2015 - 2 SYKSY / NRO 38

S U K U S E U R A O E S C HS U K U S E U R A O E S C HS U K U S E U R A O E S C HS U K U S E U R A O E S C H

AALLLLLLLLPPPPPPPPPPPPPPPPIIIIIIIITTTTTTTTOOOOOOOORRRRRRRRVVVVVVVVIIIIIIII

ALPPITORVI ON SUKUSEURA OESCH RY:N VIRALLINEN TIEDOTUSLEHTI

2015 - 2 SYKSY / NRO 38

� S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

Nuijan Varresta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Jäsenrekisteristä Poimittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Jäseneksi l i ittyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Seurapiir i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Syntymäpäiviä v. 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Ernstin tyttären Martan

syntymästä 100 vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Oktoberfestissä runsas osanotto . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Uusi elämänkerta Lennartista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Isäni Herbert Oesch . . . . … . . . . . . . … … … . … . . … . . . . . . . … . . . . . . . . . . . 10

Kesätapaaminen 2015 . … … … … . … . . . … … . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Talven 2016 tapaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Päätoimittaja: Inkeri Oesch, inkeri.oesch(at)pp.inet.fi Aputoimittaja: Leena Kontturi, lkontturi(at)hotmail.com

Kopiointi: Sata-Seri Oy, Rauma

ISSN 2342-527X

Kansikuva: Paikkakuntia Sveitsissä, katso tarkemmin sivu 4.

Alppitorvi ilmestyy 2 kertaa vuodessa.

- 3 -

NUIJANUIJANUIJANUIJANNNN VARRESTA VARRESTA VARRESTA VARRESTA

alvitapaaminen Mannerheim -museossa, kesätapaaminen Lottamuseossa, seuraava

talvitapaaminen Lennartista kirjoitetun uuden elämäkerran merkeissä - vaikuttaako

ohjelmalinjamme liian sotaisalta? Oman maan historiaa on kiinnostavaa tarkastella eri

näkökulmista. Erityisen lähelle historia tulee, kun sitä katsotaan omien sukulaisten elämäkertojen

kautta.

Ensi talvena meillä on mahdollisuus kuulla, miten tutkija on kirjaa koostanut, millainen prosessi se

on ollut ja millaisia kysymyksiä elämäkerran kirjoittaminen nosti hänen mieleensä. Saamme myös

kuulla Lennartin elämäntyötä suuresti ihailleen teologin näkemyksiä Lennartin merkityksestä

Suomelle.

Alppitorveen arkistoituu suvun elämää ja toimintaa. Kiitokset taas teille kaikille, jotka olette

halunneet tallentaa muistoja ja kokemuksia tähän yhteiseen arkistoon.

Facebook -ryhmässämme on myös hauskaa asiaa ja hienoja kuvia sukulaisten elämästä. Nehän

eivät tallennu arkistomuotoon, mutta ovat juuri päivän tunnelmina aina yhtä mukavaa luettavaa ja

katsottavaa. Näiden fb-juttujen kautta saa myös välähdyksiä sukulaisten harrastuksista.

Metsästystä, ratsastusta, kuorolaulua, käsitöitä … Mukavaa, että näiden fb-juttujen kautta saa

hyviä menovinkkejä. Ryhmäämme saa mielellään laittaa kokemuksia hyvistä leffoista, kirjoista,

teatterikappaleista jne, sillä näin saatu suositus on kaikkein luotettavin, eikö vain!

Lämpimät kiitokset vielä kerran kaikille kirjoittajille ja tietysti erityisesti lehden toimittajalle ja

osoitteiston ja sukutietojen ylläpitäjälle Inkerille.

Kaikkea hyvää edessä olevalle uudelle vuodelle

toivottaa

AAAAnna-Riitta

sukuseuran puheenjohtaja

T

- 4 -

SAATESANATSAATESANATSAATESANATSAATESANAT

annen kartta kuvaa patikointireittejä Alpeilla kuten varmaan jo arvasitkin! Veljeni

Thomaksen pojat Samu ja Eemil olivat äitinsä kanssa Sveitsin Alpeilla kiertelemässä viime

kesänä Tuliaisina oli erään pikkuisen kahvilan pöytätabletti laminoituna. Paikannimistä löytyi

tuttuja nimiä ja ajattelin skannata sen osan kanneksi. Aika hauska!

Tällä kertaa Alppitorvi ilmestyy hyvissä ajoin ennen joulua, tosin siinä on vain 16 sivua, koska jutut

mahtuivat kukin yhdelle sivulle eikä tällä kertaa ole paljon valokuvia. Se on nyt vain Kustista kiinni,

saatteko lehden kotiin asti ennen joulua.

Vaikka jutut ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä, on niitä sitten joka makuun. Uskon että viihdyt

lehden parissa, vaikka jokin juttu ei kiinnostaisikaan!

JÄSENREKISTERISTÄ POJÄSENREKISTERISTÄ POJÄSENREKISTERISTÄ POJÄSENREKISTERISTÄ POIMITTUAIMITTUAIMITTUAIMITTUA

Jos tulee jotain kysyttävää tai huomautettavaa, ota yhteyttä joko minuun tai Leenaan.

Jos mieleesi pulpahtaa jokin jutunaihejutunaihejutunaihejutunaihe, ota yhteyttä joko minuun tai Leenaan. Voit aivan hyvin

esittää vaikka pelkän ideanideanideanidean asiasta, joka saattaisi kiinnostaa myös muita. Me täällä toimituksessa

(ja tarvittaessa hallituksen kanssa) sitten yritämme saada jutun siitä ideasta.

Inkeri Oesch 040 – 472 3872 Leena Kontturi 013 - 744 879

Laakavuorenkuja 2 B 18 Pajatie 13 00970 HELSINKI 80710 LEHMO

inkeri.oesch(at)pp.inet.fi lkontturi(at)hotmail.com

JÄSENEKSI LIITTYMINEJÄSENEKSI LIITTYMINEJÄSENEKSI LIITTYMINEJÄSENEKSI LIITTYMINEN:N:N:N:

Jos haluat liittyä jäseneksi, ota yhteyttä minuun. Tarvitsen osoitteesi, jotta voin lähettää

sinulle laskun, jossa on kaikki tarvittavat tiedot jäsenmaksun maksamiseen kuten

tärkeä viitenumero.

Jäsenmaksu on 30 e työssäkäyvi30 e työssäkäyvi30 e työssäkäyvi30 e työssäkäyviltältältältä ja 15 e muilta15 e muilta15 e muilta15 e muilta.

HUOM:HUOM:HUOM:HUOM:

Jos haluat tilata sukutaulut, ota yhteyttä minuun. Hinta on 9 e + postimaksu.

K

����

- 5 -

hhhhhhhh Syntynyt gggggggg��������

�������� �

22. huhtikuutaa 2015 syntyi Matilda Melissa Adalmina

Hyytiäinen. Ylpeät vanhemmat ovat Janica

Oesch (Kaj – Herbert – Emil) ja Olli Hyytiäinen.

Tässä Matilda isosisko

Amandan kanssa laatikossa. Nallekin on isompi kuin

pikku Matilda!

o

k

- 6 -

SYNTYMÄPÄIVIÄ VUONNASYNTYMÄPÄIVIÄ VUONNASYNTYMÄPÄIVIÄ VUONNASYNTYMÄPÄIVIÄ VUONNA 2016 2016 2016 2016

95959595 Toini Oesch 05.01. (Emil)

Ethel Oesch 01.03. (Gottfried)

85858585 Dora Oesch 05.03. (Gottfried)

Ros-Marie Koskela 08.11. (Gottfried)

75757575 Heli Kangas 18.05. (Emil)

70707070 Ruth Heino 04.01. (Ernst)

Eero Heino 02.03. (Ernst)

Eine Ranta 27.03. (Emil)

Seppo Virta 11.05. (Edith)

Leena Puhakka 30.05. (Ester)

Riitta Oesch 06.08. (Emil)

Timo Puhakka 30.10. (Ester)

Lauri Virkkala 13.12. (Edith)

60606060 Christine Oesch-Börman 07.02. (Gottfried)

Mervi Kortelahti 11.02. (Uno) Petra Oesch 29.03. (Emil)

Matti Waris 06.04. (Martta)

Anu Mäkelä 22.05. (Uno)

Kirsti Salmenkallio 26.06. (Martta)

Marita Hermansson 06.07. (Martta)

Pertti Koskela 30.11. (Gottfried)

50505050 Tommy Oesch 13.01. (Werner)

Satu Holappa 28.02. (Emil)

Taina Weide-Miettinen 23.03. (Ester) Peter Sundvik 01.05. (Gottfried)

Sari Purola 16.05. (Werner)

Jukka Lääveri 18.05. (Werner)

Inkeri Vettanen 23.06. (Werner)

Päivikki Vesamäki 23.06. (Werner)

Christian Larsen 25.08. (Werner)

Ismo Pohjonen 07.10. (Ester)

20202020 Heli Marttila 09.02. (Martta)

Aatu Virta 23.02. (Edith) Saga Oesch 25.02. (Emil)

Joona Pohjonen 17.04. (Ester)

- 7 -

ERNSTIN TYTTÄREN MARERNSTIN TYTTÄREN MARERNSTIN TYTTÄREN MARERNSTIN TYTTÄREN MARTAN SYNTYMÄSTÄ 100 VTAN SYNTYMÄSTÄ 100 VTAN SYNTYMÄSTÄ 100 VTAN SYNTYMÄSTÄ 100 VUOTTAUOTTAUOTTAUOTTA

artta Oeschin vanhemmat olivat Oesch -sisarussarjan vanhin Ernst sekä Ilmi Achte, jonka

kanssa Ernst avioitui Tohmajärvellä 1912. Martta syntyi heinäkuussa 1915 ja oli

vain kahdeksan kuukauden ikäinen isänsä kuollessa seuraavana vuonna.

Martta sai nimensä ilmeisesti Martta-tätinsä mukaan. Nuori täti oli kastetilaisuudessa

kertonut papille oman nimensä, kun pappi oli tarkoittanut kysyä lapsen nimeä.

Martta opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa ja valmistui 1944. Suvun piirissä häntä kutsuttiinkin

pappi Martaksi. Ilona Oesch-Vallas on kertonut Martan elämästä Oesch -suku Suomessa -

sukukirjassa 2.

Seuraavassa täydennykseksi muutama löytö netistä.

Kesätapaamisessa tutustuimme Lottamuseoon. Lotta-Svärd -arkistoista löytyy tieto, että 25-

vuotias Martta toimi 1941 lottana etulinjan poikien parissa.

Googlaamalla ’Martta Oesch’ löytyy hänestä kuvia, mm. Kaija Roligin / Lankisen albumista, jossa

on kuvia vuoden 1958 rippikoululeiriltä. Siellä on kuvia Möschistä johtamassa konfirmaatio-

kulkuetta sekä Vivamon valon juhlasta. Myös Mössi -lempinimeä nuorten keskuudessa Martasta

käytettiin. Viimeinen kuva on sama kuin sukukirjassa.

Ilona Oesch-Vallas kertoo myös Martan panoksesta kehitysvammatyöhön. Alla olevasta opinnäyte-

työn sitaatista käy ilmi, miten merkittävää Martan työ on ollut.

”Vuonna 1966 Suomen Kirkon Sisälähetys aloitti kehitysvammaisten rippikoulujen järjestämisen.

Martta Oesch oli järjestämässä Kattilavirralle vuonna 1966 ensimmäistä kehitysvammaisten rippi-

koululeiriä. Tämä leiri vahvisti rippikoulua avohuollon toimenpiteenä.

Leena Kontturi & Anna-Riitta Vuorikoski

Anna-Riitta Vuorikoski ja Leena Kontturi

M

Oesch toi kehitysvammaisten rippikouluihin

havainnollisuuden ja elämyksellisyyden ja painotti

opetuksen kokonaisvaltaisuutta. Tarkoituksena oli saada

aikaan molemminpuolista oppimista, mikä tuki todellista

oppimisen riemua. Oesch antoi kehitysvammaisten

rippikoululle suunnan, joka vaikuttaa vielä nykyäänkin.”

(Toisenlainen, samanlainen rippikoulu Niina Alatalo,

Opinnäytetyö, syksy 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu,

Järvenpää)

Anna-Riitta muistaa kummitädistään hänen valoisan,

lämpimän hymynsä ja suuret, loistavat silmänsä.

Lisää Martan arvokkaasta elämästä sukukirjassa.

- 8 -

OKTOBERFESTISSÄOKTOBERFESTISSÄOKTOBERFESTISSÄOKTOBERFESTISSÄ RUNS RUNS RUNS RUNSAS OSANOTTOAS OSANOTTOAS OSANOTTOAS OSANOTTO

aksankielisten ystävyysyhdistysten yhteinen perinteinen Oktoberfest vietettiin Sveitsin

Ystävät Suomessa -yhdistyksen järjestämänä lauantaina 10.10.2015 ravintola Lämmössä

Helsingissä. Myös meidän ikioma Maria Oesch-Feldtimme (Gottfried) oli osaltaan

järjestäjänä juhlassa.

Tervetuliaismaljan jälkeen nautittiin perinteinen Oktoberfest-illallinen buffetpöydästä. Ennen

jälkiruokaa oli ohjelmassa Seppo Haarion puhe saksankielisten ystävyysyhdistysten

yhteistoiminnan tärkeydestä ja saksankielen merkityksestä. Illallisen jälkeen trubaduuri Ilkka

Aaltonen soitti ja lauloi saksankielisiä lauluja sekä järjesti niistä hauskan tunnistamisvisailun.

Seuraavana oli vuorossa tietokilpailu Oktoberfest- tapahtuman historiasta. Oktoberfest on saanut

alkunsa kruununprinssi Ludwigin ja prinsessa Theresen Bayerin pääkaupungissa Münchenissä

Theresien-niityllä järjestetyistä häistä, mitkä alkoivat 12.10.1810. Viimeinen häätapahtuma oli

hevosten juoksukilpailu 17.10. ja siitä on Oktoberfest saanut alkunsa. Hevoskilpailut ovat jääneet

pois ja tilalle on tullut olut.

Vuonna 2014 Münchenin Oktoberfest kesti 16 päivää, siinä kävi 6,5 miljoonaa ihmistä ja siellä

olutta juotiin 7,4 miljoonaa litraa. Oktoberfest-oluen alkoholiprosentti on noin 6. Tapahtuman

liikevaihto oli yli miljardi euroa. Tänä vuonna Oktoberfest järjestettiin 182. kerran. Sodat ovat

aiheuttaneet katkoksia tilaisuuden järjestämiseen.

Jokainen oli saanut juhlaan tullessaan arpalipukkeen ja tietokilpailun jälkeen arvottiin Sveitsi-

paitoja.

Viimeisenä ohjelmanumerona soitti Saimi Paakkari taidokkaasti pianolla juhlan luonteeseen

liittyviä kappaleita.

Ilta oli hauska ja viihtyisä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 64 henkilöä: Helsingin Suomalais-

Saksalainen yhdistys 25, Sveitsin Ystävät Suomessa 24, Suomi-Itävalta Yhdistys 13, Schweizerklub 1

ja trubaduuri. Sukuseuraamme edustivat juhlissa puheenjohtaja Anna-Riitta Vuorikoski ja Maria

Oesch-Feldt puolisoineen.

Todettiin, että yhteisä tilaisuuksia kannattaa järjestää.

���� Seppo Haario

Sveitsin Ystävät Suomessa, varapuheenjohtaja

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

S

- 9 -

PERHETAPAAMINEN ”SIEPERHETAPAAMINEN ”SIEPERHETAPAAMINEN ”SIEPERHETAPAAMINEN ”SIELLÄ JOSSAIN”LLÄ JOSSAIN”LLÄ JOSSAIN”LLÄ JOSSAIN”

Lennart, Aitanga ja Christian kohtasivat Aunuksen kaupungin lähellä Mäkriällä syksyllä 1943.

Lennart piti Aunuksen ryhmän päämajaa Äänislinnassa ja Aitanga oli lottana kenraali Svenssonin 5.

divisioonan komentopaikalla Syvärin luostarissa. Mäkriällä oli taas isäni Christianin komennossa

ilmatorjuntapatteri, joka suojasi sekä Sortavalasta etelään kulkeneen huoltoradan pääteasemaa

sekä Nurmoilan lentokenttää, josta Brewster -hävittäjälaivue lähti taistelulennoilleen.

Lisätietoja linkeistä:

Aunuksen ryhmä https://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_ryhm%C3%A4

Syvärin luostari http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/170

Lentolaivue 32 https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentolaivue_32

���� Klasu

- 10 -

UUSI ELÄMÄKERTA LENNUUSI ELÄMÄKERTA LENNUUSI ELÄMÄKERTA LENNUUSI ELÄMÄKERTA LENNARTISTAARTISTAARTISTAARTISTA

atajanokan kasinolla julkistettiin perjantaina 9.10. FT Vesa Määtän kirjoittama elämäkerta

Lennartista, K.L.Oesch Ylivoimaa vastassa.

Kirjan julkaisija Gummerus järjesti arvokkaan tilaisuuden, jonne oli kutsuttu Sveitsin Suomen

edellinen suurlähettiläs Josef Bucher ja nykyinen suurlähettiläs Maurice Darier, arvovaltaisia

Suomen armeijan edustajia sekä muuta teokseen liittyvää arvovaltaista yleisöä. Sukua edustivat

paikalla tietysti Lennartin jälkeläiset Klaus, Paul ja Jyrki. Suvun vanhin, Sorja Salmenkallio, oli

kutsuvieraiden joukossa, samoin sukuseuran puheenjohtaja ja hallituksen jäsenistä Kiuru Sipilä ja

Maria Oesch-Feldt.

Suoraan Salzhausista, Schwarzeneggista oli tilaisuuteen varta vasten lentänyt Vreni Oesch Paula

Luchtinger-Oeschin avustuksella. Tapio Turkama oli Vrenin isäntänä myös paikalla, samoin

Kangasalta Aili Tavela tyttärensä Laura Airaksisen kanssa.

Gummerruksen kustannusjohtaja Anna Baijars avasi tilaisuuden, jonka jälkeen entinen

puolustusvoimien komentaja, amiraali Kaskeala, käynnisti panelikeskustelun. Siinä puheenvuoroja

käyttivät historian professori Henrik Mennander, prikaatinkenraali, sotatieteiden tohtori Pentti

Airio, Helsingin sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen sekä elämäkerran kirjoittaja Vesa

Määttä.

Julkistamistilaisuus päättyi maukkaaseen buffet -tarjoiluun, jonka kuluessa oli mahdollisuus

seurustella sukulaisten kesken. Vreni Oesch toivotti meidät moneen otteeseen lämpimästi

tervetulleiksi Sveitsiin!

Maria Oesch-Feldt on ottanut hoitaakseen kirjan myynnin sukulaisille.

���� Anna-Riitta Vuorikoski

UUDET MYYNTIARTIKKELIT

Tätä Vesa Määtän kirjaa ”K.L.Oesch - Ylivoimaa vastassa”saa nyt edullisemmin sukuseuran kautta.

Kirja kertoo Lennartin elämästä sekä hänen merkityksestään jatkosodassa ja Suomen historiassa.

Kirjakaupoissa sen OVH on 39 €, mutta yhdistyksemme kautta jäsenet saavat sen postitettuna

kotiin hintaan 33 € ja jäsentilaisuuksissa 30 eurolla.

Hallitus on myös päättänyt tarjota sukulaisille mahdollisuuden ostaa kenraali Oeschin itsensä

kirjoittamaa kirjaa ”Jatkosota - Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944”. Kirjan

ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1956. Kirja on ollut loppuunmyyty, mutta kustantaja

Docendo Oy päätti julkaista teoksesta uuden painoksen viime vuonna. Nyt meillä on siis

mahdollisuus saada tämä merkittävä teos erikoishintaan 23 € postitettuna kotiin tai 20 eurolla

jäsentilaisuuksissa.

Myyntiä hoitaa Maria OeschMaria OeschMaria OeschMaria Oesch----FeldtFeldtFeldtFeldt, s-posti: maria.oeschfeldt(at) gmail.com, puh: 0440044004400440 424 425424 425424 425424 425

K

- 11 -

ISÄNI HERBERT OESCHISÄNI HERBERT OESCHISÄNI HERBERT OESCHISÄNI HERBERT OESCH

Isäni Herbert (Härppi) Emilinpojan kuolemasta tulee huhtikuussa kuluneeksi 10 vuotta. Järjestelin

tässä taannoin työpöydälleni kertynyttä paperipinkkaa ja löysin alla olevan kirjeen, jonka isäni oli

kirjoittanut pikkusiskolleen Einelle vain muutama vuosi ennen kuolemaansa. Heillä oli ikäeroa

peräti 21 vuotta, ja isä oli jo muuttanut pois lapsuudenkodistaan Einen syntymän aikoihin.

Isä muisti Eineä tällaisella kirjeellä muutaman kerran joka vuosi. Tämä oli hänen tapansa pitää

huolta pikkusiskostaan. --------------- Rakas Pikkusisko, 6.6.03 kiitos taas avuliaisuudestasi. Sitä on helppo ottaa vastaan, kun tuntee Sinut ja hyvän tahtosi! Monella tavoin olet kyllä äitisi tytär! Hänkin oli minulle aina ymmärtäväinen ja avulias, piti minusta huolta jopa isän kiivautta vastaan, jota en kyllä ikinä unohda. Onko ollenkaan kumma? Ja Peter ja minä suhtauduttiin häneen kuin omaan äitiin konsanaan. Hän tuli meille minun ollessa 10-vuotias – siis ihan lapsi vielä. (Vasta Raahessa täytin 11). Junassa muuttomatkalla piti minun tietysti kokeilla vaunun oven avaamista vauhdissa. Viima vei baskerin päästäni, ja säikähdin kovasti, pelkäsin isän toruja. Mutta: nuori kotihengettäremme, joka oli myöskin suostunut muuttamaan kanssamme Raaheen, naurahti vaan ja vähätteli menetystä, eikä isäkään kehdannut suuttua tai torua. Helpotus oli suuri, enkä ikinä sitä unohda. Tällaisia, ja vakavampiakin asioita sattui myöhemminkin, mutta – silloin äidiksi kutsumamme täti oli pehmentämässä ja puolustamassa meitä. Ja paljon muuta. Kun tytär osoittautuu samanhenkiseksi, niin onko kumma, jos olen ollut, ja olen yhä, onnellinen, kun saan olla osa teidänkin perhettänne! Semmoista, Hottiska-kulta, elämä on kohdellut hyvin tätä veljeäsi. Rakkain terveisin ”von Haus zu Haus”

Isoveli Härppi

- 12 -

Isäni käytti Einestä aina lempimeä ”Hottiska” . Siihen liittyy hauska pieni tarina. Antaa Hottiskan

itsensä kertoa:

Rakas veljeni Herbert (velipuoleni, Emilin B-sarjasta), jota aina kutsuin Härpiksi, nimesi minut

Hottiskaksi seuraavan lapsuuteni tapahtuman seurauksena.

Isäni Emil, jonka kuopus olin, oli kovin lapsirakas vanhoilla päivillään. Olimme varmaan hänelle

suuri ilo ja rentoutuksen tuoja kaikkien kurjien sotakorvaus- ym. liikeasioiden keskellä. Hänellä oli

tapana kutitella kämmentäni lausuen vanhaa tuttua lorua "Harakka ja Hottinen keittivät puuroo"

(mistä lienee sen oppinut). Kutituksen ja kikatuksen loputtua pyysin aina lapsenkielellä lisää:

"veelä", jolloin Atti (joksi hänen nimensä oli muuntunut) sanoi: Olet Hottiska koko tyttö!

Härppi ilmeisesti oli käymässä ja risti sitten minut Hottiskaksi. Sillä tittelillä sain kirjeitä, koneella

kirjoitettuja, aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. "No hei, Hottiska!" hän aloitti aina puhelut ja

tervehti tavatessamme, Kultainen Veljeni Härppi.

���� Inkeri O. & Eine ”Hottiska” Ranta

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

100100100100 VUOTTAVUOTTAVUOTTAVUOTTA SITTENSITTENSITTENSITTEN

VUONNA 1915 Anna ja Christian Oeschin tytär Edith avioitui sortavalalaisen lääkärin Väinö Telenin

kanssa.

Grossmaman ja Grosspapan lastenlapsien määrä lisääntyi yhdellä, kun Martta Ernstintytär syntyi

heinäkuussa. Nyt heitä oli seitsemän, neljä tyttöä ja kolme poikaa.

Syksyllä 1915 alkanut laaja jääkärikoulutettavien värväys Suomessa tyrehtyi loppusyksystä

venäläisten viranomaisten vastatoimiin.

- 13 -

KKKKESÄTAPAAMINEN 2015ESÄTAPAAMINEN 2015ESÄTAPAAMINEN 2015ESÄTAPAAMINEN 2015

LOTTA-MUSEOON TUTUSTUMASSA

Lottakanttiinissa nautitun soppalounaan jälkeen kokoonnuimme luokkatilaan

ilmavalvontakurssille. Aivan aluksi lottaopettajamme kiinnitti huomiomme lottapuvun siisteyteen

ja sitten loimme kullekin oman salanimen. ”Kolme ensimmäistä kirjainta nykyisestä sukunimestäsi,

sitten kaksi ensimmäistä kirjainta kutsumanimestäsi ja lopuksi kolme ensimmäistä kirjainta äitisi

tyttöaikaisesta sukunimestä. Minä olen Hoplenup, kuka sinä olet?” Draamaopetuksen aikana

meille tuli selväksi niin lentokonetyypit, pilvimuodostelmat kuin salanimen käytön tärkeys

ilmavalvontatehtävissä.

Kurssin jälkeen kokoonnuimme yhteiskuvaan museon sisääntuloaulaan. Päiväkahvilla saatiin

kahvia, ei korviketta tai vastiketta, mitä kylläkin sai ostaa mukaan pienen pussin. Vielä

keskustelimme sukuseuran tulevista hankkeista. Puheenjohtajamme esitteli läsnä olleet

sukuhaaroittain, keskustelimme suvun lotista ja mietimme sotilaskotijärjestön ja lottajärjestön

suhdetta. Sitten hajaannuimme Lottamuseon eri tiloihin.

Kesän 2015 sukutapaaminen oli 22. elokuuta

Tuusulassa Syvärannan Lottamuseossa. Puolen

päivän aikaan kokoonnuimme museoon ja

meille pidettiin Syvärannan tilan ja Lotta-

järjestön historian lyhyt esittely. Syväranta tuli

Lotta-järjestön omistukseen 1936 ja järjestö

perusti sinne Lottaopiston. Vain kahdeksan

vuoden käytön jälkeen Lottaopisto jouduttiin

lakkauttamaan osana rauhanehtoja. Syvärannan

tila ja huvila oli lahjakirjalla ehditty luovuttaa

Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joka oli

perustettu vuoden 1944 syksynä turvaamaan

lakkautettavan järjestön naisten elämää.

Syvärannan huvila tuhoutui tulipalossa 1947.

Vuonna 1995 Huoltosäätiö rakennutti nykyisen

rakennuksen, jossa toimii Lottamuseo.

- 14 -

Tutustuimme rakennuksen yläkerrassa sijaitsevaan päänäyttelyyn ”Lotan tarina - Vaadi aina enin

itseltäsi” ja piharakennuksessa olevaan näyttelyyn ”Kenttälotan arki”. Yläkerran pienessä

lukuhuoneessa oli lottakirjallisuutta mm. ”Orinmattilan lotat kotona ja kentällä”. Museon jo

sulkiessa oviaan istuskelimme ulkotuoleilla virvokkeita nauttien ja päivän kokemuksista jutellen.

Tämän kirjoitti Konlelat.

Kesätapaamisessa viihtyivät niin lapset kuin senioritkin,

Kuvassa takarivissä Anna-Liisa Amberg ja Heli Kankaan tyttärentytär ja tytär. (Nimiä en tiedä.) Kirsti Waris-Hermansson Anna-Liisan edessä ja Kirstin edessä Anssi Simojoki.

Pöydän ääressä Marja Simojoki, Anssi Simojoki, Helena Salmenkallio, Kalle Reponen, Anna-Riitta Vuorikoski, Timo Vuorikoski, Maria Oesch-Feldt ja Kurt Felt.

- 15 -

TALVITAPAAMINEN HELMTALVITAPAAMINEN HELMTALVITAPAAMINEN HELMTALVITAPAAMINEN HELMIKUUSSA IKUUSSA IKUUSSA IKUUSSA 2016201620162016

Talvitapaaminen sunnuntaina 28. helmikuutasunnuntaina 28. helmikuutasunnuntaina 28. helmikuutasunnuntaina 28. helmikuuta alkaen klo 14

**** TapaamispaikkaTapaamispaikkaTapaamispaikkaTapaamispaikka

Tapaamispaikkamme on KIRJAILIJATALO VILLA KIVI

Linnunlauluntie 7

00530 Helsinki

**** Miten Villa Kiveen pääseeMiten Villa Kiveen pääseeMiten Villa Kiveen pääseeMiten Villa Kiveen pääsee

Pääset Villa Kiveen, Töölönlahden rannalle, raitiovaunulla, esim. 3, 6T ja 9.

Keskustasta Villa Kiveen pääsee myös kävellen.

(HSL:n reittiopas osaa neuvoa sinulle sopivimman reitin!)

Pihassa on paikat n. kymmenelle autolle; lisäksi Linnunlauluntiellä on osan matkaa sallittu

pysäköinti.

**** TarjoiluTarjoiluTarjoiluTarjoilu

Järjestämme tapaamiseen omakustannushintaisen, mahdollisimman edullisen kahvi- ja

teetarjoilun, jossa on suolaista ja makeaa. Tila on varattu meille 17.30 asti.

**** Talvitapaamisen teema ja puhujatTalvitapaamisen teema ja puhujatTalvitapaamisen teema ja puhujatTalvitapaamisen teema ja puhujat

Teemana on Vesa Määtän lokakuussa ilmestynyt elämäkerta Lennart Oeschistä.

Tri Määttä on luvannut kertoa kirjan syntyvaiheista, tutkimukseensa saamastaan aineistosta sekä

sen herättämistä ajatuksista ja johtopäätöksistä.

Toisena puhujana ja keskustelijana on paikalla rovasti Miikka Vuola, joka on ollut syvästi

kiinnstunut Lennartin urasta ja ihaillut ja kunnioittanut häntä.

IlmoitIlmoitIlmoitIlmoittautumisettautumisettautumisettautumiset perjantaihin 20.2.2016perjantaihin 20.2.2016perjantaihin 20.2.2016perjantaihin 20.2.2016 mennessä

Ilmoittautumiset ottaa vastaan Kiuru SipiläKiuru SipiläKiuru SipiläKiuru Sipilä

s-posti: kiuru.sipila(at)upm.com

puhelin: 040040040040----756 7645756 7645756 7645756 7645 (vain iltaisin).

Muistutamme tapaamisesta vMuistutamme tapaamisesta vMuistutamme tapaamisesta vMuistutamme tapaamisesta viiiieeeelä sähköpostilla alkuvuodesta.lä sähköpostilla alkuvuodesta.lä sähköpostilla alkuvuodesta.lä sähköpostilla alkuvuodesta.