Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
Demokratia-ajattelusta voimavara-ajatteluun – hallinto mukaan
aktivismien aikakaudelle
Kaupunkiaktivismi kaupunkien voimavarana -kurssi, Avoin yliopisto 12.5.2016
Maija Faehnle Helsingin yliopisto & SYKE
www.helsinki.fi/yliopisto 12.5.16 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2
Aktivismien aikakaudella tarvitaan uutta ajattelua
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kansalaistoiminnan muuttuminen – neljännen sektorin nousu – kutsuu ja lopulta pakottaa hallintoa mukautumaan
• Hallinto ei vielä mahdollista ja tue kansalaisten omaehtoista toimintaa niin hyödyllisesti kuin voisi
• Käytäntöjen muuttamiseksi pureuduttava taustalla vaikuttaviin ajattelutapoihin mm. osallisuudesta
• ”Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. --- On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään.” (Sauri 2015)
12.5.16
Kansalaisyhteiskunta kutsuu hallintoa muutokseen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Osallisuudessa on kysymys kuulumisen tunteesta (Sassi 2002)
• Osallisuuden lajeja (Valtioneuvoston selonteko 2002) • Tieto-osallisuus • Suunnitteluosallisuus • Päätösosallisuus • Toimintaosallisuus
• Osallistuminen, osallistaminen, valtaistuminen, voimaantuminen (ks. Bäcklund ym. 2002)
12.5.16
Osallisuus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Osallisuus kasvavan huomion kohteena Suomessa 1990-luvulta alkaen • Sisäasiainministeriön osallisuushanke 1997 • Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999
• Taustalla huoli edustuksellisen demokratian tilasta • Kehittämisen kohteena kansalaisten mahdollisuudet
osallistua ja vaikuttaa suoraan vaalien välillä • Hallinto osallistajana • Keskiössä tieto-, suunnittelu- ja päätösosallisuus
12.5.16
Osallisuusaalto 1: ”Kansalaisilla on oikeus tulla kuulluksi”
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kansalaislähtöinen kehittäminen välillä törmää demokratian ajatukseen toimijoiden ja alueiden tasapuolisesta kohtelusta
• Vaihtoehtosuunnitelmat: asiantuntevan ryhmän perusteellinenkin työ samanarvoinen kuin yksittäinen mielipide
• Paikallinen ehdotus esim. yhteiskäyttötilasta: kaupunki ei voi tukea, koska ei ole varaa tukea kaikkia muitakin alueita samalla tavalla
12.5.16
Mahdollisuuksia jää hyödyntämättä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Viriämässä 2010-luvulla • Kansalaisten yhä moninaisemmat roolit – osallisuus
syntyy montaa kautta (ks. toimijuuden muutos Pasi Mäenpään luennolla)
• Huomio yhä enemmän myös toimintaosallisuudessa avarasti ymmärrettynä
• Hallinto mahdollistajana: fasilitoijana, kumppanina, osallisena – tai poissa pysyjänä
• Kehittämisen kohteena toimijoiden kohtaaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö
12.5.16
Osallisuusaalto 2: ”Kansalaiset ovat voimavara”
www.helsinki.fi/yliopisto
• Omaehtoinen yhteisön hyväksi toimiminen samalla voimavarana ja osallisuuden edistäjänä
• Ideaali: ihminen löytää oman tapansa toimia yhteisön hyväksi ja vahvistaa siten itse osallisuuttaan
• Tunnetta kuulumisesta yhteisöön syntyy kokemuksesta, että halutessaan pystyy vaikuttamaan itseä ja muita koskeviin asioihin ja toimimaan toisten hyväksi
• Moni motivoituu toimimaan auttamisen halusta (Pessi & Oravasaari 2010) ja kokee elämäänsä merkitykselliseksi tehdessään hyvää muille (Martela 2015)
• Ei nollaa demokratia-ajattelua mutta haastaa sen ”ylivallan”, monipuolistaa ajattelua
12.5.16
Voimavara-ajattelu
Hallinnon tärkeä tehtävä: tunnistaa mahdollisuuksia hyviin kehityssykäyksiin
”There is a wide spectrum of ways that city governments can use their resources to develop new affordances for participation. Their basic goal should be to imagine opportunities, often facilitated by information technologies, to invite citizens to bring their talents and imagination to the table.” ”Open data may be one of the most powerful new affordances that cities can provide to its citizens.” Bollier 2016
10
Osallistumisen vaikuttavuustikapuut
Osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon (Arnstein 1969)
Osallistuminen suoralla omaehtoisella toiminnalla: esimerkkinä tapahtuma-aktivismi - Ravintolapäivä
Vaikuttavuus yhteisöön, alueeseen,
kaupunkielämään
Toimintamahdollisuuksien luominen muille Ravintolapäiväkonseptin perustaminen Toiminnan järjestäminen Ravintolapäiväravintolan pitäminen Toiminnan kannattaminen Ravintolapäivässä asiointi Tiedonvälitys, muiden aktivointi Ravintolapäivän mainostaminen esim. somessa
Kansalaisten valta Kansalaiskontrolli Jaettu valta Yhteistyö/kumppanuus Mielipiteenilmaisu Sovittelu Konslutointi Tiedottaminen Ei osallistumista Terapia Manipulaatio
Osallistavuus
Toim
inna
n m
erki
tys
Välitön apu, hyöty tai ilo
Tavoitteena arjen tai yhteiskunnan parantaminen pitkällä tähtäimellä
Kuka vain voi tulla mukaan
aktivistiksi
Oman asunnon tai auton
vertaisvuokraus
Pop-up-tapahtumat
Myyrmäki-liike
Perinteiset kaupunginosa-
yhdistykset
Siivouspäivä
Aktivisteilla erityistä
osaamista tai muita
valmiuksia
Nappi Naapuri
Lisää kaupunkia Helsinkiin
Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja
Ravintolapäivä
FB-kirpputorit Hätäkahvit
Haktivismi
Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta
Hertsikan pumppu Kryptovaluutta-
aktivismi
www.helsinki.fi/yliopisto
Suunnittelun/yhteiskehittelyn kohteita
12.5.16
Yleiskaava
Johtamis-järjestelmä
Kouluverkko
Nuorten asumis- konseptit
Raha-järjestelmä
Herttoniemi Block Party
Maunula-talo
Palvelualusta esim. Nappi
Naapuri
Järjestelmätaso
Yhdistyksen toiminta
Paikallinen taso
Kaupungin verkkosivut
Vaihtoehtoinen yleiskaava
www.helsinki.fi/yliopisto 12.5.16
Ajattelusta toimintaan – hallintaa aktivismien aikakaudella
käytännössä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Vuorovaikutteisuus ja hallinnon prosessit (toimijoiden ja potentiaalien tunnistaminen, yhteistyökumppanien ja osallisten määrittely, yhteistyötilanteet, some…)
• Muut mahdollistamisen ja tukemisen tavat (osallistuminen kansalaislähtöisiin hankkeisiin, kokoontumistilat, rahoitus ja rahoituksen hankinnan tuki, avoin data, materiaali- ym. tuki vaihtoehtosuunnittelulle…)
• Hallinnan jatkuva kehittäminen (arviointi ja parantaminen eri tasoilla, hallintasysteemi kokonaisuutena itseään korjaavaksi)
• Kaikkea tätä tukevan ajattelun ja osaamisen kehittäminen (seminaarit, kurssit, kokeiluista oppiminen, oppimisen kannustimet…)
12.5.16
Mitä tehdä hallinnossa toisin?
www.helsinki.fi/yliopisto
• Voimavara: määrittely riippuu tarpeesta, yleisesti esim. kaikki mitä voi tavalla tai toisella jakaa yhteisön hyväksi
• Alueen osallisuusrakenne (Wallin 2015) • Pitkäaikaiset paikalliset toimijat, joiden avulla voidaan
aina tarpeen tullen koota paras mahdollinen ajantasainen tieto alueen olemassa olevista ja potentiaalisista voimavaroista tiettynä ajankohtana
• Sovelluksia: Helsingin nuorisoasiainkeskuksen alueanalyysi, Nappi Naapuri!, cultural planning Nikkilässä, Renfrew cultural map
12.5.16
Voimavarojen kartoitus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Avoin toimintakulttuuri johdosta kentälle • Verkostomainen yhteistyö, välittäjän ja tulkin rooli • Kuntalaislähtöisyys: ei nuorille vaan nuorten KANSSA,
empatia, ”hyväksyvä katse” • Kuntalaiset voimavarana: vastuuttaminen, yhteisöpedagogia,
motivointi • Nuorisotaloihin innovatiivisen kilpailutuksen malli • Alue- ja yhteisölähtöinen toiminta • Alueanalyysit kaikkien käyttöön, yhteistyön väline • Arviointi ja seuranta, nuorten kokemustiedon hyödyntäminen www.nuortenhyvinvointikertomus.fi
www.hel.fi/www/uutiset/fi/nuorisoasiainkeskus/osallisuuden+kehittaminen+vaatii+yhdessa+ihmettelemista
12.5.16
Helsingin nuorisoasiainkeskus edistyksellisenä virastona
www.helsinki.fi/yliopisto
Tukemisen mahdollisuuksia aktivismien elinkaarien eri vaiheissa
12.5.16 12.5.16
Toiminnan viriämistä edistävä mahdollistaminen ja rohkaiseminen: viestintä sallivuudesta ja esimerkeistä, lupa- ym. järjestelyjen helppous, avustus…
Hengen puhaltaminen hiipumiselle alttiiseen toimintaan: esim. tilan avaaminen, toimijoiden verkottaminen, uusi yhteistyöehdotus
Toiminnan muovautumista, hyödyllisyyden lisääntymistä edistävät toimet esim. kannustimet kumppanuuksiin
innostus alkaa laantua innostus toiminnan
uudistumisen kautta
www.helsinki.fi/yliopisto
Esim. alustatalouden näkökulmassa: Key social impact indicators should focus on: the way that Collaborative Consumption builds social networks and communities through the development or promotion of localised interactions and connections, as well as stimulating off-line interactions and encouraging non-monetized exchanges. (OCU 2016)
12.5.16
Tukemisen arvioinnin kehittäminen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aktivismien esteet, jotka on tärkeintä ja mahdollista purkaa? • Edellytysten luominen sille, että ihmiset haluavat toimia yhteisön
hyväksi? • Hallinnon sisäinen resurssitehokkuus: millaiset
uudelleenkohdennukset hyödyllisimpiä?
• Miten välttää päällekkäistä työtä voimavarojen kartoittamisessa? • Miten hyödyntää muualla tehtyä työtä esim. jo kehitettyjä
menettelyjä uusien toimintamuotojen arvioimiseen? • Millä käytännöillä hallinnasta saadaan itseään korjaava?
• Miten yhdistää osallistamisen (top-down) keinot, foorumit ja aikataulut aktivismin vastaaviin (bottom-up)?
• Käsiteuudistus: paikallisista toimijoista ei voi puhua vain asukkaina
12.5.16
Kysymyksiä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Arnstein, S.R. (1969). A ladder of citizen participation. American Institute of Planners Journal 35, 216–224.
• Bäcklund, P., Häkli, J., Schulman, H. (toim.) 2002. Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Gaudeamus, Helsinki.
• Bollier, D. 2016. The City as Platform: How Digital Networks Are Changing Urban Life and Governance. The Aspen Institute.http://csreports.aspeninstitute.org/documents/CityAsPlatform.pdf
• Martela, F. 2015. 2015. Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus, Helsinki. • Pessi, A.B. & Oravasaari, T.A. 2010. Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä: Tutkimus RAY:n
avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. RAY Avustustoiminnan raportteja 23.
• OCU et al. 2016. Collaboration or business? Collaborative consumption: From value for users to a society with values. http://www.slideshare.net/AmayaApestegua/collaboration-or-business-collaborative-consumption-from-value-for-users-to-a-society-with-values-ocu
• Sassi, S. 2002. Kulttuurinen identiteetti ja osallisuus. Julkaisussa Bäcklund, P., Häkli, J., Schulman, H. (toim.) 2002. Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Gaudeamus, Helsinki.
• Sauri, P. 2015. Julkishallinto ja sosiaalinen media. http://kaks.fi/julkaisut/julkishallinto-ja-sosiaalinen-media/
• Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kansalaisten suoran osallistumisen kehittymisestä. 2002.
• Wallin, S. 2015. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa. Kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue ja ympäristö 44: 1, 17–30. http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2015_1_s17-30.pdf
12.5.16
Lukemista
kaupunkiaktivismi.wordpress.com www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi/
Kiitos!