimus (läm-mitys sisältyy vuokraan) (13778)

Myymälä/Toimisto Eteläväylä, Tiiliru-ukki 315 m2.Vapaa heti 2950 €/kk + vesimaksu + sähkö (11939)Myymälä Itsenäisyydenkatu, Kes-kusta 400 m2.Vapaa heti 6000 €/kk + sähkö (12190)Toimisto/Liiketila Antinkatu, Keskus-ta 450.0 m2.Vapaa heti. Vuokra sopimuksen mu-kaan + vesi ja sähkö (12803)

Marja kiittää ja kumartaa muistamisesta.

Toimisto/työtila/varastotila Esival-lankatu, 6.-osa 75 m2.Vapaa heti 395 €/kk + vesi 20€/kk/hlö ja oma sähkösopimus (13880)Toimistotila Antinkatu, Keskusta 120 m2.Vapaa heti 960 + ALV 22% + sähkö (12816)Halli/Toimisto Naakantie, Väinölä 130 m2.Vapaa 1.3. tai sovittaessa muulloinkin 800 €/kk + lämmitys (öljylämmitys) ja oma sähkö- ja vesisopimus (13972)Toimisto Sammontie, Hannulan teol-lisuusalue 550 m2.Vapaa heti 2440 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13305)Toimisto Sammontie, Hannulan teol-lisuusalue, Ulvila 1000 m2.Vapaa heti 3000 €/kk + sähkö (12331)

Vapautuu 1.3. 430 €/kk (13982)KT Kallontie, Mäntyluoto 57.5 m2.Vapautuu 1.4. 445 €/kk (14043)KT Sampsankatu, Harjavallan kes-kusta 57.5 m2.2 kpl vapaat heti 375/390 €/kk (13445; 13981)

KT Lallinkatu, Harjavalta 58 m2.Vapaa heti 420 €/kk (13205)KT Näsintie, Keskusta, Merikarvia 58 m2.Vapaa heti 380 €/kk (11846)KT Latokartanontie, Väinölä 58.5 m2.Vapaa heti 380 €/kk (13886)KT Filpuntie, Impola 59 m2.Vapaa heti 520 €/kk (13229)KT Hillervontie, Sampola 60 m2.Vapaa heti 445 €/kk (13975)KT Huokotie, Pihlava 60 m2.Vapautuu 1.3. 420 €/kk (14028)KT Huokotie, Pihlava 60 m2.Vapautuu 1.3. 420 €/kk (14030)KT Uusitalontie, Pihlava 60 m2.Vapaa heti 343.44 €/kk (13481)KT Huokotie, Pihlava 60 m2.2 kpl vapautuu 1.3. 377/420.00 €/kk (14029; 14025)KT Filpuntie, Impola 65 m2.Vapaa heti 520 €/kk (12464)RT Koulutie, Enäjärvi 72 m2.Vapautuu 1.3. 440 €/kk (14019)

OKT Salovainiontie, Leppäkorpi 116 m2.Vapautuu 1.4. 850 €/kk (14005)OKT Järvikyläntie, Järvimaa 120 m2.Vapautuu 15.3. 1200 €/kk (13908)

Reiluun kauppaan volyymia

Page 6: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.20106

Teija Saarenmaa

ParkeTin hiojalle iskee vanhan värin sävyttämi-nen noin joka kymmenen-teen työkeikkaan. Normaa-listi parketti vain hiotaan ja lakataan.

– Värejä vaihdetaan ny-kyisin useammin muodin mukaan, Porin Jalopuu-parketti Oy:n toimitusjoh-taja Jukka Kärki sanoo.

Aika yleistä on, että ko-ko huoneiston värityksen vaihtaminen iskee myös lattiaan. Vanhaa ei silti tar-vitse hävittää. Lautaparke-tin ikähän lasketaan kym-menissä vuosissa ja massii-vipuuparketin käyttöikä voi yltää sataan vuoteen.

kärki oli työkeikalla, jos-sa pääasiassa pyökkinen, mutta tammella, vaahte-ralla, wengellä ja pähkinäl-lä osittain somistettu mosa-iikkiparketti haluttiin sä-vyttää teakin väriseksi.

Tammipohjainen somis-tekuvio päätettiin vain pe-rinteiseen tapaan lakata, mutta muu pinta sai tum-memman sävyn.

Jo ensimmäinen karkea hionta tuo puun paljaa-na näkyviin, mutta parket-ti hiotaan vielä kaksi ker-taa eri karkeuksilla. Reu-nat ja nurkat käydään läpi erikseen.

VälihionTa eli ammat-tikielellä taskaus tarkoittaa hiontaa, joka estää viimei-setkin tikut nousemasta pintaan.

Normaalisti parketti tas-kataan lakkausten välillä, mutta parkettia sävytettä-essä se suoritetaan ennen ensimmäistä värjäystä. Tä-mä tietysti siksi, että hion-ta ei enää hävittäisi pinnan saamaa väriä.

Kärki korostaa, että vär-jättäessä parketin hionta on tehtävä tosi tarkasti, jot-ta puu imisi parkettipetsin tasaisesti.

Petsikerroksia parketti saa kaksi. Viimeiseksi par-ketti lakataan perinteises-ti. Kaikkiaan työ saadaan valmiiksi kolmessa päiväs-sä. Jos ensimmäinen pet-sikerros ehditään levittää jo hiontavaiheessa, saat-

taa työ olla valmis jo kah-dessa vuorokaudessa, sillä petsi kuivuu noin kuudes-sa tunnissa.

– Jotkut sekoittavat värin lakkaan, mutta sellainen käsittely ei ole kestävä. Sil-loin jokainen naarmu naar-muttaa myös väriä, ja se nä-kyy helposti. Näin väri säi-lyy käytössäkin, Kärki sa-noo.

ParkeTiT petsataan juu-ri niille tarkoitetuilla pet-seillä. Kalustepetsit ovat erikseen.

Parketin sävytys maksaa 35–40 euroa neliöltä.

– Tämän kyseisen parke-tin uusiminen samantasoi-seksi maksaisi noin sata eu-roa neliöltä, joten säästö on kaksi kolmasosaa hinnas-ta. Karkeasti ottaen ilmeen muuttaminen sävyttämällä uusimisen sijaan tulee noin puolet halvemmaksi, Kärki laskeskelee.

Parketin uusimisessa pi-tää ottaa huomioon myös se, että purku- ja asennus-työ sekä vanhan hävittämi-nenkin maksavat.

Parketinkin voi sävyttääUusi ilme lattiapinnoille saadaan noin puoleen hintaan.

ENNEN

JÄLKEEN

Jukka kärki hioo, eikä pölyä tule juuri ollenkaan.

Teija Saarenmaa

Page 7: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 7

Page 8: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.20108

Katolla olevat lumi ja jää on pudotettava alas, jos niis-tä voi olla vaaraa kiinteistön käyttäjille ja ohikulkijoille. Katolla työskentelevillä lumen ja jään pudottajilla on pu-toamisvaaran lisäksi silmätapaturmien vaara, mikä jää usein huomiotta.

Työterveyslaitos muistuttaa, että silmiin voi lentää jää-siruja, kun jäätä hakataan pois räystäiltä. Katolla työsken-televien tuleekin käyttää putoamissuojainten lisäksi myös suojalaseja.

Työterveyslaitos opastaa, että sankamalliset suojala-sit soveltuvat parhaiten katolle jäänpoistotöihin. Suojain-mallia valittaessa tulee huomioida myös vallitsevat sää-olot, kuten tuulen aiheuttama viima ja auringon häikäisy. Kasvonmuotoja myötäilevät suojalasit suojaavat viimalta ja tummennetut suojalasit auringonsäteilyltä. Työssä saa käyttää vain suojalaseja, joissa on CE-merkki ja kehykses-sä merkintä EN 166.

liian tiiviisti kasvoille istuvat suojalasit eivät ole suositel-tavia, koska niiden linssit huurtuvat helposti. Hyvin tum-mia linssejä ei myöskään suositella, jotta työskentely olisi turvallista pilvisellä säällä.

Vuosittain työssä sattuu noin 10 000 silmätapaturmaa, joista suurin osa voitaisiin ehkäistä silmiensuojainten käy-töllä.

Työsuojeluviranomaiset ovat antaneet ohjeistusta pu-toamisriskin hallinnasta lumenpudotustyössä.

Lisää tietoa Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedo-te 4.2.2010: http://www.tyosuojelu.fi/fi/ajankohtaista_ete-la/3501

Lumenpudottajalle kunnon varusteet

SV Vesa-Pekka Järvelä

Anne-Mari Mikama kulkee työssään äitinsä viitoittamaa polkua. Toisen polven kiin-

teistönvälittäjä on vuodesta 2004 al-kaen pyörittänyt Ulvilassa toimivaa Kodinvaihtopalvelu Luotonen & Mi-kamaa yhdessä Kirsi Luotosen kans-sa. Ennen yrittäjäksi ryhtymistäänkin Mikaman työura keskittyi kaupallisel-le alalle.

– Pääsin seuraamaan äitini amma-tin eri puolia läheltä. Ne puolet sekä ihastuttivat että vihastuttivat. Pääasi-assa kiinteistönvälittäjän työstä nousi-vat esiin kuitenkin positiiviset seikat. Oman uravalinnan sinetöi lopulta ha-lu auttaa ihmistä hänen tärkeissä pää-töksissään. Sitähän juuri asuntoon liit-tyvät kaupat pitävät sisällään, muistut-taa Mikama.

PäätöStään Porissa perheineen asuva Mikama ei ole koskaan katu-nut.

– Tiesin mihin ryhdyin. Tämä am-matti on eräänlainen elämäntapa ja työpaikka kuin toinen koti. Työ vie mennessään, päivät ovat erilaisia ei-kä niiden pituutta useinkaan tule las-keneeksi.

Usein iltaan asti venyvät työpäivät mahdollistaa perheeltä saatava tuki.

– Ilman mieheni ja tyttäreni ym-märtävää asennetta en olisi tähän edes pystynyt. Iso kiitos kuluu siis heille.

Työ täyttää siis pitkälti Mikaman ar-jen.

– Oman latautumisajan löydän aa-muista. Ovet toimistolla avautuvat kel-lo 10. Sitä ennen kotona on rauhalli-nen hetki ja käytän sen lehden lukuun ja kotiaskareisiin.

VaStaPainon kiireiselle yrittäjäl-le tuo satunnainen liikunta ja ennen kaikkea matkailu.

– Tiukasti tiettyyn aikaan sidotus-ta kuntosalivuorosta on kuitenkin tur-ha haaveilla, mutta jo pienikin liikun-ta piristää.

Omaa jaksamistaan Mikama edes-

auttaa myös muun muassa kodin si-sustamisilla ja pihatöillä.

– Niihin molempiin saa hyviä vink-kejä kodeista, joissa tulee työn puo-lesta vierailtua. Parhaiten irti työkuvi-oista pääsee kuitenkin lähtemällä edes muutamaksi päiväksi muihin maise-miin. Lomareissulla työpuhelimet py-syvät kiinni ja perhe nousee kaiken yläpuolelle.

Läheisten kanssa matkustelu ja kii-reetön yhdessäolo antaa voimia hekti-seen työtahtiin.

– Tyydytys tulee kuitenkin pitkäl-ti työstä ja niistä mielenkiintoisista ihmisistä, joita päivittäin tapaan. He ovat ammatin ehdoton suola.

Usein välittäjän ja asiakkaan välille muodostuu kestävä asiakassuhde.

– Monesta ystävästä on tullut asia-kas, mutta toisaalta jonkun asiakkaan kanssa on myös solmittu, jos ei nyt ai-van sydänystävyys niin ainakin kave-risuhde.

Porin seutu on Mikaman mieles-tä selvinnyt viimeaikojen taloudellis-ta taantumasta muuta maata parem-min.

– Jos jotain myönteistä taantumasta haluaa löytää, meidän alaltamme on sen myötä poistuneet ne, jotka kävivät välittäjän työtä vain kokeilemassa.

Hyvän kiinteistövälittäjän ominai-suuksista Mikama nostaa esiin am-mattitaidon, ahkeruuden, sosiaalisuu-den ja joustavuuden.

– Jokaisessa tilanteessa pitää pysyä puolueettomana eikä salailla mitään. Työntekoa ei pidä pelätä. Eikä myös-kään kriittistä palautetta – se on otet-tava vastaan kehittävänä.

Läheisten kanssa matkustelu ja kiireetön yhdessäolo antaa voimia hektiseen työtahtiin.

anne-Mari Mikaman mukaan taantu-ma karsii kiinteistövälitysalalta ko-keilumielellä mukaan tulleet. – Hyvä työilmapiiri on menestymi-sen avaintekijöitä, Kauppakeskus Hansassa Kirsi luotosen kanssa kiinteistövälitysfirmaansa pyörittä-vä Mikama painottaa.

Jokaista asiakasta on osattava kuunnella.

Pitää pysyä puolueettomana

Tiukasti tiettyyn aikaan sidotusta kuntosalivuorosta on kuitenkin turha haaveilla.

kiinteistönvälittäjä tutuksi

SäHKön kilpailuttami-nen verkossa voi tarjota mieluisan yllätyksen, sillä myyjän vaihto saattaa tuoda jopa satojen eurojen vuosi-säästöt tavalliselle perheel-le tai pienyritykselle.

Sähkön myyjää vaihta-neita oli viime vuonna 249 000, kun heitä oli edellis-vuonna 135 000.

Näinä päivinä monet sähköasiakkaat saavat pos-tilaatikkoonsa vuoden en-simmäisen sähkölaskun. Säästöjä etsivää kuluttajaa mietityttää, kannattaako sähkön myyjää kilpailuttaa

juuri nyt pitkien pakkasten aikaan vai odottaa kesähel-teitä.

– Sähkön käyttäjän kan-nalta on aina oikea aika varmistaa, ettei maksa säh-köstä liikaa. Helpoiten tä-mä onnistuu ilmaisilla kil-pailuttamiseen erikoistu-neilla verkkosivuilla, jotka näyttävät sähköyhtiöiden tarjoukset paremmuusjär-jestyksessä. Näin on help-po päättää, vaihtaako hii-rellä klikaten edullisem-paan, Energy Brokers Fin-land Oy:n toimitusjohtaja Petteri Kytönen sanoo.

Kytönen opastaa, että juuri nyt on monilla mah-dollisuus säästää aiempaa enemmän, jos valitsee uu-den yhden tai kahden vuo-den määräaikaisen sopi-muksen.

– Pakkaset ja markkina-tilanne ovat pakottaneet useat yhtiöt nostamaan lis-

tahintojaan, kun toiset yh-tiöt ovat puolestaan jo ai-emmin suojanneet han-kintahintansa ja pystyvät tekemään hyviä tarjouksia. Kannattaa siis ehdottomas-ti tarkistaa, voiko nykyisen ehkä korkeaksi kivunneen listahinnan vaihtaa edulli-seen määräaikaisen sopi-

muksen, Petteri Kytönen sanoo.

HyVä esimerkki maksut-tomasta palvelusta on kil-pailuttaja.fi, jonka kautta voi vaihtaa edullisempaan sopimukseen samalla yh-dellä istumalla ilman yh-teydenottoa nykyiseen säh-köyhtiöön.

– Monet perheet maksa-vat lauhkeasti oman alu-eensa sähköyhtiön suora-veloituslaskut ja lykkäävät asian käsittelyä. Aktivoitu-neet kotitaloudet ovat sen sijaan säästäneet sähkölas-

kuissaan kilpailuttamalla sähkösopimuksensa, Kytö-nen sanoo.

Kilpailuttamisen asian-tuntija Petteri Kytönen on tutkinut yhtiöiden sopi-musehtoja ja alennuskäy-täntöjä sekä perustanut verkkoon käyttäjälle mak-suttoman kilpailuttaja.fi-palvelun, joka toimii seu-raavassa käytännön esi-merkkinä.

– Sähköyhtiö pystyy myy-mään kilpailuttaja.fi-palve-lun kautta perinteisiä mark-kinointikanavia edullisem-min hinnoin, koska tarjo-

Sähkön kilpailuttaminen voi tuoda isot säästöt

Monet perheet maksavat lauhkeasti oman alueensa sähköyhtiön suoraveloituslaskut.

luMeSta puhutaan ja sitä hämmästellään etenkin ran-nikolla.

– Vakuutus ei korvaa lumen rakennuksille aiheuttamia vahinkoja, Tapiola-ryhmän Porin paikallisjohtaja Kimmo Suomi muistuttaa talven ilmiöstä.

Lumitilannetta katto- ym. rakenteiden päällä kannattaa siis seurata ja toimia ajoissa vahinkojen ehkäisemiseksi.

– Lumikuorma kannattaa poistaa ajoissa riskialttiista paikoista kuten valokatteilta, terasseilta, katoksilta ja vas-taavilta. Monimuotoisille katoille joihinkin kohtiin ka-saantunutta lumikuormaa on syytä keventää tarvittaessa, Suomi tähdentää.

Suomi muistuttaa, että lumen paineen ja altapäin tapah-tuvan lumen sulamisen aiheuttamia kattovuotoja syntyy varsinkin kattoikkunoiden, tuuletus- ja savupiippujen ja muiden läpivientien kohdalle.

Pahimmillaan lumen paino katoilla sekä jäämassojen liikkumiset katolta alaspäin aiheuttavat rakenteiden pai-numia, halkeamia ja rakenteiden romahduksia. Jäiset lu-mimassat saattavat repiä lape- sekä pystytikkaat katto- ja seinärakenteista ja rikkoa näin sekä tikkaat että katema-teriaalin seinärakenteet. Painavat lumimassat voivat liik-kuessaan ruhjoa myös vesirännejä, savuhormeja ja raken-nusten kuistirakenteita.

Lumi on huono kaveri rakennuksille

Page 9: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 9

Pitää pysyä puolueettomana

Unelmakotisi?– En kaipaa luksusta. Ympäristölläkään ei ratkaisevaa merkitystä. Se voi olla joko maalla tai kaupungissa. Itseni näköinen, toimiva ja valoisa. Mielellään omakotita-lo, jossa on paljon ikkunoita ja edes pie-ni piha.

Kohde, jota et unohda?– Sellainen kohde jää aina mieleen, jonka tunnelmasta aistii, että siellä asustelevi-en elämäntilanne on kaikin puolin kohdal-laan. Pitkälti kohteet muistuvat mieleen siellä asuvien ihmisten kautta.

PLUS

SV VeSa-Pekka JärVelä

usten laskenta ja sopimus-ten käsittely on täysin auto-matisoitu. Palvelu on käyt-täjälle aina maksuton, kos-ka palvelun ylläpitäjä perii välityspalkkion myyjältä.

– Sähkön hinta on kui-tenkin käyttäjälle edulli-sempi tai sama kuin suo-raan myyjältä ostettaessa, sillä palvelun kautta käyt-täjä on osana suurempaa ostoyhteenliittymää ja saa hyödykseen suurasiakkaan edut, Kytönen kertoo.

Kun käyttäjä on ensin tehnyt hintavertailun ja tutustunut esiin tulleisiin

sähkötarjouksiin, voi uu-den sopimuksen solmia palvelun kautta käyttämäl-lä sähköistä allekirjoitusta. Vahvistusviesti saapuu säh-köpostiin, kun sopimustie-dot on tallennettu järjestel-mään.

Myyjän vaihtuminen kes-tää tyypillisesti 2–4 neljään viikkoa. Uusi myyjä lähet-tää kirjallisen sopimusvah-vistuksen kun myyjänvaih-to on tapahtunut ja uusi sähkönmyyntisopimus on astunut voimaan.

Lähetä kysymys -lakimies vastaa

Lukijat voivat lähettää ky-symyksiä sähköpostilla Satakunnan Viikon toimi-tukseen, josta kysymyk-set toimitetaan eteenpäin. Kysymykset ja vastauk-set julkaistaan AsuntoVii-kon lakimies vastaa -pals-talla. Kysymykset lähete-tään sähköpostilla osoit-teeseen: [email protected]

Page 10: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.201010

Täältä kodin löydät.

Page 11: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 11

Page 12: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.201012

Kylpyhuone- jasaunaremontit

Kuka lopulta vastaa vahingoista, jos katolle tullut lumikuorma särkee kattoa? Eikö kattoristikoiden tekijöillä ole vastuuta? Miten sen katon kestävyys mitataan?

Kulunut talvi on ollut poikkeuksellinen pit-kään jatkuneen pakkasjakson ja melkoi-sen kertyneen lumimäärän johdosta. Tä-mä puolestaan on aiheuttanut rakennuk-sille suurta kuormitusta.

Vastuunjakautuminen katon romahtaes-sa ei ole kovin yksiselitteinen asia. Luon-nollisesti kattorakenteen valmistajalla on normaali vahingonkorvausvastuu virheel-lään ja laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta.

Ympäristöministeriöllä on olemassa tiet-ty rakenteiden lumikuormanormi, joka vaihtelee välillä 140-260 kg/m2. Normi on alin täällä maan länsiosissa ja suurin poh-joisessa.

Tämänkaltaisten normien avulla saadaan tulkinta-apua vastuuta koskeviin rajanve-tokysymyksiin. Mikäli romahtaneen katon lumikuorma on ollut alle normien, korva-usvastuu saattaa toteutua. Lisäksi romahta-neen kattorakenteen tutkimuksissa havai-taan usein muita kantavuuteen vaikuttavia rakennusvirheitä. Juridiikka on kuitenkin harvoin yksiselitteistä, sillä rakennuksen omistajallakin on tietty vastuu kunnossa-pidosta ja lumen poistamisesta katoilta.

Tuoreimpien lumimittausten mukaan lumikuorma on ollut maan etelä- ja keski-osassa pääosin 80-120 kg/m2. Lunta on kui-tenkin tullut jatkuvasti lisää. Varmuusker-toimet huomioiden kattojen tulisi kuiten-kin käytännössä kestää jopa 200-400 kg/m2. Toki on suuria rakennuskohtaisia ero-ja ja lumen määrä voi vaihdella paikallises-ti paljon.

Tässä mielessä katoille ei kannatta an-taa kertyä ylettömiä lumimassoja. Suomen ympäristökeskus kehottaa keventämään kattojen lumikuormaa, jos katolla on lun-ta enemmän kuin puoli metriä tai jos pak-su lumikerros on vettymisen vuoksi painu-nut.

Onneksemme kattojen romahtamiset ovat ainakin Satakunnassa toistaiseksi jää-neet harvinaisiksi. Sitä vastoin yleisempiä ovat olleet lumimassojen aiheuttamat kat-tovuodot sekä vaaralliset lumen ja jään ro-mahtamiset katukäytäville. Etenkin jälki-mäisissä tapauksissa taloyhtiön hallituk-sen jäsenille on oikeuskäytännössä lange-tettu varsin ankaraa vastuuta.

Olen ostamassa asun-toa. Asunnon hinta on määritelty termein; velaton hinta, myynti-hinta, velkaosuus. Lisäksi on rahoitusvas-tike ja hoitovastike? Miten nämä kaikki tulisiymmärtää? Mikä sanoo, mitä asunto maksaa ja mihin mää-rään haetaan asuntolainaa?

Itse asunnon varsinaista arvoa ajateltaes-sa tulee katsoa velatonta kauppahintaa. Se kertoo kohteen varsinaisen arvon. Mikäli hinta on ilmoitettu velattomana kauppa-hintana, on asunto-osakeyhtiöllä velkaa. Asunto-osakeyhtiöillä on usein suuria pe-rustamisvaiheen velkoja tai vaikkapa isois-ta saneeraustöistä johtuvia yhtiövelkoja.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, et-tä taloyhtiö on ottanut velkaa ja asuntoesit-teessä mainitulla velkaosuudella tarkoite-taan kyseisen asunnon osuutta yhtiön ve-lasta.

Asunnon voi ostaa myös myyntihinnalla. Tuolloin asunnosta maksetaan vain myyn-tihinta ja ostaja jää velkaosuuden verran velkaa taloyhtiölle. Tätä velkaosuutta mak-setaan yhtiölle useimmiten kuukausittain rahoitusvastikkeen muodossa.

Hoitovastikkeella tarkoitetaan normaalia yhtiölle maksettavaa vastiketta, millä rahal-la hoidetaan yleisiä rakennuksen ylläpidon ja kiinteistöhoidon kustannuksia sekä mui-ta yhtiön juoksevia menoja.

Asuntokauppa mahdollisesti lainoittaes-sa, omalla asuntolainalla rahoitetaan siten joko maksettavaa myyntihintaa tai koko ve-latonta kauppahintaa. Mikäli mahdollista, koko velattoman kauppahinnan maksami-nen ja rahoittaminen omalla asuntolainal-la on usein tarkoituksenmukaisempaa kuin yhtiön velan hoitaminen.

Oman lainan maksuaikataulun saa rää-tälöityä pankin kanssa itselle sopivaksi ja oman koron maksami-sesta saa (ainakin tois-taiseksi) verohyötyä pääomatulovähennyk-sen tai alijäämähyvi-tyksen muodossa.

Eero KyhäVastaaja on asianajaja, varatuomari ja Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:n osakas.

? ?lakimies vastaa

Page 13: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 13

Home- ja kosteusvaurioidentutkimus- ja saneeraustyöt!

Soita ja kysy lisää (02) 637 04 29 tai katsokotisivuiltamme...

WWW.SATAKUIVAUS.FI

���������������������������������������������������������������

�������� �������������� �

������������������� ���������������

������������

���������������� �������������������������������������������������������

������������

Page 14: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.201014

Page 15: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 26.2.2010 15

Page 16: Asuntoviikko 2010_05

Satakunnan aSuntOViikkO16 PERJANTAI 26.2.2010