viewerprint.php3?DB=hlalyseonmak · 2017. 8. 3. · Title: Author: alajan Created Date: 8/3/2017 10:59:21 AM

Lyseonmäen koulun opetussuunnitelma 2004

Sisällysluettelo:

OSA 1 TOIMINNAN KUVAUS JA ITSEARVIOINTI1.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1.1 Toiminta-ajatus1.1.2 Keskeiset arvot1.1.3 Visio, keskeiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi1.1.4 Oppimiskäsitys1.1.5 Järjestyssäännöt1.1.6 Pelastussuunnitelma1.1.7 Kriisisuunnitelma1.1.8 Opetuksen painopistealueet1.1.9 Tuntijako1.1.10 Kieliohjelma1.1.11 Valinnaisaineiden opetus

1.2 JOHTAJUUS1.3 PITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI

1.3.1 Elävä opetussuunnitelma1.3.2 Suunnittelu ja itsearviointi

1.4 YHTEISTYÖ1.4.1 Yhteistyö koulupolun nivelkohdissa1.4.2 Opettajien välinen yhteistyö1.4.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

1.5 TOIMINNAN ITSEARVIOINNIN AIKATAULUOSA 2 ARVIOINTI

2.1 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT2.2 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA2.3 OPPILAAN ITSEARVIOINTI2.4 TODISTUKSET2.5 PÄÄTTÖARVIOINTI

OSA 3 AIHEKOKONAISUUDET3.1 IHMISENÄ KASVAMINEN3.2 KULTTUURI-IDENTITEETTIJA KANSAINVÄLISYYS3.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO3.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS3.5 KESTÄVÄ KEHITYS3.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE3.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA3.8 PAIKALLISUUS

OSA 4 TIETOSTRATEGIA4.1 Johdanto4.2 Visio

4.2.1 Resurssit4.2.2 Opetus ja oppiminen4.2.3 Opetushenkilöstön osaaminen

Page 1 of 220Lyseonmäen koulun opetussuunnitelma 2004

3.8.2017http://opspro.peda.net/heinola/viewerprint.php3?DB=hlalyseonmaki&printmode=full

4.2.4 Tietoturva4.2.5 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen4.2.6 Netiketti

OSA 5 SEITSEMÄNNEN LUOKAN OPPISISÄLLÖT5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

5.1.1 Suomi toisena kielenä5.2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi B1)5.3 Englanti (A1)5.4 Saksa (A2)5.5 Matematiikka5.6 Fysiikka5.7 Kemia5.8 Biologia5.9 Maantieto5.10 Uskonto

5.10.1 Evankelisluterilainen5.10.2 Ortodoksi

5.11 Elämänkatsomustieto5.12 Historia5.13 Oppilaanohjaus5.14 Terveystieto5.15 Liikunta5.16 Käsityö

5.16.1 Tekninen työ5.16.2 Tekstiilityö

5.17 Musiikki5.18 Kuvataide5.19 Kotitalous

OSA 6 KAHDEKSANNEN LUOKAN OPPISISÄLLÖT6.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

6.1.1 Suomi toisena kielenä6.2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi B1)6.3 Englanti (A1)6.4 Saksa (A2)6.5 Matematiikka6.6 Fysiikka6.7 Kemia6.8 Biologia6.9 Maantieto6.10 Uskonto


6.11 Elämänkatsomustieto6.12 Historia6.13 Oppilaanohjaus6.14 Terveystieto6.15 Liikunta

OSA 7 YHDEKSÄNNEN LUOKAN OPPISISÄLLÖT7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

7.1.1 Suomi toisena kielenä7.2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi B1)7.3 Englanti (A1)7.4 Saksa (A2)



7.5 Matematiikka7.6 Fysiikka7.7 Kemia7.8 Biologia7.9 Maantieto7.10 Uskonto


7.11 Elämänkatsomustieto7.12 Yhteiskuntaoppi7.13 Oppilaanohjaus7.14 Terveystieto7.15 Liikunta

OSA 8 VALINNAISET AINEET8.1 A-VALINNAISET AINEET 8.lk ja 9.lk

8.1.1 Saksa (A2)8.1.2 Ranska (B2)8.1.3 Saksa (B2)8.1.4 Venäjä (B2)8.1.5 Luonnonvara-ala8.1.6 Musiikki8.1.7 Kuvataide8.1.8 Kotitalous8.1.9 Tekninen työ8.1.10 Tekstiilityö8.1.11 Liikunta8.1.12 Kaupalliset aineet8.1.13 Tietotekniikka

8.2 B-VALINNAISAINEET 8.lk8.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus8.2.2 Kielet8.2.3 Matemaattiset aineet8.2.4 Biologia ja maantieto8.2.5 Musiikki8.2.6 Kuvataide8.2.7 Kotitalous8.2.8 Tekninen työ8.2.9 Tekstiilityö8.2.10 Kaupalliset aineet8.2.11 Liikunta8.2.12 Tietotekniikka

8.3 B-VALINNAISAINEET 9.lk8.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus8.3.2 Kielet8.3.3 Matemaattiset aineet8.3.5 Musiikki8.3.6 Kuvataide8.3.7 Kotitalous8.3.8 Tekninen työ8.3.9 Tekstiilityö8.3.11 Liikunta8.3.12 Tietotekniikka

OSA 9 OPPILASHUOLTO JA ERITYISOPETUS



OSA 1 TOIMINNAN KUVAUS JA ITSEARVIOINTI

1.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1.1 Toiminta-ajatus

Heinolan koulutoimi tarjoaa monipuolisia ja korkeatasoisia koulutuspalveluja ja ohjaa elämän hallintaan vaihtelevissa olosuhteissa. Koulu tukee elinikäistä oppimista ja antaa elämää varten tarvittavia tietoja ja taitoja. Heinolassa toteutettavan koulutuksen tulee kuulua valtakunnalliseen kärkijoukkoon.

Lyseonmäen koulun toiminta-ajatus:Lyseonmäen koulu antaa vankat perustiedot ja -taidot jatko-opintoja varten. Perustaitoihin luetaan myös hyvät käytöstavat. Koska oppilaan on opittava elämään muuttuvassa yhteiskunnassa, opetusmenetelmämme tukevat kasvua vastuullisuuteen, oma-aloitteisuuteen ja muutoksen hallintaan. Monipuolisella valinnaisainetarjonnalla, erilaisilla projekteilla ja opetuksen eriyttämisellä lisätään koulunkäynnin mielekkyyttä.

1.1.2 Keskeiset arvot

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kansankirkot sekä kansalliset vähemmistöt. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa sekä globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta.

Koko kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmassa korostetaan arvoja, joiden tulee välittyä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä jokapäiväisessä toiminnassa. Näitä ovat:

• rehellisyys• toisen ihmisen ja työn kunnioittaminen• vastuuntunto• suvaitsevaisuus• turvallisuus

Lyseonmäen koulun arvot



Opettajat, vanhemmat ja oppilaskunnan edustajat ovat keskustelleet koulun arvoista syksyllä 2004. Tärkeimmiksi koetaan seuraavat arvot:

1. Toisten kunnoittaminen ja huomioonottaminen- kohtelias ja asiallinen käytös sekä kielenkäyttö kaikkiakouluyhteisössä toimivia ja ulkopuolisia kohtaan- fyysinen koskemattomuus- toisten ja yhteisen omaisuuden kunnioittaminen- työrauhan ylläpitäminen

2. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen- eri-ikäisten, erinäköisten ja eri kulttuureista tulevien hyväksyminen- kyky yhteistyöhön erilaisten yksilöiden kanssa- välitön puuttuminen kiusaamiseen

3. Kyky kantaa vastuuta omasta ja toisten toiminnasta- omasta koulunkäynnistä huolehtiminen (kotityöt ja koulutyöt)- avulias käytös- yksilön vastuun ja yhteisvastuullisuuden oivaltaminen

4. Rehellisyys teoissa ja asenteissa- rehellisyyden arvon ymmärtäminen ja noudattaminen

5. Sitoutuminen kouluyhteisön sääntöihin ja toimintaan- luokan säännöt- koulun järjestyssäännöt- yhteishengen vahvistaminen

Koulun arvot ohjaavat jokapäiväistä koulun käyntiä. Niitä omaksutaan oppitunneilla, luokanvalvojan tuokioissa ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa.

Epäasialliseen ja epärehelliseen käytökseen sekä kiusaamiseen puututaan aina. Ongelmatilanteita ratkotaan ensisijaisesti keskustelemalla ja sovittelemalla. Tarvittaessa otetaan yhteys kotiin. Koulun sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Koulussa käytettäviä rangaistuksia ovat opettajan, luokanvalvojan ja rehtorin puhuttelu, oppitunnilta poistaminen, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja koulusta erottaminen määräajaksi.

LYSEONMÄEN KOULUN ARVOT Katso Tiedosto [keskeiset_arvot_kaavio.ppt]

1.1.3 Visio, keskeiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta hän voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Tavoitteena on myös tukea jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja äidinkielen kehitystä ja herättää halu



elinikäiseen oppimiseen.

Perusopetuksen tavoitteena on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavia tietoja ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Tavoitteena on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

Heinolan kaupungin opetussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet muodostettiin siten, että koulujen vanhempainryhmät listasivat tavoitteita kokouksissaan. Tavoitteen asettelut koottiin yhteen ja se lähetettiin koulujen henkilöstölle, joka työsti listaa eteenpäin. Prosessissa kuultiin myös 7. 9. luokkien oppilaskuntia.

Koko Heinolan kaupungin koulutointa yhdistäviksi tavoitteiksi edellisten lisäksi kirjattiin seuraavat :

Heinolassa annettavan perusopetuksen tulee:• vahvistaa oppilaan tervettä itsetuntoa• auttaa oppilasta kasvamaan vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi (sosiaalinen

kasvaminen)• tukea ja rohkaista oppilasta luovuuteen ja monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen• antaa oppilaalle hyvät tiedot, taidot ja yleissivistys• kehittää oppilaan ajattelun taitoja

Lyseonmäen koulun visio:

Lyseonmäen koulu kasvattaa vastuuntuntoisia, rehellisiä, rohkeita ja perinteitä kunnioittavia tulevaisuuden osaajia.

Strategiat:

- koulun peruskorjauksen toteuduttua oppilailla on nykyaikainen, myös tulevaisuuden pedagogiset vaatimukset täyttävä, miellyttävä ja innostava oppimisympäristö- v. 1847 perustetun koulun arvokasta historiaa pidetään esillä- keskitytään vankkojen perustietojen ja - taitojen antamiseen sekä oppitunneilla että koulun muussa toiminnassa- jatketaan LUMA-kouluna- tuodaan monipuolisella valinnaisainetarjonnalla vaihtelua opiskeluun motivoinnin lisäämiseksi- käytetään monipuolisia työskentelytapoja- korostetaan kohteliaan, suvaitsevaisen ja toiset huomioon ottavan käyttäytymisen merkitystä kaikissa tilanteissa- opetetaan oppilaita ottamaan vastuuta työskentelystään ja käyttäytymisestään- kaikki opettajat sitoutuvat yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen- opettajat tukevat koteja kasvatustehtävässä- yhteinen suunnittelu ja arviointi, mahdollisuuksien mukaan myös oppilaskunta mukaan- oppilaiden viihtymisen lisääminen erilaisten tapahtumien avulla- määrätietoinen oppilashuoltotyö oppimisen tukena- nivelvaiheyhteistyö- pätevä, yhteistyökykyinen opettajakunta, jonka koulutuksesta huolehditaan- aktiivinen tyhy-toiminta



1.1.4 Oppimiskäsitys

Oppiminen on tietoinen, opettajan ohjaama ajatteluprosessi, joka perustuu omaan ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaan:

• aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan ja tutkimiseen• oivaltamiseen• harjoittelemiseen• ongelmaratkaisuun itsenäisesti tai vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa

Oppimista tapahtuu opittavan aineksen ja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden kokonaisuutena. Oppimisen onnistuminen riippuu oppilaan motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista, tilanteesta ja oppimisympäristöstä.

1.1.5 Järjestyssäännöt

LYSEONMÄEN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS

Säännöt ovat välttämättömiä suuren joukon käsittävän työyhteisön toiminnalle: päivittäisen työn sujumisen sekä oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan viihtymisen ja turvallisuuden kannalta.

Oppilaskunta on ollut mukana järjestyssääntöjen valmistelussa. Järjestyssäännöt päivitetään keväisin seuraavaa lukuvuotta varten.

2. VARSINAISET SÄÄNNÖT

2.1. KÄYTTÄYTYMINEN OPPITUNNEILLA

* Tuo oppitunneille mukaan tarvittavat välineet.* Saavu ajoissa oppitunneille.* Laita takki ja lakki naulakkoon. Ota myös huppu pois päästä.* Anna toisille opiskelurauha.* Viittaa, älä möläyttele! Anna toisillekin vastausvuoro.* Ole aktiivinen tunneilla; kuuntele ja opi.* Pyri säilyttämään koko luokka siistinä.* Älä tuo karkkia, purkkaa, limsaa yms. tunneille.* Kännykkä on oltava äänettömällä oppitunneilla. Kännykän ja musiikkilaitteiden käyttö on sallittu vain opettajan luvalla.* Kännykän käyttö koetilanteessa ilman opettajan erillistä lupaa katsotaan vilpiksi; seurauksena on kokeen hylkääminen.* Jos jätät kotitehtävät toistuvasti tekemättä, voi opettaja jättää sinut tekemään niitä kouluajan ulkopuolella.

2.2. VÄLITUNNIN VIETTÄMINEN

* Välituntialue on aidattu koulupiha sekä eteläpään puistoalue.* Älä oleskele aiheettomasti toisilla kouluilla.



* Noudata myös toisten koulujen välituntiohjeita.* Ruuhkan välttämiseksi älä kuljeta laukkua ylöspäin välitunnille mennessäsi.* Välitunneilla mennään ulos. Sisällä saa olla klo 11:n, 12:n ja 14:n välitunneilla.* Välitunneilla et saa poistua koulun alueelta. Poistumisesta voidaan rangaista.* Tupakointi kouluajalla, koulualueilla ja koulujen läheisyydessä on kielletty.* Älä oleskele tarpeettomasti WC:ssä.* Lumipallojen, kivien yms. heitteleminen on ehdottomasti kielletty.* Älä riko, äläkä sotke koulun omaisuutta. Aiheuttamasi vahingon, myös varomattomuudesta johtuvan, joudut korvaamaan.* Noudata liikkuessasi varovaisuutta ja pidä kulkuväylät avoimina.

2.3. RUOKAILU

* Jätä ulkovaatteet naulakkoon ennen ruokailuun menoa.* Älä etuile jonossa.* Muista hyvät ruokailutavat.* Ruokalaan ei tuoda omia eväitä.* Ruokailtuasi palauta astiat ja jätteet niille kuuluville paikoille.* Muista kiitos.

2.4. POISSAOLOT

* Poissaolot on selvitettävä luokanvalvojalle välittömästi.* Huoltajan tulee ilmoittaa pitemmästä sairausjaksosta luokanvalvojalle tai terveydenhoitajalle.* Tunnin tai parin poissaoloon pyydä lupa kyseisen aineen opettajalta.* Jos sairastut kesken koulupäivän, kysy lupa kotiinlähtöön terveydenhoitajalta tai luokanvalvojalta.* Aiheettomat poissaolot sinun tulee korvata jälkeenpäin.* Aiheettomat poissaolot ilmoitetaan huoltajalle.* Yli kolmen päivän poissaoloon pyydä lupa rehtorilta loma-anomuksella. Luokanvalvoja voi myöntää lyhyemmän vapautuksen.

2.5. MUUT SÄÄNNÖT

* Älä ota äläkä vahingoita toisten tavaroita.* Jätä arvoesineet ja suuret rahasummat kotiin.* Aseta pyörät ja mopot niille kuuluvaan paikkaan.* Älä ajele pyörällä tai mopolla koulun piha-alueella. Myös mopon tyhjäkäynti on kielletty.* Älä liiku rullaluistimilla tai rullalaudalla sisätiloissa.* Anna toisille koulunkäyntirauha - älä kiusaa.* Säilytä koulun alue siistinä, pane roskat roskakoreihin.* Pukeudu asiallisesti; ei liian paljastavasti, eikä vaatteissa saa olla loukkaavia kuvia tai tekstejä.* Älä esiinny päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana tai koulun järjestämässä tilaisuudessa. Myös kaikki tupakkatuotteet ovat kiellettyjä.* Älä astu laukkujen päälle käytävissä.* Älä puhu rumia.* Rahapelien pelaaminen on kielletty.* Kaikissa tilanteissa sinun tulee noudattaa opettajan ohjeita.

2.6. KURINPITO (perusopetuslaki 36§)



Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia (Lyseonmäen koulussa ensisijainen seuraamus on kasvatuskeskustelu eli KaKe, mutta myös jälki-istunto on tietyissä tilanteissa mahdollinen.)

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilanteessa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

1.1.6 Pelastussuunnitelma

Lyseonmäen koulunPELASTUSSUUNNITELMA

Linkki pelastussuunnitelmaan:

http://opspro.peda.net/img/hlalyseonmaki/pelastussuunnitelma.doc...

1.1.7 Kriisisuunnitelma

LYSEONMÄEN KOULUN KRIISISUUNNITELMA

KRIISIRYHMÄN JÄSENET

rehtori Virpi Kivistö puh. 03 849 3410 ja 044 797 8549vararehtori Jani Alatalo puh. 044 797 6826kouluterveydenhoitaja Aija Kumpulainen puh.03 849 4235 ja 044 797 8580erityisopettaja Minna Saari puh.044 769 2997psyykkari Sanna Vitikainen puh.044 769 4396oppilaanohjaaja/apulaisrehtori Tiina Enqvist puh.044 797 6824kuraattori Sanna Pälsi puh. 050 350 3103

TARVITTAESSA



koulupsykologi Tanja Ruuttula puh.044 769 4395huoltomies Jorma Vierto puh.80 3272/050 522 0324koulusihteeri Tiina Kaartinen puh.03 849 3415luokanvalvoja/oppilaanohjaaja puh.03 849 3402johtoryhmästä pelastusjohtaja Kati Räisänen

KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT

Kriisiryhmä kokoontuu lukukausien alussa sekä tarvittaessa kriisitilanteessa keräten tiedon tapahtuneesta ja päättäen, mitä kukin tekee.

Rehtori kutsuu ryhmän koolle saatuaan tiedon tapahtuneesta.

Tehtävät:Kriisiryhmä kutsutaan kokoon rehtorin avuksi kriisitilanteessa• miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa• harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille• pitää kriisikansion ajan tasalla: päivystys syyslukukauden alussa• ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön• perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet• kokoontuu mahdollisimman nopeasti; muutaman tunnin sisällä• valmius nopeaan päätöksentekoon ainakin kahden, kolmen henkilön osalta• seurantapalaveri

TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT

Yleinen hätänumero……………….112Taksi………………………………..0601 10001Myrkytyskeskus…………………….09 471 977Heinolan terveyskeskus……………849 40Sosiaalikeskuksen asiakaspalvelu...849 3133Heinolan seurakunta………………859 2510

Psykososiaalinen kriisiryhmä(kriisipäivystys)…………………….040 524 6495PHKS……………………………… 819 11 (keskus)Nuorisopsykiatrian poliklinikka…..819 2745Huoltomies…………………sis…...80-3272ulk….. 050 522 0324

TIEDOTTAMINEN

Tiedottaminen kriisitoiminnasta• informaatiota vanhemmille luokkien vanhempainilloissa• vanhempaintiimin kokous• tietoa oppilaille; kirjallisuus, teemapäivät, tempaukset jne.

Tiedottaminen kriisitilanteissaHenkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille tai jos rehtori Virpi Kivistö ei ole paikalla asian hoitaa vararehtori Jani Alatalo tai sen luokan opettaja, jota



asia koskee.

Tiedon vastaanottajan tulisi selvittää (jo puhelun aikana):• soittajan henkilöllisyys + mistä numerosta tavoittaa• mitä on tapahtunut• missä ja milloin• kuka, ketkä ovat tapahtuman uhrit• mikä on tilanne juuri nyt• onko joku muu taho ryhtynyt joihinkin toimenpiteisiin• onko koululla jotain erityisodotuksia yhteistyön suhteen?

Rehtorin tehtävät:• kutsuu kriisiryhmän avukseen• informoi opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa tapahtuneesta• antaa opettajille ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi• tiedottaa tapahtuneesta koulutusvirastoon ja tarvittaessa naapurikouluille• puhuu tarvittaessa vanhempien kanssa• on kuolemantapauksen satuttua yhteydessä kuolleen oppilaan vanhempiin• on aktiivisesti mukana tukemassa kouluyhteisön toipumista• pysyy henkilöstön ja oppilaiden tavoitettavissa• hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin• hoitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön• on tarvittaessa yhteydessä koulun vanhempainryhmään• kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta

TOIMINTAMALLITiedosto [http://opspro.peda.net/img/hlalyseonmaki/toiminta_kriisitilanteessa.ppt]

TOIMINTAMALLEJA ERITILANTEISSA

Onnettomuus koulussa:

1. hälytä ambulanssi puh. 112!2. muut opettajat avuksi3. aloita ensiapu!4. ilmoita terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen5. ilmoita rehtorille ja tieto kriisiryhmälle sekä tieto henkilökunnalle6. vie oppilaat pois onnettomuuspaikalta7. kokoa silminnäkijät erilleen ja pidä heistä erityistä huolta8. ilmoita huoltajalle mahdollisimman pian9. käsittele asia luokassa oppilaiden kanssa10. lähetä kirjallinen viesti koteihin tapahtuneesta11. päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vasta huoltajan kanssa12. jälkipuinti henkilökunnan kanssa13. jälkipuinti luokissa14. seuraa oppilaiden vointia

VÄKIVALTATILANTEISIIN PUUTTUMINEN KOULUSSA

a) Oppilaaseen kohdistuva väkivalta.



b) Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva väkivalta.

TILANNETTA LÄHELLÄ OLEVA AIKUINEN:

•Puutu tilanteeseen, rauhoita tilanne!Pyri säilyttämään oma rauhallisuutesi.

•Pyydä toinen aikuinen paikalle tai lähetä joku oppilaista hakemaan tarvittaessa lisää aikuisia.

•Ilmoita rehtorille tai muulle kriisiryhmän jäsenelle.

•Rehtori tai joku muu kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden oppilaan huoltajiin ja heidät velvoitetaan hakemaan oppilas koulusta.

•Jos huoltaja ei pysty tätä tekemään ja oppilas edelleen vaarantaa oman/muiden turvallisuuden, kutsutaan paikalle poliisi. Opettaja EI tee päätöstä yksin.

•Mikäli oppilas joudutaan poistamaan koulusta, ei tarvitse odottaa, että huoltajat hakevat hänet. Ilmoitus huoltajille riittää.

•Tapauksesta täytetään väkivaltailmoitus. Ilmoitus annetaan rehtorille, joka toimittaa sen asianosaisille.

•Oppilashuoltoryhmä tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen.

•Hakeudu tarvittaessa työterveyshuoltoon.

TILANNETTA LÄHELLÄ OLEVA AIKUINEN:

•Huolehdi ensisijaisesti oppilaiden turvallisuudesta.

•Pyri rauhoittamaan tilanne kuuntelemalla ja myötäilemällä, älä provosoi, älä väitä vastaan.

•Yritä saada muita aikuisia paikalle.

•Tiedota asiasta rehtorille.

•Mikäli uhkaava henkilö rauhoittuu, yritä muiden aikuisten kanssa selvittää mistä oli kyse.

•Soita tarvittaessa paikalle poliisi.

•Käsittele uhkaava tilanne oppilaiden kanssa mahdollisimman pian.

•Hakeudu tarvittaessa työterveyshuoltoon.

•Jälkipuinti koko henkilökunnan kanssa.



KOULUKIUSAAMINEN

Kiusaamista ennakoidaan ja ennaltaehkäistään, tiedonsiirrolla alakouluilta, luokanvalvojien ja opojen haastatteluilla, tukioppilastoiminnalla sekä ryhmäyttämällä 7. luokkalaisia (esim. leirikoulupäivänä). Koulussa pidetään KiVa-tunteja, joilla vaikutetaan oppilaiden asenteisiin kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Jokainen kouluyhteisön jäsen seuraa ja valvoo oppilaita ja tiedottaa kiusaamisesta KiVa-tiimiläisille. Varsinaiset kiusaamistapaukset käsittelevät työparit, jotka muodostuvat KiVa-tiimiläisistä. Käsittelyssä puututaan kiusaamiseen ja tarjotaan apua ja tukea kiusatulle oppilaalle.

TOIMINTA KIUSAAMISTILANTEESSA

1.KIUSAAMISEPÄILYSTÄ TIEDON SAANUT AIKUINEN TÄYTTÄÄ SEULONTALOMAKKEEN•KiVa-tiimi arvioi, onko kysymyksessä kiusaamien ja ohjaa tapauksen joko luokanvalvojalle tai KiVa-tiimiläiselle

2.KESKUSTELU KIUSATUN KANSSA MAHDOLLISIMMAN PIAN

3.YKSILÖKESKUSTELUT KIUSAAMISEEN OSALLISTUNEIDEN KANSSA

4.YHTEISKESKUSTELU KIUSAAMISEEN OSALLISTUNEIDEN KANSSA

5.SEURANTAKESKUSTELU KIUSATUN OPPILAAN KANSSA

6.YHTEINEN SEURANTAKESKUSTELU KIUSAAMISEEN OSALLISTUNEIDEN OPPILAIDEN KANSSA

Kaikissa tapauksissa luokanvalvoja keskustelee muutaman luokkatoverin kanssa siitä, miten he voivat vaikuttaa tilanteeseen ja tukea kiusattua.

Oppilaiden huoltajia tiedotetaan (kiusaamistapausta käsitelleet tiimiläiset) kiusaamistapauksista sen jälkeen, kun koulussa on käyty ensimmäiset keskustelut oppilaiden kanssa. Kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden vanhemmat voidaan kutsua koululle seurantavaiheen jälkeen, mikäli kiusaamista ei ole saatu loppumaan.

PAHOINPITELY / TAPPELU

•Havaitsija tai asianomainen ottaa yhteyttä opettajaan, joka arvioi vammat ja ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan luokse (tai suoraan terveyskeskukseen).

•Arvioi kuljetustapaokävellenotaksilla puh. 0601 10001oambulanssilla puh. 112omielellään aina saattaja mukaan (aikuinen), esim. kouluavustaja

•Ilmoita tapahtuneesta rehtorille, joka kutsuu tarvittaessa kriisiryhmän kokoon ja ilmoittaa oppilaiden koteihin.



•Tapahtuneen jälkeen rehtori päättää jatkotoimenpiteistä sekä ohjaa oppilaat selvittelemään välit yhteistyössä perheiden kanssa.

•Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon.

•(AINA YHTEYS KOULUPOLIISIIN!!)

ONNETTOMUUS

•Tarvittava ensiapu annetaan jo onnettomuuspaikallaoverenvuotojen sitominenotajuton kylkiasentoonotarvittaessa elvytys

•Ilmoita tapahtuneesta koulun rehtorille, joka kutsuu kokoon koulun kriisiryhmän.

•Tapahtuneen jälkeen kriisiryhmä tarvittaessa järjestää mukana olleille ja onnettomuuden nähneille kokoontumisen, jossa kerrotaan kokemuksista ja tuntemuksista (”jälkikäsittely”).

•Rehtori (apulaisrehtori) ottaa yhteyden onnettomuudessa mukana olleiden koteihin ja tarvittaessa vielä terveyskeskukseen.

MASENTUNUT OPPILAS

MASENNUKSEN OIREET

• univaikeudet• syömisvaikeudet• voimattomuus• apatia – vetäytyminen• vihamielisyys• keskittymisvaikeudet• itseinho• itkuisuus• ”tuomiopäivän tunteet”

AUTTAMINEN

• Puhu nuoren kanssa• Esitä positiivisia vaihtoehtoja• Ehdota avun hakemista asiantuntijaltao koulupsykologio omalääkärio vanhemmat

PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ(lääkkeet, alkoholi, huumeet)



PÄIHTYNYT (TAI EPÄILTY) OPPILAS KOULUSSA

•Ilmoita asiasta välittömästi rehtorille.•Älä jätä päihtynyttä oppilasta yksin.•Vie oppilas terveydenhoitajan luo. Hän arvioi oppilaan tilan ja tarvittaessa hoitotoimenpiteet. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla, arvion tekee rehtori.•Ilmoita asiasta oppilaan huoltajalle.•Huoltaja velvoitetaan hakemaan oppilas pois koulusta.•Käsittele asia luokassa oppilaiden kanssa.•Oppilashuoltoryhmä tekee asiasta lastensuojeluilmoituksen.•Mikäli oppilas on käyttänyt huumausaineita, asia ilmoitetaan AINA poliisille.

EPÄILY ESIM. PITEMPIAIKAISESTA KÄYTÖSTÄ

•keskustelu oppilaan kanssa; rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori•yhteys huoltajaan•ilmoitus lastensuojeluviranomaisille

OPPILAALTA LÖYDETÄÄN PÄIHTEITÄ

•Jos oppilaalta löydetään päihteitä, ne takavarikoidaa.HUOM! Oppilaan reppua ei saa avata ilman lupaa.•Ilmoita asiasta rehtorille.•Rehtori ilmoittaa asiasta huoltajille.•Oppilashuoltoryhmä tekee lastensuojeluilmoituksen.•Huumausainetapaukset ilmoitetaan poliisille.•Oppilashuoltoryhmä selvittää oikeat toimenpiteet oppilaan auttamiseksi.

LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ

•oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu tiedon saatuaan tai vahvan epäilyn herätessä mahdollisimman pian

•tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon

•epäilty hyväksikäyttäjä ei saa tietää, että hyväksikäyttö on tullut ilmi

•ilmoitus poliisille (lakisääteinen)

PERHEVÄKIVALTA

•kuuntele oppilasta ja toimi turvallisena aikuisena

•ohjaa oppilas terveydenhoitajan tai koulukuraattorin puheille

•älä lupaa oppilaalle olla kertomatta kenellekään – asetat itsesi tilanteeseen, jossa joudut pettämään oppilaan luottamuksen



ITSEMURHA TAI SIITÄ PUHUMINEN

TILANNETTA LÄHELLÄ OLEVA AIKUINEN

•keskustele oppilaan itsensä kanssa

•älä jätä oppilasta yksin

•tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä

•kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele

•vie terveydenhoitajan, kuraattorin tai koulupsykologin luo

•mieti kuka ottaa yhteyden huoltajiin

•ilmoita asiasta rehtorille ja luokanvalvojalle sekä tarvittaessa muille opettajille

KUOLEMANTAPAUKSET

1.OPPILAAN KUOLEMA

•Perheen toivomukset otettava huomioon asiaa koululla käsiteltäessä.

•Oppilaille tiedotetaan vasta asian varmistamisen jälkeen. Rehtori (vararehtori) varmistaa asian.

•Rehtori (apulaisrehtori) ottaa yhteyden kotiin ellei yhteydenottoa kodin taholta ole jo tullut, ei heti, vaan mielummin vasta seuraavana päivänä.

•Mahdollisesti päivänavauksessa seurakunnan edustaja puhumassa asiasta; tällöin myös suruliputus.

•Koululla muistotilaisuus ja suruliputus: hiljainen hetki, surumusiikkia, seurakunnan edustaja puhumassa asiasta. (”surulaatikko” kansliassa)

•Ko. luokassa keskustellaan asiasta; tällöin mukana luokanvalvoja ja rehtori tai muita koulun kriisiryhmän jäseniä sekä ammattiapua terveyskeskuksen kriisipalvelusta (todellisen kuvan saaminen, syyllisyyden tuntojen vähentäminen, huhujen katkominen).

•Hautajaisiin osallistutaan, mikäli perhe ei sitä kiellä. Rehtori ja luokanvalvoja ja oppilaita, mahdollisesti koulun oppilaan esitys.

SEURANTA: koulun kriisiryhmä arvioi tarvitaanko jatkotoimenpiteitä.

2.OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA

•Perheen toivomukset otettava huomioon asiasta tiedotettaessa.



•Menettelytavoista sovitaan oppilaan kanssa.

•Tarjotaan mahdollisuutta puhua asiasta esim. psykologin, terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa.

•Tapaus voi olla syynä oppilaan muuttuneeseen käyttäytymiseen (keskittymisvaikeudet, väsymys, aggressiivisuus).

3.OPETTAJAN TAI MUUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA

•Rehtori (apulaisrehtori) tiedottaa asiasta omaisten toiveitten mukaan.

•Menettelytavat ovat osittain samat kuin oppilaan kuolemantapauksessa (päivänavaus, muistotilaisuus, lipunnosto, hautajaisiin osallistuminen).

SEURANTA: koulun kriisiryhmä arvioi tarvitaanko jatkotoimenpiteitä(esim. jos kuolemantapaus sattunut koululla).

LIIKENNEONNETTOMUUSKOULUN LÄHELLÄ(Huom! Koulu ja terveyskeskus vierekkäin!)

•Paikalle tulija tarkastaa loukkaantuneiden määrän ja mahdollisten vammojen laadun.

•Tee lisäapuilmoitus paikalle tulijoiden välityksellä välittömästi.

•Varmista, ettei tapahdu lisäonnettomuuksia.

•Tilaa ambulanssi tarvittaessa paikalle (puh. 112)

•Tarvittava ensiapu annetaan jo onnettomuuspaikalla.overenvuotojen sitominenotajuton kylkiasentoonotarvittaessa elvytys

•Ilmoita tapahtuneesta koulun rehtorille, joka kutsuu kokoon koulun kriisiryhmän.

•Rehtori (apulaisrehtori) ottaa yhteyden onnettomuudessa mukana olleiden koteihin ja tarvittaessa vielä terveyskeskukseen.

•Tapahtuneen jälkeen kriisiryhmä tarvittaessa järjestää mukana olleille ja onnettomuuden nähneille kokoontumisen, jossa kerrotaan kokemuksista ja tuntemuksista (”jälkikäsittely”) .

KESKUSTELU LUOKASSA

Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelua luokassa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja luokkaa. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään luokassa, neuvotellaan, kuka sen tekee.

Keskustelun kulku:



A. AloitusvaiheOhjaaja kertoo mitä tulee tapahtumaan, perustelee miksi, ja selvittää menettelytavan. Keskustellaan, koska tapahtumisen aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää.

B. SäännötEi puhuta ulkopuolisille, ei juoruilla toisten puhumisia, mutta omista asioistaan saa puhua. Jokainen kertoo, miten ja keneltä sai tiedon; ei muuta puhepakkoa. Taukoja ei pidetä. Kaikki ovat paikalla loppuun saakka.

C. FaktatOppilaat kertovat, miten, keneltä ja missä saivat tietonsa. Opettaja kertoo tosiasiat: tapahtumien kulku ja mahdolliset syyt Mukana voi olla asiantuntija: poliisi, paikalla ollut ensihoitaja tai joku muu.

D. Ajatusvaihe• Mikä oli ensimmäinen ajatus?• Mikä tuntui pahimmalta?• Ajatteliko joku muu samoin?• Mitkä ajatukset ovat jääneet mieleen?

E. Reaktiovaihe• Mitä tunsit (pelkoa, raivoa, sääliä)• Mitä teit, looginen aikajärjestys tapahtumien kulusta• Reagoiko joku muu samoin?• Autetaan löytämään samanlaisia tuntemuksia kuin muilla

F. Informaatio• Kerätään yhteen reaktioita• Opettaja kertoo odotettavissa olevia reagointitapoja• Opettaja antaa neuvoja

Opettaja voi neuvoa oppilasta:• puhumaan vanhempien kanssa tapahtuneesta• puhumaan ystävien kanssa• hankkimaan lisää tietoa tapahtuneesta• kirjoittamaan runoja, päiväkirjaa...• kuuntelemaan musiikkia• käymään tapahtumapaikalla / haudalla• tekemään jotain yhdessä, esim. surevan perheen hyväksi

G. Yhteenveto ja päätösKäydään läpi arjen järjestelyt, töihin palaaminenSuunnitellaan myöhempiä tapahtumia (esim. hautajaiset tai keskustelutilaisuus)Osallistuminen hautajaisiin edellyttää:• valmistelua ± lapsen tulee tietää, mikä odottaa• aikuinen saattaja, omainen koko ajan mukana• jälkipuintiin mahdollisuus; keskustelu hautajaisista



1.1.8 Opetuksen painopistealueet

Painopistealueet:

- Lyseonmäen koulu on LUMA-koulu, eli koulussa annetaan luonnontieteellis-



matemaattisiin aineisiin ja tietotekniikkaan painottunutta opetusta. Koulussa on kerrallaan yksi tai useampia LUMA-luokkia, joille oppilaat valitaan pääsykokeen perusteella. Luokalla on mahdollisuus edetä LUMA-aineissa muita luokkia nopeammassa tahdissa. LUMA-luokalla opiskelu aiheuttaa rajoituksia oppilaan valinnaisainevalintoihin. Tuntijako on sama kuin muilla luokilla. Pääsykokeen jälkeen valituksi tulleen oppilaan ilmoittautuminen LUMA-luokalle on sitova.- Kieliluokat: Koulussa toimii kieliluokkia, joiden oppilaat ovat sitoutuneet 8.-9.-luokilla valitsemaan tietyn määrän kieliä valinnaisaineiksi. Kieliluokkaan hakeudutaan pääsykokeen perusteella. Tuntijako on sama kuin muilla luokilla.

Lisäksi koululla on vuosittain 2-3 muuta painopistealuetta, joiden kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

1.1.9 Tuntijako

Peruskoulussa noudatetaan valtioneuvoston asetusta peruskoulun tuntijaosta ( A 1435/20.12.2001). Erityisopetus noudattaa tuntijakoa soveltuvin osin.

Heinolan kaupungin peruskoulujen tuntijako.Tiedosto [perusopetuksen_tuntijako.xls]

Perusopetuksen tuntijako on yhteinen kaikille kouluille.

Tuntijako poikkeaa valtakunnallisesta tuntijaosta siten, että painopiste on perustaitojen (äidinkieli ja matematiikka) opettamisessa. Lisäpainotusta on suunnattu myös kielten, ympäristö- ja luonnontiedon, biologia/maantiedon, taitoja taideaineiden sekä tietotekniikan tunteihin.

1.1.10 Kieliohjelma

Tällä hetkellä kaupungin koululaitoksen kieliohjelma on seuraava:

A1-kieli: Peruskoulun ensimmäisenä, kaikille oppilaille yhteisenä kielenä, alkaa englannin kieli toiselta luokalta. Poikkeuksena Tommolan koulun vieraskielinen opetus.

A2-kieli: Peruskoulun 4. luokalta alkaa oppilaille vapaaehtoisena saksan kieli. Opetusryhmä muodostetaan, jos siihen on ilmoittautunut 12 oppilasta.(Ryhmäkoot tullaan tarkistamaan suhteessa keskustan kouluihin ja maaseutukouluihin, joissa on vähemmän oppilaita ja kyytiongelmia).

B1-kieli: Peruskoulun 7. luokalta alkaa kaikille oppilaille yhteinen ruotsin kieli.

B2-kieli: Peruskoulun 8. luokalla alkaa oppilaille valinnainen, 3. vieras kieli. Se voi olla joko ranska, saksa tai venäjä.

B3-kieli: Lukion 1. tai 2. lukuvuotena alkaa oppilaille valinnaisena 4. valinnainen kieli. Se voi olla ranska, saksa tai venäjä.

Edellä mainittujen lisäksi vieraan kielen opetusta voidaan järjestää kerhomuotoisena



kaikilla luokka-asteilla riippuen siitä, onko kerhotunteihin käytettävänä resurssia.

Lyseonmäen koulun kielitarjonta noudattaa Heinolan kaupungin kieliohjelmaa seuraavin muutoksin:

A2-kielen opetusta ei ole Heinolassa enää tarjolla. B2-kieleksi voi valita yllä mainittujen lisäksi myös espanjan.

1.1.11 Valinnaisaineiden opetus

Luokilla 7.-9. tarjotaan valinnaisopintoina tuntijaossa ja kieliohjelmassa mainittujen valinnaisaineiden lisäksi koulun omassa opetussuunnitelmassa päätettyjä valinnaisia aineita ja aiheita.

Lyseonmäen koulussa valinnaisaineiden määrä on perusopetuksen tuntijaon mukaisesti 13h. 8.luokalla opetetaan 7 h ja 9.luokalla 6 h valinnaisaineita.

8. ja 9. luokilla opetus jakaantuu seuraavasti:8. luokalla oppilas opiskelee kahta pitkää, kahden viikkotunnin mittaista A-valinnaisainetta, jotka jatkuvat 9. luokalla. Näiden lisäksi oppilas valitsee 8.luokalla kolme ja 9.luokalla kaksi lyhyttä B-valinnaisainetta, joiden kesto on 1h/vko (käytännössä 2h/vko puolen vuoden ajan). 9. luokalla oppilas valitsee uudet B-valinnaisaineet. Valinnat oppilas suorittaa edellisen lukuvuoden keväällä seuraavaa lukuvuotta varten.

LUMA- ja kieliluokilla opiskelevilla on muita oppilaita rajoitetumpi mahdollisuus valita valinnaisaineita.

Lyseonmäen koulussa tarjottavien valinnaisaineiden tavoitteet ja sisällöt esitellään opetussuunnitelmassa kaikille yhteisten aineiden jälkeen.

1.2 JOHTAJUUS

Koko koulun toimintaa ja eri oppiaineita koskevat tavoitteet on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. Suunnitelman tekoon on osallistunut koko opettajakunta.

Rehtori tekee yksin työjärjestykset ja opetusryhmät, mutta hän kuuntelee opettajien toivomuksia ja toteuttaa niitä sikäli kuin se on mahdollista.

Koulussa toimii kaksi apulaisrehtoria.

Apulais-/vararehtori tekee erilaiset valvontalistat sekä ruokailuvuorot. Hän huolehtii myös oppikirja- ja oppimateriaalitilauksista, sekä vastaa kasvatuskeskustelujen ja jälki-istuntorangaistusten järjestämisestä ja seuraa niiden toteutumista. Lisäksi hän hoitaa rehtorin poissa ollessa opettajien sairaslomien aikaiset tuntijärjestelyt.

Toinen apulaisrehtori koordinoi oppilashuoltotyötä. Hän huolehtii erilaisista oppilashuoltoryhmän käytännöistä, mm. tukipalveluihin liittyvästä tiedottamisesta, ja seuraa kiinteästi yksittäisten oppilaiden saaman tuen toteutumista ja sen tasapuolista



jakautumista. Hän myös laatii koulunkäyntiavustajien sekä laaja-alaisten erityisopettajien lukujärjestykset.

Koulussa toimii viisi tiimiä, joiden puitteissa kehitetään koulun toimintaa. Jokainen opettaja kuuluu johonkin tiimiin. Tiimien vetäjät muodostavat yhdessä rehtorin kanssa koulun johtoryhmän. Tiimit kokoontuvat joka kolmas viikko, johtoryhmä viikoittain.

Tiimeissä työstetyt asiat käsitellään johtoryhmässä ja sen jälkeen yhteisesti opettajakunnan kanssa.

Rehtori käy vuosittain kehityskeskustelun jokaisen opettajan ja koulunkäyntiavustajan sekä koulusihteerin kanssa. Henkilökunta voi tuoda esille näkemyksiään ja ehdotuksiaan paitsi kehityskeskusteluissa myös opettajainkokouksissa ja välituntipalavereissa tai suoraan rehtorille.

Oppilaitoksen johtajuutta arvioidaan säännöllisesti. Rehtori kannustaa myös välittömän, suoran palautteen antamiseen. Johtoryhmän jäsenet saavat palautetta edustamaltaan tiimiltä. Myös oppilaat saavat esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan oppilaskunnan hallituksen kautta tai suoraan rehtorille.

1.3 PITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI

1.3.1 Elävä opetussuunnitelma

Tämän opetussuunnitelmaversion lähtökohtana on, että se on jatkuvasti muuttuva ja elävä työväline.Varsinkin osa yksi on vuosittain koulujen tarkasteltavana ja se on oleellinen osa jokavuotista opetussuunnitelmaan perustuvaa työsuunnitelmaa.Koulu valitsee opetussuunnitelmastaan joka vuosi 2-3 kehittämiskohdetta ja tekee siitä suunnitelman, jonka toteutumista tutkitaan keväällä.

1.3.2 Suunnittelu ja itsearviointi

Pitkäntähtäimen toiminnan suunnittelua arvioidaan vuosittain. Se käsittää koulun toimintasuunnitelman ja muut vuosittaiset suunnitelmat kuten henkilöstön koulutus- ja Tyhy-suunnitelman. Näiden toteutumista seuraavat ja arvioivat rehtori, johtoryhmä ja opettajat aineryhmittäin.

1.4 YHTEISTYÖ



1.4.1 Yhteistyö koulupolun nivelkohdissa

Lyseonmäen koulu pyrkii tekemään kiinteää yhteistyötä alaluokkien koulujen kanssa, jotta oppilaiden siirtyminen seitsemännelle luokalle tapahtuisi ongelmitta. Oppilaanohjaajat ja tarvittaessa myös rehtori käyvät kertomassa kuudensien luokkien oppilaille koulun toiminnasta huhtikuussa. Tulevat seitsemäsluokkalaiset ja heidän vanhempansa käyvät koululla toukokuussa, jolloin järjestetään vanhempainilta ja oppilaille tutustumispäivä. Tällöin vanhemmille koulun toiminnasta kertovat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja koulukuraattori.

Erityisopettaja ja koulukuraattori käyvät keskusteluja kuudensien luokkien opettajien kanssa, jotta saataisiin kartoitettua mahdollinen tuen tarve jokaisen oppilaan kohdalla myös uudessa koulussa. Tietojen siirrossa kunnioitetaan vanhempien toivomuksia ja otetaan huomioon salassapitovelvollisuus.

Syyskuussa oppilashuoltoryhmä käsittelee kaikki seitsemännet luokat. Näissä kokouksissa on mukana luokanvalvoja, joka tiedottaa luokkaa koskevat asiat aineenopettajille.

Seitsemännen luokan alkaessa oppilaita pyritään neuvomaan ja opastamaan mahdollisimman tarkkaan, jotta jokainen tuntisi olonsa turvalliseksi. Yhteiset säännöt selvitetään uusille oppilaille johdonmukaisesti. Heillä on tukena myös tukioppilaita (2-3/luokka), jotka ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton koulutuksen saaneita yhdeksänsien luokkien oppilaita.

Oppilaiden siirtyminen yhdeksänneltä luokalta jatko-opintoihin pyritään saamaan joustavaksi. Opinto-ohjaajat toimivat kiinteässä yhteistyössä toisen asteen koulujen kanssa. Erityisoppilaiden kohdalla tiedonkulku hoidetaan salassapitovelvollisuus huomioon ottaen.

1.4.2 Opettajien välinen yhteistyö

Tiimityö edesauttaa eri aineiden opettajien säännöllistä yhteistyötä.Opettajat tekevät yhteistyötä aineryhmittäin joka päivä.Saman luokkatason luokanvalvojilla on yhteistyötä keskenään, esim. koulun juhlien järjestelyissä ja toteuttamisessa.Opettajien välistä yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.

1.4.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Syksyisin ensimmäisenä koulupäivänä toimitetaan koteihin koulutiedote, josta käyvät ilmi yhteystiedot ja muut oppilaan koulunkäynnin kannalta olennaiset asiat.

Vanhempaintapaamisia järjestetään seuraavasti:7.luokat: lokakuussa opettajien esittäytyminen ja tammikuussa valinnaisaineiden esittely



8.luokat: henkilökohtainen tapaaminen luokanvalvojan kanssa, ns. vanhempainvartti9.luokat: tammikuussa uravalintaan ja jatko-opintoihin liittyvät asiatLuokkakohtaisia vanhempaintilaisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia vanhempien kanssa järjestetään tarpeen mukaan.

Syyslukukauden ja kevätlukukauden puolivälissä huoltajille lähetetään sanallinen tiedote, jossa kerrotaan oppilaan tuntiaktiivisuudesta, huolellisuudesta ja käyttäytymisestä. Tärkeänä osana tiedotetta on oppilaan itsearviointi.

Keskeinen yhteydenpitoväline on Wilma, jonka kautta huoltajat näkevät esimerkiksi oppilaan lukujärjestyksen, poissaolot, koepäivät sekä koulun tiedotteita. Huoltaja voi Wilman avulla selvittää oppilaan poissaolot.Wilman lisäksi tiedotusta hoidetaan koulun kotisivujen avulla (www.lyseonmaenkoulu.fi) sekä tarvittaessa paperisina tiedotteina.

Koulun toimintaan liittyvistä asioista, esim. poikkeuspäivistä, tiedotetaan huoltajille tarpeen mukaan.

Koulu pitää tärkeänä kiinteää yhteistyötä vanhempien kanssa. Opettajat ottavat tarpeen tullen viivyttelemättä yhteyttä huoltajiin. Yhteydenotto voi tapahtua myös luokanvalvojan, oppilaanohjaajan, erityisopettajan tai rehtorin kautta. Vanhempia kannustetaan toimimaan aktiivisesti yhteistyössä opettajien kanssa ja ottamaan tarvittaessa rohkeasti yhteyttä kouluun. Wilma mahdollistaa kiinteän ja nopean yhteydenpidon huoltajien ja koulun välillä.

Koulussa toimii vanhempainryhmä, joka kokoontuu n. kuusi kertaa vuodessa. Vanhempainryhmässä keskustellaan ajankohtaisista kouluun liittyvistä ja nuoria laajemminkin koskettavista asioista. Vanhempainryhmän jäsenten kautta muutkin vanhemmat voivat tuoda toiveitaan ja ehdotuksiaan koulun tietoon.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä kuvataan ja arvioidaan säännöllisesti koulun itsearvioinnin yhteydessä. Koulu voi pyytää palautetta toiminnastaan sekä huoltajilta että oppilailta. Palaute käsitellään aina luottamuksellisesti ja se otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

1.5 TOIMINNAN ITSEARVIOINNIN AIKATAULU

Toimintaa arvioidaan vuosittain joko kaikille kouluille yhteisesti järjestettävällä tai koulukohtaisella arvioinnilla. Arviointi voidaan kohdistaa toiminnan eri osa-alueisiin.

OSA 2 ARVIOINTI

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Molemmilla arvioinneilla on erilaiset tehtävät.



Heinolan kaupungin oppilasarvioinnin vähimmäisvaatimukset

1-2

• Sanallinen arviointi• Äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa oppiaineiden arviointi on

purettava pienempiin osiin• Äidinkielen osalta jako kirjoittamiseen ja lukemiseen ei riitä• Käyttäytymisen arviointi numerona (arviointikriteerit kohdassa 2.1)

3-4

• Sanallinen arviointi kaikista opetettavista aineista alla olevan asteikon mukaan• Käyttäytymisen arviointi numerona (arviointikriteerit kohdassa 2.1)

5-9

• Yhteiset aineet oppilaanohjausta lukuunottamatta arvioidaan numeroin• Äidinkieli ja kirjallisuus arvostellaan yhdellä numerolla• Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden

vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin• Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti• Käyttäytymisen arviointi numerona (arviointikriteerit kohdassa 2.1)

Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisesti voidaan arvioida myös oppilaan oppimisprosessia. Myös sanallisesta arvioinnista tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.

Muuta arvioinnista

Koulujen omissa opetussuunnitelmissa voidaan tarkentaa koulukohtaista arviointia.Sanallisen arvioinnin on noudatettava asteikkoa:

• Kiitettävä• Hyvä• Tyydyttävä• Välttävä• Hylätty



2.1 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja, kasvatukselle asetetut tavoitteet ja järjestyssäännöt. (liite 1)

Käyttäytymisen arvioinnin pohjana käytetään seuraavia kriteerejä:

• Oppilaalle ei voi antaa 6 tai huonompaa numeroa ilman, että kotiin on oltu yhteydessä

ERINOMAINEN 10• Kiitettävän käyttäytymisen lisäksi oppilas osoittaa erityistä kykyä toimia työyhteisön

yhteishengen ja ilmapiirin kohentajana. Oppilas ottaa esimerkillisesti huomioon toiset ja ympäristön.

KIITETTÄVÄ 9• Oppilas on kohtelias ja myönteisesti asennoitunut sekä ystävällinen ja auttavainen.

Oppilas ei myöhästele ja tekee tehtävänsä vastuuntuntoisesti ja oma-aloitteisesti. Hänellä ei ole laiminlyöntejä tai rikkomuksia. Oppilas ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön.

HYVÄ 8• Oppilas käyttäytyy enimmäkseen moitteettomaksi, mutta vaatii joskus huomauttamista.

Suullinen ojennus tehoaa. Oppilas myöhästelee jonkin verran ja tehtävät ovat joskus tekemättä. Oppilaan asenne kouluun on kuitenkin enimmäkseen myönteinen. Oppilas ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön.

TYYDYTTÄVÄ 7• Oppilaalla on ajoittain vastahankainen ja torjuva asenne kouluun ja työyhteisöön. Hän

myöhästelee, laiminlyö tehtäviään eivätkä opiskeluvälineetkään aina ole mukana. Oppilas ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti.

KOHTALAINEN 6• Oppilaan käyttäytymisessä on usein huomauttamista ja häntä on jouduttu toistuvasti

rankaisemaan. Hänen asenteensa on kielteinen ja välinpitämätön. Oppilas ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin.

VÄLTTÄVÄ 5• Oppilaan käyttäytyminen on huonoa ja jatkuvasti häiritsevää. Hänellä on lukuisia

rangaistuksia, luvattomia poissaoloja ja kotitehtävien laiminlyöntejä. Oppilas ei ota huomioon toisia eikä ympäristöä.

HYLÄTTY 4• Oppilas on syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin. Hänen käyttäytymisessään on erittäin

vakavia häiriöitä.

Erinomainen käyttäytyjä on sosiaalisesti taitava ja sitoutunut koulun sääntöihin. Hän vaikuttaa rakentavasti ja myönteisesti päivittäisen koulunkäynnin sujuvuuteen.



Arvosanaa annettaessa huomioidaan erityisesti seuraavia asioita: kohteliaisuus, rehellisyys, toisen huomioonottaminen, vastuullisuus ja oma-aloitteisuus. Oppilaan kokonaispersoonallisuus otetaan huomioon.

Epäsuotava ja haittaava toiminta (esim. kiusaaminen, lintsaus, tupakointi, tunnin häirintä, valehtelu, kiroilu ja passiivisuus) vähentää arvosanaa asteittain.

2.2 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

Arvioinnin tehtävä

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä antaa huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Arvioinnin periaatteet

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Opetussuunnitelmassa määritellään yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, käytetään numeroarvostelua lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta käy ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.

Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä



niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

Arvioinnilla on kaksi erilaista tehtävää: 1) arviointi opintojen aikana ja 2) päättöarviointi. Arviointi opintojen aikana perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamisprosessiin sekä sen tuloksiin. Arvioinnin kohteena ovat opinnoissa edistymisen lisäksi oppilaan käyttäytyminen ja työskentely. Lähestyttäessä peruskoulun päättövaihetta oppilaan tavoitteet eri oppiaineissa suhteutetaan päättöarvioinnin numeroasteikolle, koska päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja siinä oppilaita on kohdeltava tasavertaisesti. Jo 8.vuosiluokalla arvoinnissa huomioidaan näitä periaatteita. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

7.-9.-luokilla yhteisistä oppiaineista opinto-ohjausta lukuun ottamatta annetaan numeroarvostelu (4-10). Ainoastaan erityistapauksissa oppilas voi saada sanallisen arvostelun 7. ja 8. luokilla.

Niistä valinnaisaineista, joita oppilas on opiskellut vähintään kaksi vuosiviikkotuntia, annetaan numeroarvostelu. Yhden vuosiviikkotunnin mittaisista valinnaisaineista annetaan sanallinen arvio.

Numeroarvostelu perustuu monipuoliseen näyttöön ja sitä annettaessa otetaan huomioon myös oppilaan työskentely. Työskentelyn arviointi on siis osa oppiaineen arviointia. Siinä kiinnitetään huomiota siihen, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa.

Sanallinen tiedote oppilaan opinnoissa edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä toimitetaan oppilaan huoltajalle vähintään kerran vuodessa.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Perusopetusasetuksen 11 §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta.

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.

Erityistapauksissa oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos hän lukuvuoden aikana tai sen päätyttyä yritettyään korottaa hylättyjä suorituksia ei siinä onnistu ja jos rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä arvioivat, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuoden opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia.

Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Oppilaan vuosiluokalle jättämisestä voidaan tehdä myös ehdollinen päätös, jossa



mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Oppilaan on osoitettava erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot.

Hylätyt suoritukset voi suorittaa erillisellä kuulustelulla tammikuussa, toukokuussa ja kesäkuussa. Lukuvuoden aikana oppilas voi osallistua kuulusteluun vain kerran. Kesäkuussa oppilas voi suorittaa lukuvuositodistuksen hylätyn oppiaineen.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11 §:n 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan 7.-9.luokilla erillisinä.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa onpäätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai



useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaankasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

Maahanmuuttajan arviointi

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin.Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.

2.3 OPPILAAN ITSEARVIOINTI

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle



asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Hänelle annetaan säännöllisesti palautetta työskentelystään sekä ohjataan ja kannustetaan arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

Vähintään kaksi kertaa vuodessa oppilas arvioi omaa koulutyöskentelyään ja käyttäytymistään yleisemmällä tasolla. Lisäksi itsearvointia toteutetaan eri oppiaineiden puitteissa. Aineen luonne määrää sen, miten ja kuinka usein arviointia tapahtuu.

2.4 TODISTUKSET

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat:1. Tiedosto [lukuvuositodistus_kevat.rtf]2. Tiedosto [valitodistus_joulu.rtf]3. Tiedosto [erotodistus.rtf]

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, koulutuksen, koulutuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana.

Äidinkieli ja kirjallisuus - oppiaineessa arvioidaan ne oppimäärät, jotka kuuluvat oppilaan opinto-ohjelmaan. Oppilaalla voi olla korkeintaan kaksi arvosanaa äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineesta. Jos oppilas on opiskellut maahanmuuttajien äidinkieli - oppimäärän mukaisesti, todistukseen merkitään, mitä kieltä hän on opiskellut.

Oppilas, joka on saanut oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, saa arvioinnin myös uskonnosta, mikäli opetus on perustunut hyväksyttyyn



opetussuunnitelmaan.

Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa tulee mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja- kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

9.-luokkalaisille annetaan jouluna välitodistus, jossa arviointi on suoritettu päättöarvioinnin kriteerein. Tämä johtuu siitä, että osa oppilaista pyrkii keväällä jatko-opintoihin, joiden pääsykokeeseen kutsutaan kyseisen todistuksen perusteella.

Muut todistukset

Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat

1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta käy ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

2.5 PÄÄTTÖARVIOINTI

Päättötodistus: Tiedosto [paattotodistus.rtf]

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin



todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä-erinomainen) ja numeroin (5-10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet,uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina.

Päättötodistukseen tulee numeroarvostelu 7.-9.-luokkien aikana opiskelluista yhteisistä oppiaineista (kuvataide, musiikki, kotitalous ja käsityö 7.luokalta, historia 8.luokalta) ja valinnaisaineista, joita oppilas on opiskellut vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Yhden viikkotunnin mittaiset valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti.Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.

Päättötodistuksen mukana annetaan liite, Tiedosto [paattotodistus_liite.rtf] jossa on sanallinen arviointi muista yhden viikkotunnin mittaista valinnaisaineista, paitsi yhteisten oppiaineiden tukikursseista, joista annetaan suoritusmerkintä. Liitteestä ilmenee oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteestä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla



sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja - kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain,päättöarviointi on sanallinen.

OSA 3 AIHEKOKONAISUUDET

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä.

Aihekokonaisuudet ovat kasvatus ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, jotka näkyvät koulun toimintakulttuurissa.

Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen soveltuvalla tavalla.

Heinolan kaupungin paikallisia erityispiirteitä voidaan opettaa myös erillisinä aihepiireinä eri oppiaineisiin sisällytettyinä.

3.1 IHMISENÄ KASVAMINEN

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaaainutkertaisuuttaan• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteidentunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisiayhteistoimintatapoja.



Lyseonmäen koulussa tätä aihekokonaisuutta käsitellään eri oppiaineissa ja yhteisissä tilaisuuksissa seuraavasti:

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- kaunokirjalliset tekstit; eläytymällä teksteihin ja niitä tarkastelemalla oppii esim. suvaitsevaisuutta ja vastuullisuutta.- elokuvien ja teatteriesitysten analysointi- keskustelut- kirjoitelmat

KIELET- eri maiden nuorten elämään tutustumista

MATEMATIIKKA, FYSIIKKA, KEMIA- kemian ja fysiikan ryhmätyöt; suvaitsevaisuus, vastuu ja velvollisuus- looginen ajattelu

BIOLOGIA JA MAANTIETO- ihmisen fyysinen kasvaminen

USKONTO- kristinuskon käsitys ihmisen arvosta ja ainutlaatuisuudesta- oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon eettiset kysymykset- eri tavoin ajattelevien ja uskovien suvaitseminen

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- yksilön velvollisuudet ja vastuu yhteiskunnasta- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

OPPILAANOHJAUS- oppimisvalmiuksien kehittäminen- itsetuntemus, persoonallisuus- jatko-opinnot ja ammatinvalinta

TERVEYSTIETO- murrosikä- elämänilo- reilua rinnakkaiseloa

LIIKUNTA- sääntöjen noudattaminen joukkuepeleissä ja liikuntaleikeissä- oman fyysisen kunnon seuraaminen

TIETOTEKNIIKKA- Muiden auttaminen- Ryhmätyössä toimiminen- Työn saattaminen valmiiksi laadukkaasti

KUVATAIDE- tutustuminen taiteeseen oman ja muiden kulttuurien kuvia katselemalla- omien tunteiden ilmaiseminen taiteen avulla



KÄSITYÖ- oman tuotoksen arvostaminen

KOTITALOUS- yhteistyövalmiudet- neuvottelutaidon kehittäminen- erilaisuuden hyväksyminen

KAUPALLISET AINEET- oikeudet ja velvollisuudet kuluttajana- eettinen kuluttaja; eläinkokeet tuotekehittelyssä ja lapsityövoiman käyttö

Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt ovat koulun arkea jokaisella oppitunnilla ja kaikessa koulun toiminnassa. Päivittäisissä päivänavauksissa käsitellään mm. toisten huomioon ottamista, murrosiän aikana tapahtuvia muutoksia, terveitä elämäntapoja, opiskelutaitoja ja erilaisia eettisiä kysymyksiä.

Ruokailussa kiinnitetään huomiota hyviin ruokatapoihin, ruoan arvostamiseen ja terveelliseen ruokavalioon.

Yhteisiä teemapäiviä ja koulun juhlia valmistellessa oppilaatkin kantavat vastuuta. Teemapäivät ja juhlat tuovat esteettisiä elämyksiä ja muistuttavat hyvien tapojen ja toisten huomioonottamisen tärkeydestä.

Kaikissa oppiaineissa tehdään ryhmätöitä ja opetellaan työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Kaikkissa oppiaineissa käydään eettisiä keskusteluja oppilaiden kanssa. Useimmissa oppiaineissa eriytetään opetusta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus työskennellä omien kykyjensä mukaan.

3.2 KULTTUURI-IDENTITEETTIJA KANSAINVÄLISYYS

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään janäkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään omansukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT

• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja



eurooppalaisuus• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa• tapakulttuurien merkitys.


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- Suomen kielen ominaispiirteet, maailman kielikunnat- Suomen murteet- suomalaisen kirjallisuuden keskeiset teokset- tutustuminen muiden kulttuurien kirjallisuuteen

VIERAAT KIELET- kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat kielten opetuksessa keskeisiä sisältöjä kaikissa kursseissa

MATEMATIIKKA, KEMIA, FYSIIKKA- suomalaisten tekemät kansainväliset saavutukset:esim. AIV, Otaniemen kylmyysennätykset- tervan valmistus- urheilusuoritusten vertailu liikennekasvatuslaskuissa- SI-järjestelmä

MAANTIEDE- Maailma; erilaiset kulttuurit ja kansat- Eurooppa- Suomi

EV.LUT.USKONTO- oppilaan oman luterilaisen identiteetin rakentaminen ja vahvistaminen- muiden uskontojen tuntemus- kristillisen kirkon historia ja kulttuurinen vaikutus maailmassa- suomalaisen yhteiskunnan uskonnollinen ja katsomuksellinen moni-ilmeisyys- muiden kristittyjen kohtaaminen ekumenian hengessä- monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- Suomi ja muu maailma- YK ja EU- ihmisoikeudet

OPINTO-OHJAUS- hyvät tavat

LIIKUNTA- kansallisten ja pohjoismaisten lajien harjoittaminen esim. pesäpallo, luistelu, käsipallo- kansainvälisiin lajeihin tutustuminen esim. rugby/salamapallo, Han Moo Do



TIETOTEKNIIKKA- mobiilitekniikan ja tietoliikennetekniikan kehitys- Suomi mukana kansainvälisissä huippusaavutuksissa- oman kansainvälisen identiteetin luominen

KUVATAIDE- tutustuminen Heinolan historiallisiin rakennuksiin; suomalainen rakennusperintö- tutustuminen kansanperinteeseen ja suomalaiseen muotoiluun; astiat, huonekalut; suomalainen muotoilu- tutustuminen taidehistoriaan ja tyylisuuntiin

TEKNINEN TYÖ- perinnevälineiden valmistaminen; puukko, leikkuulaudat, juustomuotit

KOTITALOUS- suomalainen ruokakulttuuri ennen ja nyt- kalenterivuoden juhlat- kansainvälinen ruokakulttuuri

KAUPALLISET AINEET- kulttuurien tuntemus kansainvälisessä kaupassa

TERVEYSTIETO- kulttuurierojen tutkiminen tietyissä terveystiedon aiheissa, esimerkiksi alkoholi, seksuaalisuus, jne.

Koulun erilaiset tilaisuudet ja vierailut vahvistavat oppilaiden kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Kansainvälisyys avautuu vain oman kansallisen identiteetin tuntemisen kautta.

3.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.




• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta eri viestintävälineet ja viestintäympäristön muuttuminen• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhdetodellisuuteen• yhteistyö median kanssa• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- viestintätaitojen harjoittelu on keskeinen osa äidinkielen opiskelua kaikilla vuosiluokilla.

7.luokka: suulliset selostukset ja sanomalehden juttutyypit etenkin uutiset8.luokka: mielipidetekstit, väittelyt9.luokka: aineistopohjaiset kirjoitelmat, lehtijuttujen pohjalta suulliset alustukset ja kokoukset

- vuosittain sanomalehtiviikko, aikakauslehtiviikko, viestinnän ja ilmaisutaidon valinnaiskurssit

VIERAAT KIELET- erilaisia kielenkäytön tilanteita eri muodoissa; oma tuottaminen, kuunteluharjoitukset, viestin vastaanottaminen ja lähettäminen

MATEMATIIKKA, KEMIA, FYSIIKKA- fysiikan ja kemian esitelmät: kirjoitus, esittäminen, kuuntelu- matemaattisten tehtävien selostaminen taululla- tiedon haku ja sen muokkaaminen- lähdekritiikki

MAANTIETO JA BIOLOGIA- median käyttö itsenäisissä töissä- ajankohtaisten asoiden käsittely oppitunneilla- suulliset esitykset

EV.LUT.USKONTO- uskontoa koskevan uutisoinnin aktiivinen seuraaminen ja käsitteleminen, taustojen ymmärtäminen ja selvittäminen mahdollisuuksien mukaan- tiedonvälityksen, internetin ja kaupallisen median eettisten kysymysten käsitteleminen

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- median rooli yhteiskunnassa- media ajankohtaisen tiedon lähteenä- sananvapauden kehittyminen yhteiskunnassa

OPPILAANOHJAUS- ammattiesitelmät



- työelämässä toimiminen

TIETOTEKNIIKKA- verkkoluku- ja kirjoitustaito- kriittinen asennoituminen internettiin tietolähteenä, tiedonhankintataidot, tekijänoikeudet, harkittujen tietojen antaminen itsestään

LIIKUNTA- liikuntaleikit, pari- ja ryhmätehtävät ja liikeimprovisaatiot

KUVATAIDE- elokuva-analyysi- kuva-analyysi; mainoskuvat, uutiskuvat, taidekuvat, perhealbumien kuvat- julisteet- museot ja galleriat internetissä

KOTITALOUS, TEKSTIILI- JA TEKNINEN TYÖ- erilaiset kodit ja perheet- kriittinen suhtautuminen mainontaan

KAUPALLISET AINEET- talouselämää koskevien tietojen hankinta- markkinointiviestintä; mainonta, suhdetoiminta, menekin edistäminen, myyntityö

TERVEYSTIETO- medialukutaito terveystiedon osa-alueissa eri medioissa

3.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjenmerkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekäarvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia

• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksenyksilölle ja yhteiskunnalle.




• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjentoiminnasta sekä työnjaosta• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä omantoiminnan vaikuttavuuden arviointi• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.


EV.LUT.USKONTO- oman katsomuksen tunnistaminen ja rakentaminen sekä toisten katsomusten tunteminen ja arvostaminen- perustellun ja kriittisen mielipiteen muodostaminen, sen esittäminen ja siitä keskustelu toisten mielipiteitä kunnioittaen- ihmisoikeudet ja niiden soveltaminen käytännön arkielämään- luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt yhteiskunnallisina vaikuttajina

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- "Yritys hyvä" - kirjoituskilpailu vuosittain- keskustelut, haastattelut, väittelyt- asiateksti; työharjoitteluraportit

KIELET- työelämään tutustuminen eri ammattien kautta oppimateriaalien avulla- eri ammattien esittelyt- työnhaku tilanteita- työpaikkahakemuksen laatiminen ja curriculum vitae- ammattinimikkeet- koulutus- omatoimisuuteen kannustava materiaali

MATEMATIIKKA, KEMIA, FYSIIKKA- prosenttilaskut- yritysvierailut- verotus

BIOLOGIA, MAANTIETO- omien mielipiteiden perustelu- kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa maankäyttöön

LUONNONVARA-ALA- yhteistyö paikallisten yrittäjien ja yritysten kanssa

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- perustiedot osallistuvasta kansalaisuudesta ja yrittäjyydestä- demokratian toimintatapoja



OPPILAANOHJAUS- työelämään tutustuminen- keittiöpäivä- elinkeinorakenne- yrittäjyys- koulutusjärjestelmä kaikilla asteilla- teollisuuspäivä- yhteistyöprojektit paikallisten yrittäjien kanssa

TIETOTEKNIIKKA- työelämässä käytettävät ohjelmat- kotisivujen tekeminen- yritysten kotisivujen tekeminen päättötyönä

LIIKUNTA- yhteistyö eri urheiluseurojen kanssa (ammunta, keilailu)

KUVATAIDE- logon suunnittelu- pohditaan logon visuaalista merkitystä

TEKNINEN TYÖ- yrityksiin tutustuminen- kuluttajavalistus ja valitusmenettely

KOTITALOUS- oman hyvinvoinnin edistäminen- kuluttajatieto- valitusmenettely- yritysvierailut

KAUPALLISET AINEET- yrityksen perustaminen- yritysvierailut

TERVEYSTIETO- keskustelut työtapana

YLEENSÄ KOULUN TOIMINNASSA- leirikoulut- päättöateria WPK-talolla- oppilaskunnan, tukioppilaiden, luottamusoppilaiden toiminta- koulun järjestämät poikkeuspäivät, juhlat, vanhempainillat- hyvät tavat jokapäiväisessä elämässä

3.5 KESTÄVÄ KEHITYS

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia,



kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulu opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinninedellytykset ja niiden välisen yhteyden• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia,selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaankestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.


• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- kaunokirjalliset tekstit- kirjoitelmat- keskustelut

VIERAAT KIELET- ympäristönsuojelu- ekologinen elämäntapa- ympäristöarvot

MATEMATIIKKA, FYSIIKKA, KEMIA- verotuslaskut- energian valmistustavat (luonnon kuormittaminen)- sähkön käyttökustannukset- tuotteiden elinkaari, kierrätys, lajittelu- happosateet- kemikaalien oikea käsittely, varastointi ja ominaisuudet

BIOLOGIA JA MAANTIETO- ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu



- jätteiden käsittely, kierrätys ja kompostointi- ympäristöystävällisyys- luonnonvarat, energiamuodot- energiansäästö- ympäristöarvot- yksilön vaikutusmahdollisuudet'- eettinen kuluttaminen- luonnon monimuotoisuus

LUONNONVARA-ALA- ympäristö ja metsätalous- ympäristö ja maatalous

EV.LUT.USKONTO- kulutuksen ja markkinoinnin etiikka- ihmisen elämäntapojen ja luonnon välinen suhde

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- yksilön oma talous- kuluttajavalistus- yksilön vaikutusmahdollisuudet

TIETOTEKNIIKKA- paperin tuhlaus- tietokoneiden kierrätys

LIIKUNTA- jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet suunnistuksessa ja retkeilyssä- käyttäytyminen luonnon ehdoilla esim. Ilvespolulla

TERVEYSTIETO- terveelliset elämäntavat- yksilön vastuu

KUVATAIDE- ympäristötaide

TEKNINEN TYÖ- kierrätys- energian säästäminen- ympäristömerkit

KOTITALOUS- jätteiden lajittelu, kierrätys- ympäristöystävällisyys- energian säästäminen- ympäristömerkit- kotimaisuus- pesuainevalinnat- kuluttajakasvatus

KAUPALLISET AINEET- ympäristönsuojelukysymykset kulutuspäätöksiä tehtäessä



- oman talouden suunnittelu; talousarvio, kirjanpito

KOULUSSA YLEENSÄ- juhlien rekvisiitta- roskaamattomuus- jätteiden lajittelu, kierrätys- koulun omaisuuden arvostaminen- perinteet- sitoutuminen kouluyhteisöön

3.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetus antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii- tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi- edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti- toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti- toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä- vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen- tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja


- onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä- työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus- terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja- väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa- keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt- muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus jaturvalaitteet- lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen- turvallisuutta edistävät palvelut- kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- keskustelut, väittelyt ja suulliset alustukset, novellit, uutiset ja mielipidetekstit, esim. nuoret liikenteessä, nuori ja päihteet, turvallisen ja terveellisen elämän pelisäännöt

VIERAAT KIELET- liikennekulttuurierot eri maissa esim. liikennemerkit, ajotavat, matkustaminen

MATEMATIIKKA, KEMIA, FYSIIKKA



- nopeuden ja ajansäästön suhteet- kitka ja pysähtymismatkat eri keliolosuhteissa- promillelaskut, alkoholin palaminen- päihteiden vaikutukset liikenteessä- turvalliset ja vastuulliset työtavat

BIOLOGIA- väkivallan vaikutus ihmisen biologiassa

EV.LUT.USKONTO- uskonto yhteyttä ja turvaa luovana tekijänä- omien näkemysten ja tunteiden ilmaisu vuorovaikutustilanteissa- ristiriitaisten tilanteiden kohtaaminen ja käsittely- seurakunnan tarjoamat tukiverkostot elämän kriisitilanteissa- uskontoon liittyvien lieveilmiöiden tarkastelu

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- poliisi ja oikeuslaitos- rikollisuus yhteiskunnassa

OPPILAANOHJAUS- työelämään tutustuminen 8. ja 9. luokalla- nuorten työlainsäädäntö

TERVEYSTIETO- ensiaputaidot- liikennetietous- turvallinen kouluympäristö ja koulukiusaaminen

LIIKUNTA- liikuntaympäristön ja laitteiston turvallisuus- turvallinen kulkeminen ja liikennesääntöjen noudattaminen liikuntapaikkojen välillä

TIETOTEKNIIKKA- nettirikollisuudelta ja väkivallalta suojautuminen opettamalla netiketti

KUVATAIDE- mielikuvat omasta elinympäristöstä, tiedostetaan vaaranpaikat- liikenteen kuvaussymbolit ja huomiovärit

TEKNINEN TYÖ- koneiden oikea ja turvallinen käyttö- vastuullinen käyttäytyminen konesalissa- suojavälineiden käyttö työkohteissa

KOTITALOUS- koneiden ja pesuaineiden oikea turvallinen käyttö- turvallinen työskentely keittiössä

KAUPALLISET AINEET- vakuutukset- vahinkojen ennaltaehkäisy



KOKO KOULUN YHTEINEN OPETUSSUUNNITELMA- teemapäiviä esim. liikenneturvallisuudesta ja paloturvallisuudesta- turvallisuussääntöjen kertaaminen- fyysinen ja henkinen koskemattomuus- nopea puuttuminen kiusaamistilanteisiin- kodin ja koulun yhteistyö

3.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetus tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetus auttaa ymmärtämään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja käyttöä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla,yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä• käyttämään teknologiaa vastuullisesti• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.


• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.


ÄIDINKIELI- esitelmät, selostukset, raportit ja keskustelut

VIERAAT KIELET- teknologian hyödyntäminen kielten opetuksessa- teknologiasanastoa

MATEMATIIKKA, FYSIIKKA, KEMIA- erilaisten mittavälineiden ja teknisten laitteiden käyttö- jokapäiväistä elämää helpottavien keksintöjen historia- tulevaisuuden tekniikka- tuotteiden elinkaari



- tehdas- ja laitosvierailut

BIOLOGIA- mikroskoopin käyttö- tietotekniikan ja internetin hyödyntäminen tiedon hankinnassa ja esittämisessä- genetiikka- mikrobien hyötykäyttö- biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset

EV.LUT.USKONTO- teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- teknologian saavutuksia

OPPILAANOHJAUS- ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyvät verkkopalvelut

LIIKUNTA- kuntosalilaitteet- sykemittarit ja kunto-ohjelman laadinta

TIETOTEKNIIKKA- tietokoneen rakenne ja toiminta- lähi- ja kaukoverkkojen toimintaperiaate, langattomat verkot- keskeiset työvälineohjelmat- ohjelmointi- kehityksen jatkuva seuraaminen ja kytkeminen opetukseen- suomalaiset osaajat motivointikeinona

KUVATAIDE- taidemuseot internetissä- verkkogalleriat- digi-ja videokameran käyttö, kuvankäsittely ja editointi

TEKNINEN TYÖ- yritysvierailut- elinkaariajattelu- tietokoneen käyttö laitteiden ohjauksessa

KOTITALOUS- erilaisten kotitalouskoneiden käyttö- tuotteiden elinkaari

KAUPALLISET AINEET- teknologian käyttö yrityksissä- teknologian vaikutus työllisyyteen- tuotekehittely

MUU TOIMINTA- juhlien äänentoisto-, valo- ja videotekniikka- äänentoistotekniikka- valotekniikka



- videotekniikka

3.8 PAIKALLISUUS

Heinolan kaupungin ominaispiirteet huomioidaan koulujen opetussuunnitelmissa joko läpäisyperiaatteella useiden oppiaineiden sisällöissä tai itsenäisinä aihekokonaisuuksina liittyen kokonaisopetuksellisesti ei oppiaineisiin.

Opetussuunnitelmiin sisällytettäviä paikallisia aiheita ovat mm:• Heinolan luonto; monimuotoinen kasvusto, eläimistö ja vesistö• Heinolan paikallishistoria• lintutarha• yhteistyö heinolalaisten kulttuurivaikuttajien kanssa• yhteistyö Suomen Urheiluopiston kanssa• yhteistyö seurakunnan kanssa• aluetiimitoiminta: päiväkotien ja koulujen kanssa• Uuno Kailas


ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS- Uuno Kailas ja Tulenkantajat- Kaarina Helakisa ja muut heinolalaiset kirjailijat- kirjoitelmia kotiseutuun liittyvistä aiheista- yhteistyö kirjaston ja paikallislehden kanssa

VIERAAT KIELET- kaupungin esittelyä vieraalla kielellä

MATEMATIIKKA, FYSIIKKA, KEMIA- vesitutkimus- sillat tutkimuskohteena

BIOLOGIA, MAANTIETO JA LUONNONVARA-ALA- maastotunnit- ympäristöön liityvät paikalliset uutiset- vierailu lintutarhalla- Päijät-Hämeen maantietoa

USKONTO- yhteistyötä paikallisten seurakuntien kanssa- koululaiskirkko- seurakunnan lähetysnäyttelyt ja-tapahtumat.

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI- Lyseonmäen koulun historia- Heinolan paikallishistoria- nuori ja palvelut Heinolassa



OPPILAANOHJAUS- TET-jaksot- teollisuuspäivä- paikalliset jatko-opintomahdollisuudet

LIIKUNTA- Ilvespolku- yhteistyö Heinolan urheiluseurojen ja liikunta-alan yrittäjien kanssa

KUVATAIDE- Heinolan historialliset rakennukset- taidenäyttelyt

TEKNINEN TYÖ- näyttelyt ja vierailut

KOTITALOUS- paikallisruoat- näyttelyt- sienestys ja luontoretket- yritysvierailut- koulujen välinen yhteistyö

KAUPALLISET AINEET- tutustuminen paikallisiin yrityksiin

TERVEYSTIETO- paikalliset terveyspalvelut, esimerkiksi ehkäisyneuvola

YHTEISIÄ- paikallisseurakunta pitää päivänavauksia- 7. lk:n leiripäivä yhdessä nuoriso-ja terveystoimen sekä seurakunnan kanssa- muu yhteistyö nuorisotoimen kanssa- muu yhteistyö seurakunnan kanssa- yhteistyö palolaitoksen kanssa- paikallisia vierailijoita eri tilaisuuksissa

OSA 4 TIETOSTRATEGIA

4.1 Johdanto

TIETOSTRATEGIA PÄIVITETÄÄN SYKSYLLÄ 2014!

Yhteiskuntamme vahvuuksia ovat hyvä koulutus ja tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien perinne. Suomalainen huippututkimus sekä sitä soveltavan elektroniikkateollisuuden taso ovat kansainvälisesti korkeaa luokkaa. Suomalainen



tietoyhteiskuntakehitys perustuu korkealaatuiseen jatkuvasti uudistuvaan osaamiseen. Uudistumisen edellytyksenä on laadukas koulutus, hyvä tekniikka ja riittävät tukipalvelut.

Opetusministeriö on kiteyttänyt Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian tulevaisuuden näkymien valossa seuraavaksi visioksi.

Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut.

Lyseonmäen koulu vastaa haasteeseen tarjoamalla koulussa opiskeleville nuorille mahdollisuudet saavuttaa hyvät ja monipuoliset jatko-opiskelussa ja työelämässä tarvittavat tietotekniset valmiudet. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kaupungilta vahvaa sitoutumista ja kouluilta motivaatiota strategian toteuttamiseksi.

4.2 Visio

Heinolan koulujen tietotekninen laitteistoon ajanmukaista ja riittävää. Henkilöstö on saavuttanut Ope.fi suositusten mukaisen osaamisen tason ja hyödyntää tietotekniikkaa aktiivisesti. Oppilaat/opiskelijat käyttävät tietotekniikkaa opinnoissaan hyödyntäen laitteistoja ja ohjelmistoja monipuolisesti.

4.2.1 Resurssit

RESURSSIT

Opetusministeriön mukaan tietoyhteiskuntakehityksen vision toteutuminen edellyttää, että koulussa on nykyvaatimukset täyttäviä verkotettuja tietokoneita riittävästi ja niiden ylläpidosta vastataan. Opetuksessa käytettävien ohjelmien on oltava työelämän ja jatko-opiskelun vaatimusten mukaisia.

Laitteisto ja ohjelmistot

Nykytilanne

Nykyiset työasemat sijaitsevat kolmessa verkotetussa luokassa. Käytössä on rinnakkain NT- ja Windows 2000- serverin alaiset toimialueet. Koulun ATK-vastaava on suunnitellut verkon ja työasemien suojaukset kouluympäristön erityisvaatimusten mukaisesti ja testannut toimivuuden. ATK-vastaava on asentanut itse sekä serverit että työasemat ja huolehtinut ylläpidosta. Huolellisen suunnittelun ansiosta verkot ja koneet toimivat moitteettomasti ja vaativat asetukset pysyvät kohtuullisen hyvin kunnossa. Suurin puute on työasemien määrä, joka on kaukana valtakunnan keskiarvoista ja vielä kauempana Sitran suosituksesta 8 oppilasta/kone.



• Keväällä 2005 Lyseonmäen koulussa on 16 oppilasta/ kone. Kolmasosa työasemista on 7 vuotta vanhoja eli poistoikäisiä. Jos ne jätetään pois, on 25 oppilasta/ kone.• Opettajien tilanne ei ole sen parempi: 12 opettajaa/kone. Myös näistä työasemista 4/5 on yli 4 vuotta vanhoja.• Työasemiin on tarvittavat ohjelmalisenssit.

Tavoite vuoteen 2007 mennessä

Laitteistoresurssit on esitelty Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategiassa, jonka mukaan Sitran suositus 8 oppilasta/kone piti toteutua vuodesta 2003 lähtien, mutta tavoite ei toteutunut. Lyseonmäen kouluun on tulossa remontti vuosina 2006-2007. Remontin yhteydessä verkotetaan kaikki tilat. Kuusi luokkatilaa varustetaan 24-32 verkkoliitännällä ja muut 2 verkkoliitännällä. Kuudesta luokkatilasta yksi on tulevaisuuden varalle, muihin hankitaan 16-24 työasemaa ohjelmineen remontin yhteydessä seuraavasti. Yksi luokkatila varataan tietotekniikan valinnaiskurssien opetukseen ja sinne sijoitetaan nykyvaatimusten mukaiset koneet, jotka on varustettu tietotekniikan kurssien opetuksen vaatimilla ohjelmilla. Kahdessa muussa luokkatilassa opetetaan 7. luokan tietotekniikan peruskurssi ja luokkatilat ovat myös muiden aineiden varattavissa. Nykyvaatimusten mukaiset koneet varustetaan perustyövälineohjelmin ja ainekohtaisin opetusohjelmin. Lisäksi käytössä on yksi luokkatila, joka varustetaan perustyövälineohjelmien lisäksi kielten opetuksen vaatimin ohjelmin. Edelleen yksi luokkatila varustetaan perustyövälineohjelmien lisäksi fysiikan ja kemian mittausvälinein ja ohjelmin. Näissä viidessä luokkatilassa on verkkokirjoitin ja dataprojektori. Muista luokkatiloista tulostus ohjataan monistushuoneen verkkokirjoittimelle ja varataan muutama dataprojektori kaikkien käyttöön. Lisäksi opettajien käytössä, muualla kuin luokkatiloissa, on vuoteen 2007 mennessä riittävästi nykyvaatimusten mukaisia koneita (10 opettajaa/kone). Kaikki avoimen verkon koneet toimivat serverin alaisuudessa, joka - samoin kuin aktiivilaitteet - sijoitetaan erilliseen lukolliseen tilaan.

Laitteiston ylläpito

Tietokoneiden käyttöikä on nykyisin noin neljä vuotta. Siten tekniikan ylläpito ja käyttäjien tuki ovat muodostuneet laajamittaiseksi erityisosaamista edellyttäväksi toiminnaksi oppilaitoksissa. Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian mukaan jokaisella koululla on opetuksen käytössä olevien tietoteknisten laitteiston ylläpidosta vastaava henkilö, jonka työpanos tulee resurssoida asianmukaisesti.

Koulun kotisivujen ylläpito

Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian mukaan jokaisella koululla on ylläpidetyt www-sivut.Ylläpidosta maksetaan asianmukainen korvaus.

Mittari

Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian mukaan resurssien toteutuminen tutkitaan vuosittain lukuvuoden lopussa.

4.2.2 Opetus ja oppiminen



Opetus ja oppiminen

Tietoyhteiskuntaa voidaan rakentaa kestäväksi vain vahvaan osaamiseen perustuen. Kouluilla on suuri vastuu, joka vain kasvaa tulevina vuosina. Peruskoulun päättävällä oppilaalla on oltava monipuoliset tietotekniset taidot jatko-opiskelua varten. Nuoret ovat siinä iässä, että heidän tulevaisuudensuunnitelmansa alkavat hahmottua. Niinpä myös innostus tietotekniikan erikoisosaamiseen luodaan näinä vuosina.

Nykytilanne

Tietotekniikka on valinnaisaine. Heinolan kaupungissa valinnaisainetuntimäärästä käytetään 1 viikkotunti tietotekniikan perustaitojen opiskeluun. Sen lisäksi Lyseonmäen koulussa tietotekniikkaa voi opiskella A-valintana (2x2 vt). Lisäksi on tarjolla erikoisosaamista tukevia kursseja, jotka tällä hetkellä ovat Ohjelmointi (1vt), Oman kotisivun tekeminen (28 h) ja tietokonegrafiikka (14 h). Ratkaisevaa opetuksen kehittämisen kannalta on tietotekniikan opettajan motivaatio kouluttautua. Oppilaat vaativat osaamista. Tietotekniikan opettajan velvollisuus on seurata alan nopeaa kehitystä, ideoida kurssien sisällöt ja laatia kursseihin tarvittavat opetusmateriaalit. Työ on aikaa vievää, esim. ohjelmointikurssin materiaalin tekeminen harjoituksineen on muutaman sadan tunnin työ. Kurssien sisällöt ovat koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, joka päivitetään vuosittain.

Osa opettajista käyttää oppiaineensa tunneilla tietokonetta ja tieto¬verkkoja opiskelun apuvälineenä.

Oppilaiden kotitietokoneiden ja internetyhteyksien määräLyseonmäen koulussa suoritettiin oppilaiden kotikoneiden ja nettiyhteyksien kartoitus marraskuussa 2001. Tietokone oli 86 %:lla ja Internet-yhteys 68 %:lla oppilaista. Määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa, joten suurella osalla oppilaista on mahdollisuus käyttää tietokonetta, kunhan osaaminen on riittävä. Uusi kartoitus tehdään keväällä 2005.

Tavoite

Tavoitteena on tietojenkäsittelyn keskeiset osa-alueet monipuolisesti hallitseva peruskoulun päättävä nuori, joka osaa itsenäisesti soveltaa taitojaan jatko-opiskelussaan. Lisäksi hän tuntee vastuunsa tietoyhteiskunnan jäsenenä. Tavoitteena on myös, että kaupungin koulut liittyvät mukaan verkko-oppimisympäristöön.

Tietotekniikka• Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian mukaan oppilaiden osaamistavoitteeseen pääseminen edellyttää, että tietotekniikan valinnaistarjonta vuosiluokilla 7-9 säilyy nykytasolla.• Jotta yksi opettaja ehtii ohjata tehokkaasti, tietotekniikan ryhmäkoko voi olla enintään 16 oppilasta.• Opetusministeriön ohjeen mukaisesti tuetaan erityisesti oppilaiden mahdollisuutta kehittää osaamistaan tietotekniikan erikoisosaamisalueilla (esim. ohjelmointi) - tyttöjä unohtamatta. Nämä vaativam¬mat kurssit toteutetaan keskimääräistä pienemmällekin ryhmälle.• Kurssien sisällöissä pyritään seuraamaan alan nopeaa kehitystä Sisällöt esitellään tarkemmin koulun opetussuunnitelmassa, joka päivitetään vuosittain. Varataan opettajalle aikaresursseja uusien kurssien sisältöjen tuottamiseen.



• Opinto-ohjaajat ohjaavat oppilaiden valinnat yhdessä tietotekniikan opettajan kanssa tavoitteiden mukaisiksi, esimerkiksi lukioon menijöitä ohjataan valitsemaan YSI.FI 2.OsaamisportaatYSI.FI 1 (1 viikkotunti)Ne oppilaat, jotka eivät valitse YSI.FI 2:sta, suorittavat tietotekniikan peruskurssin. Painopistealueet (vähimmäisvaatimukset tietokoneen itsenäistä käyttöä varten):• koulun tietokoneiden, oheislaitteiden ja verkon "oikeaoppinen" käyttö• käyttöjärjestelmän tärkeimmät perusasiat, erityisesti varma ja sujuva resurssienhallinta• tekstinkäsittelyn tavallisimmat toiminnat asiakirjan tuottamiseksi• internetin tehokas ja kriittinen käyttö tietolähteenä, verkkokommunikointi oppimisen välineenä• kasvu vastuulliseksi tietoyhteiskunnan jäseneksi

YSI.FI 2 (4 viikkotuntia)Vähintään kaikkia lukioon menijöitä, noin 60 % oppilaista, suositellaan valitsemaan YSI.FI 2- tason kurssi.Painopistealueet (monipuolinen perehtyminen tietotekniikan eri osa-alueisiin, valmiudet valita suoritettavaan työhön sopivat välineet, taito kehittää osaamistaan ja realistinen kuva tietokoneen käyttömahdollisuuksista):• tietokoneiden, oheislaitteiden ja lähiverkon käytön vankka hallinta• käyttöjärjestelmän vahva osaaminen, myös komentokielen rakenne• tehokas tekstinkäsittely kaikkine ominaisuuksineen viimeistellyn, laajan asiakirjan tuottamiseksi• bittikartta- ja vektorigrafiikka sekä niiden oleellisten erojen ymmärtäminen laadukkaan kuvan tuottamiseksi haluttua käyttötarkoitusta varten• taulukkolaskenta: taulukon tehokas tuottaminen, laskukaavojen ja funktioiden vankka osaaminen, eri tyyppisten diagrammien tuottaminen ja tulkitseminen sekä tutustuminen tietokantoihin• tietoliikenne: lähi- ja kaukoverkkojen toimintaperiaate, tietoliikenteen käsitteet, tietoturva, kriittinen tiedon täsmähaku internetistä, verkkokommunikointi ja tutustuminen verkko-oppimisympäristöön• oman kotisivun tuottaminen verkkoon (HTML kieli, CSS-tyylilomakkeet, FLASH, FTP-siirto, UNIX:n oikeu¬det)• "kipinä" erikoisosaamisen alueille: tutustuminen lähinnä WWW-ohjelmointiin• kasvu vastuulliseksi tietoyhteiskunnan jäseneksi

YSI.FI 3 (erikoisosaamisen valinnaiskursseja)Suositellaan tietotekniikan erikoisosaamisalueista kiinnostuneille oppilaille, tavoite 20-30 % oppilaista. Erityisesti kannustetaan tyttöjä valitsemaan myös näitä kursseja. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi ohjelmointikurssi.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

• Kaikkia aineopettajia kannustetaan käyttämään tietoja viestintätekniikkaa eri aineiden opetuksessa silloin, kun siitä on oppimisen kannalta selvästi hyötyä. Varsinkin niitä opettajia, joiden tietotekniset taidot ovat vasta OPE.FI 1-tasolla, tuetaan laitteiden ja ohjelmistojen käytössä.• Oppilaita kannustetaan soveltamaan taitojaan opiskelussa. Erityisesti niille oppilaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta kotona, varataan koululta pientiloja tietokoneen opiskelukäyttöä varten.

Kasvu vastuulliseksi tietoyhteiskunnan jäseneksi



On tärkeätä, että nuoret oppivat ymmärtämään vastuunsa tietokoneiden, ohjelmien ja tietoverkkojen käyttäjinä. Koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaat huomioimaan• koulun tietokoneiden käyttösäännöt• tekijänoikeudet• vastuunsa tietoverkkojen käyttäjinä

Tarkennukset on kirjattu Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian netikettiin. (Liite: Netiketti)

4.2.3 Opetushenkilöstön osaaminen

Henkilöstön osaaminen

Opetushallitus asetti tavoitteet opettajien osaamistasosta vuoteen 2004 mennessä. Haastetta riittää edelleen. Huolehditaan siitä, että Lyseonmäen koulun opettajien osaaminen on tavoitteiden mukainen.

Nykytilanne

Valtakunnallisessa koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa määritellään osaaminen kolmiportaisenaOPE.FI - osaamistasona. Syksyllä 2001 suoritetun kyselytutkimuksen mukaan Lyseonmäen koulun ja lukion opettajista 29 % on saavuttanut OPE.FI I-tason, 3 opettajaa OPE.FI II-tason ja 2 opettajaa OPE.FI III-tason.(Liite: kyselylomake). Kaikki opettajat koulutettiin vuoden 2003 aikana OPE.FI I -tason tavoitteiden mukaisesti.

Tietotekniikan valinnaiskurssien opettaja on uudistanut osaamistaan suorittamalla vuosina 2001-2003 Tampereen yliopistossa 22 opintoviikon tietojenkäsittelytieteiden jatko-opinnot ja sen jälkeen osallistunut muutamille yksittäisille kesäyliopiston kursseille. ATK-vastaava on ylläpitänyt käyttöjärjestelmien ja verkkojen osaamista kirjallisuuden ja OPH:n järjestämän tietotekniikan tukihenkilöiden jatkokoulutusohjelman avulla sekä ennen kaikkea testaamalla ja asentamalla itse kouluun sopivat ratkaisut.

Koulutustavoite

Täydennyskoulutuksessa on otettava huomioon koulutustarpeiden eriytyminen.

• Tieto- ja viestintätekniikan käyttäjätHeinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategiassa asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2004 mennessä kaikki Heinolan opettajat ovat saavuttavat OPE.FI I -tason, puolet opettajista OPE.FI II -tason ja noin 10 % OPE.FI III- tason. OPE.FI I -tason koulutustaso on saavutettu, mutta OPE.FI II - ja OPE.FI III -tason saavuttaminen edellyttää lisäkoulutusta. Uusi tavoitevuosi on vuosi 2007.

• Tietotekniikan opettajatKannustetaan tietotekniikan opettajia kouluttautumaan, jotta he pysyvät kehityksessä mukana ja pystyvät ideoimaan uusia kursseja ja innostamaan nuoria myös tieto¬tekniikan erikoisosaamisen alueille. Koulutussuunnitelmaa on vaikea tehdä



etukäteen, koska kursseille on mentävä silloin, kun sopivia tulee tarjolle. Muutaman päivän kurssit antavat hyvän alkusysäyksen uuden aiheen opiskelulle, mutta sen lisäksi tarvitaan run¬saasti itsenäistä opiskelua - työaikaa?

• Koulujen ATK-vastaavatOn erittäin tärkeää, että jokaisessa koulussa on ainakin yksi henkilö, joka kouluttautuu jatkuvasti ja hallitsee syvällisesti laitteiston, käyttöjärjestelmät ja verkon, koska ylläpitoa on jatkuvasti ja ongelmat on selvitettävä nopeasti. Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian mukaan koulujen ATK-vastaavien koulutusta varten varataan vuosittain määräraha jokaisen koulun talousarviossa vuosina 2002-2005. Opetushallitus on tukenut tätä koulutusta, joten kustannuksia ei ole paljon jäänyt koululle. Toivottavasti Opetushallitus tukee koulutusta jatkossakin, mutta jos ei, on koulun resurssoitava koulutus jatkossa.

Mittari

Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategian mukaan kevätlukukaudella 2005 suoritetaan uusi kyselytutkimus, jolla kartoitetaan opettajien tietotekniset valmiudet.

4.2.4 Tietoturva

Tietoturva

Järjestelmä perustuu sekä käytettävien välineiden, että käyttäjien luotettavuuteen. Tietoturvan eri osa-alueet saavutetaan noudattamalla ennalta määrättyjä tavoitteita.

• Hallinnollinen turvallisuusKoulun sisällä sovitaan tietoturvallisuuden pääperiaatteet ja kenen vastuulla on niistä tiedottaminen, niiden seuraaminen ja laiminlyönneistä huomauttaminen.

• HenkilöstöturvallisuusTahattomiin vahinkojen välttämiseen auttaa usein hyvä koulutus. Siksi on tärkeätä, että koulussa on selkeät käyttösäännöt, joita jokaisen on noudatettava.

• KäyttöturvallisuusKäyttöturvallisuuteen sisältyy muun muassa salasanat, käytettävien ohjelmien osaaminen ja virukset. Henkilöille annettavien käyttöoikeuksien pitää olla mukautettu työtehtäviin, esimerkiksi järjestelmänvalvojan oikeudet kuuluvat vain ylläpitäjälle. Käytettyjen salasanojen pitää täyttää ennalta määrätyt kriteerit. Paras tapa suojautua viruksia vastaan on valistus ja ajan tasalla olevat virustorjuntaohjelmat. Koulussa on sovittava, kuka huolehtii päivityksestä. Kaikkien opettajien tehtävänä on valistus. Käyttöturvallisuuteen liittyvät myös säännöt esimerkiksi internetin, erityisesti sähköpostin ja omien levyjen (levyke, CD-ROM, DVD) käytöstä.

• Fyysinen turvallisuusFyysiseen turvallisuuteen kuluu työasemien turvamerkintä ja palvelintilojen- koulussa yleensä ATK-luokan yhteydessä - lukitus sekä varmuuskopioiden ja lisenssien turvallinen säilytys. On tärkeätä, että koulun ATK-vastaava on tietoinen kaikista



ohjelmatilauksista ja huolehtii asennusmedian ja lisenssien säilytyksestä.

4.2.5 Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen

Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen

• Koulujen kotisivut ovat "näyteikkuna" ulospäin ja tärkeä tiedottamisväline niin koulun henkilökunnalle, oppilaille kuin vanhemmillekin. Sivuja kehitetään ja ylläpidetään säännöllisesti. Rehtori informoi ajankohtaisten tietojen päivittämisestä.

• Oppilaiden huoltajille tiedotetaan koulun www-sivuista ja mahdollisuudesta tavoittaa opettaja helposti sähköpostin avulla.

4.2.6 Netiketti

Netiketti

Koulun tietokoneiden käyttösäännöt

Koneiden asentaminen ja ylläpitäminen on aikaa vievää ja siten kallista. Jotta koneet mutkikkaine asetuksineen pysyisivät kunnossa, noudata oppilaitoksesi tietokoneiden ja verkon käyttösääntöjä. Tietokoneet eivät ole henkilökohtaista omaisuuttasi. Olet vastuussa oikeuksiesi ylittämisestä.

• Rauhallisuus on valttia! Tietokoneet ja printterit eivät kestä "täräyttelyä".• Kirjaudu verkkoon aina sillä tunnuksella, mikä on annettu käyttöösi. Toisen käyttäjätunnuksen käyttäminen väärin on rikollinen teko. Muista kirjautua myös ulos lopettaessasi työskentelyn.• Tallenna työsi sinne, minne sinulle on annettu oikeudet.• Älä muuta koneiden mitään asetuksia.• Älä asenna koneille omia "juttujasi".• Mikäli mahdollista, älä käytä omia levyjä (levyke, CD-ROM, DVD) koulun koneissa. Jos työsi kuitenkin vaatii sitä, tarkista levy viruksien varalta aina ennen käyttöä.• Ole erityisen varovainen käyttäessäsi nettiä.• Älä avaa koulun koneilla henkilökohtaisen sähköpostisi liitetiedostoja. Erityisesti varo sähköpostiviestejä, jotka tulevat epäilyttävältä taholta (virusvaara).• Älä lataa tiedostoja Internetistä, jopa Word-asiakirjassa voi olla makrovirus.• Koulun koneet ovat opiskelua varten. Älä väärinkäytä vähäisiä resursseja.

Tekijänoikeudet• Ohjelman käyttäminenOhjelman mukana tuleva lisenssi määrää luvallisen käytön rajat kuten käyttäjien sallitun lukumäärän ja sen, saako ohjelmasta valmistaa ylimääräisiä kopioita esimerkiksi kotikäyttöön. Koulun koneissa käytettävillä ohjelmilla tulee olla kaupungin hankkimat lisenssit. Nuoret eivät aina ymmärrä tekijänoikeuksia, joten asiaa on syytä korostaa. Myös tietokonepelit ovat tietokoneohjelmia.



• Tekijänoikeus on voimassa myös verkossaOmia teoksiasi voit laittaa vapaasti www-sivulle, mutta jos lisäät muiden kuvia, tekstejä tai tiedostoja omille www-sivuillesi, pitää niiden käyttöön pyytää tekijän lupa. Vastaavasti se, joka haluaa käyttää sinun tuotostasi internetissä, tarvitsee siihen lupasi.

Vastuu tietoverkkojen käyttäjänä(lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry)

Internet eli netti on monin tavoin poikkeuksellinen media. Sen kautta voit tavoittaa satoja miljoonia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Verkko on täynnä hyödyllistä tietoa, mutta siellä on myös "sudenkuoppia". Jotta netin käyttö olisi meille kaikille mahdollisimman mukavaa ja hyödyllistä, tarvitsemme yhteiset käyttäytymissäännöt. Väärinkäyttäjät voidaan netissä jäljittää, on turha kerjätä ongelmia tietämättömyyttään.

• Ole oma itsesiKytkeydy nettiin aina omalla tunnuksellasi ja salasanallasi. Säilytä salasanaa huolellisesti äläkä kerro sitä kenellekään, jotta kukaan ei voi esiintyä nimelläsi. Kun poistut koneelta, muista kirjautua ulos, jotta kukaan ei pääse lähettämään sähköpostia tai käyttämään verkkoa nimissäsi. Käytä nimimerkkiä tai esiinny ilman nimeä vain palveluissa, joissa se on yleinen käytäntö.

• Tiedä mihin sitoudutVerkossa on erilaisia palveluita, joiden käyttäjäksi pitää rekisteröityä. Lue ohjeet huolellisesti ja varmista, että ymmärrät ne, ennen kuin sitoudut mihinkään. Älä koskaan paina Kyllä/Yes- painiketta tai vastaa myöntävästi, ellet varmuudella ymmärrä kysymystä. Jos palvelu vaatii rekisteröitymistä ja kysyy henkilötietojasi, harkitse mitä tietoja itsestäsi ilmoitat.

• Muista lähdekritiikkiMuista, että netissä ei ole julkaisukynnystä. Kaikki www-sivuilla oleva ei välttämättä pidä paikkaansa. Mikäli jokin tarjous tai palvelu kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti olekaan sitä. Ole myöskin kriittinen käyttäessäsi nettiä opiskelussa tietolähteenä.

• Ole kohtelias sähköpostia kirjoittaessasiÄlä kirjoita sähköpostissa mitään sellaista, mitä et olisi valmis sanomaan henkilölle kasvotusten. Ole erityisen kohtelias asioidessasi sähköpostitse sinulle tuntemattoman henkilön kanssa.

• Kunnioita vastaanottajan sähköpostilaatikkoaÄlä tarkoituksella kuormita vastaanottajan postilaatikkoa. Harkitse ennen liitetiedostojen lähettämistä, ovatko ne todella tarpeellisia ja onko vastaanottajalla oikea sovellus niiden avaamiseksi. Ota huomioon, että sähköpostilla tulevat pila- ja onnitteluohjelmat saattavat levittää tietokoneviruksia ja tukkia sähköpostijärjestelmiä.

• Noudata huolellisuutta tiedostojen suhteenNoudata normaalia huolellisuutta ja varovaisuutta silloin, kun lähetät muille käyttäjille ohjelmatiedostoja tai dokumentteja tai kun lisäät niitä omallewww-sivullesi. Tarkista tiedostot virusten varalta ennen niiden lähettämistä.

• Noudata operaattorin antamia ohjeitaJos säilytät sähköpostiviestejä operaattorin palvelimella, poista tarpeettomiksi käyneet



viestit ja noudata käyttäjäkohtaisia tilakiintiöitä. Noudata myös muita operaattorin ohjeita esimerkiksi välityspalvelimen (proxy) käytöstä.

• Kirjoita harkiten keskusteluryhmiinJos kirjoitat viestejä julkisiin keskusteluryhmiin, varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen ja asiantuntemuksesi hyödyttää muita. Älä lähetä samaa viestiä tarpeettoman moneen ryhmään. Ole kohtelias ja ystävällinen.

LAKI JA NETTI

Vaikka useimmat lait on kirjoitettu ennen tietoverkkojen yleistymistä, netti ei tietenkään ole lakien ulkopuolella, vaan voimassa olevat lait koskevat nettiäkin. Kaikki sellainen, mikä olisi laitonta muutoinkin, on laitonta myös netissä. Lisäksi tietotekniikan nopea yleistyminen on pakottanut laatimaan aivan uusia lakeja, joissa huomioidaan verkon erityispiirteitä.

Viestinnän ja netin vapauteen liittyy aina myös vastuu. Esimerkiksi www-sivun tekijä on aina itse vastuussa sivunsa sisällöstä. Verkossa olevat sivut näkyvät kaikille maailman nettikäyttäjille. Älä siis laita sivulle herjaavaa tai loukkaavaa aineistoa tai mitään muutakaan sellaista, jota et muussa yhteydessä olisi valmis esittämään.

Verkossa toimittaessa voivat kyseeseen tulla muun muassa seuraavat säännökset:• Tekijänoikeus- ja tavaramerkkilakiÄlä laita www-sivullesi aineistoa - esimerkiksi tuotenimiä, musiikkia, tekstiä, valokuvia, piirroksia tai mp3-tiedostoja - johon sinulla ei ole oikeuksia. Aineiston luvaton käyttö saattaa johtaa taloudellisiin korvausvaatimuksiin ja muihin oikeudellisiin seuraamuksiin.

• ViestintäsalaisuusKansalaisella on perustuslaissa määritelty oikeus luottamukselliseen viestintään. Laki koskee myös sähköpostia ja kaikkea sähköistä viestiliikennettä. Älä siis avaa toiselle vastaanottajalle osoitettuja sähköpostiviestejä ilman tämän suostumusta.

• Tietoverkkojen häirintäTietoverkon, tiedonsiirron tai sähköpostin toiminnan tarkoituksellinen häirintä tai ylikuormitus on kiellettyä.

• HakkerointiVieraaseen tietojärjestelmään tunkeutuminen tai järjestelmän luvaton käyttö - jopa pelkkä sen yrityskin - on rikos, josta voi seurata vankeutta. Myös toisen käyttäjän tunnusten ja salasanojen arvailu ja kokeileminen on kiellettyä.

• Virusten kirjoittaminen ja levitysHaitallisten virusten tarkoituksellinen levittäminen (ja kirjoittaminen) on kiellettyä.

• RasismiRasisimi ja siihen yllyttäminen on kiellettyä.

Hyödyllisiä www-sivuja:• Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies: www.kuluttajavirasto.fi• Tietosuojavaltuutettu: www.tietosuoja.fi• Kouluopetuksen tekijänoikeuksista: http://www.kopiraitti.fi/



• Mannerheimin lastensuojeluliitto: www.mll.fi• Poliisi: www.poliisi.fi• Suomen laki/Valtion säädöstietopankki: www.finlex.fi

OSA 5 SEITSEMÄNNEN LUOKAN OPPISISÄLLÖT

5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

Johdanto

Vuosiluokilla 6–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

Keskeiset tavoitteet

Oppilas• kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan• harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana, kirjoittajana, kuuntelijana ja keskustelijana erilaisissa viestintätilanteissa• lukee, kuuntelee ja arvioi tekstejä kriittisesti• kehittää tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät• tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä• kehittyy monipuoliseksi kielen hyvin hallitsevaksi kirjoittajaksi• osaa perustella mielipiteitään sekä kommentoida muiden ajatuksia• tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään• osaa rakentaa loogisesti etenevän ja jaotellun tekstin• ottaa huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään• oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta• monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja• saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja• kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kulttuureja ja maailmankatsomuksia kohtaan.



Keskeiset sisällöt 6. - 9. luokalla

A) VIESTINTÄTAIDOT JA KIRJOITTAMINEN• Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta• tehtävän mukaisen etenemisen ja puheenvuorolajien monipuolistamisen harjoitteluaerityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä• viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista, omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua sekä ilmaisutapojen kehittämistä• silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua• tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten tunnistamista• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia.• teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista• tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittelyä• kirjoittamisessa siirrytään vähitellen 6.-8. luokkien fiktiivisistä teksteistä pohtiviin ja analyyttisiin kirjoitelmiin 9. luokalla. Lisäksi harjoitellaan asiointikirjoittamista• tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista• puhe-esityksiä koulussa ja mahdollisuuksien mukaan muuallakin• kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen

7. luokalla• kerronnan eri keinot• tekstin suunnittelu• jaksotus

B) KIELENTUNTEMUS• sanaluokkien varmentaminen• verbien ja nominien taivutuksen tarkastelua• lauseenjäsennyksen harjoittelua• Suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisuja viestintätavan harjoittelua• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen sekä välimerkkien harjoittelua vakiinnuttamista• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä• suomen kielen vaiheisiin ja vaihteluun tutustumista• suomen kielen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua

7. luokka• kerrataan sanaluokat, erityisesti verbien aikamuodot• sijamuodot• pää- ja sivulauseet• päälauseenjäsenet• keskeiset oikeinkirjoitusasiat



C) KIRJALLISUUS• Kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä kirjailijoista ja tutustumistaheidän teoksiinsa sekä Kalevalaan, kansanperinteeseen ja Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti lyhyitä tekstejä• kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin• tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernien tekstien tuntomerkkejä• fiktion rakenteiden erittelyä keskeisiä käsitteitä käyttäen.

7. luokka• tutustutaan kirjallisuuden käsitteisiin ja lajeihin• luetaan kokonaisteoksia, novelleja, satuja, nykytarinoita ja runoja

D) TIEDONHANKINTATAIDOT 6. – 9. LK.• Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi• tehdään yhteistyötä reaaliaineiden (esim. maantieto, uskonto, historia) kanssa

7. luokka• kirjastokäynti• tietoja viestintätekniikan etiikkaa (nettikiusaaminen, nettihuijaus, piratismi) otetaan

paljonkin esille keskusteluissa ja kaunokirjallisuuden yhteydessä.

Arviointi

Äidinkielen arviointi koostuu monesta eri osa-alueesta (kielentuntemus, kirjallisuus, kirjoittaminen, suullinen esitys) ja jatkuvasta näytöstä.

Oppimisprosessia arvioidaan• kotitehtävien kontrollinnilla (esim. kirjan lukeminen ja siitä viikkotehtävä)• tuntiaktiivisuus• itsenäiseen työskentelyyn pystyminen ja itsenäinen työskentely• kyky tehdä pari- ja ryhmätöitä

Oppilaan itsearviointi• oppilas arvioi kurssin aikana ja sen lopussa, miten hän onnistuu tavoitteissaan• kirjoitelmien itsearviointia (esim. 9. luokalla tarkemmin arviointilomakkeella)

7. luokan hyvä (8) arvosana edellyttää• kielentuntemuksen, kirjallisuuden ja suullisen esityksen hyvää taitamista• lisäksi vaaditaan aktiivisuutta tunneilla ja kotitehtävien tekemistä

5.1.1 Suomi toisena kielenä



VUOSILUOKAT 6-9

Vuosiluokilla 6-9 suomi vieraana kielenä -opetus muotoutuu sen mukaan, millä kielellisellä tasolla oppilas on. Jotkut maahanmuuttajat ovat oleskelleet maassa useita vuosia, toiset saapuvat kesken yläluokkien ja myös perheiden kielelliset valmiudet suomen kielessä ovat hyvin erilaiset. Joiltakin oppilailta on puuttunut kosketus suomen kieleen kokonaan, toiset puhuvat sitä sujuvasti. Tämän vuoksi jokaisen yksilön opetuksen on rakennuttava pitkälti sen mukaan, millaiset hänen kielelliset valmiutensa ovat.

S2 -opetus pyrkii laajentamaan oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. S2 -opetus kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä, ohjaa hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa tutkimaan kieltä.

TAVOITTEET

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat:• alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) ,• peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja• edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso(C1-C2).Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, oppilaat jaetaan ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Tasot erotetaan Suomeen ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon sekä tavoitteisen suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisen ajankohdan ja oppilaan edistymisen perusteella. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kunkin tason tavoitteet on esitetty kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa.

KESKEISET SISÄLLÖT A1-A2 TASOLLA

Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa ja kirjasto; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaa-aika• eri oppiaineiden sanastoa; sanavaraston laajentamista, ylä- ja alakäsitteitäRakenteet ja kielitieto• äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet; mekaaninen kirjoittaminen sekä suur- ja pienaakkoset; puhutun ja kirjoitetun kielen ero• kielen rakenteista keskeisimmät: verbityypit, verbin persoonamuodot ja niiden taivutus myönteisenä ja kielteisenä, kongruenssi, verbin aikamuodoista preesens ja imperfekti, moduksista indikatiivi ja imperatiivi sekä konditionaalin tunnistus esim. pyytämiseen liittyvissä fraaseissa, passiivin tunnistaminen, verbikysymys (-ko/-kö); tärkeimmät nominityypit; yksikkö ja monikko; sijamuotojen perusfunktiot, nominatiivi, partitiivi, genetiivi, sisä- ja ulkopaikallissijat; yleisimmät rektiot; vokaaliharmonia ja



konsonanttivaihtelun idea; sanojen johtamisen idea sanaston oppimisen ja laajentamisen resurssilla; kysyminen ja kysymyssanat; omistus ja omistusliite; sanaluokat alustavasti (substantiivi, verbi, adjektiivi); tavu, sana, lause; iso alkukirjain ja päättövälimerkitLukeminen ja kirjoittaminen• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne -vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukustrategioiden pääperiaatteet, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen lyhyistä teksteistä• lyhyiden tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyet esittelyt itsestä ja lähiympäristöstäKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• suomalaisiin medioihin tutustuminen• soveltuvat media- ja kaunokirjalliset tekstit kielenopetusmateriaalina esim. sadut ja lorutPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• mielipiteen ilmaiseminen ja omista tunteista kertominen fraasina• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, esittäytyminen, pyytäminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen fraaseina• kuunteleminen vuorovaikutustilanteessaKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmätyöskentely; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi

KESKEISET SISÄLLÖT B1-B2 TASOLLA

Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveydenhoito• eri oppiaineiden sanasto; sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet• juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuotoRakenteet ja kielitieto• kielen rakenteista keskeisimmät: aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; sijamuotojen merkitys ja käyttö entistä laajemmin; uusina sijoina essiivi ja translatiivi; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; synonyymejä ja vastakohtia; verbin passiivi, aikamuodoista perfekti ja pluskvamperfekti, moduksista konditionaali; lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden ymmärtäminen; sanojen johtamisen pääperiaatteet• puhekielen eri muotoja• lausetyypit, virke, päälause ja sivulause, välimerkit ja oikeinkirjoitus• erilaisten tekstilajien päätyypitLukeminen ja kirjoittaminen• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioiden harjoittelua• lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona; ohjattua lukemista• ikätasolle soveltuvat tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. uutinen, mielipideteksti, kertomus; tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja muokkaamista• sidoksisen tekstin kirjoittamisen harjoitteluaKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaiset sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset,



sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset• mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä• tietotekstin ja fiktiivisen tekstin eroja• tekstin rakenteen tutkiminen, esim. juoni, henkilöt, aika ja paikka• alustava tutustuminen keskeisimpiin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa; Kalevala ja sen merkitysPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen; kuuntelijan huomioonottaminen ja kuuntelijan palautekäyttäytyminen• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, esim. puhelinkäyttäytyminen• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä• kuullun asian sisällön selostaminen pääpiirteittäin• puhumisen harjoittelua esim. dialogitKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen suunnittelu, tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi

KESKEISET SISÄLLÖT C1-C2 TASOLLA

Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• eri aihepiirejä käsittelevän sanavaraston laajentaminen• sivistyssanoja, sanontoja, käsitteitä ja oppilaan mielenkiinnon mukaan joidenkin alojen erikoissanastoa• uutiset ja ajankohtaiset aiheetRakenteet ja kielitaito• kielen rakenteista keskeisimmät; aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; potentiaali; lauseenjäsenet; nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet aiempaa perusteellisemmin; sanojen muodostaminen ja niiden johtamisen periaatteet laajasti• kielenhuolto• kielisukulaisuus ja Suomen kielitilanneLukeminen ja kirjoittaminen• laajojen asia- ja kaunokirjallisten tekstien lukemista ja tulkintaa• päätelmien ja yleistysten tekemistä teksteistä• kriittistä lukemista• tekstilajit ja laajempien tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. hakemus, tutkielma• tiivistäminen, referointi• lähdeaineiston käyttö ja lähteisiin viittaaminen• oman tekstin viimeistelyKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti kertomukset, runot, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteoksetSuomen kirjallisuuden päävaiheet• kaunokirjallisuuden päälajit



• kirjallisuusanalyysi• mediatekstit, kuvalukutaidon kehittäminen, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistäPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä• neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen• puheen rakenne, puheita erilaisiin tilanteisiin• nonverbaalisten viestien tunnistamista ja käyttöäKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi• eri kielten ja kielioppien vertailu kielen oppimisen apuna

ARVIOINNIN KRITEERIT ENNEN PÄÄTTÖARVIOINTIA: YKSILÖLLISEN EDISTYMISEN ARVIOINTI

Erinomainen 10Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin nopeasti ja hän osaa erinomaisesti opetetut asiat. Oppilas on oma-aloitteinen kielenoppija, hän kehittää kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan ja analysoimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee erinomaisesti kaikki kielitaidon osa-alueet.

Kiitettävä 9Oppilaan kielitaito kehittyy nopeasti ja oppilas osaa kiitettävästi opetetut asiat. Oppilas on yleensä oma-aloitteinen kielenoppija, hän pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän pystyy myös arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee kiitettävästi kaikki kielitaidon osa-alueet.

Hyvä 8Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin ja oppilas osaa hyvin opetetut asiat. Hän suhtautuu myönteisesti suomen kielen oppimiseen sekä pyrkii kehittämään kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella. Oppilas pyrkii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja pystyy ainakin pääpiirteissään arvioimaan omaa oppimistaan ja kielitaitoaan. Oppilaan osaamisessa voi olla hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla.

Kohtalainen 7Oppilaan kielitaito kehittyy, hän osaa kohtalaisesti opetetut asiat ja suhtautuu myönteisesti kielenoppimiseen. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla.



Tyydyttävä 6Oppilaan kielitaito kehittyy hitaasti ja hän osaa yleensä tyydyttävästi opetetut asiat. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla.

Välttävä 5Oppilaan kielitaidon kehityksessä on ongelmia. Oppilas osaa välttävästi opetetut asiat eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan. Oppilaan osaamisessa on hajontaa kielitaidon eri osa-alueilla.

Hylätty 4Oppilaan kielitaito ei juurikaan kehity, hän ei hallitse opetettuja asioita eikä osoita kiinnostusta kielenoppimista kohtaan.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Arvioinnissa otetaan kaikki kielitaidon osa-alueet. Päättöarvioinnissa on huomioitava, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen: vaikka oppilas saattaa joissakin asioissa selvästi ylittää ja joissakin alittaa arvosanan kriteerit, voi hän silti saada arvosanan 8. Kielen lisäksi päättöarvioinnissa arvioidaan oppilaan kulttuuri- ja opiskelutaitoja.KieliKielen osaamisen taso vuosiluokalla 9 arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: B1.1 - B1.2.KulttuuritaidotOppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja. Hän ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä. Hän ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

OpiskelutaidotOppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

PÄÄTTÖARVIOINNIN ARVOSANOJEN KRITEERIT

Päättöarvioinnissa oppilaalle tulee antaa numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan.Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 9-10Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B2.1 - C2Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.1 - B1.2Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 7Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.2 - B1.1Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 6Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.1Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.3Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 4Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.1 - A1.2Kielitaidon tasojen kuvausasteikko löytyy linkistähttp://www.oph.fi/info/ops/



5.2 Toinen kotimainen kieli (ruotsi B1)

Johdanto

Opetuksen tavoitteena on ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä kohdekielen kulttuurista. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja.


KieliOppilas oppii

• kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa• oppii ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai

puheen keskeisimmän sisällön ja oppii kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin

KulttuuritaidotOppilas

• tutustuu Pohjoismaiden kulttuuriin• oppii ymmärtämään ja arvostamaan kaksikielistä kulttuuria

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa mahdollisuuksien mukaan mm. tiedonhaussa ja nettitehtävissä sekä omissa kirjallisissa tuotoksissa

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

• käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten itsenäinen työskentely, parityöskentely ja ryhmätyö

• käyttämään kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioita

• suunnittelemaan omaa oppimistaan ja tavoitteitaan• ottamaan vastuuta omasta työskentelystään



Keskeiset sisällöt

TILANTEET• tervehtiminen, hyvästely ja kuulumisten vaihto• nimen ja iän tiedustelu• itsestä kertominen; nimi, ikä ja asuinpaikka• harrastuksista kertominen• perheestä ja kodista kertominen• koulusta kertominen• vapaa-ajasta ja kavereista kertominen• lyhyen viestin jättäminen ja siihen vastaaminen• kiittäminen• pahoitteleminen ja anteeksipyytäminen

AIHEPIIRIT• tervehdyksiä• harrastussanoja• sukulaisuussanat• huoneita, huonekaluja• värejä• kellonajat• viikonpäivät• säätiloja• vuodenajat• ruokia• kouluaineita

RAKENTEET• substantiivin yksikkö ja monikko• adjektiivin taivutus• persoonapronominien omistus- ja objektimuodot• lukusanoja• verbin preesens ja apuverbit• yleisimmät prepositiot• toteamus- ja kysymyslauseen sanajärjestys• kielteinen lause

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja sitä annettaessa huomioidaan oppilaan tunti- ja kotityöskentely. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan vastuullisuus ja oma-aloitteisuus sekä hänen toimintansa muiden kanssa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jonka osana on myös opettajan antama suullinen palaute. Oppilas arvioi myös omaa oppimistaan kirjallisesti kurssien aikana.

Kuullun ymmärtämisessä ja luetun ymmärtämisessä on seitsemännen luokan päättyessä tavoitteena kehittyvä alkeiskielitaito. Arvosanan kahdeksan saadakseen on



oppilaan kuullun ymmärtämisen osalta ymmärrettävä rajallinen määrä sanoja ja ilmaisuja, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin. Luetun ymmärtämisessä edellytetään lyhyiden ja yksinkertaisten tekstien ymmärtämistä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.

Puhumisen ja kirjoittamisen osalta tavoitteena on kielitaidon alkeiden hallinta. Arvosanan kahdeksan saamiseen edellytetään puhumisen osalta kykyä vastata itseä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Oppilaan edellytetään myös osaavan hyvin suppean sanavaraston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Kirjoittamisen osalta arvosanaan kahdeksan edellytetään, että oppilas osaa kertoa yksinkertaisin lausein itsestään ja itseään koskevista aiheista.

5.3 Englanti (A1)

Johdanto

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksesta kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.


KieliOppilas oppii

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää ja myös laajempaa yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.

KulttuuritaidotOppilas oppii

• vertailemaan ja arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria ja• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa

arkipäivän tilanteissa

Oppimaan oppiminenOppilas oppii

• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa,

• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin, hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tietoja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan esimerkiksi tiedonhaussa ja



• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.


Tilanteet ja aihepiirit 7. - 9. luokilla:• vapaa-ajan vietto ja harrastukset• julkiset palvelut• opiskelu, työ ja elinkeino-elämä• kestävä kehitys luonnon ja ympäristön kannalta• terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet• viihde• mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen

Kulttuuritaidot• Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat• Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita

työtapoja• Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen

harjoittelun merkityksen.

Kieliopista 7. luokalla käydään läpi• perfekti• pluskvamperfekti• futuuri• there ja it muodollisina subjekteina• sanajärjestys

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja sitä annettaessa huomioidaan oppilaan etä- ja tuntityöskentely. Kiinnitetään huomiota oppilaan vastuullisuuteen ja oma-aloitteellisuuteen ja hänen toimintaansa muiden kanssa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuudessa, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva suullinen palaute.

Lukuvuosi todistukseen otetaan huomioon 1. kurssin arvosana ja 2. kurssin arvosana painotettuna. Jos viimeisen kurssin arvosana on hylätty, oppilas saa ehdot.


Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen



B1.1Toimiva peruskielitaito

A2.2Kehittyvä peruskielitaito



Tiedosto [taitotasoasteikko.doc]

5.4 Saksa (A2)

A2-SAKSAN OPETUSTA EI TARJOTA ENÄÄ HEINOLASSA.

Johdanto

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksesta kasvaa. Oppilaalle taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.


Oppilas oppii• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää

selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista• kertomaan vastaavanlaisista asioista kirjallisesti• tuntemaan oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten

päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja hyödyntämään äidinkielessä oppimaansa• arvioimaan omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan• ymmärtämään kielenopiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen


Tilanteet ja aihepiirit• esittäytyminen• perheestä ja vapaa-ajasta kertominen• ystävyydestä kertominen• asuinpaikasta kertominen• vaateostoksilla



• mielipiteen ilmaiseminen• henkilötietojen kysyminen• menneistä tapahtumista kertominen

Rakenteet• säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens• päälauseen sanajärjestys• persoonapronominien ja substantiivien akkusatiivi• modaaliapuverbejä• persoonapronominien ja substantiivien datiivi• datiiviprepositiot• henkilötietojen kysyminen• adjektiivin vertailumuodot• dass/wenn/weil –sivulauseet• säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien perfekti

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm. tiedonhaussa ja nettitehtävissä sekä omissa kirjallisissa tuotoksissa.

Arviointi


A2 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8



Kirjoittaminen


A2.1Peruskielitaidon alkuvaihe




5.5 Matematiikka



Johdanto

Matematiikan opetuksen tehtävänä on taata riittävät perusvalmiudet ja vahvistaa matemaattista osaamista. Opetuksessa mallinnetaan arkipäivän matemaattisia ongelmia ja opitaan matemaattisia ajattelustrategioita ja varmennetaan täsmällisen ilmaisun hallitseminen.


Oppilas oppii• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään

matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia• loogista ja luovaa ajattelua• hankkimaan tarvitsemiaan tietoja• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella• näkemään säännönmukaisuuksia.

Yhdeksännen luokan jälkeen oppilaalla tulee olla riittävät matematiikan taidot jatko opintoja varten.


Aritmetiikka• rationaalilukujen laskutoimitukset, itseisarvo ja vastaluku• potenssilasku ja neliöjuuri

Algebra• kirjainlausekkeen sievennyssäännöt• mallintaminen• kirjainlausekkeen arvon laskeminen• termien yhdistäminen

Geometria• koordinaatisto• kulmien geometria• piirtokolmion käyttö• geometrinen piirtäminen

Ajattelun taidot ja menetelmät (Luokkien 6-9 yhteiset sisältöjä)• Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,

rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä

• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö



• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja

erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus• luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä• matematiikan historiaa.

Arviointi

Arvioinnissa koearvosanojen lisäksi huomoidaan tuntiaktiivisuus, suhtautuminen ja osallistuminen opetukseen ja kotitehtävien tekeminen.

ARVIOINNIN KRITEERIT 7. LUOKALLA ARVOSANALLE 8

Ajattelun taidot ja menetelmätOppilas

• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei

ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon

Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaa

• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää peruslaskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

GeometriaOppilas osaa

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa;

hän osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

FunktiotOppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

AlgebraOppilas osaa

• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.



5.6 Fysiikka

Johdanto

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot ja taidot ja kokemukset, havainnot ja tutkimukset. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun.


Oppilas oppii• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista,

tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista• suunnittelemaan ja tekemään turvallisesti luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa

vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia

• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita

• käyttämään erilaisia graafisia ja algebraalisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa

• tuntemaan luonnonilmiöitä


Lämpö• Kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymisen liittyvät ilmiöt sekä niiden

kuvaaminen ja mittaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset

• Energian säilyminen, lämpö energiamuotona

Värähdys ja aaltoliike• Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen,

havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen, sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait

• äänen ja valon merkitys ja sovellukset• optisten laitteiden toimintaperiaatteita.

Kurssi 11.1. Työtavat ja mittaamisen perusteet2.1. Värähdys ja aaltoliike2.2. Ääni ja valo (heijastuminen ja taittuminen)2.3. Sovellukset3.1. Lämpötila



3.2. Lämpölaajeneminen3.3. Lämpöenergia3.4. Olomuodon muutokset3.5. Lämpöenergian siirtyminen

Arviointi

Arvioinnissa otetaan huomioon koearvosanojen lisäksi tuntiaktiivisuus, suhtautuminen ja osallistuminen opetukseen, kotitehtävien teko ja oppitunnilla tehtyjen kokeellisten töiden tekeminen työohjeita ja työturvallisuutta noudattaen.

Kriteerit arvosanalle 8

Luonnon tutkimisen taidotOppilas

• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella

yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä

• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

5.7 Kemia

Johdanto

Kemian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia, ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstä.

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja



yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.


Oppilas oppii• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämän tuloksia• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämän niitä• käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälön avulla• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tietotekniikkaa hyödyntäen• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle


• työtavat, aineiden varoitusmerkinnät• puhdas aine ja seos, aineiden luokittelu• erotusmenetelmiä• atomi, alkuaine, yhdiste ja niiden merkitseminen• reaktiot, reaktionopeus• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä

palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset• ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle• vesi ja veden ominaisuuksia

Arviointi

7.-luokan hyvä arvosana (8) edellyttää, että oppilas• osoittaa keskeisen sisällön hyvää hallintaa kokeilla ja muilla kurssin näytöillä• osoittaa osaamistaan tuntiaktiivisuudella• tekee kotitehtävät tunnollisesti• tekee tunnilla annetut tehtävät oma-aloitteisesti• tekee kokeelliset työt työohjeita ja työturvallisuutta noudattaen sekä yhteistyökykyä

osoittaen• suhtautuu opiskeluun myönteisesti

5.8 Biologia



Johdanto

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja antaa ymmärrys luonnon perusilmiöistä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös ekologian perusteisiin sekä evoluutioon.

Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.


Oppilas oppii• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmiä• kuvaamaan elämän perusilmiöitä• tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan

myönteisesti sen vaalimiseen• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään

ongelmien ratkaisumahdollisuuksia• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän

käytön periaatteet.


• Vesiluonnon keskeiset kasvi ja eläinlajit• ekosysteemin rakenne, toiminta, ominaispiirteet ja omakohtainen tutkiminen• Vesiluonnon monimuotoisuus.

Arviointi

Arviointi perustuu kursseilla pidettävien kokeiden lisäksi tunneilla ja kotona tapahtuvan työskentelyn arviointiin. Arviointiin vaikuttavat muun muassa tunneilla tehtävien kokeelliset ja kirjalliset tehtävät, annettujen kotitehtävien suorittaminen, osallistuminen opetuskeskusteluihin, opetuksen seuraaminen oppilaan yksilölliset ominaisuudet huomioiden.

Saadakseen 7. luokalla arvosanan 8 oppilaan on hallittava vähintään kohtuullisesti



kurssien keskeiset sisällöt sekä pystyttävä suorittamaan pienimuotoisia tutkimuksia maastossa ja luokassa.

5.9 Maantieto

Johdanto

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.

Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä.

Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tuleen tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.


Oppilas oppii• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta sekä tietämään syyt, jotka

ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan

myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin

• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.




• Maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen

• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat• Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman

maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertaileminen.

Arviointi

Arviointi perustuu kursseilla pidettävien kokeiden lisäksi tunneilla ja kotona tapahtuvan työskentelyn arviointiin. Arviointiin vaikuttavat muun muassa tunneilla tehtävien kokeelliset ja kirjalliset tehtävät, annettujen kotitehtävien suorittaminen, osallistuminen opetuskeskusteluihin sekä opetuksen seuraaminen oppilaan yksilölliset ominaisuudet huomioiden.

Saadakseen 7. luokalla arvosanan 8 oppilaan on hallittava vähintään kohtuullisesti kurssien keskeiset sisällöt sekä pystyttävä suorittamaan pienimuotoisia kirjallisia tutkimuksia käyttäen apunaan karttoja ja tietotekniikkaa.

5.10 Uskonto

VUOSILUOKAT 6–9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEETOppilas

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana• perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa

soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.


Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta (luokat 6-9, läpäisyperiaate)• elämän merkitys ja rajallisuus• uskon ja tiedon suhde• kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne

Maailmanuskonnot (7.luokka)• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän

pääpiirteet



• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.

Raamattu (luokat 6-7)• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä (6.luokka)• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta (7.luokka)• Uusi testamentti: Jeesuksen opetukset ja kristinuskon synty (7.luokka)• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö (7.luokka)• Raamatun kulttuurivaikutuksia (7.luokka)• profeettojen sanoma (7.luokka)

Kirkko (luokat 6 ja 8)• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä (8.luokka)• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia (8.luokka)• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään (6.luokka)• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen

usko (8.luokka), kristilliset symbolit (6.luokka)Suomalainen katsomusperinne (9.luokka)

• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkosekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus

• uskonnonvapaus• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta• suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika.

Ihminen eettisenä olentona (luokat 6-9, läpäisyperiaate, painottuen 9. luokkaan)• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen• ihmisen oman elämän hallinta ja yhteiskuntaan ja ympäristöön vaikuttaminen• kristillisen etiikan peruspainotukset (9.luokka), Jeesuksen Vuorisaarna ja

vertaukset (6.luokka)


Oppilas• kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta• tuntee Raamatun keskeisiä sisältöjä• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen

keskeiset vaiheet• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaista

uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä• ymmärtää uskontoa ilmiönä• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen

luonnetta• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• osaa käyttää uskonnollista tietoa• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.• osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.



5.10.1 Evankelisluterilainen

Johdanto



Oppilas• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa

soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.• Median etiikka ja mediakrittisyys


Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta (luokat 6-9, läpäisyperiaate)• elämän merkitys ja rajallisuus• uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän

pääpiirteet• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.• suomalainen muinaisusko

Ihminen eettisenä olentona• eettisten normia, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen• ihmisen oman elämän hallinta ja yhteiskuntaan ja ympäristöön vaikuttaminen



Arviointi

Arviointi kaikilla luokka-asteilla perustuu jatkuvaan näyttöön, kirjallisiin läksyjen kyselyyn (tuntikokeisiin) ja "isoon" kokeeseen 2 - 4 lukuvuoden aikana. Kotitehtävien tekeminen kuuluu jatkuvaan näyttöön.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas

• kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta• tuntee Raamatun keskeisiä sisältöjä• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen




5.10.2 Ortodoksi

Johdanto

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä peruskoulussa on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

Heinolan kaupungissa toimivalla Lyseonmäen koululla on yksi viikkotunti viikossa ortodoksisen uskonnon opetusta. Niemelän yhtenäiskoulun 7-9 luokan oppilaat osallistuvat myös opetukseen.Opetus toteutetaan joka vuosi yhden luokka-asteen tavoitteiden mukaisesti. Näin kaikki



oppilaat tulevat yläasteen aikana oppimaan kaikki vuosikurssit, vaikka eri järjestyksessä. Opetukseen on kuulunut vierailu kahdesti vuodessa ortodoksisessa liturgiassa Heinolan ortodoksisessa kirkossa.Huonosta suomenkielen taidosta johtuen maahanmuuttajien kanssa pyritään soveltamaan opetusmateriaalia sen kaikkein yksinkertaisimmassa muodossa.


Oppilas• hahmottaa VT:n ja UT:n välisen yhteyden• tiedostaa, että Raamatulla on useita eri kirjoittajia ja tuntee niistä tärkeimpiä• tuntee Raamatun sisällön siten, että löytää sieltä tietyn kohdan• saa yleiskuvan kirkon opista ja ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen• oppilas tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa sekä Suomen ortodoksisen kirkon

hallintoa• oppilas tuntee kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä• oppilas tuntee oman seurakunnan toimintaa


• Raamatun synty ja sisältö• Profeetat, kuninkaiden aika ja Apostolien teot• Raamatun käyttö jumalanpalveluksissa (evankeliumi, epistola, psalmit)• Raamatun tarjoama kuva ihmisen perusturvallisuudesta (aihekok.6: turvallisuus ja

liikenne)• Raamatun ihmiskuvan (kuva ja kaltaisuus) näkökulma (aihekok. 7: ihminen ja

teknologia)• Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus ja uskonopin keskeiset kohdat• liturgia, vigilia, paasto- ja juhlaperinteet

Arviointi

Oppilas

• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen

liturgisen käyttöyhteyden• tuntee ortodoksista jumalanpalvelusperinnettä• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan

ortodoksista kirkkovuotta



5.11 Elämänkatsomustieto

Johdanto

Elämänkatsomustiedon opiskelu suoritetaan vuorolukuna yläkoulun aikana. Vuoden ajan on sama aihe, jota opiskelevat kaikki elämänkatsomustiedon lukijat luokkatasosta riippumatta. Aihepiiri vaihtuu seuraavan vuoden aikana, joten kaikki elämänkatsomustiedon lukijat käyvät kaikki aihepiirit läpi kolmen vuoden aikana.

Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista katsomuksista ja uskonnoista sekä tuetaan nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.


Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan

kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.


Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma



• katsomusten historiaa, katsomusvapaus• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.

Kulttuuri• kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja

luontokeskeinen.

Etiikka ja hyvä elämä• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.

Tulevaisuus• tulevaisuuden tutkiminen• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.

Arviointi

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvuKäsitteiden hallinta ja käyttöOppilas

• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon

seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen

eettisen ratkaisun.

Tiedon hankinta ja soveltaminenOppilas

• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmänarvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiKäsitteiden hallinta ja käyttöOppilas

• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin



• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron.


• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudetKäsitteiden hallinta ja käyttöOppilas

• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.


• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita

• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailmaKäsitteiden hallinta ja käyttöOppilas

• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia.


• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

5.12 Historia

Johdanto

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että suurin osa asioista on historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Heinolan historiaa käsitellään Suomen historian tapahtumien osana. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa.


Oppilas oppii• ymmärtää mikä on aikajana ja miksi aikajanan merkitys on tärkeä



• ymmärtää miksi historian ymmärtäminen on tärkeää


Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.

Elämää 1800 luvulla ja kansallisuusaate• 1800 luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset

Euroopassa• Elämää 1800 luvun autonomisessa Suomessa ja kulttuuri kansallisuusaatteen

heijastajana Teollinen vallankumous

Teollinen vallankumous• Teollistumisen ja uusien keksintöjen vaikutukset ihmisten elämään

Murrosten aika Suomessa• Sääty yhteiskunnan mureneminen• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus.

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen• Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

Arviointi

Saadakseen arvosanan 8 oppilas• osoittaa keskeisten sisältöjen hallintaa kokeissa, tuntikuulusteluissa ja muissa kurssin

näytöissä keskimäärin arvosanalle 8• ryhtyy oma-aloitteisesti annettuihin töihin• suhtautuu opiskeluun myönteisesti• työskentelee niin, että hänen työnsä on siistiä ja käyttökelpoista• kantaa vastuun ryhmätöissä• ei vaikeuta muiden opiskelua

5.13 Oppilaanohjaus

Johdanto

Yläluokilla 7-9 oppilaanohjausta toteutetaan sekä tuntijaon mukaisina luokkatunteina että järjestämällä kaikille oppilaille riittävä mahdollisuus henkilökohtaiseen - ja pienryhmäohjaukseen.




Oppilaanohjauksen avulla edistetään valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista peruskoulussa. Ainevalintojen ja koulutusvalintojen tueksi oppilaille annetaan riittävästi tietoa työelämästä, koulutusmahdollisuuksista sekä vahvistetaan oppilaiden kykyä kohdata ja hallita muuttuvia elämäntilanteita. Oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja käyttämään työhallinnon tarjoamia neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Peruskoulun päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumisessa. Nivelvaiheessa oppilasta tuetaan yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Yläluokilla päävastuu oppilaanohjauksesta kuuluu oppilaanohjaajalle, kuitenkin siten, että jokainen aineenopettaja huolehtii oman aineensa opiskelun ohjaamisesta ja opintojen seuraamisesta.Oppilaanohjauksen luokkatuntien, henkilökohtaisen- ja pienryhmäohjauksen lisäksi oppilaanohjaajan tehtäviin kuuluu yhteydenpito oppilaan huoltajiin, muihin oppilaitoksiin, paikkakunnan työ- ja elinkeinoelämään, työvoimaviranomaisiin. Oppilaanohjaus on osa koulun oppilashuoltoa.


• siirtyminen yläluokille ja aineenopettajajärjestelmään• kouluyhteisössä toimiminen• perusopetuksen rakenne, eteneminen ja arviointi• itsetunto ja sen vahvistaminen• luokkahenki ja sen kehittäminen• suvaitsevaisuus ja sen edistäminen• valinnaisuus, valintakriteerit ja jatko-opiskelu• opiskelun taidot ja opiskeluteknikka• tutustuminen esim. huoltajan tai muun henkilön ammattiin• Suomen koulutusjärjestelmä• A- ja B-valinnaisaineet 8. luokkaa varten, ohjaaminen valinnoissa

7. luokalla jokainen oppilas voi osallistua henkilökohtaiseen keskusteluun tai pienryhmäkeskusteluun oppilaanohjaajan tai mahdollisesti luokanvalvojan kanssa.

7.lk Työelämään tutustuminen (TET)Omakohtaisten kokemusten hankkimiseksi ja urasuunnittelun tueksi oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua työelämään aidossa työympäristössä yhden koulupäivän ajan.

5.14 Terveystieto




Oppilas• tuntee ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään

nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä• tiedostaa yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen

ihmisten hyvinvoinnissa• oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja

sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä• oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä tunnistamaan ja

pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja• oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä

selviytymisen taitoja• oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun

tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa

• oppii ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä

• oppii arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta

• oppii käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi.


• Terveyden olemus ja terveys voimavarana• Murrosiän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys• Henkilökohtainen hygienia• Psyykkinen terveys• Tupakka• Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito• Ihmisen elämänkulku syntymästä kuolemaan

Arviointi

Arviointiin vaikuttavat tunti- ja ryhmätyöskentely sekä kirjalliset näytöt.

Arvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan

Kasvu ja kehitysOppilas

• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja yhteisön ominaispiirteitä• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään



• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja

Terveys arkielämän valintatilanteissaOppilas

• osaa kuvata tupakan käyttöön liittyviä terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

Voimavarat ja selviytymisen taidotOppilas

• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

5.15 Liikunta

Johdanto

Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehitysmahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta.

Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.

Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

Liikunnanopetuksessa pyritään ottamaan huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot.Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnanavulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä.




Oppilas• kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja• kokee liikunnan ja oppimisen iloa• kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja• oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti erilaisiin

liikuntatilanteisiin


• Perusliikuntataitojen syventäminen juoksuissa, hypyissä ja heitoissa• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja• voimistelusarjoja telineillä ja välineillä• yleisimpien palloilulajien tekniikkaa, taktiikkaa ja sääntöjä• suunnistaminen karttaa apuna käyttäen ja retkeily• luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja• uimataidon syventäminen ja vedestä pelastaminen

Arviointi

Arvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilas• osaa ydintaidot perusliikunnassa kuten juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä

heittolajeissa• pystyy voimistelussa suoriutumaan pienistä sarjoista telineillä ja välineillä• osaa jonkin suomalaisen kansantanssin ja/tai seuratanssin ja osoittaa liikkumisessaan

rytmillistä luovuutta• osaa yleisimpien palloilulajien perusteet ja osaa pelata niitä sääntöjen mukaan• osaa suunnistaa karttaa apuna käyttäen luontoa kunnioittaen, ymmärtää jokamiehen

oikeudet sekä velvollisuudet• pystyy uimaan syvään veteen hypättyään vähintään 200 metriä, josta 50 metriä on

selkäuintia sekä hallitsee vedestä pelastamisen taitoja• osaa luistella sujuvasti ja hallitsee hiihdon perustyylit• osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu

koululiikuntaan myönteisesti• osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa

sopimuksia ja sääntöjä ja reilun pelin periaatetta• pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä ja

joukkueessa• ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet• tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria.



5.16 Käsityö

Johdanto

Luokille 5 -7 valitaan joko tekstiilityö tai tekninen työ. Luokilla 8-9 on mahdollisesti valinnainen tekstiilityö tai tekninen työ.

Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa.


Vuosiluokilla 5-7 syvennetään luokkien 3-4 tavoitteita. Niiden lisäksi opetuksella on seuraavat tavoitteet:

Oppilas• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä

tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot

• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä

• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

• ymmärtää teknologian kehittymisen ja sen merkityksen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja (tutustumiskäynnit ja omat kokeilut)

• tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä

• tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin (esim. liikennevalot)


Vuosiluokkien 5-9 aikana tulee oppilaalle antaa myös mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön



tai tekstiilityöhön.

Teknisen työn ja tekstiilityön yhteinen sisältö (käsitellään erikseen molemmissa käsityöoppiaineissa niille ominaisin tavoin):

• Tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista

• muodot, sommittelu ja värit• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet• materiaali- ja kuluttajatietous• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm.

luonnontieteeseen ja matematiikkaan• erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita• oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden

yhteiseen tarkasteluun.

5.16.1 Tekninen työ

Johdanto











• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja (tutustumiskäynnit ja omat kokeilut)

• tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä

• tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin (esim. liikennevalot)


• yksityiskohtainen suunnittelu, mittakaavan hallinta ja esineiden projisointi• suunnittelu- ja valmistusprosessin yhteensovittaminen• turvallinen ja taitava koneellinen työstö sekä puu-, että

metallityökoneilla• liitos- ja pintakäsittelytakniikat sekä niissä käytettävien aineiden

käyttöturvallisuustiedotteet• elektroniikan peruskomponentit, kytkentäkortin valmistus ja mittaukset

Arviointi


Yleisesti• työn suunnittelu ja toteutus kiinnostavat• muistan yleensä opetetut asiat• yritän ratkaista ongelmat itse kirjallisen ohjeen avulla, mutta joskus joudun kysymään

neuvoa opettajalta• haluan auttaa myös muita oppilaita• tehty työ on siistiä ja käyttökelpoista

Visuaalinen ja tekninen suunnitteluOppilas

• kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

ValmistaminenOppilas

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä



• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdintaOppilas

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia

• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti

• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein

• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

5.16.2 Tekstiilityö

Johdanto











• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja• tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa

oppimisympäristöissä


• lankatyö neuloen tai virkaten.• vaatteen ompelu oman suunnittelun pohjalta• saumurin käyttö• jokin erikoistekniikka (esim. huovutus, värjäys tai kirjontatyö).• materiaalioppia• tutustumista ajankohtaiseen pukeutumiskulttuurin.• ajankohtaisia askartelutöitä käytettävissä olevan ajanpuitteissa• oppilas käyttää verkon tarjoamaa materiaalia työn suunnittelussa ja valmistamisessa.

Oppilas hyödyntää sieltä saamaansa tietoa (käsityötekniikat, materiaalitietous, käsityöohjeet) omaan työhönsä.

• oppilas osaa tehdä itsearvioinnin verkkoympäristössä.

Arviointi


• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan sekä osoittamaan prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia.

• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti.

• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein.



Visuaalinen ja tekninen suunnitteluOppilas:

• kykenee havaitsemaan itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet viestiksi ympäristölle.• dokumentoi suunnitelman esim. kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla

tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on, ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa.




ValmistaminenOppilas:

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä.

• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen.

• osaa pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja ja perustella valitsemansa työtavat ja materiaalit.• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä.• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa.• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Oppilas saa 7.lk:n keväällä tekstiilityöstä päättöarvosanan eli arvosana näkyy 9. lk:n päättötodistuksessa.

5.17 Musiikki

Johdanto

Musiikilla on keskeinen tehtävä oppilaan luovuuden ja tunne-elämän kehittäjänä. Yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen perustuvana aineena se tukee myös lapsen ja nuoren sosiaalista kehittymistä.


Oppilas• saa musiikillisia kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla edistetään myönteisiä asenteita

musiikkiin• saa valmiuksia luovaan ilmaisuun, musiikin vastaanottamiseen ja tuottamiseen• ohjautuu ja virittyy musiikin harrastamiseen


• musiikin peruskäsitteiden opiskelua, kuten sointumerkinnät ja kappaleen rakenteeseen liittyvät merkinnät

• yhteislaulua, äänenmuodostuksen alkeita• yhteismusisointia, akustisilla kitaroilla, rytmisoittimilla ja bändisoittimilla• suomalainen musiikki: iskelmä, rock, kansanmusiikki, Sibelius• afroamerikkalaisen musiikin vaiheita bluesista nykypäivään• sinfoniaorkesterin soitinryhmät, kapellimestari, partituuri• romantiikanajan ohjelmallisen musiikin kuuntelua



Arviointi

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas

• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti• hallitsee jonkin rytmi-, melodia-, tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy

osallistumaan yhteissoittoon• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy

musisoimaan yhdessä muiden kanssa• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä• osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja

ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa• osallistuu kitaran, basson ja rytmisoitinten soitonopiskeluun• tuntee rockmusiikin historiaa vuosikymmenittäin 50-luvulta nykypäivään• osaa tunnistaa kuuleman perusteella sinfoniaorkesterin eri soitinryhmät

5.18 Kuvataide

Johdanto

Kuvataiteen opetuksessa 5-9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.

Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.


Oppilas oppii



• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan

• nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja

teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon

hankinnan ja elämysten lähteinä• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja

eettisestä näkökulmasta• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä

kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa• ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä.


Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu• piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä• sommittelu: muoto, väri, tila, liike ja aika• kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen• keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien

kuvamaailmassa• ohjattuja näyttelyvierailuja tai taiteilijavierailuja ja internetin kulttuuripalvelujen

hyödyntämistä• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja

taidekritiikkiä.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus• ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja

suunnittelun näkökulmasta• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiä edustajia• muotoiluprosessi, materiaali ja käyttötarkoitus.

Media ja kuvaviestintä• kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia• valokuvaus tai videokuvaus ja digitaalinen kuva• kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuvan kuvan erityispiirteet• graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita, mainonnan kanavia

ja ilmaisukeinoja• elokuvien ja TV ohjelmien analysointia.



Arviointi

Töiden arvioinnin lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan työprosessiin ja asennoitumiseen ainetta kohtaan.

Oppilas saa kuvataiteesta lukuvuoden aikana kaksi kertaa numeroarvioinnin. Ensimmäisen väliarviointi on suuntaa antava. Toinen numero tulee kevättodistukseen. 7. luokan päättötodistuksen numero näkyy 9. luokan päättötodistuksessa.


Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas osaa

• ilmasta itseään kuvallisin keinoin• käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä

materiaaleja ja työskentelytekniikoita• valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan• selostaa kuvan tekemisen prosessin luonnoksista valmiisiin töihin.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilas osaa

• tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen

• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia• hyödyntää näyttely ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas

• osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia

• tuntee suunnittelu ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään

• tunnistaa kulttuuri ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.

Kuvaviestintä ja mediaosaaminenOppilas osaa

• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta, videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua

• analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta.

5.19 Kotitalous

Johdanto

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää ja soveltaa käytäntöön arkielämässä tarvittavia työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan, taloudestaan,



lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi tarkoitus on opettaa perusruoanvalmistustaidot.

Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen. Oppiaineessa perehdytään sellaisiin ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuden soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Yhteistyö on tarpeellista erityisesti terveystiedon ja biologian kanssa.


Oppilas oppii• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin

kannalta• ruokatalouden, asunnon- ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidot ja käyttää

tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan

kulutuksen monimuotoisuutta ja kulutukseen liittyviä ongelmia• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä

kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.


Perhe ja yhdessä eläminen• hyvät tavat• tapakulttuuri ja kodin juhlat• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri• ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka• ruoan laatu ja turvallisuus• perusruoanvalmistusmenetelmät• aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa• ruokakulttuurien muuttuminen• kansainvälisyyteen liittyen esitelmät, joissa tiedonhaussa apuna käytetään internetiä

muistuttaen tekijänoikeusasioista

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta• oman rahankäytön suunnittelu• kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö• kulutuksen ympäristövaikutukset• järkevä ja varovainen nettikaupan käyttö osana kaupankäyntiä

Koti ja ympäristö



• asunnon ja tekstiilien hoito• lähiympäristön hoito sekä jätehuolto• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö.

Arviointi


Oppilas• osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon

merkitystä• tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa

käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa• ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä• tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä• pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion

merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille• tunnistaa suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä• tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta• tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä oman

rahankäyttösuunnitelmansa• käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisimpia kodinkoneita

turvallisesti• osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja osaa tekstiilien perushoitomenetelmät• osaa tehdä tavanomaiset kodin siivoustyöt.

OSA 6 KAHDEKSANNEN LUOKAN OPPISISÄLLÖT


Johdanto






Keskeiset sisällöt 6 - 9. luokilla


8. luokalla



• mielipidetekstit• aineistopohjainen kirjoitelma


• 8. luokka• persoona- ja nominaalimuotoiset verbit• modukset• lauseenjäsenet• oikeinkirjoitusasioita


8.luokka• laajennetaan oppilaan kirjallisuuden tuntemusta tutkimalla esim. kauhu-, scifi-, fantasia- ja jännityskirjallisuutta

D) TIEDONHANKINTATAIDOT• Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi• tehdään yhteistyötä reaaliaineiden (esim. maantieto, uskonto, historia) kanssa

8. luokka• mediakritiikki, esimerkiksi kuvamanipulaatiota käsitellään lehtikuvien yhteydessä



Arviointi




8. luokan hyvä (8) arvosana edellyttää• kielentuntemuksen, kirjallisuuden ja suullisen esityksen hyvää taitamista• lisäksi vaaditaan aktiivisuutta tunneilla ja kotitehtävien tekemistä


VUOSILUOKAT 6-9



TAVOITTEET

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat:• alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) ,• peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja• edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso(C1-C2).Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, oppilaat jaetaan ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Tasot erotetaan Suomeen ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon sekä tavoitteisen suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisen ajankohdan ja oppilaan edistymisen perusteella.



Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kunkin tason tavoitteet on esitetty kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa.


Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa ja kirjasto; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaa-aika• eri oppiaineiden sanastoa; sanavaraston laajentamista, ylä- ja alakäsitteitäRakenteet ja kielitieto• äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet; mekaaninen kirjoittaminen sekä suur- ja pienaakkoset; puhutun ja kirjoitetun kielen ero• kielen rakenteista keskeisimmät: verbityypit, verbin persoonamuodot ja niiden taivutus myönteisenä ja kielteisenä, kongruenssi, verbin aikamuodoista preesens ja imperfekti, moduksista indikatiivi ja imperatiivi sekä konditionaalin tunnistus esim. pyytämiseen liittyvissä fraaseissa, passiivin tunnistaminen, verbikysymys (-ko/-kö); tärkeimmät nominityypit; yksikkö ja monikko; sijamuotojen perusfunktiot, nominatiivi, partitiivi, genetiivi, sisä- ja ulkopaikallissijat; yleisimmät rektiot; vokaaliharmonia ja konsonanttivaihtelun idea; sanojen johtamisen idea sanaston oppimisen ja laajentamisen resurssilla; kysyminen ja kysymyssanat; omistus ja omistusliite; sanaluokat alustavasti (substantiivi, verbi, adjektiivi); tavu, sana, lause; iso alkukirjain ja päättövälimerkitLukeminen ja kirjoittaminen• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne -vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukustrategioiden pääperiaatteet, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen lyhyistä teksteistä• lyhyiden tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyet esittelyt itsestä ja lähiympäristöstäKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• suomalaisiin medioihin tutustuminen• soveltuvat media- ja kaunokirjalliset tekstit kielenopetusmateriaalina esim. sadut ja lorutPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• mielipiteen ilmaiseminen ja omista tunteista kertominen fraasina• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, esittäytyminen, pyytäminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen fraaseina• kuunteleminen vuorovaikutustilanteessaKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmätyöskentely; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi




Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveydenhoito• eri oppiaineiden sanasto; sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet• juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuotoRakenteet ja kielitieto• kielen rakenteista keskeisimmät: aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; sijamuotojen merkitys ja käyttö entistä laajemmin; uusina sijoina essiivi ja translatiivi; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; synonyymejä ja vastakohtia; verbin passiivi, aikamuodoista perfekti ja pluskvamperfekti, moduksista konditionaali; lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden ymmärtäminen; sanojen johtamisen pääperiaatteet• puhekielen eri muotoja• lausetyypit, virke, päälause ja sivulause, välimerkit ja oikeinkirjoitus• erilaisten tekstilajien päätyypitLukeminen ja kirjoittaminen• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioiden harjoittelua• lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona; ohjattua lukemista• ikätasolle soveltuvat tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. uutinen, mielipideteksti, kertomus; tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja muokkaamista• sidoksisen tekstin kirjoittamisen harjoitteluaKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaiset sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset• mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä• tietotekstin ja fiktiivisen tekstin eroja• tekstin rakenteen tutkiminen, esim. juoni, henkilöt, aika ja paikka• alustava tutustuminen keskeisimpiin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa; Kalevala ja sen merkitysPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen; kuuntelijan huomioonottaminen ja kuuntelijan palautekäyttäytyminen• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, esim. puhelinkäyttäytyminen• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä• kuullun asian sisällön selostaminen pääpiirteittäin• puhumisen harjoittelua esim. dialogitKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen suunnittelu, tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi


Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan



• eri aihepiirejä käsittelevän sanavaraston laajentaminen• sivistyssanoja, sanontoja, käsitteitä ja oppilaan mielenkiinnon mukaan joidenkin alojen erikoissanastoa• uutiset ja ajankohtaiset aiheetRakenteet ja kielitaito• kielen rakenteista keskeisimmät; aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; potentiaali; lauseenjäsenet; nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet aiempaa perusteellisemmin; sanojen muodostaminen ja niiden johtamisen periaatteet laajasti• kielenhuolto• kielisukulaisuus ja Suomen kielitilanneLukeminen ja kirjoittaminen• laajojen asia- ja kaunokirjallisten tekstien lukemista ja tulkintaa• päätelmien ja yleistysten tekemistä teksteistä• kriittistä lukemista• tekstilajit ja laajempien tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. hakemus, tutkielma• tiivistäminen, referointi• lähdeaineiston käyttö ja lähteisiin viittaaminen• oman tekstin viimeistelyKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti kertomukset, runot, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteoksetSuomen kirjallisuuden päävaiheet• kaunokirjallisuuden päälajit• kirjallisuusanalyysi• mediatekstit, kuvalukutaidon kehittäminen, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistäPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä• neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen• puheen rakenne, puheita erilaisiin tilanteisiin• nonverbaalisten viestien tunnistamista ja käyttöäKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi• eri kielten ja kielioppien vertailu kielen oppimisen apuna


Erinomainen 10Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin nopeasti ja hän osaa erinomaisesti opetetut asiat.



Oppilas on oma-aloitteinen kielenoppija, hän kehittää kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan ja analysoimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee erinomaisesti kaikki kielitaidon osa-alueet.













Päättöarvioinnissa oppilaalle tulee antaa numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan.Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 9-10Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B2.1 - C2Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.1 - B1.2Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 7Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.2 - B1.1Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 6Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.1Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.3Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 4Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.1 - A1.2Kielitaidon tasojen kuvausasteikko löytyy linkistähttp://www.oph.fi/info/ops/


Johdanto



KieliOppilas oppii


puheenkeskeisimmän sisällön ja oppii kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin


• tutustuu Pohjoismaiden kulttuuriin; Tukholman nähtävyyksiä, Norjan keskeisiä kulttuurisisältöjä, Oslon nähtävyyksiä



• oppii ymmärtämään ja arvostamaan kaksikielistä kulttuuria• tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten

elämänmuotojen jakulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä.


• erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien tuottamista ja tiedon-hankintavälineiden käyttöä

• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa mahdollisuuksien mukaan mm. tiedonhaussa ja nettitehtävissä sekä omissa kirjallisissa tuotoksissa.

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämälläerilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihintavoitteisiin

• käyttämään kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioita

• ottamaan vastuuta omasta työskentelystään• oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen.


TILANTEET• menneestä viikosta kertominen• voinnista kertominen• puhelimessa• vaateostoksilla, nakkikioskilla• kutsun kirjoittaminen ja siihen vastaaminen• lomasuunnitelmista kertominen• junalipun osto ja rahanvaihtaminen• haastattelun tekeminen• kortin kirjoittaminen• tien kysyminen ja neuvominen• omasta asuinpaikasta kertominen

AIHEPIIRIT• harrastuksia• viikonpäivät, kuukaudet• vaatteet• kulkuneuvot• säätilat• kaupunkisanasto

RAKENTEET• koko substantiivin taivutus• pronominit den här, det här, de här; den där, det där, de där• suuria lukuja, järjestysluvut• prepositiot



• verbin imperfekti, perfekti ja imperatiivi• man-lause• omistuspronomineja

Arviointi


Kuullun ymmärtämisen ja luetun ymmärtämisen osalta kahdeksannen luokan päättyessä on tavoitteena toimiva alkeiskielitaito. Arvosanaan kahdeksan vaaditaan kuullun ymmärtämisen osalta yksinkertaisten, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseen liittyvien keskustelujen ymmärtämistä. Luetun ymmärtämisen osalta tavoitteena arvosanaan kahdeksan on lyhyiden arkielämää ja rutiinitapahtumia käsittelevien viestien sekä yksinkertaisten ohjeiden ymmärtäminen.

Puhumisessa ja kirjoittamisessa tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito. Puhumisen osalta arvosanaan kahdeksan vaaditaan suppean perussanaston sekä joidenkin tilannesidonnaisten ilmaisujen ja peruskieliopin aineksen osaamista. Kirjoittamisen osalta tavoitteena on osata kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään.

6.3 Englanti (A1)

Johdanto



KieliOppilas oppii


• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja



• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.









Tilanteet ja aihepiirit 7. - 9. luokilla• vapaa-ajan vietto ja harrastukset• julkiset palvelut• opiskelu, työ ja elinkeino-elämä• kestävä kehitys luonnon ja ympäristön kannalta• terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet• viihde• mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen




harjoittelun merkityksen.

Kieliopista 8. luokalla käydään läpi:• 1. konditionaali• indefiniittipronominit ja –adverbit• paljoussanat• adjektiivit: adverbit ja vertailu• apuverbien, mm. can, may, must, korvaavat rakenteet



Arviointi


Lukuvuosi todistukseen otetaan huomioon 3. ja 4. kurssin arvosana ja 5. kurssin arvosanan painotettuna. Jos kahden perättäisen kurssin tai viimeisen kurssin arvosana on hylätty, oppilas saa ehdot.




Kirjoittaminen






6.4 Saksa (A2)

Johdanto




selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista• kertomaan vastaavanlaisista asioista kirjallisesti• tuntemaan oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä



• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja hyödyntämään äidinkielessä oppimaansa

• arvioimaan omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan• ymmärtämään kielenopiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen


Aihepiirit• kuulumisten kysyminen ja tapaamisesta sopiminen• mielipiteen ilmaiseminen• tutustuminen Wieniin• asioiminen ravintolassa• asumisesta ja kotitöistä kertominen• voinnista kertominen; sairauksia ja ruumiinosien kertaus• unelmista ja toiveista kertominen

Rakenteet• perfektin kertaus• sivulauseen kertaus• epäsuorat kysymyslauseet• säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien imperfekti• sijamuotojen kertaus• akkusatiivi- ja datiiviprepositiot• adjektiivin tavallisimmat taivutuspäätteet• vaihtoprepositiot• pluskvamperfekti• maantieteellisiä nimiä• imperatiivi• suomen konditionaalin ilmaiseminen



Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja sitä annettaessa huomioidaan oppilaan tunti- ja kotityöskentely. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan vastuullisuus ja oma-aloitteisuus sekä hänen toimintansa muiden kanssa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jonka osana on myös opettajan antama suullinen palaute. Oppilas arvioi



myös omaa oppimistaan kirjallisesti kurssien aikana.




Kirjoittaminen






6.5 Matematiikka

Johdanto







Algebra• polynomit



• yhtälöt: ensimmäisen asteen ja vaillinainen toisen asteen yhtälö sekä sovellukset

Geometria• neliöjuuri ja Pythagoraan lause• tasokuvioiden piirit ja pinta-alat

Ajattelun taidot ja menetelmät (Luokkien 6-9 yhteiset sisällöt)• Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,


• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja

erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus• luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä• matematiikan historiaa.

Arviointi

Arvioinnissa koearvosanojen lisäksi huomioidaan tuntiaktiivisuus, suhtautuminen ja osallistuminen opetukseen ja kotitehtävien teko.

ARVIOINNIN KRITEERIT 8. LUOKALLA ARVOSANALLE 8



ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen

esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden



• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää verrantoa ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien

ratkaisemisessa.


• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin ja tilavuuden laskutapoja



• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan

tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• käyttää Pythagoraan lausetta suorakulmaisen kolmion sivujen ratkaisemiseen• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa;


FunktiotOppilas

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti

yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

AlgebraOppilas osaa

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön• sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen

algebrallisesti tai päättelemällä• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

6.6 Fysiikka

Johdanto




hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista

• suunnittelemaan ja tekemään turvallisesti luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia



• käyttämään erilaisia graafisia ja algebraalisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa



• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.


Liike ja voima• Vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä

niiden esiintyminen ympäristössä• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit• voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho

Kurssi 22.1. Liike2.2. Voima ja sen vaikutukset2.3. Massa2.4. Tiheys2.5. Kitka2.6. Paine3.1. Energia, työ, teho3.2. Yksinkertaiset koneet

Arviointi








• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa

• osaa tunnistaa eri fysiikan suureita ja niiden tunnuksia ja osaa laskea niillä

6.7 Kemia



Johdanto


Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.


Oppilas oppii• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämän tuloksia• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämän niitä• käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälön avulla• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tietotekniikkaa hyödyntäen• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle


Raaka-aineet ja tuotteet• jaksollinen järjestelmä• kemialliset sidokset• happamuus, emäksisyys• suolat



• orgaaniset yhdisteet (hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat)

Arviointi

8. luokan hyvä arvosana (8) edellyttää, että oppilas• osoittaa keskeisen sisällön hyvää hallintaa kokeilla ja muilla kurssin näytöillä• osoittaa osaamistaan tuntiaktiivisuudella• tekee kotitehtävät tunnollisesti• tekee tunnilla annetut tehtävät oma-aloitteisesti• tekee kokeelliset työt työohjeita ja työturvallisuutta noudattaen sekä yhteistyökykyä


6.8 Biologia

Johdanto

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja antaa ymmärrys luonnon perusilmiöistä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat metsäekologian perusteisiin.Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muunluonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.


Oppilas oppii• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmiä• kuvaamaan elämän perusilmiöitä• tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan

myönteisesti sen vaalimiseen• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa• tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja kiinnostuu kasvien kasvattamisesta• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään

ongelmien ratkaisumahdollisuuksia• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän

käytön periaatteet




Metsäluonto ja ekosysteemit• metsien ja soiden keskeiset kasvi-, eläin- ja sienilajit sekä ohjattu kasvien kerääminen• ekosysteemi, sen rakenne, toiminta ja ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin

omakohtainen tutkiminen• metsänhoitoon tutustuminen• luonnon monimuotoisuus.• solun rakenteen ja toiminnan tutkiminen

Luokat 7 - 9 Yhteinen ympäristö• ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet• oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen• ympäristönsuojelun menetelmät

Arviointi


Saadakseen 8. luokalla arvosanan 8 oppilaan on hallittava vähintään kohtuullisesti kurssien keskeiset sisällöt sekä pystyttävä suorittamaan pienimuotoisia tutkimuksia maastossa ja luokassa.

6.9 Maantieto

Johdanto



Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy ja



seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tuleen tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.




• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla

maailmassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan


• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.


• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla

• Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus.

Arviointi


Saadakseen 8. luokalla arvosanan 8 oppilaan on hallittava vähintään kohtuullisesti kurssien keskeiset sisällöt sekä pystyttävä suorittamaan pienimuotoisia kirjallisia tutkimuksia käyttäen apunaan karttoja ja tietotekniikkaa.

6.10 Uskonto




Johdanto




yhteisön elämässä• perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa

soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

Keskeiset sisälllöt

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta• uskon ja tiedon suhde

Kirkko• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä (8.luokka)• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia (8.luokka)• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään (6.luokka)• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen

usko (8.luokka), kristilliset symbolit (6.luokka)• suomalainen katsomusperinne• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko

sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus• uskonnonvapaus• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta• suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika.

Ihminen eettisenä olentona• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen• ihmisen oman elämän hallinta ja yhteiskuntaan ja ympäristöön vaikuttaminen• internetin etiikka ja mediakriittisyys



Arviointi







6.10.2 Ortodoksi

Johdanto


Heinolan kaupungissa toimivalla Lyseonmäen koululla on yksi viikkotunti viikossa ortodoksisen uskonnon opetusta. Niemelän yhtenäiskoulun 7-9 luokan oppilaat



osallistuvat myös opetukseen.Opetus toteutetaan joka vuosi yhden luokka-asteen tavoitteiden mukaisesti. Näin kaikki oppilaat tulevat yläasteen aikana oppimaan kaikki vuosikurssit, vaikka eri järjestyksessä. Opetukseen on kuulunut vierailu kahdesti vuodessa ortodoksisessa liturgiassa Heinolan ortodoksisessa kirkossa.Huonosta suomenkielen taidosta johtuen maahanmuuttajien kanssa pyritään soveltamaan opetusmateriaalia sen kaikkein yksinkertaisimmassa muodossa.








Arviointi

Oppilas


liturgisen käyttöyhteyden• tuntee ortodoksista jumalanpalvelusperinnettä



• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta


Johdanto














Katsomusten maailma• katsomusten historiaa, katsomusvapaus• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.


luontokeskeinen.



Arviointi





eettisen ratkaisun.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti



Käsitteiden hallinta ja käyttöOppilas















6.12 Historia

Johdanto

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että suurin osa asioista on historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Heinolan historiaa käsitellään Suomen historian tapahtumien osana. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa.




• Oppilas oppii hankkimaan historiallista tietoa käyttäen erilaisia lähteitä ymmärtäen lähteen ajatuksen

• Oppilas ymmärtää syy-seuraus-suhteen• Oppilas ymmärtää eri toimien eri tarkoitusperät


Venäjän vallankumoukset ja Suomen itsenäistyminen• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.

Laman ja totalitarismin aika• Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan• elämää demokratioissa ja diktatuureissa.

Toisen maailmansodan aika• Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen.

Suomi 1950 luvulta nykypäivään• Elinkeinorakenteen muutos ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen.

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun• Kylmä sota• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat.

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa• Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja

ympäristöön• tiedonvälityksen kehitys.

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseenb) kulttuurin kehitysc) tasa-arvoisuuden kehitysd) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis ja kuljetusvälineiden kehityse) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys.f) lääketieteen kehitysg) avaruuden valloitus

Arviointi

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8:



• osoittaa 7. ja 8. luokan historian keskeisten sisältöjen hallintaa kokeissa, tuntikuulusteluissa ja muissa kurssin näytöissä keskimäärin arvosanalle 8

• ryhtyy oma-aloitteisesti annettuihin töihin• suhtautuu opiskeluun myönteisesti• työskentelee niin, että hänen työnsä on siistiä ja käyttökelpoista• kantaa vastuun ryhmätöissä• ei vaikeuta muiden opiskelua

6.13 Oppilaanohjaus

Johdanto







• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys• B-valinnaisuudet 9-luokkaa varten• Suomen koulutusjärjestelmä• jatko-opintojen pohdintaa• elinkeinorakenne, ammattialat



• oman paikkakunnan elinkeinorakenne, merkittävimmät työnantajat ja yritykset• ammatinvalintaan vaikuttavat tekijät• työelämään tutustuminen (TET)• työelämätietous ja työelämän pelisäännöt

8. lk Työelämään tutustuminen (TET)

Omakohtaisten kokemusten hankkimiseksi ja urasuunnittelun tueksi oppilaat tutustuvat työelämään aidossa työympäristössä yhden kouluviikon ajan kevätlukukaudella.

6.14 Terveystieto













• Sosiaaliset suhteet ja turvaverkosto• Psyykkinen terveys• Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot• Parisuhde ja perhe• Koulukiusaaminen• Seksuaaliterveys• Alkoholi• Ensiapu ja tapaturmat• Lasten ja nuorten oikeuksia



• Unen ja levon merkitys• Turvallisesti kotona, koulussa ja liikenteessä

Arviointi


Kriteerit arvosanalle kahdeksan


• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä

keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden

mahdollisia ratkaisuja.


• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

• osaa kuvata alkoholin käyttöön liittyviä terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään


• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.



• tietää oman koulun ja kunnan keskeiset terveys ja hyvinvointipalvelut, osaa hakeutua niihin ja toimia tarkoituksenmukaisesti näitä palveluja käyttäessään

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

6.15 Liikunta



Johdanto


Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.

Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin.Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä.

Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

Liikunnanopetuksessa pyritään ottamaan huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä.Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä.


Oppilas• kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja• kokee liikunnan ja oppimisen iloa• kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja• oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti erilaisiin



• uusiin liikuntalajeihin tutustumista ja liikuntalajitietoutta• fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa sekä lihashuoltoa• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja• voimistelusarjoja telineillä ja välineillä• palloilulajien tekniikkaa, taktiikkaa ja sääntöjä• suunnistaminen karttaa apuna käyttäen, retkeily• luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja



• kunto- ja virkistysuinti sekä vedestä pelastaminen

Arviointi









joukkueessa• ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet• tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria.

OSA 7 YHDEKSÄNNEN LUOKAN OPPISISÄLLÖT


Johdanto






Keskeiset sisällöt 6. - 9. luokilla


9. luokka



• asiatekstien syventäminen• aloitus- ja lopetustavat, erilaiset jäsentelytavat


9. luokka• varmennetaan oikeakielisyysasioita ja kielen rakenteita• tarkastellaan erilaisia lauseita ja lauseenvastikkeita• tutustutaan suomen kielen syntyyn ja kehitykseen, sukukieliin, ominaispiirteisiin, sanastoon, murteisiin ja slangeihin


9. luokka• tutustutaan Suomen kirjallisuuden historiaan ja luetaan kotimaista kirjallisuutta lyhyinä teksteinä ja kokonaisteoksina• tutustutaan Kalevalaan ja kansanperinteeseen

D) TIEDONHANKINTATAIDOT• Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi• tehdään yhteistyötä reaaliaineiden (esim. maantieto, uskonto, historia) kanssa

9. luokka• tutkielma



• kriittisyys, internet-sivujen luotettavuus ja prosessityöskentely - nämä ovat tärkeitä asioita esitelmiä ja tutkielmia valmisteltaessa

Arviointi





A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään• osoittaa kuuntelemisen taitoa• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä• lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen• tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan



henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa• osaa etsiä runosta merkityksiä• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän• osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tietoja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen• löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia• pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa• on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä ja niiden määrittelyongelmista• tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä• ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan• ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.




VUOSILUOKAT 6-9



TAVOITTEET

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat:• alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) ,• peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja• edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso(C1-C2).Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, oppilaat jaetaan ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Tasot erotetaan Suomeen ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon sekä tavoitteisen suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisen ajankohdan ja oppilaan edistymisen perusteella. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kunkin tason tavoitteet on esitetty kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa.


Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa ja kirjasto; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaa-aika• eri oppiaineiden sanastoa; sanavaraston laajentamista, ylä- ja alakäsitteitäRakenteet ja kielitieto• äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet; mekaaninen kirjoittaminen sekä suur- ja pienaakkoset; puhutun ja kirjoitetun kielen ero



• kielen rakenteista keskeisimmät: verbityypit, verbin persoonamuodot ja niiden taivutus myönteisenä ja kielteisenä, kongruenssi, verbin aikamuodoista preesens ja imperfekti, moduksista indikatiivi ja imperatiivi sekä konditionaalin tunnistus esim. pyytämiseen liittyvissä fraaseissa, passiivin tunnistaminen, verbikysymys (-ko/-kö); tärkeimmät nominityypit; yksikkö ja monikko; sijamuotojen perusfunktiot, nominatiivi, partitiivi, genetiivi, sisä- ja ulkopaikallissijat; yleisimmät rektiot; vokaaliharmonia ja konsonanttivaihtelun idea; sanojen johtamisen idea sanaston oppimisen ja laajentamisen resurssilla; kysyminen ja kysymyssanat; omistus ja omistusliite; sanaluokat alustavasti (substantiivi, verbi, adjektiivi); tavu, sana, lause; iso alkukirjain ja päättövälimerkitLukeminen ja kirjoittaminen• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne -vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukustrategioiden pääperiaatteet, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen lyhyistä teksteistä• lyhyiden tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyet esittelyt itsestä ja lähiympäristöstäKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• suomalaisiin medioihin tutustuminen• soveltuvat media- ja kaunokirjalliset tekstit kielenopetusmateriaalina esim. sadut ja lorutPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• mielipiteen ilmaiseminen ja omista tunteista kertominen fraasina• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, esittäytyminen, pyytäminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen fraaseina• kuunteleminen vuorovaikutustilanteessaKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmätyöskentely; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi


Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveydenhoito• eri oppiaineiden sanasto; sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet• juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuotoRakenteet ja kielitieto• kielen rakenteista keskeisimmät: aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; sijamuotojen merkitys ja käyttö entistä laajemmin; uusina sijoina essiivi ja translatiivi; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; synonyymejä ja vastakohtia; verbin passiivi, aikamuodoista perfekti ja pluskvamperfekti, moduksista konditionaali; lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden ymmärtäminen; sanojen johtamisen pääperiaatteet• puhekielen eri muotoja• lausetyypit, virke, päälause ja sivulause, välimerkit ja oikeinkirjoitus• erilaisten tekstilajien päätyypitLukeminen ja kirjoittaminen• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioiden harjoittelua



• lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona; ohjattua lukemista• ikätasolle soveltuvat tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. uutinen, mielipideteksti, kertomus; tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja muokkaamista• sidoksisen tekstin kirjoittamisen harjoitteluaKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaiset sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset• mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä• tietotekstin ja fiktiivisen tekstin eroja• tekstin rakenteen tutkiminen, esim. juoni, henkilöt, aika ja paikka• alustava tutustuminen keskeisimpiin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa; Kalevala ja sen merkitysPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen; kuuntelijan huomioonottaminen ja kuuntelijan palautekäyttäytyminen• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, esim. puhelinkäyttäytyminen• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä• kuullun asian sisällön selostaminen pääpiirteittäin• puhumisen harjoittelua esim. dialogitKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen suunnittelu, tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi


Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• eri aihepiirejä käsittelevän sanavaraston laajentaminen• sivistyssanoja, sanontoja, käsitteitä ja oppilaan mielenkiinnon mukaan joidenkin alojen erikoissanastoa• uutiset ja ajankohtaiset aiheetRakenteet ja kielitaito• kielen rakenteista keskeisimmät; aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; potentiaali; lauseenjäsenet; nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet aiempaa perusteellisemmin; sanojen muodostaminen ja niiden johtamisen periaatteet laajasti• kielenhuolto• kielisukulaisuus ja Suomen kielitilanneLukeminen ja kirjoittaminen• laajojen asia- ja kaunokirjallisten tekstien lukemista ja tulkintaa• päätelmien ja yleistysten tekemistä teksteistä• kriittistä lukemista• tekstilajit ja laajempien tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. hakemus, tutkielma• tiivistäminen, referointi• lähdeaineiston käyttö ja lähteisiin viittaaminen



• oman tekstin viimeistelyKertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti kertomukset, runot, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteoksetSuomen kirjallisuuden päävaiheet• kaunokirjallisuuden päälajit• kirjallisuusanalyysi• mediatekstit, kuvalukutaidon kehittäminen, elokuva ja teatteri• kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistäPuheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen laajasti ja tilanteeseen sopivasti• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä• neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen• puheen rakenne, puheita erilaisiin tilanteisiin• nonverbaalisten viestien tunnistamista ja käyttöäKielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi• eri kielten ja kielioppien vertailu kielen oppimisen apuna


Erinomainen 10Oppilaan kielitaito kehittyy hyvin nopeasti ja hän osaa erinomaisesti opetetut asiat. Oppilas on oma-aloitteinen kielenoppija, hän kehittää kielitaitoaan myös oppituntien ulkopuolella ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilas pystyy arvioimaan ja analysoimaan omaa oppimistaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän hallitsee erinomaisesti kaikki kielitaidon osa-alueet.













Päättöarvioinnissa oppilaalle tulee antaa numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan.Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 9-10Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B2.1 - C2Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.1 - B1.2Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 7Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.2 - B1.1Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 6Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A2.1Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.3



Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 4Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso A1.1 - A1.2Kielitaidon tasojen kuvausasteikko löytyy linkistähttp://www.oph.fi/info/ops/


Johdanto



KieliOppilas oppii


puheenkeskeisimmän sisällön ja oppii kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin


• tutustuu Pohjoismaiden kulttuuriin; pohjoismaisia elokuvia, Tanskan keskeisiä kulttuurisisältöjä, Kööpenhaminan nähtävyyksiä

• oppii ymmärtämään ja arvostamaan kaksikielistä kulttuuria• oppii tuntemaan maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän

vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.• oppii tuntemaan suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten

elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä.


• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa mahdollisuuksien mukaan mm. tiedonhaussa ja nettitehtävissä sekä omissa kirjallisissa tuotoksissa.

• käyttämään kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämälläerilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihintavoitteisiin

• käyttämään säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja



• oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen


TILANTEET• kahvilassa• elokuvista keskusteleminen ja

elokuvalipun osto• rahankäytöstä keskusteleminen• matkapuhelimen käytöstä keskusteleminen• tekstiviestin kirjoittaminen• arkipäivästä kertominen

AIHEPIIRIT• elokuvasanastoa• matkapuhelinsanastoa

RAKENTEET• persoonaprononimien objektimuodot• verbien aikamuodot• sivulauseen sanajärjestys• apuverbit• kysymyssanat• adjektiivien taivutus ja vertailu• man-rakenne• jälkilause• omistussanat

Arviointi


9.luokan päättötodistuksen arvosanaa annettaessa huomioidaan 8. luokan lukuvuositodistuksen arvosanat sekä 9. luokan kurssinumero painotettuna. Jos 9. luokan ruotsin kurssin arvosana on hylätty, oppilas saa ehdot.



Puhuminen Tekstin kirjoittaminen Kirjoittaminen



A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

7.3 Englanti (A1)

Johdanto



KieliOppilas oppii


• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.









Tilanteet ja aihepiirit 7. - 9. luokilla:



• vapaa-ajan vietto ja harrastukset• julkiset palvelut• opiskelu, työ ja elinkeino-elämä• kestävä kehitys luonnon ja ympäristön kannalta• terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet• viihde• mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen




harjoittelunmerkityksen.

Kieliopista 9. luokalla käydään läpi:• 2. konditionaali• passiivi• epäsuora kysymyslause• verbin perusmuoto ja -ING -muoto• relatiivilause

Arviointi


Päättöarvioinnissa otetaan huomioon 9. luokan kurssien arvosanat painotettuina ja katsotaan 8. luokan lukuvuositodistuksen arvosana. Kurssiarvosanoista ei kuitenkaan lasketa keskiarvoa. Jos kahden perättäisen kurssin arvosana on hylätty tai 9. luokan viimeisen kurssin arvosana on hylätty, oppilas saa ehdot.




Kirjoittaminen








7.4 Saksa (A2)

A2-SAKSAN OPETUSTA EI ENÄÄ TARJOTA HEINOLASSA.

Johdanto






merkityksen


Aihepiirit• nuorten arvot• lomakokemukset• musiikki, saksalaisen rockyhtyeen esittely• tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista kertominen• tien neuvominen ja asemalla asioiminen• Berliini• ympäristönsuojelu

Rakenteet• sanajärjestyksen kertaus• futuuri, zu-partikkelin käyttö infinitiivin yhteydessä• genetiivi• imperfektin kertaus• relatiivipronominit



• suomen konditionaalin vastineiden kertaus• passiivin preesens ja imperfekti sekä passiivin agentti• maantieteelliset nimet• konjunktiivin pluskvamperfekti



Arviointi


A2-saksan 9. luokan päättötodistuksen arvosanaa annettaessa huomioidaan 8. luokan lukuvuositodistuksen saksan arvosana sekä 9. luokan kurssien arvosanat.




Kirjoittaminen






7.5 Matematiikka

Johdanto









Prosenttilaskut• käsite, erityyppisiä laskuja ja sovelluksia

Algebra• yhtälöparin algebraalinen ratkaisu sekä sovellukset

Geometria• suorakulmaisen kolmion trigonometria• avaruusgeometria• yhtälöparin graafinen ratkaisu ja sovellukset

Funktiot• riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen muuttujien avulla• funktion käsite• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon• funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja

väheneminen

Todennäköisyys ja tilastot• todennäköisyyden käsite• keskiarvo, tyyppiarvo, mediaani, frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi• diagrammien tulkinta• tietojen kerääminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa.

Ajattelun taidot ja menetelmät (Luokkien 6-9 yhteiset sisällöt)• Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,


• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen



• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus

• luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä• matematiikan historiaa.




ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen

esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

• osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa• osaa tehdä systemaattisesti listan kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista

taulukkoa, puu , polku tai muuta diagrammia käyttäen.



• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien

ongelmien ratkaisemisessa.


• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin, pinta alan ja tilavuuden laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan

tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien

ratkaisemiseen• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa;


Todennäköisyys ja tilastotOppilas osaa

• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa



• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

FunktiotOppilas

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti

yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää

kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

AlgebraOppilas osaa

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön• sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen

algebrallisesti tai päättelemällä• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Päättöarvosana muodostuu 7. ja 8. luokan arvosanoista ja 9. luokan kurssien arvosanoista.

7.6 Fysiikka

Johdanto




hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista

• suunnittelemaan ja tekemään turvallisesti luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia





• käyttämään erilaisia graafisia ja algebraalisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia


Sähkö• Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat• Virtapiirien perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen jokapäiväisessä elämässä ja

tekniikassa• Sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa• Sähkön tuottaminen ja käyttäminen kotona

Kurssi 3

1.1. Sähkövaraus1.2. Jännite, sähkövirta ja virtapiiri1.3. Resistanssi1.4. Työ, teho ja energia1.5. Magnetismi1.6. Sähkömagneettinen induktio

Arviointi








• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Päättötodistusnumeroa annettaessa painotetaan 8. ja 9. luokan numeroita.



7.7 Kemia

Johdanto


Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.


Oppilas oppii• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä

ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämän tuloksia• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä

niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja

käyttämän niitä• käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälön avulla• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tietotekniikkaa

hyödyntäen• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että

yhteiskunnalle




• tärkeimmät maankuoresta saatavat metallit ja yhdisteet• metallien ominaisuudet, reaktiokyky, jännitesarja• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset• korroosio ja korroosiolta suojaaminen• tuotteiden elinkaari; valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys• ilmakehän ympäristöongelmat

Arviointi

Päättöarvosana kahdeksan edellyttää, että oppilas• osoittaa kemian keskeisten sisältöjen hyvää hallintaa päättöarvioinnin kriteerien

mukaisesti• osoittaa osaamistaan tuntiaktiivisuudella• tekee kotitehtävät tunnollisesti• tekee tunnilla annetut tehtävät oma-aloitteisesti• tekee kokeelliset työt työohjeita ja työturvallisuutta noudattaen sekä yhteistyökykyä


Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan

aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta

• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja

ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,

esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana

• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion

yhtälön• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren

rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä



7.8 Biologia

Johdanto

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja antaa ymmärrys luonnon perusilmiöistä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin.Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muunluonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin, sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.


Oppilas oppii• Käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmiä• Kuvaamaan elämän perusilmiöitä• Tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään

seksuaalisuuden biologisen perustan• Tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä• Tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään

ongelmien ratkaisumahdollisuuksia• Ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän

käytön periaatteet.


Ihminen• Ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot• Ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuuden biologinen perusta• Perimän ja ympäristötekijöiden merkitys.• Eliökunnan synty, kehitys ja eliökunnan järjestelmä• Ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet• Biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset.

Luokat 7 - 9 Yhteinen ympäristö• Ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet• Oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen• Ympäristönsuojelun menetelmät



Arviointi


Saadakseen 9. luokalla kurssiarvosanan 8 oppilaan on hallittava vähintään kohtuullisesti kurssien keskeiset sisällöt, sekä pystyttävä suorittamaan pienimuotoisia elimistön toimintaan ja rakenteeseen liittyviä tutkimuksia.

Peruskoulun päättöarvioinnissa huomioidaan 7, 8 ja 9 luokkien arvosanat. Opettaja voi harkintansa mukaan korostaa 9 luokan arvosanojen vaikutusta yli kurssiarvosanojen keskiarvon.


Biologian tutkimustaidotOppilas osaa

• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä

kasveja ohjeiden mukaisesti• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemitOppilas osaa

• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja

• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan• nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä• tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen

kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

Elämä ja evoluutioOppilas osaa

• kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

IhminenOppilas osaa

• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet

• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja• selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,

raskauden kulun ja synnytyksen



• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristöOppilas osaa

• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä

• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta• kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa

esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti

7.9 Maantieto

Johdanto



Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tuleen tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.




• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, sekä

tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan


• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä



• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä, sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.


• Suomen karttakuva ja maisema• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu

ympäristö ja perinnemaisemat• vähemmistökulttuurit• vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä• Suomi osana maailmaa• oman lähiympäristön tai kotikunnan tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö

ja sosiaalinen ympäristö.

Arviointi


Saadakseen 9. luokalla arvosanan 8 oppilaan on hallittava vähintään tyydyttävästi 9 luokan keskeiset sisällöt.

Peruskoulun päättöarvioinnissa huomioidaan 7, 8 ja 9 luokkien arvosanat. Opettaja voi harkintansa mukaan korostaa 9 luokan arvosanojen vaikutusta yli kurssiarvosanojen keskiarvon.


Maantieteelliset taidotOppilas osaa

• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa

• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse

ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.

Maailman jäsentäminenOppilas osaa

• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet



• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminenOppilas osaa

• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden

• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminenOppilas osaa

• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla

• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa

• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat

• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia

• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit

• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa.

Yhteinen ympäristöOppilas osaa

• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

7.10 Uskonto


Johdanto

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen



näkemyksen rakentumista.



yhteisön elämässä• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana• perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa

soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.• internetin etiikka ja mediakriittisyys


Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta• elämän merkitys ja rajallisuus• uskon ja tiedon suhde• kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne

Raamattu (luokat 6-7)• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta• Uusi testamentti: Jeesuksen opetukset ja kristinuskon synty• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö• Raamatun kulttuurivaikutuksia• profeettojen sanoma• kristillinen etiikka ja sen käytännön pohdinta

Ihminen eettisenä olentona • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen• ihmisen oman elämän hallinta ja yhteiskuntaan ja ympäristöön vaikuttaminen• kristillisen etiikan peruspainotukset (9.luokka), Jeesuksen Vuorisaarna ja

vertaukset (6.luokka)

Arviointi









7.10.2 Ortodoksi

Johdanto


Heinolan kaupungissa toimivalla Lyseonmäen koululla on yksi viikkotunti viikossa ortodoksisen uskonnon opetusta. Niemelän yhtenäiskoulun 7-9 luokan oppilaat osallistuvat myös opetukseen.Opetus toteutetaan joka vuosi yhden luokka-asteen tavoitteiden mukaisesti. Näin kaikki oppilaat tulevat yläasteen aikana oppimaan kaikki vuosikurssit, vaikka eri järjestyksessä. Opetukseen on kuulunut vierailu kahdesti vuodessa ortodoksisessa liturgiassa Heinolan ortodoksisessa kirkossa.Huonosta suomenkielen taidosta johtuen maahanmuuttajien kanssa pyritään



soveltamaan opetusmateriaalia sen kaikkein yksinkertaisimmassa muodossa.








Arviointi

Oppilas


liturgisen käyttöyhteyden• tuntee ortodoksista jumalanpalvelusperinnettä• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan

ortodoksista kirkkovuotta




Johdanto












Katsomusten maailma• katsomusten historiaa, katsomusvapaus• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen



• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus.


luontokeskeinen.



Arviointi





eettisen ratkaisun.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiKäsitteiden hallinta ja käyttöOppilas

















7.12 Yhteiskuntaoppi

Johdanto

Oppilas ymmärtää, että hyvinvointivaltio ei ole itsestäänselvyys. Oppilas pystyy vastuullisesti huolehtimaan omasta elämästään esimerkiksi taloudellisesti ja ymmärtää eri tekojensa seuraukset. Oppilas tietää omat vaikutusmahdollisuutensa yhteiskunnassa. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja suvaitsevaiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.


• osaa hankkia ja soveltaa yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää tietoa kriittisesti• osaa käyttää julkisia palveluja, myös sähköisinä• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen• perehtyy yrittäjyyden perusteisiin ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa• ymmärtää yhteiskunnallisten päätösten vaikutukset kansalaisten elämään• ymmärtää vastuullisen kuluttamisen



• ymmärtää lakien noudattamisen merkityksen ja yleisesti tekojen seuraukset


Yksilö yhteisön jäsenenä• Perhe• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-

kansalaisena.

Yksilön hyvinvointi• Hyvinvointiyhteiskunta• tasa-arvo ja kestävä kehitys

Vaikuttaminen ja päätöksenteko• Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet• demokratia, vaalit ja äänestäminen• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla.

Kansalaisen turvallisuus• Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus• liikenneturvallisuus.

Taloudenpito• Yksityisen taloudenpidon periaatteet• työnteko ja yrittäjyys.

Kansantalous• Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys.

Talouspolitiikka• Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset

yksityistalouksiin• julkinen talous ja verotus.

Arviointi

Saadakseen arvosanan 8 oppilas• osoittaa keskeisten sisältöjen ja tavoitteiden hallintaa kokeissa, tuntikuulusteluissa ja

muissa kurssin näytöissä keskimäärin arvosanalle 8• ryhtyy oma-aloitteisesti annettuihin töihin• suhtautuu opiskeluun myönteisesti• työskentelee niin, että hänen työnsä on siistiä ja käyttökelpoista• kantaa vastuun ryhmätöissä• ei vaikeuta muiden opiskelua



7.13 Oppilaanohjaus

Johdanto


Tavoitteet





9. luokalla oppilaanohjauksen luokkatunteja on 1 vvt. Lisäksi jokaiselle oppilaalle järjestetään tilaisuus henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaanohjaajan kanssa. Ohjauksen keskeinen tavoite on tukea oppilasta päätöksenteossa jatko-opintoihin ja tulevaisuudensuunnitteluun.

• itsearviointi ja päättöarviointi• Suomen koulutusjärjestelmä ja koulutusväylät• hakeutuminen jatko-opintoihin (yhteishaku), toisen asteen koulutus• sähköinen asiointi• nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus• ammatilliset koulutusvaihtoehdot sekä lukiokoulutus Päijät-Hämeessä• tutustumisvierailut• korkea-asteen koulutus• oppisopimuskoulutus• opintososiaaliset edut perusopetuksen jälkeen



• työelämätietous ja työelämän pelisäännöt• yrittäjyys• hakeutuminen työelämään

9. lk Työelämään tutustuminen (TET)

Omakohtaisten kokemusten hankkimiseksi ja urasuunnittelun tueksi oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua työelämään aidossa työympäristössä.

9. luokalla oppilas tutustuu kiinnostavaan ammattiin tai työpaikkaan yhden kouluviikon ajan syyslukukaudella, ei kuitenkaan samaan työpaikkaan kuin 8. luokalla. Työelämääntutustumisesta oppilas tekee kirjallisen raportin.

7.14 Terveystieto













• Elämäntavan ja valintojen vaikutukset terveyteen• Ravitsemus ja terveys• Liikunta ja terveys• Huumeet• Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito



• Suomalaisten yleisimmät kansantaudit ja tartuntataudit

Arviointi


Päättöarviointiin vaikuttavat kahdeksannen ja yhdeksännen luokan arvosanat, painottuen yhdeksännen luokan arvosanaan.



• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutukset

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään, ja perustelee tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.


• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

• osaa kuvata päihde ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään


• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä, osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata niiden ehkäisyä pääpiirteissään

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteet ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.



• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet



• tietää oman koulun ja kunnan keskeiset terveys ja hyvinvointipalvelut, osaa hakeutua niihin ja toimia tarkoituksenmukaisesti näitä palveluja käyttäessään

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

7.15 Liikunta

Johdanto


Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.

Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin.

Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä.Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

Liikunnanopetuksessa pyritään ottamaan huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä.Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä.


Oppilas• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä

tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan• kokee liikunnan ja oppimisen iloa• kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja• oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti erilaisiin




• oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa.

• osaa kriittisesti verrata eri liikuntalajien vaikutusta omaan kehoon fyysisesti ja henkisesti


• uusiin liikuntalajeihin tutustumista ja liikuntalajitietoutta• fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa sekä lihashuoltoa• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja• voimistelusarjoja telineillä ja välineillä• palloilulajien tekniikkaa, taktiikkaa ja sääntöjä• suunnistaminen karttaa apuna käyttäen, retkeily• luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja• kunto- ja virkistysuinti sekä vedestä pelastaminen

Arviointi









joukkueessa• ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet• tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria

OSA 8 VALINNAISET AINEET

VALINNAISAINETARJONTA PÄIVITETETÄÄN SYKSYLLÄ 2014 TOTEUTUVIEN VALINNAISAINEIDEN MUKAISESTI

8.1 A-VALINNAISET AINEET 8.lk ja 9.lk



VALINNAISAINETARJONTA PÄIVITETÄÄN SYKSYLLÄ 2014 TOTEUTUVIEN VALINNAISAINEIDEN MUKAISESTI.

8.1.1 Saksa (A2)

A2-SAKSAN OPETUSTA EI ENÄÄ TARJOTA HEINOLASSA.

Johdanto

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksesta kasvaa.





merkityksen

8. luokan keskeiset sisällöt

Aihepiirit• kuulumisten kysyminen ja tapaamisesta sopiminen• mielipiteen ilmaiseminen• tutustuminen Wieniin• asioiminen ravintolassa• asumisesta ja kotitöistä kertominen• voinnista kertominen; sairauksia ja ruumiinosien kertaus• unelmista ja toiveista kertominen

Rakenteet• perfektin kertaus• sivulauseen kertaus



• epäsuorat kysymyslauseet• säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien imperfekti• sijamuotojen kertaus• akkusatiivi- ja datiiviprepositiot• adjektiivin tavallisimmat taivutuspäätteet• vaihtoprepositiot• pluskvamperfekti• maantieteellisiä nimiä• imperatiivi• suomen konditionaalin ilmaiseminen


9. luokan keskeiset sisällöt

Aihepiirit• nuorten arvot• lomakokemukset• musiikki, saksalaisen rockyhtyeen esittely• tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista kertominen• tien neuvominen ja asemalla asioiminen• Berliini• ympäristönsuojelu

Rakenteet• sanajärjestyksen kertaus• futuuri, zu-partikkelin käyttö infinitiivin yhteydessä• genetiivi• imperfektin kertaus• relatiivipronominit• suomen konditionaalin vastineiden kertaus• passiivin preesens ja imperfekti sekä passiivin agentti• maantieteelliset nimet• konjunktiivin pluskvamperfekti





Arviointi


A2-saksan 9. luokan päättötodistuksen arvosanaa annettaessa huomioidaan 8. luokan lukuvuositodistuksen saksan arvosana sekä 9. luokan kurssien arvosanat.




Kirjoittaminen






8.1.2 Ranska (B2)

Johdanto

Valinnaiskielen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle yksinkertaisia jokapäiväisen elämän tilanteita varten käyttökelpoinen kielitaito sekä avartaa oppilaiden näkemyksiä ja edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja tutustuttaa oppilaat opiskeltavan kielen kielialueeseen ja sen kulttuuritietoon.


KielitaitoOppilas oppii

• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja

• lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä



• kirjoittamaan suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Opiskelu ja -viestintästrategiatOppilas oppii

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.• ymmärtämään kirjoitus- ja ääntämisasun erilaisuuden• ymmärtämään pääasiat puheesta ja teksteistä• löytämään rajatun tiedon tekstistä ja puheesta• suullista vuorovaikutusta puhekumppanin tukemana• hyödyntämään kirjallisia apuneuvoja pienissä viesteissä• käyttämään keskustelutilanteiden aloittamiseen ja lopettamiseen sekä ajan voittamiseen

tarvittavia fraaseja• käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja vastaamaan niihin



8. luokka

Tilanteet ja aihepiirit• tervehtiminen, esittäytyminen, anteeksipyytäminen, kiittäminen• ostosten tekeminen, ruoan tilaaminen, voinnista ja mieltymyksistä puhuminen• itsestä ja harrastuksista ja suunnitelmista puhuminen sekä mielipiteen ilmaisu• kansallisuudet, kuukaudet, viikonpäivät ja ruokasanasto

Rakenteet• epämääräiset (un, une, des) ja määräiset artikkelit(le, la, l’, les)• substantiivin yksikkö ja monikko• lukusanat 1 – 69• subjektipronominit, painolliset pronominit ja omistuspronominit• intonaatiokysymykset, qu’est-ce que-kysymykset, kysymyssana

quel/quelle/quels/quelles• adjektiivin taipuminen• kieltosanat ne…pas• kellonaika• epäsäännölliset verbit: être, aller, prendre, avoir, écrire, faire, venir, voir, connaître,

croire, boire, sortir• I säännöllinen verbiluokka (-er) ja sen passé composé (perfekti)• il y a –rakenne ja lähifutuuri (aller + infinitiivi)• demonstratiivipronomini ce/cet/cette/ces + pääsana• prepositioita, genetiivi ja yhdyssanat

9. luokkaTilanteet ja aihepiirit



• matkailu, nähtävyyksistä puhuminen ja vertailu, Pariisiin tutustuminen, ympäristön tarkkailu

• peseytyminen, urheilu• sää, värit• ravintolassa, ostoksilla• mielipiteen ilmaisu ja perustelu, käskyt ja kiellot, taide-elämykset, postikortin

kirjoittaminenRakenteet

• verbit + infinitiivi (devoir, partit, pouvoir, vouloir), refleksiiviverbit• il (ne) faut (pas) + infinitiivi, avoir besoin de ja avoir envie de -rakenteet• être en train de faire -rakenne• II ja III säännöllinen verbiluokka, II verbiluokan passé composé ja passé composé être-

apuverbin kera• päiväys, lukusanat 70 – 100, järjestysluvut• objektipronominit• adjektiivin paikka, taipuminen, komparatiivi• imperatiivi• epäsäännölliset verbit: dormir, apprendre, savoir, vivre, dire, mettre, rire, suivre,

comprendre, envoyer, lire, offrir, tenir, ouvirir

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja sitä annettaessa huomioidaan oppilaan tunti- ja kotityöskentely. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan vastuullisuus ja oma-aloitteisuus sekä hänen toimintansa muiden kanssa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jonka osana on myös opettajan antama jatkuva suullinen palaute. Oppilas arvioi myös omaa oppimistaan kirjallisesti kurssien aikana.

B2-kielten 9. luokan päättötodistuksen arvosanaa annettaessa huomioidaan 8. luokan lukuvuositodistuksen arvosana sekä 9. luokan kurssien arvosanat.

B2 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8



Kirjoittaminen

B2.2Kehittyvä peruskielitaito

B2.1Peruskielitaidon alkuvaihe




8.1.3 Saksa (B2)



Johdanto

Valinnaiskielen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle yksinkertaisia jokapäiväisen elämän tilanteita varten käyttökelpoinen kielitaito sekä avartaa oppilaiden näkemyksiä ja edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja tutustuttaa oppilaat opiskeltavan kielen kielialueeseen ja sen kulttuuritietoon.


KielitaitoOppilas oppii

• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja

• lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä• kirjoittamaan suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Opiskelu ja -viestintästrategiatOppilas oppii

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.• ymmärtämään kirjoitus- ja ääntämisasun erilaisuuden• ymmärtämään pääasiat puheesta ja teksteistä• löytämään rajatun tiedon tekstistä ja puheesta• suullista vuorovaikutusta puhekumppanin tukemana• hyödyntämään kirjallisia apuneuvoja pienissä viesteissä• käyttämään keskustelutilanteiden aloittamiseen ja lopettamiseen sekä ajan voittamiseen

tarvittavia fraaseja• käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja vastaamaan niihin



8. luokka

Tilanteet ja aihepiirit- esittäytyminen ja tervehtiminen sekä kuulumisten kyseleminen- itsestä ja perheenjäsenistä kertominen- ulkonäön kuvailua



- koulu ja harrastukset- asuminen- kahvilassa/ravintolassa asioiminen

Rakenteet- säännöllisten verbien preesenstaivutus sekä epäsäännöllisiä verbejä- sein- ja haben –verbit- persoonapronominien nominatiivi ja akkusatiivi- substantiivien akkusatiivi- epämääräinen ja määräinen artikkeli- kieltosanat- se-sanan vastineet- omistuspronomineja- numerot ja kellonajat- päälauseen sanajärjestys- modaaliapuverbejä- prepositioita- viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat

9. luokkaTilanteet ja aihepiirit- kuulumisten kertominen- säästä kertominen- tien kysyminen ja neuvominen- kaupassa asioiminen- mielipiteen ilmaiseminen ja siihen vastaaminen- terveys ja sairastaminen- ajan ilmaiseminen- tulevaisuuden suunnitelmista kertominen

Rakenteet- monikon omistuspronominit- haben- ja sein –verbien imperfekti- sivulauseen sanajärjestys- perfekti- persoonapronominien ja substantiivien datiivi- ajan ja paikan prepositioita

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja sitä annettaessa huomioidaan oppilaan tunti- ja kotityöskentely. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan vastuullisuus ja oma-aloitteisuus sekä hänen toimintansa muiden kanssa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jonka osana on myös opettajan antama jatkuva suullinen palaute. Oppilas arvioi myös omaa oppimistaan kirjallisesti kurssien aikana.

B2-kielten 9. luokan päättötodistuksen arvosanaa annettaessa huomioidaan 8. luokan lukuvuositodistuksen arvosana sekä 9. luokan kurssien arvosanat.



B2 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8



Kirjoittaminen






8.1.4 Venäjä (B2)

8 lk Venäjän kieli (B2)

1. Hyvää päivää, hauska tutustua- Opetellaan kyrilliset aakkoset.- Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiireinä perhe ja lähimmät ihmissuhteet ja yksinkertaiset arkipäivän viestintätilanteet.

2. Näin hoidamme asioita- Kurssilla harjoitellaan selviytymään erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla, liikennevälineissä, hotellissa ja ravintolassa, Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.- Laaditaan pieniä kirjallisia viestejä.

9 lk Venäjän kieli (B2)

3. Vapaa-aika ja harrastukset- Kurssin aihepiireinä ovat nuorten jokapäiväiseen elämään, harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon liittyvät asiat sekä palvelujen käyttö näiden yhteydessä.- Kerrotaan omasta koulusta.- Puheviestinnän lisäksi harjoitellaan kirjallisia viestejä.

4. Meillä ja muualla- Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja Venäjän ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.- Harjoitellaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.- Harjoitellaan yksinkertaisten viestien kirjoittamista.

8.1.5 Luonnonvara-ala

LUONNONVARA-ALAN OPETUSTA EI TÄLLÄ HETKELLÄ TARJOTA LYSEONMÄEN KOULUSSA.



Johdanto

Luonnonvara-ala tutustuttaa oppilaan maaseutuun, sen elinkeinoihin ja ammatteihin. Lisäksi opitaan kotipihan puutarhan sekä lemmikkieläinten hoitoa. Suunnitteluvaiheessa oppilaat pääsevät vaikuttamaan osittain oppisisällön valintaan.

Tavoitteet

• tutustuttaa oppilas alan keskeisiin perustietoihin ja -taitoihin• herättää kiinnostusta ja arvostusta alaa kohtaan• ohjata oppilasta itsenäiseen tiedonhankintaan, työskentelyyn sekä sopiviin työtapoihin• antaa virikkeitä omakohtaisiin kokeiluihin ja innostaa alan pysyvään harrastamiseen• antaa valmiuksia hakeutua alan jatkokoulutukseen


Kurssi 1Tarkastellaan eri metsätyyppejä ja opitaan metsätalouden perusteita. Perehdytään metsien hoitoon ja metsien moninaiskäyttöön. Tutustutaan metsäympäristön tarjoamiin virkistysmahdollisuuksiin esim. marjastukseen, sienestykseen ja/tai metsästykseen. Maastossa suoritetaan erilaisia metsän mittauksia. Tutustutaan metsätyömaalle tai paikalliseen metsäteollisuusyritykseen.

Kurssi 2Tutustutaan tavallisimpiin huonekasveihin ja opetellaan leikkokukkien ja huonekasvien hoitoa. Vieraillaan paikallisessa kukkakaupassa.Perehdytään puutarhanhoidon perusteisiin. Tehdään kasveihin liittyviä tutkimuksia ja opitaan kasvattamaan helppoja hyötykasveja. Käydään tutustumassa paikallisella puutarhalla ja tehdään pihasuunnitelma.

Kurssi 3Käsitellään Suomessa kasvatettavia tuotanto- ja lemmikkieläimiä. Vieraillaan lähialueen eläintilalla. Selvitetään eläinten jalostusta ja uuden teknologian mahdollisuuksia. Käsitellään koe-eläinten käyttöä erilaisissa tutkimuksissa, opitaan eläinten oikeaa kohtelua ja tutustutaan eläinsuojelutoimintaan.

Kurssi 4Tutustutaan maatalouteen Suomessa ja maailmalla sekä opitaan ymmärtämään tuottajien merkitys tuotantoketjun alkupäässä. Käsitellään maatalouden perusteita ja ympäristönhoitoa. Opitaan tuntemaan tavallisimmat viljelykasvit. Vertaillaan tavanomaista ja luomuviljelyä. Käsitellään EU:n vaikutusta maatalouden harjoittamiseen.

Kurssit 1 ja 2 opiskellaan 8.luokalla.Kurssit 3 ja 4 opiskellaan 9.luokalla.



Työtavat ja arviointi

Opetuksessa käytetään opettajajohtoisen opetuksen lisäksi mahdollisimman paljon oppilaskeskeisiä työtapoja. Tietolähteinä käytetään käsikirjana käytettävän oppikirjan lisäksi alan kirjallisuutta, lehtiä ja esitteitä sekä karttoja, kuvia, videoita ja Internettiä. Oppilaiden omia kokemuksia ja havaintoja hyödynnetään opetuksessa. Opiskelutehtävät suoritetaan itsenäisesti, pareittain tai ryhmissä. Käytännön töitä tehdään luokkatilassa sekä maastossa. Tutustumiskäyntejä eri kohteisiin tehdään mahdollisuuksien ja oppilaiden mielenkiinnon mukaan. Luokkaan kutsutaan opetussisällön mukaan vierailijoita esittelemään erityisalojaan.

Arvioinnin tarkoituksena on antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajalleen asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan tiedolliset taidot, työskentely oppitunneilla sekä asennoituminen oppiaineeseen. Oppilas saa kursseista numeron.

8.1.6 Musiikki


• monipuolistaa muiden maiden musiikkien ja populaarimusiikin tuntemusta kirjatiedolla ja yhdessä musisoiden

• saada valmiuksia luovaan ilmaisuun, musiikin tuottamiseen ja analyyttiseen vastaanottamiseen sekä musiikin kriittiseen kuluttamiseen

• ohjata läpi elämän jatkuvaan musiikin harrastamiseen• monipuolistaa tietoa taidemusiikin eri aikakausien tärkeimmistä sävellysmuodoista,

suomalaisista nykysäveltäjistä, suomalaisesta kansanmusiikista ja hengellisestä musiikista kirjatiedolla ja analyyttisesti kuunnellen


• musiikin peruskäsitteiden opiskelua• analyyttisen kuuntelun harjoittelua• yhteislaulua myös 2-3-äänisesti• yhteismusisointia ja eri musiikkityyleihin tutustumista akustisilla kitaroilla, rytmisoittimilla

ja bändisoittimilla• musiikki näyttämöllä: musikaali, elokuvamusiikki, baletti, ooppera, operetti• maailman musiikki: Turkki, Espanja, Kreikka, Kuuba, Argentiina, Senegal, Indonesia,

Japani, Australia, Intia• populaarimusiikin tyylejä: jazz, soul, kantri, folk, disko, proge, reggae, heavy, pop, rock,

konemusiikki• taidemusiikin eri aikakausia ja musiikin muotoja: alkusoittoja, aarioita, sinfonioita,

viulumusiikkia, pianomusiikkia, konserttoja• tuntee suomalaisen kansanmusiikin vaiheita



• tämän vuosituhannen suomalaisia säveltäjiä• hengellinen musiikki: gospel, negrospirituaalit

Arviointi

Arviointi on numeroarviointi.

8. luokan arviointiin vaikuttaa:• osallistuu aktiivisesti yhteislauluun ja on halukas opettelemaan soittamista

koulusoittimilla• erottaa eri maiden musiikkia kuuleman perusteella• tunnistaa populaarimusiikin tyylilajeja kuuleman perusteella• osaa kertoa keskeisiä asioita populaarimusiikin eri tyyleistä ja sijoittaa ne oikeille

vuosikymmenille• tuntee keskeisiä populaarimusiikin nimiä• tuntee taidemusiikin keskeisiä sävellysmuotoja ja säveltäjiä

9. luokan arviointiin vaikuttaa:• osallistuu aktiivisesti yhteislauluun ja on halukas opettelemaan soittamista

koulusoittimilla• erottaa taidemusiikin tärkeimpiä sävellysmuotoja kuuleman perusteella• tuntee suomalaisen nykykansanmusiikin tekijöitä• osaa kertoa keskeisiä asioita suomalaisen kansanmusiikin vaiheista• tuntee keskeisiä tämän vuosituhannen suomalaisia säveltäjänimiä• tuntee hengellisen musiikin lajeja

8.1.7 Kuvataide


Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu• Syvennetään aiemmin opittua kuten piirustus, grafiikka (esim. linokaiverrus tai

monotypia), maalaus, keramiikka ja taide ympäristössä.• Tehtävien yhteydessä opetellaan kuvasommittelun perusteita kuten tasapaino, jännite,

rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva.• Toteutetaan kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa.• Harjoitellaan omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaisemista kuvallisin keinoin.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen• Opiskellaan keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja eri kulttuurien kuvamaailmassa

katsomalla paljon taidekuvia• Näyttely- tai museovierailu esim. kaupunginmuseossa, taidemuseossa tai kirjastossa.

Internetin kulttuuripalvelujen hyödyntämistä. Käymme joillakin merkittävillä kotimaisten



tai ulkomaisten taidemuseoiden nettisivuilla. Samassa yhteydessä voidaan keskustella lähdekritiikistä.

• Kuvien analysointia; taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu• Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön

tutkimista (esim. Heinolan historialliset rakennukset).• Arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista.• Suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista.• Tilan havainnointia, suunnittelua ja rankentamista (esim. pohjapiirustukset,

pienoismallit), materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua.

Media ja kuvaviestintä• Videokuvausta tai digitaalista valokuvausta. Valokuvauksen yhteydessä otetaan esille

tekijänoikeudet ja kuvien laittaminen nettiin. Kuvien hyvien tapojen mukainen käyttö.• Graafista suunnittelua esim. kuvan ja sanan yhdistämistä valikoiden sekä

taittoharjoituksia.• Mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja sekä mainonta nykypäivän ilmiönä.• Mahdollisuuksien mukaan kokeilemme jotakin kuvankäsittelyohjelmaa ja voimme

keskustella kuvien todenperäisyydestä.

Arviointi

Töiden arvioinnin lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan työprosessiin ja asennoitumiseen ainetta kohtaan.

Oppilas saa kuvataiteesta lukuvuoden aikana kaksi kertaa numeroarvioinnin. Ensimmäisen väliarviointi on suuntaa antava. Toinen numero tulee kevättodistukseen.

8.1.8 Kotitalous

Johdanto

Valinnaisaineena kotitalous vahvistaa ja syventää seitsemännen luokan tietoja ja taitoja sekä oppilaalle valmiuksia selviytyä omasta taloudestaan.


8. luokka

1. kurssi



- perusruoka-aineiden käsittelyä ja valmistusta- laajennetaan elintarviketuntemusta- perinneruoat- kalenterivuoden juhlat ja tapakulttuuri

2. kurssi- kodin ihmissuhteet- nuoren tämänhetkinen elämänvaihe- rahan käyttö ja järkevä kuluttaminen- ruokaretki Eurooppaan- kalenterivuoden juhlat- erityisruokavaliot

9. luokka

1. kurssi- syksynsatoa talven varaksi- elintarviketiedon syventäminen- elintarvikkeiden tunteminen ja niiden valmistaminen ruoaksi monin eri tavoin- ravinto meillä ja muualla- kansallisesta kansainväliseen

2. kurssi- elintarviketiedon syventäminen ympäristöä ajatellen- ruoan terveellisyys- tapakurssi

Arviointi

Arvosana perustuu käytännön työskentelyyn, yhteistyö-ja vuorovaikutustaitoihin. Numero määräytyy jatkuvan havainnoinniin lisäksi yksiö- ja ryhmäkäyttännönkokeiden perusteella molempina vuosina kurssien päätyttyä. Oppilaat arvioivat myös itse omaa työskentelyään kirjallisesti ja vertaavat niitä asettamiinsa tavoitteisiin.

9.luokan päättöarvosana perustuu oppilaan sen hetkisiin tietoihin ja taitoihin. Arvioinnissa käytetään pohjana kouluhallituksen antamia yleisiä ohjeita kotitalouden osalta.

8.1.9 Tekninen työ


Valinnaisen teknisen työn osa-alueet ovat puutyö, metallityö sekä elektroniikka ja konetekniikka.

Opetuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan käden taitoa, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa sekä myönteistä asennoitumista työntekoon



ja tekniikkaan hänen ikäkautensa, edellytystensä ja taipumustensa mukaisesti. Oppilaan materiaali-, väri-ja muotoilutajua sekä teknistä kykyä kehitetään suunnittelu-ja harjoitustehtävissä, joiden lähtökohtana ovat luonto, teknologia ja elinympäristö.

Oppilasta opetetaan tekemään työtä ja arvostamaan työntekoa. Käytännön työssä oppilas saa käsityön ja tekniikan perustiedot ja-taidot sekä harjaantuu osaamista edellyttäviin jatko-opintoihin, työtehtäviin ja harrastuksiin. Opetustilanteissa työskennellään sekä yksin että ryhmässä tavoitteena toiset hyväksyvä, oikeudenmukainen ja tasapainoinen yhteisön jäsen.

Harjoitustehtävissä korostuu oppilaan persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen. Oppilasta rohkaistaan luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä sekä kokemaan käsityössä tekemisen ilo.

Arviointi


Yleisesti• työn suunnittelu ja toteutus kiinnostavat• muistan yleensä opetetut asiat• yritän ratkaista ongelmat itse kirjallisen ohjeen avulla, mutta joskus joudun kysymään

neuvoa opettajalta• haluan auttaa myös muita oppilaita• tehty työ on siistiä ja käyttökelpoista

Visuaalinen ja tekninen suunnitteluOppilas

• kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa


ValmistaminenOppilas

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.




• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia

• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti

• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein


8.1.10 Tekstiilityö



Oppisisällöt pohjautuvat aiemmin opittuihin tietoihin ja taitoihin, joita syvennetään valinnaisaineopintojen aikana kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Mikäli oppilaalla on ollut tekstiilityö seitsemännellä luokalla, hän osaa mm. kaavalehtien käytön ja kaavojen muuntelutaitoja, yksinkertaisten tekstiilituotteiden mitoittamisen ja kaavoittamisen (esim. laukku), jossa matemaattisten taitojen soveltaminen on oleellista. Oppilas osaa itse harkita materiaalien ja työtapojen valintaa käsityön eri osa-alueilla. Ne oppilaat, joilla ei ole ollut tekstiilityötä, taitoja ja tietoja kartutetaan kunkin oppilaan oppimiskyvyn mukaan, lähtötaso huomioiden.

Käsityön suunnittelussa lähtökohtana voi olla uusi käsityötekniikka, materiaali, yhteinen aihepiiri: esim. jokin vaate, tekstiilin koristelu tai jokin teema: esim. tekstiilikulttuuri tai ekologisuus.

Oppilas oppii käyttämään tietotekniikan mahdollisuuksia ideointiin, tiedon hankintaan, visuaaliseen ja tekniseen suunnitteluun, työn valmistamiseen, arviointiin sekä töiden esittelyyn ja raportointiin. Näin hän oppii tuottamaan oppimateriaalia tai koostamaan prosessin muiden nähtäväksi niin oppitunnilla tai tallentamaan suunnittelu- ja valmistusprosessi muiden nähtäväksi verkkoon esimerkiksi koulun nettisivuille. Kameran käyttö ja työn kuvaaminen ovat oleellisesti perustaitoja.

Valinnaisaineessa hyödynnetään välineitä, joita on mahdollista käyttää myös käsityön harrastamisessa ja kotityöskentelyssä. Tavoitteena on, että oppilas oppii hyödyntämään tietotekniikkaa usealla osa-alueella oman kiinnostuksensa mukaan.




8. luokka• oma suunnittelu lähtökohtana• lankatyö esim. neuloen, virkaten, solmien tai kutoen. Tavoitteena esim. tutustua uuteen

materiaaliin, neule- tai virkkaustekniikkaan sekä lankatyön viimeistelyvaiheisiin. Materiaali voi olla perinteisistä poiketen esim. rautalanka, paperinaru tai vhs-nauha.

• oman vaatteen ompelu, esim. housut – tavoitteena oppia uusia teknisiä ratkaisuja kaavoitus- ja ompeluvaiheessa.

• sisustustyö yhdistäen värjäystä, huovuttamista, kudontaa, kirjontaa tai muita erikoistekniikoita olemassa olevan ajan puitteissa.

9. luokkaOppilas valitsee työtavat oman kiinnostuksen mukaan. Oppilas toteuttaa vuoden aikana käsityönsä käyttäen eri tekniikoita.

• oma suunnittelu lähtökohtana.• erikoistekniikoita oppilaiden kiinnostuksen ja muodin mukaan, aiemmin opittuja taitoja

syventäen ja/tai uusia tekniikoita opiskellen.-tutustumista eri tyylikausien pukeutumiskulttuuriin. Vaihtoehtona oman käsityöprosessin dokumentointi.

• vauvan tai lasten vaatteen toteuttaminen. Molempiin aihepiireihin ja materiaaleihin tutustutaan yhteisesti.

• oman vaatekokonaisuuden suunnittelu ja toteutus haasteita lisäten.esim. asun vuorittaminen, eri tekniikoiden yhdistäminen samassa asukokonaisuudessa tai vaativien materiaalien käyttö.Vapaavalintainen työ käytettävissä olevan ajanpuitteissa.

Arviointi


• arvioi sanallisesti suunnittelu- ja valmistusprosessiaan sekä lopputulosta itsearviointilomakkeen avulla aina, kun saa työnsä valmiiksi. Samoin hän arvioi kouluarvosanoin työnsä suunnitelmaa, työskentelyä ja lopputulosta. Opettaja arvioi samaan lomakkeeseen oppilaan suunnittelu- ja valmistusprosessia sekä sanallisesti että numeroarvosanoin.

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan sekä osoittamaan prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia.

• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti.

• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein.



Visuaalinen ja tekninen suunnitteluOppilas:



• kykenee havaitsemaan itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet viestiksi ympäristölle.• dokumentoi suunnitelman esim. kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla

tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on, ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa.


ValmistaminenOppilas:

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä.

• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen.

• osaa pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja ja perustella valitsemansa työtavat ja materiaalit.• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä.• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa.• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Valinnaisaineen päättöarvosana arvioidaan 8. ja 9. lk:n tekstiilityön arvosanojen keskiarvon perusteella. Päättöarvosanaan arvioidaan taitojen kehittymistä 8. ja 9.lk:n aikana. Mikäli oppilas osoittaa selvästi erityistä edistymistä ja lahjakkuutta taidoissaan, voidaan 9.lk:n päättöarvosanaa korostaa.

8.1.11 Liikunta

Sisältö

Valinnaisessa liikunnassa ohjelma suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa heidän lajimieltymystensä pohjalta.

Monipuoliseen ohjelmaan voidaan valita sellaisiakin lajeja, joita ei kaikille yhteisessä liikunnassa ehditä tai voida toteuttaa.

Osaan erikoislajien kustannuksista oppilas joutuu osallistumaan, esim. laskettelu, karting, keilailu, ammunta. (Ryhmän ei kuitenkaan tarvitse valita ohjelmaansa maksullisia lajeja.)

Oppilaan taidot eri liikuntalajeissa karttuvat ja lajintuntemus syvenee.

Ilon ja virkistyksen tuottaminen opiskelun lomaan on myös tärkeä tavoite.

Valinnainen liikunta on myös liikunnantaitoja ylläpitävä ponnahduslauta liikuntaa opiskelemaan aikoville.



Arviointi

Valinnaisliikunta arvioidaan numerolla asteikolla 4 - 10.

Arvosana kahdeksan edellyttää, että oppilas• osoittaa liikkumisessaan rytmillistä luovuutta• osaa pelata erilaisia palloilulajeja ja tuntee niiden säännöt pääpiirteittäin• osaa luistella sujuvasti• osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu

koululiikuntaan myönteisesti• varustautuu liikuntatunneille asianmukaisesti• osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa


joukkueessa• ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet

8.1.12 Kaupalliset aineet

Johdanto

Kaupallisissa aineissa opiskellaan taloudellisuutta, aktiivisuutta ja vastuuntuntoista yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä sekä luontoa säästävää kulutuskäyttäytymistä. Sosiaalista kanssakäymistä ja hyviä tapoja opiskellaan tehden opintokäyntejä oman asuinalueen yrityksiin ja yhteisöihin.


Kaupallisten aineiden tavoitteena on, että oppilas omaksuu muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia talouselämän tietoja, taitoja ja asenteita ja osaa soveltaa niitä jokapäiväisessä elämässä. Oppilaan tulisi kiinnostua taloudellisesta toiminnasta ja yrittäjyydestä ja oppia toimimaan toisten kanssa. Lisäksi tavoitteena on kasvataa oppilasta kriittiseksi kuluttajaksi, joka tietää oikeutensa ja velvollisuutensa muihin ihmisiin ja ympäristöön nähden.

Opiskelu on luonteeltaan oppilaskeskeistä, käytännönläheistä ja toiminnallista. Oppilas oppii seuraamaan ajankohtaisia talousasioita eri viestimistä sekä käyttämään ja arvoimaan erilaisia tietolähteitä. Oppilas harjoittelee taloudellista tiedon hankintaa, sen käsittelyä ja soveltamista. Oppilas oppii arvioimaan saavutettuja tuloksia, omaa ja toisten toimintaa sekä tehtyjä ratkaisuja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja



käytettyihin resursseihin


Kurssit 1 ja 2 opetetaan 8. luokalla ja kurssit 3 ja 4 9. luokalla.

Kurssi 1: raha- ja rahankäyttö, kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet, pankki-, postitoiminta ja kirjanpitoa

Kurssi 2: kotimaankauppa, ulkomaankauppa, osto- ja myyntitoiminta, asiakaspalvelu, maksuvälineet, kansainvälistyminen kaupassa

Kurssi 3: yritystoiminta: yritysten merkitys, eri yritysmuodot, yrityksen perustaminen, yrityksen kirjanpitoa, tietolähteet

Kurssi 4: markkinointi: markkinoinnin peruskäsitteistö, markkinoinnin kilpailukeinot, markkinointiviestintä, asiakaspalvelu, myyntipsykologia

Arviointi

Saadakseen arvosanan 8 oppilas:• osoittaa keskeisten sisältöjen ja tavoitteiden hallintaa kokeissa, tuntikuulusteluissa ja

muissa kurssin näytöissä keskimäärin arvosanalle 8• ryhtyy oma-aloitteisesti annettuihin töihin• suhtautuu opiskeluun myönteisesti• työskentelee niin, että hänen työnsä on siistiä ja käyttökelpoista• kantaa vastuun ryhmätöissä• ei vaikeuta muiden opiskelua

8.1.13 Tietotekniikka

Johdanto

Nykyään edellytetään opiskelussa ja työelämässä monipuolista tietotekniikan eri osa-alueiden osaamista. Tietotekniikan käyttötaitoja tarvitaan monilla eri opiskelualoilla ja jatko-opiskelupaikoissa odotetaan oppilaiden jo hallitsevan tietokoneiden perustaidot. Myös monissa eri ammateissa odotetaan hakijalta tietotekniikan käyttötaitoja. Siksi kouluilla on suuri vastuu, joka vain kasvaa vuosi vuodelta, sillä peruskoulun päättävällä nuorella on oltava monipuoliset tietotekniset taidot. Tietotekniikan A-valinnan osa-alueet on valittu vastaamaan monipuolisesti vaatimuksia tietotekniikan hallinnasta.

Tietotekniikka valinnaisaineena ei edellytä oman koneen omistamista. Sen sijaan edellytetään halua opiskella tietotekniikan eri osa-alueita. Oppitunneilla tehdään vain oppitunteihin liittyviä asioita - ei siis esimerkiksi surffailla vapaasti Internetissä.



Tietotekniikan tunneilla on sekä teoriaopetusta että koneharjoituksia. Myös kokeita pidetään kirjallisena ja koneella tehden. Tietokoneella jokainen tekee harjoituksia oman vauhdin mukaisesti. Jokaiselle oppilaalle pyritään järjestämään oma tietokone. Ohjelmiin tutustuminen alkaa pienistä kokonaisuuksista ja osuudet päättyvät laajempiin töihin osoittaen ohjelman käyttötaitoa. Koulun tietotekniikan luokassa on ajanmukaiset ja työelämän vaatimukset täyttävät laitteet ja ohjelmat.


Tavoite on, että oppilas hallitsee monipuolisesti tietotekniikan keskeiset osa-alueet. Oppilas oma-aloitteisesti pystyy suoriutumaan kaikista yleisimmistä tietokoneella tehtävistä toiminnoista ja osaa soveltaa taitojaan myös sellaisiin ohjelmistoihin, joita koulussa ei ole käsitelty. Lisäksi oppilas tuntee vastuunsa tietoyhteiskunnan jäsenenä, verkkoetiikan ja tietoturvan periaatteet.

Tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että tietotekniikan valinnaisainetarjonta säilyy nykytasolla, suurin osa oppilaista opiskelee laajemman taso (A-valinnan) oppimäärän, tietotekniikan hallinnan merkitystä nyky-yhteiskunnassa korostetaan, riittävän ohjauksen antamiseksi ryhmäkoko on korkeintaan 16 oppilasta ja opettajalla on aikaresursseja seurata alan nopeaa kehitystä sekä sitä kautta kehittää sisältöjä. Lisäksi Opetusministeriön suosituksen ja LUMA-ohjelman mukaisesti tuetaan oppilaiden mahdollisuutta kehittää osaamistaan tietotekniikan erikoisosaamisalueilla (esimerkiksi ohjelmointi).


• tietokone ja sen oheislaitteet, ylläpidossa huomioitavat asiat, keskeiset käsitteet• käyttöjärjestelmä: muun muassa perustoiminnot, komentokieli, tiedostojen hallinta,

apuohjelmat, ongelmatilanteet• esitysgrafiikka: esitysgrafiikkaohjelman (PowerPoint) toiminnot, selkeän ja toimivan

esityksen tekeminen ja esittäminen• tekstinkäsittely: monipuolinen tekstinkäsittelyohjelman (Word) hallinta, tekstinkäsittelyn

tyylien käyttäminen osana laajan asiakirjan tehokasta työtapaa• taulukkolaskenta: taulukkolaskentaohjelmaan (Excel) tutustuminen, muun muassa

taulukoiden tekeminen, funktiot ja graafiset esitykset• kuvankäsittely: peruskäsitteet, kuvankäsittelyohjelman (PhotoShop) perusteet,

digitoiminen, digikameran ja -kuvauksen perusteet, tekijänoikeudet ja eettisyys• vektorigrafiikka (piirtäminen): vektorigrafiikan ero bittikarttagrafiikkaan,

vektorigrafiikkaohjelman (CorelDraw) perusteet, kuvakirjastot• kotisivun tuottamiseen liittyvät työkalut: HTML-kieli, CSS-tyylikieli ja sivujen siirtäminen

verkkoon• tietoverkot: lähi- ja kaukoverkot, internetin palvelut, monipuolinen tiedonhaku,

sähköposti, tietoturva, verkko-oppimisympäristöt, internet-selaimet



Arviointi

Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jota oppilas osoittaa kokeissa (kirjalliset ja konekokeet), tunnilla tehdyissä harjoitustehtävissä, tehdyn työn täsmällisyydessä ja laadussa, annetuissa kotitehtävissä, yleisessä aktiivisuudessa tuntien aikana, oppimispäiväkirjassa sekä tietokonelaitteiden asiallisessa ja ohjeiden mukaisessa käytössä.

8. luokan kevään arvioinnissa oppilaan tulee osoittaa hallitsevan hyvin 8. luokan keskeiset sisällöt, eli tietokoneen toiminta, tietokonelaitteisto, laitteiston ylläpito, käyttöjärjestelmät, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka.

9. luokan kevään arvioinnissa oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa hyvin 9. luokan keskeiset sisällöt, eli kotisivujen tekemisen, kuvankäsittelyn, vektorigrafiikan ja tietoverkot.

Päättöarvosanan tulisi kuvata oppilaan taitoja monipuoliseen tietokoneen ja tietoverkon käyttöön sekä valmiuksia toimia vastuullisesti osana tietoyhteiskuntaa. Saadakseen päättöarvosanan 8 oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa kaikki A-valinnan tietotekniikan keskeiset sisällöt hyvin. Sisältöjen hallinnan lisäksi arvioinnissa huomioidaan koesuoritukset, tuntien harjoitustehtävät, tehdyn työn täsmällisyys ja laatu, kotitehtävien suorittaminen, yleinen aktiivisuus oppitunneilla, oppimispäiväkirja sekä tietokonelaitteiden asiallinen ja ohjeiden mukainen käyttö.

8.2 B-VALINNAISAINEET 8.lk

B-valinnaisainekurssin laajuus on 1 vt (=2vt/lukukausi)Kurssien oppisisällöt kirjataan opetussuunnitelmaan riippumatta siitä, toteutuvatko kurssit tai tarjotaanko niitä joka vuosi.

8.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

ILMAISUTAITO

Yleistä:Kurssilla tehdään erilaisia esiintymisharjoituksia ja ilmaisutaidon tehtäviä. Kurssista saa arvosanan. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan taitojen lisäksi aktiivisuus ja harrastuneisuus. Päättötodistukseen tulee suoritusmerkintä.

Sisältö:Esiintymis- ja ilmaisutaitoa harjoitellaan erilaisten ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla (esim. aistit, oma keho, ääni, luova ilmaisu).

Tavoitteet:Kurssin tavoitteena on rohkaista esiintymään ja ilmaisemaan itseään.

Arviointi:Kurssin arvosanassa otetaan taitojen lisäksi huomioon aktiivisuus ja harrastuneisuus

LUE JA KIRJOITA



Yleistä:Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja luetaan kokonaisteoksia ja lyhyitä tekstejä.Kurssista saa arvosanan. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan taitojen lisäksi aktiivisuus ja harrastuneisuus. Päättötodistukseen tulee suoritusmerkintä, jos kurssi on valittu pelkästään 8.luokalla.

Sisältö:- Tehdään erilaisia sanavalintaharjoituksia: aistit avoinna, synonyymit, vertaukset, kielikuvat ja tyyliharjoituksia (slangilsta vaikuttamaan pyrkivään kieleen – tyyli tilanteen ja tarkoituksen mukaan). Harjoitellaan henkilökuvausta, miljöön kuvaamista, dialogia.- Kirjoitetaan erilaisia tekstejä oppilaiden toiveiden mukaan: runoja, satuja, tarinoita, novelleja jne.- Luetaan yhdessä valittuja kokonaisteoksia, joista kirjoitetaan ja keskustellaan.- Luetaan erilaisia lyhyitä tekstejä keskustelun tai kirjoittamisen alustukseksi.

Tavoitteet:Monentyyppisten harjoitusten avulla vahvistetaan oppilaan kirjoittamisvalmiuksia. Erilaisilla teksteillä laajennetaan oppilaan kirjallisuuden tietämystä.

Arviointi:Kurssin arvosanassa otetaan taitojen lisäksi huomioon aktiivisuus ja harrastuneisuus

8.2.2 Kielet

ENGLANNIN TUKIKURSSI

Kurssilla kerrataan englannin keskeisiä rakenteita, kuten aikamuotoja. Työmuotoina ovat keskusteluharjoitukset, kirjalliset tehtävät ja kuullunymmärtämisharjoitukset.

Arvointi: Hyväksytty/hylätty.

8.2.3 Matemaattiset aineet

Kemian ja fysiikan laborointikurssi

TavoitePerehdytään kemiallisiin ja fysikaalisiin tutkimuksiin ja mittauksiin laboratoriossa ja luonnossa.

SisältöKurssilla tehdään kemiallisia ja fysikaalisia tutkimuksia ja mittauksia sekä laaditaan työselostuksia tehdyistä töistä.



ArviointiKurssi arvioidaan sanallisesti.

8.2.4 Biologia ja maantieto

VESIEN BIOLOGIA

YleistäKurssilla syvennetään ja laajennetaan aiempien opintojen vesibiologista tietämystä, ymmärrystä ja osaamista.

TavoitteetOppilaille muodostuu käsitys vesistöihin liittyvästä perusbiologisesta tutkimuksesta. Oppilas osaa toteuttaa käytännössä yksinkertaisen vesiin liittyvän tutkimuksen ja arvioida vesistön tilaa sen eliöstön ja muiden tunnusmerkkien perusteella.

SisältöKurssi jakautuu sisällöllisesti kahteen osaan. Lähialueiden vesistöihin ja niiden eliöstöön tutustutaan vertailemalla rehevää (Konnivesi/ Maitiaislahti) ja karua (Ruotsalainen) järveä.Tutkimus kohdistuu järvien kasvillisuuteen, selkärangattomaan eliöstöön ja kaloihin. Tutkimuksista laaditaan julkaisu paikallisiin lehtiin.

Lisäksi kurssilla tutustutaan valtamerten tärkeimpiin ekosysteemeihin sekä merkittävimpiin eliöryhmiin. Opetus koostuu opettajajohtoisesta opiskelusta ja oppilaiden omista yksilö- ja ryhmätöistä.

8.2.5 Musiikki

Bändikurssi

Keskeiset tavoitteet• kehittää oppilaan yhtyesoittotaitoja• tutustua soittamalla monipuolisesti eri populaarimusiikin tyyleihin

Keskeiset sisällöt• kitaran, basson, rumpujen ja kosketinsoitinten soitto• mikrofonilaulu• musiikkiesitysten valmistaminen koulun tilaisuuksiin

Arvointi



Suoritusmerkinnällä kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty. Arviointiin vaikuttavia tekijöitä:

• kiinnostus ja myönteinen asenne soittamaan oppimista kohtaan• halukkuus oppia lisää soittamisesta• yrittäminen

Poplaulukurssi


• kehittää oppilaiden laulutaitoja• tutustuttaa monipuolisesti populaarimusiikin lauluvalikoimaan

Keskeiset sisällöt• äänenmuodostuksen perusteet• laulaminen yksi- ja moniäänisesti• mikrofonilaulu• musiikkiesitysten valmistaminen koulun tilaisuuksiin

ArvointiSuoritusmerkinnällä kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty. Arviointiin vaikuttavia tekijöitä:

• kiinnostus ja myönteinen asenne laulamista kohtaan• aktiivinen osallistuminen äänenmuodostusharjoituksiin• halukkuus oppia äänissälaulamista

8.2.6 Kuvataide

Piirustus ja maalaus

Yleistä:Tavoitteena on syventää aiemmin opittuja piirtämisen ja maalaamisen tekniikoita sekä mahdollisesti kokeilla jotakin uutta tekniikkaa. Kurssilla opetellaan piirros- ja maalaustekniikoiden käyttöä monipuolisesti. Piirtämistä tai maalaamista voidaan painottaa oppilaiden kiinnostuksen mukaan.

Arviointi:Kurssi arvioidaan sanallisesti. Arvioinnissa huomioidaan valmiit työt, työprosessi ja asennoituminen oppiaineeseen.

8.2.7 Kotitalous



Helppoa ja herkullista leipoen

YleistäValinnaisaineena Kotitalouden B-valinnat vahvistavat ja syventävät aiemmin opittuja taitoja käytännön työskentelyssä.

SisältöValmistamme leivonnaisia erilaisista taikinoista. Tutustumme eri maiden leivontakulttuureihin. Sovellamme opittua suunnittelemalla oman leivonnaisen.

ArviointiKurssi arvioidaan sanallisesti oppilaan antaman jatkuvan näytön mukaan.

Pikkuruokia meiltä ja muualta

YleistäOpimme valmistamaan ja suunnittelemaan maistuvia ja nopeita välipaloja sekä pikkuruokia. Laajennamme elintarvikkeiden tuntemusta ja tutustumme niiden erilaisiin käyttötarkoituksiin. Valmistamme Kansainvälisiä pikkuaterioita.

TavoitteetOppilas oppii työskentelemään ryhmässä ja itsenäisesti sekä tulkitsemaan ja soveltamaan ruokaohjeita.


8.2.8 Tekninen työ

Puutyö

YleistäPuun koneellisen työstön harjoittelua. Tutustutaan erilaisiin liitostekniikoihin ja työmenetelmiin sekä puun pintakäsittelyyn. Esineen ja työprosessin suunnittelu. Mitoituksen perusteet ja työpiirustuksen laadinta.

ArviointiArvioinnissa huomioidaan suunnittelun, prosessin ja tuotoksen lisäksi asennoitumista työskentelyyn ja onnistumista yhteistyössä. Sanallinen arviointi.



Metallityö

YleistäValmistetaan käyttö ja koriste-esineitä. Metallin perustyö ja työstötapojen harjoittelua. Metallien tuntemus ja hitsauskoneiden käytön oppiminen. Työkalujen teroitus ja huolto.


Elektroniikka- ja konetekniikka

YleistäOpitaan yleisempien elektroniikan komponenttien toiminta ja rakennetaan toimiva mikropiiripohjainen laite. Tarkastellaan koneiden ja laitteiden toimintatapoja ja huoltoa.


Puukon valmistus

YleistäValmistetaan hiiliteräksestä kalapuukko, kahva tehdään visakoivusta tai oppilaan hankkimasta tuohesta messinkiheloin. Tuppi tehdään nahkasta, minkä aikana harjoitellaan nahkan ompelua. kuviointia ja maalausta.


8.2.9 Tekstiilityö

Luovaa käsityötä

TavoitteetKurssin tavoitteena on tutustua kankaiden värjäämisen eri tekniikoihin ja villan huovuttamiseen. Väriaineiden käsittely vaatii oppilaalta tarkkuutta, huolellisuutta, vastuuntuntoa sekä yhteistyökykyä. Huovuttamisessa painottuu oppilaan pitkäjänteisyys



ja yhteistyökyky.

SisältöKurssilla kokeillaan erilaisia kankaiden kuviointitapoja, esim. solmubatiikin eri muotoja, aurinkovärjäystä, taikinamaalausta tai silkkimaalausta. Oppilas suunnittelee tuotteen (esim. kantoväline, essu, pehmoeläin) ja värjää siihen kankaan haluamallaan tavalla. Kukin oppilas valmistaa kurssin aikana 1 - 3 varsinaista työtä. Kurssilla painottuu värioppi ja sommittelutaito. Värjäykset toteutetaan pääasiassa aurinko-, kangas- ja silkkivärejä käyttäen. Värjäykset tapahtuvat ryhmissä, jolloin vastuu on jokaisella oppilaalla.

Osana kurssin sisältöön kuuluu villan huovuttaminen. Kokeillaan huovutuksen erilaisia työtapoja; esim. pallon tekoa, levytekniikkaa käsin ja/tai rullaten, pienten erimuotoisten esineiden valmistamista, pitsihuovutusta, neulahuovutusta. Opitaan myös kuvioimaan huopaa. Kurssin aikana huovutetaan 1 - 3 työtä käytettävissä oleva aika huomioiden. Yhtenä työnä voi olla esim. taulu, pieni maskotti, koru, tossut, huivi, peilin kehykset tai eläimen muotoinen huovutettu tyyny.

Työ valitaan kurssille osallistuvien oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Lisäksi kurssilla voidaan ottaa työn lähtökohdaksi oppilaiden omasta kiinnostuksesta riippuen jokin aihe, esim. kierrätys. Tällöin työstetään usein erikoismateriaaleja, jolloin työtapojen löytäminen niihin kehittää erityisesti luovaa ongelmanratkaisukykyä.

ArviointiArvioinnissa huomioidaan suunnittelun, prosessin ja tuotoksen lisäksi asennoitumista työskentelyyn ja onnistumista yhteistyössä. Arvioinnissa painotetaan luovaa suunnittelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Sanallinen arviointi. Jos oppilas on valinnut kurssin sekä 8. että 9. luokalla, hän saa kurssista numeroarvosanan päättötodistukseen kurssien arvosanojen keskiarvon perusteella.

8.2.10 Kaupalliset aineet

MATKAILU

TavoitteetKurssin tavoitteena on perehdyttää koti- ja ulkomaan matkailun mahdollisuuksiin, tutustua matkatoimiston palveluihin ja toimintaan, tietää oman asuinpaikan tarjoamat mahdollisuudet matkailukohteena, osata opastaa matkailijoita paikkakunnan nähtävyyksiin sekä osata markkinoida kotikaupunkia ulkopuolisille.

Sisältö- kotimaan matkailu- ulkomaan matkailu- nuoren matkailijan mahdollisuudet- matkailijan oikeudet ja velvollisuudet kuluttajana- tutustuminen matkatoimistoon- Heinolan matkailuhistoriaa- opastan Heinolassa- matkavakuutukset- ajankohtaisia matkailu-uutisia



8.2.11 Liikunta

Tyttöjen palloilukurssi

YleistäPalloilu on vauhdikas ja sosiaalinen liikuntamuoto, joka kehittää nopeutta, kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta.

TavoitteetOpittujen palloilutaitojen edelleen kehittäminen. Uusien lajitaitojen oppiminen. Taktiikan ja erikoistilanteiden tuntemisen syventäminen. Yhteispelin kehittäminen.

SisältöPalloilun joukkue- ja yksilölajit oppilaiden mieltymysten ja käytettävissä olevien resurssien (välineet, tilat yms.) mukaan. Piristeenä ja vaihtelun vuoksi silloin tällöin toimintaa myös ilman palloja. Kori-, lento-, pesä- ja jalkapalloilua, ultimatea, sählyä, sulkapalloa, frisbeegolfia, tennistä, pingistä, keilailua ym. Kurssilla pelataan paljon.

ArviointiKurssi arvioidaan sanallisesti (kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty). Arviointiin vaikuttavat motivaatio, tuntityöskentely ja liikuntataidot.

Poikien palloilukurssi




ArviointiKurssi arvioidaan sanallisesti (kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty). Arviointiin



vaikuttavat motivaatio, tuntityöskentely ja liikuntataidot.

Tanssikurssi

TavoitteetKurssilla saa perustietoa tanssista treenaus- JA taidemuotona. Tutustutaan erilaisiin tanssityyleihin mahdollisimman monipuolisesti.

SisältöEri tanssimuodot valitaan yhdessä oppilaiden kanssa. Tunnit sisältävät erilaisia tanssisarjoja sekä osittain myös improvisaatioharjoituksia.


Kuntosalikurssi

TavoitteetTehdään lihaskuntoharjoitteita ja kehitetään omaa kuntoa.

SisältöKuntosalikurssilla perehdytään yleisesti kuntosalityöskentelyyn. Opetellaan käyttämään oikein kuntosalivälineitä.


Sählykurssi pojille

TavoitteetPerehdyttää oppilaat ymmärtämään sählystä salibandyksi muotoutuneen lajin säännöt, oppia pelaamaan joukkueena ja reilun pelin hengessä. Oikeiden liikuntavarusteiden käytön ymmärtäminen.

SisältöPaljon pelaamista, kukin vuortellen eri paikoilla pelaten.





Tietotekniikan perustaidot

Johdanto

Nykyään tietotekniikan monipuolisten perustaitojen hallinta on tärkeää. Taitoja tarvitaan monilla eri opiskelualoilla ja ammateissa. Monissa paikoissa odotetaan tietotekniikan perustaitojen hallintaa ilman eri koulutusta, sillä perusvalmiudet odotetaan olevan peruskoulun jälkeen. Tietotekniikkaa ei ole yhteisenä aineena, joten valmiuksien hankkiminen ja varmistaminen jää oppilaan omalle vastuulle. A-valinnan tietotekniikkaa lukevat eivät voi valita kurssia, koska kurssin asiat käydään läpi A-valinnassa.

Tavoitteet

Tietotekniikan perustaitojen kurssilla opetellaan tärkeimpiä ja yleisimpiä tietokoneen perustoimintoja. Tavoite on, että kurssin jälkeen oppilas pärjää omatoimisesti tärkeimpien tietokoneohjelmien kanssa sekä hallitsee tietokoneen perustoiminnot. Lisäksi oppilas käsittää vastuunsa toimiessaan osana tietokoneverkkoja. Kurssi soveltuu myös niille, jotka hallitsevat tietokoneen peruskäytön, mutta haluavat varmistaa tai monipuolistaa taitojaan.


Kurssilla painotetaan enemmän yleistä tietokoneen hallintaa kuin yksittäisten ohjelmien hallintaa. Kurssin sisältöjä voidaan osittain muuttaa oppilaiden kiinnostuksen ja taitotason mukaan. Kurssin osa-alueina ovat

• tietokoneen perustoiminnot• tiedostojen hallinta• tietokonelaitteisto pääpiirteissään• tietokoneiden ongelmatilanteet• tietoturva• Internet-selaimet• tiedon hakeminen• tekstinkäsittelyohjelma• esitysgrafiikkaohjelma

Arviointi

Kurssiarvosanan tulisi kuvata oppilaan taitoja ja valmiuksia tietokoneen ja tietoverkkojen peruskäyttäjänä vastuullisena osana tietoyhteiskuntaa. Saadakseen arvosanan hyvä oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa kaikki yllä luetellut keskeiset sisällöt hyvin. Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jota oppilas osoittaa mahdollisissa kokeissa (kirjalliset ja konekokeet), tunnilla tehdyissä harjoitustehtävissä, tehdyn työn täsmällisyydessä ja laadussa, annetuissa kotitehtävissä, yleisessä aktiivisuudessa tuntien aikana sekä tietokonelaitteiden asiallisessa ja ohjeiden mukaisessa käytössä.

Kuvankäsittely ja Flash

Johdanto



Kurssilla opetetaan valokuvan muokkaamisen monet mahdollisuudet ja tutustutaan Flash-animaation tekoon. Kurssi on yhden osa-alueen kurssi, eikä korvaa A-valintaa tai tietotekniikan perusteita. joita suositellaan suurimmalle osalle oppilaista.

Tavoitteet

Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvankäsittelyn keskeiset periaatteet ammattilaisen ohjelmilla (Adobe PhotoShop) ja tutustuu animaation tekoon (Flash). Kurssi keskittyy bittikarttagrafiikkaan, mutta oppilaiden mielenkiinnon mukaan voidaan tutustua myös vektorigrafiikkaan. Oppilas oppii myös digitoimisen (skannaus, digikuvaus) keskeiset asiat. A-valinnan tietotekniikkaa lukevat tekevät kuvankäsittelyn A-valinnassa ja siksi A-valinnan tietotekniikan lukijoille kurssi on pääsääntöisesti pelkkä flash-kurssi tavoitteena oppia myös Action Script-ohjelmointikielen perusteet.

Keskeinen sisältö• keskeiset kuvankäsittelyn käsitteet: mm. bitti- ja vektorigrafiikka, resoluutio, kuvan koko,

värimallit ja eri tiedostomuodot.• tekijänoikeudet ja eettisyys kuvankäsittelyssä• digitoiminen: skanneri ja digikamera• kuvankäsittelyohjelman keskeiset toiminnot• flash-animaation perusteet• A-valinnan lukijoille Action Script-ohjelmointikielen perusteet

Arviointi

Kurssiarvosanan tulisi kuvata oppilaan taitoja ja valmiuksia kuvankäsittelyssä ja flash-animaatioissa. Saadakseen arvosanan hyvä oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa kurssin keskeiset sisällöt hyvin. Arviointi voi painottua enemmän kuvankäsittelyyn tai flashiin, mikäli kurssin alussa opettaja ja oppilas ovat yhdessä sopineet kurssin sisällön painottumisesta jompaan kumpaan. Mikäli oppilas lukee A-valinnan tietotekniikkaa ja keskittyy kurssilla vain flashiin, arviointi perustuu flash-animaatioon ja Action Script -ohjelmointikieleen. Saadakseen tällöin arvosanan hyvä oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa hyvin keskeiset asiat flash-animaation tekemisessä ja Action Script -ohjelmointikielen perusteissa.

Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, jota oppilas osoittaa mahdollisissa kokeissa (kirjalliset ja konekokeet), tunnilla tehdyissä harjoitustehtävissä, tehdyn työn täsmällisyydessä ja laadussa, annetuissa kotitehtävissä, yleisessä aktiivisuudessa tuntien aikana sekä tietokonelaitteiden asiallisessa ja ohjeiden mukaisessa käytössä.

8.3 B-VALINNAISAINEET 9.lk

B-valinnaisainekurssin laajuus on 1vt (=2vt/lukukausi)Kurssien oppisisällöt kirjataan opetussuunnitelmaan riippumatta siitä, toteutuvatko ne joka vuosi.

8.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

VIESTINTÄ

Tavoitteet



Kurssin tavoitteena on perehtyä joukkoviestimiin, erityisesti lehdistöön, radioon ja televisioon ja tekemällä oppia eri viestinten ominaispiirteet. Kurssilla keskitytään suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa viestintämateriaalia kirjallisesti, suullisesti ja videon avulla. Erilaisilla tehtävillä kasvatetaan valmiuksia ja rohkeutta esiintyä ja viestiä.

Sisällöt- mahdollisuuksien mukaan viestinnän ammattilaisten (paikallislehden ja maakuntaradion toimittajien) vierailu koululla ja kurssilaisten käynti lehtitalossa ja paikallisradiossa- oman jutun suunnittelu ja toteutus (esim. uutinen lehteen, äänitettynä ja videoituna)- erilaisten juttutyyppien harjoittelu eri viestimissä (esim. uutinen, artikkeli, haastattelu, taustajuttu, reportaasi, musiikkivideo yms.)

ArviointiKurssista saa arvosanan, jossa otetaan huomioon taitojen lisäksi aktiivisuus ja harrastuneisuus.

8.3.2 Kielet

Englannin syventävä kurssi

TavoitteetTavoitteena on kieliopinrakenteita vahvistaen myös opetella rakenteita, joita varsinaisilla kursseilla ei oteta esille.

SisältöTavoitteisiin pyritään runsaan suullisen ja kirjallisen harjoittelun avulla. Kurssilla tehdään myös viime vuosien valtakunnallisia kokeita. Kurssia suositellaan oppilaille, joiden arvosana on 8 - 10.

ArviointiArviointi perustuu tuntityöskentelyyn, suhtautumiseen omaan ja toisten työhön, kotitehtävien tekemiseen sekä kokeisiin. Arviointi on sanallinen: K kiitettävä, H hyvä, T tyydyttävä, V välttävä ja HYL hylätty.

Mera svenska

TavoitteetEdistää oppilaiden kykyä selviytyä ruotsin kielellä arkipäivän tilanteista. Kurssilla käsitellään niitä viestinnällisiä aihepiirejä sekä kielioppirakenteita, joita ei käsitellä kaikille yhteisillä ruotsin kursseilla.

Sisältö



Viestinnälliset aihepiirit ovat peruskoulun jälkeiset opinnot ja työelämä sekä ympäristönsuojelu.Kielioppirakenteista käsitellään artikkelin käyttö ammattisanojen yhteydessä, pronominit sin, sitt sina, att + infinitiivi sekä konditionaali. Muita rakenteita sekä viestinnällisiä aihepiirejä käsitellään mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla tehdään myös kuunteluharjoituksia. Kurssilla on materiaalina Klick 9 –teksti- ja työkirjaa.

ArviointiKurssin arviointi on sanallinen. Kokeiden lisäksi arvioinnissa huomioidaan tuntiaktiivisuus sekä kotitehtävien huolellinen tekeminen.Kurssia suositellaan lukioon aikoville.

Venäjän alkeet

Tavoitteet• herättää kiinnostus venäjän kieltä ja venäläistä kulttuuria kohtaan• oppia kyrilliset kirjaimet• perehtyä kielen perusteisiin• oppia puhumaan yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa

SisältöKurssin aikana opetellaan kyrilliset aakkoset ja tutustutaan venäjän kielen perusteisiin. Opitaan tervehtimään, esittäytymään ja vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Aihepiirinä ovat perhe ja tavallisimmat arkipäivän viestintätilanteet. Kurssin aikana pyritään tutustumaan myös venäläiseen kulttuuriin.

ArviointiArviointi perustuu tuntityöskentelyyn, suhtautumiseen omaan ja toisten työhön, kotitehtävien tekemiseen sekä kokeisiin. Arviointi on sanallinen: K kiitettävä, H hyvä, T tyydyttävä, V välttävä ja HYL hylätty .

8.3.3 Matemaattiset aineet

MATEMATIIKKAA LUKIOON AIKOVILLE

TavoitteetKurssin tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa oppilaan algebrallisia laskutaitoja sekä valmentaa häntä teoreettisesti vaativampiin matemaattisiin päättelyihin ja näin antaa paremmat valmiudet lukio-opetusta varten.

Sisältö- kerrotaan lyhyesti yläasteella aikaisemmin käsitellyt polynomiasiat- opitaan polynomien jakolasku ja kertolaskussa tarvittavat muistisäännöt (binomin neliökaavat ja konjugaattikaava)- tutkitaan polynomien jaollisuutta ja harjoitellaan tekijöihinjakoa- lasketaan murtolausekkeilla suoritettavia laskutoimituksia

Arviointi



Arvioinnin tarkoituksena on antaa palautetta oppilaalle itselleen ja hänen huoltajalleen oppilaan työskentelystä, matemaattisista taidoista ja kyvyistä siirtyä opiskelemaan lukioon. Arvioinnin kohteena ovat työntekotaidot (kotitehtävien suorittaminen, motivoituneisuus ja pitkäjänteisyys sekä kurssin yhteydessä pidetyt kirjalliset testit. Kurssi arvioidaan sanallisesti arvosanoilla: K kiitettävä, H hyvä, T tyydyttävä, V välttävä ja HYL hylätty.

MATEMATIIKAN TUKIKURSSI 9.LUOKKA

TavoitteetTukikurssin tavoitteena on oppilaan työskentelytottumuksien parantaminen ja matemaattisten taitojen vahvistaminen.

SisältöKurssin sisältö noudattaa soveltuvin osin yhdeksännen luokan yhteisten kurssien sisältöjä, painottuen perusasioihin. Sisältö pyritään suunnittelemaan kurssikohtaisesti oppilaiden tarpeiden mukaan.

ArviointiKurssi arvioidaan sanallisesti hyväksytyksi tai hylätyksi.

8.3.5 Musiikki

Bändikurssi

Keskeiset tavoitteet• kehittää oppilaan yhtyesoittotaitoja• tutustua soittamalla monipuolisesti eri populaarimusiikin tyyleihin

Keskeiset sisällöt• kitaran, basson, rumpujen ja kosketinsoitinten soitto• mikrofonilaulu• musiikkiesitysten valmistaminen koulun tilaisuuksiin


• kiinnostus ja myönteinen asenne soittamaan oppimista kohtaan• halukkuus oppia lisää soittamisesta• yrittäminen

Poplaulukurssi




• kehittää oppilaiden laulutaitoja• tutustuttaa monipuolisesti populaarimusiikin lauluvalikoimaan

Keskeiset sisällöt• äänenmuodostuksen perusteet• laulaminen yksi- ja moniäänisesti• mikrofonilaulu• musiikkiesitysten valmistaminen koulun tilaisuuksiin


• kiinnostus ja myönteinen asenne laulamista kohtaan• aktiivinen osallistuminen äänenmuodostusharjoituksiin• halukkuus oppia äänissä laulamista

8.3.6 Kuvataide

Piirustus, käyttö- ja taidegrafiikka

B-valinnaisaine syventää ja laajentaa kuvallisen ilmaisun taitoa.

TavoitteetTavoitteena on tukea kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellisen ajattelun kehittämistä ja taiteellista oppimista.

SisältöTutustutaan erilaisiin piirustustekniikoihin ja kokeillaan mielenkiinnon mukaan eri materiaaleja: hiili, lyijykynä, tussi, pastelliliitu ym. Tutustutaan johonkin taidegrafiikan menetelmään omakohtaisen työskentelyn kautta. Myös graafista suunnittelua voidaan liittää kurssin sisältöön tarvittaessa.

ArviointiKurssi arvioidaan sanallisesti. Arvioinnissa huomioidaan valmiit työt, työprosessi ja asennoituminen oppiaineeseen.

8.3.7 Kotitalous

Koulusta elämään

YleistäKurssilla laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Oppiminen tapahtuu pääasiassa käytännön töitä tekemällä. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia



tulevaisuutta varten.

SisältöOpettelemme helppojen ja nopeiden arkiruokien ja- leivonnaisten valmistamista. Järjestämme kodin pieniä juhlahetkiä. Arvioimme kulutustapojamme ja harjoittelemme arjen pyörittämiseen liittyviä taitoja.


8.3.8 Tekninen työ

Puutyö

YleistäPuun koneellisen työstön harjoittelua. Tutustutaan erilaisiin liitostekniikoihin ja työmenetelmiin sekä puun pintakäsittelyyn. Esineen ja työprosessin suunnittelu. Mitoituksen perusteet ja työpiirustuksen laadinta.


Metallityö

YleistäValmistetaan käyttö ja koriste-esineitä. Metallin perustyö ja työstötapojen harjoittelua. Metallien tuntemus ja hitsauskoneiden käytön oppiminen. Työkalujen teroitus ja huolto.


Elektroniikka- ja konetekniikka

YleistäOpitaan yleisempien elektroniikan komponenttien toiminta ja rakennetaan toimiva mikropiiripohjainen laite. Tarkastellaan koneiden ja laitteiden toimintatapoja ja huoltoa.


8.3.9 Tekstiilityö



Luovaa käsityötä

TavoitteetKurssin tavoitteena on tutustua kankaiden värjäämisen eri tekniikoihin ja villan huovuttamiseen. Väriaineiden käsittely vaatii oppilaalta tarkkuutta, huolellisuutta, vastuuntuntoa sekä yhteistyökykyä. Huovuttamisessa painottuu oppilaan pitkäjänteisyys ja yhteistyökyky.

SisältöKurssilla kokeillaan erilaisia kankaiden kuviointitapoja, esim. solmubatiikin eri muotoja, aurinkovärjäystä, taikinamaalausta tai silkkimaalausta. Oppilas suunnittelee tuotteen (esim. kantoväline, essu, pehmoeläin) ja värjää siihen kankaan haluamallaan tavalla. Kukin oppilas valmistaa kurssin aikana 1 - 3 varsinaista työtä. Kurssilla painottuu värioppi ja sommittelutaito. Värjäykset toteutetaan pääasiassa aurinko-, kangas- ja silkkivärejä käyttäen. Värjäykset tapahtuvat ryhmissä, jolloin vastuu on jokaisella oppilaalla.

Osana kurssin sisältöön kuuluu villan huovuttaminen. Kokeillaan huovutuksen erilaisia työtapoja; esim. pallon tekoa, levytekniikkaa käsin ja/tai rullaten, pienten erimuotoisten esineiden valmistamista, pitsihuovutusta, neulahuovutusta. Opitaan myös kuvioimaan huopaa. Kurssin aikana huovutetaan 1 - 3 työtä käytettävissä oleva aika huomioiden. Yhtenä työnä voi olla esim. taulu, pieni maskotti, koru, tossut, huivi, peilin kehykset tai eläimen muotoinen huovutettu tyyny.

Työ valitaan kurssille osallistuvien oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Lisäksi kurssilla voidaan ottaa työn lähtökohdaksi oppilaiden omasta kiinnostuksesta riippuen jokin aihe, esim. kierrätys. Tällöin työstetään usein erikoismateriaaleja, jolloin työtapojen löytäminen niihin kehittää erityisesti luovaa ongelmanratkaisukykyä.

ArviointiArvioinnissa huomioidaan suunnittelun, prosessin ja tuotoksen lisäksi asennoitumista työskentelyyn ja onnistumista yhteistyössä. Arvioinnissa painotetaan luovaa suunnittelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Sanallinen arviointi.

8.3.11 Liikunta

Tyttöjen palloilukurssi







Poikien palloilukurssi





Aerobic

TavoitteetTutustua aerobicin eri muotoihin sekä spinningiin. Lisäksi kunnon kohotus vauhdikkaan liikunnan myötä.

SisältöErilaisia aerobic-muotoja, esimerkiksi aerobic, stepaerobic, spinning, jättipallojumppa, jne.




Sählykurssi pojille

TavoitteetPerehdyttää oppilaat ymmärtämään sählystä salibandyksi muotoutuneen lajin säännöt, oppia pelaamaan joukkueena ja reilun pelin hengessä. Oikeiden liikuntavarusteiden käytön ymmärtäminen.

SisältöPaljon pelaamista, kukin vuortellen eri paikoilla pelaten.


Kuntosalikurssi

JohdantoKuntosaliharjoittelun perusteet. Perehdyttäminen kuntosalin laitteisiin turvallisesti.

TavoitteetKuntosalilaitteiden käytön tuntemus. Laitteiden turvallinen käyttö. Oman lihaskunnon kehittäminen. Eri voimalajien kehittämisen ymmärtäminen.

SisältöMonipuolista eri lihasryhmiin kohdistuvaa harjoittelua. Itsenäistä ja henkilökohtaista lihaskunnon harjoittelua.



Java-ohjelmointi

Johdanto

Opetusministeriön ohjeen mukaisesti koulun tulee tarjota oppilaille mahdollisuus kehittää taitojaan myös tietotekniikan erikoisosaamisen alueilla. Ohjelmointi kehittää syvempää tietotekniikan ymmärtämistä ja kehittää algoritmista ajattelua. Monilla matemaattisilla, luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla ohjelmointi on pakollinen osa opintoja. Ohjelmointikurssilla ei edellytä aiempaa tietokoneen käyttötaitoa, sillä kaikki tarvittava opetetaan kurssilla. Kurssi on kuitenkin vain yhden osa-alueen kurssi, eikä näin käsittele tietotekniikan A-valinnan osa-alueita.



Tavoitteet

Kurssin tavoite on tutustuttaa oppilasta ohjelmoinnin perusrakenteisiin käyttäen JAVA-ohjelmointikieltä ja kehittäen oppilaan algoritmista ajattelutapaa. Perusrakenteet eri ohjelmointikielissä ovat samat, joten Java-kieli antaa hyvät valmiudet myös muiden ohjelmointikielten opiskeluun. Kurssilla käydään läpi Java-kielen perusrakenteet tavoitteena saada tehtyä pienimuotoisia ohjelmia. Java-työkalut ovat ilmaisia ja ne voi asentaa myös kotikoneelle.

Sisällöt• Kokonaiskuva ohjelmoinnista ja ohjelmoinnin työvaiheista korostaen suunnittelun

tärkeyttä• JAVA-ympäristön asentaminen tietokoneelle• JAVA-ohjelman rakenne ja kommentointi• Muuttujat ja vakiot• Laskutoimitukset• Keskusteleva ohjelma• Peräkkäisrakenne• Valintarakenne• Toistorakenne• Taulukko• Aikataulun sallimissa rajoissa voidaan lisäksi käydä läpi metodit, taulukon lajitteleminen,

merkkijonon käsittely, tiedoston käsittely tai olioiden perusteet• Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käytetään verkko-oppimisympäristöä materiaalin

jakoon ja kotitehtävien palauttamiseen

Arvostelu

Arvostelussa huomioidaan kokeiden arvosanat, tunnilla tehdyt harjoitustehtävät, työn täsmällisyys, annetut kotitehtävät, yleinen aktiivisuus oppituntien aikana, motivoituneisuus sekä tietokonelaitteiden asiallinen käyttö. Yleisesti ottaen kurssiarvosanan tulisi kuvastaa oppilaan ohjelmoinnin perustaitojen tasoa. Saadakseen arvosanan hyvä, oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa ohjelmointikurssin keskeiset sisällöt keskimäärin hyvin.

Kotisivun tekeminen Internetiin

Tavoiteet

Kurssin tavoite on saada perusvalmiudet www-sivujen tekemiseen. Kurssin jälkeen oppilaalla pitäisi olla käsitys, minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on olemassa www-sivun tekemisessä. Kurssilla käydään läpi myös näkökulmia, mitkä asiat tekevät www-sivusta hyvän, esteettisesti tyylikkään, toimivan ja esteettömän. Kurssi on tarkoitettu oppilaille, joilla ei ole tietotekniikan A-valintaa, sillä kurssin sisältö käydään pääpiirteissään läpi A-valinnan tietotekniikassa.

Sisällöt



Kurssilla tutustutaan sivujen tekemiseen tarvittavaan HTML-kieleen, CSS-tyylikieleen sekä FTP-siirtoon. Kurssilla käydään läpi myös hyvien sivujen toteuttamisessa huomioitavia asioita. Kurssilla tutustutaan myös jonkin verran kuvankäsittelyyn, mutta varsinaisesti näitä käsitellään Kuvankäsittely ja Flash -kurssilla. Ne oppilaat, jotka kurssille tullessa näyttökokeella osoittavat hallitsevansa HTML-kielen, keskittyvät kurssilla dynaamisten verkkosivujen tekemiseen käyttäen Action Script -ohjelmointikieltä.

Arviointi

Arvostelussa huomioidaan tunnilla tehdyt harjoitustehtävät, työn täsmällisyys, annetut kotitehtävät, yleinen aktiivisuus oppituntien aikana, motivoituneisuus, tietokonelaitteiden asiallinen käyttö sekä oppilaan valitsemastaan aiheestaan tekemät kotisivut. Jokainen oppilas tekee kurssin aikana pienimuotoiset kotisivut valitsemastaan aiheestaan ja tällä lopputyöllä on keskeinen rooli arvostelussa. Kurssiarvosanan tulee kuvastaa, että lopputyössään oppilas on osannut ottaa huomioon keskeiset esteettisesti hyvän ja teknisesti toimivan www-sivun toteuttamisessa huomioitavat seikat sekä oppinut riittävät valmiudet HTML- ja CSS-kielestä. Action Script -osuuden suorittajien arviointi perustuu harjoitustehtävien tekemiseen ja laatuun.

OSA 9 OPPILASHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPPILASHUOLTO

OPPILASHUOLTOA KOSKEVAT TIEDOT PÄIVITETÄÄN SYKSYLLÄ 2014 UUTTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKIA VASTAAVIKSI. AJANKOHTAINEN TIETO LÖYTYY KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMASTA.

Yleisopetuksen tukimuodot

Tukiopetus

Oppilaalla on mahdollisuus saada tukiopetusta. Aloite siihen voi tulla oppilaan, opettajan tai huoltajan taholta. Aineenopettaja antaa ohjeet tukiopetukseen hakeutumisesta. Tukiopetusta annetaan vain sitä todella tarvitseville oppilaille. Tukiopetus on oppilaan omalla ajalla.

Koulunkäyntiavustajat



Lukuvuonna 2013-14 koulussa on viisi koulunkäyntiavustajaa ja lisäksi yksi Niemelän koulun kanssa yhteinen koulunkäyntiavustaja. Yksittäisellä oppilaalla voi olla psykologin suosituksesta tai terveydellisestä syystä henkilökohtainen avustaja, jota voidaan käyttää myös muiden oppilaiden tukena.

Oppilashuolto

Yleistä

Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä - fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista - huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä ja varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tärkeää on myös tukea yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Oppilashuoltoryhmä

Koulumme oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettajat, koulukuraattori, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, oppilaanohjaajat sekä tarvittaessa aineenopettaja, luokanvalvoja ja koulupsykologi.Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikottain. Oppilashuoltoryhmän toiminnassa ja sen työstä tiedottamisessa otetaan huomioon salassapitomääräykset.

Oppilashuoltoryhmä koordinoi koulun oppilashuoltoa. Luokanvalvoja ja aineenopettajat seuraavat oppilaan poissaoloja ja muita koulunkäyntiongelmia ja ovat yhteydessä huoltajiin. Myös oppilaanohjaajat ja erityisopettajat seuraavat oppilaan edistymistä opinnoissa. Tarvittaessa opettajat tuovat oppilaan ongelmat oppilashuoltoryhmän käsiteltäviksi.

Oppilashuoltoryhmässä etsitään tukitoimia ja muita keinoja oppilaan koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi. Tukitoimet ovat yksilöllisiä ja niitä toteutetaan yhteistoiminnassa huoltajan kanssa.

Asiantuntijapalvelut

Koulukuraattori

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Kuraattorin tehtävänä on auttaa oppilaita ja huoltajia sekä koko kouluyhteisöä koulunkäyntiin ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattori selvittää oppilaan ongelmatilanteita ja käy kahdenkeskisiä keskusteluja oppilaan kanssa.

Koulukuraattori pitää kaikille 7.luokille syyslukukauden alkupuolella yhden oppitunnin, jossa kerrotaan kuraattorin työstä ja käsitellään kiusaamista. Kahdeksasluokkalaiset



haastatellaan yksilöllisesti. 9.luokille kuraattori pitää oppitunnin opintotuki- ja koulumatkatukiasioista.

Kouluterveyshuolto

Kouluterveydenhoitaja toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä koulussa. Hän on tavattavissa päivittäin. Terveydenhoitaja antaa ensiapua äkillisissä sairastumisissa ja tapaturmissa.

Terveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan terveystarkastuksen merkeissä vuosittain. Terveydenhoitaja kutsuu tarkastukseen. Terveystarkastuksessa keskitytään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tukemiseen mittauksin ja keskusteluin jakamalla tietoa nuoren hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Terveydenhoitaja tekee yhteistyötä tarvittaessa vanhempien, opettajien, koulukuraattorin ja koulupsykologin kanssa.

Koululääkäri tapaa kaikki 8. luokan oppilaat. Koululääkäri ei varsinaisesti hoida sairauksia, vaan ne hoidetaan väestövastuun mukaisesti omalääkärillä.

Koulupsykologi

Oppilaat voivat käydä luottamuksellisesti keskustelemassa koulupsykologin kanssa koulunkäynnistä, ihmissuhteista, perheen tapahtumista tai muista mieltä painavista asioista.

Koulupsykologi tekee myös oppimisvaikeuksia selvittäviä tutkimuksia. Tutkimuksesta sovitaan oppilashuoltoryhmässä yleensä sen jälkeen, kun oppilas on saanut osa-aikaista erityisopetusta. Psykologi antaa palautteen tutkimuksesta suullisesti ja kirjallisesti vanhemmille, oppilaalle ja koululle.

Kouluruokailu

Oppilaille tarjotaan jokaisena työpäivänä maksuton ateria. Oppilaalla on myös mahdollisuus saada erityisruokavalion mukainen ateria. Erityisruokavaliosta huoltajan pitää sopia kouluterveydenhoitajan kanssa

Koulukuljetukset

Koulumatkakuljetukseen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km.

ERITYISOPETUS

Lyseonmäen koulussa on kaksi osa-aikaista erityisopetusta antavaa erityisopettajaa sekä neljä pienluokkaa.

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuutensa edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätoveriensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis-ja kehitystarpeensa.

Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppilaalle laaditaan tällöin henkilökohtainen opetuksen



järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

1. Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalle jolla on lieviä oppimis-tai sopeutumisvaikeuksia, voidaan antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus annetaan muun opetuksen ohella samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Sitä voidaan antaa yhdessä tai useammassa oppiaineessa.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

2. Erityisopetukseen siirtäminen

Toisinaan tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus eivät anna riittävästi tukea. Tällöin voidaan harkita oppiaineen/oppiaineiden yksilöllistämistä. Ennen päätöstä neuvotellaan oppilaan vanhempien kanssa sekä hankitaan oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologin tai lääkärin lausunto.

Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot:

- kuvaus oppilaan oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus-ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä- niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä- oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus-ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa- tukipalvelujen toteutumisen seuranta

Erityisopetukseen siirretyn oppilaan arviointi perustuu HOJKSissa esitettyihin tavoitteisiin. HOJKSin toteutumista seurataan säännöllisesti.

HOJKSin laatimisesta ovat vastuussa luokanvalvoja ja aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa.

HOJKS saattaa sisältää luottamuksellisia tietoja, joten se säilytetään lukitussa tilassa. Siinä olevia tietoja saa siirtää toiseen oppilaitokseen ainoastaan oppilaan huoltajan luvalla.

3. Pienluokat



Lukuvuonna 2013-2014 koulussamme toimii neljä pienluokkaa. Pienluokkaan voidaan sijoittaa oppilas ilman siirtoa erityisopetukseen.

Opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Pienluokan oppilas opiskelee teoria-aineet pienluokassa, mutta taito-, taide- ja valinnaisaineet yleisopetuksen ryhmässä. Pienluokan opettaja arvioi teoria-aineet. Aineenopettajat arvioivat taito-, taide-ja valinnaisaineet.

Pienluokan oppilaille tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat oppilas, opettaja ja vanhemmat sekä tarvittaessa koulupsykologi. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vuosittain.

OPPILASHUOLTOA JA ERITYISOPETUSTA KOSKEVAT TIEDOT PÄIVITETÄÄN KEVÄÄLLÄ 2014.



Documents

viewerprint.php3?DB=hlalyseonmak · 2017. 8. 3. · Title: Author: alajan Created Date: 8/3/2017 10:59:21 AM