T utkimus selvittää suomalaisten suuryritysten yhteiskuntavastuu- toiminnan käytäntöjä, tavoitteita, vaikutuksia, haasteita ja tulevai-

suuden suunnitelmia. Kyselyn kohderyh-mänä on satunnaisotos Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä.

Kyselyn mukaan oikeudenmukaiset toimintatavat ja työelämän käytännöt ovat tärkeitä teemoja. Muun muassa yritysten veronmaksu, työhyvinvointi ja tasa-arvo ovat saaneet yritysvastuussa merkittävämmän roolin. Oikeudenmukaiset toimintatavat sisältävät kilpailuoikeuden ja yritysetiikan; esimerkiksi kuinka yritys kilpailee asiakkaista, ja miten työolosuhteista on huolehdittu. Ky-selyn mukaan työntekijöistä huolehtimisessa koetaan kehittämisen varaa.

Ympäristöstä ihmisoikeuksiinYmpäristöasioihin on kiinnitetty huomiota yrityksissä jo pitkään. Ympäristö on va-kiinnuttanut asemansa osana vastuullista liike-toimintaa, eikä sen merkitystä tarvitse enää korostaa. Sen sijaan alihankintaketjun ihmis-oikeudet ovat vielä etäinen vastuullisuusteema suomalaisyrityksille. Se, ettei ihmisoikeus- kriteerejä ole ollut mukana julkisissa hankin-noissa, on osoittanut huonoa esimerkkiä val-tiolta. Pienemmätkin yritykset ovat kuitenkin huomanneet, että vastuullisuuteen on järkevä satsata. Alihankintaa ostavat yritykset vaativat samojen periaatteiden noudattamista koko toimitusketjulta.

– Muutos yhä vastuullisempaan toimin-taan edellyttää johdonmukaista valistustoi-mintaa ja hyvää julkisen vallan esimerkkiä. Tasa-arvokysymyksissä on tapahtunut asennemuutostakin; kansainvälisellä kentällä toimivista yrityksistä parhaat pyrkivät nou-dattamaan samoja tasa-arvolakeja kaikissa maissa, sanoo FIBS ry:n toiminnanjohtaja Mikko Routti.

Yritysmaine on kilpailuvalttiTutkimustulokset kertovat, että maine on yri-tyksille tärkein syy panostaa vastuullisuuteen. On yrityksiä, jotka ovat nostaneet vastuullisen toiminnan kilpailuvaltikseen, vaikka tulos- tekijänä vastuullisuutta ei vielä laajalti nähdä. Maine rakentuu teoista, minkä rakentamiseksi on useita motiiveja ja vaikutteita: asiakkaat haluavat ostaa hyvämaineiselta yritykseltä, työntekijät haluavat olla töissä hyvämaineises-sa yrityksessä ja rahoittajat haluavat rahoittaa hyvämaineisia yrityksiä. Julkisten hankintojen päätöksiä ollaan muuttamassa niin, että viran-

omainen voi huomioida vastuullisuusseikat päätöksenteossa.

Vastuullisuuden paras liiketoimintahyöty lähtee hyvästä johtamisesta. Tulevaisuudessa vastuullisuusosaaminen vaatii yhä lisäpanos-tusta.

– Yritysvastuuasioissa on mietittävä, miksi ja kenelle niitä tehdään, valita keskeiset tee-mat sekä tavoitteet ja mittarit. Kun yritysvas-tuuraportti on olemassa, otetaan se sisäiseen käyttöön, keskustellaan siitä työntekijöiden kanssa, käytetään tarjouskilpailuissa sekä hyö-dynnetään markkinoinnissa ja viestinnässä, Mikko Routti kertoo.

FIBS ry:n Yritysvastuututkimus löytyy kokonaisuudessaan www.fibsry.fi.

News

Atao Oy:n asiakaslehti 2/2015 › Sertifioitu asiantuntijayritys Atao Oy tarjoaa johtamisjärjestelmien laadinta- ja tukipalveluita sekä koulutusta.

TÄSSÄ LEHDESSÄ: Askelia avoimuuteen › Reaaliaikainen raportointi

Uutisia lyhyesti

Näin suomalaiset yritykset näkevät

vastuullisuuden

Maine rakentuu teoista.

FIBS yritysvastuu-verkosto

› Suomen ainoa riippumaton yritysvastuuverkosto

› auttaa yrityksiä löytämään kilpailuetua vastuullisuudesta

› 260 jäsenorganisaatiota, joista jäsenyrityksiä yli 200

› perustettu 2000

› Atao on FIBS ry:n jäsen.

FIBS yritysvastuuverkosto kysyy vuosittain suomalaisilta yrityksiltä vastuullisuudesta. Tänä vuonna tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että oikeudenmukaiset toimintatavat ja työelämäkäytännöt ovat tärkeimpiä yritysvastuun teemoja.

Vastuullisuus- projekteihin vankka asiantuntemus

Ataon vastuullisuusprojekteihin osallistuu aina vähintään kaksi Ataon henkilöä. Tekniikan toh-tori Antti Sekki ja MBA Ville Mäki toimivat projektivastaavina, ja he ohjaavat olennaisuus- analyysin työpajoja, joiden pohjalta syntyy myös tarkennettu projektisuunnitelma. Tohtorikou-lutettava ja ETM, MMM Viivi Wanhalinna sekä KTK Lari Oksala vastaavat projekteissa projektisuunnitelman mukaisesta toteutukses-ta ja asiakkaan kouluttamisesta tehokkaaseen vastuullisuusprosessiin.

Projektien kesto on 4–9 kuukautta, asiakkaan liiketoiminnasta, organisaation koosta ja valmiu-desta riippuen.

Uusi ataolainen mukana vastuulli-suustiimissä

Kauppatieteiden kandidaatti Lari Oksala Jyväskylän yliopiston kansainvälisen yritysten ympäristöjohtamisen linjalta vahvistaa Ataon vastuullisuustiimiä.

Keväällä 2015 Ataossa aloittanut Lari tekee pro gradunsa GRI:n mukaisen vastuullisuus- raportoinnin ja tuloskortin yhdistämisen mahdol-lisuuksista.

– On innostavaa, kun on saanut heti olla mukana samanaikaisesti useassa ympäristöjärjes-telmän rakentamisessa ja osallistua vastuullisuus-raportoinnin pilottihankkeeseen. Pääsen hyvin hyödyntämään koulutustani sekä aikaisempaa työkokemusta ympäristöjohtamisen parista.

Nykyään puhutaan jopa reaaliaikaisesta talouden, ympäristön ja sosiaalisen vastuun raportoinnista. Raportoitavan jakson lyhentyminen tuo tehokkuus-vaatimuksia tiedon keräämiseen, analysointiin ja

julkaisuun. Kun liiketoiminnasta raportoiminen vaatii useiden henkilöiden

työpanosta, tehokkuus varmistetaan määrittelemällä vastuullisuus-teemat, tiedonkeräämisen menetelmät ja niiden käsittelyn analy-sointiajankohdat, jolloin valtuutetut henkilöt tietävät miksi, miten ja koska. Päätökset raportoitavista osa-alueista tarvitaan riittävän varhaisessa vaiheessa prosessia, jotta tekstien tuottamiseen ja tiedon visuaaliseen esittämiseen on tarvittava aika ennen varsinaista julkai-sua.

Vastuullisuudesta raportoiminen on yrityksissä strateginen päätös. Aloitimme syksyllä 2014 kehittämään palvelutuotetta vas-tuullisuusraportoinnin mahdollistamiseksi myös pk-yrityksille. Tätä varten tutkimme vastuullisuusraportoinnin haasteita yrityksissä. Selvityksemme osoitti, että strategisesta hankkeesta huolimatta, var-sin harvoin yritykselle on määrämuotoinen toimintamalli toteuttaa vastuullisuusraporttia.

Tarjoamme kokonaispalvelua asiakastarpeet huomioiden, kunkin yrityksen oman osaamis- ja resurssivajeet paikkaavalla palvelulla. Asiantuntijan lisäksi palvelun keskiössä on Umbrella Interactive -ohjelmisto. Umbrella-ohjelmisto on käytössä liki sadalla yrityksellä eri hallintajärjestelmien ylläpitävänä ohjelmistona. Olemme kehi-tystyön tuloksena julkaisemassa syksyllä 2015 Umbrellaan vastuul-lisuusmoduulin. Sillä hallitaan tietoa, joka tuotetaan raportiksi ja jolla voidaan viestiä liiketoiminnan vastuullisuutta selaimessa, jopa reaaliaikaisena.

GRI-kriteeristö antaa hyvän mittariston raportoitavista osa-alueista. Umbrella Interactive -sovelluksen vastuullisuusmoduuli

mahdollistaa GRI-mukaisen raportoinnin, tiedon havainnollistami-sen graafeina sekä tekstien ja kuvien julkaisemisen.

Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme, joiden mahdollistamana olemme voineet kehittää toimintaamme ja palvelua, joka vie asiak-kaitamme kohti vastuullista liiketoimintaa. Kiitos myös kokeneille raportoitsijoille, jotka jakavat kokemuksiaan vastuullisuusraportoin-nista lehdessämme.

Ville Mäkitoimitusjohtaja

P örssiyhtiön toiminnan tulee olla läpinäkyvää, näin edel-lyttää myös laki. Myös alihankkijoiden työllä ja toimin-nalla on vaikutusta yhtiön brändiin ja maineeseen. Siksi on tärkeää, että pörssiyhtiö tuntee koko tuoteketjun ja

sen ominaisuudet ja pystyy sitä kautta hallitsemaan erilaisia riskejä.– Meille on tärkeää, että tuotteen koko elinkaaren vaiheet pysty-

tään jäljittämään. Kun tuotantoketjun kaikkien tekijöiden toiminta on läpinäkyvää, riittävä jäljitettävyyden taso toteutuu, kertoo Raisio-konsernin kehityspäällikkö Aki Finér.

Itsearvioinnilla läpinäkyvyyttäRaision alihankkijat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: raaka-aineiden toimittajat, pakkausmateriaalien ja tuotantohyödyk-keiden valmistajat sekä lopputuotteiden valmistajat. Nämä ovat vastuullisuuden näkökulmasta tärkeimmät ryhmät.

– Ravintoraision kaikki alihankkijat täyttävät itsearviointi- lomakkeen. Siinä käsitellään erilaisia toiminnan laatuun ja vastuul-lisuuteen liittyviä asioita, esimerkiksi taloudellista suorituskykyä, omavalvontaa sekä tuote- ja työturvallisuutta. Pyydämme alihank-kijoita kuvaamaan laadunhallintajärjestelmäänsä, ympäristöasioiden hallintaa sekä raaka-aineiden jäljitettävyyttä. Lomakkeen tietoja päi-vitetään säännöllisin väliajoin, eli alihankkijat täyttävät lomakkeen uudelleen ja toimittavat sen meille. Itsearviointilomakkeen avulla saamme yleiskuvan alihankkijoidemme toiminnasta. Toiminnan laa-

dun toteutumista arvioimme vielä tarkemmin tekemällä auditointe-ja alihankkijoillemme, Aki Finér jatkaa.

Ravintoraisio käy tutustumassa alihankkijoiden toimintaan jo ennen sopimusten allekirjoittamista, ja uudet alihankkijat tietysti täyttävät lomakkeen etukäteen.

– Valtaosalle alihankkijoista vastuullisuus on jo osa arkipäivän liiketoimintaa. Moni valmistautuu seurantaan tekemällä asiat jo lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvin ja vastuullisesti.

Yritysvastuu on osa imagoaKestävä kehitys ja vastuullisuus ovat olennainen osa Raisio-konser-nin vision ja strategian toteuttamista. Yhtiö on sitoutunut kanta-maan vastuun omasta toimintaympäristöstään, ympäristöasioistaan ja henkilöstöstään. Nämä linjaukset ohjaavat vahvasti ja luontevasti koko toimintaa.

– Vastuullisuus on vahvasti esillä innovaatioissamme, esimerkiksi terveyttä edistävissä tuotteissa. Kehitämme myös uusia, tehokkaam-pia rehuja, joilla pienennetään ympäristövaikutuksia ja varmistetaan eläinten hyvinvointi. Tämä on tärkeä osa toimintaamme.

Raisio-konserni on edelläkävijä vesi- ja hiilijalanjäljen laskemises-sa. Tiedot on merkitty myös pakkauksiin. Vastuullisuusraportointi on osa yhtiön toimintakertomusta. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät raamittavat toimintaa, sisäisiä ja ulkoisia auditointeja suoritetaan vuosittain.

News

Julkaisemme syksyllä Umbrellaan

vastuullisuusmoduulin.

› Pääkirjoitus

Läpinäkyvä tuoteketju on osa strategiaa

Prosessi tuo tehokkuutta vastuullisuusraportointiin

Pörssiyhtiölle on tärkeää, että alihankkijat noudattavat samoja vastuullisuuden periaatteita kuin yhtiö itse. Raisio-konsernilla on lukuisia alihankkijoita, joiden toimintaa yhtiö seuraa säännöllisesti.

Raisio-konserni› Liiketoiminta on jaettu Brändeihin ja Raisioagroon.

Virallinen yhtiönimi on Ravintoraisio, jota käytetään myös kuvaamaan Brändit-yksikön Pohjois-Euroopan liiketoimintaa.

› Liikevaihto oli 494 miljoonaa euroa vuonna 2014.

› Toimintaa on 13 eri maassa.

› Työntekijöitä on noin 1900 henkilöä.

› Osakkeenomistajia on yli 36 000.

Raisio on aktiivinen toimija kotimaisen viljaketjun

kehittämisessä pellolta pöytään. Jäljitettävyys, laatu ja turvallisuus

korostuvat etenkin siinä.

Rai

sio

Vastuullisuusraportointi myötätuulessa

Suurten yhtiöiden vastuullisuusraportointivaatimukset kasvavat. Joulukuussa 2016 Suomessa voimaan saatettava direktiivi (2014/95/EU) edistää yritysten vastuullisuus-tietojen julkistamista.

Direktiivi koskee sellaisia suuria arvopaperien liikkeeseenlaskijoi-ta, vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia, joiden henkilömäärä ylittää 500 henkeä. Julkistettavien tietojen määrä kasvaa ympäristö- ja hen-kilöstötiedoista sosiaalisiin kysymyksiin, ihmisoikeusnäkökohtiin sekä korruption torjuntaan ja lahjontaan. Yrityksellä tulee olla näiltä osa-alueilta toimintapolitiikka ja niiden tulosseuranta, jotka yhdessä yhtiön liiketoimintamallin sekä riskienhallintaprosessien kanssa tulee julkistaa esim. osana toimintakertomusta, erillisenä raporttina tai esimerkiksi kansainvälisen kehyksen mukaisena raporttina. Kan-sainvälisistä kehyksistä direktiivin vaatimukset täyttää tällä hetkellä vain GRI:n (Global Reporting Initiative) uusin versio GR4.

Tiedot tulee periaatteessa julkistaa yhdessä tilinpäätöksen kanssa, poikkeuksena kuitenkin erillinen kertomus, joka voidaan julkistaa kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, mutta siihen on viitattava yhtiön toimintakertomuksessa. Jos yrityksellä ei ole kyseisiä toimintalinjoja, tulee sen antaa selvityksessä peruste-lut näiden puuttumiseen.

Direktiivi sisältää myös monimuotoisuutta koskevan osion. Suurten listayhtiöiden, joiden osalta kaksi kolmesta kriteeristä ylittyy (liikevaihto 40 meur, tase 20 meur ja henkilömäärä 250) tulee lähitulevaisuudessa myös raportoida hallitusta ja mahdol-lista hallintoneuvostoa koskevan monimuotoisuuspolitiikkansa (esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus- ja ammattitausta) ja sen käytännön toteutuminen.

Tilintarkastajan tulee varmistaa, että vaaditut tiedot on an-nettu. Tähän asti yritykset, suuretkin, ovat raportoineet pitkälti vapaaehtoisuuden pohjalta. Uusi direktiivi antaa yritykselle mahdollisuuden arvioida uudelleen omaa vastuullisuuttaan ja siitä raportoimista. Liiketoiminnan analysointi ja riskien havainnointi mahdollistaa uusien liiketoimintaideoiden tai säästökohteiden löytymisen. Kun vielä otetaan tarkasteluun hankintaketjut ja niiden vastuullisuus, voi direktiivin vaatimusten seurauksena myös pienten ja keskisuurten toimittajaketjuun kuuluvien yritysten toiminta saada uutta potkua.

Marja Hanskineuvotteleva virkamiestyö- ja elinkeinoministeriö

News

Luonnollinen osa

liiketoimintaa

V astuullinen toimintatapa on kuu-lunut Fiblonin liiketoimintaan yri-tyksen perustamisesta lähtien. Siksi varatoimitusjohtaja ja viestinnästä

ja markkinoinnista vastaava Anne Ekberg ei oikein edes osaa erottaa vastuullisuutta omaksi segmentikseen.

– Se on ajatustapa, joka näkyy tekoina. Vastuullisuus on sisäänrakennettu tapaamme toimia. Kaikkea arjessa tapahtuvaa tekemistäm-me tarkastellaan myös vastuullisuuden näkökul-masta, Anne Ekberg toteaa.

Vastuullisuudesta raportointi tuli taloon vuonna 2009 – jäädäkseen.

– Tuolloin se oli pk-yritykselle uutta ja kun-nianhimoinen hanke. Sen tekeminen sisältää paljon asioita, joihin yrityksen omat taidot eivät riitä, kuten hiilijalanjäljen laskeminen. Sen takia asiantuntijaa tarvitaan.

Raportoinnin lähtökohtana ovat arvot. Ta-voitteet, jotka Fiblon itselleen asettaa, kulkevat muutenkin vastuullisuus-teeman alla.

– Koko liiketoimintamme perustuu siihen, että kuuntelemme asiakkaan tarpeita, vastaam-me niihin ja tuemme häntä menestymään. Toimimme siis vastuullisesti, kun tarjoam-me asiakkaalle juuri sitä mitä he tarvitsevat, emmekä tarjoa sitä siksi, että haluaisimme vain myydä.

Kansainvälistä hyötyäYmpäristöä on Fiblonissa ajateltu aina vahvasti, eritoten tuotteen eliniän vuoksi.

– Meistä tuntuu, että tuotteen vastuulli-suutta pitää jatkuvasti perustella, koska tuote on lyhytkestoinen. Vaadimme itseltämme paljon.

Lajittelu on ollut äärimmäisen tarkkaa. Toiminnassa on pyritty siihen, että raaka-

aineet olisivat mahdollisimman hyvin toimivia, jotta jätettä ei juuri syntyisi. Fiblon käyttää mahdollisimman lähellä sijaitsevia yhteistyö-kumppaneita, koska yhteistyö on helpompaa ja raaka-aineen kokonaiskustannus koostuu vastuullisesti – ilman kuormittavaa hiilijalan-jälkeä.

– Joskus vastuullisuudesta voi tulla päälle liimattu kiiltokuva. Meillä se syntyy aidosta toiminnasta. Raportointi tuo hyötyä etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Kun asiakas saa raportin, se kertoo monesta seikasta, Ekberg kuvailee.

Dokumentti myös itselleFiblon on toteuttanut raportteja kuuden vuoden ajan. Tärkein kohderyhmä on sidosryhmät.

– Heidän on saatava tietää, miten me toimimme ja mitä tavoitteita kohti menemme. Se on dokumentti myös itselle, josta näkee vahvistusta omalle reitille.

Raporttia hyödynnetään tarjouskilpailuissa ja pidetään agendalla sisäisesti.

– Usein voidaan luulla, että raportointi on ylimääräistä työtä, jolla paikataan aukkoja. Sitä ei saa olla. Sen pitää koostua asioista, joita yritys tekee arjessa, Ekberg kiteyttää.

Kattaus-, pyyhintä-, ja mukavuustuotteita valmistava Fiblon näkee vastuullisuuden olennaisena osana liiketoimintaa. Raportointikin sujuu siksi mutkitta.

Tärkeintä vastuullisuudessa on se, että se näkyy konkreettisissa teoissa.

Oy Fiblon Ab

Oy Fiblon Ab

› 1979 perustettu porilainen perheyritys

› asiakkaita hotellit, ravintolat, kahvilat, lentoyhtiöt ja risteilyalukset

› työllistää 30 henkilöä

› toimittaa tuotteita Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan

› liikevaihto 6,2 miljoonaa euroa.

Fiblonin Anne Ekbergin mukaan vastuullisuus on osa tuotekehitystä ja avoimuus tuottaa parempaa lopputulosta.

Näin syntyy vastuullisuusraportti

A tao tarjoaa raportointiin projektihal-linnan sekä tiedon keruun ja jalosta-misen lisäksi vastuullisuusviestinnän asiantuntemusta, jolloin raportointi on

kiinteä osa yrityksen maineen hallintaa ja brändin rakentamista. Projekti sisältää tarvittavat valoku-vaukset, graafisen suunnittelun ja copypalvelut.

Yrityksen toimintaa ohjaavat hallintajär-jestelmät luovat itsessään kattavan pohjan raportointiin. Vastuullisuudesta voi raportoida, vaikka käytössä ei olisikaan toimintaa ohjaavia järjestelmiä. Asiantuntijamme mallintavat ja jalostavat kerättävän ja raportoitavan tiedon.

OlennaisuusanalyysiVastuullisuusraportointi alkaa olennaisuus- analyysin tekemisestä. Analyysi määrittää, mitkä

taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset asiat ovat olennaisia yritykselle ja sidosryhmille. Ataon asiantuntija ohjaa työpajaa ja johdattaa hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan olen-naisuudet.

Olennaisuusanalyysi toteutetaan yritysjoh-don kanssa.

Olennaissuusanalyysi työpajana1. Mietitään, millaiset vastuullisuuskysymyk-

set koskevat liiketoimintaa, mitä vastuul-lisuusraportoinnilla halutaan saavuttaa ja kenelle siitä halutaan viestiä.

2. Määritetään vastuullisuuteen liittyvät teemat liiketoiminnassa.

3. Määritetään edelleen kriteerit, joilla teemo-ja voidaan mitata.

4. Analysoidaan kuinka olennaisia kriteerit ovat yritykselle ja sen sidosryhmille.

5. Priorisoidaan mitattavat kriteerit ottamalla huomioon sidosryhmien ja liiketoiminnan odotukset ja muodostetaan näin olennai-suusanalyysi graafisessa muodossa.

6. Dokumentoidaan prosessi läpinäkyvää viestintää ja myöhempää tarkastelua varten.

Raportin asettelupohjatVastuullisuusraportin koostamisessa hyödyn-netään valmiita asettelupohjia. Asettelupohjat antavat mahdollisuuden vaihtelevaan ja mielen-kiintoiseen, mutta yhtenäiseen ja yrityksen graa-fista ilmettä tukevaan vastuullisuusraporttiin. Asettelupohjia on sekä vaaka- että pystymallisina.

Pohjiin voidaan tuoda: › Umbrellan mediapankista kuvituskuvia ja

videoita › Umbrellan raporttigalleriasta diagrammit ja

kaaviot, jotta louhittu tieto voidaan esittää graafisesti

› Tekstit voidaan tuottaa suoraan sivulle tai siirtää valmiita tekstejä osaksi julkaisua.

Sivukohtainen versiointi mahdollistaa päivitty-vän raportin ylläpitämisen.

MediapankkiTaittopohjiin tallenteet siirretään mediapankis-ta, jonne tallentuvat raporttien kuva- ja video-materiaalit. Sisältöä voidaan merkitä ja kuvailla eli tehdä tageja, jolloin sitä voi hallita aihe- tai raporttikohtaisesti.

Atao on kehittänyt tehokkaan toimintamallin säännölliseen raportointiin.

Vastuullisuusraportoinnin prosessi voidaan jakaa viiteen pääprosessiin ja näiden alaprosesseihin.

Olennaisuusanalyysimoduuli sopii mainiosti myös ISO 9001:2015 uuden standardinvaatimuksen täyttämiseen liittyen toimintaympäristön tunnistamiseen.

Vakiopohjien käyttö on suhteellisen helppoa. Se mahdollistaa keskittymisen vastuullisuusraportin teemaan, kuvitukseen ja tekstien luettavuuteen.

Mediapankki palvelee sisällön jakamista.

Olennaisuusmatriisi

Mer

kity

s si

dosr

yhm

ille

Merkitys yhtiölle

T yötapaturmat ovat laskeneet yli 50 prosenttia siitä, kun Tuko Logistics käynnisti vuonna 2011 työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kehittämishankkeen. Tapaturmataajuus, eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, on puolittunut vuodesta 2011

vuoteen 2014. Trendi on edelleen laskeva.– OHSAS 18001 -sertifiointiin tehtiin paljon töitä, esimerkiksi

resursseja vahvistettiin, työturvallisuusprosessien hallinta otettiin osaksi johtamiskäytäntöjä. Kirjaamme kaikki turvallisuushavainnot järjestelmäämme ja henkilöstölle järjestetään paljon koulutusta, Päivi Huhtala luettelee.

Joka päivä miljoona kiloaPäivittäin Tukolla liikkuu noin miljoona kiloa tuotteita. Se tarkoittaa paljon trukkiliikennettä ja työhön kuuluvia nostoja. Päivi Huhtalan mukaan työ-tapaturmien määrä on alle toimialan keskiarvon ja työhyvinvointikyselyn tulokset ovat parantuneet viime vuosina hyvin.

– Jokainen työntekijä on sisäistänyt, että oma ja kollegoiden työturval-lisuus on jokaisen vastuulla. Muistutamme jatkuvasti hyvästä ergonomias-ta ja opastamme videoilla mallisuorituksia erilaisiin nostotilanteisiin.

Vastuullisuus työpaikallaToimimme vastuullisesti – se on yksi osuuskunnan neljästä perusarvos-ta. Sosiaalinen vastuu työpaikalla kattaa oman henkilöstön lisäksi myös alihankkijat, joista monet myös työskentelevät fyysisesti samoissa tiloissa, vierailijat ja asiakkaat.

– Osana työhyvinvointiohjelmaa meillä on ollut muun muassa uniryh-mä, irti tupakasta -ryhmä sekä ohjelmaa ikääntyville ja nuorille – yhdessä ja erikseen.

Raportoitua vastuullisuuttaHyvä työnantajuus on osa Tuko Logisticsin GRI G4 -raportoitua vastuul-lisuusohjelmaa. Vastuullinen toiminta työnantajana tarkoittaa Tukolle henkilöstön työhyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja kannustavaa palkitsemista. Ja vastavuoroisesti: työnantajana Tuko voi luottaa vastuun-sa tuntevaan henkilöstöönsä, joka on sitoutunut palvelemaan asiakkaita luotettavasti ja asiantuntevasti.

– Haluamme olla vastuullinen työnantaja ja raportoida siitä osuuskun-tamme jäsenille, heidän asiakkailleen, henkilöstöllemme sekä muille sidosryhmillemme. GRI-ohjeisto antaa hyvän rungon ja selkeän mittaris-ton, joilla Tuko voi viestiä vastuullisuudestaan osuuskunnan jäsenten ja heidän asiakkaidensa tarpeisiin, oli sitten kyse julkispuolen hankinnoista tai pörssiyhtiön tarpeista.

Atao News ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. › Julkaisija Atao Oy › Toimitus Kumppania Oy, Susanna Korkiatupa, www.kumppania.fi › Avustajat Leena Roskala, Milla Majander › Taitto Heidi Valtonen, Vida Design Oy › Kuvapankki Shutterstock › ISSN 2243-0474

News

Pakkausmerkinnät osana vastuullisuus-viestintää

Pakkaus ja siinä olevat pakkausmerkinnät viestivät tärkeää tietoa tuotteen terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja valmistusmaasta tai -tavasta. Niissä voidaan myös antaa

ohjeita tuotteen oikeaan valmistukseen, käsittelyyn, pakkauksen hävitykseen ja sitä kautta vastuulliseen kuluttamiseen.

Laki kertoo hyvinkin tarkasti sen, mitkä merkinnät ovat pakkauksessa pakollisia ja mit-kä kiellettyjä. Muuten säänneltyjä ja valvottuja lisämerkintöjä voivat olla esimerkiksi suomalaisesta raaka-ainepohjasta kertova Hyvää Suomesta -merk-ki, vastuullisesta kalastuksesta kertova MSC-merkki tai Reilun Kaupan merkki. Näiden merkkien käyttöoikeuksia valvotaan ja niiden käyttö ilman lupaa on kiellettyä.

Muutoksia lainsäädännössäPakkausmerkintöihin liittyvän lainsäädännön tarkoituksena on kuluttajan valistaminen sekä suojaaminen terveysvaaroilta ja taloudellisilta tap-pioilta. Pakollista ravintoarvomerkintää koskevat uudet vaatimukset astuvat voimaan 13.12.2016. Yleiset pakolliset pakkausmerkinnät muuttuivat viime joulukuussa.

Virheelliset pakkausmerkinnät voivat johtaa takaisinvetoihin ja sitä kautta merkittäviin talou-dellisiin menetyksiin. Allergeenien merkitseminen on ehkä kriittisintä pakkausmerkinnöissä, sillä niiden virheellisyys voi aiheuttaa vakavia seurauk-sia osalle kuluttajista. Elintarvikelainsäädännön keskeisin viesti on, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Kun lakia voi tulkita monella tavalla, varsinkin markkinointiviestinnässä oma vastuulli-suus korostuu.

Vastuullisuus seuraa elintarvikealan yrityksiä läpi elintarvikeketjun. Ehkä näkyvin osa kulutta-jille on elintarvikepakkaus. Pakkaus ja siinä olevat pakkausmerkinnät ovat sekä valmistajalle että ku-luttajille tärkeä työkalu. Samalla elintarvikepakkaus kokonaisuutena toimii elintarvikeyrityksille ikään kuin käyntikorttina.

ATAOn yhteistyökumppani pakkausmerkin-nöissä on Makery Oy, joka palvelee elin-tarvikesektoria laatimalla ja tarkistamalla pakkausmerkintöjä sekä antamalla tarvit-taessa lausuntoja niiden oikeellisuudesta. Lisätietoja: www.makery.fi.

Pakkausmerkintöjä koskeviin kysymyksiin vastaa asiantuntijamme Laura Männistö, laura.mannisto@makery.fi.

Riittävät ja ymmärrettävät pakkaustekstit kertovat jo itsessään valmistajan vastuullisuudesta.

Vastuullisessa työpaikassa henkilöstö tuntee vastuunsa

Työntekijät ovat sisäistäneet, että työturvallisuus on jokaisen vastuulla.

"Vastuullisuus näkyy Tukolla eri liiketoiminnoissa. Työturvallisuudessa vaikutukset näkyvät jopa hyvin henkilökohtaisella tasolla", kertoo vastuullisuuspäällikkö Päivi Huhtala Tuko Logisticsilta.

› hankinta- ja logistiikkapalveluja omistaja-asiakkaille: Wihuri Oy, Suomen Lähikauppa Oy, Stockmann Oyj Abp ja Heinon Tukku Oy

› monipuolinen tuotevalikoima, 25 000 tuotetta, vähittäiskaupan ja suurkeittiöalan brändeistä sekä omat Eldorado-tuotteet ja muu oma maahantuonti

› liikevaihto 760 miljoonaa

› vahvuus 600 henkilöä omilla palkkalistoilla ja 160 alihankkijan edustajaa.

Tuko Logistics Osuuskunta

Tuko

Log

isti

cs O

suus

kunt

a

Turvallisuus korostuu, kun trukkiliikennettä on paljon.

Tuko Logisticsin varasto on osin automatisoitu.