Betoni 1 2009

betoni 3 20082

1 2009

BET0901 Kansi 31.3.2009, 13:172

1 2009 1

1 2009SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 79. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverVuosaaren sataman melumuuri.Vuoden 2008 Betonirakenne.Kuva: Teemu Palo.

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceROHKEAA MUTTA REILUA PELIÄ ! 7Jarmo Murtonen – A bold but fair game !

VUODEN BETONIRAKENNE 2008: – VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄ 8Maritta Koivisto – Concrete structure of the year 2008: – Noise abatement wall in Vuosaari harbour

VUOSAAREN MELUSEINÄN RAKENTEET 11Ossi Rintala

VUOSAAREN SATAMA ON ISO RAKENNUSHANKE MONILLA MITTAREILLA 16Sirkka Saarinen – Vuosaari harbour is a major construction project

SATAMISSA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA VARTEN 18Sirkka Saarinen – Ports are building for the future

TAMPEREEN LINJA-AUTOASEMAN KATOKSET – 30-LUVUN MUOTOKIELTÄ NYKYAIKAISIN RATKAISUIN 20Sirkka Saarinen – Shelters at Tampere bus station

KALMARIN TAIDEMUSEO 24Pertti Vaasio – Kalmar Art Museum

ARKKITEHDEILLE, KAAVOITTAJILLE JA RAKENNUSVALVONNOILLE BETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS- JA 31INFO-TILAISUUKSIA VUONNA 2009Maritta Koivisto

SAUMATTOMAT MAANVARAISET LATTIAT 32Casper Ålander – Jointless ground-bearing floor slabs

BETONILATTIAPINNOITUKSET, OSA 2 – POLYMEERIPINNOITTEET 38Martti Matsinen – Polymer coatings on concrete floors

UUSIEN ENERGIAMÄÄRÄYSTEN VAIKUTUS BETONISIIN ULKOSEINÄRAKENTEISIIN 42Markus Suutarinen, Arto Suikka – Impact of new energy regulations on external concrete wall structures

KERROSTALOKORJAUKSEN IDEAKILPAILUSSA KOHENNETTIIN ELEMENTTITALOA 46Maritta Koivisto – Competition invited ideas for refurbishment of a prefabricated apartment building

TYÖTURVALLISUUS -PALSTARUDUKSELLA TYÖTURVALLISUUTEEN SITOUTUVAT KAIKKI 50Teppo Lainio, Maritta Koivisto – Rudus Oy commits to occupational safety

HENKILÖKUVASSA – ANTTI MÄKINEN 52Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 54

BET0901 s01 1.4.2009, 13:231

1 2009 7

On arvioitu, että talonrakentamisen aloituk-set lähes puolittuvat vuonna 2009 parinvuoden takaisista määristä. Tämä ainutlaa-

tuisen suuri muutos markkinoilla vaikuttaa meihinkaikkiin rakennusalalla toimiviin, jopa koko yhteis-kuntaan.

Korjaus- ja infrarakentaminen ovat nyt valtioval-lan erikoissuojelussa. Ne ovatkin saaneet osak-seen mittavan elvytyspaketin kysynnän kasvattami-seksi ja työllisyyden parantamiseksi. Talonrakenta-jien osaksi näyttää sen sijaan tulevan sopeutumi-nen tai hakeutuminen näin kasvatettuun uuteenmarkkinaan. Voidaan arvailla millaista jälkeä syn-tyy kun entistä useampi kokematonkin suunnittelijaja osaamaton tekijä aloittavat uuden liiketoiminnanitselleen täysin uudessa markkinassa. Ei talonra-kentaminen eikä korjaus- tai infrarakentaminen-kaan ole alueita, joissa ilman kokemusta ja todel-lista osaamista voidaan saavuttaa hyviä tuloksia.Nyt on uhkana, että muutaman vuoden kuluttua ih-metellään jälleen rakentajien kyvyttömyyttä tehdälaadukkaita tuotteita.

Sekä betoniteollisuuden että yhteistyökumppa-neidemme on tässä tilanteessa tunnettava vas-tuunsa. Erityisen huolellisia meidän on oltava sil-loin kun olemme tekemisissä kuluttaja-asiakkaidenkanssa. Älkäämme siis luvatko sellaista, mihin ky-kymme eivät tositilanteessa riitä, vaikka lyhyellätähtäimellä hyöty näyttäisi houkuttelevalta.

Kun kilpailu kiristyy ja paine hintoihin kasvaa, onparannettava toiminnan kustannustehokkuutta eriosa-alueilla. Reilun pelin sääntöjä ja muita hyviäkauppatapoja tulisi kuitenkin noudattaa huonom-pinakin aikoina. Betoniteollisuuden toive on, ettäesimerkiksi huolellisesti laaditut yksittäisen yrityk-sen omaan osaamiseensa perustuvat tarjoussuun-nitelmat eivät valu kilpailijoille. Tällainen käytös

ROHKEAA MUTTA REILUA PELIÄ !

johtaa ennen pitkää pelkkään betonin valukilpai-luun ja kehittämisen hiipumiseen. Kehitystyö ei oleperinteisesti ollut rakennusalan vahvimpia paino-pisteitä eikä sen perusteita kannata heikentää epä-reilulla tai jopa laittomalla toiminnalla.

Työturvallisuuteen on panostettu betoniteolli-suudessa voimakkaasti viime vuosina. Turvallisuuskoetaan tänä päivänä organisaatioissa yhteiseksi jatärkeäksi asiaksi. Elementtiteollisuus osallistuu

It has been estimated that the number of new buildingprojects will in 2009 fall by almost 50% from the figures acouple of years back. This unprecedented change in themarket will reflect on all of us in the building trade, analso on the entire society.

Renovation and infrastructure construction are nowtargets of the government’s special protection. Conse-quently, a massive bail-out package has been designed toincrease demand and to boost employment in this field.Building construction companies, on the other hand, needto fend for themselves by adjusting to the situation or byseeking new opportunities from this subsidised market.We can only guess what the result will be when more andmore inexperienced designers and builders venture on anew business in a completely new market not known tothem. Neither building construction nor renovation andinfrastructure construction are fields where good resultscan be achieved without experience and real competence.

The threat facing us now is that in a couple of years’ timethe inability of builders to produce good-quality productswill once again be the topic of public debate.

The concrete industry as well as our cooperation part-ners must acknowledge their responsibility in this situa-tion. We need to exercise particular care when dealingwith consumer customers. We must not make promises,which we are not able to keep in reality, even if the short-term benefits appear tempting.

With competition becoming fiercer and pressure onprices increasing, we need to improve the cost-efficiencyof operation in other areas. The rules of fair play and othergood trading practices should always be complied with,even in a down-turn. The concrete industry hopes that e.g.carefully drawn up tender plans based on the expertise ofan individual company are not disclosed to competitors.Such behaviour will ultimately turn competitive biddinginto just a concrete pouring competition and R&D invest-

A BOLD BUT FAIR GAME !

ments will come to a halt. Product development does nothave a history of being a focal point in the constructionbusiness, which makes it very unwise to weaken its basesthrough unfair or even illegal action.

The concrete industry has in recent years focusedheavily on occupational safety. The organisation now ac-knowledges safety as a common and important matter.Prefabrication industry is this year widely represented inthe safety competition within the concrete industry. Ourobjective is that this competition will ensure the continu-ation of efforts to improve occupational safety ever moreeffectively to make Finnish concrete industry the safest inthe world by 2015.

Jarmo MurtonenChairman, Betonikeskus ry(Finnish Concrete Centre)Managing Director, Parma Oy

Häm

eenl

inna

n m

aaku

n ta -

a rki

sto n

gra

a fin

e n b

e to n

iele

me n

tti, 2

0 09 .

Pa r

ma

Oy.

PÄÄKIRJOITUS – Preface

tänä vuonna laajasti betoniteollisuuden turvalli-suuskilpailuun. Tavoitteenamme on, että ponniste-lut työturvallisuuden parantamiseksi jatkuvat kil-pailun myötä entistä tehokkaampina kohti maail-man turvallisinta betoniteollisuutta vuonna 2015.

Jarmo Murtonenpuheenjohtaja, Betonikeskus rytoimitusjohtaja, Parma Oy

BET0901 s07 Paakkari 30.3.2009, 16:427

1 200988

VUODEN BETONIRAKENNE 2008:– VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄ

Helsingin Vuosaaren sataman meluseinä palkittiinvuoden 2008 betonirakenteena taitavasta ja vaati-vasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä am-mattitaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttaja Hel-singin Sataman ja suunnittelijoiden toimivalla yh-teistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on ai-kaansaatu näyttävä rakennustekninen ja arkkiteh-toninen kokonaisuus Vuosaaren sataman ja Porva-rinlahden luontoalueiden rajalle.

Meluseinän rakenteissa betonia on käytetty koko-naisvaltaisesti. Liukuvalutekniikalla toteutetussa13 metriä korkean ja kilometrin pituisen meluseinänrakenteissa betonin ominaisuudet tulevat ilmeik-käästi ja rehellisesti esiin. Veistoksellisissa ja jyl-hissä betonirakenteissa korostuvat toisaalta beto-nin karheus ja konstruktiivisuus sekä toisaalta beto-nin plastisuus ja monoliittisuus. Liukuvaletuilla be-tonipinnoilla on merkittävä rooli mittakaavaltaankinmassiivisen betoniseinän kokonaisarkkitehtuurintunnelman luojana, kiitteli vuoden betonirakennetuomaristo perusteluissaan.

Vuosaaren sataman koillisreunassa sijaitsevakorkea meluseinä estää satamatoiminnoista synty-vien äänien kantautumisen viereiselle Porvarinlah-den Natura 2000 -alueelle. Samalla se toimii myösnäköesteenä ja erottaa satama-alueen turvallisestivirkistys- ja ulkoilualueesta.

NÄKÖALATASANNE YLEISEEN KÄYTTÖÖNMeluseinä on suunniteltu erilaisin pengerryksin jaistutuksin taiteelliseksi kokonaisuudeksi, joka onosa koko satama-alueen tarkoin suunniteltua visu-aalista ilmettä. Meluseinä on arkkitehtonisesti kun-nianhimoinen rakenne, jolla raja aktiivisen satama-alueen ja luontoalueen väliin on tehty voimakkaaksija selkeäksi.

Seinän eteläkärkeen on rakennettu yleiseenkäyttöön näköalatasanne, josta voi tarkkailla sekäsatamatoimintoja että luontoalueita. Meluseinäntaakse toteutettavan luonnonmukaisen ranta-alu-een tarkoitus on liittää Vuosaaren sataman koillis-reuna luonnonmaisemaan ja Vuosaaren virkistys-alueisiin.

HUOLELLINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUSMeluseinä on perustettu haastavalle maapohjalle,joka on entistä merenpohjaa. Rakenteiden mitoitusja toteutus ovat edellyttäneet huolellista suunnitte-lua ja valmistelua. Meluseinän rakenteena olevatsivumitaltaan nelimetriset ”betonitölkit” jäykistä-

1

Maritta Koivistopäätoimittaja Betoni, arkkitehti SAFA

2

2Meluseinä on näyttävä rakennustekninen ja arkkitehtoni-nen kokonaisuus Vuosaaren sataman ja luonto- sekä vir-kistysalueiden rajalla.

1Yhdeksi Vuosaaren sataman tunnusmerkiksi muodostunutmeluseinä rajautuu Porvarinlahden suun vesialueeseen janäkyy laajasti ranta-, saaristo- ja vesialueelle.

Vuos

aare

n sa

tam

aVu

o sa a

ren

sata

ma

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:498

1 2009 9

vät myös rakennetta. Tölkit on täytetty hiilivoima-laitosten pohjatuhkalla, jolle on muuten kaupunki-alueelta vaikea löytää sijoituspaikkoja. Meluseinänbetonirakenteisten tölkkien vino harja viherretäänjatkossa kasveilla ja tölkkien reunalle ja väleihin is-tutetaan runsaasti köynnöksiä kiipeämään sekä va-lumaan alas betonipintoja pitkin.

Yhdeksi Vuosaaren sataman tunnusmerkiksimuodostunut meluseinä on osa ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka Oy:n suunnittelemaa sata-man kokonaissuunnitelmaa. Melumuuri rajautuuPorvarinlahden suun vesialueeseen ja melumuurinäkyy laajasti ympäristön ranta-, saaristo- ja vesi-alueelle.

Ranta-alueen kehittämisen lähtökohtana olivuonna 2002 Vuosaaren sataman rakentamispää-töksen yhteydessä edellytetty sataman koillisran-nan luonnonmukainen ranta-alueen suunnittelu,jossa tuli ottaa huomioon linnuston elinolot sekäranta-alueen käyttö virkistykseen ja luonnon tark-kailuun. Aluksi ongelmalliseksi koettu kovan infranja luonnon vastakkainasettelu kohentaakin nyt ym-päristöä. Odotettavissa on että meluseinän jylhätbetonirakenteet ja pinnat ikääntyessään maisemoi-tuvat entistä paremmin ympäristöönsä.

SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTAPALKITTIIN:

Rakennuttaja: Helsingin Satama,VUOSA -projekti

Arkkitehtisuunnittelu: ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka Oy

Rakennesuunnittelu: FCG Planeko OyPääurakoitsija: Terramare Oy

Vuoden Betonirakenne 2008 -kilpailun tuomaristonpuheenjohtajana toimi teollisuusneuvos HannuLöytönen, Betonikeskus ry ja jäseninä Suomen Ark-kitehtiliitto SAFA:n nimeämänä arkkitehti AsmoJaaksi, rakennusarkkitehti Asko Eerola Rakennusin-sinöörit ja -arkkitehdit RIA:n edustajana, professoriJari Puttonen Suomen Rakennusinsinöörien LiittoRIL:n nimeämänä, dipl.ins. Tapio Aho Suomen Be-toniyhdistys ry:n edustajana ja kutsuttuna lehdistönedustajana toimittaja Minna Joenniemi YLE:stä.Tuomariston sihteereinä toimivat arkkitehti SAFA,päätoimittaja Maritta Koivisto Betoni-lehdestäsekä dipl.ins. Olli Hämäläinen Suomen BetonitietoOy:stä.

2

3

2 3

4

3Meluseinän betonirakenteisten “tölkkien” vino harja mai-semoidaan ja viherretään kasveilla.

4Seinän eteläkärkeen on rakennettu yleiseen käyttöön tar-koitettu näköalatasanne.

Arkk

iteht

ityöh

uone

Artt

o Pa

lo R

ossi

Tik

ka O

yAr

kkite

htity

öhuo

ne A

rtto

Palo

Ros

si T

ikka

Oy

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:499

1 20091010

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2008:NOISE ABATEMENT WALL IN VUOSAARI HARBOUR

The noise abatement wall in the Vuosaari harbour of thePort of Helsinki was awarded the Concrete Structure ofthe year 2008 prize for skilful and demanding architectur-al and structural design and professional implementation.Effective cooperation between the client and the design-ers together with expert employment of concrete has cre-ated an impressive entity in terms of construction tech-nology and architecture between the Vuosaari harbourand the nature conservation areas in Porvarinlahti Bay.

Concrete has been used in a comprehensive manner inthe structures of the noise wall. The 13 m tall and one kil-ometre long wall was built using slipform construction,which highlights the properties of concrete expressivelyand honestly. The sculptured, massive concrete structuresemphasise on one hand the roughness and constructive-ness of concrete, and on the other hand the plasticity andmonolithicity of the material. Slipformed concrete surfac-es play a significant role in creating the atmosphere of thetotal architecture of this massive concrete wall.

The tall noise wall in the north-east corner of Vuosaariharbour blocks the noise caused by port operations fromreaching the adjacent Natura 2000 area in PorvarinlahtiBay. At the same time it serves as a visual barrier and sep-arates the harbour area safely from the recreational area.

The wall noise, which has become one of the symbolsof Vuosaari harbour, is part of the total port plan designedby Architects Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi TikkaOy. The wall ends in the water area at the mouth of Pora-varinlahti Bay and is widely visible from the surroundingshore areas, islands and waterways.

The Concrete Structure of the Year competition wasorganised for the 39th time and this year a total of 13 en-tries were submitted to the competition. The prize isawarded every year to a building project, which best rep-resents Finnish concrete construction. The purpose of thecompetition is to promote and advance Finnish concretearchitecture, technology and construction. The competi-tion is organised by Betonitieto Oy.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin 39.kerran ja siihen osallistui tänä vuonna 13 ehdotus-ta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perus-teella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaasuomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoi-tuksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaistabetoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista.Kilpailun järjestää Betonitieto Oy.

6Betonikeskus ry.n: puheenjohtaja Jarmo Murtonen ojensikunniakirjat ja kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittele-

man veistoksen “Blue Moment” voittajille: Pekka Arppe(vas.), Jarmo Yletyinen, Teemu Rahikainen, Ossi Rintala, Jar-mo Murtonen, Teemu Palo, Kari Noroviita ja Antti Mäkinen.

5

6

5Melumuurin näköalatasanteelta voi tarkkailla sekä sata-matoimintoja että luontoalueita.Katselutasanteelle joh-taa teräsrakenteiset seinään kiinnitetyt portaat.

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:4910

1 2009 11

VUODEN BETONIRAKENNE 2008 EHDOKKAAT(13 kpl)

Suomusjärven Liikennepalveluasema Kivihovi,Suomusjärvi– Arkkitehtistudio Kujala ja Myllymäki OyVuosaaren sataman meluseinä– Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka OyVuosaaren satamakeskus – koko hankeVVO-talo, Helsinki– ARK-House Arkkitehdit OyTampereen linja-autoaseman uudet laituri- ja rahtikatok-set , Tampere– KSOY ArkkitehtuuriaMerikeskus Vellamon betonirakenteet– Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyTalo Fokus/Wahlroos, Vaasa– Arkkitehtitoimisto Antti Talvitie Oy

Helsingin Vuosaaren sataman melusuojaseinäerottaa sataman logistiikkakentän Porvarinlahdenmeri- ja ranta-alueesta 11,6 metriä korkeana ja958,3 metriä pitkänä betonirakenteena. Melusuo-jaseinän alkupää on entisellä ranta-alueella, jostase jatkuu täyttöpenkereen päälle rakennettuna yh-tenäisenä suoralinjaisena rakenteena satamalai-turin reunaan.

Seinän yläpinta on 13,0 metrin korkeudessa me-ren pinnasta. Länteen logistiikkakentälle päin avau-tuvalta etupuolen julkisivultaan seinän näkyvä osaon 10,0 metriä korkea. Etupuolen julkisivua elävöit-tävät säännöllisin välein toistuvat seinämän korkui-set 500 millimetriä leveät ja 250 millimetrin seinä-män pinnasta ulospäin työntyvät pilasterit. Julkisi-vun seinän pinta on poimuileva vaihdellen pilasteri-en välissä syvyyssuunnassa 250 millimetriä.

Itään avautuvalta taustapuolen julkisivultaanseinän näkyvä osa on 5,0 - 6,5 metriä korkea. Sei-nän yläosan betonirakenne on viistetty idän suun-taan 2,5 metriä laskevaksi.

Taustapuolella betoniseinä jää sitä vasten raken-netun idän suuntaan viettävän penkereen ja istu-tusvyöhykkeen taakse.

Melusuojaseinän meren puoleiseen kärkeen onsovitettu katselutasanteet laiturin kannen korkeu-delle ja seinän yläosaan tasolle +11.8. Seinän ylä-osan katselutasanne on toteutettu rakennuspaikal-la valmistettuna teräsbetonielementtinä, joka onnostettu ja kiinnitetty paikalleen. Katselutasan-teelle johtaa teräsrakenteiset seinään kiinnitetytportaat.

TERÄSBETONINEN KOTELORAKENNEMelusuojaseinä on teräsbetonirakenteinen kotelo-rakenne, jossa vuorottelevat 5,75 metriä pitkät ja4,00 metriä leveät kotelot ja niiden välissä olevat3,75 metriset levyosat. Etuseinän puolella koteloi-den ja levyosin liitoskohtaan on sovitettu pilasterit.

Koteloiden alaosat on täytetty pienlouheella jayläosat murskeella, kasvualustakerroksella ja is-tutuksilla. Taustapuolella seinää vasten on raken-nettu itään päin viettävä kiviainespenger, kasvu-alusta ja istutusvyöhyke. Meluseinä toimii idänpuolelta maapenkereellä kuormitettuna tukimuu-rirakenteena.

Meren puoleisessa päässä neljä kotelorakennet-ta on viistetty siten, että kärjestään ulommainenkotelo on noin 0,8 metriä. Viistetyistä koteloista lai-turin kannen päällä olevat kolme koteloa on jätettyalaosistaan täyttämättä. Koteloiden yläosiin on

VUOSAAREN MELUSEINÄNRAKENTEET

Ossi Rintala, rakennusinsinööriFCG Planeko Oy

Suunnikastalo, Helsinki– Avanto ArkkitehditTalo Länsivuori, Vantaa– K2S ArkkitehditAsunto Oy Kaivopuisto, Espoo– Arkkitehtitoimisto Marja-Riitta Norri OyOulun virastotalo– Arkkitehtitoimisto SARC OyHelsinki-Vantaan P3 Pysäköintilaitos– PES-Arkkitehdit OyEiranrannan alue, Helsinki– useita arkkitehtitoimistoja

7Melusuojaseinä on teräsbetonirakenteinen koteloraken-ne, jossa vuorottelevat 5,75 metriä pitkät ja 4,00 metriäleveät kotelot ja niiden välissä olevat 3,75 metriset levy-osat. Meluseinä toimii idän puolelta maapenkereelläkuormitettuna tukimuurirakenteena.

7

Arkk

iteht

ityöh

uone

Artt

o Pa

lo R

ossi

Tik

ka O

y

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5011

1 200912

8Meluseinäleikkaus A-A. Meluseinän perustuksina on käy-tetty seinän mittasuhteisiin nähden siroja paikalla valet-tuja teräsbetonisia perustuksia.

9Meluseinäleikkaus B-B. Meluseinää vasten on rakennettuitään päin viettävä kiviainespenger, kasvualusta ja istu-tusvyöhyke.

10Meluseinän tasopiirros. Meluseinän kotelot ja levyosattoimivat yhdessä kehärakenteena, jossa kaksi koteloa onyhdistetty etu- ja takasivujen levyosien välityksellä yh-teen. Kotelorakenne on jaettu liikuntasaumoin 19,05metriä pitkiksi lohkoiksi.

11Etu- ja taustapuolen yhdistävät ja kotelon muodostavatväliseinät ovat pysty- ja vaakasuuntaan raudoitettuja te-räsbetonirakenteita.

12Sataman puoleinen 10 metriä korkea seinä on seinänsuuntaisesti vaakasuoraan jännitetty betonirakenne. Jul-kisivua elävöittävät säännöllisin välein toistuvat seinä-män korkuiset 500 mm leveät ja 250 mm seinämän pin-nasta ulospäin työntyvät pilasterit.

13Meluseinä on toteutettu liukuvalutekniikalla, jossa kaksitoisistaan liikuntasaumalla erotettua lohkoa on valettuyhdellä nostolla.

98

11

10

Ossi

Rin

tala

/FCG

Pla

n eko

Oy

FCG

Plan

eko

Oy

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5012

1 2009 13

asennettu rakennuspaikalla valmistetut teräsbeto-niset sulkulaattaelementit kasvualustakerrostenpohjalaataksi.

Meluseinä on lähes koko pituudeltaan perustet-tu täyttöpenkereen päälle. Laiturin puoleisessapäässä yksi lohko on perustettu teräksisten pora-paalujen varaan ja kaksi lohkoa laiturin tukimuurei-hin tukeutuvan betonikannen päälle. Perustamista-van muutosalueille lohkoihin on sovitettu liikunta-saumat.

LIUKUVALUNAMeluseinä on toteutettu liukuvalutekniikalla, jossakaksi toisistaan liikuntasaumalla erotettua lohkoaon valettu yhdellä nostolla. Liukuvalumenetelmälläja lukuisia kertoja toistuvilla identtisillä lohkoillanopeutettiin rakentamista ja hyödynnettiin muotti-tekniikkaa.

Liukuvalumuotin alta valun aikana paljastunutbetonipinta on hierretty karkeaksi näkyviin jäävienpintojen osalta.

Meluseinän perustuksina on käytetty seinänmittasuhteisiin nähden siroja paikalla valettuja te-räsbetonisia perustuksia. Perustukset toimivat sei-nän rakenteellisen raudoituksen kiinnityspisteinäja liukuvalutekniikan vaatiman muotin ja nostopis-teiden alustana. Perustukset toimivat myös seinänstabiliteetin vakaajina seinää vasten rakennetunpenkereen aiheuttamaa toispuoleista maanpainet-ta vastaan.

Melusuojaseinän kotelot ja levyosat toimivatyhdessä kehärakenteena, jossa kaksi koteloa onyhdistetty etu- ja takasivujen levyosien välitykselläyhteen. Kotelorakenne on jaettu liikuntasaumoin19,05 metriä pitkiksi lohkoiksi. Liikuntasaumat onsovitettu kotelon ja julkisivun seinämän liitoskoh-dassa olevaan pilasterin muodostamaan vahvik-keeseen. Liikuntasaumat on muodostettu ruostu-mattomasta teräsohutlevystä U-mallisina ele-mentteinä, jotka on sovitettu paikalleen määrämit-taisina liukuvalun noston edistymisen mukaan.

JÄNNITETTYJÄ SEINÄMIÄMeluseinän kaikki seinämät ovat 250 millimetriäpaksuja. Seinämät on raudoitettu molemmistapinnoistaan vaaka- ja pystysuuntaisin harjateräs-tangoin.

Pilastereiden ja kotelorakenteen seinämienmuodostamaa vahviketta on käytetty hyödyksi ra-kenteellisessa mitoituksessa koteloiden ja penke-reen täytön aiheuttamien maanpainekuormien rasi-

12

13

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5013

1 200914

tusten hallinnassa.Etupuolen korkea seinä on seinän suuntaisesti

vaakasuoraan jännitetty betonirakenne. Jännete-räksinä on käytetty 15,3 metriä pitkiä 15,7 millimet-rin rasvapunoksia, jotka on sovitettu seinän akselinkeskilinjalle. Jänneteräksiä on sijoitettu 7 kappa-letta etupuolen seinän alareunaan ja 5 kappalettayläreunaan. Kotelo-osan ja levyosan seinämien vä-listä seinämien keskilinjojen poikkeamaa on käytet-ty rakenteellisessa mitoituksessa hyödyksi.

Taustapuolen matala seinämä on vaakasuoraanjännitetty betonirakenne, jossa alareunaan on sijoi-tettu 4 kappaletta ja yläreunaan 3 kappaletta jänne-teräksiä.

Jänneteräksillä on yhdistetty kaksi koteloa ja nii-den välissä olevat levyosat. Niiden passiivipäät onvalettu seinämän sisään ja aktiivipäät on jännityk-sen jälkeen suojattu jälkivalulla. Jänneterästen tai-tekohtiin ja ankkurien passiivi- ja aktiivipäihin onsovitettu tiuha raudoitus pienten rakenteellistenreunaetäisyyksien vuoksi.

Etu- ja taustapuolen yhdistävät ja kotelon muo-dostavat väliseinät ovat pysty- ja vaakasuuntaanraudoitettuja teräsbetonirakenteita.

SADAN VUODEN KÄYTTÖIKÄSuunnittelun kannalta erityisen haastavia olivatohuet rakennepaksuudet ja rakenteelta vaadittu100 vuoden käyttöikä ja siitä johtuva raudoitusten50 millin suojabetonikerros. Betonimassana on käy-tetty K40-1 betonia, jonka pakkasenkestävyyslukuon P40.

Raudoituksena on käytetty harjaterästä A500HW ja jänneteräksenä lujuudeltaan 1570/1770punosankkuria.

Rakenteellisen mitoituksen voimasuureiden las-kennassa käytettiin Staad Pro-mitoitusohjelmaa.

16Lähes kilometrin pituinen meluseinä jatkuu täyttöpenke-reen päälle rakennettuna yhtenäisenä suoralinjaisena ra-kenteena satamalaiturin reunaan.

17Liukuvalumuotin alta valun aikana paljastunut betonipintaon hierretty karkeaksi näkyviin jäävien pintojen osalta.

18Meluseinän rakenteille on asetettu 100 vuoden käyttöikä-vaatimus.

19Katselutasanteelle johtaa teräsrakenteiset seinään kiin-nitetyt portaat.

14, 15Meluseinän kaikki betoniseinät ovat 250 millimetriä pak-suja. Seinämät on raudoitettu molemmista pinnoistaanvaaka- ja pystysuuntaisin harjaterästangoin.Muurin kor-kea seinä on seinän suuntaisesti vaakasuoraan jännitettybetonirakenne. Jänneteräksinä on käytetty 15,3 metriäpitkiä 15,7 millimetrin rasvapunoksia, jotka on sovitettuseinän akselin keskilinjalle.

14 15

Mar

itta

Koiv

isto

16

17

Mar

itta

Koiv

isto

Vuo s

a are

n sa

tam

a

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5014

1 2009 15

19

18

Mar

itta

Koiv

isto

Vuos

aare

n sa

tam

a

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5015

1 20091616

Vuosaaren satamahanke on ollut yksi Suomen his-torian mittavimpia yhdyskunta- ja infrarakentami-sen hankkeita. Mittava se on ollut sananmukaisestineliöinä, kuutioina ja euroina. Mittavuutta hank-keen toteutukselle on tuonut myösi sijoittuminenNatura 2000 -alueen läheisyyteen. Hankkeen val-mistelun aikana tapahtunut ympäristölainsäädän-nön muutos sekä ympäristöarvojen yleinen korostu-minen aiheuttivat sen, että hankkeesta muodostuimyös uusien säädösten ennakkotapaus.

Vuosaaren Satamakeskuksen toteuttivat yhteis-työssä Helsingin Satama, Merenkulkulaitos, Rata-hallintokeskus ja Tiehallinto. Se sisältää tavarasa-taman sekä sen liikenneyhteydet: satamatie, sata-marata ja meriväylä sekä sataman yhteyteen raken-nettavan logistiikka-alueen ja sataman viereen ra-kennettavan Meriportin yritysalueen.

Suljetun satama-alueen koko on 150 ha, josta90 ha on merestä täytettyä uutta aluetta. Kontti-laituria satamassa on 2 x 750 metriä ja ro-ro paik-koja 15 kpl.

Satama-alueeseen kuuluu lisäksi laaja Porttikes-kus ja logistiikka-alueen terminaalit. Porttikeskuk-sen muodostavat toimisto- ja palvelurakennus Ga-tehouse ja matkustajaterminaali (Hansaterminaali).

Vuosaaren sataman rakennustyöt käynnistettiintammikuussa 2003. Rakennustyöt valmistuivat sekäalkuperäisessä aikataulussa että hyväksytyn kus-tannusarvion puitteissa. Tosiasiassa aikataulu jopahieman nopeutui. Sataman viralliset vihkiäiset oli-vat marraskuun lopussa 2008. Kokonaiskustannuk-set ovat 687,5 milj. euroa (22.1.2008). Satamanosuus on 391 milj. euroa ja liikenneyhteyksien ra-kennuskustannukset ovat 296,5 milj. euroa.

UUSI ELINVOIMAINEN TYÖPAIKKA-ALUESataman ja siihen liittyvien yritysten toiminnankäynnistymisen seurauksena Vuosaareen muodos-tui uusi mittava työpaikka-alue Vuosaaren satama-keskus, jossa alkuvaiheessa työskentelee noin2 500 henkilöä. Ajan myötä alueen työpaikkamääräkohoaa jopa 4 000 henkilöön.

Vuosaaren sataman toiminnan kannalta elintär-keitä ovat hyvät liikenneyhteydet. Kehä III:lle johta-va tietunneli on ollut käytössä tammikuusta 2008lähtien. Myös meriväylä otettiin käyttöön vuoden2008 alussa. Keravan Saviolle pääradalle johtavasatamarata otettiin käyttöön samanaikaisesti sata-man kanssa.

VUOSAAREN SATAMA ON ISO RAKENNUSHANKE MONILLA MITTAREILLA

Sirkka Saarinen, toimittaja

20Meluseinän yläosan katselutasanne on toteutettu raken-nuspaikalla valmistettuna teräsbetonielementtinä, joka

on nostettu ja kiinnitetty paikalleen. Katselutasanteellejohtaa teräsrakenteiset seinään kiinnitetyt portaat.

Mar

itta

Koiv

isto

20

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5016

1 2009 17

PALJON BETONIAMyös betonia sataman rakentamisessa on luonnol-lisesti tarvittu paljon, suuruusluokaksi on arvioitunoin 100 000 m3. Betonia ja sementtiä on tarvittumoniin erilaisiin tarkoituksiin alkaen maaperän sta-biloinnista esimerkiksi siltoihin ja sataman järeisiinlaiturirakenteisiin. Myös varsinaisissa satama-alu-een rakennuksissa betoni on olut tärkeä materiaalisekä paikallavaluna että elementtirakenteina. Isoosa betonista ei tosin ole enää näkyvissä, vaanmaan tai merenpinnan alapuolella.

Sataman betonisia erikoisrakenteita ovat muunmuassa järeät laiturielementit. Laitureita satamas-sa on yhteensä yli kolme kilometriä. Ensimmäisenvaiheen, 715 metrin osuuden rakenteita ja niidenrakentamista esiteltiin tarkemmin Betoni-lehdessä3/2005 (ss. 16-23), joka löytyy myös netistä osoit-teesta www.betoni.com.

Kulmatukielementeistä ja saumaelementeistärakennettavan laiturin 143 betonielementtiä tehtiinliukuvaluna satama-alueen vanhassa telakka-al-taassa kesän 2005 kuluessa. Sieltä ne uitettiin pai-kalleen elementtiasennusta varten uivalla nosturil-la. Mitoiltaan elementit olivat hulppeita: korkeim-millaan yli 16-metrisiä. Kulmatukielementtien pai-no vaihteli 240:stä 300:aan tonniin

Sama telakka-allas, jossa kyseiset laiturielemen-tit aikanaan valettiin, kunnostettiin kesän ja syksyn2008 kuluessa sataman käyttöön kuiva-altaaksi.380 metriä pitkän, 56 metriä leveän ja noin 12 met-riä syvän altaan päässä oleva vanha metalliraken-teisen kuivaponttonipatoseinä purettiin ja tilalle ra-kennettiin uusi vesitiivis, 80 senttiä paksu patosei-nä betonista. Varsinaisen altaan seinät ovat osaksilouhittua, osaksi betoniseiniä, osaksi ruiskubeto-noitua. Seinämät rusnattiin, tiivistettiin injektoi-

VUOSAARI HARBOUR IS A MAJORCONSTRUCTION PROJECT

The Vuosaari harbour project has been one of the largestcivil engineering and infrastructure construction projectsin the history of Finland. The project has been literally lar-ge, in square-metres, cubic-metres and euros. The vicinityof a Natura 2000 area has also added to the massive sco-pe of the project.

Vuosaari Harbour Centre was a cooperation project ofthe Port of Helsinki, the Finnish Maritime Administration,the Finnish Rail Administration and the Finnish Road Ad-

ministration. The Harbour Centre consists of a freightharbour and associated transport facilities: the harbourroad, the harbour railroad and the fairway, as well as alogistics area to be built for the harbour and the Meriport-ti business estate to be built next to the harbour.

The enclosed harbour area is 150 hectares in size, with90 hectares of new land reclaimed from sea. There aretwo 750-metre container quays and 15 Ro-Ro berths inVuosaari.

The harbour area also comprises an extensive GateCentre as well as terminals in the logistics area. The GateCentre consists of the Gatehouse providing office andservice facilities, and a passenger terminal.

The Vuosaari harbour construction project was startedin January 2003 and completed within both the originalschedule and the approved cost estimate; in fact, a littleahead of the schedule. The official inauguration ceremo-ny of the Harbour Centre took place at the end of Novem-ber 2008. Total costs amounted to 687.5 million euros(22.1.2008), with the harbour accounting for 391 millioneuros and the construction of the transport facilities to296.5 million euros.

Concrete was naturally used abundantly in the harbourconstruction project, the estimated amount is ca. 100 000m3. Concrete and cement were needed in many differentapplications, from soil stabilising to e.g. bridges and mas-sive pier structures. Concrete has been an important ma-terial in the actual harbour area buildings, as well, in bothcast-in-situ and prefabricated structures. However, alarge part of the concrete is no longer visible, but locatedunderground or under the sea level.

malla ja lujitettiin tarvittaessa pulttaamalla ja vieläverkottamalla. Lisäksi altaan pohjalle tehtiin loivakallistusvalu. Betonia tämä PATO-urakka nielaisi3000 kuutiota.

Mittavin näkyvissä oleva betonikohde satama-alueella on liukuvalutekniikalla toteutettu 13 metriäkorkea ja lähes kilometrin pituinen meluseinä.Muurissa on neljä metriä syviä kotelomaisia osia,jolloin muurin yläosaan voidaan istuttaa kasvilli-suutta. Kotelomaisuus lisää myös rakenteen kykyäkestää vaakavoimia.

PALKITTU KOHDEVuosaaren satamalle on tullut jo useita palkintoja:se on saanut ainakin Itä-Helsinki -palkinnon, RIL-palkinnon, Helsingin rakennusvalvonnan myöntä-män Rakentamisen Ruusun, Vuoden logistiikkapal-kinnon sekä Vuoden 2008 Betonirakenne -palkin-non. Betonirakenteena palkittiin sataman melusei-nä, joka muodostaa näyttävän rakennusteknisen jaarkkitehtonisen kokonaisuuden Vuosaaren satamanja Porvarinlahden luontoalueiden rajalle.

21Kulmatukielementeistä ja saumaelementeistä rakennet-tavan laiturin 143 betonielementtiä tehtiin liukuvalunasatama-alueen vanhassa telakka-altaassa. Sieltä ne ui-tettiin paikalleen elementtiasennusta varten uivalla nos-turilla. Mitoiltaan laiturielementit olivat hulppeita: kor-keimmillaan yli 16-metrisiä.

Vuos

aare

n sa

tam

a

21

BET0901 s08-17 Vuosaari 30.3.2009, 16:5017

1 20091818

Vuosaaren Satama on, ymmärrettävää kyllä, ollutviiden vuoden rakentamisprojektinsa ajan varsinnäkyvästi esillä myös lehtien palstoilla. Sen varjoonon jäänyt se, että myös muissa satamissa rakenne-taan jatkuvasti varsin vilkkaaseen tahtiin. Tosin ta-loustilanteen takia osa suunnitelmista on nyt jäis-sä. Ohessa ajankohtaisia uutispaloja muutamiensuomalaissatamien suunnitelmista ja käynnissäolevista hankkeista.

HAMINAN HARC-PROJEKTIHaminan sataman tuoreessa asiakaslehdessä esi-tellään juuri käynnistyvää HARC-, Hamina RoRo andContainer terminal, -projektia. Sen myötä vuonna2011 Haminan satamassa on 33 hehtaaria uuttakonttikenttää ja 400 metriä lisää laituria. Toinenmerkittävä hanke on meriväylän syventäminen jalyhennys, jonka toteuttaminen alkaa ensi kesänä.

Näiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusar-vio liikkuu noin 60 miljoonassa eurossa, josta hami-nalaisten osuus on noin 40 miljoonaa. Loppuosa ra-hoituksesta saadaan valtion väylänparannusohjel-masta.

HARC-projektissa on kyse vanhanaikaisen sata-marakenteen modernisoinnista perustarpeisiin janykyaikaisten suuryksiköiden lastinkäsittelyn te-hokkuudesta. Meriväylän syventäminen mahdollis-taa entistä isompien laivojen pääsyn satamaan.Nykyistä luonnonväylää on vuosien kuluessa paran-neltu muun muassa ruoppauksilla, oikaisuilla jamerkinnöillä. Pulmaksi on kuitenkin jäänyt laivojenmaksimikoon rajoittuminen noin 40 000 tonnin aluk-siin. Kun syväys on 12 – 12,5 metriä, voi alusten le-veys kasvaa jopa 10 metriä ja pituus 20 – 30 metriä.

SATAMISSA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA VARTEN


1HARC-projektin toteuduttua Haminan satamassa on 33hehtaaria uutta konttikentää ja 400 metriä lisää laituria.

2Kotkan Mussalon Jänskään rakennetaan 133 metriä pitkälaituri.

3Kotkan Hietasen satama sai helmikuussa 2009 luvanruoppauksiin sekä läjitysaltaan ja kanavan rakentami-seen.

1

2 3

Ham

inan

sat

ama

Kotk

a n s

a ta m

a

Kotk

an s

atam

a

BET0901 s18-19 Satamahankkeet 30.3.2009, 16:5518

1 2009 19

Lastikapasiteetissa lisäys on parhaimmillaan 50prosenttia.

Konttilaituri on massiivinen maanrakennusurak-ka, sillä se tarvitsee asfalttikenttänsä alle noin kuu-si miljoonaa kuutiota täytemaata. Merkittävä osasiitä saadaan talteen syväväylän ja satama-altai-den ruoppauksista kertyvistä maamassoista.

Haminan sataman investoinnin taustalla ovat yh-teneväiset ennusteet konttiliikenteen globaalistakasvusta, jota päällekäyvä finanssikriisi ja taloudentaantuma jarruttaa vain väliaikaisesti.

TURUSSA KEHITETÄÄNPANSION SATAMA-ALUETTASatamat ovat suurten haasteiden edessä, todetaanmyös Turun Sataman tuoreessa katsauksessa, jossaennakoidaan vuodesta 2009 kaikille satamille heik-koa. Käännettä odotetaan tai ainakin toivotaan jovuodelle 2010. Turussa on meneillään merkittävienlogistiikkakeskushankkeiden laajennukset Ovakonalueella. Lisäksi siellä aloitetaan Pansion satama-alueen jatkokehittäminen nyt, kun rakentamiskus-tannukset ovat alhaisimmillaan.

Pansioon rakennetaan toinen laivapaikka sekä li-sää varastointikapasiteettia, lähinnä Saksan liiken-teen tarpeisiin, ja entisen Laivateollisuuden alueel-le kenttätilaa muun liikenteen ja telakkateollisuu-den tarpeisiin.

KOTKASSA VARAUDUTAANKAASUPUTKEN RAKENTAMISEENKotkan satama varautuu Itämeren kaasuputkipro-jektin tarvitsemaan liikenteeseen rakentamallaMussalon Jänskään uuden laiturin. Kaasuputkenrakentamisen ja sen vaatiman liikenteen vilkkainvaihe tulee ajoittumaan vuosille 2010 – 2012. Lai-valiikenteessä se merkitsee vähintään 600 alus-käyntiä tuona aikana. Mussalon sataman nykyinenlaiturikapasiteetti ei riitä sekä kaasuputkiprojektintarvitsemaan liikenteeseen että muuhun satamalii-kenteeseen.

Mussalon Jänskään rakennetaan 133 metriä pit-kä laituri. Sen urakoi YIT-Yhtymä. Lisäksi laiturinyhteyteen rakennetaan noin kaksi hehtaaria tausta-kenttää. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 3,5miljoonaa euroa. Kotkan Satama Oy kattaa raken-nuskustannukset kaasuputkiprojektista saatavillaliikennetuloilla.

Kotkan Satama Oy sai helmikuussa ympäristölu-vat myös Hietasen sataman ruoppauksiin sekä läji-tysaltaan ja kanavan rakentamiseen. Satama-al-

taita ja väyliä syvennetään ja levennetään pääasi-assa imuruoppauksena uusien laivapaikkojen ra-kentamiseksi ja entistä suurempien laivojen vuok-si. Läjitys tehdään pinta-alaltaan noin 40 hehtaarinlaajuiseen, pengerryksellä merestä täysin erotet-tavaan altaaseen. Läjitysaltaan tilavuus 3 metriämerenpinnan yläpuolelle täytettynä on 1 375 mil-joonaa-m3, joten siihen mahtuu luvan sallima, Hie-tasen koillis- ja kaakkoispuolelta lähivuosina ruo-pattava noin miljoona-m3 ja lisäksi ruoppausmas-soja kunnossapitoruoppauksista, joita on aikaajoin tehtävä jokiveden mukanaan tuoman kiinto-aineksen mataloittavan vaikutuksen vuoksi.

RAAHEN SYVÄSATAMAHANKE KÄYNNISSÄRaahen syväväylä- ja -satamahanketta on valmis-teltu yhteistyössä Merenkulkulaitoksen kanssavuodesta 2002 alkaen. Hankkeessa syvennetäännykyinen 8,0 metrin kulkusyvyinen väylä 10,0 metrinkulkusyvyiseksi. Satamaan ruopataan uusi kääntö-allas ja rakennetaan 355 metriä uutta syvälaituria.Sataman ruoppausmassat käytetään uusien varas-tokenttien rakentamiseen.

Terramare Oy:n urakoimat ruoppaus- ja varasto-kenttätyöt valmistuvat vuoden 2009 loppuun men-nessä. Uusi 10 metrin väylä otetaan käyttöön vuo-den 2010 alussa. Rakennusurakan loppusumma onnoin 38 milj. euroa, josta valtion osuus on 16 milj.euroa ja Raahen kaupungin 22 milj. euroa. Väylä-merkintä-, valvonta- ja muine kustannuksineenhankkeen kustannusarvio on yhteensä n. 40 milj.euroa.

Urakkasopimus uuden syvälaiturin rakentamises-ta allekirjoitettiin puolestaan maaliskuussa, senurakoi H&P Infra Oy. 355 metriä pitkä syvälaiturimitoitetaan erikoisraskaille irtolastikuormille jakootaan useista teräsbetonisista kulmatukimuuri-elementeistä. Laituri on suunniteltu 50 vuodenkäyttöä varten. Syvälaiturin kokonaiskustannuksetkaikkine varusteluineen ovat yhteensä noin 7 milj.euroa. Elementteihin käytetään betoniterästä vajaa2 000 000 kg ja betonia noin 10 000 m3. Elementtienkorkeus on 12,5 metriä.

PORTS ARE BUILDING FOR THE FUTURE

Vuosaari harbour has been quite visible also in the mediaduring the five-year construction project. This limelighthas left the constant and active pace of construction inother harbours in its shadow. At present, however, someof the plans have been frozen due to the global down-turnin economy.

The Port of Hamina, for example, is about to start theextensive HARC project, Hamina RoRo and Container ter-minal. This project will bring 33 hectares of new containerfield space and 400 m of new quays to the Port of Haminaby 2011. The total cost estimate of the project is ca. 60million euros.

The container quay in Hamina constitutes a massiveearth construction site with ca. six million cubic metres ofbackfill required under the asphalt field. A significant partof the backfill will be dredged material from the deep fair-way and the harbour basins.

The investments in the Port of Hamina are based onconvergent forecasts predicting the global growth of con-tainer traffic, only temporarily slowed down by the cur-rent financial crisis and economic recession.

The Port of Turku, on the other hand, is currently ex-panding large-scale logistics centre projects in the Ovakoarea. The further development of the Pansio harbour areais also about to start in Turku, taking advantage of the lowlevel of building costs. The latter project involves the con-struction of a second berth and new warehouse space.

The Port of Kotka is preparing for the traffic volumes tobe required in the Baltic Sea gas pipeline project by build-ing a new 13-metre long quay and about two hectares ofbackground field for the quay. The Port of Kotka also ob-tained in February environmental permits for the dredgingof the Hietanen harbour and for the building of a stockpilebasin and a channel.

A deep fairway and quay are under construction inRaahe. The existing 8.5 metres deep fairway will be deep-ened to 10.0 metres. A new turning basin will be dredgedand 355 metres of new deep water quay will be built inthe Port. The dredged material from the harbour will beused in the construction of new storage fields.

5

4

4Raahen sataman 8 metrin kulkusyvyinen väylä syvenne-tään 10 metriin.

5Suuret kontteja kuljettavat alukset vaativat lisää laituriti-laa Haminan satamassa.

Ham

inan

sat

ama

Raah

en s

atam

a

BET0901 s18-19 Satamahankkeet 30.3.2009, 16:5519

1 20092020

”Suojeltuun asemarakennukseen sopivaa 30-luvunmuotokieltä nykyaikaisin ratkaisuin” kuvaa tiivis-tettynä Tampereen linja-autoaseman uusia laituri-ja rahtikatoksia. Katoksissa betoni pääsee materi-aalina näyttämään keveytensä: sirot paikallavaletutkatoslappeet ja elementtipilarit muodostavat illuu-sion leijuvasta rakenteesta.

Katokset liittyvät laajempaan, koko linja-auto-aseman saneeraukseen – tai paremminkin restau-rointiin. Taustalta löytyy periaatteellinen päätössäilyttää Tampereella ns. hajautettu matkakeskus,joka tarkoittaa linja-auto- ja rautatieasemien sijain-nin säilyttämistä entisillä paikoillaan.

Linja-autoaseman saneerauksen katoksineensuunnitteli KSOY Arkkitehtuuria, pääsuunnittelija-na toimi Timo Meuronen. Hän taustoittaa suunnit-teluprojektin haasteita kertomalla, että Ratinanalue, jolla linja-autoasemakin sijaitsee, on mones-sa mielessä suurennuslasin alla.

”Iso muutos tulee olemaan Ratinan stadionin jalinja-autoaseman väliin tuleva Ratinan kauppakes-kus. Toinen iso asia on linja-autoaseman ja sen vie-reisen Vuoltsun korttelin sekä sen takana olevanAutotuonnin korttelin muodostama suhteellisenehjä funkiskorttelikokonaisuus. Siitä ensimmäisenäpääsi nyt saneeraukseen linja-autoasema.”

TAMPEREEN LINJA-AUTOASEMAN KATOKSET– 30-LUVUN MUOTOKIELTÄ NYKYAIKAISIN RATKAISUIN


1

1Rahtikatos. Betonisten katosten katoslappeet ovat pai-kallavalettuja ja pilarit elementtejä.

2Pysäkkikatos. 52 metriä pitkässä pääkatoksessa on yh-teensä seitsemän laituria.

3Rahtikatoksen elementtipilareiden törmäyssuojauksessaon käytetty tammipystylistoitusta.

4Seitsemän metriä leveää pääkatosta kannattelee pilari-linja. Kantava palkkirakenne jää katoksen päälle katseiltapiiloon. Elementtipilareiden sisälle on integroitu sekä ve-denpoisto että tekniset varaukset, kuten kaiuttimet.

Jaakko Laaksovirran ja Bertel Strömmerin suun-nittelema, vuonna 1938 valmistunut linja-autoase-ma oli aikanaan Pohjoismaiden suurin. Meuronenkertoo, että opit siihen oli haettu lähinnä rautatie-asemista, koska esikuvia linja-autoasemien puolel-ta ei juuri ollut.

Rakennus on museaalisesti arvokas, suojeltukohde. Kumppanina korjaussuunnittelussa olikinkoko ajan Museovirasto, josta Meurosen mukaansaatiin hyvä taustatuki.

Linja-autoaseman peruskorjauksessa lähes kaik-ki toiminnat odotushallia lukuun ottamatta vaihtoi-vat paikkaa, suuri toiminnallinen muutos oli linja-autojen lähtölaiturien siirtäminen aseman länsi-puolelta itäpuolelle, Hatanpään valtatien ja ase-man väliin. Myös rahtiasema palasi takaisin linja-autoasemalle.

KATOKSET TÄRKEÄKAUPUNKIKUVALLINEN ELEMENTTIUudet katokset ovat kaupunkikuvallisesti tärkeäelementti, korkeampi pääkatos näyttää lähtöalu-een, matalampi rahtilaiturikatos puolestaan rahti-alueen ja laiturilinjan. Jo ennestään matalan rahti-siiven kohdalla maan pintaa nostettiin lähes metril-lä. Rahtisiiven uudella katoksella saatiin sen ma-daltunut suhdemaailma sidottua muuhun rakennus-kompleksiin.

”Kaupunkikuvallisia alleviivauksia, jotka näyttä-vät uuden toiminnan. Muotokieleltään katoksetovat funkishenkiset minimalistisesti toteutettuna”,Meuronen toteaa. Suunnittelun suurimpana haas-teena hän pitää katosten mittakaavan ja suhde-maailman löytämistä asemarakennukseen nähden.

Katoksien perustavaa laatua oleva mittakaava-ero verrattuna siihen, jos ne olisivat alkuperäiset,on niiden korkeus. Syytä ei tarvitse hakea kaukaa:nykyinen linja-autokalusto on huomattavasti entis-aikoja korkeampaa.

52 metriä pitkässä pääkatoksessa on yhteensäseitsemän laituria. Se on 5,4 metriä korkea. Rahti-katos on 4,6 metriä korkea ja 61 metriä pitkä.

KANTAVA PALKKIRAKENNEKATSEILTA PIILOSSASeitsemän metriä leveää pääkatosta kannatteleekeskellä oleva pilarilinja. Pilareita on yhteensä seit-semän. Kantava palkkirakenne jää katoksen päällekatseilta piiloon. Elementtipilarit ovat alaspäin ka-penevia. Niiden sisälle on integroitu sekä veden-poisto että tekniset varaukset, kuten kaiuttimet.

Artik

kelin

val

oku v

a t:T

imo

Me u

ron e

n

BET0901 s20-23 Tampere_katos 30.3.2009, 16:5720

1 2009 21

2

3 4


1 200922

5

9

7

8

5

6

Artik

kelin

rake

nnep

iirro

kset

: A-In

sinö

örit

Oy


1 2009 23

5Pysäkkikatos päältä.

6Pysäkkikatos, leikkaus A-A.

7, 8, 9, 10Paikallavaletun katoksen lappeen reuna on kapea, vain 12-senttinen. Reunaa on vielä kevennetty pienellä reunade-taljilla. Valaistus tulee katoslappeiden kautta epäsuorasti.

11Katoksen elementtipilareiden rakennepiirros.

TAMPEREEN LINJA-AUTOASEMANLAITURI- JA RAHTIKATOKSET

Rakennuttaja: Tampereen kaupunki /Tilakeskus

Arkkitehtisuunnittelu: KSOY Arkkitehtuuria,Timo Meuronen,RA, arkkit.yo

Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit OyUrakoitsija: Skanska talonrakennus Oy,

TampereElementtipilarit: Santalan Betoni OyValmisbetoni: Rudus Oy

SHELTERS AT TAMPERE BUS STATION

”Modern solutions integrated into 30s form language sui-ted to the protected station building” is a concise descrip-tion of the new platform and freight shelters at the busstation of Tampere. The shelters bring out the lightness ofconcrete as a material: slim cast-in-situ shelter panes andprefabricated columns produce an illusion of a floatingstructure.

The shelters were realised as part of a more extensiverefurbishment of the entire bus station. The station de-signed by Jaakko Laaksovirta and Bertel Strömmer andbuilt in 1938 is a historically valuable, protected site.With the exception of the waiting room, almost all thefunctions of the station changed places. The biggest func-tional change was the relocation of departure platformsfrom the west side of the station to the east side.

The new shelters constitute an important element ofthe townscape, with the taller main shelter pointing wayto the departure area and the lower shelter over the

freight dock indicating the freight area and the platformline. The form language of the shelters is functional withminimalistic realisation.

The main shelter is 5.4 metres tall and 52 metres long,and covers seven platforms. The freight shelter is 4.6 mtall and 61 metres long. The 7-metre wide main shelter issupported on a line of a total of seven columns running inthe centre. The load-bearing beams are on top of the shel-ter, concealed from sight. The prefabricated columns arenarrow toward the base and carry integrated drains andtechnical systems, such as loudspeakers. The shelters aremade from concrete; the panes are cast-in-situ structuresand the columns prefabricated structures.

The indirect lighting solution of the shelters enhancesthe impression of total lightness. Lighting has been ar-ranged so that all light into the platform field and thefreight shelter area comes indirectly via the shelterpanes. This creates an illusion of floating shelter panes.

Katokset ovat betonia: katoslappeet paikallava-lettuja, pilarit elementtejä. ”Haimme katosta, jokatukee rapatun päämassan arkkitehtuuria, betonioli itsestään selvä materiaalivalinta”, Meuronenkertoo.

”Työmaa täytti kaikki toiveet, paikallavalun laatukestää lähemmänkin tarkastelun. Samoin esivalmis-tettuina tehdyt pilarit onnistuivat hyvin. Kävimmetehtaalla katsomassa mallipilarin, jonka toteutusta-paa vielä hieman hiottiin”, Meuronen kiittelee.

Hän korostaa, että vaikka katosten haluttiin ole-van samaa funkishenkeä kuin asemarakennuksen,katosten haluttiin näyttävän uudisosilta, ei orjalli-sesti vanhan kopioina tehdyiltä. ”Jos katokset oli-sivat oikeasti 30-lukulaisia, paikallavaletut lap-peet olisi muottilaudoitettu. Nyt muotit olivat va-neria, joka sileänä pintana paljastaa toteutuksenuudisosaksi.”

Kiitoksia Meuroselta tulee myös rakennesuun-nittelijalle, A-Insinööreille, jonka panos lopullisenmuodonannon saavuttamisessa oli tärkeä.

VALAISTUKSELLA LISÄÄ KEVEYTTÄKatosten epäsuora valaistusratkaisu lisää koko-naisuuden keveyden tunnetta. Valaistus on järjes-tetty siten, että kaikki laiturikentälle ja rahdin ka-tosalueelle tuleva valaistus tulee katoslappeidenkautta epäsuorasti. Se tuo Meurosen mukaan il-luusion siitä, että katoslape leijuu. Keveyden tun-netta lisää se, että lappeen reuna on kapea, vain12-senttinen. Lisäksi sitä on vielä kevennetty pie-nellä reunadetaljilla.

Hienovaraista tyylikkyyttä on myös rahtikatoksenpilareiden törmäyssuojauksessa. Se on toteutettutammipystylistoituksena.

Keskeistä Meurosen mukaan on myös se, että sa-devedenpoisto saatiin pilarien sisään. ”Keskustelu-ja käytiin, mutta onneksi kaikki osapuolet näkivät,että se oli lopputuloksen kannalta tärkeä ratkaisu.”

9

10

11


1 20092424

Kalmarin taidemuseosta järjestettiin Ruotsissaavoin kansainvälinen suunnittelukilpailu, joka rat-kaistiin vuonna 2004. Kilpailuun osallistui 294 ehdo-tusta 15 maasta. Kilpailun voitti tukholmalainen toi-misto Tham & Videgård Hansson. Mustan 18 metriäkorkean kuution sijoittaminen historialliseen ympä-ristöön lähelle Kalmarin vanhaa linnaa nostatti vah-voja tunteita ja herätti kiivasta keskustelua.

KIISTELTY RAKENNUSRakennustyöt aloitettiin kuitenkin voittaneen ehdo-tuksen pohjalta. Rakentaminen alkoi syksyllä 2006ja vihkiäiset pidettiin toukokuussa 2008. Silloin kri-tiikki oli jo pehmennyt. Keskustelu osoitti, että mu-seo on kalmarilaisille todella tärkeä rakennus. Pai-kallislehden järjestämässä äänestyksessä uusi mu-seo valittiin jopa kaupungin kauneimmaksi raken-nukseksi linnan jälkeen.

Lehdistössä ”Mustaa kuutiota” on ylistetty jakutsuttu Ruotsin nokkelimmaksi ja kompaktimmaksitaidemuseoksi. Museo onkin saanut laaja kansain-välistä huomiota ja on palkittu useilla palkinnoilla.

Museonjohtaja Klas Börjesson on enemmän kuintyytyväinen uuteen museoonsa. Välillä kovakin kes-

kustelu oli hänelle tervetullut: – Jos kaikki sanoisi-vat “ooh, kuinka kaunis”, niin rakennus unohdettai-siin muutamassa viikossa.

KOMPAKTI RATKAISUMuseo rakennettiin kaupunginpuistoon ravintolaByttanin viereen. Tämän vuonna 1939 valmistu-neen maineikkaan post-funktionalismia edusta-neen ravintolan suunnitteli arkkitehti Sven IvarLund (1902 - 1980). Museo liitettiin ravintolaan yh-teisellä sisääntulohallilla. Tämä kahden “kulttuuri-rakennuksen-avioliitto” herätti paikkakunnalla vil-kasta keskustelua.

Ravintolarakennuksen horisontaalisuuden vas-tapainoksi suunnittelijat päätyivät museorakennuk-sessa tiukkaan kuutioon, jossa tilat ovat neljässäkerroksessa. Ratkaisulla haluttiin myös säästääympäröivää puistoa sekä taata sujuva yleisö- jahuoltoliikenne.

Nokkela ja kompakti ratkaisu auttoi luonnonva-lon saantia eri tiloihin ja antoi mahdollisuuden jär-jestää näyttelytiloja joustavasti. Vaikka rakennuson musta päältä niin se on valoisa sisältä.

Museorakennus on 18 metriä korkea musta kuu-tio, joka ulottuu ympäröivien puiden latvojen tasal-le. Ulkoseinät on päällystetty suurilla lomittainasennetuilla vanerilevyillä. Niiden leveys vaihtelee,mutta levyjen korkeus on vakio. Yhdessä pystysuo-rien puisten massiivilankkujen kanssa ne muodos-tavat julkisivuihin kolmiulotteisen reliefin, joka an-taa taustan puiston puille.

BETONIA JA VANERIARakennuksen runko on betonia. Kaikki betoniraken-teet on valettu paikalla, mistä oli etua rakennettaes-sa herkkään puistoon. Elementtirakenteisena raken-nuksesta olisi tullut arkkitehdin mukaan suurempi.

Hyvän laadun ja elävän valupinnan saavuttami-seksi sekä saumojen häivyttämiseksi muoteissakäytettiin vahattuja vanerilevyjä. Seinät ja lattiatkäsiteltiin pölyämättömiksi.

Jälkijännitetyt palkit ylittävät näyttelysalien 17metrin jännevälin ilman pilareita.

Niukkailmeisen museorakennuksen keskus on 20metriä korkea veistoksellinen porras, joka on puh-taaksivalettua betonia. Porras saa luonnonvaloayläikkunan ja vinon katon kautta.

Rakennuksen sisäpintojen materiaaleina on puh-taaksivalettu betoni, mustat ovet, sekä niukoissapuupinnoissa saarni.

Arkkitehdin mielestä vanerin ja betonin yhdis-

KALMARIN TAIDEMUSEO

Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti RIA

1Asemapiirros1 Taidemuseo2 Linna3 Stortorget

1

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0124

1 2009 25

2Betonirunkoinen rakennus on verhoiltu mustalla vaneri-vaipalla. Ylimpänä gallerian ikkuna, vasemmalla Valkoi-sen laatikon suuri ikkuna. Oikealla alhaalla museon huol-toyhteys.

2

Artik

kelin

val

okuv

at: Å

ke E

:son

Lin

dman

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0125

1 200926

telmä on hyvä. Sisällä näkyvä harmaa betoni antaavankan taustan taiteelle ja tasoittaa sisäilmastoa.Ulkopintojen suuret vaneripaneelit antavat mus-tasta väristä huolimatta kevyen ilmeen yhdessäsuurten ikkunapintojen kanssa. Molemmat materi-aalit ovat yksinkertaisia, mutta käyttökelpoisia py-rittäessä käsityönomaiseen ja korkeaan laatuun.

NÄYTTELYTILAT KERROKSISSAMuseon kahdesta näyttelytilasta toinen on sisään-tulokerroksessa sijaitseva neljä metriä korkea Val-koinen laatikko, jonka suuri ikkuna avautuu puis-toon ja Slottsfjärdenin suuntaan. Tila on varattumuuttuviin näyttelyihin. Tämän päivän taide on senverran monimuotoista ja ennenäkemätöntä, ettätarvitaan mahdollisimman joustavat tilat, jonne voi-daan rakentaa lähes minkälaisia teoksia tahansa.

Ylimmässä kerroksessa on myös neljä metriä kor-kea galleria, jossa ovat esillä museon omat kokoel-mat. Galleriaan saadaan luonnonvaloa pohjoiseensuuntautuvien kattolyhtyjen kautta.

Molempien salien pinta-ala on 230 m2. Niidenakustiikassa on otettu huomioon mahdollisten mu-siikkiesitysten ja luentojen järjestäminen.

Pääkerrosten välissä on välikerros, jossa on vi-deohuone, kirjasto, arkisto ja museon toimisto.

Alimpana on toinen välikerros, jossa on työtilojasekä lasten ateljee, josta on suora yhteys puistoon.

Rakennuksen bruttoala on 1.600 m2, josta näyt-telytilaa on 600 neliötä. Rakennuskustannukset oli-vat 48 miljoonaa kruunua. Rakennesuunnittelu onWSP Sverigen käsialaa, rakennusurakoitsijana oliSkanska AB. Rakennustyöt kestivät puolitoistavuotta, mukaan mahtui kolmen kuukauden taukovalitusten takia.

4Ylin kerros. Täällä ovat esillä museon pysyvät kokoelmat.

5Sisääntulokerros1 Valkoinen laatikko2 Porras3 Museon ja ravintolan sisääntulohalli4 Kauppa5 Kahvila/ravintola6 Keittiö

4

3Leikkaus

6Leikkaus portaan kohdalta.Laatikko portaan vieressä on videohuone.

5

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0126

1 2009 27

7Pystyleikkaus ulkoseinästä.

8Museorakennuksella ja oikealla olevalla ravintola Bytta-nilla on yhteinen lasiseinäinen sisäänkäyntihalli.

9Sisäänkäyntihallin betoninen vastaanottotiski on valettupaikalla.

8

9

7

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0127

1 200928

10

10Veistoksellinen betoniporras kurottaa kohti yläikkunaa.

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0128

1 2009 29

11Näkymä portaalta kolmannen kerroksen kirjaston ovelle.

12Paikallavalettu betoniporras ylhäältä nähtynä. 12

11

KASPER SALIN -PALKINTO 2008Ruotsin arkkitehtiliitto Sveriges Arkitekter SA jakaavuosittain Kasper Salin -palkinnon ruotsalaiselle ra-kennuskohteelle, jolla on korkeita arkkitehtonisiaansioita. Vuoden 2008 palkinnon sai Kalmarin tai-demuseo. Palkintoina jaettavat pronssiset reliefitluovutettiin rakennuttajalle, eli Kalmarin kunnalleja Kalmarin taideyhdistykselle sekä arkkitehdeilleBolle Tham ja Martin Videgård Hansson.

Juryn perusteluiden mukaan ”Musta laatikko” onsijoitettu taidokkaasti Kalmarin kaupunginpuistoon.Julkisivujen “puleeratut” mustat levyt antavat hie-non taustan puiston puille.

Valittu laatikkomuoto antaa useita mahdollisuuk-sia taiteen esittämiseen. Porras, joka johtaa vieraatseuraaviin kerroksiin, on saanut valoisan ja avoi-men muodon antaen hyvän kontaktin näyttelysalienvälillä. Museon sisäpinnat ovat betonista, jonkapinnat ovat kauniita ja sileitä kädelle antaen itses-tään selvän taustan esiteltävälle taiteelle.

Palkinto perustettiin 1962 ja se kantaa Tukhol-man kaupunginarkkitehti Kasper Salinin nimeä(1856-1919). Palkinto on rakennukseen sijoitettavapronssinen reliefi, jonka muotoili arkkitehti BengtLindroos. Hän on suunnitellut muun muassa myösTukholman Kaknästornetin 1962 -1965.

KALMAR ART MUSEUM

A total of 294 entries from 15 different countries weresubmitted to the Kalmar Art Museum design competitionin 2004. The winning entry came from Stockholm-basedArchitects Tham & Videgård Hansson. The 18-metre tallblack cube in a historical environment near the old Castleof Kalmar aroused strong feelings and generated a heateddebate.

The construction of the Museum started in the autumnof 2006 and the inauguration ceremony was organised inMay 2008. By then criticism had quieted down. The mediahas complimented the “Black Cube” calling it the mostingenious and compact art museum in Sweden. The Mu-seum has also won the annual Kasper Salin Award of theUnion of Swedish Architects Sveriges Arkitekter SA.

The Museum was built in the town park, next to theByttan restaurant. This acknowledged restaurant datingback to 1939 as a representative of post-functionalism

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0129

1 20093030

13Muuttuviin näyttelyihin varattu Valkoinen laatikko avau-tuu suuren ikkunan kautta puistoon ja Slottsfjärdenille.Rakennuksen ikkunat ovat Varma Glas -erikoislaseja. La-sien välit on täytetty argonkaasulla, sisälasin ulkopinnas-sa on lämmityskalvo.Salin vapaa korkeus on neljä metriä. Valaisimet jasprinklerputket on upotettu palkkien väliin. Tämä helpot-taa näyttelyiden rakentamista. Ilmanvaihtoventtiilit ovatikkunan vastaisella seinällä.

11Portaan ylimmältä tasolta on näköala kohti 800-vuotiastaKalmarin Linnaa.

15Ylempi galleria saa luonnonvaloa pohjoiseen avautuvi-en kattolyhtyjen kautta. Palkkien alapinnat ovat neljänmetrin korkeudella. Valaisimet on upotettu palkkeihin.Seinien alaosat ovat puhtaaksivalettua betonia, yläosatvalkoista kipsilevyä.

13

14

15

was designed by architect Sven Ivar Lund. The Museumand the restaurant share a common entrance lobby.

The Museum is an 18-metre tall black cube, whichreaches up to the level of the surrounding treetops. Theexternal walls are covered with large, overlapping ply-wood boards. Together with massive vertical woodenplanks they create a three-dimensional relief on the fa-cades.

The building frame is made from concrete. The con-crete structures were poured on the site, which was abeneficial method in the delicate park environment.Waxed plywood boards were used in the formwork to en-sure high quality and a living surface, and to concealjoints. The walls and the floors were treated to be non-dusting.

Post-stressed beams run over the 17-metre span of theexhibition rooms without columns. The heart of the sub-dued Museum building is a 20-metre high sculpturedstaircase of fair-face concrete. The staircase is illuminat-ed with natural light through the top window and theslanted roof. The interior of the building is characterisedby fair-face concrete surfaces, black doors and commonash on the few wooden surfaces.

The grey concrete visible inside the building provides asturdy background for art and levels out the indoor cli-mate. Despite their black colour, the large plywood panelson the external surfaces produce an impression of light-ness together with the large window surfaces. Both ma-terials are simple but useful for creating a handicraftcharacter and high quality.

The gross building area is 1 600 m2, of which exhibi-tion space accounts for 600 m2. Construction costs to-talled 48 million Swedish crowns. WSP Sverige was re-sponsible for structural design, and the building contrac-tor was Skanska AB.

BET0901 s24-30 Kalmari 30.3.2009, 17:0130

betoni 1 2009 31

Betoni on käyttäjälleen haastava,mutta runsaasti vaihtoehtoja tarjoa-va materiaali. Betonirakentamiselleon asetettu paljon uusia haasteitajatkossakin. Miten yhdistää esteet-tiset mahdollisuudet ja teknisenkestävyyden, energiataloudellisuu-den ja muut eri määräysten raken-teille asettamat vaatimukset.

BETONITIEDOSTA SAATILAAMALLA RÄÄTÄLÖITYÄBETONIKOULUTUSTABetonitieto Oy järjestää vuoden 2009aikana eri paikkakunnilla betonira-kentamiseen liittyviä maksuttomiakoulutus- ja infotilaisuuksia arkkiteh-deille, kaavoittajille ja rakennusval-vonnoille.

Kaupungit, organisaatiot ja yrityk-set voivat tilata Betonitiedosta info-ja koulutustilaisuuden räätälöitynäomien ajankohtaisten projektitarpei-densa mukaan. Tavoitteena on ettäkoulutustilaisuus on keskustelevaaja vastaa asiakkaan meneillään taitulossa olevien hankkeiden ja projek-tien ajankohtaisiin haasteisiin ja ky-symyksiin. Tilaisuuksissa kerrommebetonirakentamisen uusista arkki-tehtonisista mahdollisuuksista jateknisistä ratkaisuista, joilla voidaanrakentaa kestävää ja turvallista,huollettavaa ja energiataloudellistarakennuskantaa jatkossakin. Ajan-kohtaisia aiheita ovat myös beto-nijulkisivujen rakenne- ja pintavaih-toehdot, saumaratkaisut, laatuluokatja suunnitteluohjeet, tietoa huollos-ta, kustannuksista ja korjaamisesta.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Tilai-suuden ohjelman teemoina voivatolla muun muassa:– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

1

ARKKITEHDEILLE, KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS- JA INFO-TILAISUUKSIA VUONNA 2009

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFABetonitieto Oy

Lisätietoja kursseista ja infotilai-suuksista antaa ja tilaisuuksista voi so-pia arkkitehti SAFA Maritta Koivistonkanssa, puh. 040 - 9003 577 [email protected]

ASIANTUNTIJALUENNOITSIJATTilaisuuksissa luennoivat asiantunti-jat, jotka välittävät alansa uusimmattiedot. Tavoitteena on tuoda betonira-kentamisen uusin tieto rakennushank-keen eri osapuolten käyttöön työka-luksi. Keskustelun ja kysymysten kaut-ta välittyy myös tieto niistä asiakkai-den tarpeista, joihin kehitystyötä tuleejatkossa suunnata niin valmistajienkuin sunnittelijoidenkin tahoilla.

TURUN RAKENNUSVALVONNAN JAKAAVOITUKSEN VÄKI OPISKELITIETOA BETONISTATurun rakennusvalvonnan päällikköReima Ojala tilasi työryhmineen beto-nirakentamiseen liittyvän koulutuksenTurun rakennusvalvonnan ja kaavoitus-puolen henkilöstölle heti alkuvuonna.

Tammikuussa pidetyn teemailtapäi-vän ohjelman: “Betonin uudet mahdol-lisuudet – pinnoissa ja rakentamises-sa” otsikon kautta tarkasteltiin aihettalaajalti betoninäkökulmasta.

Aihetta lähestyttiin uusilla betoni-arkkitehtuurin haasteilla ja omassa pu-heenvuorossani käsittelin otsikoita:“arkkitehtibetonin uusi aika, suunnitte-lutehtävät ja -valintaan vaikuttavat te-kijät , betonipinta ja -värivaihtoehdot,saumat, uudet betonipinnat.” Jutta Te-livuo esitteli graafisen betonin mahdol-lisuuksia pinnan elävöittäjänä.

Heikki Aapro kertoi betonin valmis-tajan näkökulmasta ja niistä tekijöistä,joilla rakennetaan rakennushankkeeneri tahojen kanssa yhteistyössä kestä-vää ja elinkaaritaloudellista betonira-kentamista. Petri Mannonen luennoipaikallavalurakentamisen mahdolli-suuksista, suunnitteluohjeista ja vir-heiden välttämisestä. Myös itsetiivis-tyvän betonin ja kuitubetonin käytönmahdollisuuksista kuultiin.

Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen ker-toi suunnitteluesimerkkien avulla mi-ten taide voidaan ottaa mukaan uuteenaluesuunnitteluun ja miten vanhojaalueita ja ympäristöjä elävöitetään tai-teenomaisin keinoin ja tuottein.

Arto Suikka kertoi betonin ympäris-töominaisuuksista ja energiataloudel-lisuudesta ja ratkaisuista, joilla kysei-siin tavoitteisiin päästään. Matti Hau-kijärvi opasti betonin elinkaariasiois-ta, käyttöiästä ja säilyvyydestä. Lo-puksi käsiteltiin kysymyksiä ikäänty-misestä ja korjaamisesta.

Rakennusvalvontatoimiston väki jakaavarit olivat erittäin tyytyväisiäsaamansa uuteen tietomäärään, jaet-tuun aineistoon ja esityksiin. “Kuulinjopa kommentteja ”parasta pitkäänaikaan” ja ”tosi innostavaa”, totesirakennusvalvontaviraston arkkitehtiJuha Kylliö tilaisuuden jälkeen anta-massaan palautteessaan.

“Näillä positiivisilla esityksillä on

21, 2Helsingin kaupunki haluaa kokeilla Viikinmäessä uudentyyppistä rinnerakentamista ki-vestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto sekä Rakennusteollisuus RT:n beto-nitoimiala etsivät arkkitehtikilpailulla uusia pientalotyyppejä. Julkisivuihin ja kaduille onsuunniteltu yksilölliset ns. Viikinmäki laatat ja -kivet. Suunnittelijoina ovat arkkitehditPekka Pakkanen, Risto Huttunen ja Santeri Lipasti.

Arkk

itehd

it Hu

ttun e

n Li

p ast

i Pa k

kan e

nM

a ritt

a Ko

ivis

to

varmasti vaikutusta betonituotteidenkäytön edistämiselle ja uudenlaiseenasennoitumiseen. Rakennuttajien pi-täisi myös ottaa innovatiivinen asen-ne mainion materiaalin käyttöön jakäydä koulutuksessa”, jatkoivat Kylliöja Ojala.

MARJA-VANTAA -PROJEKTIRYH-MÄ TUTUSTUI BETONIINKehäradan varteen rakennettavanuuden Marja-Vantaan tavoitteena onolla uudenlainen, kiinnostava uusi 27000 asukkaan kaupunki. Marja-Van-taa -projektin kaavoituspäällikkö LeaVarpanen tilasi myös työryhmineen be-tonirakentamiseen liittyvän koulutuk-sen Vantaan kaupunkisuunnittelijoille,rakennusvalvonnalle ja rakennuslauta-kunnan jäsenille. Miten saada yksilöl-listä kaupunki-ilmettä ja samalla kes-tävää rakentamista uudella tavalla –kaupungin identiteetin uudet “freskot”teemoja selvitettiin teemailtapäivässä.

BET0901 s31 Arkkitehdeille 1.4.2009, 13:3031

1 20093232

Lattioissa saumat ovat rakenteen heikoin kohta,sekä ulkonäöllisesti että kantavuusmielessä. Lisäk-si kunnollisten saumojen teko on hidasta ja kallis-ta. Maanvaraisia teräsbetonilattioita voidaankintehdä täysin saumattomiksi ja kaiken lisäksi edulli-sesti, kun lattapaksuus valitaan sopivan ohueksi,yleensä 30 …40 % ohuemmaksi kuin muilla laatta-ratkaisuilla.

Saumattomia maanvaraisia laattoja on käytettymm. teollisuus-, varasto- ja myymälärakennuksissasekä asuinrakennusten kellarikerroksissa ja pysä-köintitiloissa. Ratkaisu soveltuu edullisuutensa jalaatunsa puolesta kaikenlaisiin rakennuksiin. Erityi-sen suurta hyötyä saumattomuudesta saavutetaansuurilla lattioilla ja mm. silloin kun lattian päällä onsuuria pistekuormia tai raskaita liikkuvia kuormia,kun lattiassa on lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmäsekä kun saumoista muodostuisi esteettinen, yllä-pidollinen tai hygieeninen haitta.

TAUSTATäysin saumattomia maanvaraisia laattoja voidaantehdä äärettömän kokoisina. Ulkomaisia esimerkki-nä suurista saumattomista maanvaraisista teräsbe-tonilaatoista ovat moottoritiet ja lentokentät, eli ra-kenteita joiden mittayksikkönä on kilometri.

Ruotsissa saumattomia laattoja on käytetty ra-kennusten alapohjarakenteena jo kymmeniä vuo-sia. Suomessa tämä ratkaisu otettiin mukaan vuo-den 2000 Betonilattiaohjeisiin. Tässä vaiheessa

näistä rakenteista on jo kertynyt melkoisesti koke-muksia erilaisissa käyttökohteissa, kuten teolli-suus-, varasto- ja myymälärakennuksissa, asuinra-kennusten kellarikerroksissa ja pysäköintitiloissa.

Kokemukset ovat erittäin myönteiset. Jotkut ra-kentajat käyttävät tätä saumatonta vaihtoehtoa en-sisijaisena ratkaisuna. Se on tehokas tapa välttääreklamaatioita.

Näiden rakenteiden toimintaperiaate poikkeaakaikista muista lattiarakennevaihtoehdoista, vaik-ka niillekin käytettäisiin ja jopa käytetään nimitys-tä ”saumaton”. Periaatteelliset erot aidosti sau-mattoman ja ”saumattoman” rakenteen välillä onsyytä tiedostaa. Muuten on olemassa riski ettäjommankumman vaihtoehdon toteutuksessa ta-pahtuu virheitä.

SAUMATTOMAN LAATAN ERITYISPIIRTEITÄ:

• Koossa ei rajoituksiaTäysin saumattoman laatan koko voi olla mitensuuri hyvänsä, täysin ilman liikunta- tai kutistumis-saumoja. Mitoituksen lähtökohta on se että beto-nin kutistumasta ja mahdollisista lämpötilaeroistajohtuvat laatan siirtymät on estetty. Tämän takialaatassa on oltava raudoitus, joka kestää enemmänvoimaa kuin mitä laatta kestää vetoa ennen halkea-man syntymistä.

• Saumaton laatta on ohutSaumattoman laatan paksuus on käytännössä80…120 mm. Nyrkkisääntönä on, että laattapak-suus on 2/3 muiden vaihtoehtojen paksuudesta,joilla on sama kuormakestävyys. Raudoitus voidaantehdä keskeisenä, mikä onkin ainoa järkevä vaihto-ehto näin ohuessa laatassa. Kun laatta on ohut,nopeutuu valutyö ja valmis laatta kuivuu nopeasti.

• Suuri pistekuormakestävyysYleisin laattapaksuus on 100 mm. Eristeen varassaoleva tällaisen laatan halkeilun hallintaan tarvittavaraudoitus on 10k125, kun laatta tehdään K30 beto-nista. Pistekuormakestävyys on noin 54 kN (alus-taluku 26 MN/m3 ja kuorman jakautumisalue12x12 cm). Jos pienempi pistekuormakestävyysriittää, voidaan tehdä ohuempi laatta. Laattapak-suudella 120 mm päästään jo sellaisiin pistekuor-makestävyyksiin, joita suurempia tarvitaan äärim-mäisen harvoin.

SAUMATTOMAT MAANVARAISET LATTIAT

Casper Ålander, diplomi-insinöörikehityspäällikkö, Celsa Steel Service [email protected]

1 Aidosti saumaton laatta ei tunne kokorajoituksia.

1

Artik

kelin

val

oku v

a t: C

e lsa

Ste

e l S

e rvi

ce O

y

BET0901 s32-37 Saumattomat 30.3.2009, 17:1232

1 2009 33

• Saumojen puuttuminenSaumattomassa laatassa ei ole liikunta- tai kutistu-missaumoja. Koska laatta on ohut, voidaan yhdes-sä työvuorossa valaa isoja alueita. Saumojen puut-tumisen etuina ovat mm:

– hyvä pistekuormakestävyys koko laatan alueella– laatta kestää tasaista kuormaa yhtä paljon kuin

sen alla oleva alusta– suuri käyttömukavuus varsinkin jos lattian

päällä liikkuu kovapyöräistä kalustoa– alhaiset käyttökustannukset, koska huoltoa ja

korjausta vaativia saumoja ei ole– alhaiset hankintakustannukset, kun työläitä ja/

tai kalliita saumarakenteita ei tarvitse tehdä

Suurten laattojen tapauksessa valualueiden välisettyösaumat voidaan toteuttaa hyvin yksinkertaisinmenetelmin. Laatan normaali raudoitus menee kat-keamattomana työsauman läpi. Työsauma on käy-tännössä yksi hiushalkeama muiden joukossa.

SAUMATTOMAN MAANVARAISENLAATAN TOIMINTAPERIAATEBetoni kutistuu kovettuessaan betonilaadusta jaympäristön kosteusolosuhteista riippuen yleensänoin 0,5 ... 0,8 mm/m. Suurilla saumattomilla laa-toilla kutistuminen on käytännössä estetty ja laat-taan syntyy vetojännitystä joka ylittää betonin veto-lujuuden. Suomessa tavanomaisilla lattiaratkaisuil-la raudoitussuhde on sen verran pieni, että raudoi-tus ei pysty hallitsemaan halkeilua, jolloin laattajoudutaan varustamaan kutistumis- ja/tai liikunta-saumoilla.

3Ohut saumaton maanvarainen laatta kestää suuria kuor-mia, kuvassa raskas teräslevypino, arviolta 20 t, varastoi-tuna 100 mm paksun saumattoman lämmöneristetynmaanvaraisen laatan päällä.

2Suuren hallirakennuksen saumaton maanvarainen ala-pohja.

2

3


1 200934

Kun laatta raudoitetaan niin, että raudoituksenvetokapasiteetti on suurempi kuin betonin vetoka-pasiteetti on halkeilu hallittua. Muutaman ison hal-keaman sijasta syntyy tiheällä jaolla silmämääräi-sesti lähes havaitsemattomia hiushalkeamia, joillaei laatan toimivuuden kannalta ole merkitystä. Li-säksi saadaan melkoinen pistekuormakestävyyseikä laatan alle edes tarvita laakerointikerroksia.Hyvä kitka alustaan on päinvastoin eduksi.

Suomen Betoniyhdistyksen ja Suomen Betonilat-tiayhdistyksen lattiaohjeissa (By45/BLY7) kohdassa2.6 on annettu tarkemmat ohjeet tarvittavan teräs-määrän suuruudesta. Ohjeissa By 51 ”Betoniraken-teiden käyttöikäsuunnittelu”, on annettu ohjeet täl-laisenkin rakenteen käyttöikäsuunnittelusta. Käyt-töikätarkastelu tulee eteen lähinnä kaikkein vaati-vimmissa rasitusluokissa.

Täysin saumattomilla maanvaraisilla laatoillaon erityisesti huomioitava seuraavat seikat:

• Yliluja betoni on haitaksi. Lujempi betoni tarvit-see enemmän raudoitusta. Mitoituskaavassa onotettu huomioon se, että betonin todellinen ve-tolujuus on jonkin verran nimellislujuutta suu-rempi. Jotta puristuslujuuden nimellisarvovaati-mus (95 % fraktiili) täyttyisi, on keskiarvolujuu-den oltava yleensä 5…10 MPa nimellisarvoasuurempi. Esimerkiksi K30:nä ostetun betonintodellinen kuutiolujuus 28 vuorokauden ikäisenäpitäisi siis olla keskimäärin 35…40 MPa, jolloinyli 45 MPa lujuuksia ei pitäisi esiintyä. Ylimää-räisen lujuuden haitasta on syytä informoida be-tonitoimittajaa tilauksen yhteydessä. Useimmil-la betonitoimittajilla on melko tarkka lujuus-kontrolli. Mikäli asiasta ei tiedoteta, saatetaankaupan päälle saada ylimääräistä lujuutta, jokasiis voi huonontaa lopputulosta.

• Ylipaksu laatta on haitaksi. Mitä paksumpi onlaatta, sitä suurempia vetovoimia syntyy beto-nin kutistuessa. Tämän takia paksumpi laattatarvitsee enemmän raudoitusta halkeilun kun-nolliseen hallintaan. Saumattomien laattojenpaksuustoleranssi tulisikin olla symmetrinen,esimerkiksi 100 +/-10 mm, eikä epäsymmetri-nen (esim. 150 +20/-0) kuten muissa lattiarat-kaisuissa usein tavoitellaan. Mitoituskaavassateräsjännitys on rajattu tasolle 400 MPa, jotenkun teräksen nimellinen myötölujuus käytännös-sä on vähintään 500 MPa, on melkoisesti margi-naalia täysin hallitsemattomaan halkeiluun.

Jokatapauksessa laatan ylipaksuus kasvattaahalkeamien leveyttä. Yksi syy on se, että kutis-tuman aiheuttamat voimat kasvavat, mikä lisääteräksen jännitystä. Toinen syy on se, että kunraudoitusvälikkeiden korkeus määritetään ni-mellisen (tavoitellun) laattapaksuuden perus-teella niin raudoituksen etäisyys laatan yläpin-nasta tulee tavoiteltua suuremmaksi, mikä kas-vattaa erityisesti yläpinnan eli näkyvien hal-keamien leveyttä.

• Yhdistelmä ylilujasta betonista ja ylipaksustalaatasta voi saada aikaiseksi hallitsematontahalkeilua. Esimerkiksi, jos tarkoitus on ollut teh-dä 100 mm paksu laatta K30 betonista, muttatoteutunut laattapaksuus onkin 120 mm ja to-teutunut betonilujuus onkin K50, on todennä-köistä, että suunnitelman mukainen raudoitus eienää riitä halkeilun hallintaan. Tällaista tilan-netta on kuitenkin helppo välttää, kunhan ym.asiat on tiedostettu.

• Mahdollisimman hyvä kitka alustan ja laatan vä-lillä on eduksi. Kun laatta valetaan hyvin tiivis-tetyn sepelin päälle, voidaan raudoitusta vähen-tää lattiaohjeen mukaan 30 % verrattuna tilan-teeseen, jossa on pieni kitka laatan ja alustanvälillä. Kitka on pieni esimerkiksi kun laatan allaon lämmöneristettä, geotekstiiliä tai hiekkaa.Muissa maanvaraislaattaratkaisuissa käytettä-viä laakerointikerroksia ei siis saumattomanlaatan tapauksessa tarvita. Kun laatan alle tu-lee lämmöneristettä, voidaan ja kannattaa si-joittaa eriste ylimmän täytekerroksen alle. Kuneristeen päällä on esimerkiksi 30 cm sepeliä,painuu eriste paremmin alustaa vasten ja laatanalustasta tulee jäykempi. Vaikka eriste tällöin eiole suoraan laatan alla se pienentää kitkaa laa-tan ja syvemmällä olevan kantavan maan välillä,eikä teräsmäärää voida vähentää ainakaan mer-kittävästi.

ERIKOISKOHDATYleisperiaatteena on, että maanvaraiset laatat eris-tetään muista rakenteista, kuten pilareista ja sei-nistä ja sokkeleista, esimerkiksi solumuovikaistalla.Muuten nämä epäjatkuvuuskohdat saattavat aihe-uttaa ruman näköistä paikallista halkeilua. Jottaeristyskaista toimisi kunnolla, täytyy sen ulottuariittävän syvälle, 50…100 mm laatan alapinnanalapuolelle. Saumattomassa laatassa on kauttaal-

5Vedonalaisen teräsbetonirakenteen halkeamaväli on pie-ni ja halkeamaleveydet vastaavasti pienet, kun teräksenvetokapasiteetti on suurempi kuin betonin vetokapasi-teetti.

4Esimerkki lämpimän teollisuus- tai varastorakennuksensaumattomasta alapohjarakenteesta.


1 2009 35

taan suhteellisen reilu raudoitus, joten yleensä eitarvita paikallista lisäraudoitusta laattaa lävistävi-en muiden rakenteiden ympärillä.

Mikäli laatan alla on louhittu kallio ja sen päälläon ohut hyvin tiivistetty täytekerros, eli painumatvoidaan olettaa hyvin pieniksi, on joissakin tapauk-sissa valettu saumaton laatta peruspilareiden ylit-se. Pilarit lähtevät tällöin suoraan laatan yläpinnas-ta. Tällaisissa tapauksissa laattaa on paikallisestipilareiden kohdalla raudoitettu hieman vahvemmin.Etuna on se, että rakenne on täysin saumaton ja tii-vis myös pilareiden kohdalla.

SAUMATTOMAN LAATAN TOTEUTUS

• RaudoitusRaudoitus voidaan rullata paikoilleen Bamtecmattoraudoitustekniikalla, jolloin asennusnopeuson aivan omaa luokkaa. Tankojen maksimipituuson 15 m, joten limijatkoksia tulee harvakseltaan.Mattojen enimmäispaino on 1,5 tonnia. Niidensiirrossa ja paikalleen nostoissa tarvitaan tehtä-vään soveltuvaa nostokalustoa. Välikkeenä kan-nattaa käyttää lineaarisia muoviprofiileja, jotkatakaavat raudoituksen oikean sijainnin keskellälaattaa. Bamtec mattoraudoituksen tangot pysy-vät paikoillaan sitomatta.

Bamtec mattoraudoitejärjestelmä on saksalai-nen patentti, josta Celsa Steel Servicellä on Poh-joismaat kattava lisenssisopimus. Suomessa Bam-tec matot valmistetaan Celsa Steel Service Oy:npalvelukeskuksessa Åminneforsissa.

Bamtec koostuu samansuuntaisista betoniteräk-sistä, jotka on erikoiskoneella hitsattu noin 1,5 mjaolla oleviin ohuisiin teräsvanteisiin. Mattoraudoi-te räätälöidään kohteen mukaan. Teräsmäärä voi-daan optimoida niin, että se on momenttikäyränmukainen maton eri pisteissä.

Asennuksessa raudoitematto nostetaan laatanreunalle asennusvälikkeiden/tukien päälle, ava-taan pakkaussiteet, kohdistetaan ja suunnataanmatto sekä rullataan auki tavallisesti jalkavoimiakäyttäen. Yhden maton asennus kestää noin 10 mi-nuuttia maton koosta ja muista ominaisuuksistariippuen. Kolmen miehen ryhmä asentaa helposti20 - 30 tonnia mattoja päivässä.

Teknisesti Bamtec -menetelmä tarkoittaa sitä,että kaikki tangot tulevat vaivatta täsmälleen oikei-siin paikkoihin. Ergonomisesti raudoitustyö keve-nee oleellisesti ja vähentää raudoittajiin kohdistu-vaa selkä- ja lihaskuormitusta.

6

8

6Laatan ja kantavan pystyrakenteen välinen solumuovineneristekaista.

7Lähikuva maanvaraisessa laatassa käytettävästä muovi-sesta välikeprofiilista.

8Bamtec mattoraudoitteiden asennus teollisuushallissa.

7


1 200936

ESIMERKKITarkastellaan vaihtoehtoa saumalliselle 140 mmpaksulle laatalle (kuvassa 12).

– Laatan alla on eriste, eli pieni kitka alustaan(eristeen kimmomoduuli 16 MPa) ja alustalukuon 26 MN/m3

Pistekuorman kosketuspinta on 120x120 mm

– Lattiapaksuudeksi kokeillaan 2/3 x140 mm—> 90 mm (+/- 10 mm)Valitaan tavallinen lattiabetoni K30Betonin kokonaiskutistuman voidaan olettaaolevan enintään 0,8 mm/mValitaan raudoitusmateriaaliksi 10 mm A500HW(Bamtec mattoraudoitteena toteutettuna)

– Halkeilun hallintaan tarvittava betoniterästenmaksimijako on lattiaohjeen (By45/BLY7 koh-dan 2.6) mukaan 139 mm valitulla teräskoolla.

– Lasketaan laatan pistekuormakestävyys käyt-täen keskeistä 10 k 139 raudoitusta.Lattiaohjeen (By45/BLY7 kohdan 2.3.4) mukaanpistekuormakestävyydeksi saadaan 44,4 kNkun ohjeen mukaisesti käyttää kuorman osavar-muuskerrointa 1,3. Jos lasketaan ilman kuor-makerrointa, saadaan pistekuormakestävyy-deksi tässä tapauksessa 57,7 KN.

• BetonointiBetonoinnissa käytetään normaalia tekniikkaa.Raudoituksen päällä ei luonnollisesti voi ajaa ras-kaalla kalustolla. Sen sijaan kun raudoitus on hy-vin tuettu, voidaan käyttää kevyitä laserohjattujamassan levitys/tiivistyskoneita.

Pinnan hierto ja jälkihoito tehdään kuten sau-mallisillakin laatoilla. Plastisen varhaishalkeilunvälttämiseksi on syytä tehdä jälkihoito kunnolla.Tarvittaessa kastelu ja peittäminen tiiviillä muovi-kelmulla on yksi toimiva ratkaisu.

• PinnoitusLaattaa voidaan päällystää ja pinnoittaa yleisimmil-lä hyviksi havaituilla menetelmillä. Eräs mielenkiin-toinen betonilattian pinnan käsittelyvaihtoehto onhionta. Tällä tekniikalla saadaan kulutusta kestävä”marmorimainen” siisti pinta. Hiottu pinta käsitel-lään tavallisesti suoja-aineella, joka tunkeutuu be-tonin huokosiin jolloin pinta on hygieeninen ja help-po pitää puhtaana. Laatan pinnan hionta ja suojakä-sittely on edullinen ja laadukas vaihtoehto verrattu-na esimerkiksi mosaiikkibetonilaatoitukseen.

Mikäli lattia pinnoitetaan maalaamalla, kannat-taa odottaa kunnes valtaosa laatan kutistumastaon tapahtunut, koska muuten maalipintaankin voitulla hiushalkeamia.

9Bamtec mattoraudoitteiden asennus kerrostalokorttelinalapohjassa.

10, 11Esimerkkejä kevyistä laserohjatuista betonimassan levi-tys/tiivistyskoneista.

9

10

11


1 2009 37

JOINTLESS GROUND-BEARING FLOOR SLABS

Joints are the weakest points of floors, in terms of bothappearance and bearing capacity. Moreover, the producti-on of proper joints is time-consuming and expensive. Ho-wever, it is possible to build completely jointless ground-bearing floors. This is quite inexpensive, too, as long asan adequately thin slab thickness is chosen, usually30…40% thinner than with other slab solutions.

Jointless ground-bearing slabs have been used in e.g.industrial buildings, warehouses and retail stores as wellas in the basements of residential buildings and in park-ing facilities. The low cost and the quality of the solutionmake it applicable to all types of buildings. The benefitsof jointless construction are greatest in large floors andfloors subjected to great point loads or heavy mobileloads, floors equipped with heating or cooling systems, aswell as floors for which joints would create problems interms of esthetics, maintenance or hygiene.

There are no limits to the size of completely jointlessground-bearing floors. Foreign examples of large jointlessground-bearing reinforced concrete slabs include motor-ways and airports, i.e. structures for which the dimen-sioning unit is a kilometre or a mile.

In Sweden jointless slabs have been used as base floorslab structures already for several decades. In Finland thissolution was first included in concrete floor guides in2000. Today we have a good amount of experience inthese slabs from various applications, such as industrialbuildings, warehouses and retail stores as well as thebasements of residential buildings and parking facilities.

The experience is extremely positive. The jointless al-ternative has become the first choice of some builders.

12Esimerkki saumallisesta laatasta ja saman kantokyvynomaavasta ohuemmasta saumattomasta laatasta.

13Esimerkki suuren saumattoman laatan työsaumasta. Te-rästen jatkoskohta työsauman vieressä.

13


1 20093838

Luotettavin tapa saada aikaan kestävä teollisuus-lattia on pysytellä mahdollisimman yhteensopivis-sa materiaaleissa. Betonilattiaan parhaita tuottei-ta ovat joko valun yhteydessä levitettävät kuivasi-rotteet, kovabetonipintaus tai sementtipohjaisetpinnoitteet. Usein kuitenkin halutaan, esimerkiksiesteettisistä syistä, käyttää polymeeripinnoitteita.

Tämän artikkelisarjan toisessa osassa käyn läpi po-lymeeripinnoitteita. Raaka-aineiden ja eri pinnoi-tustyyppien yhdistelmien määrä on niin suuri, etteikaikkea pysty yhdessä artikkelissa käsittelemään,joten joudun tässä pureutumaan vain yleisiin peri-aatteisiin. Sementtipolymeerimassat käsittelin josarjan ensimmäisessä osassa.

PINNOITEMATERIAALIN VALINTAPolymeeriraaka-aineista kolmea käytetään ylei-sesti lattiapinnoitteissa: epokseja, polyuretaanejaja akryylejä (metakrylaatit). Näiden lisäksi erikois-kohteissa, varsinkin kovaa kemiallista kestävyyttävaativissa kohteissa, käytetään vinyyliesterejä. Eriraaka-ainetyyppien osalta olen esittänyt yleisim-piä ominaisuuksia. Ne saattavat kuitenkin vaihdel-la huomattavastikin tuotteesta riippuen ja joitakinominaisuuksia voidaan parantaa käyttämällä eri-koistuotteita.

EPOKSITEpokseja on kemialliselta koostumukseltaan lukui-sia eri tyyppejä riippuen käytettävästä hartsista jakovetteesta. Lisäksi tuotteet voidaan jakaa niissäkäytettävien liuotteiden mukaan: vesiohenteiset,liuotinohenteiset ja liuotteettomat. Näin ollen tuo-tevalikoima on erittäin laaja.

Epokseja voidaan käyttää lähes kaikissa pinnoi-tustyypeissä, aina imeytyskäsittelyistä paksuihinhiertomassoihin. Epoksien hyviä puolia ovat hyvätartunta alustaan ja vain lievä tuoksu. Tuotteesta japinnoitustyypistä riippuen epokseilla on myös hyväkemikaalin- ja kulutuksenkesto.

Epoksien huonoina puolina voidaan mainita pin-noitustyön hitaus akryyleihin verrattuna. Lisäksi pe-rusepokseilla UV-kestävyys-, lämmönkestävyys- jajoustavuusominaisuudet ovat huonot. On olemassaerikoisepokseja, joissa em. ominaisuudet ovat pa-remmat. Nämä vaatimukset on kuitenkin muistetta-va mainita erikoismateriaaleja valittaessa.

Hankalin asia epoksien kohdalla on jo ensim-mäisessä kappaleessa mainittu tuotevalikoimanlaaja kirjo. Tämä asettaa tilaajalle suuret vaati-

mukset lähtötietojen antamisessa, koska muutoinlopullinen lattiapinta saattaa olla aivan jotainmuuta kuin on haluttu. Myös työsuorituksen val-vontaan kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkik-si oikeiden materiaalimäärien käyttäminen onoleellista lopputuloksen kannalta. 4 mm paksui-seksi suunnitellun hiertomassan tekeminen 3 mmpaksuna säästää urakoitsijalta 25 % materiaali-kustannuksissa, mutta lyhentää vastaavasti lattia-pinnoituksen kestoikää.

AKRYYLITLattioissa akryylipinnoitteita käytetään pääasias-sa hierrettyinä massoina, jotka levitetään yleensä3-4 mm:n paksuisina. Massaan tehdään sekoitta-malla kovetinta akryylihartsiin ja lisäämällä seok-seen hiekkaa. Usein puhutaankin akryylibetonista,vaikka kyseessä on normaali hierrettävä polymee-ripinnoite.

Akryylejä voidaan käyttää myös pigmentoitunatelattuna pinnoitteena tai fillerillä täytettynä, itse-siliävänä massana. Nämä käyttötavat ovat kuiten-kin harvinaisia.

Akryylien etuna on nopea kovettuminen, jopa al-haisissa lämpötiloissa, ja hyvä tartunta alustaan.Näin pinnoitustyö voidaan toteuttaa nopeasti jatila ottaa käyttöön huomattavasti lyhyemmässäajassa kuin epokseja käyttäen. Valmiilla akryyli-massalla on myös erinomainen kulutuksen ja isku-jen kestävyys.

Akryylien ongelmana on voimakas haju, joka käy-tännössä estää pinnoitustyön tekemisen tiloissa,joiden lähellä työskentelee muita ihmisiä ja voi ai-heuttaa hajuhaittoja myös lähistöllä oleville tuot-teille. Tästä syystä viime aikoina onkin akryylimas-sojen tilalla käytetty sementtipolymeerimassoja.

Akryylien kesto liuottimia vastaan on huonompikuin epokseilla.

POLYURETAANITLattioissa käytettäviä polyuretaaneja on sekä 1-että 2-komponenttisia. Polyuretaanien reaktiotovat erittäin tarkkoja, joten 2-komponenttisissatuotteissa on kiinnitettävä huomiota sekoitussuh-teeseen ja sekoitustapaan, aivan samoin kuinepoksien osalla. Pienetkin virheet saattavat aiheut-taa ongelmia (pehmeitä alueita lattiassa). Siksituotteet ovat useimmiten annosteltu pakkauksiinvalmiiksi oikeissa suhteissa. 1-komponenttisettuotteet kovettuvat kosteuden vaikutuksesta ja nii-tä käytetään yleensä lakkana tai maalina.

BETONILATTIAPINNOITUKSETOSA 2 – POLYMEERIPINNOITTEET

Martti Matsinen, diplomi-insinööritoimitusjohtaja, Piimat [email protected]

1

1ProTop 1000 epoksihiertomassalla saadaan kestävä ja pit-käikäinen lattia teollisuuskohteisiin. Lattian värisävy saa-daan aikaan hiertomassaan laitettavasta täytehiekasta,joka kuvan kohteessa on Sidecin harmaa S7120.

Artik

kelin

val

okuv

at: P

i imat

Oy

BET0901 s38-41Betonipinnoite 30.3.2009, 17:1438

1 2009 39

Yksi polyuretaanien hyviä puolia on joustavuus,jolloin ne silloittavat hyvin halkeamia ja soveltuvatmyös joustaville alustoille kuten asfaltti, teräs taivaneri. Polyuretaanit kestävät myös hyvin kulutustasekä kemikaaleja, öljyjä ja polttoaineita.

Haittapuolena joillekin polyuretaaneille on työn-aikainen herkkyys kosteudelle, jopa ilmankosteustai lattiatyöntekijän hikipisarat saattavat vaikuttaareaktioon ja aiheuttaa kuplimista. Jotkut polyure-taanituotteet ovat myös arkoja UV-säteilylle, mikävaikuttaa lattiapinnan ulkonäköön.

PINNOITUSTYYPIN VALINTAPinnoitustyypin valintaan vaikuttaa kohteen rasi-tusluokka. Suomalaisissa ohjeissa (bly 10, tauluk-ko 2.2.1) käytetään 7 eri rasitusluokkaa (ks. Tauluk-ko 1). Englantilaisilla on käytössään yksinkertai-sempi jako neljään rasitusluokkaan. Englannissaalin luokka on kevyt rasitus, mutta Suomessa onvielä tämän alapuolella hyvin lievä rasitus (BC 1).Luokassa BC 1 ei käytännössä juurikaan käytetäpinnoitteita vaan lähinnä imeytyskäsittelyjä sekäjoissakin tapauksissa esteettisistä syistä ohuitalakkoja tai maaleja. Suomalaisessa taulukossa onlisäksi oma luokkansa (BC 6) erikoisrasituksille.

Pinnoitustyypit on suomalaisissa ohjeissa jaet-tu 17 eri luokkaan (bly 10, taulukko 2.3.1), kun eng-lantilaiset tyytyvät 8 eri luokkaan. Toisaalta suo-malaisissa ohjeissa ovat mukana myös sementti-pohjaiset pinnoitteet ja sirotteet, joita käsittelinaiemmassa Betonin artikkelissani (Betoni 4/08,ss. 59-63) ja joita ei ole mukana englantilaisessajaottelussa.

Edellä mainittujen suomalaisten ja englantilais-ten ohjeiden yhtäläisyyksien / erojen pohjalta olenlaatinut jäljempänä olevan taulukon, jossa rasi-tusluokat ovat suomalaisen ohjeen mukaiset, mut-ta pinnoitustyypeissä ja erityisesti niiden tyypilli-set kestoiät on sovellettu englantilaisen ohjeenmukaan.

Tilaajan tulisi aluksi määrittää lopullisen käytönasettamat vaatimukset lattiapinnoitteelle mukaanlukien sekä rasitusluokka että pinnoitemateriaalin(epoksi, akryyli, polyuretaani) valintaan vaikuttavattekijät.

Materiaalin valintaan vaikuttavia tekijöitä ovatmm. alustan kosteus, tilan lämpötila, pinnoitus-työhön käytettävissä oleva aika ja alustan kunto.Lisäksi materiaalivalintaan vaikuttavat edellises-sä luvuissa kunkin materiaali kohdalla mainitutominaisuudet, jotka tulee huomioida kohteen

Rasitus- Kuvaus Pinnoitustyyppi Tyypillinen Tyypillinenluokka paksuus kestoikä

Hyvin lievä Lievä mekaaninen tai(BC 1) kemiallinen rasitus,

kuivat sisätilat

Lievä Kevyt mekaaninen rasitus(BC 2) (jalankulku)

Kohtalainen Kohtalainen mekaaninen(BC 3) rasitus (jatkuva kevyt

liikenne ja satunnainentrukkiliikenne)

Itsesiliävät massat (D) 2 - 3 mm 3 – 4 v

Sementtipolymeerimassat (D) yli 2 mm 3 – 6 v

Sirotteet (F), rasitusluokka I- II 10 – 20 v

Kovabetonipintaus (F) 8 - 12 mm 20 – 50 v

Hiertomassat (E) yli 4 mm 5 – 7 v

Hyvin ankara Erittäin kova mekaaninenmekaaninen rasitus (jatkuva trukki-(BC 5-Mec) liikenne ja pistekuorma)

Kovabetonipintaus (F) 10 – 15 mm 15 – 40 v

Erikois- Kuumat nesteet, Erikoistuotteet kohteenrasitukset erikoiskemikaalit, vaatimusten mukaisesti (F)(BC 6) sähkönjohtavuus, yms.

Kova mekaaninen rasitus(jatkuva trukkiliikenne ja

Voimakas kemiallinenrasitus (kaikissa pinnoite-tyypeissä sideaine japintalakka on valittavakemikaalin mukaan)

Hyvin ankarakemiallinen(BC 5-Chem)

Pölynsidonta-aineet (A) alle 150 μm 1 – 2 v

Maalit ja lakat (B, C) 150 - 300 μm 2 – 3 v

Pinnoitteet (C) yli 500 μm 2 – 4 v

Maalit ja lakat (B, C) 150 - 300 μm 2 – 3 v

Hiertomassat (E) yli 6 mm 10 – 12 v

Ankara(BC 4)


Taulukko 1.Pinnoitustyypin valinta kohteen rasitusluokanmukaan.

2, 3Rajauksin saadaan epoksilattiaan sekä näyttävyyttä ettäturvallisuutta. Vasemman kuvan 2 kohteessa on itsesiliä-vä Peran ESD epoksipinnoitus elektroniikkateollisuudenkokoamistiloissa. Oikealla kuvassa 3 on liuotteettomallaFlowcoat SF41 epoksipinnoitteella saatu aikaan näyttävätautoteollisuuden tuotantotilat.

2 3

Sirotteet (F), rasitusluokka II-III 10 – 20 v


Sirotteet (F), rasitusluokka I 10 – 15 v


1 200940

vaatimusten mukaan.Tämän perusvalinnan jälkeen suosittelen, että

suunnittelija / tilaaja vielä käyttää hyväkseen ura-koitsijan ja materiaalimyyjän asiantuntemusta koh-teen budjetin ja pinnoitteen halutun käyttöiän puit-teissa. On huomattava, että pinnoitusvaiheessahalvimmat tuotteet eivät yleensä ole pitkällä täh-täimellä edullisimpia. Varsinkaan, kun huomioidaankorjauspinnoitusten vaikutukset tilan varsinaiselletoiminnalle.

Rasitusluokkien ja pinnoitustyyppien merkinnättaulukossa ovat suomalaisen ohjeen mukaisia. Si-rotteiden kohdalla mainitut rasitusluokat ovat DIN-ohjeen mukaisia (ks. artikkelisarjani osa 1, Betoni4/08, ss. 59-63). Tyypilliset pinnoitepaksuudet jakestoiät ovat englantilaisen ohjeen mukaan vas-taaville rasituksille ja pinnoitustyypeille. Suoma-laiset ohjeet eivät tunne näitä määrityksiä, jotkaovat oleellisen tärkeitä pinnoitteen valinnassa.

Tyypilliset kestoiät koskevat kyseistä rasitus-luokkaa, alemmissa luokissa käytettynä ko. tyypinkestoikä on pidempi. Kestoikään vaikuttavat myöskäytettävät pinnoitepaksuudet ja rasituksen määrä.Taulukon arvot ovatkin mielestäni hieman varmanpäälle annettu ja ovat lähinnä ohjeellisia ja vertai-luja varten.

Edellisessä luvussa esitetyistä polymeeriraaka-aineista epokseja käytetään yleisesti kaikissa pin-noitustyypeissä (A-F), akryylejä lähinnä hiertomas-sana (E), polyuretaaneja tyypeissä B-D ja F.

YHTEENVETOAPolymeeripinnoitteita käytettäessä mahdollisuuksiaon kymmenittäin. On erittäin tärkeää, että tilaajahuolellisesti miettii mitä hän todella tarvitsee jamitkä ovat ne rasitukset, jotka lattiapinnalle tule-vat. Myös mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmattuotannossa on hyvä pitää mielessä.

4Kovan kulutuksen lattioissa ei pelkkä maalaus riitä, vaanon käytettävä vähintään itsesiliävää tai mieluiten hierto-massaa kuten kuvan teollisuuskohteessa.

5Akryylimassan (akryylibetonin) tyypillinen käyttökohde onlaitoskeittiö, jonka lattiaan värisävy saadaan massaansekoitetusta täytehiekasta.

4

5


1 2009 41

POLYMER COATINGS ON CONCRETE FLOORS

The most reliable method for producing a durable indust-rial floor is to select as compatible materials as possible.Materials best suited for concrete floors are dry shakehardeners applied on fresh concrete, topping and cement-based coatings. Polymer coatings are the preferred choicein many cases, however, due to e.g. aesthetic reasons.

Three polymer raw materials are commonly used infloor coatings: epoxies, polyurethanes and acrylics (meth-acrylates). In addition, vinyl esters are used in special ap-plications, particularly in applications requiring goodchemical resistance. The properties of the different rawmaterial types may vary a lot depending on the productand some properties can be improved by using specialproducts.

The client should first define the requirements that ap-ply to the floor coating due to the purpose of use of thefloor, including both the exposure class and factors thatinfluence the selection of the coating material. Such fac-tors include e.g. the moistness of the base floor, the tem-perature in the room, the time available for the applica-tion of the coating and the condition of the base floor. Theselection of the material is also influenced by material-specific properties, which have to be considered againstthe requirements of the application.

Polymer coatings offer dozens of different possibili-ties. It is extremely important that the client considercarefully the actual needs and the stresses that the floorsurface will be exposed to. Any future plans for produc-tion should also be borne in mind.

The next stage in the selection of the coating materialand the coating type is the determination of the desiredservice age of the coating, in other words, the effects ofmaintenance and reapplication activities on the otheruses of the area. Should an as long-lived coating as pos-sible be selected or will reapplication of the coating becarried out at regular intervals. 7

6Itsesiliävä epoksipinnoite sopii myös kevyesti kuormitet-tuihin myymälätiloihin

7Joustava uretaanipinnoitus kestää nastarengaskulutustaparemmin kuin kovat epoksipinnoitukset.

Pinnoitemateriaalin ja pinnoitustyypin valinnas-sa on tämän jälkeen vain mietittävä kuinka pitkä-ikäisen pinnoituksen haluaa eli mitkä ovat huolto-tai uusintapinnoitusten vaikutukset tilan muuhuntoimintaan. Tehdäänkö kerralla pitkäikäinen ratkai-su vai varaudutaanko säännölliseen uusintapinnoi-tukseen.

LISÄTIETOJA:– Betonilattiat 2002, by45 / bly 7– Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2003, by49 /

bly 10– Guide to the selection of synthetic resin floo-

ring, FeRFA (The Resin Flooring Association)– Teollisuuslattioiden pinnoitus, VTT:n raportti

1999, bly 11 6


1 20094242

Rakennusten energiamääräykset kiristyvät 1.1.2010alkaen. Tällöin seinärakenteille vaadittavia U-arvojatiukennetaan 30 % nykyisestä. Lähivuosina ener-giamääräyksiä tullaan vielä kiristämään ja samallatullaan todennäköisesti luopumaan yksittäiselle ra-kenneosalle vaadittavasta U-arvosta siirtyen laske-maan rakennuksen primäärienergian kulutusta.

Tässä artikkelissa esitellään betonisten ulkosei-närakenteiden tulevia lämmöneristepaksuuksia,paksuuden vaikutuksia elementtien valmistami-seen ja toimintaan sekä rakenteen tiiveyden var-mistamista. Artikkeli perustuu ensisijassa diplo-mityöhön, Suutarinen M. ”Matalaenergiarakenta-miseen soveltuvat betonijulkisivuelementit”.

UUDET ERISTEPAKSUUDETBetonisen ulkoseinärakenteen energiatehokkuuttavoidaan kasvattaa seinän lämmöneristävyyttä ja il-matiiveyttä parantamalla. Tällöin seinän lämmön-eristettä tulee paksuntaa tai käyttää tehokkaam-paa lämmöneristettä, vähentää rakenteen kylmä-siltoja sekä parantaa rakenteen liitosten ilmatiive-yttä. Nykyisin käytettävien lämmöneristeiden eris-tävyyden (λ-arvo) huomattava parantaminen onvaikeaa. Lähinnä muovipohjaisten eristeiden (EPSja PUR/ PIR- eristeet) lämmöneristävyyttä voidaanparantaa 2…6 mW/mK eristemateriaalista riippu-en. Mineraalivillalla vastaava parannus vaihtelee0…2 mW/mK.

Nykyisiä lämmöneristeitä käyttäen eristepaksuu-den kasvattaminen seinärakenteessa on välttämä-töntä. Teollisuuden suositukset eristepaksuuksiksivuonna 2010 sekä eristepaksuus passiivitalon U-ar-volle 0,10 on esitetty taulukoissa 1-3. Mineraalivil-laeristeen peruspaksuudeksi on valittu 240 mm.

Lämmöneristeenpaksuus kasvaa keskimäärin1,5 -kertaiseksi, kun seinän U-arvo muuttuu nykyi-sestä 0,24:stä arvoon 0,17 ja 2,5 -kertaiseksi men-täessä tasolle 0,10. Muovipohjaisia eristeitä käyt-täen päästään keskimäärin 15…40 % ohuemmillaeristepaksuuksilla kuin mineraalivillaa käyttäen.

Muovipohjaisten eristeiden käyttö on rajattu mak-simissaan 8-kerroksiseen asuinrakennukseen. Muo-vipohjaisia eristeitä ei voida käyttää eriytetyssä sei-närakenteessa yli 2-kerroksisissa rakennuksissa il-man tuuletusrakoon palamattomasta materiaalistatehtävää palosuojausta. Niitä käytettäessä joudu-taan lisäksi tekemään palokatkoja palamattomastamateriaalista julkisivussa olevien aukkojen (ovet, ik-kunat) yläosaan sekä osittain kerrosten välille.

Nykyisin polyuretaanieristeille on olemassa

UUSIEN ENERGIAMÄÄRÄYSTEN VAIKUTUS BETONISIIN ULKOSEINÄRAKENTEISIIN

Markus Suutarinen, diplomi-insinööri, Suutarinen YhtiötArto Suikka, diplomi-insinööri, Betonikeskus ry

Eriste Huom. λdesign oletusansastus eristepaksuus U- arvo 3) U-arvo 0,10

[W/mK] [mm] paksuus[mm]

mineraalivilla karmileveys 210 mm 0,036 diag.ansas k600 240 1) 2 ) 0 ,16 420 1)

mineraalivilla 0,036 diag.ansas k1200 240 1) 0 ,15mineraalivilla lasivilla 0,037 diag.ansas k600 240 1) 0 ,17EPS urittamaton 0,036 pistokas 4 kpl /m2 240 0,15EPS urittamaton 0,031 diag.ansas k600 200 0,16 340

EPS 0,031 pistokas 4 kpl /m2 200 0,16 325PUR/PIR karmileveys 170mm 0,026 pistokas 4 kpl /m2 150 0,17PUR/PIR 0,024 diag.ansas k600 150 0,17 275PUR/PIR 0,024 pistokas 4 kpl /m2 150 0,16 2501) eristepaksuuden tehdasmitta, U-arvossa huomioitu 5 mm:n painuma

2) Esim. 160 mm Paroc COS 10 ggt + 80 mm Paroc COS 10 tai OL-E-240/USL

3) VTT tarkistanut U-arvot

U- arvo 3) U- arvo 3)Eriste Rakenneratkaisu λDesign kiinnikkeet eristepaksuus tuuletettu lievästi U-arvo 0,10

[W/mK] [mm] rakenne tuuletettu paksuus[mm]

mineraalivilla kova eriste 0,036 kiinnike 4kpl/m2 220 1) 0,17 0,16 380 1)

vuorivillaeriste+tuulensuojavilla 30 mm, karmileveys 210 0,036; 0,034(ts) kiinnike 4kpl/m2 220 0,16 0,16 375

lasivillaeriste+tuulensuojavilla 30mm 0,035; 0,031(ts) kiinnike 4kpl/m2 220 0,16 0,16 375

EPS eriste+ lasikuitukangas 0,036 kiinnike 4kpl/m2 220 0,17 0,16

EPSeriste+ lasikuitukangas, karmileveys 210 mm 0,031 kiinnike 4kpl/m2 180 0,17 0,17 325

PUR/PIReriste+Alu-pinta, karmileveys 170 mm 0,024 kiinnike 4kpl/m2 150 0,16 0,16 260

1) eristepaksuuden tehdasmitta, U-arvossa huomioitu 5 mm:n painuma 3) VTT tarkistanut U-arvot

Eriste rappausratkaisu λDesign kiinnikkeet eristepaksuus U- arvo 3) U-arvo 0,10

[W/mK] [mm] paksuus[mm]lamellivuorivilla/lasivilla

ohuteristerappaus, karmileveys 210 mm 0,041 ei 240 0,16 400

lasivilla Parmarappaus 0,037kiinnike 6

kplΦ3mm/m2 220 0,17 375

mineraalivilla kolmikerrosrappaus 0,036 kiinnike 4kpl/m2 220 0,17EPS ohuteristerappaus 0,036 ei 220 0,16

EPS ohuteristerappaus 0,031 ei 180 0,17 310

PUR/PIRohuteristerappaus, karmileveys 170 mm 0,024 ei 150 0,15 235

3) VTT tarkistanut U-arvot

Taulukko 1 . Betonisandwich-rakenteen eristepaksuudet.

Taulukko 2. Eriytetyn seinärakenteen eristepaksuudet, sisäkuoren paksuus ≥ 120 mm.

Taulukko 3. Rapatun seinärakenteen eristepaksuudet.

BET0901 s42-45 Energiamaaray 30.3.2009, 17:1942

1 2009 43

tyyppihyväksyntä 8-kerroksisiin rakennuksiin, kunkantavien rakenteiden palonkesto on 60 minuuttia.Käytettäessä polyuretaanieristeitä betonisissa ul-koseinäelementeissä, ei kerrosten välille, eikä auk-kojen yläosaan tarvitse tehdä palokatkoja, jos ikku-nan tai oven karmi on vähintään 30 mm betonisensisäkuoren päällä ja ulkokuori tulee karmin yläreu-nan eteen vähintään 30 mm. Ikkunaliitoksissa onkäytettävä palopolyuretaanivaahtoa.

Ikkuna-aukon rakenne betonisandwich-elemen-tissä on esitetty kuvassa 1.

TIIVEYDEN VARMISTAMINENRakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaantullaan rakennuksen lämpöhäviön laskennassakäyttämään ilmanvuotolukua n50 = 2,0 1/h. Käytän-nössä tähän päästään betonirakennuksissa varsinhelposti, kun tehdään huolellisesti ja esimerkiksi ik-kunan ja parvekeoven liitokset tehdään tiiviiksi.Juuri päättyneen AISE -tiiveystutkimuksen mukaansuurimmat vuotokohdat ovat yleensä ovet ja ikku-

1Ikkunan ja sandwich-ulkoseinän liitos mineraalivilla- (vasemmalla) ja PUR-eristeellä.

nat sekä ulkoseinän ja yläpohjan välinen liitos. Ku-vassa 2 on esitetty AISE- mittaustulosten yhteenve-to asuinkerrostalojen tiiveydestä.

Ikkunan ja seinärakenteen välisestä liitoksestasaadaan parhaiten tiivis, kun se saumataan sisä-puolelta elastisella saumamassalla kahden kovanpinnan (betoni) väliin. Saumaus suositellaan tehtä-väksi sekä polyuretaanivaahtoa että mineraalivilla-tilkettä käytettäessä.

SEINÄRAKENTEEN TOIMINTAEristemateriaalilla ja -paksuudella on vaikutuksiabetoniseinäelementtien toimintaan. Muovipohjai-set eristeet ovat kovempia ja joustamattomia eris-teitä kuin mineraalivillaeristeet. Tämän vuoksi nii-den käytössä joudutaan kiinnittämään erityistähuomiota eristelevyjen saumakohtiin ja eristeen lä-päisykohtiin eristeen jäykkyyden ja vähäisen muo-donmuutoskäyttäytymisen vuoksi. Työteknisestimuovipohjaisia eristeitä käyttäen joudutaan eriste-levyjen saumoja ja läpäisykohtia tilkitsemään

vaahtoeristeellä.Eristepaksuuden kasvaessa seinäelementtien

kantokyky ja rakennusfysikaalinen toiminta jonkinverran muuttuvat. Seinärakenteen läpi kulkevalämpövirta vähenee eristepaksuuden kasvaessa,kun rakenteen lämpövuodot ovat vähäisempiä. Täl-löin eristeen sisä- ja ulkopinnan välinen lämpötila-ero kasvaa. Vähentyneiden lämpövuotojen vuoksiulkokuoren lämpötilat laskevat. Tällöin kosteudentiivistyminen ulkokuoren pintaan on mahdollistanykyistä herkemmin varsinkin yöllä ja aamulla. Vä-hentynyt lämpövirta vähentää myös ulkoseinänkosteuden poistokykyä.

Eristepaksuuden kasvaessa aiheutuu muutoksiaulkokuorta kannatteleviin kiinnikkeisiin ja niiden ra-situksiin. Suurimmat muutokset tapahtuvat betoni-sandwich-elementin diagonaaliansaissa, joiden ra-situkset kasvavat nykyistä ansasmallia käytettäes-sä. Ansaan geometrian muuttamisella korkeudensuhteen ei saada ansaan kuormituskapasiteettiakasvatettua, koska ansaan ripustuspisteiden määrä

2Asuinkerrostalojen ilmanvuotoluku n50 AISE- projektin mittausotannan mukaan.


1 200944

vastaavasti vähenee tällöin. Ansaan pituutta ja si-ten ripustuspisteiden määrää sekä ansaan vetosau-van ja paarteen liitoksen kestävyyttä kasvattamallavoidaan ansaan kapasiteettia lisätä.

Ulkokuorta kannattelevat kiinnikkeet aiheutta-vat kylmäsiltoja. Sandwich-elementin kylmäsiltojavoidaan vähentää esimerkiksi diagonaaliansaidenjakoväliä harventamalla tai korvaamalla diagonaa-liansaita pistoansailla. Ansaan kantokyvystä ja ja-kovälin kasvattamisesta 1200 mm:iin on parhail-laan menossa lisätutkimus TTY:ssä. Kuvassa 3 onesitetty betonisandwich-elementti, jossa on läm-möneristeenä 240 mm mineraalivillaa ja diagonaa-liansaat.

Eristepaksuuden kasvu muuttaa seinien ikkuna-ja oviliitoksia. Ikkunan karmisyvyys tulee kasva-maan 170 mm:stä 210 mm:iin ainakin mineraalivil-la- ja EPS- eristevaihtoehdoilla.

Eristepaksuuden kasvaessa tehdään elementinsisäkuoreen tarvittaessa betonipaksunnos ikkuna-ja oviaukon ympärille, jotta liitos saadaan sisäpuo-lelta hyvin tiivistettyä. Ikkunaliitoksessa puisenapukarmirakenteen käyttö aiheuttaa kylmäsillanikkunan ympärille, jonka vuoksi siitä on päätetty

luopua. Ikkunan apukarmirakenne voidaan korvatateräskarmikengällä tai vastaavalla kiinnityksellä.Ikkunaliitosdetaljit löytyvät Betonin kotisivuillawww.betoni.com.

Sandwich-elementtien nostoon käytettävän ny-kyisen nostolenkin käyttö tulee epäedullisemmaksi,koska lenkin leveys kasvaa ja nostolenkissä beto-nikuorten välistä puristusvoimaa nostotilanteessavastaanottava välitanko aiheuttaa kylmäsillan sei-närakenteeseen. Elementin nostojärjestelmänmuuttaminen 2-pistenostoksi elementin sisäkuo-resta tai 4-pistenostoksi elementin sisä- ja ulkokuo-resta on perusteltua. 2-pistenostosta elementin si-säkuoresta on hyviä käytännön kokemuksia suu-remmillakin eristepaksuuksilla.

Seinäelementtien 4-pistenostoa ei ole Suomessajuurikaan vielä käytetty, joten sen käyttöönotto vaa-tii uudenlaisten nostoapuvälineiden kehittelyä jahankintaa tehdas- ja työmaaympäristöön.

VALMISTUSTEKNIIKKAEristepaksuuden kasvaessa elementtien valmistus-työ lisääntyy erityisesti eristemäärän sekä muotti-laitojen korkeuden kasvun vuoksi. Muottilaitojen

korkeuden kasvaessa joudutaan laidat rakenta-maan entistä vahvemmiksi, jotta ne kestävät valu-paineen. Jos lämmöneriste joudutaan tekemäänuseammasta eristekerroksesta, se lisää työtä.

Taulukossa 4 on eri eristevaihtoehtoja käyttäenseinän eri U-arvoille arvioitu lämmöneristeiden janiiden asentamisen aiheuttama kustannusnousu(%) seinäneliötä kohden nykyiseen U-arvovaati-mukseen nähden. Kustannusmuutoksessa on huo-mioitu lämmöneristemateriaalin ja sen asennus-työn, sekä diagonaaliansaiden tai pistokkaidenasennuksen muutos, mutta ei ansaan materiaali-hinnan muutosta eikä muita kustannusvaikutuksia.

Näiden kustannusten lisäksi muottien valmis-tukseen, elementtien kuljetukseen ja tehtaallatehtäviin siirtoihin liittyvät kustannukset kasva-vat. Eristepaksuuden kasvaessa elementtien yh-dessä kuormassa kuljetettava neliömäärä voijäädä kuljetuskaluston lavatilavuuden loppuessajopa puoleen nykyisestä. Sandwich-elementeis-sä uusien lämmöneristysmääräysten aiheuttamalisäkustannus tullee kokonaisuutena olemaan15-20 %. Tämän lisäksi ikkunakarmin leventämi-nen tuo lisäkustannuksia. Kokonaisuutena asuin-

3 43,4Betonisandwich-elementti, jossa lämmöneristeenä on240 mm mineraalivillaa valmistusvaiheessa ja valmiina.Suutarinen Yhtiöt.


1 2009 45

U-arvo U-arvo 0,17 0,10

Eristeratkaisu Muutos Muutos

% %

vuorivilla (diag.ansas) 51 159

lasivilla (diag.ansas) 44 150

EPS (diag.ansas) 50 145

EPS (pistoansas) 43 135

PUR (diag.ansas) 39 151

PUR (pistokas) 39 130

5

5PUR-eristeinen betonisandwich-elementti, eristepaksuus160 mm. LS Laatuseinä Oy.

Taulukko 4.Ei- kantavan sandwich-elementin lämmöneristeen aiheut-tama kustannusnousu (%) seinän eri U-arvoilla.

kerrostalon julkisivuelementtien kustannus onkeskimäärin 5 % talon rakennuskustannuksista,joten hinnan nousun merkitys on kuitenkin vähäi-nen, kun vastaavasti energiaa säästyy.

YHTEENVETOUusi lämmöneristeen peruspaksuus betonisissasandwich-elementeissä 1.1.2010 alkaen on 240 mmmineraalivillaa. Jos edelleen halutaan parantaaeristävyyttä ns. matalaenergiatalotasolle (U-arvo0,14), eristyspaksuus on noin 280 mm mineraalivil-laa. Mentäessä tätäkin parempaan eristävyyteen onsyytä vakavasti harkita eristävyydeltään parempieneristemateriaalien käyttöä.

Uusien määräysten haasteet ulkoseinärakenteil-le ovat lähinnä suojaus rakennusaikaiselta kosteu-delta, ikkunaliitokset ja kylmäsiltojen minimointi.Lämmöneristävyyttä parannettaessa on muistetta-va myös muut vaatimukset, kuten ääneneristävyys,joka hieman heikkenee, jos siirrytään umpisoluisiineristeisiin.

VIITTEET– Suutarinen M. Matalaenergiarakentamiseen

soveltuvat betonijulkisivuelementit asuinra-kennuksissa. Diplomityö. Teknillinen korkea-koulu. Espoo 2008.

– Vinha J. et al. Asuinrakennusten ilmanpitävyys,sisäilmasto ja energiatalous. TTY & TKK, lop-puraporttiluonnos 2008.

– Salonvaara, M. & Nieminen, J. Betonirakentei-den tuuletus ja lämmöneristys. VTT Tiedotteita2010. Espoo 2003.

– Aho H., Inha T. & Pentti M. Paloturvallinen ra-kentaminen EPS-eristeillä. TTY. Rakenneteknii-kan laitos, tutkimusraportti 134. Tampere 2006.

IMPACT OF NEW ENERGY REGULATIONSON EXTERNAL CONCRETE WALL STRUCTURES

New energy regulations for buildings, with 30% tighter Uvalues for wall structures, will be adopted as of 1 January2010. Even tighter energy regulations are expected in thenear future and in this context the U values required ofindividual wall structures will probably be replaced by acalculation of the consumption of primary energy for thebuilding.

As of 1 January 2010, the new basic thickness of ther-mal insulation in prefabricated concrete sandwich units is240 mm of mineral wall. If the insulation capacity is to beimproved further to the so-called low energy level (U val-ue 0.14), the required thickness of insulation is ca. 280mm of mineral wool. If the insulation capacity is to be im-proved even further, the use of insulation materials withbetter insulation properties should be given seriousthought.

As far as external wall structures are concerned, theprimary challenges related to the new regulations includeprotection against humidity during the construction peri-od, window joints and minimising of cold bridges. Otherrequirements should not be forgotten when improvingthermal insulation. Sound insulation, for example, sufferssomewhat from the use of solid-cell insulation.


1 20094646

Julkisivuyhdistys r.y:n yhdessä Oulun yliopiston,Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen kor-keakoulun arkkitehtikoulujen kanssa syksyllä 2008järjestämässä kerrostalokorjauksen ideakilpailussatehtävänä oli 1970-luvun elementtikerrostalon jul-kisivujen ilmeen kohentaminen, energiatehokkuu-den ja toiminnallisuuden parantaminen sekä piha-miljöön uusiminen.

Kilpailulla haettiin ennakkoluulottomia ehdotuk-sia uudemman rakennuskannan korjaussuunnitte-lun kehittämiseksi sekä yleisemmin myös 1970-ja1980-luvun aluerakentamisen ns. ongelmakohtienratkaisuvaihtoehdoiksi. Erityisesti toivottiin kerros-talojen matalaenergiakorjaukseen soveltuvia, tule-vaisuuteen suuntaavia ratkaisuja.

Suunnittelukohteena oli tyypillinen 3-kerroksi-nen (kellari ja kolme asuinkerrosta), elementtitek-niikalla toteutettu tasakattoinen, hissitön asuin-kerrostalo.

KERROSTALOKORJAUKSEN IDEAKILPAILUSSA KOHENNETTIIN ELEMENTTITALOA

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja Betoni

1, 2, 3Ehdotuksessa “Syreeni” tekniset ratkaisut, materiaaliva-linnat , toiminnalliset parannukset ja esteettömyys -kri-teerit oli huolellisesti tutkittu. Julkisivumuutos ratkaisul-taan on melko kallis, mutta muutos julkisivuille on erittäinpositiivinen. Pohjaratkaisuja tuomaristo piti hyvinä, vaik-ka kierreporrasta asunnoissa hieman kyseenalaistettiin.Lisäkerrosta tuomaristo kiitteli upeaksi.

KILPAILUN YLEISTASO KORKEAKilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran ja kilpai-luun osallistui 29 ehdotusta.

Palkintolautakunta piti kilpailun yleistasoa korke-ana. Ehdotuksissa oli perehdytty kiitettävästi kilpai-lun tavoitteisiin ja mukana oli useita ennakkoluulot-tomia ehdotuksia sekä energiatehokkuuden, materi-aalinkäytön että teknisten ratkaisujen suhteen.

Parhaissa ehdotuksissa oli jalostettu nykyistä ra-kennusta ja saatu siitä arkkitehtuuriltaan kiinnosta-vampi ja asuntomarkkinoilla vetovoimaisempi. Po-sitiivisia muutoksia oli saatu aikaan hyvinkin hen-noilla ja varovaisilla toimenpiteillä.

Rakennusta voimakkaasti muuttaneet ehdotuk-set sisälsivät palkintolautakunnan mielestä joukonerittäin mielenkiintoisia ehdotuksia. ”Laajojenasuntoalueiden korjausfilosofiana liiallinen muutossisältää myös riskin kaoottisesta ja ylivirikkeelli-sestä lopputuloksesta. Huolestuttavan moni raken-nusta voimakkaasti muuttava tai lisärakentava eh-dotus ei ollut löytänyt tasapainoista lopputulosta”,totesi tuomaristo perusteluissaan.

Piharatkaisujen osuus arvioinneissa jäi vähäisek-si, johtuen pääasiassa siitä, että niiden suunnitte-luun ei ollut kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Poik-keuksiakin toki löytyi. Paikoitus oli yleensä hoidettutalon sisäänajonpuoleisessa päädyssä. Muutamas-sa ehdotuksessa oli erinomaisesti rikastettu pihapii-riä viherhuoneilla, kesäkeittiöillä ja ”pihamökeillä”.

Kilpailun luonteen vuoksi pidettiin ansiona myösehdotuksen omaperäisyyttä ja poikkeamista rutii-ninomaisista ratkaisuista. Jokunen varmalla ja ko-keneella ammattitaidolla tehty ehdotus ehkä kärsiarvostelussa tästä linjauksesta.

KOLME EHDOTUSTA KÄRKISIJOILLAPalkintolautakunta päätyi jakamaan toisen palkin-non kolmelle ehdotukselle: ”Syreeni”, “Triplettesde Belleville” ja ”Mustikka”.

Nimimerkin ”Syreeni” takaa löytyvät opiskelijatEmma Linsuri ja Linda Salo Oulun yliopistosta, Trip-lettes de Bellevillen” takaa opiskelija Satu HuuhkaTampereen teknillisestä yliopistosta ja ”Mustikan”takaa opiskelija Hanna-Maija Tervo Oulun yliopis-tosta. Kukin palkittava ehdotus sai 2 000 euroa.

Lisäksi lunastuspalkinnon 500 euroa saivat ehdo-tukset ”Paluu tulevaisuuteen” tekijänä Akseli Lei-nonen ja avustajana Minna Koskinen Tampereenteknillisestä yliopistosta sekä ”Pinotexia pintaan”tekijänä Erkki Dankwa Teknillisestä korkeakoulusta.

Palkittavat julkistettiin Julkisivu 2009 -tapahtu-

1

BET0901 s46-49 Kerrostalokilp 30.3.2009, 17:2446

1 2009 47

massa tammikuussa Wanhassa Satamassa Hel-singissä.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Julkisivuyhdis-tyksen edustajina Julkisivuyhdistyksen puheen-johtaja, TkT Jussi Mattila Tampereen teknillisestäyliopistosta sekä päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto Betoni -lehdestä / Suomen Beto-nitieto Oy:stä. Oulun yliopiston edustajina palkin-tolautakuntaan kuuluivat professori Yrjö Tuppurai-nen ja professori Jouni Koiso-Kanttila, Tampereenteknillisestä yliopistosta professori Kari Salonenja yliassistentti Harri Hagan sekä Teknillisestä kor-keakoulusta professori Pekka Heikkinen ja HannuHirsi. Tiedotusvälineiden edustajana oli toimittajaAuri Häkkinen Rakennuslehdestä.

ELEMENTTITALOILLA KORJAUSTARVETTAKilpailutehtävän valinnan taustana on se, että Suo-messa on runsaasti 1960-luvulla ja sen jälkeen ra-kennettuja ns. elementtiaikakauden asunkerrosta-loja, joista merkittävä osa on tullut tai on tulossalähiaikoina ensimmäistä kertaa korjattavaksi. Ra-kennusten energiatehokkuus on yleensä erittäinheikko verrattuna uudisrakentamiseen, uusistaenergiamääräyksistä puhumattakaan. Osassa tästärakennuskannasta julkisivun betonirakenteet ovatvaurioituneet siten, että tarvitaan suhteellisen ras-kaita korjaustoimia. Näissä tapauksissa, kun ra-kennuksen ilme tulee korjaustoimien seurauksenajoka tapauksessa muuttumaan, korjaamisessa onkäytettävissä hyvin monenlaisia arkkitehtonisiamahdollisuuksia. Julkisivujen osuus keskiraskaankorjausrakentamisen kokonaiskustannuksissa onvähäinen verrattuna tilaratkaisuiden mahdollisiinkustannuksiin.

Suomen rakentamista ohjaavat energiamääräyk-set tiukkenevat koko ajan. Energiaa säästävät ns.matalaenergiakorjaukset eivät ole yleensä kannat-tavia, jos tarkastellaan pelkästään energian sääs-töstä saatavia hyötyjä. Jos samalla kuitenkin saa-vutetaan parempi sisäilma ja pystytään torjumaanrakenteiden turmeltumismekanismit, niin toimenpi-de on elinkaaritaloudellisesti perusteltu. Matala-energiakorjaukseen liittyy esim. rakennuksen vai-pan lämmöneristävyyden parantaminen sekä IV-ratkaisujen uusiminen ja sen myötä saavutettavalämmön talteenotto.

Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto on tu-levaisuutta myös rakentamisessa. Ehdotuksen teki-jä voi halutessaan käyttää tunnettuja energiantuot-tomuotoja ja ideoida myös ennakkoluulottomia ta-

2

3


1 200948

poja rakennuksen energiatehokkuuden parantami-seksi. Kyseeseen voi mm. tulla rakennuksen mas-soittelu, vaippalasitus, tuulienergia, aurinkoener-gia, geoterminen energia, lämmön talteenotto (vaa-tii konehuoneen ja isot hormit), vaipan viherraken-taminen tms.

Kilpailun tavoitteena oli löytää ennakkoluulotto-mia ratkaisuja korjausrakentamiseen ja lähiöuudis-tukseen erityisesti matalaenergiakorjauksen näkö-kulmasta rakennuksen energiatehokkuutta paranta-malla sekä myös parantaa rakennuksen ja sen julki-sivujen teknistä käyttöikää elinkaariajattelun mu-kaisesti. Tavoitteena oli myös kohentaa rakennuk-sen ulkonäköä ja houkuttavuutta asuntomarkkinoil-la sekä parantaa maantasokerroksen ja asuntojentoiminnallisuutta. Kilpailulla pyrittiin löytämään uu-sia materiaali- ja suunnitteluratkaisuja tekniseenkorjaamiseen sekä ehdotuksia uusiutuvien luon-nonvarojen hyödyntämiseksi. Piha-alueen esteet-tistä ja toiminnallista laatua kaikki ikäryhmät huo-mioiden tuli myös kehittää ja parantaa liikuntara-joitteisten toimintaympäristöä eli luoda ns. esteet-tömyyspolku.

Kilpailija sai halutessaan esittää myös täyden-nysrakentamista (maantasokerros, kattokerros,yms.) huomioiden paikoitustarve ja piha-alueen riit-tävyys. Myös rakennuksen osittainen purkaminenoli mahdollista.

LISÄTIETOJA KILPAILUSTA:Jussi Mattila, puh. 0400 637 224,[email protected],arkkitehti Harri Hagan, puh. 050 511 0784,[email protected] kotisivuilta:www.julkisivuyhdistys.fi taiyhdistyksen sihteeri Riina Takalapuh. 050 502 1769, [email protected]

4, 5, 6Triplettes de Belleville -ehdotuksessa tekniset ratkaisut jamateriaalivalinnat, toiminnalliset parannukset sekä es-teettömyys oli ratkaistu kiitettävällä tavalla. Rakennuk-sen ulkoasun muutos on suuri ja pihan paikoitus ylimitoi-tettu sekä väärässä paikassa, kritisoi tuomaristo. Julki-

5

sivukorjauksen suunnittelua pidettiin ammattitaitoisestiratkaistuna. Lisäkerroksen terassit saivat kiitosta, vaikkapohjasuunnittelu oli säilynyt lähes ennallaan, arvostelituomaristo.

4

6


1 2009 49

COMPETITION INVITED IDEAS FORREFURBISHMENT OF A PREFABRICATEDAPARTMENT BUILDING

Julkisivuyhdistys r.y., a Finnish association that focus-es on the development of façade construction, organ-ised in the autumn of 2008 together with the Depart-ments of Architecture at the University of Oulu, theTampere University of Technology and the Helsinki Uni-versity of Technology a competition inviting ideas forthe refurbishment of an apartment building. The objec-tive was to improve the façade expression, the energyefficiency and the functionality of a 1970s prefabricat-ed building, as well as to renew the courtyard milieu.The building was a typical 3-storey prefabricated blockof flats, with a flat roof and no lift.

A total of 29 entries were submitted to the competi-tion, which was now organised for the third time. Thebest entries were based on improving the existing build-ing to make it more interesting in architectural terms andmore attractive in the housing market. Positive changeswere implemented by quite small and cautious changes.The entries based on more extensive building changescontained many extremely interesting suggestions.

The jury awarded a second prize to threeentries:”Lilac”, “Triplettes de Belleville”and ”Blueberry”.Two more designs were purchased.

The background to the selection of the competitionassignment was the extensive stock of apartment build-ings built in the 1960s or later in the so-called prefabrica-tion era. A major part of these buildings now requires orsoon will require refurbishment for the first time. The en-ergy efficiency of these buildings is usually extremelypoor in comparison with new buildings. In part of thebuilding stock the concrete structures of the façades aredamaged to such an extent that they require fairly mas-sive repairs. There are many architectural options availa-ble for cases where the expression of the building willhave to be changed due to repairs. Façades play a minorrole in the total costs of medium-scale renovation build-ing in comparison with the potential costs of space solu-tions.

7 8

9

7, 8, 9Ehdotus “Mustikka” sai kiitosta erityisesti energiatehok-kuuden parantamisesta, arkkitehtonisista ansioista sekäteknisistä ratkaisuista ja materiaalivalinnoista. Ennakko-luuloton ehdotus, joka olisi kokeilemisen arvoinen, totesituomaristo. Porrashuonekohtaisia saunoja ja parvekelaa-jennuksia pidettiin hyvinä pohjien kehitysratkaisuina. Jul-kisivuehdotus saattaa heikentää osittain sisätilojen valoi-suutta, muistutti tuomaristo.


1 20095050

TYÖTURVALLISUUSTAVOITTEENANOLLA TAPATURMAARudus Oy ilmoittaa nettisivuillaan haluavansaSuomen turvallisimmaksi yhtiöksi kaikilla toimi-aloillaan. Olemme sitoutuneet ”nolla tapaturmaa”-tavoitteeseen, kiteyttää konsernin työturvalli-suuspäällikkö Teppo Lainio. Kehitämme työturvalli-suutta kohti maailman huippua.

Rudus on osa CRH-konsernia, joka toimii 35maassa ja työllistää 93.500 ihmistä. CRH:ssa työ-turvallisuus on priorisoitu kaiken muun edelle.CRH:n turvallisuusstrategian päätavoitteena onkuolemaan johtavien onnettomuuksien poistaminentapaturmataajuuden ja vakavuuden merkittävän vä-hentämisen lisäksi. Strategiassa käsitellään yksi-tyiskohtaisesti esimerkiksi turvallisuusjohtamista,turvallisuuskoulutusta ja urakoitsijoiden hallintaa.

Ruduksen pääkonttorissa Helsingin Lassilassavallitsee harmonia. Työturvallisuuden osa-alueetniveltyvät saumattomasti toisiinsa iRunetin, Ruduk-sen intranetin työturvallisuussivuilla: konsernin oh-jeet, toimialojen työturvallisuuspainotukset, läheltäpiti -raportointi ja niin edelleen. Entäs sitten kentäl-lä? Ruduksen työmaat ovat etäällä pääkonttorista,usein ulkona säiden armoilla.

Lainion mukaan kaikki lähtee turvallisuusjohta-misesta. ”Lähtökohta on, että noudatamme lakejaja asetuksia. Kehitämme toimintaamme kohtimaailman huippuja. Kaikki vaatimuksemme koske-vat niin omia kuin urakoitsijoidenkin työntekijöi-tä.” Tämä asenne ja henki pitää saada puhallettualäpi organisaation viimeiseen mieheen saakka.Rudus käyttääkin huomattavasti resursseja työtur-vallisuuskoulutukseen. Tänä vuonna työntekijät jaalihankkijat saavat 12 tuntia työturvallisuuskoulu-tusta. Opettajina toimivat pääasiassa omat lähi-esimiehet ja oppimateriaali on kaikille sama.

Ruduksen turvallisuusstrategian kulmakivenäon: ”Toimitamme tuotteet ja palvelut asiakkaillem-me ihmishenkiä vaarantamatta. Työn voi aloittaavasta, kun sen voi tehdä turvallisesti.” Kaikki toimi-tusketjussa työskentelevät tuntevat strategian jaovat sitoutuneet sitä noudattamaan. Tämä varmis-tetaan työturvallisuuskoulutuksella ja hyvällä joh-tamisella. Vuoden 2009 tavoitteemme on päästäkoko konsernissa alle viiteen tapaturmaan miljoo-naa työtuntia kohden. Nyt alkuvuodesta olemme jolähellä. Pari vuotta sitten luku oli vielä yli 30, kertooLainio.

RUDUKSELLA TYÖTURVALLISUUTEEN SITOUTUVAT KAIKKI

Teppo Lainio, työturvallisuuspäällikkö, Rudus OyMaritta Koivisto, päätoimittaja, Betoni

1

1Työturvallisuuspäälliköt Kari Lohva ja Teppo Lainio.

TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

Artik

kelin

va l

o ku v

a t: R

u du s

Oy

BET0901 s50-51 Tyoturvallisuus 30.3.2009, 17:2750

1 2009 51

RUDUS OY COMMITS TO OCCUPATIONAL SAFETY

Rudus Oy has publicly announced wanting to be the safestcompany in Finland in all its fields of operation. The com-pany is committed to the “zero injury” target.

Rudus is part of the CRH Group, which operates in 35countries and employs 93 500 people. At CRH, occupa-tional safety takes priority over everything else. The mainobjective of CRH’s safety strategy is to eliminate fatal ac-cidents, in addition to significantly decreasing the injuryrate and the severity of injuries. The strategy describes indetail e.g. safety management, safety training and themanagement of contractors.

Rudus focuses a considerable amount of efforts on oc-cupational safety training. The safety strategy is crystal-lised in the following sentences: “We supply products andservices to our customers without endangering humanlives. No work may be started unless it can be performedsafely.” This year the company provides 12 hours of occu-pational safety training to its employees and subcontrac-tors. The target for 2009 is to decrease the injury ratewithin the whole Group under less than 5 injuries per onemillion working hours. So far the company is close toachieving the target, while a couple of years ago the inju-ry rate was more than 30.

The zero injury concept has been strongly promoted inthe plant organisations, to be disseminated by ProductionManagers. Proactive safety rounds are organised regular-ly once a month. All non-conformances are recorded andimplementation of corrective action is controlled. The Re-ward System supports the efforts, with a reward paid an-nually for each period without injuries, and even recordedobservations related to occupational safety are rewarded.

All incidents and close calls are recorded in an elec-tronic database. The Group publishes a twice-monthlySafety Alert bulletin. All safety alerts are analysed thor-oughly in site information events or meetings. The objec-tive is to ensure 100% coverage. The most important inci-dents are communicated to all land organisations.

RUDUS BETONITUOTTEESSATYÖTURVALLISUUS ON OTETTULOISTAVASTI VASTAANRudus Betonituote Oy:n kehitysjohtaja JarmoKorhonen kertoo vaatimattomasti, että ”toimek-sianto oli selvä ja sanomaa on viestitty saatujenohjeiden mukaan”. Oikeasti turvallisuusviestintävaatii koko persoonan peliin laittamista ja esi-merkkinä olemista. Nolla tapaturmaa -periaatet-ta on viety hyvin voimakkaasti tehtaiden organi-saatioon, tuotantopäälliköiden jalkautettaviksi.Tukea on saatu sekä Ruduksesta ja CRH:lta. En-nen muuta työturvallisuuden merkitys on ymmär-retty. Se ei ole enää rasite, vaan tulokseen posi-tiivisesti vaikuttava elementti. Tulos puhuu puo-lestaan: Rudus Betonituotteen tapaturmataajuusvuonna 2008 oli 4 kpl miljoonaa työtuntia kohti.

Ennakoivan turvallisuuden kierrokset pidetäännyt säännöllisesti kerran kuukaudessa. Poikkea-mat kirjataan ja toteutukset valvotaan. Koko po-rukka on saatu mukaan toimintaan. Palkitsemisjär-jestelmä on ollut tukena. Tapaturmattomista jak-soista maksetaan vuosittain kohtuullinen palkkioja kirjatuista työturvallisuushavainnoistakin saapienen porkkanan.

Vaaratilanteet ja läheltä piti -tapaukset ovat tär-keä tiedon lähde turvallisuuden edistämiselle. Py-rimme siihen, että kaikki turvallisuuteen liittyvätpoikkeamat kirjataan sähköiseen iRunetin tieto-kantaan. Viemme tietotekniikkaa lähemmäs työn-tekijöitä. Parhaillaan olemme rakentamassa beto-nituotetehtaisiin paikkoja, jossa jokaisella on mah-dollisuus päästä iRunettiin ilman välikäsiä. Jokai-seen kirjaukseen pyritään löytämään sopivat kor-jaavat toimenpiteet ja niiden toteutusta ja vaiku-tusta seurataan. Ennen muuta pyrimme saamaanpalautteen poikkeaman kirjaajalle, mieluiten to-teutetun parannuksen.

Jokaisella tulee olla työturvallisuuskortti ja jo-kainen toimipaikka auditoidaan vuosittain. Jokai-nen uusi työntekijä tai alihankkija muodostaa riskin.Hänen onnistumisensa varmistetaan tehokkaallaperehdytyksellä riippumatta kokemuksesta tai työnaiotusta kestosta. Joskus perehdytykseen meneeenemmän aikaa kuin itse työhön.

KAIKKI MUKAANVahingoista ja vaaratilanteista saatu oppi jaetaanläpi organisaation. Konsernissa julkaistaan pari ker-taa kuussa Turvallisuushälytys. Siinä on kuvattu jo-kin tapaturma tai vaaratilanne, josta toivomme otet-

2

3

tavan opiksi. Turvallisuushälytykset käydään seik-kaperäisesti läpi työmaan infoissa tai kokouksissa.Tavoite on 100% kattavuus. Tärkeimmistä tapauk-sista tiedotetaan kaikissa maaorganisaatioissa.

Parhaiten työturvallisuustyö etenee valitsemal-la kulloinkin tärkeitä painopisteitä. Keskitytään jo-honkin teemaan ja hoidetaan se kuntoon. Tällähetkellä näitä ovat urakointi ja urakoitsijoiden hal-linta sekä korkealla työskentely. Viime vuonnakeskityimme konesuojauksiin ja sisäisen liiken-teen turvallisuuteen.

Monilla foorumeilla suomalaiset häkkiset jaräikköset on todettu riskinottajakansaksi. Turvalli-suustuloksissa tämä ei ole ollut eduksi. Hyviin tu-loksiin pääsemiseksi tapamme suhtautua vaaroihinon poisopittava. Kun asennemuokkaus on onnistu-nut, mikään ei voi estää meitä innovatiivisia suo-malaisia olemasta parhaita työturvallisuudessakin.Tietoa ja osaamista kyllä löytyy.

2Lainio puhalluttaa Östergårdia.

3Ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle: Teppo Lainio, SimoTurunen, Mika Pirinen, Kari Lohva ja Martti Jutila.

TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

RUDUS OY:N TURVALLISUUSTAVOITTEETVUODELLE 2009:

1. Nolla tapaturmaa -tavoite, ei kuolemantapauksiaJokainen työ voidaan suorittaa turvallisestivaarantamatta ihmishenkiä. Olemme sitoutuneetnolla tapaturmaa -periaatteeseen. Asetammeitsellemme haasteellisia välitavoitteita.

2. Välitavoite vuodelle 2009: Tapaturmataajuus (FR) < 0,5

Työturvallisuus on tärkeysjärjestyksessäensimmäinen. Määrätietoisin ottein saammetapaturmataajuuden laskettua alle 0,5 kpl / 100 000työtuntia.

3. Jokaiselle annetaan 12 tuntia työturvallisuus- koulutusta vuonna 2009

Koulutuksella viestimme työturvallisuudentärkeydestä ja annamme ohjeita oikeaan toimintaan.Tutkimuksen perusteella työturvallisuuskoulutuksenmäärä korreloi suoraan työturvallisuustuloksenkanssa.

4. Läheltä piti -vaaratilanteiden kirjaaminenKirjaamme kaikki läheltä piti -tilanteet ja opimmeniistä kuten tapaturmistakin.

5. Toimialoillaan Suomen turvallisin yhtiöRudus Oy on työturvallisuuden edelläkävijä kaikillatoimialoillaan Suomessa.

BET0901 s50-51 Tyoturvallisuus 30.3.2009, 17:2751

1 200952

HENKILÖKUVASSA – ANTTI MÄKINEN

Betoni-lehden henkilökuva-galleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Antti Mäkinen (s. 1950 Helsingissä).

”Kovin kauas en ole päässyt työ- enkä asumisural-lani”, Antti Mäkinen naurahtaa. Lapsuus kuluiHelsingin Töölössä ja Lauttasaaressa, aikuisikäEspoossa, pääosin Tapiolassa, josta perhe teki vä-lillä koukkauksen Olariin. Opiskelupaikkakin löytyiläheltä, Otaniemestä. Eikä työkään ole miestä vie-nyt kovin kauas, sillä se on työpaikan vaihdoksistahuolimatta pysynyt Tapiola-Vuosaari -akselilla.

Rakentamisen valikoitumiseen opiskelusuunn-aksi ei Antin mukaan sisältynyt mitään syvällistäpohdintaa: ”Tykkäsin matematiikasta ja rakentami-sessa tuntui olevan sopivassa suhteessa sekä konk-retiaa että matemaattista asioiden pyörittelyä.”

Rakenteet siis viehättivät ja pääaineikseen Anttivalitsikin huoneenrakennustekniikan ja rakenteidenmekaniikan. Diplomityö oli järeää kaartia, kevytso-rabetonin käyttömahdollisuuksien tutkimista isois-sa betonipalkeissa. Samalla Antti työskenteli beto-nitekniikan assistenttina ja veti laboratoriotöitä jalaskuharjoituksia.

RAKENNESUUNNITTELUANTOI NÄKÖKULMAA TULEVAANDI:ksi valmistuminen osui silloiseen lama-aikaan,vuoteen 1976. ”Armeijan käytyäni pääsin Helsinginkaupungin rakennusvirastoon HKR:ään rakenne-suunnittelijaksi.”

Seitsemän vuoden suunnittelijarupeamaa Anttimuistelee hyvällä: ”Kaupungilla oli paljon erityyppi-siä kiinteistöjä, joissa tehtiin hyvin monenlaisia sa-neerauksia. Rakennesuunnittelu oli usein räätälin-työtä. Kohteet olivat pienehköjä, joten työ oli vaih-televaa ja mielenkiintoista.”

Tulevien rakennuttajapestiensä kannalta Anttipitää suunnittelutaustaa erittäin hyvänä: ”Se on

avartanut omaa näkökulmaa ja antanut tatsia hank-keen muiden osapuolien toimintaan.”

RAKENNUTTAJAKONSULTIKSIRakennuttajakonsultiksi Antti siirtyi 1985 Projekti-konsultit Oy:öön. ”Alan pioneerit olivat silloin jokäyneet ensimmäiset taistot ja rakennuttajakon-sulttitoiminta alkoi olla vakiintunutta toimintaa”,hän muistelee tilannetta.

”Suunnittelun ohjausta, urakoiden valmistelua,työmaan hoitoa. Ensimmäinen työ oli nykyisen työ-paikan vieressä oleva Espoon kaupungin paikoitus-talo, johon kaupungin pysäköintiyhtiö siis palkkasikonsultin.”

”Uusi avaus itselle oli myös se, että työssä pääsitutustumaan lähemmin yritys- ja kaupalliseen maa-ilmaan. McDonald’s, IBM, Nokia”, hän listaa.

Syy siihen, että Antti vuonna 1991 siirtyi Helsin-gin kaupungin palvelukseen, ei ollut suinkaan töi-den puute konsulttina, vaan se, että töitä oli niinpaljon. ”Meillä oli neljä alle kouluikäistä lasta, tun-tui että aikaa ei riittänyt työn ulkopuoliseen elä-mään”, hän kertoo taustaksi sille, että siirtyi vetä-mään Ruoholahden aluerakentamisprojektia.

”Oltiin juuri laman kynnyksellä. Itselläni tosin eiollut työpaikan vaihdoksessa sellaista viisautta,että olisin lamaa osannut ennakoida. Yllätyksenäse silloinkin tuli”, Antti toteaa.

LAMA ANTOI POTKUA RUOHOLAHDENASUNTORAKENTAMISEENRuoholahti-projektille lamalla oli kuitenkin suotuisavaikutus. Ruoholahtea oli valmisteltu jo pitkään,mutta asemakaavavalitukset laukesivat vasta vuo-den 1991 alussa. ”Ensimmäisten rakennusten ra-

kentaminen alkoi huhtikuussa samalla kun lamahyökkäsi päälle. Hinnat romahtivat ja kanavan ran-nalta sai asunnon 5500 markan neliöhinnalla. Aluet-ta rakennettiinkin osin lamantorjuntamielessä.Myös Hitas-rakentamista oli paljon. Vaikka kaupun-gin rahat olivat vähissä, hintatason laskiessa pystyt-tiin rakentamaan korkeatasoisesti”, Antti kertaa jatoteaa Ruoholahtea rakennetun suotuisten tähtienalla. Asuntoalue olikin valmis neljässä vuodessa.

Kaupungin organisaatiossa aluerakentamispro-jekti toimi kaupungin keskushallinnossa, linkkinä ra-hoitusjohtajaan ja apulaiskaupunginjohtajaan. Pro-jektinjohtaja ei siis ollut päätöksentekijä, vaan ko-konaisuuden ja yhteistyön koordinoija sekä kaupun-gin sisällä että yksityisiin toimijoihin päin. Aluera-kentamisprojektin vahvuutena Antti pitää sitä, etteietukäteen ole ihan tarkasti määritelty mitä ja mitentehdään, vaan uusia asioita voidaan keksiä projektinedistyessä. Hän kuvaakin projektia sosiaaliseksi ta-pahtumaksi, jossa projektinjohtaja pitää huolen sii-tä että mennään eteenpäin laadusta huolehtien.

Ruoholahden aluerakentamisprojektissa toimin-nan aktiivisena instrumenttina oli kaupungin pysä-köintiyhtiö, joka rakennutti alueen kaikki pysäköinti-paikat. Lama-aika aiheutti tosin keikauksen, kun alu-eelle suunniteltu toimitilarakentaminen ja sen myötäyritysten rakennettavaksi ajateltujen pysäköintitalo-jen rakentaminen pysähtyi täysin. Sen takia sopi-musjärjestelyt jouduttiin mylläämään uusiksi.

Antti katselee Ruoholahtea asuntoaluetta edel-leen tyytyväisellä mielellä. ”Yksittäisten hienojentalojen lisäksi koko miljöö kanavineen on onnistu-nut. Siitä suurin ansio kuuluu epäilemättä JuhaniPallasmaan tekemälle julkisten ulkotilojen yleis-suunnitelmalle. Sen pohjalta esimerkiksi pysäköin-tiyhtiö pystyi teettämään suoraan toteutuskuvat.”

VUOSAARESSA NOSTETTIINALUEEN IMAGOARuoholahden jälkeenkin Antti pysyi merenranta-maisemassa. Vuonna 1994 hän siirtyi vetämäänVuosaaren aluerakentamisprojektia. Sen taustanaoli apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen halunostaa Vuosaaren profiilia. Alueen asuntorakenta-minen oli vinoutumassa yksipuolisen rakennuskan-nan takia.

Antti kertoo, että hanke alkoi ”ala keksiä” -peri-aatteella. Tärkein tulos oli Aurinkolahden alueensyntyminen. Aurinkolahden lähtökohtana oli vapaa-rahoitteinen asuntotuotanto ilman Hitas-sääntelyä,joka silloin laajaa aluetta koskevana periaatteenaoli poikkeuksellista.

Alueen kehittäjiksi valikoitua viisi toimijaa: YIT,Skanska, Sato, Asuntosäätiö ja Pro Paulig. Kansain-välisen arkkitehtikilpailun voitti Timo Vormala, jon-ka ehdotuksen pohjalta Aurinkolahti on toteutunutlähes sellaisenaan. Kanavakin tuli, vaikka siitä käy-1

Vuos

aare

n sa

tam

a

BET0901 s52-53 Henkilokuva 30.3.2009, 17:2952

1 2009 53

tiin kovat keskustelut. Vaikka Aurinkolahden itä-osan asuntorakentaminen on nyt tyrehtynyt, aluekokonaisuutena on jo varsin valmis kehuttuine japalkittuine ympäristöineen. Ansaittuja kehuja ontullut myös persoonalliselle alueen sisääntulolle,Vuotien valaistusratkaisulle.

Antti myöntää, että helppo projekti ei ollut. Lisävä-riä siihen toivat poliittiset väännöt. Hitas-kuvioon ka-joaminen oli arka aihe. Loppujen lopuksi kaupungin-valtuusto kuitenkin hyväksyi yksimielisesti viiden toi-mijan kanssa tehtävän sopimuksen. “Politiikka vai-kuttaa tähän työhön, totta kai”, Antti toteaa, muttakorostaa, että työssä on olennaista se, että voi toimiakaikkien osapuolien kanssa ilman painolasteja.

KAMPPIA VIRITELTIIN VÄHITELLENRuoholahdessa oli siis vahvasti lama mukana, näy-tettiin että eteenpäin mennään siitä huolimatta.Vuosaaren johtoaihe oli puolestaan imagon nosto.”Annettiin tehtävä ja sen toteuttamiseen tuki jamahdollisuudet.”

Entä Kamppi-projekti, siinäkin Antti vaikutti pit-kään? ”Kamppia oli viritelty jo vuodesta 1994 lähti-en. Sitä valmisteltiin tavallaan oheistyönä PekkaKorpisen asettamissa työryhmissä. Puheenjohtaja-na oli nykyinen kaupunkisuunnitteluviraston päällik-kö Tuomas Rajajärvi, itse toimin ryhmän sihteerinä.”

Kampin valmisteluun ei siis rakennettu isoa or-ganisaatiota, vaan edettiin rauhallisesti: ”Työryhmäkerrallaan teki raportin, jonka pohjalta seuraavapääsi työskentelemään. Siitä muodostui yhtenäi-nen raporttien jono, jossa Kamppi kypsyi tarjouskil-pailuvaiheeseen. Projektin paisuessa siirryin itsekinVuosaaresta kokonaan Kamppi-projektiin, jota hoi-din päätoimisesti kaksi vuotta sopimuksien valmis-teluun saakka.”

Kamppi kokonaisuutena onnistui hienosti. Yhtenäsen onnistumisen ydinasiana Antti pitää tarjouskil-pailumenettelyn kautta tullutta kallioteknistä inno-vaatiota. SRV Viitoset pystyivät sen ansiosta paina-maan bussit kokonaan maan alle. ”Meidät se yllättitäysin, vaikka olimme jo monta vuotta tuskailleetjuuri kalliosuunnitteluratkaisujen parissa. Ilman kil-pailutilannetta ratkaisua ei olisi siis löytynyt.”

SATAMAA TEKEMÄSSÄ HYVINMOTIVOITUNUT PORUKKAKampista Antti siirtyi taas uuteen haasteeseen, sii-hen, jonka tiimoilta hän on ollut julkisuudessakinvarmasti eniten esillä: vetämään Vuosaaren sata-maprojektia, Vuosaa.

Eikö kesken ollutta Kamppia ollut haikea jättää?”No ei, on ihan hyvä että isoihin projekteihin tuleeuusiakin ihmisiä. Itse ehdin askarrella Kampin pa-rissa 7 vuotta. Vaihe oli sikälikin sopiva, että kau-pungin rooli Kamppi-projektissa muuttui, kun pro-jektinjohtourakoitsija tuli tuossa vaiheessa hank-

keen päävastuulliseksi.”Toisin kuin äkkiseltään olettaisi, Antti ei pidä

Vuosaaren Satama -projektia kovinkaan erilaisenakuin edellisiä kohteitaan.

”Kyse on samoista asioista, kokonaisuuden jakiinteistönkehittämisestä. Toki monet asiat sata-massa kääntyivät matkan varrella päälaelleen,aluekin laajeni ja monipuolistui huomattavasti.Periaatteena oli kuitenkin kehittää aluetta ihanniin kuin Kampissakin, jossa liikkuivat bussit, sa-tamassa rekat.

Toki näkökulmia tuli lisää ja organisoinnissakin olieroja. Olennaista oli se että Vuosaari oli tuotannolli-nen investointi, jossa oli myös selvä päätösvalta.

Yksi satamaprojektin hienouksista oli Antin mu-kaan se, että valtio niputti kaikki väylät, siis tiet,radan ja meriväylän yhdeksi projektiksi, Vuoliksi,joka oli yksi momentti valtion budjetissa ja jota DIPekka Kontiala veti keskitetysti. ”Oli hieno juttu,että valtion ja kunnan miehet istuivat Vuosaaressalähekkäin tekemässä Vuolia ja Vuosaa sanamukai-sesti yhdessä”, Antti kertoo tyytyväisenä.

Hän on aika monta kertaa joutunut vastaamaanihmettelyyn, miten iso satamaprojekti pystyi pysy-mään sekä aikataulussa että budjetissa. Todellisuu-dessa aikataulu jopa nopeutui alun perin ajatellus-ta. Aikataulussa pysymistä edesauttoi hänen mu-kaansa se, että vaikka hankkeella oli aikanaan ollutkovaakin vastustusta, toteutusvaiheeseen päästy-ään sillä oli päättäjien vahva tuki. Pontimena oli tie-tysti se että satama vapauttaa runsaasti rakennet-tavaa maata.

Aikataulun osalta jutun juoni oli Antin mukaan se,että ”meillä oli aina vain se yksi aikataulu”. Hän ker-too, että neuvonpitoa aikataulun muuttamisesta eipidetty koskaan, vaikka isojakin muutoksia tuli. Suu-rin niistä oli meren pohjan myrkkylöydöt. Niidenpuhdistaminen merkitsi työjärjestykselle täyttä mul-listusta. Alun perin tunneleista tuleva louhe oli näettarkoitus viedä suoraan mereen, sen sijaan louhepiti varastoida työmaa-alueelle isoiksi kasoiksi.

Entä budjetti? Siinä pysyminen oli Antin mukaanmonisäikeisempi asia, sillä satamassa tehtiin pal-jon ns. tuotannollisia lisäinvestointeja. ”Ratkaise-vaa oli se, että työmaan toteuttamistapa oli varsinkonservatiivista: suuri osa urakoista oli yksikköhin-taurakoita, töitä tehtiin hyvin tehokkaasti. Erikoistakohteen koko ajatellen oli sekin, että urakoitsijoi-den suhteen ei jäänyt yhtään riitatapausta auki.

Sataman onnistuminen oli Antin mukaan ehdot-tomasti koko sen rakentamiseen osallistuneen jou-kon ansio, ei yksittäisten henkilöiden. ”Ihmistenmotivointi ei ollut vaikeaa, sillä töihin tulleet henki-löt tulivat sinne nimenomaan sen takia, että halusi-vat päästä satamaa toteuttamaan. Ilmapiiri oli var-sin reipas”, Antti tiivistää.

UUSI HAASTE: T3Sataman jälkeen Anttia oltiin Helsingin kaupunginorganisaatiossa istuttamassa Lounais-Sipoon kehi-tystehtäviin. Nyt mies istuu kuitenkin TapiolassaEspoon kaupungin palkkalistoilla. Tehtävänä on ve-tää Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen T3 -kehi-tyshanketta, siis tekniikkaa, taidetta ja taloutta.

”Ihmiselle tekee hyvää vaihtaa välillä kuvioita jamennä erilaisiin tilanteisiin”, hän perustelee tuo-retta työpaikanvaihdosta. Espoossa kiehtoi myösse, että Sipooseen verrattuna työ on hallinnon si-jasta lähempänä konkreettista tekemistä. Iso hanketulee olemaan mm. Kehä I:n tunnelointi ja kansitta-minen. Vauhtia sille antaa paraikaa meneillään ole-va arkkitehtikilpailu.

Metro ja Aalto-yliopisto ovat luonnollisesti vah-voja tukipilareita, jotka vauhdittavat ja tuovat muu-toksia alueen kehittämiselle. Oman projektinjohta-jan roolinsa tärkeimmäksi kysymykseksi Antti kuvaasitä miten kokonaisuutta prosessoidaan: ”Löyde-tään polku, jota lähdetään etenemään – ei vain hei-tellä ideoita.”

PAUKKUJA PROJEKTIEN ORGANISOINTIINVaikka Antin uran kohteista suurin osa on ollut näitä”jättiläisiä”, hän itse ei halua korostaa niinkään nii-den kokoa kuin luonnetta. ”Itse olen tykännyt työssä-ni siitä, ettei niissä ole kukaan ollut antamassa val-miita ratkaisuja, vaan uusia kuvioita on voinut ja jou-tunutkin hakemaan. Antoisaa on myös se, että työs-sä on tekemisissä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.Näkökulmat ja kysymyksenasettelut ovat terveestierilaisia. Esimerkiksi satamassa itselle uusia yhteis-työkumppaneita olivat limnologit ja ornitologit.”

Antti korostaakin, että rakennushankkeet ovatnykyään hyvin monialaisia, eivät kenenkään soolo-suorituksia. Erityisesti hänen mielestään kannattaasatsata projektien organisoinnin miettimiseen.

Isojen projektien mies nauttii työn ulkopuolellapaljon pienemmästä projektista: Salon takana ole-vassa mummonmökissä riittää hänen mukaansamieluista puuhastelua. Tarkkasilmäinen voi bonga-ta Antin myös rajummissa kuvioissa, pelaajana jää-kiekkokaukalossa.

Sirkka Saarinen

2Antti Mäkisen mukaan rakennushankkeet ovat muun yh-teiskunnan tavoin nykyään hyvin monisäikeisiä, eivät pel-kästään ’insinöörin ja arkkitehtien juttuja’. ”On hyvä ettäasioita punnitsevat monen eri alan asiantuntijat moneltanäkökulmalta”, hän korostaa.

1Vuosaaren satamaa ovat palkinneet monet eri tahot: seon saanut Itä-Helsinki -palkinnon, RIL-palkinnon, Helsin-gin rakennusvalvonnan myöntämän Rakentamisen Ruu-sun, Vuoden logistiikkapalkinnon sekä Vuoden 2008 Beto-nirakenne -palkinnon. Betonirakenteena palkitun liukuva-letun meluseinän johtoajatuksena oli tehdä sataman jaluontoalueen rajasta hyvin voimakas. Satama elää omillaja luonto omilla ehdoillaan meluseinän eri puolilla.

2

Sirk

ka S

aarin

en

BET0901 s52-53 Henkilokuva 30.3.2009, 17:2953

54 betoni 1 2009

by 43BETONINKIVIANEKSET 2008

Nämä ohjeet koskevat betonin kiviai-neksena käytettäviä, kivennäismaala-jeista ja kalliosta valmistettuja kiviai-neksia.

Betonin kiviainekset by43/2008korvaavat ohjeet by43/2007. Uudetohjeet vastaavat sisällöltään pitkältiaikaisempaa ohjetta. Tärkein muutoskoskee vaadittavien ominaisuuksientestaustaajuuksia kiviainetta tuotet-taessa.

Ohjeet on laadittu eurooppalaisenbetonikiviainesstandardin SFS-EN12620, kansallisen soveltamisstan-dardin SFS 7003 sekä näihin liittyvientestausstandardien pohjalta. Ohjeettoimivat kiviainesten ostajan ja myy-jän välisen sopimuksen pohjana.Vaikka ohjeet perustuvat yllämainit-tuihin SFS-EN standardeihin, on näi-den ohjeiden vaatimustaso jossainmäärin niissä esitettyä korkeampi javastaa pääpiirteissään by43/2001ohjeen tasoa.

Kiviainesten CE-merkintä tuli Eu-roopassa mahdolliseksi, kun SFS-EN12620 oli julkaistu eurooppalaisenaharmonisoituna standardina. Suo-messa viranomaisohjeet (RakMK B4)eivät kuitenkaan viittaa CE-merkin-tään. Kiviainesten CE-merkintä Suo-messa voi olla tarpeellista vietäessäkiviaineksia ja Suomessa toimivanurakoitsijan tai rakennuttajan vaati-muksesta. Tämän ohjeen noudatta-mista edellytetään kolmannen osa-puolen valvonnassa olevilta betoninvalmistajilta. Käytännössä tämänohjeen vaatimukset täyttävä tuotetäyttää myös CE-merkin asettamatvaatimukset.

64 s., 43 euroa

Betonirakentamista säätelevä Rak-MK B4, Betonirakenteet, uudistettiin1.1.2005. Lähtökohtana normiuudis-tukseen oli eurooppalaisen betonista-ndardin, SFS-EN 206-1, käyttöönottoSuomessa. Uudistuksen yhteydessätäsmennettiin betonin säilyvyyteenliittyviä vaatimuksia.

Perusteet ja menetelmät betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun onesitetty Betoninormeissa (by50).Tämä julkaisu täydentää normeissaesitettyjä periaatteita antamalla run-saasti tietoa betonirakenteiden säily-vyyteen vaikuttavista tekijöistä. Li-säksi julkaisussa on esitetty 20 esi-merkkirakenteen rakenneosien rasi-tusluokat sekä käyttöikäsuunnittelunedellyttämät vaatimukset betoninominaisuuksille sekä raudoitteidenbetonipeitteelle.

Ohjeen ensisijainen tarkoitus onhelpottaa suunnittelijaa valitsemaanrakenteen kullekin rakenneosalle rasi-tusluokat sekä tarkoituksenmukainensuunnittelukäyttöikä.

Julkaisu toimii ohjeena kaikille,jotka tarvitsevat tietoa betonin valin-nasta sekä betonirakenteiden säily-vyydestä.

by 51BETONIRAKENTEIDENKÄYTTÖIKÄ-SUUNNITTELU 2007

99 s., 42 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tie-tämystä sekä materiaalien ominai-suuksista että yleisestä rakenteidenmekaanisesta käyttäytymisestä. Be-tonirakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2008

711 s., 92 euroa

BET0901 s54-55 Annukkasivut 30.3.2009, 17:3254

betoni 1 2009 55

Tilaukset:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com12 s., 8 euroa

MUOTTITYÖNTURVALLISUUS

33 s., 20 euroa

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS– ASENTAJAN OPAS

Jokainen tapaturma on turha. Eri osa-puolien yhteistyöllä, huolellisellasuunnittelulla ja turvallisilla työmene-telmillä tapaturmat voidaan välttää.Työturvallisuudesta huolehtiminen onjokaisen työmaalla toimivan asia.

Työntekijöillä on sekä oikeus ettävelvollisuus työskennellä turvallisesti.Työntekijän on saamansa opastuksenja ohjeiden mukaisesti huolehdittavatyössään sekä omasta että muidentyöntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä.

Tähän oppaaseen on koottu olen-naisimpia työturvallisuuteen liittyviäasioita, joita betonielementtien asen-tamisessa tulee ottaa huomioon.

BETONI 08– KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

208 s. 20 euroa

Valmisbetonia 50 vuotta on kertomuskaupallisen valmisbetonitoiminnanaloittamisesta Helsingin Taivalsaa-resta ja pääkaupunkiseudulla. Varsinpian valmisbetonitehtaita perustettiinympäri Suomea maakunnan kasvu-keskuksiin.

Vuonna 2007 Suomessa oli 27 jär-jestäytynyttä valmisbetoniyritystä,joilla oli 127 tehdasta. Tehtaissa val-mistettiin lähes 2,9 miljoonaa kuutio-metriä betonia rakentajien tarpeisiin.

VALMISBETONIA50 VUOTTA

– VALMISBETONITEOLLISUUS SUOMESSA 1958 - 2008

84 s., 30 euroa

Suomalainen valmisbetoni täytti 50 vuottavuonna 2008. Noin tuhannen henkilön voi-min toimitetaan työmailla käytettäväksiliki kolme miljoonaa kuutiometriä valmis-betonia vuodessa. Erilaiset runkoraken-teet, rakennusten välipohjat ja väliseinätsekä lattiat ovat valmisbetonin suurinkäyttökohde. Betoni on tärkein suomalai-nen rakennusten runkomateriaali.

Muottityön turvallisuus -julkaisun ta-voitteena on auttaa huomaamaanmuottityön työturvallisuuteen liittyvätriskitekijät ja näin estää tapaturmiensynty.

Ohje on tarkoitettu ensisijaisestityönjohdon, urakoitsijoiden, suunnit-telijoiden ja muottityöntekijöidenkäyttöön.

BET0901 s54-55 Annukkasivut 30.3.2009, 17:3255

1 200956

BY 60 EC 2 SUUNNITTELUOHJE

12.-13.5.2009KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

Kurssi perustuu by 60 EC 2 suunnitte-luohjeeseen, johon on kerätty suurinosa talo- ja hallirakenteiden suunnit-teluun liittyvistä osista standardeissaSFS-EN 1992-1-1 (rakenteiden suun-nittelu) ja SFS-EN 1992-1-2 (palomi-toitus). Ohjeessa on otettu huomioonmyös kansallisen liitteen valinnat jamuutokset. Lisäksi siinä annetaan li-säohjeita ja selityksiä mm. käyrästö-jen ja taulukoiden muodossa. Tuhdinpaketin muodostavat myös Mathcad-pohjaiset ohjelmat kutistuman, viru-man, taipuman, jännityshäviöiden jahalkeamaleveyden laskemista varten.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:Suomen Betoniyhdistys r.y.Pirkko [email protected](09) 6962 3626, 040 831 4577

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2009

Betonitieto järjestää vuoden 2009 ai-kana eri paikkakunnilla betoniraken-tamiseen liittyviä koulutus- ja infoti-laisuuksia arkkitehdeille, kaavoittajil-le, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja tilaisuuksia voi tilataarkkitehti SAFA Maritta Koivistolta,puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BETONIELEMENTTIENASENNUSTYÖNJOHTAJA,– PÄTEVÖITYMISKURSSI NRO 9

25.-27.5.2009 KURSSIPÄIVÄT12.6.2009 LOPPUTENTTIKOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

Kurssi sisältää elementtiasennus-työnjohtajan pätevyyden hankkimi-seen tarvittavat tiedolliset asiat.Kurssille osallistuminen ei edellytävälttämättä pätevyyden saamiseksiedellytettyä peruskoulutusta, vaankurssi soveltuu myös elementtiasen-nustyössä päivittäin tekemisissä ole-ville ja myös vasta alalle tulleille.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:Suomen Betoniyhdistys r.y.Pirkko [email protected](09) 6962 3626, 040 831 4577

UUSIA TYÖKALUJASUUNNITTELIJOILLE!

BY 60 SUUNNITTELUOHJEEC 2 OSAT 1-1 JA 1-2

By 60 on nimensä mukaisesti EC 2:nsuunnitteluohje. Ohjeen tarkoitus onhelpottaa eurokoodi 2 käyttöä. By60:stä löytyy suurin ja tarpeellisin osaEC 2:sta ja myös Suomen kansallisenliitteen mukaiset muutokset on otettuhuomioon. Lisäksi siinä annetaan lisä-ohjeita ja suosituksia. Liitteenä ovatsuorakulmaisten ja pyöreiden pilarei-den yhteisvaikutusdiagrammit.

Ohjeet julkaistaan nyt pdf-muodos-sa ja lähiajan korjaukset ja tarkennuk-set päivitetään automaattisesti.

Hinta:160,-/600,- euroa + alv(1/10 käyttäjää)

BY 1030 MITOITUSOHJELMA

By 1030 on eurokoodiin liittyväMatchcad pohjainen mitoitusohjelma.Sillä voidaan nopeasti tarkistaa hal-keaman leveys ja rakenteen taipuma.Suomen alhaisen varmuustason takiakäyttötilan jännitykset ovat korkeita jatarkistus joudutaan yleensä teke-mään. Ohjelmalla voidaan kuitenkinitsenäisesti laskea myös betonin ku-tistuma ja viruma, raudoituksen ank-kurointi ja jännityshäviöt.

Hinta:700,-/2000,- euroa + alv(1/10 käyttäjää, sisältäen myös by 60bittijulkaisun)

Tuotteita myy:Econocap GroupEconocap Software OyTeknobulevardi 3-501530 Vantaa, FinlandKeskus: 09 - 2920 30Fax : 09 - 2920 3100www.econocap.com

BETONIPÄIVÄTJABETONITEKNIIKAN NÄYTTELY3.11.2009MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKI

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BET0901 s56-59 Kurssit 1.4.2009, 13:0556

57betoni 1 2009 57

ARKKITEHTUURI- JAYMPÄRISTÖRAKENTAMISENMATKA ITÄVALTAAN3.-6.9.2009

Betonitieto Oy järjestää arkkitehtuuri -ja ympäristörakentamisen kiertomat-kan Itävallan Voralbergin ja Tirolin alu-eelle syyskuun 3.-6. päivinä. Neljänpäivän (torstai-sunnuntai) ekskursionaikana kierretään ja tutustutaan uu-simpiin kohteisiin.

Matkaohjelma on tekeillä ja löytyytoukokuussa mm. www.betoni.com-sivuilta.

Lisätietoja antaa matkan johtaja:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto(Betoni -lehti, päätoimittaja)puh. (09) 6962 3624GSM 040 9003577 taisähköposti:[email protected]

Ilmoittautumisia vastaanottaa:Irmeli Kosonen, puh. (09) 6962 3627tai sähköpostilla:[email protected]

Ilmoittautua voi myös faksaamallanumeroon (09) 129 9291.

BETONIJULKISIVU- ARKKITEHTUURIPALKINTO 2009- KILPAILU

Betonikeskus ry järjestää Betonijulki-sivu arkkitehtuuripalkinto 2009 -kil-pailun, jonka tarkoituksena on tuodaesiin toteutettuja onnistuneita beto-nijulkisivukohteita ja niiden suunnit-telijoita. Kilpailulla myös kannuste-taan kehittämään laadukasta beto-nijulkisivuarkkitehtuuria ja kokeile-maan uusia ratkaisuja. Kilpailu järjes-tetään nyt toisen kerran ja jatkossakinjoka toinen vuosi. Vuonna 2007 kilpai-lun voitti ARK-House Arkkitehdit Oykohteellaan Asunto Oy Helsingin Ara-bianvillat.

Kilpailun säännötKilpailuun voi osallistua kilpailuvuo-den ja sitä edeltäneiden kahden ka-lenterivuoden aikana (vv. 2007-2009)Suomessa valmistuneilla betonijulki-sivukohteilla. Kilpailuehdotuksen voitehdä yksityinen henkilö tai yhteisö.Osallistuvan kohteen julkisivupinnatvoivat olla eri tavoin käsiteltyä beto-nia tai pinnoitettua betonia, kuten ra-pattua tai laattapintaa. Julkisivussasaa olla myös muita materiaaleja kuinbetonia. Kohteen tulee olla uudisra-kennus. Tärkeimpinä arvosteluperus-teina ovat– julkisivun arkkitehtoninen koko-

naisuus– yksityiskohtien suunnittelu– betonin ominaisuuksien laadukas

hyödyntäminen– uuden kehittäminen ja– soveltuminen ympäristöön.Arkkitehtuuripalkinto on 10.000,- eu-roa, jonka saa voittaneen julkisivunsuunnitellut arkkitehtuuritoimisto,suunnittelutiimi tai yksittäinen arkki-tehti-/ rakennussuunnittelija. Kilpai-lussa voidaan jakaa myös kunnia-mainintoja ja muita palkintoja. Palkit-tavista tahoista päättää tuomaristo.Mikäli riittävän hyvää kohdetta ei löy-dy, tuomaristo voi jättää palkinnon ja-kamatta. Palkinto voidaan myöntäämyös elämäntyöpalkintona betonijul-kisivujen suunnittelijana ansioitu-

neelle arkkitehdille.Kilpailun säännöt vahvistaa Beto-

nikeskus ry:n johtokunta ja ne löytyvätkokonaisuudessaan osoitteestawww.betoni.com.

TuomaristoKilpailun tuomaristo koostuu arkkiteh-deistä. Tuomariston sihteerinä toimiiDI Arto Suikka Betonikeskuksesta.

Kilpailuehdotukset ja aikatauluKilpailuehdotukset liitteineen toimite-taan 5.8.2009 klo 16.00 mennessäosoitteella:Betonikeskus ry/ Arto Suikka,PL 11 ( Unioninkatu 14),00131 Helsinki [email protected] puh. 09 1299290 tai 0500 500131.

Kilpailun tulos julkistetaan Betoni-päivillä 3. marraskuuta 2009.

Lisätietoja: Arto Suikka,puh. 09 1299290 tai 0500 500131 taiosoitteesta www.betoni.com

Korkeatasoinen, kaunis ympäristö onhyvän suunnittelun ja ammattitaitoi-sen toteutuksen tulos. Se on onnistu-nut kokonaisuus, joka houkutteleeviihtymään, tarjoaa mahdollisuudenlepohetkeen sekä virikkeitä leikkiin jatoimintaan. Hyvä ympäristö on luon-toa sellaisessa muodossa, joka kes-tää monenlaisen toiminnan ja vai-keidenkin olosuhteiden aiheuttamatrasitukset.

Kasvillisuus ja kivipohjaiset ympä-ristötuotteet ovat nousseet peruspila-reiksi, joiden varaan voidaan suunni-tella ja toteuttaa esteettisesti, toi-minnallisesti ja käyttötaloudellisestikorkealaatuinen ympäristö.

Kilpailun tarkoitusPuutarhaliitto ry ja Rakennustuote-teollisuus RTT ry Betonikeskus halua-vat tehdä tunnetuksi ja edistää hyvääympäristösuunnittelua, korkeatasoi-sia ulkotilojen miljöökokonaisuuksiaja korkealaatuista ympäristönhoitoamyöntämällä Vuoden Ympäristöra-kenne -palkinnon. Tunnustus anne-taan luontoa ja sen eri tekijöitä arvos-tavasta suunnittelusta ja rakentami-sesta palkittavan kohteen rakennutta-jalle, suunnittelijoille, toteuttajille jamateriaalitoimittajille tuomaristonharkitsemalla tavalla.

Kilpailukohde voi olla julkinen taiyksityinen, laaja tai suppea kokonai-suus. Siksi kilpailuun voivat osallis-tua esimerkiksi taloyhtiöpihat, ulkoi-luja virkistysalueet, teiden ja liiken-nealueiden ympäristöt, puistot, liike-keskusten ja julkisten rakennustenympäristöt, kävelykadut ja jopa koko-naiset asuinalueet. Kilpailun ulko-puolelle on rajattu vain yksityisetomakotitalopihat.

Ehdotuksia voivat tehdä asiantun-tijat, yhteisöt ja yksityiset henkilöt.Vuoden Ympäristörakenne -kilpailuntulokset julkistetaan järjestäjienpäättämänä ajankohtana.

TuomaristoKilpailun tuomaristossa ovat mukanaPuutarhaliiton ja Rakennustuoteteolli-suus RTT ry Betonikeskuksen edusta-jien lisäksi Suomen Arkkitehtiliiton,Suomen Maisema-arkkitehtiliiton,ympäristöministeriön, Suomen Kunta-liiton, Viherympäristöliiton, Kiviteolli-suusliiton ja lehdistön edustajat.

KilpailuaikaEhdotukset Vuoden Ympäristörakenne-kilpailuun voi tehdä täyttämällä il-moittautumislomake ja lähettämälläse liitteineen 18.6.2009 mennessäosoitteella:Betonikeskus ryVuoden YmpäristörakenneSeppo PetrowUnioninkatu 1400130 Helsinki.Ilmoittautua voi myös sähköpostilla:[email protected]

Lisätietoja, kilpailun sääntöjäja ilmoittautumislomakkeita:Rakennustuoteteollisuus RTT ryBetonikeskus rySeppo Petrowpuh (09) 1299 [email protected] Metsolapuh (09) 5841 [email protected]

Kilpailun säännöt ja ilmoittautumislo-make löytyvät myös netistä osoitteistawww.betoni.comja www.puutarhaliitto.fi

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2009- KILPAILU

Aarre

p uis

to, H

e lsi

n ki –

Vu o

d en

Ymp ä

ristö

rake

n ne

2 00 8

Asun

to O

y He

lsin

gin

Arab

ianv

i l lat

– A

RK-H

ouse

Ark

kite

hdit

Oy

BET0901 s56-59 Kurssit 1.4.2009, 13:0557

1 200958

JUKO 2009– JULKISIVUJEN KORJAUSOPAS JULKISIVUKORJAAMISEN APUVÄLINEEKSI

Julkisivuyhdistys r.y:n kustantamaJUKO - Julkisivujen korjausopas 2009perustuu yhdistyksen internetiin koko-amaan julkisivukorjaamista koske-vaan aineistoon, joka on nyt tiivistettyyksinkertaisemmaksi käsikirjaksi.

Aineiston tarkoituksena on ollutparantaa julkisivukorjaushankkeenonnistumisen edellytyksiä tarjoamallakorjaushankkeen eri osapuolille asi-aan liittyviä ohjeita ja toimintamallejahyödynnettäväksi korjaushankkeeneri vaiheissa.

Käsikirjan ensimmäisessä osassaesitellään tyypillisen julkisivukorjaus-hankkeen läpivieminen asunto-osa-keyhtiön näkökulmasta.

Toisessa osassa esitellään eri kor-jaustavat ja niiden soveltuvuus erivauriotilanteisiin, rakenteisiin ja olo-suhteisiin. Yleisimmistä korjausta-voista on laadittu lisäksi tarkempiasuunnitteluohjeita lähinnä korjaus-suunnittelijoiden käyttöön.

Oppaassa on esitelty myös erilaisetjulkisivu- ja parvekerakenteet sekäniiden korjauksiin käytettävät mene-telmät valintaedellytyksineen. Julkai-su ei sisällä suunnittelutietoa, vaankorjaushanke ja korjausmenetelmätkäydään läpi sellaisella tarkkuudella,että ohje soveltuu asunto-osakeyhti-öiden isännöitsijöiden ja hallitustenjäsenten käyttöön.

Käsikirja perustuu Julkisivuyhdis-tyksen ja alan yritysten yhteistyö- jakehityshankkeeseen, joka kulki JUKO– Julkisivukorjausten tuotteistus-hankkeen nimellä. Sen tarkoituksenaoli koota aineistoa julkisivukorjaustenlaadun parantamiseksi. Hanke toteu-tettiin vuosina 2002-2004 yhteistyös-sä Tampereen teknillisen yliopistonRakennetekniikan laitoksen ja VTTRakennus- ja yhdyskuntatekniikanKiinteistöliiketoiminta -tutkimusryh-män välillä.

Päätutkijana oli dipl.ins. MattiHaukijärvi, joka myös kirjoitti suurim-man osan teksteistä. Muita kirjoitta-

BES 2010SUUNNITTELUOHJEISTONLAADINTA KÄYNNISTYY

Betonikeskus uudistaa teollisen beto-nirakentamisen suunnitteluohjeistuk-sen eurooppalaisten EN -tuote- jasuunnittelustandardien mukaiseksivv. 2009 - 2010. Projektin työnimi onBES - 2010. Ohjeistolla korvataan mm.aiemmat Betonirakentamisen ohjeis-to -kansioiden sisältämät ohjeet.

Työ teetetään suurimmaksi osaksiulkopuolisilla asiantuntijoilla. Suurintyöpanos tulee Finnmap ConsultingOy:ltä ja Ins. tsto Ylimäki & TinkanenOy:ltä. Projektia ohjaavat Elementti-suunnittelun asiantuntijaryhmä ja Ele-menttivaliokunta.

Kokonaiskustannusarvio hankkeel-le on 367.000,- euroa. RTL- Säätiö onmyöntänyt projektille avustusta yh-teensä 128.000,- euroa. Hankkeelleon anottu rahoitusta myös SFS:ltä.Noin puolet projektin rahoituksestatulee teollisuudelta.

Projekti on tärkeä siirryttäessä be-tonivalmisosarakentamisessa eu-rooppalaiseen suunnittelukäytäntöönja edistettäessä hyviä vakioitujasuunnitteluratkaisuja. Laadittava oh-jeistus palvelee myös jatkossa alanopetusaineistona.

jia olivat tekn. lis. Martti Hekkanen,dipl.ins. Timo Lod sekä tekn. lis. JukkaLahdensivu.

JUKO – Julkisivujen korjausopas2009 on koostettu tuosta alkuperäisenJuko-aineiston pohjalta Tampereenteknillisen yliopiston Rakennusteknii-kan laitoksella. Tältä osin kirjoitustyönovat tehneet tekn. lis. Jukka Lahdensi-vu ja tekn. toht. Jussi Mattila.

Kirjan hinta 10,00 euroa (sis. Alv 8 %) + toimitusmaksu 2,78 euroa.

Kirjaa voi tilata [email protected] taiRiina Takala puh. 040 502 1769.

“Betonin rakennustaiteellisessa käy-tössä on nähtävissä uusi vaihe. Ratio-naalisen nauha- ja ruutuikkunan väis-tyessä ekspressiivinen muoto ja ra-kennustaiteellinen lennokkuus etsivätuusia ilmenemismuotoja, mutta vieläerityistapauksissa.

Ensisijaisesti betoniarkkitehtuurinkohteet ovat käyttöarkkitehtuuria, jos-ta kuitenkin on mahdollisuus rakentaauutta suomalaista uljasta yksilöllistäbetoniarkkitehtuuria.”

Maritta Koivisto

2000-luvun suomalainen betoniarkki-tehtuuri hakee selkeyttä ja yksinker-taisuutta. Materiaalin luonne tuleeesiin aiempaa enemmän ja julkisivutovat vähäeleisiä, harmonisia ja laa-dukkaita detaljeja sisältäviä kokonai-suuksia. Myös betonin muovailtavuuson otettu käyttöön: pinnat kaareutu-vat ja taipuvat – ohuet ja sirot sekäraskaat rakenteet ovat löytäneetpaikkansa.

Arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiai-nen on vanginnut kuviinsa betoninmoni-ilmeisen luonteen: sen sileydenja karheuden, lujuuden ja herkkyyden,valot ja varjot. Tähän kirjaan hän onkuvannut laadukasta suomalaistabetoniarkkitehtuuria viime vuosilta –16 kohdetta julkisista rakennuksistapientaloon, uusista rakennuksistasaneerauskohteisiin kuten Turun uusipääkirjasto, As Oy Helsingin Triadi,Helsingin oikeustalo, Senaatti-kiin-teistöjen toimistorakennus, Wee-gee-talo, Verkatehdas ja MerikeskusVellamo.

Betoni-lehden päätoimittajan, ark-kitehti Maritta Koiviston artikkeliavaa kirjan aluksi kiinnostavan näkö-kulman betonin käyttömahdollisuuk-siin rakentamisessa ja arkkitehtuuris-sa. Kirjan lopussa esitellään vielämuutamasta kohteesta kiinnostaviabetonisia yksityiskohtia.

Concrete Architecture in Finland– Photographed by Jussi Tiainen

Valokuvat: Jussi TiainenEsipuhe: Martti RautiolaArtikkeli: Maritta KoivistoGraafinen suunnittelu: Maria AppelbergRakennustieto Oy, 2008143 s.45 euroaISBN 978-951-682-888-9

Kirjoja voi ostaa kustantajan verkko-kaupasta www.rakennustieto.fi ja Ra-kennustiedon kirjakaupoista sekämuista hyvin varustetuista kirjakau-poista.

Lisätietoja:Rakennustieto Oy,puh. 0207 476 400,www.rakennustieto.fi

UUSINTA SUOMALAISTABETONIARKKITEHTUURIA

BET0901 s56-59 Kurssit 1.4.2009, 13:0558

59betoni 1 2009 59

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Klaus Söderlund,Betoniyhdistys, puh. (09) 696 2360

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625

byStipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihin sekäopintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

www.harkkokivitalo.fi -sivuilla onavattu uusi, ilmainen pientalorakenta-jan hankesuunnittelua helpottava työ-väline, Kivitalolaskin. Laskimella voi-daan arvioida yleisimpien pientalo-hankkeiden rakennuskustannuksetvaiheessa, jolloin varsinaisia suunni-telmia ei vielä ole olemassa.

Laskimen avulla voidaan helpostija nopeasti tarkastella ja vertailla erirakennevaihtoehtojen ja materiaali-valintojen kustannusvaikutuksia.

Omien materiaalivalintojensa pe-rusteella laskimen käyttäjä saa pien-taloratkaisulleen alustavan, sitou-muksettoman kustannusarvion. Han-kesuunnitteluvaiheessa laskimeenmääritellään esimerkiksi rakennuk-sen koko, muoto, kerrosluku ym. Sa-moin määritellään, lasketaanko kus-tannusarvio puutalolle tai kivitalolle.Alustavaa ja karkeata kustannusarvi-ota voi tarkentaa sen mukaan, kunsuunnitelmat valmistuvat sekä myösmyöhemmin rakennustyön kuluessa.

Pientalohankkeen budjetoinnissaja esisuunnitteluvaiheen päätöstentekemisessä erinomaisena apuna toi-miva kivitalolaskin auttaa myös ver-tailtaessa eri talopakettien ja niistäsaatujen tarjousten sisältöä ja laa-juutta.

Rakentamiskustannukset ovat vuo-den 2008 tammikuun hintatasossa.Laskimessa oletetaan, että työt japalvelut ostetaan yrityksiltä, jolloinhinnoissa on mukana arvonlisävero22 %.

Kivitalolaskin on valmistunut yh-teistyönä RakennustuoteteollisuusRTT ry:n harkkoryhmän, Suomen Beto-nitieto Oy:n sekä Mittaviiva Oy:nkanssa. Mittaviiva Oy on laatinut oh-jelmiston ja vastaa kustannusten las-kentaan tarvittavan tiedon hankinnas-ta ja muokkauksesta. Hinnat päivite-tään kerran vuodessa.

KIVITALOLASKIN– UUSI, ILMAINEN PALVELU OMAKOTIRAKENTAMISTA SUUNNITTELEVALLE

www.harkkokivitalo.fi on omakoti-rakentajan ja erityisesti harkkokivita-lon rakentamista suunnittelevan avuk-si koottu, monipuolinen tietopankki.

Sivuilta löytyy sekä pientalon suun-nitteluvaihetta että itse rakentamistakoskevia neuvoja, ohjeita ja rakenne-kuvia, tietoa energiaa säästävistäharkkorakenteista sekä betoni- ja ke-vytsoraharkkotuotteista ja harkkoval-mistajista.

Sivuilla voi myös tutustua tunne-tuimpien harkkokivitalovalmistajientalopaketteihin ja -ratkaisuihin. Alanasiantuntija vastaa lisäksi harkkora-kentamista koskeviin lukijakysymyk-siin.

www.harkkokivitalo.fi -sivustoa yl-läpitää Betonikeskus ry.

Lisätietoja:Dipl.ins. Seppo PetrowRakennustuoteteollisuus RTT rypuh. (09) 12991

Dipl.ins. Tuomas PalolahtiMittaviiva Oypuh. (09) 2516 8800

4JUSSI MATTILA– BETONIYHDISTYKSEN UUSI TOIMITUSJOHTAJA ALOITTAA ELOKUUSSA

Tekniikan tohtori Jussi Mattila (43 v)aloittaa elokuun 2009 alussa varatoi-mitusjohtajana Suomen Betoniyhdis-tys ry:n palveluksessa. Hän ottaa vuo-denvaihteessa toimitusjohtajan teh-tävät vastaan Klaus Söderlundilta.Klaus Söderlund jatkaa FISE Oy:n toi-mitusjohtajana.

Jussi Mattilan aiempi päätyö on ol-lut tutkimus- ja opetustehtävissäTampereen teknillisessä yliopistossavuodesta 1990 alkaen. Hän on toimi-nut erilaisissa rakennusmateriaalitek-niikkaan, rakennesuunnitteluun, kor-jausrakentamiseen ja rakennustenelinkaaritekniikkaan liittyvissä, pää-osin yritysten ja muun elinkeinoelä-män rahoittamissa tutkimus- ja tuote-kehityshankkeissa. Jussi Mattilan eri-koisosaaminen käsittää rakenteidenelinkaaritekniikan, betonirakenteidenvaurioitumisen ja korjausmenetelmätsekä rakenteiden kunnon tutkimisen.

Jussi Mattila on suorittanut raken-nesuunnittelijan diplomi-insinööri-tutkinnon TTKK:ssa vuonna 1991. Hä-nen lisensiaatintyönsä on valmistu-nut vuonna 1995 ja väitöskirjansavuonna 2003.

Väitöstyönsä jälkeen hän on toimi-nut korjausrakentamisen tutkimus-ryhmän vetäjänä TTY:n rakennetek-niikan yksikössä.

Jussi Mattila on toiminut myös yli-opistomaailman ulkopuolella mm.asiantuntijana ja luennoijana sekäerilaisissa luottamustehtävissä, mm.Julkisivuyhdistyksen hallituksessa jayhdistyksen puheenjohtajana sekäFISE Oy:n hallituksessa ja Korjauspä-tevyyksien arviointilautakunnan pu-heenjohtajana. Lisäksi hän on osallis-tunut useiden kansainvälisten tutki-mushankkeiden toteuttamiseen sekätutkijana, projektinjohtajana että joh-toryhmän suomalaisjäsenenä.

Jussi Mattila asuu Tampereella jahänen perheeseensä kuuluvat projek-tipäällikkönä rakennuttamistehtävis-sä toimiva vaimo sekä kolme koulu-ikäistä tytärtä.

BET0901 s56-59 Kurssit 1.4.2009, 13:0559

1 200960

Betonikeskus ry järjesti tammikuus-sa ryhmämatkan ArabiemiraattienDubaihin. Tarjolla oli kolmen päivänaikana ”maailman suurin rakennus-työmaa”, uutta arkkitehtuuria, beto-niteollisuuteen tutustumista ja hiek-kaerämaata. Matkalle osallistui 35henkilöä.

SUURTA JA ERIKOISTARyhmän tutustuminen Dubaihin alkoikaupunkikierroksella, jonka aikananähtiin mm. ensimmäisen merenpäälle keinosaareen rakennettu ”pal-mu”, Palm Jumeirah -alue ja sen lois-tohotelli Atlantis sekä Dubai Mari-nan kanavakaupunginosan ja BurjDubain alueet. Palm Jumeirah -alueon uutta asuntoja toimisto- sekäkauppakeskusrakentamista. Suurinosa asunnoista on tyhjillään ja osaarakennetaan vielä.

Burj Dubaista (suomeksi Dubaintorni) tulee toistaiseksi maailmankorkein rakennus (www.burj-dubai.com). Nykyisen suunnitelmanmukaan siitä tulee 818 m korkea jarakentaminen eteni nyt noin 710metrissä. Urakoitsijana projektissaon JV Arabtec/Samsung/Besix jatyöntekijöitä työmaalla on noin50.000. Rakennuksen budjetti onnoin 1 mrd dollaria. Rakennusmateri-aaleina ovat lasi, alumiini, betoni jateräs. Betonia rakennuksessa käyte-tään 230.000 m3. Rakennus lepää150 metriä pitkien ja 1,5 metriä hal-kaisijaltaan olevien paalujen varas-sa. Rakennus on osittain mallinnettuTeklan TS- ohjelmalla. Rakennuk-seen tulee Armani -hotelli, toimisto-ja, asuntoja ja observatorio.

Dubai on täynnä megaprojekteja jamyös uusia suunnitelmia, kuten Dis-neylandia isompi Dubailand, 2 palmu-saarta Palm Jebel Ali ja Palm Deirarakennetaan lisää, uusi 120 miljoo-nan matkustajan lentokenttä, TheWorld, joka on 300 keinosaaren muo-dostama maailmankartta jne. Dubain

BETONITEOLLISUUDEN RYHMÄMATKADUBAIHIN

metroa rakennetaan parhaillaan ja senon määrä avautua 9.9.2009.

Dubaihin on kaavailtu myös uuttamaailman korkeinta rakennusta Nak-heel Toweria, joka olisi yli kilometrinkorkuinen, yli 200 kerroksinen ja va-rustettu 150 hissillä. Työmaalla oli joaloitettu valmistelevat työt, mutta nytne ovat keskeytyneet ja sijoittajat seu-raavat maailmantalouden tilannetta.

Dubain rakentamiseen on sijoitettuuskomaton määrä rahaa. Kaikki perus-tuu lähinnä kiinteistöjen arvonnousunodotukseen, joten lähikuukaudet ovatmyös Arabiemiraateissa sijoittajillevarsin haastavia.

Myös Arabiemiraatteihin kuuluvas-sa Abu-Dhabissa rakennetaan paljon.Yksi suurista hankkeista siellä on uusi5,6 kilometriä pitkä Formula 1 -rata,joka valmistuu vuoden 2009 ajoihin.

Matkaohjelmaan kuului seminaariDubain rakentamisesta. Seminaaris-sa FINPRO:n Matti Ruuskanen kertoiLähi- Idän alueen kaupasta ja kehi-tyksestä. Suomen vienti 7 maan muo-dostamalle alueelle on vuosittainnoin 2 mrd euroa. Alueella on 65 %maapallon öljyvaroista ja 40 % kaa-susta. Alueen rakentamis- ja ympä-ristöinvestoinnit ovat tällä hetkellänoin 1000 mrd dollaria. Saudi-Arabiaon alueen talousmahti ja -veturi.

Dubaissa on yli 4 miljoonaa asukas-ta, joista paikallisia on vain 800.000.Siirtotyöläisten määrä on huima, kos-ka jokainen tornitalotyömaa tarvitseekeskimäärin 500 työntekijää. Dubaissaei makseta tuloveroa, mutta muitamaksuja kyllä riittää. Emiraateissa eiole ammattiyhdistysliikettä eikä lakko-oikeutta.

Seminaarissa kuultiin myös arkki-tehtien Pekka Rautimo ja CristinaSuomi sekä Dubai Precastin tehtaan-johtaja Matti Mikkolan esitykset.

2Matkalaiset ryhmäkuvassa pysäköintita-lotyömaalla.

Artik

kelin

val

oku v

a t: A

rto S

u ikk

a

BET0901 s60-65 Uutituotelop 1.4.2009, 13:2160

61betoni 1 2009 61

ELEMENTTITEHTAAT PYÖRIVÄTVIERASTYÖVOIMALLAEnsimmäinen tehdaskäynti oli Mam-mut Technology FZE. Tehdas valmis-taa saksalaisella teknologialla kuori-laattoja, väliseiniä ja kaksoiskuori-seiniä pitkälle automatisoidulla tuo-tantolinjalla. Laitetoimittaja on ollutsaksalainen Prilhofer ja Vollert-Weckenmann.

Toinen tehdaskäynti oli Hard Pre-cast Building, joka valmistaa seinä-elementtejä Avermannin kierto-muottilinjalla, ontelolaattaa suoma-laisilla Xtecin koneilla ja väliseiniäkippipöydillä.

Kolmantena oli vuorossa DubaiPrecastin elementtitehdas. Yritykselläon ontelolaatta-, seinä- ja jonkin ver-ran runkotuotantoa. Laitetoimittajanaon ollut suomalainen Elematic Oy.

Eastern Pretech Singaporestaomistaa yrityksestä 45 % ja paikalli-set 55%.

Työntekijän peruspalkka 8 tunnintyöajalle on noin 650 dirhamia/kk +asunto + ruoka. 1 dirhami on noin 0,22euroa. Ammattityöntekijä voi saadapalkkaa noin 400,- euroa/kk, muttatyötunteja tulee tällöin jopa yli 400.Työnjohto tienaa noin 700 euroa/kk,mutta heillä ei ole asuntoetua. Esi-merkiksi suunnitteluinsinöörien pal-kat ovat 1500 - 3000,- euroa/kk.

ISOJA TYÖMAITAJOKAPUOLELLALaajoja asuntorakentamis- tai toimis-tokorttelikohteita on joka puolella. Neovat isoja, useimmat yli 10 nosturintyömaita.

Ryhmä tutustui Hard Precastinasuntotyömaahan, jossa oli asennus-vaiheessa 90 kpl noin 300 m2:n ele-menttirunkoisia omakotitaloja. Isollaalueella oli myös asuntoja valmiina jaeri valmiusasteessa. Talojen hinta olinoin 500.000,- euroa /kpl.

Mall of the Emirates -alueella si-jaitsee Dubain laskettelurinne, jonka

3

43, 4Valmiita omakotitaloja myynnissä.

toimintaa ryhmä sai seurata lounasra-vintolan ikkunasta. Laskettelurinne onrakennettu teräsrakenteiseen put-keen. Rinne on noin 300 metriä pitkä,2-haarainen ja korkeuseroltaan noin80 metriä.

Dubai Precast urakoi elementeis-tään noin 100.000 m2:n parkkitaloa(4000 autopaikkaa) Dubain metrolle.Dubai on ensimmäisen asteen seis-mistä (lievä) aluetta, joten se näkyyjonkin verran suunnitteluratkaisuissa.Kaikki elementit asennetaan projek-teissa yleensä elementtivalmistajantoimesta.

Työturvallisuuteen kiinnitetään var-sin paljon huomiota sekä tehtaissaettä työmailla. Pysäköintitalotyö-maallakin oli erikseen vihreäkypäräi-siä valvojia, joiden ainoana tehtävänäoli valvoa työturvallisuutta.

Arto Suikka,diplomi-insinööriBetonikeskus ry

5Ontelolaattojen nostoa pysäköintitalotyö-maalla. Huom. Suomessa ei liinanostoasuositella.. 5


1 200962

Tallinnan lentoaseman uusi matkusta-jaterminaalirakennus valittiin maalis-kuussa vuoden 2008 betonirakennuk-seksi Virossa.

Arkkitehti Eero Palm IT Kolledzinsuunnittelusta sekä Talo Tabasalussaja rakennuttajana Jaan Valbet palkit-tiin betonirakennekilpailussa erikois-palkinnoilla.

Viron vuoden betonirakennekilpailuon järjestetty vuodesta 2000 alkaen.Viron Betoniyhdistyksen ja betoniteol-lisuuden yhdessä järjestämään kilpai-luun osallistui tällä kertaa 12 kohdetta.

LENTOKENTÄLLE 14 000 M2

LISÄÄ TILAATallinnan uudistunut lentokenttä pal-velee noin 2,5 miljoona matkustajaavuodessa. Laajennustöiden tuloksenalisääntyi 14 000 m2 verran tilaa:check-in-alueesta tuli isompi, termi-naaliin rakennettiin uusi VIP-alue,Schengen -alueen matkustajille ja ei-Schengen alueen matkustajille tehtiinlisäksi omat odotustilat. Uudistunees-sa terminaalissa on nyt enemmän ti-laa ravintola- ja ostospalveluille sekälapsille oma leikkialue.

Tallinnan lentokentästä tuli viralli-sesti Lennart Meri- niminen lento-kenttä presidentin 80. juhlapäivänä,29. maaliskuuta 2009. Lennart Merioli Viron presidentti vuosina 1992-2001.

LENTOKENTÄN LAADUKKAATBETONIRAKENTEET OVATOSOITUS AMMATTITAIDOSTAMatkustajaterminaalissa on käytettybetonia, lasia ja terästä vaikuttavanayhdistelmänä. Lentoaseman uudenmatkustajaterminaalin paikallavale-tut betonirakenteet ja puhdasvalupin-nat on suunniteltu ja toteutettu erit-täin laadukkaasti, kiitti betoniraken-netuomaristo perusteluissaan. Paikal-lavaletuilla betonirakenteilla voitiinsaavuttaa myös lentokentän raken-teille asetetut tiukat turvallisuusvaa-

timukset.Betonin hyvät ominaisuudet tulevat

esiin niin terminaalin kantavissa ra-kenteissa, porrashuonetiloissa kuinsisätilojen näkyvissä seinä- ja käyttö-pinnoissa. Betonin käyttö laajennus-osan kantavissa rakenteissa luo kes-tävän, mutta samalla viihtyisän tun-nelman. Betoni on yhdistetty muihinmateriaaleihin tyylikkäällä tavalla.

Laadukas toteutus on osoitus ura-koitsijan ammattitaitoisesta rakennus-projektin hallinnasta ja betonin käytönosaamisesta, totesi tuomaristo.

Voittajien edustajina palkittiin ark-kitehti Jean-Marie Bonnard työryhmi-neen, Tallinnan lentoasema rakennut-tajana, AS EA Reng projektinjohdosta,Insinööritoimisto Pike OÜ rakenne-suunnittelusta, AS Skanska EMV ura-koitsijana sekä AS Rudus ja AS HCBetoon betonin toimittajina.

LENTOKENTTÄ TOIMINNASSALAAJENNUSTYÖN AIKANALentoaseman laajennustyön urakoit-sijana toimi Skanska EMV. Alar Kulli-son Skanskasta kuvailee hanketta:”Lentoaseman laajennustyö oli ainut-laatuinen kokemus ja todellinen haas-te, koska lentoterminaali oli käytössäkoko laajennustöiden ajan ja hanke oliteknisesti vaativa. Lopputuloksenasaatiin tyylikäs rakennus ja viihtyisättilat, jotka palvelevat päivittäin lukui-sia matkustajia ja antavat maahansaapuville vieraille ensimmäisen vai-kutelman koko maasta.”

Laajennustyön valmistuminenajoissa oli tärkeää, jotta lentokenttävastasi Schengen-alueen vaatimuksiaViron liittyessä lentokentän osaltaEU:n Schengen-alueeseen 30.3.2008.

Hankkeeseen kuului terminaalira-kennuksen ajanmukaistaminen ja laa-jentaminen sekä uuden ja vanhanasemarakennuksen liittäminen yhdek-si kokonaisuudeksi. Uudisosan laa-juus on kaikkiaan 14 000 m2. Hanke si-sälsi myös lentoaseman teknisten jär-

TALLINNAN LENTOASEMAN MATKUSTAJA-TERMINAALIN LAAJENNUS VALITTIINVUODEN 2008 BETONIRAKENTEEKSI VIROSSA

1, 2Erikoispalkinnon rakennuttamisesta saiJaan Valbet, joka on rakennuttanut Talo

Tabasalun. Omakotitalo on toteutettu be-tonielementtirakenteisena.

3Tallinnan lentoaseman terminaaliraken-nuksen laajennus valittiin maaliskuussavuoden 2008 betonirakennukseksi Virossa.

1

2


63betoni 1 2009 63

3, 4Arkkitehti Eero Palm sai erikoispalkinnonTallinnan IT Kolledzin arkkitehtuurista.

Artik

kelin

val

okuv

at: E

esti

Beto

oniü

hing

3

4

5

jestelmien, matkatavaroiden käsitte-lyjärjestelmien, matkustajasiltojen,viestintäjärjestelmien sekä lennon-valvonta- ja turvallisuusjärjestelmienmodernisointia ja laajentamista. OsinEU-rahoitteisen hankkeen urakkasum-ma oli noin 39,3 miljoonaa euroa.

Skanska EMV AS on Skanska Oy:ntytäryhtiö, joka vastaa Skanskan toi-minnasta Virossa. Vuodesta 2000Skanska-konserniin kuulunut SkanskaEMV on yksi Viron suurimmista raken-nusliikkeistä. Sen liikevaihto vuonna2008 oli noin 112 miljoonaa euroa jahenkilöstön määrä on noin 350.

Skanskan toiminta Virossa kattaatalonrakentamisen, maa- ja ympäris-törakentamisen sekä asuntoprojekti-kehityksen. Suomessa Skanskan toi-mintaan sisältyvät rakentamispalve-lut, asuntojen ja toimitilojen projekti-kehitys sekä julkisen sektorin elinkaa-rihankkeet. Skanskan Suomen ja Vi-ron liiketoimintojen yhteenlaskettu lii-kevaihto vuonna 2008 oli yli 1 miljardieuroa ja henkilöstön määrä noin2 900.

ARKKITEHDIN ERIKOISPALKINTOMYÖNNETTIIN EERO PALMILLEArkkitehdin suunnitelmaa rajoittivatvain tontin muoto, talon käyttötarkoi-tus ja kaavoituksen ohjeet talon kor-keudelle. Siispä arkkitehti Eero Palmsuunnitteli tietotekniikan opetukseentarkoitetusta talosta käyttötarkoitustasymboloivan, ikäänkuin jättimäisentietokoneen. Korkea ja avoin aulatila,jota kiertää betoninen portaikko on ta-lon keskus. Suuri auditorio tuo muis-tuman vanhasta kulmikkaasta näyttö-päätteestä ja aurinkosäleiköt julkisi-vuissa ja ikkunoissa muistuttavat tie-tokoneen tuuletusaukkoja.

Päämateriaaleiksi arkkitehti valitsilasin, kuparin ja betonin. Paikallavale-tut betonirakenteet ovat hienostu-neen jykevät.

Betonirakennetuomaristo kiitti pe-

rusteluissaan talon arkkitehtuuria jarakennesuunnittelua. – Valitettavastiurakoitsija ei ole pystynyt toteutta-maan arkkitehti- ja rakennesuunnitel-mia laadukkaasti. Erityisesti beto-nitöiden ja -pintojen huono laatu esti-vät muuten erinomaista kohdetta nou-semasta kilpailun voittajaksi, arvoste-li tuomaristo.

RAKENNUTTAJAN ERIKOIS-PALKINNON SAI JAAN VALBET,TALO TABASALUSSATallinnan Tabasalussa sijaitsevassabetonielementtirakenteisessa pienta-lossa on käytetty monipuolisesti beto-nin hyviä mahdollisuuksia, totesi tuo-maristo. Talon ensimmäisen kerrok-sen pinnoissa on rautasulfaatilla vii-meisteltyjä ja värjättyjä betonipintojaniin sisätiloissa kuin julkisivuissa. Toi-sen kerroksen elementtipinnat ovathappokäsiteltyjä. Julkisivuelemen-teissä on käytetty valkobetonia.

Talo on vaatinut huolellista koko-naissuunnittelua: koko talossa ei oleyhtään samanlaista elementtiä. Ele-mentteihin suunniteltiin ja toteutet-tiin mm. kanavat ja johdotukset upo-tettuina jo tehtaalla.

Tabasalun omakotitalo on hyväosoitus betonielementtien käyttö-mahdollisuuksista pientalojen raken-tamisessa – eritavoin viimeisteltyjälaadukkaita betonipintoja on niin ul-kona kuin sisätiloissa, korosti tuoma-risto perusteluissaan.

Lisätietoja Viron betonirakennekilpai-lusta mm. Viron betoniyhdistyksen si-vuilta: www.betoon.org

Maritta Koivistopäätoimittaja Betoni,arkkitehti SAFA,kutsuttuna jäsenenäViron betonirakenne2008 -kilpailuntuomaristossa


1 200964

431 2

1HB-IsoVallikivi lukittuu samalla tavoin kuinperinteinen Vallikivi.

HB TOIMARKKINOILLE ISONVALLIKIVENHB-Betoniteollisuus Oy toi markkinoil-le uutuustuotteena ison, 200 mm kor-kean HB-IsoVallikiven.

Yhdistämällä perinteistä HB-Valli-kiveä ja uutta korkeampaa Vallikiveäsaa rakennettua tyylikkäitä ja moni-il-meisiä muuri- ja aitaratkaisuja. UudenVallikiven kansikappaleena voidaankäyttää perinteistä Vallikiven kanttatai keväällä valikoimaan tulevaa le-veämpää kansilevyä.

Tutkimusten mukaan etenkin am-mattirakentajat arvostavat matalissa-kin muureissa helppoa ja varmaa luki-tusmekanismia. Uusi Vallikivi lukittuusamalla tavalla kuin perinteinen Valli-kivi.

Uudella lohkopintaisella Isolla Val-likivellä voi rakentaa reilun kivimuurintai aidan, jossa on kivelle ominaisestikokoa, näköä ja kestävyyttä. Valliki-veä ja uutta isoa Vallikiveä yhdistele-mällä saa monia ladontamalleja.

Vallikiveä myyvät rautakaupatkautta maan.

Lisätietoja:HB-Betoniteollisuus Oy,Antti Leppäkorpi, myyntipäällikköpuh. 014 3348 [email protected] www.hb-betoni.fi

ISOVER RKL-FACADE TUULETTUVILLEJULKISIVUILLEIsover RKL-FACADE on P1 ja P2 palo-luokan rakennusten tuulettuvissa jul-kisivuratkaisuissa käytettävä uusi jul-kisivueriste. Kummaltakin puoleltapinnoitettu eriste on palamattomuus-luokiteltu.

ISOVER RKL-FACADE on kehitettykäytettäväksi lämmöneristeenä jatuulensuojalevynä ulkoseinissä, ulla-koilla ja tuuletetuissa alapohjissaerityisesti P1 ja P2 paloluokan uudis-ja korjausrakentamiskohteissa, jossaeristetuotteilta vaaditaan palamatto-muusluokitusta. RKL-FACADE kuuluueuropaloluokkaan A2-s1,d0. Tuot-teelle on myönnetty VTT:n sertifikaat-ti C-3213-21-08..

RKL-FACADE on ominaisuuksiltaanerittäin tehokas eriste. Se kuuluu Iso-verin oman eristeluokituksen mukaanparhaaseen, viiden tähden Ultra-luok-kaan. Jäykällä, pitkiltä sivuiltaanpontatulla levyllä on mineraalivilla-eristeiden pienin lämmönjohtavuusλD 0,031 W/mK. RKL-FACADEn tuu-lensuojapinnoite on tehokas ja vesi-höyryä läpäisevä, levyn taustapintaon pinnoitettu lasihuovalla.

ISOVER RKL-FACADE tuotteen val-mistuksessa on pääasiassa käytettykierrätyslasia. Tuote ei sido kosteutta,joten sen lämmöneristysominaisuudetsäilyvät hyvinä kaikissa ulkoilmaolo-suhteissa. Tuote on hajuton ja laho-amaton sekä kuuluu rakennusmateriaa-lien parhaaseen päästöluokkaan M1.

ISOVER RKL-FACADE on uuden ajantuulensuojaeriste, joka on suunniteltutoimimaan myös nykyistä huomatta-vasti energiatehokkaammissa julkisi-vuratkaisuissa. Tuulensuojalevyn mi-tat ovat 1200 x 1800 mm, paksuudel-taan se on joko 30 mm tai 50 mm.

Lisätietoja:Tom Tapanila, tuotepäällikkö,Saint-Gobain Rakennustuotteet,gsm: 0400-393 [email protected],www.isover.fi

KERROSTALOISTAENERGIATEHOKKAITASPUN MENETELMÄLLÄSPU Systems on kehittänyt uuden rat-kaisun kerrostalojen energiasanee-raamiseen matalaenergiataloksi taijopa passiivitaloksi. Sen avulla ker-rostalon seinärakennetta voidaanmuuttaa julkisivusaneerauksen yhtey-dessä siten, että seinän lämmöneris-tävyys paranee samanpaksuisella ra-kenteella jopa kaksin- tai kolminker-taiseksi. Koska rakenteiden paksuusei kasva, energiasaneeraus ei vaadiesimerkiksi kalliita leventämisiä sok-keliin ja räystäsrakenteisiin.

U-arvoiltaan, eli lämmöneristä-vyydeltään, tehokas seinärakennesaadaan aikaan mm. vaihtamalla ker-rostalon betonisisäkuoren päällä ole-va vanha eriste lämmöneristävyydel-tään tehokkaampaan polyuretaani-eristeeseen.

“Kehittämämme seinärakenteenansiosta energiatehokkuus voidaannostaa uusille rakennuksille asetettu-jen energianormien tasolle ja samallaehkäistä homeriskejä korvaamallakosteutta imevä eristysmateriaali ma-teriaalilla, joka ei ime kosteutta”, ker-too SPU Systems Oy:n varatoimitus-johtaja Janne Jormalainen .

Energiasaneeraus voidaan tehdäkerrostaloon sen julkisivumateriaalis-ta riippumatta. Uuden menetelmänansiosta vanhan kerrostalon seinätvoidaan muuttaa U-arvoiltaan jopapassiivitalon vaatimusten mukaiseksi.

“Passiivi- ja matalaenergiataloissakysymys on kokonaisuudesta. Kerros-talon saneeraaminen kokonaan pas-siivi- tai matalaenergiarakennukseksivaatii seinärakenteiden lisäksi mui-den rakenteiden ja laitteiden, kutenikkunoiden ja ilmanvaidon, muutta-mista energiatehokkaammiksi”, Jor-malainen muistuttaa.

Lisätietoja:SPU Systems Oy,Janne Jormalainen, p. 050 556 2032tai [email protected] www.spu.fi

RUBIN JA TURMALINUUDET MONIERINSAVIKATTOTIILETMonier Oy on tuonut markkinoillekaksi uutta savikattotiilimallia: Rubinja Turmalin.

Vanhasta mallista kehitetty uusiRubin on laadukas ja sopivan hintai-nen aaltomainen kattotiili, joka antaatalolle mannermaisen silauksen. Ru-biniin saa myös laajan valikoiman kat-totarvikkeita.

Rubin värivaihtoehtoja on kymme-nen: Savitiilenpunainen, enkopoidutkuparinpunainen, ruskea ja antrasiittisekä lasitetut koralli, ruskea, punai-nen, vihreä, musta ja sininen.

Turmalin on laattamainen, kuten jovuodesta 2003 markkinoilla ollut be-tonikattotiili Ormax Minster. Aidostasavesta poltetulla laattamaisella Tur-malinilla saadaan aikaan kevyitä janäyttäviä, tasaisia kattopintoja. Uu-tuustiili yhdistää perinteisen savikat-totiilitekniikan ja savitiilen tunnunmoderniin keveyttä ja sileää pintaapainottavaan kattoarkkitehtuuriin. Ta-sainen savitiilikatto sopii niin moder-niin pulpettikattoiseen asuintaloonkuin perinteisempään hirsirakentami-seenkin.

Turmalin-tiilelle on myös laaja vali-koina katon viimeistelyyn tarkoitettujaerikoistiiliä, kuten päätyräystään reu-natiilet ja pulpettiharjan harjatiilet.

Monierin Turmalin-mallistoon kuu-luu seitsemän väriä: perinteinen savi-tiilenpunainen, mattaenkopoidut väritharmaa, kuparinpunainen ja antrasiit-ti sekä mattalasitetut harmaa, kastan-janpunainen ja musta.

Monierin kattotiilimallistossa onvaihtoehtoja sekä savikattotiilten ettäbetonikattotiilten valikoimassa. Mo-nierin betonikattotiilimalleja ovat si-leän laattakattotiili Ormax Minsterinlisäksi kestävän ja likaa hylkivän pin-nan Ormax Protector sekä perinteinenbetonikattotiili Ormax.

Lisätietoa: www.monier.fi3Monierin Turmalin kattotiilen värit.


65betoni 1 2009 65

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

.com

ILMOITTAJALUETTELO1 2009

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

www.betoni.comsisältää valmistaja- jatuotetietoawww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

Betonikeskus ry II kansiBetonimestarit Oy 3Contesta Oy 3Dyny Oy 2Finnsementti Oy IV kansiHB-Betoniteollisuus Oy 6Kiinteistöalan koulutuskeskus 5Lammin Paja Ky 4Lattia Miredex Oy 4Omni-Sica Oy 3Peikko Finland Oy 5Pintos Oy 2Pultek Ky 2Rescon Mapei Oy 5Steel-Kamet Oy 6Suomen Betonitieto Oy 2, 4Suomen Betonitieto Oy III kansiWSP Finland Oy 5

.com

5

5Elementtirakenteinen muuri helpottaa janopeuttaa rakentamista työmailla,

LUONNONKIVIVER-HOTTUJA MUUREJAVALMIINA TYÖMAILLELuonnonkivimuureja on saatavissainfrarakentamisen työmaille myösvalmiina elementtiratkaisuina. Lem-minkäinen Betonituote Oy:n tytäryh-tiö, Savonlinnassa toimiva ElementoOy, valmistaa elementtejä tilauksestamittatilaustyönä. Elementtirakentei-nen muuri helpottaa ja nopeuttaa ra-kentamista työmailla, joilla on useinkiire saada nopeasti valmiita pintojalaadun kuitenkaan kärsimättä.

Elementtien maksimikorkeus on3950 mm ja pituus 7000 mm, painoenintään 10 000 kg. Elementtien pak-suus on yleensä 180 ... 200 mm koh-teissa, joissa on maanpainetta, muttaohuempiakin voidaan tehdä käyttä-mällä raudoituksessa rosteria. Muuritovat pääosin yksipuoleisia, mutta ver-hous voidaan tehdä myös kaksipuolei-sena, jolloin hinta on kalliimpi.

Elementtien näkyvään pintaan voi-daan valita melkein mitä tahansa saa-tavilla olevaa luonnonkiveä, eli loh-kottua, poltettua, ristipäähakattua,kiiltohiottua, mattahiottua tai vaikka-pa liuskekiveä.

Hinnoittelu on tapauskohtaista, sil-lä kivivalintojen lisäksi kohteeseentarvittavien muurien määrä vaikuttaahintaan. Ihanteellinen tuotantomääräon vähintään 38,5 tonnia, mikä tar-koittaa 200 mm:n muuria n. 70-80 m2.

Lisätietoja:Elemento OyJuhani Heiskanenpuh. 02071 51000gsm 050 541 3763, fax 02071 51001email:[email protected]


Documents

Betoni 1 2009