Embed Size (px)
Citation preview
boosti.munstadi.fi
Käytännön kokemuksia ja tuloksia Boosti-kehittämishankkeesta
– LIIKUNTAA JUST MULLE!BOOSTI
Tässä vihossa kuvataan Boosti-hankkeessa kehitettyä mallia sekä kerrotaan hankkeessa syntyneistä kokemuksista ja tuloksista vuosina 2015–2017.
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, nuorisopalvelutJoulukuu 2017
Teksti: Niklas Hjort ja Tiina NurmiKuvat: Raija Murphy, Niklas Hjort ja hankkeen nuoretGraafinen suunnittelu: Hanna Jurvelin
ISBN 978-951-9245-40-9
Lisätiedot: Niklas Hjort, p. 09 310 20 872, [email protected] Nurmi, p. 09 310 89 121, [email protected]
SisällysluetteloJohdanto ..............................................................................................3
Boostin tavoitteet ja tarkoitus .............................................................4
Boosti-mallin vaiheet ja keskeiset periaatteet ....................................6
Tavoitteet ja niissä onnistuminen ........................................................11
Tulevaisuuden kehittämissuunnat .......................................................18
Liitteet ..................................................................................................19
Helsingin kaupunki — 3
JohdantoBoosti-kehittämishanke toteutettiin Helsingissä vuosina 2015–2017. Hankkeessa haluttiin kehittää menetelmiä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin lisäämiseen liikunnan avulla. Toiminta kohdennettiin vähiten liikkuviin nuoriin, tausta-ajatuksena väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen.
Boostissa on kehitetty uusi liikuntaan painottuva kohdennetun nuorisotyön malli, joka on tarjonnut nuorille apua ja tukea, lisännyt innostavia vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä vahvistanut nuorten toi-mintakyvykkyyttä yksilöllisten tarpeiden pohjalta.
Boosti-mallissa on yhdistetty nuorisotyön erityisohjaus ja liikunta. Vähän liikkuvien nuorten liikun-nan lisäämiseksi ei tarvita pelkästään liikunnallisen toiminnan järjestämistä ja liikuntapaikkoja, vaan se voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten esteiden poistamista liikunnalta, liikuntakaverin tai sopivan liikuntalajin löytämistä nuorelle.
Hanke on tavoittanut hyvin niitä nuoria ja nuorten ryhmiä, jotka liikkuvat vähän ja tarvitsevat siihen erityistä tukea. Tässä koosteessa kuvataan mallin keskeiset toimintaperiaatteet sekä esitetään han-keen tuloksia niin tilastojen valossa, kuin nuorten ja sidosryhmien näkemysten perusteella.
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut on saanut hankkeeseen valtionavustusta opetus- ja kulttuuri-ministeriöltä. Hanketta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sekä nuorten liikuntapalveluiden kanssa. Koulut ovat toimineet yhteistyökumppanina ja nuorten ohjaus-tahona. Järjestöjen ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa on tuotettu yhteistyössä toimintaa nuorille.
Tämä esite on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneet Boosti-mallin soveltamisesta käytännössä sekä hankkeen tuloksista. Esitellyt käytännöt ja kokemukset perustuvat hankkeen työntekijöiden Niklas Hjortin, Raija Murphyn, Aapo Kentän ja Rita Tuohimaan työssään tekemiin havaintoihin. Boos-ti-mallia ovat lisäksi olleet kehittämässä Tiina Nurmi ja Martti Poteri Helsingin nuorisopalveluista sekä korkeakouluharjoittelija Sonja Lehtinen. Hanketta ovat tukeneet esimiehet, ohjausryhmä ja lukuiset yhteistyökumppanit. Kiitos kuuluu heille kaikille sekä erityisesti hankkeessa mukana olleille nuorille.
Niklas Hjort, Boosti-hankkeen projektisuunnittelija
4 — Helsingin kaupunki
Boostin tavoitteet ja tarkoitusBoosti on liikuntaan painottuvaa kohdennettua nuorisotyötä nuorille, jotka liikkuvat vähän tai ei ollenkaan ja joiden kynnys lähteä liikuntaharrastuksiin on kasvanut liian korkeaksi. Vähäinen liikun-ta-aktiivisuus ei aina johdu tarjonnan tai oman kiinnostuksen puutteesta, vaan osa nuorista kaipaa yksilöllisempää tukea ja kannustusta osallistuakseen järjestettyihin liikuntatoimintoihin tai alkaak-seen itse aktiivisemmaksi arkiliikkujaksi. Kyseessä voi olla yksinkertaisesti se, ettei nuori uskalla mennä uuteen paikkaan tai porukkaan yksin tai kiinnostava laji vaikuttaa liian hankalalta saavuttaa. Nuorilla voi olla näkyviä esteitä, kuten ylipainoa tai näkymättömiä esteitä, kuten heikot sosiaaliset taidot. (Sonja Lehtinen, 2015 )1
”Nuori saadaan usein liikkumaan ja voimaan paremmin, kun nuorta tuetaan ja kannustetaan. Tämä on mahdollista, kun nuoren kanssa etsitään yhdessä eri liikuntapaikkoja ja -lajeja sekä mennään yhdessä tutustumaan ja liikkumaan. Käytännön asiat saattavat jännittää nuorta, kuten liikuntapaikalle ja pukukop-peihin löytäminen sekä maksujen kanssa toimiminen. Boosti-hankkeessa nuoreen ollaan säännöllisesti yhteydessä. Ohjaaja tulee tutuksi ja nuori saat-taa tämän myötä uskaltaa lähteä luotettavan aikuisen kanssa tutustumaan uusiin paikkoihin ja liikuntalajeihin. Ryhmätoiminta takaa nuorelle tutun ryh-män, jonka kanssa voi lähteä liikkumaan ja tutustumaan uusiin lajeihin.”
Boostin tavoitteena on auttaa nuoria löytämään heille sopivia tapoja liikkua, lisätä nuorten yksilöl-lisiä valmiuksia ja mahdollisuuksia liikkua enemmän sekä poistaa esteitä liikunnalliseen toimintaan osallistumiselta.
”Yksinjääminen ja kiusatuksi tuleminen ovat isoja mörköjä. On helpompi jää-dä kotiin kuin lähteä yksin jonnekin. Negatiiviset kokemukset pelottavat ja sulkevat ovia, nuori tarvitsee useita positiivisia kokemuksia vahvistuakseen.”
”Se, miksi nuoret eivät liiku, liittyy usein aiempiin huonoihin liikuntakokemuk-siin, kaverisuhteiden puuttumiseen tai yleiseen jaksamiseen ja mielialaan. Yksin tai ahdistuneena kynnys lähteä liikkeelle voi tuntua erittäin suurelta.”
Aapo Kenttä, Boosti-ohjaaja.
Raija Murphy, Boosti-ohjaaja
Aapo Kenttä, Boosti-ohjaaja
1 Lehtinen, Sonja 2015: Selvitys helsinkiläisnuorten liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan esteistä. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.
Helsingin kaupunki — 5
Kohderyhmä
Boostin yksilöllisen tuen ja ryhmätoiminnan piiriin ohjautuneet nuoret ovat olleet pääsääntöisesti 12–18 -vuotiaita helsinkiläisnuoria. Toimintaan on tultu monista eri syistä; taustalla on saattanut olla mm. sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita ja pelkoja, mielenterveydellisiä ongelmia tai muita sai-rauksia, haasteita painon hallinnassa ja motoriikassa tai kiusaamisongelmia koulussa.
”Poikamme tarvitsisi lisää sosiaalista toimintaa ja kannustusta, jotta uskaltaisi lähteä mukaan har-rastamaan edes jotakin. Kotoa ei lähtisi minnekään. Vanhempien kanssa ei halua lähteä liikkumaan, kun ei ole ikäistä seuraa. Koulussa pojalla on tällä hetkellä vapautus liikuntatunneista, koska hän ei uskalla mennä mukaan. Mitään fyysistä estettä ei siis ole. Ainoastaan koulukiusaamiskokemuksia monelta vuodelta. Koulun liikunnanopettajalla ei tunnu olevan aikaa kannustaa ja rohkaista mukaan. ”
”Toimin sairaanhoitajana nuorisopsykiatrian hoitopolilla ja lupasin yhden nuoren puolesta ottaa Boos-tiin yhteyttä. Eli kyseessä on nuori tyttö, jolla halua ja kiinnostus liikkua, mutta ei uskallusta. Nuori on yksinäinen ja esteitä liikkumiselle on tällä hetkellä se, että on sosiaalisesti arka oman ikäisten seu-rassa. Nuori kokee olevansa myös kömpelö, eikä liikunnallisesti aktiivinen. Nuori innostunut ajoittain ajatuksen tasolla liikunnan aloittamisesta, mutta kaveri ja tsemppaaja puuttunut. Kertoi olevansa kiinnostunut pallopeleistä, esim. sähly tms. Toivoi itselleen pysyvää harrastusta. Onko Boostilla tar-jota nuorelle mitään vai jatkammeko etsimistä?”
Nuori on saattanut hakeutua Boostiin esim. seuraavista syistä:
Sosiaalisia haasteita: ryhmätilanteisiin liittyvät pelot,
haasteet kaverisuhteissa, yksinäisyys
Vapaa-aikaan liittyviä haasteita: ei harrastuksia eikä tietoa mahdollisuuksista,
vähävaraisuus
Kouluun liittyviä vaikeuksia:
oppimisvaikeudet, ristiriidat opettajien tai
muiden oppilaiden kanssa, koulukiusaaminen
Kotiin liittyviä haasteita: ristiriidat
huoltajien kanssa, yksinhuoltajuuteen
liittyvät haasteet, ei riittävästi huomioita kotoa, kotona
päihdeongelmia
Psykiatrisia haasteita:
keskittymisvaikeudet, ahdistunei-
suushäiriöt, syrjäänvetäytyvyys,
mielialavaihtelut, syömishäiriöt
Sairauksia: diabetes, kilpirauhasen
toiminnan häiriöt, astma, masennus
Fyysisiä ja motorisia haasteita:
liikuntarajoitteet, kömpelyys, heikko näkö
tai kuulo, ylipaino, huono kunto
Maahanmuuttajien tuentarve: heikko suomen kielen taito ja
palvelutuntemus, huoltajan heikko suomen kielen taito
6 — Helsingin kaupunki
Työvaiheet
Boosti-mallin vaiheet ja keskeiset periaatteet
Tutustuminen
Toiminnan alussa on tärkeää varata aikaa tutustumiseen, jotta nuori pystyy luottamaan työntekijään ja motivoituu osallistumaan sekä työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Nuorelle voi olla haastavaa luottaa uusiin ihmisiin ja uusien asioiden kokeileminen voi pelottaa, siksi on tärkeää ensin kokea itsensä hyväksytyksi ja kokea olevansa turvassa.
Tutustuminen tapahtuu yhteisen tekemisen ja keskustelun kautta ja siinä voi hyödyntää nuoren it-searviointilomaketta (liite 4) tai mielenkiinnonkartoituslomaketta (liite 1). Tutustumisvaihe kestää nuoresta riippuen noin 1–10 tapaamiskertaa. Jos toimintaan tulee katkoksia tai yhteys nuoreen väl-jentyy, tutustumisvaiheeseen kannattaa palata uudestaan.
Asiakkaiden ohjautuminen
Boostin toimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä Boostin työntekijään joko puhelimitse tai sähköpostilla. Aloitustapaaminen sovitaan nuorelle sopivaan paikkaan, esimerkiksi koululle, kotiin, Boostin tiloihin tai kahvilaan. Tapaamiseen voidaan kutsua myös nuoren kannalta keskeisiä henkilöi-tä. Tapaamisessa esitellään nuorelle toimintaa ja keskustellaan hänen toiveistaan ja tavoitteistaan. Lisäksi täytetään yhteistietokaavake (liite 2) ja nuori asettaa tavoitteet toiminnalle (liite 3). Lopuksi vaihdetaan yhteystietoja ja ohjaaja sopii nuoren kanssa seuraavan tapaamisen nuorelle sopivaan paikkaan.
Asiakkaiden löytyminen, etsivä työ
Helsingissä on paljon matalan kynnyksen maksutonta liikuntatarjontaa. Osa nuorista ei kuitenkaan löydä näihin ja tarvitsee liikunnan löytämiseen tukea. Asiakasohjaus Boostiin on tapahtunut pääosin ammattilaisten kautta. Keskeistä on rakentaa tiivis verkosto koulujen, lastensuojelun, nuorisopsykiat-rian ja nuorisopalveluiden kanssa. Yhteistyön tulee olla jatkuvaa ja siihen kannattaa varata riittävästi työaikaa, esimerkiksi muutama tunti viikosta.
Siirtymävaihe
Toiminnan kesto määräytyy nuoren toiveen ja tarpeen mukaan. Siirtymävaiheessa nuoren kanssa arvioidaan tavoitteiden toteutumista keskustelemalla ja tavoitelomakkeella (Liite 3), sekä tehdään loppuvaiheen itsearviointi (Liite 5). Tärkeää on kuitenkin huolehtia, ettei nuori jää tyhjän päälle ja var-mistaa, että uudet liikuntatottumukset ja saadut kaverisuhteet jatkuvat Boostin jälkeen. Viimeistään tässä vaiheessa tulee auttaa nuorta kiinnittymään muuhun toimintaan, esimerkiksi johonkin mata-lan kynnyksen liikuntaryhmään tai tukea häntä liikkumaan säännöllisesti arjessa. Yhdessä mietitään kenen kanssa ja miten jatkossa liikkuisin, kun Boostia ei ole enää.
Työskentelyvaihe
Työskentelyvaihe voi nuoren toiveista ja tarpeista riippuen sisältää yksilötyötä, ryhmätoimintaa, ret-kiä, leirejä sekä yhteistyötä ammattilaisten ja nuoren vanhempien kanssa. Nuorten kanssa käydään tutustumassa erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin ja tuetaan nuoria kaverisuhteiden solmimisessa. Ryh-mätilanteissa autetaan nuoria harjoittelemaan sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista. Opetellaan yhdessä löytämään ja käyttämään liikuntapaikkoja; millä bussilla sinne pääsee ja miten pukuhuonees-sa toimitaan. Tarjotaan nuorille mahdollisuuksia onnistua ja tuetaan epäonnistumisen sietämisessä.
Työmuodot
Yhteistyö
Usein nuorten auttamiseksi ja liikkeelle saamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Boostin työntekijän roo-lia voisikin kuvata sillanrakentajaksi. Nuorten löytyminen palveluun tapahtuu pääosin muiden ammattilaisten, kuten koulukuraattoreiden, terveydenhoitajien, lastensuojelun tai nuorisopsykiatri-an työntekijöiden kautta. Tiivis yhteistyö näihin tahoihin koko prosessin ajan on siis avainasemassa.
Boostin perusajatuksena ei ole tuottaa liikuntapalveluita, vaan etsiä ne muualta, jotta nuori saa ko-kemuksia olemassa olevista toiminnoista ja voi kiinnittyä näihin toimintoihin myös jatkossa. Tässä yhteistyö kaupungin, järjestöjen ja seurojen liikuntatoimijoihin on keskeistä.
Tuetut pienryhmät
Boostissa kiinnitetään erityistä huomiota ryhmien hyväksyvän ja turvallisen ilmapiirin synnyttämi-seen. Liikunnallista toimintaa toteutetaan niin matalalla kynnyksellä, että jokaisen yksilölliset tarpeet ja toiveet voidaan huomioida. Ryhmissä edetään pienin, kullekin nuorelle sopivin askelin. Toiminnassa vältetään kilpailua ja luodaan tilanteita, joissa jokainen voi saada onnistumisen kokemuksia itselleen sopivalla tavalla.
Kaikki ryhmät on perustettu ja suunniteltu yhdessä muiden toimijoiden, kuten koulun, lastensuojelun tai Poikien Talon kanssa. Ryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti viikoittain ja tapaamisissa keskustel-laan nuorten elämään liittyvistä asioista, liikutaan sekä syödään evästä. Toiminta voi sisältää retkiä ja leirejä eri ympäristöissä. Toiminta räätälöidään aina ryhmän tarpeiden ja toiveiden pohjalta, minkä lisäksi kullekin nuorelle tarjotaan yksilöllistä tukea.
Yksilötyö
Toiminnassa on keskeistä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus saada yksilöllistä huomiota. Nuo-relle nimetään omaohjaaja, joka tukee liikkumista ja tekee tiivistä yhteistyötä huoltajan ja muiden nuorelle tärkeiden aikuisten kanssa. Omaohjaaja keskustelee, kannustaa, auttaa nuorta löytämään hänelle mielenkiintoisia lajeja ja poistaa esteitä osallistumiselle.
Helsingin kaupunki — 9
Keskeiset periaatteet
Pystyvyyden lisääminen
Harjoitteissa pyritään lisäämään haastetta sopivasti, jotta nuoret etenevät ja heidän pystyvyyden tunteensa lisääntyy. Osa nuorista lannistuu helposti vastoinkäymisistä ja on tottunut menemään ri-man ali, koska pelkää epäonnistumista. Boostissa haetaan turvallisessa ympäristössä kokemuksia, joissa nuoret joutuvat ponnistelemaan ja välillä ylittämäänkin itseään, jotta pystyvyys ja tietynlainen sitkeys kehittyvät.
Liikunta ja liikkuminen eivät ole aina kivaa ja helppoa. Nuorelle on vahvistava kokemus huomata sel-viävänsä jostakin asiasta, siihen liittyvistä vaikeuksista tai epämukavuudesta huolimatta. Nuoria kannustetaan liikunnan lisäksi kouluun ja muuhun elämään liittyvissä asioissa. Toiminnoissa synty-neitä vahvuuksia on ankkuroitu arkeen, esim. vertaamalla liikunnassa esiintyneitä haasteita ja niistä selviytymistä vaikkapa koulutyössä ilmeneviin haasteisiin.
Nuoren osallistaminen
Monella nuorella saattaa olla kokemus, että he eivät osaa tai ole riittäviä. Boostissa nuorille tarjotaan mahdollisuuksia onnistua ja osallisuus on läsnä kaikessa toiminnassa.
Nuorelle annetaan valtaa ja vastuuta sopivassa määrin, jotta hänelle syntyy kokemus, että häneen luotetaan. Nuorille annetaan myös mahdollisuus vaikuttaa retkien ja tekemisten sisältöihin, esim. eväiden ja reittien suunnittelussa. Nuoret ovat olleet mukana järjestämässä liikuntatoimintaa sekä tuottamassa retkiä ja leirejä muille nuorille apuohjaajan roolissa. Keskeistä on opettaa osallisuuteen askel kerrallaan. Nuorille tulee syntyä kokemus, että he ovat arvokkaita ja heidän mielipiteellään on merkitystä.
Yksilöllinen räätälöinti
Jokaisen nuoren kanssa sovitaan juuri hänelle sopivista tavoitteista. Tavoitteissa huomioidaan nuo-ren toiveet ja tarpeet. Esimerkiksi toiminnan aloittaminen määräytyy yksilöllisesti. Joitakin nuoria on noudettava kotoa aloittamaan, toiset taas pystyvät osallistumaan suoraan ryhmiin. Ylipäänsä nuorten tunteminen ja sensitiivinen työote ovat tärkeitä, jotta toiminta voidaan järjestää nuoren valmiuksien mukaan ja edetä askel kerrallaan.
Joustavuus
Boosti-mallin lähtökohtana on se, että työajat, työtavat, liikuntalajit ja tapaamispaikat määräytyvät nuoren ehdoilla. Tämä haastaa työntekijöitä ja organisaatioin toimintaa. Nuorten tilanteet eivät ole aikaan ja paikkaan sidonnaisia ja usein joustaminen auttaa saamaan nuoren mukaan ja hän kokee, että olemme häntä varten.
10 — Helsingin kaupunki
1. Turvallinen ympäristö kokeilla
2. Kysytään nuorelta, mitä haluat?
3. Kokonaisvaltainen huomioiminen
4. Leikki, hauskuus ja kokeilut
5. Ryhmässä toimiminen, kaverit, kaveritaidot
6. Edetään nuoren ehdoilla, askel kerrallaan
7. Säännöllisyys
8. Tunteiden käsittely, lupa onnistua ja epäonnistua
9. Aikuisen malli
10. Uskotaan nuoreen
Boostin TOP TEN
Organisoituminen ja resurssit
Hankkeessa on ollut kokopäiväinen projektisuunnittelija, jonka tehtävänä on ollut vastata hankkeen käytännön toteuttamisesta. Työ on sisältänyt muun muassa hankkeen suunnittelua ja kehittämis-työtä, yhteistyörakenteiden luomista yli organisaatiorajojen, työn tunnettuuden lisäämistä sekä asiakastyötä nuorten ja nuorten ryhmien kanssa. Lisäksi hankkeessa on työskennellyt kokoaikai-nen nuoriso-ohjaaja, joka on keskittynyt pelkästään asiakastyöhön sekä tuntityöntekijöitä nuorten ryhmiä ohjaamassa.
Boosti on sijoittunut osaksi nuorisopalveluiden organisaatiota ja toimintaa ohjaamassa on ollut nuo-risopalveluiden esimies. Lisäksi nuorisosihteeri on käyttänyt osan työajasta Boostin kehittämiseen ja suunnittelutyöhön.
Luonto liikuttaa
Boosti-hankkeen myötä on käynyt selväksi, että erityisesti luonnossa liikkuminen innostaa ja hyö-dyttää nuoria. Luonto tarjoaa liikuntamahdollisuuksia, joissa ei tarvitse kilpailla ja joissa liikkuminen tapahtuu kuin itsestään. Nuoret ovat kiinnostuneita luonnosta ja kyselevät sen ilmiöistä. Luonnossa roolit murtuvat ja kaikki ovat yhtä porukkaa.
Helsingin kaupunki — 11
Mitä nuoret toivoivat Boostilta?
Tekemistä Sosiaalisia taitoja Parempi kunto
Hyvä mieli
Energisempää oloa
Rohkeutta
Onnistumisen kokemuksia
HarrastusLiikunnan ilo
Rytmiä arkeen
Kavereita Turvallinen aikuiskontakti
Tavoitteet ja niissä onnistuminen
Boostissa välittömiä asiakastuloksia mitataan Boostia varten kehitetyllä arvioinnilla, jossa nuori ar-vioi itse oman Boosti-prosessinsa toteutumista ja sen hyötyjä. Aloitustapaamisessa nuori ja ohjaaja asettavat yhdessä tavoitteet toiminnalle. Tavoitteita asetetaan keskimäärin 4 / nuori. Toiminnan lop-puessa nuori arvioi tavoitteiden toteutumisen.
Tähän mennessä arvioitujen prosessien tavoitteista 83 % oli saavuttu osin tai kokonaan.
Välittömät asiakastulokset
51 nuorta, 188 tavoitetta
Tavoitteiden saavuttaminen
12 — Helsingin kaupunki
Boostissa mukana olleista nuorista 87 % kertoi liikunnan lisääntyneen Boostin seurauksena ainakin jonkin verran. Yli joka neljäs arvio liikunnan lisääntyneen Boostin seurauksena huomattavan paljon (ka. 3,52).
Ryhmätoiminnassa mukana olleiden nuorten kohdalla liikkuminen lisääntyi hieman enemmän kuin yksilötyössä mukana olleiden. (ka. yksilötyössä 3,33, ka. ryhmätoiminnassa 3,68).
Miten liikkuminen lisääntyi?
”Löytyi lisää liikuntapaikkoja.”
”Koska minä menen paljon erilaisiin paikkoihin ja pelaan
paljon, urheillut.”
”Jalkapalloharrastus pääsi vauhtiin, minusta tuli
jalkapalloseuran jäsen.”
”Osallistun enemmän koulun liikuntatunneille.”
”Koulu oli ennen tylsää minulle, koska minulla ei ollut kavereita,
mutta sain kavereita Boostista ja osasin työskennellä ryhmässä.”
”Oon saanu kokeilla eri lajeja ja nyt tiiän et potkunyrkkeily on
se juttu.”
”Uskallan nyt enemmän.”
”Käyn nyt aktiivisesti salilla ja hyötyliikuntani mm. kävelymatkat
vapaa ajalla on kaksinkertaistunut.”
6,52%
13,04% 21,74% 26,09% 32,61%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Ei yhtään Tosi paljon
Mitä muita vaikutuksia tai hyötyä Boostista oli nuorelle?
Nuoret arvioivat Boostin vastanneet hyvin odotuksia: ka. 4,15 (Asteikko: 1 erittäin heikosti - 5 erittäin hyvin)
”On ollut hauskaa ja mentiin kivoihin paikkoihin.”
”Voima on kehittynyt.””Energiaa enemmän.”
”Tutustui kavereihin myös koulun ulkopuolelta.”
”Hyvä fiilis, parempi itsetunto.”
”Minulla oli jotain tekemistä.”
”Terveellisemmät elämäntavat. Ruokavalio parantunut. Koostuu
enemmän kasviksista ja vähemmän sokerist.”
”Esteet liikkumiselle ovat vähentyneet Boostin myötä!”
14 — Helsingin kaupunki
Boosti-hankkeen sidosryhmät koostuvat nuoria Boostiin ohjanneista ammattilaisista, toimintaa yh-teistyössä järjestäneistä kumppaneista sekä nuorten omista huoltajista.
Yhteistyökumppaneiden mielestä Boostista hyötyvät eniten yksinäiset ja vähän liikkuvat nuoret, jot-ka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja tukea sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Merkittävänä asiana Boostissa nähdään erityisesti henkilökohtainen tuki omalta tutulta ohjaajalta sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden vahvistaminen ryhmässä. Heikkouksina taas koetaan hankkeen resurssien vähyys sekä epävarmuus hankkeen jatkosta. Kehittämiskohdat liittyvät yhteistyökumppaneiden mukaan toi-minnan laajentamiseen, hankkeen jälkeisen toiminnan kehittämiseen sekä vanhempien, nuorten ja ohjaajan yhteistyön vahvistamiseen. Boostin toiminnassa arvostettiin eniten yhteistyön sujumista, hankkeen työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa sekä toimintojen joustavuutta nuoren omien tarpeiden mukaan.
Yhteistyön toimivuus 4,53
Toimintojen joustavuus nuoren tarpeiden mukaan 4,65
Toiminnan laadukkuus 4,45
Nuorten vaikutusmahdollisuudet toiminnan sisältöön 4,47
Boostin työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito 4,55
Nuorten on helppo päästä mukaan Boostiin 4,4
Boosti kokonaisuudessaan 4,5
Yhteensä 4,51
KeskiarvoMiten arvioisit seuraavien asioiden toteutumista Boostissa asteikolla 1 heikko – 5 erittäin hyvä?
Sidosryhmien näkemyksiä
Helsingin kaupunki — 15
Sidosryhmien havainnot muutoksista nuoren elämässä liittyvät omatoimisen liikunnan lisääntymiseen, itsetunnon vahvistumiseen, ilon löytymiseen sekä sosiaalisten taitojen parantumiseen. Vastaajista 90 % arvioi, että Boostilla on ollut vaikutusta nuoren elämään. Nuoren liikkuminen lisääntyi Boostin seurauksena huomattavasti 58 % mukaan. Keskeisinä vaikutuksina nuorten elämään nähtiin lisäksi itsensä kehittäminen, itseluottamuksen vahvistuminen, aktiivisuuden lisääntyminen ja rohkeus ko-keilla erilaisia asioita.
Yhteistyökumppanien mukaan Boostin toiminta saisi jatkua laajempana sekä osana normaalia toi-mintaa nuorille. Tulevaisuuden kehittämismuotoina vastaajat mainitsevat laajemman tiedottamisen eri alueille sekä yhteistyön laajentaminen koulujen ja muiden tahojen kanssa.
Huoltajien mielestä Boostin vahvuuksia ovat toiminnan määrä, ammatillinen ote ja nuorten osallistu-minen toiminnan suunnitteluun. Heikkouksina taas työnmuodon vähäinen tunnettuus sekä viestintä nuoren, vanhemman ja ohjaan välillä.
Huoltajat olivat havainneet muutoksia esimerkiksi itseluottamuksen lisääntymisenä, sosiaalisten taitojen parantumisena sekä yleisen kiinnostuksen ja rohkeuden lisääntymisenä. Huoltajista 90 % arvioi, että nuoren liikkuminen on lisääntynyt paljon tai jonkin verran. Suurin osa vanhemmista nä-kee vaikutukset myös pysyvinä.
Keskeisimpinä vaikutuksina nähtiin uusien kavereiden ja liikuntapaikkojen löytäminen, itseluotta-muksen parantuminen ja onnistuneiden kokemuksien saaminen. Perheiden elämässä vaikutuksina nähtiin ilmapiirin muuttuminen positiivisemmaksi ja kokonaisvaltainen muutos perheen jaksamisessa.
Huoltajat mainitsivat, että Boosti on erittäin tärkeä palvelu ja hieno mahdollisuus nuorille osallistua eri lajien kokeiluihin. Hankkeen tulevaisuudelta odotetaan hankkeen jatkumisen lisäksi ohjaajien ja resurssien lisäämistä. Toiminnan kehittämiseen liittyen on toivottu valmista ohjelmakalenteria, yh-teistyön laajentamista eri lajien ja seuratoimijoiden kanssa sekä kokonaisvaltaisempaa tiedotusta.
Oletko havainnut muutoksia nuoren/nuorten elämässä tai elämänti-lanteissa Boostin aikana?
N=21Kyllä Ei
33%
67%
16 — Helsingin kaupunki
Boosti lukuina
Nuorten kontaktit (tapaamisten lkm)
v. 2015 v. 2016 v. 2017 lokakuun loppu
353
5
1914
11
1673
10Nuorten pienryhmien lukumäärä
*Suunnitelmallisesti tuetulle nuorelle laaditaan kirjallinen suunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä nuoren kanssa, mukana voi olla kumppaneita. Suunnitelma on yksilötasoinen. Suunnitelmassa on kirjattu tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta.
Tilastoja ajanjaksolta syyskuu 2015 – lokakuu 2017
108 suunnitelmallisesti tuettua nuorta* tyttöjä 37,5 % poikia 62,5 %
yksilötyössä 43 % ryhmätoiminnassa 57 %
yksilötyössä tytöistä 49 % ja pojista 42 %
osallistujat 10–18-vuotiaita, joista 13–15-vuotiaita 72 %
nuoret olivat mukana 1–20 kk, ka. 6 kk
keskeyttäneitä 7/108: syinä muutto, nuoren oma toive ja/tai nuoren ajanpuute
Nuorten kotikieli:
arabia 12 % somali 9 %
Muuksi kotikieleksi ilmoitettiin:
englanti venäjä viro ranska
turkki vietnam kiina dari kurdi
ruotsi
suomi 64 %
Useimmilla nuorilla myös muuta tukea ja monialaisen työn tarvetta:
29 %:lla kontakti lastensuojeluun
25 %:lla kontakti nuorisopsykiatriseen palveluun
47 %:lla opetuksen erityisjärjestelyitä
28 % lastensuojelun, nuorisopsykiatrian tai nuorisotyön palveluiden työntekijöiden ohjaamina
Nuorten ohjautuminen mukaan toimintaan:
64 % koulujen ohjaamina 8 % oma tai huoltajan yhteydenotto
Tulevaisuuden kehittämissuunnatProjektihenkilöstö on vahvasti sitä mieltä, että Boostin kaltaista toimintaa tarvitaan jatkossakin ja sitä pitäisi pystyä tekemään nykyistä laajemmin. Matalan kynnyksen liikuntatoiminnan lisääminen nähdään myös tärkeänä, mutta osa nuorista tarvitsee joka tapauksessa kohdennettua työtä, jotta he löytävät palveluihin. Nuoria tulisi kuulla myös liikuntapaikkojen ja -ohjelmien suunnittelussa.
Liikunnallinen toiminta nähtiin hyvänä nuorisotyön välineenä, sen avulla on helppo lähestyä ja tukea nuorta kokonaisvaltaisesti. Liikuntaa kannattaa jatkossa hyödyntää nuorisotyössä entistä enemmän.
Lasten ja nuorten liikkumattomuus on yhteiskunnassamme iso haaste ja siksi talkoisiin tarvitaan monenlaista osaamista. Boostissa on lähdetty rakentamaan siltaa nuorisotyön ja liikunta-alan välille. Tästä monitoimijaisesta yhteistyöstä hyötyvät erityisesti tukea tarvitsevat nuoret. Nuoriso-työntekijöiden ammattiosaamisella saadaan nuoriin kontakti ja heillä on lisäksi vahvaa ryhmätyö- ja verkosto-osaamista, jota voitaisiin hyödyntää enemmänkin nuorten aktivoimisessa. Liikunnanohjaa-jilla taas on ammattitaitoa ohjata erilaisia lajeja ja opettaa nuorille liikunnallisia taitoja. Nuorisotyön ja liikunta-alan toimijoiden yhteistyöstä on hyviä kokemuksia ja tätä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä, jos halutaan saada kaikki nuoret liikkeelle.
”Liikunta nuorisotyön välineenä on luonteva tapa tutustua ja kohdata nuoria. Etenkin joukkuelajit takaavat toimivan tavan harjoitella ryhmässä olemista, toisten huomioimista sekä onnistumisen ja epäonnistumisen tunteiden kä-sittelyä. Kävelyt ja ulkona reippailut voivat antaa luontevan alustan puhua kipeistäkin asioista.”
Aapo Kenttä, Boosti-ohjaaja
Liitteet
• Keilaus
• Uinti
• Kiipeily
• Megazone
• Karting
• Leiritoiminta
• Melonta
• Luontoretki
• Vaellus
• Skeittaus
• Splättis
• Minigolf
• Laskettelu
• Jääkiekko
• Luistelu
• Jalkapallo
• Yleisurheilu
• Itsepuolustuslajit
• Tanssi
• Ratsastaminen
• Luonnossa liikkuminen
• Frisbeegolf
• Koiran kanssa kävely
• Jooga
• Käveleminen
• Juokseminen
Arvioi SEURAAVIA lajeja mikä kiinnostaa mikä ei 4–10 asteikolla?
Nimi
Pvä
• Kuntosali
• Pyöräily
• Crossfit
• Kahvakuula
• Jousiammunta
• Sulkapallo
• Voimistelu
• Sirkus
• Suppaus
• Koripallo
• Miekkailu
• Polkujuoksu
• Pyöräkrossi
• Ultimate
• Venyttely
• Pilates
• Capoeira
• Jenkkifudis
• Kotona treenaus
• Oma
Liite 1
päivämäärä nimi ikä
osoite
puh e-mail
lähihuoltaja puh
koulu + luokanvalvoja puh
muu yhteyshenkilö puh
muu yhteyshenkilö puh
muu yhteyshenkilö puh
Muuta huomioitava (esim, erityistarpeet, allergiat, lääkitykset, sairaudet)
Suostumme siihen, että tässä paperissa annettujen henkilöiden välillä voidaan käydä avointa keskustelua ja vaihtaa tietoja nuoren tilanteeseen liittyvistä asioista. Nuori saa osallistua Boostin toimintaan ilman erillisiä lupalappuja huoltajalta. Tiedämme, että nuori ei ole vakuutettu Boosti -toiminnan puolesta.
Aika ja paikka
Nuoren allekirjoitus
Huoltajan allekirjoitus
Boostin vastuuohjaajan allekirjoitus
Tämä paperi on luottamuksellinen. Tietoja ei luovuteta kenellekään Boostin toiminnan ulkopuoliselle henkilölle. Henkilötiedot hävitetään, kun nuori ei enää osallistu Boostin toimintaan.
Liite 2
Nuoren/nuorten odotukset ja toiveet Boostilta Kuinka Boostin toiminta vastasi odotuksiasi? Ympyröi oikea vaihtoehto
5 = erittäin hyvin 4 = hyvin 3 = ei hyvin eikä huonosti 2 = heikosti 1 = erittäin heikosti
Toiminnan tavoitteet Miten tavoitteet saavutettiin? Rastita oikea vaihtoehto
Tavoite saavutettiin
Tavoite saavutettiin
osittain
Tavoitetta ei saavutettu
1.
2.
3.
4.
5.
Toiminta Boostissa Kuinka paljon liikkumisesi on lisääntynyt Boostin seurauksena asteikolla 1-5? Ympyröi oikea vaihtoehto
5 = tosi paljon 4 3 2 1 = ei yhtään
Miten liikkumisesi on lisääntynyt? Mitä muuta vaikutusta tai hyötyä Boostista on sinulle ollut?
Liite 3
Liite 4
Oman liikuntatilanteen kartoitus täyttöpäivämäärä____________
ALKUKARTOITUS 1. Miten usein liikut kouluajan ulkopuolella?
Liikkumisella tarkoitetaan tässä vapaa-ajanomatoimista liikkumista (esim. kävely, pyöräily,ulkona pelailu, skeittaus) sekä ohjatumpaaliikuntaharrastusta.
en liiku juuri lainkaan
1 2 3 4 5 liikun paljon
2. Liikunta on kivaa, tykkään liikkua ei todellakaan 1 2 3 4 5 pidän todella liikunnasta
3. Miten yleensä koet oman mielialasi ja fiiliksesi? alakuloinen, huono fiilis
1 2 3 4 5 virkeä, hyvä fiilis
4. Miten koet fyysisen kuntosi ikäisiisi verrattuna? huono 1 2 3 4 5 erittäin hyvä
5. Haluaisitko liikkua enemmän? en halua 1 2 3 4 5 haluan
6. Jos ajattelet viimeksi kulunutta viikkoa, kuinkatyytyväinen olet yleensä ottaen elämääsi?
erittäin tyytymätön
1 2 3 4 5 erittäin tyytyväinen
7. Miten tyytyväinen olet kaverisuhteisiisi? en ollenkaan 1 2 3 4 5 todella tyytyväinen
8. Minkälaista liikuntaa kuuluu elämääsi (missä, miten, kenen kanssa)?
9. Mikä olisi sinulle sopiva tapa lisätä liikkumista elämässäsi?
10. Minkälaista tukea tarvitset tai toivot liikkumisesi lisäämiseksi?
11. Mitkä asiat estävät sinua liikkumasta tai vähentävät liikkumisen mahdollisuuksia elämässäsi?
12. Mitkä liikunnan muodot tai liikuntalajit kiinnostavat sinua?
13. Mitä haittoja tai hyötyjä sinulle on liikunnasta?Haitat:
Hyödyt:
Oman liikuntatilanteen kartoitus täyttöpäivämäärä____________
LOPPUKARTOITUS 1. Miten usein liikut kouluajan ulkopuolella?
Liikkumisella tarkoitetaan tässä vapaa-ajanomatoimista liikkumista (esim. kävely, pyöräily,ulkona pelailu, skeittaus) sekä ohjatumpaaliikuntaharrastusta.
en liiku juuri lainkaan
1 2 3 4 5 liikun paljon
2. Liikunta on kivaa, tykkään liikkua ei todellakaan 1 2 3 4 5 pidän todella liikunnasta
3. Miten yleensä koet oman mielialasi ja fiiliksesi nyt? alakuloinen, huono fiilis
1 2 3 4 5 virkeä, hyvä fiilis
4. Miten koet fyysisen kuntosi ikäisiisi verrattuna nyt? huono 1 2 3 4 5 erittäin hyvä
5. Haluaisitko liikkua enemmän? en halua 1 2 3 4 5 haluan
6. Jos ajattelet viimeksi kulunutta viikkoa, kuinkatyytyväinen olet yleensä ottaen elämääsi?
erittäin tyytymätön
1 2 3 4 5 erittäin tyytyväinen
7. Miten tyytyväinen olet kaverisuhteisiisi? en ollenkaan 1 2 3 4 5 todella tyytyväinen
8. Minkälaista liikuntaa kuuluu nyt elämääsi (missä, miten, kenen kanssa)?
9. Oletko löytänyt sinulle sopivan tavan liikunnan lisäämiseksi elämässäsi? Jos olet, niin minkälaisen tavan?
10. Minkälaista tukea olet saanut Boostista liikkumisesi lisäämiseksi?
11. Ovatko esteet liikkumiselle vähentyneet Boostin seurauksena?
12. Oletko löytänyt itseäsi kiinnostavia liikunnan muotoja Boostin avulla?
13. Mitä haittoja tai hyötyjä sinulle on liikunnasta?Haitat:
Hyödyt:
Liite 5
