Upload
others
View
6
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
AvishaiCoheninsoitonanalyysitran-skriptioidenpohjaltaVeli-MattiSilanteräOpinnäytetyöJoulukuu2017KulttuurialaMusiikkipedagogi(AMK),musiikintutkinto-ohjelma
Kuvailulehti
Tekijä(t)Silanterä,Veli-Matti
JulkaisunlajiOpinnäytetyö,AMK
Päivämäärä
Joulukuu2017Sivumäärä86
JulkaisunkieliSuomi
Verkkojulkaisulupamyönnetty:x
TyönnimiAvishaiCoheninsoitonanalyysitranskriptioidenpohjalta
Tutkinto-ohjelmaMusiikintutkinto-ohjelma
Työnohjaaja(t)Korhonen,AriToimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
OpinnäytetyöntarkoituksenaolitutkiaAvishaiCoheninsoittoasekäsilletunnusomaisiapiirteitäjasiinäselkeästitoistuviailmiöitä.TyössätarkasteltiinmuunmuassaharmonianjamelodiankäsittelyäsekäsoittoteknillisiäasioitaCoheninsoitossa.TyöntavoitteenaolimyöstuottaaennenjulkaisematontamateriaaliaCoheninsoitosta,jotatranskriptioidenmuodossaeiolejuurilainkaansaatavilla.
Opinnäytetyötävartenkirjoitettiinmittavamäärätranskriptioita,joidenpohjaltatehtiinanalyysiämusiikinteoriansekäkontra-jasähköbassontuntemukseenperustuen.Kappa-leet,joistatranskriptiottehtiin,valittiinsilläperusteella,ettänelöytyvätpääsääntöisestiCoheninjulkaisemistasongbookeistasekäleadsheeteistä,janäintarkoituksenaolituottaatäydentäväämateriaaliajoolemassaolevannuottimateriaalinrinnalle.
Analyysinpohjallaolevaaaineistoaoliyhteensänoin70sivuasisältäensekäsoolotran-skriptioitaettämuitaesimerkkejäCoheninsoitosta.Kaikkeatätämateriaaliaeikuitenkaansisällytettytyöhönsellaisenaan,vaansiitäpoimittiinesimerkkejä,jotkailmensivätyleisim-piäCoheninsoitontaustallaoleviakonsepteja.
26transkriptionpohjaltatehdynanalyysinperusteellanousiesiinmuunmuassase,ettäCohensoittaasoolonsapääsääntöisestitiukastisisälläkappaleenharmoniassamerkatenselkeästisointuvaihdokset,jaettäCoheninsävelkieliperustuusuurimmaksiosinmodaali-seenlähestymistapaan.Tutkimuksessatuliuseinilmimyösse,kuinkamonipuolisestisekäluovastiCohenhyödyntääerilaisiatekniikoitasoitossaan.Työssätuotiinesiinmyösnäidentekniikoidentaustallaoleviakonsepteja.
Avainsanat(asiasanat)AvishaiCohen,improvisointi,soolo,transkriptio,kontrabasso,sähköbassoMuuttiedot(salassapidettävätliitteet)
Description
Author(s)Silanterä,Veli-Matti
TypeofpublicationBachelor’sthesis
DateDecember2017Languageofpublication:Finnish
Numberofpages86
Permissionforwebpubli-cation:x
TitleofpublicationAnanalysisofAvishaiCohen´splayingbasedontranscriptions
DegreeprogrammeDegreeProgrammeinMusic
Supervisor(s)Korhonen,AriAssignedby
Abstract
Theaimofthethesiswastoexplorethecharacteristicfeaturesandthemostcommonphe-nomenainAvishaiCohen’sbassplaying.Thefeaturesthatwereexaminedinthethesiswere,forexample,Cohen´sapproachtoharmonyandmelodyaswellascertainbassplay-ingtechniques.TheaimwasalsoproducepreviouslyunreleasedmaterialonCohen’splay-ingintheformofsolotranscriptions.
Agreatnumberoftranscriptionswaswrittenforthethesis.Theanalysisfocusedonthistranscribedmaterialfromtheperspectivesofmusictheoryandthespecialcharacteristicsofthedoubleandelectricbass.ThetranscribedmusicalpieceswereselectedbasedontheleadsheetsofthemusicpublishedoneitherAvishaiCohen’swebsiteorinhissongbooks.Theaimwastoproducecomplementarymaterialthatcouldbeusedalongsidewiththesongbooksandleadsheets.
Theanalysedmaterialconsistedofcirca70pagesofsolotranscriptionsandotherexam-plesofCohen’splaying.However,notallofthismaterialwasincludedinthethesis.In-stead,examplesrepresentingthemostcommonconceptsbehindCohen’splayingofwereselectedfromit.
Thefeaturesthattheanalysisof26transcriptionshighlightedwere,forexample,thatCo-henusuallyplayedtightly"in"thesong’sharmonyandmarkedeverychordchangeclearlyandthathisimprovisationwasusuallybasedonthemodalapproach.Anotherfeaturethatfrequentlyrosefromthematerialwasthediversityandcreativeuseofdifferenttech-niquesinCohen’splaying.Theconceptsbehindthesetechniqueswerealsointroducedinthethesis.
Keywords/tags(subjects)AvishaiCohen,improvisation,solo,transcription,doublebass,electricbassMiscellaneous(Confidentialinformation)
1
Sisältö
1 Johdanto.........................................................................................................7
1.1 Tutkimusaihejasenvalinta........................................................................7
1.2 Työntarkoitusjatavoitteet........................................................................8
2 Tutkimuksentaustaa......................................................................................9
2.1 AvishaiCoheninhenkilöhistoria.................................................................9
2.2 Kontrabasso..............................................................................................12
2.2.1 Kontrabassoorkesterisoittimena.........................................................12
2.2.2 Kontrabassojazz-musiikissa.................................................................13
2.3 Sähköbassojazz-musiikissa.......................................................................15
2.4 Aiemmattutkimukset...............................................................................16
2.5 Analysoinnissakäytettyjätermejäjakeskeisiäkäsitteitä.........................18
2.6 Improvisointi.............................................................................................23
2.7 Transkriptio..............................................................................................24
3 Tutkimuksentoteuttaminen..........................................................................26
3.1 Aineistojatutkimuksenkohde.................................................................26
3.2 Aineistonanalysointi................................................................................27
4 AvishaiCoheninsoitonanalyysi.....................................................................28
4.1 Coheninsävelkieli.....................................................................................28
4.1.1 Melodinen/modaalinenlähestymistapa..............................................28
4.1.2 Johto-jakohdesävelenkäyttö.............................................................33
4.1.3 Reharmonisointi...................................................................................37
4.1.4 Pentatoniikankäyttö............................................................................41
4.1.5 Fraseeraus............................................................................................45
4.2 Soolojentehokeinot.................................................................................51
4.2.1 Motiivitjayhtäläisyydetsoolojenvälillä..............................................51
2
4.2.2 Urkupisteenkäyttö..............................................................................60
4.2.3 ”Rytmisetpyyhkäisyt”..........................................................................62
4.3 Huiluäänten/sointujenkäyttö..................................................................66
4.4 Tekniikat...................................................................................................73
4.4.1 Oikeankädentekniikat........................................................................73
4.4.2 Perkussiivinentyyli..............................................................................75
4.4.3 Tremolo................................................................................................79
5 Johtopäätöksetjapohdinta...........................................................................81
5.1 Tavoitteetjatulokset................................................................................81
5.2 Hyödyntäminenjajatkokehitys................................................................83
Lähteet..................................................................................................................84
3
Kuviot
Kuvio1.Luonnollisethuiluäänet4-kieliselläbassolla(Härkönen,1982,13)..............19
Kuvio2.Esimerkkiflageolettien(huiluäänten)merkinnästätässäopinnäytetyössä..19
Kuvio3.Yleisimmätpentatonisetasteikot..................................................................22
Kuvio4.Esimerkkifraasinsiirtämisestäerisävellajeihin............................................26
Kuvio5.Esimerkkifraasinsiirtämisestäerimoodeihin...............................................26
Kuvio6.EsimerkkiD-fryygisenmoodinkäytöstäkappaleessaSmash........................28
Kuvio7.Esimerkki1kappaleestaCalm.......................................................................29
Kuvio8.Esimerkki2kappaleestaCalm.......................................................................30
Kuvio9.AnalyysikappaleestaAboutaTree................................................................32
Kuvio10.Esimerkki3kappaleestaCalm.....................................................................33
Kuvio11.Esimerkki1kappaleestaAmethyst..............................................................33
Kuvio12.Esimerkki1kappaleestaPunchaPuncha.....................................................34
Kuvio13.Esimerkki2kappaleestaPunchaPuncha.....................................................34
Kuvio14.Esimerkki1kappaleestaRemembering.......................................................35
Kuvio15.Esimerkki4kappaleestaCalm.....................................................................35
Kuvio16.EsimerkkikappaleestaAboutaTree............................................................36
Kuvio17.Esimerkki2kappaleestaRemembering.......................................................36
Kuvio18.EsimerkkikappaleessaCalm-LiveatNancyJazzPulsation2015..............36
Kuvio19.Esimerkki1kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
.....................................................................................................................................37
Kuvio20.Esimerkki2kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
.....................................................................................................................................38
Kuvio21.Esimerkki3kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
.....................................................................................................................................38
Kuvio22.EsimerkkidominattisoinnunlisäämisestäsoolossakappaleessaBalladfor
anUnborn–LiveatJazzinMarciac2014...................................................................38
Kuvio23.EsimerkkikappaleestaLoBaiomVeloBalyla...............................................39
Kuvio24.EsimerkkikappaleestaBalladforanUnborn...............................................40
Kuvio25.Esimerkki2kappaleestaAmethyst..............................................................40
Kuvio26.Esimerkki3kappaleestaAmethyst..............................................................41
4
Kuvio27.EsimerkkiBb-mollipentatonisenasteikonkäytöstäkappaleessaAni
Maamin.......................................................................................................................42
Kuvio28.EsimerkkiB-mollipentatonisenasteikonkäytöstäkappaleessaAurora.....43
Kuvio29.Esimerkki1pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit.......................43
Kuvio30.Esimerkki2pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit.......................44
Kuvio31.Esimerkki3pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit.......................45
Kuvio32.Esimerkki4pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit.......................45
Kuvio33.EsimerkkirubatomaisestafraseeraamisestakappaleessaCalmalbumilta
Duende........................................................................................................................46
Kuvio34.EsimerkkifraseerauksestakappaleessaCalm-LiveatNancyJazzPulsation
2015............................................................................................................................47
Kuvio35.Esimerkki1kappaleenSeattlefraseerauksesta..........................................48
Kuvio36.Esimerkki2kappaleenSeattlefraseerauksesta..........................................49
Kuvio37.Esimerkki3kappaleestaPunchaPuncha.....................................................50
Kuvio38.Esimerkki4kappaleestaPunchaPuncha.....................................................50
Kuvio39.Esimerkki5kappaleestaPunchaPuncha.....................................................50
Kuvio40.Esimerkki6kappaleestaPunchaPuncha.....................................................51
Kuvio41.EsimerkkikappaleestaAniMaamin.............................................................51
Kuvio42.Esimerkki1kappaleenSmashalbumiversiosta...........................................52
Kuvio43.Esimerkki4kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
.....................................................................................................................................53
Kuvio44.Esimerkki2kappaleenSmashalbumiversiosta...........................................53
Kuvio45.Esimerkki5kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
.....................................................................................................................................53
Kuvio46.EsimerkkikappaleestaDreaming,soolonaloitusfraasi,versiossaAvishai
Cohen–”Dreaming”LiveatNancyJazzPulsations2015............................................54
Kuvio47.EsimerkkikappaleestaDreaming,soolonaloitusfraasi,versiossaAvishai
Cohen–Dreaming|NilüferCazTatili.........................................................................54
Kuvio48.EsimerkkikappaleestaDreaming,osienAjaBtaite,versiossaAvishaiCohen
–”Dreaming”LiveatNancyJazzPulsations2015.......................................................55
Kuvio49.Esimerkki2kappaleestaDreaming,osienAjaBtaite,versiossaAvishai
Cohen–Dreaming|NilüferCazTatili.........................................................................55
Kuvio50.KappaleenHandsonitbassosoolonslap-osuus............................................56
5
Kuvio51.Esimerkki3kappaleestaRemembering.......................................................56
Kuvio52.EsimerkkimotiivinkehittelystäkappaleessaRemembering........................57
Kuvio53.EsimerkkirytmisenmotiivinkäyttämisestäkappaleessaBalladforan
Unborn–LiveatJazzinMarciac2014........................................................................57
Kuvio54.Esimerkkirytmisenmotiivinkehittelystälive-versiossaAvishaiCohen–
Remembering..............................................................................................................58
Kuvio55.EsimerkkirytmisestäsekvenssistäkappaleessaElCapitanandtheShipat
Sea...............................................................................................................................58
Kuvio56.EsimerkkirytmisestäsekvenssistäkappaleessaRemembering...................59
Kuvio57.KappaleenNuNubassosoolo......................................................................59
Kuvio58.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaElli.........................................60
Kuvio59.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaRemembering.......................61
Kuvio60.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaDreaming-live......................61
Kuvio61.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaElCapitanandtheShipatthe
Sea...............................................................................................................................62
Kuvio62.Esimerkki”pyyhkäisystä”tahdeissa14–15kappaleessaSmash..................63
Kuvio63.Esimerkki”pyyhkäisystä”tahdeissa39-40kappaleessaSmash..................63
Kuvio64.Esimerkki”pyyhkäisystä”tahdeissa23-26kappaleessaSeattle..................63
Kuvio65.Esimerkki”pyyhkäisystä”kappaleessaBalladforanunborn......................64
Kuvio66.Esimerkki1”pyyhkäisystä”kappaleessaAnimaamin.................................64
Kuvio67.Esimerkki2”pyyhkäisystä”kappaleestaAnimaamin.................................64
Kuvio68.KatkelmaJacoPastoriuksensoolostayhtyeenWeatherReportkappaleessa
Havona........................................................................................................................65
Kuvio69.EsimerkkipentatonisestakuljetuksestakappaleessaHandsonit................65
Kuvio70.EsimerkkihuiluäänienjamurtosointujenkäytöstäkappaleessaSimple
melody.Kuvionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisen
helpottamiseksi...........................................................................................................66
Kuvio71.EsimerkkihuiluäänienjamurtosointujenkäytöstäkappaleessaIt’sbeenso
long.Kuvionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisen
helpottamiseksi...........................................................................................................66
Kuvio72.EsimerkkihuiluäänienjamurtosointujenkäytöstäkappaleessaSmash.
Kuvionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisen
helpottamiseksi...........................................................................................................67
6
Kuvio73.EsimerkkileveistäsointuhajotuksistakappaleessaBasssuite#3part.2.
Kuvionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisen
helpottamiseksi...........................................................................................................67
Kuvio74.EsimerkkityypillisistähajotuksistaGm7-soinnullebassolla........................67
Kuvio75.EsimerkkiCoheninkäyttämistäm7-sointuhajotuksistakappaleessaIt´sbeen
solong.........................................................................................................................68
Kuvio76.EsimerkkisointuhajotuksistaEm7b5-soinnulle4-kieliselläbassolla...........68
Kuvio77.Luonnollisethuiluäänetkultakinkieleltä.....................................................69
Kuvio78.Esimerkkimaj7taivastaavantehoisensoinnunsiirtämisestäjokaiseen
sävellajiinhuiluääniähyväksikäyttäen(Novick,1980,35-60)....................................70
Kuvio79.EsimerkkiCmaj7-soinnunerihajotuksistahuiluääniähyödyntäen(Novick,
1980,35-60)................................................................................................................70
Kuvio80.Coheninkäyttämätsoinnut,jotkasisältäväthuiluääniäsoitettuna4-
kieliselläsähköbassolla.Huiluäänetonmerkattu”timantein”jaovattransponoitu
oktaaviaalaspäinhahmottamisenhelpottamiseksi....................................................72
Kuvio81.EsimerkkikappaleestaSmash......................................................................73
Kuvio82.Esimerkkikontrabassonperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestä
kappaleessaBassSuite#1...........................................................................................76
Kuvio83.EsimerkkiperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäkappaleessaElli
.....................................................................................................................................77
Kuvio84.EsimerkkiperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäalbuminAsIs…
LiveattheBlueNotekappaleessaRemembering.......................................................78
Kuvio85.Esimerkkiperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäkappaleessa
Calm-LiveatNancyJazzPulsation2015....................................................................78
Kuvio86.Esimerkki1kappaleestaAmethyst–Live....................................................79
Kuvio87.Esimerkki2kappaleestaAmethyst–Live....................................................79
Kuvio88.EsimerkkikahdenkädentremolostavapaallakielelläkappaleessaAmethyst
Live..............................................................................................................................80
Kuvio89.EsimerkkikahdenkädentremolostapeukaloasemassakappaleessaOnefor
Mark............................................................................................................................80
Kuvio90.Esimerkkikahdenkädentremolostayhdistettynäglissandoonkappaleessa
NuNu..........................................................................................................................81
7
1 Johdanto
1.1 Tutkimusaihejasenvalinta
TämänopinnäytetyöntarkoituksenaontutkiaAvishaiCoheninkontra-jasähköbas-
sonsoittoa.TyössätarkastelenCoheninsoittoatekemienitranskriptioidenpohjaltaja
pyrinselvittämään,mitkäovattyypillisimpiämusiikillisiailmiöitähänensoitossaanja
improvisaatiossaan.Tarkastelunkohteenaovatesimerkiksihänenharmonianjame-
lodiankäsittelysoolonsoitossa.Tarkoituksenanionmyöstarkastellajoitakinhänen
persoonallisiauseinkäyttämiäänsoittotekniikoita,jotkaovatolennainenosahänen
soundiaan.
AvishaiCohenonyksitämänpäivänmerkittävimpiäjazz-basisteja.Hänonmuusikko
jasäveltäjä,jokaomaauniikinjainnovatiivisensoundinsekäsähkö-ettäkontrabas-
solla.(Shroeder,2011,60.)Cohenin,StanleyClarken,JohnPatituccinjaChristian
McBridenlisäksionvainkourallinenbasisteja,jotkamielestänisopivattähänkuvauk-
seen.Coheninimprovisoidutsoolotovatuseinmelodisestijarytmisestierittäinmie-
lenkiintoisia,mikäonmelkoharvinaistabassosooloissa.Cohenininnovatiivisessamu-
siikissakuuluuhänenisraelilainentaustansasekävaikutteitaklassisestamusiikista,
rockista,funkistajajazzista(Schroeder,2011,60).OlenseurannutCoheninuraa
useanvuodenajanjahuomannut,kuinkapaljonhänenmusiikkinsajasoittonsavai-
kutusonalkanutkuuluauseannykysoittajansoitossa.Esimerkkinämainittakoon
PhronesisyhtyeenkeulahahmoJasperHöiby,jonkasoitossajasävellyksissäonkuul-
tavissavahvastivaikutteitaCoheninsoitostajasäveltämisestä.
Coheninsoitostaeijuuriolenuottimateriaaliasaatavilla,jaolenkintörmännytvain
muutamaanCoheninsoitostatehtyyntranskriptioon.Koskamateriaaliaeikäytän-
nössäolejuurilainkaan,koen,ettätällaiselletutkimukselleontarvetta.
8
1.2 Työntarkoitusjatavoitteet
Tämäopinnäytetyöontoteutettututkimuksellisenakehittämistyönä,jaseonsuun-
nattuAvishaiCohenista,bassonsoitostasekäyleisestiimprovisaatiostakiinnostu-
neillelukijoille.Opinnäytetyössäkäsiteltyjenmusiikillistenkonseptienymmärtämi-
nenedellyttääperustasoalaajempaamusiikillistentermienjailmiöidenymmärrystä,
vaikkakeskeisiätyössäkäytettyjäkäsitteitäavataankinsekäseuraavassaluvussaettä
myöhemminanalyysinyhteydessä.
Opinnäytetyöntavoitteenaontuottaaennenjulkaisematontamateriaalia,jotavoin
tulevaisuudessahyödyntääomansoittonikehittämisessäsekäopetustyössä.Tarkoi-
tuksenaonmyössaavuttaaymmärrys,mikäonAvishaiCoheninsoitolleominaistaja
miksisekuulostaasiltäkuinsekuulostaa.TyössäanalysoinCoheninsoittoateke-
mienitranskriptioidenpohjalta.
Transkriptioprosessinavullapyrinkehittämäänseuraaviamusikaalisiajaammatillisia
osa-alueitani:
- Musiikinkuulonvarainenhahmottaminen/nuotintaminen(transkriptionteko)
- Musiikineriilmiöidenhahmottaminen/analysoiminennuottikuvanperus-
teella(transkriptionanalysointi)
- Soittimenhallinta/uusientekniikoidenomaksuminen(transkriptionsoittami-
nen)
- Musiikillisensanavarastonkasvattaminen(transkriptiossahavaittavienilmiöi-
densisäistäminen/käyttöönottaminenjasoveltaminenomassasoitossa)
Tarkoituksenanionmyöstuottaatulevaisuudessaharjoituksia,jotkapohjautuvattyy-
pillisimpiinCoheninsoitossaesiintyviinmusiikillisiinjasoittoteknisiinilmiöihin.Pyrin
jalostamaannäitäkonseptejajatekemäänniidenpohjaltamateriaalia,jotavoinkäyt-
täätulevaisuudessaopetuksessani.Tulevaisuudessatavoitteenanionmyöslaajentaa
transkriptiokokoelmaajatehdäniistäjonkinlainenjulkaisu.
9
2 Tutkimuksentaustaa
TässäluvussakäsitelläänAvishaiCoheninhenkilöhistoriaa,kontrabassoaja
bassokitaraasoittiminasekänäidenmerkittävimpiasoittajia.Lisäksitarkastellaan
aiempiatutkimuksialiittyenopinnäytetyönaiheeseen,avataankeskeisiätyössä
käytettyjätermejäsekäperehdytääntutkimuksentekemisenkannaltaoleellisiinosa-
alueisiin:improvisointiinjatranskriptioprosessiin.Seuraavanalaluvunsisältö
perustuuAvishaiCoheninkotisivuillaolevaanbiografiaan(Diebolt,2017)sekäJohn
GoldsbynkirjoittamaanartikkeliinBassPlayer-lehdessävuonna2010.
2.1 AvishaiCoheninhenkilöhistoria
AvishaiCohenonsyntynyt20.4.1970Kabrissa,Israelissa.Cohenkasvoimonikulttuuri-
sessaperheessä,jonkajuuretovatEspanjassa,KreikassajaPuolassa.Kotonamusiikki
olikokoajanläsnä,kunhänenäitinsäkuuntelipaljonklassistamusiikkiasekäperin-
teistäkansanmusiikkia.Avishaialoittipianonsoiton9-vuodeniässä.Hänenollessa
14-vuotiasperhemuuttiSt.LouisiinMissouriin,jolloinpianonlisäksikuvioontulisäh-
köbasso.Cohensoittilukionsajazz-yhtyeessäpianoa,samallaopiskellensähköbas-
soa.NäihinaikoihinhänenbassonsoitonopettajansaJayHungerfordtutustuttihänet
JacoPastoriuksenmusiikkiin,minkäCohenonmyöhemminkertonutmuuttaneenhä-
nenelämänsä.Cohenkertooopiskelleensajokaisenäänen,jonkaPastoriuskoskaan
soitti,minkäansiostahänsaisoittotekniikkansasellaiseenkuntoon,ettäpystyisoitta-
maantodellavaikeitajateknisiäasioitabassolla.Pastoriuksentyylisäveltäämusiik-
kia,missäbassooliuseinetualallajakeskiössä,tekiCoheniinsuurenvaikutuksen.
Pastoriuksentapatehdäasioita,mitämuuteivätuskaltaneet,antoiCohenillesuun-
nan,mitenhänhalusikehittyäbasistinasekämuusikkona.(Diebolt,2017;Goldsby,
2010.)
VainmuutamanvuodensähköbassoasoitettuaanCohenaloittimyöskontrabasson
opiskelun.HänopiskeliRayBrowninjaPaulChambersinsoittoaperusteellisestitie-
dostaen,ettäseolisivälttämätöntäinstrumentinhallinnankannalta.Coheninpäättä-
väisyydestäjaomistautumisestakertoose,ettähänomiensanojensamukaanpäätti
ollalähtemättäkotoaankahteenvuoteenopiskellakseenkontrabassonsoittoaperus-
teellisesti.(Goldsby,2010.)
10
Cohenmuuttialkuvuodesta1992NewYorkiinollessaan22-vuotias,tavoitteenaan
päästäpaikallisiinmusiikkipiireihinjasoittamaanparhaidenmuusikoidenkanssa.
Alkueiollutnuorellemuusikollehelppo,vaanhänjoutuisoittamaankaduillasekä
työskentelemäänrakennustyömaallaelättääkseenitsensä.CohenopiskeliNewYor-
kissaNewSchoolissajaparivuottatehtyäänitselleennimeähänsaipaikanDaniloPe-
rezintriossa.TrioolisiihenaikaanCoheninmukaantodellakuumabändi,jokaveiasi-
oitaeteenpäinsoittaenmuunmuassaMonkinkappaleitalatin-sovituksinsekäerit-
täinhaastaviarytmejäjamuotorakenteita.Latin-musiikkinäyttelikinmerkittävää
osaaCoheninuranalkuvaiheissa.(Diebolt,2017;Goldsby,2010.)
Vuonna1997CohensaipuhelunChickCorealta,mikämuuttilopullisestihänen
uransasuunnan.Avishaioliaikaisemminantanutdemo-nauhanCoreantutulleosaa-
mattaodottaa,ettäsejohtaisimihinkään.Coreaoliollutällistynytnauhoituksentuo-
reudestajaottiCoheniinyhteyttäparinviikonkuluttuanauhankuultuaan.Corea
palkkasiCoheninosaksitrioaan,ChickCorea´snewtrioa,sekäosaksiOriginsyhtyet-
tään.YlikuudenvuodenajanCohenoliolennainenosaCoreanmusiikkia,jatämäan-
toiCohenilleloistavantilaisuudenkehittyäentisestäänbasistinajasäveltäjänä.Cohe-
ninneljältäensimmäiseltäalbumilta,Adama(1998),Devotion(1999),Colours(2000)
jaUnity(2001),jotkahänjulkaisiChickCoreanStrech/ConcordRecordslevy-yhti-
ölle,onkuultavissahänenmusiikilleenjasävellyksilleenkeskeisimpiäelementtejä:
välimerellisetjalatin-vaikutteetsekäpuhaltimienjavokaaliosuuksienkäyttö,jotka
yhdessäluovatuniikinsoundin.(Diebolt,2017;Goldsby,2010.)
2002vuonnaCohenperustiomanlevy-yhtiönRazdazRecordzin,jokaantoihänelle
mahdollisuudenseurataomaapolkuaansekääänittäänuorialahjakkaitamuusikoita,
joihinhänuskoi.Lyla(2003)oliensimmäinenlevy,jonkaCohenjulkaisiuudellelevy-
yhtiölleen.Lylailmensihänenmultilahjakastaartististapersoonaansa,jasesisälsi
muunmuassalatin-rytmejä,elektronisenmusiikinvaikutteitasekäjazzia.Cohenjul-
kaisiRazdazyhtiölleenvieläalbumitAtHome(2004),Continuo(2006),AsIs…Liveat
theBlueNote(2007),GentlyDisturbed(2008)jaSensitiveHours/ShaotRegshot
(2008),joistaviimeisinmyikultalevyynvaadittavanmääränIsraelissasekäolihänen
ensimmäinenlevynsä,mikäsisälsilauluajokakappaleessa.(Diebolt,2017;Goldsby,
2010.)
11
Vuonna2009CohenjulkaisialbuminsaAurora,jokaolihänenensimmäinenjulkaisu
EMI/BlueNotelevy-yhtiölle.Auroraoliuniikkiprojekti,jokasekoittiklassistamusiik-
kia,jazziajasefardijuutalaisiaperinteitä,jaolitäydellinenympäristö,missäCohen
saattoiilmaistaitseäänlaulajana.Aurorasisältääkappaleitaenglannin,espanjan,la-
dinonsekähepreankielellälaulettuna,jasetavoittaakuulijoitamyösjazzinulkopuo-
lelta.AuroraaseurasivatalbumitSevenSeas(2011)jaDuende(2012),joistajälkim-
mäinenonintiimiduo-levytyspianistiNitaiHershkovitskanssa.Cohenbongasisattu-
maltanuorenpianistinkahvilassaTelAvivissa,jossaHershkovitsolisoittamassa,ja
ihastuivälittömästitämänsoittoon.CohentykästyiHershkovitsintuoreeseentapaan
tulkitajazz-standardejajakertoo,ettäsemuistuttihäntäBradMehldaunsoitosta.
DuendesisältääkinCoheninomiensävellystenlisäksikappaleitamm.JohnColtra-
nelta,TheloniusMonkiltajaColePortelilta.(Diebolt,2017;Goldsby,2010.)
Vuonna2013CoheninuusiprojektiAvishaiCohenwithstringsnäkipäivänvalonsa.
Projektinkeskiössäolihiemanperinteestäpoikkeavajousikvartetti,jokakoostuiviu-
lusta,kahdestaalttoviulustajasellosta.Kokoonpanoonkuuluijousikvartetinlisäksi
oboesekäperinteinenpianotrio.ProjektintuotteenasyntyimyösalbumiAlmah
(2013),jokasisälsialkuperäismateriaalinlisäksivanhaakansanmusiikkiaIsraelistaja
Lähi-idästäuudelleensovitettuna,jazz-standardinsekäuusiasovituksiaCoheninvan-
hoistasävellyksistä.AlmahinmusiikkiedustaaCoheninmieltymystäsekäläpisävellet-
tyynklassiseenmusiikkiinettäjazzinimprovisaationvapauteen.(Diebolt,2017.)
Vuonna2015CohenjulkaisitoistaiseksiviimeisimmäntrioalbuminsaFromDarkness.
FromDarknessillaCohenpalasimusiikkinsaytimeen,triosoittoon.Levysisälsipääosin
alkuperäismateriaalia,jaCohenjulkaisisenomalleRazdazRecordzlevy-yhtiölleen.
SamoihinaikoihinnäkipäivänvalonCoheninuusikunnianhimoinenprojektiAnEve-
ningwithAvishaiCohen,jokaveiAlmahlevytyksenkonseptiaentistäpidemmälle.
Projektinydinonedelleenpianotrio,muttajousikvartettionlaajennettukokonaiseen
sinfoniaorkesteriin,jasenohjelmistokoostuuCoheninomistajazz-jakansanmusiik-
kisävellyksistä,orkesterisovituksistaperinteisistäheprean-jaladinonkielisistämusii-
keistasekäklassisistateoksista.ProjektiaonesitettyyhteistyössämuunmuassaMal-
mön,Brnon,MonaconjaBrysselinfilharmonioidenkanssasekäOrchestrenational
d'iledeFrancenjaBBCConcertOrchestrankanssa.(Diebolt,2017.)
12
Coheninmusiikkiaonkäytettyniintv-ohjelmissakuinelokuvissakin,javuonna2017
CohensävelsimusiikitranskalaiseenelokuvaanLesensdelafete.Cohenintähänasti
viimeisinlevy,1970,ilmestyi6.10.2017.Albumieroaaaiemmastatuotannostatyylilli-
sestisisältäenvahvastipop-musiikkivaikutteisiakappaleita.(Diebolt,2017.)
2.2 Kontrabasso
2.2.1 Kontrabassoorkesterisoittimena
Kontrabassoonsinfoniaorkesterinsuurinjamatalavireisinjousisoitin,jasenroolior-
kesterissaontarjotarytminenjaharmoninenpohja,jonkapäällemuumusiikkiraken-
netaan.Kontrabassoontransponoivasoitin,jasesoioktaaviamatalammaltakuin
silleonkirjoitettu.Bassollekirjoitettaessakäytetäänpääsääntöisestif-klaavia,mutta
ylärekisteristäsoitettaessakäytetäänmyöstenori-sekäg-klaavia.Kontrabassonsuu-
renkoonjatästäjohtuensäveltensuurtenetäisyyksienjohdostaseviritetäänpää-
sääntöisestikvartteihin,toisinkuinmuutjousisoittimet,jotkaviritetäänkvintteihin–
tämäonmyösperintöägamba-perheestä.Kontrabassonviritystapasekäkieltenluku-
määräonhistoriansaatossavaihdellutainakolmestakuuteen.Nykyäänyleisinkiel-
tenlukumääräonneljä,janeonviritettymatalimmastakielestäalkaenE1,A1,DjaG.
Koskakontrabassosoittaaorkesterissauseinsamaakuinsello,muttaoktaaviaalem-
paa,on1800-luvunpuolenvälinjälkeenuseinorkesteribassoissaollutkäytössäviides
kieli,jokasoisubkontra-H:na,taiE-kieleenlisättäväC-jatke,jonkaavullavapaakieli
soikontra-C:nä.Näinollenbassollaonmahdollistasoittaakaikkisamatäänetkuin
sellollaoktaaviaalempaa.(Instrument:DoubleBass,2014;Kruckenberg,1996,227-
229.)
Kontrabassontaustaeroaakolmestaorkesterinmuustajousisoittimestasiinämäärin,
ettäsekuuluuosittainviuluperheeseensekäosittaingamba-perheeseen.Kontra-
bassoonkinjousiperheenvähitenstandardisoitusoitin,jasenulkonäköjakokoon
vaihdellutpaljonvuosiensaatossa.Tavallisimpiamallejaovatniinsanottugamba-
malli,viulumallijabusetto-malli.(Instrument:DoubleBass,2014.)
Kontrabassoasoitetaanorkesterissapääsääntöisestijousella(arco)tainäppäillen
(pizzicato),kuntaasjazz-/populaarimusiikissapääsääntöisestinäppäillen.Kontrabas-
13
sonkaksialkuperäänäkyymyösjousenkäytössä.Joustapidetäänkiinnijokoalapuo-
lelta(saksalainenote),jokaonperintöägamba-perheestä,taiyläpuoleltasamallata-
vallakuinviuluntaisellonjousta(ranskalainenote).Jouseteroavatmyösfyysisesti
toisistaanesimerkiksisiten,ettäsaksalaisessajousessafrossionleveämpikuinrans-
kalaisessajousessa.Kutennimistäkinvoipäätellä,onjousenkäyttöönhistoriallisesti
liittynytvahvastisenpaikanmaantieteellinensijainti.Saksalainenjousionolluthallit-
sevaSaksassa,ItävallassasekäuseissaItä-Euroopanmaissa,kuntaasranskalainen
jousionhistoriallisestiyleisempiRanskassa,HollannissajaIsossa-Britanniassa.Nyky-
ääntilanneonkuitenkinenemmänsekoittunut.(Instrument:DoubleBass,2014.)
Kontrabassolleonkirjoitettuuseitasooloteoksia,vaikkaneeivätoleuseinsuuren
yleisöntiedossa.Tämäjohtuneesiitä,ettähistoriansaatossaniitäovatsäveltäneet
enemmänvirtuoosibasistitkuinmaineikkaatsäveltäjät.Nemyösuseinantavatsolis-
tillemahdollisuudennäyttäätaitojaanpikemminkuin,ettäolisivattäyspainoisiasä-
vellyksiä.UseimminesitettyjäteoksiaovatCarlDittersvonDittersdorfin,Domenico
Dragonetin,GiovanniBottesininjaSergeKoussevitzkynsäveltämätkontrabassokon-
sertot.1900-luvunpuolenvälinjälkeenkontrabassoonalkanutsaadakokoajanlisää
ohjelmistoa.Kontrabassollasoitetaanmyösjoskusmuillesoittimillesävellettyäohjel-
mistoa,esimerkiksiJohanSebastianBachinsoolosellosarjaa.(Kruckenberg,1996,
227-229.)
2.2.2 Kontrabassojazz-musiikissa
Bassonperinteinenrooliontoimiaosanarytmisektiotasekätarjotarytminenjahar-
moninenpohja,jollemuumusiikkirakentuu.JimmyBlantonoliensimmäinenvarsi-
nainenbassosolisti,jokaoliyhdenvertainenpuhaltajienkanssajahaastoimuitasolis-
teja.Hänhämmästyttikaikkiasoittamallamelodisia,puhallinmaisiasoolojahyödyn-
täenbassollalaajaarekisteriä.Blantonehtitoimiaaktiivisestivainlyhyenajan,sillä
hänkuolituberkuloosiinvain23-vuotiaana.KahtenavuotenaanDukeEllingtoninbän-
dissähänehtikuitenkintehdälähtemättömänvaikutuksenlukuisiinbasisteihinhä-
nenjälkeensäjanostaabassonsoittoauudelletasolle.(Goldsby,2002,49.)
1940-luvullabigbandiensuosioolilaskussa,jatämämuutossallibasisteilleuusiava-
pauksia.Rytmisektiontapasoittaamuuttuibebopinaikakautena(1940-luvunpuoles-
14
tavälistä1950-luvunloppuun).Rumpalitsiirsivättasaisenpulssinsoitonbassorum-
mustaride-symbaliinjakäyttivätbassorumpuajavirveliäaksenttiensoittamiseen
säestäessäänsolistia.Pianistitjakitaristitsiirtyivätsoittamaantasaisenneljäsosasyk-
keensijaansynkopoivampaarytmiikkaa,janäinbassostatuliainutsoitin,jokatarjosi
neljäsosapulssin.OscarPettiford,RayBrownjaCharlesMingusolivatsoittajia,jotka
tarttuivattähänuuteenvapauteenjanostivatbassonsoitonstandardejaniintekni-
sestikuinmusiikillisestikin.Soitontasonnoustessamyösodotuksetbasistejakohtaan
nousivat.Bebop-aikakaudellakappaleissatyypillistäolivattodellanopeattempot
sekäentistämonimutkaisemmatharmoniat.Basistienoletettiintoimivanmyössolis-
tisessaroolissa.(Goldsby,2002,xi.)
1950-ja1960-luvuntaitteessabasistitkehittivätrytmisektionsoittoayhäpidem-
mälle.Soittajat,kutenScottLafaro,RonCarterjaCharlieHaden,olivatmerkittäviä
hahmojabassonroolinkehityksessä.BlantonintavoinScottLaFaromullistiikuisiksi
ajoiksitavan,jollabassoasoitetaan.Lyhytaika1950-lopusta1960-luvunalkuunaut-
toimullistamaantavanimprovisoida,jaLaFaronlevytyksetvarsinkinBillEvansintrion
kanssapitävätsisällääninnovatiivisintajatärkeintäbassonsoittoajazzinhistoriassa.
Ensimmäistäkertaakaikkiyhtyeenjäsenetimprovisoivatkollektiivisestijasaivatai-
kaanvuoropuhelua.EnnenEvansintrioamusiikissapääasiallisestisolistisoittisooloa
jakomppitarjosivainharmonisenjarytmisenpohjan.(Goldsby,2002,108-109.)
1960-luvunlopustatähänpäiväänsaakkabasistitovatottaneetvaikutteitamuunmu-
assasähköbassotekniikoista,fuusiomusiikista,maailmanmusiikistasekämodernista
pop-musiikista,vaikkakinsoitannollisetperustekniikatsoitossaeivätolejuurimuut-
tuneet60-luvunlopunjälkeen.(Goldsby,2002,xi.)
Tämänpäivänmerkittävienbasistien(esim.JohnPatitucci,StanleyClarke,Christian
McBride)tekniseenvirtuositeettiinovatosittainvaikuttaneetsähköbassonsekäklas-
sisenmusiikintekniikoidenomaksuminenjasoveltaminen.Esimerkiksimainittakoon
EdgarMeyerinvirtuoottinenjousitekniikkasekähänentapansayhdistäämodernin
klassisenmusiikinjajazz-improvisoinninelementtejä.Bassonroolionmuuttunut
vuosiensaatossapaljon,janykyäänsitävoidaanpitäätäysinyhdenvertaisenasoitti-
menamuidenkanssa.Bassonauttiinykyäänkanssamuusikoidenjafanienkunnioi-
tustapaljoltinäidenuraauurtaviensoittajienansiosta,jotkaovatpuskeneetbasson
soitonrajojavuosiensaatossaeteenpäin.(Goldsby,2002,xii.)
15
2.3 Sähköbassojazz-musiikissa
SähköbassonnykymuodonvoidaankatsoaLeoFenderinkehittämäksivuonna1951.
Fenderintavoitteenaolikehittääsoitin,jokaolisiparemminvahvistettavissa,hel-
pomminroudattavissa,jajotaolisihelpompisoittaavireessäkuinkontrabassoa.Fen-
derinprecicionbassolimerkittäväkehityssenedeltäjiinnähden,jakyseinenmallion
edelleenkinyksikäytetyimmistäjakopioiduimmistabassokitaroista.Bassokitaranvoi-
daannuorenikänsätakiakatsoaolevanvielälastenkengissäjavartavastensillesä-
vellettyjenmerkittävienteostenmääräonvielämelkopieni.Useatjazz-puritanistit
ovatedelleensitämieltä,ettämusiikkia,missäonsähköbassomukana,eivoidakut-
suaoikeaksijazz-musiikiksi.(Schroeder,2011.)
Vuoden1951jälkeenkentällealkoiilmestyämerkittäviäjazz-basisteja,jotkasoittivat
sähköbassoa.MonkMontgomeryoliyksiensimmäistenmerkittävienbasistienjou-
kossa,vaikkahänkinsuhtautuiensinskeptisestisoittimeen.Myöhemminhänenpa-
neuduttuaansoittimeenparemminhänkertoi,ettähäneikyllästysensoittamiseen,
jaettäsensoittaminenvaatiiniinpaljonvähemmäntyötäkuinkontrabassonjasillä
onmahdollistasoittaatarkemminjanopeammin.Montgomerynlisäksimerkittäviä
varhaisiasähköbasistejajazzinsarallaolivatSteveSwallonjaBobCranshaw.(Schroe-
der,2011,36-37.)
JacoPastoriusjaStanleyClarkeolivatkeskeisiähahmojasähköbassonhistoriassa
1970-luvuntaitteestalähtien,joidenvaikutteenatoimiperinteinenjazz.Pastoriuk-
sellasekäClarkellaolivuorostaanmerkittävärooliesimerkiksijazz-fuusiomusiikinke-
hityksessä.Tämänpäivänsähköbassovirtuoosien,kutenVictorWootenjaSteveBai-
leynmusiikissaonkuultavissamyösvaikutteitaperinteisestäjazz-musiikista.(Schroe-
der,2011.)
JacoPastoriusoneittämättäsähköbassonhistorianmerkittävinsoittajajamyösCo-
hennimeäähänetsuurimmaksiesikuvakseen.Vaikkahänkuolinuorena(35vuoden
ikäisenä),hänenvaikutuksensamusiikkimaailmaan,jazziinjatapaan,jollasähköbas-
sonsoittoalähestytäännykypäivänä,eioikeastaanedesvoimitata.Hänenuniikkilä-
hestymistapansabassonsoittoonmullistitavan,jollasähköbassoasoitettiin.Hänen
16
melodinenlähestymistapansasekäsoundinsa,jonkahänsaiaikaanirrottamallanau-
hatbassostaan,ovattoimineetinnoittajinabasisteillahänenjälkeensä.Monihuippu-
basisti,muunmuassaAvishaiCohenjaRichardBona,mainitsevatkinelämänsäkään-
nekohdaksiPastoriuksenensimmäisensooloalbumin(JacoPastorius)kuulemisen.
Pastoriusolimyösmukanamonellamuullamerkittävälläalbumilla,kutenWeather
ReportinHeavyWeatherjaPatMethenyndebyyttialbumillaBrightSizeLife.Eräsin-
novatiivisimmistatekniikoista,jonkaPastoriusnostiesillebassonsoitossa,olihuilu-
äänienmelodinenjaharmoninenkäyttö.HyväesimerkkitästäonkappaleessaPort-
raitofTracy,jossaPastoriussoittaamelodiaahuiluäänilläjasamallabassolinjaata-
vallisillasävelillä.(Schroeder,2011,42-46.)
MerkittäviäsähköbassonsoittajiatänäpäivänäovatmuunmuassaStanleyClarke,
MarcusMiller,VictorWooten,RichardBona,AvishaiCohen,JanekGwizdalaja
HadrienFeraudvainmuutamanmainitakseni.Tänäpäivänävirtuoosimaisiasähkö-
basistejaonlukematonmääräjaheitäilmestyykokoajanlisää.Nykyäänsähköbasso
onvakiinnuttanutpaikkansamyösjazz-musiikissa.
2.4 Aiemmattutkimukset
AvishaiCohenistaeijuurikaanoleolemassakattaviatutkimuksialukuunottamatta
NicholasL.AbbeynEdithCowanyliopistoontekemäätutkielmaa”Aspectsofrhythm
inthemusicandimprovisationsinsixpiecesbybassistAvishaiCohen”(2011).Työ
keskittyyAvishaiCohenintrionrytmiikankäsittelyynkirjoittajantekemienpiano-ja
bassotranskriptioidenpohjalta.TekijäonvalinnuttutkimuskohteikseenkuusiCohe-
ninkappalettapääasiassaGentlyDisturbedtriolevytykseltä.Työonmelkokattavaja
antaahyvänkuvanCoheninrytmiikankäsittelystäsekäpyrkiiselvittämään,mitkä
ovatkonseptitideoidentaustalla.TästäsyystäolenjättänytCoheninrytmiikankäsit-
telyntämänopinnäytetyönulkopuolellejakehotansiitäkiinnostuneitatutustumaan
Abbeyntyöhön.VaikkatämäopinnäytetyöjaAbbeyntutkielmapainottuvatpääsään-
töisestierimusiikillisiinosa-alueisiin,ontöissäkuitenkinhavaittavissajoitainyhtymä-
kohtia.Abbeytekeejonkinverransamojahavaintoja,nostaaesiinsamojailmiöitäja
päätyyjoissainkohtisamoihinpäätelmiinkuinminätässätyössäni.
17
Vastaavanlaisiatutkimuksiajajulkaisujamuistasoittajistalöytyyluonnollisestiluke-
mattomia,laadunvaihdellenlaidastalaitaan.Teoksia,jotkasisältävätvaintranskripti-
oita,ontarjollalukuisia:esimerkkinämainittakoonCharlieParker,MilesDavisjaJohn
Coltraneomnibookit.Tällaisetteoksetovathyödyllisiäsekäjazzinsävelkielenopiske-
lussaettäyksittäisensoittajantyyliinpaneuduttaessa.Useathuippusoittajatovatto-
sinjokseenkinskeptisiätällaisenopiskelunsuhteen,koskajazzinopiskelunperintei-
siinonainakuulunutkorvakuuloltasoittaminen,jokatällaistateostahyödynnettä-
essäsaattaajäädäolemattomiinkeskityttäessävainnuottikuvaan.Suurinhyötykir-
joistasaattaauseinollaniidentekijöille,jotkanuotintavatsoolojajatässäsamalla
saavatkehittääkuulonvaraistahahmottamista.(Butterfield,2008.)
Useastitällaisetteoksetsisältäväthyvinvähäntaieivätollenkaansoolojenanalyysiä,
jatämäntakiakirjaakäyttäväeivälttämättäosaahyödyntääkokopotentiaalia,mitä
materiaalissasaattaaolla.Huonoimmassatapauksessasoittaja/opiskelijaopettelee
ainoastaanmuutamansoolonulkoa,eikäymmärräkonseptejailmiöidentaustalla,
eikänäinollenosaasoveltaaniitäomansoittonsakehittämiseksi.(Butterfield,2008.)
Tällaisiateoksiatulisiainakäyttääyhdessälevytystenrinnalla,joistamateriaalion
tehty.Materiaaliatulisitutkiaanalyyttisesti,yrittääpäästäsoittajanajatuksiinsekä
selvittääesimerkissäkäytettäviäkonsepteja.
EräserittäinkattavasamankaltainentutkimustämänopinnäytetyönjaAbbeyntut-
kielmankanssaonMikkoNurmenJyväskylänyliopistollevuonna2006tekemäpro
gradu-tutkielma”PaulChambersinsoittotyylinanalyysi”.TyöpohjautuuNurmente-
kemiinseitsemääntranskriptioonChambersinsoitostajatutkiiChambersinwalking
bass-sekäballadisoittoa.Työkäyläpierittäinyksityiskohtaisestijaanalyyttisesti
Chambersinsävelvalintojasekäajatuksiajateoriaaniidentaustalla.Nurmenpro
gradu-tutkielmanpohjaltaonmyösjulkaistukirja”ThemusicofPaulChambers”sekä
suomenkielinenversio”PaulChambers–jazzbassonmestari”.Kirjaontiivistelmä
Nurmentutkimuksestajaerittäinvahvasuosituskaikillejazz-basisteillesekäjazz-im-
provisaatiostakiinnostuneillelähtötasoonkatsomatta.Nurmionmyöskirjoittanut
vastaavanlaisenkirjanbasistiRonCarterinsoitosta,jokakäsitteleesamaananalyytti-
seentyyliinCarterinsoittoa.”RonCarter–jazzlegenda”sekäsenenglanninkielinen
käännös”TheArtofRonCarter”käyvätläpiCarterinsoittoavalikoitujen1960-luvun
levytyksistätehtyjentranskriptioidenpohjalta.
18
Pelkästäänjazz-basisteistatehtyjätutkimuksiaonsaatavillamelkopaljon,muuta-
mienjoukostamainittakoonesimerkiksiCraigButterfieldinPohjois-Texasinyliopis-
toontekemätutkimus”TheImprovisationalLanguageofNiels-HenningØrstedPeder-
sen:APerformanceStudy”(2008).TyökäsitteleenimensämukaisestiPederseninim-
provisaationsävelkieltäkolmentoistasoolotranskriptionkautta.Muideninstrument-
tiensoittajistatehtyjätutkimuksiaonolemassavaltavamäärä,joitaentässätyössä
olekäsitellyt.
2.5 Analysoinnissakäytettyjätermejäjakeskeisiäkäsitteitä
Arco
Jousisoittimenjousi.
Chorus
Jazz-musiikissachoruksellatarkoitetaankappaleenmuotorakennetta.Yksichoruson
kerrankokomuotorakenneläpisoitettuna.Jazzintärkeinmuotoperiaateonsaman
choruksentoistaminen.Esimerkiksiblues-chorusontavallisesti12tahdinmittainen,
kuntaasuseatjazz-standarditovat32tahdinmittaisiajakoostuvatneljästä8tahdin
osasta.StandarditovatuseastirakenteeltaanAABA(esimerkkinärhythmchanges-
sointukierto).Tavallisestikappaleenensimmäisenchoruksenpäällesoitetaankappa-
leenteema,jonkajälkeensolisti(t)soittaaimprovisoidunsoolonsamansointuraken-
teenjamuodonelichoruksenpäälle.(Brodin,1985,57-58.)
Fraasi
Säe,musiikillinenajatus(Ervola,2001,153).
Fraseeraus
Soitonjäsentäminen,klassisessamusiikissamelodialinjankorostaminen(Ervola,
2001,153).Tässätyössäfraseerauksellaviitataantapaantulkitajokinmusiikillinen
ideaesimerkiksirytmisesti.
Luonnollisethuiluäänet/flageoletit
Kosketettaessakieltätasanpuolestavälistäkevyestipainamattasitäotelautaavasten
sejakautuukahteen”lenkkiin”,jotkasoivatmolemmatoktaaviakorkeammaltakuin
19
vapaakieli.Joskielenjakaakolmeenyhtäsuureenosaan,soijokainen”lenkki”oktaa-
vin+kvintinvapaatakieltäkorkeammalta.Kuviossa1onesitettyesimerkkejäluon-
nollisistahuiluäänistä4-kieliselläbassolla,muttakielenvoiteoriassajakaaloputto-
masti.Esimerkiksi,joskielijaetaanviiteenosaan,saadaanaikaankahtaoktaavia+
suurtaterssiäkorkeampiflageolettisuhteessavapaaseenkieleen.Flageoletitsoivat
luonnollisessavireessä,jotenjotkutniistäsoivathyvinkinerivireessätasavireisiin
soittimiinnähden.(Härkönen,1982,13-15.)Flageolettienmerkintäänonuseampieri
tapa,muttatässätyössänemerkitään”timantein”,janesoivatoktaaviakorkeam-
maltakuinneonkirjoitettu(kuvio2).
Kuvio1.Luonnollisethuiluäänet4-kieliselläbassolla(Härkönen,1982,13)
Kuvio2.Esimerkkiflageolettien(huiluäänten)merkinnästätässäopinnäytetyössä
Johtosävel
Johtosävelonnimityssävelille,joillaonpyrkimysliikkuapuolisävelaskelylös-taialas-
päinjanäinpurkaaniihinsisältyväjännite.Johtosävelonennenkaikkeatoonikan
20
suuriseptimi(Vasteensoinnunelidominantinterssi),jollaontaipumuspurkautua
perusääneen,sekäkromaattisestiylennetyttaialennetutsävelet,jotkavaikuttavat
ylös-taialaspäinpurkautuviltajohtosäveliltä.Suomenkielessätermillätarkoitetaan
pääsääntöisestitoonikansuurtaseptimiä,jamuistajohtosävelistäkäytetäänlisämää-
reitä,kutenkromaattinenjohtosävel.(Brodin,1985,127-128.)
Karakterisävel
Karakteri-taikaraktäärisävelellätarkoitetaantässäopinnäytetyössäsäveltä,jokaan-
taasoinnulletunnusomaisenpiirteen,mikäerottaasenmuistasoinnuista.Esimer-
kiksiCm7soinnunkarakterisäveletovatpieniterssiEbjapieniseptimiBb.Nämäsä-
velettuleesisällyttääsointuhajotukseen,jottasoinnunluonnetuleeesiin(muunta-
matontakvinttiäeilasketakarakterisäveleksi).Karakterisävelillätarkoitetaanmyös
säveliä,jotkaantavaterimoodeilleniidentunnusomaisensoundin.Esimerkiksilyydi-
senmoodinkarakterisävelon#4,silläseonsävel,jokaerottaalyydisenmoodinduu-
riasteikosta(joonisestamoodista),eikätätäsäveltälöydymuistaduuriasteikonmoo-
deista.Modaalisessaimprovisoinnissanäitäsäveliäpyritäänuseinalleviivaamaan,
jottakyseisenmoodinominaissounditulisiesille.
Kohdesävel
Kohdesävelonpääsääntöisestiharmoninentaikkamelodinensävel,esimerkiksisoin-
nuntaimelodiansävel,johonesimerkiksijohtosävelpurkautuu.Useinseonsävel,
jotaonpainotettuyhdellätaiuseallaseuraavistatavoista(Crook,1999,121-122):
• Pitkitettykesto• Vahvarytminensijoittaminen(esimerkiksitahdinensimmäiselläiskulla)• Seonerotettutauollamuistasävelistä,jokoala-,ylä-taikkamolemmiltapuolilta• Äärimmäiseenrekisteriinsijoittaminen(ylöstaialas)• Huippukohtafraasissa• Fraasinviimeinenääni• Sesisältääaksentintaiperkussiivisenominaisuuden
Lick
Improvisointikuviotailyhytmelodiapätkä,jokaonuseinennaltaharjoiteltuesimer-
kiksiII-V-Ikadenssinpäälle.Soittajillasaattaaollaomiatunnusperäisiälickejä,jotka
toistuvatheidänimprovisaatiossaan.(Ervola,2001,121.)
Modaalinen
21
Musiikki,jokaeioleluonteeltaanduuri-eikämollitonaalista,vaanpohjautuujohon-
kinmoodiin.Erimaidenkansanmusiikissasekäuudessaklassisessamusiikissaonmo-
daalisiapiirteitä.(Brodin,1985,198-199.)Modaalinenimprovisaatiopohjautuutiet-
tyjenasteikoiden,moodienkäyttöön.EsimerkiksisointuaDm7vastaamodaalisessa
kontekstissalähtökohtaisestiD-doorinenmoodi(1,2,b3,4,5,6,b7–DEFGAHC).
Moodi
Moodionasteikko,jonkavoijohtaakanta-asteikonerisäveliltä.Esimerkiksiduu-
riasteikonsekunniltasekunnillesoitettaessaonkyseessädoorinenmoodi.Duu-
riasteikollajamuillaseitsemänäänisilläkanta-asteikoilla(esimerkiksimelodinen
molli,harmoninenmollijaharmoninenduuri)onseitsemänmoodia.Duuriasteikon
mooditovatjooninen,doorinen,fryyginen,lyydinen,miksolyydinen,aiolinenjalokri-
nenmoodi.Kaikillamoodeillaonomatunnusperäinensoundinsasekäniitäkuvaavat
soinnut:esimerkiksiaiolistaA-molliavastaavasointuolisiAmb6.(Keller,1998,9.)
Pentatoninenasteikko
Mitkätahansaviisieriääntäperusäänestäylöspäinnousevaanjärjestykseenlaitetta-
essamuodostavatpentatoniseneliviisisävelisenasteikon.Tavallisimmatpentatoni-
setasteikotovatduuri-jamollipentatoninenasteikko.Duuripentatoninenkoostuu
duuriasteikon(joonisenmoodin)priimistä,sekunnista,terssistä,kvintistäjasekstistä.
Toisinsanoenseonduuriasteikko,johoneisisällytetäpuhdastakvarttiaeikäsuurta
septimiä.Mollipentatonisenasteikonvoidaanajatellakoostuvanduuripentatonisen
asteikonrinnakkaismollistakäyttäensamojasäveliäkuinduuripentatonisessa.
(Crook,1991,108-109.)
Kuviossa3onkuvattuC-duuripentatoninenasteikkosekäsenrinnakkaismollipenta-
toninenasteikkoA-mollipentatoninen.Viivastonylläonnumeroinmerkittysävelen
suhdeperussäveleenC-duurissajaviivastonalapuolellasäveltensuhdeperussäve-
leenA-mollissa.
22
Kuvio3.Yleisimmätpentatonisetasteikot
Pizzicato
Jousisoitintermi,jokatarkoittaa,ettäkieliätuleesoittaanäppäillenjousenkäytönsi-
jasta(Brodin,1985,258).Pääasiallinenoikeankädentapasoittaabassoajazz-musii-
kissa.
Riffi
Lyhytmelodinenfraasi,johonsoolosoittimenimprovisaatiorakentuutaijotasoite-
taansolistintaustalla(Ervola,2001,174).
Slapbass
Pääasiassabassonsoitossakäytettytekniikka,jossakieliälyödäänoikeankädenpeu-
kalollaotelautaavasten(slap),sekänostetaankieliäpääasiassaoikeankädenetu-ja
keskisormilla,kunnesneiskeytyvätotelautaavasten(pop).Tavoitteenaonluodaper-
kussiivisistaefektiäsoittoon.
Sointuvamppi
Rytmisektionostinatokuvio(Ervola,2001,225).Yleensälyhytsointukierto/sekvenssi,
jotatoistetaan,kunnesesimerkiksisolistiantaamerkinjatkaakappaletta.Esimerkiksi
AvishaiCoheninkappaleessaEllisoolontaustallaolevaaharmoniaa,jossatoistetaan
kahtasointuaF–Bbm/F,voidaankutsuasointuvampiksi.
Tonaalisuus
Yleisessämerkityksessätonaalisuustarkoittaakaikkeahierarkkisestijärjestyneihinas-
teikkoihinpohjautuvaamusiikkia.Tällöinasteikonjäsenetvoivatsaadaerilaisiafunk-
tioita,jauseimmitenjokinsävelsaamuitatärkeämmän,perussävelenroolin.(Sibe-
lius-Akatemia.)
Urkupiste
Paikallaanpysyväbassosävel,jonkapäälläharmonialiikkuuuseinsiitävälittämättä
(Brodin,1985,355).
Yhdistettymolli
23
Molliasteikko,jokayhdistääharmonisen,melodisen,luonnollisenmollinjadoorisen
moodinsävelet.Elimolliasteikko,jokasisältääsekstinjaseptiminkaikkivaihtoehdot
1,2,b3,4,5,b6,6,b7,maj7.EsimerkiksiC-mollissasäveletC,D,Eb,F,G,Ab,A,Bb,
H.
2.6 Improvisointi
Improvisointinavoidaanpitääkaikkeasoittamista,mitäeioleennaltakirjoitettu
nuottiin–esimerkiksisointumerkeistävapaastisoittamista,melodianvariointiasekä
uusienmelodialinjojenkeksimistävoidaanpitääimprovisointina.Yleinenharhakuva
on,ettäimprovisaatiosyntyytäysintyhjästäjaseonvainharvojenjalahjakkaidenyk-
sinoikeus.Totuusonkuitenkin,ettäimprovisoinninopiskeluonpitkäjänteisyyttävaa-
tivapitkäprosessi,jossariittääainaopittavaariippumattataitotasosta.Suuriosa
ajastameneesanavarastonkasvattamiseensekäfraasienjamuidenmusiikillisten
elementtiensekämusiikinteorianjaerimusiikkityyleilleominaistenilmiöidenopet-
teluun.Aloittelevanoppilaanontärkeääymmärtääheti,miksijokintiettyasiateh-
däänjuuritietyllätavallajamihinsilläpyritään.Improvisoinnissa,kutenmuussakin
musiikinopiskelussa,tuleeedetäsystemaattisestivaiheittain,eikäyrittääomaksua
kaikkeakerralla.(Tabell,2007.)
Crookin(1999,17)mukaanmusiikkiavoidaanpitääkielenä,jokakoostuumelodiasta,
harmoniasta,rytmistäjalukuisistasentulkintaanliittyvistätekijöistä.Seonkieli,jolla
kommunikoidaansoittamisenjalaulamisenvälitykselläpuhumisensijaan.Jottamu-
siikkiavoidaanpitääkielenä–varsinkinimprovisoituamusiikkiajazz-ympäristössä–
tuleesenkielen/sanastonkoostuasellaisistamelodioista,harmonioista,rytmeistäja
tulkinnallisista/musiikillisistailmiöistä,jotkatekevätjostaintietystätyylisuunnasta
(dixieland,swing,bebopjne.)uniikinkuuloista.Kunuusijazzintyylisuuntasyntyy,se
rakentuuvanhojentyylisuuntienpäällesävelkielenkoristelemisenjakehittämisen
kautta.Hyvinkinpätevänsoittajanimprovisointisaattaakuulostaavieraalta,kaukai-
selta,epäsopivaltajakontekstiinliianmodernilta,jossoittajaeitunnejazzinperin-
teensävelkieltäverrattunasolistiin,jokaonperehtynytperinteeseenjaimprovisoi
tyylinmukaisesti.Omaperäisyyttäjamusiikillistaluovuuttatietenkinvaaditaan,kun
improvisoidaanjazz-kontekstissa,muttasolistinomaperäisyydentavoittelunponnah-
24
duslautanatuleeollaperinteenjaomaperäisyydentasapaino.Jazzinperinteisensä-
velkielentuntemusvaikuttaasoittajanmodernimpienjaluovimpienimprovisoitujen
ideoidenmuotoonjasoundiin,sekäniistäonkuultavissaselväyhteysvanhanjauu-
denvälillä,mikätekeeniistähelpomminlähestyttävämpiäsekämiellyttävämpää
kuunnella.Loppujenlopuksisolistintehtäväonsoittaatavalla,jollakuulijapystyy
nauttimaanmusiikistailmanponnisteluja.
VictorWootenkertooTEDTalksvideolla(MusicasaLanguage:VictorWootenat
TEDxGabriolaIsland,2013)erittäinerilaisestalähestymistavastamusiikinjaimprovi-
saationopiskeluun.Wootenvertaaopetuksessaanuseinmusiikkiapuhuttuunkieleen
jakorostaaimprovisaationmerkitystäkielenoppimisessa.Hänkannustaasamaanlä-
hestymistapaanmusiikinjaimprovisaationopiskelussakuinlapsenpuhumaanoppi-
misenprosessissa,koskasilloinkunmepuhumme,meimprovisoimmekielelläem-
mekäajattelekokoajan,ettätämäsanaonverbijatuosubstantiivi.Hänkorostaa
TedTalkissasenmerkitystä,mitenpienilapsipääseejovarhainpuhumaanaikuisten
kanssa,tavallaanjammailemaanammattilaistenkanssailman,ettähäntäkatsotaan
alaspäinvaillatietämystäoikeistalauserakenteistasaatisiitä,mikäsanaesimerkiksi
onverbitaipronomini.Hänkorostaavirheidentekemisenmerkitystä,yksilönva-
pauttailmaistaitseään,kuuntelemisenmerkitystäsekämusiikinympäröimäksitule-
mista.Näinopeteltunahänenmukaansayksilöneiensintarvitseopetellapuhumaan
javastamyöhemminlöytääomaaääntään.
2.7 Transkriptio
Transkriptiollatarkoitetaantässäopinnäytetyössämusiikinkuulonvaraistahahmotta-
mistajatämänpohjaltatehtyänuottia.Transkriptioidentekeminenjaopetteluon
kuulunutperinteisestijazz-musiikinopetteluun,javarsinkinsoolotranskriptioiden
avullapyritäänopettelemaantyylinmukaistafraseeraustasekäsävelkieltä.
Transkriptiovoikäsittääkokonaisenmusiikkiteoksentaiosansiitä.Soolotranskripti-
oitatehdessätarkoituksenaeiolevälttämättänuotintaakokosooloa,vaanesimer-
kiksijokinkohtasoolosta,jokahalutaanjostainsyystätutkiajaomaksua.Perinpohjai-
sentranskriptiontekemiseenliittyykarkeastiviisivaihetta.Prosessialkaanuotinnet-
tavanmusiikin,esimerkiksisoolon,valitsemisellajakuuntelulla.Valinnantaustalla
25
saattaaollakuulijanmieltymysjohonkintiettyynkappaleeseentaiesimerkiksijokin
tiettymusiikillinenilmiö,jotasoolohyvinilmentää.Sooloatuleekuunnellauseitaker-
tojajatavoitteenaonkin,ettäkuulijaosaasenpäässäänkutakuinkinulkoajapystyy
mahdollisestijopahyräilemäänsoolonlevytyksenkera.Sooloontutustuminenetukä-
teenauttaamusiikinsisäistämistä,kokonaisuuksienhahmottamistasekänopeuttaa
transkriptionnuotintamisprosessia.(Liebman;Männistö,2016.)
Toisenavaiheenaonitsenuotintekeminen.Riippuenkäsiteltävänäolevansoolonpi-
tuudestajavaikeudesta,tämävaihesaattaakestäähyvinkinkauanjavaatiapaljon
kärsivällisyyttä.Äänitteenlaatusekäse,kuinkahyvinnuotinnettavainstrumentti
kuuluumiksauksessa,ovatratkaiseviatekijöitätranskriptiotatehdessä.Tavoitteena
ontehdänuotti,jokakuvaamahdollisimmanhyvinsoivaamusiikkia.Kaikkeainfor-
maatiotamusiikistaonkuitenkinlähesmahdotontakirjoittaanuotille.Solistisaattaa
fraseerataesimerkiksihyvinkinrubatomaisesti,jolloinnuottikuvasaattaaollamelko
erilainenverrattunasoivaanmusiikkiin.Yleensäonkinparempi,ettänuotinkirjoittaa
melkosuorastikiinnittämättäsuurempaahuomiotasolistinfraseeraukseen,muutoin
nuottikuvastasaattaatullahyvinvaikealukuista.Sävelkorkeuksienhahmottamisen
apuvälineenätranskriptiotatehtäessäkäytetäänuseinjotaininstrumenttia,esimer-
kiksipianoa.Onolemassamyöserilaisiaohjelmistoja,joidenavullaonmahdollista
loopata,hidastaataimuuttaamusiikinsävelkorkeutta,mikänopeuttaavarsinkinko-
kemattomammantranskriptiontekijänurakkaa.
Kolmasvaiheonmusiikinanalysointi.Analyysintärkeintehtäväonselvittäämusiikin
teoriantuntemuksenpohjalta,mitäsoittajakulloinkinsoittaajamikäajatushänellä
onollutideantaustalla.Analyysilläyritetäänpäästäsoittajanajatuksiintulkitsemalla
nuottiajatutkitaanesimerkiksi,miksihänvalitsijuurikyseisetäänettietynsoinnun
päälle.Analyysilläpyritäänlöytämäännuotistatoistuviamelodisia,harmonisiajaryt-
misiäilmiöitäsekäselvittämään,mikäonominaistajuuritällesoittajallejamiksihä-
nensoittonsakuulostaahyvältä.(Liebman.)
Neljäsvaiheonnuotinnetunmusiikinsoittaminen.Yleensätavoitteenaonjäljitellä
mahdollisimmantarkastialkuperäistääänitettäimitoimallasoundiajafraseerausta.
Tässävaiheessaonhyvämiettiä,mitensoittajaonesimerkiksisormittanutjonkinsä-
26
velkulun,sekämuitasoittoteknisiäasioita.Transkriptiotulisilopultavoidasoittaaul-
koajaajatuksenkanssajopaniin,ettäsitäeiedeserotaalkuperäisestä.(Liebman;
Männistö,2016)
Viimeinenvaiheontranskriptiostasaaduninformaationkäyttöönotto,sisäistäminen
jasoveltaminen.Transkriptioidentekemisenjasoittamisenpohjimmainentarkoitus
onkinsaadakasvatetuksiomaamusiikillistasanavarastoa.Poimitaanomastamielestä
parhaatideatjajatkokehitetäänniitäentisestään.Otetaanesimerkiksitranskriptiosta
jokinfraasijaopetellaansoittamaanseerisävellajeissa(kuvio4)sekäerimoodeissa
(kuvio5).(Männistö,2016.)Tämänjälkeenmusiikillinenideaeioleenääsidoksissa
mihinkääntiettyynsointuun,sävellajiintairekisteriinjasoittajavoisoveltaasitäva-
paasti.
Kuvio4.Esimerkkifraasinsiirtämisestäerisävellajeihin
Kuvio5.Esimerkkifraasinsiirtämisestäerimoodeihin
3 Tutkimuksentoteuttaminen
3.1 Aineistojatutkimuksenkohde
Tätäopinnäytetyötävartenolenkirjoittanutkokonaisuudessaannoin70sivuatran-
skriptioitaAvishaiCoheninsoitosta,jotenotantaavoidaanpitäävarsinkattavana.
Tästäotannastatyöhönonsisällytettyesimerkkejä,jotkahavainnollistavatmielestäni
keskeisimpiämusiikillisiajasoitannollisiailmiöitäCoheninsoitossa.Tutkittavatmu-
siikkikappaleetovatkaikkilevytyksiltäsekäkonserttitaltioinneilta,joissaCohentoimii
27
yhtyeenkeulahahmona.Työeisiiskäsitteleesimerkkejä,joissahäntoimiivainbändin
jäsenenä.KaikkianalysoitavamateriaaliopinnäytetyössäonjokoCoheninsäveltämää
originaalimusiikkiataihänensovittamaansaperinteisempäämaailmanmusiikkia.Mu-
siikkikappaleetonvalittusilläperusteella,ettänekattavatmahdollisimmanlaajalti
erilaisiaesimerkkejäCohenintuotannostasävellyksellisistäsekäsoitannollisistanäkö-
kulmistakatsoen.
TyösisältääesimerkkejäCoheninkontra-sekäsähköbassonsoitosta,janepohjautu-
vathänenvuosien1999-2015välillätekemiinlevytyksiinsekämuutamaanYoutube-
videoon.Suurinosakappaleista,joistaolentehnyttranskription,löytyvätCohenin
julkaisemistaSongbookeista(Songbookvol1,Songbookvol2,GentlyDisturbed-Song-
book)sekäavishaicohen.com-sivustollamyynnissäolevistaleadsheeteistä.Tarkoi-
tuksenaniontuottaatäydentäväämateriaaliajoolemassaolevanmateriaalintueksi.
TranskriptiotantavatCoheninsoitostaseninformaation,mikäpuuttuuleadshee-
teistä.Songbookitsisältävätkappaleidenniinsanotustiuloskirjoitetunosuuden(ra-
kenteen,harmonian,melodian),eivätkäkeskitymillääntavallasoittajiensooloi-
hin/improvisaatioon,jotentekemänimateriaalisekäjojulkaistumateriaalitulevattu-
kemaantoinentoisiaan.
3.2 Aineistonanalysointi
Aineistontuottamisessajaanalysoinnissaonkäytettyedelläesiteltyätranskriptiopro-
sessia.TranskriptioidenkäytännöntekemisenapunakäytiniPadiajaAnytune-appli-
kaatiota.Anytunenavullaonmahdollistaloopatamusiikistakohtia,joitaonvaikea
kuulla.Sovelluksellapystyinmyöstarvittaessahidastamaanmusiikkiakuullaksenitar-
kasti,mitämusiikissatapahtuu.Tavallisestimusiikinhidastamineneioleparaskeino
opetellakappaleita,silläoikeassaelämässäkäänmusiikkieitapahduhidastetusti,
vaanmuusikononkyettäväreagoimaanmusiikkiinreaaliajassa.Koskakontrabasso
onkuitenkinhyvinmatalavireinensoitinsekäsoittajasaattaasoittaapaikkapaikoin
epävireisesti,säästinsekähermojaniettäaikaanisuomallaitsellenioikeudenhidas-
taahankalimpiakohtia.
28
Musiikinhahmottamisenapunanikäytinpääsääntöisestisähköbassoajapaikoin
myöspianoa,mikänopeuttiprosessiahuomattavasti.KirjoitinnuottiasuoraanSibe-
lius7-ohjelmallasamalla,kunblokkasinkappaleita,enkäsiisvielätässävaiheessa
opetellutsoittamaantranskriptiota,vaanjätinsentarkoituksellamyöhemmälle.
4 AvishaiCoheninsoitonanalyysi
4.1 Coheninsävelkieli
4.1.1 Melodinen/modaalinenlähestymistapa
Transkriptioistailmenee,ettäCoheninlähestymistapasoolonsoittoononuseinmo-
daalinen–hänenimprovisointinsaperustuuuseinselkeästivallitsevaanasteik-
koon/moodiin.Kuviossa6onesimerkkikappaleestaSmash,jossaCohenalleviivaaD-
fryygistämoodialäpikokosoolonsapysyentiukastisisälläharmoniassasekäpainot-
taensävellajinperusääntä,kvinttiäjaterssiä.Esimerkkieisisälläyhtäänsävellajinul-
kopuolistaääntä.Esimerkistäonhavaittavissa,ettäCohenkeskittyyD-fryygisenmoo-
dinsoittamiseeneikäniinkäänjokaisensointuvaihdoksenmerkitsemiseen.Tämäjoh-
tuumyössiitä,ettäkappaleensointuvamppipyrkiiilmentämäänfryygistämoodia.
HarmonialiikkuuD-fryygisenmoodinneljänensimmäisensointuasteenvälilläylös
alasIm-IImaj7-IIIm-IV7-IIIm-IImaj7.
Kuvio6.EsimerkkiD-fryygisenmoodinkäytöstäkappaleessaSmash
29
Transkriptioistailmeneemyös,ettäCohenpyrkiisooloissaansoittamaanuseinsoin-
tuprogressionelisointukulunsoinnutselkeästiesiinkäyttäenasteikkopohjaista
pientäliikettä,jokapohjautuusekunteihinjatersseihin.Kuviossa7onkappaleen
Calm(albumiltaDuende)ensimmäinensoolo-chorusbassosoolosta.Kuviossaonha-
vainnollistettu,mitenCohenmerkitseejokaisensoinnunpysyentiukastikappaleen
harmoniassasekäsoittaahyvinmelodisestijakäyttäähyväksipientäintervalliliikettä.
PunaistenlaatikoidensisälläolevatsäveletedustavatCoheninsoittoaniidenkohdalla
oleviensointujenaikana.Laatikoidensisälläolevatympyröimättömätsäveletovat
kunkinsoinnunkolmisoinnunsäveliä,ympyröidytovatasteikonmukaisiamelo-
diasäveliä,javihreissäneliöissäonhavainnollistettukolmisointualaajemmatsoin-
tusäveletjalisäsävelet.KJmerkintätarkoittaakromaattistajohtosäveltä,jokoylä-tai
alapuolista.
Kuvio7.Esimerkki1kappaleestaCalm
30
Analyysistäkäyilmi,ettäCoheninimprovisaatiotässäesimerkissäonharmonisesti
todellayksinkertaistajasuoraviivaista,mikätuliilmimyössuurimmassaosassatran-
skriptioita.Coheninimprovisointiperustuuläheskokonaankolmisoinnunäänilläpe-
laamiseensekäasteikonmukaisiinkuljetuksiin.Häntähtääpääsääntöisestisointu-
vaihdoksessauudensoinnunkolmisoinnunsävelilletäyttäenvälitasteikonmukaisilla
sävelillä.Varsinaistensointusäveltenulkopuolisistasävelistänooni(9)onyleisin,mitä
Cohenkäyttää.TämäonvarsinkinCalmkappaleenharmoniankohdallaluontevava-
linta,koskakappalepohjautuupääsääntöisestikolmisointuihin,eikänelisointuihintai
niitälaajempiinsointuihin.Esimerkin27tapauksesta15kertaakolmisoinnunulko-
puolinensävelolisoinnunnooni.Kromatiikkaasekäsointusäveltenkoristeluaesiintyy
vainmuutamassatapauksessa.
Kuviossa7Cohenaloittaafraasinsataitähtääsointuvaihdoksessapääsääntöisestiuu-
densoinnunperusäänelletaikkaterssille.Ylläolevassaesimerkissäon32sointua,
joistaCohensoittaasoinnunensimmäiseksiääneksiperusäänen12kertaa(n.38%)
jaterssin14kertaa(n.44%),eliyhteensä26kertaa(n.82%tapauksista).Soinnun
kvintiltäalkaviasointuvaihdoksiaesiintyi4kertaa(n.12%)jamuita(1kplseptimiltä,
1kplpieneltänoonilta)2kertaa(n.6%).NäinsoittamallaCohenalleviivaavahvasti
kappaleenharmoniaasekäpainottaasointuvaihdoksia.Jopapitkätkinfraasitonra-
kennettutällätavalla,kutenesimerkiksikuviossa8,jossaonnostettuesilleviimeinen
fraasitahdeissa12-15.
Kuvio8.Esimerkki2kappaleestaCalm
Cohenaloittaafraasintahdissa12Ab-soinnunperussäveleltä,jonkajälkeenhänsoit-
taasoinnunterssiltäalkavanasteikonmukaisenkuljetuksentähdätenseuraavantah-
din(13)ensimmäisensoinnunEb-duurinterssille.Tahdin13soinnunEb-duurikoh-
dallahänsoittaaensinsoinnunterssinjakvintin,jonkajälkeenhäntähtääseuraavan
soinnunFmterssillesoittaensilleylä-jaalapuolisenjohtosävelen.Fm-soinnunaikana
31
Cohensoittaalyhyenmelodiakulun(b3-1-2-b3),jokaviesulavastiseuraavansoinnun
D7kvintille,minkäpäällehänsoittaakolmisoinnunsäveliäkäyttäensoinnun5-1-3-5
sävelet.Tahdissa14soinnunD7kvinttitoimiikromaattisenajohtosävelenäsoinnunG
terssille,jaG-duurinpäälleCohenkäyttääjälleenvainkolmisoinnunsäveliä3-5-1.
SeuraavallesoinnulleCmentäessähänsoittaaetuheleenäD-sävelenilmentäennäin
sekuntiliikettäsoinnunCterssilleE.Tahdissa15CohensoittaaC-soinnunterssiltä
alaspäinasteikonmukaisestimerkatenmyössävelenBb(jollahänviittaaF-mollindo-
minanttiinC7-sointuun)jatähdätensoinnunFmterssille.CohenlopettaafraasinFm-
soinnunperussävelelle.
EsimerkissäCohenintapasoittaasointuprogressionläpitapahtuupääosinsoittamalla
sointuvaihdoksetsekunti-intervallein(suuritaipieni)jajokoylä-taialapuoleltalähes-
tyen.31:stäsointuvaihdoksesta23tapahtuusekunti-intervallein(74%).Tällaisesta
soitostatuleehyvinmelodinenvaikutelma,jasoittosoljuueteenpäinvaivattomasti.
VaikkaCohensoittaakinlähespelkästäänCm-asteikonsäveliäasteikkomaisesti,niin
analyysistäkäyilmi,ettäsoittoonhyvinharkittuaeikävainasteikonpäämärätöntä
soittoaedestakaisin,koskajokainenuusisointutuleemerkittyäsointusävelellä.
Toinenesimerkkiaiheestaonkuviossa9,jossaonnuotinnettunakappaleenAbouta
Treebassosoolonensimmäinenosa,jajokaonjaettulaatikoihinsamaantapaankuin
kuvioiden7ja8soolo.TranskriptiostanouseeesiinsamatilmiötkuinkappaleenCalm
soolosta.Läheskaikissatranskriptioissaolihavaittavissasamatrendi:Cohensoittaa
vahvastiharmoniansisässä,käyttääsamanlaistasävelkieltäjamerkitseeselkeästi
sointuvaihdoksetpainottaenkolmisoinnunääniä.Kuvion928soinnustahänsoittaa
ensimmäiseksiääneksisoinnunperusäänen7kertaa,terssin9kertaajakvintin7ker-
taa.
Eronanouseeesille,ettätässäesimerkissäCohenjättäätulkintanimukaankolme
kertaaselkeästijonkinsoinnunhuomioimattajailmentäänäissäkohtaaselkeästipi-
dempäälinjaa.Soinnut,jotkahänjättäämerkitsemättä,onympyröitynuotissa.Jokai-
sessanäissätapauksissaCohensoittaapidempäälinjaakäyttäensävellajinperusas-
tetta(Ebm).
LäpisoolonsaCohenkäyttääsävellajinensimmäisenasteenkohdallajokoluonnol-
lista,harmonistataimelodistamolliasteikkoa,mikäviittaaniinsanotunyhdistetyn
32
mollinkäyttöön.Esimerkiksitahdissa2CohensoittaaEb-melodisenmollinviidettä
astettavastaavaasointuailmentävänasteikon(Bb-miksolyydinenb6)lopettaensen
varsinaisensoolo-osuudenensimmäiselleiskulleBb-äänelle,jonkajälkeenhänaloit-
taaseuraavanfraasinsävellajinperusääneltäalleviivatenharmoniassaV-Iliikettä.
Tahdin3voitulkitajokoharmonisenmollinilmentämiseksitaivaihtoehtoisestivoi-
daanajatella,ettäCohenkoristeleeperusääntäensinalapuolisellakromaattisella
johtosävelellä,jaettätahdintoisiksiviimeinenääniCbeivarsinaisestiviittaaEb-mol-
linb6-säveleen,vaanonjoseuraavansoinnunAb-mollinterssi.Molemmattulkinnat
ovattässätapauksessayhtäoikeita.Tahdissa12CohenjättääAb-mollisoinnunmer-
kitsemättäjasoittaakokotahdinEbm7-soinnunsäveliäviitatennäinjokoluonnolli-
seentaivaihtoehtoisestidooriseenEb-molliin.Varsinaisiasointukorvauksiaeitässä
esimerkissäolekuinaivanviimeisetkaksiääntä,joillaCohenviittaasijaisdominantti
D7-sointuun,jokaviekappaleenseuraavanosionensimmäisellesoinnulleDb7(eiku-
viossa).
Kuvio9.AnalyysikappaleestaAboutaTree
33
4.1.2 Johto-jakohdesävelenkäyttö
Yleinentekniikkasoolon,melodiansekämyösbassolinjojensoitossajakoristelussa
onlähestyäkohdesäveliä(yleensäsointusäveliä)kromaattisillajohtosävelillä,joko
ylä-taialapuolisilla,pääasiassasekunti-intervallein.Johtosäveleteivätvälttämättä
oleosasointuajasaattavatollavallitsevansävellajinulkopuolisiasäveliä.Cohenin
sooloissatätätekniikkaaesiintyymyösusein.Kuviossa10onesimerkkikappaleesta
Calm,jossatahdissa5Ab-soinnunpäällesoitettuH-ääniviekromaattisestialaspäin
seuraavantahdinEb-soinnunkvintilleBb-äänelle.
Kuvio10.Esimerkki3kappaleestaCalm
Kuviossa11onhyväesimerkkisointusäveltenkoristelustaalapuolisiakromaattisia
johtosäveliähyödyntämällä.Tahdissa44CohenkorvaaF7-soinnunsävellajinI-as-
teellaBb-mollillajasoittaaennenjokaistakolmisoinnunsäveltäalapuolisenkromaat-
tisensävelen.TässätapauksessamyössävellajinmukaisensävelenCvoidaanajatella
olevankromaattinenjohtosävelBbm-soinnunterssilleDb-äänelle.Samantekniikan
käyttäminenjatkuumyöstahdin45kohdalla,jossaCohenalleviivaaEbmmaj7-soin-
tuaaloittaensenmyösjoedeltäväntahdin44viimeiseltäsäveleltäD.
Kuvio11.Esimerkki1kappaleestaAmethyst
Kuviossa12onmyösesimerkkikromaattisenjohtosävelenkäytöstäkappaleestaPun-
chaPuncha.CohensoittaasävelilleE,C,AjaGalapuolisetjohtosäveletjakaen8-
osatrioleitaneljänryhmiin.Äänivalinnoistavoidaanpäätellähänenviittaavanjoko
34
harmoniassatässäkohtaavallitsevaanCmaj7-sointuun(soittamallaCmaj13-murto-
sointua),taivaihtoehtoisestivoidaantulkitahänensoittavanAm7-sointuakokokaksi
tahtia(harmoniaonmenossaAm7-soinnulletahdin41puolessavälissä).Toinenesi-
merkkisamastakappaleestaonesitettykuviossa13,jossaCohensoittaasävellajin
kvintillejohtosäveltäläheskolmentahdinajan8-osatriolirytmillä.
Kuvio12.Esimerkki1kappaleestaPunchaPuncha
Kuvio13.Esimerkki2kappaleestaPunchaPuncha
Kuviossa14onerittäinhyväesimerkkijohtosäveltekniikankäytöstäkahdeksantah-
dinajan.EnsimmäisetneljätahtiaCohenpainottaatahdinensimmäistäjakolmatta
iskua,jonkajälkeenhänpitäämelodisenideansamana,muttajaksottaasenrytmi-
sestikolmenneljäsosansarjoihin.Sointusäveletonkuviossaympyröity,janiiden
suhdesointuunonmerkittynumeroinniidenyläpuolella.Kuviostakäyilmi,ettäCo-
hentoistaajohtosävel-sointusävelkaavaaläpikokoesimerkinlukuunottamatta
kahta(laatikoitua)tapausta.Tahdissa41CohensoittaasäveletA-Bb,minkävoidaan
tulkitaedustavanpidempäälinjaa,johonkuuluuvieläseuraavantahdinkaksiensim-
mäistäääntä.Tällöinvoidaanajatella,ettähänsoittaasäveleltäAkromaattisennou-
sunkohdesävelelleH.Toinenpoikkeavaesimerkkionlaatikoitutahdissa47.Sävelten
C#jaD#voidaantulkitaedustavanH7-sointua,jokaondominanttitahdin48soin-
nulleE7(sus4).NäintulkittunaCohensoittaaH7-soinnunnooninC#jaterssinD#,joka
onjohtosävelsoinnunE7(sus4)perussävelelleE.Coheneikuitenkaansoitatuotape-
russäveltä,vaansiirtyysoittamaanE7(sus4)soinnunterssiä.
35
Kuvio14.Esimerkki1kappaleestaRemembering
Toinenyleinentapalähestyäkohdesäveltä(pääsääntöisestisoinnunsäveltä)onsoit-
taasekäala-ettäyläpuolinenlähestymissävel.Useintapanaonsoittaakohdesäve-
leennähdenyläpuolinendiatoninensävelsekäalapuolinenkromaattinenjohtosävel
taikkaympäröidäkohdesävelmolemminpuolinkromaattisesti.Kuvion15tahdissa13
CohentähtääFm-soinnunterssillesoittaenensinkromaattisenyläpuolisenjoh-
tosävelenAjasenjälkeenalapuolisenkromaattisenjohtosävelenG,jokaonmyös
sillähetkellävallitsevansoinnunEbterssi.
Kuvio15.Esimerkki4kappaleestaCalm
Kuviossa16Cohenkäyttäätätätekniikkaakolmekertaaensimmäisenkahdeksantah-
dinaikanakappaleenAboutaTreesoolossa.Tahdissa5voidaantulkita,ettäCohen
jättäähuomioimattasoinnunBb/FjasoittaasoinnunEbmterssille(Gb)ensinyläpuo-
lisendiatonisensävelenAbjasenjälkeenalapuolisenjohtosävelenF(Fonsoinnulle
Ebmnooni,muttasenvoidaantulkitaolevanmyösjohtosävelterssille).Täysinvas-
taavatilannetoistuutahdissa8.VaikkaAb-sävelonkintässäkohtaavallitsevansoin-
nunperusääni,voidaantulkita,ettäCohentähtääseuraavansoinnunterssillekäyt-
täenkyseistätekniikkaa.Tahdissa9tämäilmiötoistuu,jaCohentähtääseuraavan
tahdinEbm-soinnunperusäänelle.TälläkertaasointuBb/Ftuleemyösilmennettyä
hänensoittaessasoinnunkvintin(F)jaterssin(D),jotkavievätseuraavansoinnun
EbmsekäsävellajinperusäänelleEb.CraigButterfieldpäätyiväitöskirjassaTheimpro-
visationallanguageofNiels-HenningØrstedPedersen:Aperformancestudysiihen
36
johtopäätökseen,ettäPedersenkäyttäätätätekniikkapääsääntöisestikohdesävelen
ollessajokosoinnunperussäveltaiterssi.TämäsamapitipaikkansamyösCohenin
kohdalla,kutenkuvioissa16,17ja18ilmenee.Tosintapauksia,joissakohdesävelenä
olikvintti,esiintyimyöstranskriptioissa.Tästävoidaanpäätellä,ettäCohentähtää
pääsääntöisestijollekinsoinnunkolmisoinnunsävelistäaivan,kutenhänmuutenkin
improvisaatiossaanpainottaa.
Kuvio16.EsimerkkikappaleestaAboutaTree
Kuviossa17onesimerkkitekniikankäytöstäsoinnunperusäänellekappaleessaRe-
membering.KuvionsoinnunF#dim7voidaantulkitaolevansoinnunH7b9ylärakenne,
jolloinC-sävelonsoinnunpieninooni,jaBb-säveljohtosävelsoinnunperusäänelleH.
Kuvio17.Esimerkki2kappaleestaRemembering
Kuviossa18onvieläyksiesimerkkitekniikankäytöstä:Eb-duurikolmisoinnunterssin
GjakvintinBbkauttasoinnunFmterssilleAb.
Kuvio18.EsimerkkikappaleessaCalm-LiveatNancyJazzPulsation2015
37
4.1.3 Reharmonisointi
VaikkaCohenilleominaistaonpääsääntöisestimelkotiukastikappaleenharmonian
sisälläsoittaminen,esimerkkejäsijaissointujensoittamisestaelireharmonisoinnista
esiintyimyöstranskriptioissa.Tästäparhaimmatesimerkitilmenivätkappaleen
Smashlive-levytyksenAsIs…LiveattheBlueNoteversiossa.SoolonpohjanaonD-
fryygistämoodiailmentäväsointuvamppi(Dsus4–Ebmaj7–F7–Gm–F7–Ebmaj7),
jokapysyysamanaläpikokosoolon.Tämänkaltainenstaattinensointuvamppionkin
varsinhyväalustalähteäsoittamaanulossävellajistaniin,ettäsoolopysyymielen-
kiintoisenaharmonianpysyessäyksinkertaisenajamuuttumattomana.
Kuviossa19onesimerkkiCoheninuudelleenharmonisoinnistasoolonsaaikana.Co-
henmerkitseetahdissa19kappaleenetumerkkienmukaistasävellajia(kappaleon
varsinaisestikirjoitettuD-fryygiseenasteikkoon)soittamallaGm(add9)-soinnun,joka
johtaalyhyehkööndominanttiketjuun.VälidominantiltaA7siirrytäänG-mollisävella-
jindominantilleD7,jostaCohenjättääseptimiäänensoittamatta,mikäjohtaayhden
tahdintauonjälkeentakaisinG-mollimurtosoinnulle,jokaalkaasoinnunkvintiltä.
Kuvio19.Esimerkki1kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
Vastaavanlaisestaajattelutavastalöytyyesimerkkihiemanmyöhemminsamastasoo-
lostakuviossa20.Tahdeissa33-34CohensoittaaG-mollindominantinD7-sointuail-
mentävääasteikkoa(G-harmonisenmollinviidettäastetta),jonkahänpurkaaG-mol-
lilletahtiin35.Tahdin36puolestavälistäCohenaloittaajälleendominanttiketjun
soittaenpuolentahdinmittaisenA7-murtosoinnun,mikäjohtaaG-mollindominan-
tilleD7ilmanseptimiätahdissa37.TulkintanimukaanCohenviittaasointuunD7,
vaikkajättääkinseptiminsoittamatta.Kuvion21tahdissa38Cohenpysyyedelleen
D7-soinnullasoittaenpuolentoistatahdinmittaisenasteikon(jollahänviittaajälleen
38
etumerkinmukaiseensävellajiin,G-molliin),tälläkertaamelodisenG-mollinviidettä
astetta.Tahtien39ja40taitteeseenCohensoittaaG-duurikolmisoinnun,jokaviittaa
hetkellisestiD-dooriseentaiD-melodiseenmolliin(koskasesisältääsävelenH,joka
onD-mollillesuuriseksti),muttapalaatahdin40toisellaneljäsosallasävellajintooni-
kalleD-fryygisellemoodille.
Kuvio20.Esimerkki2kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
Kuvio21.Esimerkki3kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
Yleinentapalisätäharmoniaasointukulkuunonsoittaadominanttisointujatainiitä
ilmentäviäasteikoita.Kuviossa22onesimerkkidominanttisoinnunlisäämisestähar-
moniaan.Cohensoittaaesimerkintahdeissa35-36Am-soinnulledominanttisoinnun
E7b9vastaavanasteikon(E-miksolyydinenb2b6),jokajohtaaAm-soinnunkvintille
tahdissa37.
Kuvio22.EsimerkkidominattisoinnunlisäämisestäsoolossakappaleessaBalladforanUnborn–LiveatJazzinMarciac2014
39
Sointujenhuomioittajättäminenjapidemmänmelodialinjanajatteleminen/soittami-
nensensijaannäkyyCoheninsooloissausein.Kuviossa23onesimerkkikappaleesta
LoBaiomVeloBalyla,jossatahdeissa21-22Cohensoittaasävellajin(Bb-duuri)toisen
asteenmoodiaC-dooristaläpisointuprogression(IIm-V7-!maj7-V/VI)ajatellenmo-
daalisesti.HänsoittaaainatahdinjokaiselleiskullejonkinCm7-soinnunsävelistä
(merkittylaatikoin)jatäyttäävälitasteikkoasoittamalla,näinalleviivatenvahvasti
Cm7-sointuajaC-dooristasoundia.Kuvion23laatikoidenyläpuolelleonmerkitty
kunkinsävelensuhdeCm7-sointuun.Tahdissa23onesimerkki,jossaCohenjättää
merkitsemättäEb-duurisoinnunjasoittaasensijaankokotahdinharmonisenG-mol-
linviidettäastetta(viittaaasteikkoonD-miksolyydinenb2b6)käyttäenmyöskro-
maattistaalapuolistajohtosäveltäsoinnunkvintille.Tahdin23sävellajindominantti
purkautuujohtosävelenvälitykselläperusäänelleseuraavaantahtiin.Tahdista24al-
kavakahdenjapuolenoktaavinmittainenG-melodisenmollinsoittaminenonmyös
hyväesimerkkiasteikkopohjaisestaajattelutavasta–CoheneimerkitsesoinnunD7b9
pientänoonia,säveltäEb,lainkaan,vaansoittaatämänkohdallasävelenE(suuri
sekstisoinnulleGm).
Kuvio23.EsimerkkikappaleestaLoBaiomVeloBalyla
Kuviossa24onmyösyksiesimerkkikappaleestaBalladforanUnborn,jossaCohen
soittaakokoesimerkinläpiF#m7b5-sointuahuomioimattasointukiertoa.Varsinkin
sävelenCsoittaminensoinnunF#m9/Apäälleviittaatähänajattelutapaan,sillä
sointusisältäisikirjoitetunharmonianmukaanmuuntamattomankvintin,sävelenC#.
40
Kuvio24.EsimerkkikappaleestaBalladforanUnborn
Kuvioissa25ja26onkappaleestaAmethystkaksiesimerkkiäbassosoolosta,kuviossa
25esimerkkiensimmäisestäkierrostajakuviossa26soolontoisestachoruksesta.
MolemmissaesimerkeissäCohenjättääGb7-soinnunmerkitsemättäjaviittaakahden
tahdinajanF7-sointuun.Kuvion25tahdeissa7-8Cohensoittaalaskevankromaatti-
senlinjansoittamallaensintahdin7ensimmäiselleiskullesävellajindominantinF7
perusäänenjatahdissa8ensimmäiselleiskulleF7-soinnunterssin.Tämänjälkeenhän
purkaalinjanseuraavantahdin(tahti9onkuvionulkopuolella)sävellajintoonikasoin-
nun(Bbm)terssille.Coheninajatuksenaonolluttodennäköisestitähdätäkunkintah-
dinensimmäiselleiskullesoinnunsävelillejatäyttäävälitkromaattisesti.Tässäesi-
merkissähänluomyössamallamielenkiintoisenrytmisenkuvion,sillätahdit7ja8
ovatrytmiäajatellentoistensapeilikuvia.
Kuvio25.Esimerkki2kappaleestaAmethyst
KuviossaXCohensoittaatahdeissa23-24Cb-kokosävelasteikkoasointujenGb7jaF7
päälle.Koskakokosävelasteikkoonsymmetrinenasteikkojasenjokaiseltasäveleltä
alkavaasteikkoonomakokosävelasteikkonsa,jotensillävoidaankatsoaolevanvain
yksimooditaiettäkaikkimooditovatidenttiset.TästäsyystäCb(enharmonisestiH)
kokosävelasteikkovoidaanajatellaolevansamakuinF-kokosävelasteikko,jasiksi
voidaantulkita,ettäCohensoittaaF-kokosävelasteikkoa,muttaaloittaasenylinouse-
valtakvartilta.Kuviopurkautuutahdissa25(kuvionulkopuolella)soinnulleBbm6jo-
honCohensoittaapariäänenäsoinnunperusäänenjaterssin.
41
Kuvio26.Esimerkki3kappaleestaAmethyst
4.1.4 Pentatoniikankäyttö
Pentatonistenasteikoidenkäyttäminensoolonsoittamisessaantaahyväävaihtelua
sointupohjaisen(esimerkiksikolmisointu)jaasteikkopohjaisenimprovisoinninrin-
nalle.Koskakolmisoinnunsävelilläimprovisointiantaakulmikkaansävynjohtuen
suuristaintervalleista,jaasteikkopohjainenajattelutapapuolestaanjohtaahelposti
pieniinintervalliliikkeisiin,antaapentatoniikankäyttöhyvänvälimaastonnäidenkah-
denvälille.Kolmisointusisältääyhteenoktaaviin4säveltä(1,3,5,8),kuntaasdiato-
ninenasteikkosisältää8säveltä(1,2,3,4,5,6,7,8)–tuplatenenemmänkuinkolmi-
sointu.Pentatoninenasteikkoonkinjuurinäidenkahdenvälimaastostasisältäenyh-
teenoktaaviin6säveltä(esimerkiksiduuripentatoninensävelin1,2,3,5,6,8).Penta-
toninenasteikkopitääsiissisälläänasteikkomaistapientäliikettäsekäkolmisoinnuille
ominaisiaisompiaintervallihyppyjä,janäinollensilläonomauniikkisoundinsa.
(Crook,1991,109.)
Cohenkäyttäämyöspentatonisiaasteikoitauseinimprovisaationsavälineenäosana
soolojaan.Transkriptioissailmenipitkiäkinjaksoja,joissahänkäyttiimprovisaationsa
pohjanapääosinpentatonisiaasteikoita.Kuviossa27onkappaleenAniMaaminbas-
sosoolonensimmäiset20tahtia.Soolontaustallaonharmoniassaviidentahdinsoin-
tuvamppiBbm-Db7-Gbmaj7-Fm/Ab,Fm/Gb-F7(Im-bIII7-bVImaj7-Vm/3/b6-V7).Co-
henkäyttääläpikokoesimerkinpääosinBb-mollipentatonisenasteikonsäveliä(Bb,
Db,Eb,F,Ab)lukuunottamattasäveltäC(Bb-molliasteikonsekunti),jotahänkäyttää
F7-soinnunyhteydessämerkkaamaansoinnunkvinttiä,sekäsäveltäEtahdissa14,
jokatoimiijohtosävelenäF-äänelle.
42
Kuvio27.EsimerkkiBb-mollipentatonisenasteikonkäytöstäkappaleessaAniMaa-min
Kuvioon27onmerkittykunkinsävelensuhdesillähetkellävallitsevaansointuunnu-
meroinsäveltenalapuolella.Kuviostakäyilmi,mitenkäyttämälläyhtäpentatonista
asteikkoaCohenintuleekäytettyäenemmänsointujenlisäsäveliäimprovisoinnissaan
kuinkuvion28esimerkissä.Sointuvaihdoksiinhänsoittaapääsääntöisestijotakinne-
lisoinnunsäveltä.
Kuviossa28onsamantyylinenesimerkkitapauskuinkuviossa27kappaleestaAurora.
CoheninsooloesimerkissäperustuupääsääntöisestiB-mollipentatonisenasteikon(B,
D,E,F#,A)käyttöön.Koskaharmonianrytmionkaksisointua/tahti,jaharmoniasi-
sältääuseampiaerisointuja,yhdistäähänmyöspentatonisenasteikonulkopuolisia
säveliämerkatessaankappaleenharmoniaa.Samaantapaankuinkuviossa27Cohen
käyttäämyösB-mollipentatonisenasteikonulkopuolistasäveltäC#(B-molliasteikon
sekunti)varsinkinsoinnunA-duuri(V/bIIIm)kohdallailmentämäänsoinnunterssiä.
CohenkeskittyyesimerkissäpääosinkäyttämäänselkeästiB-mollipentatonistasoun-
diasitähiemanvarioidenjavälilläsoittaensenulkopuolisiasäveliä,kutenesimerkiksi
tahdissa5,jossahänmerkitseesävellajindominantinF#soittaensenpäälleB-melo-
disenmollinviidettäastettavastaavansoinnunF#7b6kuvaavanasteikon(F#-mik-
solyydinenb6)ensimmäisetneljäsäveltä.Pentatoniikanyhdistäminensooloissa
muuhunsävelkieleen,kutendiatoniseen,modaaliseenjasointupohjaiseenajatteluta-
43
paan,onkinyleisempijajopamusikaalisempilähestymistapasoolonsoittoon.Pelkäs-
täänpentatoniikkaakäyttämälläsaattaasoolostatullahelpostimekaanisen,teknisen
jamielikuvituksettomankuuloinen(Crook,1991,110).
Kuvio28.EsimerkkiB-mollipentatonisenasteikonkäytöstäkappaleessaAurora
KappaleessaHandsonitesiintyiuseitaesimerkkejä,joissaCohenkäyttipentatonisia
asteikoitaimprovisoinnissaan.KappaleessaCohensoittaasähköbassoa,japentato-
nistenasteikoidenkäyttöjuurisähköbassonkanssaonhyvintavallistajohtuenniiden
helpostahahmottamisestajasoittamisestakyseiselläinstrumentilla.Pentatonisetas-
teikotovatuseinensimmäisiäasteikoita,joillaaloittelevasoittajaopetteleeimprovi-
soimaanjohtuenesimerkiksisiitä,ettäneeivätsisällävahvojadissonansseja.Kuvion
29tahdeissa7-8onesimerkkiG-duuripentatonisenasteikonkäytöstäG/A-soinnulle
laskevassalinjassa.Tahdin6viimeistenHsävelienvoidaantulkitaolevanjoosaas-
teikkoa,janeedustavatV-IliikettäsävelelleE,jostaCohenaloittaalinjansa.
Kuvio29.Esimerkki1pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit
Kuviossa30Cohenliikuttaamollipentatonistaasteikkoakromaattisestialaspäinsoin-
tujenGbmaj7/AbjaF/Gpäälle.Cohenviittaatahdissa20soittamallaCm-pentato-
nistaasteikkoaennemminkinAbmaj13-sointuunkuinharmonianmukaiseen
44
Gbmaj7/Ab-sointuun,sillähänensoittamansakuviosisältääsävelenG,jokaviittaAb-
maj7pohjaiseensointuun.CoheninvoidaantulkitasoittavanCm-pentatonistaAb-sä-
velenterssiltä,jolloinCm-pentatonisenasteikonsäveltensuhteetAb-säveleenovat
C-3,Eb-5,F-13,G-maj7,Bb-9–näinollenAbmaj13-soinnunkaikkisävelet.Täsmäl-
leensamailmiötoistuutahdissa21vainpuolisävelaskeltaalempaa,eliCohensoittaa
F/GpäälleHm-pentatonistajälleenjättäenhuomioimattaF-sävelenjanäinviitaten
Gmaj13-sointuun.Cohenkäyttääsamaakuviotapuolikkaansävelenerotuksellatah-
deissa20ja21(merkattumustillalaatikoilla).Tällainensamanmuodonsiirtäminen
onkinvarsinominaistajuurisähköbassonsoitossajohtuensoittimenluonteesta.Tah-
dissa22Cohenjatkaavieläkolmanteenmollipentatoniseen,jokavoidaantulkitasä-
veltenperusteellaolevanjokoFm-pentatoninentaimyösBb-mollipentatoninen,
minkäCohenvainlopettaasäveleenC,jokaeikuuluBb-mollipentatoniseen,vaan
viittaisienemmänFm-pentatoniseen.Tulkintasiitä,ettäCohensoittaaBbm-pentato-
nistatässäkohtaaonperusteltu,koskanäintulkittunamollipentatonistenfraasien
käyttökromaattisestilaskevassalinjassaolisilooginen.
Kuvio30.Esimerkki2pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit
Kuviossa31onesimerkkisamankonseptinkäytöstä,jossaCohensoittaaensinFm-
pentatonistalisätensiihennoonin(sävelenG)soinnunGbmaj7/Abpäällejasiirtääsa-
maakuviotapuolisävelaskeltaalaspäinjasoittaaEm-pentatonistalisätennoonin(F#-
sävel)soinnunF/Gpäälle.Tälläkinkertaahänviittaamolempiensointujenkohdalla
Maj13-soundiin.
45
Kuvio31.Esimerkki3pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit
KappaleenHandsonitkohdallapentatoniikankäyttösoolossapohjautuusamaansä-
velkieleenkuinkappaleenteema.Kuviossa32onosaCoheninsoolosta,jossahänsi-
teeraakappaleenmelodiaasoittaensenosanasooloamuunyhtyeenkanssa.
Kuvio32.Esimerkki4pentatoniikankäytöstäkappaleessaHandsonit
4.1.5 Fraseeraus
Cohenintapafraseeratavaihteleekappaleestariippuentodellarytmisestiskarpista
hyvinvapaaseen,rytmisestilöyhään,joparubatomaiseentyyliin.Hänenrubatomai-
nenfraseeraustyylinsäsaattaaollaperuaklassisenmusiikintavastatulkitamelodiaa.
(Abbey,2011).Tällaistarubatomaistafraseeraustaonhyvinvaikeaanuotintaaeksak-
tistivastaamaansoivaamusiikkia,jauseinseeiedesoleperusteltua,sillänuottiku-
vastatuleetäsmällisestinuotintamallauseintodellasekavajavaikeastiluettava.
Transkriptioissailmeni,ettäCohenkäyttäärubatomaistafraseeraustapaahyvinusein
läpikokosoolonsa,taikkaosanasitä.Tällainenfraseeraustapaluokelluvanjalaula-
vanvaikutelman,kunhänfraseeraajokaistafraasiaeritavallaantaenniillejokaiselle
eloajaomankaraktäärin(Abbey,2011).Parasesimerkkitällaisestalähestymistavasta
fraseerauksessailmenikappaleenCalmalbuminDuendeversiossa,jossaCohensoit-
taaduettonapianistiNitaiHershkovitsinkanssa.Yhtyeenkokoonpanosekäkappa-
leenluonnesaattavatollamyöstekijöitä,miksiCohenkäyttäätätälähestymistapaa
46
soolossaan.Kuviossa33ontästäesityksestäesimerkkinäsoolonensimmäinencho-
rus.NuottionhyvinlikiarvoinenesitysrytmisestiCoheninfraseerauksesta,jaolen
pyrkinytesittämäänsiinäsen,mikäajatusCohenillaontodennäköisestiollutfraasien
taustalla.Suosittelenehdottomastikuuntelemaanmyössoivanesimerkin,jostaku-
vion33transkriptioontehty,jottaCohenintapafraseeratailmeneeparemmin.Co-
henkäsitteleerytmiäerittäintaitavastijalaulavastiitseäänivalintojenollessamelko
suoraviivaisetjayksinkertaisethänenpysytellessääntiukastiharmoniassasisässä.
Kuvio33.EsimerkkirubatomaisestafraseeraamisestakappaleessaCalmalbumilta
Duende
CohenillaontäysintoisenlainenlähestymistapakappaleenCalm-LiveatNancyJazz
Pulsation2015live-esityksessä,jossahänfraseeraaläpikokoesityksenrytmisesti
erittäintiukastimuutamaafraasialukuunottamatta.Live-esityksenhiemannope-
ampiesitystemposekäyhtyeenkokoonpano,jossatälläkertaaonmukanamyös
47
rumpali,saattavatollatekijöitä,jotkaovatvaikuttaneenCoheninerilaiseenlähesty-
mistapaansoolossaan.Kuviossa34onbassosoolonensimmäinenchorusCalmkappa-
leenlive-versiosta,jossaCohenfraseeraarytmisestihuomattavastitiukemminkuin
albuminDuendeversiossa,jatälläkertaanuottikuvavastaamelkotarkastisoivaaesi-
merkkiä.
Kuvio34.EsimerkkifraseerauksestakappaleessaCalm-LiveatNancyJazzPulsation
2015
Cohensoittaarytmisestimyöstiheämmänsoolonjasoittaaesimerkiksikuvion34
tahdeissa9ja11-1216-osatrioleihinpohjautuviakuvioita(joitaesiintyimyössoo-
lossamyöhemmin),mitäeiesiintynytalbumiversiossa.Albumiversion8-osatrioleihin
sekäpisteellisiin16-osiinpohjautuviakuvioitaesiintyimyösselkeästivähemmänlive-
versiossa.Sävelkielionmolemmissasooloissasama,jaCohensoittaatässäkinesimer-
kissätiukastisisässäharmoniassakäyttäenpääasiassamelodisiaasteikkopohjaisia
kulkuja.
48
Hyväesimerkkikahdenedellämainitunfraseeraustavanyhdistämisestäsamansoo-
lonaikanailmeniGentlyDisturbedalbuminavauskappaleessaSeattle.Tämänsoo-
lonsaCohenjakaaselkeästikahteenosaanfraseerauksenkannaltaajatellen.Kuviossa
35onsoolonalkupuoliskoltaesimerkki,jossaCoheninfraseerausonjälleenrubato-
maistajarytmisestilöyhää.Hänsoittaaalkupuolensoolostaanpainottaensoittoaan
selkeästikahteen3/4-tahtilajinpäälle,jokalisääentisestäänsoitonilmavaajakellu-
vaatunnettayhdessärytmisestivapaanfraseerauksenkanssa.
Kuvio35.Esimerkki1kappaleenSeattlefraseerauksesta
Kuviossa36onkappaleenSeattletaitekohtasoolossa,jonkajälkeenCohenmuuttaa
fraseeraustyyliääntoiseensuuntaan.Tahtien23-26aikanaCohensoittaa8-osatriolei-
hinperustuvan”pyyhkäisyn”,jonkajälkeenseuraavatfraasitkokoloppusoolonrytmi-
sestitiukasti.Hänpainottaamyösloppusoolonajan3/4-tahtiasoittaenpitkiä8-osa-
kulkujajaluodennäinkontrastiasoolonalkuunnähden.
49
Kuvio36.Esimerkki2kappaleenSeattlefraseerauksesta
Coheninsooloissakäviilmiuseinpolyrytminenajattelu.Useassatranskriptiossa,
etenkinkappaleissa,joidentahtilajion3/4,Cohenfraseeraasooloaanajatellenselke-
ästikahteen(kaksivastaankolmea).HänmainitseekinBassPlayerlehdenartikkelissa
pitävänsäerityisenpaljonkaksivastaankolmefiiliksestä(Goldsby,2010,30).Kuvi-
ossa37onkappaleenPunchaPunchabassosoolonensimmäisettahdit.Kappaleon
kirjoitettusongbookkiin3/4-tahtilajiin,jatämäonkinselkeästikappaleenpulssi
alussa,muttakappaleenedetessämelodiaajaharmoniarytmiäonsovitettupaikoin
kaksivastaankolmefiilistäajatellen.BassosoolonaikanaCohenfraseeraaselkeästi
ajatellenkahteen,jamuukinbändilähteealleviivaamaantätärytmiikkaa,jostatulee
kuvitelma,ettätämämetrinenmodulaatioonennaltasovittua.Kuviossa37onkirjoi-
tettusoolonalku4/4-tahtilajiin,koskaCohenjamuuyhtyesoittaaselkeästikahta
kolmenpäälle,jasiksi,ettäCohenrakentaafraasinsasiten,ettävoidaantulkitahä-
nenilmentävänennemminkin4/4-tahtilajia(neljäävastaakuutta)kuin2/4-tahtilajia
(kaksivastaankolme).Nuottikuvaonmyösnäinkirjoitettunaselkeämminluettavissa.
Elialkuperäisenkirjoitusasun3/4-tahtilajinneljäsosansuhdekuvion4/4-tahtilajin
neljäsosaanon .Onmyösperusteltuakirjoittaasoolotähäntahtila-
jiin,koskakokosooloonsoitettukokoyhtyeentoimesta2/4-fiiliksellä,luukuunotta-
mattamuutamaafraasia,joissaCohenselvästiviittaafraseerauksellaankirjoitettuun
3/4-tahtilajiin.
50
Kuvio37.Esimerkki3kappaleestaPunchaPuncha
Kuviossa38onsamaosasoolostakuinkuviossa37,muttaesimerkkionkirjoitettual-
kuperäiseen3/4-tahtilajiinvertailunvuoksi.
Kuvio38.Esimerkki4kappaleestaPunchaPuncha
Kuviossa39onesimerkkibassosoolosta,jossaCohensoittaatriolipohjaistalinjaavii-
taten3/4-tahtilajiin.Laatikoihinonmerkitty3/4-tahtilajiniskuthavainnollistamaan
tätäilmiötä,sekäkuviossa40onsamaosasoolostakirjoitettu3/4-tahtilajiin.
Kuvio39.Esimerkki5kappaleestaPunchaPuncha
51
Kuvio40.Esimerkki6kappaleestaPunchaPuncha
4.2 Soolojentehokeinot
4.2.1 Motiivitjayhtäläisyydetsoolojenvälillä
Rytmistentaimelodistenmotiivienkäyttösooloissaonhyvinyleinenilmiöjazz-musii-
kissajakaikessaimprovisoidussamusiikissa,jatätätekniikkaamyösCohenhyödyn-
tääsoitossaan.Motiivienkäyttäminen,kehitteleminenjasisällyttäminensooloihin
antaaniihinsisältöä,eikäsooloolevainpäämäärätöntäsoittelua.Kuviossa41onal-
kuosakappaleenAniMaaminsooloa,jossaonesimerkkejämotiivienkäytöstä.Tah-
tien1-3ja6-8fraasitovatrytmisestisekämelodisestilähesidenttiset.Tahtien11-13
fraasiontämänsamanmotiivinvariointia,muttasiinäonhavaittavissasamanta-
paistarytmiikanjamelodiankäsittelyä.Tahdit5ja10ovatmyöslähesidenttisetkes-
kenäänjatoimivatkohotahteinatahdeille6ja11.
Kuvio41.EsimerkkikappaleestaAniMaamin
52
Kuviossa42onesimerkkikappaleenSmashbassosoolonalusta,jotaCohenlähteera-
kentamaantoistamallaedeltävänosionloppua:bassosoolonkolmeensimmäistä
ääntäovatidenttisetsooloaedeltävänmelodialinjanviimeisenkolmenäänenkanssa.
Cohenkäyttäätätäkolmenäänenlaskevaalinjaamotiivina,jotahänvarioialoittaen
linjanasteikonerisäveliltä.Hänsoittaamotiiviaaloittaensenpääsääntöisestijoko
tahdinkolmanneniskunjälkimmäiseltä8-osalta(tahdeissa1,3ja6),aivankutenal-
kuperäinenmelodiakin,taikkatahdintoiselta8-osalta(tahdeissa3,4,7ja8).Hän
aloittaakuvionainajokosävellajinterssiltä(tässätapauksessaF-ääneltä)taisävella-
jinsekstiltä(tässätapauksessaBb-ääneltä).
Toinenselkeämotiivi,jotaCohentoistaakuviossa42,onnähtävissätahdeissa2,5,9
ja13.Hänsoittaatahtien1-13jokaisenfraasinpäätteeksisamanhypynperusääneltä
kvintille.Ensimmäisenfraasinollessasamakuinedeltävänosionviimeinentahti,
kaikkimuutfraasitpäättyvätneljäntahdinmittaisensointukierronensimmäiselle
tahdillelähesidenttisesti.
Kuvio42.Esimerkki1kappaleenSmashalbumiversiosta
CohenaloittaamyössamanSmashkappaleenbassosoolonlive-levylläAsIs…Liveat
theBlueNotesamallafraasillakuinalbumiversiolla.Aloituksenjälkeenhänlähteeke-
hittelemäänideaahiemaneritavallasoittamallapidemmänfraasin,muttapäättää
senmyössamaantyyliinasteikonperusääneen,tälläkertaavainoktaaviamatalam-
malle(kuvio43).
53
Kuvio43.Esimerkki4kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
KappaleenSmashkahdenversionvälilläilmenimyösmuitaesimerkkejä,joissaCohen
käyttääsamaaideaahiemaneritavalla.Kuvioissa44ja45esiintyylyhytmelodinen
idea,jokalöytyymolemmistaesimerkeistä:hyppyperusääneltäseptimille,muuta-
manäänenmelodialinja(C-Bb-A-C,kuviossa44tämätoistuukaksikertaajakuviossa
45kerran),jonkajälkeenCohensoittaaG-mollikolmisointuaalaspäin.Kummassakin
esimerkissähänsoittaasamanmelodisenidean,muttavarioisitärytmisestierilailla.
Kuviossa44hänsoittaaideanhiemanpitempänäsekärytmisestihitaampanakuin
kuvion45esimerkissä.
Kuvio44.Esimerkki2kappaleenSmashalbumiversiosta
Kuvio45.Esimerkki5kappaleestaSmashlive-albumiltaAsIs…LiveattheBlueNote
Vastaavankaltainenhyväjaselkeäesimerkkisamanmelodisenideanrytmisestävaih-
telustaeriesiintymistilanteissailmeneekappaleenDreamingkahdessaerilive-tallen-
teessa.Kuvioissa46ja47onkahdenerilive-tallenteenbassosoolojenensimmäiset
tahdit,joissaCohenlähteerakentamaansoolojaanaloittaennesamallamelodisella
idealla.Linjojenäänetovatidenttisetlukuunottamattaaloitussäveltä:kuviossa46
54
linjanaloitussävelonvallitsevansoinnunterssi,kuntaaskuviossa47seonsoinnun
nooni.
Kuvio46.EsimerkkikappaleestaDreaming,soolonaloitusfraasi,versiossaAvishaiCo-hen–”Dreaming”LiveatNancyJazzPulsations2015
Kuvio47.EsimerkkikappaleestaDreaming,soolonaloitusfraasi,versiossaAvishaiCo-hen–Dreaming|NilüferCazTatili
TarkastelinnäidenkahdenDreamingesityksenlisäksivieläkahtamuutaYoutubessa
olevaalive-esitystäsamastakappaleestakuulonvaraisestiilman,ettäteinniistä
nuottikuvaa.Kaikistaneljänversionbassosooloistalöytyihyvinpaljonyhtäläisyyksiä,
vaikkaesitystenvälilläonaikaajopavuosia.Soolotsisältävätsamojamelodisiaja
rytmisiämotiiveja,sekäjokaisessasoolossaCohenkäyttimyösperkussiivisia
tekniikoita.Eräshyvinilmeinenyhtäläisyyskaikissasooloissaolise,ettäkappaleenB-
osaanmennessäCohensiteerasijokakertakappaleenmelodiaajajäikoristelemeen
javarioimaansitäkokoloppusoolonajaksi,joskuspidemmäksiaikaajajoskus
lyhyemmäksi.Hänsoittaamyösjokakertaennensoolonsaloppuapianonkanssa
unisonossapienenpätkänkappaleenmelodiaajalopettaasenjälkeensoolonsa.
Kuvioissa48jaXonesitettykappaleenDreamingkahdenerilive-esityksenbassoolon
AjaBosantaite,jossaCohensiteeraakappaleenmelodiaavarioidensitärytmisesti.
55
Kuvio48.EsimerkkikappaleestaDreaming,osienAjaBtaite,versiossaAvishaiCohen–”Dreaming”LiveatNancyJazzPulsations2015
Kuvio49.Esimerkki2kappaleestaDreaming,osienAjaBtaite,versiossaAvishaiCo-hen–Dreaming|NilüferCazTatili
Dreamingkappaleenesimerkeistävoidaanjohtaapätelmä,ettäCohenonsuunnitel-
lutetukäteensooloihinsajonkinlaisenkaarentaikkarakenteenjatoistaasitähieman
varioidenesityskerrastatoiseen.Sooloissaesiintyyelementtejä,joitahäntoistaaesi-
tyksestätoiseen.ToinenhyväesimerkkitästäonkappaleenHandsonitbassosoolot
albumiversiossasekäkahdessalive-esityksessä,jotkalöytyvätYoutubesta–toinen
ruotsalaisenBohuslänbigbandinkanssa(BohuslänBigBand&AvishaiCohenTrio-
"Handsonit")jatoinenpienemmänkokoonpanonkanssa(AvishaiCohen-'Handso-
nit').Tämänkinkappaleenkohdallasooloistalöytyysamaasävelkieltä,samojalickejä,
kappaleenmelodiansoittoasekäsoittotekniikoita.KaikissakolmessaesityksessäCo-
henkäyttäämyösslap-tekniikkaasähköbassonsoitossa.Tämäntekniikankäyttöon
hänelleharvinaista,enkäolehavainnuthänenkäyttäväntätätekniikkaakuinmuuta-
mankappaleenyhteyessä,mikäviittaasiihen,ettäseonollutennaltaharkittuteho-
keinojuuritämänkappaleenkohdalla.Kuviossa50onkappaleenHandsonitalbumi-
versionsoolostaosuus,jossaCohenkäyttääslap-tekniikkaa.Live-versioissaslapin
käyttöolialbumiversioonnähdensuuremmassaroolissa,muttapohjautuisamanlai-
siinkuvioihin.
56
Kuvio50.KappaleenHandsonitbassosoolonslap-osuus
Kuviossa51onesimerkkikappaleestaRemembering,missäCohenniinikäänottaa
soolonsaalkuunideanselkeästikappaleenpiano-osuudestasamaantapaankuinkap-
paleessaSmash.Ennensooloabassojapianonvasenkäsisoittavatsamaabassolin-
jaa,japianonoikeakäsisoittaaA-ääntäurkupisteenomaisesti.Cohenirtautuubasso-
kuviostajaaloittaasoolonsasamallaideallakuinpianonmelodiajaalkaavarioidasitä
rytmisesti.Tämänansiostasiirtymäsooloononhyvinluontevankuuloinenjaideavai-
kuttaaennaltasuunnitellulta.
Kuvio51.Esimerkki3kappaleestaRemembering
Cohenpalaasamassasoolossavielämyöhemminsamanideanääreen.Hänvarioime-
lodiaarytmisestitiheämminalkaensoittaalopultatriolipohjaistarytmiä.Tämäjohtaa
uuteenideaan,jossahänsoittaaosuudenlopuksi8-osatriolianeljänryhmissä(kuvio
52).
57
Kuvio52.EsimerkkimotiivinkehittelystäkappaleessaRemembering
Coheninsooloissailmeniuseitaesimerkkejärytmistenmotiivienkäytöstäjakehitte-
lystä.Kuviossa53onCoheninsoolonensimmäisettahditkappaleestaBalladforan
Unborn–LiveatJazzinMarciac2014.Cohenkäyttääsoolonsaalussamotiivinakol-
menäänensarjaa,jotahänvarioirytmisestisäveltenkestollasekämistäkohtaatah-
tiahänaloittaakuvion.Cohenkeskittyytämänrytmisenmotiivinkehittelyynkoko
kappaleenensimmäisenosanajanseuratenäänivalinnoillaantiukastikappaleenhar-
moniaa.
Kuvio53.EsimerkkirytmisenmotiivinkäyttämisestäkappaleessaBalladforanUn-born–LiveatJazzinMarciac2014
58
Kuviossa54CohensoittaakappaleenRememberinglive-versiossaselkeänrytmisen
ideansoittaenjohtosäveliäsoinnunsävelille.Tahdit41-44hänpainottaatahdinen-
simmäistäjakolmattaiskua,jonkajälkeenhänlähteekehittelemäärytmiätahdeissa
45-48pitäenharmonisenideansamana.Hänluojännitettäsoittamalla3/4kestävää
kuviota4/4-tahtilajinpäälle,toistaakuvionneljäkertaa(merkittylaatikoin),jonkajäl-
keenhänsiirtyyseuraavaanideaan.
Kuvio54.Esimerkkirytmisenmotiivinkehittelystälive-versiossaAvishaiCohen–Re-
membering
Kuviossa55onesimerkkirytmisenmotiivinkäytöstäsekvenssinomaisestikappa-
leessaElCapitanandtheShipatSea.EsimerkissäCohensoittaakolmeiskuakestol-
taanolevaakvartteihinpohjautuvaasekvenssiä4/4-tahtilajinpäälle.Hänaloittaaku-
viontahdintoiseltaiskultajalopettaasenneljännentahdinensimmäiselleiskulle.Co-
hensoittaatämänsekvenssinmuunyhtyeenpitäessätauonjasaaaikaanefektin,
ettäkappaleessatahtilajivaihtuisi3/4-tahtilajiksi.
Kuvio55.EsimerkkirytmisestäsekvenssistäkappaleessaElCapitanandtheShipatSea
Kuviossa56onesitettyvastaavanlainenesimerkkirytmisestäsekvenssistä(3/4mit-
tainenkuvio4/4-tahtilajinpäälle)kappaleessaRemembering,jossaonmyössama
melodinenkuvio.
59
Kuvio56.EsimerkkirytmisestäsekvenssistäkappaleessaRemembering
Kuviossa57onesimerkkirytmisenmotiivinviemisestäläpikokosoolonkappaleessa
NuNu.Cohentoistaanopeaarytmistäkahden16-osanjayhden8-osankuviotaläpi
soolonsa.HänsoittaaAb-sävelenjaG-sävelenkäyttäenpull-offtekniikkaajaimitoi
tälläefektimäiselläkuviollaoudilletyypillistäilmaisuatahdeissa4-6,8,12ja14.Oudi-
maisensoundinimitoiminentässäesimerkissäonkinvarsinperusteltua,silläkappa-
leessayhtyeenkokoonpanoonkuuluumyösoud.Soolokoostuupääosinkappaleen
basso-riffinvarioinnista(tahdeissa9-16)jatämänrytmisenefektinsisällyttämisestä
riffiin.Tahdeissa17-21Cohensoittaasooloonsajaksonmurtosointuja,jonkajälkeen
hänpalaavieläaikaisemminesittelemäänsärytmiseenmotiiviinsoittaentälläkertaa
lyhyenmelodisenkulunsamaanrytmiikkaanpohjautuen.
Kuvio57.KappaleenNuNubassosoolo
60
4.2.2 Urkupisteenkäyttö
Vaikkaurkupisteellätarkoitetaankinvarsinaisestipaikallaanpysyvääbassosäveltä,
tarkoitetaansillätässätyössämyössooloissaselkeästitoistettavaasäveltä.Urkupis-
teenkäyttöilmeneeuseinCoheninsoolojenpohjaltakirjoitetuissatranskriptioissa.
Cohenkäyttääurkupistetekniikkaatuodakseenjonkinrytmisenideanparemmin
esillesoolossaan.Urkupisteenkäyttöonmyöserittäinhyvätehokeinolisätäharmo-
nistajännitettä,jaseonkinuseinbasistienhyödyntämätehokeinobassolinjojensoi-
tossa.Tavallisestibasistijääsoittamaanurkupisteenäjokosävellajinperusääntätai
kvinttiälisätennäinjännitettäkappaleeseen,kappaleenharmoniankulkiessanor-
maalistieteenpäin.Kuvioissa58,59ja60Cohensoittaajuurisävellajinperussäveltä
urkupisteenäosanasoolojaan,sekäkuviossa60sävellajinEb-duurinsekstiäelisä-
veltäC.TämänkinvoidaanajatellaolevanEb-duurinrinnakkaissävellajinC-mollinpe-
russävel.KappaleenmelodiatässäkohtaaperustuupaljoltiC-sävelentoistoon.
Kuvio58.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaElli
Kutenesimerkeistäkäyilmi,perustuuCoheninurkupisteenkäyttöpääosinrytmiseen
variointiinsekäpieneenmelodiseenliikkeeseen.Cohenkoristeleemyösuseinpedaa-
liääntäpienilläintervalleilla,kutenesimerkiksikromaattisellaalapuolisellajohtosäve-
lellä.Kuvion58tahdeissa37-38jakuvion60tahdeissa73-76onesimerkkitästälä-
hestymistavasta.
61
Kuvio59.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaRemembering
Kuviossa58,59,60ja61kaikissaesimerkeissäCohenonvalinnuturkupistesävelensä
myösniin,ettäsetukeekappaleenharmoniaa.Kuviossa58urkupisteFonmyössoin-
tuvampinF-Bbm/Fbassosävel,jakuvion60urkupisteConsointujenAbjaAb7duuri-
terssi,soinnunAm7b5molliterssi,soinnunGm7(sus4)kvarttijasoinnunCmpe-
rusääni.Kuviossa59urkupisteAonsoinnunAmperussävel,soinnunF#dim7molli-
terssi,Dm6/FsoinnunkvinttijasoinnunE7(sus4)kvartti.
Kuvio60.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaDreaming-live
62
Kuviossa61CohensoittaaurkupistettäEbensintahdit1-6,soittaasittentahteihin7-
8fillinjapalaasittenurkupisteensoittamiseentahdeissa9-12.UrkupisteEbonsoin-
nunEbmperussävel,soinnunDb13noonijasoinnunB13terssi(Ebonenharmoni-
sestisamasävelkuinD#,jokaonsoinnunB13terssi).SoinnunBb7#9aikanaCohenei
soitaurkupistettäEb,vaansoittaafillintahtiin8.Tämäjohtuutodennäköisestisiitä,
ettäsävelEbonsoinnulleBb7#9puhdaskvarttijanäinollenniinsanottuvältettävä
sävel.Tässäkohtaavältettäväsäveldissonoisivahvastisoinnunterssinkanssajahä-
märtäisisoinnuntehoa.
Kuvio61.EsimerkkiurkupisteenkäytöstäkappaleessaElCapitanandtheShipattheSea
4.2.3 ”Rytmisetpyyhkäisyt”
TässäopinnäytetyössäpyyhkäisyillätarkoitetaanCohenilleominaisia,yleensätriolei-
hintai16-osiinpohjautuviapyrähdysmäisiäjanopeitalaskeviasävelkulkuja.Nicholas
Abbeykäyttäätästäilmiöstäenglanninkielistätermiä”rhythmic´wipes´”
tutkimuksessaanAspectsofrhythminthemusicandimprovisationsinsixpiecesby
bassistAvishaiCohen.Pyyhkäisytpohjautuvatsinähetkenävallitsevaanharmoniaan
sopivaanasteikkoonjaperustuvatpääsääntöisestisekunti-intervalleihin.Pyyhkäisyt
ovatluonteeltaanhyvinspontaaneja.PyyhkäisyilläCohenjaksotteleesoolojaanja
erotteleeideoitatoisistaan,esimerkiksikuviossa62Cohensoittaakyseisen”pyyh-
käisyn”kappaleessaSmashikäänkuinpisteeksisoolonensimmäisenideankehittelyn
päätteeksijasiirtyysenjälkeenuuteenideaanjasenkehittelyyn.(Abbey,2011,43.)
63
Kuvio62.Esimerkki”pyyhkäisystä”tahdeissa14–15kappaleessaSmash
Cohenkäyttääsamaa”pyyhkäisyä”myöhemminsamassasoolossasilläerotuksella,
ettähänaloittaakuviontahdintoiseltaneljäsosaltakolmannensijaan(kuvio63).
Tälläkertaapyyhkäisyilmaiseekokosoolonpäättymisen,jonkajälkeenCohensiirtyy
soittamaansointujahuiluäänin,mikäonmerkkimuillesoittajille,ettäkappaleon
päättymässä.
Kuvio63.Esimerkki”pyyhkäisystä”tahdeissa39-40kappaleessaSmash
Hyväesimerkki”pyyhkäisyn”käytöstäsoolonjaksottamiseksilöytyykappaleesta
Seattle(kuvio64):
Kuvio64.Esimerkki”pyyhkäisystä”tahdeissa23-26kappaleessaSeattle
TässäsoolossaCohenfraseeraajaksonennenpyyhkäisyä(tahdit1-22)hyvinrytmi-
sestilöyhästi,lähesrubatomaisesti,sekäselkeästiajatellen3/4-tahtilajiakahteen.
Cohensoittaatahdeissa23-26pyyhkäisyn,jokaerottaaloppusoolonfraseerauksenja
rytmiikankäytönkannaltaselkeästi.Tahdista27eteenpäinkokoloppusoolonhänfra-
seeraarytmisestihyvintiukastisoittaenpitkää8-osalinjaaselkeästiajatellennytkap-
palettakolmeen.Esimerkkejäpyyhkäisyjenkäytöstäilmeniuseassasoolossajaniiden
funktiooliainasamankaltainen:erottaajokinsoolontaikappaleenosataiideatoisis-
taan.Esimerkiksikuviossa65Cohenmerkitseekappaleenuudenosanpyyhkäisyllä:
64
Kuvio65.Esimerkki”pyyhkäisystä”kappaleessaBalladforanunborn
Kuvioissa66ja67esimerkkejätekniikankäytöstäkappaleessaAniMaamin:
Kuvio66.Esimerkki1”pyyhkäisystä”kappaleessaAnimaamin
Kuvio67.Esimerkki2”pyyhkäisystä”kappaleestaAnimaamin
CohenkertooBassPlayerlehden(Goldsby,2010)haastattelussaopiskelleensakaikki
RayBrowninjaPaulChambersinkoskaansoittamatlickitopetellessaankontrabasson
soittoa,mikäonkuultavissa”pyyhkäisyiden”käytössä.RayBrownkäsitteleekirjassa
RayBrown´sbassmethod(1963)kappaleessaRhythmpatternswithdropsvastaavaa
ilmiötäwalkingbasslinjojenyhteydessä.Brownpuhuukirjassaandropeistajaantaa
esimerkkejä,mitentasaista4-osapulssiarikotaanrytmisestidroppienavulla.Cohenin
käyttämienpyyhkäisyjenvoidaanajatellaedustavansamaakonseptiavainhieman
jatkokehiteltynä.
Coheninvarsinkinsähköbassonsoitolletyypillinenpiirreonmyösvastaavanlainen
nopeiden”pyrähdysmäisten”sävelkulkujenkäyttö,joissaonselvästikuultavissavah-
vastiJacoPastoriuksenvaikutus.VarsinkinPastoriuksenuranloppupuolellatekemät
65
levytyksetsisältävätsooloja,jotkakoostuvatkatkonaisestasoitostajapitkältipyräh-
dysmäisistäjanopeistahänelletyypillisistä16-osa-lickeistä.
CoheninsoolostakappaleessaHandsonitonkuultavissavahvastisamojaelementtejä
kuinPastoriuksensoitossa.Soolosisältäälähesyksinomaannopeita16-osiinpohjau-
tuviatoisistaanirrallisiakuljetuksiatailickejä,hyvinsamaantyyliinkuinesimerkiksi
PastoriuksensooloWeatherReportinkappaleessaHavona.Pastoriuskäyttääsoolos-
saanpaljonpentatonisialickejä16-osanuotein(kuvio68):
Kuvio68.KatkelmaJacoPastoriuksensoolostayhtyeenWeatherReportkappaleessaHavona
Nopeisiin16-osiinpohjautuvienlickiensekäpentatoniikankäyttöHandsonitinsoo-
lossaonluontevavalinta,koskakappaleenteemaperustuumyössamoihinelement-
teihin.
Kuvio69.EsimerkkipentatonisestakuljetuksestakappaleessaHandsonit
66
4.3 Huiluäänten/sointujenkäyttö
KävinläpiCoheninkokoomallanimelläänjulkaisemantuotannonjapoiminesiin
kaikkikappaleet,joissahuiluääntenkäyttöonmielestänimerkittäväosakappaletta.
Havaitsin,ettäCohenhyödyntäähuiluääniäpääasiassasähköbassonkanssa,vaikka
esimerkkejämyöskontrabassonsoitossailmeni.Hänenlähestymistapansahuiluää-
niensoittoononkaikissatranskriptioissaharmoninen,eikäniissäilmennythuiluää-
nilläsoitettujaosioita,joitavoitaisiinajatellamelodiana.Cohenkäyttäähuiluääniä
sävellyksellisenäelementtinäläheskaikissaesimerkeissäjauseintilanteissa,joissa
bassosoittaayksinääntaitoimiiainoanasäestävänäsoittimena,kutenkappaleissa
Simplemelody(kuvio70)jaIt’sbeensolong(kuvio71).Cohensoittaatyypillisesti
murtosointujasäestäessäänlaulusolistiahuiluäänillä.Kuviossa72onvieläyksi
esimerkkimurtosointujenyhdistämisestähuiluääniensoittoonkappaleenSmash
loppuosiostabassosoolonjälkeen.
Kuvio70.EsimerkkihuiluäänienjamurtosointujenkäytöstäkappaleessaSimpleme-lody.Kuvionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisenhelpotta-miseksi.
Kuvio71.EsimerkkihuiluäänienjamurtosointujenkäytöstäkappaleessaIt’sbeensolong.Kuvionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisenhelpotta-miseksi.
67
Kuvio72.EsimerkkihuiluäänienjamurtosointujenkäytöstäkappaleessaSmash.Ku-vionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisenhelpottamiseksi.
Tyypillinentapahyödyntäähuiluääniäharmonian/sointujensoitossaonsoittaajokin
tavallinenäänisoinnunpohjasäveleksijasoittaajäljelläolevillavapaillakielilläsoin-
nunmuutsävelet.Tämäontekniikka,jonkapioneerinävoidaanpitääJacoPasto-
riusta.Huiluääntenkorkeansoinninjabassonmatalanrekisterinansiostanäinsoitet-
tuihinsointuihinsaatehtyälaajojahajotuksia,jotkasoivaterittäinhienostibassolla
(Novick,1980,12).TätätekniikkaaCohenhyödyntääjokaisessatähännostetussaesi-
merkissä,jossahänsoittaahuiluääniä.Kuviossa73onosakappaleenBasssuite#3
part.2introsta,jokailmentäähyvinhuiluäänilläsoitettujaleveitäsointuhajotuksia.
Kuvio73.EsimerkkileveistäsointuhajotuksistakappaleessaBasssuite#3part.2.Ku-vionhuiluäänetontransponoituoktaaviaalemmashahmottamisenhelpottamiseksi.
Kolmisointujalaajempiensointujensoittaminenbassollaasettaahaasteitavarsinkin
käytettäessä4-kielistäbassoa,jotaCohenkinkaikissatämänopinnäytetyönesimer-
keissäkäyttää.Koskasäveliäonmahdollistasoittaakerrallaanvainyksiperkieli,on
nelisointujalaajempiasointujasoitettaessaviimeistäänjätettäväjoitakinsoinnunsä-
veliäsoittamatta.Tosinjonelisointujasoitettaessajätetäänuseinsoinnunmuunta-
matonkvinttisoittamattajapyritäänsoittamaansoinnunpohjasävelsekäkarakte-
risävelet:esimerkiksimolliseptimisoinnusta(m7)soitetaantavallisestiperussävel,
terssijaseptimi.Tällöinsoinnunluonnetuleeilmi(kuvio74ja75).
Kuvio74.EsimerkkityypillisistähajotuksistaGm7-soinnullebassolla
68
Kuvio75.EsimerkkiCoheninkäyttämistäm7-sointuhajotuksistakappaleessaIt´sbeensolong
Vähennettytaiylinousevakvinttiluonnollisestipyritäänuseinmerkkaamaansointu-
hajotuksessa,jottasoinnunfunktiotuleeilmi.Esimerkiksim7b5-soinnussaontärkeää
sisällyttäävähennettykvinttimukaansointuhajotukseen,jottasesaadaanerottu-
maanm7-soinnusta(kuvio76).
Kuvio76.EsimerkkisointuhajotuksistaEm7b5-soinnulle4-kieliselläbassolla
Haasteitahuiluäänilläsoittamiseenantaamyösse,ettätietytäänetsoivatvaintie-
tyilläkielillä.Kuviossa77onesitettykaikkiteoriassamahdollisethuiluäänetkultakin
kieleltä.Käytännössäkuitenkinvarsinkinsähköbassollasoitettaessajoperusäänestä
kolmeoktaaviajaterssiäkorkeammathuiluäänetovattodellavaikeitasaadasoimaan
selkeästijanäinollenvaikeahyödyntää.
69
Kuvio77.Luonnollisethuiluäänetkultakinkieleltä
TämätuleeilmimyösCoheninsoitossa,silläkorkeinhuiluääni,mikätranskriptioissa
ilmenee,onG-kielelläsoitettukolmeoktaaviakorkeampisoivag2.Tämäntakiatie-
tyssäsävellajissasoitetutsoinnuttaimelodiakulutonvaikeaataijopamahdotonta
transponoidasellaisenaantoiseensävellajiin.Muuttamallasointuhajotuksiaonkui-
tenkinuseinmahdollistasaadasoitettuasointuja/taivastaavantehoinensointu
käyttäenhuiluääniätoisessasävellajissamuuttamattasoinnunfunktiota.
Kuviossa78onesitettymaj7taijokinvastaavantehoinensointukaikissa12-sävella-
jissa.Kuviosisältääyhdenesimerkinmahdollisistahajotuksistakussakinsävellajissa,
jotkaovatmielestänitavallisimpia,helpoitensoitettaviajaparhaitenkutakinsointua
ilmentäviäesimerkkejä.Sävellajistariippuenonmahdollistasoittaauseitakineriha-
jotuksiatietyillesointulaaduille(kuvio79).
70
Kuvio78.Esimerkkimaj7taivastaavantehoisensoinnunsiirtämisestäjokaiseensä-vellajiinhuiluääniähyväksikäyttäen(Novick,1980,35-60)
Kuvio79.EsimerkkiCmaj7-soinnunerihajotuksistahuiluääniähyödyntäen(Novick,1980,35-60)
Kuvioihin78ja79alarivillef-avaimelleonkirjoitettusoinnunperusäänitavallisena
painettunaäänenäjayläviivastolleg-avaimelleonkirjoitettusoinnunloputsävelet
huiluääninäsoitettuna.Viivastojenvälissäolevatnumerotilmoittavatkyseisensoin-
nunhuiluääntensuhteenperussäveleen,mahdollisetlisäsävelethajotuksissaonmer-
kittysulkuihin.Suluissaolevatkirjaimetnumeroidenalapuolellailmaisevat,miltäkie-
leltäkukinhuiluäänituleesoittaa,jottakyseinensointuhajotusonmahdollistato-
71
teuttaa.Hajotuksetontehtyniin,ettäneovatvielätoteutettavissa4-kieliselläsähkö-
bassolla.Sointuhajotukseteivätsisällähuiluääniä,jotkasoivatkorkeammaltakuin
kaksioktaaviajapientäseptimiäkunkinkielenperussävelestä(kuvio77),jotenne
ovatvielämelkohelpostisoitettavissa.
Cohenkäyttäätämänopinnäytetyönkaikissaesimerkeissävainluonnollisiahuiluää-
niä,eikätranskriptioissailmennytesimerkkejäkeinotekoistenhuiluääntenkäytöstä.
Transkriptioistailmenee,ettäCohensuosiitiettyjäsointuhajotuksiakappaleestatoi-
seen,mikäjohtuumyössiitä,ettäkyseisetkappaleetmenevätsamastasävellajista
(D-duurista)taisävellajeista,jotkaovathyvinlähelläD-duuriaja/taisisältävätyhteisiä
sointuja.Kuvioon80olenkerännytyhteenesimerkkitranskriptioistakaikkisoinnut,
jotkasisältäväthuiluääniä.
72
Kuvio80.Coheninkäyttämätsoinnut,jotkasisältäväthuiluääniäsoitettuna4-kieli-selläsähköbassolla.Huiluäänetonmerkattu”timantein”jaovattransponoituoktaa-viaalaspäinhahmottamisenhelpottamiseksi.
Kuviosta80käyilmi,ettäkaikkisointuhajotukset,joitaCohenkäyttää,koostuvatkol-
mestasävelestä:yhdestäpainetustasävelestäjakahdestahuiluäänestä.Läheskaikki
kuvion80soinnutonrakennettuniin,ettäsoinnunpohjasävelonsoitettuA-kielellä
jahuiluäänetD-jaG-kielillä.VainkappaleessaBasssuite#3part2esiintyisointuja,
73
jotkaolirakennettumuullatavalla.Käytettäessäainoastaankolmeaääntäsoinnun
rakentamiseentäytyyvalitasoittavatäänettarkkaan,jottahaluttuharmoniasaadaan
selkeästisoitettua.Tästäjohtuenjoissaintapauksissasoinnunvoitulkitairrallisena
ainakinkahdellaeritapaa,sillointäytyytarkastellakappalettalaajemminjayrittää
päätellä,mitäsäveltäjä/soittajasiinäkohtaatarkoittaa.Esimerkiksikappaleessa
SmashCohensoittaabassoäänenFpäällehuiluääninääänetA:njaD:n(kuvio81).Tä-
mänsoinnunvoitulkitajokoF6soinnuksiilmankvinttiätaiD-mollisoinnunters-
sikäännökseksi–tässätapauksessamolemmatovatyhtäoikeitatulkintojaaiheesta.
Kuvio81.EsimerkkikappaleestaSmash
4.4 Tekniikat
4.4.1 Oikeankädentekniikat
Jazz-musiikissatavallinentapatuottaaääntäbassollaonsoittaaoikeallakädellä”piz-
zicato”elinäppäillen.TämäonmyösCohenpääasiallinenäänenmuodostustapa.Hä-
nenpizzicato-soittonsaeikuitenkaanolemillääntavallatunnistettavataitavallisuu-
destapoikkeava,jotaolisiaiheellistakäsitellätässätyössälaajemmin.
Pizzicatonlisäksioleellinenosakontrabassonsoittotekniikkaaon”arco”elijousella
soittaminen.Varsinkinklassisessamusiikissajousellasoittaminenonpääasiallinen
tapatuottaaääntä.Jazz-musiikissajousenkäyttämineneimyöskäänoletavatonta,
muttaselkeästipienemmässäroolissakuinpizzicato-soitto.Useatjazz-basistitkäyttä-
vätjousta,muttauseinmelkoyksitoikkoisestisoittaenpääsääntöisestipitkiäääniäja
hyödyntämättäsenkokopotentiaalia.
Historiatunteemyösbasisteja,jotkaovattunnettujajousenkäytönsolistisienmah-
dollisuuksienhyödyntämisestä.YksivarhaisistaesimerkeistäonSlamStewart(s.
74
1914).StewartkehittipersoonallisentavansoittaasoolojakuultuaanviulistiRayPer-
rynsoittavansooloasekälaulavansamaanaikaanunisonossasooloaan.Stewartty-
kästyitähänsoundiinjasovelsisamaatekniikkaabassonsoittoonsa.Hänsoittisooloa
jousellasamaanaikaanlaulaensoittamaansaoktaaviakorkeammalta–johtuenbas-
sonmatalastarekisteristä–jatästätulihänentavaramerkkinsä.Toinenmerkittävä
soittaja,jokamyöshyödynsijousitekniikkaasooloissaan,oliJimmyBlanton.Blantonin
levytyksetDukeEllingtoninkanssasisältäväthyviäesimerkkejähänenjousenkäytös-
tään.KokoelmalevylläDukeEllington:Solo,DuetsandTriosBlanttonsoittaakappa-
leissaBodyandSoul,SophisticatedLadyjaMr.J.B.Bluespitkätsoolothyödyntäen
sekäpizzicato-ettäjousisoittoa.(Goldsby,2002,39-40,49-50.)
PaulChambersolimyösbasisti,jokaaktiivisestikäyttijoustasoolojensasoitossa.Hä-
nenjousisooloistaanonmyösjulkaistukirjaTheMusicofPaulChambersvol.2Arco-
logy,jokapitääsisältään25transkriptiotaChambersinjousisooloista.Tämänpäivän
soittajia,jotkahyödyntävätsoitossaanjasooloissaanjousta,ovatmuunmuassaEsb-
jörnSvenssontriossasoittanutDanBergelund,LynSeaton,ChristianMcbride,Edgar
MeyerjaAvishaiCohen.
Coheninjousenkäyttöperustuupääosinkappaleenosiin,jotkaovatläpisävellettyjä,
eikäniinkäänimprovisaatioon.EsimerkkeinämainittakoonkappaleSevenseas,Bal-
ladForAnUnbornjaEmotionalStorm,joissakaikissaCohensoittaapääosinpizzica-
tona,muttanesisältävätosuuksia,joissahänkäyttäämyösjousta.Coheninkatalo-
gistalöytyymyöskappaleita,joissajousisoittoonsuuremmassaroolissa,esim.
DuendelevyltäTheloniusMonkinstandardiCrissCross,jossaCohensoittaaaluksi
teemanjamyöhemminsäestääjousella,sekäLylaalbumiltaTheBeatlesklassikko
ComeTogether,jossahänsoittaakokokappaleenjouselladuonarumpujenkanssa.
VarsinaisiasoolojaCohensoittaaharvoinjousella,eikähänentuotannossaolekuin
muutamaesimerkki,näistämainittakoonlevytyksetArabMedleyjaVamonosPa´l
Monte,sekäYoutubestalöytyvälive-taltiointi”AleyGiva”LiveatNancyJazzPulsation
2015.
75
4.4.2 Perkussiivinentyyli
Coheninsoitossaeräserittäinkeskeinenjatunnistettavapiirreonhänentapansa
hyödyntääkontrabassonperkussiivisiamahdollisuuksia.Cohenyhdistääuseinbasso-
riffeihinsäjasooloihinsaperkussiivisiaelementtejälyömälläbassoajohonkinkohtaan
janäinimitoidensamanaikaisestijotakinlyömäsoitinta.
Kontrabassonperkussiivistenmahdollisuuksienhyödyntämineneiolemitenkäänta-
vatontavarsinkaanmodernissataidemusiikissa,erityisestisoolobassoteostenyhtey-
dessä.1960-luvultalähtienkontrabassonuusienrytmistenjaäänensävyllistenteknii-
koidenkäyttöonlisääntynyträjähdysmäisesti(Daino,2010).Kontrabassonperkussii-
visiamahdollisuuksiahyödynnetäänmyösmuunmuassarockabilly-musiikilletyypilli-
sessäslap-soitossa.Slap-tyylisessäsoitossakieliäkiskotaansekälyödäänvoimak-
kaastioikeallakädelläniin,ettänehakkaavatotelautaavastensamalla,kunsoitetaan
jotakinbassokuviota.MyösAstorPiazzollansäveltämistätangoistalöytyykohtia,
joissabassoatuleelyödärummunomaisesti.
Kontrabassonperkussiivisiamahdollisuuksiahyödynnetäänuseinlyömälläjotakin
osaabassostakädellätaijollainapuvälineellä.EsimerkiksiJacobDruckmaninteok-
sessaValentinebassoatuleesoittaapatarumpukapulallalyömälläsenvarrellasekä
päällämuunmuassabassonkanteen,kylkiinjakieliin.BarneyChildsinsävellyksessä
Mr.T.HisFancybassoatuleepuolestaansoittaamuunmuassakynällä.Coheninsoi-
tossaeiilmennytesimerkkejämuustakuinkädellätehdyistäperkussiivisistaefek-
teistä.
Se,millainenäänibassostasaadaanaikaiseksisitäkädellälyömällä,riippuusiitä,mi-
hinkohtaanbassoalyödään,milläkädenosallasekämiten.Lyöntitapojaonkaksi:
jokopompauttaakäsiirtibassonpinnastavälittömästiosumanjälkeentaijättääkäsi
kiinnibassonpintaankontaktinjälkeen.Kädenpompauttaminenirtikontaktinjäl-
keenantaabassollemahdollisuudenresonoidaparemminjakauemminsekäantaa
hiemankirkkaammansoundin.Näitäkumpaakintekniikkaaonmahdollistahyödyn-
tää,mihinjamilläbassoasittenlyödäänkään.(Daino,2010.)
EricDainomainitseetyössäänTheDoubleBass:atechnicalstudyoftimbre(2010)eri-
laisiamahdollisuuksialyödäbassoakädeneriosillajanäinsaadaaikaanerilaisia
soundeja.Bassonetukanttalyötäessäsormillajakämmenelläniin,ettäkämmenen
76
takaosalepäähiemanbassonkyljenpäälläsamaantyyliinkuinconga-rumpujalyötä-
essä,saadaanaikaanvahvajakirkassointi.Vaihtoehtoisestitummempijabassorum-
puaimitoivasoundisaadaanaikaiseksilyömälläkanttakädenalaosallakädenollessa
nyrkissä.Pelkästäänsormiakäyttämälläsaadaanmyösaikaiseksilaajaskaalaeri
soundeja.Kokosormiakäyttämälläsaadaanaikaanohutjakorkeaääni.Näinsoitetta-
essasaadaanmyöshelpostiluotuatremoloefektiäkäytettäessäyhdentaimolempien
käsiensormia.Sormenpäilläsoitettaessasaadaanaikaanhiemanlämpimämpijama-
talampisoundi,kuntaaskäyttämälläkynsiäsaadaanaikaanerittäinteräväääni.
(Daino,2010.)
Tavallisimmatkohdat,johonbassoalyödään,ovatetu-jatakakansi,bassonkyljet
sekäkaula.Kaikistanäistäsaadaanaikaiseksierilaisiasoundeja.Esimerkiksibasson
takakanttalyötäessääänionselvästivaimeampikuinetukanttalyötäessä,koskata-
kakannessaeiolef-aukkoja–äänentäytyykulkeutuaensinbassonrungonläpijasit-
tenvastaulosetukannenf-aukoista,ennenkuinsesaavuttaakuulijan.Bassonkylkiin
lyötäessäsaadaanaikaiseksinapakampi,kirkkaampijafokusoituneempiäänikun
kansiinlyötäessä,muttabassoeilähderesonoimaanniinvoimakkaasti.Kaulaanlyö-
dessäbassoeiresonoijuuriollenkaan,jotentällöinbassoatuleelyödäesimerkiksi
rystysillätaisormenkynsillä,jottasaadaanedesjonkinlainenääniaikaiseksi.(Daino,
2010.)
Cohenintapakäyttääbassoaperkussiivisestionpääsääntöisestilöydäoikeallakädellä
bassonetukanteen,jokoyksittäisilläsormillataikokokädellä,sekävasemmallakä-
delläbassonyläsarjaankaulanvierestäsormillasamaantyyliin.HyväesimerkkiCohe-
ninperkussiivisestasoitostabassoriffinyhteydessälöytyykappaleestaBasssuite#1
(kuvio82),jossaseonoleellinenosakappaleengroovea.
Kuvio82.EsimerkkikontrabassonperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäkappaleessaBassSuite#1
77
Kuviossa82onkappaleenBasssuite#1bassoriffi,jokaalkaarubatomaisenbas-
sointronjälkeen.Cohensoittaapitkätbassoäänetvapaillakielilläjanäinmahdollistaa
myösvasemmankädenperkussiivisenhyödyntämisen.Kahdessaensimmäisessätah-
dissaCohensoittaabassoriffinyhteydessävasemmallakädelläänbassonyläsarjaan
rytmiseniskunpitkänbassoäänensoidessataustalla.TahtiinkolmetultaessaCohen
jättääE-kielensoimaankahdentahdinajaksijasoittaaniinsanotunrumpufillinkäyt-
täenmolempiakäsiään.AlaviivastollenuottiinonmerkittyCoheninsoittamaperkus-
sio-osuusgroovesta–ylempiäänikuvastaavasemmankädenlyöntiäbassonyläsar-
jaanjaalempiäänikuvaaoikeankädenlyöntiäbassonetukanteen.Yhdistämälläkap-
paleenbassoriffiinperkussiivisiaiskujaCohenluoilluusion,ettäkappalettasoittaisi
useampikinsoittaja.Tämätukeemyöskappaleensovitusta,jokaeisisällämuitalyö-
mäsoittimia.
Eräsperkussiivinentekniikka,mitäCohenkäyttäätoisinaan,onsoittaaE-kieltäoikean
kädenpeukalollasiten,ettäpeukalollalyödäänkaulankohdaltaotelaudankylkeen
samallakunsoitetaanE-kieltä.Peukaloosuuotelaudankylkeenhiemanennenkon-
taktiakieleenjanäinluoperkussiivisenefektin.Tekniikankäyttörajoittuupelkästään
E-kielensoittoon,jakaikissatapauksissabassolinjat,joitaCohensamallasoittaa,ovat
jokoyksinkertaisiakuvioitataiurkupisteenhyödyntämistä.
Kuviossa83onesimerkkikyseisentekniikankäytöstäkappaleessaElli,jossaCohen
soittaaF-ääntäurkupisteenäpianosoolontaustalla.CohensoittaamyösalbumillaAs
Is…LiveattheBlueNotesamassakappaleessapianosoolontaustallalähesidentti-
sestikäyttäensamaatekniikkaa.
Kuvio83.EsimerkkiperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäkappaleessaElli
78
AlbumiltaAsIs…LiveattheBlueNotelöytyymyöstoinenhyväesimerkkitämäntek-
niikankäytöstä.CohensoittaakappaleessaRememberingosanabassosooloaankysei-
sellätekniikallakahdeksantahtisenliikkuvammanlinjan,mikäsiltionmelkoyksinker-
tainen.Kuvioon84onnuotinnettukyseinenosiosoolosta,jokaonkokonaansoitettu
hyödyntäentätätekniikkaa.
Kuvio84.EsimerkkiperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäalbuminAsIs…LiveattheBlueNotekappaleessaRemembering
Cohenyhdistääuseinperkussiivistasoittoaosanasoolojaan.Kuviossa85onesi-
merkkikappaleenCalm-LiveatNancyJazzPulsation2015tallenteesta,jossaCohen
soittaavallitsevansävellajinkvinttiäurkupisteenäjarytmiätoisellakädellävuorotel-
lenluoden32-osarytminjatremolomaisenefektin.Bassoklaavinallaolevaanriviinon
kirjoitetturytmi,jonkaCohensoittaavasemmallakädelläänbassonyläsarjaan.
Kuvio85.EsimerkkiperkussiivistenominaisuuksienhyödyntämisestäkappaleessaCalm-LiveatNancyJazzPulsation2015
79
Kuvioissa86ja87onkaksiesimerkkiäkappaleenAmethystlive-tallenteesta,jossaCo-
henillaonhiemanrytmisempilähestymistapa,sekähänkäyttääjälleenhiemanerilai-
siaperkussiivisiatekniikoita.NäissäkahdessaesimerkissäCohensoittaajälleenva-
semmallakädelläbassonyläsarjaan(merkittynuottiinL.H.),muttaoikeallakädellä
hänlyökieliäotelautaavasten(merkittynuottiinR.H.).Tavallisetäänethännykäisee
lujastiniin,ettäkieliosuusoidessaanvastenotelautaaluodensamallaterävänper-
kussiivisenefektin.TällaistatekniikkaakutsutaanklassisenmusiikinpuolellaBartok-
pizzicatoksisekäseonmelkolähellärockabilly-musiikilletyypillistäslap-tekniikkaa.
Kuvio86.Esimerkki1kappaleestaAmethyst–Live
Kuvio87.Esimerkki2kappaleestaAmethyst–Live
NämämolemmatosuudetCoheninsooloissaovatsamantyylistäsoittoakuinhänen
tapansayhdistääperkussiivisiaefektejäbassoriffeihinsä,janetuovatmielenkiintoista
vaihteluasooloihinsekäjaksottavatniitä.
4.4.3 Tremolo
Eräsomaperäinentehokeino,mitäCohenkäyttääsooloissaan,onkahdenkädentre-
molo.TämäntekniikankäyttöilmeneeuseinCoheninsooloissasekäalbumi-ettälive-
tallenteissa.
Tremolonkäyttäminenonyleistävarsinkinjousisoittimilla,kielisoittimilla,kutenman-
doliinilla,taiesimerkiksiflamenco-kitaransoitossa.Kontrabassollapizzicato-soitossa
tremoloefektionmelkohankalatoteuttaapelkästäänoikeankädenkahdellataikol-
80
mellasormella,jotenCohenonratkaissuttämänongelmanottamallamyösvasem-
mankädenavuksi.Cohenpainaavasemmankädenpeukalollasoitettavanäänensoi-
vansävelenjakäyttääoikeankädenpizzicatonlisäksimyösvasemmankädenetu-ja
keskisormeanäppäillessäänkieltäjaluonäinnopeantremoloefektin.
TätätekniikkaakäyttäessäänCohensoittaapääsääntöisestiyhtäääntäurkupisteen
omaisesti(kuvio88),vähänsekähyvinhitaastiliikkuvaalinjaa(kuvio89)taiefektin
omaisiapyrähdyksiäyhdistäentremoloonmyösglissandon(kuvio90).Tremolonansi-
ostaCohensaalisättyäsooloihinsajännitettäjadramatiikkaa.
Kuvio88.EsimerkkikahdenkädentremolostavapaallakielelläkappaleessaAmethystLive
Kuvio89.EsimerkkikahdenkädentremolostapeukaloasemassakappaleessaOneforMark
81
Kuvio90.Esimerkkikahdenkädentremolostayhdistettynäglissandoonkappaleessa
NuNu
Tämänkyseisentekniikankohdallaenolekoskaantörmännytsiihen,ettäjokumuu
soittajahyödyntäisisitäsamallatavallakuinCohen.Cohenkäyttääkintätätekniikkaa
varsinkinpidempienlive-soolojensayhteydessäsekäsellaistenkappaleidenkohdalla,
joidensoolotaustanatoimiijokinyksinkertainensointuvamppi.
5 Johtopäätöksetjapohdinta
5.1 Tavoitteetjatulokset
Ensimmäisenätavoitteenanitämänopinnäytetyönyhteydessäolituottaaennestään
julkaisematontanuottimateriaaliaAvishaiCoheninsoitosta,varsinkinsoolojensoiton
osalta.Tässätavoitteessanikoenonnistuneenisiinämäärin,ettäseylittijopaomat
odotuksenijavaikuttioleellisestimyösmuidentavoitteidensaavuttamiseen.Sainai-
kaanerittäinkattavanotannanCoheninsoitosta,mikäveikinhuomiotaosittain
muultatyöltä.Pelkästäänkokonaistensoolojenosaltasaintuotettua60sivuatran-
skriboituanuottikuvaa,jotkakattavat26erimusiikkiesitystä.Näidenlisäksikirjoitin
vieläuseitairrallisiaesimerkkejäCoheninsoitostasekäkoottujaesimerkkejäjoistakin
keskisistäilmiöistä.Täydellisiätranskriptioitaensisällyttänyttyöhön,vaannostin
niistäesiinesimerkkejä.Tarkoituksenionjulkaistatranskriptiotmyöhemminjossain
muodossa.
Opinnäytetyöntavoitteenaolimyössaadaaikaankuva,mikäontyypillistäCohenin
soitollesekäimprovisaatiolle.Tässäkohtaakoen,ettälaajastaotannastahuolimatta
ehdintekemäänvastapintaraapaisunaiheeseenjasiihenpotentiaaliin,jotatekemäl-
läninuottimateriaalillasekäsentutkimisellajakriittiselläanalysoinnillaonjatuleetu-
levaisuudessaolemaan.EsimerkkinikattaaotoksialäheskokoCohenintuotannosta,
muttakokonaisuudessaansenanalysoiminenAMKopinnäytetyöhönlaajuudessa
osoittautuimahdottomaksi.Pyrinkattamaanliianmontaaihettasensijaan,ettäoli-
sinkeskittynytpienempiinaihealueisiin.Tästäjohtuenjokainenkäsiteltäväaiheon
oikeastaanvastajohdatuskyseiseenaiheeseentaikkailmiöön.Omaansoittoonisekä
ymmärrykseeniCoheninsoitostasainkuitenkinhuomattavastienemmänkuintähän
82
raporttiosuuteensainsisällytettyä.Aihealueita,joitaCoheninsoitostajäianalysoi-
mattamillääntapaa,ontässätyössäuseita–esimerkiksihänenrytmiikankäsitte-
lynsä(fraseeraustalukuunottamatta),jokajoitsessäänonniinlaajaaihe,ettäsiitä
olisimahdollistatehdäkokonaanomatutkimuksensa,kutenAbbeynontehnytkin.
Tutkimuksessakäviilmi,ketkähenkilötjamitkäseikatovatvaikuttaneetCohenintyy-
linkehittymiseen.VarsinkinCoheninsähköbassonsoitossailmenivahvojavaikutteita
JacoPastoriuksensoitosta,jatämänCohenonitsemyöntänytkinjakertonutmuun
muassaBassPlayerlehdenartikkelissaopetelleensakaikenPastoriuksenkoskaanle-
vyttäneenmateriaalin.Onselvää,ettäCoheninvirtuoosimainentekniikkaonosittain
perujaPastoriuksensoitonopiskelustajaomaksumisesta.EsimerkiksiCoheninsähkö-
bassonsoitossaesiinnousseetnopeat16-osiinpohjautuvatpentatonisetlickiteten-
kinkappaleenHandsonitkohdallaovathyväesimerkkitästä.Toinentekniikka,joka
onkuinsuoraanPastoriuksenpelikirjasta,onCohenintapahyödyntäähuiluääniäyh-
dessätavallistensäveltenkanssamuodostaessaansointuja.
Tutkimuksessanouseeuseinesille,kuinkamonipuolisestisekäluovastiCohenhyö-
dyntääerilaisiatekniikoitavarsinkinkontrabassonsoitossa.Tutkimuksenaikana
nousiesiinjoitakinsoitannollisialähestymistapojajatekniikoita,johonenitseole
muidensoittajienyhteydessäainakaantässälaajuudessatörmännyt.Esimerkkinä
mainittakoonCoheninkattavakontrabassonperkussiivistenominaisuuksienhyödyn-
täminenerittäinlaajassamittakaavassasekähänenpersoonallinenlähestymista-
pansatremolonsoittoonkäyttäenmolempiakäsiä.MyösCoheninvirtuoosimainen
kontrabassonhallintajaerittäinlaajasoittimenrekisterinhyödyntäminennousee
esilletutkimuksessa.
Tutkimuksenpohjanakäytettyjen26transkriptionpohjaltatehdynanalyysienperus-
teellaonselvästihavaittavissa,ettäCohensoittaapääsääntöisestitiukastisisälläkap-
paleenharmoniassamerkatenselkeästisointuvaihdokset.Coheninsävelkieliperus-
tuupääsääntöisestimodaaliseenlähestymistapaan.Coheninsoolonsoittoonusein
hyvinmelodistajalaulavaa,jokasaattaaollaperujamyössiitä,ettäCohenonmyös
taitavalaulusolistisekäsäveltäjä.
83
Tutkimuksenrajoituksenavoidaanpitääsitä,ettähuolellisestajaperinpohjaisesta
transkriptioprosessistahuolimattanuottikuvasaattaasisältääepätarkkuuttajatul-
kinnanvaraisuutta.Tämäonkuitenkintyypillistäjayleisestihyväksyttäväätranskrip-
tioprosessille,sillänuottikuvantäydellinenmatemaattinenmallintamineneivälttä-
mättäainapalveletarkoitusta.Huomioontuleeottaamyös,ettänuotinnettavasoitin
saattaajoskushukkuaäänitteeseenniin,ettäseonhädintuskintaieiollenkaankuul-
tavissa,jolloinnuotinteossaonvälillätehtävävalistuneitaarvauksiasiitä,mitäsoit-
tajayrittääviestiä.Myössoittajantekemiäomiainhimillisiävirheitäsoitossaeivoida
kokonaanpoissulkea.
5.2 Hyödyntäminenjajatkokehitys
Koen,ettätuottamallanimateriaalillaonjonythyvääpotentiaaliajatkoaajatellen
monellakintavalla.Materiaalissariittääanalysoitavaasekäsensoittamaan
oppimisessariittäämusiikillisiajateknisiähaasteitapitkäksiaikaa.Materiaalin
laajentaminenentisestäänonmyöstähtäimessäni,kutenmyösnuottimateriaalin
julkaiseminentulevaisuudessajossainformaatissa.Materiaalinpedagoginen
potentiaalionmyöshyvä–kaikki,ketkähaluavatopiskellasyvällisestiCohenin
soittoatulevatsaamaanmateriaalistasuurtahyötyätarkastellessaanraportissaesiin
nostettujailmiöitäjakonseptejaCoheninsoitontaustalla.Tulenvarmasti
hyödyntämäänmateriaaliasellaisenaanopetuksessasekäkäyttämääntutkimuksessa
esiinnousseitamusiikillisiajasoitannallisiakonseptejatulevaisuudesssasenjälkeen,
kunitseehdinomaksuakunnollamateriaalintarjoamanpotentiaalin.Tarkoituksena
onjatkokehitellävielämateriaaliajatehdäsenpohjaltauuttamateriaalia,jokavoisi
toimiaoppimateriaalinajoidenkinanalyysissänousseidenilmiöidentarkemmassa
tarkkailussasekäkonseptienjatkokehittelyssä.
84
Lähteet
AvishaiCohen.Adama.CD.StretchRecords,1998.
AvishaiCohen.Devotion.CD.StretchRecords,1999.
AvishaiCohen.Colors.CD.StretchRecords,2000.
AvishaiCohen.Lyla.CD.RazdazRecordz,2003.
AvishaiCohen.Athome.CD.RazdazRecordz,2005.
AvishaiCohen.Continuo.CD.RazdazRecordz,2006.
AvishaiCohen.AsIs…LiveAtTheBlueNote.CD.HalfNote/RazdazRecordz,2007.
AvishaiCohen.GentlyDisturbed.CD.RazdazRecordz,2008.
AvishaiCohen.Aurora.CD.EMI/BlueNote,2009.
AvishaiCohen.SevenSeas.CD.EMI/BlueNote,2011.
AvishaiCohen.Duende.CD.EMI/BlueNote,2012.
AvishaiCohen.Almah.CD.ParlophoneMusicFrance/WarnerMusicGroup,2013.
AvishaiCohen.FromDarkness.CD.RazdazRecordz,2015.
AvishaiCohen.1970.CD.SonyMasterworks,2017.
Abbey,N.L.2011.Aspectsofrhythminthemusicandimprovisationsinsixpiecesby
bassistAvishaiCohen.Thesis,BachelorofMusic(Honours).EdithCowanUniversity,
WesternAustralianAcademyofPerformingArts.Viitattu1.12.2017.
http://ro.ecu.edu.au/theses_hons/23/.
AvishaiCohenTrio-´Amethyst´.2015.Youtube-video8.10.2015.Viitattu20.3.2017.
https://www.youtube.com/watch?v=4rSt1hAxbuY.
AvishaiCohen–BalladforanUnborn.2015.Youtube-video17.9.2015.Viitattu
28.9.2016.https://www.youtube.com/watch?v=iqk8i2OLnOA.
85
AvishaiCohen–´Calm´LiveatNancyJazzPulsation2015.2015.Youtube-video
31.12.2015.Viitattu28.9.2016.https://www.youtube.com/watch?v=1C9vATflBz4.
AvishaiCohen–“Dreaming”LiveatNancyJazzPulsation2015.2016.Youtube-video
8.1.2016.Viitattu20.3.2017.https://www.youtube.com/watch?v=t1nMwSAqqVg.
AvishaiCohen–Dreaming|NilüferCazTatili.2017.Youtube-video21.2.2017.Vii-
tattu1.11.2017.https://www.youtube.com/watch?v=m_MoBqwCpTU.
AvishaiCohen-'Handsonit'.2015.Youtube-video8.10.2015.Viitattu30.10.2017.
https://www.youtube.com/watch?v=BzVaydVv7MA
AvishaiCohen–Remembering.2010.Youtube-video24.11.2010.Viitattu14.11.2017.
https://www.youtube.com/watch?v=Ba45_rPbcp0
BohuslänBigBand&AvishaiCohenTrio-"Handsonit".2011.Youtube-video
3.9.2011.Viitattu30.10.2017.https://www.youtube.com/watch?v=w4C5nGw9w4Q
Butterfield,C.(2008).TheimprovisationallanguageofNiels-HenningØrsted
Pedersen:Aperformancestudy.DissertationPreparedfortheDegreeofDoctorof
MusicalArts.UniversityofNorthTexas.Viitattu3.11.2017.
https://digital.library.unt.edu/ark:/67531/metadc9790/.
Brodin,G.1985.Musiikkisanakirja.Otava.
Brown,R.1963.RayBrown´sBassMethod.RayBrownMusic.
Crook,H.1999.READY,AIM,IMPROVISE!ExploringtheBasicsofJazzImprovisation.
AdvanceMusic.
Crook,H.1991.Howtoimprovise,anapproachtopracticingimprovisation.Advance
Music.
Daino,E.2010.TheDoubleBass:atechnicalstudyoftimbre.Thesis,Bachelorof
Music(Honours).UniversityofDelaware,MusicTheoryandComposition.Viitattu
27.10.2017.http://udspace.udel.edu/handle/19716/5505.
Diebolt,J.2017.AvishaiCohenBiography.Viitattu17.11.2017.
http://avishaicohen.com/avishai-cohen/
Ervola,K.2001.MusiikkisanakirjaEnglanti-Suomi-Englanti.OyFinnLecturaAb.
86
Goldsby,J.2002.Thejazzbassbook:techniqueandtradition.BackbeatBooks.
Goldsby,J.2010.AvishaiCohen–Globalplayer.BassPlayer,21,7,27-34.
Instrument:DoubleBass.2014.Youtube-video7.7.2014.Viitattu11.10.2017.
https://www.youtube.com/watch?v=nUUVSxZ4ohI.
Härkönen,J.1982.Kontrabassonflageoletit.Basisti,1982,2,9-13.Viitattu28.9.2017.
http://www.kontrabassoklubi.fi/vanhatlehdet/Basisti-1982-2.pdf
Keller,G.1998.TheJazzChord/ScaleBookHandbook.AdvanceMusic.
Krunckenberg,Sven.1996.Sinfoniaorkesterijasensoittimet.WSOY.
Liebman,D.TheCompleteTranscriptionProcess.Viitattu3.12.2017.
http://davidliebman.com/home/ed_articles/the-complete-transcription-process/
MusicasaLanguage:VictorWootenatTEDxGabriolaIsland.2013.Youtube-video
29.5.2013.Viitattu2.12.2017.https://www.youtube.com/watch?v=2zvjW9arAZ0.
Männistö,E.2016.Transkriptiotimprovisaationopiskelunapuvälineenä.
Opinnäytetyö.MetropoliaAmmattikorkeakoulu.Viitattu20.11.2017.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120766/Mannisto_Eemeli.pdf?sequ
ence=1&isAllowed=y
Novick,A.1980.Harmonicsforelectricbass.London/NewYork/Sydney:Amsco
Publications.
Sibelius-Akatemia.Tonaalisuus.Viitattu30.11.2017.
http://www2.siba.fi/historia/1900/sinfonisetartikkelit/tonaalisuus_sinf.html
Schroeder,D.2011.Theevolvingroleofelectricbassinjazz:historyandpedagogy.
Doctoralessey.UniversityofMiami.Viitattu2.11.2017.
http://scholarlyrepository.miami.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1579&context=oa
_dissertations.
Tabell,M.(2007).Afroimpro-sivusto.Viitattu2.9.2017.
http://www3.siba.fi/afroimpro/